_

Kannattaa tulla Heikki Hiilamon kampanja-avaukseen

Tervetuloa Heikin kampanjan avajaisiin perjantaina 11.3. klo 18-19.45 Leppävaaran Sellon Akseli-saliin.
Paikalla mm. Osmo Soininvaara ja Marketta Mattila. Esiintymässä yllätysartisti.

13 thoughts on “Kannattaa tulla Heikki Hiilamon kampanja-avaukseen

  1. Esimerkiksi Helsingin puolelta Munkkiniemen – Munkkivuoren alueelta käydään ostoksilla Sellossa ennemmin kuin Helsingin keskustassa tai vieressä olevalla ostarilla – vaikka keskustaan olisi raideyhteys ja ostari siis olisi ihan vieressä. Henkilöautolla helposti saavutettava kauppakeskus kuihduttaa muuta kaupallista toimintaa varsin laajalta alueelta.

    Rehellisyyden nimissä, ennen Selloa samat ihmiset kävivät varmaan Tapiolan Stockmannilla. Kun kerran asuinalue on rakennettu alun perin amerikkalaistyyppiseksi esikaupungiksi, on ihan luontevaa, että kauppa-asiointi hoituu saman mallin mukaan. Tämä on juuri kaupunkisuunnittelun ongelma, alun perin tehtyä virhettä ei saa korjatuksi oikein millään. Eivät nyt muodissa olevat “tiiviit ja matalat” townhouset silti paljon parempia ole. Eipä juuri kävelyetäisyydellä ole maksavia asiakkaita kovin kummoisten palveluiden syntyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ville: “…“tiiviit ja matalat” townhouset silti paljon parempia ole. Eipä juuri kävelyetäisyydellä ole maksavia asiakkaita kovin kummoisten palveluiden syntyä…”

    Miten niin muodissa? Leppävaaran eteläpuolella noita on pari kadunpätkää ja nekin on väärin kaavoitettu. Autot on jätetty kadulle, kun ne pitää laittaa autotalleihin joko julkisivun puolelle tai takapihalle. Kaupunkisuunnittelua Espoossa auttaisi se, että kaikille nykyisille kaavoittajille annettaisiin kenkää ja palkattaisiin yksi hollantilainen tai britti.

    Muualla euroopassa tuollaisia tehdään 10 000 asukkaalle aseman ympäri niin, että kaikilla on kävelyetäisyys asemalle. Peruspalvelut syntyvät, kun taajama eriytetään välittömästi omaksi kunnakseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tämä Espoossa keskelle metsää tehty tiivis-matala -alue on aivan kummallinen. Ihan hyvä kortteli, mutta miksi niin syrjässä. Tiiviillä ja matalalla tavoitellaan sitä, että voidaan yhdistää pientaloalue ja kaupunkimaiset palvelut. Jos tarkoitus on, että talo on lähellä sienimaastoja, voi sille kaavoittaa vähän isomman tontinkin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jotain kummaa on siinä että meillä kaupunkipientaloja ripotellaan sinne tänne, mutta kokonaista kaupunginosaa niistä ei olla valmiita tekemään. Minä ainakin henkilökohtaisesti haluaisin asua kaupunkipientaloalueella, siis alueella, enkä kaupunkipientalossa kerrostalokottelin sisäpihalla.

    Ehkä taustat löytyvät rakennuskulttuuristamme, jonka hiljainen muuttaminen on kynnistymässä. Aluerakentamisen kulttuuri istuu niin syvällä että meiltä puuttuu tekijät laajamittaisille kaupunkipientalomatoille.

    Alppikylä on ja Östersundomhan voisivt olla tällaisia kaupunkipientalomattoja. Alppikylässä nyt jo testataan tällaisen alueen synnyttämistuskat. Tosin paikka on hieman epäreilu testialusta, sillä alueella on historiallisena rasitteena tukeutuminen Jakomäen palvelutarjontaan. Ehkä Östiksestä tulee vielä kiinnostava alue, kun lähes kaikki muut hienot aluerakentamismahdollisuudet on jo tässä mielessä menetetty. Kovin ovat tutun näköistä suuria rakennusliikkeitä kiinnostavaa kaupunkirakeisuutta.

    Östis, toivossa on vielä mahdollista elää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Peruspalvelut syntyvät, kun taajama eriytetään välittömästi omaksi kunnakseen.

    Tässä vaan on huomattavana erona, että kuntien funktiot ovat hyvin erilaisia Suomessa ja muissa maissa. Koska Suomesta puuttuu poliittinen elin valtion ja kunnan välillä, niin kunnille on annettu huomattavasti enemmän tehtäviä. Tämä sopii suuriin kaupunkeihin ja johtaa skaalaetuihin, mutta ei toimi esimerkiksi maaseudulla.

    Ongelman ydin on mielestäni että etsitään one-size-fits-all ratkaisua kuntarakenteeseen, vaikka sellaista ei (todennäköisesti) ole olemassakaan. Hallintorakenne tulisi mukauttaa niin että olisi oikeansuuruisia yksiköitä riippumatta asukastiheydestä. Esimerkkinä Saksan hallintorakenne, jossa on eri määrä portaita riippuen asukastiheydestä. Näin saataisiin eri funktiot toteutettua tehokkaassti, koska ne olisivat joko pinta-alaltaan tai asukasmäärältään optimoituja tapauskohtaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo:

    Tämä Espoossa keskelle metsää tehty tiivis-matala -alue on aivan kummallinen. Ihan hyvä kortteli, mutta miksi niin syrjässä. Tiiviillä ja matalalla tavoitellaan sitä, että voidaan yhdistää pientaloalue ja kaupunkimaiset palvelut.

    Sinä sitten aina jaksat mollata Espoota.
    Miten ihmeessä Etelä-Leppävaaran englantilaistyyppinen kaupunkitalokortteli on muka syrjässä? Leppävaaran rautatieasemalle on vähän yli puoli kilometriä ja tulevalle Raide-Jokeri-pysäkille 100 metriä. Ja Auto-Saatanan käyttäjille Kehä1-Turun-motari-risteys on vieressä. Väitän, että pääkaupunkiseudulta on erittäin hankala löytää liikenteellisesti parempaa paikkaa.

    Ainakin teidän helsinkiläisten Itämetro-alueet ovat paljon paljon huonompia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Eikös tämä Hiilamo ole yksi niistä “vihreistä”, jotka haluavat edistää yhä massiivisempia väestönsiirtoja kolmannesta maailmasta Suomeen ja valtavia lisäpanostuksia ns. kotouttamiseen?

    Miksi vihreän ihmisen pitäisi häntä tukea? Tai miksi Osmo viisaana miehenä häntä tukee? Opportunismia kenties?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.