Unohdetun eliitin puolesta

31.1.2011 · Aihe: _ 

Helsingin valtuustokokouksen merkittävimmästä sosiaalipoliittisesta linjanvedosta vastasi Jussi Halla-aho (PeruS). Hän viitoitti noudatettavaa asuntopolitiikkaa suunnilleen näin: jos Helsinki ei tarjoa hyville veronmaksajille riittävän houkuttelevia olosuhteita ja nämä muuttavat siksi Espooseen, se on Helsingin oma vika. Tarkempi sitaatti on saatavilla vasta huomenna.

Halla-aho puhui oikeanpuoleisesta puhujapöntöstä, eikä syyttä. Tuollaista sosiaalidarwinismia eivät edes kokoomuslaiset päästä suustaan. Päinvastoin, jopa kokoomuslaiset ovat huolissaan siitä, että kuntien välinen kilpailu heikentää mahdollisuuksia huolehtia koko väestön hyvinvoinnista.

LISÄYS 1.2:

Halla-ahon puhe on nyt saativilla netissä, joten otan suoraan sitaatin mainitusta kohdeasta:

Täällä jotkut ovat paheksuneet sitä, että pääkaupunkiseudun kunnat kilpailevat keskenään yrityksistä ja veronmaksajista. Minä kyllä uskon markkinatalouden ohjaavaan käteen enemmän kuin toverit täällä oikeallakaan. Nykytilanteessa pääkaupunkiseudun kunnat ovat toistensa sparraajia, mikä on hyvä asia. On hyvä asia, että Helsinki joutuu kilpailemaan veronmaksajista ja yrittäjistä. Jos Helsinki päättää tehdä omalla politiikallaan itsestään epähoukuttelevan yrityksille tai hyville veronmaksajilla, on oikein, että Helsinki maksaa siitä.
Halla-aho ei siis kehota tunnustamaan tosiasioita, vaan sanoo, että on hyvä, että kuntien välinen kilpailu pakottaa kunnat kumartamaan rikkaille ja pyllistämään köyhille.  Kuntien välistä kilpailua rikkaista ja tämän kääntöpuolena loogisesti olevaa köyhien syrjintää ei tule vähentää kuntia yhdistämällä tai muutamalla pelisääntöjä kohtuullisemmaksi, koska näin on hyvä. Halla-aho sanoo itsekin puheessaan menevänsä tällä tulkinnalla selvästi kokoomuksen oikealle puolelle.

Kommentit

172 Vastausta artikkeliin “Unohdetun eliitin puolesta”

  1. tpyyluoma kirjoitti 31.1.2011 kello 22:32

    Niin no, jos on lukenut edes vähän amerikkalaisen oikeiston juttuja niin ihan sitä samaahan tuo on ollut joskus pienellä käännösviiveellä tähänkin saakka. Wellfare queen on vaan esimerkiksi käännetty mamumammaksi. Mitä seuraavaksi, Huomenta Suomi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Artturi B kirjoitti 31.1.2011 kello 23:01

    häh? Miten tuo nyt on eliitin puollustus? Eiks se oo empiirinen kysymys, että muuttaako eliitti Espooseen jos Helsinki tekee tietynlaista asuntopolitiikkaa?

    Jos muuttaa ja jos Helsinki voi valita tekevänsä jonkun muunlaista asuntopolitiikkaa, niin silloinhan se on Helsingin oma vika. Tietysti se on myös niiden vika, jotka tekee pelin säännöt, mutta ei se poista sitä tosiasiaa, että valinnasta seuraa aina myös vastuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Seppo Korppoo kirjoitti 31.1.2011 kello 23:17

    On se kyllä ihmeellistä, että Suomessa on jotenkin vallalla sellainen ajattelu, että elämme kuin jossakin vankilassa.

    Suomihan on vapaiden ihmisten vapaa maa! Lähtökohtaisesti täällä saa asua ihan missä haluaa!

    Ilman Jussi Halla-ahonkin sanomista tämä pitäisi olla kaikille täysin selvä asia.

    Seppo Korppoo
    Vapaa suomalainen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 1.2.2011 kello 0:05

    No ei noista jutuista kannata provosoitua. Porvarien näkemyksissä tämä asenne on vilahdellut jo vuosikymmeniä eri versioina, mutta valtuuston laaja enemmistö on pysynyt harkitulla vakaalla linjalla. Kokoomuksessakin enemmistö omaa tässä asiassa sosiaalista mielenlaatua. Saavathan he suuren äänimäärän pienipalkkaisilta koulutetuilta tomihenkilöryhmiltä.

    Aikanaan tutkittiin verokertymää erityyppisillä asuntoalueilla. Yllätys oli, että isotuloisten reservaateissa tonttihehtaaria kohti verotulot eivät juurikaan poikenneet keskiarvosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Tsaimai kirjoitti 1.2.2011 kello 0:05

    Onko Halla-aho ko. lausunnossaan väärässä?
    Mikäli kunta ei hyviä veronmaksajia houkuta eikä yritä heitä alueelleen saada, niin onhan se kunnan oma vika.
    Kenen se sitten on ellei kunnan?
    Muualle asuntonsa rakentavien vai onko se niiden hyvien veronmaksajien uuden kotikunnan syy?

    Mikä tuossa Halla-ahon lausunnossa sinusta oli “epäsopivaa”?

    Kai niistä vähäosaisistakin on helpompi pitää huolta, jos kunnassa on hyviä veronmaksajia tuomassa lisää rahaa kunnan kassaan?

    Vielä kerran. Mikä oli huolestuttavaa?
    Tarkempaa sitaattia odotellessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Turkulainen kirjoitti 1.2.2011 kello 0:23

    Turku ei ole kyennyt tarjoamaan vuosikymmeniin hyville veronmaksajille riittävän houkuttelevia asumisolosuhteita. Niinpä suuri joukko näitä on töissä Turussa, mutta asuu naapurikunnissa ja maksaa sinne myös veronsa. Minusta tämä on ollut Turun kannalta tavattoman typerää. Sosiaalidarwinismia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Hannu Oskala kirjoitti 1.2.2011 kello 0:51

    Helsinki-Kanavan lähetyksessä voi kätevästi hypätä suoraan “historia”-sarakkeessa puhujan kohdalle. Sieltähän se Halla-ahonkin ajatuskukkanen löytyy videomuodossa helposti Valitettavasti puheeseen ei ilmeisesti voi linkata suoraan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tpyyluoma kirjoitti 1.2.2011 kello 1:03

    Artturi, mitä sinäkin nyt höpötät? Sellainen kaavoitus millä saa varakkaita veronmaksajia tarkoittaa esimerkiksi sitä että rantatontilla kaavoitetaan teholuvulla 0,1 yksi huvila eikä kerrostaloa teholuvulla 2,0. Suomeksi tuo tarkoittaa että subventoidaan varakkaiden asumista, koska tuosta kerrostalotonttista maksetaan enemään kuin huvilatontista, sen takia sitä rakennusoikeutta erikseen rajoitetaan. Etkös sä vastustanut tällaista?

    Kuten Vepsäläinen huomautta verotuotto lienee jopa suurempi pinta-alaa kohti. Menot tietenkin myös, kun niitä ei työnnä naapurin murheeksi.

    Kommenttina “oma vika” kun ei ymmärrä lahjoa hyvinvoivia verovaroin ja potkia köyhempiä implikoi paheksuntaa ja haluaisin kyllä kuulla että mitä kohtaan ihan tarkalleen. Sitä että ei tehdä sellaista kaupunkia joka jakautuu siististi eri tuloluokkien asuinalueisiin joilla jokaisella on oma itsenäinen julkinen talous? Näitä kaupunseutujahan on maailma väärällään, ja kun yleisimmät niihin liitetyt laatusanat on mallia romahtanut, kuoleva tai slummiutunut, niin miksi ihmeessä tällainen kehitys olisi niin hyvä asia että päinvastainen on suorastaan moraalisesti väärin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. MIVa kirjoitti 1.2.2011 kello 1:15

    On se niin väärin, kun Halla-aho kertoo totuuden. Valitettavasti on vain niin, että varakkaat vaihtavat maisemaa, mikäli ympäristö alkaa ottaa ns. kaaliin. Kysyttäessä kyllä puhutaan kauniisti, koska niin pitää, mutta Suomessa onneksi voi valita vielä missä asuu ja ainakin osaksi mihin kouluun lapsensa laittaa. Eihän tietenkään näin pitäisi toimia edistyksellisen ajattelun mukaan, mutta kuten nyt on jo nähtävissä, näin kuitenkin tehdään ja yhä lisääntyvässä määrässä. Voi, voi, kyllä ne varakkaat ovat sitten todella huonoa väkeä, kun äänestävät jaloillaan ja veroeuroillaan.
    Ymmärrän toki OS:n huolen vähäosaisista ja jopa Vantaasta, mutta kai kukin kunta yrittää tavallaan pitää asukkaittensa puolta ja toimia sen mukaisesti. Tarvitseeko Helsingin asuttaa kaikki ei työperäiset maahanmuuttajat? Alkaa jo esim. itä-Helsingin tulevaisuus mietityttämään.
    Onneksi vihreät ja kuulemma kokoomuskin hoitavat asiat niin kuin pitääkin. Espoo, Tuusula ym kiittävät ja kehuvat julkisesti kuinka hienosti Hesa hoitaa nämä vaikeat asiat. Niinpä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Lauri Korkeaoja kirjoitti 1.2.2011 kello 1:42

    Halla-Ahohan vain esitti parhaan perustelun sille, miksi on niin pöyristyttävää, että Vasemmisto ja Vihreät kaatoivat Vantaalla kuntaliitosselvityksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Marko Hamilo kirjoitti 1.2.2011 kello 1:59

    Tähän naapuriini Koivusaareen voisi rakentaa asuinalueen 20 000 rikkaalle ihmiselle tornitaloihin. Kyllä olisivat espoolaiset sitten kateellisia. On todellakin Helsingin kaupunginvaltuutettujen vika, jos espoolaiset kuorivat kerman. Älkää kuunnelko niitä Lauttasaari-seuran seniilejä!

    Mutta ei, kun ei saa rakentaa korkeata, ei saa rakentaa täyttömaalle, kun ei saa rakentaa joutomaalle, ei saa rakentaa minnekään. Ei edes moottoritielle.

    Tietysti hyvätuloiset perheet menevät Espooseen jos Helsinkiin ei saada loistoasuntoja pilvenpiirtäjiin merinäköalalla metroaseman päälle. Kerrostalon pitää olla hieno, että se voittaa pientalon pellolla.

    Kuntien välinen kilpailu on dorkaa, mutta parasta mitä Helsinki voi siinä tehdä on tuottaa viihtyisiä asuinalueita niin että tänne saadaan kunnon veronmaksajia mahdollisimman paljon. Mikä tässä on väärin? Mitä enemmän tänne, sitä vähemmän Nurmijärvelle ja eteläiseen Mäntsälään tai jonnekin Kirkkonummelle. Espoo ottaa omansa joka tapauksessa mutta tässä naapurissani on tuleva nykypolitiikalla täysin alimitoitettu metroasema. Kyllä takapihalleni! Tiiviimmin, urbaanimmin, mukavemmin!

    Lauttasaareen mahtuisi myös paljon lisää asukkaita, jos Länsibulevardi toteutettaisiin. Kukakohan sitä kannattaisi?

    Kaikki Larun hienot rannat jäisivät edelleen jäljelle, niistä vain nauttisi enemmän asukkaita. Mikä tässä on niin vaikeaa? Onko täällä Lauttasaari-seuran lisäksi jotain nimbyvihreitäkin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. jrn kirjoitti 1.2.2011 kello 4:05

    Oliko ongelmana sanoma, sanoja vai se, että tämä asia (jonka olet ainakin blogkirjoitustesi perusteella keksinyt itsekin) ylipäätään tuli sanottua ääneen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kutoja kirjoitti 1.2.2011 kello 6:01

    Kumpi on pahempaa H-a puhui totta, vai ettei tuollaista saa sanoa julkisesti ääneen.

    Jos kuntien välinen kilpailu on raakaa ja kunnille on taloudellisesti järkevää houkutella hyvätuloisia, republikaanivyöhyke syntyy kaupungin rajalle.

    Liitosalueen Karhusaarikin rakennettiin Sipooseen ilman julkista liikennettä tai edes tienpiennarta, ettei vaan köyhät pääse aluelle. Juna tuo näet huumeet, kuten jotkut ajattelevat.

    Se ettei tuo ole soidaarista ei kiinnosta jos pelkää oman lapsensa ahdistuvan spurgun näkemisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tvaara kirjoitti 1.2.2011 kello 6:08

    Onhan se hyvä, että joku jaksaa kantaa huolta hyvistä veronmajksajista kaupungissa, jossa on maan kalleimmat neliöhinnat ja näin oletettavasti on maan halutuin asuinkohde.

    Tosin Osmokin tuntuu tekevän jatkuvasti sen oletusvirheen, että persut olisivat jotenkin maan hiljaisten äänikanava. Eivät ne ole. Persut on näiden itkijäeukkojen, valkoisten heteromiesten, turhautumisen ja traumojen kanava. Niin ja on siellä muutama nainenkin hyvänä jätkänä joukossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Juha kirjoitti 1.2.2011 kello 6:34

    Heh, yleensähän täällä raivotaan kun hyvät veronmaksajat muuttajat väljempien asuntojen perässä Nurmijärvelle.

    Nyt sitten raivotaan, kun näille hyville veronmaksajille pitäisikin järjestää mukavia asuntoja ja hyviltä paikoilta Helsingissä.

    Koettakaa jo päättää 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Risto kirjoitti 1.2.2011 kello 7:29

    Eliitti… Puhuiko Halla-aho todella vaikkapa merenrannalla olevien omakotitalotonttien vähyydestä, vai ennemmin siitä vertailusta, jonka keskiluokkainen helsinkiläisperhe tekee toisen lapsen syntymän aikoihin – mitä maksaa neljä huonetta ja keittiö kohtuullisen mukavalla alueella Helsingissä, ja mitä samalla tai vähemmälä rahalla saisi muualta?

    Halla-ahon esiintymistä näkemättä molemmat vaihtoehdot ovat kai mahdollisia, joten kysymystä ei ole tarkoitettu retoriseksi.

    Seppo Vepsäläinen:

    Aikanaan tutkittiin verokertymää erityyppisillä asuntoalueilla. Yllätys oli, että isotuloisten reservaateissa tonttihehtaaria kohti verotulot eivät juurikaan poikenneet keskiarvosta.

    Tutkimuksena ihan mielenkiintoisen kuuloinen. Kunnan menot (sosiaali-, terveys-, koulutus-, ym:) kaiketi kuitenkin poikkesivat aika paljon, erityisesti sitä tonttihehtaaria kohden? Noin keskimäärin kuntahan ei edes toivo tienaavansa asukkaillaan, kunhan vain tulot osapuileen kattaisivat menot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kotitarvevihreä kirjoitti 1.2.2011 kello 7:54

    Olen oikein mielissäni, että olet huolissasi Helsingin kyvystä jatkossakin huolehtia pienituloisten eduista. Siihen tarvitaan verotuloja, ja jos sitä verotuloa ei saada hyvätuloisilta näiden poismuuton takia, niin ne verot on kerättävä pienituloisilta.

    Opettajana olen pienituloinen, kaupungin vuokra-asunnossa asuva yksinhuoltaja. Olen huolissani, sillä vuokranmaksun jälkeen ei juuri jää rahaa lasten harrastuksiin saati omiin. Maksan veroja yli oman kestokykyni.

    Olisin kovin iloinen, jos täällä asuisi enemmän rikkaita. Miksi he eivät viihdy Helsingissä? Jos heidän Helsingissä viihtymättömyytensä johtuu vihreästä ajattelutavasta, pitää ajattelua muuttaa. Näin aion itsekin tehdä, uusi houkuttava ajattelusuunta on noussut komeetan tavoin taivaalle. Tarkkailen vaaleihin asti, mitä vastaat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Tuomas kirjoitti 1.2.2011 kello 8:04

    Halla-ahon esiin tuoma asiahan on aivan selkeä fakta, jolla on oleellinen merkitys kaupungin talouden kannalta pitkällä aikavälillä.

    Onko Halla-aho siis jälleen tuonut esiin yhden tabun, josta muka ei olisi korrektia puhua? Kuitenkin päätösten tekeminen onnistuu parhaiten tosiasioiden pohjalta, vaikka ne eivät omaa agendaa aina miellyttäisikään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.2.2011 kello 8:11

    Hän ei ainoastaan sanonut, että se on fakta vaan, ettei asiantilaa saa yrittää muuttaa; että on hyvä, että kunnat pysyvät erillisinä, jotta rikkaat voivat kilpailuttaa niitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Ilpo Tuovinen kirjoitti 1.2.2011 kello 8:13

    Halla-aho on täysin oikeassa sanomisessaan. Jos Helsinki muuttaa asuinalueensa sellaisiksi, jossa esim. white flight-ilmiö kiihtyy, niin omapa on vikansa. Helsinki ansaitseekin joutua ongelmiin, jos se ehdoin tahdoin hamuaa sellaista “ricastusta”, joka ei oikein Euroopassakaan (esim. Rotterdam, Malmö) ole onnistunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. spottu kirjoitti 1.2.2011 kello 9:34

    Hyvien veronmaksajien huomiominen Helsingissä ei ole keneltäkään pois, paitsi mitä nyt ehkä kehyskunnilta. Siihen tarvitaan juurikin noita Hamilon esittämiä keinoja koska varakkaita ihmisiä jotka aidosti haluavat asua 0.1 tehokkuudella jossain laita-alueiden reservaateissa on lopulta aika vähän.

    Jos Helsingissä halutaan redusoida Lauttasaaren tai Kulosaaren pohjoisosat moottoritien melualueeksi, rakentaa toimistoja Kalasatamaan, teollisuusaluetta Herttoniemeen ja venekauppaa Hernesaareen, se tarkoittaa että asunnot rakennetaan Espooseen ja kehyskuntiin. Kenen vika se on jos ei Helsingin ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. KariS kirjoitti 1.2.2011 kello 9:34

    Halla-aho näyttää sanoneen suoraan sen miten asia on. Tekikö totuus noin kipeää?

    Helsingin pitäisi kaavoituksessaan ja asuntotuotannossaan satsata tavallisiin työssäkäyviin ihmisiin, varmistaa että heille on niin hinnaltaan kuin pinta-alaltaan sopivia asuntoja tarjolla täälläkin.

    Nykyisin Helsingillä on kaikenlaisia huomeistojen pinta-alakeskiarvo rajoituksia ja sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteita, eikö olisi hyvä joskus miettiä niitäkin, jotka sen kaiken lystin kustantaa, sitä tavallista työssäkäyvää veroja maksavaa perhettä. Tehdä heille sellaisia 3-4 makuuhuoneen kohtuuhintasia kerrostalohuoneistoja, ei aina vaan niitä yksiöitä ja kaksioita.

    Voisin kutsua sinut totustumaan hyvään asuntotuotantoon Helsingissä, se on toteutettu ilman gryndereitä, hinnnaltaan 60 % normaalituotannosta, matalaenergiataloja joissa laatu ja asuttavuus on paljon korkeammalla kuin gryndereiden tuotannossa. Sekin on mahdollista jos kaupunki sallisi sellaista tapahtua muutenkin kuin kokeilumielessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Elina kirjoitti 1.2.2011 kello 9:42

    Marko Hamilo espoolaisten preferensseistä:

    Kerrostalon pitää olla hieno, että se voittaa pientalon pellolla.

    Eivät ne espoolaiset, joilla olisi varaa luksuskerrostaloasuntoihin Helsingissä asu pellolla. He asuvat vaikkapa Westendissä ja Tapiolassa.

    Puhumattakaan, jos on Mäntsälän valinnut hinnan takia, niin eipä ole tänne mahdollisuutta palata muutoin kuin perheen radikaalisti pienentyessä.

    Ovatko rikkaat kehyskuntalaiset itse asiassa niin innokkaasti rynnimässä Helsinkiin? Leppäsuon Oscarista on kahdenkin vuoden myynnin jälkeen kymmenen asuntoa myymättä, ja sitä jos jota markkinoitiin luksuksena.

    Moni pitää rauhaa, väljyyttä ja omaa pihaa arvossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. herra manson kirjoitti 1.2.2011 kello 9:43

    Tuntuu olevan totuuden puhuminen Osmolle kova pala 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Totuuskomissio kirjoitti 1.2.2011 kello 9:52

    Minusta on erittäin hyvä asia, että kunnat joutuvat kilpailemaan keskenään. Se estää ainakin teoriassa esim. Helsingin vihervasemmistoa nostamasta kunnallisveroa ihan taivaisiin tai tekemästä muita typeriä päätöksiä.

    Eikä tämä vihervasemmistolle niin rakas ei-työperäinen maahanmuuttokaan paljoa innosta tällaisen yli 200 000 €/vuosi bruttona tienaavan lääkäri/juristiperheen näkökulmasta. Saa maksaa itsensä kipeäksi siitä, että Itä-Helsinki muuttuu hiljalleen no go -zoneksi 🙁

    Helppokos minun on muuttaa Munkasta Kauniaisiin, jos kuppi vuotaa ylitse jossakin vaiheessa. Toistaiseksi täällä kuitenkin menee ihan ok esim. kouluissa ja päiväkodeissa, mutta verotus on viimeisimmän korotuksen jälkeen vähintäänkin liiallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Syltty kirjoitti 1.2.2011 kello 9:58

    tpyyluoma
    Artturi, mitä sinäkin nyt höpötät? Sellainen kaavoitus millä saa varakkaita veronmaksajia tarkoittaa esimerkiksi sitä että rantatontilla kaavoitetaan teholuvulla 0,1 yksi huvila eikä kerrostaloa teholuvulla 2,0

    Ottaen huomioon Helsingin neliöhinnat, niin tuollaisiin kerrostaloihin olisi kyllä hyvätuloisia tulijoita. Tosin Helsinki kuitenkin haluaa rakentaa asuntoja nimenomaan huonommille veronmaksajille eli de facto ajaa hyvät veronmaksajat muiden harteille.

    Hyviä veronmaksajia ei edes haluta kunnan vuokrataloihin, sen takiahan niissä on tulorajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Raimo K kirjoitti 1.2.2011 kello 9:58

    Pitihän se puheenvuoro katsoa – harvinaisen järkevä puheenvuoro Halla-aholta. Realismia, mutta ei inhorealismia.
    Ilmeisesti suurin vika on puhujan persoona.
    Suomihan jo on kansainvälisissä vertailuissa – pääkaupunkiseudun ansiosta – maailman monosentrisimpiä maita eikä kehityksen suuntaan näytä olevan odotettavissa muutosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Peliteoria kirjoitti 1.2.2011 kello 10:02

    Siis kunnat eivät saisi kilpailla veroilla. Kartellit eivät toimi peliteorian mukaan, ainut mahdollisuus on vain hyväksyä ne ja miettiä miten ratkaistaan ongelmat joihin voi vaikuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. J.T. kirjoitti 1.2.2011 kello 10:13

    “Jos Helsinki ei tarjoa hyville veronmaksajille riittävän houkuttelevia olosuhteita ja nämä muuttavat siksi Espooseen, se on Helsingin oma vika.”

    Mikä tuossa virkkeessä on väärin? Mikä ihme siinä on sosiaalidarwinismia?

    Virkkeessä on kolme toimijaa, Helsinki, Espoo ja veronmaksat. Pitääkö Espoon aktiivisesti huonontaa olosuhteitaan siten, ettei se enää houkuttele? Vai pitääkö veronmaksajien luopua omista mieltymyksistään ja pyhittää elämänsä Suunnitelmalle? Komennetaanko heidät peräti siihen? Vai olisiko ongelma nimenomaan Helsingin ongelma, ja sikäli kun se halutaan ratkaista, se on vain ja ainoastaan Helsingin ratkaistavissa?

    Vihreiden yhteiskuntajärjestys on niin lähellä komentoyhteiskuntaa, etten minä useinkaan näe eroa muussa kuin retoriikassa. Jos tuote ei myy, niin vapaassa maailmassa parannetaan tuotetta, ei kielletä parempia tuotteita eikä vittuilla maksavalle asiakkaalle.

    Uskon kyllä, että jollakin kunnanrajakikkailulla ja eurojen siirrolla taskusta toiseen tämäkin ongelma voitaisiin hetkellisesti lakaista piiloon. Totuus kuitenkin on, että rationaalinen ihminen pyrkii aina parantamaan elämänlaatuaan, ja tämän pyrkimyksen patoaminen lyömällä kakkapakettiin leima “Puolueen Suosittelemaa Suklaata” ei toimi, eikä koskaan tule toimimaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. J. M. Korhonen kirjoitti 1.2.2011 kello 10:13

    Itsellenikin jäi nyt vähän epäselväksi, mikä tässä Halla-ahon lausunnossa on niin paheksuttavaa. Vai onko se vain tuo “oma vika”-kohta? Mutta kenen vika se sitten on? Kuka asialle voi tehdä jotain, jos ei Helsinki? Jos se ei ole kenenkään tai minkään vika, voiko asialle sitten edes tehdä mitään?

    Soininvaarahan olet itse kirjoittanut esim. näin:

    12.11.2009:

    Yritykset hakeutuvat siinne, missä avainhenkilöillä on kiva asua. Moni pieni kaupunki on tuhonnut edellytyksensä karmealla kaupunkikuvan raiskauksella. Ne ovat yksinkertaisesti rumia. Tämän vaikutus niiden menestykseen on paljon suurempi kuin kaupunginisät suostuvat myöntämään.

    Oletettavasti “kaupunkikuvan raiskausta” ja avainhenkilöiden asuinviihtyvyyden vähentämistä voi tapahtua muutenkin kuin vain arkkitehtonisilla ratkaisuilla?

    Tästä nyt ei kannattaisi tehdä maahanmuuttokeskustelua, mutta kun sanojana on Halla-aho, niin oletettavasti tämä kysymys siellä on taustalla. En ota kantaa muuten, kuin toteamalla, että havaintojeni mukaan Halla-ahon tukijoukot näkevät kuntien välisen kilpailun yhtenä harvoista jäljellä olevista henkilökohtaisen vaikuttamisen kanavista noudatettua, heidän mielestään legitimiteettinsä menettänyttä maahanmuuttopolitiikkaa vastaan. Esimerkiksi Homma-forumilla olen huomannut useita keskusteluja siitä, miten maahanmuuttopolitiikkaa vastaan voisi äänestää jaloillaan. Siinä kontekstissa tämä lausahdus on hyvinkin ymmärrettävä, oli siitä sitten mitä mieltä tahansa.

    Tällä tavalla ne politiikan legitimiteettiongelmat sitten heijastuvat käytännön elämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Liian vanha kirjoitti 1.2.2011 kello 10:15

    “Tosin Osmokin tuntuu tekevän jatkuvasti sen oletusvirheen, että persut olisivat jotenkin maan hiljaisten äänikanava. Eivät ne ole. Persut on näiden itkijäeukkojen, valkoisten heteromiesten, turhautumisen ja traumojen kanava.”

    Suomen Kuvalehdessä oli analysoitu puoluieden kannattajakuntaa.
    Persujen kannatus oli suurinta huonosti koulutettujen, 50000-70000 euroa ansaitsevien miesten joukossa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Jussi Halla-aho kirjoitti 1.2.2011 kello 10:20

    En oikein ymmärrä tämän jutun otsikkoa enkä Osmon kiukuttelua muutenkaan.

    Mitä oikeasti sanoin ja tarkoitin: mielestäni on hyvä, että veronmaksajilla ja yrityksillä on mahdollisuus äänestää jaloillaan.

    En halua, että yritykset ja veronmaksajat katoavat Helsingistä. Sen sijaan toivoisin Helsingin harjoittavan sellaista asunto-, kaavoitus-, yritys- ja väestöpolitiikkaa, että se olisi sekä veronmaksajan että yrittäjän kannalta houkutteleva paikka.

    Kaikkeen Helsinki ei tietenkään voi itse vaikuttaa, mutta aika moneen asiaan se voi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.2.2011 kello 11:17

    Jussi Halla-aho:

    En halua, että yritykset ja veronmaksajat katoavat Helsingistä. Sen sijaan toivoisin Helsingin harjoittavan sellaista asunto-, kaavoitus-, yritys- ja väestöpolitiikkaa, että se olisi sekä veronmaksajan että yrittäjän kannalta houkutteleva paikka

    Sanopa nyt Jussi, mitä tuo tarkoittaa vaikkapa Jätkäsaaren osalta: päästetäänkö sinne ketään pienituloista tai edes keskituloista, vai tehdäänkö siitä Eiran kaltainen alue? Kerro nyt konkreettisesti mitä tarkoitat?

    .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. tpyyluoma kirjoitti 1.2.2011 kello 10:23

    Tuomas:

    Onko Halla-aho siis jälleen tuonut esiin yhden tabun, josta muka ei olisi korrektia puhua?

    Menikin melkein 12 tuntia ennen poliittinen korrektius kaivettiin esiin, mistä päästääneen sitten taas sujuvasti siihen kuinka tavallisia ihmisiä sorretaan. Mikä ihmeen tabu? Tästähän on puhuttu vuosikymmeniä. Esimerksi tällä blogilla on jauhettu kyllästymiseen saakka Helsingin asuntojen keskikokonormista joka on nimenomaan seurausta siitä tosiasiasta että kaavoitus on asukkaiden valikoimasta nykyisessä kilpailutilanteessa.

    Päivän paras tosin on Tuovisen:

    Halla-aho on täysin oikeassa sanomisessaan. Jos Helsinki muuttaa asuinalueensa sellaisiksi, jossa esim. white flight-ilmiö kiihtyy, niin omapa on vikansa. Helsinki ansaitseekin joutua ongelmiin, jos se ehdoin tahdoin hamuaa sellaista “ricastusta”, joka ei oikein Euroopassakaan (esim. Rotterdam, Malmö) ole onnistunut.

    White flight on yksi osamuoto kehityksestä jota kutsutaan segrekaatioksi, eli että köyhempi vähemmistö eriytyy omiin asuinalueisiin. Se että onko tuo vähemmistö ihonvärin, murteen, hiusmuodin vai ihan vaan tulotason määrittämä on toissijaista, muualla kuin yltiöpäisimmissä sosialistisissa utopioissa on aina joku kurjempi kansanosa.

    Perinteinen tapa toteuttaa tuollainen segregaatio on kaavoitus, esimerkiksi tehdään motari jolla erotetaan ne huonot asuinalueet niistä hyvistä. Amerikassa tälle on nimikin, http://en.wikipedia.org/wiki/Redlining

    Toinen vaihtoehto on se että kaavoituksen keinoin puututaan tuohon, esimerkiksi sekoitetaan asuntotyyppejä, eri omistusmuotoja, jne. ja ennen kaikkea ei esimerkiksi säätelemälle rakennustehokkuutta alaspäin edistetä segrekaatiota. Vasta-argumenttina on käsittämätön se että jos ei tehdä erillisiä asuinalueita Helsinkiin eli edistetä sitä white flightia, niin syntyy muihin kuntiin erillisiä asuinalueita ja se on Helsingin vika, joten erillisten asuinaluiden estämiseksi täytyy tehdä Helsingissä erillisiä asuinalueita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Totuuskomissio kirjoitti 1.2.2011 kello 10:29

    Minä olen aina miettinyt, miksi ihmeessä juuri Helsinkiin pitää rakentaa sosiaalista asuntotuotantoa? Siis koko valtakunnan kalleimmille tonteille. Miksi tänne pitää oikein erikseen houkutella sosiaalitapauksia Utsjoen ja Mogadishun väliltä? Eikö kaupunki olisi paljon mukavampi paikka, jos sosiaalitapaukset menisivät muualle, jossa olisi heidän maksukyvylleen paremmin sopivia asuntoja; vaikka Pihtiputaalle? Sosiaalitapausten muuttovirta vaihtaisi suuntaa, kun myytäisiin ei-oota sen sijaan että ollaan mielin kielin ja kaavoitetaan viimeisenkin arkkitehdin voimin sosiaalista asumista Jätkäsaareen ja Kalasatamaan.

    Miksi ei houkuteltaisi työtä tekevää ja veroja maksavaa väestöä? Menettäisikö joku taho ääniä, vai mikä tässä on ongelma?

    Onneksi kunnat kilpailevat keskenään. Jos kilpailua ei olisi, poliitikot voisivat elää kuin pellossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Sinivihreä kirjoitti 1.2.2011 kello 10:30

    Onhan se ollut ilmeistä, että Vihreä yrittävät loisia persujen menestyksen vanavedessä, mutta että puolueen vetovoimaisin ehdokaskin sortuu siihen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. tpyyluoma kirjoitti 1.2.2011 kello 10:42

    Syltty:

    Tosin Helsinki kuitenkin haluaa rakentaa asuntoja nimenomaan huonommille veronmaksajille eli de facto ajaa hyvät veronmaksajat muiden harteille.

    Helsinki nimenomaan ei halua tuota ja tekee kaikenlaista kokonaisuuden kannalta typerääkin sen estämiseksi, mutta sivistys ja järki estää järeämpien keinojen käyttöönoton.

    Esimerkiksi Jätkäsaaresta voisi kaavoittaa omakotitaloalueen, mallin Westend. Tulee vielä kaupungille investointina pienemmäksi kuin ei tarvitse rakentaa niin paljon päiväkoteja, kouluja, tms. kun asukkaitakin tulee murto-osa. Tai kaupunginvaltuusto voisi päättää ettei koko kaupunkiin saa rakentaa alle sataneliöisiä huoneistoja. Tai että pitää tehdä yksikerroksia taloja niin kuin eräs helsinkiläispoliitikko vaati. Tuosta seuraisi että niiden perheasuntojen hinnat laskivat Helsingissä koska niiden tarjonta kasvaisi rajusti, ja kaupunki saisi niitä vähän menoja aiheuttavia suht hyvätuloisia lapsiperheitä asukkaikseen. Tosin tuo vastaavasti nostaisi ihan normaalien asuntojen hintaa pilviin, mutta ne köyhät voi sitten muuttaa vaikka Espooseen.

    Tosin jos Helsinki yrittäisi noin tehdä niin lehdistö huutaisi sydämmettömyydestä, sosiaalisen vastuun puuttesta, asuntojen hintojen karkaamisesta, ilmastonmuutoksesta, jne. Timo Soini kertoisi kuinka vanhat puolueet ja EU tekee työssäkäyvälle yksinhuoltajalle asumisesta sietämättömän kallista. Ja lopulta valtio pistäisi Helsingin määräyksillä kuriin. Kun tuota ihan samaa tekee kehyskunta niin se on taas valinnanvapautta ja itsehallintoa, valtio ryntää avustamaan “välttämättömissä” infrastruktuuri- ja tieinvestoinneissa, ja tämä kaikki on tietenkin Helsingin vika koska maakuntalehti niin sanoo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Fillariton kirjoitti 1.2.2011 kello 10:46

    Epäilen että Osmo heitti taas ns. koepallon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. tiedemies kirjoitti 1.2.2011 kello 10:47

    Mitä sosiaalidarwinismia tuossa kommentissa on? Jos kämppiä, joissa demografinen ryhmä X haluaa ja kykenee asumaan, on vähemmän kuin ryhmän X jäseniä, hinta nousee ja leikkaa osan ryhmän X jäsenistä pois, maksukyvyn- ja halun mukaisesti. Tämä tunnetaan nimellä “markkinatalous”, olette ehkä joskus kuulleet siitä.

    Tämä tosiasia ei muutu miksikään sillä, että sen sanoo juuri Jussi. Se olisi yhtä totta, vaikka sen sanoisin minä, Osmo, tai Paavi. On Helsingin oma vika, jos Helsingin politiikka on sellaista, että sen seurauksena demografisen ryhmän X tai Y jäsenet muuttavat pois tai kaupunkiin.

    Näillä kommenteilla Osmo pelaa vain omia maaleja, koska vaikka ihmiset ovat tyhmiä, ihmiset eivät ole niin tyhmiä, etteivät he tunnistaisi tällaisia tosiasioita.

    Toki Halla-ahon kommentti on sikäli populistinen, että “oma vika”-käsite riippuu tarkasteltavasta viitekehyksestä. Kyseessä on paljolti koordinaatio-ongelma, koska Espoon ja Helsingin kilpailulla on negatiivisia ulkoisvaikutuksia, so. häviäjä häviää enemmän kuin voittaja voittaa. Jos Osmo haluaa sanoa tämän, niin suosittelen sen muotoilemista selkeämmin. Pelkkä abstrakti leimakirves ei auta, vaan on nimenomaan sitä yllä mainittua oman maalin tekemistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Risto kirjoitti 1.2.2011 kello 11:03

    Liian vanha

    Persujen kannatus oli suurinta huonosti koulutettujen, 50000-70000 euroa ansaitsevien miesten joukossa

    Jos tuo ei ollut kirjoitusvirhe, niin heidän osuutensa täytyy kuitenkin olla minimaalinen kaikista persujen kannattajista. Siiis noin tuplasti mediaanin ansaitsevat “huonosti koulutetut”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Artturi B kirjoitti 1.2.2011 kello 11:39

    tpyyluoma:

    Etkös sä vastustanut tällaista?

    Joo tottakai vastustan. Mun mielestä kunnan kaavoitusmonopolista pitäis luopua. (Ja laajemmin kaavoituksesta ylipäänsä.)

    En ymmärrä miten tällä on mitään tekemistä sen kanssa, mitä kirjoitin ensimmäiseen kommenttiini.

    Jos sulla on aikaa ja kiinnostusta, niin mielelläni vakuuttuisin hyvistä esimerkeistä ja argumenteista joiden perusteella vapailla asuntomarkkinoilla syntyis nykyistä enemmän negatiivista segregaatiota.

    Mun mielestä maailma on sen verran väärällään hienoja kaupunkeja, joissa asukkaat jakautuu eri asuinalueille joidenkin ominaisuuksiensa perusteella, että segregaatiota sinänsä ei pidä vastustaa.

    Segregaation negatiivisia puolia taas tulee esiin anekdooteissa lähinnä isoilta sosiaalisen asuntotuotannon alueilta. (Jotka siis minusta vaikuttaa enemmänkin julkisen sektorin mähellyksiltä, kuin markkinoiden epäonnistumisilta.)

    Minä veikkaan, että jos asuntomarkkinat olis vapaammat, niin kävis niin, että rikkaat asuis tottakai parhailla paikoilla, mutta ihmiset sijoittautus paremmin omien ominaisuuksiensa ja preferenssiensä mukaan ja sosioekonomiset erot asuinalueiden välillä tasoittuis.

    Ylipäänsä, jos rikkailla on halu asua vain rikkaiden ympäröimänä niin minusta on vähän moraalitonta yrittää tätä estää ja toisekseen se estäminen ei onnistu ilman berliinin muuria.

    Samalla tietysti estetään huonon hallinnon pakeneminen, mikä tietysti sopii poliitikoille, mutta huonosti kansalaisille.

    tiedemies:

    Näillä kommenteilla Osmo pelaa vain omia maaleja, koska vaikka ihmiset ovat tyhmiä, ihmiset eivät ole niin tyhmiä, etteivät he tunnistaisi tällaisia tosiasioita.

    Naulan kantaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. tpyyluoma kirjoitti 1.2.2011 kello 11:40

    Halla-aho, yritysten suosiminen reaalikaupungissa tarkoittaa sitä että niille pyritään tarjoamaan halvemmat toimitilakustannukset kuin naapurikaupungissa ja/tai paremmat liikenneyhteydet. Tämä on ihan sama asia kuin että maalaiskunta rakentaa verovaroin teollisuushalleja tai moottoritieliittymän pelkästään yhden ABC-myymälän tarpeisiin.

    Helsingissä esimerkiksi niin että pidetään kiinni teollisuusalueista, tarkoittaa esimerkiksi pihakivien ulkoilmamyymälöitä paikoilla joihin rakennettaisiin satoja asuntoja saman tien jos se vaan olisi luvallista. Tilaa vievä teollisuus olisi tietenkin järkevää sijoittaa jonnekin Kehä III taakse, mutta kun se on eri kunnan veronkantoaluetta. Toimistojen hintoja taas pidetään alhaalla kaavottamalla niitä yli tarpeen kaikissa Pääkaupunkiseudun kaupungiessa, ja lisäksi niiden muuttaminen asunnoiksi on tehty hyvin vaikeaksi. Seurauksena miljoona kerrosneliötä tyhjää toimitilaa, ja halvalla tehtyjä betonisia autiotaloja lähiöissä.

    Minusta yritykset voisivat maksaa tiloistaan ihan markkinahinnan, tästä kaupunkien kilpailusta taas seuraa markkinahäiriöitä eli se sotkee kilpailua markinnoilla. Jos oikein radikaaliksi heittäydyn niin mitään sellaista kuin erillinen toimitila ei pitäisi olla olemassakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Jussi Halla-aho kirjoitti 1.2.2011 kello 11:56

    Tiedemies: “Toki Halla-ahon kommentti on sikäli populistinen, että “oma vika”-käsite riippuu tarkasteltavasta viitekehyksestä.”

    Tarkkaan ottaen en käyttänyt ilmaisua “oma vika”. Se oli Oden keksintö.

    Osmo: “päästetäänkö sinne ketään pienituloista tai edes kesk,ituloista, vai tehdäänkö siitä Eiran kaltainen alue?”

    Älä nyt viitsi olla lapsellinen. Ei kyse ole mistään ökyporukasta vaan tavallisista, itsensä elättävistä veronmaksajista.

    Mitä tarkoitan käytännössä? Esim. sitä, että Helsinki ei ole erityisen houkutteleva pienituloisen, perheellisen suomalaisen näkökulmasta, koska kaupunki asuttaa perheasuntoihinsa ensisijaisesti (kyllä: jonojen ohi) ulkomaalaisia sosiaalitapauksia, joilla ei ole mitään järkevää tarvetta asua juuri Helsingissä.

    “Sosiaalisella sekoittamisella”, siis asuttamalla sosiaalitapauksia esim. Pikku-Huopalahdessa tai Ruoholahdessa, ylemmän keskiluokan sekaan Helsinki vähentää houkuttelevuuttaa myös tämän segmentin silmissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. KariS kirjoitti 1.2.2011 kello 12:11

    Osmo kysyy: “mitä tuo tarkoittaa vaikkapa Jätkäsaaren osalta: päästetäänkö sinne ketään pienituloista tai edes keskituloista, vai tehdäänkö siitä Eiran kaltainen alue?”

    Ei kyse ole siitä päästetäänkö, vaan pääseekö.

    Jätkäsaaresta tulee kaupungin kehnon kaavoitusosaamisen ja heikon asuntopolitiikan vuoksi alue, jonne ei pieni tai keskituloinen pääse. Ei pääöse koska ei ole varaa ostaa asuntoa, vaikka ei tehdä lähellekään Eiraa. Jokunen pienituloinen pääsee vuokra-asuntoihin, asumistuella subventoituna.

    Miksi ihmeessä kaikki aina toteutetaan kalleimmalla konseptilla – siis annetaan tontit korkeaan hintaan gryndereille jotka vedättää hintaa niin ylös kuin mahdollista? Miksei tehdä vaikkapa perinteistä urakointia, jossa kaupunki rakennuttaisi ja pitäisi huolen, ettei hinnat nouse pilviin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. sehta kirjoitti 1.2.2011 kello 12:17

    Eikö tässä ole kyse kunnallispolitiikan pyrkimyksistä. Osmo on ollut kuntien yhdistämisen tai muunlaisen yhteistyön kannalta, koska näin voidaan paremmin pitää huolta kuntataloudelle kalliista köyhistä sekä tehdä parempaa, vähemmän hajautunutta kaupunkia. Tätä voisi kutsua yleisen hyvän pyrkimykseksi. Toinen vaihtoehto on jonkinlainen Kauniais-Helsinki.

    Minusta tuo Jussi Halla-ahon lausuma ei ole kovinkaan radikaali väite. Näinhan se on, mutta onko se hyvä asia? Minusta on ihan ok, että kaupungit kilpailevat toistensa kanssa ja pyrkivät luomaan hyvää kaupunkia ja hyvät mahdollisuudet elämiseen, mutta jos pelisäännöt ovat sellaiset että kaupunkien kilpailu johtaa asunnottomien kuskaamiseen kuntarajan toiselle puolelle, voisi minusta pelisääntöjä muuttaa.

    Kysehän ei vain ole siitä mihin ne hyvätuloiset saadaan (verotuloja kuitenkin tasataan) vaan siitä, että kilpaillaan niiden kalliiden asukkaiden vähyydellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. juge kirjoitti 1.2.2011 kello 12:19

    OS: mikä ihmeen ongelma tuossa Halla-Ahon tekstissä on?

    Ja Jätkäsaaresta, sinne pääsee tosi rikkaita tai tosi köyhiä, keskiluokka eli maksajat saa mennä Lohjalle, ja uskoisin tätä myös Halla-Ahon tarkoittavan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Catilina kirjoitti 1.2.2011 kello 12:38

    Osmo haloo!
    Maa kutsuu!
    Miksi ihmiset eivät saisi tehdä valintoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Työmies melkein Sörnäisistä kirjoitti 1.2.2011 kello 13:19

    Miksi pienituloisia pitää päästää Jätkäsaareen? Miksei siitä voida tehdä Eiran kaltaista aluetta?

    Tarkoitan siis sitä, että onko hyville paikoille järkeä arvalla heittää äveriäämmän väen sekaan köyhiä. Miten asia pitäisi perustella omilla rahoillaan elävälle keskiluokalle, jolla ei ole varaa samaan sijaintiin kuin tuetusti asuvilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Kari Huutainen kirjoitti 1.2.2011 kello 13:27

    Perussuomalaisten kannatus ei ole varallisuudesta tai tulotasosta kiinni. Arvopaperilehden Areenalla PS:n kannatus on varmaan 80%, vaikka PS:n verolinjaukset eivät sijoittajia suosikaan, mutta jos on tarpeeksi varakas, niin voi äänestää sitä mikä on hyvä Suomelle.

    Perussuomalaiset tuntuvat olevan puolue joka edustaa kaikkia suomalaisia.

    “Persujen kannatus oli suurinta huonosti koulutettujen, 50000-70000 euroa ansaitsevien miesten joukossa

    Jos tuo ei ollut kirjoitusvirhe, niin heidän osuutensa täytyy kuitenkin olla minimaalinen kaikista persujen kannattajista. Siiis noin tuplasti mediaanin ansaitsevat “huonosti koulutetut”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. juge kirjoitti 1.2.2011 kello 13:30

    Mikä ihme tuossa kuntien välisessä kilpailussa on huonoa?

    Kilpailu tarkoittaa sitä, että jokainen kunta joutuu kehittämään toimintaansa siten, että palvelut ovat edes jollakin tolalla. Veroprosenttia ei voi nostaa määrättömästi. Kouluverkon pitää olla laadukas. Asuntoalueiden pitää olla taloudellisesti saavutettavissa ja mielellään korkeatasoisia.

    Mikä ajaisi kuntia toimimaan ilman kilpailua siten, että esim. veroprosentti pysyisi aisoissa?

    Ilman kilpailua olisi mahdollista huonontaa palveluita, nostaa veroja, tehdä mitä tahansa asuntopolitiikassa, ja vaihtoehto tälle olisi muuttaa naapurikaupunkiin Lahteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Timo Hosia kirjoitti 1.2.2011 kello 13:40

    Jos sekoittuminen tehdään tarpeeksi houkuttelevaksi, ei varmasti aiheudu segregaatiota. Hypoteettisesti; kaavoitetaan keski-pasilan uusiin pilvenpiirtäjiin suhteessa 60/40 luksus-asuntoja ja kaupungin vuokra-asuntoja. Kaikki menee, ja halulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Ilpo Tuovinen kirjoitti 1.2.2011 kello 13:40

    Kiitos Tpyyluoma kehuistasi, tosin et valitettavasti tajunnut, mitä tarkoitin. Jos Suomi haluaa olla maailman sosiaalitoimisto ja sallii sen, että esim. turvapaikanhakijat saavat asuntojonon ohi asuntonsa ja saavat vapaasti muuttaa maan kalleimmalle seudulle yhteiskunnan kustannuksin, tulisi Teemun ja muidenkin vihreiden käsittää, että moinen politiikka johtaa ns. tavallisten ihmisten muuttoon pois alueelta. Kukaan ei halua asua slummiutuneella seudulla, jos voi valita toisin. Esimerkkejä löytyy Teemulle niin Rinkebystä, Malmöstä ja Rotterdamista.
    http://www.youtube.com/watch?v=y-SowWl_Oyk

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Ville Ylikahri kirjoitti 1.2.2011 kello 13:41

    Mikäs siinä, että kunnat kilpailevat hyvistä veronmaksajista rakentamalla viihtyisiä ja miellyttäviä asuinympäristöjä. Ongelma syntyy siinä, että kunnat kilpailevat sillä, kuka ottaa vähiten pienituloisia. Nämä ovat kolikon kaksi puolta.

    Ei maahanmuuttajat ja köyhät katoa sillä, että nille ei kaavoiteta asuntoja. Helsingin alue kehittyy kokonaisuudessaan huonosti, jos alueen sosiaalista asuntotuotantoa ei koordinoida jollain tavalla.

    Jos Helsinki päättäisi kaavoittaa kaikki satama-alueensa kovan rahan asunnoiksi, jäisi tuhansia vuokra-asuntoja syntymättä. Silti niitäkin tarvitaan. Mihin ne rakennetaan, jos jokainen kunta kilpailee vain hyvistä veronmaksajista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Pekka Taipale kirjoitti 1.2.2011 kello 14:17

    Osmon lohkaisun otsikko on minusta vähän outo. Eliitistä ei tarvitse olla hirveän huolissaan. Ei sen tarvitse mennä Nurmijärvelle eikä edes Espooseen, vaan se voi valita Ullanlinnan, Westendin, Katajanokan, Granin ja Jollaksen kesken.

    Tässä puhutaan keskiluokasta, siis ihmisistä jotka tekevät elääkseen töitä – kaski- tai hyväpalkkaisia töitä, kuten lääkärin, insinöörin, käypäisesti menestyvän myyntimiehen, tai putkimiehen duuneja. Jos Osmon ja yleensäkin vihreiden agendalla on poistaa keskiluokalta valinnan mahdollisuus, jotta nämä eivät pakenisi solidaarisen asunto- ja kaavoituspolitiikan ulottumattomiin, niin ajatus haiskahtaa minusta jälleen yhdeltä askeleelta suunnitelmatalouden suuntaan. Näitä puolitotalitaristisia sävyjä en erityisemmin kaipaisi lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Pekka Taipale kirjoitti 1.2.2011 kello 14:19

    Ville Ylikahri: sosiaalista asuntotuotantoa on tähänkin asti koordinoitu ja asiasta neuvoteltu, ja sitä syntyy pääkaupunkiseudun kaupungeissa (Helsinki, Espoo, Vantaa) suunnilleen niiden koon suhteessa. Graniin ei, mutta se hukkuu muutenkin pyöristysvirheisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Ilpo Tuovinen kirjoitti 1.2.2011 kello 14:25

    Minulle oli uutta Ville Ylikahrin tieto siitä, että maahanmuuttajille kaavoitetaan omia asuntoja. Hyvä, että asia tuli esiin. Luulin aiemmin, että kaupunki rakentaa vuokrataloja kaikille. On sinänsä mielenkiintoista, joillain maahanmuuttajilla on ympäristöönsä erilainen vaikutus kuin toisilla, mistä lie johtunee. Saksalainen insinööri vuokraa asuntonsa vapailta markkinoilta, mutta 25-henkinen pohjoisafrikkalainen perhe saa sen kaupungilta. Kun tätä käy tarpeeksi, kukaan ei halua asua alueella, johon tällainen ilmiö keskittyy.
    Laatimalla kansalaisuus- ja turvapaikkalainsäädäntö tarpeeksi tiukaksi (vrt Tanska) ilmiö pysyy kurissa. Tosin merkkejä siitä ei ole, Addiksessa 5000 somalia odottaa perheenyhdistämispäätöstä Suomeen. Täytyy toivoa, että Helsingin kaupungin asuntotuotanto pysyy perässä tässä tahdissa, eivätköhän vihreät pidä siitä Ylikahrin johdolla huolen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Tsaimai kirjoitti 1.2.2011 kello 14:38

    Sekö on Osmolla mielessä, että siirretään yhteiskunnan tuella elävät ja ilmaiseksi asuvat kovanrahan asuntojen viereen ja sekaan asumaan.

    Mahtaisiko siitä seurata harmonista yhteiseloa vai kiukkua, kyräilyä ja vihaa?
    Raadettuani pankin velkaorjana vuosikymmeniä saankin seinänaapurikseni sosiaaliviraston kustantamana asuvan häirikköjoukon, joka asuu samanlaisessa kämpässä pistämättä tikkua ristiin asuntonsa eteen.
    Samalla oman huushollini arvo laskee kymmeniä tuhansia.

    Saavat siinä lainlaatija ja poliittiset asennekasvattajat melkoisen propagandan järjestää ennen kuin “sekasijoitus” saa hyväksyntänsä lystin maksajilta.

    Onhan se ruman kuuloista, että huono-osaisia ei kuntien kannata ristikseen ottaa, mutta tottahan se on.
    Ihan eri asia on, miten homma pitää mahdollisimman vähin vaurioin ja kaunoin järjestää.
    Onneksi meillä on taas mahdollisuus valita asian järjestämiseen pystyviä kansanedustajia. Onhan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Elina kirjoitti 1.2.2011 kello 14:40

    Ville Ylikahri:

    Ei maahanmuuttajat ja köyhät katoa sillä, että nille ei kaavoiteta asuntoja.

    Varattomat turvapaikanhakijat voivat hyvinkin kadota (Suomesta), jos ei ole mitään mahdollisuutta omaan asuntoon. Ainakin ne tapaukset, jossa kyse ei ole henkilökohtaisesta hengenhädästä.

    ++++++

    Onko tämä jokin vihreille ominainen tapa puhua “köyhistä”, kun kyseessä on ilmeisesti ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta ostaa Helsingin keskustasta asuntoa? Ainakin Osmo käyttää sitä varsin kategorisesti… ja sanoisinko sosialidarwinistisesti.

    Itse koen sanan köyhä halventavana. Se viestittää mielikuvaa täyssurkimuksesta ja henkisesti alamittaisesta ihmisestä. Jos haluatte jonkun “köyhän” äänen, niin vaihtakaapa tyyliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. sehta kirjoitti 1.2.2011 kello 15:09

    Kilpailusta vielä: Toki on järkevää, että kaupungit kilpailun kautta kopioivat hyviä käytäntöja, oppivat tuottamaan palveluita halvemalla ja muutenkin saavat ideoita kaupunkien kehittämiseen. Kilpailu pakottaa tehostamaan toimintoja. Toki kilpailun kautta voidaan myös tehostaa hyvinvoinnin tuottamista, mutta vain jos pelisäännöt ovat sellaiset että ne ohjaavat hyvinvoinnin oikein. Jos ne ohjaavat työntämään ongelmat naapurikunnalle ei yleinen hyvinvointi siitä kasva.

    Minusta on hankala ajatella niin, että Helsinki ja Sipoo keskenään kilpailevat siitä kumpi on houkuttelevampi kunta. Jos se on ainoa lähtökohta, totta Helsinki voittaa. Mutta en ymmärrä miksi demokraattisten kuntien pitäisi ensisijaisesti kilpailla tällaisista asioista. Miten se, että Helsinki menestyy ja Sipoo menee konkurssiin parantaa asukkaiden mahdollisuuksia elää hyvää elämää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. ATM kirjoitti 1.2.2011 kello 15:15

    Kermankuorintapolitiikan seurauksena olisi eriarvoistuminen. Siis jos maahanmuuttajat, köyhät, ongelmalliset ym. asutettaisiin sinne, missä on kaikkein halvinta. Vastuullista politiikkaa on, että KAIKKI voivat äänestää jaloillaan: Yritykset ja veronmaksajat (mistä Halla-aho puhui), MUTTA myös köyhät ja maahanmuuttajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Artturi B kirjoitti 1.2.2011 kello 15:22

    Ville Ylikahri:

    Helsingin alue kehittyy kokonaisuudessaan huonosti, jos alueen sosiaalista asuntotuotantoa ei koordinoida jollain tavalla.

    Niin siis markkinoillahan tapahtuu koordinaatiota hintojen avulla, joka ei ole kenenkään suunnittelemaa. Se vois hyvin olla parempaa kuin byrokraattien ja poliitikkojen koordinaatio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Argumentointi kirjoitti 1.2.2011 kello 15:23

    Olkinukke, argumentointivirhe. Sinulla.

    Pistät sanoja Halla-Ahon suuhun. Ei hän ‘pyllistä köyhille’ kuten sinä itse väität. Ei ainakaan tuossa lainauksessasi.

    Pidän hyvänä ajatuksena, että kuntaan pyritään saamaan terve veropohja. Olkinukkemaisesti voisin väittää sinun siis pyrkivän saamaan kuntaan veroa maksamattomia asukkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Kynäniska kirjoitti 1.2.2011 kello 15:27

    Espoohan on tässä varsinainen sosiaalipummi, kuorii kermat päältä ja pistää kaverin maksamaan. Yksi syy taas päästä näistä typeristä kuntarajoista eroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Paula kirjoitti 1.2.2011 kello 15:31

    Päätetään samantien lailla, että kaikki rikkaat alkavat maksamaan Helsingille veroa, riippumatta siitä missä asuvat. Eipä tarvitse miettiä kuntarajoja.

    No,vitsi vitsinä. Kyllä Helsingissäkin tietyt alueet slummiutuvat, toisten kukoistaessa, joten en nyt näe kuntarajojen laajentamista mitenkään ratkaisuna alueiden eriytymiseen. Pitääpähän vain yhä kauemmas muuttaa jos kokee veroprosentin liian korkeaksi ja ei pysty päättäjiin vaikuttaa.
    Onko mielikuvitus todellakin niin huono, että ei muuta ratkaisuehdotusta löydy, kuin byrokratiaa ja virkamiesvaltaa lisäävä kuntien yhdistäminen.

    On kyllä ongelman yksinkertaistamista toisaalta väittää, että Helsinki on itse syypää rikkaiden kaikkoamiseen,koska muiden teot ja lainsäädäntö asettaa rajat sille, mitä Helsinki voi tehdä tai olla tekemättä. Helsingillä ei ole ketään, jolle sysätä vastuuta sosiaalisesta asumisesta, paitsi ehkä antamalla matkarahaa romanikerjäläisille. Ja Helsinki kärsii, kun ympäryskunnat eivät huolehdi omasta osastaan sosiaalisesta asumisesta tms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Liian vanha kirjoitti 1.2.2011 kello 15:37

    “Niin siis markkinoillahan tapahtuu koordinaatiota hintojen avulla, joka ei ole kenenkään suunnittelemaa. Se vois hyvin olla parempaa kuin byrokraattien ja poliitikkojen koordinaatio.”

    Niin kauan kuin rakentamista rajoitetaan niin markkinat eivät toimi.
    Suomessa ei ole puute maasta , koko Suomen asukasmäärä sopii 70×70 km alueelle 1000 m2 tonetilla oleviin omakotitaloihin ja silti tontteihin kuluu vain alle puolet maapinta-alasta .
    Asuntojen hinta on suurimmaksi osaksi ilmaa, Helsingissä olevan 700000 omakotitalon saa maakunnassa 150000 eurolla ja poropeukaloko kaveritonkin saa sen 250000 eurolla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Liian vanha kirjoitti 1.2.2011 kello 15:53

    “os tuo ei ollut kirjoitusvirhe, niin heidän osuutensa täytyy kuitenkin olla minimaalinen kaikista persujen kannattajista. Siiis noin tuplasti mediaanin ansaitsevat “huonosti koulutetut””

    Ei nyt sentään, noita 50000-70000 ansaitsevia on kuitenkin liki 200000 ja jos kannatus tässä joukossa on tuosta 16,6 % sta merkittävästi ylöspäin esim 25-30 % niin se merkitsee jo 40000-60000 aktiivista jäsentä eli n 300000 äänestäjän joukossa 13-20 %.
    Kun he ovat vielä aktiivisia toimijoita ja miehittävät persujen keskeisiä johtopaikkoja niin heillä on myös ääniosuutta suurempi painoarvo.
    Ei missään puolueessa tavikset ole johdossa.
    Kun nämä hyvätuloiset ovat myös aktiivis

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Tvaara kirjoitti 1.2.2011 kello 15:56

    Eli, jos ei tuoteta aluieta, joissa ei ole Niitä, arvokkain osa asujaimistosta siirtää itsensä aluille, joista Ne kyetään pitämään poissa? Koska oikeasti kukaan ei tahdo Niitä lähelleen. Joten Ne olisi parasta keskittää vaikkapa leireihin, jossain, missä meidän loppujen ei tarvitsisi sietää Niitä silmissämme.

    Tämähän on silkkaa valinnanvapauden juhlaa. Kiitos Luojan, joku rohkenee puhua edes vähän totuutta tässä maassa.

    Jos totta puhutaan lähinnä ihmettelen kuinka pitkä on matka, jonka pienipalkkainen työläinen viitsii matkustaa päästäkseen suorittamaan palvelutyötä (oli se sairaalassa, kaupan kassalla, lastentarhassa tms.) aikaisina aamuina alueille, joiden läheisyydessä hänellä ei ole varaa asua. Vai onko niin, ettei hänellä ole valinnan varaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. tpyyluoma kirjoitti 1.2.2011 kello 16:00

    Sosiaalinen asuntotuontanto on nimensä mukaisesti tarkoitettu pienituloisille, se että asuuko siinä pienituloinen Ahmed vai Pekka tuntuu kuohuttavan mieliä, mutta joka tapauksessa siinä ei asu hyvätuloinen Jaska tai Mehmet. Esimerkiksi HITAS ei ole sosiaalista asuntotuotantoa kun ei siihen ole mitään tulorajoja

    Artturi, semmoiset oikeasti vapaat markkinat missä saa rakentaa sen verran kuin haluaa tontilleen, kustannukset infrasta maksaa asunnon omistaja, palveluista maksetaan käytön mukaan eikä veroina sen mukaan missä kunnassa sattuu asumaan, jne. tuottaisi luultavasti vähemmän segregaatiota. Eli en ajatellut etsiä esimerkkejä päinvastaisesta, semminkään kun tuolla tavalla vapaita markkinoita ei oikein missään ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. matti kirjoitti 1.2.2011 kello 16:04

    Minusta Halla-aho sanoo tuossa sitaatissa kaksi asiaa:

    A. On helsingin oma vika jos se ei houkuttele hyvätuloisia asukkaita ja saa heiltä verotuloja

    B. On hyvä ja oikein, että kunnat joutuvat kosiskelemaan hyvätuloisista veronmaksajista.

    Näistä kohta a on itsestäänselvyys.

    Kohta b taas on mielestäni melko radikaalin oikeistolainen näkemys, koska siitä loogisesti seuraa myös, että (on hyvä että) kunnille on hyväksi olla myös vähemmän houkuttelevia vähätuloisille asukkaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Samuli Saarelma kirjoitti 1.2.2011 kello 16:06

    KariS Jätkäsaaresta:

    Miksi ihmeessä kaikki aina toteutetaan kalleimmalla konseptilla – siis annetaan tontit korkeaan hintaan gryndereille jotka vedättää hintaa niin ylös kuin mahdollista? Miksei tehdä vaikkapa perinteistä urakointia, jossa kaupunki rakennuttaisi ja pitäisi huolen, ettei hinnat nouse pilviin.

    Asunto Jätkäsaaressa on kaiken järjen mukaan varsin arvokas. En ymmärrä, miksi olisi parempi, että myydään maa kalliilla grynderille, joka rakentaa asunnot ja myy ne markkinahintaan, kuin siinä, että kaupunki rakentaa itse ja myy asunnot alle markkinahinnan, jolloin se arvokkaan asunnon arvo siirtyy ilmaiseksi sille ensimmäiselle omistajalle. Kun hän myy asuntonsa eteenpäin, niin se menee tietenkin markkinahinnalla, eli hän saa vedettyä siitä välistä isot rahat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Totuuskomissio kirjoitti 1.2.2011 kello 16:23

    “Jos Helsinki päättäisi kaavoittaa kaikki satama-alueensa kovan rahan asunnoiksi, jäisi tuhansia vuokra-asuntoja syntymättä.”

    Höpsis. Kovan rahan asunnoista moni laitetaan vuokralle.

    En ymmärrä miksi julkisen sektorin pitää osallistua vuokrabisnekseen vuokranantajana. Parempi olisi pitää näpit erossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. az kirjoitti 1.2.2011 kello 16:35

    Osmon yhteiskunnallinen ihanne rupeaa entistä vahvemmin vaikuttamaan teknokratialta, jossa viisaat ihmiset (lue: Osmo ja hänen laillaan ajattelevat) ylhäältä päin säädöksin asettavat raameja ihmisten valinnoille. Siksi hän kavahtaa kiukusta ja usein vähätellen ja herjaten (“republikaanit”, “loiset”) kun aluedemokratia (mm. Espoo) tai yksittäiset henkilöt (rauhallinen asuinalue, hyvä peruskoulu lapselle) kulkevat vastakkaiseen suuntaan. Tuo demokratian periaatteiden halveksunta on jotain sellaista, mitä itse kehottaisin Osmon äänestämistä ajatelleiden harkitsevan muutamaan kertaan.

    Tästä on ollut blogilla aiemminkin puhetta, mutta se ihmisten välittämisen kehä lähtee ytimestään omasta itsestä, perheestä ja läheisistä ja vasta myöhemmin tulevat nämä suuret kollektiivisemmat ihanteet, jotka Osmolle poliitikkona ovat päällimmäisiä ja rakkaita.

    Länsimaisessa demokratiassa on lähdetty näiden kahden alueen tasapainosta, mutta yksilön oikeudet alleviivaten. Nyt Osmolla yhä enemmän painottuu tämä ylhäältäpäin tapahtuva teknokraattinen ohjailu ja yksilöiden halujen väheksyminen. Mikä käy ilmi mm. Lahden kuntaliitosesityksestä mikä ei olisi voinut vähempää ottaa huomioon paikallisten näkemyksiä ja erilaisista toistuvista pohdinnoista siitä, kuinka aluedemokratia voitaisiin pääkaupunkiseudulla ohittaa. Vaikka sitten valtion avulla. Ei todellakaan näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. a_l kirjoitti 1.2.2011 kello 16:39

    Onhan tuo sosiaalidarwinismia. Jos asuntoja tehdään pelkästään hyvin toimeentuleville niin huono-osaiset päätyvät kadulle.

    Tuntien kyseisen kaupunginvaltuuteun ajatusmaailman, uskallan epäillä lausunnossa olevan taustalla etnistä värinää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Totuuskomissio kirjoitti 1.2.2011 kello 16:39

    “Kermankuorintapolitiikan seurauksena olisi eriarvoistuminen. Siis jos maahanmuuttajat, köyhät, ongelmalliset ym. asutettaisiin sinne, missä on kaikkein halvinta.”

    Nyt vasta onkin eriarvoistuttu: köyhät ja maahanmuuttajat on haalittu pääkaupunkiseudulle. Stadi rakentaa, vuokraa ja maksaa slummit.

    Tämä on todella hölmöä politiikkaa monellakin tavalla, koska täällä maa on kaikkein kalleinta. Paljon fiksumpaa olisi eriarvoistua niin, että sosiaalitapaukset majoitettaisiin esim. Tohmajärvelle. Maksukyvyttömällä ei – ihonväristä riippumatta – ole oikeutta vaatia asuntoa Stadista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Antti_A kirjoitti 1.2.2011 kello 17:00

    Ilpo Tuovinen kirjoitti 1.2.2011 kello 8:13
    “… Jos Helsinki muuttaa asuinalueensa sellaisiksi, jossa esim. white flight-ilmiö kiihtyy, niin omapa on vikansa. Helsinki ansaitseekin joutua ongelmiin, jos se ehdoin tahdoin hamuaa sellaista “ricastusta”, joka ei oikein Euroopassakaan (esim. Rotterdam, Malmö) ole onnistunut.”
    Tätä uusliberalistista “ansaitseekin joutua ongelmiin -periaatetta” on joskus vaikea ymmärtää. Olen ymmärtänyt, että markkinaliberalismin hyvä puoli on siinä, että kovalla onnistumisien palkitsemisilla kannustetaan hyviin tuloksiin. Epäonnistumisen tuomat ongelmat taas ovat systeemin tuottama valitettava lisäilmiö. Kun ollaan järkeilty, että hyvä lopputulos pyhittää systeemin (markkinaliberalismin) ollaan systeemiä alettu pitää itseisarvona, ja sen ilmentymiä merkkinä hyvästä systeemistä. -> “Ansaitseekin joutua ongelmiin”. Onko se nyt ihan oikeasti enemnän hyvä kuin huono, jos Helsinki joutuu ongelmiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. J.T. kirjoitti 1.2.2011 kello 17:03

    Markkinat tarkoittavat asioiden vapaata arvottamista ja vaihdantaa, ja markkinavoimat ihmisten, yritysten, kaupunkien tms. ohjaamatonta, universaalia halua preferoida hyviä asioita ohi huonojen. Tätä voimaa vastaan on hiton vaikea taistella, sillä millä tahansa rajauksella rationaaliset toimijat pyrkivät aina hakemaan itselleen optimaallisen vaihtoehdon, ja rajaaminen itsessään maksaa.

    Miten Jätkäsaareen päästetään tai ollaan päästämättä pieni- tai keskituloisia?

    “Ei päästetä” ei tässä yhteydessä tarkoita oikein mitään, koska tuskin kukaan on kieltämässä ihmisiä ostamasta tai vuokraamasta asuntoa sieltä mistä haluaa ja on mihin on varaa.

    Jos taas “päästetään”, mutta kohderyhmän omat varat eivät riitä, sitten asumista varmaankin subventoidaan julkisella rahalla. Tämä tarkoittaa sitä, että joillekin onnekkaille annetaan käyttöön hyödyke, joka vapaassa vaihdannassa olisi arvokkaampi, kuin mihin heillä muuten olisi varaa. Kaikillehan noita asuntoja ei anneta, koska jos helsinkiläisistä pieni- ja keskituloisia on ehdoton enemmistö, verotuksen oletetaan olevan oikeudenmukaista ja kaikille olisi tuollainen asunto, niiden markkinahinta olisi juuri se mihin kyseisellä ehdottomalla enemmistöllä olisi varaa.

    Jätkäsaari lienee sellaista aluetta, jolle markkinoilla (eli ihmisten mieltymyksissä) on kova kysyntä. Jos joidenkin onnekkaiden asumista tuetaan toisten kustannuksella (eli veroilla), ne vähemmän onnekkaat varmaankin etsivät onneaan muualta. Jos taas asunnot kaavoitetaan sellaisiksi, että niiden arvo markkinoilla on se mihin vähävaraisilla on varaa (eli vessankokoisiksi komeroiksi jättimäisissä betonikuutioissa), ne joilla on varaa parempaan, asuvat mielummin muualla.

    Helsingin ainoa kestävä ja järkevä tapa taistella työssäkäyvistä perheistä ja hyvistä veronmaksajista – jos niin tahdotaan tehdä, sehän ei ole pakollista – on kaavoittaa enemmän tontteja, verottaa rakentamattonta maata ja pitää rakentamisen standardit hyvinä, niin että asumisen markkinahinnat laskevat ja laatu nousee, ja lopulta vastaavat ihmisten varallisuutta ja mieltymyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. KariS kirjoitti 1.2.2011 kello 17:07

    Miksi Helsinki ei saa pidettyä tavallisia keskituloisia, omalla työstä saamallaan palkalla eläviä alueellaan?

    Katsoin mitä maksaa noin 90 m2 perheasunto uudistuotannossa. Pasilassa ihan peruskerrostalosta tuollaisen saa 450 000 eurolla. Vantaalta vastaavat neliöt rivitalossa maksaa 290 000 euroa.

    Rakenuskustannukset eivät selitä tuota 160 000 euron lisähintaa. Sen selittää Helsingin tontti- ja asuntopolitiikka, joka nostaa hintatason tavallisen keskituloisen veronmaksajan kannalta saavuttamattomiin. Niinpä he menevät noihin halvempien asuntojen naapurikuntiin.

    Nuo keskituloiset ovat myös niitä jotka tuovat verotuloja. Niillä verotuloilla maksetaan myös se sosiaalinen asuntotuotanto ja niissä asuvien saamat asumistuet. Eikö oikea järjestys olisi varmistaa, että verotuloja Helsingille tuovia asukkaita saataisiin ensin ja saaduilla verotuloilla hoidettaisiin sitten sosiaalisen asuntotuotannon tarpeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.2.2011 kello 17:42

    Miksi ihmeessä kaikki aina toteutetaan kalleimmalla konseptilla – siis annetaan tontit korkeaan hintaan gryndereille jotka vedättää hintaa niin ylös kuin mahdollista?

    Tähän asti komnettaatorit ovat paheksuneet sitä, etteivät grynderit saa vedättää hintaa niin ylös kuin mahdollista, vaan Helsinki takaa hintasäännöstelyllä sen, että kohtuuhintainen tontti siirtyy kohtuuhintaisena asukkaille. Hintaa trosin nostaa se, että 500 eurolla/asuinneliä rakennetaan pakollisia autopaikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.2.2011 kello 17:49

    Pistät sanoja Halla-Ahon suuhun. Ei hän ‘pyllistä köyhille’ kuten sinä itse väität. Ei ainakaan tuossa lainauksessasi.

    Jos meillä on lentokone, johon mahtuu sata matkustajaa ja sinne pyrkii 90 keltapaitaista ja 90 sinipaitaista, on aika vaikea suosia valinnassa sinipaitaisia syrjimättä keltapaitaisia. Jos asuntopolitiikassa suositaan rikkaita, siinä syrjitään köyhiä. Onko tätä vaikea ymmärtää?

    Tuo Halla-ahon kannattama kuntien talouskilpailu ei toimi vain niin, että yritetään houkutella hyviä veronmaksajia vaan myös niin, että yritetään lähettää naapurikuntiin vammaiset ja sairaat. En ymmärrä, miten joku voi tällaisia pelisääntöjä puolustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.2.2011 kello 17:55

    KariS

    Nykyisin Helsingillä on kaikenlaisia huomeistojen pinta-alakeskiarvo rajoituksia ja sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteita, eikö olisi hyvä joskus miettiä niitäkin, jotka sen kaiken lystin kustantaa, sitä tavallista työssäkäyvää veroja maksavaa perhettä. Tehdä heille sellaisia 3-4 makuuhuoneen kohtuuhintasia kerrostalohuoneistoja, ei aina vaan niitä yksiöitä ja kaksioita.

    Nyt kyllä kadotin kirjoittajan ajatuksen. Helsinki säätelee asuntojen pinta-aloja vaatimalla, ettyä niiden keskiarvo olisi vähintää 75 neliötä, jotta meillä ei olisi pelkkiä yksiöitä ja kaksioita.Lisäksi niiden hinta yritetään markkinamekanismin vastaisesti pitää HITAS-säännöstelyllä kohtuullisena. Saako näin tehdä vai eikö saa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Totuuskomissio kirjoitti 1.2.2011 kello 17:56

    On väärin “myydä” (=antaa) asuntoja yksittäisille asukkaille alle markkinahinnan. Tällöin veronmaksajat joutuvat maksamaan yksittäisten ihmisten rikastumisen.

    Paljon parempi on myydä maa (ja asunnot) huutokaupalla täyteen hintaan. Silloin veronmaksaja saa maasta sen mitä pitää ja (eniten tontista maksanut) rakennuttaja sen verran voittoa kun joku suostuu asunnosta maksamaan.

    Minä en muuten ymmärrä kitinää asuntojen korkeista hinnoista. Annetaan kysynnän ja tarjonnan hoitaa hinnat ja ihan hyvin menee. Asunnot maksavat silloin juuri oikean määrän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. tpyyluoma kirjoitti 1.2.2011 kello 17:56

    Rakenuskustannukset eivät selitä tuota 160 000 euron lisähintaa. Sen selittää Helsingin tontti- ja asuntopolitiikka, joka nostaa hintatason tavallisen keskituloisen veronmaksajan kannalta saavuttamattomiin. Niinpä he menevät noihin halvempien asuntojen naapurikuntiin.

    Sanotaan nyt vielä tähän jotain. Lyhyesti, ei se nyt noin mene eikä se ole noin yksinkertaista. Asuntojen hinta riippuu niiden tarjonnasta suhteessa kysyntään eikä se nyt ole pelkästä poliitiikasta kiinni.

    Pidemmin ja vaikeammin. Esimerkiksi omakotitalotonttien hintoja käytännössä tuetaan. Tätä kutsutaan rakennusoikeuden rajoittamiseksi. En minä ainakaan myisi 1 000 neliön tonttia johon saa rakentaa 1000 neliön kerrostalon samalla hinnalla kuin 1 000 neliön tonttia johon saa rakentaa 150 neliön omakotitalon.

    Tuota tukemista tehdään siksi että saataisiin niitä tavallisia keskituloisia veronmaksajia. Se on ylipäänsä yksi syy miksi asuntotuotantoa rajoitetaan, kauniimmin tämä sanotaan niin ettei kunnalla ole varaa kasvaa.

    Toinen asuntotuotantoa rajoittava tekijä on inertia koko systeemissä. Kaavoittaja lähtee suurinpiirtein siitä että tehdään saman verran kuin aina ennenkin, infran ja palveluiden tuotanto on samoin mitoitettu, tarpeesta riippumatta. Rakennusteollisuuden tuotanto ei myöskään oikein jousta useistakin syistä. Tuon muuttaminen ihan poliittisella tahdolla on hidasta.

    Lisäksi kaavoitettavaa maata on rajallisesti. Sitä saisi lisää jos lakkaisi pelkämäästä nimbyjä, toteaisi tiehallinnolle että ne autoväylät risteyksineen saa nyt luvan mahtua normaalin pääkadun levyiseen tilaan, lakkaisi kohtelemasta jokaista puskaa ainutlaatuisena luontokohteena, jne. Esimerkiksi kerroskorkeus taas on toissijainen asia, sen merkitys on kuitenkin aika pieni tehokkuuden kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Totuuskomissio kirjoitti 1.2.2011 kello 17:58

    “Jos asuntopolitiikassa suositaan rikkaita, siinä syrjitään köyhiä. Onko tätä vaikea ymmärtää?”

    Entä jos ei tehtäisi asuntopolitiikkaa, vaan annettaisiin markkinoiden hoitaa homma ihan puolueettomasti ja epäpoliittisesti. Kysyntä ja tarjonta, you know.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.2.2011 kello 17:59

    Entä jos ei tehtäisi asuntopolitiikkaa, vaan annettaisiin markkinoiden hoitaa homma ihan puolueettomasti ja epäpoliittisesti. Kysyntä ja tarjonta, you know.

    Jos persut oikeasti kannattavat tätä, se olisi hyvä kertoa ennen vaaleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. qed kirjoitti 1.2.2011 kello 18:00

    Mikähän olisi Soininvaaran vaihtoehto? Pitäisikö olla pääkaupunkiseudun kartelli, jotta voitaisiin vapaasti kurjistaa asumisoloja ja hankaloittaa liiketoimintaa?

    Tällainen kartelliajattelu ei toimi nykyaikana. Ehkä Soininvaaran asenne tarjoaa ehkä osittaisen selityksen sille, miksi Ruotsi on niin paljon vetovoimaisempi paikka ulkomaisille investoinneille kuin Suomi.

    Kilpailu toimii aina, jos ei kaupunkien välillä niin maiden välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.2.2011 kello 18:50

    qed.: lue aiempia postauksia, Kuntien välinen kilpailu raaistuu (3)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Fillariton kirjoitti 1.2.2011 kello 18:17

    Osmo skrev:

    Tuo Halla-ahon kannattama kuntien talouskilpailu ei toimi vain niin, että yritetään houkutella hyviä veronmaksajia vaan myös niin, että yritetään lähettää naapurikuntiin vammaiset ja sairaat. En ymmärrä, miten joku voi tällaisia pelisääntöjä puolustaa.

    Helsinki taitaa kuitenkin olla pk-seudun kunnista se, joka ottaa vastaan kaikista muista kunnista tulevat raskautetut. Varsinkin espoolaiset ovat kunnostautuneet syrjäytettyjen Helsinkiin siirrossa. Asiasta oli juttua tälläkin listalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Kutoja kirjoitti 1.2.2011 kello 18:20

    OS:

    Jos persut oikeasti kannattavat tätä, se olisi hyvä kertoa ennen vaaleja.

    Sehän nyt olisi typerää. Persut ovat nykymenoa vastaan, eikö se muka riitä?

    Btw, tunnen monia hyvin toimeentulevia, akateemisia, hyvin todennäköisesti persuja äänestäviä henkilöitä jotka omaavat liki äärioikeistolaiset mielipiteet. He eivät välitä pätkääkään sosiaalisesta asuntotuotannosta tai mistään muustakaan yhteiskunnan palvelusta puollustusvoimia lukuunottamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Argumentointi vastaa kirjoitti 1.2.2011 kello 18:25

    “Jos meillä on lentokone, johon mahtuu sata matkustajaa ja sinne pyrkii 90 keltapaitaista ja 90 sinipaitaista, on aika vaikea suosia valinnassa sinipaitaisia syrjimättä keltapaitaisia. Jos asuntopolitiikassa suositaan rikkaita, siinä syrjitään köyhiä. Onko tätä vaikea ymmärtää?”

    No leikitään kielikuvilla:
    Rikas ja köyhä kohtaavat kadulla ja rikas antaa 100 euroa köyhälle. Onko rikas paha?
    Rikas asuu mielellään kunnassa ja maksaa veroina 10 köyhän edut. Miksi rikas nyt on paha?

    “Tuo Halla-ahon kannattama kuntien talouskilpailu ei toimi vain niin, että yritetään houkutella hyviä veronmaksajia vaan myös niin, että yritetään lähettää naapurikuntiin vammaiset ja sairaat. En ymmärrä, miten joku voi tällaisia pelisääntöjä puolustaa.”

    Taas pistät sanoja toisen suuhun. Tälläista Halla-Aho ei, tietenkään, esitä vaan sinä esität.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.2.2011 kello 18:49

    Taas pistät sanoja toisen suuhun. Tälläista Halla-Aho ei, tietenkään, esitä vaan sinä esität.

    Hän oli sitä mieltä, että on väärin yhdistää kunnat, koska kuntien välinen kilpailu on hyvästä. Kyllä kai hän kaupunginhallituksen jäsenenä tietää, että kuntien välinen kilpailu on ennen kaikkea tätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Samuli Saarelma kirjoitti 1.2.2011 kello 18:30

    KariS kirjoitti Helsingin ja Vantaan eroista:

    Rakenuskustannukset eivät selitä tuota 160 000 euron lisähintaa. Sen selittää Helsingin tontti- ja asuntopolitiikka, joka nostaa hintatason tavallisen keskituloisen veronmaksajan kannalta saavuttamattomiin. Niinpä he menevät noihin halvempien asuntojen naapurikuntiin.

    Olisit nyt verrannut vielä kauemmas Helsingistä, niin olisit saanut vielä isomman hintaeron. Niin, asunto lähellä pääkaupungin keskustaa maksaa enemmän kuin kaukana keskustasta. Mikä tässä on niin ihmeellistä?

    Ja jos tavalliset keskituloiset veronmaksajat eivät niitä asuntoja osta, niin ketkä sitten? Ei kai maassa nyt riitä IT-miljonäärejä jokaista kolme huonetta ja keittiö -luukkua ostamaan.

    Siinä olen samaa mieltä, että Helsinki ja ympäryskunnatkin voisivat kaavoittaa lisää maata, panna maalle kiinteistöveron ja sitä kautta painaa maan hintaa alaspäin. Maan hinta on se, mikä tekee hintaeron Helsingin ja muun maan välillä, eivät mitkään rakentamiskustannukset (vaikka nekin varmaan ovat korkeampia, kun Helsingissä asuville rakennusmiehille joutuu maksamaan korkeampaa palkkaa kuin se, mihin muualla rakennusmiehet tyytyisivät johtuen tietenkin siitä, että asuminen Helsingissä on niin kallista 😉 )

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. KariS kirjoitti 1.2.2011 kello 18:40

    tpyyluoma: En oikein ymmärrä miten selityksesi selittää sen, että samaan aikaan rakenteilla olevat kohteet Helsingissä ja 20 km pohjoisemmassa Vantaalla voivat olla niin erihintaisia.

    Tontit hinnoitellaan rakennusoikeuden mukaan, ei tontin neliömäärän mukaan. Sitä rakennsuoikeuden hintaa Helsingin kaupunki vedättää ominkin toimin paljon naapureitaan korkeammalle. Pitämällä niukkuutta yllä ja sitten huutokauppaamalla (=ylihinnoittelemalla) tontit.

    Rakennusmaan niukkuus Helsingissä on seurausta poliittisen ohjauksen epäonnistumisesta. Niinpä gryndereillä on varaa vedättää hintoja, kilpailua ei ole kun ei ole tontteja.

    Kaavoitettavaa maata olisi yllinkyllin jos hyväksytään sellaiset asiat, ettei 7 km:n päässä rautatieasemalta tarvita 50 ha:n golkenttää vieläpä kaupungin rankasti subventoimana (Tali), tai ettei Malmilla tarvitse pitää isoa lentokenttäaluetta vain harrastelentäjien käytössä, tai ettei Kivinokalla tarvitse olla harvojen käyttäjien kesämaja-aluetta, tai ettei Helsinki tarvitse sotilaalliseen puolustukseensa Santahaminan klataista isoa maa-aluetta.

    Jos rakennusmaata olisi riittävästi kaavoitettuna, ja kaupunki laskisi talouttaan tonteista saatavien nopeiden myyntivoittojen sijaan asukkaiden pitkäaikaisen verotuoton varaan, olisi täälläkin huomattavasti Vantaan hintoja lähempänä olevia asuntoja tarjolla

    Osmolle vielä: Luotat liikaa Hitas-järjestelmään. Sieltä asuntoa jonottavien jonon pituus kertoo mikä epäsuhta kysynnän ja tarjonnan välillä Hitas tuotannossa on. Jätkäsaareenkin olisi voinut kaavoittaa vapaarahoitteisten tonttien sijaan paljon enemmän Hitas-tontteja alueen imagon siitä yhtään kärsimättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.2.2011 kello 18:46

    Jätkäsaareen olisi voitu kaavoittaa Hitasta enemmän, mutta kun on tämä Halla-ahon ihannoima kilpailu hyvistä veronmaksajista.
    Jätkäsaareen on myös kallista rakentaa, koska se on rakenteeltaan vähän arveluttavaa täyttömaata. ja sitten on tämä pysäköinti, 50 000 euroa autopaikkaa kohden, joka veloitetaan myös autottomilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. spottu kirjoitti 1.2.2011 kello 19:03

    OS: “Jos meillä on lentokone, johon mahtuu sata matkustajaa ja sinne pyrkii 90 keltapaitaista ja 90 sinipaitaista, on aika vaikea suosia valinnassa sinipaitaisia syrjimättä keltapaitaisia. Jos asuntopolitiikassa suositaan rikkaita, siinä syrjitään köyhiä. Onko tätä vaikea ymmärtää?”

    On, koska reaalimaailmassa lentoyhtiö vaihtaa koneen isompaan ja kaikki mahtuvat. Helsingissä ylläpidetään mielummin kaupunkimotareita ja muita toisarvoisia kaupunkitilasyöppöjä. Asuntopolitiikka on nollasummapeliä vain jos siitä halutaan ehdoin tahdoin tehdä sellaista.

    Markkinamekanismin käyttäminen niiden kaikkein halutuimpien hehtaarien jakamiseen toisi liikkumavaraa ja resursseja muualle, tavoitteena kai pitäisi olla saada kysyntä ja tarjonta tasapainoon joka vaatii oleellisesti lisää panostusta kaupunkisuunnitteluun, kaavoitukseen ja infraan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Samuli Saarelma kirjoitti 1.2.2011 kello 19:04

    KariS, koita nyt päättää, kilpaileeko se 20km pohjoisempana oleva vantaalainen asuinalue sen helsinkiläisen alueen kanssa ostajista vai ei.

    Jos ei kilpaile (eli siellä asuminen ei olekaan ihmisille sama asia kuin Helsigissä asuminen), niin sitten voit lopettaa päivittelyn siitä, mikset ymmärrä, miksi asunnot ovat halvempia Vantaalla.

    Jos kilpailee, niin sitten voit puolestasi vetää takaisin sen, että grynderit voivat pyytää asunnoista mitä tahansa, koska ei ole kilpailua. On kilpailua. Ne vantaalaiset asunnot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. az kirjoitti 1.2.2011 kello 19:08

    Tuo ajatus vihreiden urbaanialueiden muuttamisesta kerrostaloiksi ei ole suositeltava, eikä kaikkien vapautuvien harmaiden alueiden uudelleen rakentaminen. Esimerkiksi täällä Lauttasaaressa olisi ankeaa jos nuo kaksi mittavahkoa mökki/puutarha-aluetta muutettaisiin asunnoiksi. Ihmisten ulkoilualueet ankeutuisivat huomattavasti. Tällaisen kehityksen (vihreyden häviäminen maisemasta) negatiivisesta vaikutuksesta asuinalueen ihmisten psyykkiselle hyvinvoinnille on paljon tutkittua tietoa. Ajatus voi tuntua absurdilta, mutta sen evoluutiopsykologinen selitys on hyvin perusteltu ja sen takana on paljon tutkimuksellista näyttöä. Se ei todellakaan ole lonkalta heitetty.
    Suositan kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneille Richard Louvn teosta Last Child in the Woods, jossa paljon tästä laajasta tutkimuksellisesta näytöstä esitetään.

    Vihreää urbanismia edustavista arkkitehdeistä yksi hyvin mielenkiintoinen ja ainakin omaa silmääni miellyttävä on Adriaan Geuze. Googlen kuvahaku antaa esimerkkejä.

    WSJ:n artikkeli Geuzesta ja vihreästä urbanismista (landscape urbanism): http://online.wsj.com/article/SB10001424052748703396604576088001048340490.html?mod=WSJEUROPE_newsreel_lifeStyle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Espoon viihtyisä pientaloalue kirjoitti 1.2.2011 kello 19:12

    Kaikki suomalaiset asumaan Itä-Pasilan ja Merihaan lähiöihin, niin koko maailma pelastuu. Joo, kiitos ei kiitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. KariS kirjoitti 1.2.2011 kello 19:20

    Ohoh Osmo: “Jätkäsaareen olisi voitu kaavoittaa Hitasta enemmän, mutta kun on tämä Halla-ahon ihannoima kilpailu hyvistä veronmaksajista.”

    Hitas asujat ovat hyviä veronmaksajia. Älä Osmo heitä aliarvioi. Heidän kaltaisensa ovat sitä joukkoa joka jättää Helsingin kun heillä ei ole varaa ostaa kovanrahan asuntoa täältä. Ja juuri sellaisia siirtyy Halla-ahon äänestäjiksi kun te “vanhat jäärät” ette näe metsää puilta

    Ei ole oikein, että Helsingissä voi asua vain suurituloiset ja köyhät, mutta ei keskiverto ansiotyöllään itsensä elättävä enemmistö. Tuollainen valikoiva muuttoliike suosii kehyskuntia ja rapauttaa Helsinkiä jos se saa jatkua nykyisen kaltaisena.

    Jätkäsaaren maaperä ei rakennuskustannúksia merkittävästi nosta. Pohjatöiden ja perustusten osuus on muutama prosetti asuntojen myyntihinnasta, kun taas maan myyjän, kaupungin, äärimmilleen vedättämän tontin osuus on jopa 25%.

    Tuo autopaikan hintakin kuulostaa kovin huimalta. Normaali kustannustaso tällähetkellä parkkitalossa on 20-25 000. Maanpäällisenä halvempi. En tiedä miten olette onnistuneet kaavoittamaan autopaikkoja tuplahinnalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.2.2011 kello 20:01

    Jos ihannoidaan Halla-ahon tavoin kuntien välistä talouskilpailua, kyllä Hitas-asuja kannattaa vaihtaa vuorineuvokseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.2.2011 kello 20:03

    Kari S
    Mistä tämä maan myyjän hinta tulee? Kaupunki ei yleensä myy noita tontteja po0ikkeustapauksia lukuun ottamatta, vaan vuokraa. Se ei silloin voi nostaa asunnon myyntihintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Lentäjä kirjoitti 1.2.2011 kello 19:21

    “Jos meillä on lentokone, johon mahtuu sata matkustajaa ja sinne pyrkii 90 keltapaitaista ja 90 sinipaitaista, on aika vaikea suosia valinnassa sinipaitaisia syrjimättä keltapaitaisia. Jos asuntopolitiikassa suositaan rikkaita, siinä syrjitään köyhiä. Onko tätä vaikea ymmärtää?”

    Jos sinipaitaiset maksavat matkalipun ja keltapaitaiset eivät, otetaan 90 sinipaitaista ja 10 keltapaitaista. Jos kukaan ei maksa matkalippua, ei lennetä. Se lentokone tarvitsee polttoainetta ja lentäjät palkkoja ja ilman rahaa se ei nouse ilmaan.
    Onko tätä vaikea ymmärtää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. T. kirjoitti 1.2.2011 kello 19:56

    Pikaisesti vilkaistuna Soininvaara itse näyttää asuvan hyväosaisten katajanokalla. Sieltä käsin onkin hyvä huudella näistä asioista. Ehkä uskottavuus olisi kuitenkin parempi vaikkapa hyvätuloisena kontulan kerrostalossa.

    Ihan käytännön kysymyksenä, niin jos hinta eli maksukyky ei voi olla kriteerinä asuinpaikan valinnassa, niin millä tavalla on tarkoitus kaupungin asujaimisto sijoittaa? Onko ajautuksena arpoa hyvätuloinen suurperhe kontulan kaksioon, ja varaton osmon entiseen asuntoon katajanokalle? Pitääkö hyvän asuinpaikan olla saavutettu etu, vai arvottaisiinko asukkaat ja asunnot uusiksi vaikkapa viiden vuoden välein? Saisiko yhteen muuttava pariskunta itse valita kumman asuntoon muutetaan, vai joutuuko satunnaiseen paikkaan?

    Vai onko tarkoitus käyttää eräissä kaupungeissa perinteistä sijoittelua puoluekannan ja -aseman mukaan kunkin puolueen läänitettyihin asuntohin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Turkka Louekari kirjoitti 1.2.2011 kello 20:23

    Tällä espoilulla ei tosiaan ole mitään tekemistä valinnanvapauden kanssa. Liberaali asuntopolitiikka tuottaisi runsaasti kaipaamiani kohtuuhintaisia kerrostaloyksiöitä sekä Espooseen että Helsinkiin. Asuinalueeni vanhojen asukkaiden valinnanvapaus kärsisi vain siinä mielessä, että he joutuisivat katselemaan rumaa naamaani kotikaduillaan.

    Jos Espoon ja Helsingin kaupunginvaltuutetuilla on oikeus kaventaa minun vapauttani tässä asiassa, niin yhtä hyvin kansanedustajilla on oikeus kaventaa kaupunginvaltuutettujen vapautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Antti Leinonen kirjoitti 1.2.2011 kello 21:08

    Kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien pitäisi kantaa oma osansa sosiaalisesta asuntotuotannosta. Samoin pitäisi huolehtia siitä, että ei päästetä syntymään slummeja antamalla vuokratalojen kasaantua samoille alueille.

    Helsingissäkin pitäisi kuitenkin ymmärtää, että ei ole mahdollista tukea keskituloisia kokonaisuudessaan hintasäännöstelyillä tai alihintaisilla tontinluovutuksilla. Jos yhtä ihmistä tuetaan, kaikki muut osallistuvat sen maksamiseen. Ainoa tapa, millä voidaan kestävästi alentaa asuntojen hintoja on lisätä tarjontaa, eli käytännössä huolehtia riittävästä kaavoituksesta ja kaupungin omistamien tonttien luovuttamisesta. Reilusti korotettu kiinteistövero rakentamattomille tonteille auttaisi myös osaltaan.

    Helsingin hintoihin vaikuttaa tietysti myös naapurikuntien tarjonta, joten tässäkin asiassa Espoo ja Vantaa saisivat hoitaa oman osansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. TuulaT kirjoitti 1.2.2011 kello 21:25

    Onhan se nyt itsestään selvää, että Helsingin oma kaavoitus- ja asuntopolitiikkakin on vaikuttanut segregaatioon niin kaupunginosien kuin kaupunkien välillä.

    Viime aikoina on myös tullut sellainen vaikutelma, että aina kun virkamiehiltä kysytään syitä Helsingin talousahdinkoon tai segregaatio-ongelmiin, maahanmuuttajat mainitaan.

    Helsingin tietokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan pienituloisimpien, suurperheisten ja paljon sosiaalipalveluita tarvitsevien maahanmuuttajien keskittyminen jonnekin on yksi merkki alueen tulevasta alamäestä. “Kyse on kokonaisvaikutuksesta: jos alueella on jo valmiiksi paljon työttömyyttä ja köyhyyttä, moniongelmaisimpien maahanmuuttajien pakkosijoittaminen sinne kärjistää ongelmia.”

    Tutkimuksessa muistutetaan myös, että “Ruotsissa kaupunkitutkijat ovat laskeneet, että kaupunginosa ’sietää’ noin 20 prosentin verran maahanmuuttajia. Jos määrä ylittää sen, kantaväestö alkaa etsiytyä muualle.”

    Kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien kamreerit puolestaan valittivat suureen ääneen, kun vuoden 2011 verotulojen tasaussummat julkistettiin. Suurin vääryys kuulemma tapahtui, kun maahanmuuttajien asuttamis- ja huolehtimistaakkaa ei ole otettu verotulojen tasaamisessa huomioon. – Mainittakoon tässä sitten, että aina syytettyjen pallilla oleva Espoo maksoi tätä tasausta suhteessa enemmän kuin Helsinki: 752 vs. 527 euroa/hlö.

    Mikä siis ratkaisuksi? Yksinkertaisella päättelyllä pääsen siihen, että jos humanitaarisella maahanmuutolla on niin negatiivisia seurauksia taloudelle, että “kaupunginosan palveluverkko olisi juuri ja juuri kestänyt ‘alkuperäisten’ köyhien asukkaiden huoltamisen, mutta uusien avuntarvitsijoiden vyöry kaataa korttitalon” (kuten yllä mainitussa tutkimuksessa kerrotaan), niin pitäisi varmaan tuntuvasti hillitä tällaista maahanmuuttoa. Tuo jossakin kommentissa mainittu 5000 ihmisen perheenyhdistämisjono kuulostaa lievästi sanoen haastavalta.

    Maahanmuuttopolitiikasta ei tietenkään päätetä Helsingin valtuustossa, mutta siellä istuu pilvin pimein kansanedustajia ja ministereitä aina maahanmuuttoministeri Thorsia ja asuntoministeri Vapaavuorta myöten.

    Eivätkö mainitut ministerit ymmärrä harjoitetun politiikan seurauksia?

    Vai onko niin, ettei maahanmuuton fataaleja seurauksia pääkaupungin taloudelle ole edes otettu puheeksi lainsäätäjien kanssa?

    Espoolaistenko pitäisi maksaa viulut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.2.2011 kello 23:08

    Maahanmuuttajilla ja verotulojen tasauksella ei ole kerrassaan mitään tekemistä keskenään. Mihin kaikkeen te onnistutte maahanmuuttajayt oikein sotkemaan? Johtuivatko joulukuun lumisateetkin maahanmuuttajista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. KariS kirjoitti 1.2.2011 kello 22:11

    Osmo kysyy: “Mistä tämä maan myyjän hinta tulee? Kaupunki ei yleensä myy noita tontteja po0ikkeustapauksia lukuun ottamatta, vaan vuokraa. Se ei silloin voi nostaa asunnon myyntihintaa.”

    Kyllä kaupunki myy tontteja, ja paljon. Tonttien vuokraaminen kohdistuu lähinnä Hitas- ja vuokra-asunto tuotantoon, kovanrahan omistusasunnot tehdään pääasiassa kaupungin myymille tonteille. Niiden hintaa kaupunki on vedättänyt jo vuosia isona myyjänä. Uusista alueista esimerkiksi Viikissä (Latokartano ja Viikinmäki) pääosa asunnoista on kaupungin myymillä omistustonteilla. Juuri äskettäin Jätkäsaaren aloitustontit myytiin 7 miljoonalla joka tarkoittaa yli 1000 euroa jokaiselle asuinneliölle. Ei siis aivan huippuhinta, mutta iso osa asuntojen arviolta noin 5000 euron kokonaisneliöhinnasta.

    Vuokratonttien puutteesta kertoo se, että 67:ää vuokralle tarjottua pientalotonttia haki 1322 perhettä. Eli 1255 perhettä alkaa nyt katsella sitä tonttia Espoosta, Vantaalta, Sipoosta jne.

    Kun puhutaan siitä keskivertoveronmaksajasta, on asumismuotona useimmiten vapaarahoitteinen omistusasunto. Kun sellaista ei korkeiden hintojen vuoksi saa Helsingistä hankituksi, tuo porukka muuttaa kehyskuntiin. Ja sukkuloi sieltä Helsinkiin töihin omilla autoillaan.

    Halla-aho ei puhu vuorineuvoksista, ei heitä eikä ylipäätään ketään huipputuloista niin montaa Suomessa ole, että heillä suurta vaikutusta kuntien asukaskilpailuun on. Kyllä se kisa käydään siitä aktiivi-iässä olevasta keskiluokasta joka sen verotuoton valtavirran muodostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. T.T kirjoitti 1.2.2011 kello 22:14

    Ah, saisinpa Hitas-asunnon… Vuokraisin sen välittömästi markkinahintaan jollekin varakkaalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Sepi kirjoitti 1.2.2011 kello 22:27

    Korkeat hinnathan muodostuvat siitä että kysyntä on kova ja tarjonta pientä.

    Kysyntään tietyllä hintatasolla vaikuttaa lähinnä Helsingin vetovoima ja ihmisten varakkuus (mahdollisuudet saada lainoja).

    Tarjontaa rajoittavat lähinnä hidas kaavoitus ja kaavoitukselle sopivan maan vähyys.

    Jos ja kun kerran ei ole mitä kaavoittaa, niin miten olisi jos rakentaisimme ylöspäin? 4-5 kerroksisten sijaan 12-16 kerroksisia? Tai vaikka 20-25 kerroksisia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Nettomaksaja kirjoitti 1.2.2011 kello 22:59

    Halla-Ahon linjaus on erittäin myönteinen ja toivottavasti tämä heijastelee laajemminkin Helsingin PeruS-ehdokkaiden näkemyksiä, sillä usko Kokoomuksen harjoittamaan politiikkaan ehkäistä Stadin rappiota (STARA – oho tulipa jännä lyhenne ;)) alkaa olla todella koetuksella. Nimimerkki Totuuskomission näkemykset käyvät hyvin yksiin omieni kanssa ja täytyy todeta, että kytkin tulee nousemaan aika nopeasti, ellei nykyiselle Stadia kurjistavalle politiikkalle laiteta pistettä. Olin saanut Soininvaaran aiemmista kirjoituksista sen mielikuvan, että hän olisi tolkun mies, mutta on tainnut käydä niin, että vaalipaineen kasvaessa Soininvaara onkin siirtynyt kalastelemaan ääniä ns. sameisiin vesiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Ruoholahtelainen kirjoitti 2.2.2011 kello 0:19

    No, miten Helsinki ratkaisee todellisen ongelman eli tavallisten (hyvien) veronmaksajien asuttamisen viihtyisässä ympäristössä järkevin kustannuksin? Esim. Ruoholahti on hieno esimerkki sosiaalisesta sekoittamisesta, joka ei ole räjähtänyt käsiin, Mutta käytännössä siinä vaiheessa, kun itse kitkuttelee yli 1000 € / kk maksavassa kolmiossa esim. 3000 € nettotuloilla parin lapsen kanssa ja yläkerran kattohuoneistossa elelee etnistä vähemmistöä edustava yksinhuoltaja lapsikatraansa kanssa viiden huoneen lukaalissa yhteiskunnan täydellä ylläpidolla käytännössä koko loppuelämänsä, voi hetken miettiä kannattaako ja onko reilua? Puhumattakaan siitä, että näihin “järkevänhintaisiin” vuokra-asuntoihin sovelletaan sosiaalitapauksiin painottuvaa tarveharkintaa, mikä tekee elinympäristöstä rikkaan ilman etnistä värinääkin 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. MIVa kirjoitti 2.2.2011 kello 0:27

    Hyvä OS,
    vihdoinkin tuli esiin kaikkien ongelmien äiti. Auto ja parkkipaikat. Lopettakaa ihmeessä vaatimasta niitä parkkipaikkoja tahi kieltäkää niiden sisällyttämistä asuntojen hintoihin. Kuka haluaa, ostakoon paikan, mikäli tarttee.Olisi mukava nähdä, miten kävisi. Pitemmän päälle varmaan ihan hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Tsaimai kirjoitti 2.2.2011 kello 0:46

    “Mihin kaikkeen te onnistutte maahanmuuttajayt oikein sotkemaan?”

    Tarkoitatko meitä kaikkia?
    Eihän maahanmuuttajista montaakaan mainintaa ollut ja sentään 110 kommenttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Totuuskomissio kirjoitti 2.2.2011 kello 2:25

    Jos Stadissa olisi pelkästään vapaarahoitteisia omistusasuntoja ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, niin nillä olisi sellainen markkinoiden määräämä hintataso, että esim. tavallinen opettaja voisi asua Stadissa. Mistään ei nimittäin löydy 560 000 vuorineuvosta ostamaan kaikkia asuntoja.

    Ja kun tulisi lisää kaavoitettua rakennusmaata, markkinat saisivat rakentaa lisää juuri sellaisia asuntoja, jotka meninisivät kaupaksi eli mmyydä/vuokrata ne markkinahinnalla.

    Kaavoittamisen rooliksi riittäisi määrittää mihin rakennetaan asuntoja ja mihin teitä jne. Markkinat saisivat päättää myös autopaikkojen rakentamisesta ja niiden hinnoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. az kirjoitti 2.2.2011 kello 4:07

    Jatkan hieman edelliseen kommenttiin, kun se jäi vähän irralliseksi. Kritisoin tätä KariS:n näkemystä:

    Kaavoitettavaa maata olisi yllinkyllin jos hyväksytään sellaiset asiat, ettei 7 km:n päässä rautatieasemalta tarvita 50 ha:n golkenttää vieläpä kaupungin rankasti subventoimana (Tali), tai ettei Malmilla tarvitse pitää isoa lentokenttäaluetta vain harrastelentäjien käytössä, tai ettei Kivinokalla tarvitse olla harvojen käyttäjien kesämaja-aluetta, tai ettei Helsinki tarvitse sotilaalliseen puolustukseensa Santahaminan klataista isoa maa-aluetta.

    Vihreän näkymisen katukuvassa, laajojen puistoalueiden ja luonnonläheisten lenkkeily- ja leikkialueiden on siis tutkitusti todettu parantavan asuinalueen viihtyvyyttä ja sen asukkaiden hyvinvointia.

    Kävin googlen avulla lävitse Osmon kirjoituksia KariS:n mainitsemista kohteista ja linjaukset tuntuivat olevan saman mukaisia. Sivulauseessa ohimennen mainitaan, että viheralueitakin tulisi säästää/kaavoittaa, mutta Santahaminaankin jos se poistuisi sotilaskäytöstä oli ehdotuksena asuntoja 20,000 henkilölle. Talin kulttuurihistoriallinen maisema, joka on myös kesäinen lenkkeily- ja talvinen hiihtoalue tuli merkittävältä osaltaan pistää asunnoiksi. Malmin kentästä nyt puhumattakaan.

    Tässä yksi syy tukea “republikaaneja”. Heidän valintansa vievät pois (vaikka eivät toki poista) painetta ahtaa kaupungin kaikkein esteettisimpiä, vielä jäljellä olevia maisemia täyteen harmaata betonia. Sekä säännönmukaista pakkomiellettä kaavoittaa jokaikistä vapautuvaa teollisuus- tms. aluetta harmaaksi eikä vihreäksi.

    Eivätkä ehdotetut 25-kerroksiset talot ole viihtyisän kaupunkikuvan kannalta ratkaisu, sillä katutaso varjostuisi merkittävästi.

    Mikä tuon erityisesti vihreiden innokkaasti suosiman kaupunkimaisemabrutalismin syvimpänä ajatuksena lopulta on? Yhteiskunnan tason CO2-leikkauksetko ylittävät nämä muut arvot? Vai mikä on pohjimmainen peruste tälle ihmisten mahdollisimman tiiviiseen ahtamiselle?

    Olisiko mahdollista kirjoittaa näitä pohjimmaisia perusteita selkeämmin auki?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Elina kirjoitti 2.2.2011 kello 7:40

    Johtuivatko joulukuun lumisateetkin maahanmuuttajista?

    Hyvinkin näin.

    Lisääntyneet sateet johutvat tietysti ilmastonmuutoksesta ja runsaat maahanmuuttajalaumat ovat lisänneet kasvihuonekaasuja siirtymällä savimajoista länsimmaisen kulutuksen piiriin.

    🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Liian vanha kirjoitti 2.2.2011 kello 8:03

    “Tarjontaa rajoittavat lähinnä hidas kaavoitus ja kaavoitukselle sopivan maan vähyys. ”

    Tuo on varmaan vitsi, lentokoneesta kun katselee Helsinkiä a lähiympäristöä niin suurin osa on metsää ja peltoa.
    Kysymys on enemmänkin poliittisesta tahdosta kuin todellisesta maapulasta.
    Hyvä esimerkki on Sipoo, Helsinki ei aikonut hankkia sieltä maata vaan tehdä kaavoitussopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa eli Helsinki antaa muutaman suuren toimijan rajoittaa rakentamista ja hinnan vedätystä.

    Asuntojen hintaan vaikutta myös raideliikenteen suosiminen, sillä se edellyttää, että asemien lähistölle rakennetaan paljon krs-m2 ja näin maan hinta saadaan vedätettyä mahdollisimman korkealle, koska harva haluaa kävellä pitkiä matkoja junalle/metrolle.

    Suomessa rakennusmaan hinta on taivaissa verrattuna tiheämmin asuttuun Eurooppaan

    Suomessa asumisen osuus ihmisten kulutuksesta on koko ajan kasvussa ja se koetaan tietysti elintason laskuna ja kun palkkoja säännellään tarkasti niin paine pyritään purkamaan palkkaverotuksen pienentämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. tiedemies kirjoitti 2.2.2011 kello 8:07

    Maahanmuuttajilla ja verotulojen tasauksella ei ole kerrassaan mitään tekemistä keskenään

    Ehkä verotulojen kanssa ei ole, mutta asuntopolitiikan kanssa kyllä, ja asuntopolitiikka tässä yhteydessä liittyy melko suoraan tulontasauspolitiikkaan. Sekoittava kaupunkisuunnittelu tasaa muutoin epätasaisesti jakautuvia ulkoisvaikutuksia.

    Asuntopolitiikassa maahanmuutto on Helsingissä merkittävä kysymys marginaalilla, koska Helsinkiin muuttaa tuhansia ulkomaalaisia vuosittain, reippaasti yli puolet marginaalisesta väestönlisäyksestä Helsingissä koostuu maahanmuuttajista. Koko maankin tasolla maahanmuutto vastaa noin puolesta väestönlisäyksestä. Väite, että asuntopolitiikka ja maahanmuutto eivät liittyisi toisiinsa, on täysin ja totaalisen virheellinen.

    Muutenkin ihmettelen Osmon halua vetää tätä keskustelua täysin lokaan. Halla-aho ei puhunut vuorineuvoksista yllä, ja minusta sävy oli kaikenkaikkiaan asiallinen. Luulisi, että asioista voi puhua asioina, vaikka ne esittäisi kuka tahansa. Vaikka sitten “ulkomaalaistenpotkimisyhdistyksen” tyypit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. tiedemies kirjoitti 2.2.2011 kello 8:11

    Edelliseen siis se, että juuri nyt, kun Vihreillä on gallupeissa notkahtelua, kaipaisi Osmolta viileän asiallista asennetta. Tällainen ylenmääräinen paheksunta, kärjistäminen, ylitulkinta jne. ei ole täytä niitä poliittisen keskustelun kriteereitä, joita olen tottunut Osmon noudattavan.

    PR-mielessä vaan ajattelen, että tällaiset liialliset kärjistykset eivät sovi siihen imagoon, joka Osmolla on, siis viileän asiantuntevana, suhteellisen liberaalina ja asiallisesti argumentoivana poliitikkona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Rva Perälä kirjoitti 2.2.2011 kello 8:21

    Asun kaupungissa pk-seudun ulkopuolella. Asun lähiössä, jossa omistus- ja vuokra-asunnot on sekoitettu. Vuokratalossa suomalaiset ja ulkomaalaiset on sekoitettu siten, että joka kerroksessa on yksi asunto ulkomaalaisilla tai ulkom-suomal seka-avioliittolaisilla. Ulkomaalaisia/taustaisia ei talossa ole sekoitettu, tänne pääsee vain slaaveja tai suomalais-ugrilaisia, mm venäläisiä, inkeriläisiä tai virolaisia. Afroille ja arabeille porttikielto, tms kaukoidän kansoille. Siivoojakin on slaavi.

    Lisäksi taloryhmään on sijoitettu ns kiintiöromani/-perhe. Kiintiö on yksi per taloryhmä/talo. Siihen luetaan kuuluvaksi myös osittais-romanit.

    Asukkaina on tietty prosentti suomalaisia, jotka ovat sossun kirjoilla ja jotka sossu on tänne järjestänyt.

    Vuokrat nousi vuosi sitten roimasti, kun verottaja katsoi, että taloissa ei harjoiteta yleishyödyllisyyttä, vaan kyse on bisnes-taloista. Omistajasäätiöltä meni verohelpotukset pois ja vuokrat nousi kun tuli kovat verot.

    Mikä olisi ollut verottajalle yleishyödyllisyyden kriteerit täyttävää? Talo täyteen sossuporukkaa ja ulkomaalaisia, olisiko se kelvannut?

    Asuntoja seisotetaan tyhjänä kun odotetaan että löytyy sopivaan kansanryhmään, siis slaaveihin, kuuluvia. Tyhjä asunto ei tuota, sitten nostetaan vuokria ja tämä syy on sanottu suoraan.

    Sosiaalihuollon nimeämät asukkaat rikkovat paikkoja ja jättävät vuokrat maksamatta. Taas nostetaan muilta vuokria, että saadaan talokohtaisesti tietty tuotto kasaan. Sossu ei ota vastuuta siitä, että maksattaa huoltoapu-asiakkaidensa aiheuttamat kulut naapureilla.

    Tämäkö on ihanne?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Syltty kirjoitti 2.2.2011 kello 8:28

    KariS
    kovanrahan omistusasunnot tehdään pääasiassa kaupungin myymille tonteille. Niiden hintaa kaupunki on vedättänyt jo vuosia isona myyjänä.

    Tuo on mielestäni omituinen näkökanta. Jos kaupunki myt tontteja, niin tottakai niistä pitää pyytää markkinahinta. Jos hinta on liian korkea, se johtuu tonttien liian alhaisesta määrästä, ei siitä että myyntihinta olisi väärä.

    Tontin hinnan vaikutusta asuinneliöön saa laskettua kaavoittamalla tiheämpään ja korkeampaa.

    Maahanmuuttajat vaikuttavat suoraan segrekaatioon ja asuntojen riittävyyteen. Ulkomaan kansalaisia Helsingin asukkaista on n. 7% ja heidän työttömyytensä 2,5-kertaista kantaväestöön nähden.

    Koska pieni osa ihmisistä aiheuttaa suurimman osan nettokuluista, mamuilla on merkittävät vaikutus Helsingint alouteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Oho kirjoitti 2.2.2011 kello 8:47

    “Ei nyt sentään, noita 50000-70000 ansaitsevia on kuitenkin liki 200000…”

    Juu on on, mutta kuinka suuri osa heistä on huonosti koulutettuja miehiä?

    Sinänsä hiukan liian laskennalliselta tuntuu väittää hyvätuloisten taloudelliseksi tukemiseksi hallinnollista päätöstä, joka kuitenkin enemmän tai vähemmän keinotekoisesti määrää raakamaan myyntihinnan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.2.2011 kello 9:12

    Oho:
    Uskoisin, että nuo tulohaarukat kertovat ruokakunnan kokonaistuloista, joten siinä on yleensä mukana kahden hengen palkka.
    Minun tietoni perussuomalaisten tulotasosta ovat kovin paljon alemmat, mutta ne ovat henkilökohtaisia tuloja. Koulutustaso on järkyttävän matala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Artturi B kirjoitti 2.2.2011 kello 8:50

    Minusta alkaa tuntua, että tässä keskustelussa on oikeesti kyse siitä, että kuntien välinen kilpailu estää Helsinkiä tekemästä sellaista politiikkaa kuin Osmo haluaisi ja siksi Osmo haluaa poistaa kilpailun kuntien väliltä.

    Toisella puolella taas on ihmisiä, jotka toivoisivat Helsingin tekevän politiikkaa, johon kilpailu “pakottaa” ja siksi he vastustavat kilpailun poistamista kuntien väliltä.

    Minusta Osmon pitäis jotenkin perustella, että missä se raja kulkee kilpailun sallimisen ja kieltämisen välillä, että onks se ok, että kaupunkiseudut kilpailevat keskenään ja sen seurauksena Helsingin seudulla ei ehkä voida tehdä sellaista politiikkaa kuin Osmo haluaisi?

    Entä onko tämä ok valtioiden tasolla? Entä maanosien? Vai onko toiveissa maailma, jossa vaan ei pysty äänestämään jaloillaan?

    Minä oon sen verran vakuuttunut Osmon argumenteista, että olen vaihtanut mielipidettäni ja kun aikaisemmin pidin kaupunkiseudun sisäistä kilpailua hyvänä ajattelen nyt, että kaupunkiseudut ovat tarpeeksi pieniä yksiköitä kilpailemaan keskenään.

    Toisaalta näinkin pienessä maassa kuin Suomi kilpailua vääristää pääkaupungin saamat hyödyt valtiolta. Tietenkin kaupunkiseudun hallinto pitää yhdistää vain siltä osalta, mikä on omiaan aiheuttamaan haitallista kilpailua kaupunkiseudun sisällä.

    Minusta paras tapa tähän on vain karsia valtaa suurilta yksiköiltä esim. niin, että kunnilta poistetaan kaavoitusmonopoli ja vaikka asuntojen rakennuttamisoikeus tj.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Catilina kirjoitti 2.2.2011 kello 9:21

    Kuule Osmo. Ollaan kohta siinä mielenkiintoisessa tilanteessa, että kukaan ei pian _halua_ kuulua edustamaanne eliittiin.

    Saisinko esimerkin n=1 “järkyttävän matalasta” koulutustasosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.2.2011 kello 9:24

    Catalina:
    Jos halutaan tutkia puolueen kannattajakunnan koulutustasoa, tehdään otos, eikä esitetä yhden hengen esimerkkejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Kynäniska kirjoitti 2.2.2011 kello 9:27

    “Kaikki suomalaiset asumaan Itä-Pasilan ja Merihaan lähiöihin, niin koko maailma pelastuu. Joo, kiitos ei kiitos.”

    Ei se tietenkään tarkoita tätä, vaan sitä että Espookin hoitaisi “oman osuutensa” sosiaalisesta asuntotuotannosta. Kuinka vaikeaa tämä on ymmärtää, vai eikö asiaa haluta ymmärtää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Argumentoija vielä kirjoitti 2.2.2011 kello 9:40

    Olen arvostanut kovasti kirjoituksiasi mm. sosiaaliturvauudistuksen, SATA-komitean, johtopäätöksistäsi. Tässä kuitenkin olen eri mieltä:

    Halla-Aho haluaa kuntaan hyviä veronmaksajia. Veroista maksettavien tukien varassa elävät ovat jo löytäneet pääkaupungin ja trendi jatkuu tulevaisuudessakin joten älä huoli, köyhiä tulijoita riittää kyllä. Asuntopula hidastaa hieman tätä kehitystä. Kunnan talous on silti jo helisemässä.

    Vihreät rakentaisivat veroja maksamattomille uusia asuntoja, jolloin alueen asukkaat keskiluokasta ylöspäin siirtyvät ajan kanssa muualle. Infra rapautuu, ghettoutuu, muuttuu levottomaksi. Näin on jo käynyt ympäri Eurooppaa, eikö siitä voisi ottaa oppia? Ja sitten röyhkeästi vaaditaan naapuria maksamaan huonon politiikan sotkut.

    Kumpi on hyvää politiikkaa?

    PS. Hauska otsikko kirjoituksessasi. Onko Vihreiden eliitti ajettu päätöksenteossa niin ahtaalle, että taisteletkin teidän eli ’unohdetun eliitin puolesta’? Sillä ajattelunne on elitististä ja irti keskiluokkaisen kansalaisen arjesta. Arjesta, jossa alati lisääntyvä maksutaakka pusertaa mehut perheellisiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Argumentoija vielä kirjoitti 2.2.2011 kello 9:52

    Suomen Kuvalehtihän julkaisi viime viikolla harvinaisen kattavan gallupin puolueiden peruskannattajista. Vastaajia oli yli 18 500!

    Tulos: Vihreiden perusäänestäjä (70 % heistä) on nainen ja kaupungista, joko opiskelija tai ‘melkein jo töissä’ tai pienipalkkainen.

    Persujen kannattajaksi ilmoittautuneista oli suurin osa miehiä, hyvin koulutettuja tai pienyrittäjiä, 50 000-70 000 euroa vuodessa tienaavia. Kaukana siitä sterotypiasta jota sinäkin, Osmo, näköjään viljelet. Eli sitä porukkaa joka maksaa hömpötyksen. Ja mitta alkaa olla täynnä, vaikka propagandaa tunkee luukuista ihan riittävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Elina kirjoitti 2.2.2011 kello 9:52

    Osmo on useinkin päivitellyt perussuomalaisten kannattajien “alemmuutta” siihen sävyyn, että alkaa kyllä kääntyä tämäkin itseään vastaan.

    Esim. Vihreän langan kolumnista lokakuu 2010:

    […]Ongelmallista, koska ydinkysymys perussuomalaisten kannatuksen nousussa ei ole neekerin potkiminen vaan se, että puolue edustaa päähän potkittuja ihmisiä.

    Tutkimustulos persujen kannattajakunnasta on sitä paitsi ilmeisen vanha. En jaksa uskoa, että se enää pitää paikkaansa. Ja mitä sitten, vaikka pitäisikin? Ovatko he jotenkin huonomipia äänestäjiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Catilina kirjoitti 2.2.2011 kello 9:53

    Kyllä täytyy tuon sanamuodon perusteella olla olemassa esimerkki-ihminen, jonka koulutustaso on “järkyttävän matala”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Elina kirjoitti 2.2.2011 kello 9:55

    Otsikon ymmärtämisessä on nyt ollut epäselvyyttä.

    Osmohan tietysti sarkastisesti viittaa siihen, että Jussi Halla-aho on unohdetun eliitin puolesta. Ei varmastikaan siten, että eliitti olisi oikeasti hänen mielestään “unohdettu”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Liian vanha kirjoitti 2.2.2011 kello 10:12

    “Juu on on, mutta kuinka suuri osa heistä on huonosti koulutettuja miehiä?”

    Minä referoin tuota SK:n tutkimusta , valitettavasti siinä ei ollut tarkasti selitettynä, mistä luvuista päätelmät tulevat, mutta laatulehtenä varmaan jotakin faktaa on pohjalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. ex-kokkari, tuleva persu kirjoitti 2.2.2011 kello 10:13

    OS: “Minun tietoni perussuomalaisten tulotasosta ovat kovin paljon alemmat, mutta ne ovat henkilökohtaisia tuloja. Koulutustaso on järkyttävän matala.”

    Omassa tuttavapiirissä on paljon niitä, jotka aikovat äänestää persuja johtuen siitä, että Kokoomus on pettänyt äänestäjänsä alkamalla punaviherpuolueeksi. Oikeistolla ei ole enää puoluetta jota äänestää, joten äänestetään pienintä pahaa. Itsekin kuulun tähän joukkoon. Kaikkien tulot menevät yksinään tuohon mainittuun haarukkaan ja kaikilta löytyy korkeakoulututkinto (yhtään humanistia tai muuta turhaketta ei toki joukosta löydy).

    Kannattaisi varmaan muiden puolueiden ymmärtää, että persut eivät saa ääniään nukkuvalta puolueelta vaan muut puolueet ajavat äänestäjänsä persujen syliin vastuuttomalla ja lyhytnäköisellä toiminnallaan, joka ei monilta osin enää vastaa äänestäjien mielipiteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. Liian vanha kirjoitti 2.2.2011 kello 10:16

    “Sinänsä hiukan liian laskennalliselta tuntuu väittää hyvätuloisten taloudelliseksi tukemiseksi hallinnollista päätöstä, joka kuitenkin enemmän tai vähemmän keinotekoisesti määrää raakamaan myyntihinnan.”
    En väittänytkään hallinnollista päätöksentekoa hyvätuloiisa suosivaksi.
    Totesin vain , että todellinne elintasomme ei kasva, koska poliittisilla päätöksillä nostetaan asumisen hintaa ja tulotason nousu mitattan ulos kaallimpana asumisen hintana.

    Hyötyjinä ovat rakennusliikkeiden omistajat ja virkamieskunta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. Heikki kirjoitti 2.2.2011 kello 10:23

    Tämän pienen asian poimiminen esiin vaikuttaa olevan enemmän Oden vaalipeliä kuin mitään muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.2.2011 kello 10:44

    Pienen asian?
    Mikä olisi iso asia, jos segregaatio on pieni?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. jrn kirjoitti 2.2.2011 kello 10:37

    Jos se “sosiaalinen asuntotuotanto” tarkoittaisi jotain muuta kuin narkkareita, alkkiksia ja muuta häiriköivää rupusakkia niin sitä tukisi paljon mieluummin. Nykytilanteessa asia on niin, että se jengi pitäisi mielestäni asuttaa vankilaan, keskelle metsää tai vaikka jauhaa jyviksi kunhan pysyy kaukana minusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. Miltei ajattelin tänään kirjoitti 2.2.2011 kello 10:40

    Osmo on toistuvasti kirjoituksissaan (ja varsinkin viime aikoina tuonut esille), että jos kunnat nykysäännöillä ryhtyvät ihan tosissaan kaikin keinoin kilpasille parhaista veronmaksajista, huono-osaiset kärsivät koska tässä kilpailussa on merkittäviltä osin nollasummapelin piirteitä. Huono-osaisenkin on asuttava jossain, eikä varmaankaan ole järkevää että hyvien veronmaksajien suosiminen sysii huono-osaisia sitä enemmän taloudeltaan jo valmiiksi heikkoihin kuntiin, mitä kovempaa tämä kilpailu on.

    Ylimalkaista kauhistelua sosiaalidarwinismista ei pitäisi harrastaa muutenkaan, eikä kyllä kohdistaa valtuutettu Halla-Aholle.

    Jos nyt on aivan pakko tämä nimenomainen mies taas kerran nostaa esiin, on sen sijaan on aivan sopivaa kysyä kansanedustajaehdokas Halla-Aholta, minkälaista politiikkaa tämän kilpailun pelisäännöt muodostavan valtion tulisi hänen mielestään noudattaa? Jos Halla-Ahon tai jonkun muun ehdokkaan mielestä kuntien välinen kilpailu hyvistä veronmaksajista on kannatettavaa, niin ehdokas kertokoon myös tuleeko valtion tehdä jotain tämän kilpailun häviäjille, ja jos tulee niin mitä?

    Varsinkin jos sattuisi käymään niin, että kilpailu jopa tekee tehtävänsä ja häviäjälle jää ihan tosissaan rajojensa sisälle pelkkiä menoja mutta ei juurikaan tuloja? Saako kilpailun voittaja hävijän menot ja tulot palkinnoksi? Kannattiko sittenkään voittaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. Simo Tuppurainen kirjoitti 2.2.2011 kello 10:43

    Esimerkiksi Argumentoija edellä huolestuu siitä, että asukkaat keskiluokasta ylöspäin siirtyvät ajan kanssa muualle, infra rapautuu ja alueet ghettoutuvat.

    Looginen päätelmä täällä käydystä argumentoinnista ja Osmon blogiteksteistä on se, että pääkaupunkiseudun kunnat Espoo ja Kauniainen mukaan lukien pitää panna yhteen. Keskiluokasta ylöspäin voi sen jälkeen kyllä halutessaan siirtyä asumaan Nurmijärvelle. Vuokra-asuntojen, tuettujen asuntojen ja omistusasuntojen sekoittuminen voitaisiin tehdä johdonmukaisemmin. Ne voitaisiin rakentaa sinne, minne kannattavaa on, liikennejärjestelyt voitaisiin tehdä tämän mukaisesti.

    Nykyinen kilpailu heittelee köyhintä luokkaa, kun kukaan ei sitä halua kuntaan asumaan ja luultavasti voimistaa tätä “ghettojen syntymistä”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. LRa kirjoitti 2.2.2011 kello 10:51

    Kynäniskalle: Kuten tuossa aiemmassa keskustelussa selvisi, Espoo on viimeisen 20 vuoden aikana rakentanut 36,6 kunnallista vuokra-asuntoa tuhatta asukasta kohden, Helsinki puolestaan 29,6.

    Vapaavuori jopa kehui, että Espoo on ollut tässä mallioppilas eli miten perustelet, ettei Espoo ole tehnyt omaa osuuttaan sosiaalisesta asuntotuotannosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. Syltty kirjoitti 2.2.2011 kello 11:03

    ex-kokkari
    Omassa tuttavapiirissä on paljon niitä, jotka aikovat äänestää persuja johtuen siitä, että Kokoomus on pettänyt äänestäjänsä alkamalla punaviherpuolueeksi. Oikeistolla ei ole enää puoluetta jota äänestää, joten äänestetään pienintä pahaa.

    Kokoomus on alkanut liberaaliksi ja jossain määrin vihertämään, mutta ei kyllä punaiseksi.

    Persujen talouslinjaukset ovat kyllä jo melkein SDP:stä vasemmalle. Edellisissä vaaleissa esittivät progressiivista alvia, nyt on kuulunut kaikuja progressiivisesta pääomaverosta. Puolue äänesti yksissä tuumin ydinvoimaloita vastaan.

    Persut ovat konservatiiveja sosialisteja kun taas demarit ovat liberaaleja sosialisteja.

    Omasta mielestäni pelkästään nationalismi ja konservatiivisuus ei tee oikeistolaista, sillä tuolla perusteella NKP oli kokoomusta oikeistolaisempi instanssi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. TuulaT kirjoitti 2.2.2011 kello 11:04

    Osmo:
    “Maahanmuuttajilla ja verotulojen tasauksella ei ole kerrassaan mitään tekemistä keskenään. Mihin kaikkeen te onnistutte maahanmuuttajayt oikein sotkemaan?”

    Ei tarvitse minua teititellä. Kerroin vain, että esimerkiksi Helsingin rahoitusjohtaja Tapio Korhonen on harmitellut, että verotulojen tasausjärjestelmä ei ota riittävästi huomioon pääkaupungin lisäkustannuksia kuten maahanmuuttoa. Tiennee tuo taloudenpidosta jotakin.

    Osmolla – ja tämänhetkisellä poliittisella valtaeliitillä – on vielä tämän maahanmuuton kohdalla ajatuksissa joku musta piste ellei suorastaan älyapneasta johtuva musta aukko. Anteeksi ilmaukseni, mutta muuten en ymmärrä po. aiheesta seuraavia säväreitä. Luulisi asiaa jo voitavan käsitellä fakta- eikä tunnepohjalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.2.2011 kello 13:43

    Verotulojen tasausjärjestelmä toimii niin, että kunnalle taataan noin 92 prosenttia maan keskimääräisistä verotuloista asukasta kohden ja tämä rahoitetaan #verottamalla” muiden kuntien kunnallisverosta noin 37 prosenttia tuon rajan yli menevistä verotuloista tähän pottiin. Tässä ei lähtökohtaisesti voi ottaa huomioon maaahanmuuttajia, vanhuksia, sairaita eikä mitään muuatkaan. Rahoitusjohtaja Korhonen varmasti tuntee järjestelmän eikä ole voinut vaatia maahanmuuttajien huomioonottamista tässä. Toimittajasta en mene takuuseen. Korhonen on varmaankin vaatinut valtionosuuskertoimiin kaupunkeja suosivia muutoksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. Markku af Heurlin kirjoitti 2.2.2011 kello 11:10

    “Minun tietoni perussuomalaisten tulotasosta ovat kovin paljon alemmat, mutta ne ovat henkilökohtaisia tuloja. Koulutustaso on järkyttävän matala.”

    Johtuukohnan siitä, että maamme vanhemman, esimerkiksi minun ikäiseni koulutustaso on matala. Omasta ikäluokastani (1953) puolet kävi keskikoulun ja 1/4 suoritti ylioppilastutkinnon.

    Heikko koulutustaso ei vältämättä merkitse heikkoa tiedon ja taidon tasoa. Maanrakekennusalalla ja koneåpajateollisuudessaon aika paljion menestyneitä yrittäjiä, joiden pohjakoulutus on voinut jäädä kansakouluun, kuten oli äskettäin edesmenneellä teollisuusneuvos Einari Videgrenillä.. Ja kaivinkoneenkuljettajan työ vaatii tekijältään yllättävän pajon taitoa, joka hankitaan työssä.

    En voi olla näkemättä tämän palstan monissa kirjoituksissa sellaista tiettyä ylenkatsetta kouluttamatonta väestönosaa kohtaan.

    Toinen asia sitten on, että ylioppilastutkinnon suorittaneiden tiedontaso on järkyttävän matala.

    Eikä palkkatasokaan maassa nyt niin kovin korkea ole. Selvimmin tämä näkyy ansiotuloa saaneiden vanhempainrahaa saaneiden äitien keskim. vuosiansosta: v. 2009 24.223 euroa eli pyörein luvuin keskiansio oli n. 2000 e/kk. 25-19 vuotiailla se oli n. vajata 1700 e /kk.

    Ovatko nämä korkeat vai matalat tulot, riippuu siitä, mistä kulmasta asiaa katsoo. Verrattuna esim.. yleiseen ansiotasoon v. 1965, ne ovat hyvät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. Rauli kirjoitti 2.2.2011 kello 11:28

    Minulle on syntynyt sellainen mielikuva, että vihreät kokevat helsinkiä riistettävän, kun kaupunki maksaa verotulojen tasausta muualle Suomeen n. 300 miljoonaa €.

    Voin kuvitella, että kun Helsingin kaupungin talous on lähestulkoon tietoisesti ajattu kuralle, niin vihreät vaativat etunenässä pienentämään tulontasauksen määrää, koska Helsinki on kantanut muuta maata suuremman osan sosiaalisesta “vastuusta”.

    Vastuu kenestä? Kuntalaisista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. tpyyluoma kirjoitti 2.2.2011 kello 11:36

    Ruoholahtelainen:

    Esim. Ruoholahti on hieno esimerkki sosiaalisesta sekoittamisesta, joka ei ole räjähtänyt käsiin, Mutta käytännössä siinä vaiheessa, kun itse kitkuttelee yli 1000 € / kk maksavassa kolmiossa esim. 3000 € nettotuloilla parin lapsen kanssa ja yläkerran kattohuoneistossa elelee etnistä vähemmistöä edustava yksinhuoltaja lapsikatraansa kanssa viiden huoneen lukaalissa yhteiskunnan täydellä ylläpidolla käytännössä koko loppuelämänsä, voi hetken miettiä kannattaako ja onko reilua?

    Kun tässä puhutaan koko kaupungin asuntotilanteesta niin kieltämättä tuosta saa hyvän kertoimen kuusi henk. / asunto koska data on anekdootin monikko. Helsingissä oli 2008 esimerkiksi somaliaa äidinkielenään puhuvia n. 5500, sanotaan pyöreästi tuhat asuntoa. Tämä on noin kolme promillea koko kaupungin asuntokannasta (jotain vajaa 300 000). Helsingin kaupungilla on noin 43 000 vuokra-asuntoa josta 1 000 olisi sitten noin kaksi prosenttia. Vakavasti ottaen, tuohonkin voisi sanoa jotain jos olisi jotain lukuja siitä että kuinka monta sossun laskuun asuvaa suurperhettä vaikka kantakaupungissa oikeasti on, mitkä niiden vuokrien perustelut ovat, jne.?

    Liian Vanha:

    Tuo on varmaan vitsi, lentokoneesta kun katselee Helsinkiä a lähiympäristöä niin suurin osa on metsää ja peltoa.

    Se metsä ja pelto on lentomelualuetta, minkä takia se näkyykin hyvin lentokoneesta. Lentoaseman pohjoispuolella on toki rakentamatonta maata vaikka kuinka.

    Tiedemies:

    Asuntopolitiikassa maahanmuutto on Helsingissä merkittävä kysymys marginaalilla, koska Helsinkiin muuttaa tuhansia ulkomaalaisia vuosittain, reippaasti yli puolet marginaalisesta väestönlisäyksestä Helsingissä koostuu maahanmuuttajista.

    Ja sitten taas toisaalta muutokset Helsingin väkiluvussa on marginaalisia. Lisäksi noissa luvuissa on usein mukana esim. ulkomailla syntyneet paluumuuttajien lapset tai muuten paluumuuttajat. Hyvä tilastokokoelma löytyy http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/48d667004a525997bf68ffc230444d78/tilastoliite_painoversio2_mukautettu+koko+216×303.pdf?MOD=AJPERES

    Tuosta prujusta, tämä on minusta esimerkiksi hyvin summattu, se perusongelma on kuitenkin segregaatio yleensä:

    Maahanmuuttajien keskittyminen sinänsä ei ole ongelma, vaan huono-osaisuuden keskittyminen samoille alueille. Tämä saattaa johtaa asuinalueen ja sen palveluiden kurjistumisen kierteeseen, mikäli parempituloinen keskiluokka –sekä valtaväestö että maahanmuuttajat –muuttavat alueelta muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. tpyyluoma kirjoitti 2.2.2011 kello 11:50

    Oho:

    Juu on on, mutta kuinka suuri osa heistä on huonosti koulutettuja miehiä?

    Eiköhän tuossa kysymys kotitalouden tuloista, niin niitä Tilastokeskuskin tilastoi. Per kotitalous 50 – 70 000 vuodessa on normaalit bruttotulot, tarkoittaa minimissään semmoista parin tonnin palkkaa kummallekin puolisolle keskimäärin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. tiedemies kirjoitti 2.2.2011 kello 12:02

    Kokoomuksen kannatus on noussut koko ajan. Väite, että PerusS olisi kasvattanut merkittävästi kannatustaan “pettyneiden lahtareiden” joukossa, ei tunnu uskottavalta.

    Tämä salaliittoteoria, jonka mukaan kokoomusta, keskustaa, ja RKP:tä ohjaillaan salaa Vihreiden puoluetoimistolta, tai peräti niin, että ohjaksissa on Osmo itse, on liikkunut netissä nyt muutaman vuoden. En ihan tiedä, mistä se on saanut alkunsa, mutta Halla-ahon kannattajien parissa se tuntuu olevan kovin yleinen uskomus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. tpyyluoma kirjoitti 2.2.2011 kello 12:07

    Omassa tuttavapiirissä on paljon niitä, jotka aikovat äänestää persuja johtuen siitä, että Kokoomus on pettänyt äänestäjänsä alkamalla punaviherpuolueeksi. Oikeistolla ei ole enää puoluetta jota äänestää, joten äänestetään pienintä pahaa. Itsekin kuulun tähän joukkoon.

    Kokoomus on nimensä mukaisesti sekalainen joukko väkeä kypäräpappiosastosta markkinaliberaalien kautta keskustaoikeistolaisiin sosiaaliliberaaleihin. Vasemmiston pelko ja vakaumus että juuri he ovat oikeaa oikeistoa yhdistää. Hajaantumista on jo vähän odotettukin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. Kjr63 kirjoitti 2.2.2011 kello 12:44

    @KariS
    “Juuri äskettäin Jätkäsaaren aloitustontit myytiin 7 miljoonalla joka tarkoittaa yli 1000 euroa jokaiselle asuinneliölle. Ei siis aivan huippuhinta, mutta iso osa asuntojen arviolta noin 5000 euron kokonaisneliöhinnasta.”

    Kaupunki antoi tontit pilkkahintaan. Pitäisikö veronmaksjien omaisuus jakaa grydereille ja muille “sijoittajille” vielä halvemalla? Jos asunnon markkinahinta on 5000 euroa/neliö, niin olisi pitänyt pyytää 3500 euroa/neliö.

    HITAS:sta olen samaa mieltä. En ymmärrä mikä tämän systeemin logiikka on. Niiden myyntihinnat ovat aivan samat kuin hinnat vapailla markkinoilla. Ainoa ero on, että uusiin HITAS:hein huijatuille ei jää jaettavaksi suolaista perintöä, toisin kuin muille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  152. ex-kokkari, tuleva persu kirjoitti 2.2.2011 kello 13:27

    “Kokoomus on nimensä mukaisesti sekalainen joukko väkeä kypäräpappiosastosta markkinaliberaalien kautta keskustaoikeistolaisiin sosiaaliliberaaleihin. Vasemmiston pelko ja vakaumus että juuri he ovat oikeaa oikeistoa yhdistää. Hajaantumista on jo vähän odotettukin.”

    Jokaisessa puolueessa on varmasti kaikenlaista väkeä. Kokoomuksen ongelma on puoluejohto, jonka pillin mukaan kaikki päätökset tehdään. Kokoomuksen puoluejohto on nyt kokonaisuudessaan valitettavasti vihervasemmistolaisia joka suuntaan poliittisesti korrekteja nuolijoita tilanteessa, jossa olisi tarve kunnolliselle oikeistopolitiikalle maan nostamiseksi suosta.

    Eihän kukaan usko persujen olevan oikeistopuolue, mutta talouspoliittinen ero kokoomuksen on lähes nolla. Sentään uskaltavat sanoa mitä mieltä ovat kahdesta isosta rahareiästä eli humanitaarisesta maahanmuutosta ja pakkoruotsista. Muiden mielestä ei tarvitse leikata mistään, sen kun vaan veroja korotellaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  153. tiedemies kirjoitti 2.2.2011 kello 13:38

    Perussuomalaiset ovat talouspoliittisesti ajatellen kaikkein eniten hajallaan suunnilleen kaikista puolueista. No, ehkä demarit ovat vielä enemmän. Joo, sieltä löytyy jotain epävasemmistolaisia, mutta kyllä pääosa porukasta näyttäisi haluavan hintasäännöstelyä, palkkakattoja, jne. tyypillistä rötösherrajahtia ja verot valtion maksettavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  154. tpyyluoma kirjoitti 2.2.2011 kello 14:32

    Sentään uskaltavat sanoa mitä mieltä ovat kahdesta isosta rahareiästä eli humanitaarisesta maahanmuutosta ja pakkoruotsista.

    No paljonko se pakkoruotsi maksaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  155. Syltty kirjoitti 2.2.2011 kello 15:06

    ex-kokkari
    “Eihän kukaan usko persujen olevan oikeistopuolue, mutta talouspoliittinen ero kokoomuksen on lähes nolla.”

    Jos yksi Halla-Aho sopii talouslinjaustensa puolesta Kokoomukseen, se ei tee puolueen politiikasta oikeistolaista.

    Soini itse asemoi puolueensa edellisissä eduskuntavaaleissa SDP:stä vasemmalle. Tätä tukee heidän kaikki talouspoliittiset esitykset. Kun persuihin on virrannut paljon väkeä mm. SDP:stä (esim. Matti Putkonen), niin kyllä se aivan varmasti näkyy myös puolueen linjauksissa.

    PERUSSUOMALAISTEN EDUSKUNTAVAALIOHJELMA 2007

    Perussuomalaisten mielestä vain laajat
    julkiset palvelut mahdollistavat hyvinvoinnin kasvun jokaisessa…Julkistalouden merkittävä osuus kansantalouden kokonaistuotannosta ja tulonsiirrot…

    Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto tulee ensisijaisesti säilyttää julkisella sektorilla…

    Mielestämme taloustilanteen paranemisesta johtuen ja toisaalta pidentyneen eliniän takia
    eläkkeitä on nostettava…

    Varallisuusvero on kuitenkin palautettava…

    Arvonlisävero ja työnantajamaksut olisi syytä porrastaa liikevaihdon mukaan kasvaviksi…

    Kyllä noilla linjauksilla mennään demareista vasemmalta ohit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  156. ex-kokkari, tuleva persu kirjoitti 2.2.2011 kello 16:05

    “No paljonko se pakkoruotsi maksaa?”

    Toinen puoli lienee henkinen kustannus ja menetetyt tulot. Kun tuhlataan inhimillisiä resursseja turhaan kieleen jonkin hyödyllisemmän sijasta se on henkisesti kallista yksilölle. Yhteiskunnalle se muodostuu kalliiksi, koska vaihtoehtoinen investointi todennäköisesti tuottaisi enemmän.

    Välittömät isot kustannukset syntyvätkin ruotsin asemasta virallisena kielenä eikä niinkään pakkoruotsista. Tuon aseman purkamalla säästää heti isohkon summan. Voit itse laskeskella YLEn ruotsinkielisen tuotannon rahoituksen, kuntien kaksikielisyyden ylläpitämisen kulut jne. Lienevät kohtuulliset. Oleellisempaa on kuitenkin että ne ovat turhia ja epäoikeudenmukaisia. Joutavat siis pois.

    Nämäkin kaksi asiaa ovat pieniä koko valtion budjetin mittakaavassa. Kuvaavaa on, että suurimmat erot puolueiden välillä syntyvät noista. Pääpuolueiden johto ei uskalla edes noin yksinkertaisista asioista tehdä oikeaa johtopäätöstä. Edelleen niistä leikkauksista ei puhu kukaan. On kai ihan ok rahoittaa 25% budjetista velalla kun talouskasvu kuittaa budjettivajeen ja kuolema univelat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  157. pekka kirjoitti 2.2.2011 kello 16:19

    Syltty:

    Kokoomus on alkanut liberaaliksi ja jossain määrin vihertämään, mutta ei kyllä punaiseksi.

    Persujen talouslinjaukset ovat kyllä jo melkein SDP:stä vasemmalle. Edellisissä vaaleissa esittivät progressiivista alvia, nyt on kuulunut kaikuja progressiivisesta pääomaverosta.

    Valitsitpa mielenkiintoisen esimerkin persujen vasemmistolaisesta talouspolitiikasta.
    Tällä viikolla nimittäin ainakin kahdessa radion keskusteluohjelmassa kokoomuksen varapuheenjohtaja Sampsa Kataja on hehkuttanut, kuinka kokoomus ajaa progressiota pääomaveroon.

    (ensimmäinen ohjelma oli Areenastakin löytyvä YLE Puheen viime maanantain politiikkaradio, jossa Kataja, vihreiden Kirsi Ojansuu ja vasemmistoliiton Annika Lapintie keskustelivat tuloeroista. Oli järkyttävää kuunnella kuinka todella minimaalisen vähän nämäkin kansanedustajat ymmärsivät verotuksesta)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  158. Pekka Taipale kirjoitti 2.2.2011 kello 16:28

    matti:
    >B. On hyvä ja oikein, että kunnat joutuvat
    >kosiskelemaan hyvätuloisista veronmaksajista.
    >…
    >Kohta b taas on mielestäni melko radikaalin
    >oikeistolainen näkemys, koska siitä loogisesti
    >seuraa myös, että (on hyvä että) kunnille on
    >hyväksi olla myös vähemmän houkuttelevia
    >vähätuloisille asukkaille.

    No ei oikeastaan. Se, että seutu on houkutteleva hyvinvoivalle keskiluokalle, ei tee siitä erityisen epähoukuttelevaa vähätuloisille, joille esimerkiksi norminmukaisesta asunnosta maksettavan vuokran suuruus on se ja sama, koska he eivät maksa sitä pääosin itse. Eli kunhan rakennetaan vuokra-asuntoja joka puolelle – kuten pääkaupunkiseudun kuntien kesken sovitusti on tehty – niin veroja maksavan keskiluokan houkuttelu ei tee ympäristöstä sinänsä ikävää vähäosaisille.

    Pidemmälle mennen väittäisin jopa niin, että vähäosaisista ei voida huolehtia, ellei huolehdita keskiluokasta ja sen halusta tehdä töitä ja maksaa veroja. Eliittin tekemisiin keskittyminen, suurituloisimpien veroista puhuminen jne on harhapolku, koska varsinainen eliitti on niin pieni. Karkeasti yleistäen, taloudellisessa mielessä eliittiä siis ei ole ylin tulokvintiili, vaan ehkä ylin prosentti tai prosentin osat. Ylin tulokvintiili tai neljännes tms. on määritelmällisesti keskiluokkaa, joka siis maksaa tuloverojen leijonanosan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  159. Pekka Taipale kirjoitti 2.2.2011 kello 16:30

    Miltei ajattelin tänään:
    >Varsinkin jos sattuisi käymään niin, että kilpailu
    >jopa tekee tehtävänsä ja häviäjälle jää ihan
    >tosissaan rajojensa sisälle pelkkiä menoja mutta
    >ei juurikaan tuloja? Saako kilpailun voittaja
    >hävijän menot ja tulot palkinnoksi? Kannattiko
    >sittenkään voittaa?

    Jotkut varmaan uskovat demokratiaan: siihen, että jos jotain kuntaa tahi aluetta ohjataan häviösyöksyyn, niin sen politiikka vaihtuu, kun päättäjiä vaihdetaan vaaleissa.

    Voi tietysti olla, että demokratiaan uskotaan liikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  160. Entinen Porvari, Nykyinen PeruSS kirjoitti 3.2.2011 kello 0:22

    Ihan vaan tiedoksi:
    Jotkut meistä “vähän koulutetuista” “50-70 tuhatta” tienaavista joudumme opettamaan korkeakouluista valmistuneille miten niitä töitä oikein tehdään.

    Itse olen saanut tarpeekseni sosiaalisin perustein “tavisten” sekaan asutetuista, nykyisin jos riehuvat/metelöivät soitan pollarit.
    Ja jos tulevat iholle, niin paiskaan seinään (jos olen hyvällä tuulella).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  161. ämpee kirjoitti 3.2.2011 kello 5:40

    Kuulehan Soininvaara, tässä on vittuunnuttu jo pitkään virheiden tekemisiin, ja tasapuolisesti muidenkin virheisiin.

    Koulutustasoni on “järkyttävän matala”, mutta lienee tarkoituksenmukaista valistaa Herraa Ehdokasta siitä tosiasiasta, että koulutustaso ilmenee ainoastaan todistuksisssa, vaikka tieto on saatavilla nykyään aivan vapaasti.

    80.000 ja silti kriittinen, missä vika ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  162. happosai kirjoitti 3.2.2011 kello 8:48

    Mistä lähin “Hyvä veronmaksaja” tarkoittaa samaa kuin “rikas” ? Keskituloinen, ja jopa pienituloinen, kunhan ovat TYÖSSÄKÄVIJÖITÄ ovat kaikki hyviä veronmaksajia.

    Tällä hetkellähän tilanne on se että nimenomaan keskiluokkaiset perheet pakenee helsingistä kun eivät pääse pitkien jonojen vuoksi kunnallisiin vuokra-asuntoihin, ja yksityisten asuntojen hinnat on karanneet tavallisen keskiluokan käsistä.

    Asuisin mielelläni perheineni ruoholahdessa, jossa työpaikkanikin on, valitevasti vain helsingin asuntopolitiikka tekee tästä mahdotonta. kuitenkin, kun katson mitä porukkaa ruoholahden metroasemalla maleksii, tulee olo että ehkä parempi että perheeni on kehyskunassa kaukana tuosta sakista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  163. Krtek kirjoitti 3.2.2011 kello 12:20

    Tämän keskustelun ja SK:n profiloinnin pohjalta olen ymmärtänyt, että persujen äänestäjät ovat niitä self-made maneja.

    Tähän kuuluu, että koska itse on onnistunut (taloudellisilla kriteereillä) menestymään huonoista lähtökohdista (matala koulutus, tausta), muidenkin pitäisi siihen pystyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  164. tiedemies kirjoitti 3.2.2011 kello 12:23

    Asuisin mielelläni perheineni ruoholahdessa, jossa työpaikkanikin on, valitevasti vain helsingin asuntopolitiikka tekee tästä mahdotonta.

    Ruoholahden asuntojen korkeat hinnat johtuvat siitä, että niin monet muutkin asuisivat mielellään perheineen siellä. Asuntopolitiikka voi tietysti aiheuttaa sen, että esimerkiksi sosiaalitapauksille on Ruoholahdessa kämppiä, ja tulorajat niin alhaiset, että niihin ei pääse, mutta vapaiden markkinoiden hintoja se ei kyllä määrää.

    Toki voi olla, että Ruoholahteen on rakennettu vähemmän asuntoja asuntopolitiikan seurauksena. Mutta se työpaikka on monilla (tästä kommentoijasta en tiedä) siellä juuri siitä syystä, että ei ole kaavoitettu asuntoja, vaan toimitiloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  165. Artturi B kirjoitti 3.2.2011 kello 14:13

    tiedemies:

    Toki voi olla, että Ruoholahteen on rakennettu vähemmän asuntoja asuntopolitiikan seurauksena.

    Niin noh jos kaavoittamisen näkeeo sana asuntopolitiikkaa (ja miksipä ei), niin sitten sinne on rakennettu vähemmän tai enemmän asuntoja asuntopolitiikan seurauksena.

    Se, että asunnot on siellä kalliita ei kerro siitä, että niitä olis liian vähän. Jos asunnot on siellä kalliita verrattuna toimistoihin, niin se kertoo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  166. Pekka Taipale kirjoitti 3.2.2011 kello 14:40

    MIVa:
    >Lopettakaa ihmeessä vaatimasta niitä
    >parkkipaikkoja tahi kieltäkää niiden
    >sisällyttämistä asuntojen hintoihin. Kuka haluaa,
    >ostakoon paikan, mikäli tarttee.Olisi mukava
    >nähdä, miten kävisi. Pitemmän päälle varmaan ihan
    >hyvin.

    Ei tarvitse olla kummoinenkaan kristallipallo, jotta näkee, miten kävisi: sitten kun parkkipaikkoja ei enää rakenneta Helsingin taloille, aletaan vaatia että niitä ei saa rakentaa (kaavoittaa) myöskään Espooseen. Eikä Nurmijärvelle.

    Vantaasta puhutaan vähemmän, koska vantaalaiset ovat köyhempiä ja siksi vähemmän ärsyttäviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  167. tpyyluoma kirjoitti 3.2.2011 kello 16:53

    Artturi B:

    Se, että asunnot on siellä kalliita ei kerro siitä, että niitä olis liian vähän. Jos asunnot on siellä kalliita verrattuna toimistoihin, niin se kertoo.

    Asunnot ovat ihan missä tahansa Pääkaupunkiseudulla kalliita verrattuna toimistoihin, ja samoin niiden rakennusoikeus. Mistäköhän mahtaa moinen johtua? 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  168. Samuli Saarelma kirjoitti 3.2.2011 kello 17:01

    Pekka Taipale:

    Ei tarvitse olla kummoinenkaan kristallipallo, jotta näkee, miten kävisi: sitten kun parkkipaikkoja ei enää rakenneta Helsingin taloille, aletaan vaatia että niitä ei saa rakentaa (kaavoittaa) myöskään Espooseen.

    Ei kai tarkoituksena ollut se, ettei parkkipaikkoja lainkaan rakennettaisi, vaan se, ettei niiden hintaa sisällytettäisi asuntoon. Ymmärtääkseni homma toimii nyt niin, että rakentajan pitää varata tilaa autopaikoille, jollaisen sitten asukas saa pilkkahintaan itselleen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen asunnon ostaja maksaa siitä parkkipaikasta niissä neliöissään, vaikkei itse edes tarvitsisi autoa.

    Autopaikoille olisi varmaan kysyntää, vaikkei niitä tällä tavoin subventoitaisikaan, vaan niistä joutuisi maksamaan oikean hinnan. Eli kyllä niitä rakennettaisiin. Jos taas kysyntää ei olisi, koska touhu olisi niin älyttömän kallista, niin tämä vain osoittaisi maankäytöllisesti ei ole järkevää se, että ihminen asuu Helsingissä ja omistaa yksityisauton. Nykyisin, kun touhu on kaikkien muiden subventoimaa, se on vielä kannatavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  169. Artturi B kirjoitti 3.2.2011 kello 22:34

    tpyyluoma:

    Mistäköhän mahtaa moinen johtua?

    Varmaan on joku juttu, joka pakottaa rakentamaan toimistoja ja estää rakentamasta asuntoja. Veikkaan suurimmaksi syypääksi väärää kaavoitusta, joka korjaantuisi, jos kaavoitusmonopoli purettais, kun maanomistajilla olis halu saada maksituotto niiden hallussa oleville resursseille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  170. Liian vanha kirjoitti 4.2.2011 kello 10:06

    “Autopaikoille olisi varmaan kysyntää, vaikkei niitä tällä tavoin subventoitaisikaan, vaan niistä joutuisi maksamaan oikean hinnan.”

    Ei tuollainen kerrostalon alakertaan sijoitettu parkkihalli paljoa maksa, hinnat näyttävät olevan 10000-20000.
    Tuo Osmon parkkiluola meren pinnan alapuolella on järjettömän ja älyttömän välimailla.

    Kylmä monikerroksinen parkkitalo olisi vielä halvempi kuin tuo kerrostalon kellari/alakerta-ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  171. anonyymi kirjoitti 5.2.2011 kello 13:35

    Kokoomuksen puoluejohto on nyt kokonaisuudessaan valitettavasti vihervasemmistolaisia joka suuntaan poliittisesti korrekteja nuolijoita tilanteessa, jossa olisi tarve kunnolliselle oikeistopolitiikalle maan nostamiseksi suosta.

    Missä maailmassa sinä oikein elät?
    Nyt on viime vuosina kyllä tehty Kokoomuksen johdolla niin oikeistolaista politiikkaa, että vasemmistolle olisi selvä tilaus.

    SDP ei ole tehnyt pesäeroa oikeisto-Lipposeen tai osoittanut mitään johtajuutta tai uskottavuutta eikä Vasemmistoliitto kykene riisumaan näkymättömyysviittaansa. Ei myöskään ole pahemmin näkynyt halukkuutta lopettaa ammattiliittojen ylenmääräistä tukemista muiden vähäosaisten kustannuksella, joten luonnollisesti Perussuomalaiset nostavat kannatustaan kvasivasemmistolaisuudellaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  172. Kjr63 kirjoitti 5.2.2011 kello 21:53

    Artturi B:
    “..joka korjaantuisi, jos kaavoitusmonopoli purettais, kun maanomistajilla olis halu saada maksituotto niiden hallussa oleville resursseille.”

    Varmaankin näin kävisi. Korjataan vain tuosta “maksituoton” tilalle “maksimi ilmainen lounas.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus