Brasilia-ilmiö uhkaa japanilaisessa ydinvoimalassa

Japanin maan­järistyk­sessä ei syn­tynyt juuri lainkaan tuho­ja, vaik­ka järistys oli läh­es sata ker­taa voimakkaampi kuin Haitis­sa. Oli se tietysti myös kaukana merel­lä. Raken­nuk­sia rav­is­telti­in paljon Hai­ta voimakkaam­min, mut­ta ne kestivät. Tsunamia ne eivät kestäneet.

Sen sijaan itse järistys näyt­tää tuhon­neen ydin­voimalan Fukushi­mas­sa. Näin siinä ei pitänyt käydä.

Itse voimala oli raken­net­tu kestämään järistys ja se kesti sen, mut­ta voimalan sähkön­tuotan­to kuitenkin keskey­tyi. En tiedä mik­si, mut­ta riit­tävä syy on jo se, että sähköy­htey­det katke­si­vat. Kun voimala pysähtyi, se ei saanut sähköä jäähdy­tysve­den pumppaamiseen.

Tätä varten voimalas­sa on neljä eril­listä diesel­gen­er­aat­to­ria. Neljän ajatelti­in riit­tävän, kos­ka eivät ne kaik­ki voi men­nä yhtä aikaa rik­ki.  Pait­si, että niitä ei ollut tehdä maan­järistys­tä kestäviksi, joten ne menivät kaik­ki rik­ki. Samoin kos­ka sähköy­htey­det voimalaan vau­ri­oi­tu­i­v­at, sinne ei voitu syöt­tää sähköä myöskään ulkopuolelta.

Siihenkin oli varaudut­tu, että diesel­gen­er­aat­torit eivät toi­mi, voimalaitok­ses­sa on jät­timäiset akut, jot­ka pitävät jäähdy­tyk­sen kun­nos­sa niin kauan, että paikalle saadaan kuor­ma-autol­la gen­er­aat­tor­e­i­ta ja saatiinkin.

Har­mi vaan, ettei voimalaitok­seen oltu laitet­tu töpseliä, jol­la ulkop­uolis­es­ta gen­er­aat­torista saataisi­in sähköä pumpuille. Jäl­keen­päin ajatellen aivan käsit­tämätön moka. Ere­htymätön­tä jär­jestelmää ei näköjään voi tehdä.

STUK:n pääjo­hta­ja Juk­ka Laak­so­nen, jon­ka osaamiseen luotan vah­vasti, sanoi radios­sa lakonis­es­ti, ettei voimalaitok­sen pelas­tamisek­si voi tehdä enää mitään. Niin­pä olisi parem­pi, että se tuhou­tu­isi mah­dol­lisim­man nopeasti, kun tuuli käy nyt merelle.

Olk­ilu­o­to 3 on suun­nitel­tu kestämään ehkä myös yti­men sulami­nen, mut­ta en usko, että tätä on. Sulaes­saan ydin kuume­nee niin kuumak­si, että raivaa tieltään kaik­ki esteet ja aloit­taa matkan alaspäin kohden ei Kiinaa vaan Brasiliaa.

Samas­sa yksikössä on kolme muu­takin ydin­reak­to­ria, jot­ka ovat hallinnas­sa, mut­ta kuka niitä suos­tuu enää hoitamaan?

(Tietoni asi­as­ta perus­tu­vat pelkästään radioon ja tele­vi­sioon, joten ne voivat olla myös vääriä)

 

226 vastausta artikkeliin “Brasilia-ilmiö uhkaa japanilaisessa ydinvoimalassa”

  1. Tuo­ta tuo­ta, itse reak­tori­han sam­mui automaat­tis­es­ti jo eilen heti maan­järistyk­sen jäl­keen. Se mikä reak­to­ria nyt sulat­taa on jälk­iläm­pö [1].

    Suun­nilleen samoin kävi Three Mile Islandin onnet­to­muudessa vuon­na 1979 [2,3], reak­tori sam­mui kuten pitikin, ja jälk­iläm­pö alkoi sulat­ta­maan sitä, mut­ta ei se min­nekään Brasil­i­aan kaivautunut.

    [1] http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/ydinvoimalaitoksen_toiminta/sahkontuotanto/fi_FI/jalkilampo/
    [2] http://fi.wikipedia.org/wiki/Syd%C3%A4men_sulamisonnettomuus
    [3] http://fi.wikipedia.org/wiki/Three_Mile_Island#Onnettomuus

    Vähän pidem­min blo­gis­sani: http://neulasia.wordpress.com/2011/03/12/tsernobylin-ja-fukushiman-eroista/

    1. Three Mile Islandin onnet­to­muudessa vuon­na 1979 [2,3], reak­tori sam­mui kuten pitikin, ja jälk­iläm­pö alkoi sulat­ta­maan sitä, mut­ta ei se min­nekään Brasil­i­aan kaivautunut.

      Sil­loin puhut­ti­in paljon Kiina-ilmiöstä. Ilmeis­es­ti amerikkalaiset eivät ole kovin hyviä myöskään maanti­eteessä. Aus­tralia on vastapäätä.

  2. Suomes­sa seu­raavaan hal­li­tuk­sen tulisi luo­da suun­nitel­ma kuin­ka ydin­voimas­ta luovutaan.

    Ohes­sa neljä poli­ti­ikka­toimen­pidet­tä Suomelle:
    http://leostranius.fi/2011/03/fukushiman-onnettomuus-suomelle-suunnitelma-ydinvoimasta-luopumiseksi/

    1. Luovu­taan nyky­i­sistä suun­nitelmista rak­en­taa lisää ydinvoimaa
    2. Keskeytetään Olkiluoto‑3 ‑reak­torin epäon­nis­tunut pro­jek­ti lopullisesti
    3. Luovu­taan ole­mas­sa ole­vista reak­tor­eista mah­dol­lisim­man nopeal­la aikataululla
    4. Lisätään ener­giasäästö­toimen­piteitä ja uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den käyttöönottoa.

  3. “Ere­htymätön­tä jär­jestelmää ei näköjään voi tehdä.”

    Voi olla, mut­ta yhden käsit­tämät­tömän suun­nit­telu­virheen tekem­i­nen (kuten Laak­so­nen sanoi) ei kai todista suun­taa tai toiseen.

  4. Japanin hal­li­tuk­sen edus­ta­jan Edanon mukaan Fukushi­man ydin­voimalan reak­torin paineas­t­ia ei ole vahin­goit­tunut ja säteily­ta­so on lasak­enut. Voimalan oper­aat­tori pyrkii jäähdyt­tämään reak­torin täyt­tämäl­lä laitok­sen merivedellä. 

    Läheltä piti.

    1. Voimalan oper­aat­tori pyrkii jäähdyt­tämään reak­torin täyt­tämäl­lä laitok­sen merivedellä

      On näkökään luovut­tu ajatuk­ses­ta, että se tuot­taisi joskus sähköä.

  5. Olen minäkin ylpeä suo­ma­laisen STUK:n johta­ja Laak­sosen asiantun­ti­ju­ud­es­ta. Hän sanoi jo eilen tun­te­vansa japani­lais­ten vir­ta­sys­teemit ja sanoi niitä yhdys­val­ta­laisia puut­teel­lisik­si toisin kuin euroop­palais­ten ydinvoimaloiden. 

    Laak­so­nen sanoi tehneen­sä lausumaa näistä var­avoimalait­tei­den puutteista.

    Mik­sei kan­sain­vä­li­nen IAEAIEAIEA, vai miten se uuti­sis­sa aina tavatavaan, ole tehnyt asialle mitään. Mikä on tämän jär­jestön rooli? Onko se vain­o­harhais­es­ti valvoa kaiken maail­man Tankavaaro­jen uraan­i­malmin käyt­töä vai onko sen tarkoi­tus valvoa ydin­voimaloiden turvallisuutta? 

    Pitää kysyä kan­sain­välisen ydin­voima­jär­jestön tehtävien ja vas­tu­un perään!

    1. STUK/Laaksonen ovat tässä asi­as­sa paljon kan­sain­välisiä elim­iä tiukem­pia. Sen on Are­vakin joutunut huo­maa­maan ja kalliisti.

  6. Huh, ilmeis­es­ti kyse oli sit­tenkin pikem­min tiedonväl­i­tyssys­teemin erehtyväisyydestä.

  7. Suo­ma­lainen media ftw! NHK:n mukaan suo­jaraken­nus on yhä pystyssä ja ehjä, Suo­mi-medi­as­sa taas on jo puhut­tu täy­destä ydin­räjähdyk­ses­tä, voimalaitok­sen ja suo­jaraken­nuk­sen hajoamis­es­ta, vedyn (huom. ei veden) käyt­tämis­es­tä jäähdy­ty­saineena, san­ot­tu “pahim­man mah­dol­lisen tapah­tuneen” ja ver­rat­tu suo­raan Tshernobyliin.

  8. (Tietoni asi­as­ta perus­tu­vat pelkästään radioon ja tele­vi­sioon, joten ne voivat olla myös vääriä)

    Oho!

    Täl­lainen varaus ei sit­ten ole tul­lut mieleen, kun olet levit­tänyt pelkkien huhupuhei­den perus­teel­la “tietoa” romanien tap­po­ra­has­ta, Tan­skan viral­li­sista ime­tys­su­osi­tuk­sista ja Jus­si Hal­la-ahon solvauk­sista kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa? Näin esimerkin omais­es­ti muu­ta­man asian mainitakseni… 

    Mut­ta oikea suun­ta sin­ul­ta. Ei se Yleis­ra­diokaan aina ole oike­as­sa, mut­ta toimii sen­tään sen het­kisen saatavil­la ole­van parhaan tiedon val­os­sa — ei huhu­jen ja juorujen.

  9. Sikäli kuin olen lukenut, niin sekä ulkop­uolis­ten sähköy­hteyk­sien että diesel-var­avoimaloiden rikkou­tu­mi­nen joh­tui siitä, että tsuna­mi huuhteli kaupun­gin voimalan ohitse, eikä itse järistyk­sen tärinästä.

    Voimalan hajoamisen ympäristöön aiheut­ta­ma lisä­vahinko näyt­tää kyl­lä aika min­i­maaliselta ver­rat­tuna itse tsunamin aiheut­ta­maan tuhoon, vaik­ka se suur­ta julk­isu­ut­ta saakin. Itse voimalas­ta tämä reak­tori lie­nee men­nyt­tä kalua.

  10. Kivasti tämä sataa Vihrei­den laari­in ihan samal­la taval­la kuin esimerkik­si Kreikan kri­isi ja Porin ammuske­li­ja­musta­lainen per­su­jen laariin. 

    Kaikkien vihrei­den pitää sormet ris­tis­sä toivoa kun­non Kiina-ilmiötä ja mak­si­maal­ista tuhoa. Sen jäl­keen vaalivoit­to olisi läh­es varma.

    1. Kaikkien vihrei­den pitää sormet ris­tis­sä toivoa kun­non Kiina-ilmiötä ja mak­si­maal­ista tuhoa.

      Tuos­sa on (toiv­ot­tavasti oli) mah­dol­lisu­us niin jät­timäiseen tuhoon, ettei sel­l­aista voi toivoa kukaan jär­jis­sään oleva.

  11. Nyt kan­nat­taa pitää malt­ti mielessä. Uuti­soin­ti ydin­voimaloiden onnet­to­muuk­sista on suh­tee­ton­ta onnet­to­muu­den vaaroi­hin nähden. 

    Tätä kir­joit­taes­sa tieto on, että voimalan suo­jaraken­nus ei ole vau­ri­oitunut. Ilmaan on päässyt jonkin ver­ran radioak­ti­ivisia ainei­ta, mut­ta säteily­ta­so on laske­mas­sa. Neljä ihmistä on viety sairaalahoitoon.

    Edes van­ho­jen laitosten ydin ei mis­sään olo­suhteis­sa sula maa­pal­lon toiselle puolelle (jätän luk­i­jan mietit­täväk­si, mik­si tämä on ihan fysikaalis­es­ti mah­do­ton­ta), tuskin edes kovin syvälle maan sisään. Yti­men jälk­iläm­pö las­kee suh­teel­lisen nopeasti, ja vaik­ka ydin pää­sisi poh­jan kaut­ta karku­un itse reak­tori­raken­nuk­ses­ta, se ei ole vielä suo­ras­sa kos­ke­tuk­ses­sa biosfääriin. 

    Tois­te­taan siis fak­tat: neljä ihmistä viety sairaalaan. Näin siis mit­tausten mukaan kaikkien aiko­jen voimakkaim­man Japani­in osuneen maan­järistyk­sen jäl­keen, jon­ka mui­hin tuhoi­hin kuu­lunee yli tuhan­nen ihmisen kuole­ma, kokon­ais­ten kaupunkien yli lev­iävä tulimyrsky, öljyn­jalosta­mon räjähdys, ynnä muu­ta. Pelkästään tuo öljyn­jalosta­mon palo tulee var­masti ole­maan ter­veysvaiku­tuk­sil­taan huo­mat­tavasti vakavampi kuin käytän­nössä mikään, mitä Fukushi­mas­sa voisi tapahtua.

    Yti­men sulamiseen johtanut onnet­to­muus Three Mile Islandis­sa vahin­goit­ti tasan nol­laa ihmistä. Lyön kenen hyvän­sä kanssa vetoa, että tämän onnet­to­muu­den uhriluku tulee jäämään alle sadan, kävi miten kävi. 

    Ydin­voimavas­taiset saa­vat toki tästä lisää vet­tä myl­lyyn­sä, mut­ta tosi­asi­ak­si jää vielä tämänkin jäl­keen, että ydinen­er­gia on edelleen kaikkein tur­val­lisin tapa tuot­taa suuria määriä ener­giaa. Pelkästään meil­lä Euroopas­sa olisi varaa 1–22 Tsher­nobylin onnet­to­muu­teen joka iki­nen vuosi (riip­puen, uskooko Green­peacea vai WHO:ta) ennen kuin ydin­voima olisi edes yhtä vaar­al­lista kuin hiilivoima.

  12. Osmo:

    Itse voimala oli raken­net­tu kestämään järistys ja se kesti sen, mut­ta voimalan sähkön­tuotan­to kuitenkin keskey­tyi. En tiedä mik­si, mut­ta riit­tävä syy on jo se, että sähköy­htey­det katkesivat.

    Luon­nol­lis­es­ti voimakkaan maan­järistyk­sen tapahtues­sa kaik­ki voimalaitok­set järistysalueel­la (ei siis vain ydin­laitok­set) pysäytetään automaat­tis­es­ti vahinko­jen minimoimiseksi.

    Pääjo­hta­ja Laak­so­nen (jota minäkin arvostan) oli kyl­lä aika nopea maail­man­lop­un ennus­tuk­sis­saan “enää ei ole mitään tehtävis­sä”, ilman mitään oikea­ta tietoa, mitä oli tapahtunut.

    Kyse­hän oli höyryräjähdyk­ses­tä ja onnek­si vielä on paljonkin tehtävis­sä. Viimeinen suun­nitel­ma on jäähdyt­tää laitos merivedellä.

    Vielä muis­tu­tuk­se­na, että kyseinen laitos on 1960-luvul­la suun­nitel­tu ja sen tur­va­jär­jestelmät ovat täysin eri luokkaa kuin nykyään vaaditaan.

    1. Pekka:
      Ongel­ma ei ollut tämä räjähdys — Laak­so­nen tuomit­si voimalan menete­tyk­si ennen sitä — vaan jäähdyt­teen mene­tys. Mut­ta hänenkin tuomion­sa oli ehdolli­nen. Jos vet­tä ei saada.

  13. Sitä samaa tuo näköjään on kun IT-puolel­la, vaik­ka ydin­voimalat on kul­ta­s­tan­dar­di ja IT-varmis­tuk­set siihen näh­den har­rastelua. Parem­mas­sa kone­salis­sa on varmis­tet­tu ulkoinen sähkön­syöt­tö, akut ja diesel-gen­er­aat­torit. Mikä voisi men­nä pieleen? No sil­loin kun se sähkökatko iskee niin akut kestääkin min­u­ut­teina sen mitä niiden piti kestää tun­teina, diesel-gen­er­aat­tori ei toimikaan kuten pitäisi kun sitä ei jatku­vasti käytetä, esimerkik­si päin­vas­toin kuin heinäkuises­sa har­joituk­ses­sa polt­toainesäil­iö on jäässä… Ja sit­ten kun on oikeasti tilanne pääl­lä niin on muutenkin piru merrassa.

    Asi­akas vaatii että jär­jestelmän pitää olla aina 100% var­masti pystyssä. Van­hempi kollee­ga tote­si että no, aloite­taan siitä että se on hajautet­tu eri man­ner­laa­toille. Enää tuo ei niin naurata.

  14. Tuo­ta noin. Soin­in­vaara saat­toi tehdä Päivi Lip­poset pikaisil­la johtopäätöksillään.

  15. Suun­nit­telu­virheinen voimala kesti suh­teessa pienin vau­ri­oin mitatun his­to­ri­an 5. voimakkaim­man maan­järistyk­sen ja jät­timäis­ten tsunamien iskey­tymisen. Sanon suh­teessa pienin, kos­ka tämän het­k­isten tieto­jen mukaan suurem­man onnet­to­muu­den uhka on nyt ohitse ja ihmisuhreina on kolme lievästi säteilylle altistunutta.

    Tätä voi ver­ra­ta arvioon siitä, että puun mas­si­ivi­nen polt­ta­mi­nen ener­giak­si tulisi ennenaikaises­ti tap­pa­maan pien­hiukkas­ten myötä ainakin sato­ja, ehkä tuhan­sia suomalaisia.

    Eli oliko tämä nyt argu­ment­ti ydin­voimaa vas­taan vai puoles­ta? Ote­taan vielä huomioon se, että tästäkin onnet­to­muud­es­ta opi­taan. Koke­mus täl­lai­sista tilanteista on kuitenkin luon­nol­lis­es­ti hyvin vähäistä.

  16. Korho­nen, kun se katas­trofiske­naario ei ole niinkään väl­itön tai välilli­nen ihmishenkien mene­tys vaan se että kokon­aisia kaupunke­ja joudu­taan evakuoimaan vuosikym­meniksi. Niin kuin tcrown tapaa sanoa, jos tämä on läh­es mah­do­ton­ta niin sitä varten­han voisi pikku­ra­hal­la ottaa vaku­u­tuk­sen, mik­sei näin tehdä?

    BBC Richard Black esimerkik­si on muuten vähän skepti­nen vira­nomais­ten suh­teen, en muu­ta kuin väl­itän eteen­päin kun en asi­aa parem­min tunne, mut­ta ehkä Laak­sosel­la on vas­taavia epäilyksiä?

    Although Japan has a long and large­ly suc­cess­ful nuclear pow­er pro­gramme, offi­cials have been less than hon­est about some inci­dents in the past, mean­ing that offi­cial reas­sur­ances are unlike­ly to con­vince every­one this time round.

    http://www.bbc.co.uk/news/world-asia-pacific-12720219

  17. Käsit­tääk­seni Japanin itäran­nikko on seis­mis­es­ti huo­mat­tavasti akti­ivisem­paa aluet­ta kuin län­sipuoli. Vaik­ka Fukushi­mas­sa ei nyt tämän­hetkisen tiedon mukaan mitään vakavam­paa sat­tunut, niin väk­isin tulee ihme­telleek­si, mik­si ydin­voimaloi­ta ei ole keskitet­ty län­tiselle rannikkoalueelle?

    Eli­na: Täl­lainen varaus ei sit­ten ole tul­lut mieleen, kun olet levit­tänyt pelkkien huhupuhei­den perus­teel­la “tietoa”

    Pata kat­ti­laa soimaa? Mitenkäs esim. se “tieto” mus­lim­i­vankien parem­mas­ta ruoas­ta vanki­las­sa tässä taan­noin, tai muut vas­taa­vat var­mat tiedot?

  18. Suh­teel­lisu­u­den­ta­ju on hyödylli­nen omi­naisu­us. Maan­järistys aiheut­ti val­tavaa tuhoa. Kuollei­den määrä on tois­taisek­si vain tuhan­nen luokkaa, kos­ka japani­laiset raken­nuk­set on raken­net­tu niin hyvin. Sen sijaan aineel­lisia vahinko­ja tullee mielipuoliset määrät, sil­lä kaik­ki korkeat raken­nuk­set pitänee vähin­tään tark­istaa, kor­ja­ta ja osa ehkä jopa purkaa. Se, että rak­en­teet kestävät riit­tävästi, etteivät sor­ru ihmis­ten päälle, ei tarkoi­ta etteivätkö ne olisi voineet kär­siä siinä määrin, että niiden käyt­töä voisi jatkaa. 

    Ichibaran pala­va öljyn­jalosta­mo aiheut­ta­nee enem­män ihmis­vahinko­ja, sekä suo­ria että syöpiä kuin mainit­se­masi ydin­reak­tori. Silti kukaan ei puhu juuri nyt siitä kuin­ka haitallisia öljyn­jalosta­mot ovat ja kuin­ka niistä pitäisi päästä eroon. (kat­sokaa esimerkik­si http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/asia/japan/8375497/Japan-earthquake-causes-oil-refinery-inferno.html)

    Kaikenkaikki­aan sekä inhimil­lisel­lä kär­simyk­sel­lä, että rahal­la mitat­tuna ydin­reak­to­ria kos­ket­ta­va uhka tullee ole­maan pieni ver­rat­tuna maan­järistyk­sen ja tsunamin aiheut­tami­in tuhoi­hin. Sopii kysyä mik­si mie­lenki­in­to kohdis­tuu juuri siihen.

  19. Eikös tässä vain osoitet­tu se, kuin­ka toimivia ja tur­val­lisia ydin­voimalat ovat?

    Nyt ei var­maan enää kenel­läkään ole mitään syytä vas­tus­taa ydin­voimaa sil­lä perusteil­la, että ydin­voimalan käyt­tö olisi vaar­al­lista, jos se on Japan­ian tyyli­in tur­val­lista jopa maan­järistyk­sen keskellä.

    Se, että sieltä päästetään radioak­ti­ivista höyryä ulos ei kai tarkoi­ta mitään ydin­räjähdyk­seen viittaavaakaan.

  20. Ydin­voimas­sa on vähän sama kuin auto­mo­bi­ilis­sa, se vaan on paha ja saatanan keksin­tö — eikä asi­aa lievitä edes arvioi­jan ateismi.

    Maail­mas­sa kuolee nälkään 16 000 las­ta joka päivässä. So what! 

    Maail­mas­sa tapah­tuu luon­non­mullis­tuk­sia, jois­sa saat­taa kuol­la ker­ral­la 100 000 ihmistä. Jos nämä ovat Iraanis­sa, niin so what!

    Maail­ma on täyn­nä fos­si­ilisen ener­giatuotan­non lähteitä. Helsinkikin tuot­taa kivi­hi­ilel­lä ympäristöhyvää tuleville polville. Mon­tako kuolee, kun pal­lo läm­pe­nee? Ketä kiinnostaa?

    Ydin­voimalas­sa tapah­tuu onnet­to­muus, jos­sa kuolee kouralli­nen. Se on saatanan työtä, jos­ta Suomenkin pitää päästä eroon! Tois­taisek­si, Vihrei­den hal­li­tuskaudel­la, ydin­voimaa on kuitenkin päätet­ty lisätä.

  21. “Sopii kysyä mik­si mie­lenki­in­to kohdis­tuu juuri siihen.”

    Googlaa Tšer­nobyl.

  22. So fuck­ing what? Vielä 1960-luvul­la räjäytelti­in mega­ton­neit­tain ydinkokei­ta _ilmakehässä_ ei kovin kaukana täältä. Mitään katas­trofia ei seurannut.

  23. Kiin­nos­taako ketään enää köy­hdytet­ty uraani jota USA ja Bri­tan­nia kyl­vivät ammusten mukana Iraki­in? Tuos­ta on seu­ran­nut jos jonkin­laista tau­tia, epä­muo­dos­tunei­ta lap­sia yms. 

    Mut­ta kun Japanis­sa sit­ten päästetään vähän höyryä pihalle, var­maankin tuhan­sia ker­to­ja vähem­män mitä Irakissa, niin tääl­lä lop­pu­vat joditabletit apteekeista ja ydin­voimas­ta päät­täneet Vihreät poli­itikot ovat taas lausumas­sa vas­tus­ta­vansa paho­ja asioi­ta ja muu­ta ympäripyöreää.

  24. Sil­loin puhut­ti­in paljon Kiina-ilmiöstä. Ilmeis­es­ti amerikkalaiset eivät ole kovin hyviä myöskään maanti­eteessä. Aus­tralia on vastapäätä.

    Ei liity amerikkalais­ten tietämyk­seen mitenkään. Ihan muual­lakin jotain asi­aa uskono­mais­es­ti vas­tus­taville maantiede yms. fak­ta on yhden­tekevää, pro­pa­gan­da-aseek­si val­i­taan pelko. Kuka nyt aus­tralialaisia pelkäisi, mut­ta kiinalaiset, ne tulee ja syö mei­dän lapset ja koirat. Joillekkin rasis­mi on ihan OK kos­ka tarkoi­tus pyhit­tää keinot…

  25. Nyt se sam­mui! ja Brasil­ias­sa oli­vat­ten aloit­ta­neet jo torjuntatyöt. 

    Val­tavia määriä hiekkasäkke­jä, kiviä ja tal­is­man­e­ja oli kasat­tu kohteeseen ja kaik­ki aivan turhaan.

  26. Kiitos Osmolle, kun avasi nopeasti keskustelun — mie­lenki­in­toista lukea hyviä asiantun­te­via kom­ment­te­ja tästä onnettomuudesta! 

    Osa kom­menteista turhaan hyökkää avaus­ta vas­taan — kom­men­toi­jil­la kun on täl­laises­sa tapah­tu­mas­sa aina tuoreem­paa tietoa käytössä. Mielestäni avaus ei ollut kovin asen­teelli­nen, vaan käytössä olleen tiedon mukainen.

  27. “On näkökään luovut­tu ajatuk­ses­ta, että se tuot­taisi joskus sähköä.”

    Kyseinen reak­tori oli tarkoi­tus sulkea 26.3.2011, joten ei tuos­sa paljos­ta tarvin­nut luopua.

  28. “Tois­te­taan siis fak­tat: neljä ihmistä viety sairaalaan”

    Samaan aikaan New Yorkissa bus­si­tur­mas­sa on kuol­lut 13 henkeä ja 19 loukkaan­tunut. Eikä kukaan ole kieltämässä busseja.

  29. Suomes­sa sama syy tuskin voi aiheut­taa ydin­voimaon­net­to­muut­ta, mut­ta tääl­läkin joudu­taan käytet­tyä polt­toainet­ta säi­lyt­tämään maan pääl­lä väli­aikaisvaras­tossa muis­taak­seni 60 vuot­ta. Se on niin pitkä aika ettemme mitenkään pysty ennus­ta­maan kuin­ka vakaa yhteiskun­ta on. Olisiko kohtu­u­ton­ta vaa­tia, että infra on raken­net­tu niin että koko yhteiskun­ta voi vaik­ka rom­ah­taa ilman laa­jamit­ta­sia ympäristötuhoja.

  30. Tiedä mis­tä päivän tämäkin uuti­nen on lähtöisin, mut­ta siinä tiedemiehet ennus­ta­vat Japani­in lähi­aikoina vielä kovem­paa järistys­tä. Minus­ta on edesvas­tu­u­ton­ta rak­en­taa ydin­voimaa täm­möisille alueille. Ylipäätäänkään mihinkään. Jos uusi­u­tu­vien ener­gia ei riitä uusien mer­su­jen ja pihvien han­kkimiseen, sit­ten ei riitä. Ajel­laan van­hoil­la malleil­la ja syödään soijaa.

  31. Odotin tälle onnet­to­muudelle viestin­näl­lis­es­ti hie­man pidem­pää puoli­in­tu­mi­saikaa, mut­ta ilmeis­es­ti vaalit paina­vat päälle täl­läkin sek­to­ril­la niin, että onneto­muus pitää julis­taa vaarat­tomak­si jo ennen kun se on edes kun­nol­la lop­pu­un asti toteutunut…

    Hom­man monista aspek­teista kan­nat­taa miet­tiä huolto­var­muut­ta: Jos Japanin tapaan yllät­täen pitää ajaa alas suuri määrä kap­a­siteet­tia, mod­ernil­la yhteiskun­nal­la on suurehko­ja ongelmia perus­toimin­nois­saankin — puhu­mat­takaan poikkeu­soloista. Nyt tuo syy oli maan­järistys, seu­raval­la ker­ral­la ehkä ter­ror­is­mi jne. 

    Tuuli ei sen­tään lopu koko maas­ta kuin nap­pia paina­mal­la, ja vas­taavia omi­naisuuk­sia on muil­lakin uusi­u­tuvil­la ener­gialähteil­lä. Yhden­tyvien sähköverkko­jen maail­mas­sa myös naa­puri­maid­en ongel­mat ovat toisaal­ta mei­dän ongelmiamme.

    Ja sit­ten kun uudet suo­ma­laiset ydin­voimalat alka­vat tuot­taa sähköä vien­ti­in (… puhutaan nyt asioista niiden oikeil­la nimil­lä…) on minus­ta vain oikeu­den­mukaista, että tuo­ta vien­tisähköä mm “vaku­u­tus­mak­susy­istä” verote­taan raskaasti yhteiskun­tamme hyväk­si. Vaikka­pa juuri sik­si, että tääl­lä vakaan kalliop­erämme maan­järistyk­set eivät ehkä niin usein tääl­lä suuria ongelmia aiheuta — ei mei­dän tuo­takaan etua kan­na­ta ilmaisek­si antaa muiden rahanteon avuksi.

  32. Pyyhkikö vesi­aal­to yli ydin­laitok­sen var­avoima­jär­jestelmän, että akus­to kas­tui ja tuk­ki ilman­ot­toaukot, että var­avoimaa ei saatukkaan käyn­ti­in syöt­tömään jäähdytysjärjestelmää.

    Tästä linkistä voi kat­sel­la, että mitä tulisi ottaa huomioon kun ydin­voimalaitosten var­avoimaa suunnitellaan :

    http://www.edilex.fi/stuklex/fi/lainsaadanto/saannosto/YVL5‑1

  33. Joo, aika vauhdil­la saa uraaniklönt­ti men­nä maan läpi, että ei jää maan ytimeen. Tietysti (jos,heh,heh) se pää­tyy Brasil­i­aan niin maan vetovoima vetää sen takaisin ja niin se jää oskil­loimaan Brasil­ian ja Japanin väliä, kunnes kit­ka sen vai­men­taa. Ehkä sen klöntin voisi nap­a­ta siel­lä Brasil­ias­sa ja vetää aukos­ta esimerkik­si val­okaapeliy­htey­den Japanin ja Brasil­ian välille.

  34. “Sitä samaa tuo näköjään on kun IT-puolel­la, vaik­ka ydin­voimalat on kul­ta­s­tan­dar­di ja IT-varmis­tuk­set siihen näh­den harrastelua.”

    Kuitenkin sil­lä erol­la, että IT-puolel­la varautu­mi­nen ei ulo­tu fyy­sisen hajoamisen tasol­la. Ydin­voimalat (kuten mon­et muutkin konkreet­tiset rak­en­teet) suun­nitel­laan kolmi­por­taisel­la varmennuksella.

    Ensim­mäisen tason jär­jestelmät pyrkivät estämään onnet­to­muuk­si­in johtavien olo­suhtei­den syn­tymisen (esim. hallinta­jär­jestelmien kah­den­nus), toisen tason jär­jestelmät olet­ta­vat että nämä olo­suh­teet kuitenkin täyt­tyvät, ja pyrkivät niiden vaiku­tusten min­i­moimiseen tai estämiseen (hätäjäähdy­tys- ja reak­torin pysäytysjärjestelmät). 

    Kol­man­nel­la tasol­la on itse reak­torin rak­en­t­a­mi­nen siten, että kaikkien mah­dol­lis­ten tur­va­jär­jestelmien pet­tämi­nen ei aiheuta vaaraa ympäristölle.

    Tässä tapauk­ses­sa ensim­mäi­nen ja toinen var­men­nusker­ros pet­tivät, mut­ta kol­mas var­men­nus­porras näyt­tää tämän het­k­isten tieto­jen mukaan pitäneen, eli tur­va­jär­jestelmät eivät ole kokon­aan pet­täneet. Yti­men sulami­nenkin on otet­tu huomioon kol­man­nel­la tasol­la, joten senkään ei pitäisi aiheut­taa laa­jalle lev­iävää säteilyä.

    Teo­ria ei tietenkään ole aina käytän­töä, mut­ta tämän­hetk­isten tieto­jen val­os­sa ydinkatas­trofista puhumi­nen on ennenaikaista.

  35. Jos nyt lähdet­täisi­in siitä, että tämä “onnet­to­muus” jos mikä nyt viimeistään osoit­taa, että ydin­voiman­vas­tus­ta­jat ovat yksinker­tais­es­ti päästään vialla:

    1. Näistä voimaloista oli ipitet­ty japani­laisille jo ennenkin, että niiden riskit ovat liian suuret, mut­ta asi­aan ei ollut puututtu.
    2. Voimalat oli­vat 60-luvu­la suun­nitel­tu­ja. Jälkikä­teen jotain tur­va­jär­jeste­lyjä oli lisät­ty, mut­ta niiden toimivu­u­den kanssa oli niin ja näin.
    3. Japani­in iski yksi maail­man­his­to­ri­an kovim­mista mita­tu­ista maan­järistyk­sistä ja ydin­voimaloi­ta pyyh­ki tsuna­mi. Jälk­i­järistyk­setkin oli­vat paikoitellen samaa suu­ru­us­lu­okkaa kuin Haitin sato­ja tuhan­sia tap­panut järistys.

    Nämä kaik­ki, ja siitä huoli­mat­ta ympäristöön pääsi radioak­ti­ivista höyryä, joka säteilee suun­nilleen yhtä voimakkaasti kuin pis­palalais­ten talo­jen kel­lar­ien ilma.

    Ja ydin­voiman vas­tus­ta­jat pitävät tätä jonkin­laise­na PR-voit­tona oma­lle asialleen!?!?

    Eikö ihmisil­lä ole yhtään mitään käsi­tys­tä asioista?

  36. Köy­hdytet­ty uraani ei aiheuta epä­muo­dos­tu­mia sik­si, että se säteil­isi, vaan sik­si että se on raskasmetalli.

  37. tpyy­lu­o­ma:

    Korho­nen, kun se katas­trofiske­naario ei ole niinkään väl­itön tai välilli­nen ihmishenkien mene­tys vaan se että kokon­aisia kaupunke­ja joudu­taan evakuoimaan vuosikym­meniksi. Niin kuin tcrown tapaa sanoa, jos tämä on läh­es mah­do­ton­ta niin sitä varten­han voisi pikku­ra­hal­la ottaa vaku­u­tuk­sen, mik­sei näin tehdä?”

    Näin siis teoriassa. 

    Mitenkäs olisi täm­möi­nen onnet­to­muusske­naario: tsunami­aal­to tuhoaa aurinkopa­neele­ja valmis­ta­van puoli­jo­hde­te­htaan. Tehtaan varas­tois­sa sat­tuu ole­maan suuri määrä arseenivetyä. Myrkkyp­il­vi lev­iää läheiseen kaupunki­in ja tap­paa tuhansia.

    Mik­sei täl­läistä varten ole otet­tu vakuutuksia?

    En tiedä Japanin jär­jestelmästä, mut­ta tiedän Yhdys­val­to­jen ja Suomen jär­jestelmistä. Näis­sä jälkim­mäi­sis­sä ydin­voimaloil­la on yksi­tyi­nen vaku­u­tus­pooli, joka kat­taa tuhot johonkin sum­maan saak­ka (vai­htelee). Suomes­sa näitä asioi­ta hoitaa Pohjo­is­maid­en Atom­i­vaku­u­tus­pooli, y‑tunnus 1814377–1.

    Tosi­asi­as­sa — siis muual­la kuin Green­pea­cen pro­pa­gan­das­sa — suo­jaraken­nuk­sel­la varuste­tun reak­torin toden­näköisyys posah­taa niin, että lähikaupunke­ja joudut­taisi­in pysyvästi tyh­jen­tämään, on suun­nilleen samaa tai vähän pienem­pi kuin tuon yllä­maini­tun tap­atur­man toden­näköisyys. Jos täl­läiseen ale­taan reaal­i­maail­mas­sa vaa­ti­maan vaku­u­tuk­sia, pitäisi vaa­tia kaiken jär­jen mukaan vaku­u­tuk­sia myös mm. CERNissä tapah­tu­vien odot­ta­mat­tomien reak­tioiden ja mah­dol­lisen jää‑9:n muo­dos­tu­misen var­al­ta. Sekä, öh, nyt en kek­si enem­pää, mut­ta sijoi­ta tähän jokin salaliittoteoria.

  38. Ja ydin­voiman vas­tus­ta­jat pitävät tätä jonkin­laise­na PR-voit­tona oma­lle asialleen!?!?

    Tai sit­ten Vihreät, kun oli­vat mukana hal­li­tuk­ses­sa, joka päät­ti lisäy­d­in­voiman rak­en­tamis­es­ta. Vihreät nimit­täin tiesivät, että vaik­ka pahin mah­dolli­nen osuu kohdalle (kuten nyt Japanis­sa), niin seu­rauk­set ovat yhden liiken­neon­net­to­muu­den tasoa.

  39. Ajel­laan van­hoil­la malleil­la ja syödään soijaa.

    Back into Impivaara!

  40. Osmolle löy­tyi toveri oppor­tunis­mis­sa vasemmistoliitosta:

    “Vasem­mis­toli­iton puheen­jo­hta­ja Paa­vo Arhin­mä­ki vaatii Suomea arvioimaan ydin­voimapoli­ti­ikkansa uud­estaan Japanin tapah­tu­mien takia. Hänen mukaansa uusille ydin­voimaloille ei pidä antaa enää raken­nuslu­pia.” ‑YLE

  41. Minä pidän kir­joi­tus­tani vas­taan esitet­tyä kri­ti­ikkiä aivan kohtu­ut­tomana tai yksinker­tais­es­ti vain ohi ampuvana.

    1) Minä en sanonut, että man­ner­laat­to­jen liikku­mi­nen tai tsunami­vaara oli­si­vat syitä arvioi­da Suomen ydin­voimapoli­ti­ikkaa uud­estaan. Ei tul­lut itseasi­as­sa mieleenkään. Se oli Paa­vo Arhin­mä­ki, en minä.
    2) Olin ihmeis­säni alkeel­lis­es­ta suun­nit­telu­virheestä. Tältä osin voi olla, että kiire­hdin asioiden esille. Tietoni perus­tu­i­v­at Juk­ka Laak­sosen radiokom­ment­ti­in. Pidän hän­tä yht­enä maail­man parhaista alan asiantuntijoista
    3) Olin huolis­sani siitä, mitä voi tapah­tua, jos ydin­voimala menetetään, kos­ka se on van­hanaikainen, eikä siinä tietääk­seni ole varaudut­tu yti­men sulamiseen. En väit­tänyt, että tähän kuolee välit­tömästi paljon ihmisiä, kos­ka japani­laiset oli­vat aloit­ta­neet mak­si­maaliset evakuoin­nit. Se että mak­si­maaliset evakuoin­nit oli alitet­tu, ker­too, että myös he oli­vat huolissaan.
    4) Se, että mak­si­maal­ista pahaa onnet­to­muut­ta ei tapah­tunutkaan (toiv­ot­tavasti), ei anna oikeut­ta ver­ra­ta nyt aiheutunei­ta mität­tömiä vau­ri­oi­ta mui­hin tsunamin aiheut­tami­in, kos­ka onnet­to­muut­ta ei tapah­tunut. On iomeistä, että kuilun reunal­la käytiin.

    Tuo mak­si­maa­li­nen evakuoin­ti. Se mitä tapah­tui toi mieleen mei­dän yleiset valmis­tau­tu­mis­sään­tömme Evakuoin­tia ei ilmei­sistä logis­ti­sista syistä tehdä niin, että kehote­taan kaikkia sadan kilo­metrin etäisyy­del­lä asu­via pak­en­e­maan henken­sä edestä. Tehti­in niin, että ker­rot­ti­in, ettei ole mitään hätää, mut­ta var­muu­den vuok­si kehotet­ti­in kaikkia viiden kolometrin säteel­lä ole­via, lähtemään. Sit­ten kaikkia kymme­nen kilo­metrin säteel­lä ole­via ja sit­ten kaikkia 20 kilo­metrin säteel­lä ole­via. Edelleenkään ei ollut mitään hätää, mut­ta syökää nyt kuitenkin tämä joditablet­ti… Näin meil­läkin olisi tehty.

    Jos kaik­ki olisi men­nyt päin seiniä, en usko, että välit­tömästi olisi kuol­lut paljon ihmisiä, mut­ta olisi voin­ut käy­dä niin, että suuria aluei­ta olisi tul­lut asuinkelvot­tomik­si, kuten Tser­nobilis­sa tapah­tui. Mihin asu­tat 30 miljoon­aa japani­laista? Per­sut nyt ainakin oli­si­vat jät­täneet hei­dät rajo­jen ulkopuolelle
    Olen hyvin huo­jen­tunut, että voimalaitok­sen jäähdyt­tämiseen löy­det­ti­in tämä ei-kon­ven­tion­aa­li­nen keino. Toiv­ot­tavasti huomisaa­mu aukeaa yhtä opti­mistis­sa tunnelmissa.

  42. Jotenkin huvit­tavaa, että muka meil­lä Suomes­sa huole­hdit­taisi­in ylit­se­vuo­taval­la tarkku­udel­la vien­ti­te­ol­lisu­utemme viemistä lait­teista niin,
    että lait­teet oli­si­vat paikalliset tur­vamääräyk­set täyt­tävät. Tai paremmat.

    En tarkoi­ta ydin­voimalaitosten laiteis­to­ja mitä tääl­lä tehdään ja viedään.

    Mut­ta kun olin aikoinani paikan­pääl­lä tarkas­ta­mas­sa ja asen­ta­mas­sa lait­teis­to­ja vaikkapa
    Afrikkaan, niin eipä paljoa vas­tu­u­ta lait­teista tääl­lä toimit­ta­ja­maas­sa tun­net­tu. Esim. sähkö­tur­val­lisu­us- määräyk­set oli­vat täysin ohitettu. 

    Ja senkin tiedän, että vaik­ka kuin Vihreät aikoinaan sai­vat julis­tet­tua tiet­tyjä mai­ta vien­tikiel­toon (esim. Etelä-Afrik­ka), niin siitä huoli­mat­ta vien­tikiel­tomai­hin lait­tomat lait­teet löy­sivät tien­sä. Ja varsin yksinkertaisesti.

    1. Ja senkin tiedän, että vaik­ka kuin Vihreät aikoinaan sai­vat julis­tet­tua tiet­tyjä mai­ta vien­tikiel­toon (esim. Etelä-Afrikka), 

      Vähän his­to­ri­al­lisia fak­to­ja peli­in. Vihreät tuli­vat ensim­mäisen ker­ran hal­li­tuk­seen vuon­na 1995, jol­loin Etelä-Afrikkaa johtiNel­son Mandela.

  43. Osmo: “Per­sut nyt ainakin oli­si­vat jät­täneet hei­dät rajo­jen ulkopuolelle”

    Vihreät oli­vat hal­li­tuk­ses­sa joka päät­ti ydin­voimalu­vista ja risu­paketista. Per­sut äänes­tivät ydin­voimapäätöstä vastaan. 

    Ja mitä rajo­jen sulkemiseen tulee, Japani ei käytän­nössä ota ollenkaan maa­han­muut­ta­jia tai pako­laisia. Japani­lainen kult­tuuri on myös hyvin kon­ser­vati­ivista ja “rasis­tista”. Esim. avi­o­li­it­to­ja väärän­väris­ten kanssa ei kat­so­ta hyvällä.

    En olisi Japani­lais­ten puoles­ta kovin huolis­sani, maa selviy­tynyt hienos­ti parista ydin­pom­mis­takin. Täy­tyy nos­taa oikein hat­tua bushi­do-kult­tuurille, lievistä ylilyön­neistä huolimatta. 😉

  44. Vasem­mis­toli­iton Arhin­mä­ki kaa­hasi siis Porc­she Box­eril­laan viherkaistaa pitkin Vihrei­den ohi 🙂

    Voiko vaaleis­sa enää olla huo­raavam­paa eli sivistysanal­la san­ot­tuna pop­ulis­tisem­paa vai­h­toe­htoa kuin Vasemmistoliitto.

  45. Hajahuomioi­ta täältä Keski-Euroopasta:

    1. Suruk­seni totean, että suo­ma­lainen media on ain­oi­ta, joka tekee tuomiopäivän otsikoi­ta: Hesari, Uusi-Suo­mi (varsinkin), iltapäiväle­hdet. Muual­la uuti­soin­ti on fak­taan perustuvaa.

    2. STUKin pääjo­hta­ja on näköjään ollut Kiviniemen ja Tiu­ran kanssa samal­la medi­ataitokurssil­la. Onneton­ta, että “luotet­tavin” ker­toi kaiken ole­van lop­pu; samaan aikaan, kun tilanne oli vielä aika­pa­hasti “vai­heessa”.

    3. Laskute­htäviä maail­man­lop­pua odotel­lessa; ker­tokaa­pa paljonko on ihan sel­l­ainen tavalli­nen nor­maali taus­tasäteily a) tuos­sa takapi­hal­la, b) ydin­voimalan sisäl­lä? Vaik­ka nyt mikrosiev­ert­teinä tunnissa.

    4. Entä paljonko on 10 x nor­maali taus­tasäteily tai vaikka­pa 1000 x nor­maali taus­tasäteily ver­rat­tuna keskiver­to­suo­ma­laisen arkiseen säteilyan­nok­seen näh­den? Ja, paljonko tuo­ta annos­ta tulee, jos keuhkop­utken­tule­hdus kiusaa ker­ran kuus­sa, ja otat­ta­vat pirut lääkärit keuhkoku­van ker­ran pari kaudessa?

    5. Ja lopuk­si, onko yksi mikrosiev­ert paljon vai vähän.

    Vielä pitää (Japani­laisille hat­tua nos­taen) kysyä, onko kel­lään tietoa, mis­tä niitä joditablet­te­ja vielä saisi. Kun saat­taa tuo laskeu­ma tul­la tuos­ta jenkkilän yli nop­saankin tänne Eurooppaan.

  46. Vaik­ka säteilylle altisui eilen, 160 henkilöä tämän yhden synkim­män päivän takia ydinen­er­gian his­to­ri­as­sa. Ja vaik­ka kaik­ki kuoli­si­vat, niin se on kuitenkin merkit­tävästi vähem­män, mitä esim. Helsin­gin suosi­ma hiilivoima tap­paa keskimäärin päivässä.

  47. Objek­ti­ivista keskustelua ydin­voimas­ta ei ole ole­mas­sakaan. On vain eri asianomaisia, jot­ka yrit­tävät edis­tää omaa asiaansa.

    Sanois­in kuitetekin, että yllät­täen tämä onnet­to­muus näyt­tää tois­taisek­si sata­van ydin­voiman kan­nat­ta­jien laari­in. Ris­tiri­itaista tosi­aan.… mut­ta ei se mitään, itsekin olen ydin­voiman kannattaja.

  48. Miten ihmeessä tuol­lais­es­ta reak­torista saataisi­in sel­l­ainen roi­hu, että se muut­taisi kym­me­nien miljoonien ihmis­ten asuinalueet asumiskelvottomiksi?

    Tsher­nobylin asuma­ton alue on kai jotain 3000 km². Keskel­lä ei-mitään, jos­sa kum­mal­lakaan val­ti­ol­la ei ole mitään intresse­jä siiv­ota mai­ta kuntoon.

  49. Sarkas­mi sik­seen. Pitää kysyä, mik­si STUK:lla ja UM:llä oli huonom­mat tiedot, kuin NYT:llä tai BBC:llä samaan aikaan? Miten voi olla, että STUKin äijät luot­ta­vat Japanin Suurlähetys­tön tietoi­hin, eivätkä seu­raa mitään muu­ta medi­aa? Olisiko aika kor­va­ta nuo tek­stivi­esti-äijät medi­ataitoisil­la ihmisillä?

  50. Korho­nen, tuol­laises­sa kemikaalion­net­to­muudessa tehtaan omis­ta­ja on kor­vaus­vas­tu­ulli­nen, toisin kuin ydin­voimalan omis­ta­ja jon­ka vas­tuu on rajoitet­tu lail­la. Ja vaikkei olisikaan niin kak­si väärää ei tee yhtä oikeaa. Radioak­tivi­i­sis­sa päästöis­sä ongel­ma on nimeno­maan vaiku­tusten pitkäkestoisu­us, yhdyn täysin Osmoon siinä että tämä on ihan eri asia kuin ker­talu­on­teinen tuho jota vaikka­pa tsuna­mi aiheuttaa.

  51. J. M. Korhonen:

    Pelkästään meil­lä Euroopas­sa olisi varaa 1–22 Tsher­nobylin onnet­to­muu­teen joka iki­nen vuosi (riip­puen, uskooko Green­peacea vai WHO:ta) ennen kuin ydin­voima olisi edes yhtä vaar­al­lista kuin hiilivoima.

    Jos las­ke­taan pelkkien ennenaikaisten kuolemien absolu­ut­tista määrää niin ehkä näin. Mut­ta olen­nainen ero on siinä, että Tsher­nobyl leikkasi elin­iän­odot­teesta paljon enem­män ker­ral­la kuin hiilivoiman aiheut­ta­mat päästöt.

    Kaik­ki ilmansaas­teet yhteen­sä (myös muista lähteistä kuin hiilivoimas­ta) leikkaa­vat suo­ma­lais­ten keskimääräis­es­tä elin­iän­odot­teesta 3,1 kk (lähde). Jos nyt ajatel­laan vaik­ka että puo­let Suomen ilmansaasteista olisi hiilivoiman syytä, Suomes­sa menetet­täisi­in sil­loin hiilivoiman takia nykyisen väestön jäl­jel­lä ole­valle elin­iälle jaet­tuna vuodessa 18 600 vuot­ta eliniänodotetta. 

    Tsher­nobylistä n. 130 km päässä Lug­y­nyn alueel­la taas elin­iän­odote on laskenut n. 10 vuot­ta (lähde) vuo­den 1985 tasos­ta. Vaik­ka elin­iän­odot­teen laskua selit­tävät muutkin tek­i­jät, keskimäärin se on Ukrainas­sa laskenut vain kolme vuot­ta samana aikana (lähde: Gapminder.org), joten suurin osa tästä eros­ta selit­tynee Tsher­nobylin laskeu­man vaikutuksella. 

    Lug­y­nyn maa-alueesta 57 % sai 37–175 kBq/m² säteilyaltistuk­sen ja 17 % 5–15 175–525 kBq/m². Yli 185 kBq/m² säteilyaltistuk­sen saaneil­la alueil­la Neu­vos­toli­itossa asui 830 000 ihmistä, yli 555 kBq/m² saaneil­la 250 000 (lähde), eli voinee sanoa että varovais­es­tikin arvioiden ainakin n. 800 000 asukas­ta sai yhtä suuren säteilyaltistuk­sen kuin Lug­y­nyn asukkaat. 

    Jos nyt siis ajatel­laan, että Tsher­nobyl aiheut­ti 800 000 ihmisen väestöpo­h­jalle elin­iän­odot­tamisen lyhen­e­misen 7 vuodel­la, se tekee 5,6 miljoon­aa vuot­ta menetet­tyä elin­iän­odotet­ta. Näil­lä luvuil­la Suomel­la olisi siis varaa yhteen Tsher­nobyl-luokan onnet­to­muu­teen ker­ran 300 vuodessa jot­ta sal­do olisi tasan. Huomioimat­ta siis Tsher­nobylin aiheut­ta­maa vähem­män dra­maat­tista elin­iän­odot­teen laskua hyvin paljon laa­jem­mal­la alueel­la sekä mit­tavia taloudel­lisia mene­tyk­siä, tai edes sitä että ilman 135 000 ihmisen pysyvää evakuoin­tia voimalan läheisyy­destä kuole­man­ta­pauk­sia olisi ollut val­tavasti enemmän.

    ***

    No, Suo­mi ei ole Ukraina. Myöskään Tsher­nobyl-luokan onnet­to­muut­ta tuskin tul­laan enää koskaan näkemään, varsinkaan Suomes­sa. Ei var­maan ole kenellekään epä­selvää, että hiilivoima on kaikin tavoin haitallisem­paa kuin ydin­voima. Mut­ta se ei tee ydin­voimas­ta hai­ta­ton­ta. Vaik­ka tääl­lä ydin­voimafan­it ovat mielestäni aika rohkeasti julis­ta­mas­sa Fukushi­man tapauk­sen pikku jutuk­si vaik­ka tilanne on vielä pääl­lä, olen kyl­lä samaa mieltä siitä että ydin­voimalaon­net­to­muu­den mah­dol­lisuuk­sia paisutel­laan ja seu­rauk­sia pelätään kohtu­ut­tomasti. Ydin­voiman todel­li­nen ongel­ma ei nykyisel­lä teknolo­gian tasol­la enää ole ydi­non­net­to­muus­ris­ki, vaan ydin­jät­teen loppusijoitus.

  52. Kuten epyy­lu­o­ma hyvin tietää niin IT-puolel­la se fyysi­nen taso on toteutet­tu niin että data tai palve­lut on maanti­eteel­lis­esi hajautet­tu, ja var­maan senkin mikä kaik­ki siinä voi men­nä ja on men­nyt pieleen. 🙂 Ydin­voimalas­sa tilanne on tietenkin eri, lop­pu­pelis­sä ollaan pas­si­ivis­ten tur­varak­en­tei­den varassa.

  53. Päivi Pasi,

    Muis­tatko yhtään, mikä ketju se oli?

    Meilasin nimit­täin vankein­hoidon ruokahuol­lon esimiehelle, mut­ta vas­tauk­sen saamises­sa kesti viikon päivät. Eli en muista laitoinko vielä samaan ketju­un asian, kun oli jo ollut kuolleena päivätolkulla. 

    Mut­ta on siis nau­dan­li­havai­h­toe­hto pääsään­töis­es­ti, jos muil­la on esim. makkaraa. 

    Muu­ta kai en väit­tänytkään? Jos käytin ilmaisua, että mus­lim­it saa­vat “parem­paa” ruokaa, niin yleinen mielipi­de kai on, että nau­dan­li­ha on lenkki­makkaraa parem­paa ruokaa. Se näkyy kilohinnassa.

    En koe ole­vani tiedonlevi­tyk­sen osalta samas­sa ase­mas­sa kuin kaupung­in­val­tu­utet­tu ja kansane­dus­ta­jae­hdokas Osmo Soin­in­vaara blo­gialoituk­sis­saan. Eli vaatisin ihan toisen­laista tarkku­ut­ta häneltä kuin mitä tääl­lä useinkin näkee.

  54. Päivi Pasille,

    Tässä meilin sisältö. Ketjua en löydä.

    Vankeuslain 7: 5 §:n mukaan perus­ruokavalios­ta poike­taan, jos se on perustel­tua van­gin ter­vey­den taik­ka uskon­nol­lisen tai muun perustel­lun vakau­muk­sen vuoksi.

    Mus­limeille tar­jo­taan vai­h­toe­htoinen ate­ria niinä ate­ri­ak­er­toina, jol­loin perus­ruokavalion ruo­ka on valmis­tet­tu sian­li­has­ta. Tämä vai­h­toe­htoinen ate­ria voi olla kalaa, kanaa, kasvis­ruokaa tai naudanlihaa. 

    Sian­li­hapi­tois­t­en leikkelei­den tilalle tar­jo­taan esim. juus­toa tai nau­dan- tai kanan/ kalkku­nan­li­has­ta valmis­tet­tu­ja leikkeleitä.

    Keit­tiössä merk­itään päivit­täin ylös, mitä mus­limeille on tar­jot­tu. Täl­lä halu­taan varmis­taa se, ettei heille jatku­vasti tar­jo­ta samo­ja ruokala­je­ja, vaan ruo­ka on vaihtelevaa.

    Ramadanin aikana mus­limeille annetaan päivän ate­ri­at jäähdytet­ty­inä ja he saa­vat itse läm­mit­tää ne oman aikataulun­sa mukaan.

    Syksyl­lä 2010 mus­lime­ja oli pääasi­as­sa pääkaupunkiseudun ja Uuden­maan vankilo­is­sa. Muis­sa vankilo­is­sa heitä on vain sat­un­nais­es­ti yksi – kak­si henkilöä kerrallaan.

    Riit­ta-Leena Salovaara
    Tarkastuspäällikkö

    Tämä asia lie­nee lop­punkäsitel­ty, mut­ta entäs nämä mainit­se­masi muut “var­mat tiedot”?

  55. Kom­ment­tisi (ssis tämä 22:41 kir­joitet­tu) oli minus­ta muuten varsin hyvä (vaik­ka vähin­täänkin ennenaikainen koskien sitä oliko reaal­ista riskiä merkit­tävien aluei­den pitkäaikaises­ta saas­tu­mis­es­ta) mutta: 

    Soin­in­vaara:

    Mihin asu­tat 30 miljoon­aa japani­laista? Per­sut nyt ainakin oli­si­vat jät­täneet hei­dät rajo­jen ulkopuolelle

    Työvoima­pu­lahösöt­täjien (mukaan­lukien Sin­nemä­ki) mielestä niitä japani­laisi­a­han loogis­es­ti pitäisi olla muu­ta­ma kymme­nen miljoo­nan edestä tieheäm­min nyky­istä enem­män samal­la maa-alal­la joka tapauksessa. 

    (ja usko ihan huviksesi: et halaua aloit­taa keskustelua aiheesta japani­lais­ten ja muiden itä-aasialais­ten ihmettelevät kom­men­tit suo­ma­lais­es­ta maahanmuuttopolitiikasta)

  56. jaa että lop­pusi­joi­tus ongel­ma? No, sitä jätet­tä syn­tyy jos­sain olk­ilu­o­to 3:n tapaises­sa voimalas­sa pari kuu­tio­ta. Ener­gian hin­nan vähän noustes­sa siitäkin tehdään lisää polt­toainet­ta. Vas­taa­van­te­hoises­sa hiilivoimalas­sa syn­tyy tuhkaa jotain aivan käsit­tämät­tömiä määriä, ja vaik­ka se ei radioak­ti­ivista samas­sa määrin olekaan, suh­teessa se on yhtä iso ongelma. 

    Kaikesta olete­tus­ta rasis­mista huoli­mat­ta japanin ylähuoneessa on jopa suo­ma­lais­syn­tyi­nen edustaja.

  57. Jospa tämä tapaus yhdis­tet­tynä lähi-idän tilanteeseen saisi ener­gian hin­nan nouse­maan pysyvästä 10–20%? Sil­lä hin­taerol­la saisi ehkä jo ratkai­se­vat investoin­tipanos­tuk­set parem­pi­in tekniikoihin.

    Tiedän, että se johtaisi myös öljyn etsin­tään han­kalam­mista ja vaar­al­lisem­mista paikoista, ja kivi­hi­ilen nestey­tyk­seen ym, mut­ta silti saat­taisi olla kokon­aisuute­na plus­san puolella.

  58. Tavalli­nen teknikko
    Jotenkin huvit­tavaa, että muka meil­lä Suomes­sa huole­hdit­taisi­in ylit­se­vuo­taval­la tarkku­udel­la vien­ti­te­ol­lisu­utemme viemistä lait­teista niin,
    että lait­teet oli­si­vat paikalliset tur­vamääräyk­set täyt­tävät. Tai paremmat.

    Mut­ta kun olin aikoinani paikan­pääl­lä tarkas­ta­mas­sa ja asen­ta­mas­sa lait­teis­to­ja vaikkapa
    Afrikkaan, niin eipä paljoa vas­tu­u­ta lait­teista tääl­lä toimit­ta­ja­maas­sa tun­net­tu. Esim. sähkö­tur­val­lisu­us- määräyk­set oli­vat täysin ohitettu.

    En nyt oikein ymmär­rä, oliko siis suo­ma­laiset vai afrikkalaiset sähkö­tur­val­lisu­us­määräyk­set ohitet­tu? Lie­nee päivän­selvää että nou­date­taan toim­i­tus­maan lakeja.

    Esimerkik­si minä olen ollut mukana venäjälle menevässä pro­jek­tis­sa, jos­sa lait­teis­toista tehti­in venäläisen lop­puasi­akkaan vaa­timuk­ses­ta sel­l­aiset kar­valakkiver­siot, että jos niitä olisi suo­ma­laiseen laitok­seen tyrkyt­tänyt, niin viimeistään käyt­töhenkilökun­ta olis men­nyt lakkoon. Silti ne menivät paikallis­es­ta tarkas­tuk­ses­ta läpi.

    (tosin venäjäl­lä on niin paljon ja niin sekavia määräyk­siä, ettei sinne edes ole mah­dol­lista rak­en­taa vaikka­pa paperite­hdas­ta, joka täyt­täisi kaik­ki määräyk­set. Se meneekö läpi, on kiin­ni tarkas­ta­jan päivästä eli lähin­nä mielivallasta)

    tpyy­lu­o­ma
    Korho­nen, tuol­laises­sa kemikaalion­net­to­muudessa tehtaan omis­ta­ja on kor­vaus­vas­tu­ulli­nen, toisin kuin ydin­voimalan omis­ta­ja jon­ka vas­tuu on rajoitet­tu lailla.

    No höpön­löpön sen­tään. Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa omis­ta­ja on kor­vausvelvolli­nen, mut­ta ain­oas­taan ydin­voimalan tapauk­ses­sa omis­ta­ja on lail­la _velvoitettu_ otta­maan vakuutuksen! 

    Kemikaalion­net­to­muudessa omis­ta­ja sanoo että tsori vaan pojat, ei ole vaku­u­tus­ta täm­möisen var­alle eikä meil­lä ole sitä 700 miljoo­nan euron vas­tu­u­vaku­u­tus­ta, ain­oas­taan 10 miljoona euroa kas­sas­sa eli me voidaan kor­va­ta viisikym­men­tä asun­toa ja sit­ten lop­ut kär­sikööt nahois­saan kun fir­ma on konkurssissa.

    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100297

  59. Hei Osmo, nyt on kyl­lä vihreil­lä asi­at aivan sekaisin. 

    40v van­haan ydin­voimalaan iski sekä yksi maail­man pahim­mista maan­järistyk­sistä että tsuna­mi, ja tapah­tui pahin ydin­voimaon­net­to­muus 20 vuo­teen. Tulos? Muu­ta­ma ihmi­nen sairaalas­sa, mitätön määrä radioak­ti­ivista höy­tyä ilmaan. Olisimme voineet eilen iltapäiväl­lä oleskel­la voimalan por­tilla ilman suo­japuku­ja ilman ongelmia. 

    Samaan aikaan nor­maali hiili- tai biovoimala levit­tää jatku­vasti ympäristöön satak­er­tais­es­ti radioak­ti­ivista saastet­ta ver­rat­tuna ydin­voimalaan, ja lisäk­si run­saasti tap­pavia pien­hiukka­sia. Kaa­suräjähdyk­siä sat­tuu myös näis­sä voimalois­sa, niitä ei vain laite­ta lööppeihin. 

    http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=coal-ash-is-more-radioactive-than-nuclear-waste

    Fak­tat ovat siis täysin selviä: Ydin­voima on val­ta­van paljon vaarat­tomampi ener­gia­muo­to kuin hiili- tai biovoima.

  60. Osmo, ei tätä onnet­to­muut­ta voi ver­ra­ta Tser­nobyli­in. Mitään vas­taavaa ei Fukushi­mas­sa voi tapahtua. 

    Pääerot:

    Tser­nobylin reak­tori oli val­tavasti ylite­hol­la ja räjähti, Fukushi­ma sam­mui heti maan­järistyk­sessä ja kyse on vain jälk­iläm­mön poistosta. 

    Tser­nobyl oli suun­nitel­tu niin että veden hai­htues­sa toim­inta kiihtyy. Fukushi­ma (kuten muut vesireak­torit) sam­muu veden haihtuessa. 

    Tser­nobylis­sä ei ollut tiivistä suo­jakuor­ta lainkaan, Fukushi­mas­sa on ja se on ehjä. 

    Evakuoin­nit eivät ole todiste siitä, että onnet­to­muus olisi val­ta­van vaka­va. Ne ovat todiste siitä että säteilyra­jat ovat nykyään todel­la alhaisia ja evakuoin­nit aloite­taan erit­täin helposti. 

    Pahin mah­dolline ske­naario tässä tapauk­ses­sa eli reak­toriy­ti­men sulami­nen jälk­iläm­möl­lä on varsin mitätön jut­tu ver­rat­tuna Tser­nobyli­in. Sula­neen reak­torin päälle laitet­taisi­in esim. beto­nia että säteily lähel­lä ei olisi liian suur­ta. Tser­nobylis­sä reak­tori räjähti ydin­reak­tion voimas­ta ja polt­toaineet lensivät suo­raan taivaalle mm. höyrynä.

    1. En ole ver­ran­nut tätä onnet­to­muut­ta Tser­nobyli­in. Jos nyt kuitenkin rin­naste­taan, kaik­ista merkit­tävin ero on pala­maan syt­tyneessä grafi­itis­sa, joka levit­ti radioak­ti­ivi­su­ut­ta ja kuumia hiukka­sia laajalle.

  61. Ei voi kun ihme­tel­lä tätä ydin­voimausko­vais­ten vähät­te­lyä onnet­to­muu­den osalta varsinkin Japani­lais­ten kannal­ta. Tapaus­ta ver­rataan johonkin liiken­neon­net­to­muu­teen tai Helsinkin hiilivoimalaan. Mis­sä suh­teel­lisu­u­den taju.Varsinkaan kun tilanne ei todel­lakaan ole ohitse,jatkuvasti tulee huolestut­tavia tieto­ja, tosin seu­raan tilan­net­ta Sak­san medi­an kaut­ta, mis­sä on monipuolisem­pi ja kri­it­tisem­pi tiedonvälitys.
    Ai niin, en muis­tanut, tämähän on se yksi Suomen älykkäimistä ja parhaimista blogeista.

  62. Osmo:

    En ole ver­ran­nut tätä onnet­to­muut­ta Tsernobyliin

    ja

    Osmo:

    Jos kaik­ki olisi men­nyt päin seiniä, en usko, että välit­tömästi olisi kuol­lut paljon ihmisiä, mut­ta olisi voin­ut käy­dä niin, että suuria aluei­ta olisi tul­lut asuinkelvot­tomik­si, kuten Tser­nobilis­sa tapah­tui. Mihin asu­tat 30 miljoon­aa japanilaista?

    Ota tässä nyt sit­ten selvää, mitä oikein yrität sanoa. MTV3:n vaa­likoneessa vas­tu­s­tat ydin­voiman lisärak­en­tamista ja puolueesi on palaut­tanut sen hal­li­tuk­seen men­e­misen ehdoksi.

    Mitä muu­ta johtopäätöstä voi tehdä tuo­ta taus­taa vas­ten, kuin että yrität poli­tikoi­da pelol­la, kir­joit­taes­sasi esimerkik­si jotain täl­laista, Osmo: 

    Sulaes­saan ydin kuume­nee niin kuumak­si, että raivaa tieltään kaik­ki esteet ja aloit­taa matkan alaspäin kohden ei Kiinaa vaan Brasiliaa.

    Vai­h­toe­htoinen johtopäätös tietenkin olisi, ettet ole aivan tosis­sasi, mut­ta vaiku­tat olevan.

    Ketjun kom­ment­tien perus­teel­la selkeä enem­mistö luk­i­joista näyt­tää sin­ut täl­lä tapaa väärin ymmärtäneen. Irtopis­teet eivät olleetkaan niin hel­posti kerättävissä?

    1. Tuo 30 miljoon­aa on ehkä vähän yläarvio ja taitaa sisältää kak­sikin nol­laa liikaa, mut­ta kyl­lähän tuo­hon liit­tyy val­ta­va ris­ki, kos­ka Japani on niin tiheästi asut­tu. Hal­lit­se­ma­ton onnet­to­muus voi syn­nyt­tää tuol­laises­sa van­hanaikaises­sa voimalas­sa erit­täin suuren päästön ja jos tuulen suun­ta on pahin mah­dolli­nen ja suun­tau­tuu kohden Tokio­ta, aika ikävästi siinä käy. Tämä perus­tuu ole­tuk­seen, että voimalas­sa ei ole lainkaan varaudut­tu yti­men sulamiseen ja sulanut ydin voi pää­tyä yht­enäisek­si lam­mikok­si toisin kuin nykyaikai­sis­sa laitok­sis­sa. Mut­ta se on siis pahin mah­dolli­nen ske­naario, jon­ka toden­näköisyys on mar­gin­aa­li­nen — kuitenkin paljon suurem­pi kuin se, että Suomen kalli­ita hävit­täjiä tarvit­taisi­in joskus johonkin.
      Minä an kir­joit­tanut tätä artikke­lia mis­sään pis­tei­denkeru­u­tarkoituk­ses­sa. Mik­si olen ydin­tur­val­lisu­ud­es­ta kiin­nos­tunut selviää esimerkik­si CV:stäni joka löy­tyy ylä­palk­ista kohdan esit­te­ly alta. 

  63. Osmo:

    Tätä varten voimalas­sa on neljä eril­listä diesel­gen­er­aat­to­ria. Neljän ajatelti­in riit­tävän, kos­ka eivät ne kaik­ki voi men­nä yhtä aikaa rik­ki. Pait­si, että niitä ei ollut tehdä maan­järistys­tä kestäviksi, joten ne menivät kaik­ki rikki.

    Voimalan diesel­gen­er­aat­torit osat­ti­in kyl­lä tehdä maan­järistyk­sen kestäviksi ja ne läh­tivät käyn­ti­in ja toimi­vat tun­nin maan­järistyk­sen jäl­keen. Sit­ten tuli tsuna­mi ja 10 metriä vet­tä, ja diesel­gen­er­aat­torit pysähtyivät. 

    Jäähdy­tyspump­pu­ja käytet­ti­in sen jäl­keen höyryl­lä, mut­ta siihenkin jär­jestelmään tarvi­taan sähköä (vent­ti­ilei­den ohjaamiseen).

    Nykyaikaisi­in voimaloi­hin (esim TVO3) suun­nitel­laan myös pas­si­iviset hätäjäähdy­tysjär­jestelmät, jot­ka toimi­vat vaik­ka var­avoimaa ei saataisi.
    Suomen nyky­i­sis­säkin voimalois­sa var­avoima­jär­jestelmät ovat Fukushi­maa merkit­tävästi paremmat.

    Pekka

    p.s. aiem­min erheel­lis­es­ti väitin (CNN:n ja BBC:n eil­isi­in haas­tat­te­lu­ti­etoi­hin luot­taen), että kyse oli höyryräjähdyk­ses­tä. Kyse olikin vetyräjähdyksestä.

  64. Tei­jolle,

    Joditablet­te­ja saa ter­veyskeskuk­sista tarpeen tullen. 

    Niitä on kyl­lä riit­tävästi asemil­la, kos­ka niin moni on varautunut pitämäl­lä niitä kotonaan. 

    Eli no hätä!

  65. Tiedemiehelle suuri kiitos kom­men­tis­taan 12.3.2011 kel­lo 20:47 . Ydin­voima-ahdis­tuk­seni häl­veni. Kehun itseäni että se häl­veni jo ennen Tiedemiehen kom­mentin lukemista juuri niistä syistä, joi­ta siinä mainitaan.

    Tämä ei ole peri­aat­teelli­nen kan­nan­ot­to ydin­voiman puoles­ta; on vain miel­lyt­tävämpi elää, kun ei pelkää asioi­ta joille ei mitään voi. Jos sit­ten osoit­tau­tuu että pelkoon olisikin ollut syytä, on joka tapauk­ses­sa voit­tanut itselleen sen pelot­toman jak­son, kun asialle ei siis olisi voin­ut mitään vaik­ka kuin­ka olisi pelännyt. 😀

  66. Juk­ka Laakko­nen, jon­ka osaamiseen Osmo luot­taa vah­vasti antaa mielestäni tämän päivän Hesaris­sa hie­man omi­tuisen lausunnon. 

    Stuk ja näin ollen tätä edus­ta­va pääjo­hta­ja Laakko­nen saa­vat pyyhkeitä huonos­ta tiedo­tuk­ses­ta. Jutun otsikko kuu­luu: Oliko Säteily­tur­vakeskus tilanteen tasalla?

    Laakko­nen sanoo mm.: […] Japani on niin kaukana, ettei se ole suo­ma­lais­ten tur­val­lisu­u­den kannal­ta niin tärkeää. 

    Samat­en hän toteaa:[..] Kan­sain­vä­li­nen uutisväl­i­tys on joka tapauk­ses­sa nopeam­paa kuin täm­möi­nen epämääräi­nen viranomaisverkosto. 

    Olisiko ensin­näkin syytä vahvis­taa tätä “epämääräistä vira­nomaisverkos­toa”, ettei tarvitse rus­ta­ta lausun­to­jaan iltapäiväle­htien lööp­pi­en varassa? 

    Toisek­si kyl­lä ihmiset ovat kiin­nos­tunei­ta muus­takin kuin omas­ta taka­puolestaan eli kyl­lä kaukanakin tapah­tu­vista onnet­to­muuk­sista on kansalaisil­la oikeus saa­da mah­dol­lisim­man nopeasti mah­dol­lisim­man luotet­tavaa tietoa. 

    Laakko­nen tun­tuu myös uno­hta­van, että Japanis­sa on täl­lä het­kel­lä vajaa tuhat suo­ma­laista. Eli tuhan­net omaiset tääl­lä ovat hyvin huolis­saan läheisistään.

  67. Wall Street Jour­nal rapor­toi että riski­mallit petti:
    Sep­a­rate­ly, com­pa­ny doc­u­ments show that Tokyo Elec­tric test­ed the Fukushi­ma plant to with­stand a max­i­mum seis­mic jolt low­er than Fri­day’s 8.9 earth­quake. Tep­co’s last safe­ty test of nuclear pow­er plant Num­ber 1—one that is cur­rent­ly in dan­ger of meltdown—was done at a seis­mic mag­ni­tude the com­pa­ny con­sid­ered the high­est pos­si­ble, but in fact turned out to be low­er than Fri­day’s quake. The infor­ma­tion comes from the com­pa­ny’s “Fukushi­ma No. 1 and No. 2 Updat­ed Safe­ty Mea­sures” doc­u­ments writ­ten in Japan­ese in 2010 and 2009. The doc­u­ments were reviewed by Dow Jones.

    The com­pa­ny said in the doc­u­ments that 7.9 was the high­est mag­ni­tude for which they test­ed the safe­ty for their No. 1 and No. 2 nuclear pow­er plants in Fukushima.

    Simul­ta­ne­ous seis­mic activ­i­ty along the three tec­ton­ic plates in the sea east of the plants—the epi­cen­ter of Fri­day’s quake—wouldn’t sur­pass 7.9, accord­ing to the com­pa­ny’s presentation.
    Pow­er Plant Under Pressure

    The com­pa­ny based its mod­els part­ly on pre­vi­ous seis­mic activ­i­ty in the area, includ­ing a 7.0 earth­quake in May 1938 and two simul­ta­ne­ous earth­quakes of 7.3 and 7.5 on Novem­ber 5 of the same year.
    http://online.wsj.com/article/SB10001424052748703555404576195700301455480.html?mod=

  68. Juu­so Koponen: 

    Jos nyt siis ajatel­laan, että Tsher­nobyl aiheut­ti 800 000 ihmisen väestöpo­h­jalle elin­iän­odot­tamisen lyhen­e­misen 7 vuodel­la, se tekee 5,6 miljoon­aa vuot­ta menetet­tyä elin­iän­odotet­ta. Näil­lä luvuil­la Suomel­la olisi siis varaa yhteen Tsher­nobyl-luokan onnet­to­muu­teen ker­ran 300 vuodessa jot­ta sal­do olisi tasan.

    Mon­takos niitä muuten on ollut? Suomes­sa 300 vuo­den odot­tamiseen menee pitkä aika, mut­ta jos ver­tailu­aluet­ta laa­jen­netaan tuo ver­tailu­ai­ka samal­la lyhe­nee. Tai tosin ilmais­tu­na, paljonko tätä menetet­tyä elinikää hiilivoiman takia on koko maail­mas­sa, ja paljonko (rauhanomaisen) ydin­voiman takia menetet­tyjä? Jätetään pois laskuista kaik­ki arviot ilmas­ton­muu­tok­sen tule­vista vaikutuksista.

    - ja minäkään en todel­lakaan kan­na­ta Tser­nobyl-tyyp­pis­ten ydin­voimalaitosten lisärak­en­tamista (ja hyvä, että oletet­tavasti japanilaiset(kin) paran­tanevat tule­vaisu­udessa voimalaitosten­sa tsunamin sietokykyä (itse järistyk­ses­tähän laitok­set ilmeis­es­ti selvi­sivät erit­täin hyvin)

  69. Eilen blogi­postaus­ta lukies­sa mietiske­lin, mitä mieltä Soin­in­vaara on ydin­voimas­ta. Yritin etsiä tek­stistä jotain mielipi­det­tä suun­taan tai toiseen. Jos sel­l­ainen on tek­sti­in piilotet­tu, min­un mikroskoop­pi­ni ei sitä riv­ien välistä löy­dä. Tek­stin voi tulki­ta ihan miten vain oman mielip­i­teen ja mie­len­ti­lan pohjalta.

    Eli­na: STUK:n lausun­not on todel­lakin olleet varsin erikoisia. Jotenkin on syn­tynyt käsi­tys, että lausun­to­ja anta­maan on laitet­tu jotain tyn­nyristä ulos repäistyjä tol­lo­ja. Epämääräi­nen uhkaku­vien maalailu on ihan ok, kun huole­hdi­taan soumalais­ten ydin­voimalais­tosten tur­val­lisu­ud­es­ta. Siitä ei ole mitään hyö­tyä, että maalail­laan ilman mitään fak­tapo­h­jaa mieliku­vi­tuk­sel­lisia uhkaku­via, kun tilanne on päällä. 

    Huimin veto oli eil­isaa­muiset lausun­not, jois­sa STUK:n ukko ei tien­nyt mitä ja minkä tyyp­pisiä reak­tor­e­i­ta siel­lä on ongelmis­sa. Eihän siinä ollut kuin vuorokausi aikaa selvit­tää… Maalaili sit­ten Tjer­nobyliä mieliku­vi­tuk­sen­sa varassa.

  70. eli­na: “Laakko­nen sanoo mm.: […] Japani on niin kaukana, ettei se ole suo­ma­lais­ten tur­val­lisu­u­den kannal­ta niin tärkeää.”

    Medi­as­sa pri­or­isoin­ti ei ole koskaan sal­lit­tua. Asi­at ovat joko “tärkeitä”, “erit­täin tärkeitä”, tai “tärkeimpiä”. Vira­nomaistiedo­tuk­ses­sa tälle lin­jalle ei voi lähteä.

  71. Soin­in­vaara puo­lus­ta hyvin kan­taansa (vaik­ka lip­sahtikin hiukan liioit­telun puolelle). Taidan olla pääpi­irteistä samaa mieltä. 

    Sit­ten on paljon kir­joituk­sia, jois­sa tätä läheltä piti ‑tilan­net­ta pide­tään todis­tuk­se­na ydin­voiman tur­val­lisu­u­den puoles­ta. Tämä olisi järkevää, jos tiedet­täisi­in, että
    ‑pahin todel­la on ohi,
    ‑onnel­la ei ollut tekemistä tapah­tu­mien kulun kanssa ja
    ‑ydin­voimalaa kohtasi nyt pahin mah­dolli­nen ske­naario, jota voi kohtu­udel­la odottaa

    Tiede­täänkö siis muka, että miljoonat japani­laiset eivät olisi sairas­tuneet tai kuolleet, jos para­metrit oli­si­vat olleet hiukan eri lail­la kallel­laan suun­taan tai toiseen (maan­järistyk­sen keskus hiukan lähempänä, räjähdys hiukan voimakkaampi, tuuli man­tereelle päin jne)? Eikö tuhan­net neliök­ilo­metrit muka olisi voineet muut­tua vuosikym­meniksi asumiskelvot­tomik­si (puhdis­tus­ta tai ei) tai ihmiset altistua säteilylle myös Japanin ulkopuolella? 

    Olisi muka­va olla satavar­ma näistä seikoista, mut­ta kun parhaat asiantun­ti­jatkaan eivät ole. 

    Hais­tan poli­it­tista retori­ikkaa ilmassa.

  72. Japani tulee kehi­itymään ener­giate­hokkaak­si yhteiskun­naksi seu­raa­van vuosikymm­nen aikana — kos­ka on pakko. Ydin­voimaloiden vioit­tumi­nen aiheut­taa kansal­lisen ener­gia­pu­lan ja pal­jas­tri riskikeskit­tymän, jota siel­lä tul­laan var­masti purkamaan.

    Japani tulee samal­la luo­maan oma­lle teol­lisu­udelle maail­man markki­noi­ta ener­giate­hokkaille tuot­teille ja ole­maan taas edelläkävijä. 

    Suo­ma­laisen yhteiskun­nan infran haavoit­tuvu­us tuli esi­in viime kesän ukkos­myrky­tuhois­sa — sähnköt ja samal­la viestiy­htey­det oli­vat poik­ki viikkokau­sia. Ilmeis­es­ti kob­vin kum­mal­isi­in johtopäätök­si­in Suomes­sa ei myrky­istä päädytty.

    Riskeil­lä on ikävä taipumus myös toteu­tua ja oleel­lista on pohtia, että mitä tapah­tuu kun jotain tapahtuu.

  73. az:

    Ketjun kom­ment­tien perus­teel­la selkeä enem­mistö luk­i­joista näyt­tää sin­ut täl­lä tapaa väärin ymmärtäneen. Irtopis­teet eivät olleetkaan niin hel­posti kerättävissä?

    Minä kyl­lä ihmettelin ketjun alus­ta asti että mis­tä ihmeen riv­ien välistä kir­joit­ta­jat mari­nanai­heen­sa repivät. Alka­en heti ensimmäisestä 

    Tuo­ta tuo­ta, itse reak­tori­han sam­mui automaat­tis­es­ti jo eilen heti maan­järistyk­sen jäl­keen. Se mikä reak­to­ria nyt sulat­taa on jälk­iläm­pö [1].

    . Minä en huo­man­nut että blo­gi-isän­tä olisi väit­tänyt kyseen ole­van muus­ta kuin jälkilämmöstä. 

    Mielestäni aivan asialli­nen ja suh­teel­lisu­u­den­ta­juinen keskustelu­navaus, pahim­pana lip­sah­duk­se­na ehkä se 100-ker­tais­es­ti yliarvioitu evakuoin­ti­tarve. Tilan­nehan on sitä­pait­si Japanis­sa yhä pääl­lä. Jos 4‑yksikköisen voimalakom­pleksin yli on pyyhkäis­syt tsuna­mi, niin saat­taa olla että kaik­ki neljä reak­to­ria ovat nyt ilman jäähdytystä.

    Vaik­ka itsekin olen taipu­vainen ajat­tele­maan että ydin­voima on ken­ties tosi­aan jopa ylivoimaisen har­mi­ton vai­h­toe­hto vaikka­pa hiilivoimaan ver­rat­tuna, mieti­tyt­tää onko joku syy että japani­laiset niin tarmokkaasti sen voimalansa kim­pus­sa ahkeroi­vat. Jos uhrit ovat kolme lievästi altistunut­ta, niin mik­seivät anta­neet pamah­taa taivaan tuuli­in ja keskit­täneet senkin jäähdy­tys­porukan voimavarat pelas­ta­maan uhre­ja ja omaisu­ut­ta rel­e­van­tim­mista paikoista. Ensim­mäi­nen seli­tys olisi että japanoid­it ovat tehneet eri­laisen riski­ana­lyysin tila­neesta kuin Az.

  74. Catili­na:

    Vielä 1960-luvul­la räjäytelti­in mega­ton­neit­tain ydinkokei­ta _ilmakehässä_ ei kovin kaukana täältä. Mitään katas­trofia ei seurannut.

    Hmm, koetan haarukoi­da suu­ru­us­lu­okkia … 1 Mt vas­taa noin 1E9 kWh eli 1000 MW voimalan 50 päivän tuotan­to, ja ensiar­vauk­se­na jätet­tä syn­tyy sama määrä per kWh pom­mis­sa ja voimalas­sa. Jos arvataan että 500 testiä ilmake­hässä ennen vuo­den 1963 koekiel­toa ovat olleet keskimäärin 200 kt, taivaalle dumpat­ti­in vuosi­na 1945–63 neljän­toista 1000MW voimalan vuosi­tuotan­non edestä käsit­telemätön­tä ydin­jätet­tä. Tästä aiheu­tui 7% nousu luon­nol­lises­sa taus­tasäteilyssä (mikä on tietysti vuo­den 1963 jäl­keen pudon­nut huomattavasti).

    Fukushi­man reak­torin sauvoihin on varas­toitu­na var­maankin noin 1/2 vuo­den jät­teet, olet­taen että refu­elling-jak­so on yksi vuosi. Pahin ske­naario on että se kaik­ki tavara pöl­lähtäisi jotenkin taivaalle. Se ei tun­nu mitenkään mah­dol­liselta, mut­ta lyhy­taikaise­na bio­haz­ardi­na (puoli­in­tu­mi­sai­ka 8 päivää) han­kalin aine lie­nee Jodi-131. Jodi on hel­posti höyrystyvää, joten voisin amatööri­arviona kuvitel­la että jos polt­toaine pal­jas­tuu (suo­jaraken­nel­mat hajoa­vat) ja polt­toaine on kuumaa, merkit­tävä pros­ent­ti lastista läh­tee taivaalle.

    Meneekö ihan pieleen ajatel­la että Fukushi­man ‘cat­a­sthrop­i­cal fail­ure’ vas­taisi jotain 1Mt räjähdyk­sen laskeu­man lyhyen ajan vaiku­tuk­sia, tietenkin kokon­aan ilman paine- ja läm­pö­vaiku­tus­ta? Sem­moi­sel­la­han olisi lähialueelle pahat seu­rauk­set, vaik­ka isoon ilma­mas­saan laimetes­saan kokon­ais­vaiku­tus jääkin pienek­si niinkuin maa­pal­lon ydinkokei­den 7% vaiku­tuk­ses­ta näemme?

    Jät­teis­sä on on tietenkin muu­takin tavaraa kuin I‑131, eivätkä huonos­ti höyrystyvät osat lähde reak­torista samal­la taval­la liik­keelle kuin ydinräjähdyksessä.

  75. LNu,

    “Eilen blogi­postaus­ta lukies­sa mietiske­lin, mitä mieltä Soin­in­vaara on ydin­voimas­ta. Yritin etsiä tek­stistä jotain mielipi­det­tä suun­taan tai toiseen.”

    Samaa mietiske­lin minäkin. Sel­l­ainen käsi­tys min­ul­la on, että Ode on suh­tau­tunut ydin­voiman rauhanomaiseen käyt­töön myön­teis­es­ti. Blogikir­joi­tus ei käsi­tys­täni muut­tanut. Ehkä vaalien läheisyys toi Oden kir­joituk­seen muu­ta­man siev­ertin lisää varovaisuutta.

  76. Aika pitkälle vietyä on tehdä tästä onnet­to­muud­es­ta ydin­voimaa puolta­va argu­ment­ti. Vaik­ka pitäisi, kuten minä, ydin­voimaa ihan var­teenotet­ta­vana energiamuotona.

    Jos olet ydin­voiman kan­nat­ta­ja, ja pelkäät tämän tilanteen nyt johta­van siihen, että päät­täjät hark­it­se­vat jatkos­sa kak­si ker­taa, ilmaise tämä huole­si ensin, äläkä ala heti mol­laa­maan eri mieltä olevia…

  77. Ver­ratkaa nyt joku mit­talu­okkia ja aiheutunutta/toteutunutta vaaraa. Oikeesti todel­la. Terävät päät esiin.
    Mitä näistä nyt sit­ten seurasi?
    Eikös koko Pohjoisen napa­pi­irin pitäisi olla edelleen asum­is­levo­ton ja evakuoituna?

    http://en.wikipedia.org/wiki/Novaya_Zemlya

    In July 1954, Novaya Zemlya was des­ig­nat­ed the Novaya Zemlya Test Site, con­struc­tion of which began in October[17] and exist­ed dur­ing much of the Cold War. “Zone A”, Chy­or­naya Guba (70°42′N 54°36′E / 70.7°N 54.6°E / 70.7; 54.6), was used in 1955–1962 and 1972–1975.[17] “Zone B”, Matochkin Shar (73°24′N 54°54′E / 73.4°N 54.9°E / 73.4; 54.9), was used for under­ground tests in 1964–1990.[17] “Zone C”, Sukhoy Nos (73°42′N 54°00′E / 73.7°N 54.0°E / 73.7; 54.0), was used in 1958–1961 and was the 1961 explo­sion site of Tsar Bom­ba, the biggest nuclear bomb ever to be constructed.[17]

    Oth­er tests occurred else­where through­out the islands, with an offi­cial test­ing range cov­er­ing over half of the land­mass. In Sep­tem­ber 1961 two pro­pelled ther­monu­clear war­heads were launched from Vorku­ta Sovet­sky and Salekhard respec­tive­ly to tar­get areas on Novaya Zemlya. The launch rock­et was sub­se­quent­ly deployed to Cuba.[18]

    1963 saw the imple­men­ta­tion of the Lim­it­ed Test Ban Treaty out­law­ing most atmos­pher­ic nuclear tests.[19] The largest under­ground test at Novaya Zemlya took place on Sep­tem­ber 12, 1973, involv­ing four nuclear devices of 4.2 mega­tons total yield. Although far small­er in blast pow­er than the Tsar Bom­ba and oth­er atmos­pher­ic tests, the con­fine­ment of the blasts under­ground led to pres­sures rival­ing nat­ur­al earth­quakes. In the case of the Sep­tem­ber 12, 1973, test, a seis­mic mag­ni­tude of 6.97 on the Richter Scale was reached, set­ting off an 80 mil­lion ton avalanche that blocked two glacial streams and cre­at­ed a lake 2 kilo­me­tres (1.2 mi) in length.[19]

  78. TomiA,

    Tiede­täänkö siis muka, että miljoonat japani­laiset eivät olisi sairas­tuneet tai kuolleet, jos para­metrit oli­si­vat olleet hiukan eri lail­la kallel­laan suun­taan tai toiseen (maan­järistyk­sen keskus hiukan lähempänä, räjähdys hiukan voimakkaampi, tuuli man­tereelle päin jne)? Eikö tuhan­net neliök­ilo­metrit muka olisi voineet muut­tua vuosikym­meniksi asumiskelvot­tomik­si (puhdis­tus­ta tai ei) tai ihmiset altistua säteilylle myös Japanin ulkopuolella?

    Mielestäni tiede­tään ihan riit­täväl­lä tarkku­udel­la, että näin ei olisi voin­ut tapah­tua. Aina tietysti voidaan kuvitel­la vielä vakavampi yhteen­sat­tumien sum­ma — lisätään vaik­ka koul­u­lais­ryh­mä vieraile­maan tuonne reak­torin päälle juuri samaan aikaan, tai jotain — mut­ta kokon­aisuute­na vaara ympäristölle ja ihmisille olisi kaiken toden­näköisyy­den mukaan jäänyt näil­lä joka tapauk­ses­sa hyvin vähäisek­si. Ana­lyysia aiheesta esim. täällä:

    http://bravenewclimate.com/2011/03/13/fukushima-simple-explanation/

    40 vuot­ta van­ha voimala kesti 7 ker­taa suun­nit­telukri­teere­jä voimakkaam­man maan­järistyk­sen ja tsunamin. Itse suo­jaraken­nus ja primääripi­iri ovat ehjiä. Nähtävästi vakavin radioak­ti­ivi­nen vuo­to vas­taa noin kol­men rönt­genku­van ottoa. OK, suun­nit­telukri­teere­jä pitänee tark­istaa, mut­ta nyt jo nähdään, että tur­va­mar­gin­aalit ovat melkoisia. 

    Mainit­se­masi kauhuske­naar­i­ot oli­si­vat vaati­neet jonkin­laisen mekanis­min, jol­la reak­toriy­din hienon­net­taisi­in melkein nanon­par­tikke­likokoon ja levitet­täisi­in tasais­es­ti laa­jalle alueelle. Täl­läisiä mekanis­me­ja ei vedel­lä täyte­tyis­sä reak­tor­eis­sa yksinker­tais­es­ti ole. 

    Täyt­tä var­muut­ta ei tietenkään voi­da saa­da koskaan. Mut­ta jos läh­tee vas­tus­ta­maan asioi­ta sil­lä perus­teel­la, että onnet­to­muuk­sien mah­dol­lisu­ut­ta ei voi kokon­aan sulkea pois, kan­nat­taisi loogis­es­ti aloit­taa paljon vaar­al­lisem­mista inhimil­lisen toimin­nan muodoista.

    Mikko Kivi­ran­ta,

    Uuti­soin­ti tääl­lä län­si­mais­sa keskit­tyy tuo­hon yhteen asi­aan. Ei siitä voi­da vielä päätel­lä, että japani­laiset oli­si­vat jotenkin ylet­tömästi keskit­tyneet juuri tuo­hon asiaan. 

    Lisäk­si suurin osa tuhoista on jo tapah­tunut — tuon sen­tään voi vielä estää. Esimerkik­si tuol­la Fukushi­mas­sa on nähtävästi sor­tunut pato, ja 1800 kotia on huuhtoutunut tul­van alle. Merkil­listä kyl­lä, tätä ener­giantuotan­toon toden­näköis­es­ti liit­tyvää katas­trofia (en löy­dä var­maa tietoa, oliko kyseessä voima­la­p­a­to) ei ole kum­mem­min noteer­at­tu. Olenko ain­oa, joka ihmettelee hie­man uuti­soin­nin fokusta?

  79. Tiedemies:

    Jos nyt lähdet­täisi­in siitä, että tämä “onnet­to­muus” jos mikä nyt viimeistään osoit­taa, että ydin­voiman­vas­tus­ta­jat ovat yksinker­tais­es­ti päästään vialla:

    Olen ydin­voiman kan­nat­ta­ja, hor­ju­va sem­moinen [1], ja kom­men­toidessa on aina riskinä saa­da niskaansa ihmiset joiden mielestä ellet ole puolel­lamme olet meitä vas­taan. Tämä esit­tämäsi pointti 

    3. Japani­in iski yksi maail­man­his­to­ri­an kovim­mista mita­tu­ista maan­järistyk­sistä ja ydin­voimaloi­ta pyyh­ki tsuna­mi. Jälk­i­järistyk­setkin oli­vat paikoitellen samaa suu­ru­us­lu­okkaa kuin Haitin sato­ja tuhan­sia tap­panut järistys.

    on aika vas­taansanoma­ton käytän­nön testi.

    Pieni kor­jaus kuitenkin: 

    Nämä kaik­ki, ja siitä huoli­mat­ta ympäristöön pääsi radioak­ti­ivista höyryä, joka säteilee suun­nilleen yhtä voimakkaasti kuin pis­palalais­ten talo­jen kel­lar­ien ilma.

    Jos pis­palalaiskel­lar­in säteily lähtöisin radon­ista, altistus rajoituu siihen viisimin­u­ut­tiseen jon­ka kel­laris­sa viet­tää — Rn ei jalokaa­suna jää elim­istöön. Jos kyseessä onkin I‑131, K‑40 tai Sr-89 tavara jää elim­istöön ja kul­kee mukana altista­mas­sa ken­ties hyvinkin paljon pidem­män ajan. Ei tämä ero ydin­voimas­ta yleis­es­ti vas­tustet­tavaa suur­ta saatanaa tee, mut­ta kun­nol­lis­ten suu­ru­us­lu­ok­ka-arvioiden tekemiseen riskeistä ei riitä pelkkä armei­jalogi­ik­ka [2], ja keskustelu­pal­stoil­la har­voin näkee sen sofisi­tikoituneem­pia päätelmiä. STUK ja vas­taa­vat asiantun­ti­jat ovat asia erik­seen, ja niin­pä ne katso­vatkin tarpeel­lisek­si että ter­veyskeskuk­sis­sa on joditablet­te­ja tai että jälk­iläm­mön uhkaa­maa reak­to­ria on syytä jäähdytel­lä huoli­mat­ta siitä että polt­toaine tuskin oikeasti Kiinaan asti vajoaa.

    Eikö ihmisil­lä ole yhtään mitään käsi­tys­tä asioista?

    Jos Uschanovin kaal­i­hui­jauskir­jaan on uskomi­nen: ei ole.

    [1] Olen mm. vaku­ut­tanut itseni siitä että jät­teen lop­pusi­joi­tus on hoidet­tavis­sa riit­tävän pienel­lä riskil­lä, ja että varsinkin gen-IV rek­torit (joi­hin oli muuten hyvä yleiskat­saus lokaku­un IEEE Spec­trum ‑lehdessä) ovat riit­tävän tur­val­lisia. Varsinkin kun pun­taris­sa vastapuolel­la ovat fos­si­ilis­ten päästö­jen seu­rauk­set. Mut­ta aina epäi­lyt­tää että jotain oleel­lista on jäänyt puntaroimatta. 

    [2] So. jos mies kaivaa kuu­tiometrin poteron tun­nis­sa, 10 000 miehen divi­sioona kaivaa poteron sekun­nin murto-osassa.

  80. J. M. Korhonen

    Mitenkäs olisi täm­möi­nen onnet­to­muusske­naario: tsunami­aal­to tuhoaa aurinkopa­neele­ja valmis­ta­van puoli­jo­hde­te­htaan. Tehtaan varas­tois­sa sat­tuu ole­maan suuri määrä arseenivetyä. Myrkkyp­il­vi lev­iää läheiseen kaupunki­in ja tap­paa tuhansia

    On ihan oikein haarukoi­da vai­h­toe­htoisia kus­tan­nuk­sia. Mut­ta aurinkopa­neele­ja ei tehdä GaAs:ista vaan enim­mäk­seen piistä. Vaik­ka Si-pros­es­soin­nis­sa myös käytetään ikäviä kemikaale­ja, mikään niistä ei vedä ver­to­ja GaAs ‑lähtöaineille.

  81. “Japanin maan­järistyk­sessä ei syn­tynyt juuri lainkaan tuhoja”
    Mitä hem­met­tiä sinä ajattelet?
    Kym­meniä tuhan­sia kuollei­ta ja sin­un mielestäsi ei lainkaa tuhoja?
    Lisäk­si tämä on koko 2000-luvun eniten yksit­täi­nen pörssikursse­ja laske­va tekijä.

  82. Catili­na, onnek­si venäläiset ydin­fyysikot kuten Saharov oli­vat filantrooppe­ja ja räjäyt­tivät ilmake­hässä “puh­tai­ta” vety­pom­me­ja (“likaisen” vas­tako­htana), jol­loin radioak­ti­ivista laskeu­maa ei tul­lut suun­nat­toman paljon suun­nat­toman laa­jalle alueelle. Jos alun perin suun­nitel­tu 100 mega­ton­nin likainen pom­mi olisi pamautet­tu, olisi se vaikut­tanut Suomen Lap­pi­in asti.

    Mut­ta pom­mit ovat kuitenkin eri asia kuin ydin­voimalat. Tosin sel­l­ainen tuli mieleen, että miten on otet­tu huomioon kansan­nousu­jen ym. tyyp­pinen uhkaku­va, jol­loin ydin­voimaloi­ta ei olekaan kukaan oper­oimas­sa ja jäähdyt­tämässä (tulee mieleen Välimeren eteläpuoli).

  83. Soin­in­vaara:
    “Har­mi vaan ettei voimalaitok­seen oltu laitet­tu töpseliä, jol­la ulkop­uolis­es­ta gen­er­aat­torista saataisi­in vir­taa pumpuille”.
    Vihrei­den ener­giapoli­it­ti­nen strate­gia pähk­inänkuores­sa, töpseli. Jos se töpseli sinne saataisi­in niin ei noi­ta ydin­voimaloitakaan enää tarvittaisi.

    1. Joo joo, Anteek­si nyt sarkasti­nen kie­lenkäyt­tö. Niistä paikalle tuo­duista voimaloista ei pystyt­ty johta­maan vir­taa pump­pui­hin, kos­ka yhteyt­tä ei ollut.

  84. Jär­jetön­tä käy­dä keskustelua lop­putule­mas­ta ja syistä vielä kun ei tiede­tä mitä on tapah­tunut, miten onnet­to­muus vielä etenee.

    Yleis­es­ti voi tode­ta , että jos on ole­mas­sa joku ris­ki niin ennem­min tai myöhem­min se realisoituu .

    Se on valitet­ta­va totu­us. Mut­ta pitääkö sen takia joku asia lopet­taa niin on kokon­aan toine juttu.
    Liiken­teessä kuolee Suomes­sakin joka vuosi 300–400 henkeä, mut­ta eipä tuo­ta autoli­iken­net­tä ole lopetettu.
    Japanis­sakin kuolee n 10000 henkeä vuodessa liiken­non­net­to­muuk­sis­sa, joten nykyi­nen tsuna­mi ja ydin­voimaon­net­to­muudet ovat kuitenkin pikku jut­tu ver­rat­tuna paljonko kuolee liiken­teessä esim 40 vuodessa, mikä on atom­ivoimalan pitoaika.

    Kaik­ki on suhteellista

  85. Catili­na:

    Ver­ratkaa nyt joku mit­talu­okkia ja aiheutunutta/toteutunutta vaaraa. Oikeesti todel­la. Terävät päät esiin.

    Ydinkokeis­sa todel­lakin dumpat­ti­in surut­ta isot määrät jätet­tä täysin puhdis­ta­mat­tomana taivaalle, ja net­to­vaiku­tus on ollut vaivainen 7% kasvu luon­nol­liseen taus­taan ver­rat­tuna. Äskeinen arvioni 200 kt per testi lie­nee muuten alakant­ti­in, siitä tulisi 100 Mt kaikki­aan 500 ilmake­hässä tehdylle testille: pelkkä Tsar Bom­ba on tuos­ta jo puo­let. Arvioni menee pieleen toiseen suun­taan sen vuok­si että iso osa kokeista lie­nee ollut läm­pöy­d­in­reak­tioi­ta, mut­ta sit­ten taas niis­säkin on var­maan ollut tampperi.

    Vaku­u­tu­in toises­sa säi­keessä jopa (S Saarel­man) väi­teestä että kaik­ki maail­mas­sa nykyään tuote­tut ydin­jät­teet voisi dumpa­ta raakana meri­in ilman että maail­ma siitä hetkahtaisi. 

    Jos luot­taa armei­jalogi­ikkaan (kaik­ki on lin­eaarista ja kaik­ki on ekstrapoloitavis­sa) tun­tuu tosi­aan siltä että radioak­ti­ivisen säteilyn vaaro­ja liioitel­laan rankasti. 

    Sit­ten toisaal­ta riskei­hin vaikut­taa paikalli­nen kon­sen­troi­tu­mi­nen ja rikas­tu­mi­nen biol­o­gisi­in jär­jestelmi­in. Vaik­ka Nevadan tes­tialueen jodi-131 ‑päästö­jen aiheut­tamik­si arvioidaan (mielestäni vähäiset) 10 000 — 75 000 kilpi­rauhas­syöpää, jodi on siel­lä lai­men­tunut suureen ilmamäärään kos­ka asu­tuskeskuk­set ovat kaukana — ken­ties osa ehtinyt hajo­takin ennen kuin sil­lä on ollut tilaisu­us tul­la kilpi­rauhasen siep­paa­mak­si. Sama jodipäästö tiheään asu­tul­la alueel­la olisi vaiku­tuk­sil­taan aivan toinen.

    Samoin maail­man ydin­jät­teet tasan jakau­tuneena maail­man meri­in eivät paljoa mit­taris­sa näky­isi, mut­ta dump­pau­s­paikan lähiym­päristössä tuho saat­taisi olla suur­ta. Edelleen, esimerkik­si Sr-90 ei pysy­isi kauaa tasan jaku­tuneena vaan ker­ty­isi selkärankaisten luustoihin.

    Mitä tästä kaikesta pitäisi kokon­aisuute­na ajatel­la — en osaa sanoa.

  86. Japanin katas­trofin hin­naksi on arvioit 25 mil­jar­dia euroa. Se on vain viisi pros­ent­tia 500 mil­jardin euron eurokatas­trofista, jon­ka rahoit­tamises­sa Suo­mi on mukana.

    Minä olin koko päivän ulkona sateessa vuon­na 1976 Lounais-Suomes­sa ja sade oli sitä tser­nobylia. Olen edelleen hengissä. 

    Vai­moni suku­lainen oli siivoo­jana vesivoimalaitok­ses­sa. Hän altis­tui ja kuoli asbestipö­lyn aiheut­ta­maan keuhkosyöpään.

  87. Kiin­nos­taisi tietää että mis­tä tämä tieto puut­teel­lis­es­ta yhtey­destä gen­er­aat­tor­eista pump­pui­hin on peräisin? En ole kan­sain­välisessä medi­as­sa tai ana­lyy­seis­sä näh­nyt mitään siihen viit­taavaa. Sen sijaan on san­ot­tu ongel­mana olleen sen, että tarpeek­si var­avir­taa ei saatu paikalle riit­tävän nopeasti. Hätäjäähdy­tysjär­jestelmät vaa­ti­vat muu­ta­man junavau­nun ver­ran gen­er­aat­to­ria toimi­ak­seen, ja akut kestivät vain ennal­ta määritel­lyt 8 tun­tia. Nyky­is­ten tieto­jen varas­sa men­nään väk­isinkin arvailun puolelle, arva­ta voisi että laitok­ses­sa ei oltu varaudut­tu tarpeek­si hyvin sähköverkos­ta tip­pumiseen, mut­ta tuo väite yhtey­den puut­tumis­es­ta kuu­lostaa vähin­tään kummalliselta.

  88. O.S. Niin, jäähdy­tysve­den syöt­tö oli moninker­tais­es­ti varmis­tet­tu, mut­ta ilmeis­es­ti tsuna­mi oli niille kaikille liikaa, vähän iro­nis­es­ti vesip­u­lan aiheut­ti liialli­nen vesimassa.
    Her­ra Mur­phyn armo­ton laki todisti jälleen yksit­täis­ten sat­tumien sum­man voit­toa tekniikasta.

  89. Kor­jaus edel­liseen, löysin läh­teen jon­ka mukaan ensim­mäisenä paikalle saaduis­sa gen­er­aat­tor­eis­sa oli väärän malli­nen virtapistoke.

  90. Mikko Kivi­ran­ta: En muista lähdet­tä, mut­ta selvit­telin joskus näitä ydinkokei­den vaiku­tuk­sia. Kon­sen­sus vaikut­ti olleen noin 300 Mt ydinkokei­ta ilmake­hässä, plus mii­nus jotakin.

    Itse asi­as­sa asia menee niin, että lin­eaari­nen ekstrap­o­laa­tio (tai oikeas­t­aan inter­po­laa­tio) on se kon­ser­vati­ivi­nen arvio, kun säteilyn ter­veysvaiku­tuk­sista puhutaan. Tässä Lin­ear Non Thresh­old (LNT)-mallissa on vähän sama ongel­ma kuin jos sanoisi, että kos­ka 100-asteinen vesi aiheut­taa vakavia palo­vam­mo­ja jokaiselle, 20-asteinen vesi aiheut­taa vakavia palo­vam­mo­ja joka viiden­nelle. Pien­ten säteilymäärien vaiku­tuk­ses­ta ter­vey­teen ei ole kovin hyvää näyt­töä, ja ole­mas­saol­e­va näyt­tö tun­tuu osoit­ta­van enem­mänkin kyn­nyk­sel­lisen mallin suun­taan. Ellei jopa säteily­hormeesi­in, jon­ka mukaan pieni annos säteilyä olisi ter­veel­listä. (Ei ale­ta väit­telemään tästä, pli­is, mainitsin tämän hypo­teesin vain täy­del­lisyy­den nimis­sä enkä minään vihjailuna.)

  91. J. M. Korhonen: 

    Uuti­soin­ti tääl­lä län­si­mais­sa keskit­tyy tuo­hon yhteen asi­aan. Ei siitä voi­da vielä päätel­lä, että japani­laiset oli­si­vat jotenkin ylet­tömästi keskit­tyneet juuri tuo­hon asiaan. 

    Hyvä pointti. 

    Fukushi­ma näkyy kyl­läkin ole­van myös Asahi Shim­bunin englan­ninkielisen ver­sion pääl­lim­mäi­nen uuti­nen ainakin täl­lä het­kel­lä. Yomi­uri Shim­bunis­sa ensim­mäisen järisty­suutisen jäl­keen julkaissu­ista 17 uuti­sot­sikoista 5 kos­kee ydin­voimaloiden ongelmia. Ehkä ne julkai­se­vat noi­ta pelkästään englan­ninkieli­sis­sä ver­siois­sa, tar­jo­tak­seen leipää ja sirkushu­ve­ja länsimaalaisille.

  92. “Liian van­ha kir­joit­ti 13.3.2011 kel­lo 20:11
    Jär­jetön­tä käy­dä keskustelua lop­putule­mas­ta ja syistä vielä kun ei tiede­tä mitä on tapah­tunut, miten onnet­to­muus vielä etenee.”
    Jotenk­in­han mei­dän inter­net­tiläis­ten on aikamme kulutettava.

  93. Sat­tui silmi­in Talous­san­omista EU maid­en tuki pankeil­la: 3800 MILJARDIA euroa.
    Jap­nin tsuna­mi on näköjään pikku jut­tu eikä siitä kan­na­ta tehdä etu­sivun uutisia.

    “Euroopan yhteisön jäsen­maid­en hal­li­tusten hyväksymät tuk­i­toimet pankeille ylit­tävät määrältään Sak­san vuo­den kokon­ais­tuotan­non arvon. Tähän men­nessä hal­li­tuk­set ovat hyväksyneet yhteen­sä vajaan 3 800 mil­jardin euron tukio­hjel­mat rahoi­tus­markki­noiden pitämisek­si käynnissä.”

  94. Kivi­ran­nalle asi­a­ton kom­ment­ti aiheen vierestä.

    Mitä tästä kaikesta pitäisi kokon­aisuute­na ajatel­la – en osaa sanoa.

    Juuri niin. Yritän opetel­la itsekin.

  95. “Kaikkien vihrei­den pitää sormet ris­tis­sä toivoa kun­non Kiina-ilmiötä ja mak­si­maal­ista tuhoa. Sen jäl­keen vaalivoit­to olisi läh­es varma”

    Vain mieleltään sairas voi kuvitel­la jonkun toivo­van lisää tuhoa. Lievästi ihmette­len Soin­in­vaaran moderoin­til­in­jauk­sia, keskustelu kun vilisee mot­taamista, tois­t­en aliarvioin­tia, teknisil­lä detal­jeil­la tapah­tu­vaa ylim­ielistä kukkoilua ja sit­ten, ihan suo­ranaista vihaa tai ainakin vit­tuilua. Onko tarkoituk­se­na pitää joidenkin mata­lamielis­ten mie­lenki­in­toa ja Osmon sivu­jen suo­sio­ta yllä sal­li­mal­la provosoin­ti rauhal­lisen ja asial­lisen keskustelun sijaan? Tai ehkäpä me suo­ma­laiset vain olemme täl­laisia, kiusaa­jakansaa. Poli­it­ti­nen viha ja vas­takkainaset­telu on ainakin USA:ssa johtanut tun­net­tui­hun seu­rauk­si­in, vrt. teekut­su­laiset vs.demokraatit.
    Tähänkin viestiketju­un, jon­ka piti sisältää keskustelua Japanin maan­järistyk­ses­tä ja ydin­voimaloiden tilanteesta siel­lä, on saatu mukaan mus­lim­it, Hal­la-aho ja per­sut. Upeaa!

  96. Ydin­pom­mien räjäy­tyk­sis­sä vapau­tuu aika vähän pitkäaikaisia iso­tooppe­ja ver­rat­tuna katas­tro­faaliseen ydi­non­net­to­muu­teen. Tsher­nobylis­sä taivaalle pääsi 400-ker­tainen määrä radioak­ti­ivista ainet­ta Hiroshi­maan ver­rat­tuna. Tämä siis klas­sisel­la fis­siopomil­la, vety­pom­mil­la määrä on vielä suh­teel­lis­es­ti pienempi.

  97. Evert The NeveRest:
    “Japanin katas­trofin hin­naksi on arvioit 25 mil­jar­dia euroa. Se on vain viisi pros­ent­tia 500 mil­jardin euron eurokatas­trofista, jon­ka rahoit­tamises­sa Suo­mi on mukana.”

    Voidaanko tästä päätel­lä, että pankkiiri(joukko) on 20 ker­taa haitallisem­pi kuin mikään mitä luon­to voi päällemme heittää?

  98. Jari,

    Olen pahoil­lani tästä mus­lim­i­juon­teesta. Mietin kyl­lä vas­taanko Päivi Pasin haas­teeseen vai jätänkö asian sik­seen. Vas­tasin nyt kuitenkin, mikä oli turhaa provosoitumista. 

    Ensim­mäi­nen kom­ment­ti­ni oli kir­joitet­tu vähän suiv­aan­tuneena toisen ketjun Osmon esit­tämi­in väit­teisi­in. Mut­ta Osmo onkin aloit­tanut uuden moderoin­til­in­jan ansiokkaasti itses­tään ja pois­tanut ko. kirjoituksensa.

  99. Tämän peuku­tussys­teemin idea­han oli tehdä blo­gi luet­tavam­mak­si siten, että voi seu­ra­ta vain korkean peukkumäärän kommentteja. 

    Osmon toive oli myös, että sys­tee­mi jol­lain mys­tisel­lä taval­la paran­taa kom­ment­tien tasoa ja kar­sii määrää. Tätä mekanis­mia en ymmärtänyt eikä näin olekaan tapahtunut. 

    Peukut vievät mielestäni nimeno­maan par­jat­tuun Suomi24-tasoon päin. Tänne on tul­lut enem­män “kenen puolel­la olet” ‑men­tal­i­teet­tia. Vält­tämät­tä laadukaim­mat (asi­api­toiset ja hyvin kir­joite­tut) kom­men­tit eivät saa eniten peukku­ja, joskin osak­si kyl­lä niinkin tietysti on.

  100. “Japanin katas­trofin hin­naksi on arvioitu 25 mil­jar­dia euroa.…”

    Tämä oli siis yksi arvio vaku­u­tusy­htiöi­den mak­set­tavak­si tulev­as­ta osuudesta.
    http://alert.air-worldwide.com/EventSummary.aspx?e=549&tp=72&c=1

    (Olen ymmärtänyt, että sikäläi­nen vaku­u­tusjär­jestelmä aset­taisi katon mis­sään tapauk­ses­sa mak­set­tavien maan­järistysko­r­vausten kokon­ais­sum­malle jon­nekin 50 mil­jardin kieppeille.)

    Joka tapauk­sesa, 25 mil­jar­dia koko katas­trofin kus­tanuksi­na? — Ehkä, jos kuvit­telee, että 10 metrin vesi­seinämä osues­saan kaupunkin aiheut­taa “vakavia kosteusvaurioita”

  101. Tois­taisek­si tästä tril­leristä voinee var­muudel­la sanoa vain sen, että jos Japani olisi tuot­tanut sähkön­sä uusi­u­tuvil­la, ei siel­lä nyt tarvit­sisi tais­tel­la kuumenevia reak­torisy­dämä vastaan.

    Japanis­sa on pieni määrä tuuli- ja aurinkosähkövoimaloi­ta. Mitenköhän ne kestivät luon­non­mullis­tuk­set, tietääkö kukaan?

  102. Tietyssä mielessä ydin­voiman kan­nat­ta­jien kannal­ta olisi ollut toiv­ot­tavaa, että kaikkein pahin mah­dolli­nen ske­naario olisi toteu­tunut. Olisi päästy näkemään, mitä tarkkaan ottaen tapah­tuu kun kiehutusvesireak­torin ydin sulaa ja tulee paineas­t­ian poh­jas­ta läpi. Ja nähty siis se, miten radioak­ti­ivis­ten ainei­den päästöt jäävät tässäkin tapauk­ses­sa suh­teel­lisen vähäisiksi.

    1. Kenekään, ei ydin­voiman kan­nata­jien eikä vas­tus­ta­jien kan­na­ta toivoa ydi­non­net­to­muut­ta Japanis­sa. Ydin­voiman kan­nat­ta­jien kan­nat­taisi jär­jestää onnet­to­muudemon­straa­tio vähän parem­mas­sa voimalas­sa. BBC ker­toi yöl­lä, että nuo ydi­un­voimalat ovat varas­toi­neet ton­neit­tain ydin­jätet­tä voimaloiden katoille. Jos kaik­ki menee aivan pieleen, tuo mate­ri­aali lev­iää ympäristöön.
      Ihmette­len, miten tuol­lainen ratkaisu on sal­lit­tu. Siis jos BBC:n tieto oli oikein.

  103. Juu­so Kopo­nen: anteek­si, huo­masin viestisi vas­ta nyt.

    Tsher­nobylistä n. 130 km päässä Lug­y­nyn alueel­la taas elin­iän­odote on laskenut n. 10 vuot­ta (lähde) vuo­den 1985 tasos­ta. Vaik­ka elin­iän­odot­teen laskua selit­tävät muutkin tek­i­jät, keskimäärin se on Ukrainas­sa laskenut vain kolme vuot­ta samana aikana (lähde: Gapminder.org), joten suurin osa tästä eros­ta selit­tynee Tsher­nobylin laskeu­man vaikutuksella.

    Pari huo­mau­tus­ta:

    1) lähde­ti­eto­je­si taustal­la (tuo ECRR) on eräs A. V. Jablokov (Yablokov) jon­ka metodeista on esitet­ty melko tiukkaakin kri­ti­ikkiä. Esimerkik­si hänen kir­jansa “Cher­nobyl: Con­se­quences of the Cat­a­stro­phe for Peo­ple and the Envi­ron­ment” englan­ninkielisen laitok­sen julka­isi­ja, New York Acad­e­my of Sci­ences, jou­tui palaut­teen myötä julkaise­maan tiedot­teen jos­sa se sanou­tui irti teok­ses­ta, ilmoit­taen sen edus­ta­van vain kir­joit­ta­jien omaa kan­taa. Tässä ottei­ta kir­jan arvostelus­ta Env­i­ron. Health Perspectives-lehdestä:

    “The incon­sis­tent use of sci­en­tif­ic units, the group­ing of data col­lect­ed with vari­able time and geo­graph­ic scales, the lack of essen­tial back­ground infor­ma­tion, and the con­sis­tent exclu­sion of sci­en­tif­ic research that report­ed less­er or no neg­a­tive impacts leave objec­tive read­ers with very lim­it­ed means for form­ing their own judg­ments with­out doing their own addi­tion­al exten­sive research. In fact, many major tech­ni­cal stud­ies and reports on the impacts of the Cher­nobyl acci­dent have been excluded.” …

    “Two sig­nif­i­cant method­olog­i­cal bias­es under­pin the con­clu­sions that are drawn by the authors from the large amount of data pre­sent­ed: the appli­ca­tion of a down­ward extrap­o­la­tion of the lin­ear radi­a­tion dose–effect rela­tion­ship with no low­er thresh­old, and the dis­trust of the abil­i­ty of epi­demi­o­log­ic method­olo­gies to deter­mine the exis­tence of a sta­tis­ti­cal cor­re­la­tion between mea­sured or cal­cu­lat­ed radi­o­log­i­cal dose and mea­sured impacts.” 

    lähde: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2974725/

    Tämä ei vielä tietenkään sinän­sä tarkoi­ta, että linkkaa­masi artikke­li olisi huonoa tutkimus­ta. Mutta,

    2) WHO ja UNSCEAR nimeno­mais­es­ti pain­ot­ta­vat, että suurin vaiku­tus Tsher­nobylin laskeu­ma-alueel­la on ollut psykol­o­gisil­la tek­i­jöil­lä. Ihmiset usko­vat kuol­e­vansa, mikä johtaa etenkin nuorten miesten kohdal­la riskikäyt­täy­tymiseen kuten alko­holis­mi­in. Tämän uskoisi selit­tävän ainakin osan elin­iän­odot­teen laskus­ta. Tutkimuk­ses­sa tode­taankin, että 

    The major fac­tors are — the increased lev­el of radi­a­tion and pres­ence of per­ma­nent stress sit­u­a­tions. Mech­a­nisms of the effects of these fac­tors are prac­ti­cal­ly the same: their direct or indi­rect impact on the sys­tems and organs impairs metab­o­lism and cir­cu­la­tion of blood, which results in dys­troph­ic process­es in organs and sys­tems of the organ­ism deter­min­ing pre­ma­ture age­ing and death. 

    Min­ul­la ei ole kom­pe­tenssia arvioi­da linkkaa­maasi tutkimus­ta. Voi hyvin olla, että laskeu­mal­la on noin suur­ta vaiku­tus­ta. Laskel­masi ovat kuitenkin ris­tiri­idas­sa WHO:n ja UNSCEAR:in tutkimusten kanssa. Jonkin ver­ran epäi­lyt­tää myös se, että käsit­tääk­seni tuon tutkimuk­sen logi­ikalla 1960-luvun alun ydin­pom­mikokei­den cesium-laskeu­man olisi pitänyt aiheut­taa mitat­tavia ter­veysvaiku­tuk­sia ainakin esim. Lapissa. 

    Joka tapauk­ses­sa: näyt­täisi siltä, että pelot­telul­la saat­taa olla merkit­tävää vaiku­tus­ta. Se ainakin tiede­tään, että Tsher­nobylin vakavin ter­veysvaiku­tus oli 100 000 — 200 000 ter­veen sik­iön abortointi. 

    Olen joskus kysynyt, en edes kovin kieli poskessa, että mikä mah­taisi olla ympäristöjär­jestö­jen vas­tuu — edes moraa­li­nen — jos näin kävisi uudelleen? Koh­ta saat­taa tämäkin asia valitet­tavasti selvitä.

    Mitä tulee ydin­jät­teen lop­pusi­joituk­seen: uskon Oklon luon­non­reak­torin ansios­ta, että lop­pusi­joi­tus on aivan riit­tävän tur­val­lista. Oklos­sa vähin­tään 100 000 vuot­ta poh­jave­den täyt­tämässä luon­nonu­raa­niesi­in­tymässä toim­i­neen “reak­torin” fis­sio­tuot­teet ovat levin­neet noin 2 mil­jardin vuo­den aikana enin­tään 3–4 metriä. Jopa suuri osa radioak­ti­ivi­sista kaa­su­ista on ilmeis­es­ti jäänyt maak­er­rostu­mien vangik­si. Karkeasti laskeskellen, jos nykyiset hau­dat ovat 450 metrin syvyy­dessä ja merkit­tävä vapau­tu­mi­nen bios­fääri­in täy­tyy estää miljoon­aksi vuodek­si, insinöörit voivat onnis­tua 200 000 ker­taa sat­tumaa huonom­min ja suo­ja kestää. (Joo, tiedän, tämä on huono laskel­ma mut­ta avaa mielestäni vähän mittasuhteita.)

  104. Huo­mau­tan myös, että mod­ernien kiehutus­reak­to­rien (jol­laisia Fukushi­ma I:n reak­torit eivät ole) jälk­i­jäähdy­tys hätäpysäy­tys­ti­lanteessa toimii vapaakier­rol­la. Jos reak­torit oli­si­vat olleet täl­laisia, mitään ydi­non­net­to­muusuhkaa ei olisi muo­dos­tunut eikä ketään olisi tarvin­nut evakuoida.

  105. BBC ker­toi yöl­lä, että nuo ydi­un­voimalat ovat varas­toi­neet ton­neit­tain ydin­jätet­tä voimaloiden katoille. Jos kaik­ki menee aivan pieleen, tuo mate­ri­aali lev­iää ympäristöön.

    Tämä kuu­lostaa todel­la usko­mat­toma­l­ta, vaikkakin on itses­tään selvää, ettei tässä nyt ainakaan reak­tori­raken­nusten katoista puhuta (ykkös­reak­torin reak­tori­raken­nuk­sen ulkokuori­han lensi taivaan tuuli­in vetyräjähdyk­sen seu­rauk­se­na lauan­ta­iaa­mu­na mei­dän aikaamme, ja tässä räjähdyk­sessä loukkaan­tu­i­v­at ne neljä voimalatyön­tek­i­jää). Ainakaan niil­lä japaninkielisil­lä uutiskanav­il­la, mitä seurasin läh­es jatku­vasti viikon­lop­un ajan, ei tuol­laiseen mielestäni viitat­tu. Reak­torin raken­net­ta kyl­lä käyti­in läpi ja sitä, mitä tarkkaan ottaen on tehty ja mil­laisia säteil­yarvo­ja on mis­säkin mitattu.

  106. J. M. Korhonen:

    Mielestäni tiede­tään ihan riit­täväl­lä tarkku­udel­la, että näin ei olisi voin­ut tapah­tua. Aina tietysti voidaan kuvitel­la vielä vakavampi yhteen­sat­tumien sum­ma – lisätään vaik­ka koul­u­lais­ryh­mä vieraile­maan tuonne reak­torin päälle juuri samaan aikaan,

    No se koul­u­lais­ryh­mä olisi kyl­lä ehtinyt häipyä niiden tun­tien aikana kun jäähdy­tys oli akku­jen varas­sa. TomiA tarkoit­ti var­maan sen­su­un­taisia lisä­vaikeuk­sia kuin että jäähdy­tys­tä ei vieläkään saa­da, seu­rauk­se­na polt­toaine­sauvat rikkoutu­vat ja vetyräjähdys rikkoo paineas­t­ian. Min­ul­la ei ole kom­pe­tenssia arvioi­da mitä tuom­moinen ske­naario vaatisi tai kuin­ka toden­näköi­nen se on sem­moisil­la voimalan piirus­tuk­sil­la joi­ta japani­laiset ovat käyt­täneet. MuTu tosin sanoo että kun 1000MW voimalan jälk­iläm­mön tuot­to on luokkaa usei­ta megawat­te­ja vielä viikko alasajon jäl­keen ja jatkuu viikos­ta toiseen, ja megawatil­la kiehut­taa kuu­tion vet­tä tun­nis­sa niin mil­lä pir­ul­la pros­essin pysäytät jos veden­tu­lo lop­puu? Kaipa sen ovat insinöörit miet­ti­neet (gen-IV on asia erikseen).

    Tämä siis ihan vaan tas­apain­ot­ta­vana kom­ment­ti­na. En yritä sanoa että sauvo­jen vau­ri­oi­tu­mi­nen on väistämätön­tä sik­si että ydin­voima on saatanasta.

    40 vuot­ta van­ha voimala kesti 7 ker­taa suun­nit­telukri­teere­jä voimakkaam­man maan­järistyk­sen ja tsunamin. Itse suo­jaraken­nus ja primääripi­iri ovat ehjiä. 

    Tämä on kyl­lä käytän­nön todis­tuskap­pale jota ei voi sivu­ut­taa. Hat­tua on nos­tet­ta­va. Alku­peräi­nen 8.2 rich­terin mitoi­tuskri­teerikin oli arvioitu ker­ran-500-vuodessa kategoriaan.

    Nähtävästi vakavin radioak­ti­ivi­nen vuo­to vas­taa noin kol­men rönt­genku­van ottoa.

    Yleis­arviona lop­putule­mas­ta tämä on vähän kuin sanoisi että tapaus ‘Flight 236’ ei anna aihet­ta sen kum­mem­paan asioiden arvioin­ti­in kos­ka ain­oas­taan kahdelta matkus­ta­jal­ta nyr­jähti peuka­lo (matkus­ta­jakone liiti 20 min­u­ut­tia ilman polt­toainet­ta Atlantin yllä). Onhan se että säikähdyk­sel­lä selvit­ti­in (*jos* selvit­ti­in) ihan vank­ka evi­denss­in­mu­runen, mut­ta varsi­nainen riskiarvio pitää tehdä muil­la perusteil­la — ja siihen ei var­maan kenel­läkään maail­mas­sa ole eväitä vielä kun tilanne on pääl­lä ja tulee ole­maan mon­ta viikkoa.

    Mainit­se­masi kauhuske­naar­i­ot oli­si­vat vaati­neet jonkin­laisen mekanis­min, jol­la reak­toriy­din hienon­net­taisi­in melkein nanon­par­tikke­likokoon ja levitet­täisi­in tasais­es­ti laa­jalle alueelle. Täl­läisiä mekanis­me­ja ei vedel­lä täyte­tyis­sä reak­tor­eis­sa yksinker­tais­es­ti ole.

    Noin 2000C Läm­pöti­las­sa jos­sa sauvat vau­ri­oitu­vat reak­tori ei ole enää vedel­lä täytet­ty. Siinä läm­pöti­las­sa Cs ja Sr ovat kaa­s­u­faa­sis­sa, myös cesiumok­si­di ja kaik­ki kuviteltavis­sa ole­vat jodiyhdisteet.

    että onnet­to­muuk­sien mah­dol­lisu­ut­ta ei voi kokon­aan sulkea pois, kan­nat­taisi loogis­es­ti aloit­taa paljon vaar­al­lisem­mista inhimil­lisen toimin­nan muodoista.

    Tämä on oleelli­nen point­ti, pun­taroi­da ydin­voimaa suh­teessa vai­h­toe­htois­t­en ener­gian tuot­to­tapo­jen (tai ener­giat­ta selviämisen) riskei­hin. Toiv­ot­tavasti oma paneu­tu­miseni paho­laisn asiana­ja­jan rooli­in ei sumen­na tätä seikkaa. Tässä suh­teessa Koposen avaus on ansiokas askel käsien­heilut­telus­ta eteen­päin, joskin tun­tuu hämärästi että joku Koposen laskus­sa ei ihan täsmää.

  107. Jokainen tietysti kat­soo Japanin tapah­tu­mia omien lasien­sa läpi.

    Mä näen sen näin:

    Japanis­sa sat­tui yksi his­to­ri­an voimakkaim­mista maan­järistyk­sistä ja sen aiheut­ta­ma tsuna­mi. Nämä tap­poi­vat yli 10 000 ihmistä.

    Maas­sa on ydin­voimaloi­ta, jot­ka sijait­si­vat pahiten vau­ri­oituneel­la alueel­la. Ne on suun­nitel­tu 50 vuot­ta sit­ten ja valmis­tu­i­v­at 40 vuot­ta sitten.

    Niistä ei ole aiheutunut päästöjä, joil­la olisi ter­vey­del­listä merkitystä.

    Kaik­ki tämä huomioiden en pysty ymmärtämään, mitä vaiku­tus­ta täl­lä olisi suomen ydinen­er­gia­ratkaisui­hin vuon­na 2011 (ellei sit­ten niin, että voimme tode­ta, että van­hoista ydin­voimaloista worst case ske­naar­ios­sa ei aiheudu ter­vey­delle merkit­täviä päästöjä).

    Ymmär­rän toki, että vaalien läh­estyessä tästä yritetään repiä kai­ki irti, mut­ta voiku joku ratio­naa­li­nen ihmi­nen niinku aikuis­ten oikeesti väit­tää, että Japanin tapah­tu­mat ( van­hat ydin­reak­torit kestivät tsunamin ja maan­järistyk­sen) olisi jotain merk­i­tys­tä Suomen ydinen­er­gia­ratkaisu­jen kannalta.

  108. Poten­ti­aalise­na äänestäjänä kuulisin mielel­läni Osmon kom­men­tit puolueen­sa puheen­jo­hta­jan blogi­postauk­sista. Alku­peräisen ver­sion mukaan­han Sin­nemä­ki kir­joit­ti: “Ydi­non­net­to­muus on vakavin seu­raus Japanin luonnonkatastrofista.”

    Jota myöhem­min muut­ti muo­toon: “Ydi­non­net­to­muus on eräs vakav­im­mista seu­rauk­sista Japanin luonnonkatastrofista.”

    Mielestäni mil­lään objek­ti­ivisel­la mit­tar­il­la ei kor­jat­tuakaan tek­stiä voi pitää totu­u­den­mukaise­na. Kiin­nos­taisi tietää onko tämän blo­gin pitäjä pj. Sin­nemäen kanssa asi­as­ta samaa mieltä? Että tosi­aanko tämän mas­sivisen katas­trofin ‘eräs vakav­im­mista seu­rauk­sista on ydi­non­net­to­muus’, joka ei (ainakaan vielä) ole aiheut­tanut ensim­mäistäkään kuolunuhria?

    1. Ydi­non­net­to­muut­ta ei min­un tarkoit­ta­mas­sani mielessä ole vielä tapah­tunut ja toivon vakaasti ettei tapah­dukaan. Vat­sa jäl­keen­päin tiedämme, kuin­ka vaka­va se oli, jos sitä ylipään­sä tapah­tuu. Vakaval­la onnet­to­muudel­la tarkoi­tan sitä, että ydin sulaa hal­lit­se­mat­tomasti ja henkilökun­ta pak­e­nee myös naa­purireak­tor­eista ja nekin menetetään.

  109. Tässä taas tulee eteen se, että ihmiset henkilöko­htais­es­ti KOKEVAT riskit eri tavoin. He reagoi­vat sit­ten kukin oma­l­la taval­laan, riskiä koske­van mieliku­vansa ja per­soo­nansa mukaisesti.

    Toisaal­ta eri­lais­ten onnet­to­muuk­sien todel­liset (tilas­tol­liset) riskit ovat varsin tarkasti tun­net­tu­ja ja numeeris­es­tikin tiedossa.

    Onko esimerkik­si erit­täin pienen riskin toteutues­sa syn­tyvä ver­rat­en pieni ihmisuhrien määrä pahen­mpi asia (= vaka­va ydi­non­net­to­muus, kuten Cher­nobyl) kuin suurel­la var­muudel­la vähitellen tapah­tu­vat kuolemat (= tupakan­polt­ti ja voimaloiden hiukkaspäästöt), joi­ta uhre­ja on moninker­taiset määrät, + CO2-päästöt.

    Mikä pitäisi ottaa kri­teerik­si päätök­siä tehtäessä?

    Ompa näköjään mon­elle vaikea kysymys, vaikkei min­ulle, joka on tupakoima­ton ydin­voiman kannattaja!

    1. Sep­po Korp­poon kanssa täl­lä ker­taa samaa mieltä.
      Min­ua ihme­tyt­tää suo­ma­lais­ten tyyni suh­tau­tu­mi­nen radonin aiheut­tami­in säteilykuolemi­in, joi­ta tapah­tuu läh­es päivittäin .

  110. Pysytään suomes­sa. Meil­lä on suur­ta vas­tus­tus­ta ydin­voimaa kohtaan, joka on johtanut siihen, että se rak­en­t­a­mi­nen on ollut jäis­sä näi­hin päivi­in saak­ka. Lovi­isa on 70-luvun alun tekni­ikkaa ja Olk­ilu­odon pyörivät reak­torit 70-luvun puoles­ta välistä. 

    Saisiko yksikään näistä toimivista reak­tor­eista raken­nuslu­paa tänä päivänä? 

    Mikä on ollut tur­val­lisu­us­vaa­timus sil­loin ver­rat­tuna nyt tekeil­lä ole­vaan uuteen reaktoriin?

    1. B.J.
      Ei saisi lupaa. Yksikään niistä ei esimerkik­si kestä jum­bo­jetin tör­mäys­tä eikä niis­sä ole kun­non käsit­te­ly sula­neelle ytimelle.

  111. Ei tiedo­tusvä­lineisi­in kan­na­ta uskoa uskol­lis­es­ti, toimit­ta­jat poimi­vat nyt kaiken mah­dol­lisen roskankin.

    Infor­maa­tio­teo­ri­an mukaan tapah­tu­man uuti­s­ar­vo on sitä suurem­pi mitä epä­to­den­näköisem­pi jokin asia on.
    Suuri maan­järistys ja sitä seu­ran­nut tsuna­mi ovat jo riit­tävä täyt­tämään lehdet ja muut uutisvälineet.

    Mut­ta ihmi­nen on lau­maeläin ja täl­lainen tilanne vie toimit­ta­jatkin mkanaan ja he esit­tävät kaiken kri­ti­ik­ist­tä kil­pail­lessaan yleisön huomiosta.

    Suosit­telisin rauhoit­tumista ja palataan 3–6 kuukau­den kulut­tua aiheeseen kun todel­lista ja analysoitua tietoakin alkaa olla.

  112. Jar­ille:

    Yksi mie­len­vikainen ilmoit­tau­tuu tämän kir­joit­ta­masi perusteella:

    Vain mieleltään sairas voi kuvitel­la jonkun toivo­van lisää tuhoa.

    Kyl­lä sodankäyn­nis­sä toiv­otaan vastapuolelle mah­dol­lisim­man suuria tuho­ja. Keskustele vaik­ka iso­van­hemp­iesi kanssa. 

    Kovan lob­bauk­sen oman aat­teen­sa puoles­ta voi nähdä hyvinkin sodankäyntinä. Maail­mas­sa on var­masti miljoo­nia mah­dol­lisim­man suur­ta tuhoa jon­nekin toivovia. Palesti­inalaiset Israelille, yhtä lail­la ydin­voiman vas­tus­ta­jat Japanille. 

    Eihän kukaan mieletään ter­ve silti Norikoa 3v. silmi­in voi kat­soa ja toivoa hänen kuole­maansa, mut­ta se on aivan eri asia. 

    Jos ihmis­mie­len ymmär­rys tekee minus­ta sin­un määritelmäsi mukaises­ti mie­len­vikaisen, niin sit­ten meitä on aika mon­ta diag­noosien ulkopuolella.

  113. Sato­ja miljoo­nia piti tietysti olla, ettei vain ystäväni Päivi Pasi hyökkää jostain puskan takaa.

  114. Siel­lä voimalan katol­la ne ydin­jät­teet säi­lyi vaik­ka tsuna­mi huuhteli pihamaan. Sinne pihalleko ne olisi pitänyt jättää?

  115. Ymmär­rän toki, että vaalien läh­estyessä tästä yritetään repiä kai­ki irti, mut­ta voiku joku ratio­naa­li­nen ihmi­nen niinku aikuis­ten oikeesti väit­tää, että Japanin tapah­tu­mat ( van­hat ydin­reak­torit kestivät tsunamin ja maan­järistyk­sen) olisi jotain merk­i­tys­tä Suomen ydinen­er­gia­ratkaisu­jen kannalta.

    Ilmeis­es­ti meil­lä on sit­ten globaali vaa­likevät. Kts. esim. http://www.nytimes.com/2011/03/14/science/earth/14politics.html?hp

  116. Sori. Puhuin höpöjä. Pis­palan kel­lar­ien radon säteilee tuhat ker­taa enem­män kuin Fukushi­mas­ta karan­nut höyry.

  117. Usein on ympäristöjär­jestö­jen pelot­telus­sa mainit­tu “pahim­pana vai­h­toe­htona” maan­järistys tai tsuna­mi. Nyt sel­l­ainen saati­in, maan­järistys oli suurin piirtein niin iso, kuin maa­pal­lol­la on mitat­tuna aikana tapah­tunut (9.0 vs. 9.2).

    Vaiku­tusalueel­la on usei­ta ydin­reak­tor­e­i­ta, joista (tilanne voi vielä muut­tua) noin kolme on lop­ullis­es­ti menetet­ty, kahdes­ta on lentänyt suo­jaraken­nus taivaan tuuli­in. Reak­tori näytä vielä pal­jas­tuneen yhdestäkään. Säteilypäästöt ovat jääneet todel­la vähäisiksi.

    Kehit­tyi tilanne miten vain, tässä saadaan nyt tilas­tol­lis­es­ti kelvol­lista tietoa äärim­mäis­ten tek­ton­is­ten tapah­tu­mien vaiku­tuk­ses­ta ydinturvallisuuteen.

  118. “Jos ihmis­mie­len ymmär­rys tekee minus­ta sin­un määritelmäsi mukaises­ti mie­len­vikaisen, niin sit­ten meitä on aika mon­ta diag­noosien ulkop­uolel­la” (nim. Elina)

    Et tain­nut lukea viestiä huolel­lis­es­ti. Kyse oli kom­ment­ti erääseen kir­joituk­seen, jos­sa epäilti­in vihrei­den tms. iloit­se­van onnet­to­muud­es­ta. Olitko se sinä?

    Oliko sin­ul­la jotain asi­aa itse aiheesta? Palesti­inalaiset eivät kai kuu­lu tähän jut­tuun? Vai?

  119. Ydin­voima on todel­la tur­val­lista. His­to­ri­an suurimpi­in kuu­lunut maan­järistys ja sitä seu­ran­nut tsuna­mi iskiessään 50 vuot­ta sit­ten suun­nitel­tu­un ja 40 vuot­ta sit­ten raken­net­tuun reak­tori­in, ei aiheutanut ter­vey­delle haitallisia päästöjä. Pis­palas­sa säteilee pysyvästi 1000 ker­taa voimakkaam­min, kuin Fukushi­mas­sa hetkellisesti.

    Jos vas­taa­va järistys olisi iskenyt esim. tuulivoima­puis­toon, toden­näköis­es­ti joku olisi kuol­lut kaatu­van tuulivoimalan alle. Nyt kukaan ei kuol­lut, kos­ka järistys ja tsuna­mi iskivät ydinvoimalaan.

    Japanin ydin­voimaloista puhumi­nen maa­han iske­neen maan­järistyk­sen ja tsunamin jäl­keen on sama, kuin joku voiv­ot­telisi autossa kaatunut­ta cokis-pul­loa kuolonuhre­ja vaati­nen liiken­neon­neto­muu­den jäl­keen. Täy­del­listä kyvyt­tömyyt­tä suh­teut­taa asioita.

  120. Ain­ona hyvä puoli tässä maan­järistykssä on, että Japani ja Kiina vih­doin lähen­tyivät toisi­aan — 2,4 metrillä.

  121. Toiv­ot­tavasti myös STUK saa tilas­tol­lista mate­ri­aalia mil­laista verkkoli­iken­net­tä STUK:in net­ti­sivu­jen pitää pystyä hoita­maan. On aika noloa että nämä kaver­it jot­ka määräävät ydin­voimaloiden tur­val­lisu­ud­es­ta eivät saa omia net­ti­sivu­jaan pysymään pystyssä kun toisel­la puolel­la maail­maa sat­tuu voimalaonnettomuus.

  122. Tule­vis­sa jälki­main­ingeis­sa aijon seu­ra­ta tarkkaan, miten onnet­to­muus vaikut­ta taloudel­liseen halu­un ja kykyyn sijoit­taa ydin­voimaan. Totu­ushan on, että muu­ta­ma ruumis siel­lä tai tääl­lä ei suuryri­tyk­siä het­kau­ta, mut­ta Japanin onnet­to­muus saat­taa pistää ydi­non­net­to­muuk­sien vaku­u­tus­laskel­mat uusik­si, ja nos­taa vaku­u­tus­sum­mat niin korkeik­si että ydinen­er­gia lakkaa ole­mas­ta kultakaivos.

  123. Mikko Kivi­ran­ta:

    viit­tasin tuos­sa siihen, että jos­sit­tele­mal­la ei voi koskaan kehit­tää mitään “pahin mahdollinen”-skenaariota, kos­ka aina voi näin kuvaan­nol­lis­es­ti lisätä kaiken muun päälle sen bus­si­lastil­lisen pikku­lap­sia (tai kak­si, tai kymme­nen…). Mut­ta jos­sain vai­heessa pitäisi var­maan tode­ta, että tapah­tu­maketjun toden­näköisyys kuu­luu enem­pi ter­mo­dy­nami­ikan entropi­alaskuhar­joi­tusten puolelle.

    Olin vähän epä­selvä — tarkoitin siis sitä, että kiehutus- ja pain­evesireak­tor­eis­sa ei ole Tsher­nobylin tapaan ton­nikau­pal­la palavaa grafi­it­tia reak­torin sisäl­lä. Sehän se oli se laskeu­man suurin syypää, puut­tuneen suo­jaraken­nuk­sen ohella.

    Vetyräjähdys reak­torin sisäl­lä ei toden­näköis­es­ti ole vaar­alli­nen, kos­ka paineas­t­ian ja paineas­t­ian ja suo­jaraken­nuk­sen välis­sä ole­van tyhjän tilan tilavu­us on melko pieni. Paineas­t­ian sisäl­lä tapah­tu­va räjähdys luul­tavasti hajot­taisi putkia suo­jaraken­nuk­sen sisäl­lä. Huonol­la tuuril­la reak­to­ria suo­jaa­va laat­ta saat­taisi toki lennähtää paikaltaan.

    Tietoni ydin­polt­toaineen kemi­as­ta ovat vähän hataram­mat kuin toivoisin, mut­ta olen ymmärtänyt, että vaar­al­lisia ja mah­dol­lis­es­ti ilmake­hään karkaavia tuot­tei­ta ovat lähin­nä jodi ja cesium. Jodi ei ole ongel­ma, jos joditabletit on otet­tu. Vaik­ka reak­tori olisi avoin­na ilmake­hään, raskaam­mat ele­men­tit eivät ymmärtääk­seni kykene lev­iämään kovin pitkälle ilman tuli­paloa, ja mis­tä sel­l­ainen tulisi? Lisäk­si, jos suo­jaraken­nus olisikin mur­tunut mut­ta edes osit­tain paikallaan, suuri osa inven­taar­ios­ta jäisi rakenteisiin.

    Eli kävisi miten kävisikin, Tsher­nobylin laskeu­mata­soon ei päästäisi — ja tiedämme, että senkään vaiku­tuk­set eivät olleet liki­mainkaan niin vaka­vat kuin sil­loises­sa ja sen jälkeisessä uuti­soin­nis­sa on kuvattu.

  124. Asia huomioiden keskustelun taso on ollut kokon­aisuute­na eri­no­mainen, ehkä moderoin­nin joh­dos­ta mut­ta kuitenkin.

    Ylem­pänä jo sivut­ti­in aihet­ta “Mitä tästä voidaan oppia”, tässä siihen kom­ment­ti. Epäilemät­tä Japanis­sa tehdään tästä perus­teelli­nen tutk­in­ta niin kuin kuu­luukin. Esitän tässä kuitenkin huoleni sen joh­dos­ta että vaik­ka tuo tutk­in­ta tul­laan tekemään ammat­ti­taitois­es­ti ja eri­no­maisel­la teknisen tietämyk­sen tasol­la on paljon mah­dol­lista ettei sen tulok­sista voi­da Suomes­sa tehdä niin paljon johtopäätök­siä kuin olisi mahdollista. 

    Syyt tähän ovat kult­tuurierois­sa. Niin yllät­tävältä kuin se vaikut­taa ei tieto aina väl­i­ty vaik­ka tekni­nen doku­men­taa­tio on eri­no­maisel­la tasol­la. Koroste­tusti tämä tulee esi­in kun kyseessä on riskien arvioin­ti jos­sa jos­sain kohtaa mukaan saat­taa livah­taa arvos­tuk­sia, siis osin sub­jek­ti­ivisia seikkoja. 

    Tässä en tarkoi­ta pelkästään Suomen ja Japanin välisiä ero­ja, niinkin lähel­lä kuin Sak­sas­sa ja Ital­ias­sa saa olla tarkkana ettei tule pet­tymyk­siä kun asioista sovi­taan. Korostan etten väitä että joku kult­tuureista olisi jos­sain suh­teessa parem­pi, täl­läistä väitet­tä ei ongel­man ole­mas­saolon tun­nus­tamisek­si tarvi­ta, ongel­ma johtuu nähdäk­seni siitä ettei tieto väl­i­ty kos­ka kaikesta huoli­mat­ta ei ymmär­retä mitä toinen tarkoittaa.

    Syynä tähän huoleen ovat omat koke­muk­seni työsken­telystä usei­den eri puo­lil­la maail­maa sijait­se­vien elek­tron­i­ikkakom­po­nent­tien valmis­ta­jien kanssa. Infor­maa­tionku­lun ongelmien vält­tämisek­si on yhteistyön olta­va todel­la tiivistä. Mikäli halu­taan että tutkimuk­sen tulok­sista saadaan täysimääräi­nen hyö­ty on mukaan (siis ei seu­raa­maan) saata­va oma mies. 

    Ei ole saman­tekevää kuka läh­tee. Oikean­laisia henkilöitä voisi löy­tyä STUKin tai Onnet­to­muus­tutk­in­takeskuk­sen riveistä, mut­ta voi olla ettei siel­lä ole tarvit­tavaa koke­mus­ta yllä maini­tu­ista ongelmista. Jos ei vapaae­htoisia yllä maini­tu­ista insti­tuu­tioista löy­dy niin ainakin allekir­joit­tanut pakkaa tarvit­taes­sa kassinsa.

  125. kat­so­taan nyt rauhas­sa mon­tako ihmishenkeä kuolee siel­lä mihinkin?

    Kohus­ta päätellen järistyk­sen ja tsunamin aiheut­ta­maat kuolemat ja tuhot oliskin ydin­voiman syytä?

    Tosi­asi­as­sa säteilyyn ei liene kuol­lut YHTÄÄN ihmistä?

    Samal­la kun polt­tovoimaloiden ja ener­gian puut­teen ( = huono ilma, vesi, ruan puute) kuolee joka päivä kym­meniä tuhaan­sia ihmisiä!!

    Kat­so­taan nyt rauhas­sa muu­ta­ma viikko ja tehdään sit­ten johtopäätök­set nois­taa turvallisuussasioista.
    Tser­noby­likin opet­ti aika paljon, siel­lä kuoli n 60 ihmistä, 0.5 km² saas­tui laskeu­mas­ta niin paljon, että väestö oli järkevää evaakuoida.
    Mut­ta kokon­aisuute­naa säteilyä saa­neet ihmis­ryh­mät olikin TERVEEMPIÄ kuin muut…

    Niin ja kun muut ener­giatuotan­to­muodot onkin ihan oikei­ta massamurhaajia:

    - hiilikai­vok­sis­sa ja — logis­ti­ikas­sa kuolee joka vuosi kym­meniä tuhan­sia ihmisiä, öljyn tuotan­to aiheut­taa ympärisstövahinkoja…

    - hiilen maakaa­sun, puun, bio­mas­san, ben­san, jne poltos­ta syn­tyvi­in pien­hiukkasi­in kuolee joka vuosi miljoo­nia ihmisiä…

    - pato-onnet­to­muuk­si­in sato­jaatuhan­si­akin joskus

    - ener­gian säästön ja kalleu­den takia kuolee ja sairas­tuu miljoo­nia ihmisiä joka vuosi home- ja bak­teer­imyrkky­i­hin, aller­gioi­hin, ast­maan, yms kylmän, kosteaan, ja huonon sisäil­man takia.

    Tser­nobylin grafi­it­ti­palos­sa levin­nyt radioak­ti­ivi­su­us ei aiheut­tanut iso­ja vahinkoja.

    Vain 0.5 km² saas­tui niin pahasti säteilystä, että se olisi ollut syytä evakuoida.

    Muut sato­jen tuhan­sien ihmis­ten pakkosi­ir­rot on jälkikä­teen osoit­tau­tuneet turhik­si, kalli­ik­si ja monin tavoin haitallisiksi.

    Reak­torin yti­men sulamisen aiheut­ta­ma ris­ki on aika paikalli­nen, kuuma vesi­höyry voi heit­el­lä ääri­ta­pauk­ses­sa voimakkaasti säteilevää ydin­polt­toainet­ta muu­ta­ma sata metriä. Joten muu­ta­man km tur­vasäde on aiheelli­nen, var­muu­den vuok­si. Ja se on suht help­po toteuttaa.

    Tätä toteutetaan Japanis­sa paraikaa aiheesta ‑ihan hyvä niin.

    Hel­posti hal­lit­tavien tur­va­toimien takia ydin­voima on ollut erit­täin tur­val­lista ja taloudellista.

    Toisin kuin nuo mas­samurhaa­ja-vai­h­toe­hdot, hiilen­polt­to eri muodoissaan!

    Ohes­sa muu­ta­ma ote perus­teel­lis­es­ta yhteen­ve­to­tutkimuk­ses­ta Tser­nobylin onnet­to­muud­es­ta 1986, siinä on myös paljon linkke­jä WHO, UNSCEAR, ym laa­joi­hin tutkimuksiin.

    Otap­pa pieni oppituokia ja tutus­tu primääri­ti­eto-lähteisi­in, suosittelen 😉

    Dose Response. 2010; 8(2): 148–171.

    Pub­lished online 2010 Jan­u­ary 28. doi: 10.2203/dose-response.09–029.Jaworowski.

    PMCID: PMC2889503

    2010 Uni­ver­si­ty of Massachusetts

    Obser­va­tions on the Cher­nobyl Dis­as­ter and LNT

    Zbig­niew Jaworowski

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/ppmc/articles/PMC2889503/#b56-drp-08–148

    1. Tuo tieto Tser­nobylin aiheut­tamista kuole­man­ta­pauk­sista on suo­ras­taan val­heelli­nen, kos­ka siitä puut­tuu kokon­aan säteilyb aui­heut­ta­ma ylikuolleisu­us esimerkik­si leukemiaan.

  126. Arviot kus­tan­nuk­sista ovat liikkuneet muu­tamien kym­me­nien mil­jar­di­en nurkil­la. Tuli vaan mieleen kuin­ka hal­paa äärim­mäisinkin luon­nonkatas­trafi on ver­rat­tuna muu­ta­man neropatin aikaansaa­maan taloudel­liseen kuplaan ja sen puhkeamiseen. 

    Mitä sit­ten todel­lisi­in vahinkoi­hin voimalois­sa tai muual­la tulee, odot­telisin pölyn laskeu­tu­mista. Vaik­ka se on pakko tode­ta, että Japani kait on kaik­ista paikoista eniten varautunut täl­laisi­in katastrofeihin.

  127. OS:
    >Tuo tieto Tser­nobylin aiheuttamista
    >kuole­man­ta­pauk­sista on suo­ras­taan valheellinen,
    >kos­ka siitä puut­tuu kokon­aan säteilyb auiheuttama
    >ylikuolleisu­us esimerkik­si leukemiaan.

    Noiden näyt­tämi­nen ei sekään tosin näytä ole­van help­poa. Niihin pätee sama kuin koti­maisi­in radon-kuolemi­in: lasken­nal­lis­es­ti tästä säteilyan­nok­ses­ta pitäisi kuol­la näin mon­en, mut­ta kun tilas­tot eivät nou­da­ta teoriaa. 

    Tsernopelon negati­iviset ter­veysvaiku­tuk­set saat­ta­vat olla isom­pia kuin Tser­nobylin. Wikipedi­aa lainaten:

    “a greater risk than the long-term effects of radi­a­tion expo­sure is the risk to men­tal health of exag­ger­at­ed fears about the effects of radiation:

    The des­ig­na­tion of the affect­ed pop­u­la­tion as “vic­tims” rather than “sur­vivors” has led them to per­ceive them­selves as help­less, weak and lack­ing con­trol over their future. This, in turn, has led either to over cau­tious behav­ior and exag­ger­at­ed health con­cerns, or to reck­less con­duct, such as con­sump­tion of mush­rooms, berries and game from areas still des­ig­nat­ed as high­ly con­t­a­m­i­nat­ed, overuse of alco­hol and tobac­co, and unpro­tect­ed promis­cu­ous sex­u­al activity.”

  128. Kun kilpi­rauha­nen on täyn­nä jodia, se ei enää akti­ivis­es­ti haali sitä. Tähän joditabletit perus­tu­vat. Jodi­di-ioni kyl­lä muual­la käyt­täy­tyy ja kulkeu­tuu ihan kemi­al­lisen luon­teen­sa mukaises­ti. Ei joditablet­ti sen kulkua muaalle estä. Radioak­ti­ivi­nen jodi pää­tynee sinne, minne muu­toinkin läheis­es­ti kloorin kaltainen aine päätyisi.

  129. On valitet­tavaa, että Osmo ryhtyy mässäilemään täl­lä katas­tro­fil­la omaa ydin­voiman vas­taisu­us ‑ide­olo­giaansa tukeak­seen. Tiedo­tusvä­lineis­säkin näyt­tää ole­van paljon tun­neperäistä infor­maa­tio­ta liik­keel­lä, ja on vaikea sanoa mikä on fak­taa mikä ei, joten eiköhän kan­nat­taisi odot­taa jonkun aikaa.

    Täy­tyy sanoa, että tämän kaltainen “tilanteen hyväk­sikäyt­tö” haiskah­taa niin pahasti, että menetit läh­es var­man äänestäjäsi. Arhin­mä­ki jo mokasi, mik­si vielä sinäkin?

    Ydin­voimal­la on kään­töpuolen­sa. Niin on muil­lakin ener­gia­muodoil­la. Puhut ydi­non­net­to­muuk­sien leukemi­aa lisään­neestä vaiku­tuk­ses­ta, sitä pitäisi ver­ra­ta vaikka­pa hiilen polton (jota Helsin­gin kaupunkikin har­joit­taa) vapaut­tamien saastei­den aiheut­ta­maan sairas­tavu­u­den lisään­tymiseen. Luvut taitaisi­vat olla aika selkeitä.

    Jos ydin­voimalas­sa kuolee tai loukkaan­tuu yksikin ihmi­nen, nousee siitä iso mekkala. Kukaan ei kuitenkaan lähde plakaatit kädessä mie­lenosoituk­seen Helsin­gin har­joit­ta­maa hiilen­polt­toa vas­taan, vaik­ka hiilikaivoson­net­to­muuk­sis­sa kuolee sato­ja ellei tuhan­sia ihmisiä vuosit­tain. Joskus tun­tuu, että suh­teel­lisu­den­ta­ju puut­tuu kovin monelta

    1. KariS
      Mihin perus­tuu tuo väit­teesi, että olen mässäil­lyt täl­lä katas­tro­fil­la jas käyt­täm­nyt tilan­net­ta minkä hyväksi?

  130. Osmo, ihmettelit BBC:n uutista katolle säilö­tys­tä ydin­jät­teestä. En ole uutista lukenut, mut­ta uskoisin kyseessä ole­van allas johon käyte­tyt polt­toaineniput siir­retään jäähtymään kun reak­tori­in vai­hde­taan tuoret­ta polt­toainet­ta. Saman­lainen allas lie­nee jok­seenkin kaikissa tavanomai­sis­sa ydin­voimalaitok­sis­sa, suo­ma­laiset mukaanlukien. 

    Ilmaisu “katol­la” antaa mieliku­van siitä, että ydinätet­tä säilöt­täisi­in ulkoil­mas­sa voimalaraken­nuk­sen katol­la (kun ei nyt muualle satu mah­tu­maan), mut­ta allas sijait­see samal­la tasol­la reak­torin yläosan kanssa, aivan reak­torin kan­nen vier­essä. Polt­toaineniput on siitä help­po siirtää nos­turil­la jäähtymäään. Täl­lainen epä­tark­ka ja harhaan­jo­hta­va uuti­soin­ti on pikem­minkin sään­tö kuin poikkeus.

    Nyt ulko­raken­nuk­sen räjähdet­tyä taivaan tuuli­in voidaan todel­la ilmeis­es­ti sanoa että “ydin­jätet­tä säi­lytetään katol­la”. Toiv­ot­tavasti ne ovat kuitenkin edelleen veden alla. Vesi on se ele­ment­ti joka suo­jaa polt­toainenip­pu­ja yliku­umen­e­miselta sekä ympäristöä säteilyltä.

    Muuten kir­joituk­sesi oli kiihko­ton (kuten yleen­sä­ki tuotan­tosi, sik­si sitä on muka­va lukea), onko tästä ymmär­ret­tävis­sä että et ole kuitenkaan kaikkein ehdot­tom­pia ydin­voiman vas­tus­ta­jia? Toivoisin todel­la, että vihreis­sä olisi myös oikeasti ympäristön suo­jelus­ta kiin­nos­tunei­ta poli­itikko­ja. Jos ei suo­ras­taan ydin­voimamyön­teisiä, niin ainakin siihen kiihkot­tomasti suhtautuvia.

  131. Fukushi­man säteilyan­nos on ollut hui­pus­saan het­kel­lis­es­ti 1000 mikro­siver­tiä, eli 1 mil­lisiev­ert tunnissa.

    Lähde:

    http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Asiantuntija+Tunti+Fukushiman+h%C3%B6yryp%C3%A4%C3%A4st%C3%B6ss%C3%A4+vastaa+yht%C3%A4+keuhkor%C3%B6ntgeni%C3%A4/1135264575269

    (uutises­sa on tosin virhe ver­rat­taes­sa keuhko­rönt­genku­vaan, keskimääräi­nen keuhko­rönt­gen antaa vain 0.06 mSv annok­sen, lähde http://hps.org/publicinformation/ate/q2372.html)

    Luon­non taus­tasäteilyan­nos suomes­sa on keskimäärin 3.7 mS (=3700 mikrosiev­er­tiä) vuodessa, lähde

    http://www.posiva.fi/files/577/065_Posiva_tutkii.pdf

    Tun­nin oleskelu Fuk­ishi­man höyrypäästössä het­kel­lisen huip­pupi­toisu­u­den aikaan vas­taa siis 3 kuukau­den kulues­sa Suomes­sa taus­tasäteilystä saatavaa annosta.

    Muun ajan (=ei höyryn uloslaskun ajan) säteily­ta­so on 50 mikrosiev­er­tiä eli 0.05 mSv tun­nis­sa, eli tun­nis­sa saa täl­lä het­kel­lä ydin­voimalan vier­essä annok­sen, jon­ka saa Suomes­sa viidessä päivässä.

  132. Osmo: Postauk­sesi ajanko­h­ta, tyyli ja pain­o­tuk­set (järistys ei tuhon­nut mui­ta talo­ja, vain ydin­voimaloi­ta) julkise­na ydin­voiman vas­tus­ta­jana pal­jas­ta­vat tarkoi­tus­peräsi. Vai eikö tarkoituk­sesi olekkaan korostaa ydin­voiman riske­jä hie­man hatarienkin fak­to­jen pohjalta.

    Ydin­voimaan liit­tyy niin paljon tun­neperäistä suh­tau­tu­mista, että ainakin minä odotan poli­itikoil­ta pidät­tyväisyyt­tä tässä tilanteessa. Ydin­voiman vas­tus­ta­jat ovat jo liikkel­lä joten heitä sym­pa­tiseer­aav­il­la poli­itikoil­la taitaa kuin­tenkin olla mah­do­ton pidätel­l­lä hevosiaan.

    1. Ymmärtääk­seni järistys ei tuhon­nut myöskään ydin­voimaloi­ta. Tuhoa teki tsuna­mi. Onko tämä väite väärä?
      Anm­teek­si, mut­ta sin­ul­la on jotain yli­herkkyyt­tä, kos­ka luet riv­ien välistä jotain sel­l­aista, jota siel­lä ei ole. Olen selväsanais­es­ti sanonut, että pidän tsunami­vaaraa Suomes­sa vähäisenä.

  133. Ydin­voiman vas­tus­ta­jien lisäk­si liik­keel­lä taitaa olla ydin­voiman puo­lus­ta­jia. Tässä keskustelus­sa ja näi­den päivien väit­te­lyis­sä ylipäätään ei kiin­nitetä huomio­ta siihen, että inhimil­lisiä vihre­itä sat­tuu. Sel­l­aisia suun­nit­telu­virheitä ja väärinkäytök­siä on Japanis­sa ilmaan­tunut, joi­ta ei pitäisi olla.

  134. No ehkä min­ul­la on yli­herkkyyt­tä. Avauk­ses­sasi sanas­ta sanaan kir­joitit: “Sen sijaan itse järistys näyt­tää tuhon­neen ydin­voimalan Fukushimassa”

    Tuos­ta ilmeis­es­ti vedin väärän tulkin­nan, minus­takin kun se tsuna­mi ne kaa­toi, ei järistys itsessään. 

    Voimaloiden reak­torithan pysähtyivät aivan suun­nitel­lusti, mut­ta tsuna­mi pyyhkäisi jälk­iläm­mön jäähdy­tyk­sen vaa­ti­mat sys­teemit vara­jär­jestelm­i­neen toim­intakyvyt­tömik­si. Vihon­vi­imeinen suo­ja­jär­jestelmä näyt­täisi kuitenkin (vielä) pelit­tävän, eli reak­torin suo­ja ei ole hajon­nut, ja päästöt ovat kuris­sa. Toiv­ot­tavasti pysyvätkin.

  135. Jälkikä­teen on tietysti aina help­po tode­ta, ettei esimerkik­si toinen maail­man­so­ta ollut kovin järkevää.

    Olisi hyvä käytän­tö mikäli kri­isi­ti­lantei­den sys­teemi­toimivu­ut­ta tes­tat­taisi­in har­joituksin. Koke­mus opet­taa paljon. Ydin­voiman tur­val­lisu­us­riskit ovat tietysti äärim­mäisen korkeat, mut­ta ydin­voimaan liit­tyvä poli­ti­ik­ka ei ole keskiver­toa huonompaa.

  136. Has­sua että jotkut pitävät Osmoa ydin­voiman vas­taise­na. Muis­taak­seni hän on kir­joit­tanut suh­teel­lisen posi­ti­ivis­es­ti pien­estä reak­torista Helsin­gin keskus­tas­sa, jol­la tuotet­taisi­in kaupun­gin kaukoläm­pö. Onko tämä ydin­voiman vastustamista? 🙂

    Muutenkaan kaik­ki vihreät eivät vas­tus­ta ydin­voimaa, ei Suomes­sa eikä kan­sain­välis­es­ti. Ydin­voimaa puo­lus­ta­vat van­hoista vihreistä ainakin James Love­lock ja Stew­art Brand, var­maan mon­et muutkin (en ole asi­aa tarkasti seurannut). 

    Kuitenkin kan­nat­taa ottaa huomioon ydin­voimas­ta ker­tyneet koke­muk­set, pait­si riskien myös kus­tan­nusten suh­teen. Ydin­voima näyt­tää ole­van organ­isaa­ti­ol­li­sista, yhteiskun­nal­li­sista ja poli­it­ti­sista syistä kalli­im­pa ja riskialt­ti­im­paa kuin mitä se olisi, jos ihmiset oli­si­vat ratio­naal­isia ja puhal­taisi­vat kaik­ki yhteen hiileen. 

    Ydin­voimaloiden rak­en­t­a­mi­nen tur­val­lisik­si näyt­tää ole­van toisi­naan han­kalaa ja kallista (vrt. Olk­ilu­o­to ja Are­va). Inhimil­liset ja organ­isatoriset heikkoudet koros­tu­vat isois­sa ja tarkois­sa pro­jek­teis­sa. Ydin­voimaa myös pelätään, osit­tain syys­täkin, eli voimalat ovat poli­it­tis­es­ti han­kalia. Niiden hallinnoin­ti voi myös sisältää vielä toteu­tu­mat­to­mia yhteiskun­nal­lisia riske­jä (sodat, terrorismi). 

    Japanin tilanteen kanssa kan­nat­taisi odot­taa rauhas­sa ja tehdä ana­lyysi lop­putu­lok­ses­ta vas­ta kun tiedämme mikä lop­putu­los on. Nythän siel­lä jo ilmeis­es­ti polt­toaine­sauvat sulavat yhdessä tai use­am­mas­sa reak­toris­sa. Mitä seu­raavak­si tapah­tuu nähdään odot­ta­mal­la. Tyyp­il­lis­es­ti asi­at ovat ennus­ta­mat­tomampia kuin mitä kuvittelemme. 

    (Mainit­takoon että kan­natan itse ydin­voimaa ilmas­tol­li­sista syistä.)

  137. “Myön­nän, tuos­sa min­ul­la oli väärä tieto. Se oli peräisi BBC:ltä”

    Jos­sain tarkastelti­in kuin­ka eri­laista tiedot­tamista isotkin medi­ay­htiöt ovat tästä ydin­voimaonet­to­muud­es­ta har­joit­ta­neet. Kri­it­tis­es­ti ydin­voimaan suh­tau­tu­vien tiedo­tus on korostanut ongelmia ja uhkaa, myötämielisem­min suh­tau­tu­vien taas sitä, ettei mitään vakavaa ole tois­taisek­si tapahtunut. 

    Japanin vira­nomais­ten har­ras­ta­ma, vain var­men­netusti tapah­tuneesta, tiedot­ta­mi­nen on jät­tänyt paljon tilaa speku­lati­iviselle uuti­soin­nille. Se taas ruokkii mieliku­via, ja näyt­täisi vahvis­ta­van etenkin ydin­voimaa kohtaan tun­net­tu­ja negati­ivisia mielikuvia.

  138. Heikin kir­joituk­ses­sa tiivistyy kak­si asi­aa mitkä min­ua epäilyttää.

    Olisi hyvä käytän­tö mikäli kri­isi­ti­lantei­den sys­teemi­toimivu­ut­ta tes­tat­taisi­in har­joituksin. Koke­mus opet­taa paljon.

    Kyl­lähän noin tehdään, mut­ta har­joituk­sil­la on rajansa. Tut­tu lennon­va­lvo­ja ker­toi esimerkikin että matkus­ta­jakoneil­ta vaa­di­taan että ne pitää pystyä tyh­jen­tämään kahdessa min­uutis­sa, tai jotain sin­nepäin. Ja tuo­ta tes­tataan ihan oikeil­la matkus­ta­jil­la, mut­ta miten simu­loit pani­ikkia, hui­jataan niitä että kone on oikeasti tulessa?

    Pas­si­iviset tur­varatkaisut ovat sinän­sä parem­pia, koko idea on se että ne toimii vaik­ka ihmiset sös­sii, mut­ta niiden tes­taami­nen taas on usein vähän vaikeaa. Akuutis­sa tapauk­ses­sa, kaiken jär­jen mukaan suo­jarak­en­tei­den pitäisi kestää, mut­ta käytän­nön koke­mus­ta on aika vähän.

    Ydin­voiman tur­val­lisu­us­riskit ovat tietysti äärim­mäisen korkeat, mut­ta ydin­voimaan liit­tyvä poli­ti­ik­ka ei ole keskiver­toa huonompaa.

    Ja tämä on se isom­pi jut­tu. En oikeasti epäile etteikö hyvää tarkoit­ta­vat ja osaa­vat asiantun­ti­jat osaa tehdä yhdestä jos tois­es­ta jär­jestelmästä toim­intavar­maa ja ylläpitää sitä sel­l­aise­na. Mut­ta sit­ten se on sel­l­ainen reaal­i­maail­man rajoite että asioista päät­tävät kuitenkin rahoit­ta­jat ja poli­ti­ikot. Se mis­tä olen oikeasti huolis­sani on että kun uusis­sa ydin­voimalois­sa on ollut erit­täin suuria ongelmia kus­tan­nusten kanssa, niin mis­tä tin­gitään jos niitä pitää kuitenkin rak­en­taa? Amerikkalaises­sa keskustelus­sa esi­in­tyy sään­nöl­lis­es­ti sem­moinen aja­tus että ydin­voima olisi oikeasti kan­nat­tavaa, jostain syys­tä rapakon toisel­la puolel­la puhutaan lähin­nä siitä kuin­ka paljon se tarvit­see sub­ven­tioi­ta, mut­ta kun on tämä green tape…

  139. Tilanne Fukushi­mas­sa on muut­tunut koko ajan, mikä on hei­jas­tunut myös kom­ment­tei­hin — valitet­tavasti täl­lä het­kel­lä näyt­tää taas siltä, että pahin mah­dolli­nen voi sit­tenkin vielä olla tulos­sa. Toiv­ot­tavasti ei, mut­ta pahal­ta näyttää.

  140. Osmo,

    Tuo tieto Tser­nobylin aiheut­tamista kuole­man­ta­pauk­sista on suo­ras­taan val­heelli­nen, kos­ka siitä puut­tuu kokon­aan säteilyb aui­heut­ta­ma ylikuolleisu­us esimerkik­si leukemiaan.

    Ongel­ma vain on siinä, että parhaan ymmär­ryk­seni mukaan ylikuolleisu­ut­ta esimerkik­si leukemi­aan ei ole kyet­ty havaitsemaan. 

    Tässä oma vapaa suomen­nok­seni (pahoit­te­len, lon­toonkielistä alku­peräis­tek­stiä tai sivunumeroa ei ole käsil­lä) UNSCEAR:in raportista “The Sources And Effects of Ion­iz­ing Radi­a­tion” (2000). Rap­sa löy­tyy kyl­lä netistä.

    “Tieteel­lisiä todis­tei­ta onnet­to­muu­den aiheut­ta­man säteilyaltistuk­sen aikaansaa­mas­ta syövän yleistymis­es­tä, kuolleisu­u­den lisään­tymis­es­tä tai epä­muo­dos­tu­mista ei ole. Lyhyen itämi­saikansa [10 vuot­ta] vuok­si yhden eniten huol­ta aiheut­ta­neen sairau­den, leukemi­an, ris­ki ei vaiku­ta kas­va­neen lainkaan, edes pelas­tustöi­hin osal­lis­tunei­den kesku­udessa. Vaikkakin säteilylle eniten altistuneil­la on lisään­tynyt ris­ki saa­da säteilyyn liit­tyviä sairauk­sia, väestön suurel­la val­taos­al­la ei toden­näköis­es­ti tule ole­maan minkään­laisia vakavia terveysongelmia.”

    Tietääk­seni muidenkaan syöpä­tyyp­pi­en — joiden itämi­sai­ka on 20 vuot­ta — lisään­tymistä ei ole kyet­ty havait­se­maan. En tiedä mihin peru­s­tat tietosi leukemi­at­a­pausten lisään­tymis­es­tä, mut­ta UNSCEAR tai WHO se ei tai­da olla?

  141. Kyl­lä rak­en­tei­den pas­si­ivista tur­val­lisu­ut­ta on aika yksinker­tais­takin tes­ta­ta, vrt. auto­jen tör­mäys­testit. Kun­han fysi­ikan lait eivät muu­tu yön aikana, luju­us­laskel­mat eivät ole ongel­ma, enem­mänkin rak­en­tei­den mitoi­tus. When in doubt, over-engi­neer. Ydin­voimalois­sa suun­nitel­mat kuitenkin lop­pu­peleis­sä hyväksyy riip­puma­ton valvon­taelin, joka valvoo myös niiden toteu­tus­ta. Ongelma­han tässä on, että valvon­tae­lim­iä on mon­en­laisia, ja euroopas­sa eri maid­en vira­nomais­ten yhteistyörak­en­teet hake­vat vielä muotoaan.

    “Amerikkalaises­sa keskustelus­sa esi­in­tyy sään­nöl­lis­es­ti sem­moinen aja­tus että ydin­voima olisi oikeasti kan­nat­tavaa, jostain syys­tä rapakon toisel­la puolel­la puhutaan lähin­nä siitä kuin­ka paljon se tarvit­see subventioita”

    Kyl­lähän ydin­voima on yhdys­val­lois­sakin sub­ven­toitu, 60-luvul­ta asti noin seit­semäl­lä sen­til­lä per kWh, ja uusien voimaloiden rak­en­tamisen tuek­si on bud­je­toiti 60 mil­jardin lainataku­ut. (http://www.ucsusa.org/nuclear_power/nuclear_power_and_global_warming/nuclear-power-subsidies-report.html)

  142. Janne: “Ydin­voimaloiden rak­en­t­a­mi­nen tur­val­lisik­si näyt­tää ole­van toisi­naan han­kalaa ja kallista (vrt. Olk­ilu­o­to ja Areva).”

    En kyl­lä lähtisi Olk­ilu­o­to 3:n perus­teel­la vielä vetämään mitään johtopäätök­siä mod­ernin ydin­voimalan rak­en­tamisen han­kalu­ud­es­ta tai kalleud­es­ta, sil­lä selit­täviä tek­i­jöitä hom­man pis­simiselle on muitakin.

    Kyseessähän oli täysin pro­to­tyyp­pi­laitos, jos­ta ei tain­nut pro­jek­tin alka­es­sa olla juuri muu­ta kuin kon­sep­tisu­un­nitel­mat (+ mah­dol­lis­es­ti itse reak­torin ja primääripi­irin laskel­mat) valmi­ina. Tästä huoli­mat­ta Are­va otti hyvin jyrkän riskin lähtiessään toteut­ta­maan han­ket­ta luot­ta­mal­la mm. siihen, että suun­nitelmia ja raken­nepi­irus­tuk­sia kerit­täisi­in tekemään sitä mukaa kuin niitä tarvi­taan. Riskiä korosti vielä se, että suuri osa suun­nit­telus­ta ulkois­tet­ti­in mm. Intiaan.

    Ain­ona uskot­ta­vana seli­tyk­senä täl­laiseen jär­jet­tömään riskin taitaa olla se, ettei Are­va ollut ikinä aiem­min ollut vas­tu­us­sa koko voimalan toim­i­tus­pro­jek­tista eikä siten pystynyt käsit­tämään hom­man mon­imutkaisu­ut­ta. Tämähän hei­jas­tui myös siinä, ettei Are­va osan­nut ensialku­un valvoa ja koulut­taa ali­hakki­joitaan. Tarvit­ti­in ensin kallista sut­ta ja sekun­daa (esim. primääripi­irin putk­isto­ja taisi men­nä uusik­si?) ennen kuin asi­aan herättiin.

    Luul­tavasti suurim­mat mokat kuitenkin tehti­in suun­nitelmien ja raken­nus­pi­ir­rus­tusten ulkois­tuk­sis­sa (tästähän Are­va, TVO ja STUK tun­tu­i­v­at har­taim­min riitelevän). Huhu­jen mukaan mm. intialaiset raken­nusinsinöörit eivät osan­neet mitoit­taa “pakkas­varaa” rak­en­teisi­in ja että raken­nepi­irus­tuk­set tehti­in ensin väärän stan­dard­in mukaises­ti, kun kellekään arevalaiselle ei tul­lut mieleen toimit­taa Int­ian päähän tieto­ja Suomes­sa käytössä olleista standardeista.

    Joten ehkäpä sitä EPR:n hin­taa kan­nataa ihme­tel­lä vas­ta sit­ten kun OL3 ja Fla­manville saadaan valmi­ik­si ja laitok­sia voidaan alkaa monistaa ole­mas­saole­vien hyväksyt­ty­jen piirus­tusten mukaises­ti ja käyt­täen oman hom­mansa oppinei­ta alihankkijoita.

    Aika has­su jut­tu muuten, että USA:ssa ja UK:ssa puhutaan jatku­vasti siitä kuin­ka paljon ydin­voima tarvit­sisi val­tion tuki­aisia kun taas muual­la maail­mas­sa voimaloi­ta nousee yksi­tyisel­lä rahal­la ja riskil­lä niin etteivät kaik­ki halukkaat osakkaat mah­du aina mukaan han­kkeeseen. Ovatko anglosak­siset maat jo niin kaverikap­i­tal­is­min mädät­tämiä mai­ta, ettei niis­sä tapah­du mitään ilman veron­mak­sajien raho­ja… ja poli­itikoille luvat­tu­ja eläkevakansseja?

  143. Nyt kan­nat­taa lait­taa jäitä hat­tuun. Japanin säteily­on­net­to­muus on aiheut­tanut pop­ulis­teis­sa ydin­voimakri­it­tisyyt­tä. Suomen tehtaan­omis­ta­jat saat­ta­vat hyö­tyä, etenkin Sak­sas­sa virin­neestä vastustuksesta.

    Tästä voi todel­lakin tul­la uusi Nokia mei­dän tärkeille sijoittajille.

  144. Se ainakin on päivän­selvää, että vihreät saa­vat tästä lisää potkua vaal­i­tais­telu­un sekä yleisenä suo­sion­lisäyk­senä että ehdokkaiden korkeam­pana motivaationa. 

    Samat­en perus­suo­ma­lais­ten ydin­voimavas­taiset ehdokkaat saa­vat nos­tet­ta ydin­voimamyön­teis­ten kus­tan­nuk­sel­la. Per­sut voivat myös paukut­taa henkse­leitään kun äänes­tivät koko ryh­män voimal­la ydinlu­pia vas­taan. Soinin henkilöko­htaiset ydin­voimamynöteiset mielip­i­teet voidaan kui­tata samoin kuin abort­in­vas­taisetkin mielip­i­teet: puhik­sen henkilöko­htaista yksi­ty­isa­jat­telua, joka ei vaiku­ta mihinkään. Samaan aikaan Soinin y‑myönteisiä ajatuk­sia main­os­te­taan kovasti tietenkin asi­aan myön­teis­es­ti suh­tau­tuville. Samal­la hal­li­tus­ta voidaan syyt­tää kansalais­ten ydin­tur­valil­su­u­den vaarantamisesta. 

    Täm­möi­nen pop­ulis­mi sopii sekä per­suille että vihreille kuin nenä päähän.

    Tulee mie­lenki­in­toiset vaalit.

  145. Eli kun Korho­nen kir­joit­ti eil­isaa­mu­na Uuden Suomen blo­gis­saan “mitä on tapah­tunut” ja “mitä olisi voin­ut tapah­tua”, tote­si hän jo klo 15 eilen tilanteen ole­vankin se mitä “olisi voin­ut tapahtua”.

    Ja tänä aamu­na HS:n mukaan laitos­alueel­la on mitat­tu 600 mSv/h.

    Arvailut osoit­tau­tu­vat kovin nopeasti väärik­si. En usko tilanteen ole­van hallinnas­sa, tai kenenkään kovin hyvin tietävän mitä reak­tor­eis­sa tapahtuu.

  146. Näyt­tää nyt siltä, että jotkut tsunamin tuhoa­mat reak­torisy­däm­met joudu­taaan päästämään sulamaan.

    No mitä siitä seu­raa, isokin katas­trofi tyyli­in Tser­nobyl — tai 1979 Three Mile Island (TMI) tyylinen?

    Japani­laisvoimalat eivät ole grafi­it­ti-hidasteisia, kuten Tser­nobyl. Joten niis­sä ei voi syt­tyä voimakas­ta grafi­it­ti­paloa, joka nos­taisi fis­sio­tuot­teet taivaalle. Lisäk­si japani­laisvoimalois­sa on niitä suo­jarak­en­tei­ta, jot­ka pidät­telee höyryjä, toisin kuin Tsernobylissa.

    Sulan­nut sydän kyl­lä kuume­nee ja siitä hai­h­tuu jonkin ver­ran voimakaasti akti­ivia puoli­in­tu­mis­tuot­tei­ta ( J, Xe,Cs,Sr,.) jot­ka kuitenkin vaime­nee aika nopeasti. Muu­ta­man sadan metrin säteel­lä voi olla aika paljon säteilyä, jol­ta on syytä suojautua.
    Siis kan­nat­taa nyt vaan rauhas­sa odotel­la, että säteily­ta­so las­kee. Ja men­nä sit­ten vas­ta kun saadaan taas vet­tä, sähköä, pumppuja,..

    Mitään joukko­sur­maa siitä ei syn­ny. Veikaan, että YHTÄÄN ihmistä ei kuole säteilyyn alueella.
    1979 Three Mile Island koke­muk­set kert­to sen.

    Kiina ilmiö?

    Arvatkaa­pa kuin­ka syvälle sulat­ti tien­sä 1979 Three Mile Island (TMI) reak­torin puo­lik­si sulan­nut reaktorisydän?
    Noh,
    — 15 000 km, siis Kiinaan asti?
    — 15 000 m eli 15 km maankuoreen ?
    — 15 m läpi reak­torin pohjan?
    — 15 cm ?
    — 15 mm OIKEIN !

    No arvaa­pa mon­tako ihmistä kuoli säteilyyn TMIs­sa tuon sulan­neen reak­torisy­däm­men aihut­tami­in päästöhin?
    — miljoona, siis samaa luokkaa kuin fos­silipäästöi­hin samana vuonna?
    — tuhat ?
    — sata ?
    — 10 ?
    — 0 OIKEIN!

    TMI onnet­to­muus, kts
    http://www.world-nuclear.org/info/inf36.html
    Yleistä:
    http://www.world-nuclear.org/info/inf06.html

    Osmo S huom, tämä kan­nataa katsoa…
    Ohes­salink­ki yhteen­ve­to­tutkimuk­ses­ta Tser­nobylin onnet­to­muud­es­ta 1986, sen ter­veysvaaiku­tuk­sista — aika yllät­täviäkin tuloksia…
    Siinä on myös paljon linkke­jä WHO, UNSCEAR, ym laa­joi­hin tutkimuksiin.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/ppmc/articles/PMC2889503/#b56-drp-08–148

    1. Jos ei hyväksy Tser­nobylin kuolemik­si tilas­tol­lista ylikuolleisu­ut­ta, ei pidä puhua niistä myöskään muidenkaan energiam,uiotojen kohdal­la ja päinvastoin.

  147. Vaiku­tuk­sia hie­man tois­es­ta näkökul­mas­ta: Tietääkö joku, onko tapah­tuneel­la ollut vaiku­tus­ta Japan Steel Worksin toimintaan?
    Yri­tys on yksi neljästä maail­mas­sa, joka toimit­taa ydin­voimaloiden paineas­t­ioi­ta ja ain­oa joka tekee näitä ilman hit­saus­saumo­ja. Tavoite oli nos­taa tuotan­to 6:sta 11 vuo­teen 2013 men­nessä. Mikäli pitkit­tyviä tuotan­to- tai toim­i­tu­songelmia ilme­nee, vai­h­toe­hdot lienevät seu­raa­vat: 1) joku muu aloit­taa viiveel­lä valmis­tuk­sen 2) val­i­taan odotel­lessa tur­vat­tomampi vai­h­toe­hto uusi­in voimaloi­hin (olet­taen muiden toimit­ta­jien pystyvän nos­ta­maan tuotan­toaan) 3) odote­taan. (http://en.wikipedia.org/wiki/Japan_Steel_Works)

  148. Osmo, luuletko että vihrei­den kan­ta vesivoiman rak­en­tamiseen voisi liikah­taa, jos ydin­voimaloiden rak­en­tamista harkit­taisi­in uudelleen?

    Vesivoiman lisärak­en­t­a­mi­nen (Vuo­tos nyt aluk­si) voisi olla aikalisä. Ei mah­dol­lista raja­ton­ta kulut­tamista ja sen alueelleen tuot­ta­ma mullis­tus tasoit­tuisi melko nopeasti.

    1. Anna-Liisa,
      Vuo­to­s­ta tarvi­taan ydin­voiman säätövoimak­si. Jos tarkoi­tus olisi tuot­taa vain tasaista sähköen­er­giaa ydim­n­voimalan tapaan, ei siel­lä mitään allas­ta tarvit­taisi. Nämä ovat kytkök­sis­sä toisi­in­sa siis toisin päin.

  149. Kyl­lä rak­en­tei­den pas­si­ivista tur­val­lisu­ut­ta on aika yksinker­tais­takin tes­ta­ta, vrt. auto­jen tör­mäys­testit. Kun­han fysi­ikan lait eivät muu­tu yön aikana, luju­us­laskel­mat eivät ole ongel­ma, enem­mänkin rak­en­tei­den mitoi­tus. When in doubt, over-engineer.

    Ja myös stan­dar­d­oi­da. Kun ker­ran ydin­ma­te­ri­aalia ja ‑valmiuk­sia valvotaan jo nyt globaal­isti hyvin tarkkaan, niin en pitäisi yhteis­es­ti hyväksyt­tyjä norme­ja huonona ajatuk­se­na. Voimalat, jot­ka eivät täytä norme­ja pitäisi joko uud­is­taa tai sit­ten sulkea.

  150. Soin­in­vaara, kun näköjään olet Säteily­tur­vakeskuk­sen neu­vot­telukun­nan puheen­jo­hta­ja, miten selität sen, että STUK saa tieto­ja onnet­to­muud­es­ta hitaam­min kuin lehdis­tö. Täl­lä tasol­lako säteily­tur­val­lisu­us Suomes­sa on?

    1. Säteily­tur­vakeskuk­sen tehtävänä on tur­va­ta Suomen säteily­tur­val­lisu­ut­ta. Niin isoa jysyä ei Japanis­sa saa­da aikaan, että se uhkaisi suo­ma­lais­ten tur­val­lisu­ut­ta tääl­lä Suomes­sa. En tunne asi­aa per­in­po­h­jais­es­ti, mut­ta näköjään STUK:lla ei ole sopimus­ta reaali­aikaises­ta tieto­jen vai­h­dos­ta japani­lais­ten kanssa.
      Tilanne on lähialuei­den ydin­voimaloiden suh­teen aivan toinen. Niis­sä STUK voi toim­i­talostaan käsin lukea alueen mittare­i­ta ja on siten reaali­aikaises­ti tietoinen siitä, mitä tapahtuu.
      Toki STUK:n on syytä tar­jo­ta asiantun­te­muis­taan niin ulko­min­is­ter­iölle kuin suo­ma­laiselle lehdis­tölle ja suurelle yleisölle siitä, mitä on tapah­tu­mas­sa, mitä se merk­it­see ja mis­tä ylipään­sä on kyse. Uslko­min­is­ter­iölle sik­si, että se päät­tää matkus­tus­su­osi­tuk­sista ja viime kädessa myös suo­ma­lais­ten evakuoinnista.
      Var­maankin asi­as­ta puhutaan lisää neu­vot­telukun­nan seu­raavas­sa kokouksessa.

  151. Osmon argu­ment­ti on oikea, mut­ta sil­loin se toimii myös tois­in­päin. Ydin­voimavas­taisu­us tap­paa, kos­ka stres­si tap­paa. Myös joditablet­tien nap­simi­nen turhaan tap­paa, jos tietämät­tään sairas­taa sopi­vaa kilpi­rauhasen sairaut­ta. Ja se on myös las­ket­ta­va vas­tus­ta­jien syyksi.

  152. Säätövoimaa tarvi­taan kaikelle tuotan­nolle vesivoimaa luku­unot­ta­mat­ta. Ei yksin ydin­voimalle. Vesivoima on edullisin ja nopeim­min käyt­töön otet­ta­va säätövoiman teko­ta­pa, lisäk­si on var­al­la kivi­hi­ili- ja maakaasuvoimaa

    Säätövoimatarve on myös, ja etenkin tuulivoimalle, jon­ka saatavu­us vaikka­pa tyynel­lä tam­mikuisel­la 30 asteen pakkasel­la lop­puu läh­es tyystin.

    Täl­lä het­kel­lä säätövoima perus­tuu läh­es tyystin sähkö­markki­noil­ta ostet­tavaan säätöön. Jos tuulivoiman osu­us pohjo­is­mais­sa lisään­tyy, kysymys kuu­luu riit­tääkö säätösähkö­markki­noil­la kap­a­siteet­ti kaikki­na aikoina. Jo nyt kulou­tus­pi­ikeis­sä (kuten helmiku­us­sa 2011)on Venäjän tuon­ti ollut ratkai­se­vaa Suomen sähkönsaannille.

    Tuulivoimatuotan­to on nopeasti vai­htel­e­vaa, sil­loin muul­ta tuotan­nol­ta vaa­di­taan enem­män jous­tavu­ut­ta jopa vuorokausi­ta­sol­la. Pohjo­is­maisil­la sähkö­markki­noil­la on ollut Nor­jan vesivoimao­su­u­den vuok­si hyvät mah­dol­lisu­udet jous­tavu­u­teen, mut­ta nyt Tan­skan ja Sak­san verkko­jen tulo osak­si säätöjär­jestelmäämme syö Nor­jankin kap­a­siteet­tia, joten mei­dän pitää itse tule­vaisu­udessa kat­taa se säätö­tarve mitä tuulivoiman lisäämi­nen jär­jestelmään tuo. 

    Vuo­tos siis tarvi­taan teem­mepä tuuli- tai ydin­voimaloi­ta. Ellemme sit­ten lisää riip­pu­vu­ut­tamme koko ajan kallis­tu­vas­ta pörssisähköstä tai Venäjän ydin­voimalois­sa tuote­tus­ta sähköstä.

  153. Osmo:

    Jos ei hyväksy Tser­nobylin kuolemik­si tilas­tol­lista ylikuolleisu­ut­ta, ei pidä puhua niistä myöskään muidenkaan energiam,uiotojen kohdal­la ja päinvastoin.

    Hmm, siis — käsit­tääk­seni en vain pure­mat­ta niele, että tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevää ylikuolleisu­ut­ta ainakaan syöpi­in olisi ollut ylipäätään havaittavissa? 

    Ylikuolleisu­ut­ta toden­näköis­es­ti on. Mut­ta näyt­tää, ettei sitä ole lainkaan siinä mitas­sa kuin yleis­es­ti usko­taan. Lisäk­si sen syynä näyt­tää ole­van ainakin osak­si myös muu kuin varsi­nainen altistus — eli pelot­telu säteilyn riskeistä. Olen miet­tinyt, ottaisiko Green­peace mitään vas­tu­u­ta, jos onnet­to­muu­den seu­rauk­se­na esimerkik­si abor­toitaisi­in ter­veitä sik­iöitä tai tehtäisi­in jotain muu­ta tyh­mää. Olen arvel­lut, ettei — ja koh­ta tämäkin var­masti selviää.

    Olen muuten edelleen sitä mieltä, että Fukushi­mas­sa ei tapah­du mitään katas­trofia, jos katas­trofi määritel­lään suuren yleisön hen­keen ja ter­vey­teen kohdis­tu­vak­si onnet­to­muudek­si. Yritin sum­meer­a­ta tilanteen tänä aamu­na, käyt­täen täl­lä ker­taa enem­män lähteitä kuin varsin nopeas­sa raa­pais­us­sani eilen:

    http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/65360-tilanne-fukushimassa-153

    Emme tosi­aan tiedä kovin hyvin, mitä tapah­tuu, mut­ta polt­toaineen jäähtyessä riskit pienenevät joka päivä.

  154. OS:
    >Jos tarkoi­tus olisi tuot­taa vain tasaista
    >sähköen­er­giaa ydim­n­voimalan tapaan, ei
    >siel­lä mitään allas­ta tarvit­taisi. Nämä ovat
    >kytkök­sis­sä toisi­in­sa siis toisin päin. 

    Onko­han tässä nyt ihan väärinymmär­rys siitä, miten vesivoima toimii? Kyl­lä vesivoimalat kaipaa­vat altai­ta, vaik­ka niitä ei säätövoimana käytet­täisikään. Ilman allas­ta voimalan ohitse kulke­va vesi kul­kee säi­den ja vuo­de­naiko­jen mukaan vai­hdellen, mikä tarkoit­taa että osan vuodes­ta voimala käy vajaate­hol­la tai ei ollenkaan, ja osan vuodes­ta taas vet­tä joudu­taan juok­sut­ta­maan run­saasti ohitse. Säätöal­taal­la saadaan kaik­ki vesi käyt­töön eli enem­män ener­giaan talteen.

    Ei ihme, että ydin­voimas­ta on väärinkäsi­tyk­siä, kun vesivoimakin on näem­mä näin outoa. Edel­läol­e­vaan ei vielä tarvi­ta mitään ener­giatekni­ikan opintoja.

  155. Näis­sä ydin­voimalois­sa on mit­takaa­va vika. Sama vika oli tietokonetekni­ikas­sa aina 80-luvulle asti. Oli val­tavia keskuskonei­ta ja kun sel­l­ainen kaa­tui, hal­vaan­tui koko toiminta.

    Jos sähköen­er­giay­htiöt saisi­vat rak­en­taa Suomen IT-infran, he tek­i­sivät neljä isoa tietokonet­ta: yhden Helsinki­in, yhden Turku­un, yhden Jyväskylään ja yhden Oulu­un. Ihmis­ten pääte­lait­teet kytket­täisi­in johd­in­verkos­to­jen avul­la näi­hin tiedon prosessointilaitoksiin.

    Samaan aikaan ydinkäyt­töiset jään­mur­ta­jat mur­ta­vat ark­tista jäätä täysin tur­val­lis­es­ti. Ovat tehneet sitä jo kym­meniä vuosia. Pienet yksiköt ovat häir­iön sattues­sa hallittavissa.

    Jos halu­aisimme näistä keskite­ty­istä ydin­voimaloista täysin tur­val­lisia, ne pitäsi rak­en­taa 500 metriä maan alle ja niitä kon­soloitaisi­in maan pinnal­ta. Häir­iän tul­lessa kaivan­toon hulautet­taisi­in tarvit­ta­va määrä jäähdytet­tä. Tämä tietenkin mak­saisi raken­nu­saikaise­na kus­tan­nuk­se­na enem­män kuin maan­pääl­liset voimalat.

    Valitet­tavasti ydi­voimaloiden mit­ta­suh­teet ja toim­inta­logi­ik­ka nou­dat­ta­vat niitä rak­en­tavien val­takun­nal­lis­ten ja ylikansal­lis­ten yhtiöi­den tavoit­tei­ta saa­da mah­dol­lisim­man suuri liike­vai­h­to ja tuloutus.

  156. Mie­lenki­in­toinen kysymys tuo ylikuolemat, joka kuten moni kir­joit­ta­ja on main­in­nut, on pitkälti johtunut psykol­o­gi­sista seikoista, ei suo­ranai­sista onnet­to­muu­den aiheut­tamista fys­i­ol­o­gista vaiku­tuk­sista. Ovatko nämä ylikuolemat ydin­voiman syytä vai vaikka­pa NL:n kom­mu­nis­tisen tiedo­tuskult­tuurin yhdis­tet­tynä län­si­mais­ten ympäristöjär­jestö­jen pelottelulinjaan? 

    Entä Fukushi­ma? Ovatko mah­dol­liset ydin­voimalaon­net­to­muu­den uhrit ydin­voiman syytä, vai onko syynä maan­järistys ja tsuna­mi? Jos ydin­voiman, niin mikä las­ke­taan syyk­si niille mah­dol­lis­es­ti yli kymmenelle tuhan­nelle ihmiselle, jot­ka kuo­li­vat tsunamin pyyhkiessä hei­dän talon­sa? Talorakennus? 

    Tääl­lä jo joku hihkui vaku­u­tus­laskelmia uusik­si, ja tarkoit­ti täl­lä kai sitä, että ydin­voimalan vaku­u­tuk­sen pitäisi kor­va­ta maan­järistyk­sen ja tsunamin vuok­si tapah­tuneen ydin­voimalaon­net­to­muu­den kus­tan­nuk­set. Ja niin var­maan kor­vaakin (kos­ka ne tule­vat jäämään hyvin vähäisik­si). Mut­ta mil­lä syyl­lä vas­taa­va ei päde kaik­keen muuhun tähän katas­trofi­in liit­tyvään? Pitääkö sähkö­fir­mo­jen kor­vat ihmisille jotain, kun nämä ovat nyt onnet­to­muu­den vuok­si ilman sähköä? Pitääkö talo­jen vaku­u­tusten kor­va­ta se, että ne silpuk­si men­nei­den talo­jen kap­paleet ovat naa­purin ton­til­la ja jonkun pitää ne sieltä käy­dä siivoa­mas­sa? Tai mitäpä jos se naa­purin talo meni silpuk­si sik­si, että tsuna­mi heit­ti min­un autoni sen seinään? Onko min­un auto­vaku­u­tus se, jon­ka tuo pitäisi korvata? 

    Olisin kiin­nos­tunut kuule­maan niiltä vaku­u­tuk­sista hihkuneil­ta, että mik­si ydin­voima olisi ain­oa asia, jon­ka pitäisi kor­va­ta itse luon­nonkatas­trofista välil­lis­es­ti seu­raa­vat asi­at, mut­ta saman ei tarvitse päteä kaik­keen muuhunkin?

  157. Olen ollut pidem­män aikaa huolis­sani siitä, että esimerkik­si ydin­laskeu­man aiheut­ta­mas­ta vaaras­ta infor­moidaan kansaa väärin.

    Tämä ongel­ma ei näytä pois­tu­van mil­lään, mikä lisää ihmis­ten tur­vat­to­muu­den tun­net­ta ja aiheut­taa vääriä, ja mah­dol­lis­es­ti vaar­al­lisi­akin teko­ja yleisön joukossa.

    Lisäk­si aukeaa mah­dol­lisu­us tahal­liseen tai tahat­tomaan harhaan­jo­htamiseen. Näin näyt­tää käyvän täl­läkin kerralla.

    Jos ilmoite­taan esimerkik­si, että säteily­ta­so on 600 mSv/h, niin tämän tiedon merk­i­tys­tä ei ymmär­rä käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen kukaan tavalli­nen kansalainen.

    Mielestäni jonkun tahon pitäisi ottaa tästä asi­as­ta vas­tuu ja pan­na tiedo­tus kuntoon.

    Asian havain­nol­lis­tamisek­si voisi käyt­tää esimerkik­si sitä lisä-säteilyan­nos­ta, jon­ka saa kun lentää edestakaisin Kanari­an saarille…

  158. Olisin kiin­nos­tunut kuule­maan niiltä vaku­u­tuk­sista hihkuneil­ta, että mik­si ydin­voima olisi ain­oa asia, jon­ka pitäisi kor­va­ta itse luon­nonkatas­trofista välil­lis­es­ti seu­raa­vat asi­at, mut­ta saman ei tarvitse päteä kaik­keen muuhunkin?

    En nyt tiedä kuu­lunko minä noi­hin vaku­u­tuk­sista hihkuneisi­in (aiem­mas­sa keskustelus­sa kyl­lä esitin, että ydin­voimaloil­ta pitäisi vaa­tia laa­jem­paa vaku­u­tus­tur­vaa kuin jäätelökioskil­ta). Mut­ta yritän nyt kuitenkin esit­tää argu­ment­ti­ni. Todet­takoon, että en ole täysin tyy­tyväi­nen omaan argu­ment­ti­i­ni, vaan se jää osit­tain “mut­ta kun se mun mielestä on niin” ‑tasolle, mut­ta osa argu­menteista nyt vaan jää epätäydellisiksi.

    Yritän esit­tää argu­ment­ti­ni ver­tauk­sen kaut­ta: Jos joku kek­sii, että isorokkovirus voi alkaa tuot­ta­maan kul­taa, mirhamia ja suit­suket­ta oikeis­sa olois­sa, niin kyl­lä minä siltäkin toiminnal­ta vaatisin vaku­u­tuk­sen siltä var­al­ta, että virus karkaa ympäristöön, oli tuo karkaamisen syy mikä tahansa. Siis tuo näke­myk­seni poh­jau­tuu jonkun­laiseen moraali­ak­sioomaan, jon­ka mukaan jos joku takoo taloudel­lista voit­toa jostakin vaar­al­lis­es­ta aineesta, niin tuon tahon pitää kan­taa vas­tuu tuon vaar­al­lisen aineen vapau­tu­mis­es­ta. Ja kuten aiem­min todet­tu, min­un moraali­ak­sioomani eivät ole vält­tämät­tä johdon­mukaisia, enkä pidä epäjo­hdon­mukaisu­ut­ta moraali­ak­sioomis­sa edes kovin suure­na ongel­mana ainakaan niin kauan kuin sen pystyy suo­raselkäis­es­ti myöntämään.

    Täl­lä het­kel­lä edelleen näyt­tää siltä, että tuo japanin “ydinvoima“onnettomuus kaikel­la jär­jel­lä pitäisi (ikävä kyl­lä sitä kaikkea järkeä näyt­tää ole­van aika vähän liik­keel­lä) olla ydin­voimalob­byn pr-voit­to ja lisä­naula siihen arkku­un, että todel­lisen ydin­voimakatas­trofin toden­näköisyys luon­non­mullis­tuk­ses­sakin mod­ernil­lakin ydin­voimalal­la on häviävän pieni. Täl­löin tuol­laisen vaku­u­tuk­sen vaa­timi­nen ei tule edes kovin kalli­ik­si. Mut­ta jos niitä ihmisiä, jot­ka tuo­hon häviävän pie­neen toden­näköisyy­teen todel­la usko­vat niin paljon, että lait­ta­vat omaa rahaa likoon vaku­u­tuk­sen muo­dos­sa, ei ole, niin ei sitä vaku­u­tus­ta sil­loin pidä min­un mielestäni pakko-ostaa pihtiputaan mummoltakaan.

    Muis­taak­seni edel­lisen keskustelun jäl­keen näin uutisen, jos­sa suo­ma­laista lain­säädän­töä muutet­ti­in niin, että ydin­voimay­htiöl­lä ei ole enää kor­vaus­vas­tu­un kat­toa ydi­non­net­to­muudessa, joten siinä mielessä nyt ollaan jo sil­loin aiem­min esit­tämässäni min­imi­vaa­timuk­ses­sa. Jos nyt vielä saisi toivoa, niin tuo­ta vas­tu­u­ta ei saisi katkaista osakey­htiömenet­te­lyl­lä, vaan sen vas­tu­un pitäisi kan­taa niihin “lop­ullisi­in” luon­nol­lisi­in henkilöi­hin, jot­ka omis­tuk­sen takana ovat.

  159. Sylt­ty kirjoitti:

    >Täm­möi­nen pop­ulis­mi sopii sekä per­suille että >vihreille kuin nenä päähän.

    Jopas jotakin, mitä pop­ulis­mia vihrei­den ydin­voimavas­taisu­us nyt on? Etkö sylt­ty ole tajun­nut että puolue on aina ollut ydin­voimavas­tainen! Myös sil­loin kun katas­tro­fe­ja ei ole ollut tapetilla.

  160. tcrown, vas­tuuka­ton pois­t­a­mi­nen tarkoit­taa vain sitä, että ydin­voimafir­ma menee konkurssi­in, jos tulee niin iso paukku, ettei sen omaisu­us riitä sen kor­vauk­si­in. Mitään kato­ton­ta vaku­u­tus­ta taas ei mikään taho luon­nol­lis­es­ti pysty myymään (tai var­maan kaiken­laista voidaan myy­dä, mut­ta sit­ten seu­raa­vana on konkurssis­sa se vaku­u­tusy­htiö, eikä oikeas­t­aan mikään ole muut­tunut mihinkään). 

    Järkevää on minus­ta se val­tion mukaan tuomi­nen. Jos iso luon­nonkatas­trofi tulee, niin se aut­taa min­ua raivaa­maan sen ton­til­leni räsähtäneen naa­purin talon, mut­ta myös put­saa­maan taivaal­ta sata­neet radioak­ti­iviset hiukkaset. Tämä on se järkevä jär­jeste­ly, ei se, että vaatisin naa­puri­ani otta­maan tsunami­vaku­u­tuk­sen, joka rahoit­taisi sit­ten sen, kun naa­purin talon jät­teet siiv­otaan pihal­tani pois. 

    Johonkin rajaan asti vas­tu­u­vaku­ut­ta­mi­nen on siis järkevää. Ei kuitenkaan mihinkään katottomaan. 

    Mitä tuo­hon isorokko­jut­tuusi tulee, niin minus­ta siinä vaku­u­tuk­sen sijaan on paljon tärkeäm­pää, että touhul­ta vaa­di­taan tiet­ty­jen tur­val­lisu­uskri­tee­rien täyt­tymi­nen ja tätä sit­ten valvotaan. Juuri siis niin kuin ydin­voiman kohdal­la toim­i­taan. Niiden tur­vakri­tee­rien täyt­tymi­nen tarkoit­taa sitä, että yhteiskun­ta sanoo ydin­voiman käyt­täjälle, että olet hoi­tanut tur­val­lisu­usasi­at niin hyvin, että mikään odotet­tavis­sa ole­va onnet­to­muus ei aiheuta isom­pia vahinko­ja kuin se, mihin sin­ul­ta vaa­dit­tu vaku­u­tus riit­tää. Jos sit­ten tapah­tuu jotain vielä pahempaa, tämä kat­so­taan asi­ak­si, johon kyseisen toim­i­jan ei ole voitu mitenkään voivan varautua.

  161. Sep­po, olen samaa mieltä. Uuti­sis­sa on aivan käsit­tämät­tömiä reak­tioi­ta, kuten tämä HS:n sivuil­ta löytyvä:

    12.19: Joditabletit ovat kuumaa kaup­patavaraa inter­netis­sä, ker­too STT. Esimerkik­si eBay-net­ti­hu­u­tokau­pas­sa on tar­jot­tu run­saan kymme­nen pil­lerin pakkauk­ses­ta läh­es 400 euroa. Suomes­sa 100 tabletin purk­ki mak­saa noi 17 euroa. Maail­man ter­veysjär­jestö WHO vetoaa ihmisi­in, etteivät he alka­isi syödä omin päin joditabletteja

    Jos ihmiset vetävät noi­ta omin päin, ollaan koh­ta tilanteessa jos­sa jodi­al­ler­giaan tms. kuolee enem­män ihmisiä, maail­man­laa­juis­es­ti, kuin mihinkään säteilyyn. Otta­neeko kukaan vas­tu­u­ta vuosia kestäneestä pelot­telukam­pan­jas­ta — no eipä ota. 

    Tuos­sa säteilyuuti­soin­nis­sa olisi tosi­aan kehit­tämisen varaa. STUK:in aloi­tus oli hyvä — mut­ta kun siinä käytet­ti­in kah­ta yksikköä, mikro- ja mil­lisiev­erte­jä, ja kun mil­lisiev­ert lyhen­netään mSv, niin vähän (1000x) pieleen­hän se meni. Kokosin STUK:in sivuil­ta nuo esimerk­it, lisäsin pari, ja muun­sin yksiköt.

    10 mikrosiev­er­tiä: Ham­mas­rönt­genku­vauk­ses­ta poti­laalle aiheutu­va annos
    100 mikrosiev­er­tiä: Keuhko­jen rönt­genku­vauk­ses­ta poti­laalle aiheutu­va annos¨
    430‑1260 mikrosiev­er­tiä: Japani­laiselle luon­non taus­tasäteilystä aiheutu­va annos vuodessa
    2000 mikrosiev­er­tiä: Annos, jon­ka lentokoneessa työsken­televä saa kos­mis­es­ta säteilystä vuodessa
    3700 mikrosiev­er­tiä: Suo­ma­laiselle säteilystä (sisäil­man radon, rönt­gen­tutkimuk­set jne.) aiheutu­va keskimääräi­nen annos vuodessa
    20 000 mikrosiev­er­tiä: Tietokonetomografiakuvaus
    50 000 mikrosiev­er­tiä: Säteily­työn­tek­i­jälle suurin sal­lit­tu annos vuo­den aikana
    100 000 mikrosiev­er­tiä: suurin Fukushi­man työn­tek­i­jältä mitat­tu annos
    102 000 mikrosiev­er­tiä: keskimääräi­nen mitat­tu luon­nol­lisen taus­tasäteilyn vuosit­tainen annos, Ram­sar, Iran
    260 000 mikrosiev­er­tiä: suurin mitat­tu luon­nol­lisen taus­tasäteilyn vuosit­tainen annos, Ram­sar, Iran
    1 000 000 mikrosiev­er­tiä: aku­ut­ti säteily­sairaus todennäköinen
    6 000 000 mikrosiev­er­tiä: Annos, joka vuorokau­den aikana saatu­na saat­taa johtaa henkilön kuole­maan. Täl­laisen annok­sen voi saa­da vain esimerkik­si sil­loin, kun henkilö on lähel­lä sitä paikkaa, jos­sa räjäytetään ydinase.

    Esimerkke­jä annosnopeuksista:

    0,04–0,30 mikrosiev­er­tiä tun­nis­sa: Luon­non taus­tasäteily Suomessa
    0,4 mikroSv/h: Annosnopeus, jon­ka ylit­tyessä Suomen säteily­valvon­taverkon automaat­ti­nen säteilymit­tari hälyttää
    5 mikroSv/h: Annosnopeus lennet­täessä 12 kilo­metrin korkeudessa
    5 mikroSv/h: Tsher­nobylin onnet­to­muu­den aikana suurin mitat­tu annosnopeus Suomessa
    5–50 mikroSv/h: annosnopeus 2 km päässä Fukushi­mas­ta maanantaina
    30 mikroSv/h: Iso­toop­pi­hoitoa saa­neesta poti­laas­ta metrin etäisyy­del­lä mitat­tu annosnopeus, jon­ka alittues­sa poti­las pääsee kotiin
    100 mikroSv/h: Suo­je­lu­toimet (esim. sisälle suo­jau­tu­mi­nen) ovat tarpeen
    500 mikroSv/h: annosnopeus Fukushi­mas­sa 15.3. aamuna
    12 000 mikroSv/h: suurin mitat­tu annosnopeus Fukushimassa
    400 000 mikroSv/h: suurin mitat­tu het­kelli­nen annosnopeus Fukushimassa

  162. epyy­lu­o­ma

    Kyl­lä rak­en­tei­den pas­si­ivista tur­val­lisu­ut­ta on aika yksinker­tais­takin tes­ta­ta, vrt. auto­jen tör­mäys­testit. Kun­han fysi­ikan lait eivät muu­tu yön aikana, luju­us­laskel­mat eivät ole ongel­ma, enem­mänkin rak­en­tei­den mitoi­tus. When in doubt, over-engineer.

    Toki, mut­ta tarkoitin sitä että akti­ivisia tur­vavoimia yleen­sä voi har­joitel­la ja niin tehdääkin ihan oike­as­sa ympäristössä, arkise­na esimerkkinä palo­har­joi­tus. Ja vaik­ka auto­ja voi ajaa päin seinää, ja reak­torin suo­jarak­en­teeseen on kuulem­ma lennätet­ty hävit­täjäkone, niin yti­men sulamisen tes­taami­nen ei liene käytän­nössä mah­dol­lista. Ja on niis­sä auto­jen tör­mäys­testeis­säkin yleis­tet­tynä epä­tarkkuuten­sa, tuore uuti­nen ker­toi että ajoasen­to vaikuttaa.

    Ydin­voimalois­sa suun­nitel­mat kuitenkin lop­pu­peleis­sä hyväksyy riip­puma­ton valvon­taelin, joka valvoo myös niiden toteu­tus­ta. Ongelma­han tässä on, että valvon­tae­lim­iä on mon­en­laisia, ja euroopas­sa eri maid­en vira­nomais­ten yhteistyörak­en­teet hake­vat vielä muotoaan.

    Itseasi­as­sa ylikansalli­nen valvon­taelin voisi olla siinä mielessä hyvä idea että se olisi riippumattomampi.

  163. Ongel­ma nois­sa eri­lais­ten saastei­den vaiku­tusten arvioin­nis­sa on, että on erit­täin vaikea puhdis­taa mui­ta tek­i­jöitä yhtälöstä. Tuo 10 vuo­den elin­iän­odot­teen lasku oli ain­ut konkreet­ti­nen arvio jon­ka onnis­tu­in löytämään, ao. paperi ei vaikut­tanut minus­takaan mitenkään huip­pu­laa­tuiselta tutkimuk­selta joten en lähde sitä puo­lus­ta­maan sen enem­pää. Mutta:

    This, in turn, has led either to over cau­tious behav­ior and exag­ger­at­ed health con­cerns, or to reck­less con­duct, such as con­sump­tion of mush­rooms, berries and game from areas still des­ig­nat­ed as high­ly con­t­a­m­i­nat­ed, overuse of alco­hol and tobac­co, and unpro­tect­ed promis­cu­ous sex­u­al activity.”

    Käsit­tääk­seni alko­holin ja tupakan lisään­tynyt käyt­tö ja riski­hakuinen sek­sikäyt­täy­tymi­nen on ollut Neu­vos­toli­iton hajoamisen jäl­keen iso ongel­ma kaikkial­la Venäjäl­lä, Valko-Venäjäl­lä ja Ukrainas­sa. Tästä syys­tähän elin­iän­odote Ukrainas­sa on laskenut val­takun­nal­lis­es­tikin sen kolme vuot­ta samaan aikaan kun useim­mis­sa Itä-Euroopan mais­sa se on nous­sut. On vaikea kuvitel­la, että tämä efek­ti voisi olla Tsher­nobylin alueel­la jotenkin aivan eri suu­ru­us­lu­okas­sa kuin muual­la maas­sa, vaik­ka var­maan se jonkin ver­ran voimakkampi voi olla.

    Mitä tulee sit­ten radioak­ti­ivis­ten luon­non­tuot­tei­den syömiseen niin eiköhän sen nyt voi kuitenkin lukea Tsher­nobylin aiheut­tami­in hait­toi­hin… Kyse­hän on toki pikem­minkin taloudel­lis­es­ta haitas­ta, kos­ka ter­veyshait­ta olisi hel­posti estet­tävis­sä. Itse en ensisi­jais­es­ti pelkää ydin­voiman sivu­tuot­teena niinkään suuria ter­veysvaiku­tuk­sia, kuin niiden suurten ter­veysvaiku­tusten ehkäisyn taloudel­lisia vaiku­tuk­sia. Jos esimerkik­si ydin­jäte pilaa poh­javesiä, niin tuskin siihen kukaan kuolee jos tur­vamekanis­mit ovat paikallaan, mut­ta taloudelli­nen mene­tys voi olla val­ta­va. Tsher­nobylin vuok­si 780 000 hehtaaria vil­jelysmaa­ta ja 700 000 hehtaaria talous­met­sää pois­tui käytöstä ja 350 000 ihmistä jou­tui muut­ta­maan. Voi olla, että varo­toimet oli­vat liioitel­tu­ja, mut­ta enpä usko, että kulut­ta­jat ostaisi­vat laskeu­ma-alueel­la kas­vatet­tu­ja elin­tarvikkei­ta pitkään aikaan tur­mas­ta, oli pelko aiheel­lista tahi ei. Ja eikös markki­nat ole aina oikeassa. 😉

    ***

    No, Tsher­nobyl nyt ei suuresti liity tähän puheena ole­vaan tapauk­seen, minus­ta on vain turha yrit­tää vähätel­lä sen hait­to­ja, myöskään suh­teessa hiilivoiman sinän­sä kiis­tat­ta merkit­tävi­in haittoihin.

    Sen sijaan edelleen jak­saa häm­mästyt­tää se, miten tääl­lä (ja muual­la) ihmiset ovat vetämässä hyvin lop­ullisia johtopäätök­siä Japanin tilanteen opetuk­sista ja merk­i­tyk­ses­tä vaik­ka tilanne on edelleen pääl­lä ja ainakin suo­ma­laisen medi­an mukaan eskaloitunut, joskaan mitään aku­ut­tia suurkatas­trofin uhkaa ei vielä olekaan. Eikö nyt odotet­taisi lop­pu­un asti ennen kuin julis­te­taan että nyt on kiis­tat­ta osoitet­tu ydin­voiman turvallisuus/vaarallisuus? Tun­tuu että ihmisille on huo­mat­tavasti merkit­täväm­pää päästä julis­ta­maan omaa uskoaan asi­as­sa kuin odot­taa ja hyö­dyn­tää tämä sinän­sä karmea tilanne mah­dol­lisuute­na saa­da uut­ta tietoa ydin­voiman riskeistä tai riskittömyydestä.

  164. Min­un mielestäni aikeisem­pi tilanne, jos­sa ydin­voimay­htiöl­lä oli kor­vauskat­to, oli moraalis­es­ti täysin kestämätön. Onnet­to­muu­den jäl­keen ydin­voimay­htiö olisi voin­ut tode­ta, että kor­vauskat­to tuli vas­taan, siiv­otkaa itse sotkut, me jatkamme voiton tahkoamista toisel­la voimalalla.

    Järkevää on minus­ta se val­tion mukaan tuominen.

    No, min­un mielestäni on järkevää tuo­da mukaan val­tion lisäk­si markki­nat. Minä en osaa pitää sen enem­pää markki­noi­ta kuin vira­nomaisia ere­htymät­töminä, joten nuo täy­den­täi­sivät toisi­aan. En nyt lähde speku­loimaan sil­lä, mikä olisi “riit­tävä” kat­to, mut­ta ei olisi mah­do­ton­ta vaa­tia, että ydin­voimay­htiö las­kee liik­keelle tietyn määrän katas­trofivelka­kir­jo­ja, jot­ka mak­se­taan takaisin jos onnet­to­muut­ta ei ole tapah­tunut. Jos markki­nat usko­vat ydin­voiman tur­val­lisu­u­teen ja pitävät tur­va­toimia riit­täv­inä, tuos­ta ei tule juuri kus­tan­nuk­sia, vaan ydin­voimay­htiö saa käyt­töön­sä hal­paa vieras­ta pääomaa.

    Ja juuri tuon konkurs­si­uhan ja katot­toman vaku­u­tuk­sen mah­dot­to­muu­den vuok­si osakey­htiö ei ole sopi­va yhtiö­muo­to ydin­voimalalle. Kyl­lä jonkun ydin­voimas­ta hyö­tyneen pitää joutua puille pal­jaille katas­trofin sattues­sa, muuten kan­nus­teet eivät ole kohdallaan.

  165. Mitä nuo main­in­nat ylikuolemien joh­tu­mis­es­ta psykol­o­gi­sista syistä ovat? Siis väit­tääkö joku että ydin­voimaon­net­to­muuk­sien aiheut­ta­ma tilas­tol­lisen kuolleisu­u­den lisään­tymi­nen johtuu osit­tain stressistä?

    Saat­taa näin ollakin, mut­ta kiin­nos­taisi kovasti miten ko. tulok­seen on päädyt­ty, ja mitä on evi­denssi. Epi­demi­olo­gia on tun­netusti vaikeaa, eikä syi­den attribuu­tio­ta helpota yhtään selit­täjien vah­vat kor­re­laa­tiot (säteily, tiedet­ty vaiku­tus -> stressi).

    1. Kat­sokaa­pa mitä New York Times kir­joit­taa tänään. Min­un pahim­matkaan ennus­teeni eivät pysty kil­paile­maan pes­simis­mistä tämän kanssa. 

      “A 1997 study by the Brookhaven Nation­al Lab­o­ra­to­ry on Long Island described a worst-case dis­as­ter from uncov­ered spent fuel in a reac­tor cool­ing pool. It esti­mat­ed 100 quick deaths would occur with­in a range of 500 miles and 138,000 even­tu­al deaths.

      The study also found that land over 2,170 miles would be con­t­a­m­i­nat­ed and dam­ages would hit $546 billion.” 

  166. JOnes
    Jopas jotakin, mitä pop­ulis­mia vihrei­den ydin­voimavas­taisu­us nyt on?

    No vesivoima­padon mur­tu­misen aiheut­ta­mat uhrit eivät tun­nu mis­sään, mut­ta samaan aikaan ydin­voimala kaataa maail­man. Eli hyvää ja pahaa tekni­ikkaa kohdel­laan hiukan eri mitta-asteikolla.

  167. Tääl­lä ide­al­is­tit kir­joit­ta­vat pitk­iä ryp­py­ot­saisia esseitä. Eikö kuitenkin ole niin että Suomen ener­giantuotan­non tarkoi­tus on tahko­ta rahaa omis­ta­jilleen, vaku­u­tusy­htiöi­den tarkoi­tus on myös tuot­taa mah­dol­lisim­man paljon voit­toa, lasku­taidot­tomien kansalais­ten kus­tan­nuk­sel­la. Rivikansalais­ten osa on myös tuottaa“eliitille” mah­dol­lisim­man paljon hyvää mah­dol­lisim­man hal­val­la. Etsikää sit­ten Suomen ener­giantuotan­nos­ta logi­ikkaa ja rationalismia.

  168. “Kat­sokaa­pa mitä New York Times kir­joit­taa tänään. Min­un pahim­matkaan ennus­teeni eivät pysty kil­paile­maan pes­simis­mistä tämän kanssa.”

    Mitä tähän voi sanoa? Hmm … Ihan sama tieto löy­tyy suomek­si, on outoa väit­tää, että NYT osaisi tehdä ylivoimaisen yhteenve­don, maail­mas­sa on muitakin luotet­tavia lehtiä …

    Mis­tä on kysymys? Soin­in­vaara tekee tätä ja tota ja sit­ten ehtii Googlen ääreen ja …

  169. Kopo­nen & Sinkko­nen: lukekaa­pa se UNSCEAR:in raport­ti tai WHO:n tiivis­telmä, esim

    http://www.who.int/mediacentre/news/releases/2005/pr38/en/index.html

    Rapor­tis­sa on selitet­ty aika hyvin, mitä on tutkit­tu ja miten. En ole epi­demi­olo­gian asiantun­ti­ja, joten ole­tan vain, että tämän tason raport­ti on men­nyt kohtu­ullisen tiukan seu­lan läpi.

    Sat­tumal­ta huo­masin, että raportista on tul­lut päiv­i­tys ihan pari viikkoa sit­ten, kas tässä:

    http://www.unis.unvienna.org/unis/en/pressrels/2011/unisinf398.html

    - eli ehkä kan­nat­taa lukea suo­raan se. (En ole itse ehtinyt tutus­tua, mut­ta tiedot­teessa tode­taan, että uudet tutkimuk­set ovat olen­nais­es­ti kon­sis­tent­te­ja entis­ten kanssa.)

    Lainataan­pa oikein pitkästi, kun nyt on puhet­ta Tsher­nobylin toistumisesta:

    “Although sev­er­al hun­dred thou­sand peo­ple, as well as the emer­gency work­ers, were involved in recov­ery oper­a­tions, there is no con­sis­tent evi­dence of health effects that can be
    attrib­uted to radi­a­tion expo­sure, apart from indi­ca­tions of increased inci­dence of leukemia and of cataracts among those who received high­er doses.

    Regard­ing the gen­er­al pub­lic in the three most affect­ed coun­tries, the only evi­dence of health effects due to radi­a­tion is an increase in thy­roid can­cer among peo­ple exposed as chil­dren or ado­les­cents in 1986. There were more than 6,000 cas­es report­ed from 1991 to 2005 in Belarus, Ukraine and four most affect­ed regions in the Russ­ian Fed­er­a­tion. By 2005, 15 of the cas­es had proven fatal, the report said. A “sub­stan­tial por­tion” of the cas­es could be attrib­uted to drink­ing milk in 1986 con­t­a­m­i­nat­ed with short-lived iodine-131 from the accident.

    Oth­er­wise the report recon­firmed that radi­a­tion dos­es to the gen­er­al pub­lic in the three most affect­ed coun­tries were rel­a­tive­ly low and most res­i­dents “need not live in fear of seri­ous health con­se­quences”. In the areas of Belarus, the Russ­ian Fed­er­a­tion and Ukraine defined as “con­t­a­m­i­nat­ed areas” by the for­mer Sovi­et Union, because of high­er soil lev­els of the long-lived cae­sium-137, the aver­age addi­tion­al dose over the peri­od 1986–2005 is “approx­i­mate­ly equiv­a­lent to that from a med­ical com­put­ed tomog­ra­phy scan”. The report said that the severe dis­rup­tion caused by the acci­dent result­ed in “major social and eco­nom­ic impact and great dis­tress for the affect­ed populations”. ” … 

    The report is UNSCEAR’s third to study the acci­dent, which occurred on 26 April 1986. It was pre­pared in close coop­er­a­tion with sci­en­tists from Belarus, Russ­ian Fed­er­a­tion and Ukraine, who worked with the Com­mit­tee to scru­ti­nize rel­e­vant infor­ma­tion. Dose esti­mates have been extend­ed to over 500,000 work­ers involved in the recov­ery after the acci­dent, from 380,000. The esti­ma­tion of thy­roid dos­es has been expand­ed to include 100 mil­lion peo­ple in Belarus, the Russ­ian Fed­er­a­tion and Ukraine from five million.

    Näin siis YK:n alainen Unit­ed Nations Sci­en­tif­ic Com­mit­tee on the Effects of Atom­ic Radi­a­tion eli UNSCEAR.

  170. J. M.: en jak­sa lukea raport­tia ainakin nyt, mut­ta mitä siitä lain­a­sit ei ker­ro psykol­o­gis­ten efek­tien vaiku­tuk­ses­ta ter­vey­teen. Sen­si­jaan san­o­taan että Tsher­nobylin onnet­to­muu­den ter­veyshaitoista ei ole näyt­töä muuten kuin lisään­tyneen kilpi­rauhas­syövän muodossa. 

    Näytön puute on eri asia kuin ettei vaiku­tuk­sia olisi. En kuitenkaan väitä että vaiku­tuk­sia olisi kos­ka en asi­aa tunne. Joskus olen kuitenkin näh­nyt laskelmia syöpä­ta­pausten lisään­tymis­es­tä Suomes­sakin. Artjärvel­lä sienis­sä on vieläkin cesiu­mia, en sit­ten tiedä onko se paha asia vai ei. 

    En muuten eri­tyis­es­ti halua väit­tää että Tsher­nobyl oli paha, tai että Japani on Tsher­nobyl. Halusin aiem­min sanoa että Japanin suh­teen on paljon speku­laa­tio­ta, selit­te­lyä ja vaku­ut­telua, joka on minus­ta turhanaikaista ja jos­sa jotenkin pääl­lim­mäisenä tun­tuu ole­van kir­joit­ta­jien moti­ivi puo­lus­taa omak­si koke­maansa. Näin asi­at vaikut­ta­vat varmem­mil­ta kuin ovatkaan, tilanteen kehit­tyessä nopeasti jopa huvit­tavu­u­teen asti. 

    Myöhem­min alkoi kiin­nos­taa tuo puhe psykol­o­gi­sista efek­teistä ja ter­vey­destä ydin­voiman yhtey­dessä. Onko tästä evi­denssiä, tai mis­tä yleen­säkin on tarkem­min san­ot­tuna kysymys? 

    Jos agen­dat­to­muuteni on jotenkin hämäävää tai ärsyt­tävää, niin sovi­taan vaik­ka että olen kiin­nos­tunut enem­män ennusteista, epä­var­muud­es­ta yms. kuin sub­stanssista, tässä yhteydessä. 🙂

  171. Uutisi­inkin on ilmestynyt sama mitä foo­rumeil­la on speku­loitu. Eli Japanista on lai­vat­tu Ran­skaan käytet­tyä ydin­polt­toainet­ta, jon­ka Are­va on rikas­tanut ase-plu­to­ni­u­mik­si, laivan­nut takaisin Japani­in ja tuo­ta plu­to­ni­u­mia on sit­ten käytet­ty Fukushimassa. 

    http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Totuus%20Fukushimasta%20paljastui%20STUKille%20Plutoniumia%20k%C3%A4ytetty%20kolmosreaktorissa/art-1288376088227.html

    http://www.greenpeace.org/international/en/press/releases/greenpeace-response-to-areva‑s/

    Olk­ilu­odon ydin­voimala on maail­man ensim­mäi­nen EPR voimala, joka käy sit­ten ilmeis­es­ti tuol­la samal­la Are­van plutoniumilla.

  172. Ydin­voimala on vas­ta sil­loin tur­valli­nen, kun sen rak­en­ta­ja asuu sen katolla.

  173. Osmo kir­joit­ti: “Kat­sokaa­pa mitä New York Times kir­joit­taa tänään. Min­un pahim­matkaan ennus­teeni eivät pysty kil­paile­maan pes­simis­mistä tämän kanssa.”

    Nythän tämän “kuka-ennus­taa-parem­man-maail­man­lop­un” ‑keskustelun moderoin­ti näyt­tää karan­neen lapas­es­ta. Osmo please!

    Olen asunut ja ollut töis­sä USAs­sa muu­tamia vuosia, enkä mis­sään nimessä halu­aisi tuo­da sieltä Suomeen vahin­gonko­r­vausjuridi­ikkaa! Jos se rantau­tu­isi Euroop­paan, niin seu­rauk­set oli­si­vat pahempia kuin kymme­nen tsunamia ja Three Mile Island-onnet­to­muut­ta (sat­u­in muuten ole­maan lähel­lä kun se pamahti).

    Mitä tulee osakey­htiö-kon­sep­ti­in ja vahinko­vas­tu­isi­in: Kan­nat­taa muis­taa, että osakey­htiö on yksi niitä har­voista suurista euroopala­sia keksin­nöistä, jos­ta seu­ran­neesta vau­raud­es­ta olemme kaik­ki saa­neet naut­tia jo vuo­sisato­ja. Siinä vas­tu­ut on toimi­vasti määritel­ty, ja vaku­u­tuk­set ote­taan ja mak­se­taan todel­lis­ten riskien mukaan. Tämä asia on kun­nos­sa, joten sitä ei tarvitse pop­ulis­tis­es­ti remontoida.

  174. Nythän tämän “kuka-ennus­taa-parem­man-maail­man­lop­un” ‑keskustelun moderoin­ti näyt­tää karan­neen lapas­es­ta. Osmo please!

    Niin vai? Fukushi­mas­sa hom­ma on karan­nut tebukurosta, jos NYT julkaisee aamul­la maail­man­lop­puske­naar­i­on ja illal­la HS uuti­soi sen toteu­tuneen. Nau­rat­taisi jos ei olisi niin vaka­va asia.

    Asi­as­ta puheenollen, lait­taisin nyt tässä vai­heessa pelimerk­it ruu­tu­un 8.

  175. Evert The NeveRest

    Jos sähköen­er­giay­htiöt saisi­vat rak­en­taa Suomen IT-infran, he tek­i­sivät neljä isoa tietokonet­ta: yhden Helsinki­in, yhden Turku­un, yhden Jyväskylään ja yhden Oulu­un. Ihmis­ten pääte­lait­teet kytket­täisi­in johd­in­verkos­to­jen avul­la näi­hin tiedon prosessointilaitoksiin. 

    IT-palve­lut itse asi­as­sa ovat kehit­tymässä osit­tain juuri tähän suun­taan, vrt. esim. Googlen lasken­takeskus Sum­man paperite­htaass­sa. Gmailin pimen­e­m­i­nen aiheut­taa nykyisel­lään jo melkoista häm­minkiä. Toisaal­ta ver­taus ontuu, koska­pa lasken­taka­p­a­siteet­ti edelleen halpe­nee rajusti ja kaikil­la tun­tuu ole­van 1980-luvun super­ti­etokone ainakin olka­laukus­saan ellei jo puhe­limes­sa. Sekä hajautet­tu että keskitet­ty kap­a­siteet­ti kas­va­vat nopeasti, mut­ta käyt­täjät ovat yhä riip­pu­vaisem­pia verkkopalveluista jopa sel­l­ais­ten toim­into­jen osalta, jot­ka ennen pyörivät kokon­aan omas­sa koneessa.

    Sähkön tuotan­non suh­teen tun­tuu val­lit­se­van vähän saman­lainen tilanne kuin lan­gat­tomien verkko­jen: niiden ennustet­ti­in hajaan­tu­van kokon­aan tois­t­en­sa kanssa keskustele­vi­in ihmis­ten koti­tuki­asemi­in ja puhe­limi­in ja keskitet­ty­jen verkko-oper­aat­to­rien käyvän tykkänään turhik­si. Toisin on käynyt ainakin tähän saak­ka. Luotet­ta­van palvelun ylläpitämi­nen vaatii edelleen keskitet­tyä kap­a­siteet­tia ja ihmistyötä oper­aat­tor­eil­ta, ja hajaute­tun verkon toim­inta on osoit­tau­tunut yllät­tävän vaikeak­si ongel­mak­si. Tekni­ik­ka on tiet­ty vielä uut­ta molem­mil­la saroil­la. Ehkä tässä piankin on joka nurkalla tuulimyl­ly tai pari ja telia­son­er­at ovat painuneet unholaan.

  176. Ydin­voimaa puo­lus­tel­laan ilmas­toriskil­lä. Min­un mielestäni ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on pienem­pi paha kuin ydin­voima. Ilmas­to­muu­tos tapah­tuu ihmisen mit­takaavas­sa aika hitaasti. Satavuot­ta on pitkä aika. Sen sijaan maan­järistyk­set ja tsuna­mit tapah­tu­vat het­kessä ja siihen liit­tyvä mah­dolli­nen atom­ion­net­to­muus lisää taloudel­lisia ja inhimil­lisiä kär­simyk­siä ja tuhoaa luon­toa laa­joil­ta alueil­ta. Ei ydinvoimalle.

  177. Janne Sinkko­nen:

    olet aivan oike­as­sa, näytön puute ei tarkoi­ta, etteikö vaiku­tuk­sia olisi. Mut­ta yleis­es­ti ottaen, jos asi­aa tutk­i­taan, tutk­i­taan ja tutk­i­taan 25 vuo­den ajan, eikä saa­da näyt­töä vaiku­tuk­sista, voidaan var­maan sanoa, että vaiku­tuk­set eivät ainakaan ole niin vakavia kuin pahim­mis­sa maalailuis­sa annetaan ymmärtää?

    Myön­nän ihan reilusti, että min­ul­la on tässä agen­da: nähdäk­seni päästö­tavoit­tei­den toteu­tu­mi­nen vaaran­tuu vakavasti, tai muut­tuu täysin mah­dot­tomak­si, jos ydin­voima ei voi olla mukana kuviois­sa. Se on eksis­ten­ti­aa­li­nen ris­ki koko lajille, ja kuten Tynkky­nen van­haa viisaut­ta lainasi, ris­ki on toden­näköisyys ker­taa vaikutus. 

    Ikävä tosi­a­sia on, että ydin­voimaan liit­tyy riske­jä. Mut­ta käsistä karkaa­va ilmas­ton­muu­tos on suurem­pi ris­ki kuin sil­loin täl­löin käsistä karkaa­va reak­tori, niin ikävältä kuin se kuu­lostaakin. Henkko­ht olisin hyvin tyy­tyväi­nen, jos päästö­tavoit­teet voitaisi­in saavut­taa ilman ydin­voimaa, mut­ta nähdäk­seni tähä­nas­ti­nen tieto ei oikein tue tätä ske­naar­i­o­ta. Vähin­täänkin tavoit­tei­den saavut­ta­mi­nen hidas­tuu huomattavasti. 

    Mut­ta noi­hin psykol­o­gisi­in vaiku­tuk­si­in: tässä Cher­nobyl Foru­min raportin tiivis­telmästä, sivut 36–37:

    (http://www.iaea.org/Publications/Booklets/Chernobyl/chernobyl.pdf)

    As not­ed in the Cher­nobyl Forum report on Health, “the men­tal health impact of Cher­nobyl is the largest pub­lic health prob­lem unleashed by the acci­dent to date.” Psychological
    dis­tress aris­ing from the acci­dent and its after­math has had a pro­found impact on indi­vid­ual and com­mu­ni­ty behav­iour. Pop­u­la­tions in the affect­ed areas exhib­it strong­ly neg­a­tive atti­tudes in self-assess­ments of health and well-being and a strong sense of lack of con­trol over their own lives. Asso­ci­at­ed with these per­cep­tions is an exag­ger­at­ed sense of the dan­gers to health of expo­sure to radi­a­tion. The affect­ed pop­u­la­tions exhib­it a wide­spread belief that exposed peo­ple are in some way con­demned to a short­er life expectan­cy. Such fatal­ism is also linked to a loss of ini­tia­tive to solve the prob­lems of sus­tain­ing an income and to depen­den­cy on assis­tance from the state.

    Yet while attribut­ing a wide vari­ety of med­ical com­plaints to Cher­nobyl, many res­i­dents of the affect­ed areas neglect the role of per­son­al behav­iour in main­tain­ing health. This applies not only to radi­a­tion risks such as the con­sump­tion of mush­rooms and berries from con­t­a­m­i­nat­ed forests, but also to areas where indi­vid­ual behav­iour is deci­sive, such as mis­use of alco­hol and tobacco.

    In this con­text, it is cru­cial to note that adult mor­tal­i­ty has been ris­ing alarm­ing­ly across the for­mer Sovi­et Union for sev­er­al decades. Life expectan­cy has declined pre­cip­i­tous­ly, par­tic­u­lar­ly for men, and in the Russ­ian Fed­er­a­tion stood at an aver­age of 65 in 2003 (just 59 years for men). The main caus­es of death in the Cher­nobyl-affect­ed region are the same as those nation­wide — car­dio­vas­cu­lar dis­eases, injuries and poi­son­ings — rather than any radi­a­tion-relat­ed ill­ness­es. The most press­ing health con­cerns for the affect­ed areas thus lie in poor diet and lifestyle fac­tors such as alco­hol and tobac­co use, as well as pover­ty and lim­it­ed access to health care.

  178. Näytön puute on eri asia kuin ettei vaiku­tuk­sia olisi.

    Itseasi­as­sa näytön puute on tarkalleen sitä, että vaiku­tuk­sia ei ole, kos­ka jos on vaiku­tuk­sia, on näyt­töä. Tämä käsi­tys kuu­luu home­opa­ti­aan tms.

  179. Ydin­voiman vaarat ovat enem­mänkin sosi­ol­o­gisia kuin teknisiä. Nykyi­nen mas­si­ivi­nen ydin­voima-kon­sep­ti on tehokas tapa monop­o­lisoi­da sähköenergiantuonto.Se on myös sen vaara ja heikkous. Laitok­set ovat niin val­tavia, että häir­iön sattues­sa niitä ei voi hallita.

    Nyt olisi aika uudelle Nokialle Suomes­sa. Teknolo­gia mah­dol­lis­taa ydin­voiman tuotan­non hajaut­tamisen 20.000 asukkaan sähkön­tarpei­ta vas­taaviksi pieniksi ja hal­lit­taviksi yksiköiksi.

    Japanis­sa on ilmen­nyt, että Fukushi­man voimay­htiö on jopa antanut vääriä tieto­ja voimalaitok­ses­ta. Suomes­sa valvon­tavi­ra­nomais­ten pääsy on estet­ty ydin­voimatyö­maalle jne. 

    Monop­o­liase­mas­sa ole­vien yhtiöi­den toim­intaa on mah­do­ton valvoa, niiden laitok­set ovat liian iso­ja hal­li­ta jo raken­nus­vai­heessa. Olk­ilu­o­to on neljä vuot­ta myöhässä ja tapah­tu­mien perus­teel­la koko han­ke pitäisi peruuttaa.

    Sen sijaan Suomel­la on mah­dol­lisu­us syn­nyt­tää ydin­voiman pienyk­siköistä uusi Nokia. Osaamista Suomes­sa on niin insinöörien kuin valvon­nankin puolesta. 

    Samal­la taval­la kuin keskuskont­to­rien hal­lit­se­mat­tomat keskusti­eto­keet ja käyt­täjien tyh­mät päät­teet kor­vat­ti­in älykkäil­lä työasemil­la, samal­la taval­la ydi­voimalaitok­set pitää kor­va­ta mod­u­laarisil­la ja hal­lit­tavil­la, skaalat­tavil­la ydinvoimayksiköillä.

  180. Evert: Suuri­in yksiköi­hin johtaa ydin­voiman kohdal­la mon­takin tek­i­jää. Yksi, eikä suinkaan vähäisin, on poli­itikko­jen taipumus tehdä päätök­set yksiköi­den määrän, ei tehon mukaan. Kun päätök­siä tulee har­voin ja niitä on vaikea saa­da, kan­nat­taa tila­ta iso.

    Tästä on itse asi­as­sa jut­tuakin yhtä pien­reak­tor­i­tyyp­piä käsit­televässä Wikipedia-artikkelissa:

    “Cur­rent oblig­a­tory insur­ance and legal com­pli­ance is blind to the scale of a reac­tor and places vir­tu­al­ly the same bur­den on mul­ti-gigawatt pow­er plants and com­par­a­tive­ly small 30 kW installations.”
    http://en.wikipedia.org/wiki/Toshiba_4S

  181. Goo­glasin tuor­e­i­ta artikkelei­ta mod­u­laarista ydin­voimaloista ja niitä artikkelei­ta näyt­tä tule­van kuin sieniä sateel­la. Eräs sähkön­tuot­ta­ja sanoo lopeta­vansa iso­jen laitosten suun­nit­telu ja lisäka­p­a­siteet­ti hoide­taan rak­en­ta­mal­la mod­u­laarisia pienvoimaloita.

    Lisäk­si Bec­th­tel, joka on rak­en­tanut yli puo­let Yhdys­val­tain 104 voimalas­ta aikoo lopet­tavaa suuryk­siköi­den suun­nit­telun ja rak­en­tamisen kokon­aan. Bech­tel siir­tynee mod­u­laarisi­in pienvoimaloihin!

    Alas­ka on reivan­nut ydin­voimapoli­ti­ikkansa uuden­lleen nimeno­maan tsunamin takia ja siel­läkin ollaan aikeis­sa tehdä pienvoimaloita…

    Suur­voimaloiden aika on aivan selväti ohi! ja tilalle tulee tur­val­lisia ja ekol­o­gisia pien­voimaloi­ta, jol­laisen rak­en­tamiseen on varaa muil­lakin kuin ylikansal­lisil­la monopolileilla.

  182. Kos­ka ydin­voimalaitoslu­pia myön­netään yksi tai kak­si kap­palet­ta ker­ran kahdessakymme­nessä vuodessa, ei kan­na­ta rak­en­taa pien­tä. Tämä _ei_ tule muut­tumaan, toden­näköis­es­ti Japanin onnet­to­muus vain voimis­taa tätä ilmiötä.

  183. Evert The NeveRest:

    Goo­glasin tuor­e­i­ta artikkelei­ta mod­u­laarista ydin­voimaloista ja niitä artikkelei­ta näyt­tä tule­van kuin sieniä sateella. 

    Hype­r­i­on­in kom­pak­tivoimala on muuten mainit­tu täl­läkin pal­stal­la. Toshi­ba 4S on toinen joka lie­nee jo aika pitkällä.

  184. Tiedän että olen eri mieltä ja luulen että olen oikeassa. 

    USA:n ener­giamin­is­teri Steven Chun vas­taus tänään 16.3. kongressille: 

    But Mr. Bar­ton replied: “I’m not sure what you just said. Does the pres­i­dent sup­port new nuclear pow­er plants in the Unit­ed States?’’

    Dr. Chu answered: “The president’s bud­get is what it is.’’ The bud­get calls for $36 bil­lion in loan guar­an­tees for new reac­tors, and mon­ey to help devel­op a new class of small, mod­u­lar reactors.

    “So that’s a yes?” said Mr. Barton.

    “That’s a yes,’’ Dr. Chu replied.

    Eli poli­ti­ikkan on nimeno­maan mod­u­laariset pienvoimalat.

  185. Juu­so Kopo­nen: hok­sasin eilen illal­la, mik­si meil­lä on niin eri­laiset numerot Tsher­nobylin “hyväksyt­tävyy­destä” suh­teessa hiilivoimaan.

    Itse­hän totesin näin:

    Pelkästään meil­lä Euroopas­sa olisi varaa 1–22 Tsher­nobylin onnet­to­muu­teen joka iki­nen vuosi (riip­puen, uskooko Green­peacea vai WHO:ta) ennen kuin ydin­voima olisi edes yhtä vaar­al­lista kuin hiilivoima. 

    Johon vas­t­a­sit ver­taa­mal­la Tsher­nobylin kokon­ais­vaiku­tuk­sia ilmansaastei­den kokon­ais­vaiku­tuk­si­in Suomes­sa. Laskel­ma on toki sinän­sä oikean­su­un­tainen, Suomes­sa olisi varaa yhteen Tsher­nobyli­in noin 300 vuodessa jol­loin sen hai­tat oli­si­vat samas­sa suu­rus­lu­okas­sa kuin hiilivoiman, mut­ta jos tuo­ta las­ke­taan Euroopan tasol­la (noin 500–800 miljoon­aa asukas­ta, riip­puen siitä, mihin vetää rajat), Tsher­nobyle­ja voisi tapah­tua noin kol­men vuo­den välein jos sil­lä päästäisi­in eroon hiilivoimasta. 

    Tässä ei tietenkään ole mukana hiilid­iok­sidipäästö­jen vaiku­tuk­sia. Minus­ta niil­lä on poten­ti­aalia olla niin vaar­al­lisia, että mei­dän tääl­lä vau­rais­sa län­si­mais­sa soisi otta­van vähän enem­mänkin riskiä päästö­jen vähen­tämisek­si — ydin­voiman vahin­got sen­tään kohdis­tu­vat etupäässä rikkaisi­in län­si­mai­hin, ilmas­ton­muu­tok­sen vahin­got etupäässä köy­hi­in kehitysmaihin.

    Tässä muuten vähän ver­tais­arvioitua tutkimus­ta hiilen­polton vaiku­tuk­sista nykypäivän Euroopas­sa, läh­teenä Lancetis­sa julka­istu artikke­li (Markan­daya A, Wilkin­son P. Ener­gy and Health 2: Elec­tric­i­ty Gen­er­a­tion. Lancet 2007; 370:979–990.):

    Yhtä taval­lisel­la hiilel­lä tuotet­tua ter­awat­ti­tun­tia (sähköä) kohden,
    24,5 kuole­maa (95% luot­ta­musväli 6,1–98)
    225 vakavaa sairas­tu­mista (95% luot­ta­musväli 56–899)
    13288 lievem­pää sairas­tu­mista (95% luot­ta­musväli 3322–53150)

    Lig­ni­it­il­lä (rusko­hi­ili — Sak­sas­sa ydin­voimaloi­ta kor­vaa­va polt­toaine) tuotet­tu TWh:
    32,6 kuole­maa (95% lv 8,2 — 130)
    298 vakavaa sairas­tu­mista (95% lv 74,6–1193)
    17676 lievem­pää sairas­tu­mista (95% lv 4419–70704)

  186. J.M.:

    Ydin­voima-agen­dasi sinän­sä on kan­natet­ta­va, ilmas­ton takia. Lainaa­masi IAEA:n tek­sti psykol­o­gi­sista vaiku­tuk­sista kuu­losti uskot­taval­ta, vaikkei siel­lä lähde­vi­it­teitä ollutkaan. Toisin kuin luulin, ilmeis­es­ti psykol­o­gisil­la vaiku­tuk­sil­la olet­tekin tarkoit­ta­neet yleistä elämän kur­ju­ut­ta eikä lisä­sairas­tu­misia esim. syöpään. Jälkim­mäi­nen­hän olisi vahvem­pi väite ja vaatisi selkeäm­pää näyttöä. 

    Tosin IAEA valit­telee myös alueen asukkaiden yleis­es­ti huonoa henkilöko­htaista ter­veysti­etoisu­ut­ta, ja tämän seu­rauk­se­na tapah­tu­vaa sie­nien ja mar­jo­jen poim­imista metsästä. 🙂

    Tiedemies:

    Pitäiskö sin­un vähän ker­ra­ta tutkimus­me­todi­ikkaa kun ker­ran kehtaat käyt­tää tuol­laista nim­imerkkiä? Näytön puute on evi­denssiä ilmiön olemat­to­muudelle vain jos asi­aa peri­aat­teessa voidaan tutkia, on tutkit­tu, ja tutkimusten teho on riit­tävä. On paljon asioi­ta joi­ta ei voi­da peri­aat­teel­li­sista, eet­ti­sistä tai resurssisy­istä tutkia. Ja joskus tun­tuu että yhtä paljon on julka­isu­ja jois­sa on saatu ei-merk­it­se­viä tulok­sia ja tode­taan niiden perus­teel­la ettei efek­tiä ole. (Har­joi­tuste­htävänä voit miet­tiä mikä tässä menee pieleen.)

    On tot­ta että jos oikein tutk­i­taan ja mitään ei löy­dy, voidaan alkaa uskoa ettei ilmiötä ole. Mut­ta sil­loin tutkimusten teho pitää pystyä arvioimaan, siis esim. efek­tien pos­te­ri­or­i­jakau­mat, pitää olet­taa ettei ole julka­isu­vi­noumaa tai se pitää kom­pen­soi­da, jne. (No joo, julka­isu­vi­nouma lie­nee toiseen suun­taan, eli posi­ti­iviset julkaistaan.) 

    Jos taas on asia jota ei voi edes tutkia, pitää vain tehdä val­is­tunei­ta arvauksia.

  187. Janne Sinkko­nen: en osaa sanoa, voiko yleinen elämän kur­ju­us johtaa syöpi­en yleistymiseen — mut­ta riskikäyt­täy­tymi­nen, kuten tupakoin­ti ja viinan­juon­ti, ovat ilmeis­es­ti kuitenkin syöpäriske­jä. Sekä tietenkin muun­laisia terveysriskejä. 

    Sen myön­nän ihan suo­raan, että noi­ta pelko­ja ei olisi, jos ydin­voimaakaan ei olisi. Mut­ta jos ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta halu­taan ottaa vakavasti, pidän ydin­voiman kieltämistä todel­la vas­tu­ut­tomana tässä tilanteessa. Kat­so­taan sit­ten uud­estaan, kun fos­si­iliset on nitis­tet­ty, tai edes näyt­tää toden­näköiseltä, että niin käy.

  188. Janne, sanois­in, että siitä, että ydi­non­net­to­muu­den jälkiseu­rauk­set eivät oikein kuu­lu ryh­mään “ei voi­da peri­aat­teel­li­sista tai eet­ti­sistä syistä tutkia”. Resurssip­u­la voi vai­va­ta ex-NL:n aluei­ta, mut­ta kaipa aiheelle on sen ver­ran kiin­nos­tus­ta län­nessäkin, että tuol­laisi­in tutkimuk­si­in rahaa löytyy. 

    Jos jotain tutk­i­taan eikä saa­da tilas­tol­lis­es­ti nol­lahy­po­teesista poikkeavaa tulosta, ei tietenkään voi­da sanoa, että efek­ti on nol­la, mut­ta kyl­lä se, että efek­ti on korkein­taan tietyn suu­ru­inen (tilas­tol­liset virher­a­jat). Jää sit­ten jokaisen itsen­sä päätet­täväk­si, kuin­ka pienek­si tuo “korkein­taan” pitää painaa ennen kuin on sitä mieltä, ettei asial­la ole mitään väliä ja kuin­ka paljon pain­ot­taa täl­laisia “korkein­taan” riske­jä suh­teessa riskei­hin, joille oikeasti on saatu tilas­tolli­nen efek­ti näkyvi­in (esim. tuo hiilen poltto).

  189. J. M. Korho­nen kir­joit­ti

    …aina voi..lisätä kaiken muun päälle sen bus­si­lastil­lisen pikkulapsia…tapahtumaketjun toden­näköisyys kuu­luu enem­pi ter­mo­dy­nami­ikan entropi­alaskuhar­joi­tusten puolelle.

    Olen edelleen sitä mieltä että TomiA:n epäi­lyk­set viit­ta­si­vat ihan vaan lop­pu­un asti eden­neeseen yti­men sulamison­net­to­muu­teen (jom­moinen jälkivi­isaasti saat­taa oikeasti olla eten­emässä), ei mihinkään ter­mo­dy­naamis-entroop­piseen johon sopii soveltaa reduc­tio ad ridiculumia.

    Käytän nyt tätä viestiäsi tekosyynä lähteä haarukoimaan päästön suu­ru­ut­ta ja vaiku­tuk­sia, jos Fukushi­man reak­toriy­ti­men jäähdy­tysyri­tyk­set epäon­nis­tu­vat (jäähdy­tysaltaan van­ha polt­toaine on vielä erik­seen). So. voisiko mis­sään olo­suhteis­sa onnet­to­muud­es­ta aiheutua samaa luokkaa ole­va uhriluku kuin itse maan­järistyk­sen muu­ta­ma kymme­nen tuhatta?

    olen ymmärtänyt, että vaar­al­lisia ja mah­dol­lis­es­ti ilmake­hään karkaavia tuot­tei­ta ovat lähin­nä jodi ja cesium.

    Ja stron­tium, ilmeisesti.

    Jodi ei ole ongel­ma, jos joditabletit on otettu.

    Pitänee paikkansa.

    Vaik­ka reak­tori olisi avoin­na ilmake­hään, raskaam­mat ele­men­tit eivät ymmärtääk­seni kykene lev­iämään kovin pitkälle ilman tuli­paloa, ja mis­tä sel­l­ainen tulisi?

    Tuli­pa­lo lie­nee “vain” lisäläm­mön­lähde, joka aiheut­taa pysty­su­un­taisen kon­vek­tion. Jos Tser­nobylin 1000 ton­nia grafi­it­tia palaa vaikka­pa 3 vuorokaudessa se vas­taa noin 100MW keskimääräistä läm­pöte­hoa. Jäähdyt­tämät­tömän ydin­polt­toaineen jälk­iläm­pö ‑san­o­taan­nyt­vaik­ka 3MW- aiheut­taa jonkun kon­vek­tion sekin. Tämä tietysti olet­taa että rakenne on riit­tävän auki saadak­seen kor­vausil­maa jostakin.

    Cs-137 läh­tee rikkoutuneesta polt­toaine­sauvas­ta alun­perin jalokaa­su Xe-137:nä joka hajoaa 4min puoli­in­tu­misa­jal­la cesiu­mik­si. Samal­la taval­la Sr-90 läh­tee alun­perin jalokaa­su Kr-90:nä. (Enpä sitäkään aikaisem­min tien­nyt — näis­sä asiois­sa ei tosi­aan armei­jalogi­ikalla pär­jää). Nuo pahim­mat saas­tut­ta­jat etenevät siis jalokaa­suna niin pitkälle kuin muu­ta­mas­sa min­uutis­sa ehtivät, ja muut­tuvat sit­ten Cs- ja Sr-nanopar­tikkeleik­si jot­ka jatka­vat lei­jailu­aan trans­mu­taa­tiopaikan tuuli- ja kon­vek­tio-olo­jen mukaises­ti (jos ovat ehti­neet raken­nuk­sen ulkopuolelle).

    Eli kävisi miten kävisikin, Tsher­nobylin laskeu­mata­soon ei päästäisi – ja tiedämme, että senkään vaiku­tuk­set eivät olleet liki­mainkaan niin vaka­vat kuin sil­loises­sa ja sen jälkeisessä uuti­soin­nis­sa on kuvattu.

    Tämä saat­taa pitää paikkansa. Ainakaan Mon­tosen huoli 25 vuo­den välein sat­tuvien onnet­to­muuk­sien kumu­loi­tu­mis­es­ta tuskin pitää paikkansa ainakaan Cs ja Sr osalta kos­ka niiden puoli­in­tu­misa­jat ovat juuri tuos­sa 25 vuo­den haarukassa.

  190. Samuli, juuri noin virher­a­jo­jen jne. osalta, sil­loin kun virher­a­jat on ilmoitet­tu tai voidaan rekonstruoida. 

    Mut­ta ydin­voiman vaiku­tuk­sista ei voi­da jär­jestää kon­trol­loitu­ja kokei­ta, ainakaan ihmisil­lä, joten asetel­ma on epi­demi­ologi­nen. Sat­tumal­ta tapah­tuu joskus manip­u­laa­tioi­ta kuten nyt Tsher­nobyl jot­ka aut­ta­vat huo­mat­tavasti. Mut­ta täl­löinkään emme ver­taa tilan­net­ta altistuk­sel­la tilanteeseen ilman altistus­ta, vaan erään alueen tiet­tyyn aikaan elänyt­tä, säteilylle altistunut­ta väestöä elin­tapoi­neen jne. väestöön jos­sain muual­la tai toise­na aikana. 

    Jos tästä vielä yrit­tää erot­taa stressin vaiku­tuk­sen säteilyn suorista vaiku­tuk­sista, sanois­in että asetel­ma on mahdoton.

    Rav­it­se­muk­sen vaiku­tus­ta sydän- ja verisuon­i­sairauk­si­in voi tutkia jopa kon­trol­loiduil­la kokeil­la, mut­ta silti moni asia siel­läkin on epäselvää. 

    En yritä väit­tää mitään hiilen polton ja ydin­voiman suh­teel­lis­es­ta haitallisuudesta.

  191. Cs-137 läh­tee rikkoutuneesta polt­toaine­sauvas­ta alun­perin jalokaa­su Xe-137:nä…

    Eikun tässä on aja­tusvirhe, xenon-tuotan­to tietenkin jatkuu vain scram­mi­in asti ja Cs137-tuotan­to sil­lä mekanis­mil­la lopah­taa muu­ta­mas­sa minuutissa.

  192. J. M. Korhonen: 

    Hyvää tek­stiä niin tääl­lä kuin toises­sakin säi­keessä. Korostan, etten halua vähätel­lä minkään sähkön­tuotan­to­muodon riske­jä, kaikkein vähiten hiilen, joka on ihan satavar­masti ydin­voimaa huonom­pi vai­h­toe­hto jos tur­val­lisu­uskult­tuuri on edes vähän 50-luvun neu­vos­toli­it­to­laista parem­pi. Jos hiilivoimas­ta voidaan päästä eroon vain ydin­voimal­la, sil­loin minäkin kan­natan ydin­voimaa – uskon kuitenkin, että se on mah­dol­lista muutenkin. Sijoit­taisin oman ydin­voimakan­tani asteikol­la nol­las­ta (ei koskaan ikinä mis­sään mis­sään tapauk­ses­sa) kymme­neen (ato­m­i­au­tot ja ‑helikopter­it joka koti­in yes please) johonkin kol­mosen paikkeille.

    Jos ei huomioi­da ilmas­ton­muu­tos­ta ja olete­taan suo­ma­lainen tur­val­lisu­uskult­tuuri ja luon­nonolot, mielestäni kaikil­la yleisil­lä sähkön­tuotan­non muodoil­la hai­tat ovat suh­teessa hyö­ty­i­hin niin pieniä, että asi­aa tulee tarkastel­la taloudel­lise­na yhtälönä, johon toki ter­veysvaiku­tuk­set yht­enä tek­i­jänä pitää fak­toroi­da sisään. Mut­ta siis jos vaik­ka hiilivoima nyt leikkaa suo­ma­lais­ten elin­iän­odot­teesta pari kuukaut­ta niin se on min­i­maalisen paljon vähem­män kuin se raskaan fyy­sisen työn määrä jota ennen sähkökäyt­töis­ten konei­den yleistymistä tehti­in leikkasi. Tähän yhtälöön pitäisi vaan saa­da oikeat numerot, ja se on tun­netusti haas­tavaa kun puhutaan elin­iän­odot­teesta, johon vaikut­taa niin älyt­tömän moni asia. Tästä ker­to­vat noiden lis­taamiesi hiilivoiman tutkit­tu­jen ter­veyshait­to­jen varsin isot luot­ta­musväli­haarukat, ydin­voiman osalta ne luul­tavasti ovat vielä isom­pia kun tutkimu­saineis­toa on thank god niin vähän. Nekin vähät tutkimus­tu­lok­set joi­ta on, ovat huonos­ti yhteis­mi­tallisia, joku puhuu ennenaikaisten kuolemien absolu­ut­tis­es­ta määrästä, joku toinen menete­ty­istä elin­vu­o­sista, joku työvu­o­sista, jne.

    Olisi hyvä, että tästä asi­as­ta voisi käy­dä keskustelua asial­lis­es­ti. Nyt tun­tuu että osa­puo­let ovat pääosin kaivau­tuneet aika syvälle poteroi­hin joista käsin toista puol­ta sit­ten her­jataan ties mik­si hys­teerisik­si lud­di­iteik­si tai ahneik­si kap­i­tal­is­ti­sioik­si, vähätel­lään tois­t­en pelko­ja, moraalia, argu­ment­te­ja jne. Keskustelu puolin ja toisin pyörii tun­neta­sol­la, vaik­ka toki sitä näen­näis­es­ti ratio­naal­isil­la argu­menteil­la koris­tel­laankin. Mielestäni tämä ei ole kenenkään etu.

  193. Juu­so Koponen:

    Keskustelu puolin ja toisin pyörii tun­neta­sol­la, vaik­ka toki sitä näen­näis­es­ti ratio­naal­isil­la argu­menteil­la koris­tel­laankin. Mielestäni tämä ei ole kenenkään etu.

    Valitet­tavasti ydin­voimas­ta ei demokraat­tises­sa poli­it­tises­sa päätök­sen­teko­jär­jestelmässä kyetä tekemään päätök­siä ratio­naal­isil­la argu­menteil­la. Fukushi­ma tulee vaikut­ta­maan poli­itikkoi­hin samal­la taval­la, kuin Har­ris­burg ja Tser­nobyl: On edessä taas 10–20 vuot­ta, jol­loin uusia laitospäätök­siä ei pystytä tekemään, vaik­ka nyt suun­niteltavien laitosten tur­val­lisu­us on ihan eri planeetalta.

    Ydin­voiman vas­tus­ta­jien olisi hyvä muis­taa, ennen suuria voiton­juh­lia juh­lia, että ain­oa todel­li­nen vai­h­toe­hto ydin­sähkölle on kivihiili.

    Fukushi­ma tulee aiheut­ta­maan val­taisan buumin uusien hiililaitosten rak­en­tamisek­si, kun ei ole vaihtoehtoja:
    — tuulivoima on ihan kiva (mut­ta erit­täin kallis) viher­pe­sutäy­den­nys ener­gia­palet­ti­in. Perusvoiman tuotan­toon siitä ei ole
    — aurinkosähköl­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä ainakaan Euroopalle vaik­ka pan­elei­den hin­nat rom­ah­taisi­vat (vuorokausi ja vuo­de­naikavai­htelun takia)
    — vesivoimaa ei voi ympäristöväen vas­tus­tuk­sen takia rakentaa
    — puu­ta ja muu­ta biopolt­toainet­ta ei ole tarpeek­si (ja se kil­pailee ruoan ja paperin tuotan­non kanssa)

    Ai niin, onhan meil­lä suo­ma­laisil­la onnek­si myös val­ta­vat turve­varat, jot­ka nou­se­vat arvoon arvaamattomaan.

  194. Juu­so Kopo­nen: kiitos samoin, tämä on ollut harv­inaisen hyvää keskustelua (kiitos toki muillekin!) ja olemme nähtävästi asioista aika lail­la samoil­la lin­joil­la. Olen ehkä itse skep­tisem­pi sen suh­teen, mitä tapah­tuu jos ydin­voimaa ei raken­neta lisää: eil­i­sis­sä Reutersin talousuuti­sis­sa olikin jo, että päästöt tule­vat lisääntymään.

    Jos uusi­u­tu­vien kan­nat­ta­jat halu­aisi­vat nyt tehdä hyvän työn, niin heil­lä olisi tuhan­nen taalan paik­ka selit­tää meille skep­tikoille rauta­lan­gas­ta vään­täen, miten tarkkaan ottaen uusi­u­tu­vien ongel­mat ratkaistaan, ja mil­loin esimerkik­si Sak­san päästöt per capi­ta alka­vat läh­estyä Ran­skan tasoa. Täl­lä het­kel­lä ske­naar­i­ot, jois­sa uusi­u­tuvil­la tuotet­taisi­in 100% maail­man ener­gias­ta, ovat var­masti teknis­es­ti mah­dol­lisia — mut­ta mil­loin näin olisi odotettavissa? 

    Ydin­voiman vas­taisen argu­mentin uskot­tavu­ut­ta syö aivan hur­jasti mm. se, että näyt­töä uusi­u­tu­vien kyvys­tä vähen­tää mitat­tu­ja päästöjä ei oikein ole, uusi­u­tu­vista pal­jas­tuu vähän väliä uusia puo­lia (esim. bioen­er­gian päästö­tase ja se, kuin­ka paljon tuulivoiman säätöte­ho itse asi­as­sa tuot­taa päästöjä — skep­tisim­mät ovat laske­neet, että laa­jamit­taisen tuulivoiman päästö­tase on maakaa­sun luokkaa tai jopa enem­män), uusi­u­tu­vien asen­t­a­mi­nen on talouskri­isin myötä hyy­tynyt, ja ongel­mat esim. verkon hallinnas­sa ja ener­gian varas­toin­nis­sa kui­tataan sanom­al­la, että kyl­lä sit­ten joskus kek­sitään niihin ratkaisu, kun sel­l­aisia tarvi­taan, ja että sehän vain on hyväk­si inno­vaa­tioille ja yri­tys­maail­malle (anteek­si kun tyrskähte­len aina kun joudun i‑sanan mainit­se­maan). Lisäk­si ainakin min­ua vaivaa pahasti se, että keskustelu uusi­u­tu­vista keskit­tyy sähköverkkoon ja siihen, kuin­ka jopa puo­let sähköstä voitaisi­in ihan tosi hel­posti tuot­taa uusi­u­tuvil­la — hieno hom­ma, mut­ta a) mis­tä ote­taan se toinen puoli ja b) mitä tehdään esim. öljyn korvaamiseksi?

    Kaikkein vahin­goit­tavin­ta on se into, mil­lä esim. sak­salaiset pykäävät niitä hiilivoimaloitaan. Hiilite­hoa on luvas­sa yli tuplas­ti koko Suomen sähkötehon.

  195. J.M. Korho­nen,

    Kiitok­set infor­mati­ivi­sista ja maltil­li­sista kom­menteis­tasi tämän aiheen ympäriltä. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä, mitä ydin­voiman vas­tus­ta­jat kykeni­sivät vas­taa­maan esimerkik­si tuon viimeisim­män kom­ment­tisi (8:15) perustei­hin, jos poli­it­ti­nen kult­tuurimme perustelu­vas­tu­u­ta edel­lyt­täisi, eikä hyväksy­isi ja sulat­taisi “jer­rykan­nun” kaltaisia “argu­ment­te­ja”.

  196. En tiedä, kiin­nos­taako ketään, mut­ta täl­lä verkko­sivul­la on las­ket­tu kuolemia per tuotet­tu TWh eri energiamuodoille:

    http://nextbigfuture.com/2008/03/deaths-per-twh-for-all-energy-sources.html

    Esim. aurinkoen­er­gia näyt­täisi ole­van n. 10 ker­taa tap­pavam­paa kuin ydin­voima (ole­tuk­sel­la, että Tsher­nobyl tap­poi 4000 ihmistä, mikä oli WHO:n arvio v. 2005) johtuen siitä, että paneelei­ta on asen­net­tu katoille ja taas kat­to­työ on yksi vaar­al­lisim­mista ammateista. 

    Fos­si­iliset polt­toaineet ovat sit­ten aivan omas­sa luokas­saan näi­hin verrattuna.

  197. Näytön puute on evi­denssiä ilmiön olemat­to­muudelle vain jos asi­aa peri­aat­teessa voidaan tutkia, on tutkit­tu, ja tutkimusten teho on riit­tävä.

    Syöpi­en ja muun ylikuolleisu­u­den esi­in­tymistä voidaan tutkia, ja on tutkit­tu, mutt tutkimusten tehoon liit­tyy ongelmia. En ottanut tähän suo­raan kan­taa, vaan yleisemmin.

    Se, että ei voi­da edes peri­aat­teessa tutkia, on tietenkin sama asia kuin että ilmiötä ei ole edes ole­mas­sa, so. sitä ei ole edes määritel­ty niin että sen “todel­lisu­ud­es­ta” voitaisi­in puhua. Home­opa­tia esimerkik­si on kan­nat­ta­jien­sa mielestä täl­lainen, kos­ka sen tutkimi­nen kak­sois­sokkokokeil­la on “mah­do­ton­ta”.

    Jos pos­tu­loidaan jonkun ilmiön, oli se mikä tahansa, aiheut­ta­van jonkun asian X, niin pitää edes peri­aate­ta­sol­la pystyä osoit­ta­maan joku keino miten tämä vaiku­tus ilme­nee. Se, että ei voi peri­aate­ta­sol­la sanoa, miten sen vaikut­tavu­u­den voisi tode­ta, on sama asia kuin se, että koko pos­tu­laat­ti on mieletön. 

    Minus­ta näyt­ti yllä siltä, että joku yrit­ti piiloutua täl­laisen mielet­tömän pos­tu­laatin taakse ja silti esit­tää jonkun rel­e­van­tin väit­tämän “riskistä” liit­tyen ilmiöön, jota ei koskaan ole havait­tu, ja jota ei edes peri­aat­teessa voi mitata.

  198. En halu­aisi ava­ta tässä kovin laa­jaa keskustelua tule­vaisu­u­den ener­giamik­sistä, kos­ka se ansai­sisi enem­män huomio­ta kuin mitä esimerkik­si itse sille pystyn tässä anta­maan ja lisäk­si näitä yli 200 kom­ment­ti­in paisunei­ta ketju­ja tuskin lukee enää kovin moni muu kuin me ahk­er­im­mat änkyrät. =) Ihan hyvin lev­eäl­lä pens­selil­lä kuitenkin, san­o­taanko nyt vaik­ka että tule­vaisu­udessa toivon mukaan suurem­mal­la pieteetil­lä käytävän keskustelun pohjaksi:

    Ensin riskiarvioin­nista. Ongel­ma on se, että eri tuotan­to­muo­to­jen riske­jä ei vaan voi yhteis­mi­tallis­taa ja muut­taa yhdek­si numeroksi. Ydin­voima on tur­val­lista Suomes­sa 2010-luvul­la, mut­ta entä jos tulee sota tai luon­nonkatas­trofi ja voimalat jäävät retu­perälle? Epä­to­den­näköi­nen mut­ta seu­rauk­sil­taan vaka­va ris­ki. Lop­pusi­joituk­sen tur­val­lisu­u­teen vaikut­ta­vat sit­ten vielä jo jääkaudet ja man­ner­laat­to­jen liik­keet kun aikaskaalat ovat niin pitk­iä. Ja muis­te­taanko enää 10 000 vuo­den päästä edes mihin ne jät­teet tuli hau­dat­tua? Toisaal­ta vesivoima, pato-onnet­to­muu­den toden­näköisyyt­tä on hyvin vaikea arvioi­da kos­ka se on niin pieni, mut­ta seu­rauk­set sitäkin katas­tro­faalisem­pia jos varoi­tusjär­jestelmät eivät ole kun­nos­sa. Toisaal­ta val­tavien patoal­taiden vaiku­tuk­sia esim. seis­mol­o­gisi­in ilmiöi­hin tun­netaan huonos­ti. Jne. Täl­laisille riskeille on vaikea antaa tarkkaa arvoa ja mikä tahansa annet­tu arvo on jol­lain tapaa mielivaltainen. 

    Arkisem­pi­inkin hait­tavaiku­tuk­si­in liit­tyvä data on huonos­ti yhteis­mi­tallista. Jos ker­ran aurinkovoiman aiheut­tamik­si kuolemik­si las­ke­taan asen­ta­jien onnet­to­muuskuolemat, pitäisi jostain kaivaa tieto ydin­voimalatyö­mail­la ja uraanin louhin­nas­sa tapah­tuneista onnet­to­muuk­sista. Voi kyseenalais­taa senkin, ovatko his­to­ri­al­liset onnet­to­muudet ekstrapoloitavis­sa tule­vaisu­u­teen, kun ker­ran tren­di on ydin­voimas­sa yhä use­am­mat pienem­mät voimalat ja aurinkovoimas­sa vas­taavasti harvem­mat isot voimalak­lus­ter­it joka kodin katolle asen­net­tavien paneelei­den sijaan.

    Lisäk­si, vaik­ka pystyt­täisi­in anta­maan tark­ka arvo eri tuotan­to­muo­to­jen aiheut­tamille ylimääräisille kuolemille, pitäisi huo­ma­ta että nekään eivät ole ihan yhteis­mi­tallisia. Esimerkik­si: Jos asia A aiheut­taa 480 ihmiselle elin­iän­odot­teen lyhemis­ten kuukaudel­la ja asia B tap­paa yhden ihmisen 40 vuot­ta ennen aiko­jaan, ovatko ne sama­nar­voisia? Onko työ­ta­p­atur­ma riskialt­ti­ik­si tiede­tyssä työssä saman arvoinen kuin täysin sivullisen ihmisen kuole­ma? Onko kuole­ma tänään saman arvoinen kuin kuole­ma 100 vuo­den päästä? Miten eri­laiset ei-tap­pa­vat hai­tat pitää arvottaa?

    Näin ollen päätöstä tuotan­to­muodoista ei voi tehdä vain Exceliä pyörit­tämäl­lä kos­ka niihin sisäl­tyy aito­ja arvo­val­in­to­ja. Toki kan­nat­taa pyrk­iä yhteis­mi­tallis­ta­maan numeroi­ta jos se vain onnis­tuu ja poha­ja­ta valin­nat parhaaseen mah­dol­liseen tietoon, ei tun­nepo­h­jaiseen reaktioon.

    ***

    Mut­ta sit­ten niistä ydin- ja hiilivoimaa kor­vaav­ista vai­h­toe­hdoista. Nykyiset biopolt­toaineet eivät ole mikään ratkaisu muu­ta kuin öljyn kor­vaamiseen sel­l­ai­sis­sa kohteis­sa jois­sa sähkö ei ker­ta kaikki­aan ole optio, esim. ilmailus­sa. Ehkä jos­sain paikallis­es­ti puun/hakkuutähteiden polt­to voi olla järkevää, ennem­min kuitenkin poltet­takoon jätet­tä jos jotain pitää polt­taa. Kol­man­nen ja neljän­nen sukupol­ven biopolt­toaineet saat­ta­vat muut­taa tätä yhtälöä jah­ka tekni­ik­ka on kau­pal­lisel­la asteella.

    Ylivoimais­es­ti tärkein kor­vaa­va vai­h­toe­hto on ener­gian­säästö. Tässä on maail­man mit­takaavas­sa vielä val­tavasti poten­ti­aalia. Suomes­sakin ainakin ener­giate­hokkaam­mas­sa rak­en­tamises­sa, hukkaläm­mön tal­teeno­to­ssa ja liikku­misen tarpeen vähen­tämisessä, siis olet­taen ettei aineel­lista kulu­tus­ta halu­ta leika­ta. Hyvin pie­nil­lä elin­ta­pa­muu­tok­sil­la myös aineel­lista kulu­tus­ta olisi mah­dol­lista leika­ta elämän­laadun suurem­min siitä kär­simät­tä. Tässä avainase­mas­sa on hin­tao­h­jaus, joka täl­lä het­kel­lä on pahasti pielessä.

    Toisik­si tärkein on isot CSP- eli aurinkoläm­pövoimalat, joi­ta voitaisi­in rak­en­taa esimerkik­si Pohjois-Afrik­ka täy­teen. Tämä edel­lyt­tää tietysti aivan gigant­tisia investoin­te­ja sähkön­si­ir­toverkkoon eli puhutaan melko pitkän aikavälin pro­jek­tista. Nopeam­min lisät­tävis­sä on vesivoimaka­p­a­siteet­ti. Nykytekni­ik­ka mah­dol­lis­taa per­in­teis­ten voimaloiden lisäk­si ns. run-of-the-riv­er-voimalat, jol­loin voidaan tuot­taa vesivoimaa myös patoa­mat­ta jokia. CSP:tä ja vesivoimaa täy­den­tää paikallisem­min tuotet­tu aurinkosähkö, tuulivoima, maaläm­pö, mer­iläm­pö, aal­toen­er­gia, vuorovesiener­gia ja osmoosivoima.

    Pitkäl­lä aikavälil­lä säätövoiman tarvet­ta voidaan vähen­tää yhdis­tämäl­lä sähköverkko­ja, jos­sain kun aurinko pais­taa tai tuulee aina. Siir­to­hävikkiä saadaan vähen­net­tyä siir­tymäl­lä super­grid-tekni­ikoi­hin. Sikäli kun säätövoimaa tarvi­taan, sitä tar­joa­vat läm­mön varas­toin­ti suo­la­tankkei­hin (tämän avul­la aurinkoläm­pövoimalat voivat tuot­taa sähköä tasais­es­ti vuorokau­den ympäri), pump­pu­voimalat, jät­tei­den polt­to, vety, vehi­cle-to-grid, uudet biopolt­toaineet, paikallis­es­ti pienessä määrin per­in­teiset biopolt­toaineet, sekä mah­dol­lis­es­ti myös eksoot­tisem­mat jutut kuten paineil­ma ja FES eli ener­gian varas­toimi­nen vauhtipyörän avulla.

    Fuu­siovoima on sit­ten se Graalin mal­ja jota kaik­ki odot­ta­vat, mut­ta on kieltämät­tä jo odotet­tu aika pitkään ilman san­ot­tavaa edis­tys­tä. Sitä odotel­lessa tori­umvoimalat oli­si­vat paljon uraanivoimaloi­ta vähem­män riskaa­beli tapa tuot­taa ydinvoimaa.

    Tässä nyt siis näitä lähin­nä luet­telono­mais­es­ti men­emät­tä kovin syvälle yksi­tyisko­hti­in. Toiv­ot­tavasti jos­sain yhtey­dessä tulee mah­dol­lisu­us keskustel­la vähän laa­jem­min ener­giantuotan­non tulevaisuudesta.

  199. Edel­liseen liit­tyen: New Sci­en­tist uuti­soi Cam­brid­gen yliopis­ton teknil­lisen tiedekun­nan tutk­i­joiden julkaise­mas­ta artikke­lista, jos­sa arvioidaan että päästöjä voitaisi­in leika­ta 73 % pelkästään ener­gian­säästön kautta.

    http://www.newscientist.com/article/dn20037-efficiency-could-cut-world-energy-use-over-70-per-cent.html

    Abstract:

    Con­cern over the glob­al ener­gy sys­tem, whether dri­ven by cli­mate change, nation­al secu­ri­ty, or fears of short­age, is being dis­cussed wide­ly and in every are­na but with a bias toward ener­gy sup­ply options. While demand reduc­tion is often men­tioned in pass­ing, it is rarely a pri­or­i­ty for imple­men­ta­tion, whether through pol­i­cy or through the search for inno­va­tion. This paper aims to draw atten­tion to the oppor­tu­ni­ty for major reduc­tion in ener­gy demand, by pre­sent­ing an analy­sis of how much of cur­rent glob­al ener­gy demand could be avoid­ed. Pre­vi­ous work led to a “map” of glob­al ener­gy use that traces the flow of ener­gy from pri­ma­ry sources (fuels or renew­able sources), through fuel refin­ery, elec­tric­i­ty gen­er­a­tion, and end-use con­ver­sion devices, to pas­sive sys­tems and the deliv­ery of final ener­gy ser­vices (trans­port, illu­mi­na­tion, and sus­te­nance). The key pas­sive sys­tems are pre­sent­ed here and ana­lyzed through sim­ple engi­neer­ing mod­els with scalar equa­tions using data based on cur­rent glob­al prac­tice. Phys­i­cal­ly cred­i­ble options for change to key design para­me­ters are iden­ti­fied and used to pre­dict the ener­gy sav­ings pos­si­ble for each sys­tem. The result demon­strates that 73% of glob­al ener­gy use could be saved by prac­ti­cal­ly achiev­able design changes to pas­sive sys­tems. This reduc­tion could be increased by fur­ther effi­cien­cy improve­ments in con­ver­sion devices. A list of the solu­tions required to achieve these sav­ings is provided.

Vastaa käyttäjälle Samuli Saarelma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.