Talouselämä tietää kertoa kaukolämmön hintakehityksestä muun muassa että:
“Espoossa kaukolämmön energiamaksu on 55,23 euroa megawattitunnilta, kun helsinkiläiset kaukolämmön ostajat maksavat megawattitunnista energiamaksua 43,24 euroa. Espoon lämpö on siis huikea 28 prosenttia kalliimpaa kuin lämpö Helsingissä, vaikka kummassakin kaupungissa lämmön lähteet ovat karkeasti samat, siis hiili ja maakaasu.
Miten muuten olisi voinut käydä? Luonnollista monopolia ei saa koskaan myydä. Ainoa oikea omistaja sellaisella ovat asiakkaat. Miten espoolaiset päättäjät eivät tätä tajua? Voin paljastaa, ettei tuo Helsingin halvempi hinta kuitenkaan mitenkään tappiollinen ole; tuottaa itse asiassa voittoa ihan sikana.
Kunnanvaltuustot ovat täynnä asiantuntijoita, jotka eivät tiedä edes mikä on tase ja mikä on varallisuus jne. Pienet kunnat ovat syömänälkäänsä myyneet voimayhtiöitä Vattenfallille, joka nyt rahastaa tuplasti: kerran sähköstä ja toisen kerran siirtomaksusta. Omalla kohdalla Vattenfallin siirtomaksu on kaksi kertaa enemmän kilpailutettu sähkölasku.
Kunnan tekivät mokansa aikoja sitten ja kaikki tietävät sen suureksi irheeksi. Siinä katsannossa Espoon liikku on käsittämätön
Yhyy… No tuskin ne Espoossa sitä ilmaiseksi anto pois.
Ei se mee niin, että otetaan huomioon vaan huonot seuraukset ja jätetään hyvät huomiotta ja sit tän perusteella väitetään päätöstä huonoks.
Halvalla se meni, kun verrataan myyntihintaa tuon kokoisen energialaitoksen tuottoon. Kaupasta maksettiin vielä huikea kymmenien prosenttien välityspalkkio saksalaiselle EONille, jonka kautta Espoon sähkö myytiin Fortumille.
Evert, sössiminen on luonnollista, mutta se että sössitään oikein kunnolla edellyttää kyllä jo aatteen paloa.
Tyhmähän se Espoon Sähkön myynti oli, mutta kyllä eivät Espoon päättäjät ihan yksin tuossa tyhmyydessä (ja rahapulassa) olleet. Tässä vähän listaa muista tyhmistä:
— Suomen valtio (Imatran Voiman yksityistäminen Fortumina)
— Vantaan kaupunki (40% energialaitoksesta myytin rikkaalle naapurille)
— Valtaosa Etelä- ja Länsi-Suomen maaseudun sähkölaitoksista myytiin Fortumille ja Vattenfallille
Kaukolämpöbusiness on kyllä vähän liian hyvää ollakseen luonnollinen monopoli. Monopolien voitontekoa säännöstellään oikeusvaltiossa, se tehdään jo sähkön siirrossa (sallittu tuotto vain suurusluokassa 5% sijoitetulle pääomalle) ja kaukolämpövoittojen säännöstely alkaa vääjäämättä muutaman vuoden sisällä.
Millähän tavalla kaukolämpöön saataisiin kilpailua. Verkko kun alunalkujaan veroovaroilla rakennettu, vaikka sittemmin yhtiöksi muutetun Helsingin Energian nimiin siirretty. Sama tietysti Espoossa, verovaroilla tehty verkko myytiin yksityiselle, joka käyttää monopolin häikäilemättömästi hyväkseen.
Meidän helsinkiläisten omistama monopoli osaa rahastuksen sekin, ei esimerkiksi suostu edes harkitsemaan ostavansa kiinteistöjen hukkalämpöä (esim. kauppojen kylmätiskien tuottamaa) verkkoonsa, vaan haluaa tuottaa sähkön sekä lämmön kivihiilellä ja maakaasulla (fossiilisia polttoaineita) kasvihuonekaasupäästöistä välittämättä. Tuo kierrätetty ja päästövapaa hukkalämmöm hyödyntäminen kun olisi pois sen ylihinnoitellusta omasta tuotannosta.
Olisiko Vihreiden valtuutetuilla kanttia kyseenalaistaa Helenin toimintatapoja kasvihuonekaasupäästöjen nimissä?
Älä suosi monopolia! 😉 Monopoli on aina huono ratkaisu kuluttajan kannalta. Kuluttaja maksaa niin Helsingin kuin Espoonkin kaukolämpömonopoleista maltaita. Samoin kuntien kaavoitusmonopoli on kuntalaiselle järkyttävän kallis.
Kaukolämpö alkaa kaiken lisäksi olla hiukan vanhentunutta tekniikkaa, joten sen suosiminen ei senkään takia ole kovin järkevää. Onneksi markkinat hoitavat tämän vähitellen tasapainoon. En okein usko taloyhtiöiden nykytilanteessa olevan kovin hanakoita ottamaan kaukolämpöä.
Mikähän on kaukolämpöä syrjäyttävää modernia tekniikkaa?
Ei tuo ole ainoa mitä ollaan myyty.
YLE pisti lihoiksi Suomen televerkon digitalisoinnin kulujen kattamiseksi Jungnerin johdolla ja hallitus möi tietoliikenneverkot Ruotsiin Soneran kaupan yhteydessä. Ne saadaan ehkä ostettua takaisin jos maksetaan sama mikä saatiin koko Soneran myynnistä.
Espoon verkot on pikkujuttuja näiden rinnalla.
Suomalaiset ovat näemmä hyviä hyyryläisiä. Tai ainakin pomoilla alkaa lapa tärisemään jossain vaiheessa.
Näin ei voisi käydä Ruotsissa.
Niin ja fosfaattikaivokset Kemiran kanssa. Tuli vähän myytyä maailman loppuvia luonnonvaroja ihan ilimatteeksi.
Monenkohan miljardin virhe siinäkin oikein tuli?
Koskahan Helsingin Energia rupeaa “tasaamaan” kaukolämpömaksuja sillä perusteella että Espoossa maksetaan näin ja näin paljon..? Mitenkäs se vesipuolella meni?
Eikö kuitenkin Espoon tilanne ole enemmän Vihreiden tavoitteiden mukainen? Minulle on jäänyt sellainen kuva, että Vihreät kannattavat ensisijaisesti mahdollisimman kallista energian hintaa. Se, kenelle rahat menevät tulee tärkeysjärjestyksessä vasta kakkosena.
Espoossa on kyse ideologiasta. Kunta ei saa omistaa mitään, mistä yksityinen voisi tehdä voittoa.
Ideologia näkyy siinäkin, miten ymmärtäväisesti suhtaudutaan tuohon Kuninkaantien “ulkoistettuun” lukioon. Kuninkaantien lukiolainen maksaa kaupungille 9735e,muissa espoolaislukioissa opiskeleviin kuluu 5703e (HS 5.3.), “mutta tämähän on vasta tämän mallin testausta” jne.
YLE:n jakelutekniikkaa ei myynyt Jungner (SDP) vaan Wessberg (SDP). YLE:n toimitusjohtaja Wessberg oli maan tavan mukaisesti ns. omalla asiallaan eli juoni oli se, että, jakeluverkko olisi muutettu mobiiliverkoksi. Juoni epäonnistui, koska UMTS-tekniikka oli floppi.
UMTS lasit päässä silloinen liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen oli ostamassa yli neljällä miljardilla UMTS-ilmaa Saksasta. Hanke meni mönkään. Sonera meni ruotsalaiselle Telialle ja Heinonen nimitettiin YLE:n television johtajaksi, missä hän yhdessä Sasin kanssa ajoi Suomen kaapeliverkkoja myöten digiin ja on muutenkin politikoinut YLE:n talouden 25 miljoonan euron miinukselle. Digin tarkoitus oli säästää 30 miljoonaa vuodessa mutta päin vastoin kävi. Kukaan ei ole iljennyt laskea digin hintaa kotitalouksien laite- ja sähkökustannuksina.
j.k. Yleisradion tj. Wessberg oli Nokian hallituksessa.
KariS kirjoitti 5.3.2011 kello 18:47: “Meidän helsinkiläisten omistama monopoli osaa rahastuksen sekin, ei esimerkiksi suostu edes harkitsemaan ostavansa kiinteistöjen hukkalämpöä (esim. kauppojen kylmätiskien tuottamaa) verkkoonsa, vaan haluaa tuottaa sähkön sekä lämmön kivihiilellä ja maakaasulla (fossiilisia polttoaineita) kasvihuonekaasupäästöistä välittämättä. Tuo kierrätetty ja päästövapaa hukkalämmöm hyödyntäminen kun olisi pois sen ylihinnoitellusta omasta tuotannosta.”
Tarvitaanko tuohon kaukolämpöyhtiötä välikädeksi? Jos projekti on kannattava, energian voi myydä suoraan lähitaloihin. Yksityinen kauppa löytänee kumppanikseen yksityistä energiaosaamista. Kun hinta kerran menee alle Helenin lämmön, voittavat kaikki: yksityinen raha kerää tuotot ja talo pysyy lämpiminä halvemmalla. Mikään ei kaiketi estä pistämästä toista lämmönsiirrintä KL-siirtimen rinnalle kellariin?
Olen vain hieman skeptinen tuon kannattavuuden suhteen.
Jos kaikki energialaitokset myytäisiin, niin ei kait sentään missään niin tyhmiä “hallituksia” ole, että myisivät energian siirtoverkotkin samaan syssyyn. Tosin tietoliikennepuolella taisi näin käydä, kun taannoin paikalliset tietoliikennekaapeliverkot myytiin ulkomaisille osapuolille. Kuka nyt lie omistaa runkokaapeliverkot (=esim. kaupunkien väliset yhteydet?). Olisiko Viro ollut yhtä tyhmä kuin Suomi kaapelivekkojensa suhteen.
Tosin energialaitosten myynnissä on käynyt niin, että kansalaiset joutuvat maksamaan vähän suurempaa erengiamaksua (+ energian siirtomaksua) ja tämän myötä vähän ekstraa energialaitosten ostajille, mutta energian siirron suhteen suomalaisilla on ainakin vielä mahdollisuus verottaa myytyjä energiantuottajafirmoja miten tahansa.
Tulikin maksaa ekstraa ulkopuoliselle ja sitten samalla voidaan verojen kautta saada takaisin lisää tuloja valtiolla.
Eihän se käy laatuun, että tässä EU-maassa kansalaisille muihin EU-maihin nähden olisi liki ilmaista energiaa saatavilla pilkka hintaan.
Se kun tuo talvi kun on sellainen täällä syrjäisessä ja kaukana keskeisestä EU:n sivistyksestä, että tulee säveltää keskeisen europaan valtioille sävellyksiä, että eivät meitä tyhjiin imisi määräyksillään paikkallistensa sääolojen perusteella. Mutta tästä hyvästä meidän on maksettava kymmenyksiä ulkomaisille energiafirmojen omistajille. Voi tulla meille halvemmaksi tällä tavalla kuin suostumalla täysin saksalaisen energian verotuksen säännöillä.
HELEN aika aktiivisesti kaukokylmää, ja siinä se hukkalämpö otetaan hyötykäyttöön.
Osmo:
Kaukolämpö käy taloudellisesti kannattamattomaksi uusissa taloissa rakennusten jatkuvasti kiristyvien energiamääräysten takia. Eristeitä paksunnetaan ja ilmanvaihdon (ja tulevaisuudessa varmaankin myös jäteveden) lämmöntalteenottoa parannetaan niin paljon, että asuntoihin ei enää tarvita nykyisenkaltaista lämmitysjärjestelmää. Kaukolämpö on myös ylihinnoiteltua, megawattitunnin saa reilusti halvemmalla lämpöpumpulla, kuin kaukolämmön toimittajalta.
Mikä on tämän Häikiön ja Evertin mainitseman ilmiön nimitys. Suomalaiset , verovaroin rakennetut, taloudelliset “järjestelmät” myydään ulkomaille.
Ilmiö muistuttaa Neuvostoliiton talousmahdin uusjakoa Venäjän syntyessä. Ero on kuitenkin pääosin siinä, että Suomessa kaikki tapahtunee laillisen järjestyksen mukaisesti. Onko meidän verojärjestelmässä kaikki kohdallaan, kun Häikiön ja Evertin mainitsemat kaupat tuottavat järjettömän suuria voittoja suomalaiselle myyjätaholle sekä myöhemmin ulkomaisille omistajille?
Eikö näitä suomalaisia lopunajan ekonomisteja saada millään kuriin ennenkuin ne myyvät koko Suomen ulkomaille ?
Kansallisomaisuuden myyminen pitäisi kieltää vähintään perustuslain tasoisella säädöksellä. En luota alkuunkaan tulevienkaan päättäjien harkintakykyyn tässä asiassa. Sen on lähihistoria opettanut, kuten moni komentoija on esimerkeillään osoittanut.
Kaukokylmä on hyvä, mutta sitä on saatavilla vain pienellä alueella kantakaupungissa ja sekin on hinnoteltu niin, että on jopa edullisempaa lauduttaa hukkalämpö harakoille omilla laitteilla.
Kaukokylmän hinnoittelusta saamme kiittää verottajaa, joka on asettanut kaukokylmälle lähes konfiskatorisen hyötyveron.
Artturi on oikeassa. Totta kai luonnollinenkin monopoli kannattaa myydä, jos siitä maksetaan riittävän korkea hinta. Lienee kuitenkin niin, ettei riittävän korkealla hinnalla ostajia enää löydy.
Sehän on jo yleisesti tunnettua, että Espoo myi luonnollisen monopolinsa aivan liian halvalla.
“Espoossa on kyse ideologiasta. Kunta ei saa omistaa mitään, mistä yksityinen voisi tehdä voittoa.”
Vaikka kannatan yrittämistä, niin kyllä tämä yksityistämisen vimma on ollut surkuhupaisaa.
Espoossa menetettiin rahantekokone, joka Helsingissä takoo kesken raskaiden investointienkin kolmanneksen kaupungin budjetista voittoa.
Aivan yhtä hullua on perustoimintojen ulkoistaminen tai yksityistäminen, jos toiminnalle ei ole luonnollista vaihtoehtoa. Jäänmurtajien kilpailuttaminen on järkevyydessään samaa tasoa kuin vihreän värin kilpailuttaminen.
Odota, odota, kyllä kyltti “kaukojäähdytystyö” ilmestyy pian sinunkin kotikadulle. Keskustan kadut ovat varmaan Pasilaa myöten myllätty jo kaikki.
Maalämpö tulee olemaan lähivuosikymmenet ainakin halvempaa. Joten jos oma yhtiömme lähtisi nyt toteuttamaan projektia, kehottaisin hallitusta kilpailuttamaan myös sen vaihtoehdon. Kun katsotaan kokonaisinvestoinnit, niin suora sähkökin on kilpailukykyistä, kun se tuotetaan ydinvoimalla. Siitä on vain säännöstelyllä ja verotuksella tehty kilpailukyvytöntä.
Jos jotain on tuettava, niin monipolttoaineratkaisut, joissa syntyy kilpailutilanne ovat kuluttajan kannalta parhaita. Suora sähkö yhdistettynä esimerkiksi varaaviin takkoihin on tällainen. Samalla paranee huoltovarmuus, kun kuluttajalla on käytössään useampia lämmityskeinoja. Kaukolämpö on monessa mielessä häiriöaltista.
Kyllä kannattaa äänestää Kokoomusta.
Se myy kaiken pois kavereilleen pilkkahinnalla.
Autokatsastus on myös viiltävän hyvä esimerkki samasta asiasta:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=10171
MOT teki asiasta ohjelmankin: “Pieleen mennyt yksityistäminen”
Voisiko joku lipertaari kertoa edes yhden toteutuneen esimerkin siitä, missä luonnollisen monopolin yksityistäminen on koitunut selkeästi kuluttajan kukkaron eduksi?
Kansalliset vesivaramme ovat seuraavaksi tulilinjalla, jos gallup-johtaja Ylikansallinen Kokoomus voittaa vaalit. Normiprosessi sinänsähän on jo käynnnissä vesilaitosten yhtiöittämisen myötä ja konsultit jo hiovat powerpoint-kalvojaan, joilla kuntapättäjät huijataan vesilaitosten myyjiksi.
Aina kun auto pitäisi katsastaa, kämppä tuntuu kylmältä, janottaa tai tekee mieli peseytyä, niin kannattaa samalla harkita ketä äänestää.
Mikä ongelma tässä nyt muka on? Jos kaukolämmön hinta hirvittää, niin aina voi siirtyä vaikka maalämpöön.
Kukahan poliitikko ehtii ensimmäisenä vaatimaan, että että omasta maalämpökaivosta saatavasta energiasta pitäisi maksaa veroa? Milloin alkaa energiayhtiöiden valitus, että maalämpö saa “laskennallista verotukea” verrattuna kaukolämpöön?
Teknisen kehityksen myötä näköpiirissä on tilanne jossa kotitalous voi tuottaa tarvitsemansa lämmön ja sähkön suurelta osin itse ilman että elämisen laatu kärsii kohtuuttomasti. Tämä tilanne ei ole energiayhtiöille eikä verottalle mieluinen.
Valtion metsässektori lienee miten liipasimella?
Britanniassa on menossa metsien yksityistämisestä vääntö. Joku hallitus oli 1990 luvulla aikeissa myydä valtion metsiä Enso Gutzeitille. Ne olisivatten nyt ruotsalais-suomalaisen Stora-Enson omaisuutta.
Tässähän ollaan melkein takaisin Ruotsin vallan alla. Vallasta riisuttua pressaakaan ei enää tarvita, kun on synergiaetuna vallasta riisuttu kuningas.
Kalle/kse, kaukolämmössä on sellainen piirre että se on etupainotteinen investointi vähän niin ku maalämpöakin. Ei ole oikein järkevää käyttää ensin sanotaan nyt vaikka kymmpitonnia kaukolämpöliittymään ja sitten toiset samat maalämpöpumppuun jotta voi kilpailuttaa. On aika vaikea uskoa että kaukolämpöverkon alueella maalämpö tulisi halvemmaksi. HELEN toki sillä vähän rahastaa kun kilpailija on lähinnä vielä kalliimpi sähkölämmitys, mutta se nyt on kuitenkin aika pitkällä rahan siirtämistä taskusta toiseen kun jotain 90% Helsingistä lämmitetään kaukolämmöllä ja nuo 90% Helsinkiläisistä toisaalta säästää vastaavasti veroissaan.
“Monopolien voitontekoa säännöstellään oikeusvaltiossa, se tehdään jo sähkön siirrossa (sallittu tuotto vain suurusluokassa 5% sijoitetulle pääomalle) ja kaukolämpövoittojen säännöstely alkaa vääjäämättä muutaman vuoden sisällä.”
Ja lainsäätäjä on tyytyväinen, koska on säädetty monopolivoittoja rajoittava säädös.
Jos voittoa ei nykyisellään tule omistajalle tarpeeksi, myydään laitos kaksinkertaisesta hinnasta tytäryhtiölle. 5 prosentia kaksinkertaistuneesta hankintahinnasta kaksinkertaistaa voitot. Näin hienosti säädös toimii.
Matti Haavikko:
Ja mikähän se maaginen keino sähkön tuottamiseen on? Aurinkosähkö ei ole Suomessa varteenotettava vaihtoehto, vaikka kennojen hinta laskisikin (aurinkosähköä saa silloin, kun sitä ei tarvita eli kesällä ja talvella tuotto on aivan mitätön).
Tuulimyllyissä on sama vika vähän lievempänä ja onneksi niitä ei saa rakentaa ihan noin vain naapureista välittämättä.
tpyyluoma:
Ei se niin ihmeellistä ole. HELENin kaukolämmön hinta tammi-helmikuussa 2011 on 53 €/MWh (toki kesällä on halvempaa, mutta lisäksi joutuu maksamaan tilausvesivirrasta kiinteää maksua).
Edullisimmat sähkötarjoukset näyttävät olevan n 60 €/MWh (+siirto) ja maalämpöpumpun COP on vähän yli 3 (eli maalämmön energiahinta 20 €/MWh).
Ei se siis niin yksiviivaista ole, että kaukolämpö on aina kannattavaa (HUOM yllä olevat luvut ovat vain suurusluokkia, koska laskelmassa ei ole mukana kaukolämmön perusmaksuja, sähkön siirtomaksuja ja kaukolämmön hinnan vuodenaikaisvaihtelua).
Mutta kun Helsingin poliitikot ovat päättäneet tuhota Helenin talouden älyttömillä CO2-vähennystavoitteilla, voidaan ennustaa, että tulevaisuudessa maalämpö on hyvin kilpailukykyinen kaukolämmön kanssa.
Muistan Espoossa asuvana hakanneeni aikoinaan päätä seinään kun kuulin päätöksestä. Wikiartikkelin kirjoittajilla ei näytä heilläkään olevan tapahtumista korkeaa käsitystä:
Espoon Sähkö oli Espoon kaupungin omistama energiayhtiö…Ensimmäisessä vaiheessa yhtiön pääosakkuus, 60 prosenttia äänivallasta myytiin E.ON-yhtiölle, ja viimein vähemmistöosakkuus vuonna 2006 lähes pakkotilanteessa Fortumille…
Fortum maksoi 68 euroa per osake. Myyntivarat sijoitettiin rahastoon vuonna 2006. Tuotto-odotus oli 5–6 % eli noin 20 miljoonaa euroa vuodessa… Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen arvioi kaupan jälkeen 365 miljoonan euron rahaston kasvavan 560–610 miljoonaan euroon vuoteen 2015 mennessä…Vuonna 2007 paras tuotto tuli kaupungin itse sijoittamista varoista ja vain kolme salkunhoitajaa pääsi plussan puolelle.
Tässä lienee pöytäkirja ratkaisevasta kokouksesta. Silloisista 67 valtuutetusta näköjään 41 äänesti osakemyynnin puolesta. Kun laskee pois SDPn ja Vasemmistoliiton 17 eriävän mielipiteen kirjauttanutta, niin eiköhän pääosa tunareista tosiaan löydy ns. ‘kykypuolueen’ 25 valtuutetun joukosta. Vähintään muutaman Vihreiden 11 valtuutetusta on ollut myös pakko kannattaa osakemyyntiä — epäilen useimpia.
Käykääpä katsomassa siitä valtuustolinkistä onko eduskuntavaalien 2011 suosikkiehdokkaanne kenties ollut porukassa mukana.
Ainakin melkein yhtä hullua kuin luonnollisen monopolin mynnti on viranomaistoiminnan yksityistäminen. Raivostuttava esimerkki on autojen katsastus, jota on jo kauan itketty.
Siinä hintakilpailu ei toimi, kun asiakkaat eivät koe olevansa asiakkaita vaan hallintoalamaisia, jotka eivät ole tottuneet valittamaan hinnasta vaan katsastamisen hankaluudesta. Vaikka se enää pitkään aikaan ollut ollut hankalaa, mielikuva siitä jäi, ja alettiin arvostaa sitä, että katsastukseen pääsee aikaa varaamatta ja jonottamatta. Kun tarjonta vastasi tähän kysyntään, syntyi varmaan kymmenkertainen ylikapasitetti. Sen täytyy tulla kalliiksi, mutta silti toiminnalla on revitty venäläisiä yksityistämisvoittoja.
Ratainvestointeihin vihreät ovat valmiita myymään valtion osuuksia esimerkiksi tienrakennusyhtiö Destiasta ja alkoholifirma Altiasta.
Onko tämä puolueen linjaus myös Soininvaaran visio? Olisiko Destian omistus hyvä virolaisten vai ruotsalaisten käsissä ? Virolaiset ainakin tekisivät työt halvemmalla kuin ruotsalaiset. Suomalaisille työtä olisi tuskin tarjolla tässä kuviossa. Puolalaiset tekevät työtä vielä virolaisiakin halvemmalla.
Olisiko virolainen tai ruotsalainen tienrakennus niin halpaa, että sen avulla saataisiin Suomen rapautuva tieverkko kuntoon. Tulisivatko muut eurooppalaiset urakoijat kivoittelemaan suomalaisesta tienrakentamisesta? Olisiko rakentaminen niin halpaa, että säästyneillä rahoilla voisimme rakentaa rataverkkoa ja ylläpitää työttömäksi jääneet omat tienrakentajat?
Voisiko joku avata tätä myyntivisioa , en ole sen autuudesta vakuuttunut?
Valtion metsien myynnissä voisi olla järkeä. Myynnin jälkeen seuraava eduskunta säätäisi metsille hoitovelvoitteet ja 20 prosentin metsäveron.
Näin metsien myynnillä voitaisiin tasoittaa muun omaisuuden myynnistä aiheutuneita aiheutuneita tappioita. Muitakin myyntiansoja voisi viritellä 🙂
Perustulakivaliokunta meni metsään yksityisen parkkisakkojensa kanssa. Ruotsissakin se on voimassa systeemi on täysin toimiva ja rehellinen.
Jos käyt Tokmannin vessassa, siitä peritään euro.
Parkkisakon kohdalla on käytetty väärää kieltä eli kyse on sallitun ilmaisen ajan ylittävästä parkkimaksusta. Jossain se ilmainen aika on 0 minuuttia, jossain 1 tunti.
Eli sakko on väärä termi. Kyseessä on parkkimaksu.
Tuostahan voi katsella jos asiasta jotain ymmärtää:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20100608Kunnan/kunnat_ja_kilpailun_finaali.pdf
Ilpo Pernaa: “Ratainvestointeihin vihreät ovat valmiita myymään valtion osuuksia esimerkiksi tienrakennusyhtiö Destiasta ja alkoholifirma Altiasta.”
Miksi ei ? Kumpikaan ei ole luonnollinen monopoli. Ei ole myöskään autojen katsastus, joka näin asiakkaan näkökulmasta toimii mainiosti. Radat sen sijaan ovat.
Perustulakivaliokunnan parkkisakko-linjauksen mukaan en enää maksa myöhästumissakkoja kirjastolle, en maksa maksuhuomautusta/sakkoa myöhästyneestä puhelinlaskusta, en maksa… jne.
Älä myöskään turhaan vuokraa pihaltasi parkkipaikkaa, koska sitä naapurin vuokraamaa saa nyt taas käyttää ilmaiseksi.
Huolestuttava trendi kunnissa (ja muissa julkisissa organisaatioissa) näyttää olevan varsinkin kykypuolueen asenne johtamiseen: johtajat eivät johda organisaatioita, vaan ajavat jotain reaalielämästä vieraantunutta ideologiaa. Yhteiskunnalle tulisi halvemmaksi ostaa natiaisille hampurilaispaikan kuukausikortit ja jotain roolipelejä, jotta pysyisivät poissa häiritsemästä aikuisten töitä.
Ei tuossa ekonomisti tarvitse olla, terve järkikin tuon sanoo. Talouskoulussa kyllä opetetaan, kummalla puolella kredit on tilikirjassa, mutta ei järjen käyttöä. Suoraan sanoen masentaa ajatella poliitikkojen tekosia.
Osmo:
Miten niin saa (tai tarkoittanet, että voi)? Kyllä kunnallinen pysäköintivalvonta tulee sakottamaan väärin pysäköinyttä myös yksityiselle pihalle, kunhan on taloyhtiön hallituksen jäsen paikalla. Vai ovatko lopettaneet sen palvelun?
Puolueeton tarkkailija
os voittoa ei nykyisellään tule omistajalle tarpeeksi, myydään laitos kaksinkertaisesta hinnasta tytäryhtiölle. 5 prosentia kaksinkertaistuneesta hankintahinnasta kaksinkertaistaa voitot. Näin hienosti säädös toimii.
No ei varmasti toimi, vaan tuottoprosentit lasketaan verkkojen tasearvosta tai muusta vastaavasta todellisesta arvosta.
Muutenhan verkkoyhtiön tulosta voisi helposti nostaa pumppaamalla kassan täyteen rahaa.
Menee jo vähän ohi aiheesta, mutta jaan täysin tuon Osmon parkkipaikkanäkemyksen. Minun on vaikea ymmärtää professoria, joka TV-uutisissa ilmoittaa, että hän ei maksua maksa. Olisi voinut toimittaja kysyä, miksi professori pysäköi tai onko hänestä oiein, että joku pysäköi alueelle, jolle hänellä ei ole oikeutta pysäköidä, vaikkapa naapurin paikalle, taloyhtiön leikkipaikalle, roska-auto tielle, kaupan asiakkailleen rakentamaan parkkihalliin jne. Ei kai vuokran periminen ole julkisen vallan käyttöä.
Otsikkoasiasta sen verran, että se on hyvä periaatteellinen muotoilu. Sitten tulevatkin käytännön vaikeudet määritellä elävässä elämässä riittävällä objektiivisuudella “luonnollinen monopoli”.
“Mikä on tämän Häikiön ja Evertin mainitseman ilmiön nimitys. Suomalaiset , verovaroin rakennetut, taloudelliset “järjestelmät” myydään ulkomaille.”
Järjestelmän nimi on uusliberalismi. Ko. talousjärjestelmän perusideahan on, että kaikkien hintojen tulee määräytyä vapailla markkinoilla, jolloin hinnat asettuvat aina tasapainoon. Siksi kaikki valtiomonopolit ym. julkiset toiminnot pitää yksityistää. Tasapainousko on tosin todettu jo vuosia sitten vääräksi (ei ole mitään fysiikan lain kaltaista luonnosta tasapainoa, johon hinnat hakeutuvat, vaikka taloustiede näin väittääkin). Mm. suursijoittaja George Soros arvostelee nykyään kovin sanoin tasapainouskoa ja kaiken altistamista markkinamekanismiin.
Luonnollista monopolia ei koskaan, ikinä, tule myydä, vaikka myyntihinta olisikin korkea. Ainoa seuraus nimittäin on, että yksityisyritys käyttää saamansa monopolivaran loppuun (rata- tai tieverkko, energiaverkko, vesilaitokset ym.) ja jättää korjaus- ja uusintamistyöt valtiolle eli veronmaksajien harteille. Näin on käynyt mm. lukuisissa E‑Amerikan maissa, joissa vesi- ja energialaitokset on yksityistetty — tuotehinta on pilvissä, ja kun laitteistot romahtavat, firma jättää kaiken sikseen ja häipyy kannattavammille apajille.
“Sonera meni ruotsalaiselle Telialle ja Heinonen nimitettiin YLE:n television johtajaksi, missä hän yhdessä Sasin kanssa ajoi Suomen kaapeliverkkoja myöten digiin ja on muutenkin politikoinut YLE:n talouden 25 miljoonan euron miinukselle. Digin tarkoitus oli säästää 30 miljoonaa vuodessa mutta päin vastoin kävi.”
Suomi oli itse asiassa lähellä tietoyhteiskuntaa 1996 . Silloin silloinne Tel veti 3700 km valokuitua ja kuituverkko ulottui nykyiseen tavoitteeseen eli 2 km asunnosta lähes kaikkialla maassa. Verkkoa vielä täydennettiin ennen vuotta 2000.
Ruotsalaisomistuksessa Sonera katkoi kaapelit ja sai purkutyön valmiiksi juuri kun Linden alkoi puuhata kuitua-kotiin-hanketta.
Nyt noiden vanhojen valokaapeleiden viereen aurataan uusia, täysin samaa tekniikka.
Ja kaupan päälle SÄPÖ ‑sai mahdollisuuden seurata Suomen sisäistäkin liikennettä
Täydellistä hölmöläisten touhua
TV-verkon digitointi oli välttämätöntä, sillä analogista tekniikkaa ei enää valmisteta.
Suomi on niin pieni markkina-alue, että tätä varten laitteita ei olisi saanut edes suurella rahalla
Hölmöä oli sen sijaan myydä verkkoyhtiö, joka oli monopoliasemassa, yksityiseen ulkomaiseen omistukseen. Ranskalaiset kiittivät
Tässä parkkimaksukysymyksessä on lopulta kyse yksilön vapaudesta tehdä väärin ja sen ‘satunnaisuudesta’. Esimerkiksi ajonopeuksia voitaisiin valvoa automaattisesti autoihin asennettavilla laitteilla, sen sijaan, että poliisi istuu puskassa kameran kanssa (tätä tullaan vielä tulevaisuudessa hyödyntymään moneen sketsiin). Tienvarsikamerat ovat outo puolitie tässä asiassa kun satelliitit ym. voisivat hoitaa kaiken autommaattisesti reaaliajassa. Jos ihminen ajaa esim. ylinopeutta, eikö siitä voisi aina rahastaa? (Max. 3 lievää ylinopeutta / kk. sallittu — vahinkoja sattuu.)
Ja tekniikka mahdollistaa paljon muutakin. Esimerkiksi toimeentulotuen ja työttömyyskorvauksen voisi ladata sirukortille, joka mahdollistaisi vain ‘normiin’ kuuluvat ostokset. (Vain kaksi pulloa ‘sauna’olutta per viikko.) Auton voisi laittaa toimimaan sirukortilla. Autovero ja katsastusmaksu ladataan korttiin etukäteen, jolloin auto käynnistyy vain, jos verot on maksettu etukäteen, jne.
Ihmisellä, joka toimii lain mukaan, ei ole mitään syytä vastustaa täydellistä valvontaa? Vain rikollinen pelkää sitä?
Ps. Tässä parkkimaksukysymyksessä en ymmärrä miksei kaupungit rahasta tehokkaasti tuottoisasta bisneksestä? Koko kysymys on syntynyt sen takia, että virallinen pysäköinninvalvonta ei ole kiinnostunut hoitamaan hommaansa. Mielestäni pitäisi yksityistää pysäköinninvalvonnan johto, jotta se kiinnostuisi tuottamaan enemmän tuloja yhteiseen kassaan.
Se että Espoon sähkö ja kaukolämpöyhtiö päätyi ulkopuolisiin käsiin alkoi jo 1980-luvun kasinohuumassa kun Espoon Sähkö Oy päätettiin listauttaa pörssiin ja sen jälkeen se oli nurkanvaltaajien vapaata riistaa. Tehty mikä tehty, turha jälkiviisastella asian kanssa.
Yksityisten kaukolämpöyhtiöiden kanssa ongelma on myös se, että energiayhtiöt haluavat estää matalaenergiarakentamista. Verkon rakentaminen maksaa yhtä paljon matalaenergiatalojen alle kuin normaalienkin. Liikevaihdossa hävitty voitaisiin tietysti siirtää perusmaksuun, mutta ainakin Fortum on vaikuttanut hieman nihkeälle asiassa ja toisaalta energiatehokkaaseen rakentamiseen investoinut asukas ei saakaan tarvitsemaansa säästöä lämmityskustannuksissa.
Täällä on nyt taas vaihteeks jengillä ihan älyttömiä käsityksiä markkinoista.
1. Jos joillekin markkinoille ei mahdu kuin yksi toimija, eli siellä on luonnollinen monopoli (esim. kaukolämpöverkko), niin tulee tehokkuustappioita. Sille ei mahda yhtään mitään.
2. Nämä tehokkuustappiot voi olla pienempiä silleen, että luonnollinen monopoli on yhteisomistuksessa tai sitten ne voi olla pienempiä silleen, että luonnollinen monopoli on yksityisomistuksessa.
3. Siitä, että tehokkuustappioita syntyy ei voi päätellä sitä kumpi on parempi, julkinen vai yksityinen omistus, eikä sitä voi päätellä siitäkään onko Espoossa halvempaa kaukolämpöä kuin Helsingissä. (Tai ok, voi sen päätellä siitä, jos ottaa huomioon luonnollisen monopolin myynnistä saadut rahat ja hintaeron ennen myyntiä ja voiton.) Siitä, että julkisesti omistettu kaukolämpö tuottaa voittoa voi päätellä sen, että kaukolämpö on liian kallista.
4. Katsastus ei oo luonnollinen monopoli. Katsastusliikkeet tarjoo kuluttajille suunnilleen sitä mitä kuluttajat haluaa. Jos niiden voitot on nyt jotenkin älyttömän isot, niin sit alalle tulee uusia yrittäjiä ja voitot laskee.
Mikä se pääomatuloveroprosentti olikaan? Ettei ole vaan niin että Espoon asukkaat saavat maksaa valtiollekin joka lämpölaskussaan, eikä vain kaupungille kuten Helsingissä. Onneksi vihreä verouudistus korjaa tämän ja stadilaisetkin saavat maksaa suoraan valtion kassaan kaukolämpölaskuissaan.
Antti, lämmön hinta ei ole pelkkää voittoa, joten et voi lasketa tuota 28 prosenttia lämmön bruttohinnasta.
Toivoisin, että tästä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta tehtäisiin oma keskustelu palstalle. Kuulisin mielelläni ehdokkaan kannan asiaan.
Itse olen täysin samaa mieltä perustuslakivaliokunnan kanssa eli “sakkojen” kirjoittaminen ei saa olla yksityistä liiketoimintaa. Etenkin kun parkkifirmat ulkoistavat epäselvissä tapauksissa sopimuskumppaninsa etsinnän poliisille, ainakin heidän oman ilmoituksensa mukaan. Pyysin erästä yritystä osoittamaan, että minä auton omistajanan ja haltijana olin tehnyt heidän kanssaan sopimuksen. Vastaukseksi sain:
“Mikäli ette ole ollut autonne kuljettaja ko. ajankohtana niin ilmoittakaa siitä meille kirjallisesti. Muutoin perintä kohdistuu jatkossakin teihin. Kuljettajan selvitys kuuluu tieliikennelain mukaan poliisille. Jätämme tämän sisältöiset selvityspyynnöt poliisille huomautusajan umpeuduttua mikäli kuljettajaa ei pystytä toteamaan muutoin.”
Poliisillahan ei ole muuta tekemeistä kuin hoitaa parkkifirmojen sopimusoikeudellisia epäselvyyksiä, vai mitä?
Toivoisin, että pysäköintivirhemaksumonopoli säilytetään kunnilla. He voivat ostaa koulutettua työvoimaa yksityisiltä ihmisiltä, mikäli kunnan omaan palvelukseen ei haluta lisätä henkilökuntaa.
>Raivostuttava esimerkki on autojen katsastus,
>jota on jo kauan itketty.
Todettakoon aluksi, että autojen katsastus ei ole mikään luonnollinen monopoli. Eikä muuten ole edes (lämpö)energian tuotanto. Lämpöenergian jakelu putkia pitkin on.
Katsastustoiminnan yksityistämisestä itkijät eivät taida muistaa, millaista touhu oli silloin, kun se oli viranomaistoimintaa. Elämäänsä kyllästyneet virkamiehet hakkasivat autojen pohjia huvikseen, hylkäsivät autoja mielivaltaisista syistä, ja kaiken kuorrutti läpitunkeva ynseys ja vittuilu.
Tämä ei ollut tietenkään ihan sääntönä ihan joka paikassa, koska viime kädessä asia on kiinni yksilöistä. Mutta kovin usein viranomaisten hoitaman katsastustoiminnan vallitseva kulttuuri oli huvittelu asiakkaita kyykyttämällä.
Itse ainakin maksan mieluummin viisikymppiä siitä hyvästä, että saan antaa paperit ystävällistä teeskentelevälle toimistovirkailijalle ja sitten nauttia puolilämmintä automaattikahvia sillä aikaa kun katsastusmies hoitaa asiansa — kuin maksan kaksi kymppiä siitä hyvästä, että minua nöyryytetään henkilökohtaisesti paikassa, jonne menemistä en voi valita enkä vaihtaa.
Katsastusten huolellisuudesta ja laadusta on kohuttu viime aikoina. Voi olla että jotain syytäkin on (vaikka ei välttämättä sen enempää tai edes yhtä paljon kuin silloin, kun katsastus oli vain viranomaistoimintaa).
Mutta jos katsotaan, paljonko liikenneonnettomuuksia sattuu autojen teknisten vikojen takia, voidaan todeta ongelma jokseenkin merkityksettömäksi. Mieleen ei tule juuri muita vaaratilanteita, kuin raskaan liikenteen ajoneuvoista katkeilevat pyöränkiinnityspultit, joiden takia satakiloinen rengas osuu sitten muihin ajoneuvoihin tai lentää jonkun olohuoneeseen. Mutta henkilöautojen tekniset viat ovat nykyään melko marginaalinen ongelma liikenneturvallisuudelle.
Espoon päivähoitokin oli Suomen kalleinta ja eniten ulkoistettua . Oulussa tilanne oli taas päinvastoin, päivähoito oli halvinta suurissa kaupungeissa, mutta ulkoistusaste alhaisin.
Kuntien taito ulkoistaa ei ole kovin kaksinen, enemmän se on Kokoomuksen , Vihreiden ja Kepun tapa jakaa rahaa kavereille
OS:
>Älä myöskään turhaan vuokraa pihaltasi
>parkkipaikkaa, koska sitä naapurin vuokraamaa saa
>nyt taas käyttää ilmaiseksi.
Eikä saa. Sääntöjen rikkomisesta annettavien rangaistusten jakaminen vain (ehkä) muuttuu hoidettavaksi viranomaisvoimin, kuten kuuluu, niin ettei viranomaisten valtuutuksia ihmisten rankaisemiseksi anneta yksityisille.
Ihan aiheellista, että perustuslaillisesta kysymyksestä on tullut perustuslakivaliokuntakysymys.
Jos tulet perjantai-iltana töistä kotiin ja havaitset, että omalla autopaikallasi, josa olet maksanut, on vieras auto, pitää sinun ensin soittaa isännöitsijälle, joka soittaa paikalle pysäköintivalvojan ja isännöitsijä ja pysäköinninvalvoja menevät yhdessä väärin pysäköineen auton luo, jossa isännöitsijä todistaa, että paikalla on väärä auto. Harmi kyllä, kumpikaan, ei isännöitsijä eikä pysäköinninvalvoja ole töissä ennen maanantaita. Yksityisen parkkifirman kanssa voi tehdä sopimuksen, jossa nämä saavat rekisterinumeroluettelon luvallisista pysäköijistä ja sakottavat luvattomia.
Miksi sama ei ole mahdollista viranomaisparkkipirkkojen kanssa en tiedä. Ainakaan vuoteen ei sellaista joustavuutta saa aikaan, joten ainakin niin kauan on silkkaa tuhlausta maksaa pysäköintipaikasta,m kun toisen paikalle saa pysäköidä vapaasti.
“Ainakaan vuoteen ei sellaista joustavuutta saa aikaan, joten ainakin niin kauan on silkkaa tuhlausta maksaa pysäköintipaikasta,m kun toisen paikalle saa pysäköidä vapaasti.”
hienoa. Toivottavasti Stadikan konsertteihin yms saapuvat ymmärtävät tämän ja pysäköivät autonsa puistojen sijaan Töölöön talojen pihoille. Tulee halvemmaksi näet.
Vuokralaisen häätäminen on selvää julkisen vallan käyttöä, vuokran velkominen vaikka sitten oikeudessa (maksutuomion hakeminen) ei ole julkisen vallan käyttöä, vaan normaali omistajan oikeus hakea oikeussuojaa itselleen; eikä tätä yleensä edes voi ulkoistaakkaan yhteiskunnalle. Jos menen hotellihuoneeseen ja yövyn siellä, niin minulta voitanee periä maksu siitä. Minun poistamiseni hotellihuoneesta on jo poliisiasia ja julkisen vallan käyttöä. Näin kai se menee, jos vähän juridiikan mutkia oikoo. Tähän voi sitten suhteutta sen, että omistaja perii vuokraa parkkipaikastaan. Hassua, että tässä tilanteessa (maan/tilan)omistajalle pitäisi antaa yhteiskunnan erityistä suojelua ja hoitaa asia pysäköinninvalvonnan kautta, koska kyse on pikemminkin normaalista vuokran perimisestä, ei julkisen vallan käytöstä.
OS, ainakin minulla on kyllä sellainen tapa, että en tietoisesti pysäköi toisen paikalle, vaikkei siitä saakaan mätkiä mielivaltaisia rangaistusmaksuja.
Mutta usein pysäköinti ja sen virheet eivät ole aivan täysin yksiselitteisiä. Paikkojen merkintä voi olla puutteellista, kyltit voivat olla vaikkapa suunnattoman lumikinoksen piilottamia. Kunnallisenkin valvonnan kanssa syntyy välillä epäselvyyksiä.
Perustuslain mukaan rankaisemisen valta kuuluu tuomioistuinjärjestelmälle ja viranomaisille. Viranomaisten päätöksistä voi valittaa ja ne voi viedä siten tarkistettaviksi. Pysäköinnin osalta tässäkin on tosin vedetty rima eri kohtaan kuin yleensä asioissa — autoilijan oikeusturva on huonompi — mutta sitä kuitenkin on. Ei ole järkevää antaa rankaisemisen valtaa tässä asiassa yksityisille firmoille ihan vain siksi, että ei pidä autoista. Oikeudevaltion periaatteiden pitäisi päteä myös niiden suhteen, joista ei tykkää.
Se, että kunnallinen pysäköinninvalvonta on täysin kykenemätön palvelemaan viikonloppuna, ei kerro tarpeesta luopua perustuslain periaatteista rankaisemisen suhteen, vaan tarpeesta järkeistää kunnallisten viranomaisten toimintaa. Rahakaan ei pitäisi olla este, koska jos väärinpysäköintiongelma on millään tavalla merkittävä, niin perittävät maksut rahoittavat valvonnan mainiosti ja voittoakin vielä jää. Sitten, jos väärinpysäköinti on niin maginaalista, että edes puhelinpäivystyksen kuluja ei saa katettua, tilanne voi olla toinen, mutta eipä sitten liene tarvetta yksityisillekään pysäköinninvalvontafirmoille.
Eivät olleet vedetkään saman hintaisia Espoossa ja Helsingissä ennen vesilaitosten fuusioita.
Osmo: “Jos tulet perjantai-iltana töistä kotiin ja havaitset, että omalla autopaikallasi, josa olet maksanut, on vieras auto, …”
Tällaisessa kuvitteellisessa tilanteessa kuvittelisin toivovani, että vieras auto hinattaisiin pois mitä pikimmin. Kuljettajalle määrätty sakko ei mieltä lämmittäisi, vaikka olisi isokin; eikä myöskään esimerkiksi pyörälukko paljon ilahduttaisi. Sama koskee julkisille paikoille pysäköintiä: parkkisakko on oikeastaan vain korotettu pysäköintimaksu — ja niin siihen tunnutaan myös suhtauduttavan. Ainoa oikea toimintatapa on, että väärin pysäköidyt autot hinataan pois mahdollisimman pian. Sillä ei ole niin väliä, hinataanko ne parin korttelin päähän lähimmälle lailliselle paikalle vai Tattarisuolle.
Ville, tuo ei ole mitenkään kuivitteellinen esimerkki vaan aivan normaali käytäntö. Kun perustuslakivaliokunta ja pari proffaa vielä julistaa, että niin saa tehdä, eikä siitä synny mitään korvausvelvollisuutta, miksi kukaan, joka on menossa Katajanokalta Tallinnaan enää maksaisi pysäköinnistä, kun saa oikein perustuslakivaliokunnan luvalla pysäköidä paikallisten asukkaiden maksamille paikoille viikonlopuksi ilmaiseksi?
“Yksityisen parkkifirman kanssa voi tehdä sopimuksen, jossa nämä saavat rekisterinumeroluettelon luvallisista pysäköijistä ja sakottavat luvattomia.
Miksi sama ei ole mahdollista viranomaisparkkipirkkojen kanssa en tiedä. ”
Yksityisen antama sakko perustuu sopimusrikkomukseen jonka voi tehdä vain henkilö, autolla eikä sen omistajalla ei ole merkitystä.
Sakon antja ei voi selvittää sopimuksen rikkojaa jurisen periaatten mukaisesti. Syytetyn taas ei tarvitse länsimaisen oikeusperiaatteen mukaan puhua totta eikä todistaa itseään vastaan eli auton omistjan ei tarvitse kertoa tekikö hän rikkeen vai joku muu.
Julkisen valvojan antama rikesakko kohdistuu auton omistajaan laina peresteella joten siinä tekijää ei tarvitse selvittää.
Yksityiset pysäköintivalvojat toimivat provikka- periaattella joten heidän kannattaa väärentää sakkoja mahdollisimman paljon. Kun vastustaminen oiekudessa maksaa tuhansia niin vääryyttä voidaan harjoitta vapaasti.
Esim kiekon paikallaoloa tai todellista asentoa ei voi todistaa
“Jos tulet perjantai-iltana töistä kotiin ja havaitset, että omalla autopaikallasi, josa olet maksanut, on vieras auto, pitää sinun ensin soittyaa isännöitsijälle, joka soittaa paikalle pysäköintivalvojan ja isännöitsijä ja pysäköinninvalvoja menevät yhdessä väärin pysäköineen auton luo, jossa isännöitsijä todistaa, että paikalla on väärä auto. Harmi kyllä, kumpikaan, ei isännöitsijä eikä pysäköinninvalvoja ole töissä ennen maanantaita. Yksityisen parkkifirman kanssa voi tehdä sopimuksen, jossa nämä saavat rekisterinumeroluettelon luvallisista pysäköijistä ja sakottavat luvattomia.
Miksi sama ei ole mahdollista viranomaisparkkipirkkojen kanssa en tiedä. Ainakaan vuoteen ei sellaista joustavuutta saa aikaan, joten ainakin niin kauan on silkkaa tuhlausta maksaa pysäköintipaikasta,m kun toisen paikalle saa pysäköidä vapaasti.”
Tämä on hypoteettinen, mutta kuinka reaalinen tapaus.Sitäpaitsi voi sitten itse parkkeerata toiselle vapaalle paikalle eli antaa vahingon kiertää. — Tässä on muitakin keinoja ja voi aina tehdä tutkintapyynnön poliisille, ainakin jos kyseessä on toistuva rike. Tai jos suuttuu, tuoda ko tyypin auton eteen jokin este; tämä ei ole kiellettyä.
Ei pidä antaa nilkeille aseita käteen. Tämäkin on syytä muistaa.
“on silkkaa tuhlausta maksaa pysäköintipaikasta, kun toisen paikalle saa pysäköidä vapaasti.”
Elät Osmo oudossa maailmassa.
Ja näin muuttuu samalla haltijakohtainen paikka ajoneuvokohtaiseksi. Vähän voi ukilla olla hymy tiukassa, kun ukin maksamalle paikalle pysäköinyt vieraileva tytär saa sakon. Ja tämä on täsmälleen, mikä näissä järjestelyissä on todellisuus.
Sisaren parkkisakon saa kyllä takaisin, jos paikan oikea haltija sitä esittää. Tuo on aivan näennäisongelma verrattuna siihen, että kymmenet laivalle menijät pysäköivät taloyhtiöiden paikoille, koska luvalliset paikat ovat maksullisia, mutta toisen paikan saa varastaa ilmaiseksi. Ihmettelen näitä autoilun ihannoijia, että he haluavat myös että autoilijat valtaavat toistensa maksamia paikkoja. Autoilun vastustajan pitäisi tietysti kannattaa tuota käytäntöä yli kaiken, koska se vaikeuttaa autoilua.
Parkkisakoista (tai “valvontamaksuista”) pitää muistaa, ettei aina ole kyse riidattomasta tilanteesta, eli pysäköimisestä ilman lupaa, väärälle paikalle, tai liian pitkäksi aikaa. Entäpä, jos parkkivalvojalla ja pysäköijällä on eri käsitys siitä, oliko auto ruudun sisällä (näin kävi työkaverilleni) tai mitä kello oli?
Miten riitautetaan yksityinen valvontamaksu?
Eiköhän asiat pitäisi hoitaa niin, että julkinen valta hoitaa poliisitoimen ja verotuksen, eikä yksityistä — tai korvamerkitse — niitä yksityisille pysäköintifirmoille, teostoille, mediayhtiöille (varoituskirjelaki), tai tuulimyllynrakentajille (syöttötariffi).
OS, ehkäpä taloyhtiöiden pitäisi hankkia asukkaiden käyttöön rengaslukkoja väärälle paikalle viikonloppuna pysäköiviä varten.
peto
Mitä siitä rengaslukosta on hyötyä, jos sen avaamisesta ei kuitenkaan saa velottaa mitään?
Rönsyilee vähän aiheesta, mutta kannattaa kuitenkin lukea tuo “parkkisakkoja” koskeva ennakkopäätös.
Lyhyesti sanottuna kysymys on sopimuksen syntymisestä ja sen noudattamatta jättämisestä johtuvasta seuraamuksesta. Tässäkin tapauksessa kantaja (eli “parkkisakkofirma”) on joutunut viemään asian oikeuteen ennen kuin saatavasta on tullut ulosottokelpoinen.
http://www.kko.fi/50187.htm
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Mikko Kiviranta: Wikiartikkelin tieto on jossain määrin puutteellista. On toki vaikea selvittää lähteitä, joita ei ole internetissä (vuoden 1994 tapahtumat).
Kannattaa muistaa (Espoon sähkön) myyntipäätöksen taustat. 2006 otettiin vain viimeinen askel, kun loputkin myytiin Fortumille.
1994 (muistaakseni) Espoo listasi sähköyhtiönsä pörssiin, laittaen vapaaseen myyntiin noin 27% osakkeista. Nämä osakkeet IVO keräsi markkinoilta pois seuraavina vuosina.
Espoo etsi sopivaa kumppania sähkölaitokselle suuruuden ekonomian aikaansaamiseksi. Kaupunkienergiayhtiötä viritettiin muiden kaupunkien (mm. Kuopio) kanssa, mutta riitaisin tuloksin.
Fortum omisti jo tuolloin (2001) n. 27 % Espoon sähköstä IVO:n perintönä.
Sitten Espoo päätti myydä osan Espoon sähköstä, ja kilpailun varmistamiseksi (ei Fortumille lähes monopolia Suomeen) myi kolmanneksen (34%) E.onille vuonna 2001.
http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?sivu=ratk/r‑2001–81-0927
Tässä vaiheessa, päästettiin Espoon sähkö jo käytännössä pois Espoon kaupungin määräysvallasta: Espoo oli vähemmistöomistaja noin kolmanneksen osuudella.
Sitten E.on petti ja myi Fortumille osuutensa Espoon sähköstä (E.on Finland). Etuosto-oikeudella Espoon kaupunki olisi voinut puuttua asiaan, mutta sen olisi tullut lainata markkinoilta noin 700 miljoonaa euroa velkaa tähän etuostoon (noin kaksi kertaa summa, jonka Espoo itse sai). Mitenkähän tämä velkataakka olisi nousevien korkojen maailmassa vaikuttanut Espoon kaupungin talouteen? Verrattuna nykytilaan, Espoon velka olisi yli miljardi euroa suurempi (ei saatua myyntihintaa, sen sijaan kuluna ostohinta).
Lisäksi on hyvä kysymys, mikä on Helsingin energian ja entisen Espoon sähkön hiilivoimaloiden tulevaisuus. Niistä on pakko luopua, eikä käyttöikä tule käytetyksi loppuun. Millaisia investointeja tämä tulee vaatimaan ja millainen tulee olemaan sähkön ja lämmön hinta tulevaisuudessa, sitä ei osanne sanoa vielä kukaan.
Soininvaara on fiksu mies, mutta nyt hän heittäytyy tyhmäksi päästäkseen mollaamaan autoilijoita. Minun on vaikea uskoa että Soininvaara ei ymmärtäisi sitä että perustusvaliokunta on huolissaan sakotusoikeuden antamisesta yksityisfirmoille, ei valiokunta ole mitään yleistä lupaa väärinpysäköinnille antanut.
Katajanokan tilanne on varmasti kiusallinen, mutta oikeuttaako se kävelemään perustuslain yli? (tämä kysymys siis perustuslakivaliokunnan ajatuksia seuraten)?
Liian vanha:
>Espoon päivähoitokin oli Suomen kalleinta ja
>eniten ulkoistettua . Oulussa tilanne oli taas
>päinvastoin, päivähoito oli halvinta suurissa
>kaupungeissa, mutta ulkoistusaste alhaisin.
Ja hukkumiskuolemia sattui viime vuonnakin juuri silloin, kun jäätelönsyönti oli suurimmillaan.
OS:
>Mitä siitä rengaslukosta on hyötyä, jos sen
>avaamisesta ei kuitenkaan saa velottaa mitään?
Aika paljonkin. Eikö tule mieleen, miksi?
Latviassa ja Venäjällä rengaslukot toimivat hyvin. Voisi ne tuoda Suomeenkin. Avauksen saisi vaikka maksamalla 100€ maksun.
Miksi tuo olisi mahdotonta? Voihan virtuaaliomaisuuden kopioinnistakin saada elinikäisen velkavankeuden.
Näin, tarkoitus pyhittää keinot. Perustuslaki, avoimuus ja yhdenvertaisuus joutaa roskakoppaan, kunhan Vihreitten sirpaleinen agenda saadaan läpi.
Julkinen valta voidaan yksityistää ja kansalaisten GPS-valvonta suorittaa, kunhan autosaatana ja sen seuraajat saadaan poltettua roviolla.
Mielestäni on myös täysin kiistatta selvää, että yksityinen valvonta ja rangaistus auttaisi myös kaikessa muussakin kansalaisten ongelmakäyttäytymisessä. Jokaisen kansalaisen henkilökohtainen GPS-panta ja tehokas yksityinen valvonta- ja sakotuskoneisto olisi looginen jatkumo Vihreitten agendalle. Miksi odottaa, räjäyttäkää pankki jo näissä vaaleissa!
Rengaslukko olisi ilman muuta laitonta.
Jos paikallani on vieras auto ja suivaantuneena siitä parkkeeraan omani sen taakse, niin ettei ruudusta pääse pois, syyllistyn ajon estämiseen. Rengaslukko olisi siihen rinnastettavissa.
Eli minä voin saada sakot.
Mutta mikä siellä Skattalla nyt mättää? Miksette kutsu sinne pysäköinninvalvontaa hoitamaan sakotusta? Taloyhtiön edustaja vain paikalle todentamaan, että paikat kuuluvat asukkaille.
Kuriositeettina maakunnista:
Hämeenlinnan kaukolämpö myytiin 2000‑l alkupuolella ruotsalaiselle Vattenfallille. Vielä v. 2007 hinta oli maltillinen 37,89 €/Mwh ja v. 2011 alkaen jo espoolaisten kanssa samassa eli 55 € / MWh. Kannattiko?
Miksi ihmeessä kunnallisille pysäköinninvalvojille ei voi laittaa
a) kunnollista 24/7‑päivystystä,
b) tarkastajia myös kantakaupungin ulkopuolelle,
c) järjestää yhteistyötä myös poliisin kanssa että nämä ohiajaessaan ilmoittavat väärin pysäköidyt autot,
d) yleensäkin lisätä resursseja (voitollista toimintaa!), sekä
e) antaa niille oikeus ja ohjeistus välittömästi hinata auto pois ja
f) tehdä hinauksen jälkeisestä säilytyksestä maksullista?
(Ja miksi ihmeessä poliisilla ei muuten ole valtakunnallista hädätöntä numeroa?)
huoh… mä en tajuu, että mikä ihmeen hinku ihmisillä on resurssien haaskaamiseen. Jos kunnallinen pysäköinninvalvonta on kallis ja tehoton, niin eiks ne nyt oo hyvä, että se yksityistetään?
Onks nää ihmiset kans sitä mieltä, että jos raitiovaunussa matkustaa pummilla, niin siihen pitäs saada joku poliisi sakottamaan? Mitä ihmeen väliä sillä on onko se sakottaja kunnan vai yksityisen palkkalistoilla?
Se pitäs olla kaikille täysin selvää, että jos matkustaa ratikalla ilman lippua tietää tehneensä väärin ihan samalla tavalla kun pysäköi autonsa johonkin ilman lupaa.
Mut tosissaan voiks tätä nyt sit kiertää silleen, että parkkifirmat alkaa periä tarkastusmaksua?
IJ: No eiköhän niistä voi sitten riidellä oikeudessa, jos ei päästä yhteisymmärrykseen siitä mitä on tapahtunut ja mitä on sovittu ihan niinkuin muissakin tapauksissa? Vai mitä sun mielestä tapahtuu, jos saa kunnalliselta pysäköinninvalvojalta sakon eikä pääse yhteisymmärrykseen?
Heikki: Riippuu myyntihinnasta ja siitä miten hinta olis kehittynyt ilman myyntiä.
Käytännön seuraus on kuitenkin sama jos tuomioistuimet asettuu samalle kannalle. Valvonnan yksityistäminen on ongelmallista ja joskus tehotontakin, mutta ei tämä nyt niinkään voi mennä että todetaan vaan että julkisia resursseja ei ole eikä yksityisiä voi käyttää.
Artturi B : “Mut tosissaan voiks tätä nyt sit kiertää silleen, että parkkifirmat alkaa periä tarkastusmaksua?”
Esim Espoon Sellon parkkihallissa lukee pysäköintiä ohjeistavassa kyltissä nimenomaan että ehtojen vastaisessa pysäköinnistä peritään tarkastusmaksu. Mistään sakoista ei mainita.
On se muuten kummaa että Suomesta löytyy niin paljon täysin lukutaidottomia autoilijoita. Miten he ovat voineet selviytyä ajokorttitutkinnon kirjallisesta kokeesta?
Elina
“Rengaslukko olisi ilman muuta laitonta.
Jos paikallani on vieras auto ja suivaantuneena siitä parkkeeraan omani sen taakse, niin ettei ruudusta pääse pois, syyllistyn ajon estämiseen. Rengaslukko olisi siihen rinnastettavissa.
Eli minä voin saada sakot.”
Joskus kansalaistottelemattomuus on paikallaan.
Roistojen kanssa toimitaan roistojen tavoin. Eikö sinä estä liikkumista. Autonomistaja vain joutuu soittamaan sinut paikalle siirtämään autosi. Sinullahan saattoi olla välttämätön meno ja jouduit parkeeraamna laittomalel paikalle.
Seuraava menttely voiis olal tepsivä:
1. kerralla köydellä sdiotaan etupyörä kuljettajan oveen. Sen pystyy veitsellä leikkaamaan auki, muta aikaa menee hieman Ja kaikilla, tosij kuin eism.minulla ei ole puukkoa autossa mukanaan. Joutuu pyytämään apua, a tilanne on nolo.
2. kerralla käytetään 20 mm kettinkiä ja jakovaimille vahvasti suljettavaa kettinkuklukkoa. joka sidotaan ydyen pyöränyli. sekään ei estä ajamista, mutta joutuu ajamaan hitaasti ja menemään huoltarille irroittamaan tai hakemaan muualta apua.
Tämä ei ole edes vakavaa ilkivaltaa, koska siinä ei vahingoiteta toisen omaisuutta. Tietenkin moitittavaa käytöstä ja lainvastaista. Saatan kuvitella, kuin asuurella ankarudell Esivalta tulee tällaiseen puuuttumaan.
Tuulilasiin pitää asiasta laittaa huomatus. Ja lisättävä, että tällaista vasta toistuvasta rikkeesta. joka osoittaa selvää piittaamattomuutta.
Markku af Heurlin:
Harmi kyllä, kumpikaan, ei isännöitsijä eikä pysäköinninvalvoja ole töissä ennen maanantaita.
Huoltoyhtiö päivystää aina. Paikalla voi olla huoltomies, ei tarvitse olla itse isännöitsijä. Pysäköinninvalvonta päivystää myös kyllä viikonloppuisin osan päivästä. Viime kädessä voi turvautua poliisiin, mutta veikkaisin, että he tulevat aika nihkeästi tällaisessa tapauksessa. Eli yöllä ei auta kuin odotella pysäköinninvalvonnan avautumista.
[…]Tai jos suuttuu, tuoda ko tyypin auton eteen jokin este; tämä ei ole kiellettyä.
On kiellettyä, mutta harva sitä ilmeisesti tietää. Olen itsekin tehnyt joskus niin. Autonsa pois haluava on sitten joutunut ajoneuvorekisterikeskuksesta kyselemään omistajaa, selvittämään puhelinnumeron jne. Kyllä se varmasti nostaa kynnystä tehdä sama temppu uudestaan.
Kun väärin pysäköinyt mulkero sai minut vihdoin kiinni, niin totesin vain kylmästi, että olen juuri laittamassa lapsille ruokaa ja tulen aterian jälkeen. Siellähän odotteli sitten tihkusateessa tunnin verran eikä osannut soittaa poliisille. Sain tapauksesta kyllä hyvän mielen, ei harmittanut enää yhtään.
Autopaikka oli keskeisellä yhtiön paikalla, joten ongelmaa esiintyi monta kertaa vuodessa. Pari kertaa soitin pysäköinninvalvonnan paikalle. Kyllä he suhteellisen rivakasti muistikuvani mukaan tulivat, mutta onhan se vähän vaivalloista, kun taloyhtiön edustajakin pitää saada paikalle.
Katsastuksen yksityistäminen on ollut täydellinen menestys.
Tässä parkkivalvontajutussa taas huomataan, kuinka julkinen valta ei toimi: kunnilla olisi käsissään rahantekokone, joka viel kaiken kukkuraksi palvelisi kunnan asukkaita, mutta kun ei, niin ei. Ei onnistu. Ei sitten mitenkään.
Eli tarvitaan yksityisiä firmoja. Itse liikun aina autolla ja käytän julkisia ainoastaan, jos humalatila ei salli omalla autolla liikkumista. Nimenomaan tämän takia minä kannatan lämpimästi yksityisiä parkkifirmoja, minua vituttaa, kun joku tampio parkkeeraa autojansa meidän taloyhtiön pihalle miten sattuu.
Uskon, että vielä jonain talvena potkaisen jostain väärinparkkeeratusa autosa sivupeilin pois avatakseni itselleni kulkutien.
“Sisaren parkkisakon saa kyllä takaisin, jos paikan oikea haltija sitä esittää. Tuo on aivan näennäisongelma verrattuna siihen, että kymmenet laivalle menijät pysäköivät taloyhtiöiden paikoille, koska luvalliset paikat ovat maksullisia, mutta toisen paikan saa varastaa ilmaiseksi”
Nämä firmat eivät pidä yllä yhetystietoja, joten valitusosoite on kiven alla ja käsittely hidasta
Edellin työnantjani edellytti vuokra-auton käyttöä, joten rekisterikilpi vaihtui autossa päivittäin/viikottain. Tai henkilö käyttää City-Car-klubin autoa , jolloin taas auton rekisterikilpi vaihtuu
Samoin autoa käytetään huollossa ja ajetaan vara-autolla, autoa vaihdetaan kaverin kanssa etc joten ei auto ole enää kovinkaan vakio.
Mutta omakotitalossa ei ole pysäköintiongelmia, muuttakaa sellaiseen jos väärin pysäköinti häiritsee
Liian vanha.
Tuo kuka ajoi autoa on ratkaistu pysäköintivirhemaksun kohdalla. Maksusta on vastuussa auton omistaja. Autovuokraamo kyllä tietää, kenelle on auton vuokrannut.
“Latviassa ja Venäjällä rengaslukot toimivat hyvin. Voisi ne tuoda Suomeenkin. Avauksen saisi vaikka maksamalla 100€ maksun.”
Latviasta voin kokemukseta kertoa, että pallon sai aivan mielivaltisesti renkaaseen.
Jo 5 minuutin jälkeen oli pallo renkaassa vaikka aikaa oli periaatteessa pari tuntia jäljellä, mutta milläs todistat.
Provikkapalkka saa aikan kaikenlaista.
Latviassa , Virossa , Liettuassa myös poliisi keräsi lisäansioita kaikenlaisilla keksityillä syillä.
“Se pitäs olla kaikille täysin selvää, että jos matkustaa ratikalla ilman lippua tietää tehneensä väärin ihan samalla tavalla kun pysäköi autonsa johonkin ilman lupaa.”
Eilen syyllistyin hirveään rikokseen kun ratikalla kuljin yhden psyäkinväkin maksamatta. Tilauusu eli juuri osyäkilel saapunut spora teki varkaan. Muuten oliisn kävellyt. laskin, että valvoja ei nousen pois enne mahdollisat valvojaa.
Olen myös parkeerannut väärin, eilen lyhyeksi aikaa City Car Clubin paikalle 3 minuutiksi hakeakseni yhdet kansion isännöistijältä. Ei tullut CCC-autoa paikalle, ja toinenkin CCC-paikka oli vapaana.
“Mut tosissaan voiks tätä nyt sit kiertää silleen, että parkkifirmat alkaa periä tarkastusmaksua?
IJ: No eiköhän niistä voi sitten riidellä oikeudessa, jos ei päästä yhteisymmärrykseen siitä mitä on tapahtunut ja mitä on sovittu ihan niinkuin muissakin tapauksissa? Vai mitä sun mielestä tapahtuu, jos saa kunnalliselta pysäköinninvalvojalta sakon eikä pääse yhteisymmärrykseen?”
Parkkisakko (pysäköintivirhemaksu vai mikä se onkaan, olen yrittänyt pitää huolen siitä, että oieka nimitys ei jää mieleen toistuvan harjoituksen avulla.) on ulosottokelpoinen ilman oikeuden päätöstä.
Ode
“peto
Mitä siitä rengaslukosta on hyötyä, jos sen avaamisesta ei kuitenkaan saa velottaa mitään?”
Omistaja joutuu kutsumaan avaajan paikalle, mihin menee aikaa. Ja kun tämä vielä kohteliaasti mutta tiukasti toteaa, että paikka oli virheellinen ja vieläpä haittaa aiheuttava, niin moraali voi pikku hiljaa nousta. Ilmoitus tpahtuneesta myös auton omistajalle, jos hän ei ole kuljettaja.
Tietenkin on tyyppejä joihin ei mikään tepsi — ei heiltä saa sakkojakaan perittyä , mutta useimmille tämä on riittävä sanktio.
Rengaslukko on vähän hankala, mutta ainahan voi tyhjentää renkaat.
Artturi B:
>Jos kunnallinen pysäköinninvalvonta on kallis ja
>tehoton, niin eiks ne nyt oo hyvä, että se
>yksityistetään?
Valvonnan saa toki mielellään yksityistää, mutta rangaistusvalta kuuluu vain julkiselle vallalle. Samoin esim. yksityisten vartiointiliikkeiden työntekijät kyllä vartioivat, mutta eivät jaa sakkoja eivätkä pistä ihmisiä vankilaan. Jo vankikuljetusten hoitamista yksityisin voimin pidetään ongelmallisena, vaikka kuljettajat eivät tee kuljetettavien suhteen mitään heidän oikeuksiinsa vaikuttavia päätöksiä.
>Onks nää ihmiset kans sitä mieltä, että jos
>raitiovaunussa matkustaa pummilla, niin siihen
>pitäs saada joku poliisi sakottamaan? Mitä
>ihmeen väliä sillä on onko se sakottaja kunnan
>vai yksityisen palkkalistoilla?
Ei. Ja ero on ilmiselvä, jos sitä mietit. Raitiovaunussa tarkastusmaksuja jakelevat eivät ole yksityisiä, vaan toimivat virkavastuulla, ja toiminta perustuu erikseen säädettyyn lakiin. Myös valitusoikeudet jne. on otettu huomioon.
Miksi on niin vaikeaa saada kunnallinen pysäköinninvalvonta tekemään hommansa, varsinkin kun se olisi taloudellisesti erittäin kannattavaa, mikäli ongelman mittasuhteet ovat sellaiset kuin tässä kuvataan?
Taloyhtiön edustajaksi kelpaa myös hallituksen jäsen. Niitä asuu taloyhtiössä yleensä useita, joten joku niistä on todennäköisesti paikalla.
Minusta yksityinenkin pysäköinninvalvonta voisi kyllä olla ihan ok, mutta on sen järjestämisessä jotain ongelmia ilman, että se houkuttelee väärinkäytöksiin.
Pekka Taipale:
No miks virkavastuu olis jotenkin parempi juttu kuin yksityissektorin vastuu? Onks sun mielestä virassa olevat lääkärit jotenkin vastuullisempia kuin yksityisellä puolella olevat lääkärit? Pitäskö yksityiset lääkärit kieltää, kun ne on niin vastuuttomia?
Mulle näyttää siltä, että pysäköinninvalvojat ja lipputarkastajat on ihan samanlaisia ihmisiä kun me muutkin.
Mitä väliä perustuuko joku asia erikseen säädettyyn lakiin kunhan se on laillista?
Miks valitusoikeuksia ei voitais ottaa huomioon paremmin yksityisellä puolella kuin julkisella näissä pysäköintivirheissä, kun yleensä ne toimii muutenkin paremmin yksityisellä puolella?
En tiedä miksi. Voi johtua esim. hallinon jäykkyydestä, byrokraattien ja poliitikkojen kannustimien puutteesta, väärin tehdystä rekrytoinnista tai työsoppareista tai vaikka teknologien hitaasta omaksumisesta ja tietysti lainsäädännön esteistä tai ties mistä. Toisaalta eihän se nyt hirveesti haittaa, että kunnallista pysäköinninvalvontaa ei saada tekemään hommaansa, jos ja kun sen voi ihan hyvin yksityistää.
“Liian vanha.
Tuo kuka ajoi autoa on ratkaistu pysäköintivirhemaksun kohdalla. Maksusta on vastuussa auton omistaja. Autovuokraamo kyllä tietää, kenelle on auton vuokrannut.”
Juridisesti , moraalisesti ja ihmisoikeuksien kannalta tuo on erittäin kyseenalainen juttu eli yhteiskunta alkaa kohdistamaan yhä enemmän rangaistuksia muun kuin tekijän mukaan.
Kohta varmaan murhastakin rangaistaan puukon omistajaa ???
Teekkarikylässä oli väärin pysäköity autoja useinkin Servin-Maijan tien lopussa olevalle pysäköintialueelle roska-moolokkien eteen. Eräänäkin jouluna roska-auto kävi _kolme_ kertaa turhaan paikalla pääsemättä tyhjennystoimiin.
Otin tavakseni roskia viedessäni sakottaa väärinpysäköijiä litistetyllä tyhjällä maito- tai mehupurkilla tuulilasinpyyhkijän alla. Ei rikkonut autoa; toimi ainakin muistutuksena, mitä tuli tehtyä väärin.
Markku af Heurlin:
>No eiköhän niistä voi sitten riidellä oikeudessa,
>jos ei päästä yhteisymmärrykseen siitä mitä on
>tapahtunut ja mitä on sovittu ihan niinkuin
>muissakin tapauksissa? Vai mitä sun mielestä
>tapahtuu, jos saa kunnalliselta
>pysäköinninvalvojalta sakon eikä pääse
>yhteisymmärrykseen?
Huomautuksena: kunnallisten parkkisakkojen ja näiden yksityisoikeudellisten “valvontamaksujen” välillä oleellinen ero, ja jälkimmäisten ongelma, on juuri se, että valitukset käsitellään (tai ei käsitellä) ihan eri tavalla. Jopa eri oikeusistuimissa, ja aivan erilaisella oikeusturvalla: pysäköintivirhemaksusta vai tehdä oikaisupyynnön (joka käsitellään rutiininomaisesti, mutta sentään käsitellään) ja seuraava valitusosoite on hallinto-oikeus. Yksityisoikeudellisten maksujen perintä taas perustuu mielivaltaisen suuriin oikeuskuluihin käräjäoikeuskäsittelyssä, jotka tekevät aiheellisistakin valituksista riskialttiita.
Jos siis rinnastat nämä kaksi, koita ensin päättää, siirretäänkö lainmukaisten pysäköintivirhemaksujen käsittely hallinto-oikeuksista käräjäoikeuksille, vai annetaanko valvontamaksuista valitusoikeus hallinto-oikeuksiin.
Ode
“Rengaslukko on vähän hankala, mutta ainahan voi tyhjentää renkaat.”
Tämä on jo ilkivaltaa , jos tyhjentää renkaat täysin. Mutta jos tyhjentää niin, että autolla voi hitaasti ajaa lähimmälle huoltarille, niin se lienee hyväksyttävän rajoissa.
Ideaa voi kehitellä: auton viereen rengaspumppu valmiiksi ja kun kuljettaja tulee paikalle ja ryhtyy pumppaamaan, porukka viereen laulamaan “Hei hoo, hei hoo , lyö kuokka kallioon — ain laulain työtäs tee.” Tämähän on pelkästään positiivista.
Ja vielä kuva iloisesta pumppumiehestä työpaikalle…Mukaan kysymys, onko tällaien pittaamattomuus muista firman yleinen periaate?
Toivottavasti tarpeetona lisätä: Tämä vain toistuvasta selvästä häikäilemättömästä väärinparkkeerauksesta.
Joku tuolla ylhäällä jo totesikin, mutta vielä kerran. Maanomistajan kantama korvaus auton pysäköinnistä ei ole rangaistus. Perustuslakiin on turha nojata, koska kyllä sieltä löytyy myös omistussuojan säännös. Parkkipirkot voivat aivan vapaasti käydä vielä lyömässä sakon päälle, jos auto on jätetty esimerkiksi pysäköintikieltoalueelle. Mitään uutta lainsäädäntöä ei edes tarvita, koska asiassa ei ole mitään epäselvää. Ainoa asia, mistä voidaan keskustella, on vuokran kohtuullisuus, mutta tässäkään ei ole mitään mullistavaa juridisesti. Ihan mitä tahansa ei voi siis vaatia, mutta tuskinpa tuomioistuimet tulevat nyt kannettavia hintoja alentamaan kohtuullisuusperusteella.
Eikös cityvihreiden joku asvaltti-intiaani haara ole järjestänyt jo näitä renkaantyhjennysharjoituksia? Kohteena oli ne öky-maasturit joita haluttiin vastustaa niiden suurten kulutuslukemien vuoksi.
Olisko Osmolla siis jo kokemusta, tuli tuo idea niin lu0ontevasti
Älä myy koskaan luonnollista monopolia ja loppuna vain keskustelua parkkijutuista. Missä tää jengi oikein kulkee näin vaalien alla? No, eihän tosta varmaan isoa riitaa saa hallitusjutuissa? Ja toki, onhan se helkkarin tärkeä asia nyt.
Espoolainen selvitys asiasta löytyy http://www.tapiolandemarit.fi/keskustelut/2008/I0031F11D
Jotkut espoolaiset päättäjät tajusivat kyllä mitä oli tapahtumassa.
Terv
Pekka Vaara
Kaupunkien kerrostalojen asukastoimikunnissahan on jo monenlaisia exprettejä mm. enegiaexperttejä, että eikö vielä parkkeerausexpertti joukkoon mahtuisi.
Näin työttömiäkin saataisiin aktivoitua valvomaan vuokra-kerrostalalonsa ja ympäristönsä käyttöä. Tosin työvoimaviranomainen saattaisi katsoa työttömän omaehtoisesti löytämänsä aktiviteetiin vuokrakerrostalonsa piiristä karenssin alaiseksi toiminnaksi.
“Kaupunkien kerrostalojen asukastoimikunnissahan on jo monenlaisia exprettejä mm. enegiaexperttejä, että eikö vielä parkkeerausexpertti joukkoon mahtuisi.”
Kerrostalokyttääjille tällainen kyttäyslaki olisi herkkupala haarukassa, näitä eksperttejä löytyy pilvin pimein
IJ:
Kiitokset lisävalaistuksen tuomisesta asian taustoihin (osa kaupan motivaatiosta saa valaistusta jo siitä linkkaamastani pöytäkirjaotteesta), ettei Suuren Kaalihuijauksen mallia noudattaen haukkua räksytettäisi väärää puuta.
Mitenkä olisi luonnollisen monopolin takaisinlunastus. Saksalainen EON on ostamassa Vattenfallin Suomen toimintoja. Mitä vaatisi kyseisten toimintojen “kansallistaminen”. Tulisiko seuraavan hallituksen ottaa erilaiset takaisinostot ohjelmaansa?
Semmoisen (ei tosin luonnollisen) monopolin luovuttamisen suhteen kuin rahan painaminen päättäjämme ovat näköjään tekemässä tavanomaista viisaampaa päätöstä.
Muistellaanpas vähän tarkemmin. Espoossa myynnin kannalla olivat kokoomus ja Vihreät. Demarit vastusti, mutta jäivät vähemmistöön juuri Vihreiden takia. Siis nimenomaan Vihreät olivat myynnin ratkaisijoina.