Älä myy koskaan luonnollista monopolia

Talouselämä tietää ker­toa kaukoläm­mön hin­take­hi­tyk­ses­tä muun muas­sa että:

“Espoos­sa kaukoläm­mön ener­gia­mak­su on 55,23 euroa megawat­ti­tun­nil­ta, kun helsinkiläiset kaukoläm­mön osta­jat mak­sa­vat megawat­ti­tun­nista ener­gia­mak­sua 43,24 euroa. Espoon läm­pö on siis huikea 28 pros­ent­tia kalli­im­paa kuin läm­pö Helsingis­sä, vaik­ka kum­mas­sakin kaupungis­sa läm­mön läh­teet ovat karkeasti samat, siis hiili ja maakaasu.

Miten muuten olisi voin­ut käy­dä? Luon­nol­lista monop­o­lia ei saa koskaan myy­dä. Ain­oa oikea omis­ta­ja sel­l­aisel­la ovat asi­akkaat. Miten espoolaiset päät­täjät eivät tätä tajua? Voin pal­jas­taa, ettei tuo Helsin­gin halvem­pi hin­ta kuitenkaan mitenkään tap­pi­olli­nen ole; tuot­taa itse asi­as­sa voit­toa ihan sikana. 

116 vastausta artikkeliin “Älä myy koskaan luonnollista monopolia”

  1. Kun­nan­val­tu­us­tot ovat täyn­nä asiantun­ti­joi­ta, jot­ka eivät tiedä edes mikä on tase ja mikä on var­al­lisu­us jne. Pienet kun­nat ovat syömänälkään­sä myyneet voimay­htiöitä Vat­ten­fallille, joka nyt rahas­taa tuplas­ti: ker­ran sähköstä ja toisen ker­ran siir­tomak­sus­ta. Oma­l­la kohdal­la Vat­ten­fallin siir­tomak­su on kak­si ker­taa enem­män kil­pailutet­tu sähkölasku.

    Kun­nan tekivät mokansa aiko­ja sit­ten ja kaik­ki tietävät sen suurek­si irheek­si. Siinä kat­san­nos­sa Espoon liikku on käsittämätön

  2. Yhyy… No tuskin ne Espoos­sa sitä ilmaisek­si anto pois.

    Ei se mee niin, että ote­taan huomioon vaan huonot seu­rauk­set ja jätetään hyvät huomiotta ja sit tän perus­teel­la väitetään päätöstä huonoks.

    1. Hal­val­la se meni, kun ver­rataan myyn­ti­hin­taa tuon kokoisen ener­gialaitok­sen tuot­toon. Kau­pas­ta mak­set­ti­in vielä huikea kym­me­nien pros­ent­tien väl­i­tys­palkkio sak­salaiselle EONille, jon­ka kaut­ta Espoon sähkö myyti­in Fortumille.

  3. Evert, sös­simi­nen on luon­nol­lista, mut­ta se että sös­sitään oikein kun­nol­la edel­lyt­tää kyl­lä jo aat­teen paloa.

  4. Tyh­mähän se Espoon Sähkön myyn­ti oli, mut­ta kyl­lä eivät Espoon päät­täjät ihan yksin tuos­sa tyh­myy­dessä (ja raha­pu­las­sa) olleet. Tässä vähän lis­taa muista tyhmistä:
    — Suomen val­tio (Ima­tran Voiman yksi­ty­istämi­nen Fortumina)
    — Van­taan kaupun­ki (40% ener­gialaitok­ses­ta myytin rikkaalle naapurille)
    — Val­taosa Etelä- ja Län­si-Suomen maaseudun sähkölaitok­sista myyti­in For­tu­mille ja Vattenfallille

    Kaukoläm­pöbusi­ness on kyl­lä vähän liian hyvää ollak­seen luon­nolli­nen monop­o­li. Monop­o­lien voiton­tekoa sään­nöstel­lään oikeusval­tios­sa, se tehdään jo sähkön siir­rossa (sal­lit­tu tuot­to vain suu­rus­lu­okas­sa 5% sijoite­tulle pääo­ma­lle) ja kaukoläm­pövoit­to­jen sään­nöste­ly alkaa vääjäämät­tä muu­ta­man vuo­den sisällä.

  5. Mil­lähän taval­la kaukoläm­pöön saataisi­in kil­pailua. Verkko kun alu­nalku­jaan veroovaroil­la raken­net­tu, vaik­ka sit­tem­min yhtiök­si muute­tun Helsin­gin Ener­gian nimi­in siir­ret­ty. Sama tietysti Espoos­sa, verovaroil­la tehty verkko myyti­in yksi­tyiselle, joka käyt­tää monop­o­lin häikäilemät­tömästi hyväkseen.

    Mei­dän helsinkiläis­ten omis­ta­ma monop­o­li osaa rahas­tuk­sen sekin, ei esimerkik­si suos­tu edes hark­it­se­maan osta­vansa kiin­teistö­jen hukkaläm­pöä (esim. kaup­po­jen kylmätiskien tuot­ta­maa) verkkoon­sa, vaan halu­aa tuot­taa sähkön sekä läm­mön kivi­hi­ilel­lä ja maakaa­sul­la (fos­si­il­isia polt­toainei­ta) kasvi­huonekaa­supäästöistä välit­tämät­tä. Tuo kier­rätet­ty ja päästö­va­paa hukkaläm­möm hyö­dyn­tämi­nen kun olisi pois sen yli­hin­noitel­lus­ta omas­ta tuotannosta. 

    Olisiko Vihrei­den val­tu­ute­tu­il­la kant­tia kyseenalais­taa Helenin toim­intat­apo­ja kasvi­huonekaa­supäästö­jen nimissä?

  6. Älä suosi monop­o­lia! 😉 Monop­o­li on aina huono ratkaisu kulut­ta­jan kannal­ta. Kulut­ta­ja mak­saa niin Helsin­gin kuin Espoonkin kaukoläm­pö­monopoleista mal­tai­ta. Samoin kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li on kun­ta­laiselle järkyt­tävän kallis.

    Kaukoläm­pö alkaa kaiken lisäk­si olla hiukan van­hen­tunut­ta tekni­ikkaa, joten sen suosimi­nen ei senkään takia ole kovin järkevää. Onnek­si markki­nat hoita­vat tämän vähitellen tas­apain­oon. En okein usko taloy­htiöi­den nykyti­lanteessa ole­van kovin hanakoi­ta otta­maan kaukolämpöä.

  7. Ei tuo ole ain­oa mitä ollaan myyty.

    YLE pisti lihoik­si Suomen telev­erkon dig­i­tal­isoin­nin kulu­jen kat­tamisek­si Jungner­in johdol­la ja hal­li­tus möi tietoli­iken­n­ev­erkot Ruot­si­in Son­er­an kau­pan yhtey­dessä. Ne saadaan ehkä ostet­tua takaisin jos mak­se­taan sama mikä saati­in koko Son­er­an myynnistä.

    Espoon verkot on pikku­jut­tu­ja näi­den rinnalla.

    Suo­ma­laiset ovat näem­mä hyviä hyyryläisiä. Tai ainakin pomoil­la alkaa lapa tärisemään jos­sain vaiheessa.

    Näin ei voisi käy­dä Ruotsissa.

  8. Niin ja fos­faat­tikai­vok­set Kemi­ran kanssa. Tuli vähän myy­tyä maail­man lop­pu­via luon­non­va­ro­ja ihan ilimatteeksi.

    Mon­enko­han mil­jardin virhe siinäkin oikein tuli?

  9. Koska­han Helsin­gin Ener­gia rupeaa “tasaa­maan” kaukoläm­pö­mak­su­ja sil­lä perus­teel­la että Espoos­sa mak­se­taan näin ja näin paljon..? Mitenkäs se vesipuolel­la meni?

  10. Eikö kuitenkin Espoon tilanne ole enem­män Vihrei­den tavoit­tei­den mukainen? Min­ulle on jäänyt sel­l­ainen kuva, että Vihreät kan­nat­ta­vat ensisi­jais­es­ti mah­dol­lisim­man kallista ener­gian hin­taa. Se, kenelle rahat menevät tulee tärkeysjärjestyk­sessä vas­ta kakkosena.

  11. Espoos­sa on kyse ide­olo­gias­ta. Kun­ta ei saa omis­taa mitään, mis­tä yksi­tyi­nen voisi tehdä voittoa.

    Ide­olo­gia näkyy siinäkin, miten ymmärtäväis­es­ti suh­taudu­taan tuo­hon Kuninkaantien “ulkois­tet­tuun” lukioon. Kuninkaantien luki­o­lainen mak­saa kaupungille 9735e,muissa espoolais­lukiois­sa opiskele­vi­in kuluu 5703e (HS 5.3.), “mut­ta tämähän on vas­ta tämän mallin tes­taus­ta” jne.

  12. YLE:n jake­lutekni­ikkaa ei myynyt Jungn­er (SDP) vaan Wess­berg (SDP). YLE:n toim­i­tusjo­hta­ja Wess­berg oli maan tavan mukaises­ti ns. oma­l­la asial­laan eli juoni oli se, että, jakelu­verkko olisi muutet­tu mobi­iliv­erkok­si. Juoni epäon­nis­tui, kos­ka UMTS-tekni­ik­ka oli floppi.

    UMTS lasit päässä sil­loinen liiken­ne­m­i­nis­teri Olli-Pekka Heinonen oli osta­mas­sa yli neljäl­lä mil­jardil­la UMTS-ilmaa Sak­sas­ta. Han­ke meni mönkään. Son­era meni ruot­salaiselle Telialle ja Heinonen nimitet­ti­in YLE:n tele­vi­sion johta­jak­si, mis­sä hän yhdessä Sasin kanssa ajoi Suomen kaape­liv­erkko­ja myöten digi­in ja on muutenkin poli­tikoin­ut YLE:n talouden 25 miljoo­nan euron miinuk­selle. Digin tarkoi­tus oli säästää 30 miljoon­aa vuodessa mut­ta päin vas­toin kävi. Kukaan ei ole iljen­nyt laskea digin hin­taa koti­talouk­sien laite- ja sähkökustannuksina.

  13. j.k. Yleis­ra­dion tj. Wess­berg oli Nokian hallituksessa.

  14. KariS kir­joit­ti 5.3.2011 kel­lo 18:47: “Mei­dän helsinkiläis­ten omis­ta­ma monop­o­li osaa rahas­tuk­sen sekin, ei esimerkik­si suos­tu edes hark­it­se­maan osta­vansa kiin­teistö­jen hukkaläm­pöä (esim. kaup­po­jen kylmätiskien tuot­ta­maa) verkkoon­sa, vaan halu­aa tuot­taa sähkön sekä läm­mön kivi­hi­ilel­lä ja maakaa­sul­la (fos­si­il­isia polt­toainei­ta) kasvi­huonekaa­supäästöistä välit­tämät­tä. Tuo kier­rätet­ty ja päästö­va­paa hukkaläm­möm hyö­dyn­tämi­nen kun olisi pois sen yli­hin­noitel­lus­ta omas­ta tuotannosta.”

    Tarvi­taanko tuo­hon kaukoläm­pöy­htiötä välikädek­si? Jos pro­jek­ti on kan­nat­ta­va, ener­gian voi myy­dä suo­raan lähi­taloi­hin. Yksi­tyi­nen kaup­pa löytänee kump­panikseen yksi­ty­istä ener­giaosaamista. Kun hin­ta ker­ran menee alle Helenin läm­mön, voit­ta­vat kaik­ki: yksi­tyi­nen raha kerää tuo­tot ja talo pysyy lämpim­inä halvem­mal­la. Mikään ei kaiketi estä pistämästä toista läm­mön­si­ir­rin­tä KL-siir­ti­men rin­nalle kellariin?

    Olen vain hie­man skepti­nen tuon kan­nat­tavu­u­den suhteen.

  15. Jos kaik­ki ener­gialaitok­set myytäisi­in, niin ei kait sen­tään mis­sään niin tyh­miä “hal­li­tuk­sia” ole, että myi­sivät ener­gian siir­toverkotkin samaan syssyyn. Tosin tietoli­iken­nepuolel­la taisi näin käy­dä, kun taan­noin paikalliset tietoli­iken­nekaape­liv­erkot myyti­in ulko­maisille osa­puo­lille. Kuka nyt lie omis­taa runk­okaape­liv­erkot (=esim. kaupunkien väliset yhtey­det?). Olisiko Viro ollut yhtä tyh­mä kuin Suo­mi kaape­liv­ekko­jen­sa suhteen.

    Tosin ener­gialaitosten myyn­nis­sä on käynyt niin, että kansalaiset joutu­vat mak­samaan vähän suurem­paa eren­gia­mak­sua (+ ener­gian siir­tomak­sua) ja tämän myötä vähän ekstraa ener­gialaitosten osta­jille, mut­ta ener­gian siir­ron suh­teen suo­ma­laisil­la on ainakin vielä mah­dol­lisu­us verot­taa myy­tyjä ener­giantuot­ta­jafir­mo­ja miten tahansa.
    Tulikin mak­saa ekstraa ulkop­uoliselle ja sit­ten samal­la voidaan vero­jen kaut­ta saa­da takaisin lisää tulo­ja valtiolla.

    Eihän se käy laatu­un, että tässä EU-maas­sa kansalaisille mui­hin EU-mai­hin näh­den olisi liki ilmaista ener­giaa saatavil­la pilk­ka hintaan.

    Se kun tuo talvi kun on sel­l­ainen tääl­lä syr­jäisessä ja kaukana keskeis­es­tä EU:n sivistyk­ses­tä, että tulee säveltää keskeisen europaan val­tioille sävel­lyk­siä, että eivät meitä tyhji­in imisi määräyk­sil­lään paikkallis­ten­sa sääolo­jen perus­teel­la. Mut­ta tästä hyvästä mei­dän on mak­set­ta­va kym­menyk­siä ulko­maisille ener­giafir­mo­jen omis­ta­jille. Voi tul­la meille halvem­mak­si täl­lä taval­la kuin suos­tu­mal­la täysin sak­salaisen ener­gian vero­tuk­sen säännöillä.

  16. Osmo:

    Mikähän on kaukoläm­pöä syr­jäyt­tävää mod­er­nia tekniikkaa?

    Kaukoläm­pö käy taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­mat­tomak­si uusis­sa talois­sa raken­nusten jatku­vasti kiristyvien ener­giamääräys­ten takia. Eris­teitä pak­sun­netaan ja ilman­vai­h­don (ja tule­vaisu­udessa var­maankin myös jäteve­den) läm­mön­tal­teenot­toa paran­netaan niin paljon, että asun­toi­hin ei enää tarvi­ta nykyisenkaltaista läm­mi­tysjär­jestelmää. Kaukoläm­pö on myös yli­hin­noitel­tua, megawat­ti­tun­nin saa reilusti halvem­mal­la läm­pöpumpul­la, kuin kaukoläm­mön toimittajalta.

  17. Mikä on tämän Häik­iön ja Evertin mainit­se­man ilmiön nim­i­tys. Suo­ma­laiset , verovaroin raken­netut, taloudel­liset “jär­jestelmät” myy­dään ulkomaille. 

    Ilmiö muis­tut­taa Neu­vos­toli­iton talous­mahdin uus­jakoa Venäjän syn­tyessä. Ero on kuitenkin pääosin siinä, että Suomes­sa kaik­ki tapah­tunee lail­lisen järjestyk­sen mukaises­ti. Onko mei­dän vero­jär­jestelmässä kaik­ki kohdal­laan, kun Häik­iön ja Evertin mainit­se­mat kau­pat tuot­ta­vat jär­jet­tömän suuria voit­to­ja suo­ma­laiselle myyjä­ta­holle sekä myöhem­min ulko­maisille omistajille?

    Eikö näitä suo­ma­laisia lop­una­jan ekon­o­mis­te­ja saa­da mil­lään kuri­in ennenkuin ne myyvät koko Suomen ulkomaille ?

  18. Kansal­li­so­maisu­u­den myymi­nen pitäisi kieltää vähin­tään perus­tus­lain tasoisel­la säädök­sel­lä. En luo­ta alku­unkaan tule­vienkaan päät­täjien hark­in­takykyyn tässä asi­as­sa. Sen on lähi­his­to­ria opet­tanut, kuten moni komen­toi­ja on esimerkeil­lään osoittanut.

  19. Kaukokylmä on hyvä, mut­ta sitä on saatavil­la vain pienel­lä alueel­la kan­takaupungis­sa ja sekin on hin­notel­tu niin, että on jopa edullisem­paa laudut­taa hukkaläm­pö harakoille omil­la laitteilla.

    1. Kaukokylmän hin­noit­telus­ta saamme kiit­tää verot­ta­jaa, joka on aset­tanut kaukokylmälle läh­es kon­fiska­torisen hyötyveron.

  20. Art­turi on oike­as­sa. Tot­ta kai luon­nolli­nenkin monop­o­li kan­nat­taa myy­dä, jos siitä mak­se­taan riit­tävän korkea hin­ta. Lie­nee kuitenkin niin, ettei riit­tävän korkeal­la hin­nal­la osta­jia enää löydy. 

    Sehän on jo yleis­es­ti tun­net­tua, että Espoo myi luon­nol­lisen monop­o­lin­sa aivan liian halvalla.

  21. “Espoos­sa on kyse ide­olo­gias­ta. Kun­ta ei saa omis­taa mitään, mis­tä yksi­tyi­nen voisi tehdä voittoa.”

    Vaik­ka kan­natan yrit­tämistä, niin kyl­lä tämä yksi­ty­istämisen vim­ma on ollut surkuhupaisaa.

    Espoos­sa menetet­ti­in rahantekokone, joka Helsingis­sä takoo kesken raskaiden investoin­tienkin kol­man­nek­sen kaupun­gin bud­jetista voittoa. 

    Aivan yhtä hul­lua on perus­toim­into­jen ulkois­t­a­mi­nen tai yksi­ty­istämi­nen, jos toimin­nalle ei ole luon­nol­lista vai­h­toe­htoa. Jään­mur­ta­jien kil­pailut­ta­mi­nen on järkevyy­dessään samaa tasoa kuin vihreän värin kilpailuttaminen.

  22. Kaukokylmä on hyvä, mut­ta sitä on saatavil­la vain pienel­lä alueel­la kan­takaupungis­sa ja sekin on hin­notel­tu niin, että on jopa edullisem­paa laudut­taa hukkaläm­pö harakoille omil­la laitteilla.

    Odota, odota, kyl­lä kylt­ti “kauko­jäähdy­tystyö” ilmestyy pian sin­unkin kotikadulle. Keskus­tan kadut ovat var­maan Pasi­laa myöten myl­lät­ty jo kaikki.

  23. Maaläm­pö tulee ole­maan lähivu­osikymmenet ainakin halvem­paa. Joten jos oma yhtiömme lähtisi nyt toteut­ta­maan pro­jek­tia, kehot­taisin hal­li­tus­ta kil­pailut­ta­maan myös sen vai­h­toe­hdon. Kun kat­so­taan kokon­ais­in­vestoin­nit, niin suo­ra sähkökin on kil­pailukyky­istä, kun se tuote­taan ydin­voimal­la. Siitä on vain sään­nöste­lyl­lä ja vero­tuk­sel­la tehty kilpailukyvytöntä.

    Jos jotain on tuet­ta­va, niin monipolt­toain­er­atkaisut, jois­sa syn­tyy kil­pailu­ti­lanne ovat kulut­ta­jan kannal­ta parhai­ta. Suo­ra sähkö yhdis­tet­tynä esimerkik­si varaavi­in takkoi­hin on täl­lainen. Samal­la para­nee huolto­var­muus, kun kulut­ta­jal­la on käytössään use­ampia läm­mi­tyskeino­ja. Kaukoläm­pö on mon­es­sa mielessä häiriöaltista.

  24. Tyh­mähän se Espoon Sähkön myyn­ti oli, mut­ta kyl­lä eivät Espoon päät­täjät ihan yksin tuos­sa tyh­myy­dessä (ja raha­pu­las­sa) olleet. Tässä vähän lis­taa muista tyhmistä:
    — Suomen val­tio (Ima­tran Voiman yksi­ty­istämi­nen Fortumina)

    Espoos­sa on kyse ide­olo­gias­ta. Kun­ta ei saa omis­taa mitään, mis­tä yksi­tyi­nen voisi tehdä voittoa.

    Kyl­lä kan­nat­taa äänestää Kokoomusta.
    Se myy kaiken pois kavereilleen pilkkahinnalla.

  25. Autokat­sas­tus on myös viiltävän hyvä esimerk­ki samas­ta asiasta:
    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=10171
    MOT teki asi­as­ta ohjel­mankin: “Pieleen men­nyt yksityistäminen”

    Voisiko joku liper­taari ker­toa edes yhden toteu­tuneen esimerkin siitä, mis­sä luon­nol­lisen monop­o­lin yksi­ty­istämi­nen on koitunut selkeästi kulut­ta­jan kukkaron eduksi?

    Kansal­liset vesi­varamme ovat seu­raavak­si tulil­in­jal­la, jos gallup-johta­ja Ylikansalli­nen Kokoomus voit­taa vaalit. Normipros­es­si sinän­sähän on jo käynnnis­sä vesi­laitosten yhtiöit­tämisen myötä ja kon­sul­tit jo hio­vat pow­er­point-kalvo­jaan, joil­la kun­tapät­täjät hui­jataan vesi­laitosten myyjiksi.

    Aina kun auto pitäisi kat­sas­taa, kämp­pä tun­tuu kylmältä, jan­ot­taa tai tekee mieli pesey­tyä, niin kan­nat­taa samal­la harki­ta ketä äänestää.

  26. Mikä ongel­ma tässä nyt muka on? Jos kaukoläm­mön hin­ta hirvit­tää, niin aina voi siir­tyä vaik­ka maalämpöön.

  27. Kuka­han poli­itikko ehtii ensim­mäisenä vaa­ti­maan, että että omas­ta maaläm­pökaivos­ta saatavas­ta ener­gias­ta pitäisi mak­saa veroa? Mil­loin alkaa ener­giay­htiöi­den val­i­tus, että maaläm­pö saa “lasken­nal­lista vero­tukea” ver­rat­tuna kaukolämpöön?

    Teknisen kehi­tyk­sen myötä näköpi­iris­sä on tilanne jos­sa koti­talous voi tuot­taa tarvit­se­mansa läm­mön ja sähkön suurelta osin itse ilman että elämisen laatu kär­sii kohtu­ut­tomasti. Tämä tilanne ei ole ener­giay­htiöille eikä verot­talle mieluinen.

  28. Val­tion met­sässek­tori lie­nee miten liipasimella? 

    Bri­tan­ni­as­sa on menos­sa met­sien yksi­ty­istämis­es­tä vään­tö. Joku hal­li­tus oli 1990 luvul­la aikeis­sa myy­dä val­tion met­siä Enso Gutzeit­ille. Ne oli­si­vat­ten nyt ruot­salais-suo­ma­laisen Sto­ra-Enson omaisuutta.

    Tässähän ollaan melkein takaisin Ruotsin val­lan alla. Val­las­ta riisut­tua pres­saakaan ei enää tarvi­ta, kun on syn­er­giae­tu­na val­las­ta riisut­tu kuningas.

  29. Kalle/kse, kaukoläm­mössä on sel­l­ainen piirre että se on etu­pain­ot­teinen investoin­ti vähän niin ku maaläm­pöakin. Ei ole oikein järkevää käyt­tää ensin san­o­taan nyt vaik­ka kymmpi­ton­nia kaukoläm­pöli­it­tymään ja sit­ten toiset samat maaläm­pöpump­pu­un jot­ta voi kil­pailut­taa. On aika vaikea uskoa että kaukoläm­pöverkon alueel­la maaläm­pö tulisi halvem­mak­si. HELEN toki sil­lä vähän rahas­taa kun kil­pail­i­ja on lähin­nä vielä kalli­impi sähköläm­mi­tys, mut­ta se nyt on kuitenkin aika pitkäl­lä rahan siirtämistä taskus­ta toiseen kun jotain 90% Helsingistä läm­mitetään kaukoläm­möl­lä ja nuo 90% Helsinkiläi­sistä toisaal­ta säästää vas­taavasti veroissaan.

  30. “Monop­o­lien voiton­tekoa sään­nöstel­lään oikeusval­tios­sa, se tehdään jo sähkön siir­rossa (sal­lit­tu tuot­to vain suu­rus­lu­okas­sa 5% sijoite­tulle pääo­ma­lle) ja kaukoläm­pövoit­to­jen sään­nöste­ly alkaa vääjäämät­tä muu­ta­man vuo­den sisällä.”

    Ja lain­säätäjä on tyy­tyväi­nen, kos­ka on säädet­ty monop­o­livoit­to­ja rajoit­ta­va säädös.

    Jos voit­toa ei nykyisel­lään tule omis­ta­jalle tarpeek­si, myy­dään laitos kaksinker­tais­es­ta hin­nas­ta tytäry­htiölle. 5 pros­en­tia kaksinker­tais­tuneesta han­k­in­tahin­nas­ta kaksinker­tais­taa voitot. Näin hienos­ti säädös toimii.

  31. Mat­ti Haavikko:

    Teknisen kehi­tyk­sen myötä näköpi­iris­sä on tilanne jos­sa koti­talous voi tuot­taa tarvit­se­mansa läm­mön ja sähkön suurelta osin itse ilman että elämisen laatu kär­sii kohtuuttomasti.

    Ja mikähän se maagi­nen keino sähkön tuot­tamiseen on? Aurinkosähkö ei ole Suomes­sa var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto, vaik­ka ken­no­jen hin­ta lask­isikin (aurinkosähköä saa sil­loin, kun sitä ei tarvi­ta eli kesäl­lä ja talvel­la tuot­to on aivan mitätön).

    Tuulimyl­lyis­sä on sama vika vähän lievem­pänä ja onnek­si niitä ei saa rak­en­taa ihan noin vain naa­pureista välittämättä.

  32. tpyy­lu­o­ma:

    On aika vaikea uskoa että kaukoläm­pöverkon alueel­la maaläm­pö tulisi halvem­mak­si. HELEN toki sil­lä vähän rahas­taa kun kil­pail­i­ja on lähin­nä vielä kalli­impi sähkölämmitys.

    Ei se niin ihmeel­listä ole. HELENin kaukoläm­mön hin­ta tam­mi-helmiku­us­sa 2011 on 53 €/MWh (toki kesäl­lä on halvem­paa, mut­ta lisäk­si joutuu mak­samaan tilausvesivir­ras­ta kiin­teää maksua).

    Edullisim­mat sähkö­tar­jouk­set näyt­tävät ole­van n 60 €/MWh (+siir­to) ja maaläm­pöpumpun COP on vähän yli 3 (eli maaläm­mön ener­giahin­ta 20 €/MWh).

    Ei se siis niin yksivi­ivaista ole, että kaukoläm­pö on aina kan­nat­tavaa (HUOM yllä ole­vat luvut ovat vain suu­rus­lu­okkia, kos­ka laskel­mas­sa ei ole mukana kaukoläm­mön perus­mak­su­ja, sähkön siir­tomak­su­ja ja kaukoläm­mön hin­nan vuodenaikaisvaihtelua).

    Mut­ta kun Helsin­gin poli­itikot ovat päät­täneet tuho­ta Helenin talouden älyt­tömil­lä CO2-vähen­nys­tavoit­teil­la, voidaan ennus­taa, että tule­vaisu­udessa maaläm­pö on hyvin kil­pailukykyi­nen kaukoläm­mön kanssa.

  33. Muis­tan Espoos­sa asu­vana hakan­neeni aikoinaan päätä seinään kun kuulin päätök­ses­tä. Wikiar­tikke­lin kir­joit­ta­jil­la ei näytä heil­läkään ole­van tapah­tu­mista korkeaa käsitystä:

    Espoon Sähkö oli Espoon kaupun­gin omis­ta­ma energiayhtiö…Ensimmäisessä vai­heessa yhtiön pääosakku­us, 60 pros­ent­tia ääni­val­las­ta myyti­in E.ON-yhtiölle, ja viimein vähem­mistöosakku­us vuon­na 2006 läh­es pakkoti­lanteessa Fortumille…
    For­tum mak­soi 68 euroa per osake. Myyn­ti­varat sijoitet­ti­in rahas­toon vuon­na 2006. Tuot­to-odotus oli 5–6 % eli noin 20 miljoon­aa euroa vuodessa… Kaupung­in­jo­hta­ja Mar­ket­ta Kokko­nen arvioi kau­pan jäl­keen 365 miljoo­nan euron rahas­ton kas­va­van 560–610 miljoon­aan euroon vuo­teen 2015 mennessä…Vuonna 2007 paras tuot­to tuli kaupun­gin itse sijoit­tamista varoista ja vain kolme salkun­hoita­jaa pääsi plus­san puolelle.

    Tässä lie­nee pöytäkir­ja ratkai­sev­as­ta kok­ouk­ses­ta. Sil­loi­sista 67 val­tu­ute­tus­ta näköjään 41 äänesti osake­myyn­nin puoles­ta. Kun las­kee pois SDPn ja Vasem­mis­toli­iton 17 eriävän mielip­i­teen kir­jaut­tanut­ta, niin eiköhän pääosa tunareista tosi­aan löy­dy ns. ‘kyky­puolueen’ 25 val­tu­ute­tun joukos­ta. Vähin­tään muu­ta­man Vihrei­den 11 val­tu­ute­tus­ta on ollut myös pakko kan­nat­taa osake­myyn­tiä — epäilen useimpia.

    Käykääpä kat­so­mas­sa siitä val­tu­us­tolinkistä onko eduskun­tavaalien 2011 suosikkiehdokkaanne ken­ties ollut porukas­sa mukana.

  34. Ainakin melkein yhtä hul­lua kuin luon­nol­lisen monop­o­lin myn­nti on vira­nomais­toimin­nan yksi­ty­istämi­nen. Raivos­tut­ta­va esimerk­ki on auto­jen kat­sas­tus, jota on jo kauan itketty.
    Siinä hin­tak­il­pailu ei toi­mi, kun asi­akkaat eivät koe ole­vansa asi­akkai­ta vaan hallintoala­maisia, jot­ka eivät ole tot­tuneet valit­ta­maan hin­nas­ta vaan kat­sas­tamisen han­kalu­ud­es­ta. Vaik­ka se enää pitkään aikaan ollut ollut han­kalaa, mieliku­va siitä jäi, ja alet­ti­in arvostaa sitä, että kat­sas­tuk­seen pääsee aikaa varaa­mat­ta ja jonot­ta­mat­ta. Kun tar­jon­ta vas­tasi tähän kysyn­tään, syn­tyi var­maan kym­menker­tainen ylika­p­a­sitet­ti. Sen täy­tyy tul­la kalli­ik­si, mut­ta silti toimin­nal­la on revit­ty venäläisiä yksityistämisvoittoja.

  35. Ratain­vestoin­tei­hin vihreät ovat valmi­ita myymään val­tion osuuk­sia esimerkik­si tien­raken­nusy­htiö Des­ti­as­ta ja alko­ho­lifir­ma Altiasta.

    Onko tämä puolueen lin­jaus myös Soin­in­vaaran visio? Olisiko Des­t­ian omis­tus hyvä viro­lais­ten vai ruot­salais­ten käsis­sä ? Viro­laiset ainakin tek­i­sivät työt halvem­mal­la kuin ruot­salaiset. Suo­ma­laisille työtä olisi tuskin tar­jol­la tässä kuvios­sa. Puo­lalaiset tekevät työtä vielä viro­laisi­akin halvemmalla. 

    Olisiko viro­lainen tai ruot­salainen tien­raken­nus niin hal­paa, että sen avul­la saataisi­in Suomen rapau­tu­va tiev­erkko kun­toon. Tuli­si­vatko muut euroop­palaiset urakoi­jat kivoit­tele­maan suo­ma­lais­es­ta tien­rak­en­tamis­es­ta? Olisiko rak­en­t­a­mi­nen niin hal­paa, että säästyneil­lä rahoil­la voisimme rak­en­taa rataverkkoa ja ylläpitää työt­tömäk­si jääneet omat tienrakentajat?

    Voisiko joku ava­ta tätä myyn­tivi­sioa , en ole sen autu­ud­es­ta vakuuttunut?

  36. Val­tion met­sien myyn­nis­sä voisi olla järkeä. Myyn­nin jäl­keen seu­raa­va eduskun­ta säätäisi met­sille hoitovelvoit­teet ja 20 pros­entin metsäveron.

    Näin met­sien myyn­nil­lä voitaisi­in tasoit­taa muun omaisu­u­den myyn­nistä aiheutunei­ta aiheutunei­ta tap­pi­oi­ta. Muitakin myyn­tian­so­ja voisi viritellä 🙂

  37. Perus­tu­laki­valiokun­ta meni met­sään yksi­tyisen parkkisakko­jen­sa kanssa. Ruot­sis­sakin se on voimas­sa sys­tee­mi on täysin toimi­va ja rehellinen.

    Jos käyt Tok­man­nin ves­sas­sa, siitä per­itään euro.

    Parkkisakon kohdal­la on käytet­ty väärää kieltä eli kyse on sal­li­tun ilmaisen ajan ylit­tävästä parkki­mak­sus­ta. Jos­sain se ilmainen aika on 0 min­u­ut­tia, jos­sain 1 tunti.

    Eli sakko on väärä ter­mi. Kyseessä on parkkimaksu.

  38. Ilpo Per­naa: “Ratain­vestoin­tei­hin vihreät ovat valmi­ita myymään val­tion osuuk­sia esimerkik­si tien­raken­nusy­htiö Des­ti­as­ta ja alko­ho­lifir­ma Altiasta.”

    Mik­si ei ? Kumpikaan ei ole luon­nolli­nen monop­o­li. Ei ole myöskään auto­jen kat­sas­tus, joka näin asi­akkaan näkökul­mas­ta toimii main­iosti. Radat sen sijaan ovat.

  39. Perus­tu­laki­valiokun­nan parkkisakko-lin­jauk­sen mukaan en enää mak­sa myöhäs­tu­mis­sakko­ja kir­jas­tolle, en mak­sa maksuhuomautusta/sakkoa myöhästyneestä puhe­lin­laskus­ta, en mak­sa… jne.

    1. Älä myöskään turhaan vuokraa pihal­tasi parkkipaikkaa, kos­ka sitä naa­purin vuokraa­maa saa nyt taas käyt­tää ilmaiseksi.

  40. Huolestut­ta­va tren­di kun­nis­sa (ja muis­sa julk­i­sis­sa organ­isaa­tiois­sa) näyt­tää ole­van varsinkin kyky­puolueen asenne johtamiseen: johta­jat eivät joh­da organ­isaa­tioi­ta, vaan aja­vat jotain reaalielämästä vier­aan­tunut­ta ide­olo­giaa. Yhteiskun­nalle tulisi halvem­mak­si ostaa nati­aisille ham­puri­lai­s­paikan kuukausiko­r­tit ja jotain roolipele­jä, jot­ta pysy­i­sivät pois­sa häir­it­semästä aikuis­ten töitä.

  41. Ei tuos­sa ekon­o­misti tarvitse olla, ter­ve järkikin tuon sanoo. Talousk­oulus­sa kyl­lä opete­taan, kum­mal­la puolel­la kred­it on tilikir­jas­sa, mut­ta ei jär­jen käyt­töä. Suo­raan sanoen masen­taa ajatel­la poli­itikko­jen tekosia.

  42. Osmo:

    Älä myöskään turhaan vuokraa pihal­tasi parkkipaikkaa, kos­ka sitä naa­purin vuokraa­maa saa nyt taas käyt­tää ilmaiseksi. 

    Miten niin saa (tai tarkoit­tanet, että voi)? Kyl­lä kun­nalli­nen pysäköin­ti­valvon­ta tulee sakot­ta­maan väärin pysäköinyt­tä myös yksi­tyiselle pihalle, kun­han on taloy­htiön hal­li­tuk­sen jäsen paikalla. Vai ovatko lopet­ta­neet sen palvelun?

  43. Puoluee­ton tarkkailija
    os voit­toa ei nykyisel­lään tule omis­ta­jalle tarpeek­si, myy­dään laitos kaksinker­tais­es­ta hin­nas­ta tytäry­htiölle. 5 pros­en­tia kaksinker­tais­tuneesta han­k­in­tahin­nas­ta kaksinker­tais­taa voitot. Näin hienos­ti säädös toimii.

    No ei var­masti toi­mi, vaan tuot­to­pros­en­tit las­ke­taan verkko­jen tasear­vos­ta tai muus­ta vas­taavas­ta todel­lis­es­ta arvosta.

    Muuten­han verkkoy­htiön tulosta voisi hel­posti nos­taa pump­paa­mal­la kas­san täy­teen rahaa.

  44. Menee jo vähän ohi aiheesta, mut­ta jaan täysin tuon Osmon parkkipaikkanäke­myk­sen. Min­un on vaikea ymmärtää pro­fes­so­ria, joka TV-uuti­sis­sa ilmoit­taa, että hän ei mak­sua mak­sa. Olisi voin­ut toimit­ta­ja kysyä, mik­si pro­fes­sori pysäköi tai onko hänestä oiein, että joku pysäköi alueelle, jolle hänel­lä ei ole oikeut­ta pysäköidä, vaikka­pa naa­purin paikalle, taloy­htiön leikkipaikalle, ros­ka-auto tielle, kau­pan asi­akkailleen rak­en­ta­maan parkki­hal­li­in jne. Ei kai vuokran per­im­i­nen ole julkisen val­lan käyttöä.

    Otsikkoasi­as­ta sen ver­ran, että se on hyvä peri­aat­teelli­nen muo­toilu. Sit­ten tule­vatkin käytän­nön vaikeudet määritel­lä elävässä elämässä riit­täväl­lä objek­ti­ivi­su­udel­la “luon­nolli­nen monopoli”.

  45. “Mikä on tämän Häik­iön ja Evertin mainit­se­man ilmiön nim­i­tys. Suo­ma­laiset , verovaroin raken­netut, taloudel­liset “jär­jestelmät” myy­dään ulkomaille.”

    Jär­jestelmän nimi on uus­lib­er­al­is­mi. Ko. talousjär­jestelmän perusidea­han on, että kaikkien hin­to­jen tulee määräy­tyä vapail­la markki­noil­la, jol­loin hin­nat aset­tuvat aina tas­apain­oon. Sik­si kaik­ki val­tiomo­nop­o­lit ym. julkiset toimin­not pitää yksi­ty­istää. Tas­apain­ousko on tosin todet­tu jo vuosia sit­ten vääräk­si (ei ole mitään fysi­ikan lain kaltaista luon­nos­ta tas­apain­oa, johon hin­nat hakeu­tu­vat, vaik­ka taloustiede näin väit­tääkin). Mm. suur­si­joit­ta­ja George Soros arvostelee nykyään kovin sanoin tas­apain­ouskoa ja kaiken altistamista markkinamekanismiin. 

    Luon­nol­lista monop­o­lia ei koskaan, ikinä, tule myy­dä, vaik­ka myyn­ti­hin­ta olisikin korkea. Ain­oa seu­raus nimit­täin on, että yksi­ty­isyri­tys käyt­tää saa­mansa monop­o­li­varan lop­pu­un (rata- tai tiev­erkko, ener­giaverkko, vesi­laitok­set ym.) ja jät­tää kor­jaus- ja uus­in­tamistyöt val­ti­olle eli veron­mak­sajien harteille. Näin on käynyt mm. lukui­sis­sa E‑Amerikan mais­sa, jois­sa vesi- ja ener­gialaitok­set on yksi­ty­is­tet­ty — tuote­hin­ta on pil­vis­sä, ja kun lait­teis­tot rom­ah­ta­vat, fir­ma jät­tää kaiken sik­seen ja häipyy kan­nat­tavam­mille apajille.

  46. “Son­era meni ruot­salaiselle Telialle ja Heinonen nimitet­ti­in YLE:n tele­vi­sion johta­jak­si, mis­sä hän yhdessä Sasin kanssa ajoi Suomen kaape­liv­erkko­ja myöten digi­in ja on muutenkin poli­tikoin­ut YLE:n talouden 25 miljoo­nan euron miinuk­selle. Digin tarkoi­tus oli säästää 30 miljoon­aa vuodessa mut­ta päin vas­toin kävi.”

    Suo­mi oli itse asi­as­sa lähel­lä tietoy­hteiskun­taa 1996 . Sil­loin sil­loinne Tel veti 3700 km val­okuitua ja kuitu­verkko ulot­tui nykyiseen tavoit­teeseen eli 2 km asun­nos­ta läh­es kaikkial­la maas­sa. Verkkoa vielä täy­den­net­ti­in ennen vuot­ta 2000.
    Ruot­salai­somis­tuk­ses­sa Son­era katkoi kaapelit ja sai purku­työn valmi­ik­si juuri kun Lin­den alkoi puuha­ta kuitua-kotiin-hanketta.
    Nyt noiden van­ho­jen val­okaapelei­den viereen aurataan uusia, täysin samaa tekniikka.

    Ja kau­pan päälle SÄPÖ ‑sai mah­dol­lisu­u­den seu­ra­ta Suomen sisäistäkin liikennettä

    Täy­del­listä hölmöläis­ten touhua

    TV-verkon dig­i­toin­ti oli vält­tämätön­tä, sil­lä anal­o­gista tekni­ikkaa ei enää valmisteta.
    Suo­mi on niin pieni markki­na-alue, että tätä varten lait­tei­ta ei olisi saanut edes suurel­la rahalla

    Hölmöä oli sen sijaan myy­dä verkkoy­htiö, joka oli monop­o­liase­mas­sa, yksi­tyiseen ulko­maiseen omis­tuk­seen. Ran­skalaiset kiittivät

  47. Tässä parkki­mak­sukysymyk­sessä on lop­ul­ta kyse yksilön vapaud­es­ta tehdä väärin ja sen ‘sat­un­naisu­ud­es­ta’. Esimerkik­si ajonopeuk­sia voitaisi­in valvoa automaat­tis­es­ti autoi­hin asen­net­tavil­la lait­teil­la, sen sijaan, että poli­isi istuu puskas­sa kam­er­an kanssa (tätä tul­laan vielä tule­vaisu­udessa hyö­dyn­tymään mon­een sket­si­in). Tien­var­sikam­er­at ovat outo puoli­tie tässä asi­as­sa kun satel­li­itit ym. voisi­vat hoitaa kaiken autom­maat­tis­es­ti reaali­a­jas­sa. Jos ihmi­nen ajaa esim. ylinopeut­ta, eikö siitä voisi aina rahas­taa? (Max. 3 lievää ylinopeut­ta / kk. sal­lit­tu — vahinko­ja sattuu.)
    Ja tekni­ik­ka mah­dol­lis­taa paljon muu­takin. Esimerkik­si toimeen­tu­lotuen ja työt­tömyysko­r­vauk­sen voisi lada­ta siruko­r­tille, joka mah­dol­lis­taisi vain ‘normi­in’ kuu­lu­vat ostok­set. (Vain kak­si pul­loa ‘sauna’o­lut­ta per viikko.) Auton voisi lait­taa toim­i­maan siruko­r­tilla. Autovero ja kat­sas­tus­mak­su ladataan kort­ti­in etukä­teen, jol­loin auto käyn­nistyy vain, jos verot on mak­set­tu etukä­teen, jne.
    Ihmisel­lä, joka toimii lain mukaan, ei ole mitään syytä vas­tus­taa täy­del­listä valvon­taa? Vain rikolli­nen pelkää sitä?

    Ps. Tässä parkki­mak­sukysymyk­sessä en ymmär­rä mik­sei kaupun­git rahas­ta tehokkaasti tuot­toisas­ta bis­nek­ses­tä? Koko kysymys on syn­tynyt sen takia, että viralli­nen pysäköin­nin­valvon­ta ei ole kiin­nos­tunut hoita­maan hom­maansa. Mielestäni pitäisi yksi­ty­istää pysäköin­nin­valvon­nan johto, jot­ta se kiin­nos­tu­isi tuot­ta­maan enem­män tulo­ja yhteiseen kassaan.

  48. Se että Espoon sähkö ja kaukoläm­pöy­htiö pää­tyi ulkop­uolisi­in käsi­in alkoi jo 1980-luvun kasi­no­hu­umas­sa kun Espoon Sähkö Oy päätet­ti­in lis­taut­taa pörssi­in ja sen jäl­keen se oli nurkan­val­taa­jien vapaa­ta riis­taa. Tehty mikä tehty, turha jälkivi­isas­tel­la asian kanssa.

  49. Yksi­ty­is­ten kaukoläm­pöy­htiöi­den kanssa ongel­ma on myös se, että ener­giay­htiöt halu­a­vat estää mata­laen­er­gia­rak­en­tamista. Verkon rak­en­t­a­mi­nen mak­saa yhtä paljon mata­laen­er­giat­alo­jen alle kuin nor­maalienkin. Liike­vai­h­dos­sa hävit­ty voitaisi­in tietysti siirtää perus­mak­su­un, mut­ta ainakin For­tum on vaikut­tanut hie­man nihkeälle asi­as­sa ja toisaal­ta ener­giate­hokkaaseen rak­en­tamiseen investoin­ut asukas ei saakaan tarvit­se­maansa säästöä lämmityskustannuksissa.

  50. Tääl­lä on nyt taas vai­h­teeks jengillä ihan älyt­tömiä käsi­tyk­siä markkinoista.

    1. Jos joillekin markki­noille ei mah­du kuin yksi toim­i­ja, eli siel­lä on luon­nolli­nen monop­o­li (esim. kaukoläm­pöverkko), niin tulee tehokku­ustap­pi­oi­ta. Sille ei mah­da yhtään mitään.

    2. Nämä tehokku­ustap­pi­ot voi olla pienem­piä silleen, että luon­nolli­nen monop­o­li on yhtei­somis­tuk­ses­sa tai sit­ten ne voi olla pienem­piä silleen, että luon­nolli­nen monop­o­li on yksityisomistuksessa.

    3. Siitä, että tehokku­ustap­pi­oi­ta syn­tyy ei voi päätel­lä sitä kumpi on parem­pi, julki­nen vai yksi­tyi­nen omis­tus, eikä sitä voi päätel­lä siitäkään onko Espoos­sa halvem­paa kaukoläm­pöä kuin Helsingis­sä. (Tai ok, voi sen päätel­lä siitä, jos ottaa huomioon luon­nol­lisen monop­o­lin myyn­nistä saadut rahat ja hin­taeron ennen myyn­tiä ja voiton.) Siitä, että julkises­ti omis­tet­tu kaukoläm­pö tuot­taa voit­toa voi päätel­lä sen, että kaukoläm­pö on liian kallista.

    4. Kat­sas­tus ei oo luon­nolli­nen monop­o­li. Kat­sas­tus­li­ik­keet tar­joo kulut­ta­jille suun­nilleen sitä mitä kulut­ta­jat halu­aa. Jos niiden voitot on nyt jotenkin älyt­tömän isot, niin sit alalle tulee uusia yrit­täjiä ja voitot laskee.

  51. Espoon läm­pö on siis huikea 28 pros­ent­tia kalli­im­paa kuin läm­pö Helsingissä 

    Mikä se pääo­mat­ulovero­pros­ent­ti olikaan? Ettei ole vaan niin että Espoon asukkaat saa­vat mak­saa val­ti­ollekin joka läm­pölaskus­saan, eikä vain kaupungille kuten Helsingis­sä. Onnek­si vihreä ver­ou­ud­is­tus kor­jaa tämän ja stadi­laisetkin saa­vat mak­saa suo­raan val­tion kas­saan kaukolämpölaskuissaan.

  52. Toivoisin, että tästä yksi­tyis­es­tä pysäköin­nin­valvon­nas­ta tehtäisi­in oma keskustelu pal­stalle. Kuulisin mielel­läni ehdokkaan kan­nan asiaan.

    Itse olen täysin samaa mieltä perus­tus­laki­valiokun­nan kanssa eli “sakko­jen” kir­joit­ta­mi­nen ei saa olla yksi­ty­istä liike­toim­intaa. Etenkin kun parkki­fir­mat ulkois­ta­vat epä­selvis­sä tapauk­sis­sa sopimuskump­panin­sa etsin­nän poli­isille, ainakin hei­dän oman ilmoituk­sen­sa mukaan. Pyysin erästä yri­tys­tä osoit­ta­maan, että minä auton omis­ta­janan ja halti­jana olin tehnyt hei­dän kanssaan sopimuk­sen. Vas­tauk­sek­si sain:

    “Mikäli ette ole ollut autonne kul­jet­ta­ja ko. ajanko­htana niin ilmoit­takaa siitä meille kir­jal­lis­es­ti. Muu­toin per­in­tä kohdis­tuu jatkos­sakin tei­hin. Kul­jet­ta­jan selvi­tys kuu­luu tieli­iken­nelain mukaan poli­isille. Jätämme tämän sisältöiset selvi­tyspyyn­nöt poli­isille huo­mau­tusa­jan umpeudut­tua mikäli kul­jet­ta­jaa ei pystytä totea­maan muutoin.” 

    Poli­isil­la­han ei ole muu­ta teke­meistä kuin hoitaa parkki­fir­mo­jen sopimu­soikeudel­lisia epä­selvyyk­siä, vai mitä?

    Toivoisin, että pysäköin­tivirhe­mak­sumo­nop­o­li säi­lytetään kun­nil­la. He voivat ostaa koulutet­tua työvoimaa yksi­ty­isiltä ihmisiltä, mikäli kun­nan omaan palveluk­seen ei halu­ta lisätä henkilökuntaa.

  53. >Raivos­tut­ta­va esimerk­ki on auto­jen katsastus,
    >jota on jo kauan itketty.

    Todet­takoon aluk­si, että auto­jen kat­sas­tus ei ole mikään luon­nolli­nen monop­o­li. Eikä muuten ole edes (lämpö)energian tuotan­to. Läm­pöen­er­gian jakelu putkia pitkin on.

    Kat­sas­tus­toimin­nan yksi­ty­istämis­es­tä itk­i­jät eivät tai­da muis­taa, mil­laista touhu oli sil­loin, kun se oli vira­nomais­toim­intaa. Elämään­sä kyl­lästyneet virkamiehet hakka­si­vat auto­jen pohjia huvikseen, hylkä­sivät auto­ja mieli­v­al­tai­sista syistä, ja kaiken kuor­rut­ti läpitunke­va ynseys ja vittuilu.

    Tämä ei ollut tietenkään ihan sään­tönä ihan joka paikas­sa, kos­ka viime kädessä asia on kiin­ni yksilöistä. Mut­ta kovin usein vira­nomais­ten hoita­man kat­sas­tus­toimin­nan val­lit­se­va kult­tuuri oli huvit­telu asi­akkai­ta kyykyttämällä.

    Itse ainakin mak­san mielu­um­min viisikymp­piä siitä hyvästä, että saan antaa paper­it ystäväl­listä teesken­televälle toimis­tovirkail­i­jalle ja sit­ten naut­tia puo­liläm­mintä automaat­tikahvia sil­lä aikaa kun kat­sas­tus­mies hoitaa asiansa — kuin mak­san kak­si kymp­piä siitä hyvästä, että min­ua nöyryytetään henkilöko­htais­es­ti paikas­sa, jonne men­e­mistä en voi vali­ta enkä vaihtaa.

    Kat­sas­tusten huolel­lisu­ud­es­ta ja laadus­ta on kohut­tu viime aikoina. Voi olla että jotain syytäkin on (vaik­ka ei vält­tämät­tä sen enem­pää tai edes yhtä paljon kuin sil­loin, kun kat­sas­tus oli vain viranomaistoimintaa). 

    Mut­ta jos kat­so­taan, paljonko liiken­neon­net­to­muuk­sia sat­tuu auto­jen teknis­ten viko­jen takia, voidaan tode­ta ongel­ma jok­seenkin merk­i­tyk­set­tömäk­si. Mieleen ei tule juuri mui­ta vaarati­lantei­ta, kuin raskaan liiken­teen ajoneu­voista katkeil­e­vat pyöränki­in­ni­tyspul­tit, joiden takia satak­ilo­inen ren­gas osuu sit­ten mui­hin ajoneu­voihin tai lentää jonkun olo­huoneeseen. Mut­ta henkilöau­to­jen tekniset viat ovat nykyään melko mar­gin­aa­li­nen ongel­ma liikenneturvallisuudelle.

  54. Espoon päivähoitokin oli Suomen kallein­ta ja eniten ulkois­tet­tua . Oulus­sa tilanne oli taas päin­vas­toin, päivähoito oli halv­in­ta suuris­sa kaupungeis­sa, mut­ta ulkois­tusaste alhaisin.

    Kun­tien taito ulkois­taa ei ole kovin kaksi­nen, enem­män se on Kokoomuk­sen , Vihrei­den ja Kepun tapa jakaa rahaa kavereille

  55. OS:
    >Älä myöskään turhaan vuokraa pihaltasi
    >parkkipaikkaa, kos­ka sitä naa­purin vuokraa­maa saa
    >nyt taas käyt­tää ilmaiseksi.

    Eikä saa. Sään­tö­jen rikkomis­es­ta annet­tavien ran­gais­tusten jakami­nen vain (ehkä) muut­tuu hoidet­tavak­si vira­nomaisvoimin, kuten kuu­luu, niin ettei vira­nomais­ten val­tu­u­tuk­sia ihmis­ten rankaisemisek­si anneta yksityisille.

    Ihan aiheel­lista, että perus­tus­lail­lis­es­ta kysymyk­ses­tä on tul­lut perustuslakivaliokuntakysymys.

    1. Jos tulet per­jan­tai-iltana töistä koti­in ja havait­set, että oma­l­la autopaikallasi, josa olet mak­sanut, on vieras auto, pitää sin­un ensin soit­taa isän­nöit­si­jälle, joka soit­taa paikalle pysäköin­ti­valvo­jan ja isän­nöit­si­jä ja pysäköin­nin­valvo­ja menevät yhdessä väärin pysäköi­neen auton luo, jos­sa isän­nöit­si­jä todis­taa, että paikalla on väärä auto. Har­mi kyl­lä, kumpikaan, ei isän­nöit­si­jä eikä pysäköin­nin­valvo­ja ole töis­sä ennen maanan­tai­ta. Yksi­tyisen parkki­fir­man kanssa voi tehdä sopimuk­sen, jos­sa nämä saa­vat rek­ister­inu­meroluet­telon luval­li­sista pysäköi­jistä ja sakot­ta­vat luvattomia.
      Mik­si sama ei ole mah­dol­lista vira­nomais­parkkipirkko­jen kanssa en tiedä. Ainakaan vuo­teen ei sel­l­aista jous­tavu­ut­ta saa aikaan, joten ainakin niin kauan on silkkaa tuh­laus­ta mak­saa pysäköintipaikasta,m kun toisen paikalle saa pysäköidä vapaasti.

  56. “Ainakaan vuo­teen ei sel­l­aista jous­tavu­ut­ta saa aikaan, joten ainakin niin kauan on silkkaa tuh­laus­ta mak­saa pysäköintipaikasta,m kun toisen paikalle saa pysäköidä vapaasti.”

    hienoa. Toiv­ot­tavasti Stadikan kon­sert­tei­hin yms saa­pu­vat ymmärtävät tämän ja pysäköivät auton­sa puis­to­jen sijaan Töölöön talo­jen pihoille. Tulee halvem­mak­si näet.

  57. Vuokralaisen häätämi­nen on selvää julkisen val­lan käyt­töä, vuokran velkomi­nen vaik­ka sit­ten oikeudessa (mak­su­tuomion hakem­i­nen) ei ole julkisen val­lan käyt­töä, vaan nor­maali omis­ta­jan oikeus hakea oikeussuo­jaa itselleen; eikä tätä yleen­sä edes voi ulkois­taakkaan yhteiskun­nalle. Jos menen hotel­li­huoneeseen ja yövyn siel­lä, niin min­ul­ta voita­nee per­iä mak­su siitä. Min­un pois­tamiseni hotel­li­huoneesta on jo poli­isi­a­sia ja julkisen val­lan käyt­töä. Näin kai se menee, jos vähän juridi­ikan mutkia oikoo. Tähän voi sit­ten suh­teut­ta sen, että omis­ta­ja perii vuokraa parkkipaikas­taan. Has­sua, että tässä tilanteessa (maan/tilan)omistajalle pitäisi antaa yhteiskun­nan eri­ty­istä suo­jelua ja hoitaa asia pysäköin­nin­valvon­nan kaut­ta, kos­ka kyse on pikem­minkin nor­maal­ista vuokran per­im­is­es­tä, ei julkisen val­lan käytöstä.

  58. OS, ainakin min­ul­la on kyl­lä sel­l­ainen tapa, että en tietois­es­ti pysäköi toisen paikalle, vaikkei siitä saakaan mätk­iä mieli­v­al­taisia rangaistusmaksuja.

    Mut­ta usein pysäköin­ti ja sen virheet eivät ole aivan täysin yksiselit­teisiä. Paikko­jen merk­in­tä voi olla puut­teel­lista, kyltit voivat olla vaikka­pa suun­nat­toman lumiki­nok­sen piilot­tamia. Kun­nal­lisenkin valvon­nan kanssa syn­tyy välil­lä epäselvyyksiä.

    Perus­tus­lain mukaan rankaisemisen val­ta kuu­luu tuomiois­tu­in­jär­jestelmälle ja vira­nomaisille. Vira­nomais­ten päätök­sistä voi valit­taa ja ne voi viedä siten tark­istet­taviksi. Pysäköin­nin osalta tässäkin on tosin vedet­ty rima eri kohtaan kuin yleen­sä asiois­sa — autoil­i­jan oikeustur­va on huonom­pi — mut­ta sitä kuitenkin on. Ei ole järkevää antaa rankaisemisen val­taa tässä asi­as­sa yksi­ty­isille fir­moille ihan vain sik­si, että ei pidä autoista. Oikeude­val­tion peri­aat­tei­den pitäisi päteä myös niiden suh­teen, joista ei tykkää.

    Se, että kun­nalli­nen pysäköin­nin­valvon­ta on täysin kyken­emätön palvele­maan viikon­lop­puna, ei ker­ro tarpeesta luop­ua perus­tus­lain peri­aat­teista rankaisemisen suh­teen, vaan tarpeesta järkeistää kun­nal­lis­ten vira­nomais­ten toim­intaa. Rahakaan ei pitäisi olla este, kos­ka jos väärin­pysäköin­tion­gel­ma on mil­lään taval­la merkit­tävä, niin perit­tävät mak­sut rahoit­ta­vat valvon­nan main­iosti ja voit­toakin vielä jää. Sit­ten, jos väärin­pysäköin­ti on niin mag­i­naal­ista, että edes puhe­lin­päivystyk­sen kulu­ja ei saa katet­tua, tilanne voi olla toinen, mut­ta eipä sit­ten liene tarvet­ta yksi­ty­isillekään pysäköinninvalvontafirmoille.

  59. Eivät olleet vede­tkään saman hin­taisia Espoos­sa ja Helsingis­sä ennen vesi­laitosten fuusioita.

  60. Osmo: “Jos tulet per­jan­tai-iltana töistä koti­in ja havait­set, että oma­l­la autopaikallasi, josa olet mak­sanut, on vieras auto, …” 

    Täl­laises­sa kuvit­teel­lises­sa tilanteessa kuvit­telisin toivo­vani, että vieras auto hinat­taisi­in pois mitä pikim­min. Kul­jet­ta­jalle määrät­ty sakko ei mieltä läm­mit­täisi, vaik­ka olisi isokin; eikä myöskään esimerkik­si pyörälukko paljon ilah­dut­taisi. Sama kos­kee julk­isille paikoille pysäköin­tiä: parkkisakko on oikeas­t­aan vain korotet­tu pysäköin­ti­mak­su — ja niin siihen tun­nu­taan myös suh­taudut­ta­van. Ain­oa oikea toim­intat­a­pa on, että väärin pysäköidyt autot hinataan pois mah­dol­lisim­man pian. Sil­lä ei ole niin väliä, hinataanko ne parin kort­telin päähän lähim­mälle lail­liselle paikalle vai Tattarisuolle.

    1. Ville, tuo ei ole mitenkään kuivit­teelli­nen esimerk­ki vaan aivan nor­maali käytän­tö. Kun perus­tus­laki­valiokun­ta ja pari prof­faa vielä julis­taa, että niin saa tehdä, eikä siitä syn­ny mitään kor­vausvelvol­lisu­ut­ta, mik­si kukaan, joka on menos­sa Kata­janokalta Tallinnaan enää mak­saisi pysäköin­nistä, kun saa oikein perus­tus­laki­valiokun­nan luval­la pysäköidä paikallis­ten asukkaiden mak­samille paikoille viikon­lopuk­si ilmaiseksi?

  61. “Yksi­tyisen parkki­fir­man kanssa voi tehdä sopimuk­sen, jos­sa nämä saa­vat rek­ister­inu­meroluet­telon luval­li­sista pysäköi­jistä ja sakot­ta­vat luvattomia.
    Mik­si sama ei ole mah­dol­lista vira­nomais­parkkipirkko­jen kanssa en tiedä. ”

    Yksi­tyisen anta­ma sakko perus­tuu sopimus­rikko­muk­seen jon­ka voi tehdä vain henkilö, autol­la eikä sen omis­ta­jal­la ei ole merkitystä.
    Sakon ant­ja ei voi selvit­tää sopimuk­sen rikko­jaa jurisen peri­aat­ten mukaises­ti. Syyte­tyn taas ei tarvitse län­si­maisen oikeuspe­ri­aat­teen mukaan puhua tot­ta eikä todis­taa itseään vas­taan eli auton omist­jan ei tarvitse ker­toa tekikö hän rik­keen vai joku muu. 

    Julkisen valvo­jan anta­ma rike­sakko kohdis­tuu auton omis­ta­jaan laina per­esteel­la joten siinä tek­i­jää ei tarvitse selvittää.

    Yksi­tyiset pysäköin­ti­valvo­jat toimi­vat provikka- peri­aat­tel­la joten hei­dän kan­nat­taa väären­tää sakko­ja mah­dol­lisim­man paljon. Kun vas­tus­t­a­mi­nen oiekudessa mak­saa tuhan­sia niin vääryyt­tä voidaan har­joit­ta vapaasti.
    Esim kiekon paikallaoloa tai todel­lista asen­toa ei voi todistaa

  62. “Jos tulet per­jan­tai-iltana töistä koti­in ja havait­set, että oma­l­la autopaikallasi, josa olet mak­sanut, on vieras auto, pitää sin­un ensin soittyaa isän­nöit­si­jälle, joka soit­taa paikalle pysäköin­ti­valvo­jan ja isän­nöit­si­jä ja pysäköin­nin­valvo­ja menevät yhdessä väärin pysäköi­neen auton luo, jos­sa isän­nöit­si­jä todis­taa, että paikalla on väärä auto. Har­mi kyl­lä, kumpikaan, ei isän­nöit­si­jä eikä pysäköin­nin­valvo­ja ole töis­sä ennen maanan­tai­ta. Yksi­tyisen parkki­fir­man kanssa voi tehdä sopimuk­sen, jos­sa nämä saa­vat rek­ister­inu­meroluet­telon luval­li­sista pysäköi­jistä ja sakot­ta­vat luvattomia.
    Mik­si sama ei ole mah­dol­lista vira­nomais­parkkipirkko­jen kanssa en tiedä. Ainakaan vuo­teen ei sel­l­aista jous­tavu­ut­ta saa aikaan, joten ainakin niin kauan on silkkaa tuh­laus­ta mak­saa pysäköintipaikasta,m kun toisen paikalle saa pysäköidä vapaasti.”

    Tämä on hypo­teet­ti­nen, mut­ta kuin­ka reaa­li­nen tapaus.Sitäpaitsi voi sit­ten itse park­keer­a­ta toiselle vapaalle paikalle eli antaa vahin­gon kiertää. — Tässä on muitakin keino­ja ja voi aina tehdä tutk­in­tapyyn­nön poli­isille, ainakin jos kyseessä on tois­tu­va rike. Tai jos suut­tuu, tuo­da ko tyypin auton eteen jokin este; tämä ei ole kiellettyä.

    Ei pidä antaa nilkeille asei­ta käteen. Tämäkin on syytä muistaa.

  63. “on silkkaa tuh­laus­ta mak­saa pysäköin­tipaikas­ta, kun toisen paikalle saa pysäköidä vapaasti.”

    Elät Osmo oudos­sa maailmassa.

  64. Yksi­tyisen parkki­fir­man kanssa voi tehdä sopimuk­sen, jos­sa nämä saa­vat rek­ister­inu­meroluet­telon luval­li­sista pysäköi­jistä ja sakot­ta­vat luvattomia.

    Ja näin muut­tuu samal­la halti­jako­htainen paik­ka ajoneu­voko­htaisek­si. Vähän voi ukil­la olla hymy tiukas­sa, kun ukin mak­samalle paikalle pysäköinyt vierail­e­va tytär saa sakon. Ja tämä on täs­mälleen, mikä näis­sä jär­jeste­lyis­sä on todellisuus.

    1. Sis­aren parkkisakon saa kyl­lä takaisin, jos paikan oikea halti­ja sitä esit­tää. Tuo on aivan näen­näisongel­ma ver­rat­tuna siihen, että kymmenet laivalle meni­jät pysäköivät taloy­htiöi­den paikoille, kos­ka luval­liset paikat ovat mak­sullisia, mut­ta toisen paikan saa varas­taa ilmaisek­si. Ihmette­len näitä autoilun ihan­noi­jia, että he halu­a­vat myös että autoil­i­jat val­taa­vat tois­t­en­sa mak­samia paikko­ja. Autoilun vas­tus­ta­jan pitäisi tietysti kan­nat­taa tuo­ta käytän­töä yli kaiken, kos­ka se vaikeut­taa autoilua.

  65. Parkkisakoista (tai “valvon­ta­mak­su­ista”) pitää muis­taa, ettei aina ole kyse riidat­tomas­ta tilanteesta, eli pysäköimis­es­tä ilman lupaa, väärälle paikalle, tai liian pitkäk­si aikaa. Entäpä, jos parkki­valvo­jal­la ja pysäköi­jäl­lä on eri käsi­tys siitä, oliko auto ruudun sisäl­lä (näin kävi työkaver­il­leni) tai mitä kel­lo oli?

    Miten riitaute­taan yksi­tyi­nen valvontamaksu?

    Eiköhän asi­at pitäisi hoitaa niin, että julki­nen val­ta hoitaa poli­isi­toimen ja vero­tuk­sen, eikä yksi­ty­istä — tai kor­vamerk­itse — niitä yksi­ty­isille pysäköin­tifir­moille, teostoille, medi­ay­htiöille (varoi­tuskir­je­la­ki), tai tuulimyl­lyn­rak­en­ta­jille (syöt­tö­tar­if­fi).

  66. OS, ehkäpä taloy­htiöi­den pitäisi han­kkia asukkaiden käyt­töön ren­gaslukko­ja väärälle paikalle viikon­lop­puna pysäköiviä varten.

  67. Rön­sy­ilee vähän aiheesta, mut­ta kan­nat­taa kuitenkin lukea tuo “parkkisakko­ja” koske­va ennakkopäätös. 

    Lyhyesti san­ot­tuna kysymys on sopimuk­sen syn­tymis­es­tä ja sen nou­dat­ta­mat­ta jät­tämis­es­tä johtu­vas­ta seu­raa­muk­ses­ta. Tässäkin tapauk­ses­sa kan­ta­ja (eli “parkkisakkofir­ma”) on joutunut viemään asian oikeu­teen ennen kuin saatavas­ta on tul­lut ulosottokelpoinen. 

    http://www.kko.fi/50187.htm

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  68. Mikko Kivi­ran­ta: Wikiar­tikke­lin tieto on jos­sain määrin puut­teel­lista. On toki vaikea selvit­tää lähteitä, joi­ta ei ole inter­netis­sä (vuo­den 1994 tapahtumat).

    Kan­nat­taa muis­taa (Espoon sähkön) myyn­tipäätök­sen tau­s­tat. 2006 otet­ti­in vain viimeinen askel, kun lop­utkin myyti­in Fortumille.

    1994 (muis­taak­seni) Espoo lis­tasi sähköy­htiön­sä pörssi­in, lait­taen vapaaseen myyn­ti­in noin 27% osakkeista. Nämä osak­keet IVO keräsi markki­noil­ta pois seu­raav­ina vuosina.

    Espoo etsi sopi­vaa kump­pa­nia sähkölaitok­selle suu­ru­u­den ekono­mi­an aikaansaamisek­si. Kaupunkiener­giay­htiötä viritet­ti­in muiden kaupunkien (mm. Kuo­pio) kanssa, mut­ta riitaisin tuloksin.

    For­tum omisti jo tuol­loin (2001) n. 27 % Espoon sähköstä IVO:n perintönä.

    Sit­ten Espoo päät­ti myy­dä osan Espoon sähköstä, ja kil­pailun varmis­tamisek­si (ei For­tu­mille läh­es monop­o­lia Suomeen) myi kol­man­nek­sen (34%) E.onille vuon­na 2001.

    http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?sivu=ratk/r‑2001–81-0927

    Tässä vai­heessa, päästet­ti­in Espoon sähkö jo käytän­nössä pois Espoon kaupun­gin määräys­val­las­ta: Espoo oli vähem­mistöomis­ta­ja noin kol­man­nek­sen osuudella.

    Sit­ten E.on pet­ti ja myi For­tu­mille osuuten­sa Espoon sähköstä (E.on Fin­land). Etu­os­to-oikeudel­la Espoon kaupun­ki olisi voin­ut puut­tua asi­aan, mut­ta sen olisi tul­lut laina­ta markki­noil­ta noin 700 miljoon­aa euroa velkaa tähän etu­os­toon (noin kak­si ker­taa sum­ma, jon­ka Espoo itse sai). Mitenkähän tämä velkataak­ka olisi nou­se­vien korko­jen maail­mas­sa vaikut­tanut Espoon kaupun­gin talouteen? Ver­rat­tuna nykyti­laan, Espoon vel­ka olisi yli mil­jar­di euroa suurem­pi (ei saat­ua myyn­ti­hin­taa, sen sijaan kulu­na ostohinta).

    Lisäk­si on hyvä kysymys, mikä on Helsin­gin ener­gian ja entisen Espoon sähkön hiilivoimaloiden tule­vaisu­us. Niistä on pakko luop­ua, eikä käyt­töikä tule käyte­tyk­si lop­pu­un. Mil­laisia investoin­te­ja tämä tulee vaa­ti­maan ja mil­lainen tulee ole­maan sähkön ja läm­mön hin­ta tule­vaisu­udessa, sitä ei osanne sanoa vielä kukaan.

  69. Soin­in­vaara on fik­su mies, mut­ta nyt hän heit­täy­tyy tyh­mäk­si päästäk­seen mol­laa­maan autoil­i­joi­ta. Min­un on vaikea uskoa että Soin­in­vaara ei ymmärtäisi sitä että perus­tus­valiokun­ta on huolis­saan sako­tu­soikeu­den antamis­es­ta yksi­ty­is­fir­moille, ei valiokun­ta ole mitään yleistä lupaa väärin­pysäköin­nille antanut.

    Kata­janokan tilanne on var­masti kiusalli­nen, mut­ta oikeut­taako se kävelemään perus­tus­lain yli? (tämä kysymys siis perus­tus­laki­valiokun­nan ajatuk­sia seuraten)?

  70. Liian van­ha:
    >Espoon päivähoitokin oli Suomen kallein­ta ja
    >eniten ulkois­tet­tua . Oulus­sa tilanne oli taas
    >päin­vas­toin, päivähoito oli halv­in­ta suurissa
    >kaupungeis­sa, mut­ta ulkois­tusaste alhaisin.

    Ja hukku­miskuolemia sat­tui viime vuon­nakin juuri sil­loin, kun jäätelön­syön­ti oli suurimmillaan.

  71. OS:
    >Mitä siitä ren­gaslukos­ta on hyö­tyä, jos sen
    >avaamis­es­ta ei kuitenkaan saa velot­taa mitään?

    Aika paljonkin. Eikö tule mieleen, miksi?

  72. Latvi­as­sa ja Venäjäl­lä ren­gaslukot toimi­vat hyvin. Voisi ne tuo­da Suomeenkin. Avauk­sen saisi vaik­ka mak­samal­la 100€ maksun.

    Mik­si tuo olisi mah­do­ton­ta? Voihan vir­tu­aaliomaisu­u­den kopi­oin­nistakin saa­da elinikäisen velkavankeuden.

  73. OS: Ihmette­len näitä autoilun ihannoijia…

    Näin, tarkoi­tus pyhit­tää keinot. Perus­tus­la­ki, avoimuus ja yhden­ver­taisu­us joutaa roskakop­paan, kun­han Vihre­it­ten sir­paleinen agen­da saadaan läpi.

    Julki­nen val­ta voidaan yksi­ty­istää ja kansalais­ten GPS-valvon­ta suorit­taa, kun­han autosaatana ja sen seu­raa­jat saadaan poltet­tua roviolla.

    Mielestäni on myös täysin kiis­tat­ta selvää, että yksi­tyi­nen valvon­ta ja ran­gais­tus aut­taisi myös kaikessa muus­sakin kansalais­ten ongel­makäyt­täy­tymisessä. Jokaisen kansalaisen henkilöko­htainen GPS-pan­ta ja tehokas yksi­tyi­nen valvon­ta- ja sako­tuskoneis­to olisi loogi­nen jatku­mo Vihre­it­ten agen­dalle. Mik­si odot­taa, räjäyt­täkää pank­ki jo näis­sä vaaleissa!

  74. Ren­gaslukko olisi ilman muu­ta laitonta. 

    Jos paikallani on vieras auto ja suiv­aan­tuneena siitä park­keer­aan omani sen taakse, niin ettei ruudus­ta pääse pois, syyl­listyn ajon estämiseen. Ren­gaslukko olisi siihen rinnastettavissa. 

    Eli minä voin saa­da sakot. 

    Mut­ta mikä siel­lä Skat­tal­la nyt mät­tää? Mik­sette kut­su sinne pysäköin­nin­valvon­taa hoita­maan sako­tus­ta? Taloy­htiön edus­ta­ja vain paikalle toden­ta­maan, että paikat kuu­lu­vat asukkaille.

  75. Kuriosi­teet­ti­na maakunnista: 

    Hämeen­lin­nan kaukoläm­pö myyti­in 2000‑l alkupuolel­la ruot­salaiselle Vat­ten­fallille. Vielä v. 2007 hin­ta oli maltill­i­nen 37,89 €/Mwh ja v. 2011 alka­en jo espoolais­ten kanssa samas­sa eli 55 € / MWh. Kannattiko?

  76. Mik­si ihmeessä kun­nal­lisille pysäköin­nin­valvo­jille ei voi laittaa
    a) kun­nol­lista 24/7‑päivystystä,
    b) tarkas­ta­jia myös kan­takaupun­gin ulkopuolelle,
    c) jär­jestää yhteistyötä myös poli­isin kanssa että nämä ohi­a­jaes­saan ilmoit­ta­vat väärin pysäköidyt autot,
    d) yleen­säkin lisätä resursse­ja (voitol­lista toim­intaa!), sekä
    e) antaa niille oikeus ja ohjeis­tus välit­tömästi hina­ta auto pois ja
    f) tehdä hin­auk­sen jälkeis­es­tä säi­ly­tyk­ses­tä maksullista?

    (Ja mik­si ihmeessä poli­isil­la ei muuten ole val­takun­nal­lista hädätön­tä numeroa?)

  77. huoh… mä en tajuu, että mikä ihmeen hinku ihmisil­lä on resurssien haaskaamiseen. Jos kun­nalli­nen pysäköin­nin­valvon­ta on kallis ja teho­ton, niin eiks ne nyt oo hyvä, että se yksityistetään?

    Onks nää ihmiset kans sitä mieltä, että jos raitio­vaunus­sa matkus­taa pum­mil­la, niin siihen pitäs saa­da joku poli­isi sakot­ta­maan? Mitä ihmeen väliä sil­lä on onko se sakot­ta­ja kun­nan vai yksi­tyisen palkkalistoilla?

    Se pitäs olla kaikille täysin selvää, että jos matkus­taa ratikalla ilman lip­pua tietää tehneen­sä väärin ihan samal­la taval­la kun pysäköi auton­sa johonkin ilman lupaa.

    Mut tosis­saan voiks tätä nyt sit kiertää silleen, että parkki­fir­mat alkaa per­iä tarkastusmaksua?

    IJ: No eiköhän niistä voi sit­ten riidel­lä oikeudessa, jos ei päästä yhteisym­mär­ryk­seen siitä mitä on tapah­tunut ja mitä on sovit­tu ihan niinkuin muis­sakin tapauk­sis­sa? Vai mitä sun mielestä tapah­tuu, jos saa kun­nal­liselta pysäköin­nin­valvo­jal­ta sakon eikä pääse yhteisymmärrykseen?

    Heik­ki: Riip­puu myyn­ti­hin­nas­ta ja siitä miten hin­ta olis kehit­tynyt ilman myyntiä.

  78. Soin­in­vaara on fik­su mies, mut­ta nyt hän heit­täy­tyy tyh­mäk­si päästäk­seen mol­laa­maan autoil­i­joi­ta. Min­un on vaikea uskoa että Soin­in­vaara ei ymmärtäisi sitä että perus­tus­valiokun­ta on huolis­saan sako­tu­soikeu­den antamis­es­ta yksi­ty­is­fir­moille, ei valiokun­ta ole mitään yleistä lupaa väärin­pysäköin­nille antanut.

    Käytän­nön seu­raus on kuitenkin sama jos tuomiois­tuimet aset­tuu samalle kan­nalle. Valvon­nan yksi­ty­istämi­nen on ongel­mallista ja joskus teho­ton­takin, mut­ta ei tämä nyt niinkään voi men­nä että tode­taan vaan että julk­isia resursse­ja ei ole eikä yksi­ty­isiä voi käyttää.

  79. Art­turi B : “Mut tosis­saan voiks tätä nyt sit kiertää silleen, että parkki­fir­mat alkaa per­iä tarkastusmaksua?”

    Esim Espoon Sel­l­on parkki­hal­lis­sa lukee pysäköin­tiä ohjeis­tavas­sa kyltissä nimeno­maan että ehto­jen vas­taises­sa pysäköin­nistä per­itään tarkas­tus­mak­su. Mis­tään sakoista ei mainita. 

    On se muuten kum­maa että Suomes­ta löy­tyy niin paljon täysin luku­taidot­to­mia autoil­i­joi­ta. Miten he ovat voineet selviy­tyä ajoko­rt­ti­tutkin­non kir­jal­lis­es­ta kokeesta?

  80. Eli­na

    “Ren­gaslukko olisi ilman muu­ta laitonta.

    Jos paikallani on vieras auto ja suiv­aan­tuneena siitä park­keer­aan omani sen taakse, niin ettei ruudus­ta pääse pois, syyl­listyn ajon estämiseen. Ren­gaslukko olisi siihen rinnastettavissa.

    Eli minä voin saa­da sakot.”

    Joskus kansalais­tot­telemat­to­muus on paikallaan.

    Rois­to­jen kanssa toim­i­taan rois­to­jen tavoin. Eikö sinä estä liikku­mista. Auton­o­mis­ta­ja vain joutuu soit­ta­maan sin­ut paikalle siirtämään autosi. Sin­ul­la­han saat­toi olla vält­tämätön meno ja jouduit par­keer­aam­na lait­toma­lel paikalle.

    Seu­raa­va ment­te­ly voi­is olal tepsivä:

    1. ker­ral­la köy­del­lä sdio­taan etupyörä kul­jet­ta­jan oveen. Sen pystyy veit­sel­lä leikkaa­maan auki, muta aikaa menee hie­man Ja kaikil­la, tosij kuin eism.minulla ei ole puukkoa autossa mukanaan. Joutuu pyytämään apua, a tilanne on nolo.

    2. ker­ral­la käytetään 20 mm ket­tinkiä ja jako­vaimille vah­vasti sul­jet­tavaa ket­tinkuk­lukkoa. joka sido­taan ydyen pyöränyli. sekään ei estä ajamista, mut­ta joutuu aja­maan hitaasti ja men­emään huoltar­ille irroit­ta­maan tai hake­maan muual­ta apua.

    Tämä ei ole edes vakavaa ilki­val­taa, kos­ka siinä ei vahin­goite­ta toisen omaisu­ut­ta. Tietenkin moitit­tavaa käytöstä ja lain­vas­taista. Saatan kuvitel­la, kuin asu­urel­la ankarudell Esi­val­ta tulee täl­laiseen puuuttumaan.

    Tuulilasi­in pitää asi­as­ta lait­taa huo­ma­tus. Ja lisät­tävä, että täl­laista vas­ta tois­tu­vas­ta rik­keesta. joka osoit­taa selvää piittaamattomuutta.

  81. Markku af Heurlin:

    Har­mi kyl­lä, kumpikaan, ei isän­nöit­si­jä eikä pysäköin­nin­valvo­ja ole töis­sä ennen maanantaita. 

    Huoltoy­htiö päivys­tää aina. Paikalla voi olla huoltomies, ei tarvitse olla itse isän­nöit­si­jä. Pysäköin­nin­valvon­ta päivys­tää myös kyl­lä viikon­lop­puisin osan päivästä. Viime kädessä voi tur­vau­tua poli­isi­in, mut­ta veikkaisin, että he tule­vat aika nihkeästi täl­laises­sa tapauk­ses­sa. Eli yöl­lä ei auta kuin odotel­la pysäköin­nin­valvon­nan avautumista. 

    […]Tai jos suut­tuu, tuo­da ko tyypin auton eteen jokin este; tämä ei ole kiellettyä.

    On kiel­let­tyä, mut­ta har­va sitä ilmeis­es­ti tietää. Olen itsekin tehnyt joskus niin. Auton­sa pois halu­a­va on sit­ten joutunut ajoneu­vorek­isterikeskuk­ses­ta kyse­lemään omis­ta­jaa, selvit­tämään puhe­lin­nu­meron jne. Kyl­lä se var­masti nos­taa kyn­nys­tä tehdä sama temp­pu uudestaan. 

    Kun väärin pysäköinyt mulkero sai min­ut vih­doin kiin­ni, niin totesin vain kylmästi, että olen juuri lait­ta­mas­sa lap­sille ruokaa ja tulen ater­ian jäl­keen. Siel­lähän odot­teli sit­ten tihkusateessa tun­nin ver­ran eikä osan­nut soit­taa poli­isille. Sain tapauk­ses­ta kyl­lä hyvän mie­len, ei har­mit­tanut enää yhtään. 

    Autopaik­ka oli keskeisel­lä yhtiön paikalla, joten ongel­maa esi­in­tyi mon­ta ker­taa vuodessa. Pari ker­taa soitin pysäköin­nin­valvon­nan paikalle. Kyl­lä he suh­teel­lisen rivakasti muis­tiku­vani mukaan tuli­vat, mut­ta onhan se vähän vaival­loista, kun taloy­htiön edus­ta­jakin pitää saa­da paikalle.

  82. Kat­sas­tuk­sen yksi­ty­istämi­nen on ollut täy­delli­nen menestys. 

    Tässä parkki­valvon­ta­ju­tus­sa taas huo­mataan, kuin­ka julki­nen val­ta ei toi­mi: kun­nil­la olisi käsis­sään rahantekokone, joka viel kaiken kukku­rak­si palvelisi kun­nan asukkai­ta, mut­ta kun ei, niin ei. Ei onnis­tu. Ei sit­ten mitenkään. 

    Eli tarvi­taan yksi­ty­isiä fir­mo­ja. Itse liikun aina autol­la ja käytän julk­isia ain­oas­taan, jos humalati­la ei sal­li oma­l­la autol­la liikku­mista. Nimeno­maan tämän takia minä kan­natan lämpimästi yksi­ty­isiä parkki­fir­mo­ja, min­ua vitut­taa, kun joku tam­pio park­keer­aa auto­jansa mei­dän taloy­htiön pihalle miten sattuu. 

    Uskon, että vielä jon­ain tal­ve­na potkaisen jostain väärin­park­keer­a­tusa autosa sivu­peilin pois avatak­seni itsel­leni kulkutien.

  83. “Sis­aren parkkisakon saa kyl­lä takaisin, jos paikan oikea halti­ja sitä esit­tää. Tuo on aivan näen­näisongel­ma ver­rat­tuna siihen, että kymmenet laivalle meni­jät pysäköivät taloy­htiöi­den paikoille, kos­ka luval­liset paikat ovat mak­sullisia, mut­ta toisen paikan saa varas­taa ilmaiseksi”

    Nämä fir­mat eivät pidä yllä yhetysti­eto­ja, joten val­i­tu­sosoite on kiv­en alla ja käsit­te­ly hidasta
    Edellin työ­nan­t­jani edel­lyt­ti vuokra-auton käyt­töä, joten rek­isterik­ilpi vai­h­tui autossa päivittäin/viikottain. Tai henkilö käyt­tää City-Car-klu­bin autoa , jol­loin taas auton rek­isterik­ilpi vaihtuu
    Samoin autoa käytetään huol­los­sa ja aje­taan vara-autol­la, autoa vai­hde­taan kaverin kanssa etc joten ei auto ole enää kovinkaan vakio.

    Mut­ta omakoti­talos­sa ei ole pysäköin­tion­gelmia, muut­takaa sel­l­aiseen jos väärin pysäköin­ti häiritsee

    1. Liian van­ha.
      Tuo kuka ajoi autoa on ratkaistu pysäköin­tivirhe­mak­sun kohdal­la. Mak­sus­ta on vas­tu­us­sa auton omis­ta­ja. Autovuokraamo kyl­lä tietää, kenelle on auton vuokrannut.

  84. “Latvi­as­sa ja Venäjäl­lä ren­gaslukot toimi­vat hyvin. Voisi ne tuo­da Suomeenkin. Avauk­sen saisi vaik­ka mak­samal­la 100€ maksun.”

    Latvi­as­ta voin koke­muk­se­ta ker­toa, että pal­lon sai aivan mieli­v­al­tises­ti renkaaseen.
    Jo 5 min­uutin jäl­keen oli pal­lo renkaas­sa vaik­ka aikaa oli peri­aat­teessa pari tun­tia jäl­jel­lä, mut­ta mil­läs todistat.
    Provikka­palk­ka saa aikan kaikenlaista.
    Latvi­as­sa , Virossa , Liet­tuas­sa myös poli­isi keräsi lisäan­sioi­ta kaiken­laisil­la kek­si­ty­il­lä syillä.

  85. “Se pitäs olla kaikille täysin selvää, että jos matkus­taa ratikalla ilman lip­pua tietää tehneen­sä väärin ihan samal­la taval­la kun pysäköi auton­sa johonkin ilman lupaa.”

    Eilen syyl­listyin hirveään rikok­seen kun ratikalla kuljin yhden psyäk­in­väkin mak­samat­ta. Tilau­usu eli juuri osyäk­ilel saa­punut spo­ra teki varkaan. Muuten oli­isn kävel­lyt. laskin, että valvo­ja ei nousen pois enne mah­dol­lisat valvojaa.

    Olen myös par­keer­an­nut väärin, eilen lyhyek­si aikaa City Car Clu­bin paikalle 3 min­uu­tik­si hakeak­seni yhdet kan­sion isän­nöis­ti­jältä. Ei tul­lut CCC-autoa paikalle, ja toinenkin CCC-paik­ka oli vapaana. 

    “Mut tosis­saan voiks tätä nyt sit kiertää silleen, että parkki­fir­mat alkaa per­iä tarkastusmaksua?

    IJ: No eiköhän niistä voi sit­ten riidel­lä oikeudessa, jos ei päästä yhteisym­mär­ryk­seen siitä mitä on tapah­tunut ja mitä on sovit­tu ihan niinkuin muis­sakin tapauk­sis­sa? Vai mitä sun mielestä tapah­tuu, jos saa kun­nal­liselta pysäköin­nin­valvo­jal­ta sakon eikä pääse yhteisymmärrykseen?”

    Parkkisakko (pysäköin­tivirhe­mak­su vai mikä se onkaan, olen yrit­tänyt pitää huolen siitä, että oieka nim­i­tys ei jää mieleen tois­tu­van har­joituk­sen avul­la.) on ulosot­tokelpoinen ilman oikeu­den päätöstä.

  86. Ode

    “peto
    Mitä siitä ren­gaslukos­ta on hyö­tyä, jos sen avaamis­es­ta ei kuitenkaan saa velot­taa mitään?”

    Omis­ta­ja joutuu kut­sumaan avaa­jan paikalle, mihin menee aikaa. Ja kun tämä vielä kohteliaasti mut­ta tiukasti toteaa, että paik­ka oli virheelli­nen ja vieläpä hait­taa aiheut­ta­va, niin moraali voi pikku hil­jaa nous­ta. Ilmoi­tus tpah­tuneesta myös auton omis­ta­jalle, jos hän ei ole kuljettaja.

    Tietenkin on tyyppe­jä joi­hin ei mikään tep­si — ei heiltä saa sakko­jakaan perit­tyä , mut­ta useim­mille tämä on riit­tävä sanktio.

  87. Art­turi B:
    >Jos kun­nalli­nen pysäköin­nin­valvon­ta on kallis ja
    >teho­ton, niin eiks ne nyt oo hyvä, että se
    >yksi­ty­is­tetään?

    Valvon­nan saa toki mielel­lään yksi­ty­istää, mut­ta ran­gais­tus­val­ta kuu­luu vain julkiselle val­lalle. Samoin esim. yksi­ty­is­ten var­tioin­tili­ikkei­den työn­tek­i­jät kyl­lä var­tioi­vat, mut­ta eivät jaa sakko­ja eivätkä pistä ihmisiä vanki­laan. Jo vankikul­je­tusten hoita­mista yksi­ty­isin voimin pide­tään ongel­mallise­na, vaik­ka kul­jet­ta­jat eivät tee kul­jetet­tavien suh­teen mitään hei­dän oikeuk­si­in­sa vaikut­tavia päätöksiä.

    >Onks nää ihmiset kans sitä mieltä, että jos
    >raitio­vaunus­sa matkus­taa pum­mil­la, niin siihen
    >pitäs saa­da joku poli­isi sakot­ta­maan? Mitä
    >ihmeen väliä sil­lä on onko se sakot­ta­ja kunnan
    >vai yksi­tyisen palkkalistoilla?

    Ei. Ja ero on ilmi­selvä, jos sitä mietit. Raitio­vaunus­sa tarkas­tus­mak­su­ja jakel­e­vat eivät ole yksi­ty­isiä, vaan toimi­vat virkavas­tu­ul­la, ja toim­inta perus­tuu erik­seen säädet­tyyn laki­in. Myös val­i­tu­soikeudet jne. on otet­tu huomioon.

    Mik­si on niin vaikeaa saa­da kun­nalli­nen pysäköin­nin­valvon­ta tekemään hom­mansa, varsinkin kun se olisi taloudel­lis­es­ti erit­täin kan­nat­tavaa, mikäli ongel­man mit­ta­suh­teet ovat sel­l­aiset kuin tässä kuvataan?

  88. Taloy­htiön edus­ta­jak­si kel­paa myös hal­li­tuk­sen jäsen. Niitä asuu taloy­htiössä yleen­sä usei­ta, joten joku niistä on toden­näköis­es­ti paikalla.

    Minus­ta yksi­tyi­nenkin pysäköin­nin­valvon­ta voisi kyl­lä olla ihan ok, mut­ta on sen jär­jestämisessä jotain ongelmia ilman, että se houkut­telee väärinkäytöksiin.

  89. Pekka Taipale:

    Raitio­vaunus­sa tarkas­tus­mak­su­ja jakel­e­vat eivät ole yksi­ty­isiä, vaan toimi­vat virkavas­tu­ul­la, ja toim­inta perus­tuu erik­seen säädet­tyyn laki­in. Myös val­i­tu­soikeudet jne. on otet­tu huomioon.

    No miks virkavas­tuu olis jotenkin parem­pi jut­tu kuin yksi­tyis­sek­torin vas­tuu? Onks sun mielestä viras­sa ole­vat lääkärit jotenkin vas­tu­ullisem­pia kuin yksi­tyisel­lä puolel­la ole­vat lääkärit? Pitäskö yksi­tyiset lääkärit kieltää, kun ne on niin vastuuttomia?

    Mulle näyt­tää siltä, että pysäköin­nin­valvo­jat ja lip­putarkas­ta­jat on ihan saman­laisia ihmisiä kun me muutkin.

    Mitä väliä perus­tuuko joku asia erik­seen säädet­tyyn laki­in kun­han se on laillista?

    Miks val­i­tu­soikeuk­sia ei voitais ottaa huomioon parem­min yksi­tyisel­lä puolel­la kuin julkisel­la näis­sä pysäköin­tivirheis­sä, kun yleen­sä ne toimii muutenkin parem­min yksi­tyisel­lä puolella?

    Mik­si on niin vaikeaa saa­da kun­nalli­nen pysäköin­nin­valvon­ta tekemään hom­mansa, varsinkin kun se olisi taloudel­lis­es­ti erit­täin kan­nat­tavaa, mikäli ongel­man mit­ta­suh­teet ovat sel­l­aiset kuin tässä kuvataan?

    En tiedä mik­si. Voi johtua esim. halli­non jäykkyy­destä, byrokraat­tien ja poli­itikko­jen kan­nus­timien puut­teesta, väärin tehdys­tä rekry­toin­nista tai työ­sop­pareista tai vaik­ka teknolo­gien hitaas­ta omak­sumis­es­ta ja tietysti lain­säädän­nön esteistä tai ties mis­tä. Toisaal­ta eihän se nyt hirveesti hait­taa, että kun­nal­lista pysäköin­nin­valvon­taa ei saa­da tekemään hom­maansa, jos ja kun sen voi ihan hyvin yksityistää.

  90. “Liian van­ha.
    Tuo kuka ajoi autoa on ratkaistu pysäköin­tivirhe­mak­sun kohdal­la. Mak­sus­ta on vas­tu­us­sa auton omis­ta­ja. Autovuokraamo kyl­lä tietää, kenelle on auton vuokrannut.”

    Juridis­es­ti , moraalis­es­ti ja ihmisoikeuk­sien kannal­ta tuo on erit­täin kyseenalainen jut­tu eli yhteiskun­ta alkaa kohdis­ta­maan yhä enem­män ran­gais­tuk­sia muun kuin tek­i­jän mukaan.

    Koh­ta var­maan murhas­takin ran­gais­taan puukon omistajaa ???

  91. Teekkarikylässä oli väärin pysäköi­ty auto­ja useinkin Servin-Mai­jan tien lopus­sa ole­valle pysäköin­tialueelle ros­ka-moolokkien eteen. Eräänäkin joulu­na ros­ka-auto kävi _kolme_ ker­taa turhaan paikalla pääsemät­tä tyhjennystoimiin.

    Otin tavak­seni roskia viedessäni sakot­taa väärin­pysäköi­jiä litis­tetyl­lä tyhjäl­lä maito- tai mehupurkil­la tuulilas­in­pyyhk­i­jän alla. Ei rikkonut autoa; toi­mi ainakin muis­tu­tuk­se­na, mitä tuli tehtyä väärin.

  92. Markku af Heurlin:
    >No eiköhän niistä voi sit­ten riidel­lä oikeudessa,
    >jos ei päästä yhteisym­mär­ryk­seen siitä mitä on
    >tapah­tunut ja mitä on sovit­tu ihan niinkuin
    >muis­sakin tapauk­sis­sa? Vai mitä sun mielestä
    >tapah­tuu, jos saa kunnalliselta
    >pysäköin­nin­valvo­jal­ta sakon eikä pääse
    >yhteisym­mär­ryk­seen?

    Huo­mau­tuk­se­na: kun­nal­lis­ten parkkisakko­jen ja näi­den yksi­ty­isoikeudel­lis­ten “valvon­ta­mak­su­jen” välil­lä oleelli­nen ero, ja jälkim­mäis­ten ongel­ma, on juuri se, että val­i­tuk­set käsitel­lään (tai ei käsitel­lä) ihan eri taval­la. Jopa eri oikeu­sis­tu­imis­sa, ja aivan eri­laisel­la oikeustur­val­la: pysäköin­tivirhe­mak­sus­ta vai tehdä oikaisupyyn­nön (joka käsitel­lään ruti­ini­no­mais­es­ti, mut­ta sen­tään käsitel­lään) ja seu­raa­va val­i­tu­sosoite on hallinto-oikeus. Yksi­ty­isoikeudel­lis­ten mak­su­jen per­in­tä taas perus­tuu mieli­v­al­taisen suuri­in oikeusku­lui­hin käräjäoikeuskäsit­telyssä, jot­ka tekevät aiheel­li­sis­takin val­i­tuk­sista riskialttiita.

    Jos siis rin­na­s­tat nämä kak­si, koi­ta ensin päät­tää, siir­retäänkö lain­mukaisten pysäköin­tivirhe­mak­su­jen käsit­te­ly hallinto-oikeuk­sista käräjäoikeuk­sille, vai annetaanko valvon­ta­mak­su­ista val­i­tu­soikeus hallinto-oikeuksiin.

  93. Ode
    “Ren­gaslukko on vähän han­kala, mut­ta aina­han voi tyh­jen­tää renkaat.”
    Tämä on jo ilki­val­taa , jos tyh­jen­tää renkaat täysin. Mut­ta jos tyh­jen­tää niin, että autol­la voi hitaasti ajaa lähim­mälle huoltar­ille, niin se lie­nee hyväksyt­tävän rajoissa.
    Ideaa voi kehitel­lä: auton viereen ren­gaspump­pu valmi­ik­si ja kun kul­jet­ta­ja tulee paikalle ja ryhtyy pump­paa­maan, poruk­ka viereen laula­maan “Hei hoo, hei hoo , lyö kuok­ka kallioon — ain laulain työtäs tee.” Tämähän on pelkästään positiivista.
    Ja vielä kuva ilois­es­ta pump­pumiehestä työpaikalle…Mukaan kysymys, onko täl­laien pit­taa­mat­to­muus muista fir­man yleinen periaate?
    Toiv­ot­tavasti tarpee­t­ona lisätä: Tämä vain tois­tu­vas­ta selvästä häikäilemät­tömästä väärinparkkeerauksesta.

  94. Joku tuol­la ylhääl­lä jo tote­sikin, mut­ta vielä ker­ran. Maan­omis­ta­jan kan­ta­ma kor­vaus auton pysäköin­nistä ei ole ran­gais­tus. Perus­tus­laki­in on turha noja­ta, kos­ka kyl­lä sieltä löy­tyy myös omis­tus­suo­jan sään­nös. Parkkipirkot voivat aivan vapaasti käy­dä vielä lyömässä sakon päälle, jos auto on jätet­ty esimerkik­si pysäköin­tikiel­toalueelle. Mitään uut­ta lain­säädän­töä ei edes tarvi­ta, kos­ka asi­as­sa ei ole mitään epä­selvää. Ain­oa asia, mis­tä voidaan keskustel­la, on vuokran kohtu­ullisu­us, mut­ta tässäkään ei ole mitään mullis­tavaa juridis­es­ti. Ihan mitä tahansa ei voi siis vaa­tia, mut­ta tuskin­pa tuomiois­tuimet tule­vat nyt kan­net­tavia hin­to­ja alen­ta­maan kohtuullisuusperusteella.

  95. Eikös cityvihrei­den joku asvalt­ti-inti­aani haara ole jär­jestänyt jo näitä renkaan­ty­h­jen­nyshar­joituk­sia? Kohteena oli ne öky-maas­tu­rit joi­ta halut­ti­in vas­tus­taa niiden suurten kulu­tus­lukemien vuoksi. 

    Olisko Osmol­la siis jo koke­mus­ta, tuli tuo idea niin lu0ontevasti

  96. Älä myy koskaan luon­nol­lista monop­o­lia ja lop­puna vain keskustelua parkki­ju­tu­ista. Mis­sä tää jen­gi oikein kul­kee näin vaalien alla? No, eihän tos­ta var­maan isoa riitaa saa hal­li­tusju­tuis­sa? Ja toki, onhan se helkkarin tärkeä asia nyt.

  97. Kaupunkien ker­rostalo­jen asukas­toimikun­nis­sa­han on jo mon­en­laisia expret­te­jä mm. ene­gia­ex­pert­te­jä, että eikö vielä park­keer­au­s­ex­pert­ti joukkoon mahtuisi.

    Näin työt­tömiäkin saataisi­in aktivoitua valvo­maan vuokra-ker­rosta­lalon­sa ja ympäristön­sä käyt­töä. Tosin työvoimavi­ra­nomainen saat­taisi kat­soa työt­tömän omae­htois­es­ti löytämän­sä aktivi­teeti­in vuokrak­er­rostalon­sa piiristä karenssin alaisek­si toiminnaksi.

  98. “Kaupunkien ker­rostalo­jen asukas­toimikun­nis­sa­han on jo mon­en­laisia expret­te­jä mm. ene­gia­ex­pert­te­jä, että eikö vielä park­keer­au­s­ex­pert­ti joukkoon mahtuisi.”

    Ker­rostalokyt­tääjille täl­lainen kyt­täys­la­ki olisi herkku­pala haarukas­sa, näitä ekspert­te­jä löy­tyy pil­vin pimein

  99. IJ:

    Wikiar­tikke­lin tieto on jos­sain määrin puut­teel­lista. On toki vaikea selvit­tää lähteitä, joi­ta ei ole inter­netis­sä (vuo­den 1994 tapahtumat).

    Kiitok­set lisä­valais­tuk­sen tuomis­es­ta asian taus­toi­hin (osa kau­pan moti­vaa­tios­ta saa valais­tus­ta jo siitä linkkaa­mas­tani pöytäkir­jaot­teesta), ettei Suuren Kaal­i­hui­jauk­sen mallia nou­dat­taen haukkua räksytet­täisi väärää puuta.

  100. Mitenkä olisi luon­nol­lisen monop­o­lin takaisin­lu­nas­tus. Sak­salainen EON on osta­mas­sa Vat­ten­fallin Suomen toim­into­ja. Mitä vaatisi kyseis­ten toim­into­jen “kansal­lis­t­a­mi­nen”. Tulisiko seu­raa­van hal­li­tuk­sen ottaa eri­laiset takaisi­nos­tot ohjelmaansa?

  101. Sem­moi­sen (ei tosin luon­nol­lisen) monop­o­lin luovut­tamisen suh­teen kuin rahan painami­nen päät­täjämme ovat näköjään tekemässä tavanomaista viisaam­paa päätöstä.

  102. Muis­tel­laan­pas vähän tarkem­min. Espoos­sa myyn­nin kan­nal­la oli­vat kokoomus ja Vihreät. Demar­it vas­tusti, mut­ta jäivät vähem­mistöön juuri Vihrei­den takia. Siis nimeno­maan Vihreät oli­vat myyn­nin ratkaisijoina.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.