Kuntien välinen kilpailu raaistuu (3). Mitä pitäisi tehdä?

Olen tul­lut yhä vain vaku­ut­tuneem­mak­si, että peruskun­ta on väärä yksikkö vas­taa­maan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoituk­ses­ta. Pienet kun­nat ovat siihen aivan liian pieniä ja haavoit­tuvia, kaupunkiseuduil­la taas tilanne johtaa rumaan peli­in, jos­sa kaik­ki kär­sivät ja huono-osaiset erityisesti.

Entä jos vero­tu­lot kerät­täisi­in johonkin kaupunkiseudun yhteiseen kas­saan ja jos tuo yhteinen kas­sa olisi vas­tu­us­sa sosi­aali- ja ter­veystoimen menoista? Sil­loin kun­tien ei tarvit­sisi väl­tel­lä kalli­ita, paljon palvelu­ja tarvit­se­via asukkai­ta eikä yrit­tää houkutel­la kepu­likon­stein asukkaik­seen suu­rit­u­loisia veron­mak­sajia tai rajo­jen­sa sisäpuolelle men­estyviä yrityksiä.

Onko vieras aja­tus, että kun­ta saisi tulon­sa jostain yhteis­es­tä kas­sas­ta – vaikka­pa vain val­ti­ol­ta ja menoi­hin­sa korvaukset?

Tulo­jen puoles­ta suurin osa Suomen kun­nista on tässä tilanteessa. Ylivoimainen enem­mistö Suomen kun­nista on niin san­otun vero­tu­lo­jen tasauk­sen piiris­sä. Niille taataan (noin) 92 pros­ent­tia keskimääräi­sistä vero­tu­loista asukas­ta kohden. Oma­l­la rahoituk­sel­la on yhtä vähän vaiku­tus­ta kuin toimeen­tu­lo­tukea saa­van ansio­tu­loil­la. Ope­tus­puolel­la taas val­tio antaa oppi­laan mukana tule­vaa rahaa oppi­laitok­sille suun­nilleen niin paljon kuin yhden oppi­laan koulut­ta­mi­nen mak­saa. Tuo raha tulee osit­tain val­tion vero­tu­loista, osit­tain se kerätään kaik­il­ta kun­nil­ta euroa/asukas ‑perus­teel­la. Kun­tien omista rahoista ei ope­tus­toimes­sa tosi­asi­as­sa ole kyse.

On perustel­tua, että kun­nat hyö­tyvät jotain siitä, että ne houkut­tel­e­vat alueelleen työ­paikko­ja ja siten ylläpitävät työl­lisyyt­tä. Tämä kan­nustin ei toi­mi kun­tako­htais­es­ti vaan seu­tuko­htais­es­ti, kos­ka töis­sä käy­dään kun­tara­jo­jen yli.  Tämän takia kan­nat­taa säi­lyt­tää kaupunkiseu­tuko­htainen vero­tu­lo­jenkeräämi­nen ainakin osit­tain, mut­ta kun­nan­ra­jat kan­nat­taisi unohtaa.

Jos näin tehtäisi­in, kun­tien väli­nen yhteistyö voisi sujua kuin ras­vat­tu. Esimerkik­si niille asun­not­tomille Helsin­ki voi todel­la olla parem­pi paik­ka kuin Olari. Kun menot mak­se­taan yhdessä, sijain­nista voidaan keskustel­la vil­pit­tömäm­min. Helsin­gin pitäisi oikeas­t­aan tukea Keilaniemen työ­paik­ka-alueen men­estys­tä, kos­ka Keilanie­mi on hyvä paik­ka työ­paikoille; Espoon ja Van­taan taas kan­nat­taisi tukea Pasi­lan men­estys­tä, kos­ka Pasi­laan pääsee kaikkialta.

Kun­tien ei kan­nat­taisi ajaa alas sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Vaik­ka yksi kun­ta pääsee köy­histä eroon epä­sosi­aalisel­la asun­topoli­ti­ikalla, koko seu­tu ei pääse. Jos kaupun­gin vuokrat­alo­ja olisi paljon nyky­istä enem­män, niiden asu­jaimis­to olisi paljon tavanomaisem­pi – kuten se on vaikka­pa Berli­inis­sä. Suurin osa ihmi­sistä halu­aa vain asua tur­val­lis­es­ti, eikä yhdis­tää asum­ista elämän­sä suurim­paan taloudel­liseen uhkapeliin.

(Vesa Peip­inen, enti­nen talon­va­l­taa­ja ja nykyi­nen asun­to­lau­takun­nan puheen­jo­hta­ja otti min­u­un yhteyt­tä ja ker­toi, että Helsin­gin asun­to­lau­takun­ta pyrkii ”keskilu­okkaista­maan” kaupun­gin vuokra-asun­to­jen asu­jaimis­toa siten, että joukos­sa on run­saasti työssä käyvää, vuokransa itse mak­savaa. Tämä on hyvä. Tätä on vaa­dit­tu pitkään, mut­ta nyt se siis lop­ul­ta tapah­tuu. Myös taloko­htainen seg­re­gaa­tio on seg­re­gaa­tio­ta. Tämä olisi oikeas­t­aan oman postauk­sen­sa aihe.)

Tehtäköön metropoli­hallinnolle mitä hyvän­sä, olen­naista on tasa­ta tulot ja menot metropo­lialueen sisäl­lä. Ote­taan sosi­aali- ja ter­vey­den­hoidon rahoi­tus ja strate­gi­nen johto metropoli­hallinnolle, kuten se Ruot­sis­sakin on lääneil­lä. Samoin yleiskaavoitus ja asun­topoli­ti­ik­ka. Kerät­täköön verot pääosin metropoli­hallinnolle. Peruskun­nil­la voisi olla rajoitet­tu veronkan­to-oikeus. Voisi ajatel­la, että kun­nal­lisvero menisi 15 pros­ent­ti­in asti metropoli­hallinnolle ja tulot tämän ylit­tävästä veros­ta peruskun­nalle. Metropoli­hallinto toki jakaisi rahaa peruskun­nille, eikä käyt­täisi tuo­ta kaikkea itse.

Jos sään­nöt tehdään sel­l­aisik­si, ettei vilp­pi kan­na­ta, yhteistyökin voi toimia hyvin, eikä kun­tien lukumäärä olisi enää ongelma.

39 vastausta artikkeliin “Kuntien välinen kilpailu raaistuu (3). Mitä pitäisi tehdä?”

  1. Mik­si tähän pitäisi rak­en­taa jotain kaupunkiseu­tu­ja? Monis­sa mais­sa (esim. Ran­skas­sa ja Bri­tan­ni­as­sa) ter­vey­den­hoito jne ovat yksinker­tais­es­ti val­tion organ­isoimia toim­into­ja, eikä kun­nil­la ole niis­sä roolia.

    Ja näin­hän se luon­te­vaa onkin: jos val­tio säätää, mitä hoito­ja pitää antaa ja kenelle, ja mis­sä ajas­sa, jne, niin val­tion on var­maan paras organ­isoi­da tämä itse, kos­ka mitään paikallista päätän­tä­val­taa tai asiantun­te­mus­ta ei tarvita.

  2. Tähän suun­taan juu. Mut­ta eikö nyt uud­is­te­ta vähän reip­paam­min: kaikkien keskeis­ten palvelu­jen organ­isoin­ti val­tio­ta­solle. Ihan niinkuin meil­lä ei ole kun­nal­lisia poliisilaitoksiakaan.
    Paikallis­demokra­tia? Paskat, mulle ainakin riit­tää eduskuntavaalit.

  3. Idea on var­maan hyvä… on paljon parem­pi jos pääkaupunkiseu­tu kil­pail­isi Tam­pereen ja tallinnan kanssa sen sijaan että pää­vas­tus­ta­ja näyt­tää ole­van Nurmijärvi.

    Yksi epäi­lyk­sen aihe tuos­sa tosin on se, että “ahtaa­jien” puolue saa liikaa kan­na­tus­ta ja mei­dät kaik­ki ahde­taan joi­hinkin beton­isi­in kanakoppei­hin. Kaupunkien väli­nen kil­pailu on hyvä asia siinä suh­teessa, että jos yksi kaupun­ki kan­nat­taa “ahtaamista”, niin muut voivat sit­ten suosia väl­jem­pää asumista.

  4. Minus­ta mie­lenki­in­toisin tapa vähen­tää nyky­istä kun­tien välistä kil­pailua / vääristymiä olisi hoitaa kun­tien perusvelvoit­tei­den rahoi­tus kokon­aan val­tion kaut­ta. Val­tio siis keräisi verot koko maas­ta, ja mak­saisi niistä sit­ten kun­nille sopi­van sum­man per asukas, per oppi­las, per van­hus, per hen­gi­tyshal­vaus­poti­las jne.

    Mak­set­tu­ja sum­mia voi muut­taa tarpeen mukaan. Joil­lain aloil­la voi myös harki­ta kuor­man jakoa tasais­es­ti eri kun­nille — vaikka­pa yksit­täiselle kun­nalle tule­via mak­su­ja tarpeen mukaan nostamalla/laskemalla. Voisi olla esimerkik­si perustel­tua vaa­tia, että toimeen­tu­lotuen varas­sa elävät jae­taan melko tasais­es­ti koko maahan.

    Peri­aat­teessa mak­sut oli­si­vat saman suu­ruiset kaikkial­la maas­sa (tas­apain­ot­taakin voi jos on perustel­tu tarve).

    Myös pienet kun­nat toimi­si­vat ihan ok tässä mallis­sa. Van­hus­ten­hoito voidaan toteut­taa aivan yhtä hyvin pienis­sä kuin suuris­sa kun­nis­sa. Sairaan­hoi­dos­sa mikään kun­ta (pait­si Helsin­ki) ei ole riit­tävän suuri pyörit­tämään kaikkia mah­dol­lisia erikoisyk­siköitä, joten nämä hom­mat tarvit­se­vat nykyiseen tapaan yhteistyötä val­takun­nal­lisel­la, maakun­nal­lisel­la ja naa­purikun­tien yhteistyönkin tasol­la. Pienet kun­nat voivat sil­tu hyvin toimia perusyk­sikköinä, ja ainakin paikallis­demokra­t­ian yksikköinä, jot­ka päät­tävät mis­tä yhteistyötä vaa­ti­vat palve­lut hankitaan

    Kaupunkiseudut eivät vält­tämät­tä tarvit­sisi eril­lisiä kas­so­ja, sil­lä mak­sut hoitaisi pääosin val­tio. Kaupunkiseu­tu­jen, maakun­tien ja naa­purikun­tien yhteistyössä riit­täisi se, että näi­den val­ti­ol­ta saa­mat rahat (tai osa niistä) laitet­taisi­in yhteen kas­saan kun­tien välisen yhteistyöe­li­men (esim. yhteinen sairaala) käytet­täväk­si. Kun­tien välisen yhteistyön ei tarvitse nou­dat­taa samo­ja rajo­ja joka alalla.

    OS: “On perustel­tua, että kun­nat hyö­tyvät jotain siitä, että ne houkut­tel­e­vat alueelleen työ­paikko­ja ja siten ylläpitävät työllisyyttä.”

    Tätä kikkaa voisi kyl­lä käyt­tää jois­sain tilanteis­sa, mut­ta perus­mallis­sa se ei mielestäni ole tarpeen. Kyl­lä fir­mo­jen tuet voi mak­saa fir­moille suo­raankin, jos tuet ylipäätään ovat tarpeen (talouden rak­en­teen pitäisi olla riit­tävän toimi­va muutenkin).

    Kun­nat luopuisi­vat suures­ta osas­ta nyky­istä vero­tus­taan, sil­lä tulot tuli­si­vat pääosin val­ti­ol­ta. Kun­tien itsenäisen vero­tu­soikeu­den voisi kuitenkin pitää jatkos­sakin. Itse säätämil­lään veroäyreil­lä ne voisi­vat kehit­tää kun­taa halu­a­maansa suun­taan — vaikka­pa rak­en­taa uima­halle­ja tai tar­jo­ta paran­net­tu­ja palvelui­ta vanhuksille.

    Myös yhteisövero ja kaikki­nainen rikkai­ta tule­va lisä­tu­lo kun­nille voitaisi­in ohja­ta pääosin val­ti­olle. Näin sik­si, että perus­palvelu­iden tuot­ta­mi­nen kun­ta­laisille on peri­aat­teessa yhtä kallista köy­hille ja rikkaille. Näin kil­pailu fir­moista ja rikkaista asukkaista vähenisi. Nykyiseen vero­tus­malli­in on jo totut­tu, mut­ta min­ulle on jäänyt hie­man hämäräk­si, mik­si lap­pi­laiset joutu­vat mak­samaan keskimäärin korkeampia vero­ja kuin muut suo­ma­laiset, ja mik­si rikkaiden asut­tamis­sa kun­nis­sa vero­jen pitäisi olla alhaisim­mat (kun­tien hyvin hoidet­tu talous olisi yksi peruste, mut­ta usein kyse ei ole tästä, vaan vain siitä, että prus­palvelui­hin menee vain kiin­teä sum­ma per asukas).

    Vero­tu­lo­jen tasaus on tosi­aan jo siirtänyt yhteiskun­taamme tähän suun­taan. Kaikkien perus­palvelu­iden kulu­jen jakami­nen tasan toteut­taisi jo nyt osin voimas­sa ole­van mallin paljon yksinkertaisemmin.

  5. Mihin yksi kaupunkiseu­tu lop­puu ja mis­tä seu­raa­va alkaa. Mis­sä menisi Tam­pereen ja Helsin­gin raja? Onko välis­sä Hämeen­lin­nan seu­tu, vai las­ke­taanko se jom­paan kumpaan kaupunkiseu­tu­un? Kumpaan?

  6. En oikein usko, että meil­lä on varaa enää hyv­in­voin­ti­val­tioon nyky­muo­dos­saan. Koh­ta hyv­in­voin­ti­val­tioo­ta on jäl­jel­lä yksi: Nor­ja. Öljymil­jardeil­la saa kaikkea kivaa. 

    Hyv­in­voin­ti­val­tios­sa on piirteitä, jot­ka kan­nat­taa pyrk­iä säi­lyt­tämään. Tolku­ton­ta ter­vey­den­huol­lon byrokra­ti­aa en laske niihin. 😉

  7. Mihin yksi kaupunkiseu­tu lop­puu ja mis­tä seu­raa­va alkaa. Mis­sä menisi Tam­pereen ja Helsin­gin raja? Onko välis­sä Hämeen­lin­nan seu­tu, vai las­ke­taanko se jom­paan kumpaan kaupunkiseu­tu­un? Kumpaan?

    Tähän voitaisi­in käyt­tää tilas­toa kun­ta­lais­ten pen­delöin­nistä. Jos kun­nas­ta A kävisi töis­sä kun­nas­sa B (esim) yli 10% asukkaista, kuu­luisi kun­ta A kun­nan B alueeseen. Jos kun­nas­ta käytäisi­in töis­sä kahdessa kun­nas­sa yli tämän rajan, kuu­luisi kun­ta siihen jos­sa työssäkäyviä on enem­män. Samoin tämä toimisi rekur­si­ivis­es­ti, eli jos kun­ta B kuu­luisi kun­nan A alueelle, ja C B:lle, oli­si­vat kaik­ki samaa aluet­ta. Näin kaupunkiseu­tu­jen alue vas­taisi sen asukkaiden pääasial­lista työssäkäyn­tialuet­ta. Kaupunkiseu­tu­ja pitäisi myös päivit­tää sään­nöl­lisin väli­a­join vas­taa­maan muut­tunei­ta olosuhteita.

    Tilas­tokeskuk­sel­la olisi valmis tilas­to pen­delöin­nistä kun­nit­tain, mut­ta valitet­tavasti vain maksullisena 🙁

  8. Kun­nat ovat näin pienessä maas­sa melkoisia turhakkei­ta, byrokra­t­ian juok­suhau­to­ja ja kankku­lan kaivoja.

  9. OS kir­jot­ti:

    “Vesa Peip­inen, enti­nen talon­va­l­taa­ja ja nykyi­nen asun­to­lau­takun­nan puheen­jo­hta­ja otti min­u­un yhteyt­tä ja ker­toi, että Helsin­gin asun­to­lau­takun­ta pyrkii ”keskilu­okkaista­maan” kaupun­gin vuokra-asun­to­jen asu­jaimis­toa siten, että joukos­sa on run­saasti työssä käyvää, vuokransa itse mak­savaa. Tämä on hyvä. Tätä on vaa­dit­tu pitkään, mut­ta nyt se siis lop­ul­ta tapah­tuu. Myös taloko­htainen seg­re­gaa­tio on seg­re­gaa­tio­ta. Tämä olisi oikeas­t­aan oman postauk­sen­sa aihe.”

    Onko tämämitään uut­ta? Jos oikein muis­tan Helsin­gin kaupun­gin vuokra-asun­toaj on siinä 50.000. tot­takai joukkoonn mah­tuu kaiken­laista pipoa, mut­ta suurin osa asukkaista on käsit­tkäskeni työssäkäyvää, kun­nol­lista poruk­ka, tais itten elkeläisiä. Ehkä koko vuokraa ei ykisnhuok­ta­ja pysty aina yksin maksamaan.

  10. Hel­poin­ta olisi laskea noiden kun­tien määrä tuonne sadan paikkeille. Jos ei vapaae­htois­es­ti onnis­tu, hal­li­tus voisi ottaa tussin ja suomenkar­tan ja piir­rel­lä uudet suurkunnat.

    Samal­la voisi lopet­taa maakun­nat ja muut hölmöilyt.

    Kun­tien koon määräy­tymi­nen sil­lä, että ehtii hevosel­la asioille on aikansa elänyt.

  11. “illoin kun­tien ei tarvit­sisi väl­tel­lä kalli­ita, paljon palvelu­ja tarvit­se­via asukkai­ta eikä yrit­tää houkutel­la kepu­likon­stein asukkaik­seen suu­rit­u­loisia veron­mak­sajia tai rajo­jen­sa sisäpuolelle men­estyviä yrityksiä.”

    Ei tarvi väl­tel­lä, eikä kyl­lä huole­htia ennaltaehkäisystäkään.

    “os kaupun­gin vuokrat­alo­ja olisi paljon nyky­istä enem­män, niiden asu­jaimis­to olisi paljon tavanomaisem­pi – kuten se on vaikka­pa Berliinissä. ”

    Mik­si ihmeessä kun­nan vuokrat­alo­ja pitäisi olla nyky­istä enem­män? Mitä ihmeen järkeä on rak­en­taa niitä keskilu­okalle? Mik­si kun­ta tek­isi nuo asi­at paljon parem­min kuin markkinat?

  12. 10–15 vuo­den sisäl­lä joko val­tioneu­vos­to tai me itse heräämme siihen, että seudun yhteistyötä on lisät­tävä, ja metropoli­hallintoa selkeytettävä. 

    Nyt metropoli­hallinto on epä­selvä kun­tay­htymien ja muiden liit­to­jen häkkyräkokoelmä, jol­la hoide­taan ilman suo­raa edus­tuk­sel­lista demokra­ti­aa ihmisille hyvin merk­i­tyk­sel­lisiä palvelu­ja aina sairaan­hoi­dos­ta joukkoli­iken­teeseen. Nämä asi­at ovat niin tärkeitä, että näistä tulisi päät­tää suo­ril­la kansan­vaaleil­la valit­tut henkilöt.

    Kak­si­por­taises­sa suo­ril­la kansan­vaaleil­la val­i­tus­sa aluekun­ta­mallis­sa seu­tu­ta­so voisi päät­tää yleiskaavas­ta, ter­vey­den­huol­losta ja sairaan­hoi­dos­ta, jatkok­oulu­tuk­ses­ta, joukkoli­iken­teestä, kir­jas­toista, van­hus­palveluista, kun taas kaupungi­nosan val­tu­us­to ase­makaavas­ta, peruskoiluista ja muista paikalli­sista asioista.

    Tärkeää on että vas­tuu, val­ta ja verora­hat ovat suo­ril­la kansan­vaaleil­la val­i­tu­il­la val­tu­ute­tu­il­la, jot­ta demokra­tia toimi.

  13. Hyvä Pekka Taipale!

    Näin juuri, kun­nat eivät ole oikea yksikkö tuot­ta­maan tai mak­samaan tai tilaa­maan mitään sairaan­hoitopalvelua. Tuol­laiset pitäisi ottaa kun­nil­ta pois kokonaan.

    Ain­oa järkevä tapa toimia olisi jär­jestää val­takun­nalli­nen palvelu val­tion toimes­ta jos sen ker­ran pitää olla julk­ista toimintaa.

    Jos sit­ten tehtäisi­in vielä järkevämpi liike ja yksi­ty­is­tet­täisi­in koko hom­ma tilaamis­es­ta läh­tien ihmisille niin oltaisi­inkin jo automaat­tis­es­ti kestävässä ja jous­tavas­sa jär­jestelmässä. Mut­ta yksi­ty­istämiseen ei tai­da Suomes­sa olla mitään mah­dol­lisuuk­sia, kun oikeis­to­laisim­matkin ihmiset halu­a­vat julk­isia palvelui­ta, jot­ka määrit­telee Eduskun­ta ja mak­saa joku muu yhteis­es­tä pussista.

    Sinän­sä tietysti käsit­tämätön­tä. Kyl­lä minä halu­aisin päät­tää ihan itse mihin rahani käytän myös sairaan­hoidon osalta.

  14. Eikö myös USA:ssa kaupunkien (city, town, munic­i­pal­i­ty) ulkop­uolelle jäävien aluei­den palve­lut ovat suo­raan (osa)valtion vas­tu­ul­la. Eikö Suomes­sa voisi ajatel­la että kun­ti­in kuu­lu­vat ain­oas­taan niiden keskus­taa­ja­mat ja syr­jäseudut ovatkin suo­raan val­tion alaisi­na. Näiltä alueil­ta verora­hat kerät­täisi­in val­tion vero­pros­entin mukaan ja kun­tien alueil­la voisi sisäisi­in menoi­hin per­iä kun­taveroa. Palve­lut oli­si­vat vaa­ti­ma­ton­ta perus­ta­soa, joka alueille muut­taville myös etukä­teen ilmoit­tet­taisi­in (ei taa­ta julk­ista liiken­net­tä, koulukul­je­tuk­sia tai koti­sairaan­hoitoa jos menet rak­en­ta­maan uuden omakoti­talon keskelle metsää).

  15. Olen pitkälti samoil­la lin­joil­la Osmon kanssa. Kun­tien itse­hallinto oli keskeistä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa raken­net­taes­sa, sil­lä se mah­dol­listi jokaiselle kun­nalle mah­dol­lisu­u­den organ­isoi­da vähäiset palvelun­sa oman kun­nan asukkaiden pref­er­enssien mukaisesti.

    Sit­tem­min on tapah­tunut paljon. Val­tio ohjaa palve­lu­tuotan­toa normeil­la hyvin raskaasti, mikä kaven­taa merkit­tävästi itse­hallintoa. Toisaal­ta palvelu­jen kus­tan­nus­rakenne on muut­tumas­sa koko ajan pääo­maval­taisem­paan suun­taan, mikä vaatii toim­into­jen keskit­tämistä kus­tan­nuste­hokku­u­den saavut­tamisek­si. Tässä ympäristössä itse­hallinto on varsin vähäistä ja kun­nil­la on lähin­nä mak­sa­jan rooli.

    Itse lähtisin perkaa­maan kun­tien nyky­isiä toim­into­ja sys­temaat­tis­es­ti läpi ja miet­tisin, mil­laises­sa mit­takaavas­sa mitäkin toim­intaa kan­nat­taa johtaa. Paras-han­ke lähti 50 000 asukkaan ole­tuk­ses­ta, mut­ta nykyi­nen kun­ta­malli tekee kun­tien yhteistyöstä liian raskas­ta. Sik­si olisikin syytä lis­ta­ta kaik­ki ne toimin­not, joiden jär­jestämi­nen ei kun­tarak­en­teessa ole enää mielekästä. Sosi­aali- ja ter­veystoi­mi sekä ope­tus­toi­mi tule­vat nopeasti mieleen.

    Toisaal­ta tiet­tyjä toim­into­ja voi olla perustelua tehdä jatkos­sakin nyky­is­ten kun­tien tasolla.

  16. Vai että kaik­ki vaan val­ti­olle… tästähän on koke­muk­sia monis­sa Itä-Euroopan maissa.
    Parem­pi olisi pois­taa val­tio kokon­aan säh­läämästä ja antaa kun­tien hoitaa palve­lu­tuotan­to — mikä tietysti edel­lyt­täisi elinkelpoisia kun­tia (tai toimi­vaa maakun­ta­hallintoa Kain­u­un malliin).

  17. Ei enää mitään ylimääräistä hallinto­ta­soa ja kaupunkiseu­tukas­saa! Sillekin tarvit­taisi­in johto ja toteu­tushenkilökun­ta = lisää byrokra­ti­aa entis­ten päälle.

    Kuten tääl­lä on jo ehdotet­tu, mikä estää keräämästä kaikkia vero­ja val­tion kas­saan ja jaka­mas­ta niitä kun­nille jonkun tasa-arvoisen ja kat­ta­van sys­teemin kaut­ta? Kun­tien hallinto voisi toki edelleen päät­tää, mitä rahoil­la tehdään, mut­ta enti­nen kor­vamerkkaus­malli näyt­ti toimi­van kaikki­aan parem­min. Nykyään­hän esim. kult­tuurin val­tiono­su­us käytetään sote-puolella… 

    Pro­gres­si­ivisel­la val­tion­verol­la jätet­täisi­in his­to­ri­aan myös kun­nal­lisvero, joka on tasavero ja sik­si epäreilu.

  18. Osmo sanoo,

    Olen tul­lut yhä vain vaku­ut­tuneem­mak­si, että peruskun­ta on väärä yksikkö vas­taa­maan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoituksesta. 

    Ja minä,

    Kap­pas vaan, havain­tosi on min­ulle kyl­lä uusi. Itse olen paasan­nut vuosia, että eduskun­ta mätkii lait ja kun­ta­parka joutuu mak­samaan viu­lut. Sairaan­hoito pitäisi siirtää kokon­aan val­ti­olle. Kymen­laak­sos­sa on hyvä esimerk­ki siitä, mitä tulee, kun kun­nat suh­muroi­vat keskenään alueen erikoissairaanhoitoa.

  19. Muuten joo mut­ta se alue­tu­ki on syytä jät­tää tästä pois, mak­se­taan ja tapel­laan asi­as­ta erik­seen. Muuten käy niin että Vara-Närppeksen kun­ta rak­en­taa luodolle asun­not­tomille pari mökkiä kun val­tio ker­ran mak­saa ja paikallisel­la tim­puril­la on kun­nan­val­tu­us­to­toimes­ta huoli­mat­ta luppoaikaa. 🙂

    Mut­ta eril­lais­ten kun­nalle kalli­iden eri­ty­is­ryh­mien kulut kyl­lä pitäisi siirtää val­tion mak­set­tavak­si. Tämä tarvit­taisi­in jo sik­sikin että van­huk­set ja vam­maiset voi muut­taa, se ettei se käytän­nössä usein onnis­tu on jo jokusen ker­ran todet­tu perusta­lain vastaiseksi.

    Samoin niis­sä val­tiono­suuk­sis­sa pitäisi ottaa paikalli­nen kus­tan­nus­ta­so huomioon. Asun­not nyt vaan mak­saa enem­män ja palkat on korkeampia kaupungeissa.

  20. Hal­li­tus on näköjään menet­tänyt otteen­sa . Meil­lä ei ole enää Suo­mi val­tio­ta vaan 350 keskenään ja sisäis­es­ti kil­pail­e­vaa ruhtinaskuntaa.

    Täl­laises­sa ympäristössä ei voi­da saavut­taa mihinkään asi­aan mitään parannusta.
    Päin­vas­toin , tehokku­us ja palve­lu­ta­sot kärsivät

  21. “Val­tio ohjaa palve­lu­tuotan­toa normeil­la hyvin raskaasti, mikä kaven­taa merkit­tävästi itsehallintoa.“ ‘

    Jos halu­taan, että kaikkil­la on yht­eneväi­nen palve­lu­ta­so niin normio­h­jaus on yhteneväinen.
    Tuotan­to­tapo­ja voidaan vai­hdel­la mut­ta pros­essin on olta­va mitat­tavis­sa yhteneväisesti
    Esim MacD­nald­isn mit­tar­it vat smat USA:ssa kuin Inti­as­sakin ja pros­es­sit samanlaisia.
    Tun­tu­isi oudol­ta, että Suomen kaltai­sis­sa homogeeni­sis­sa olo­suhteis­sa ei saataisi aikan tasalaatuista

  22. Amae:

    Pro­gres­si­ivisel­la val­tion­verol­la jätet­täisi­in his­to­ri­aan myös kun­nal­lisvero, joka on tasavero ja sik­si epäreilu.

    Tuo on yleinen harhalu­u­lo. Todel­lisu­udessa kun­nal­lisvero on työ­tu­lo- ja perusvähen­nys­ten joh­dos­ta selkeän pro­gres­si­ivi­nen. Efek­ti­ivi­nen kun­nal­lisvero­pros­ent­ti kas­vaa läh­es lin­eaaris­es­ti 0%-16% palkkat­u­lo­jen noustes­sa 4000 eurosta 30000 euroon.

    Tässä link­ki kuvaa­jaan jos­ta kun­nal­lisveron pro­gres­si­ivi­su­us hyvin ilmenee:
    http://www.veronmaksajat.fi/File/d5e6da04-77ad-464f-9a9a-b202dec294a9/Kunnallisveron_osuus_palkkatulosta.pdf

  23. Ville: “Hel­poin­ta olisi laskea noiden kun­tien määrä tuonne sadan paikkeille…”

    Hel­poin­ta var­masti, mut­ta siinä ei ole mitään järkeä. 😀 Sata kun­taa tarkoit­taisi noin 54 000 asukas­ta keskimäärin, minkä tiede­tään ole­van liian suuri yksikkö. Tehokku­us­mak­sim­i­han tun­netusti on 10 000 — 40 000 asukkaan välil­lä (Suomes­sa muu­ta­ma vuosi sit­ten 16 000).

    Oikea kun­tamäärä Suomes­sa on 250 — 300 kun­taa. Tärkein­tä on huo­ma­ta, että samal­la kun pieniä yksiköitä yhdis­tel­lään (mikä on joskus ihan hyvä jut­tu) on liian suuret pystyt­tävä pilkkomaan. 😉

  24. Liian van­ha
    Jos halu­taan, että kaikkil­la on yht­eneväi­nen palve­lu­ta­so niin normio­h­jaus on yhteneväinen.

    Mik­si ihmeessä kaikil­la pitäisi olla yht­eneväi­nen palve­lu­ta­so? Kun­tien pitäisi antaa päät­tää mah­dol­lisim­man mon­es­ta asi­as­ta itse. Esimerkik­si koulu­jen ryh­mäkoko­ja ei todel­lakaan pidä alkaa säätelemään Helsingistä.

  25. Ja kun val­tioiden väli­nenkin kil­pailu tode­taan haitallisek­si, niin eiköhän anneta EU:n hoitaa kaiken 🙂

    Sit­ten vähän vakavammin:

    Helsin­gin asun­to­lau­takun­ta pyrkii ”keskilu­okkaista­maan” kaupun­gin vuokra-asun­to­jen asu­jaimis­toa siten, että joukos­sa on run­saasti työssä käyvää, vuokransa itse maksavaa 

    Mikä ihmeen jär­ki tässä on? Jos kun­nan vuokra-asun­not ovat sub­ven­toitu­ja (eli siis samavuokraisi­in vapaan rahan asun­toi­hin ver­rat­tuna laadullis­es­ti tai sijain­nil­lis­es­ti parem­pia), niin mikä on peruste, jol­la itse vuokransa mak­samaan pystyvät niihin kaupun­gin asun­toi­hin val­i­taan? Jos taas vuokrat ovat samaa luokkaa kuin yksi­tyisel­lä puolel­la, mihin sitä kun­taa tässä tarvitaan? 

    Muistapa se keskustelu niukko­jen hyödykkei­den jakamis­es­ta. Kaupun­gin vuokra-asun­not ovat juuri yksi täl­lainen. Jos siitä perus­teesta luovu­taan, että ne varataan vain ja ain­oas­taan niille, joil­la ei muuten olisi edes kat­toa pään pääl­lä, niin eikö oikeu­den­mukainen tapa jakaa ne ole sil­loin huu­tokaup­paami­nen, mikä taas johtaa siihen, että niiden vuokrat aset­tuvat samalle tasolle kuin yksityistenkin?

  26. tpyy­lu­o­ma:

    Mut­ta eril­lais­ten kun­nalle kalli­iden eri­ty­is­ryh­mien kulut kyl­lä pitäisi siirtää val­tion mak­set­tavak­si. Tämä tarvit­taisi­in jo sik­sikin että van­huk­set ja vam­maiset voi muut­taa, se ettei se käytän­nössä usein onnis­tu on jo jokusen ker­ran todet­tu perusta­lain vastaiseksi.

    Tuo perus­tus­lain vas­tainen tilanne, jos­sa van­huk­set ja vam­maiset eivät voi vapaasti vali­ta kotikun­taansa, on kor­jat­tu vuo­den 2011 alusta.

    Lain­säädän­töä on muutet­tu siten, että van­hus tai vam­mainen voi muut­taa uuteen kun­taan joka lähet­tää laskun edel­liseen kotikun­taan. Lain­aus hal­li­tuk­sen esityksestä:

    “Uusi kotikun­ta vas­taisi palvelu­jen jär­jestämis­es­tä, mut­ta aiem­pi kotikun­ta vas­taisi palveluista ja niiden vält­tämät­tömistä liitän­näis­palveluista aiheutu­vista kus­tan­nuk­sista uudelle kotikun­nalle niin kauan kuin henkilö on näi­den palvelu­jen piiris­sä, jolleivät kun­nat keskenään toisin sovi. ”

    Tässä uud­es­ta laista voi seu­ra­ta aikamoinen lisär­a­situs maaseudun muut­to­tap­pioaluei­den köy­hille kun­nille, kun van­huk­set muut­ta­vat las­ten­sa koti­paikkakun­nille ruuh­ka-Suomeen, jos­sa hoiva­palve­lut ovat kalli­impia toteut­taa ja van­has­ta kotikun­nas­ta vähenevät van­hus­ten­hoidon työpaikat.

    Link­ki eduskun­nan sivuille:
    http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+101/2010

  27. pekka, katos vaan, men­nyt mul­ta ohi. Asia ei ole henk.koht. ole ollut aku­ut­ti. Hyvä että on kor­jat­tu, mut­ta tuo on kyl­lä kun­nille hankala.

  28. “Lain­säädän­töä on muutet­tu siten, että van­hus tai vam­mainen voi muut­taa uuteen kun­taan joka lähet­tää laskun edel­liseen kotikun­taan. Lain­aus hal­li­tuk­sen esityksestä:”

    Van­hus tai vam­mainen voi muut­taa mikäli uudelta paikkakunnal­ta löy­tyy hoitopaikko­ja ja kun­nat pää­sevät yksimielisyyten kuluista eli tuo muut­to-oikeus on varsin teoreettinen

  29. “Esimerkik­si koulu­jen ryh­mäkoko­ja ei todel­lakaan pidä alkaa säätelemään Helsingistä.”

    Nyt­ki pyritään mak­simi­in aina kun on mah­dol­lista mut­ta syr­jäseuduil­la lap­sien vähäisyy­den vuok­si on toki pienem­piä luokkia ja näin olisi val­tio­jo­htoises­sa koulujärjestelmässäkin.

    Ei luokkakoko mikään suuri lisäar­von tuot­ta­ja ole, koulun vaiku­tus on 5 % oppi­laan menestyksessä.

    Mitä tulee ter­vey­den­hoitoon niin ei ole väliä onko ter­vy­den­hoito kun­nalli­nen vai valtiollinen.
    Nyt itse asi­as­sa pikkukun­nista on vaikea päästä erikois­sairaan­hoitoon, kos­ka muu­ta­ma vaka­va sairaus kaataa kun­nan talouden

  30. Amae: “Ei enää mitään ylimääräistä hallinto­ta­soa ja kaupunkiseu­tukas­saa! Sillekin tarvit­taisi­in johto ja toteu­tushenkilökun­ta = lisää byrokra­ti­aa entis­ten päälle.”

    Ja siis nykyisessä yhteistyövi­idakos­sa kun­tay­htym­i­neen, isän­täkun­ti­neen, yhteistyö­sopimuksi­neen, liike­laitoksi­neen, osakey­htiöi­neen, kil­pailu­tuksi­neen jne. ei ole mitään byrokra­ti­aa? Kyl­lä se “ylimääräi­nen” hallinto­ta­so järkeistäsi toim­into­ja perusteellisesti.
    Itse selvitin joskus noin 10 vuot­ta sit­ten Varsi­nais-Suomen kun­tien välistä yhteistyöverkos­toa ja löysin 56 kun­nan väliltä 933 yhteistyö­muo­toa — ja määrä oli kas­vanut 5 vuodessa 13%. Tilanne oli hallinnassa?

  31. Metropoli­hallinto pääkaupunkiseudulle,maakuntahallinto lan­delle — siitä se lähtee…
    Näille keskitetään mm. ter­veys- & sosi­aal­i­toi­mi. Kts. Ahve­nan­maa & Kainuu;-)

  32. Liian van­ha:

    Van­hus tai vam­mainen voi muut­taa mikäli uudelta paikkakunnal­ta löy­tyy hoitopaikko­ja ja kun­nat pää­sevät yksimielisyyten kuluista eli tuo muut­to-oikeus on varsin teoreettinen.

    Kun­tien ei tarvitse päästä yksimielisyy­teen kuluista, uusi kotikun­ta saa tar­jo­ta vas­taa­vat palve­lut kuin van­huk­sel­la on van­has­sa kun­nas­sa ja lasku läh­tee van­haan kuntaan.

  33. Liian van­ha
    Ei luokkakoko mikään suuri lisäar­von tuot­ta­ja ole

    Eli kaiken jär­jen mukaan ei ole mitään mieltä säätää sitä keskusjohtoisesti.

  34. Tämä oli tärkeä kir­joi­tus! Toiv­ot­tavasti Helsin­gin päät­täjät niin vihreis­sä kuin muis­sakin ryh­mis­sä ymmärtäi­sivät tämän. Oikeas­t­aan kaik­ki ter­veyshallinnon ja ‑talouden asiantun­ti­jat kan­nat­ta­vat sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden siirtämistä pois kun­nil­ta (esim. tänään: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=24153). Kun­tapäät­täjille sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden rahoituk­sen ongel­mat tun­tu­vat ole­van kuitenkin aivan vieras asia, vaik­ka sote-palvelu­iden rahoi­tus vas­taa noin puol­ta kun­tien menoista.

    Suure­na ongel­mana on, että tässä maas­sa tehdään samaan aikaan sekä kun­tarak­en­teen uud­is­tus­ta että sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden rak­en­tei­den uud­is­tamista, mut­ta ne tapah­tu­vat toi­sis­taan eril­lään. Minus­ta on selvää, että kun­tarak­en­teen uud­is­t­a­mi­nen mielekkääl­lä taval­la ei ole mah­dol­lista ennen kuin on päätet­ty siitä, miten sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut jär­jestetään. Jos ja kun tule­vaisu­udessa niiden jär­jestämis­vas­tuu siir­tyy pois kun­nil­ta, niin kun­tien rooli muut­tuu varsin paljon. Tämä olisi syytä nyt huomioida.

  35. “Liian van­ha
    Ei luokkakoko mikään suuri lisäar­von tuot­ta­ja ole

    Eli kaiken jär­jen mukaan ei ole mitään mieltä säätää sitä keskusjohtoisesti.”

    Luokkakoko­ja määritel­lään nytkin oppilaspohjan/kohtuullisen koulumatkan pitu­u­den mukaan.

    Nyt kun­tata­so voi lisätä kulu­ja tekemäl­lä pieniä luokkia vaik­ka oppi­laspo­h­ja riit­täisi suurempiinkin.

    Luokkakoon päät­tämis­es­tä kun­ta­sol­la ei syn­ny mitään lisäar­voa, korkein­taan lisäku­lu­ja ja byrokratiaa.

    Aivan hyvin sen voi tehdä virkamie­skin virkatyönä nor­maalil­la talonpoikaisjärjellä.
    Ei keskitet­ty hallinto tarkoi­ta ‚ettei alueel­lisel­la organ­isaa­ti­ol­la olisi hark­in­taval­ta yksityiskohdissa

  36. “Kun­tien ei tarvitse päästä yksimielisyy­teen kuluista, uusi kotikun­ta saa tar­jo­ta vas­taa­vat palve­lut kuin van­huk­sel­la on van­has­sa kun­nas­sa ja lasku läh­tee van­haan kuntaan.”

    Enpä usko, että toimii noin. Ei toinen organ­isaa­tio voi vapaasti laskut­taa mitä tahansa.
    Ja toisek­si ei viera­s­paikkakun­ta­lainen voi men­nä ohi oman kun­nan asukkaan jonossa.
    Jonos­sa voi joutua ole­maan vuosikauisia.

    Käytän­nössä näitä ongelmia ei ole ratkaistu tuo muut­to-oikeus on edelleen teoreettinen.

    1. Enpä usko, että toimii noin. Ei toinen organ­isaa­tio voi vapaasti laskut­taa mitä tahansa.

      ‘Näin se nyt vain on. Mi9näkään en kyl­lä usko, että tämä toimii, mut­ta se on kokon­aan eri asia.
      Tulee muuten kovia riito­ja siitä, muut­tiko mum­mo kaupunki­in ennen sairas­tu­mis­taan vai vas­ta sen jälkeen.

  37. “Mik­si ihmeessä kaikil­la pitäisi olla yht­eneväi­nen palve­lu­ta­so? Kun­tien pitäisi antaa päät­tää mah­dol­lisim­man mon­es­ta asi­as­ta itse. Esimerkik­si koulu­jen ryh­mäkoko­ja ei todel­lakaan pidä alkaa säätelemään Helsingistä.”

    Mik­si jos­sain pitäisi päästä hoitoon samana päivänä ja toises­sa kolmes­sa kuukaudessa ?
    Aivan turhaa resurssien haaskaus­ta miet­tiä sama asia 400 kertaan.

    Ongel­mak­si nois­sa sekavis­sa palve­lu­ta­sois­sa tulee seu­ran­ta eli jokainne kun­ta joutuu rak­en­ta­maan omat pros­essin­sa ja mit­taus­menetlmän­sä ja tarvitt­va tietotekni­ik­ka mak­saa todel­la paljon.
    Se näkyy jo ter­vy­den­hoi­dos­sa, jos­sa jo 1/4 henkilöstöstä työsken­telee IT-sektorilla.
    Jos Suo­mi halu­aa olla Suo­mi oy niin hallinto on keskitettyä.
    Tietysti Suo­mi voi olla myös 400 ruhti­naskun­taa jol­la on 400-ker­taiset hallintoku­lut oy Suo­mi ab verrattuna

Vastaa käyttäjälle Sirpa Siru Kauppinen, Vantaan kaupunginvaltuutettu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.