Ensisijaista perusturvaa korotettava

3.3.2011 · Aihe: _ 

SATA-komiteassa sovittiin kompromissina käytännöstä, jonka mukaan perusturvan riittävyydestä tehdään selvitys neljän vuoden välein päätöksenteon pohjaksi. Neuvotteluissa toisessa vaakakupissa oli vaatimus sitoa perusturva vähän parempaan indeksiin.

Nyt ensimmäinen selvitys on valmistunut. Yllätys ei ollut, että selvityksessä todetaan perusturvan taso peräti niukaksi niin, ettei se riitä alkuunkaan välttämättömiksi koettuihin menoihin. Uusi tieto oli, että perusturvan ostovoima on alentunut kun mittariksi otetaan käytettävissä olevat tulot asumismenojen jälkeen. Asumisen kalleus on ongelmana muutenkin. Jos Suomen perusturvaa verrataan muiden maiden vastaavaan, se on ihan säällisellä tasolla ennen asuntomenoja, mutta huomiota herättävän niukkaa asumismenojen jälkeen.

Oikea vastaus on tehdä, kuten Hesari sanoi eilisessä pääkirjoituksessaan eli nostaa ensisijaisen turvan tasoa, eikä niin kuin HS sanoi pääkirjoituksessaan jokin aika sitten, jolloin se vaati toimeentulotuen normin nostamista esimerkiksi viisilapsiselta perheeltä 700 eurolla kuussa.

On sosiaaliturvan valuvika, että melkein kaikilla perusturvan varaan pudonneilla toimeentulotuen normi ylittää ensisijaisen perusturvan tason. Toimeentulotuki on säännöiltään vastenmielinen. Se sopii vain ”orpo sokea kompastui sirkkeliin” -kaltaisiin erityistapauksiin ja tilapäiseen kriisiapuun.

Perusturvaa ei voi kuitenkaan nostaa, ellei nosta myös pienistä palkkatuloista käteen jäävää tuloa. Tämä taas voi tapahtua joko vähentämällä pieniin ansiotuloihin kohdistuvaa verotusta (progressiota pitää siis jyrkentää) paranna asumistuen ehtoja tai ota käyttöön samanlaista automaattista matalapalkkatukea kuin on esimerkiksi Yhdysvalloissa (Earned Income Tax Credit).

Kommentit

72 Vastausta artikkeliin “Ensisijaista perusturvaa korotettava”

  1. IJ kirjoitti 3.3.2011 kello 10:31

    Opiskelijat jätetään näissä uutisissa yleensä mainitsematta.

    Pitäisikö opintotuki mielestänne korvata perusturvalla (jolloin se nousisi todella huomattavasti) vai opiskelijat jotenkin rajata perusturvan ulkopuolelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.3.2011 kello 11:42

    Jos opintotuki korvattaisiin perusturvalla, mukaan tulisivat kaikki perusturvan viheliäisyydet. Se saisi opiskelijat keskittymään opiskeluun, koska palkkatyön tekeminen olisi t5äysin kannattamatonta, niin kuin se on työttömillä. Opintotuki on perusturvaa matalampi, mutta jos heittää 500 euron keikan/kk opintotuki antaa huomattavasti peremman nettotulon. Työnteon kieltoako opiskelijat ajavat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tiedemies kirjoitti 3.3.2011 kello 12:01

    Minusta voitaisiin lähteä vaikka ensialkuun siitä, että opintotukea laajennettaisiin. Tosin sitä ei pitäisi tietenkään nimittää opintotueksi, vaan nimi vaihdettaisiin joksikin muuksi, ja se voisi säilyä “vastikkeellisena” siten kuin opintotuki: sen saamisen ehtona on, että näyttää joko opiskelleensa, mutta opiskelun sijaan riittää että on tehnyt jotain muuta asiaa X sen saamisen aikana. Ja aivan kuten nykyiselläänkin, toimeentulotukea ei tippuisi eikä mitään muutakaan, jos on tämän systeemin parissa.

    Tuo asia X voisi ihan hyvin olla vaikka joku työ, jonka työnantaja sitoutuu siihen, että työn puitteissa oppii jotain työelämän kannalta hyödyllistä, eräänlainen oppisopimus.

    Samalla voisi luopua tiukoista, epäreiluista, ja epäjatkuvista vuosikohtaisista tulorajoista. Vaikka niin, että ilmoittamalla että nyt voitte muuten katkaista toistaiseksi tuen maksun, välttyisi kaikelta rankaisulta sen päivämäärän jälkeen.

    Vuonna 2000 nimittäin parillekin tutulle kävi niin, että he valmistuivat keväällä, ja menivät rahakkaisiin hommiin saman tien, tulorajojen takia Kela laskutti pahimmillaan tuplasti sen, mitä opintotukea oli maksettu. Tämä on aivan sairasta, ja vaikka nykyään maksukatto on “vain” maksettu tuki +15% tai jotain, se on silti täysin mielisairas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Liian vanha kirjoitti 3.3.2011 kello 12:08

    Opiskelijoiden työnteon estäminen on typerin keksintö mitä voidaan tehdä.
    Ihmisen kehitykselle ja teollisen työn kulttuurin oppiminen tapahtuu 15-25 ikävuoden välillä ja jos tuosta ajasta suuri osa vietetään koulun penkillä niin saamme aikaiseksi sukupolvia, jotka eivät osaa tehdä työtä systemmattisesti eivätkä sopudu työelämään.
    Opiskelijan työn estäminen on suuri karhunpalvelus nuorelle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.3.2011 kello 12:37

    Selvyyden vuoksi minä en ole sitä mieltä, että työnteko pitäisi opiskelijoilta estää. Olisi kuitenkin kohtuullista, että opiskelijat, jotka vertaavat opintotukea työttömyysturvaan vertaisivat sitä kokonaisuutena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Artturi B kirjoitti 3.3.2011 kello 12:31

    Osmo:

    Yllätys ei ollut, että selvityksessä todetaan perusturvan taso peräti niukaksi niin, ettei se riitä alkuunkaan välttämättömiksi koettuihin menoihin.

    Onks tietoo kenen mukaan välttämättömiks koettuihin menoihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Juho Laatu kirjoitti 3.3.2011 kello 12:44

    Eikö tätä voi lähestyä perustulon näkökulmasta? Annetaan opiskelijoille könttäsumma rahaa ja vapaa oikeus hankkia lisätienistejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Olli Kärkkäinen kirjoitti 3.3.2011 kello 12:50

    Earned Income Tax Credit ei kovin paljoa eroa Suomen työtulovähennyksestä. EITC tosin riippuu lasten lukumäärästä siten että se on lapsiperheille suurempi. Periaatteessa EITC:n ja työtulovähennyksen ero on se että EITC voi olla suurempi kuin henkilön maksamat verot, jolloin henkilön marginaaliveroaste on negatiivinen.

    Jos siis Suomessa haluttaisiin käyttöön EITC-tyylinen ansiotulotuki, se voitaisiin toteuttaa yksinkertaisimmin työtulovähennystä muokkaamalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Matti Kinnunen kirjoitti 3.3.2011 kello 13:55

    Järjestelmäarkkitehtinä olen sitä mieltä, että sosiaaliturvaa liittyvää lainsäädäntöä on radikaalisti yksinkertaistettava. Nykyinen lainsäädäntö on liian monimutkainen: sitä ei selvästikään kukaan ymmärrä kokonaisuudessaan eikä sitä ole mahdollista toteuttaa tietojärjestelmissä. Rahaa ja inhimillisiä voimavaroja kuluu hukkaan joka vaiheessa: lainvalmistelussa, eduskunnassa, KELA:ssa, sossussa, ja kaikkeen näihin liittyvissä IT-järjestelmissä.

    KELA aloitti järjestelmiensä uudistamisprojektin. Projektin kestoksi arvaavat 10 vuotta. Selvästikin järjestelmät ovat aivan liian monimutkaisia, koska niiden toteuttamiseen IT:ssä menee kauemmin kuin niiden elinkaari on!

    Sama vaiva vaivaa autorekisterikeskusta. Ja montaa muuta.

    Lakien pitäisi olla yksinkertaisia, jotta niitä voitaisiin laittaa toteen automaattisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. nimetön kirjoitti 3.3.2011 kello 14:02

    tiedemiehelle: Ainakin minun opiskeluaikana (parisen vuotta sitten) oli niin, että valmistumisen jälkeen sai tienata niin paljon kuin halusi ja tulorajat eivät vaikuta valmistumisen jälkeen tienattuihin tuloihin. Kela kyllä lähetti postissa karhuamiskirjeitä, mutta kun haki päätökseen muutosta jossa oli liitteenä, tutkintotodistus ja palkkakuitit, joista selviää mikä osa tuloista on tienattu ennen ja jälkeen valmistumisen, niin sitten kyllä kela kyllä muutti päätöksen.
    Tietty jos valmistuminen ei ole virallinen ja on kirjoilla opiskelijana, niin silloin kyllä tulorajatkin vaikuttavat, mutta silloin saa myös opiskelijaedutkin.

    Mutta joo tulorajat on muutenkin idioottimaisia, koska jos opiskelija tienaa paljon, hän myös maksaa veroja niistä tuloistaan. Minusta opintotuki pitäisi olla sidottu vain ja ainoastaan siihen suorittaako opintoja ja ne rajat saisivat olla nykyistäkin tiukempia ja opintotukiaika lyhyempi.

    Ainakin tuttavapiirissä on ihan työssäkäyviä, jotka eivät oikein selviydy perusmenoista juurikin siksi, kun asumismenot ovat niin suuria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Jouni kirjoitti 3.3.2011 kello 14:29

    Sinänsä olisi toivottavaa, että opiskelijoiden työssäkäynti vähenisi merkittävästi. Harvan mielenterveys kestää pidemmän päälle töissäkäyntiä kokopäiväisen opiskelun rinnalla. Moni kuitenkin yrittää, kun opintotuki ei riitä elämiseen eivätkä nuoret vielä tunne rajojaan. Tämän seuraukset näkyvät sitten mm. opiskelijoiden mielenterveysongelmissa ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvissa kolmikymppisissä.

    Opintotuen takaisinperintä olisi kyllä helppo toteuttaa nykyistä fiksummin siirtämällä se verotuksen yhteyteen. Tulorajojen ylityttyä jokaisesta ansaitusta eurosta joutuisi palauttamaan sen vajaa 40 senttiä opintotukea takaisin, kuten nykyisinkin keskimäärin joutuu, mutta tämä tapahtuisi jatkuvasti eikä porrastetusti. Tämä olisi kohtuullisen helppoa huolehtia verokortilla jo etukäteen, ja jos mätkyjä joutuisi silti maksamaan, on niiden maksajien kohtelu ainakin huomattavasti opintotuen takaisinperintää inhimillisempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Gnu kirjoitti 3.3.2011 kello 14:48

    Todella radikaali remontti perusturvaan ja verotukseen tekisi hyvää, valitettavasti se ei ole mahdollista todellisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Matti Kinnunen kirjoitti 3.3.2011 kello 15:07

    ” Jos Suomen perusturvaa verrataan muiden maiden vastaavaan, se on ihan säällisellä tasolla ennen asuntomenoja, mutta huomiota herättävän niukkaa asumismenojen jälkeen.”

    Tästä voisi päätellä, että asumismenojen alentaminen ei olisi kovinkaan huono tehtävä seuraavalle hallitukselle. Mitä halvempaa asuminen, sitä vähemmän tarvitaan erilaisia tukia ja sitä vähemmän täytyy tapella veroista.

    halvempi asuminen myös vapauttaisi pääomia johonkin muuhun.

    Hesassa uudet asunnot maksavat yli 6000e/m^2 keskimäärin. Se on noin kaksi kertaan keskimääräinen nettopalkka. Aika paljon. Toisaalta, vaikka kuuluisi parhaiten tienaavaan prosenttiin palkansaajista, niin silti ei juuri yhtä neliötä pysty nettopalkallaa maksamaan kuuussa. Tilanne on aivan naurettava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tonni käteen kirjoitti 3.3.2011 kello 15:42

    Rehellisintä olisi suoraan nostaa pienten tulojen verotuksen alaraja hivenen alle tason, jonka toimeentulotuesta jokatapauksessa minimisään kullekin on tarkoitettu jaettavan. Sen jälkeen voisi katsoa muita toimenpiteitä, jos on tarpeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tonni käteen kirjoitti 3.3.2011 kello 16:28

    Kussakin järjestelmän koukerossa taitaa olla oma psykologinen syynsä miksi se on kehitetty ja siksi siitä ei välttämättä saa matemaattista mallia kuin jälkikäteen.

    Ihmiset ovat erilaisia ja jos kaikkia kohdellaan samalla sapluunalla rahaa palaa, mutta välttämättä mitään ei saada aikaiseksi. “Oikeudenmukaisuus” ehkä on saavutettu jostain näkökulmasta, muttei välttämättä onnellisuutta ja hyvinvointia.

    Sosiaaliturva tai muukan turva ei ole pelkästään laskennallinen asia ja siksi se on niin monimutkainen.

    Luottamus syntyy vähitellen ja siksi äkkinäiset järjestelmämuutokset saattavat olla vaarallisia.

    Ehkä käytännössä kannattaisi kokeilla erilaisia perusturvamalleja eri paikkakunnilla ja eri ikäluokilla ja laajentaa niitä vähitellen. Tiedemiehen ajatus “opintotuen” laajentamisesta kuulostaa hyvältä, koska nuoriso on jo tottunut järjestelmän logiikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. B.J kirjoitti 3.3.2011 kello 16:46

    “jos heittää 500 euron keikan/kk”

    Vähän realismia. Jos saat joka toiseen vapaapäivään keikan, niin et vieläkään tienaa tuota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Liian vanha kirjoitti 3.3.2011 kello 16:48

    “Tämän seuraukset näkyvät sitten mm. opiskelijoiden mielenterveysongelmissa ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvissa kolmikymppisissä.”

    Ja höpö höpö, työ tressaa sairaaksi vain silloin kun ei ole aikoinna opetellut tekemään töitä eikä osaa siten arvioida voimavarojaan.
    Ei 60-70-luvuillakaan opiskeltu kokopäivätoimisesti, silloin sai pienen opintolainan ja kesät, muut lomat ja opiskelun ohessakin piti tehdä työtä. Silloin raadettiin raskaissa ruumiillisissa hanttihommissa mutta kun osasi tehdä työtä oikein niin ei se rasittanutkaan liikaa-
    Sitten tuli 80-luku ja opiskelu oli edelleen lainapohjaista ja moni lensi siihen lankaan, että otti maksimilainat ja eli veloissa 20 seuraava vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Pyöräilijä kirjoitti 3.3.2011 kello 17:06

    Mielestäni opintotukea voisi korottaa ja tehdä samalla opintolaina pakolliseksi, kunhan sen ehtoja muutetaan. Eli siten että opintolainaa maksetaan pitkään palkkatulojen mukaan kuten kai Ruotsissa.

    Jonkinlainen nimellinen maksullisuus, tai pakkolaina parantaisi varmasti motivaatiota.
    Tosin suurempi syy opintojen viivästymiselle on lukion jälkeinen ajelehtiminen ja pyrkiminen, johon voi kulua vuosia.

    Samalla tulisi karsia humanististen- ja taidealojen aloituspaikkoja, ja lisätä perinteistä ammattikoulutusta. Duunareille ja kovempien alojen maistereille löytyy kyllä töitä tulevaisuudessakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Pyöräilijä kirjoitti 3.3.2011 kello 17:09

    Ja sosiaaliturvaa tulisi tosiaankin parantaa lieventämällä verotusta taulukon alapäässä. Käytännössä osa rahoista säästyisi sosiaalipuolen menoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Elina kirjoitti 3.3.2011 kello 17:27

    Liian vanha:

    Ja höpö höpö, työ tressaa sairaaksi vain silloin kun ei ole aikoinna opetellut tekemään töitä eikä osaa siten arvioida voimavarojaan.

    Kai minäkin tulen sitten liian vanhaksi, koska olen täysin samaa mieltä.

    Opiskelijat ovat tehneet töitä opiskelujen lomassa maailman sivu.

    Työnteko ei mielenterveysongelmia aiheuta, vaan pikemminkin tekemättömyys.

    Oma poika lukion ohella vetää junnutreenejä ja pianotuntejakin on listalla — siis opena.

    Arvioisin poikani mielenterveyden normaaliksi.

    Ihmeelliseksi on maailma mennyt, jos työnteko noin lähtökohtaisesti aiheuttaa mielenterveysongelmia. Kyllä se minusta on ihan päinvastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Jouni kirjoitti 3.3.2011 kello 17:53

    Liian vanha: Olet nimimerkkisi mukaisesti selvästikin vieraantunut nykyopiskelijoiden ja -kolmikymppisten todellisuudesta. Erilaiset mielenterveysongelmat ja muut stressiin liittyvät vaivat ovat yleistyneet, ja merkittäviä syitä niihin ovat mm. epävarmuus ja liika työnteko.

    Tokihan syy tuohon kaikkeen on siinä, että nuoremmat sukupolvet ovat huonoja ihmisiä. Säilyy ainakin oma mielenterveys, kun pitää toisten ihmisten ongelmia heidän omana vikanaan ja uskottelee itselleen, ettei niihin siksi tarvitse puuttua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Tapio Peltonen kirjoitti 3.3.2011 kello 18:33

    Radikaali verotuksen ja sosiaaliturvan uudistus olisi välttämätön, mutta kuten on nähty, se ei tule tapahtumaan ennen kuin nykyinen järjestelmä romahtaa omaan mahdottomuuteensa katastrofaalisella tavalla.

    Siitä pitävät huolen sellaiset yhteiskunnalliset vaikuttajat kuin ammattijärjestöt ja puolueista SDP, Kokoomus, Keskusta ja Vasemmistoliitto. Vihreidenkään kanta asiaan ei ole missään määrin selkeä. Vähän arveluttaa äänestää Vihreitä. Osmo Soininvaara -puoluetta voisin äänestää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kalle kirjoitti 3.3.2011 kello 18:50

    Selvitystä on jonkin verran uutisoitu, mutta en ole jaksanut lukea koko paperi läpi. Uutisten perusteella kyse on “tutkimuksesta”, jossa ensin annetaan tulos, jonka jälkeen “tutkija” pyrkii selvittämään, miten tuloksen todistaisi. 😀 😀 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Seppo Niini kirjoitti 3.3.2011 kello 18:57

    Britanniassa on seuraava sunnitelma (joku hallituksen edustaja kertoi BBC kanavalla). Yhteiskuntaa/veronmaksajaa hyödyttävää alaa, lukukausimaksu on 5000 puntaa. Jos opiskelee vain omaksi hyödykseen (esimerkkinä) historian opinnot)saa maksaa 15000 puntaa. Kuullostaa rajulta, mutta toisaalta pitääkö veronmaksajien rahoittaa valtaisaa opiskelijoiden joukkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Tavallinen Teknikko kirjoitti 3.3.2011 kello 19:05

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo

    #
    Tanskassa taataan käytännössä koskematon 1 300 € minimitulo jokaiselle kansalaiselle. Tämä tulo sisältää työvelvoitteen (kenen mukaan?).
    #

    Mille tasolle Osmo arvioisi Suomen vastaavan minimitulon asettuvan sillä mallilla mitä ajat
    Suomeen syntyväksi? Siis todelliset luvutkin tulisi löytyä näkemyksillesi kuin ainoastaan
    teoreettiset kysymykset ja pohdinnat!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. TomiA kirjoitti 3.3.2011 kello 19:56

    Googlaamalla ei löytynyt ainakaan äkkiseltään tietoa perusturvaan varassa elävien sukupuolijakaumalla. Oisko 90% miehiä eli sama määrä kuin syrjäytyneissä?

    Niin tai näin, on vaikea uskoa, että Vihreät, feministiseksi julistautunut puolue, ryhtyisi tekemään mitään asian hyväksi niin kauan, kun ongelma koskee huono-osaisempaa sukupuolta. Tai, no, jotain ehkä mutta agendalla se voisi olla listalla jossain kuun valaisemalla puolella, jos joku sen onnistuisi agendalle saamaan.

    Joltain osin Persujen menestys johtuu feministeistä. Kiittäisin, jos Persut eivät olisi niin älytön puolue. No, ehkä tämä kuitenkin on askel oikeaan suuntaan, ehkä joku päivä Tasa-arvon neuvottelukunnassa on miesjäsen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Kimmo kirjoitti 3.3.2011 kello 20:05

    Vahva vainu kertoo, että seuraava hallitus korottaa perusturvaa laajan konsensuksen vallitessa n. 7,60€/kk.

    Tästä riittääkin hummattavaa, erityisesti sille suurella osalle työttömiä, jotka ovat ulosoton asiakkaita. Siellä tämä tuloraja mukaan lukien asuminen on n. 560€/kk. Lopusta vouti vie 2/3 osaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. juge kirjoitti 3.3.2011 kello 20:11

    Ei kai kukaan ole ajatellut että tämä sossutuki olisi joku pysyvä ratkaisu ihmisen elämän rahoittamiseksi? Tuohan pitäisi olla tarkoitettu vain ylimenmokaudeksi väliaikaiseksi hätäavuksi.

    Jos sitä rupeaa nettoamaan vuosikausia ja asumiskulut on liian kovat niin muuttanee sitten jonnekin halvempaan paikkaan.

    Perusturvan kohottaminen vain laiskistaa ennestäänkin laiskoja ihmïsiä. Sitäpaitsi minusta kuulostaa aika isolta summalta jos asumisen jälkeen jää keskimäärin vielä 500 euroa yhdelle ihmiselle kouraan. Ilmaista rahaa. Tuohonhan pitäisi tienata melkein 2 tonnia. Eihän tuo voi olla sossutuen tarkoitus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Salon Petri kirjoitti 3.3.2011 kello 21:02

    Toivottavasti nämäkin asiat lutviintuvat.

    Kymmeniä tuhansia työssään vammautuneita ja sairastuneita joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, kun vakuutusyhtiö kiistää korvausvastuunsa.

    Toivottavasti edes vihreiden kansanedustajat vastaavat tähän tekemääni tiedusteluun epäkohtien poistamiseksi.

    “Suomen ihmisoikeustilannetta ei voida käsitellä ilman, että mukaan otetaan avoimeen läpivalaisuun vakuutuslääkärit ja vakuutuslakimiehet.

    Vasta vaalirahoituksen salaisuudet avaamalla päästään tilanteeseen, jossa voidaan arvioida ensimmäistä kertaa maan tapaa rehellisyydessä ja avoimuudessa.

    Hallitusohjelmasta ja sen tiukasta noudattamisesta on tullut yksi merkittävin maassa vallitsevan harmaan hallinnon alue.”

    Suomen ihmisoikeustilanne ja vakuutuslääketiede
    http://ajankuva.blogspot.com/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Matti kirjoitti 3.3.2011 kello 21:02

    “Opintotuki on perusturvaa matalampi, mutta jos heittää 500 euron keikan/kk opintotuki antaa huomattavasti peremman nettotulon.”

    Tämä kuulostaa reilusti yläkanttiin heitetyltä. 500e/kk on käytännössä reilun viikon täysipäiväinen työ melkein missä tahansa opiskelijalta luonnistuvassa työssä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Riitta kirjoitti 3.3.2011 kello 22:12

    Sinänsä olisi toivottavaa, että opiskelijoiden työssäkäynti vähenisi merkittävästi. Harvan mielenterveys kestää pidemmän päälle töissäkäyntiä kokopäiväisen opiskelun rinnalla.

    Opiskelijat ovat tehneet töitä opiskelujen lomassa maailman sivu.

    Ovat toki, mutta silloin kun minä olin nuori ja opiskelin (90-luvun alkupuolella), opintorahan ostovoima oli selvästi parempi, mitä se on nykyään. Nykyopiskelijat joutuvat tekemään töitä enemmän saavuttaakseen saman elintason, mitä meillä oli.

    Seurasin toisaalla keskustelua siitä, miksi partioliikkeen jäsenmäärä sen kuin pienenee. Veikkaisin yhdeksi syyksi sitä, että opiskelijoilla ei riitä enää samaan tapaan paukkuja järjestää toimintaa nuoremmille, mitä meillä oli, koska töitä täytyy tehdä myös lukuvuoden aikana.

    Oma poika lukion ohella vetää junnutreenejä ja pianotuntejakin on listalla — siis opena.

    Näistä harrastuksista siis maksetaan ihan palkkaa? Täytyykin tarkkaan miettiä, viekö nuo muksunsa partioon vai pianotunneille… partiossahan nuoret (ja aikuiset myös) maksavat siitä, että saavat järjestää toimintaa. Se pitää harrastuksen lapsille halpana ja myös tosiasiallisesti avoimena kaikille. En tiedä, onko yhteiskunnan kokonaisedun mukaista se, että toimintaedellytykset ovat heikentyneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Sampo Smolander kirjoitti 3.3.2011 kello 22:52

    Tiedemies: ei se noin mene. Kyllä valmistumisen jälkeen, kesken vuottakin, saa alkaa tienaamaan opintotukirajoista välittämättä. Katso täältä: http://kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/150801092508IL?OpenDocument

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Tavallinen Teknikko kirjoitti 3.3.2011 kello 23:28

    Minä en kyllä ymmärrä miksi opiskelijat breikkaavat tähän keskusteluun, kun kyllähän he viimeistään sitten pääsevät osaksi “sosiaaliturvaa”, kun valmistuttuaan kenties työtömiksi pääsevät tai valmistuvat. Toki parempaa opiskelijoille toivoisi heidän tulevaisuudelleen, kuin päästä työttömiksi valmistuttuaan.

    Me jo opintomme suorittaneet ja työelämän jälkeen työttömiksi jääneet olemme sitä mieltä, turha opiskelijoinen on ryhtyä huutelemaan ennenaikaisesti. Opiskelijan tehtävä on opiskella ja pitää päässään, että on tekemässä tulevaisuuttaan opiskelemalla.

    Kyllä tänne työttömien armeijaan pääsee sitten, jos ei saa työtä valmistuttuaan. Ja opiskelkaa kielitaitonne sen verran hyvällä tasolla, että ette ole enää riippuvaisia suomen kielestä, että ainakin englanti taipuu kuten paikallisetkin englannin kieltä taitavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. MIVa kirjoitti 3.3.2011 kello 23:45

    Kyllä nykyopiskelijoilla on vaikeaa ja hirveästi täytyy työtä tehdä ja valtion ilmaista rahaa pitäisi saada lisää jne.
    Mulla oli kyllä 60 ja 70 luvulla tosi helppoa kun silloisilla mahdollisilla tuilla (=0mk) oli niin hyvä ostovoima. Ainoa mitä sain, oli opintolaina, jonka korko ei ollut kovin korkea ja siihenkin tarvitsi yksityiset takaajat. Tein kesät duunia aluksi ja myöhemmin ensin puoliviikkoja opetushommissa ja lopuksi täyspäivää teollisuudessa. Valmistuin, mutta kestihän se.
    Poikani aloitti jo kouluaikana kesähommat ensin fyysiset sitten atk-juttuja jopa kouluaikana päivän jälkeen. Opiskeluaikana koko ajan teki töitä lähes täyspäiväisesti. Valmistui, mutta meni vielä toiseen opiskelumestaan täysipäiväduunissa. Valmistui sieltäkin ihan ok-ajassa. (DI+KTM). Sai jotain opintorahoja, mutta makseli niitä kyllä sitten osaksi takaisin.En itse tiedä yliopiston opiskelun vaativuudesta, joten ehkä nämä mainitut opiskelupaikat ovat sen verran iisejä, joten niissä opiskelu on helpompaa eikä vaadi samanlaista paneutumista.
    Joku heitti ilmeisesti iroonisesti jollekin, että opiskelijat ovat ilmeisesti huonontuneet vanhoista ajoista. Ehkäpä. Ehkä on vain totuttu, että yhteiskunta kasaa fyrkan eteen, kunhan mä nyt vaan jotain teen, että tietyt pykälät täyttyy.
    Miten ihmeessä koko 60 ja 70 luvun porukka (80 luvusta en tiedä) selvisi opiskelusta ilman suurempia mielenterveysongelmia, vai selvisikö?
    Ehkä tää on sitä juttua, että voi niitä hyviä vanhoja aikoja. Poika tosin tuli yo:ksi 97.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Gnu kirjoitti 4.3.2011 kello 9:27

    Suomessa verotus on täysin epäloogista kun eläkkeitä ja tukiakin verotetaan. Koko järjestelmä on ylikypsäksi keitetty. Onneksi on harmaa talous se on sosiaaliturvamme selkäranka, kunnes kunnon perusturva ja kohtuullinen verotus on järjestetty(eli ei koskaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. IJ kirjoitti 4.3.2011 kello 10:00

    Eiköhän tässä ole selvää, että sosiaaliturvajärjestelmä ja verojärjestelmä ovat niin naimisissa keskenään, että niiden merkittävä (pohjamutia myöten) uudistaminen vaatii valtavan määrän työtä. Tämä uudistaminen pakostakin puuttuisi kuntien ja valtion työnjakoon ja mahdollisesti (muttei välttämättä) loisi uusia toimintatasoja (vrt. Ruotsin maakäräjät).

    Kun katsoo eduskunna nykymenoa ja toisaalta asiaan tarvittavaa selvitysten määrää, on selvää, ettei tuota uudistusta saisi vaalikaudessa aikaan, eikä kolmikannalla koskaan (SATA-komitean kokemukset). Eikös Braxkin sanonut uutisille, että hyvä lainvalmistelu vie n. 7 vuotta.

    Ehdottaisinkin, että seuraava hallitus koottaisiin puolueista, jotka kykenisivät radikaalin muutoksen suunnitteluun, ja hallitus valmistelisi vaalikauden aikana kokonaisvero- ja sosiaaliuudistuksen, joka tuotaisiin vuoden 2015 eduskuntavaaleihin kansan äänestettäväksi (joko kansanäänestyksenä, tai hallitusrintaman “luottamusäänestyksenä”).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Syltty kirjoitti 4.3.2011 kello 10:11

    Minä epäilen, että opiskelijoiden mielenterveydeliset ongelmat johtuvat pääasiassa kahdesta seikasta:
    1. opiskelijoina on nykyään paljon myös sellaisia ihmisiä, jotka olisivat ennen viettäneet aikansa lapionvarressa. Näissä henkilöissä on paljon niitä, joille vastuu on liikaa.
    2. ennen opiskelija saattoi luottaa siihen, että valmistumisen jälkeen töitä löytyy. Monella opiskelijalla on “saanko ikinä töitä valmistumisen jälkeen”-pelko perseessä, joka taas kohdan 1 kanssa aiheuttaa jatkuvaa stressiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Elina kirjoitti 4.3.2011 kello 14:52

    Riittta ihmettelee:

    Näistä harrastuksista siis maksetaan ihan palkkaa?

    Ei harrastuksista mitään palkkaa makseta, vaan työstä.

    Aikamoinen prässi on käyty läpi, jos soittotaito on sitä luokkaa, että pystyy antamaan yksityistunteja. Meillä kolme vuotta äidin (minun) yksityisopetusta ja sen jälkeen kymmenen vuotta opistoa.

    Urheilussa on kaksi SM-mitalia eli ei tämä valmentajan paikkakaan ihan ilmaiseksi ole tullut.

    Eli siitä vain lapsi pianotunneille partion sijaan. Ehkä prosentti piano-opiskelut aloittavista lapsista etenee sille tasolle, että on valmius opettaa. Mutta tähän prosenttiin voi kuulua juuri sinun lapsesi.

    Lahjakkuus yhdistettynä työntekoon takaa, ettei tarvitse koskaan kärvistellä Siwan kassalla ryöstön kohteena.

    Mutta perheeni nyt ei ollut pääpointtini, vaan…

    Työnteko kasvattaa elämänhallintaan ja ne vanhemmat, jotka siihen eivät kannusta tekevät karhunpalveluksen lapsilleen.

    Kyllä se voi lyödä aika pahasti kasvoille, kun siinä reilusti parikymppisenä alkaa opetella pelisääntöjä työelämän puolella. Mielenterveysongelmathan ovat yksilön ja ympäristön kohtaamisongelmia — harvemmin mitään supersekoamisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. MIVa kirjoitti 4.3.2011 kello 22:30

    Oli Elinalta hyvä kommentti. Ite en noista soitteluista tahi urheilusta mitään ymmärrä. Kattelen/kuuntelen kyllä. Toi osuus työnteon arvostuksesta ja kannustamisesta on ihan ok.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Riitta kirjoitti 4.3.2011 kello 23:07

    Ei harrastuksista mitään palkkaa makseta, vaan työstä.

    Se on määrittelykysymys, missä vaiheessa harrastus muuttuu työksi. Palkanmaksu on tietenkin oikein hyvä määritelmä.

    Ehkä prosentti piano-opiskelut aloittavista lapsista etenee sille tasolle, että on valmius opettaa.

    Epäilemättä, muttei tule joka sudenpennustakaan isona leirinjohtajaa, tms. Olen antanut itselleni kertoa, että jokainen nousujohteinen harrastus alkaa lukioiässä kovasti jo muistuttaa työtä, jos ei ole palkkatyötä, niin sitten se on vapaaehtoistyötä.

    Kun kolmatta sektoria niin kovasti haluttaisiin hyvinvointivaltiota pitämään kasassa, niin täytyy huolehtia siitä, että myös nuorilla on tosiasiallinen mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä. Opiskelulta riittää varmasti aikaa työnteolle, mutta aikaa vievä harrastus voi olla jo liikaa.

    ennen opiskelija saattoi luottaa siihen, että valmistumisen jälkeen töitä löytyy. Monella opiskelijalla on “saanko ikinä töitä valmistumisen jälkeen”-pelko perseessä, joka taas kohdan 1 kanssa aiheuttaa jatkuvaa stressiä.

    Tätä hoettiin jo 90-luvulla ja kummasti sitä silti työllistyttiin… Tiedän, että on opiskelijajärjestöjen intresseissä synkistellä, jotta saisivat opiskelijaetuuksia nostettua, mutta jotenkin tuntuu vähän liialliselta. Varmasti tämä synkistely aiheuttaa myös ihan turhaa murehtimista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Jaakko kirjoitti 5.3.2011 kello 5:08

    Eihän siitä kovin kauan ole, kun Osmo esitti tarkat laskelmat perusturvan riittävyydestä?!
    Ongelma tahtoo vain olla, että jos vaikkapa 50 -vuotias sairas ja irtisanottu diplomi-insinööri haluaisi tehdä vielä töitä, niin ainut mahdollisuus olisi siivooja tms. matalapalkkatyö. Sekö olikin Suomen sosiaaliturvan tarkoitus? Syrjäyttää ja katkeroittaa ihminen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Elina kirjoitti 5.3.2011 kello 8:38

    Riitta,

    Katson, että poika on opiskellut musiikkia, ei niinkään “harrastanut”. Nyt hänellä on erityistaito, josta ollaan valmiita maksamaan.

    Silloin se on aivan yksiselitteisesti työtä.

    Väheksymättä mitenkään ryhmänvetäjän roolia partiotoiminnassa, niin ei se mitään ihmeellistä erityisosaamista vaadi.

    Urheiluseuratoiminta onkin vähän eri viivalla soittotaitoon nähden eikä siitä nyt kummoisesti maksetakaan — jotain kuitenkin. Liikutaan kuitenkin harrastustoiminnan, vapaaehtoistyön ja palkkatyön välimaastossa.

    ++++++++

    Nämä kommentoimasi nuorten epävarmuuden kokemukset tulevaisuuden suhteen ovat tosiaan vain sisäisiä kokemuksia. Kokevathan ihmiset lisääntyvässä määrin turvattomuutta katuväkivallankin suhteen. Tosiasiassa ulkopuolisiin kohdistuva satunnainen väkivalta on jatkuvasti pikemminkin vähentynyt ehkä joitain hyvin rajattuja alueita lukuun ottamatta.

    Selittävänä tekijänä nuorten masennusluvuille pitäisin nimenomaan tätä itse koettua elämänhallinan puutetta ennemmin kuin todellisia ympäristön olosuhteita. Tietyllä tavalla elämä on nuorillekin turvatumpaa kuin koskaan. Viime kädessä sossu pelastaa, jos muuta ei keksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Syltty kirjoitti 5.3.2011 kello 8:56

    MIVa
    “Joku heitti ilmeisesti iroonisesti jollekin, että opiskelijat ovat ilmeisesti huonontuneet vanhoista ajoista.”

    Jos nykyään 60% ikäluokasta koulutetaan korkeakoulussa, niin onko se mikään ihme? Montakos prosenttia 70-lukulaisista parikymppisistä kävi vähintään opistotason koulutuksen? 10%…20%?

    Esimerkiksi vuonna 1981 yliopistotutkintoja suoritettiin 10 873 kpl kun taas 2009 23 831 kpl eli enemmän kuin kaksinkertainen määrä. Samaan aikaan ikäluokkien koko on eli suhteellisesti nousu on ollut tuotakin rajumpaa.

    Lähde:
    https://kotaplus.csc.fi/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Elina kirjoitti 5.3.2011 kello 10:39

    Artturin kysymykseen löytyy ainakin tällainen Kuluttajatutkimuksen selvityksestä poimittu pätkä vastaukseksi:

    “Rahasummien pitäisi selvityksen mukaan […]riittää turvaamaan “kohtuullisen minimin mukainen kulutus”, eli terveellisen ruoan lisäksi toimiva koti, siistit vaatteet ja tavanomainen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan.

    Se tarkoittaa sitä, että nyky-Suomessa jokaisella pitää olla esimerkiksi oma matkapuhelin ja tietokone. Tietoliikennekulut rouhaisivatkin minimibudjeteista yllättävän ison siivun. Kohtuullisiksi menoiksi laskettiin myös muun muassa yksi kotimaan lomamatka ja yksi kulttuurikäynti vuodessa, sanomalehden tilaus ja kampaamokäynnit 4-6 kertaa vuodessa.”

    Jos tästä nyt kovalla kädellä lähtee karsimaan, niin ainakaan tietokone ei mielestäni ole välttämättömyys. Helsingissä voi käyttää konetta työvoimatoimistoissa, kirjastoissa ja erilaisissa sosiaalikeskuksissa. Esim. läntisen alueen sosiaalitimistossa on neljä vapaasti käytettävää konetta. Myös tulostaminen on maksutonta.

    Kulttuuririentoja eli erilaisia näyttelyitä, esityksiä ja luentoja on ilmaiseksi saatavilla pilvin pimein. Kampaamokäynti joka toinen kuukausi nyt on aivan turhaa, kun pitää pitkiä hiuksia. Niitä voi itse (tai joku tuttava) tasoitella tarpeen mukaan. En nyt tiedä tarvitseeko työtön mitään varsinaista lomamatkaakaan. Sanomalehdet voi lukea kirjastoissa tai jo mainituissa sosiaalikeskusten tiloissa. Paperiroskiksista löytää aikakauslehtiä kätevästi, jos ei jaksa talsia aina kirjastoon.

    Teksti jättää täysin avoimeksi, mikä on “toimiva koti” tai “tavanomainen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan”. Mikäli on aivan ilman huonekaluja ja välttämättömiä kodinkoneita kuten jääkaappia ja liettä, ne kustannetaan kyllä toimeentulotuen erityisosana. Liesi nyt kuuluukin itse asiassa vuokranantajan vastuulle.

    Kyllä se raha jotenkin kummasti tuntuu monelle perustuella eläville kuitenkin riittävän, koska tiedän montakin tapausta, jotka päivittäin nököttävät kapakassa neljän euron tuoppi edessään — eikä se siihen yhteen jää. Useat polttavat tämän lisäksi tupakkaa.

    Mutta he sitten jättävät ilmeisesti tämän vuosittaisen kotimaan lomamatkan ja oopperakäynnin väliin. Parturissakaan ei välttämättä käydä joka toinen kuukausi ja terveellisen syömisen ja siistin pukeutumisenkin kanssa on vähän niin ja näin. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Liian vanha kirjoitti 5.3.2011 kello 14:07

    “Liian vanha: Olet nimimerkkisi mukaisesti selvästikin vieraantunut nykyopiskelijoiden ja -kolmikymppisten todellisuudesta.”

    Minulla on kotona kaksi esimerkkiä, miten voi elää terveenä ja tehdä töitä ja opiskella.
    Kumpikin poika on tehnt töitä 14-vuotiaasta ja koulussa he ovat 10 oppilaita. Nyt Ressun lukiossa, mutta silti vielä terveitä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Liian vanha kirjoitti 5.3.2011 kello 14:11

    “ennen opiskelija saattoi luottaa siihen, että valmistumisen jälkeen töitä löytyy. Monella opiskelijalla on “saanko ikinä töitä valmistumisen jälkeen”-pelko perseessä, joka taas kohdan 1 kanssa aiheuttaa jatkuvaa stressiä.”

    Höpö, höpö,minä valmistuin 1975 ja ennätin töihin. Seuraavia valmistujia kohtasi jättityöttömyys ,josta selvittiin vasta 80-luvulla kun vanhempia sukupolvia työnnettiin eläkeputkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Tavallinen Teknikko kirjoitti 5.3.2011 kello 17:04

    Elina kirjoitti 5.3.2011 kello 10:39
    #
    Se tarkoittaa sitä, että nyky-Suomessa jokaisella pitää olla esimerkiksi oma matkapuhelin ja tietokone. Tietoliikennekulut rouhaisivatkin minimibudjeteista yllättävän ison siivun.
    #

    tv-maksu 21,15 e/kk
    adsl-liittymä 33,9 e/kk
    prepaid puhelin 10 e/kk

    Minun toimeentulotuesta (419 e/kk) menee 15.5% em. maksuihin. Adsl-liittymällä ja puhelimella hoidan myös viranomaisasioita, että osaltani laitteiden avulla helpotan heidän virkatyötään.

    #
    Kyllä se raha jotenkin kummasti tuntuu monelle perustuella eläville kuitenkin riittävän, koska tiedän montakin tapausta, jotka päivittäin nököttävät kapakassa neljän euron tuoppi edessään — eikä se siihen yhteen jää.
    #

    419 / 4 = 104,75 tuoppia toimeentulotuella
    104,75 / 30 = ~ 3,49 tuoppia per päivä

    http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/alkoholi/suurkulutus_ja_kohtuukaytto/

    #
    Suurkuluttaja on mies, joka…

    nauttii kerralla 7 alkoholiannosta tai enemmän.
    nauttii yli 24 alkoholiannosta viikossa.
    #

    Tuopit ovat varmaankin 0,5 litran vetoisia ja yksi alkoholiannos on n. 0,33 vetoisessa keskiolutpullossa.

    3,49 * 0,5 / 0,33 = 5,29 alkoholiannosta vuorokaudessa -> 5,29 * 7 = 37,03 alkoholiannosta viikossa -> No, joo pääsee alkoholin suurkuluttajien kirjoihin jos tuhlaa koko toimeentulotukensa 4 euron hintaisiin oluttuoppeihin.

    No tuossapa realielämän lukuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Sepeteus kirjoitti 6.3.2011 kello 10:15

    Koittakaas nyt olla tekemättä tästä omien kakaroiden menestyksellä kehumisen saittia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Mikko Kiviranta kirjoitti 6.3.2011 kello 20:13

    Jouni:

    Harvan mielenterveys kestää pidemmän päälle töissäkäyntiä kokopäiväisen opiskelun rinnalla … seuraukset näkyvät sitten mm. opiskelijoiden mielenterveysongelmissa ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvissa kolmikymppisissä.

    Liian Vanhaa komppaava Elina:

    Työnteko ei mielenterveysongelmia aiheuta, vaan pikemminkin tekemättömyys…Oma poika lukion ohella vetää junnutreenejä ja pianotuntejakin on listalla — siis opena…Aikamoinen prässi on käyty läpi, jos soittotaito on sitä luokkaa, että pystyy antamaan yksityistunteja. Meillä kolme vuotta äidin (minun) yksityisopetusta ja sen jälkeen kymmenen vuotta opistoa…Urheilussa on kaksi SM-mitalia eli ei tämä valmentajan paikkakaan ihan ilmaiseksi ole tullut.

    Meinasitko tosiaan tuota urapoluksi vaikkapa kaikille Suomen 170 000 yliopisto-poiskelijalle: jokaiselle pari SM-mitalia tai vastaava suoritus joltain muulta alalta niin mielekkäitä töitä löytyy? Itse olisin arvellut melkoisen prosentin olevan enemmänkin Siwan kassalla tai burgereita kääntämässä kunnes opintopisteitä on niin paljon että alkaa saada ammattitaitoa vaativia töitä. Vaikka olenkin samaa mieltä että aina on töitä tehty opintojen ohessa ja joku määrä niitä ei tee pahaa nykyäänkään – silti asenteesi vähän kuulostaa Marie Antoinette’lta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Riitta kirjoitti 6.3.2011 kello 23:17

    Kampaamokäynti joka toinen kuukausi nyt on aivan turhaa, kun pitää pitkiä hiuksia. Niitä voi itse (tai joku tuttava) tasoitella tarpeen mukaan.

    Tuo hiusmalli on kyllä ainakin kaljuuntuvalle keski-ikäiselle miehelle varma konsti huolehtia siitä, ettei enää työllisty… 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Elina kirjoitti 7.3.2011 kello 3:48

    Onko blogi-isäntä vaihtunut Sepeteukseksi vai millä mandaatilla hän jakelee täällä kirjoitusohjeita?

    Tuskin muuten on pelkoa, että saitti muuttuu omien “kakaroiden” kehumisfoorumiksi. Liian vanha ja minä olemme kirjoittaneet tänne ehkä tuhatkunta kommenttia ja on yhden käden sormilla laskettavissa ne kerrat, jolloin lapset on edes mainittu.

    Mutta pyydän toki anteeksi aiheuttamaani mielipahaa.

    Sitä olen joskus ihmetellyt, että mihin hermoon se niin kovasti pistää, jos joku sanoo jotain myönteistä lapsistaan. Sepeteuksenkin se kirvoitti ärsyyntyneenä käyttämään lapsistamme solvaavaa ilmaisua “kakarat”.

    Minusta on aina hienoa kuulla menestyvistä lapsista. Eli mikä siinä häiritsee, jos joku on iloinen ja ylpeä lapsistaan silloin kun siihen on aitoa aihetta? Minusta se on vain ja ainoastaan myönteistä. Olen vilpittömästi iloinen Liian vanhan puolesta. Upeaa, että Lv:n pojat pärjäävät koulussa loistavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Elina kirjoitti 7.3.2011 kello 3:54

    […]silti asenteesi vähän kuulostaa Marie Antoinette’lta…

    Tähän en nyt oikein osaa ottaa kantaa historian epätietämykseni valossa, mutta arvostan kyllä ihan kaikkea työtä.

    Kommenttini oli osoitettu lähinnä Riitalle, joka ihmetteli, että soittotunneista ja valmentajan tehtävistä maksetaan, mutta partion vartiojohtajuudesta ei. Eli tarkoitus oli vain sanoa, että paljon on työtä tehty sen eteen, että on mahdollista toimia muissakin hommissa kuin Siwan kassalla.

    Ja korostan: mitenkään väheksymättä yhtään mitään työtä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Riitta kirjoitti 7.3.2011 kello 9:30

    Kyllä hyvin pärjäävistä lapsista saa ja pitääkin olla ylpeä!

    Kommenttini oli osoitettu lähinnä Riitalle, joka ihmetteli, että soittotunneista ja valmentajan tehtävistä maksetaan, mutta partion vartiojohtajuudesta ei.

    En varsinaisesti sitä ihmetellyt, koska tunnen homman aatteellisen taustan. Nuoren kannalta tilanne on kuitenkin se, että joku saa lapsena valitusta harrastuksesta osa-aikatyön, toinen taas ei voi saada. En usko, että tällainen työksi muuttunut harrastus kuormittaa juuri sen enempää kuin harrastus on kuormittanut.

    Eli tarkoitus oli vain sanoa, että paljon on työtä tehty sen eteen, että on mahdollista toimia muissakin hommissa kuin Siwan kassalla.

    Minä en ole ihan varma, että Siwan kassalla istuminen olisi jotenkin arvokkaampaa hommaa kuin vartion (retken, vaelluksen, leirin, tms.) johtaminen. Paitsi siinä mielessä, että Siwan kassalla kukaan palkatta haluaa istua.

    Olen ollut havaitsevinani sellaista ilmiötä, että omassa lippukunnassani aktiivisimmin toimivat ne nuoret, joiden vanhemmat tavalla tai toisella sponsoroivat elämistä, loput menevät töihin. Minusta opintotuki pitäisikin palauttaa sille 90-luvun alkupuolen tasolle ja sitoa indeksiin, jotta säästäväisesti eläessä loma-aikojen ansiot riittävät ja aikaa jää myös harrastuksille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Elina kirjoitti 7.3.2011 kello 10:14

    Se kaljuuntuva keski-ikäinen mies voi pitää siilitukkaa tai ajaa kokonaan kaljuksi.

    Minusta tyylikkäämpääkin kuin yrittää pitää hengissä hiuksia sivuilla ja takana.

    Mutta ilman hiusten halkomista ihmettelin siis sitä, että listalle oli otettu “välttämättömyyksinä” asioita, joita ilman ihmiset ovat, vaikka niihin olisi aivan hyvin varaa.

    Eihän nyt kaikille varakkaillekaan tule kotiin kannettuna sanomalehteä, joka oli mainittu välttämättömyyshyödykkeenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Tonni käteen kirjoitti 7.3.2011 kello 13:03

    Elina:

    “Minusta on aina hienoa kuulla menestyvistä lapsista. Eli mikä siinä häiritsee, jos joku on iloinen ja ylpeä lapsistaan silloin kun siihen on aitoa aihetta?”

    Vaikka liian vanha on täällä vuosia valittanut, että kaikki menee pieleen tai on tehty väärin, niin vaikuttaa kuitenkin siltä, että hän on onnistunut elämän jatkumisen kannalta tärkeimmässä asiassa eli kasvattamaan lapsensa hyvin. Tuo kuulostaa mukavalta. Toivottavasti itsekin onnistun tuossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Samuli Saarelma kirjoitti 7.3.2011 kello 16:14

    Teknikolta hyvät luvut. Ne mainitut tietoliikennemenosi ovat ainakin minusta varsin hyväksyttäviä toimeentulotukeen sisällytettäviä.

    Olen kuitenkin monesta asiasta Elinan kanssa samaa mieltä. Lomamatka pitkäaikaistyöttömälle tuntuu vähän tyhmältä ajatukselta, koska a) hänen pitää käsittääkseni koko ajan olla työmarkkinoiden käytettävissä, eli ei voi häippästä viikoksi jonnekin lomamatkalle pelkäämättä karenssien iskemistä ja b) hän nyt tuskin uupuu työttömyydestään samalla tavoin kuin työläinen uupuu työstä. Hänelle ei siis lepolomasta ole samanlaista hyötyä kuin työläiselle. Hän nauttisi varmaan enemmän siitä, jos pääsisi jotain tekemään.

    Sanomalehtien ja hiusten leikkuun suhteen olen myös samaa mieltä. Hiuskuontalon pystyy kyllä kaverikin pitämään kohtuullisen siistinä ilman mitään ammattikoulutusta. Jos ei muuten, niin vaikka sitten siilinä (tämä siis vaihtoehtona sille keski-ikäiselle kaljuuntuvalle miehelle). Sanomalehtiä ei minusta tarvitse, jos on netti. Sieltä löytyy kyllä sekä kaikki uutiset ja ihan tarpeeksi niiden kommenttejakin (vaikka tämä blogi!)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. pepe kirjoitti 7.3.2011 kello 16:16

    Elina, Marie Antoinette oli hirmuhallitsija.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Tero kirjoitti 7.3.2011 kello 16:33

    Eli perusturva on ihan säällisellä tasolla ennen asuntomenoja, mutta ei asumisen jälkeen. Ja Hesarinkin mukaan on tärkeintä nostaa tuen määrää.

    Eikö kenellekkään ikinä, koskaan, milloinkaan tule mieleen laskea asumisen kustannuksia? Uskon, että ainakin pääkaupunkiseudulla tuet menevät osittain asumisen hintaan, ei tuen tarvitsijalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Pekka Taipale kirjoitti 7.3.2011 kello 16:39

    Mikko K: sivuraidekommentti tuosta Marie Antoinetesta. Todellisuudessa Marie Antoinette tuskin koskaan sanoi “syökööt sitten leivoksia”, koska sanontaa oli käytetty rahvaasta vieraantuneen aristokratian pilkkaamiseen jo vuosikymmenet ennen Ranskan vallankumousta, siis jo kauan ennen Marie Antionetten syntymää.

    Lisäksi asiasta on esitetty toista teoriaa:
    http://en.wikiquote.org/wiki/Talk:List_of_misquotations#Let_them_eat_cake…or_not
    Eli siis “syökööt leivoksia” voisi itse asiassa olla aivan mielekäs ratkaisu oloissa, joissa hallinto vaikuttaa leipureiden tuotantoon ja hinnoitteluun monimutkaisella, hyvää tarkoittavalla sääntelyllä, jonka seurauksia kukaan ei kuitenkaan hahmota ja joka siksi sotkee leipämarkkinat.

    Jälkimmäinen lienee kuitenkin teoriaa, koska todennäköisemmein Marie Antoinetten poliittiset vastustajat vain laittoivat tämän vanhan sanonnan hänen suuhunsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Riitta kirjoitti 8.3.2011 kello 0:04

    Hmm… aika pieneksi elämä menee, jos ei kerran vuodessa pääse edes kotimaassa matkustamaan ja esimerkiksi sukulaisia tapaamaan. Varsinkin, jos tällaisessa perheessä on lapsia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Tavallinen Teknikko kirjoitti 8.3.2011 kello 0:30

    #
    Let them eat cake…or not
    #

    S-marketista sain 2 laskiaispullaa alennuksella yhteensä 0.99 eurolla.

    Kelpaa taas muistella sacherleivoksen tulon tarinaa Suomeen. Toisaalta sätkäpaperipakkaus maksaa 1,3 €/50 kpl.

    Ja elintarvikepakkaukset kaupan hyllyillä sen kun vaan pienenevät ja painavat vähemmän ja maksavat kilohinnoiltaan enemmän suurempiin pakkauksiin verrattuna. Pieniä pakkauksiahan työttömät vähillä rahoillaan mielellään suosivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Elina kirjoitti 8.3.2011 kello 9:22

    Riitta,

    Uskoisin, että tässä yhteydessä lomamatkalla tarkoitetaan reissua, jossa matkakulujen lisäksi maksetaan majoituksesta, ehkä puolihoidosta ja syntyy muitakin kuluja.

    Sukulaisten nurkkiin kun menee loisimaan, niin junalippu riittää. Mukavien tuttujen kesämökille vain tarjouskahvi kainalossa viikoksi löhöilemään. Kannattaa potea se viikko selkävaivoja, jottei huusin tyhjennys tai puiden pilkkominen iske äkkiarvaamatta kesken laiturilla makoilun.

    Netissä on muuten käteviä kyytipalveluita. Monet ottavat pitkille automatkoille mielellään seuraa ihan ilmaiseksi tai nimellistä bensarahaa vastaan eli juna- tai bussilipunkin voi näin säästää. Ainakin suuremmilta paikkakunnilta saa kyydin hyvin. Olen kokeillut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Artturi B kirjoitti 8.3.2011 kello 9:27

    Riitta:

    Hmm… aika pieneksi elämä menee, jos ei kerran vuodessa pääse edes kotimaassa matkustamaan ja esimerkiksi sukulaisia tapaamaan. Varsinkin, jos tällaisessa perheessä on lapsia.

    Niin siis tarkoitatko, että elämä menee pieneks, jos ei pysty tekemään näitä matkoja tinkimättä mistään noista muista jutuista mitä tossa listalla oli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Riitta kirjoitti 8.3.2011 kello 10:33

    Netissä on muuten käteviä kyytipalveluita.

    Uskon ja tiedänkin, että hyvin vähällä pärjää, jos elämässä ei ole muita ongelmia kuin vähävaraisuus ja se vähävaraisuus on luonteeltaan tilapäistä (monet opiskelijat, kotiäidit).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Artturi B kirjoitti 8.3.2011 kello 12:58

    Riitta:

    kotiäidit

    Tarkoitatko yksinhuoltajia? Tuskin parisuhteessa olevat kotiäidit on yhtään sen köyhempiä kuin niiden puolisotkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Riitta kirjoitti 8.3.2011 kello 14:25

    Tarkoitatko yksinhuoltajia? Tuskin parisuhteessa olevat kotiäidit on yhtään sen köyhempiä kuin niiden puolisotkaan.

    Tarkoitan sitä tilannetta, kun perheen tulot väliaikaisesti putoavat, koska äiti tai isä on päättänyt hoitaa lapsensa kotona, vaikka olisi työ, mihin palata. Perhemuotoon en sinällään ota kantaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Liian vanha kirjoitti 8.3.2011 kello 15:52

    “Tarkoitatko yksinhuoltajia? Tuskin parisuhteessa olevat kotiäidit on yhtään sen köyhempiä kuin niiden puolisotkaan.”

    Ei työssäkäyvä puoliso välttämättä anna rahaa kotona olevalle puolisolle. Muistan vielä nuoruudestani kun hyvätuloiset virkamiehet joivat ja pelasivat palkkarahat eivätkä antaneet puolisolle edes ruokarahaa. Kun vaimo ei enää saanut luottoa niin ruoka piti varastaa. Näitä sitten hoidettiin poliisin ja kaupan johdon kesken hys-hys-periaatteella.
    Vaikka tavat ovat muuttuneet eivät ne niin kaukana tuosta ajasta ole

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Samuli Saarelma kirjoitti 8.3.2011 kello 16:35

    Riitta:

    Uskon ja tiedänkin, että hyvin vähällä pärjää, jos elämässä ei ole muita ongelmia kuin vähävaraisuus ja se vähävaraisuus on luonteeltaan tilapäistä (monet opiskelijat, kotiäidit).

    Eikö juuri tuota ryhmää (“ei muita ongelmia kuin vähävaraisuus”) tämä perusturvakeskustelu koske? Alkoholismi, huumeiden käyttö, terveysongelmat jne. ovat minusta eri asia, eikä niitä minusta kannata koittaa ratkaista perusturvan tasoa viilaamalla. Etenkään alkoholin ja huumeiden kohdalla korotukset johtavat todennäköisesti vain enempään viinan ja huumeiden käyttöön sen sijaan, että parantaisivat muuten henkilön elämää.

    Perusturva ei minusta koske myöskään tilapäistä vähävaraisuutta, koska opiskelijat eivät siihen pääse käsiksi eikä työtönkään putoa sen varaan ennen kuin ansiosidonnaisen loppuessa.

    En ymmärrä, miten kotiäidit tähän keskusteluun liittyvät mitenkään. Hehän ovat kotona siksi, että mies tienaa niin paljon, että perheellä on varaa siihen, että toinen vanhemmista ei ole palkkatyössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Sirkka kirjoitti 8.3.2011 kello 23:04

    Ranskassa tuli muutama vuosi sitten voimaan laki, jonka mukaan perusturvan varassa elävä työtön saa työhön mennessään ensimmäisen vuoden ajan nostaa sekä palkkaa että työmarkkinatukea. Käytäntö on minusta todella kannustava. Pienistä ja lyhytaikaisistakin ansioista jää jotakin käteen, kun perusturva ei heti katkea.
    Toinen ranskalainen erikoisuus: jos olet ollut suurimman osan vuotta työssä (palkkatyössä tai yrittäjänä), mutta ansiot ovat jääneet pieniksi, sen sijaan että joutuisit maksamaan veroa, verottaja maksaa sinulle ns. työntekobonuksen.
    Nämä vinkkeinä siitä, kuinka pienipalkkaisesta työstä voidaan tehdä houkuttelevaa, vaikka perusturvan tasoa nostettaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Riitta kirjoitti 8.3.2011 kello 23:54

    En ymmärrä, miten kotiäidit tähän keskusteluun liittyvät mitenkään. Hehän ovat kotona siksi, että mies tienaa niin paljon, että perheellä on varaa siihen, että toinen vanhemmista ei ole palkkatyössä.

    Ei se ihan noin suoraviivaisesti mene. Aika monessa lapsiperheessä tingitään paljosta, jotta lapset voidaan hoitaa kotona mahdollisimman pitkään – siis ainakin kolmevuotiaaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Riitta kirjoitti 9.3.2011 kello 10:18

    Eikö juuri tuota ryhmää (“ei muita ongelmia kuin vähävaraisuus”) tämä perusturvakeskustelu koske?

    Minä jäin tätä miettimään… Siis mikä saa terveen ja työkykyisen ihmisen jäämään/putoamaan pelkän perusturvan varaan? Jos jää työttömäksi, niin ansiosidonnaista saa kohtuu pitkään ja siinä ajassa ainakin pitäisi työllistyä.

    Opiskelu tai halu hoitaa lapset kotona tuli ensimmäiseksi mieleen. Ja sitten se, että jää “liian vanhana” työttömäksi, jolloin työllistyminen on hankalampaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Mikko Kiviranta kirjoitti 13.3.2011 kello 19:18

    Pekka Taipale

    Todellisuudessa Marie Antoinette tuskin koskaan sanoi “syökööt sitten leivoksia”

    Mistäs sinä leivokset keksit – minä en ainakaan kirjoittanut mistään leivoksista? No ei vaineskaan, tunnistit juuri sen stereotypian joka oli tunnistettavaksi stereotypiaksi tarkoitettukin, ja jolla ei tarvitse olla historiallista pohjaa.

    …koska sanontaa oli käytetty rahvaasta vieraantuneen aristokratian pilkkaamiseen jo vuosikymmenet …

    Juu, minäkin muistan sen äskettäisen artikkelin asiasta. Ei ollut hesarissa (hain kokeeksi), mikähän lehti se oli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus