Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.2.2011

Esikaupunkialuei­den renes­sanssi, suun­nitel­man runko sekä Kan­nemä­ki-Las­si­la-Pohjois-Haa­ga ja Mel­lun­mä­ki ‑aluei­den kehittämissuunnitgelmat

Helsingis­sä on menos­sa tärkeä han­ke paran­taa esikaupunkialuei­ta asuinalueina. Siihen liit­tyy paljon täy­den­nys­rak­en­tamista ja ympäristön paran­tamista sekä liiken­ney­hteyk­siä. Han­kkeet kuu­losta­vat hyviltä, mut­ta yksi­tyisko­hti­in tutus­tu­mi­nen on luot­ta­mus­miehelle mah­do­ton­ta. Odot­te­len esit­te­lyä lau­takun­nas­sa, ehkä siitä saa parem­man kokon­aisku­van. Tämä on kuitenkin vas­ta suun­nit­telua, ei toimeen­pan­tavia päätöksiä.

Kuten edel­lisessä postauk­ses­sa sanoin, olisi hyvä ehostaa myös kan­takaupunkia, ihan vain veropo­h­jan tukemiseksi.

Selvi­tys ampumaradan sijoit­tamis­es­ta Kru­unuvuoren kallioluoliin

Hesari sai tämän kuu­losta­maan hyvältä han­kkeelta. Ongelmia kuitenkin on: ei tiede­tä, miten öljyiset seinät saadaan puhdis­te­tuk­si niin, että sisäl­lä on ter­veel­listä hen­git­tää. Toisek­si lat­ti­at ovat hyvin kalte­via. Joudut­taisi­in ampumaan jyrkkään ylämä­keen. Esi­tyk­sen mukaan ei onnistu.

Kaita­lah­den laa­jen­nuk­sen tarkem­mat suunnitteluohjeet

Alueen visuaalisen ilmaan takaamisek­si annetaan varsin yksi­tyisko­htaiset rak­en­tamiso­hjeet jot­ka koskev­cat esimerkik­si värien käyt­töä. Osaan vähän huonos­ti tähän liit­tyvää juridi­ikkaa. Ovatko ohjeet vaiun ohjei­ta vai onko niil­lä jokin velvoittavuus.

Lau­takun­taa on läh­estyt­ty kir­jeel­lä, jos­sa valite­taan talo­jen ja ran­nan väli­in tehdys­tä ulkoil­ure­itistä. Val­i­tus on myöhässä, mut­ta tätä perustel­laan sil­lä, että kaupun­ki olisi laimin­lyönyt tiedot­tamisen. Kat­so­taan, mitä viras­to vas­taa tähän.

Man­ner­heimin itäre­unan pyörätiejärjestelyt

Nyt tehdään pyöräkai­stat kadun tasoon niin, etteivät jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät ajaudu käsirysyyn keskenään. Hyvä lin­ja. Auton pysäyt­tämi­nen pyöräkaistalle pitäisi sank­tioi­da niin voimakkaasti, että se tehoaa.

Samal­la Sokok­sen ratikkapysäkkiä leven­netään metrillä.

42 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.2.2011”

  1. Auton pysäyt­tämi­nen pyöräkaistalle pitäisi sank­tioi­da niin voimakkaasti, että se tehoaa.

    Miten tämä sank­tioin­ti tehdään niin, että sank­tio kos­kee kaikkia väestöryh­miä (myös niitä, jot­ka eivät muitakaan sakko­jaan maksa)?

  2. Järkev­in­tä on tehdä noi­hin mainit­tui­hin lähiöi­hin oikea kaa­va ja antaa ajan hoitaa. Kun ne nyt kaavoite­taan kapunki­mais­es­ti, muut­tuvat ne kaup­ngeik­si paris­sa kymme­nessä vuodessa. Niiden raken­nuskan­nas­ta pääosa on sel­l­aista, jota ei kan­na­ta korjata.

    Ampumara­ta ja pyörätiehankkeet ovat molem­mat kan­natet­tavia. Helsingis­sä on liian vähän ampumara­to­ja. San­ta­ham­i­nan radat eivät riitä. Tekemäl­lä pyöräk­a­sitat kuten muual­lakin Euroopas­sa osak­si ajo­rataa, on pyöräil­i­jän tur­val­lisem­paa liikkua.

    Raitio­vaunupysäkin lev­etämis­es­tä en sano mitään, en oikein hah­mo­ta sitä ilman kuvaa. Olisiko tässä vai­heessa myös mah­dol­lista pois­taa tarpeet­tomat bus­sikai­stat Manskulta?

  3. Kalle:

    Raitio­vaunupysäkin lev­etämis­es­tä en sano mitään, en oikein hah­mo­ta sitä ilman kuvaa. Olisiko tässä vai­heessa myös mah­dol­lista pois­taa tarpeet­tomat bus­sikai­stat Manskulta?

    Se on Lasi­palatsin Sokok­sen puoleinen pysäk­ki ja hyvä jut­tu että lev­e­nee, väkeä on siel­lä todel­la paljon ja kulkem­i­nen vaikeaa. Aut­taa eri­toten rollaattori-väestönosaa.

    Man­skul­la ei muis­taak­seni ole bus­sikaisto­ja Töölön­lah­denkadun eteläpuolel­la ja jos on niin en ymmär­rä mik­si kun ei siel­lä ole busse­jakaan, pait­si Seu­raas­es­ta tule­va 24 ja yöbus­si 20N ja nuo voisi muutenkin miet­tiä uusik­si. Bus­sipysäkin kohdal­la se pyörätie viral­lis­es­ti katkeaa, mut­ta eipä tuol­la nyt niin väliä kun se bus­si kul­kee puolen tun­nin välein.

  4. Ja yllä­maini­tus­ta syys­tä on vähän vaikea ymmärtää mihin siel­lä Man­skul­la tarvi­taan kah­taau­tokaistaa suun­taansa (kään­tymiskai­stat on eri jut­tu), kun se autoli­ikenne ker­ran joka tapauk­ses­sa ajaa yhdel­lä kaistal­la Fin­lan­di­at­alosta pohjoiseen?

  5. Pari jut­tua siitä Kan­nelmä­ki-Haa­ga suunnitelmasta.

    Ensin­näkin tode­taan ilmoi­tus­lu­on­teis­es­ti että alueel­la siir­ry­tään liityn­täli­iken­teeseen. Siinä on puolen­sa, mut­ta vähän veikkaan että asukkail­la voisi olla tuo­hon yhtä jos toista san­ot­tavaa. Voisi nyt esimerkik­si miet­tiä että josko huononevia yhteyk­siä Töölöön päin kom­pen­soisi jatka­mal­la kympin tai sit­ten jonkun ratikan Munkkiniemestä alueelle, tulee mieleen esim. se van­ha idea kympin ja ykkösen yhdis­tämis­es­tä Jok­erin kaut­ta. Uusi sil­ta Kehä I yli Las­si­las­sa on kyl­lä hyvä.

    Toisek­si, oikeasti vaikeiaan asi­aan ei san­o­ta mitään. Aluet­ta rajaa yhdeltä puolelta Hämeen­lin­nan­väylä, toiselta Vihd­in­tie, ja keskeltä kul­kee Kehä I. Pitäisikö niiden var­teen rak­en­taa ja samal­la muut­taa nitä katu­maisem­mak­si (Vihd­in­tie tulee mieleen), tai kat­taa (Kehä I), tehdä pienem­pi liit­tymä (Kehä I / Hämeen­lin­nan­väylä, menee muis­taak­seni joka tapauk­ses­sa remp­paan). Kts. havain­nolli­nen kuva maankäytöstä liit­tymässä http://4.bp.blogspot.com/_Kdypn8bF0HQ/TU5mHyxgZ7I/AAAAAAAAAFo/p1NAknZehYc/s1600/risteys.JPG

    Muuten toki hyvää ja kannatettavaa.

  6. Sen pysäkin lev­en­tämisen syy on, että se on liian kapea sitä käyt­tävälle ihmis­määrälle. Tämän hok­saamiseen ei oikeas­t­aan kuvaa tarvitse, riit­tää kokea sen käyt­tö ruuhka-aikana.

    Jokunen vuosi sit­ten sitä pysäkkiä käyt­ti vuodessa yhtä mon­ta matkus­ta­jaa kuin Helsin­ki-Van­taan lentoase­maa. Sit­tem­min yksi lin­ja on siir­tynyt siitä pois, ja lentomatkus­ta­jia tul­lut lisää, mut­ta on se todel­la kuor­mitet­tu yhäkin.

    Ymmärtääk­seni tuo leven­nys onnis­tu­taan tekemään aiheut­ta­mat­ta mainit­tavaa hait­taa muille liikku­jille, mikä on tietenkin hienoa. Mut­ta tarpeen se olisi vaikkei onnistuttaisikaan.

  7. Viime päiv­inä parikin tiedo­tusvä­linet­tä (TV 1, HS) on ker­tonut, että 1960–70 ‑luvuil­la tehdyt ele­ment­ti­talot suun­nitelti­in kestävän 30–40 vuot­ta. Se aika alkaa nyt olla lopus­sa. Mitähän renes­sanssi (jälleen tai uudelleen syn­tymi­nen) tarkoit­taa asuin­talo­jen kohdalta?

    1. Tätä pitäisi avoimesti pohtia. Olen yrit­tänyt herätel­lä asi­as­ta keskustelua, mut­ta vas­taan­ot­to ei ole ollut innos­tunut­ta, pikem­minkin pöyristynyt­tä. Ehkä me voisimme Jyr­ki Lohin kanssa yrit­tää samaa kaksitaan?

  8. Näköjään Helsin­ki alkaa vähitellen tehdä kun­nol­lisia pyöräre­it­te­jä. Hyvä.

    Pysäköin­ti­in liit­tyen: pyöräkaista­han on osa ajo­rataa siinä mis­sä muutkin ajokai­stat. Miten auton pysäyt­tämi­nen Man­ner­heim­intielle on sank­tioitu pyöräkaistat­tomil­la osuuksilla?

    Ja sit­ten vielä lakitekni­nen miina: tieli­iken­nease­tuk­sen mukaan pyöräil­i­jän on käytet­tävä pyöräti­etä, jos sel­l­ainen on. Kos­ka Man­ner­heim­intien län­sipuolel­la on pyörätie, on itäpuolel­la ole­van pyöräkaistan käyt­tö peri­aat­teessa kiel­let­tyä (pait­si Simonkadun eteläpuolel­la, jos­sa pyörätie on tuon suun­nitel­man mukaan yksisuuntainen.)

  9. Res­i­dent­tinä kaupunki­radikaali­nan menisin pidem­mälle, on aluei­ta jois­sa ei ain­oas­taan talot on joskus jopa kir­jaimel­lis­es­ti rom­ah­tamispis­teessä vaan myös koko kaa­va ja sen toteu­tus on surkea.

    Koomisin ongel­ma kor­jauk­sis­sa, jostain samas­ta ohjel­mas­ta mitä Lohikin on kat­sonut ja muis­taak­seni Pohjois-Haa­gas­ta: Vuokrat­a­lo täysko­r­jat­ti­in ja laitet­ti­in tiil­i­julk­i­sivu. Naa­pu­ri­talo­jen omis­tusasukkaat valit­taa että hei­dän talon­sa näyt­tää siihen näh­den niin rumil­ta että se las­kee asun­to­jen arvoa.

  10. Mar­tin­laak­son radan kor­ri­doori toteutet­ti­in seudul­la 70-luvul­la ensim­mäisenä raideli­iken­teen runk­oväylään johdon­mukaises­ti tukeu­tu­vana kaupunki­rak­en­teena. Helsin­gin puolel­la onnis­tut­ti­in parem­min kuin Van­taal­la, jos­sa rakenne lev­isi liikaa ja on tylsem­pi kaupunkikuvallisesti.

    Tiivistämis­mah­dol­lisuuk­sia on. Hämeen­lin­nan­väylää voi Kehä I:n eteläpuolel­la mod­i­fioi­da 60 km/h kaupunkibule­vardik­si ja Kehä I:n nopeus 70 km/h riit­tää tuolle seudun raskaim­min kuor­mit­tuvalle väylälle. Sil­loin väylien lähelle saadaan lisää ker­rosalaa. Kehä I:n voi myös kat­taa tai tunneloida. 

    Nyky­is­ten kort­telei­den tiivistys on kinkkistä puuhaa, kun nyky­is­ten talo­jen purku­un ei ehkä hel­posti löy­ty tarmoa.

    Rak­en­teelli­nen puute on, että alueen kau­palli­nen ja aikaa myöten muukin pääkeskus hivut­tau­tuu nykyisen Pris­man ton­tille kauas asemasta.

    Raide­väylän väl­i­tyskyky on kehit­tämisen pahin pul­lonkaula. Jo nyt Pohjois-Haa­gan ase­mal­la kokon­ainen pitkä juna saat­taa käväistä tupat­en täytenä eikä siihen mah­du mukaan. Alueen tiivistämi­nen ja liityn­täli­ikenne eivät onnis­tu, jos raideka­p­a­siteet­tia ei saa­da parannettua. 

    Kun halvem­pi metrovai­h­toe­hto on pyy­hit­ty valikoimas­ta, lähi­ju­nali­iken­teeseen olisi saata­va rutkasti val­tion investoin­ti­ra­haa. Pis­ara, asetinlaite ja kulun­valvon­ta nielevät ehkä enem­män kuin tähän men­nessä kauhis­tel­lut län­simetro ja kehära­ta yhteensä.

  11. Van­taan­laak­son junarataa seu­rail­e­va pyörätie olisi suuri paran­nus tuolle suun­nalle, ja Van­taalle myös. Ei vaan tain­nut kuu­lua ‑70 luvun rata­su­un­nit­telu­ide­olo­giaan? Osmo ja muutkin voi heit­tää pyörälenkin ko suun­nalle niin näette mitä ongelmia nyky­isil­lä väylil­lä on. Varatkaa reilusti aikaa (kun­nos­s­api­don puute on yksi ongelmista).

  12. Slum­mien rene­sanssi on ihan haus­ka aja­tus, tosin tuskin­pa toteu­tuu haaveku­vien mukaan.
    Sain oikean nau­run­re­makan, kun luin siitä, että kyse olisi liityn­täli­iken­teeseen perus­tu­vas­ta liikkumisesta..siis hetkinen…liityntäliikenne vaatii raitei­ta ja niitähän ei ole. Niin kauan kun metroa ei ole jatket­tu pohjoiseen, esim Maunulaan, on turha puhua mis­tään liityn­täli­iken­teestä. Helsin­gin sisäl­lä on kym­meniä neliök­ilo­me­tre­jä aluei­ta, jois­sa ei ole ase­maa saatik­ka raitei­ta mail­la halmeil­la, vrt Tuusu­lan­väylän ja Hämeen­lin­nan­väylän väli­in jäävä sek­tori tai län­simetron sektori. 

    Mitä tulee tiivistämiseen, mah­dol­lisuuk­sia on. Kun tuol­la Maunula-P-Haa­ga-sek­to­ril­la kul­kee, näkyy selvästi, että kaiken­maail­man rämeitä ja pusikoi­ta on yllin kyllin. Kun taloi­hin vielä lait­taa pari lisäk­er­rosta, niin avot.

  13. Vep­säläi­nen:

    Mar­tin­laak­son radan kor­ri­doori toteutet­ti­in seudul­la 70-luvul­la ensim­mäisenä raideli­iken­teen runk­oväylään johdon­mukaises­ti tukeu­tu­vana kaupunki­rak­en­teena. Helsin­gin puolel­la onnis­tut­ti­in parem­min kuin Van­taal­la, jos­sa rakenne lev­isi liikaa ja on tylsem­pi kaupunkikuvallisesti.

    No jaa. Ensin­näkin rata — puis­to — raken­nuk­set malli on jotenkin nurinkurista, asun­not pitäisi tietenkin olla asemien vier­essä ja viher­alueet sit­ten. Toisek­si se nauhakaupun­ki ei toi­mi noin pitkil­lä ase­maväleil­lä, esimerkik­si Malminkar­tanos­sa Kan­nelmä­keen päästäk­seen pitää ensin kävel­lä ase­mal­la sem­m­moi­set puolisen kilo­metriä, nous­ta junaan, ja sit­ten taas kävel­lä per­ille. Hidas­ta ja vaival­loista ja tämän takia asion­tia kylästä syn­ny eikä pelkän radan varas­sa pärjätä.

    Rak­en­teelli­nen puute on, että alueen kau­palli­nen ja aikaa myöten muukin pääkeskus hivut­tau­tuu nykyisen Pris­man ton­tille kauas asemasta.

    Jep. Ylipään­sä rak­en­teel­lis­es­ti alue on ongel­malli­nen. Pohjois-etelä­su­un­nas­sa on rata, mut­ta siitä noin puolisen kilo­metriä itään ja puis­ton erot­ta­mana on Kan­te­lat­ter­en­tie — Näyt­telijän­tie — Ilka­ntie väylä jon­ka var­rel­la on sekä uudet että van­hat kaup­pakeskuk­set ja torin tynkä alueel­la. Itä-län­si suun­nas­sa taas väyliä on Kan­nelmäessä kak­si, Las­si­las­sa yksi (Kaupun­tie), Haa­gas­sa Eliel Saarisen tie ja Tun­neli­tie. Tuo­hon kun rupeaa piirtämään esimerkik­si bus­sil­in­jas­toa niin siitä tulee melkein väk­isinkin seka­va ja muutenkin huono, eikä sem­moisia luon­te­via pääkatu­ja synny. 

    Jok­erin reitis­sä (Eliel-Saarisen katu) olisi kyl­lä poten­ti­aalia, ehkä joku haara Kan­nelmä­keen päin?

  14. Tuovi­nen:

    Sain oikean nau­run­re­makan, kun luin siitä, että kyse olisi liityn­täli­iken­teeseen perus­tu­vas­ta liikkumisesta..siis hetkinen…liityntäliikenne vaatii raitei­ta ja niitähän ei ole.

    Kysymys on siis liityn­täli­iken­teestä Kan­nelmä­ki — Pohjois-Haa­ga alueel­la. Raskas­raitei­den puute ei ole se ongelma.

  15. Auton pysäköin­ti pyöräkaistalle kan­nat­taa sank­tioi­da sit­ten kun on saatu edes jatku­va auto­jen pysäköimi­nen kevyen liiken­teen väylälle kitket­tyä. Oma­l­la kotikadul­la tuo­ta tapah­tuu päivit­täin. Poli­isi ei ole kiin­nos­tunut. Mah­dol­lisia sakko­ja naa­pu­rit tuskin edes mak­saisi­vat. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tos­ta vas­tat­ti­in että tuo kuu­luu nor­maali­in kaupunkielämään ns. “uusis­sa lähiöis­sä”. Tämä ilmeis­es­ti viit­tasi sosi­aaliseen asumiseen jota tässä blo­gis­sakin halu­taan tuo­da työssäkäyvien lap­siper­hei­den keskelle.

  16. Käsit­tääk­seni rak­en­tamiso­hjeet tehdään kaavoituk­sen yhtey­dessä tarkem­mak­si ohjeis­tuk­sek­si raken­nus­valvon­nalle, jot­ka myön­tävät rakennuslupia.
    Eli rak­en­tamiso­hje ei ole niin voimakas ohjauskeino kuin kaa­va, mut­ta ei niistä yleen­sä ottaen poike­ta ilman perustel­tua syytä. Rak­en­tamiso­hjeista poikkeamis­es­ta ei var­maankaan kysel­lä naa­pureil­ta lupia, kun taas kaavas­ta poiketes­sa kysytään ja var­maankin myös val­i­tus­re­it­ti kun­ta­laiselle on toinen? Kaavoista poikkeami­nen on jois­sain tapauk­sis­sa ELY-keskusten val­las­sa ja menevät aina tiedok­si sinne, rak­en­tamiso­hjeista poikkeami­nen ei var­maankaan sinne mene edes tiedoksi.
    Kor­jatkaa tietäväm­mät jos olen selit­tänyt väärin.

  17. Itse paljon polkupyörää käyt­tävänä pelkään, että tuos­ta pyöräkaistas­ta tulee vielä ikävyyk­siä niiden saat­topaikko­jen kohdal­la. Parkkipaikalta pois­tu­van (ja mik­sei sinne menevän) sutoil­i­jan on todel­la vaikea havai­ta takaa nopeasti (pyöril­lä pääsee kovaa!) tule­vaa pyöräil­i­jää muutenkin vilkkaas­sa liiken­neym­päristössä, joten eteena­jo­ja tulee, sen tuos­ta piirus­tuk­ses­ta voi nähdä heti. 

    Toinen huomio, voisiko sen Sokok­sen bus­sipysäkin yhdis­tää ratikkapysäkki­in, siis lait­taa bus­sit aja­maan Kai­vokadun ja Postikadun väli ratikkakiskoil­la. Vai onko ne mitoitet­tu liian kapeak­si busse­ja ajatellen? 

    Tuol­lainen jär­jeste­ly jos­sa bus­si, vaikkakin vain 30 min välein, ajaa pyöräkaistan yli pysäkille on molem­mille osa­puo­lille hankala.

  18. Kyl­lä Haa­ga-Kan­nelmä­ki-alueel­la on kohtu­ulliset olo­suh­teet bus­sire­it­eille. Pohjois-Haa­gan, Las­si­lan ja Kan­nelmäen kaavoihin osat­ti­in tehdä bus­sire­it­ti keskeis­es­ti, toisin kuin esimerkik­si Munkkivuores­sa ja mon­es­sa muus­sa ulkosyöt­tö- ja umpiperälähiössä.

    Aluet­ta palvel­e­van liityn­tälin­jas­tonkin saa jär­jestet­tyä kohtu­ullis­es­ti Huopalah­den liityn­täase­malle, jos vain junali­ikenne pysty­isi hoita­maan leiviskän­sä väl­i­tyskyvyn ja luotet­tavu­u­den suhteen.

  19. Yksi vai­h­toe­hto olisi nos­taa kaavo­jen tiheyt­tä huo­mat­tavasti jo raken­ne­tu­il­la alueil­la. Eli vai­h­toe­htona rem­pa­ta van­ha talo tai purkaa pois rak­en­taa 2–3x enem­män samalle tontille.

    Jos talos­sa on käyt­tökelpoista vain kan­ta­vat betoni­seinät vuokra­ton­til­la, niin moni on ostan­nut kalli­ita betoni ele­ment­te­jä. Sil­loin voisi olla järkevä purkaa talo pois ja rak­en­taa uusi tilalle. Kaavoit­ta­mal­la uudelle enem­män raken­nu­soikeut­ta, kus­tan­nuk­set voisi olla järkevämpiä.

  20. Vaik­ka van­taalaise­na hiukan puskas­ta huute­len helsinkiläis­ten asio­hin, niin min­ul­la kuitenkin on ollut mah­dol­lisu­us asua useis­sa mais­sa suomalaisena.

    Eli mon­ta ker­taa pitkil­lä työkeikoil­lani mietin sitä, että mikä suo­ma­laisil­ta puut­tuu ver­rat­tuna usei­den muiden kansalaisuuk­sien arkipäiväi­sistä käytännöistä.

    Laadinkin lis­tan mei­dän suo­ma­lais­ten huonoista puolista käytännöissmme :

    1.
    Yhteisöllisyys 

    2.
    Liikenne

    3.
    Asu­taan ei kenenkään naa­puri­maan kanssa

    4.
    Mata­la rakentaminen

    5.
    Hol­hon­nan per­in­teisyys viranomaistoiminnassa

    6.
    Verotus

    7.
    Tulon­si­ir­rot peri­aat­teel­la kaikille kaikkea
    (liit­tyy kohtaan 6)

    8.
    Liian pitkä talvi

    9.
    Vira­nomais­ten manip­u­loin­ti tiedoitusvälineissä
    (esim. STM)

    10.
    Eduskun­tavaalis­sa tapa laskea ääniä

    11.
    Suomen liian suuri pin­ta-ala suh­teessä väestömäärään

    12.
    Liit­tou­tu­mi­nen aikoinaan sodan häviäjäos­a­puolen kanssa 

    Voihan tuo­ta lis­taa jatkaa jos siltä tun­tuu tai vai­h­toe­htois­es­ti kutistaa.

  21. Kuka sanoo, että se ampumara­ta täy­tyy olla Kru­unuvuores­sa? Muis­tiku­vani mukaan jousi- ja tal­ja-ampu­jil­la on oma rata Kallios­sa entisen vaku­u­tusy­htiö Kansan alla olevas­sa luolastossa.

    Ottaen huomioon Suomen peit­teisen maas­toon (lyhyet ampumaetäisyy­det), niin 75–90 metrin rata on riit­tävä hirvimerkin suorit­tamiseen. Helsin­gin pelas­tus­laitok­selta kan­nat­taisi kysel­lä tarkoituk­seen sopivia kallioluolia.

  22. KariS: Lasi­palatsin rv-pysäkille ei mah­du busse­ja. Pysäkin kohdal­la rata-alue on mitä toden­näköisim­min 5,5 m lev­eä. Busse­ja varten tarvit­taisi­in 1,2–1,5 m lisää tilaa, ja se olisi pois niiltä korokkeil­ta, joiden lev­eys ei nytkään tah­do riit­tää. Korokkeille saisi puut pois­ta­mal­la ja toimi­vam­mil­la katosratkaisuil­la kyl­lä enem­män väljyyt­tä. Saa nähdä, mihin Ste­fan Lind­forsin taidot riittävät.

    Bus­si­a­sia tulisi hoitaa niin, että 24 saadaan kokon­aan pois tuol­ta kiireiseltä Man­skun osalta. Yöbussin vuoroista ei ole pyörille haittaa.

    On mie­lenki­in­toista nähdä, tuleeko 2,0 metriä lev­eästä pyöräkaistas­ta käytän­nössä jakeluli­iken­teen ja tak­sien parkkikaista. Ainakin tuo parkkikaista­mainen lev­eys viit­taa juuri siihen.

    Sep­po V:n kanssa olen samaa mieltä siitä, että junali­iken­teessä on vielä paljon tehtävää, ennen kuin sen yksin varaan uskaltaa jät­tää kokon­aisia lähiöitä. Luotet­tavu­u­den on paran­nut­ta­va oleel­lis­es­ti ja yksikkökus­tan­nuk­set on saata­va lähem­mäs metron kus­tan­nuk­sia. Sinän­sä keskus­taan ajavien bussien vähen­tämi­nen olisi kyl­lä hyvä juttu.

  23. Mitenkäs, jos kort­teli vaik­ka pure­taan ja uusia talo­ja, joi­hin mah­tuu enem­män asun­to­ja, raken­netaan tilalle, niin kuka siinä käärii voitot?

    Jos kaupun­ki kaavoit­taa ton­tille lisää raken­nu­soikeut­ta, niin ton­tin arvo nousee. Minkä ver­ran tästä arvon­nousus­ta kaupun­ki saa itselleen?

    Ja entä van­hat asukkaat, mil­lainen diili heille tar­jo­taan? Jos raken­nus­fir­ma vaik­ka tar­joaisikin van­hoille asukkaille käyvän hin­nan van­hoista osakkeista, niin van­ho­jen asukkaiden pitäisi ensin vaival­la muut­taa pois, ja sit­ten raken­net­ta­vat uudet asun­not oli­si­vat, no, uusia, ja siis van­hois­sa raken­nuk­sis­sa ollei­ta asun­to­ja arvokkaampia. Jos van­hat osakkaat ain­oas­taan saa­vat käyvän hin­nan, niin sit­ten­hän heil­lä ei edes olisi varaa muut­taa takaisin saman kokoisi­in asun­toi­hin uudelleen­raken­netulle tontille.

    Vai tar­joaisiko raken­nus­fir­ma van­hoille asukkail­la tätä parem­paa diil­iä? Jos ei, niin ei ehkä van­han asukaan kannal­ta ton­tin uudelleen rak­en­t­a­mi­nen edes vaiku­ta houkut­tel­e­val­ta diililtä.

  24. Smolan­der pohtii että kuka käärii hillot. Jos taloy­htiön tai muuten yksi­tyisen omis­ta­man ton­tin raken­nu­soikeut­ta nos­te­taan niin hom­ma menee kai niin että kaupun­ki perii lisäraken­nu­soikeud­es­ta mak­sun ja taloy­htiö saa sit­ten sen arvon mitä sen jäl­keen jää, ei ongel­ma. Kimu­rantim­paa on sit­ten jos on kyse vuokra­ton­til­la olev­as­ta talosta, en tiedä miten tämä menee mut­ta kuvit­telisin että peri­aat­teessa niin ettei ton­til­la ole­va taloy­htiö hyödy tästä mitään. Sinän­sä tuo on oikein, mut­ta taloy­htiön intres­si sit­ten on tietenkin vas­tus­taa lisärak­en­tamista raken­nu­saikai­sine hait­toi­neen. Minus­ta tuo kan­nat­taisi tehdä niin että kun ton­tin vuokranko­ro­tus tulee ajanko­htaisek­si niin kaupun­ki tar­joaisi sel­l­aista ratkaisua että ton­tista pilko­taan osa uud­is­rak­en­tamiseen ja vuokranko­ro­tus pienenee.

  25. Mitäs jos niiden puret­tavien talo­jen asukkaat voisi­vat halutes­saan olla mukana tilalle raken­net­tavien talo­jen omis­tuk­ses­sa ja halli­nos­sa alus­ta alka­en ja saa­vat siis osuuten­sa sekä uusista asun­noista että lisäraken­nu­soikeu­den myötä tule­vista voitoista. Käypä hin­ta van­hoista osakkeista on raken­nu­soikeu­den hin­ta mii­nus purkukus­tan­nuk­set — usein jo tämä voi olla isom­pi kuin van­han putkire­mont­tia odot­ta­van ele­ment­ti­taloa­sun­non hin­ta. Raken­nut­ta­jafir­man ei aina tarvitse olla se pörssiy­htiö. Ei gryn­daus ole luvan­varaista toim­intaa joka olisi rajat­tu vain niille isoille ja pahoille, vaan viime vuosil­takin löy­tyy esimerkke­jä asukkaiden itse perus­tamista yhtiöistä. Kaupun­ki voisi halutes­saan olla mukana suun­nit­telus­sa madal­ta­mas­sa kyn­nys­tä osallistumiseen.

  26. Sam­po: ole­mas­saole­vis­sa lähiöis­sä raideli­iken­teen var­rel­la kaupun­gin kan­nat­taisi ehdot­tomasti kaavoit­taa tiivi­im­pää siten, että asukkaat saa­vat merkit­tävän osan taloudel­lis­es­ta hyödys­tä. Kaupun­ki säästää merkit­tävästi rahaa, jos ihmiset tule­vat hyvien julk­isten var­relle ole­mas­saol­e­vaan kaupun­ki-infra­struk­tu­uri­in ja moista han­ket­ta tuskin saadaan tapah­tu­maan ellei kukin taloy­htiö saa merkit­tävää osaa raken­nu­soikeu­den hyödystä.

  27. Vuokra­ton­tin halti­ja ei hyödy kaava­muu­tok­ses­ta mitään. Sik­si Hieta­lah­teenkaan ei ole tul­lut asun­to­ja. Wärtsilä/Masa-Yards/STX:n vuokra­sopimus on voimas­sa vain niin kauan kuin aluet­ta käytetään telakka­toim­intaan mut­ta ei edullista sopimus­ta kan­na­ta keskenkään irti­sanoa. Jos tont­ti olisi oma, olisi telakan toimin­not läht­enyt aiko­ja sit­ten Turku­un (jos­sa on parem­min tilaa) ja tont­ti olisi myy­ty asuntorakentamiseen.

  28. No lähin­nä ajat­telin, että jos (1) vuokra­ton­til­la jo asuville ei lisärak­en­t­a­mi­nen, tai varsinkaan purkami­nen ja uud­is­rak­en­t­a­mi­nen anna mitään etua. Ja jos (2) omis­tus­ton­tille asuvil­la olisi peri­aat­teessa mah­dol­lisu­us tien­ata arvon­nousus­ta, mut­ta miten käytän­nössä? Tuleeko kuitenkin läh­es monop­o­liase­mas­sa ole­va iso raken­nus­fir­ma ja yrit­tää viedä voitot itselleen? Jos eivät osaa/onnistu parem­paa diil­iä neu­vot­tele­maan, niin täl­löin ei omis­tus­ton­til­lakaan asuvil­la ole mitään moti­vaa­tio­ta edis­tää lisärakentamista.

    Kuin­ka real­isti­nen tämä kauhuku­vani (2) todel­lisu­udessa on?

  29. Tässä tun­nu­trana jotenkin oel­van sitä mieltä, että 70-luvun alus­sa raken­netu ele­ment­ti­talot ovat per defin­iotem huonos­ti raken­net­tu­ja ja purkun­toisia. Epäilemäätä sel­l­aisi on, mut­ta on myös hyvin hoidet­tu­ja talo­ja. Äänier­i­tys on ongel­ma, muuten ihan kelvollisia.

    Toinen puoli asum­sivi­ihtyvyy­destä ovat puisot ja ulkoilu­alueet, aivan vier­essä. Täät on hyvin viakea mieltää abstrak­tisti. mietin, miten Puis­tolan aeman mpäristöön voisi rak­en­taa uuden Töölön?

    Kohta­laisen hyvin pide­tyn 70-luvun alun talon, kuten se mis­sä nyt asun, edesä­sol­e­vat perusko­r­jauk­set mak­sa­vat noin 700 euroa 20 vuodessa. Raken­nu­soikeu­den arvo on aivan kan­takau­poungis­sa noin 2000e /m2 mut­ta mitä se on lähiöis­sä? Vas­taako purkamien­m­ja uuden rak­en­t­a­mi­nen tarkoitustaan?

  30. Tuskin näil­lä vuosikym­me­nil­lä pystytään toteut­ta­maan asun­toalue­sa­neer­aus­ta Las­si­lan malli­in. 70-luvul­la se oli vielä mah­dol­lista, kun Mar­tin­laak­son rata tehtiin.

    Van­ha rin­ta­mamiesalue saneer­at­ti­in ker­rostaloalueek­si ker­ral­la. Pin­talo­jen omis­ta­jat palkka­si­vat juristin etu­jaan aja­maan ja valmista tuli. Ase­man vier­essä on nyt ker­rosta­lo- ja työ­paik­ka-alue, joka tosin sijoit­tuu ase­man suh­teen tois­puoleis­es­ti. Pohjois-Haa­galaiset halu­si­vat turhan lev­eän met­säisen haju­raon tunkeilijoihin.

  31. Saarel­ma, ei ole minus­ta real­is­tista. Raken­nusalan kil­pailu on vähäistä mut­ta ei sille gryn­der­ille ole mikään pakko myydä.

    Heurlin, point­ti on se että ne van­hat talot on niin hehtaarikaaval­la raken­net­tu­ja että samal­la ton­tille saa hel­posti tuplaneliöt. Tämä on var­maan makua­sia, mut­ta minus­ta puis­to­jen suh­teen vähem­män on usein enem­män, eli isoista viher­alueista tulee hel­posti aika tym­peitä pusikkoja.

  32. “Kimu­rantim­paa on sit­ten jos on kyse vuokra­ton­til­la olev­as­ta talosta, en tiedä miten tämä menee mut­ta kuvit­telisin että peri­aat­teessa niin ettei ton­til­la ole­va taloy­htiö hyödy tästä mitään”

    Mik­sei hyödy ?

    Mah­dolli­nen lisäraken­nu­soikeus tulee tont­tia hal­lit­se­valle taloy­htiölle ja ton­tin vuokra tark­iste­taan ton­tin tule­van arvon mukaiseksi.

    Yksinker­taista, mut­ta mik­si ei näin toimita ?

  33. Mah­dolli­nen lisäraken­nu­soikeus tulee tont­tia hal­lit­se­valle taloy­htiölle ja ton­tin vuokra tark­iste­taan ton­tin tule­van arvon mukaiseksi.

    Yksinker­taista, mut­ta mik­si ei näin toimita ? 

    Suun­nilleen noin renes­sanssi­pa­peris­sa ehdote­taan, ts hissi/putki/julkisivu/jotain muu­ta remont­te­ja voitaisi­in ainakin osak­si rahoit­taa lisäraken­nu­soikeudel­la. Eri asia sit­ten meneekö läpi asun­toy­htiöis­sä, osa asukkaista voi arvostaa enem­män väljää pihaa, avaraa pysäköin­tikent­tää tai mata­laa taloa kuin muu­ta­maa tuhat­lap­pus­ta. Tai meneekö läpi lau­takun­nis­sa; taas omis­tusasu­jia suositaan!

  34. Puut­tumat­ta käytet­tävi­in resurs­sei­hin pyöräverkos­to laa­jen­tamises­sa halu­aisin tuo­da esi­in tärkeä yksi­tyisko­hdan hyvän pyöräkaistan suun­nit­telus­ta: Esimerkik­si Kööpen­ham­i­nas­sa, jota voidaan pitää melkein ilmas­tol­lis­es­ti ja vähin­täänkin (liikenne)kulttuurillisesti esiku­vana Helsinginkin pyöräi­lylle, kaikkien pääkatu­jen laidoil­la on pyöräkai­stat autoli­iken­teen kanssa samoi­hin suun­ti­in. Ilmeis­es­ti Helsingis­säkin pyritään vähitellen tähän. 

    Huo­mat­ta­va ero teknisessä toteu­tuk­ses­sa on kuitenkin se, että pyöräkaistal­la on oma tason­sa jalka­käytävän ja ajo­radan puo­livälis­sä! Tan­skas­sa asuneena tiedän sys­teemin toimi­van hyvin — se erot­taa jalankulk­i­jat mut­ta toimii tehokkaana rajana myös autoil­i­joille! Sitä pait­si kaistaa ei tarvitse maala­ta paloau­toväreil­lä ja siten pila­ta katuku­vaa. Vain risteyk­sis­sä Köpik­sessä on selkeät siniset nauhat maalat­tuna katuun. 

    Runeberginkadun esimerkin val­os­sa täl­laiset yksit­täiset maalatut pätkät eivät vielä toi­mi: maali kuluu paris­sa kuukaudessa pois ja parin kort­telin matkalla on aina joku paket­ti­au­to tiel­lä. Bus­sipysäk­it eivät muuten ole Köpik­sessä ongel­ma: käveli­jät odot­ta­vat kär­ryä kiltisti oma­l­la alueel­laan ja kun bus­si pysähtyy jäävät pyöräil­i­jät taas odot­ta­maan bus­sia aivain kuin amerikkalaisen koulubussin kanssa tulee toimia.

    Linkin kuvas­sa Köpik­sen “kolmi­ta­soinen” liikennejärjestely
    http://www.green-style-life.com/wp-content/uploads/2010/02/copenhagen-bike-rush-hour.jpg

  35. “antti” kir­joit­ti:
    “osa asukkaista voi arvostaa enem­män väljää pihaa, avaraa pysäköin­tikent­tää tai mata­laa taloa kuin muu­ta­maa tuhatlappusta”

    San­o­taan että hyväl­lä paikalla ei-kovin-kaukaises­sa lähiössä lisärak­en­ta­mal­la voisi tupla­ta asun­to­jen määrän ton­til­la. San­o­taan että uudet asun­not käyvät kau­pak­si hin­taan 4000e/m2. San­o­taan että niiden rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 2000e/m2.

    San­o­taan että omistit van­has­ta talosta 65 m² asun­non. Asun­toasi kohti tässä syn­tyy voit­toa (4000–2000)*65 = 130 000 e.

    Siis 130 tuhatlappusta.

    Jotkut saat­ta­vat arvostaa väljää pihaa enem­män kuin 130 000 euroa pätäkkää, mut­ta he lienevät pieni vähem­mistö? Toisaal­ta jos asun­to oli vuokra­ton­til­la, niin kaupun­ki halun­nee pitää itsel­lään melkoisen osan tuos­ta potista.

  36. Jos omis­tus­ton­tille tulee kaa­van muu­tok­ses­sa lisää raken­nu­soikeut­ta, on sen arvo ton­tin omis­ta­jal­la. Vain jos arvon­nousu on suurem­pi kuin 840 000 euroa, halu­aa kaupun­ki arvon­nousus­ta osan max. kol­man­nek­sen kun­nal­lisia investoin­te­ja varten. Jos vuokra­ton­tille tulee lisää raken­nu­soikeut­ta ja tälle lisäraken­nu­soikeudelle voidaan muo­dostaa oma tont­ti, saa vuokralainen lisäraken­nu­soikeu­den arvos­ta osan max kak­si kol­mannes­ta eli isot rahat perusko­r­jauk­seen. Vaik­ka lisäraken­nu­soikeudelle eril­listä tont­tia ei voitaisikaan muo­dostaa, saa van­ha vuokralainen silti osansa uuden raken­nu­soikeu­den arvos­ta. Kaupun­ki vuokraa uuden raken­nu­soikeu­den nyky­hin­noin. Kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa van­han raken­nu­soikeu­den vuokra ei nouse (ennen kuin sopimu­sai­ka lop­puu). Eli moti­vaa­tio­ta kaa­van muu­tok­sia olisi ainakin taloudellisesti.
    tuo­mas kivelä

  37. Tähän on var­maan yhtä mon­ta eri­laista vai­h­toe­htoa kuin taloy­htiötäkin. Päivän hesarin mukaan Mel­lun­mäessä lohkas­taisi­in uudet ton­tit van­han yhtiön ton­til­ta, sil­loin van­han yhtiön tuloik­si jäisi jäisi vain kaavoite­tun ker­rosneliön hinta.

    Tai vaik­ka kolmik­er­roksiseen taloon raken­net­ta­va lisäk­er­ros; ylim­män ker­roksen osakkaat vas­tus­ta­vat kun eivät enää olekaan yläk­er­ras­sa. Alak­er­ran asukkaat vas­tus­taa kun taloon pitää rak­en­taa hissit mitä eivät tarvitse. 

    Ja jos yhiöl­lä ei ole meno­ja mihin rahansa käyt­tävät, niin ensin ymak­saa yhtiö yhtiöveroa, ja sit­ten osakkaat osinkoveroa. Tai miten kiemu­rat meneekään. Juris­teille ainakin töitä.

  38. Sivu­men­nen, en tiedä kuka sitä tekee, mut­ta KSV:n net­ti­tiedoi­tus on minus­ta val­lan erinomaista.

    Ensin pitäisi pystyä löytämään KSV:n sivut hel.fi-sivustolta…

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.