Kasettimaksu maksettava verovaroista

15.2.2011 · Aihe: Oden vaaliohjelma 

(luonnosta vaaliohjelmaan)

Suomalaisilla on oikeus kopioida äänitteitä omaan käyttöönsä. Tästä oikeudesta maksetaan tekijöille korvausta. Rahat korvauksiin saatiin aikanaan kasettimaksusta (hyvitysmaksu), joka perittiin nauhureissa muinoin käytetyistä C-kaseteista ja joistakin muistakin talletusalustoista.

C-kasetit ovat kadonneet historiaan, mutta hyvitysmaksu on laajentunut muihin talletusalustoihin. Viimeksi maksu laajeni ulkoisiin kovalevyisin. Kehityksen myötä kasettimaksun yhteys alkuperäiseen tavoitteeseensa on laimentunut kolmella tavalla.

1.       Yhä pienempi osa maksun kohteena olevista talletusalustoista käytetään korvauksen perusteena olevaan lailliseen omaan käyttöön kopiointiin. Ulkoisten kovalevyjen talletuskapasiteetista korkeintaan jokunen prosentti menee tähän tarkoitukseen.

2.       Yhä pienempi osa ilmaisesta musiikin kuuntelusta joutuu turvautumaan maksun kohteena oleviin talletusalustoihin.

3.       Hyvitysmaksulla kerättyjä tuloja on alettu käyttää moneen sinänsä hyvään tarkoitukseen, kuten kotimaisten dokumenttielokuvien tuotantotukeen ja sokeain kirjaston menoihin. Näillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä yksityisen kopioinnin kanssa.

Teknologian muutoksen vuoksi hyvitysmaksun tuotto on alenemassa nopeasti. Tätä yritetään kompensoida laajentamalla hyvitysmaksua milloin minnekin. Tämä on tuhoon tuomittu tie myös tekijänoikeusjärjestöjen kannalta. Norjassa hyvitysmaksusta on luovuttu. Valtio maksaa Norjassa korvauksen yksityisestä kopioinnista verovaroista. Näin se tulee tehdä Suomessakin!

Kommentit

42 Vastausta artikkeliin “Kasettimaksu maksettava verovaroista”

  1. AM kirjoitti 15.2.2011 kello 15:40

    C-kasetti ei ole kadonnut mihinkään, kuten ei vinyyli-LP:kään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Mika kirjoitti 15.2.2011 kello 16:16

    Ehdotelmassa on pari ongelmaa.

    – Korvamerkitty raha joka *ei* ole vero on siitä hyvä että se ei kasvata budjettivajetta. Jos tästä hyvää tarkoittavasta tuesta tehdään verovaroista maksettava maksuautomaatti se kasvattaa osaltaan budjettivajetta koska tukeen pitää budjetoida rahaa ja verokertymähän on nyt
    aika kaukana siitä määrästä mitä sujuvasti jonnekin kulutetaan.

    Ehdotelma jotenkin unohtaa että valtion raha tulee loppuviimein veronmaksajilta (tai Fortum:in asiakkailta 🙂 eli samalla tavalla kansa maksaa, ja ehdotelmassa maksu kohdistuu myös niihin jotka eivät kopioi. Onko se sitten oikeudenmukaisempaa?

    Lisäksi kysessä on maksuautomaatti jossa ei ole minkään sortin kulutuskattoa kuten korvamerkityssä kasettimaksussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. ilkka kirjoitti 15.2.2011 kello 16:41

    Tasapuolisesti kaikkiin kohdistuva 4 euron verorasite on parempi kuin sattumanvaraisesti joihinkin kohdistuva 20 euron maksurasite. Vielä parempi olisi tietysti vain kopioinnista hyötyviin kohdidstuva 20 euron maksurasite, mutta se ei tosiaan enää ole vaihtoehto.

    Ihan hyvä esitys. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan ole vaaliohjelmasi kärki. Yhteiskunnan ongelmana tämä on sieltä pienemmästä päästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. LNu kirjoitti 15.2.2011 kello 17:54

    Mika: Nykyistä kasettimaksua korotellaan ja laajennellaan viranpuolesta TO-järjestöjen pyytäessä. Siinä sivuutetaan kaikki muut intressiryhmät, käytännössä siis kuluttajat. Aika monessa asiassa kansalta puuttuu oma lobby, joten keskiverto kansalaisen näkökulma unohtuu kaikkien muiden lobbyjen painostuksessa. Koskee tätäkin tapausta.

    Nykyisellään ministeriö jakelee muiden rahoja ilman mitään intressiä pysyä kohtuudessa… Jos ne rahat ovat osa budjettia, niitä syynätään vähän eri malliin. Oikeat veron korotukset ovat astetta paria hankalampia kuin tämmöisen yksityisen piiloveron.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Juho Laatu kirjoitti 15.2.2011 kello 18:00

    Yksi peruste voisi olla maksujen markkinoita vääristävä vaikutus (jos ulkomailta saa samoja tuotteita postimyynnistä ilman maksuja)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Timppa kirjoitti 15.2.2011 kello 19:45

    Jos maksun perimistä jatketaan tavalla tai toisella pitäisi myös tehdä se yksityinen kopiointi sallituksi (ts. kopiosuojauksen kiertäminen jälleen sallituksi) Ei ole mieltä hyvittää toiminnasta jota ei saa tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Antti Leinonen kirjoitti 15.2.2011 kello 21:17

    Ihan kannatettava ajatus, vaikka ei olekaan yhteiskunnan pahimpia epäkohtia.

    Paljon suurempi merkitys olisi sillä, että ajaisit myös Ylen rahoittamista verorahoista. Siihen voisi käyttää suunnilleen samoja perusteluja. Ylenkin tuloja käytetään moneen sinänsä hyvään tarkoitukseen, mutta rahoitusmalli ei ole tältä vuosituhannelta.

    Silloin kuin radio ja televisio olivat ylellisyystuotteita, oli varmasti perusteltua, että käyttäjät rahoittivat toiminnan. Nyt käytännössä kaikki käyttävät Ylen palveluja, mutta maksamiseen osallistuvat ne jotka viitsivät. Television omistamisella on varmasti jonkinlainen korrelaatio Ylen palvelujen käyttämisen kanssa, mutta todennäköisesti moni sokea mummo käyttää Ylen palveluja enemmän kuin televisiota konsolipelaamiseen käyttävä nuori. Samoin lapsiperheissä katsotaan televisiota varmasti paljon enemmän kuin sinkkutalouksissa, vaikka tv-maksu on kaikille sama.

    Toisaalta Yleä ei ole syytäkään rahoittaa käyttömaksuilla, vaan samalla tavalla kuin koulutus, terveydenhuolto ja muut julkiset palvelut, eli verorahoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kalle kirjoitti 15.2.2011 kello 21:25

    Tuntuu, että kärvistellään olemassa olevan ongelman kanssa (siis veron) uskaltamatta katsoa eteenpäin. Veronkorotushan tarkoitti vain sitä, että Verkkokauppa.com joutuu siirtämään Ahvenanmaalla olevan toimipisteensä muualle EU-alueelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Henri Weijo kirjoitti 15.2.2011 kello 21:38

    Itse olen hahmotellut myös kasettimaksun ikäänkuin laajennusta, joka hyvittäisi esimerkiksi YouTubeen lähetetyistä ja Pirate Baysta ladatuista levyistä rahaa siinä suhteessa monta kertaa kys. biisejä on kuunneltu. Kasettimaksun on kaiketi tarkoitus hyvittää siinä suhteessa missä vahinkoa on sattunut? Noh, netissä tuota tietoa että monta kertaa biisi on kuunneltu missäkin kanavassa on tarjolla kyllä yllin kyllin. Tästä voisi luoda sitten eräänlaisen approksimaatioarvion että paljonko tätä korvasta kuuluisi kullekin artistille.

    Mallissa olisi hyvää se, että se olisi ikäänkuin objektiivinen palkinta kulttuurin rikastamisesta. Nykyinen Teostovetoinen systeemi ymmärtääkseni jakaa rahaa radiosoiton suhteessa (+ kai biisien käyttö esim. mainoksissa ja elokuvissa, auttakaa ne jotka tietävät paremmin?), joka ei nyt ihan kuvasta sitä että miten paljon “iloa” kyseisestä kappaleesta on ollut suurelle yleisölle. Mielestäni voisi myös keskustella siitä, että tämä jaettava summa voisi olla suurempi kuin nykyinen kasettimaksu. Kevyttä musiikkia tuetaan vähän suhteessa klassiseen musiikkiin.

    Myönnän, että tällaisella mallilla on se taka-ajatus, että kappaleiden jakamiseen esimerkiksi juuri YouTubessa ja muissa vastaavissa voitaisiin alkaa suhtautua hyväksyvämmin jos artistit saisivat niistä korvauksen. Itse rinnastan YouTubeen ladatun musiikin kappaleen radiosoittoon ja artistin tunnettuuden lisäämiseen. Ratkaisu on mielestäni myös pragmaattinen sikäli että tässä tunnustettaisiin, että paluuta aikaan ennen YouTubea ja Pirate Bayta ei ole.

    Tämän mallin hahmottelu on kesken, ja sisältää jonkin verran ongelmia (esimerkiksi aikovatko jotkut artistit ostaa botteja, jotka klikkailisivat katselukertoja omille biiseilleen?). Lisäksi YouTuben kaltaisia palveluja on paljon, eikä niitä kaikkia voisi saada listalle. Lisäksi ihmiset lataavat biisejä YouTubeen eri nimillä jne jne. Malli vaatisi kaiketi YouTuben ja vastaavien kollaboraatiota, eli traffiikkitiedon keräämistä ja jakamista viranomaisille. En tiedä mikä heidän halukkuus tähän olisi. Google on esimerkiksi vedonnut tekijänoikeusrikkomussyytöksiin sanomalla, että he eivät tiedä mitä ihmiset YouTubessa jakavat, eivätkä aio palvelua vahtia. Mutta jos joku osaa noita mallin aukkoja pohtia niin olkaa hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Mika kirjoitti 15.2.2011 kello 22:03

    LNu: “Nykyistä kasettimaksua korotellaan ja laajennellaan viranpuolesta TO-järjestöjen pyytäessä. Siinä sivuutetaan kaikki muut intressiryhmät, käytännössä siis kuluttajat. Aika monessa asiassa kansalta puuttuu oma lobby, joten keskiverto kansalaisen näkökulma unohtuu kaikkien muiden lobbyjen painostuksessa. Koskee tätäkin tapausta.”

    Nyt kansalainen voi äänestää lompakollaan eli tilata kasettimaksuttomat tavarat ulkomailta.
    Veroa ei voi näin kuitenkaan kiertää.

    Kyllä minäkin olen sitä mieltä että maksu joutaisi pois mutta en todellakaan halua uutta veroa tilalle. Syynä se että veroja on jo aivan liikaa, ja veroilla on aikuisen oikeasti paha tapa turvota vuosien mittaan, esimerkkinä vaikkapa liikevaihtovero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Austrian kirjoitti 15.2.2011 kello 22:32

    Miksi teknologiassa tapahtuneiden muutosten vaikutusta ei korvata muille markkinoilla toimiville tahoille?

    Jos joku ulkopuolinen muutos vaikuttaa hintasuhteisiin tai kokonaisen toimialan ansaintalogiikkaan, niin ei sitä ole ollut tapana korvata. Paitsi tietenkin maatalouden tai vastaavan valtion suojeluksessa olevan elinkeinon tapauksessa… 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. jussi kirjoitti 15.2.2011 kello 22:36

    mieluummin vähemmän valtiota. Pitäisi karsia hyväosaisten etuja rajusti; oopperaa, kulttuuriseteliä, urheiluseteliä,joukkoliikenneseteliä lounasseteliä autoetua kotitalousvähennystä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tiedemies kirjoitti 16.2.2011 kello 10:23

    Änkyröin taas: Miksi pitää hyvittää yhtään mitään? Argumentit ovat aina olleet tyyliin “ei voida ajatella, että…” tai “tietenkin täytyy turvata…”, mutta miksi täytyy turvata?

    A) Onko tosiaan niin, että suomalaiset muusikot ja sensellaiset eivät tee musiikkia ilman, että heillä on oikeus joko kupata kovalevyjen ja tyhien DVD-levyjen hinnasta osat (tai vastaava raha veroista)? Tämä nykyinen järjestelmä, sen paremmin kuin mikään korvaava järjestelmä ei ole minkäänsortin kannustinvaikutusta nähnytkään.

    Jos halutaan tukea kotimaisia elokuvia tai musiikkia, tuetaan niitä. Se, että Kirill Babitzinin (RIP) perikunnalle annetaan maksuosuus DVD-aihioista, on täysin absurdia. Siitä ei tule vähemmän absurdia sillä, että maksut otetaan verorahoista ja mitoitetaan sen mukaan kuinka paljon teinit lataavat Lady Gagan videoita youtubesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tpyyluoma kirjoitti 16.2.2011 kello 10:48

    TM:

    Miksi pitää hyvittää yhtään mitään?

    Poliittinen realismi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Miltei ajattelin tänään kirjoitti 16.2.2011 kello 11:10

    Suomalaisilla on oikeus ajaa autolla minne haluavat neuvottelematta erikseen auton tekijän kanssa siitä, onko käyttötarkoitus ja määränpää tekijän mielestä sopiva. Tästä oikeudesta pitäisi maksaa auton tekijöille korvausta.

    Rahat korvauksiin voitaisiin saada vaikka polttoaineiden hintoihin lisättävästä osasta (hyvitysmaksu). Jos käy niin ikävästi että kehitys kehittyy ja sähköautot valtaavat alaa, hyvitysmaksu voitaisiin laajentaa kattamaan sähköpistokkeet ja jatkojohdot.

    Tai sitten voisi laittaa valot päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Arttu Tolonen kirjoitti 16.2.2011 kello 11:55

    Koska tallenteet ovat tulevaisuudessa aika marginaalinen ilmiö…

    http://soundi.fi/node/11829/Kukaan/ei/kuuntele/ilmaista/musiikkia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Arttu Tolonen kirjoitti 16.2.2011 kello 11:58

    Ja mun mielestä tuota järjestelmää pitää joka tapauksessa remontoida _totaalisen_ läpinäkyväksi ja siten, että tukea suunnataan enemmän projektipohjaisesti.

    MIelelään myös nuorisotoimintaan, mutta se on ehkä enemmän veikkausvaroille sopivaa käyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. vph kirjoitti 16.2.2011 kello 12:07

    Komppaan Henri Weijoa.

    Tekijänoikeusväittelyissä on usein käsittääkseni sellainen kommunikaatio-ongelma, että uudistusmielisillä ei ole näyttää vaihtoehtoisia malleja nykyisen tilalle. Nykytilan huonoudesta on ihan riittävät todisteet, mutta vaikutelmaksi jää, että pyritään vain huonontamaan taiteilijoiden toimeentulon edellytyksiä.

    Perustulo tai yleisemmin perusturvan uudistukset voisivat olla yksi osa ratkaisua. Mutta kun tuo varsinainen taiteesta saatava tulo pitää jotenkin hoitaa, niin jonkinlaiset spotifyn konseptia laajentavat palvelut voisivat toimia.

    Mielestäni YLE:n pitäisi pystyttää Spotifyn perusideaa toteuttava palvelu, jolla turvattaisiin musiikin ja elokuvien tekjöille Suomessa tulot. Kuten telkkarissa ja Spotifyssä, maksutapoja olisi mainosrahoitteisuus ja kausimaksullisuus. Telkkarin tapaan lisäksi voisi olla yleishyödylliseksi katsotun sisällön osalta “verotettava” (viitaten tv-lupaan). Tällä tavalla “kulutusmäärät” saataisiin myös selville ja tulot ohjautuisivat nykyistä oikeudenmukaisemmin.

    Koska missä tahansa tällaisessa ideassa on varmaan satatuhatta aukkoa, tärkeintä tässä vaiheessa olisi saada järjestelmä kokeiluasteella pystyyn, jotta se voitaisiin hioa kuntoon. Sitten hamassa tulevaisuudessa voitaisiin katsoa että mikä tämän systeemin rooliksi taiteen tuottamisen ja kuluttamisen kokonaisuutta ajatellen tulee.

    Ja oikeastaanhan meillä on jo YLE Areena, jonka toimenkuvaa voitaisiin laajentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. tiedemies kirjoitti 16.2.2011 kello 12:23

    Mitä jos luovuttaisiin poliittisesta realismista ja otettaisiin edes vähän idealismia kehiin.

    Eli jos nyt joku edes lähtisi vastustamaan tätä tolkutonta kuppaamista, siipeilyä jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Hannu Oskala kirjoitti 16.2.2011 kello 13:28

    Hei,

    olen muutoin samaa mieltä itse asiasta (siirto verovaroihin), mutta toivoisin että käyttäisit ainakin vaaliohjelmassasi vanhentuneen “kasettimaksu” -termin sijaan hyvitysmaksua, jolla nimellä se on kulkenut jo vuosia.

    Tulee nimittäin vähän samanlainen fiilis kuin siitä että Timo Soini halusi itselleen kauppa- ja teollisuusministerin salkun, vaikka sekä ko. salkku että ministeriö oli lakkautettu. (->TEM)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. tiedemies kirjoitti 16.2.2011 kello 13:31

    Nykytilan huonoudesta on ihan riittävät todisteet, mutta vaikutelmaksi jää, että pyritään vain huonontamaan taiteilijoiden toimeentulon edellytyksiä.

    Minä ainakin ihan suoraan totean, että kyllä, taiteilijoiden “toimeentulon edellytyksiä” pitääkin huonontaa, jos ne edellytykset ovat sitä, että kupataan rahaa jostain DVD-aihioista ja sensellaisista.

    Jos se on jollekin ollut ansaintamalli, niin se ei ole mikään perusedellytys sille toimeliaisuudelle ja taiteilulle voinut ollakaan. Siksi tällainen raha voidaan ihan hyvin ottaa pois ja todeta, että menkööt töihin niinkuin rehelliset ihmiset.

    En ymmärrä mikä hinku kaikilla on jatkuvasti olla valtion kukkarolla itkemässä milloin minkäkin tyhjäntoimittajaryhmän perään. Jos se ei ole urheilu, se on taiteilu.

    Entäs kaupan kassat? Hehän käsittelevät parhaimmillaan kymmenien tuhansien eurojen ostokset päivässä!! Kyllä siitä nyt vähintään muutama prosentti pitää kassanhoitajalle antaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. OP kirjoitti 16.2.2011 kello 14:10

    Tiedemies kirjoitti:
    “En ymmärrä mikä hinku kaikilla on jatkuvasti olla valtion kukkarolla itkemässä milloin minkäkin tyhjäntoimittajaryhmän perään. Jos se ei ole urheilu, se on taiteilu.”

    Aivan. Lopetetaan täysin hyödytön taiteilu, urheilu ja muu haihattelu ja pistetään tyhjäntomittajat oikeisiin töihin kuten taksia ajamaan ja kännyköitä suunnittelemaan. Tiedekin voitaisiin samalla lopettaa turhanpäiväisenä ja kalliina puuhasteluna joka vain aiheuttaa ilmastoalarmismia ja muuta ikävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. TomiA kirjoitti 16.2.2011 kello 14:57

    Nokian insinöörien tulot uhkaavat romahtaa, jonkun teknisen kehityksen vuoksi. Heille ei pitäisi maksaa €100 000 kertakorvausta vaan vuosittainen tuki. Tuki pitäisi kerätä jokaisesta maailmalla myytävästä laitteesta, jota voi pitää kädessä. Toinen vaihtoehto on YK:n keräämästä verosta maksettava kuukausittainen ikuiskorvaus.

    Vai onko niin, että rokettirollia soittava kartanonherra on eri asia kuin raukka insinööri, joka ei koskaan saanut edes nokialaiseni päivityksiä toimimaan ilman, että oli kylmä hiki pinnassa?

    Niin tai näin, minusta “kasettimaksu” saattaa olla parempi vaihtoehto kuin verovaroista maksettu tuki. Syy on läpinäkyvyys. Kartanonherroille ja keille lie menevien rahojen pitää näkyä kauas ja juuri sellaisina kuin ne ovat.

    Veroista maksettuina ne katoavat hajuttomina ja mauttomina jonnekin budjetin sokkeloihin.

    Jos ne kuitenkin pitää sinne budjettiin siirtää, sovittakoon, että maksusta ei tehdä ikuista vaan esimeriksi kerrallaan aina budjetti- tai vaalikauden pituinen. Näinhän järjestötoimintaakin tai vaikka pienlehtiä käsittääkseni aina tuetaan (paitsi joitain valtion erityissuojelussa olevia, kuten naisjärjestö NYTKIS tai puolueiden naisjärjestöt).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. tiedemies kirjoitti 16.2.2011 kello 15:25

    Aivan. Lopetetaan täysin hyödytön taiteilu, urheilu ja muu haihattelu ja pistetään tyhjäntomittajat oikeisiin töihin kuten taksia ajamaan ja kännyköitä suunnittelemaan. Tiedekin voitaisiin samalla lopettaa turhanpäiväisenä ja kalliina puuhasteluna joka vain aiheuttaa ilmastoalarmismia ja muuta ikävää.

    Voi sen näinkin tulkita. Minä vaan en ymmärrä, millä perusteella jotain taiteilijoita pitää elättää verovaroin. Tiedekin on toki vähän niin ja näin, itse opetan työkseni aika tavalla. Varmaan voitaisiin edellyttää enemmänkin, niin tulisi halvemmaksi yliopistolle. Tosin sitten lähtisin muihin töihin, eli kysyntä ja tarjonta varmaan sanelevat ainakin osan tästä hommasta.

    Miten se toimii näillä kasettimaksuilla?

    Kuten TomiA sanoi, miksi ihmeessä Nokian ulospotkimille insinööreille ei pitäisi maksaa verovaroista korvauksia. Tai vaikka “kännykkämaksua”? Ja ihan niinkuin Tomi sanoi, veroihin siirtäminen vain häivyttäisi sen tosiasian, että näillä vain kupataan rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Emma kirjoitti 16.2.2011 kello 15:33

    Henri Weijo:

    “Malli vaatisi kaiketi YouTuben ja vastaavien kollaboraatiota, eli traffiikkitiedon keräämistä ja jakamista viranomaisille. En tiedä mikä heidän halukkuus tähän olisi.”

    Noin mutuna sanoisin että ei mitään halua. Yksi YouTuben kustannuslogiikan kiemuroista on se, että se “ei tiedä” sitä että palvelussa jaetaan levy-yhtiöiden ym. omistamaan materiaalia. Jos sille kerrotaan copyrightia rikkovasta materiaalista, se sen poistaa. Tällä sopimuksella Youtube saa toimia ilman, että oikeus määrää sen suljettavaksi.
    Jos siis Youtube antaisi tietoa esitetystä materiaalista laskuttamista varten, materiaalin omistaja ei välttämättä haluaisikaan laskuttaa materiaalista vaan poistaa sen. Youtube tuskin haluaa tilannetta, jossa esimerkiksi Sony tai MGM vaatisi kaiken materiaalinta poistamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Tomi kirjoitti 16.2.2011 kello 15:40

    Ei ketään enään kopio vaan streamaa ja nämä on jo maksettu esim mainoksilla. Jos joku väittää, että kopioi, niin todistusvastuu Teostolla osoittaa jokainen kopiointi ja maksut taitelijoille tämän mukaan. Yksityismateriaalin kopioinnistahan ei tarvitse maksaa, eihän?

    Vihreät kyllä osaavat keksiä järjettömiä veroja ja ehkä olisi parasta pitäytyä poissa julkisilta palstoilta, voi tulla kylmää kyytiä 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. tpyyluoma kirjoitti 16.2.2011 kello 17:11

    TM:

    Mitä jos luovuttaisiin poliittisesta realismista ja otettaisiin edes vähän idealismia kehiin.

    Eli jos nyt joku edes lähtisi vastustamaan tätä tolkutonta kuppaamista, siipeilyä jne.

    Onhan sitä vastustettu. Mitä on saatu aikaan?

    Itse olen sen sortin idealisti että se taideväki nyt vaan pitää saada pois sörkkimästä teknologiaa kaiken maailman maksuilla ja rajoitteilla, koska tuon oheishaitat on se olennainen asia. Jos tämä onnistuu lahjonnalla jonka kustannus vastaa kahta iltapäivälehteä vuodessa per veronmaksaja niin ei kiinnostaa onko tämä siipeilyä.

    Se nyt on vaan tämän järjestelmämme ominaisuus että yhtä jos toista marginaaliryhmää jääkiekon harrastajista kirjastopalvelujen suukuluttajien kautta puutarhapalstaviljelijöihin tuetaan enemmän tai vähemmän omituisin perustein. Sikäli kun me kaikki kuulumme johonkin marginaaliryhmään niin ei tässä ole mitään ongelmaa, se tasaantuu kunhan jonkun marginaaliryhmän tuet eivät ole ihan kohtuuttomia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. OP kirjoitti 16.2.2011 kello 17:23

    Tiedemies: “Voi sen näinkin tulkita. Minä vaan en ymmärrä, millä perusteella jotain taiteilijoita pitää elättää verovaroin.”

    Suurin osa niistä hyvitysmaksuista menee juurikin niille taiteilijoille joita EI elätetä verovaroin (kuten rock-muusikoille.) Kannatan silti myös taiteen tukemista verovaroin – ilman tukea taide kaventuisi pelkäksi massaviihteeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Matti H kirjoitti 16.2.2011 kello 18:10

    Tekijänoikeusväittelyissä on usein käsittääkseni sellainen kommunikaatio-ongelma, että uudistusmielisillä ei ole näyttää vaihtoehtoisia malleja nykyisen tilalle.

    Kommunikaatio-ongelma ei todellakaan johdu siitä, ettei uudistusmielisillä olisi esittää vaihtoehtoa nykysysteemille. Itsekin olen esittänyt aiemmissa keskusteluissa (Oletetaan musiikin täydellinen hinnoittelu 27.12.2010 ja Bitit pääsivät loppumaan 2.1.2011) selvästi määritellyn tavan, jolla musiikkia voidaan myydä täysin markkinaehtoisesti, niin että jokainen muusikko saa juuri sen mitä pyytääkin, edellyttäen että se vastaa kuluttajien ostohaluja.

    Kommunikaatio-ongelma johtuu siitä, että vanhan järjestyksen puolustajat ovat haluttomia näkemään mitään todella uutta ratkaisua tähän ongelmaan ja tietysti myös kyvyttömiä keskustelemaan sellaisesta. Näinhän aina on, ”poliittinen realismi” pysyy vanhan vallan puolella, kunnes homma hajoaa käsiin.

    Mitä tulee Osmon esitykseen, niin minusta verovaroin suoritettu yhteiskunnallisesti hyödyllisen musiikin tuki on hyvin ja oikein siinä kuin yleinen koulutus, terveydenhoito ja yleisradion yleissivistävä toiminta. Missä määrin nykyinen musiikintarjonta on yhteiskunnallisesti hyödyllistä on sitten toinen kysymys. Voitaisiin ajatella, että yleisradio kustannettaisiin verovaroin ja niillä ostettaisiin myös yleishyödyllistä musiikkia kaikkien vapaaseen käyttöön. Muun musiikin kuluttajat ostaisivat markkinaehtoisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Seppo Niini kirjoitti 16.2.2011 kello 18:11

    Nuo budjetin olkopuoliset pakkomaksut ovat huiputusta. Sitten noita erilaisia taiteilijoille suunnattuja tukia ja palkintoja on liikaa. Olen tutkinut Korean tilannetta, siellä valtio panostaa voimakkasti taloutta/teollisuutta/veronmaksajaa hyödyttävään tutkimukseen. Samsung pärjäileekin, miten Nokia. Onko meillä varaa olla humanistimaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. TomiA kirjoitti 16.2.2011 kello 18:31

    “Se nyt on vaan tämän järjestelmämme ominaisuus että yhtä jos toista marginaaliryhmää … tuetaan enemmän tai vähemmän omituisin perustein.”

    Minusta tämä kuulostaa perustelulta hyvitysmaksua vastaan kuin sen puolesta. Ei typeryyttä poisteta lisäämällä typeryyttä.

    “Kannatan silti myös taiteen tukemista verovaroin – ilman tukea taide kaventuisi pelkäksi massaviihteeksi.”

    Argumentissa on ilmeinen looginen lipsahdus.

    Jos nyt yrittäisi keksiä edes vähän omaperäisen näkökulman niin, eikö tähän voisi soveltaa vähenevän puutumisen periaatetta. Tämä juuri keksimäni yhteiskuntafilosofia väittää, että julkinen puoli voi luopua puuttumisesta yhteiskunnan vaurastuessa. Vauraassa yhteiskunnassa yksilöillä on resursseja pitää yllä kaikenliasta kivaa ja tärkeää, jolloin valtion ei tarvitse asiaan puuttua.

    Suomessahan noudatetaan pitkälti päinvastaista periaatetta. Vuosi vuodelta keksitään uusia puuttumiskohteita. En usko, että kyse on demokratian väistämättömästä sivuvaikutuksesta. Eihän talouteenkaan puututa kuin ennen, ja muutos saatiin aikaan poliittisella tahdolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. tpyyluoma kirjoitti 16.2.2011 kello 21:09

    TomiA:

    Minusta tämä kuulostaa perustelulta hyvitysmaksua vastaan kuin sen puolesta. Ei typeryyttä poisteta lisäämällä typeryyttä.

    No jaa. Jos Kalle maksaa veroja joilla tuetaan kympillä Masan puulaakiekkoharrastusta, ja Masa maksaa veroja joille tuetaan kympillä Saaran vatsatanssitunteja kansanopistossa, ja Saara maksaa veroja joilla tuetaan kympillä Kallen venäläisen kirjallisuuden harrastusta kirjastossa, niin mikä tässä oikeastaan on ongelma?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. TomiA kirjoitti 16.2.2011 kello 22:34

    “mikä tässä oikeastaan on ongelma?”

    Niin kutsuttu hyvinvointitappio nyt ainakin, joka syntyy, kun rahaa kierrätetään verojen kautta.

    Itsekin olen tosin sitä mieltä, että minä en voi tietää, mitä tuet on perusteltuja, mitä eivät. On vain luotettava demokratiaan. Tämä ei kuitenkaan ei tarkoita, etteikö minulla voisi olla periaatteellinen kanta esimerkiksi siihen, pitääkö puuttumista olla vähemmän kuin nykyään on tai siitä pitääkö luovan tuhon jälkiä korjailla verorahoilla ja missä kohdin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Artturi kirjoitti 16.2.2011 kello 23:21

    Tpyyluoma:

    mikä tässä oikeastaan on ongelma?

    no se, että jengi harrastaa ihan liikaa, kun eivät joudu maksamaan harrastustensa kustannuksia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Michael Perukangas kirjoitti 17.2.2011 kello 0:03

    Olen yrittänyt tähän saakka tyhjin tuloksin selvittää, mikä on kasettimaksu ja keneltä se peritään. Ja miten. Onko se siis C-kasettien hintaan lisätty vero vai kasettisoittimien hintaan lisätty vero? Vai mikä? Maksavatko sen jälleenmyyjät vai ostajat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. tpyyluoma kirjoitti 17.2.2011 kello 9:34

    Artturi, no joo, mutta tämä on sitten taas näitä juttuja että nuo pitäisi purkaa sitten kaikki kerralla. Muutama rohkea veronmaksajien esitaistelija on yrittänyt esimerkiksi käydä Liikuntapuolueen kimppuun, säännöllisen huonolla menestyksellä. Tulee mieleen Niinistön “voi sitä kiipeillä puissakin” ja Ode osaneee kertoa kuinka hyvin upposi hiihtohallien vastainen argumentti että pitäisikö sitten rullasuksilla hiihtäjille rakentaa talvihallit. Ja kun ne absoluuttiset summat on kuitenkin aika pieniä, ja byrokraattisesti on itseasiassa kevyempää rahoittaa pallokenttää verovaroin kuin käyttömaksuila… Minusta tämä ei ole kovin tärkeä asia enkä ole siitä oikein mitään mieltä, kunhan vaan vähän toppuuttelen että olisi ehkä hyvä miettiä minkä näköisiä harrastetukia itse saa ennen kuin rupeaa kovaan ääneen mesoamaan toisten harrastusten subventoinnista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Krtek kirjoitti 17.2.2011 kello 10:20
  38. tiedemies kirjoitti 17.2.2011 kello 12:01

    Maksavatko sen jälleenmyyjät vai ostajat?

    Yksi asia, jota ihmiset eivät tule aina oikein ajatelleeksi, on se, että kaiken maksavat aina kaikki. Jos maksu peritään myyjältä, niin myyjä nostaa hintaa vastaavasti. Eroa ei ole.

    Se on vähän niinkuin että tienaat 3000 ja maksat palkastasi vaikka 30 prosenttia veroa. Mutta työnantajapa ei maksa 3000 euroa, vaan 4500 euroa, joten siitä, että käteen jää se 2100 euroa, ja työnantaja on maksanut 4500 euroa, on otettu välistä 2300 euroa, eli se veroprosentti onkin oikeasti yli 50.

    Sillä ei ole mitään väliä, kuka nämä maksut perii, luvut ovat virtuaalisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Miltei ajattelin tänään kirjoitti 17.2.2011 kello 13:08

    Ei ole lähtökohtaisesti mitenkään epäjohdonmukaista jopa kannattaa musiikkiharrastuksen tukemista, mutta vastustaa ulkoisen kovalevyn hintaan lisättävää ja helposti kierrettävää hassuttelumaksua. Jopa kovaan ääneen mesoamalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Markku af Heurlin kirjoitti 18.2.2011 kello 22:29

    Onko tämä maksu mitenkään oleellinen asia?

    Pieni maksu, jos vähänkin laskee omalle ajalleen arvoa. Tietenkin sitä voi aina kiertää ja hallinto voi lohkaista liikaa maksutuloista.

    Datakamaa voi tilata ulkomailta, ja halvemmalla kuin Suomesta. Mutta miten on takuun ja tuen laita. Firmojen piikkiin ostetaan suurin osa, ja niille muut kulut ovat oleellisempia kuin pieni säästö hankintahinnassa.

    Tällainen maksu, vaikka joistakin se on kelju eikä vältämättä objektiivisesti järkevä, on helpoo luoda. Mutta yritäpä saada lisämomentti budjettiin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Pekka Taipale kirjoitti 19.2.2011 kello 9:13

    af Heurlin: jos kerran kasettimaksu on helpompi tapa keksiä rahoitusta Hyville Asioille kuin niiden saaminen budjettiin, niin miksi kasettimaksuilla ei rahoiteta muita, tärkeämpiä asioita?

    Esimerkiksi tarpeeksi vaippoja vanhusten laitoksiin? Minun valokuvieni tallettamiseen käyttämieni levyjen myynnistä kerätty vero kuuluu siihen tarkoitukseen yhtä paljon kuin tekijänoikeusjärjestöille.

    (Hei, olen muuten jopa Gramexin ns. asiakasjäsen… pitäisi kai aktivoitua ja irtisanoutua, puljun propagandalehti on siinä määrin ärsyttävä ja jäsenyyteni on kai jollain tapaa tulkittavissa tueksi tekijänoikeusmafialle.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Markku af Heurlin kirjoitti 19.2.2011 kello 10:43

    Vastaus Taipaleelle:

    Kasettimaksu ja sen ehdotettu laajennus olisi yksi tekijänoikeuskorvauksen muoto. Se siis ei olisi ainakaan periaatteessa veroa eikä tukea taiteelle vaan tekijälle kuukuva tuloa. Hän sitten käyttäköön tulonsa kaljaan ja tupakkaan ja muihin hyväksi näkemiinsä tarkoituksiin, kuten kunnon rokkarin tuleekin.

    Tallennemaksun hyvä puolisi olis, että se tavalla tai toisella kehittyisi inflaation mukana. Sellaista automatiikkaa ei budjetiin siäsältyvässä tukimomentissa ole.

    En ole viitsinyt erikseen todeta, että en tosiaankan pidä Teoston ja Gramexin luovasta tavasta löytää uusia leinoja rahastaa. Ja kuinka paljon siitä rahasta menee taiteen tekijöille ja kuinka paljon dirikoiden ja juristien palkkoihin?

    Minulla muuten ei ole asiasta mielipidettä suuntaan eikä toiseen. CD-rompuissa (joihn tallenan ylen ohjelmia) taitaa olla jotain teostomaksua mukana, mutta sen arvo ei ylitä millään rompulle siirtämisen vaatiman (lyhyen) ajan aikakustannusta. (Itse lasken aikakuluksi 10 e/ tunti, so 1 e/ 6 min, koska sen verran täytyisi maksaa palkkaa ulkouoliselle työstä, jonka tekisin aikana, jonka tähän ja muuhun “tarpeettomaan” käytän.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus