Miksi älykäs tiemaksu on parempi kuin bensavero?

Tietul­lien aja­tus on lähtöisin ruuhkau­tuneista kaupungeista. Yksikään kaupun­ki, joka on ottanut mak­sun koelu­on­teis­es­ti käyt­töön, ei ole sitä perunut, kos­ka liiken­neolo­suh­teet ovat paran­tuneet niin merkit­tävästi. Tukhol­man tietul­lipäätös tehti­in hyvin tule­htuneis­sa tun­nelmis­sa kapeal­la poli­it­tisel­la enem­mistöl­lä. Nyt samaa tehdään yksimielisyy­den val­lites­sa Göte­borgi­in. Mak­samaan joutu­va autoil­i­jakin on yleen­sä tyy­tyväi­nen, kos­ka nyt autol­la pääsee eteenpäin.

Kaupun­gin tiev­erkkoon mah­tuu suo­si­ol­la vain tiet­ty määrä auto­ja. Jos auto­ja tulee enem­män, kaikkien matkan­teko hidas­tuu. Sik­si on kaikkien kannal­ta parem­pi, että on jokin keino rajoit­taa ahtaan tilan käyttäjiä.

Tukhol­man ja Lon­toon kaltainen kiin­teä tul­li­ra­ja on varsin hölmö, mut­ta näyt­tää silti toimi­van tyy­dyt­tävästi. On kuitenkin kohtu­u­ton­ta rahas­taa täysi mak­su sadan metrin matkas­ta tul­li­ra­jan toiselta puolelta toiselle. Sik­si vyöhyke­po­h­jainen kilo­metri­tar­if­fi ilman kiin­teää tul­li­ra­haa on paljon parem­pi. Täl­laisia suun­nitel­laan nyt kiivaasti ympäri Euroop­paa. Jos tarkoituk­se­na on vält­tää ruuhkau­tu­mista, mak­sun pitää olla myös kel­lon­a­jas­ta riippuvainen.

On muitakin tapo­ja säädel­lä ”yhteis­maan” käyt­töä. Sin­ga­pores­sa auton omis­tamiseen tarvi­taan lupa. Näitä jälki­markki­nakelpoisia lupia on liik­keel­lä vain kiin­teä määrä. Menet­telee, mut­ta ei ole opti­maa­li­nen, vaan säädel­lä pitäisi kilo­me­tre­jä. Autos­ta, jota käytetään vain har­voin, ei ole mainit­tavaa hait­taa, mut­ta ne tuo jär­jestelmä kar­sii pois ensimmäiseksi.

Helsingis­sä mitoit­tavaa ruuhkali­iken­net­tä on leikat­tu säätelemäl­lä työ­matkailun käytet­tävis­sä ole­vien pysäköin­tipaikko­jen määrää. Toimii, mut­ta ei ole opti­maa­li­nen, kos­ka ruuhkas­sa ajamista piti vähen­tää, ei pysäköin­tiä. (Pysäköin­ti­in liit­tyy toki se, että se on kovin kallista, mut­ta jos mak­saa itse…)

On toinenkin tapa.  Helsin­gin sisään­tu­loti­et ovat val­tion omis­tuk­ses­sa, mut­ta niiden päässä ole­va liiken­neva­lo kaupun­gin. Helsin­ki päästää esimerkik­si Län­siväylältä auto­ja vain niin paljon kuin katu­verkko kohtu­udel­la pystyy otta­maan vas­taan. Jos päästäisi enem­män, matkat itse asi­as­sa piteni­sivät, kos­ka ruuhkau­tuneen katu­verkon kap­a­siteet­ti on pienem­pi kuin sopi­vasti kuor­mite­tun. Tämäkään ei toi­mi ihan oikein, kos­ka pohjois­es­ta päin keskus­taan tun­kee auto­ja, joiden sääte­lyyn ei ole vas­taavaa keinoa. Sik­si auto­ja joudu­taan aamu­ru­uhkas­sa varas­toimaan Län­siväylälle pidem­pään kuin olisi tasapuolista.

On myös kysymys kalli­iden investoin­tien vält­tämis­es­tä. Jos jol­lakin väyläl­lä on kymme­nen tuhat­ta autoa ruuhkatun­nin aikana ja näi­den kulku viivästyy ruuhkau­tu­misen takia 20 min­uu­til­la, syn­tyy tästä kymme­nen euron tun­ti­hin­nan perus­teel­la 30 000 euron kus­tan­nus päivässä ja 7,5 miljoo­nan euron kus­tan­nus vuodessa. Täl­lä voi perustel­la hyvin sadan miljoo­nan euron investoin­tia. Toisen vai­h­toe­hto olisi saa­da tuhat autoil­i­jaa siir­tymään joko bus­si­in, jäämään koti­in tai ajoit­ta­maan kulkun­sa huip­pu­ru­uhkan ulkop­uolelle. Nuo tuhat viimeistä autoa aiheut­ta­vat tuon sadan miljoo­nan investoin­nin. Ruuhkia tasaa­va mekanis­mi säästäisi rahaa huomattavasti.

Täl­lainen kohde on Helsingis­sä Hert­toniemen liiken­neympyrässä, joka kas­va­van liiken­teen vuok­si on tarkoi­tus kor­ja­ta yli sadan miljoo­nan euron investoin­nil­la. Täl­laiselta rahan­haaskauk­selta väl­tymme, jos pystymme ohjaa­maan liiken­teen määriä.

Varsi­nainen murheen kryyni on kuitenkin Kehä I, jon­ka liiken­nemäärät kas­va­vat hal­lit­se­mat­tomasti. Yleinen ennuste on, että väylä ruuhkau­tuu pahasti lähivu­osi­na. Väylän kap­a­siteetin kas­vat­tamiseen kaade­taan rahaa tolkut­tomasti, mut­ta mikään raha­sum­ma ei tule riit­tämään. Olisi myös autoil­i­joiden etu hin­noitel­la vähem­män vält­tämätön liikenne pois huip­pu­ru­uhkien aikaan.

Yleis­es­ti ottaen autoilun verot­ta­mi­nen on sil­lä tavoin vinksal­laan, että autoilu on räikeästi yliv­erotet­tua syr­jäseuduil­la ja aliv­erotet­tua tiheästi asu­tu­il­la alueil­la. Täl­lainen epä­tas­apaino syn­nyt­tää hyvinvointitappiota.

Älykäs tietul­li tuot­taa ilmeistä hyv­in­voin­tivoit­toa ver­rat­tuna siihen, että sama mak­su per­itään kaikille yhtä korkeana polt­toain­everona.  Tätä ei minus­ta voi kiistää. Kiistää voi kuitenkin sen, ovatko hyödyt niin suuria, että moi­seen investoin­ti­in kan­nat­taa lähtöä. Tätähän esimerkik­si nim­imerk­ki Sari pohti. Jos olisi kyse vain Suomes­ta, ei kan­nat­taisi, mut­ta kun täl­lainen jär­jestelmä kehitetään joka tapauk­ses­sa ruuhkau­tuneem­pi­en aluei­den käyt­töön, eivät se käyt­tööno­ton lisäkus­tan­nuk­set olisi Suomes­sa merkit­tävät. Joka autossa on koh­ta jo muutenkin gps-laite, eikä se niin hirveästi ole mak­sanut. Käyt­töön on tulos­sa euroop­palainen satel­li­it­ti­paikan­nusjär­jestelmä, jon­ka väitetään ole­van niin tark­ka, että satel­li­it­ti voi varoit­taa nukah­tanut­ta kul­jet­ta­jaa siitä, että auton on suis­tu­mas­sa tieltä. Uskoo ken haluaa.

On var­maankin tot­ta, että voimme jäädä odot­tele­maan, että muut kehit­tävät tähän tarvit­ta­van teknolo­gian, muta tämä olisi toisaal­ta juuri sitä osaamise­nalaa, jos­ta Suomes­sa on kap­a­siteet­tia vapaana tai vapau­tu­mas­sa. Tästä voisi tehdä myös vientituotteen.

Kos­ka postauk­ses­ta on tulos­sa pitkä, säästään esimerk­it älykkään tietullin mah­dol­lis­ta­mas­ta pehmeästä ohjauk­ses­ta seuraavaan.

63 vastausta artikkeliin “Miksi älykäs tiemaksu on parempi kuin bensavero?”

  1. Mie­lenki­in­toista väit­tää autoilua yliv­erote­tuk­si syr­jäseuduil­la, kun työ­matkaku­lu­jen verovähen­nyk­set tekevät todel­lises­sa skut­sis­sa asumisen usein taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si ja viimeistään työ­matko­jen kilo­metriko­r­vaus tekee oma­l­la autol­la työa­jo­jen ajamis­es­ta nau­ret­ta­van kannattavaa…

  2. Mik­si molem­mat ovat huonoja.

    Sekä polt­toaineen vero­tus että eri­laiset tie- ja ajoneu­voverot ovat taloutemme kannal­ta huono­ja. Kil­pailemme euroop­palaisil­la yhteis­markki­noil­la ja tääl­lä on pidem­mät etäisyy­det kuin Kes­ki-Euroopas­sa. Jokainen kul­je­tuk­si­in kohdis­tunut veroeu­ro ker­tau­tuu Suomessa.

    Aikaisem­min asia tak­lat­ti­in pitämäl­lä dieselpolt­toaineen hin­ta alhaal­la, mil­lä tuet­ti­in raskaan teol­lisu­u­den kul­je­tuk­sia. Nyt elinkeino­rak­en­teemme on toisen­lainen ja suuri osa kansan­tuot­teesta tehdään henköau­toil­la. Kul­je­tuk­si­in kohdis­tu­va vero­tus ei ole järkevää.

  3. “autoilu on räikeästi yliv­erotet­tua syr­jäseuduil­la ja aliv­erotet­tua tiheästi asu­tu­il­la alueilla!”

    Laskel­mat pöytään, pliis.

    Eiköhän esimerkik­si tien­pito autoilus­ta kerät­ty­i­hin vero­tu­loi­hin näh­den ole taa­jamis­sa aika lail­la halvem­paa kuin lan­del­la (ks. myös Sepin kom­men­tit edel­lä)? Ja entäs se saastuttaminen?

  4. Kalle, jokainen kul­je­tuk­sille annet­tu vero­helpo­tus mak­se­taan sit­ten muina korkeamp­ina veroina jot­ka myös hait­taa kil­pailukykyä. Ja lisäk­si on jotenkin has­sua että maas­sa jos­sa on jo muutenkin pitkät etäisyy­det sub­ven­toidaan pitk­iä matko­ja jol­loin ne ceteris paribus kas­vaa entis­es­tään. Sen kyl­lä ymmär­rän että ns. hyötyli­iken­teelle annetaan tilaa eril­lisil­lä kaistoil­la, mut­ta ei sekään oikein opti­maa­li­nen ratkaisu ole.

  5. Täl­lainen kohde on Helsingis­sä Hert­toniemen liiken­neympyrässä, joka kas­va­van liiken­teen vuok­si on tarkoi­tus kor­ja­ta yli sadan miljoo­nan euron investoin­nil­la. Täl­laiselta rahan­haaskauk­selta väl­tymme, jos pystymme ohjaa­maan liiken­teen määriä.

    Esimerkik­si tekemäl­lä sen ratikan Laa­jasa­loon, prkl. 🙂

  6. Ja kir­joite­taan nyt vielä jotain varsi­nais­set a aiheesta.

    Yleis­es­ti ottaen autoilun verot­ta­mi­nen on sil­lä tavoin vinksal­laan, että autoilu on räikeästi yliv­erotet­tua syr­jäseuduil­la ja aliv­erotet­tua tiheästi asu­tu­il­la alueil­la. Täl­lainen epä­tas­apaino syn­nyt­tää hyvinvointitappiota.

    Oletko nyt ihan var­ma tuos­ta? Tässä on kak­si ongelmaa:

    Ensin­näkin, syr­jäseuduil­la asum­ista sub­ven­toidaan luke­mat­tomil­la tavoil­la, ml. työ­matkavähen­nyk­set. Onko se nyt niin kauhea­ta että edes jotakin vas­taavasti verotetaan?

    Toisek­si, yksi tapa ajatel­la tiemak­su­ja on että ne oli­si­vat kus­tan­nus­po­h­jaisia. Eli kilo­metri­tak­sa menee sen mukaan mitä ko. tien­pätkä mak­saa, näin las­ket­tuna syr­jäti­et ovat kovin kalli­ita per ajet­tu kilometri.

  7. Kaikkien liikku­jaryh­mien etu on hyvin toimi­va liiken­nejär­jestelmä. Kaupunkiseuduil­la ympäri maail­man liiken­teen ruuhkau­tu­mi­nen on val­lit­se­va oloti­la eikä sitä ole pystyt­ty mis­sään pois­ta­maan tai merkit­tävästi vähen­tämään väyläka­p­a­siteet­tia ja ‑määrää lisäämällä.

    Väylä­mak­sut tule­vat vääjäämät­tä. Tähän johtopäätök­seen on asiantun­ti­jata­sol­la yhä laa­jem­min tul­tu, kun on käy­ty läpi ne vai­h­toe­htoiset keinot, joil­la ruuhkau­tu­misen astet­ta ja hait­to­ja voitaisi­in vähentää. 

    Kaupunkili­ikenne saadaan toimi­vam­mak­si, jos ajoneu­vovir­to­jen säätelyssä on käytet­tävis­sä per­in­teis­ten liiken­teeno­h­jauskeino­jen lisäksi
    älykäs väylä­mak­su­jär­jestelmä. Se säästää kaikkien aikaa, vaivaa ja rahaa.

    Liiken­ne­m­i­nis­ter­iö on eden­nyt kiitet­tävän ripeästi asian valmis­telus­sa sen jäl­keen, kun tuo ruma sana “väylä­mak­su” tuli val­takun­nas­sa sal­li­tuk­si. Toiv­ot­tavasti seu­raavas­sa hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on asian toteut­tamis­es­ta selkeä sana­muo­to. Toiv­ot­tavaa olisi myös, että liiken­ne­m­i­nis­terik­si valit­taisi­in henkilö, joka sitoutuu asian toteuttamiseen.

    Ehdotet­tu tekni­ik­ka on selvästi taloudel­lisem­pi tapa toteut­taa asia kuin ensim­mäisen sukupol­ven tul­li­jär­jestelmät. Ns san­ot­tu hyötyli­ikenne ja sitä kaut­ta tuotan­to­talous on asi­as­sa suurimpia voittajia.

    Kaupunkili­iken­teessä jär­jestelmä antaa piristys­ruiskeen myös joukkoli­iken­teelle. Matkus­ta­jamäärät kas­va­vat, vuorovälit lyhenevät, liiken­nöin­ti tulee luotet­tavam­mak­si ja palvelu paranee.

  8. OS: “Tukhol­man ja Lon­toon kaltainen kiin­teä tul­li­ra­ja on varsin hölmö, mut­ta näyt­tää silti toimi­van tyydyttävästi.”

    Niin­pä. Yksinker­taiset ratkaisut yleen­sä toimi­vat, teo­ri­as­sa täy­del­liset eivät. “Väärin sam­mutet­tu” ei ole argumentti.

    Jos ongel­mana on Kehä I tukkeu­tu­mi­nen, väylästä kan­nat­taa var­maankin tehdä mak­sulli­nen. Jos Län­siväyläl­lä odotel­laan pääsyä katu­verkkoon, kan­nat­ta­nee Län­siväylästä pikem­minkin tehdä osa katu­verkkoa. Ehkäpä Öster­sun­domi­in ei sit­tenkään kan­nat­taisi kaavoit­taa autokaupunkia, vaan ehkäistä ongel­mat ennalta.

    Maail­ma on täyn­nä valmi­ita ratkaisu­ja, niitä on aivan tarpeek­si rusi­nat pul­las­ta ‑strate­gian hyö­dyn­tämiseen sen sijaan että ryhdytään kek­simään pyörää uudestaan.

  9. Sepi: “Mie­lenki­in­toista väit­tää autoilua yliv­erote­tuk­si syr­jäseuduil­la, kun työ­matkaku­lu­jen verovähen­nyk­set tekevät todel­lises­sa skut­sis­sa asumisen usein taloudel­lis­es­ti kannattavaksi.”

    Mis­sähän näin tapahtuu?
    Itse olen verovähen­nyksinä saanut korkein­taan alle puo­let polt­toaineku­luista; ajan dieselil­lä, yhden­su­un­tainen mat­ka 70 km.
    Ja nyt, kun on edulli­nen työ­matk­abus­silip­pu ole­mas­sa, en saa sitäkään vähää.

  10. Kalle: “Kil­pailemme euroop­palaisil­la yhteis­markki­noil­la ja tääl­lä on pidem­mät etäisyy­det kuin Keski-Euroopassa.”

    Sik­sipä pitäisi suosia niitä, joil­la ne pitkät etäisyy­det on — pääkaupunkiseudul­la ei ole.

  11. Minus­ta vaikut­ta siltä, että älykkiänu ruuhkam­suka­su on aamuisin klo 7–9 perittävä.(aikaa voi var­i­oi­da) kak­si­por­tainen 4- 6 e. Huo­maamme, etät ongeöl­nako­jtha voi peri­aat­teessa olla vain yksi risteys (Hert­tonie­mi esimerkkinä).

    Iltaru­uh­ka ei ole niin paha — se on tasoit­tuneem­pi ja myöhästymi­nen ei ole niin fataalia. Ja jos A ei ole aamul­la men­nyt oma­l­la autoal­lan töi­hin, ei hän myöskään voi illal­la palaa oma­l­la autolla.Tämä ei myöskään koht­tuu­ut­tomasti vero­ta esim. las­ten har­rat­suk­si­in viemistä.

    Kuten Tkhol­mas­sakin, per­in­tä valvon­takam­mer­al­la. Mak­su kuukausittain.

  12. Mik­si ihmeessä Vihreät tekevät tästä GPS-kyt­täysjär­jestelmästä itselleen elämää suurem­man teeman?

  13. Käyt­töön on tulos­sa euroop­palainen satel­li­it­ti­paikan­nusjär­jestelmä, jon­ka väitetään ole­van niin tark­ka, että satel­li­it­ti voi varoit­taa nukah­tanut­ta kul­jet­ta­jaa siitä, että auton on suis­tu­mas­sa tieltä. Uskoo ken haluaa.

    Ajatelkaa. Päästi­in vih­doin asian ytimeen. Ei tarvitse olla huolis­saan seu­ran­nas­ta ja tieto­jen tal­len­nuk­ses­ta, kun valvon­nas­ta on tarkoi­tus tehdä reaali­aikaista. Onko tämä se Vihrei­den avoin yhteiskunta?

  14. Suomen poli­it­tisen ken­tän ja virkami­esten tavan tun­tien, niin aivan var­masti ben­savero ja tiemak­sut tul­laan säätämään toi­sis­taan riip­pumat­tomik­si. Että tule­vaisu­udessa tul­laan mak­samaan molem­pia mak­su­ja päällekkäin.

    Eikös aikoinaan mak­satet­tu siitäkin mak­sua, että autoil­i­ja saa pitää tavarate­linet­tä auton­sa katollaan.

  15. Kun muutin Olar­in hienos­toslum­mista maaseudun rauhaan, pakoon ruo­hon­leikkurei­den tyranniaa,jouduin aja­maan ajoko­rtin. Kylälle on matkaa ja vaik­ka käytän rav­in­to­larasvoista tuotet­tua kier­rä­tyspolt­toainet­ta autokus­tan­nuk­set ovat suuria. Nyky­isin julki­nen liikenne maaseudul­la supis­tuu sel­l­aiseen tahtiin,että mui­ta mah­dol­lisuuk­sia liikkua kuin oma auto on vähän. Tapa löytää ekol­o­gis­es­ti elämää suo­jel­e­va vai­h­toe­hto nyky­menolle edel­lyt­tää pohd­in­taa. Joudunko maalaise­na mak­samaan kaupukien liiken­nekurimuk­ses­ta, vai lisäänkö sitä tule­mal­la kaupunki­in seit­semän ker­taa vuodessa. Mielum­min tulen junal­la tai Bus­sil­la. Met­sänkaa­tora­hoil­la ostet­tu­jen maas­turei­den määrä lisään­tyy tääl­lä kyl­lä. Ihan var­ma en ole ovatko saa­neet uusien auto­jen “vähäpäästöisyy­destä” jotain tukea tai etua. Oma kak­sikym­men­vuo­tias melkoisen puh­tai­ta arvo­ja päästävä,maaseudulla pääosin liikku­va autoni tuskin kaipaa gps paikan­nin­ta. Pikem­minkin omaa rauhaa. Niin ja sit­ten sel­l­ainen pikku­jut­tu. Jos olen mitään ymmärtänyt niin öljy­huip­pu oli vuon­na 2006. Vielä riit­tää mut­ta kuin­ka kauan. Kun taas keskustelua käy­dään kuin mitään ei olisi tapahtunut.

  16. Kyl­lä Osmo on oike­as­sa tuos­sa syr­jäseu­tu­jen sor­simises­sa. Autoilun kallein veropaukku on autovero, joka mak­se­taan ker­tarysäyk­sel­lä autoa ostaes­sa ja se on tasan sama Muo­nios­sa ja Helsingis­sä. Muo­nios­sa ei tule toimeen ilman autoa. Helsingis­sä tulee. 

    Itse asun ulko­mail­la kaupungis­sa, jos­sa on tietul­lit. olen tästä erit­täin tyy­tyväi­nen, ja voin sanoa tietul­lien paran­ta­neen elämän­laat­ua keskus­tas­sa selvästi. Eri­tyis­es­ti sik­si, että ne on sidot­tu osit­tain päästöi­hin, jol­loin pahim­mat saas­tut­ta­jat on siiv­ot­tu kokon­aan pois.

  17. Tpyy­lu­o­ma:
    Ensin­näkin, syr­jäseuduil­la asum­ista sub­ven­toidaan luke­mat­tomil­la tavoil­la, ml. työ­matkavähen­nyk­set. Onko se nyt niin kauhea­ta että edes jotakin vas­taavasti verote­taan?

    Kak­si väärää ei tee oikeaa. Työ­matkavähen­nyk­set tietysti ovat jär­jet­tömyyk­siä, olisi paljon mielekkääm­pää verot­taa polt­toainet­ta vähem­män, eri­tyis­es­ti alueil­la, joil­la tätä työ­matkavähen­nys omas­ta autos­ta hyväksytään.

    Kamalaa ei ole se, että jotain verote­taan “vas­taavasti”, vaan se, että verote­taan ihan väärää. Toki ben­saverossa on se hyvä puoli, että verote­taan efek­ti­ivis­es­ti ajet­tua kilo­metriä sitä enem­män mitä raskaam­mal­la pön­töl­lä aje­taan, eli se on melkein “vas­taavasti” verottamista.

    Mut­ta siis, mitä järkeä on kaataa rahaa taskus­ta toiseen?

    Toisek­si, yksi tapa ajatel­la tiemak­su­ja on että ne oli­si­vat kus­tan­nus­po­h­jaisia. Eli kilo­metri­tak­sa menee sen mukaan mitä ko. tien­pätkä mak­saa, näin las­ket­tuna syr­jäti­et ovat kovin kalli­ita per ajet­tu kilo­metri.

    Höp­sis. Kiin­teän kus­tan­nuk­sen jakami­nen automääräl­lä — jon­ka käyt­täy­tymi­nen on juuri se, mihin yritetään vaikut­taa — tuot­taa täysin merk­i­tyk­set­tömän luvun. Ain­oa mit­taamisen arvoinen mar­gin­aa­likus­tan­nus autos­ta tiel­lä on sen aiheut­ta­ma hait­ta muille tiel­läli­ikku­jille. Okei, nastaren­gas var­maan kulut­taa tietä sen ver­ran, että nas­toil­la ajaes­sa voisi mak­saa enem­män, mut­ta ero on kyl­lä tässäkin melkein mitätön.

  18. Älykäs tiemak­su ja ruuhkau­tunut kaupun­ki ovat kuitenkin eri asia kuin pääkaupunkiseudulle kaavail­tu malli jos­sa esimerkik­si Vihdin tai Kirkkon­um­men alueel­lis­es­ta liiken­teestä per­itään lisäko­r­vaus aina ark­isin aamu- ja iltaku­u­den välil­lä. Kun maaseu­tu kytketään samaan nip­pu­un ruuhkau­tuneen keskus­tan kanssa, on tulkin­nas­ta älykkyys vielä kaukana. Ruuhkien tai joukkoli­iken­teen kehit­tämisen kanssa tuol­la ei ole mitään tekemistä.

  19. Kim­mo, tämä EU:n pro­jek­ti gps:n kil­pail­i­jas­ta ei ole vihrei­den keksintö.

    Mut­ta jär­jestelmän pakkokäyt­tö näyt­tää nyt ole­van. EU:n tulev­as­ta jär­jestelmästä on luet­tu vuosikau­sia mitä huikeampia Orwell-tari­noi­ta, mut­ta OS taitaa olla ensim­mäi­nen poli­itikko, joka tois­taa näitä tätä nyt ääneen.

  20. Minus­ta tun­tuu, että tietulleil­la hoide­taan oiret­ta, eikä varsi­naista tau­tia. Varsi­nainen tau­ti on mielestäni asumisen jär­jetön hin­ta Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Jos ihmisil­lä olisi varaa asua lähempänä työ­paikkaansa, ei työ­matkali­iken­nekään olisi niin suur­ta. Asumisen tar­jon­ta­puoli ei ole Helsingis­sä kysyn­nän tasolla.

    Tar­jon­nan kas­vat­ta­mi­nen on tietysti niin pitkän tähtäi­men työtä, että sil­lä ei nopeasti liiken­nemäärille mitään voi tehdä. Eikä poli­it­tista tah­toakaan ole tain­nut moi­seen löytyä.
    Tyhjil­lään seiso­vaa tont­ti­maa­ta olisi syy­dä saa­da asutuskäyttöön.

    Entä minkä arvoista on vapaa-aika? Oma työ­matkani kestää autol­la reilun vartin per suun­ta, kun julk­isil­la siihen menee vähin­tään kolme vart­tia. Tämäkin siinä harv­inais­laa­tuises­sa tapauk­ses­sa, että bus­si kul­kee aikataulus­saan. Ainakin min­ulle vapaa-aika on niin arvokas­ta, että työ­matkat autol­la taittuvat.

  21. tiedemies: “olisi paljon mielekkääm­pää verot­taa polt­toainet­ta vähem­män, eri­tyis­es­ti alueil­la, joil­la tätä työ­matkavähen­nys omas­ta autos­ta hyväksytään.”

    Olisiko? — mut­ta kun työ­matkavähen­nys­tä oma­l­la autol­la ei hyväksytä mis­sään automaat­tis­es­ti — pitää olla eri­ty­isiä syitä, esim. jos joutuu odot­ta­maan bus­sia yli 2 tuntia (!!!).

  22. Kim­mo: “OS taitaa olla ensim­mäi­nen poli­itikko, joka tois­taa näitä tätä nyt ääneen.”

    Onko liiken­ne­m­i­nis­teri Anu Vehviläi­nen jo unohtunut?

  23. “Jos ihmisil­lä olisi varaa asua lähempänä työ­paikkaansa, ei työ­matkali­iken­nekään olisi niin suur­ta. Asumisen tar­jon­ta­puoli ei ole Helsingis­sä kysyn­nän tasolla.”

    Kek­su­taa ei voi luo­da lsiää, joten pitää miet­tiä josko työ­paikat sijoite­taan kehä- ja tuloteit­ten risteyk­si­in. Täl­löin asum­i­nenkin olisi hie­man laa­jem­mal­la alueel­la ja maan hin­ta edullisempi
    Samoin tilaku­lut aleni­si­vat 30–40 %joten kil­pailukykykin ja palka­n­mak­sukyky paranisi.

  24. “Kim­mo, tämä EU:n pro­jek­ti gps:n kil­pail­i­jas­ta ei ole vihrei­den keksintö.”

    Ja EU:n ker­ska­hankkaille pitää löytää rahoittaja…

  25. “Väylä­mak­sut tule­vat vääjäämät­tä. Tähän johtopäätök­seen on asiantun­ti­jata­sol­la yhä laa­jem­min tul­tu, kun on käy­ty läpi ne vai­h­toe­htoiset keinot, joil­la ruuhkau­tu­misen astet­ta ja hait­to­ja voitaisi­in vähentää. ”

    Tarkoi­tus on lisätä eri­ar­voisu­ut­ta NL tapaan.Köyhät kävelevät ja eli­it­ti kur­vailee tyhjil­lä kaduil­la ökymaatureilla.

  26. “Kek­su­taa ei voi luo­da lsiää, joten pitää miet­tiä josko työ­paikat sijoite­taan kehä- ja tuloteit­ten risteyksiin.”

    Täl­löin varmis­te­taan lähin­nä se, että juuri kukaan ei pär­jää ilman autoa, kun väli­matkat ovat kym­meniä kilo­me­tre­jä täl­lais­ten toimistopuis­to­jen ja asuinaluei­den välil­lä. Ja sit­ten, kun kaikil­la jo on auto, onkin mielekästä rak­en­taa lisää kehä- ja tuloteitä ja sinne uusia työ­paikko­ja ja asuinaluei­ta autoilijoille.

    Keskus­taa nimeno­maan voi luo­da lisää: Helsingis­sä on ihan hirveästi tyhjää tilaa. Ei tääl­lä tarvit­sisi rak­en­taa edes puo­lik­sikaan New Yorkin Man­hat­tanin tiiviys­ta­solle, mut­ta kyl­lä tänne mah­tuu Töölön kaltaista 5–6 ker­roksista kivikaupungi­nosaa tiivi­ine katu­ineen lisää mielin määrin. Kaupun­ki on kuitenkin kaupun­ki ja viime kädessä ihmis­ten asumus. Mielu­um­min vähem­män luon­toa ja enem­män ihmisiä kaupunki­in kuin lop­ut­to­mia vihrei­den met­sien ja pel­to­jen taakse levit­täy­tyviä moot­tori- ja kehäteitä, joi­ta on pakko käyt­tää, kun muul­la taval­la ei pääse töi­hin eikä koti­in. Suurem­pia luon­toaluei­ta voi lähteä ihaile­maan vaik­ka viikon­lop­puisin, kun­han ei tarvitse “ihail­la” tun­tia suun­taansa auton ratin takaa viitenä päivänä viikossa.

  27. Kysymyk­sesi on väärä, kos­ka ei ole ole­mas­sakaan älykästä tiemak­sua. On vain älyt­tömiä lisä­mak­su­ja tienkäyt­täjille. Tuon älyt­tömän mak­sun keräämiseeen voidaan kyl­lä kehitel­lä joitain IT-poh­jaisia älyratkaisu­ja. Se ei tee niistä älykkäitä. Alytön on älytön vaik­ka vois­sa paistaa.

    Tiemak­sut ovat perustel­tu­ja siel­lä, mis­sä on aidosti tiheän asu­tuk­sen ja sitä seu­raa­van ison autokan­nan aiheut­tamia ruuhkaon­gelmia (miljoon­akaupun­git), tai sit­ten luon­non­ti­eteel­liset olo­suh­teet aiheut­taa kalli­ita tier­ak­en­tei­ta (esim Nor­ja, Alp­pi­en tunnelit).

    Suo­mi on maail­man 30 har­vaan asu­tu­im­man itsenäisen maan joukos­sa, joten meil­lä ei ole aito­jen ruuhkien takia tarvet­ta lisäverot­taa autoil­i­joi­ta. Meil­lä ei myöskään ole vuoris­to­ja joiden läpi tarvit­sisi teitä rak­en­taa moninker­taisil­la kus­tan­nuk­sil­la ja jälki­ra­hoit­taa niitä käyt­tö­mak­suil­la. Meil­lä ei ole ruuh­laisia suurkaupunke­jakaan, Helsin­ki on pikkukylä metropolien joukossa.

    Meil­lä on vain Helsin­gin surkean liiken­nesu­un­nit­telun ja vielä surkeam­man liiken­teen poli­it­tisen ohjauk­sen aiheut­tamia paikallisia ongelmia jos­sain Kehä ykkösen sisäpuolel­la. Ne on ratkaistavis­sa ihan nor­maalin liiken­nesu­un­nit­telun keinoin jos tah­toa olisi.

  28. Jep, köy­hi­in­hän tämä ruuhak­mak­su tietysti iskee, koska

    - ylem­mät toim­i­henkilöt voivat säädel­lä työaiko­jaan, köy­hät joutu­vat tule­maan tietyl­lä kel­lon­lyömäl­lä -> he maksavat
    — köy­hän kukkarossa “piiska” tun­tuu vahvem­min kuin ylem­män toim­i­henkilön -> he muut­ta­vat käyttäytymistään
    — ylem­män palk­ka on neu­voteltavis­sa -> ylem­pi voi ottaa mak­sun huomioon palka­s­saaan ja eduissaaan

  29. TM, tuo kahdes­ta väärästä ei tule yhtä oikeaa on hyvä point­ti, minus­ta tässä nyt vaan vähän haisee sil­tarumpupoli­itik­ka. Mut­ta tuos­ta kus­tan­nuk­ses­ta olen eri mieltä. Sil­lä että tie ylipään­sä on ole­mas­sa on kus­tan­nus, niiden kor­jaami­nen, auraami­nen, jne. ei ole todel­lakaan mitenkään ilmaista.

  30. On kuin seinälle puhuisi. Jokainen vas­ta-argu­ment­ti kim­poaa var­muu­den panssarista. Tule­vaisu­u­den tekni­ik­ka toimii aina, rek­ister­it pysyvät salaisi­na eikä niitä tietenkään luovute­ta muille vira­nomaisille, autoa ei saa ajaa Lapin perukoil­lakaan, jos siinä ei ole jotain ihme valvo­vaa vem­pelet­tä á 2000 ekee ja jos laite menee rik­ki poikkeusajolu­van saa noutaa liiken­ne­m­i­nis­ter­iöstä virka-aikana.

    Mites tämä EU-kuvio? Ai, että visio on estää autoilu köy­hiltä, siis niiltä, joil­la tuskin on varaa 15 vuot­ta van­haan €500 kosloon. Maail­mas­sa on, usko tai älä, ihmisiä, joiden kuukausi­palk­ka ei ole kansane­dus­ta­ja­mainen 6335 euroa. Jos­sain Bul­gar­i­as­sa ne hihkuu onnes­ta. Tai Kainuussa.

    Ja mik­si? Kos­ka Byrs­selis­sä oli ruuh­ka eikä kehä ykkö­nen oikein vedä vaik­ka on kiire lentokentälle. 

    Äh, onnek­si noi Soin­in­vaaran maalailemat uhkaku­vat ei toteudu. Tai jos toteu­tu­vat, alan äänestää Persuja.

  31. “Eiköhän esimerkik­si tien­pito autoilus­ta kerät­ty­i­hin vero­tu­loi­hin näh­den ole taa­jamis­sa aika lail­la halvem­paa kuin landella ”

    Maaseudul­la se viimeinen kilo­metri tai kak­si ovat pääosin yksi­ty­is­teitä, siis tieosakkaiden tiemak­suil­la ylläpitämiä. Varsi­naisia tiemak­suteitä siis, ei niitä auraa eikä lanaa kukaan verovaroin, vaan tien käyt­täjät mak­sa­vat ylläpi­don itse, oli­pa autoa tai ei. Van­hat auto­tomat mum­mot mökeis­sään mak­saa osuuten­sa siinä mis­sä muutkin. Sovel­letaan samaa Helsinki­in, Osmo Soin­in­vaara mak­sakoon Kata­janokan katu­jen ylläpi­toku­lut yhdessä muiden Kata­janokan asukkaiden kanssa.

    1. Heh,
      Toisin kuin siel­lä maal­la, Helsingis­sä val­tio ei todel­lakaan mak­sa tien­pidon kulu­ja vaan helsinkiläiset mak­sa­vat esimerkik­si Kata­janokan katu­jen ylläpi­toku­lut itse, ei kaupungi­jnosit­tain vaan koko kaupun­gin laa­ju­udel­la. Kata­janokkkalaisille var­maankin sopisi, että hei­dän tien­pit­o­mak­sun­sa rajoit­tuisi Kata­janokan katu­verkkoon ja muut kaupungi­nosat huole­hti­si­vat vas­taavasti omistaan.

  32. KariS: “Suo­mi on maail­man 30 har­vaan asu­tu­im­man itsenäisen maan joukos­sa, joten meil­lä ei ole aito­jen ruuhkien takia tarvet­ta lisäverot­taa autoilijoita.”

    Suo­mi on maail­man mono­sen­trisimpiä mai­ta, juuri pääkaupunkiseudun ansiosta.
    Pääkaupunkiseudun ruuhkista/ruuhkattomuudesta min­ul­la ei ole koke­mus­ta, tapelkoot pääkaupunkiseu­tu­laiset keskenään.

  33. Olen jostain lukenut, että Suomes­sa käytetään maa­ta per asum­is­neliö eniten Euroopas­sa. Samanaikaises­ti asu­taan ahtaasti ja asum­i­nen on kallista. Johtuuko­han asumisen kalleus osit­tain siitä, että asumises­sa joudu­taan mak­samaan niin paljon infra­struk­tu­uria, kuten parkkipaikko­ja ja iso­ja teitä? Olisi kiin­nos­ta­va tutkimusaihe. 

    Mielestäni autoilua tulisi kaupunkiseuduil­la rajoit­taa jo sen takia, että isot tiet ja parkkiken­tät eivät mielestäni ole mielyt­tävää kaupunkiym­päristöä. Tietul­lit ovat käsit­tääk­seni tehokkain ja toimivin keino rajoit­taa autoilun määrää tai ainakin kasvua.
    Vyöhyke­malli vaikut­taisi ole­van fik­suin näistä, mut­ta ainakin jokin tul­li tulisi ottaa käyttöön.

  34. Kiin­toisaa olisi saa­da kuul­la, mil­lä logi­ikalla se, että val­taosa maas­ta on har­vaan asut­tua, vaikut­taa liiken­neti­hey­teen pääkaupunkiseudul­la — ei oikei­ta ruuhkia, kos­ka Lapis­sa on tilaa?

  35. OS: “Kata­janokkkalaisille var­maankin sopisi, että hei­dän tien­pit­o­mak­sun­sa rajoit­tuisi Kata­janokan katu­verkkoon ja muut kaupungi­nosat huole­hti­si­vat vas­taavasti omistaan.”

    Noinko­han vain kata­janokkalaisille sopisi että kalli­o­laiset päät­täi­sivät että ei heitä kiin­nos­ta kun­nos­taa katu­ja etelään kun pääa­sioin­tisu­un­ta autoil­la heiltä on pohjoiseen. Antaa sil­to­jen vaik­ka rom­ah­taa kun ker­ran metrol­lakin pääsee tarvit­taes­sa etelään.

    1. juge,
      Se ei ollut ehdo­tus vaan vas­taus KariS:lle siitä, että mitä tapah­tu­isi, jos kata­janokkalaiset jou­tu­isi­vat mak­samaan itse kadun­piton­sa kutebn maal­la joudu­taan mak­samaan yksityisteistä.

  36. “RaimoL: Mis­sähän näin tapahtuu?”

    Ei tarvitse kuin kulkea töi­hin vähän epämääräis­inä työaikoina syr­jem­mältä, niin julkisen liiken­teen vai­h­toe­hto­ja ei enää olekaan tar­jol­la. 24snt/km riit­tänee kat­ta­maan autoilun kus­tan­nuk­set kokon­aan, tai ainakin hyvin lähelle kokonaan.

    Riip­pumat­ta siitä paljonko vähen­nys on, se tekee kaukana työ­paikalta asumisen kan­nat­tavam­mak­si kuin se olisi, jos työn­tek­i­jä vas­taisi itse val­in­to­jen­sa aiheut­tamista kustannuksista.

  37. “Kiin­toisaa olisi saa­da kuul­la, mil­lä logi­ikalla se, että val­taosa maas­ta on har­vaan asut­tua, vaikut­taa liiken­neti­hey­teen pääkaupunkiseudul­la – ei oikei­ta ruuhkia, kos­ka Lapis­sa on tilaa?”

    Ilmeis­es­ti samal­la logi­ikalla, jon­ka mukaan ympärivuorokautiset “ruuhka­mak­sut” on ulotet­ta­va aina kehyskun­ti­in saak­ka, kos­ka Kehä I:llä ja par­il­la sisää­na­joväyläl­lä on parin pahim­man ruuhkatun­nin aikaan pikkasen ruuhkaa.

    Tai sil­lä logi­ikalla, jon­ka mukaan ajelu Lep­sämän­tiel­lä kohti Selk­iä on törkeästi aliv­erotet­tua vrt. Pihtiputaan kylän­rait­il­la köröttely.

  38. @Olli Heiska­nen
    “Minus­ta tun­tuu, että tietulleil­la hoide­taan oiret­ta, eikä varsi­naista tau­tia. Varsi­nainen tau­ti on mielestäni asumisen jär­jetön hin­ta Helsin­gin kantakaupungissa.”

    Ei asum­i­nen mak­sa Helsin­gin kan­takaupungis­sa juuri mitään. Niille, jot­ka omis­ta­vat siel­lä asunnon.
    Veron­mak­sa­jat kus­tan­ta­vat heille tiet ja palve­lut ja infra­struk­tu­urin. Päin­vas­toin, se on val­ta­va tulon­lähde pankeille ja loordeille.

  39. Eikö tiemak­sun tavoit­tei­ta voitaisi saavut­taa yksinker­tais­es­ti parkkipaikko­ja vähen­tämäl­lä? Olet itsekin kut­sunut sitä tehokkaak­si tavak­si estää ruuhkia, eikä siitä koidu valvon­nan lisäkuluja.

    Minus­ta oli esimerkik­si val­lan eri­no­mainen se ehdo­tus, että työ­nan­ta­jan olisi pakko tar­jo­ta autopaikan vai­h­toe­hdok­si lisä­palkkaa, jon­ka voisi laskea vaik­ka lähim­män parkki­hallin tun­ti­tak­san perusteella.

  40. Jos tätä alueel­lista liiken­teen “omien” kulu­jen mak­samista lähde­tään tosis­saan edis­tämään, niin kata­janokkalaiset huo­maa­vat var­maan melko pian, että heil­lä on intres­si varmis­taa myös se, että Inex Part­ner­sil­ta Kilo­sta on riit­tävän iso baana lähi-Alepaan. Eli vaik­ka ei kulk­isi kuin käve­ly­matko­ja Kata­janokan ja Val­tioneu­vos­ton kanslian välil­lä, niin raskaahkolle tiestölle on tarvetta.

  41. Mik­si juuri kallis satel­li­it­ti­paikan­nusjär­jestelmä, jon­ka kiertämiseen olisi sekä insen­ti­ivi että aika helpot tekniset keinot?

    Mik­sei vai­hde­ta rek­isterik­il­ven mate­ri­aalia muovikom­posi­itik­si ja laminoi­da sinne sisään etäluet­tavaa rfid-sirua, ja pis­tetä oleel­lisi­in paikkoi­hin luk­i­joi­ta, joil­la seu­rataan, mil­loin auto tulee tietylle alueelle ja mil­loin se läh­tee sieltä pois? Kus­tan­nus on olema­ton ja tämän kiertämistä voidaan hel­posti tarkkail­la lait­ta­mal­la vilkkaasti liiken­nöi­ty­i­hin paikkoi­hin luk­i­ja-kam­er­ay­hdis­telmiä. Jos kil­ven tietoi­hin täs­määvää rfid-tun­nis­tet­ta ei ole, räp­säistään sakot.

    Ei sen tun­nis­teen ole edes pakko olla siel­lä kil­ven sisässä, sen voi vaik­ka lait­taa tar­raan ja tuulilasi­in, jos se on teknis­es­ti helpom­pi läh­estymistapa. Tar­ratun­nis­tei­ta voisi liimail­la tur­istienkin autoi­hin; tar­raa luovutet­taes­sa otet­taisi­in lasku­tustiedot tai mak­set­taisi­in ennakkoon jokin sum­ma, joka vapaut­taa tietulleista maassaoloaikana.

    RFID-tun­nis­teet ovat liki­main ilmaisia eivätkä luku­lait­teetkaan maail­mo­ja mak­sa. Tekni­ik­ka on eri­no­maisen luotet­tavaa ja ennen kaikkea jo käytössä esimerkik­si logis­ti­ik­ka-alal­la suorit­ta­mas­sa käytän­nössä samo­ja tehtäviä kuin mitä tuol­laiselta “älykkäältä” ruuhka­mak­su­jär­jestelmältä vaa­dit­taisi­in. Eikä tässä syn­ty­isi ollenkaan saman­laisia ikäviä yksi­ty­isyy­den­suo­jakysymyk­siä kuin satel­li­it­ti­paikan­nuk­ses­sa. Eikä tarvit­taisi autoi­hin mitään sel­l­aisia mus­tia laatikoi­ta, joi­hin ei saa naa­purin Reiska autoa kal­japal­ka­lla huoltaes­saan koskea, vaan joi­ta saisi­vat räplätä vain liiken­ne­m­i­nis­ter­iön agentit.

  42. Ruuhka­mak­su on eri asia kuin tietul­li. Ruuhka­mak­sul­la hillitään ruuhkau­tu­mista, tietullil­la yleen­sä rahoite­taan väylän rakentamista.

    Nyt kaavail­tu “älykäs tiemak­su” ei ole kumpaakaan, siinä on molem­pi­en ainek­sia, mut­ta siitä kaavail­laan myös polt­toaine- ja autoveron kor­vaa­jaa. Lisäk­si sen myötä kol­man­net osa­puo­let kuten vaku­u­tusy­htiöt ja auton­vuokraus­fir­mat voivat paran­taa toim­intaansa saa­mal­la ajoneu­vo­jen ajo- ja sijain­ti­ti­etoa. Myös tielaitos voi välit­tää onnet­to­muus- ja tietyöti­etoa suo­raan lähistössä oleville autoille.

    Kan­nat­taisiko siir­tyä “tiemak­sui­hin” vapaae­htoisu­u­den poh­jal­ta. Ne jot­ka han­kki­si­si­vat lait­teet, saisi­vat alen­nus­ta vaku­u­tus­mak­su­ista ja alku­vai­heessa autoveros­ta. Ja jos olisi tietulle­ja tai Tukhol­man tyyp­pisiä ruuhka­mak­suasemia, vapaae­htoisille annet­taisi­in edulli­nen ohi­tuskaista mak­supis­teen ohi.

    Näin myös jär­jestelmän väistämät­tömät alku­vai­heen viat saataisi­in kor­jat­tua pienem­män pop­u­laa­tion kanssa.

  43. Tuo­han onkin järkevä ehdo­tus. Sil­lä voitaisi­in lähet­tää myös tien­pito­lasku oikeaan osoit­teeseen, niin Kata­janokalla kuin myös Peräkylällä.

  44. Tek­isi kovasti mieli tapani mukaan äänestää vihre­itä, mut­ta nämä tie- ja media­mak­sut taita­vat kar­i­ut­taa aikeeni. En edes omista autoa, TV-mak­sunkin mak­san. Mut­ta, mutta..kyseessä ovat kuitenkin yksilön- ja valin­nan­va­paus. En halua että val­tio tun­kee väk­isin mak­su­lap­pu­ja kurkus­ta alas tai käyt­täy­tymistä ohjail­laan vain käymäl­lä ihmis­ten lom­pakol­la. Vähem­mästäkin suuttuu.

    Jos joskus käytet­täisi­in porkkanaa kepin sijaan..kansakin olisi var­masti tyytyväisempää.

  45. Tapio Pel­to­nen: “Tar­ratun­nis­tei­ta voisi liimail­la tur­istienkin autoi­hin; tar­raa luovutet­taes­sa otet­taisi­in lasku­tustiedot tai mak­set­taisi­in ennakkoon jokin sum­ma, joka vapaut­taa tietulleista maassaoloaikana.”

    Ihan real­isti­nen aja­tus, onhan sel­l­aisia pysäköin­ti­talo­jakin, joista ei pääse pois ilman luot­toko­rt­tia (käteis­mak­su tai siruko­rt­ti­mak­su ei onnistu) 😉

  46. “Kiin­toisaa olisi saa­da kuul­la, mil­lä logi­ikalla se, että val­taosa maas­ta on har­vaan asut­tua, vaikut­taa liiken­neti­hey­teen pääkaupunkiseudul­la – ei oikei­ta ruuhkia, kos­ka Lapis­sa on tilaa?”

    No, ei mitenkään ja sik­si juuri gps joka autoon on niin huono idea. Ja parista muus­ta syystä.

    Asi­as­ta toiseen, paljonko autoilun kalleus Suomes­sa vaikut­taa asun­to­jen hin­taan? Veikkaan, että aika paljon. Sähköau­to­jen myötä liikku­misen (marginaali)kustannus voi vih­doin lähteä lasku­un. Se mah­dol­lis­taa urban sprawl­in. Jos hyvin käy, koh­ta suo­ma­laiset eivät enää elä kuin silakat purkissa vaan pää­sevät edes vähän lähem­mäs vau­raiden maid­en asukkaiden asumisväljyyttä. 

    Mut­ta voiko sen toteut­taa ekol­o­gis­es­ti kestäväl­lä tavalla?

    Tarvi­taan var­maan jotain GPS-poh­jaisia sys­teeme­jä ohjaa­maan liiken­net­tä siel­lä tääl­lä, muuten ruuhkat kas­va­vat kuin LA:ssa. (Jung, juuri kun kir­joitin LA tele­vi­sios­sa, Idolis­sa san­ot­ti­in LA. Syncronicity!).

  47. Eiköhän näis­sä tietulli/ruuhkamaksu/tiemaksupuheissa ole ennakoin­tia siitä, mitä tapah­tuu kun sähköau­tot tai ylipäätään muut kuin polt­to­moot­torikäyt­töiset autot yleistyvät. Val­tio kerää hillit­tömän määrän vero­tu­lo­ja ben­si­inin ja dieselin veroina vuosit­tain. Ilman sitä rahaa val­tio menisi käytän­nössä konkurssi­in, eli jostain se raha on kaavit­ta­va kasaan sit­tenkin, kun ben­saa ja dieseliä ei juurikaan myy­dä. Jos autot sil­loin kulke­vat sähköl­lä, eikä sähkön hin­taa halu­ta nos­taa pil­vi­in, niin ain­oa ratkaisu on verot­taa sähköau­ton käytöstä kilo­me­trien mukaan. Siihen taas tarvi­taan tuol­lainen 1984-mäi­nen isoveli­ratkaisu, kos­ka muuten emme tiedä kuka on ajanut ja miten paljon.

  48. Pitää muis­taa, että koko ongel­ma esin­tyy ain­oas­taan muu­ta­mal­la has­sul­la tiek­ilo­metril­lä Helsingis­sä ja siel­läkin ain­oas­taan ark­isin kel­lo kahdek­san ja kuusi­toista. Osmo itsekkin toteaa, että viimeiset tuhat autoa pois ruuhkas­ta ja se on siinä.

    Min­ulle on aivan sama, miten helsin­ki ongel­mansa ratkaisee. Sitä ei voi ymmärtää, mik­si täl­läisen pienen helsinkiläisen ongel­man ratkaisemisek­si pitäisi taval­lis­ten suo­ma­lais­ten ajo­ja alkaa kyttäämään.

  49. Jos autot sil­loin kulke­vat sähköl­lä, eikä sähkön hin­taa halu­ta nos­taa pil­vi­in, niin ain­oa ratkaisu on verot­taa sähköau­ton käytöstä kilo­me­trien mukaan. Siihen taas tarvi­taan tuol­lainen 1984-mäi­nen isoveli­ratkaisu, kos­ka muuten emme tiedä kuka on ajanut ja miten paljon.

    Mikä ihmeen ongel­ma on lait­taa se laskuri siihen tolp­paan, joka toimii vain henkilöko­htaisel­la kor­tilla. Tai kerätä alueko­htaista vuosi­mak­sua, tai… Kyl­lä keino­ja on muitakin kuin se henkilöko­htainen valvon­tasiru nahan alle, johon ollaan lujaa vauh­tia menossa.

  50. TomiA
    Sähköau­to­jen myötä liikku­misen (marginaali)kustannus voi vih­doin lähteä lasku­un. Se mah­dol­lis­taa urban sprawlin. 

    No ei sil­lä nyt vaan voi olla kovinkaan merkit­tävää vaiku­tus­ta, sil­lä autoilun kus­tan­nus suh­teessa omakoti­talon hin­taan pieni. Etenkin kun autos­ta on hel­posti nip­is­tet­tävis­sä merkit­täviä säästöjä, eli van­ha kot­tero ei mak­sa kuin muu­ta­man satasen.

  51. Äh.oliko tämä läht­enyt vai ei, Joten pan­naan var­muduen vuok­si toistamiseen.

    Sähköau­to­jen käyt­tämälle sähköen­er­gialle oma veron­sa. Autoon sinetöi­ty kulu­tus­mit­tari, jola lue­taan aika ajoin, esim. vuosit­tain. Ennakko­mak­su arviok­ilo­trien mukaan, lähtöko­htaiset­si 16.000 km/vuosi. (vrt. ennakkovero)Vuotuinen tasaus­mak­su, kuten kotitaloudessakin.

    Hyvin yksinker­taista.

    Veron suu­rus on sit­ten toinen asia. pitää suun­nileen vas­ta­ta polttoaineveroa.

    Lopuk­si huo­mau­tus: yksi sähkök­Wh vaatii suun­nilleen 3 kWh primääriener­giaa. Osmo Soini­vaara on täl­lä pal­stal­la aivan oikein toden­nut, että peri­aat­teessa kaik­ki sähkö on hiil­isähköä. Laskekaa siitä sähköau­ton hiilidioksidipäästöt.

  52. Auto­jen lataami­nen tapah­tuu var­maan pääosin öisin. Talvipakkasel­la sekin var­maan tehdäänkin hiilel­lä, mut­ta tuskin muulloin.

  53. Autoilun kannal­ta suurin ongel­ma satel­li­it­tipo­h­jaises­sa jär­jestelmässä on siinä, että se on aivan liian help­po laa­jen­taa “ruuhka­mak­sus­ta” yleisek­si tieveroksi. Tästä antaa hyvää esi­makua tuo LVM:n ruuhka­mak­susu­un­nitel­ma, jos­sa tieveroa perit­täisi­in Uuden­maan peräkylil­läkin ja myös ruuh­ka-aiko­jen ulkopuolella. 

    En oikein hyväksy näke­mys­tä, että tiein­vestoin­nit oli­si­vat hukkaan­heit­et­tyä rahaa. Suju­va liikenne on kuitenkin koko alueen etu. Investoin­tien viivyt­tämi­nen luul­tavasti vain johtaa investoin­tikus­tan­nusten räjähtämiseen käsi­in (paljonko Län­simetro olisi mak­sanut 80-luvul­la?). Ruuhka­mak­su voi aut­taa pahim­paan hätään het­kek­si mut­ta liiken­teen kas­vaes­sa ruuhkat ovat pian ennallaan.

    ..
    Lon­toos­sa on muuten vai­h­teek­si supis­tet­tu ruuhka­mak­su­aluet­ta: http://www.tfl.gov.uk/roadusers/congestioncharging/17094.aspx Lon­toon mak­sua per­itään vain ydinkeskus­tas­sa ja vain ruuh­ka-aikoina. Esim. lauan­taina ja iltaisin voi ajaa autol­la keskus­taan shop­paile­maan ilmaiseksi.

  54. Sin­ga­pores­sa auton omis­tamiseen tarvi­taan lupa. Näitä jälki­markki­nakelpoisia lupia on liik­keel­lä vain kiin­teä määrä. Menet­telee, mut­ta ei ole opti­maa­li­nen, vaan säädel­lä pitäisi kilo­me­tre­jä. Autos­ta, jota käytetään vain har­voin, ei ole mainit­tavaa hait­taa, mut­ta ne tuo jär­jestelmä kar­sii pois ensimmäiseksi.

    Luulisin, että Sin­ga­pores­sa suh­teel­lisen pienenä maana haitak­si las­ke­taan myös parkissa ole­van auton vaa­ti­ma tila.

    Kysymys siitä, onko opti­maalisem­paa määrätä autoilun hin­ta vai auto­jen määrä on tietysti kysymys siitä, kum­mas­ta kuvitel­laan, että se osa­taan arvioi­da tarkem­min. Sin­ga­pores­sa on tietysti teknis­es­ti helpom­paa toteut­taa tuo auto­jen määrän rajoit­ta­mi­nen jälki­markki­nakelpois­es­ti kuin Länsiväylällä.

  55. Mik­si sen pitää perus­tua GPS-lait­teeseen? GPSllä A) siir­retään laitekus­tan­nuk­set yksit­täiselle autoil­i­jalle ja B) kytätään henkilön jokaista liiket­tä, joka on yksiy­isyy­den kannal­ta todel­la kyseenalaista. Suuris­sa kaupungeis­sa, kuten Lon­toos­sa ruuhka­mak­sut on toteutet­tu sisään­tuloväylil­lä sijait­sevil­la kameroil­la, jot­ka tun­nista­vat rek­isterik­il­ven. Sekin on yksi­ty­isyy­den kannal­ta hive­nen kyseenalaista, mut­ta kyt­täämi­nen sen­tään keskit­tyy vain sisään­tuloväylille eikä sen alueen ulko- tai sisäpuolelle.

  56. Misha Dellinger:

    Mik­si sen pitää perus­tua GPS-lait­teeseen? GPSllä A) siir­retään laitekus­tan­nuk­set yksit­täiselle autoil­i­jalle ja B) kytätään henkilön jokaista liikettä, 

    Kiin­nikas­vami­nen autoon lie­nee saavut­tanut mak­simip­is­teen­sä, jos kokee peltikasan seu­ran­nan itsen­sä seurannaksi.

  57. Sepi:
    >Mie­lenki­in­toista väit­tää autoilua yliverotetuksi
    >syr­jäseuduil­la, kun työmatkakulujen
    >verovähen­nyk­set tekevät todel­lises­sa skutsissa
    >asumisen usein taloudel­lis­es­ti kannattavaksi

    Sin­ul­la taitaa olla pikkuisen hakuses­sa, miten nuo verovähen­nyk­set toimivat?

  58. On muuten jäänyt täysin ker­tomat­ta mitä tämä lysti mak­saa. Täl­lä pal­stal­la kun on tapana jyvit­tää hyvinkin tarkkaan euro­ja kohdis­tet­tuna mitä ihmeel­lisimpi­in liitännäisiin.

    Helpoin osa lie­nee se 300‑1000€ per auto minkä datankeru­u­laite mak­saa. Hin­ta-arvio voi toki olla varsin alakant­ti­in, kun pohdi­taan vaikka­pa taksin datalaitteistoa.

    Mitä mak­saa sit­ten ensin tämä EU-GPS jär­jestelmän Suomen osu­us ja paljonko itse valvontakoneisto? 

    Tukhol­man hyvinkin prim­i­ti­ivi­nen jär­jestelmä mak­soi sen ver­ran, ettei kru­unuakaan ole vielä kilah­tanut muu­ta kuin lait­teis­to- ja ohjelmis­toyri­tys­ten tasku­un. Ja tämä jär­jestelmä on ollut käytössä vuodes­ta 2006!

  59. Tukhol­man hyvinkin prim­i­ti­ivi­nen jär­jestelmä mak­soi sen ver­ran, ettei kru­unuakaan ole vielä kilah­tanut muu­ta kuin lait­teis­to- ja ohjelmis­toyri­tys­ten tasku­un. Ja tämä jär­jestelmä on ollut käytössä vuodes­ta 2006!

    Tarkoituk­se­na ei liene ollut saa­da rahaa vaan paran­taa liikkuvuutta.

Vastaa käyttäjälle Joel A. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.