Kuntien välinen taktikointi raaistuu

Eräs keskeisessä ase­mas­sa ole­va espoolainen vaikut­ta­ja perusteli min­ulle sitä, mik­si on oikein, että Helsin­ki kan­taa suurem­man vas­tu­un asun­not­to­muud­es­ta kuin Espoo suun­nilleen näin: asun­not­toman on luon­te­vam­paa viet­tää aikaansa Hakaniemen torin ympäril­lä kuin jos­sakin espoolaisen omako­tialueen jalka­käytäväl­lä. On myön­net­tävä, että argu­men­tis­sa on jotain perää. Usko olisi kuitenkin vahvem­pi siihen,  että Espoos­sa ajatel­laan vain asun­not­tomien omaa paras­ta, kun hei­dät lähetetään Helsinki­in, jos taloudelli­nen vas­tuu ongel­mas­ta ei siir­ty­isi mukana.

Eräs helsinkiläi­nen kun­nal­lispoli­itikko sanoi joskus, että viisi pros­ent­tia asun­tokun­nista aiheut­taa  80 pros­ent­tia kun­tien net­tomenoista. Tätä lukua ei kan­na­ta siteer­a­ta sel­l­aise­naan, kos­ka pelkään sen tulleen niin san­otusti hihas­ta. Kun tätä päässä lask­ien haarukoi, väite ei kuitenkaan ole aivan pielessä. Selvitän vähän, miten itse sen laskisin:

Ruokakun­nista suurin osa on net­tomak­sajia, kun menoik­si las­ke­taan hei­dän palvelu­jen­sa brut­tomenot ja tuloik­si hei­dän asi­akas­mak­sun­sa, veron­sa ja ne val­tiono­su­udet, jot­ka he ovat tuoneet mukanaan. Koul­u­laiset eivät esimerkik­si mak­sa käytän­nössä mitään, kos­ka ope­tus­toimen val­tiono­su­udet kat­ta­vat osa­puilleen koulu­jen menot. Ter­veyskeskuk­ses­sa mukavaa 90-vuo­tias van­hus ei myöskään mak­sa net­tona aivan tolkut­tomasti, kos­ka hän tuo pelkäl­lä ole­mas­saolol­laan kun­taan 20 000 euroa valtionosuuksia.

Kalli­ita ovat ne koti­taloudet, jot­ka eivät tuo mukanaan lasken­nal­lista val­tiono­su­ut­ta . Las­ten­suo­jelu on kallista (meno­ja tosin nyt tasa­taan kun­tien välil­lä) mie­len­ter­veyspoti­laat tule­vat kalli­ik­si, eräät kroonises5ti sairaat alle 85-vuo­ti­aan tule­vat kalli­ik­si, päi­hdeon­gel­maiset ovat kalli­ita, liikun­tavam­maiset ovat kalli­ita ja niin edelleen.  Itsekin olen ollut kallis vuon­na 2003, kun min­ulle tehti­in avosydänleikkaus.

Jos viisi pros­ent­tia asun­tokun­nista aiheut­taa val­taosan kun­nan net­tomenoista, kätev­in­tä  men­estyä kun­tien välisessä kil­pailus­sa on sysiä tuo viisi pros­ent­tia naa­purikun­ti­in, esimerkik­si asun­not­tomat Espoos­ta Helsinki­in.  Espoolaiset eivät toi­mi tässä väärin. Hei­dät on valit­tu aja­maan Espoon etua ja niin he sit­ten myös tekevät.

Vika on pelisään­nöis­sä. Jos painikil­pailu­jen sään­nöis­sä ei kiel­let­täisi puremista, ei olisi puri­jan vika että hän puree vaan sen joka laati sään­nöt. Kun­tien väliset pelisään­nöt on aset­tanut val­tio. Val­tio on vas­tu­us­sa siitä, että peli on rumaa kos­ka sään­nöt yllyt­tävät rumaan peliin.

Asun­topoli­ti­ikalla voi parhait­en vaikut­taa siihen, kuin­ka paljon kalli­ita asukkai­ta kun­nas­sa asuu. Kun­nan talouden kannal­ta sosi­aalisen asun­to­tuotan­non edis­tämi­nen on varsin epäit­sekästä puuhaa. On oikein ja kohtu­ullista, että etusi­ja kaupun­gin vuokra-asun­toi­hin pääsyssä on ihmisil­lä, jot­ka ovat joutuneet elämässään vaikeuk­si­in. Se taas tarkoit­taa, että rak­en­ta­mal­la kaupun­gin vuokra-asun­to­ja, saa väk­isin asukkai­ta, joista muu­ta väestöä suurem­pi osa on net­tosaa­jia ja tuo­ta viiden pros­entin joukkoa on selvästi yli viisi prosenttia.

Toinen keino on tietysti liiken­nepoli­ti­ik­ka. Eräs sipoolainen vaikut­ta­ja sanoi min­ulle ker­ran, ettei Sipoo halua alueelleen edullista joukkoli­iken­net­tä, kos­ka se toisi väärän­laisia asukkaita.

Kun kaik­ki yhteistyöhankkeet pääkaupunkiseudun kun­tien välil­lä ovat val­uneet hiekkaan, edessä on kun­tien välisen taloudel­lisen kil­pailun raais­tu­mi­nen, ellei suo­ranainen talous­so­ta. Jos­sain seu­raavas­sa postauk­ses­sa tarkaste­len tuon talous­so­dan asetelmia. Var­man häviäjän voin kuitenkin jo julis­taa: huono-osais­ten käy huonos­ti, kun kun­nat alka­vat kil­pail­la keskenään epäsosiaalisuudessa.

47 vastausta artikkeliin “Kuntien välinen taktikointi raaistuu”

  1. Kun­tien välisessä kil­pailus­sa hyvistä ja huonoista veron­mak­sajista Helsin­ki on muta­pain­in häviäjä siitäkin syys­tä, että se on läh­es pakot­tanut vero­tu­lo­ja tuo­vat, akti­ivi-iässä (työssä käyvät lap­siper­heet) ole­vat, muut­ta­maan sinne Sipooseen tai Espooseen. 

    Tuo pakot­ta­mi­nen on tapah­tunut surkeaa kaavoitus- ja asun­topoli­ti­ikkaa apuna käyt­täen. Asun­to­jen hin­nat on päästet­ty karkaa­maan pil­vi­in. Vihreil­lä on poli­it­tise­na toim­i­jana iso vas­tuu kehi­tyk­ses­tä aikanaan Vuosaaren satama­hankkeen viivyt­tämisen vuok­si, patosi­han se Kalasa­ta­man ja Jätkäsaaren asuinaluei­den kaavoituk­sen ja rak­en­tamisen käyn­nistämistä vuos­i­tolkul­la, siten kas­vat­ti kysyn­nän ja tar­jon­nan välistä epä­suh­taa ja aiheut­ti hin­to­jen kohoamista. 

    Ei kaikesta kan­na­ta aina mui­ta syyt­tää, meil­lä Helsingis­sä ei ole oikein ollut sitä her­raon­nea, meille on jostain syys­tä päät­täjäk­si valikoitunut taita­mat­to­mia enem­män kuin muual­la. Äänestäjien tietysti pitäisi kat­soa peili­in ja vali­ta parem­min Helsin­gin etua puous­tavia niin omaan val­tu­us­toon kuin eduskuntaan.

  2. Osmo: Mik­si sit­ten kaik­ki ongel­mat­a­pauk­set pitäisi asut­taa kun­nan rahoila Suomen kalleimpi­in asuntoihin?

    Annetaan tulon­si­ir­rot vain rahana ja vapaus vali­ta asuin­paik­ka ilman, että se vaikut­taa tukiin.

    Asun­not­tomista vielä sen ver­ran, että mielestäni tuo ongel­ma pitää hoitaa kun­toon ennen yhtään musi­ikki­taloa tai Guggen­hen museo­ta. Eli kun­nalle velvol­lisu­us osoit­taa asun­to toimeen­tu­lotuen lisäk­si. (Ei tarvitse olla kun­nan alueella)

  3. Osmo,

    Ja ratkais­usi on, että jae­taan vas­tuu niin laajalle,ettei sitä näy? Pois­sa silmistä, pois­sa mielistä.

    En ole oikein ollenkaan vaku­ut­tunut siitä, että tuo aut­taisi niitä heikon­pio­saisia. En minäkään osaa hyviä vai­h­toe­hto­ja esit­tää, mut­ta tuo “sotimi­nen” pitäisi asian ainakin tapetil­la. Se voi olla hyväkin asia, ehkä jos­sain vai­heessa vaik­ka tehtäisi­in jotain.

    Kari

  4. Stadin spur­gu­jen suuri määrä sodan jäl­keen joh­tui aivan var­masti siitä, että rautatei­den päätepiste on ollut aina Helsin­ki, sit­ten 1900.

    Sit­ten vielä päälle lukuisat
    hesan hanut, jot­ka rin­tamil­la urheasti
    tais­te­liv­at — vaik­ka Kalle Päätä­lo väitti,
    että hesan hanuil­la oli surkeat vaatteet
    pääl­lään kun rin­tamille saa­pui­v­at, että liki palel­tu­i­v­at paikoilleen.

    Että WWII:n sodan jäl­keen aivan var­masti monen
    rin­ta­mamiehen tie vei Hesaaan. Mitään sen
    kum­mem­min kyse­lemät­tä ja vastaamatta,
    että minne ihmiset sodaan jäl­keen päätyivät
    asumaan. Mon­et Helsinkiin.

    Nytkö on niin, että lähi­his­to­ri­aa ryhdytään unohtamaan.

  5. Asun­not­tomien suh­teen Helsin­ki on aina net­to­muut­tovoit­toinen, asun­not­tomat prefer­oi­vat Helsinkiä, tekivät muut kun­nat mitä tahansa. Noin puo­let maan asun­not­tomista ovat Helsingis­sä — he lienevät arvosta­van samo­ja seu­tu­ja ja ‘asumisen’ arvo­ja asum­i­s­paikan suh­teen kuin vaikka­pa Eiran tai Kru­unuhaan asukkaat. Jos Espoo ei tar­joa sitä (tuki)asuntoa ja/tai päi­hde­hoitoa asun­not­toma­lle, on asun­not­tö­man elämä paljon ‘inhimil­lisem­pää’ Kurvin mutkas­sa kuin siel­lä Espoon jalkakäytävällä.

    Ja paljon on Helsin­ki ja Vapaavuori min­is­ter­iöi­neen tehnyt. Mon­elle asun­not­toma­lle on saatu oma ovi. Tässä suh­teessa kun­tien väli­nen pal­lot­telu olisi saata­va poik­ki. (Mut­ta asun­not­to­mia ei sinän­sä kukaan lähetä tai siir­rä Helsinki­in. Helsingis­sä on mukavampi olla asunnottomana.)

    Helsin­ki, tai vaikka­pa Turku, nämä kus­tan­nuk­set lop­ul­ta mak­saa (kaupunk­i­na). Ja yksi rumimpia esimerkke­jä tästä kil­pailus­ta on se, että kun­nan sosi­aal­i­toi­mi mak­saa asun­not­toman päi­hdeon­gel­maisen vapau­tu­van van­gin muu­ton toiseen kun­taan, mak­samal­la hänen matkansa, taku­u­vuokrat, ensim­mäisen vuokran ja kuukau­den käyt­tö­menot päälle. Ja tietysti varmis­taa sen, että asuinkun­ta kir­jois­sa muut­tuu. Tätäkin tapahtuu.

  6. KariS on minus­ta hakoteil­lä. Olen sinän­sä samaa mieltä että Helsinki­in pitäisi rak­en­taa enem­män ja isom­pia asun­to­ja, mut­ta argu­ment­ti­na se että kalli­it asun­not karkoit­taa hyvät veron­mak­sa­jat on has­su, köy­hätkö niitä sit­ten ostaa?

    Oden kanssa täysin samaa mieltä. Käytän­nössä esimerkik­si niin että jos her­ra poli­itikko on sitä mieltä että Helsin­gin kan­nat­taisi kaavoit­taa Öster­sun­domi­in vain väljästi meren­ran­tahuviloi­ta sekä omakoti­talo­ja ja uno­htaa raide­höp­sö­tys niin ei min­ul­la ole tuo­hon mitään kun­nol­lista vas­ta-argu­ment­tia. Seudun rak­en­teen kannal­ta tuo on jär­jetön­tä, myös kokon­aistaloudel­lis­es­ti, mut­ta Helsin­gin kannal­ta ihan fik­sua. Kun sään­nöt on mitä on niin näil­lä mennään.

    Ja myös halu­aisin kuul­la niiltä kaupunkien välis­ten kil­pailin ihanu­ut­ta korostavil­ta edes yhden konkreet­tisen esimerkin sen kil­pailun tuomista hyödy­istä tämän kaiken, suo­raan sanoen, paskan vastapainoksi.

  7. Ville, mitä sä luulet että vaikka­pa Har­tolan kun­ta pitää siitä että köy­hille annetaan könt­tä­sum­ma rahaa eli he etsiy­tyvät suomen halvimpi­in asuntoihn?

  8. Myön­nän, että vika on ensisi­jais­es­ti pelisään­nöis­sä, mut­ta halu­aisin kuitenkin äänestää kaupung­in­val­tu­us­toon sel­l­aista ihmistä, joka ottaa vas­tu­u­ta omi­inkin nimi­in­sä. Tämä kaupun­ki on sen ver­ran iso ja rikas, ettei sen ole pakko alkaa potkia köy­hiä ihan heti. Ter­veisiä myös sivistyneille espoolaisille äänestäjille.

  9. Eli Helsin­gin kan­nat­taa rak­en­taa vuokra-asun­to­ja Espooseen ja Sipooseen eikä Jätkään? No, siitä vaan, Helsingillähän on run­saasti tont­ti­maa­ta naapurikunnissa.

  10. Ville,

    peri­aat­teessa olet oike­as­sa. Jo parin­sadan kilo­metrin päässä Helsingistä saa omakoti­talon ostet­tua 20 tuhan­nel­la, jos on valmis tyy­tymään purkukun­toiseen 1800-luvul­la raken­net­tuun mökki­in kah­denkym­men kilo­metrin päässä kirkonkylästä. Yleen­sä edel­lisetkin asukkaat ovat olleet alko­holis­te­ja, joten kyseessä on tuol­loin varsi­nainen läävä. Peri­aat­teessa tuol­laisen mörskän asumiskus­tan­nuk­set ovat kuitenkin todel­la alhaiset. Jos seu­raisimme ohjel­maasi, asutet­taisi­in helsinkiläiset asun­not­tomat maaseudun peräkyliin.

    Yhteiskun­nalle tuol­laises­sa paikas­sa asu­va “sosi­aalis­es­ti rajoit­teinen” henkilö on hirvit­tävän kallis, sil­lä pienem­män väestöti­hey­den vuok­si sosi­aal­i­toimen resursse­ja kuluu henkeä kohti enem­män. Auto­ton alko­holisti tarvit­see sään­nöl­liset kul­je­tuk­set kirkonkylän kaup­paan eikä hänel­lä olisi mitään mah­dol­lisuuk­sia työl­listyä siinä hypo­teet­tises­sa tapauk­ses­sa, että raitis­tu­mi­nen onnis­tu­isi. Kyse olisi lop­pusi­joi­tu­s­paikas­ta, jos­sa alko­ho­lion­gel­ma ei voisi kuin pahen­tua. Peräkylässä alkoholisti/huumeriippuvainen tulee yhteiskun­nalle paljon kalli­im­mak­si kuin Helsin­gin keskusta-alueella.

  11. Nykyi­nen val­tio-kun­ta-hallintoma­lli on aikansa elänyt. Se on aljal­ta hevo­nen ja rat­taat eikä se sovel­lu nykyaikaiseen tietoyhteiskuntaan.
    Mon­imutkainen rahoi­tus­malli johtaa kum­mallisi­in tilanteisi­in, kuten Osmokin kertoo.

    Hajanaises­sa organ­isaa­tios­sa ei kyetä hyö­dyn­tämään nykyaikaisen tietotekni­ikan tuo­maa tuot­tavu­u­den nousua.
    Samoin han­k­in­noista on tulos­sa tilkkutäk­ki, jos­sa suuren han­kki­jan edut menetetään.

    Kun meil­lä on 400 eri­laista palvelukon­sep­tia niin eipä niitä kyetä kon­trol­loiman ja kansalisen pitäisi hal­li­ta niistä usei­ta selvitäkseen.

    Ilmeis­es­ti tämä hajoit­ta­mi­nen on tarkoituk­sel­lista , jot­ta ns hyv­in­voin­ti­val­tio voidaan purkaa

  12. Voihan se olla, että 5% aiheut­taa 80% kus­tan­nuk­sista, mut­ta se ei ole koko ajan sama 5%.
    Leikkauk­sen jäl­keen Osmokin palasi takaisin veronmaksajaksi.
    Ja tuskin tuo väite muutenkaan tot­ta on.

  13. Jos seu­raisimme ohjel­maasi, asutet­taisi­in helsinkiläiset asun­not­tomat maaseudun peräkyliin.

    Oliko min­ul­la tässä jokin ohjel­ma? Tämä on vas­ta tilanteen kuvaus­ta, ohjel­ma tulee myöhemmin.

  14. Voisiko Helsin­ki osoit­taa asun­to­ja kodit­tomille jostain Har­to­las­ta? Tietenkään kaik­ki kodit­tomat eivät täl­lais­es­ta innos­tu­isi. Kodit­tomil­lakin on tietysti kotiseu­tu­rakkaut­ta ja sosi­aal­isi­averkos­to­ja pitämässä heitä paikallaan, mut­ta osalle var­masti kel­paisi oma asun­to. Helsin­ki voisi mak­saa vuokran vaik­ka kahdek­si vuodek­si eteen­päin könt­tä­mak­sul­la. Se olisi kuitenkin vähem­män kuin seu­raa­van kah­den vuo­den toimeen­tu­lo­tuki­mak­sut, joka lie­nee se toinen vai­h­toe­hto, jol­loin Helsin­ki saisi selvää säästöä. Har­to­lakaan ei tästä eri­tyisem­min köy­hty­isi, kos­ka ilmaises­sa asun­nos­sa asu­va työtön ei mak­sa kun­nalle kovin paljoa.

    Onko täl­laiseen joku juridi­nen este?

  15. Jokaisel­la organ­isaa­ti­ol­la on tavoit­teen­sa. Nykyisen kun­tarak­en­teen tarkoit­su on luo­da mak­sim­imäärä hyvä­palkkaisia byrokraat­tien suojatyöpaikkoja.

    Nykyi­nen julkisen sek­torin hallintoma­lli on teho­ton eikä sitä nyky­isil­lä tuot­tavu­u­so­hjelmil­la paljoakaan tehosteta.
    Myöskään val­tion ohjaus ei toi­mi, kuten Osmokin toteaa.

    Mon­et asi­at tuot­ta­vat vain lisää tehottomuutta.Esim tietotekni­ikan teho­ton han­k­in­ta ja halli­noin­ti tuot­taa 400-ker­taiset kulut opti­mi­in verrattuna

    Samoin seka­va tuotan­non­suun­nitelu tuot­taa kym­meniä tuhan­sia huonos­ti toimivia pros­esse­ja ja niiden hallinnoin­ti ontuu.

    Ulkois­t­a­mi­nen tehdään miten sat­tuu eikä hyö­dyn­netä julkisen sek­torin ostovoimaa.
    Asi­akkaalle eli kansalaiselle julkisen sek­torin toim­i­na näyt­täy­tyy kaaoksena.

    Mitä tulee kun­tien keskinäiseen kil­pailu­un niin mis­sään yri­tyk­sessä sitä ei sal­li­ta tai ainakin se on hyvin rajoitettua

  16. Liian van­ha: “Nykyi­nen val­tio-kun­ta-hallintoma­lli on aikansa elänyt. Se on aljal­ta hevo­nen ja rat­taat eikä se sovel­lu nykyaikaiseen tietoyhteiskuntaan.”

    Et ilmeis­es­ti ole kuul­lutkaan rav­i­urheilus­ta, joka elää ja voi hyvin tietoyhteiskunnassa?

  17. Ei ole pelkkää tilanteen kuvaus­ta, kun kir­joi­tat, että espoolaiset eivät toi­mi tässä väärin. Moni espoolainen on kyl­lä äänestänyt tietois­es­ti nim­by-poli­itikkoa ja nämä sit­ten toteut­ta­vat äänestäjien­sä tah­toa. Mitään hyväksyn­tää näille ei kuitenkaan tarvitse osoit­taa, jos aikoo omas­sa kun­nas­saan edis­tää vas­tu­ullista politiikkaa.

  18. tpyy­lu­o­ma:

    KariS on minus­ta hakoteil­lä. Olen sinän­sä samaa mieltä että Helsinki­in pitäisi rak­en­taa enem­män ja isom­pia asun­to­ja, mut­ta argu­ment­ti­na se että kalli­it asun­not karkoit­taa hyvät veron­mak­sa­jat on has­su, köy­hätkö niitä sit­ten ostaa? 

    Tuos­sa oli kai ajatuk­se­na se, että “oikeasti” köy­hille (vaik­ka niille asun­not­tomille) ei asun­to­jen hin­tata­sol­la ole mitään väliä. He eivät sitä mis­sään tapauk­ses­sa mak­sa omas­ta pussistaan. 

    Seu­raa­va ryh­mä on keski­t­u­loiset, jot­ka eivät kuu­luisi siihen OS:n mainit­se­maan net­tosaa­jien joukkoon, mut­ta joiden kaupunki­in muut­tamista rajoit­taa se, mikä siel­lä on vapaan rahan asun­to­jen hin­tata­so. Käsit­tääk­seni KariS:n idea oli lisärak­en­tamisel­la houkutel­la näitä lisää. He oli­si­vat “hyviä” veron­mak­sajia, jos vain heil­lä riit­täisi rahat muut­taa kaupun­gin aluueelle. 

    Ja myös halu­aisin kuul­la niiltä kaupunkien välis­ten kil­pailin ihanu­ut­ta korostavil­ta edes yhden konkreet­tisen esimerkin sen kil­pailun tuomista hyödy­istä tämän kaiken, suo­raan sanoen, paskan vastapainoksi. 

    Tuo pas­ka johtuu juuri siitä, että nykyk­il­pailu perus­tuu ennen kaikkea siihen, että pyritään pitämään net­tora­han­menoa tuot­ta­vat ihmiset pois­sa. Tämä johtaa juuri äklöi­hin tekoi­hin, kuten henkilön muu­tat­tamiseen toiseen kun­taan. Tämä olisi mah­dol­lista kor­ja­ta sil­lä, että val­tio kat­taisi suurem­man osan näistä kuluista. 

    Posi­ti­ivi­nen kil­pailu liit­tyy tietenkin siihen, mihin se liit­tyy muus­sakin markki­na­t­aloudessa, eli ne hyö­tyvät, jot­ka koit­ta­vat tehdä asi­at hyvin “asi­akkailleen”, eli tässä tapauk­ses­sa kun­ta­laisille. Esim. kun­ta, joka hoitaa hyvin talouten­sa, voi pitää alem­paa veroast­et­ta ja siten houkutel­la veron­mak­sajia alueelleen. Vaik­ka tämä onkin nol­la­summapeliä (eli yhden kun­nan saa­ma veron­mak­sa­ja on sit­ten joltain toiselta pois), niin jos tuo peli jatkuu pitkään, asu­vat kaik­ki ihmiset siel­lä, mis­sä asi­at hoide­taan hyvin ja ne alueet, jois­sa niitä ei hoide­ta hyvin, tyh­jenevät. Lop­putu­lok­se­na ihmiset siis asu­vat kun­nas­sa, joka hoitaa hyvin asiansa. Eikö tämä ole ihan tavoitelta­va asia?

  19. tpyy­lu­o­ma: san­ot “argu­ment­ti­na se että kalli­it asun­not karkoit­taa hyvät veron­mak­sa­jat on has­su, köy­hätkö niitä sit­ten ostaa?”

    Ei niitä köy­hät osta, vaan sijoit­ta­jat, jot­ka vuokraa­vat ne korkeal­la vuokral­la köy­hille, jot­ka taas hake­vat vuokrara­hat korkeisi­in vuokri­in asum­is­tuke­na sos­sus­ta. Eli juuri tuo Osmon kuvaile­ma tilanne sen kun vahvistuu. 

    Jos asun­to­ja tehtäisi­in, tai olisi tehty, riit­tävästi, niin hin­tata­so olisi sel­l­ainen että ne nyt Sipooseen muut­ta­vat lap­siper­heet voisi­vat ostaa asun­non Helsingistä ja mak­saa vero­jaan tänne.

  20. Kun­nathan on kai perustet­tu hallintoa varten, ei kau­pal­lisia toim­into­ja varten. Jos kun­nat jol­lakin alueel­la pystyvät kil­paile­maan keskenään, se on merk­ki siitä, että näitä hallinnol­lisia yksiköitä on liian tiheässä hallinnon tarpei­ta ajatellen. Voisiko­han kun­ta­jako­lain­säädän­töön lait­taa jonki­lainen automaat­ti, että kun­nat pakkoli­itet­täisi­in, jos tuol­laisia ilmiöitä alkaa esiintyä?

  21. “Voisiko Helsin­ki osoit­taa asun­to­ja kodit­tomille jostain Har­to­las­ta? Tietenkään kaik­ki kodit­tomat eivät täl­lais­es­ta innos­tu­isi. Kodit­tomil­lakin on tietysti kotiseu­tu­rakkaut­ta ja sosi­aal­isi­averkos­to­ja pitämässä heitä paikallaan, ”

    Tyt­täreni palasi pohjoiseen Oulun lähelle kun ei viihtynyt Helsingis­sä. Nyt on sit­ten miehen­sä kanssa rak­en­tanut omakoti­talon ja muut­ti jouluk­si taloon.

    Täy­tyy vain ihail­la miten tuol­la Kepu­lan­di­as­sa hoide­taan asun­toasi­at. Jokainen saa ton­tin ja senkin voi aluk­si vuokra­ta, joten pääo­maa ei tarvi­ta , ton­tin voi ostaa mil­loin vain myöhemminkin.
    Talkootyö toimii ja niin­pä tuol­laisen 170 m² talon saa 150000 eurol­la eli se mak­saa saman ver­ran kuin yksiö-kak­sio Helsingissä.

    Helsingis­sä ei kyetä kuin itkemään ja valittamaan.

  22. Valitet­tavasti sosi­aalisel­la asun­to­tuotan­nol­la ei ole mitään tekemistä epäit­sekkyy­den kanssa.

    Kyse on todel­la jul­mas­ta val­tapoli­ti­ikas­ta, ne puolueet jot­ka ajat­tel­e­vat sosi­aal­i­ta­pausten äänestävän heitä, aja­vat lisää sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, poli­itikot halu­a­vat säi­lyt­tää omat ase­mansa, mak­soi mitä mak­soi muille kun­ta­laisille. Ikävim­mil­lään huono-osaisu­u­den ei edes halu­ta kor­jaan­tu­van jot­ta äänestäjät eivät katoaisi.

    Espoos­sa val­taa pitää kokoomus joka luon­nol­lis­es­ti taas halu­uaa espooseen lisää kokoomuk­sen poten­ti­aal­is­in­ta äänestäjäkuntaa.

    Oman itsekkäim­mästä itsekkäim­män val­tapoli­tikoin­nin väit­tämi­nen jok­sikin epäit­sekkyy­dek­si saa läh­es­tulkoon voimaan pahoin.

  23. Ei Helsinkikään mitenkään syn­nitön ole kun­tien välisessä raais­tu­vas­sa kilpailussa.

    Hyvin kuvaavaa Helsin­gin arro­ganssista naa­pure­itaan kohtaan ovat olleet yli­pormes­tari Pajusen tämän­vi­ikkoiset lausun­not Aal­to-yliopis­ton kam­puse­hdo­tuk­ses­ta (Rehtori Teeri ehdot­taa yhteistä kam­pus­ta Otaniemeen).
    Pajunen sanoi “Helsin­ki ei hyväksy kam­puk­sen sijoit­tamista Espooseen” .

    Miten ihmeessä vas­tu­ulli­nen virkamies voi moista lausua? Ei ole Helsin­gin asia hyväksyä tai tuomi­ta itsenäisen yliopis­ton päätöksiä.
    Etenkin kun argu­men­tit ovat ihan älyt­tömiä. (Pajunen puhui jotakin käsit­tämätön­tä seg­re­gaa­tion lisään­tymis­es­tä yms.)

    Sanoohan sen jo maalaisjärkikin, että yhteiselle kam­puk­selle ain­oa mah­dolli­nen sijain­tipaik­ka on Otanie­mi. Olisi val­tavaa yhteiskun­nan raho­jen tuh­laus­ta siirtää TKK:n toimin­not jon­nekin muualle. On paljon helpom­paa ja halvem­paa rak­en­taa Kaup­pako­rkeak­oul­ulle ja TAIKille uudet tilat Otaniemeen ja kek­siä keskus­taki­in­teistöille muu­ta käyttöä.

  24. Eikö Helsin­gin kan­nat­taisi ryhtyä mak­samaan muut­tora­haa sel­l­aisille tahoille, jot­ka oli­si­vat halukkai­ta muut­ta­maan vaik­ka minne, kun­han hiukan muut­tora­haa talouteen­sa saisivat.

    Tuo vaan tuli mieleen siitä, kun eräs etelä­suo­ma­lainen kaupun­ki oli pää­tynyt mak­samaan romaneille “muut­tora­haa” pois kaupungista, josko vaan ehdot hyväksyvät.

  25. Olisi ihan hyo­dyöl­listä tietää eikä vain luul­la, kuin­ka paljon Espoos­sa, Kirkkon­um­mel­la ja ylipäätän­sä pääkaupunkiseudun kun­nis­sa on sosi­aal­isia vuokra-asun­to­ja. Tässä voi muuTen olla tilanne, että ker­ro­taan mitä on kuul­tu serkun kum­min kaimalta.

    Sen ver­ran tiedän, että tääl­lä Kirkkon­um­mel­la naa­pu­ri­taloni on kun­nan vuokrat­a­lo (vähän doku­malle porukalle) ja toinen naa­pu­ri­ta­lo alem­paa samoin (siis­tit­ty). Tässä talos­sa 30 asun­nos­ta noin 10 on vuokra-asun­to­ja, ja ainakin neljässä fat­ta mak­saa tai mak­sanut vuokran. Yhdessä tapauk­ses­sa legi­t­i­i­mi syy: ihan kun­nolli­nen per­he, mut­ta vaimo joutunut työt­tömäk­si. Muuten tun­tuu vuokralais­ten elämän aikataulu siir­tyneen tuonne yön puolelle

    Jos joutunut todel­la heit­e­tyk­si asun­nos­ta pel­lolle, niin täy­tyy olla jo aika paljon syytä itsessä. Yhdessä tapauk­ses­sa häir­iö rauhoitet­ti­in järkkäämäl­lä asun­to tois­es­ta kun­nan lähiöstä. Ainakin hie­man toi rotia, kun tietää että seu­raaval­la ker­ral­la ei enää anneta toista tilaisuutta.

    Mut­ta nyt ker­ron vain yhden puolen asiasta.

    Toinen pouoli on, että epä­sosi­aalisetkin ihmiset tarvit­se­vat omaa sosi­aal­ista ympäristöään. Omako­tialueel­la tuskin voi viihtyä.

    Elmo — Jup­peris­sa 70-luvun alus­sa- oli kuitenkin toista maa­ta, vaik­ka elämän­ta­pa olikin aika nestepitoinen.

  26. Tarvit­seeko muuten Aal­to-yliopis­ton olla yhdel­lä kam­puk­sel­la. Eihän Helsin­gin yliop­stokaan sijaitse yhdessä paikas­sa. Etsimäätä tulee mieleen Yliopis­tokadun lisäk­si Sil­tavuoren­penger, Meilahti, Kumpu­la ja Viikki.

  27. Saako­han tässä kohtaa puhua maa­han­muut­ta­jien kus­tan­nuk­sista, jot­ka var­mas­tikin muo­dosta­vat pääosan ongel­ma-asun­to­tarpeesta? Ei varmaankaan.

    En oikeas­t­aan ymmär­rä mik­si on yhteiskun­nan pääte­htävä rak­en­taa sos­su­ta­pauk­sille asun­to­ja ja vielä mak­saa kaik­ki juok­se­vat laskut. Nuo ongel­ma-asun­not pitäisi olla läpi­juok­su­paikko­ja mis­tä ihmi­nen nousisi jaloilleen. Sen sijaan vaadimme lisää ongela-asun­to­ja ja sossutukia.

    Ei hyvältä näytä Helsin­gin tule­vaisu­us. Ruuhka­mak­su­ja ja sos­su­tukia ja ongel­malähiöitä. Pitääkö alkaa etsiy­tymään muualle ennen rap­pi­on lev­iämistä Länsi-Helsinkiin?

  28. “Hyvin kuvaavaa Helsin­gin arro­ganssista naa­pure­itaan kohtaan ovat olleet yli­pormes­tari Pajusen tämän­vi­ikkoiset lausun­not Aal­to-yliopis­ton kam­puse­hdo­tuk­ses­ta (Rehtori Teeri ehdot­taa yhteistä kam­pus­ta Otaniemeen).”

    Sama kos­kee muu­takin yhteistä toim­intaa esim tör­mäsin Metropo­lian har­joi­tustyössä samaan ongel­maan eli kun­tien val­tatais­telu­un resurssien sijoituspaikoista.

    Yhteistyö aiheut­taa val­tais­telun hallinnos­sa ja lop­putule­ma on entistäkin kankeampi hallinto ja epä­tarkoituk­sen­mukainen kehi­tys toimin­nan kannal­ta hul­lu­jen kom­pro­missien pohjalta.

    Kun­tien väli­nen yhteistyö on vielä huonom­pi vai­h­toe­hto kuin itsenäi­nen päätäntä.

    Toinen parem­pi on tietenkin organ­isaa­tioiden yhdistäminen.

  29. Tarvit­seeko muuten Aal­to-yliopis­ton olla yhdel­lä kampuksella.

    En nyt ole asi­as­ta suurem­min mitään mieltä, mut­ta en oikein ymmär­rä sitä Otaniemeen keskit­tämistä. Var­maan on puolen­sa sel­l­aises­sa luostari­mallis­sa jos­sa ihan koko yliopis­to opiske­li­ja-asun­toi­neen kaikki­neen on yhdessä paikas­sa. Tuol­lainen ei mah­du keskus­taan, mut­ta ei se kyl­lä mah­du Otaniemenkään.

  30. Mik­si ei keskustel­la siitä, mis­tä kun­tien väli­nen kil­pailu veron­mak­sajista johtuu. Se johtuu siitä, että val­tio on sanel­lut kun­nille tehtäviä, joista moni kun­ta ei meinaa selvitä. Sub­jek­ti­ivisia oikeuk­sia on pil­vin pimein. Kun­tien kil­pailun vähen­e­m­i­nen alkaa siitä, kun asukkaiden sub­jek­ti­ivisia oikeuk­sia ale­taan purka­maan. Teepä Osmo aloite asi­as­ta. Okei, tee se vas­ta vaalien jälkeen.

  31. Piruil­laan nyt vähän. Eli siis eril­lis­ten kaupunkien kan­nat­ta­jat on pää­tymässä siihen että pitää olla seu­tuhallinto joka vas­taa kaavoituk­ses­ta, liiken­teestä, ter­vey­den­hoi­dos­ta, sekä toisen asteen koulu­tuk­ses­ta, ja lisäk­si val­tion pitäisi hoitaa eli rahoit­taa sosi­aal­i­toi­mi jot­tei voi­da kil­pail­la epäreilusti työn­tämäl­lä kulu­ja muille. Mis­tä se itsenäi­nen kaupun­ki sit­ten ihan itse kaikessa lutu­isu­udessaan enää päättää?

    Siihen TomiA:n esit­tämään seli­tys­malli­in että kun sos­su mak­saa vuokrat niin kalli­it asun­not on sijoit­ta­jille joka tapauk­ses­sa tuot­tavia vuokrako­htei­ta en nyt oikein usko. On sos­sul­lakin jotkut rajat siitä mitä asun­to saa mak­saa, ja vaikka­pa alko­holisti on vuokralaise­na ongel­malli­nen vaik­ka vuokra juok­sikin. Sinän­sä tämä ei ole mielipi­dekysymys, selviää tarkastale­mal­la sosi­aal­i­toimen osu­ut­ta vuokran­mak­sajista uudelle asuinalueella.

    Saarel­ma:

    Posi­ti­ivi­nen kil­pailu liit­tyy tietenkin siihen, mihin se liit­tyy muus­sakin markki­na­t­aloudessa, eli ne hyö­tyvät, jot­ka koit­ta­vat tehdä asi­at hyvin “asi­akkailleen”, eli tässä tapauk­ses­sa kun­ta­laisille. Esim. kun­ta, joka hoitaa hyvin talouten­sa, voi pitää alem­paa veroast­et­ta ja siten houkutel­la veron­mak­sajia alueelleen. Vaik­ka tämä onkin nol­la­summapeliä (eli yhden kun­nan saa­ma veron­mak­sa­ja on sit­ten joltain toiselta pois), niin jos tuo peli jatkuu pitkään, asu­vat kaik­ki ihmiset siel­lä, mis­sä asi­at hoide­taan hyvin ja ne alueet, jois­sa niitä ei hoide­ta hyvin, tyh­jenevät. Lop­putu­lok­se­na ihmiset siis asu­vat kun­nas­sa, joka hoitaa hyvin asiansa. Eikö tämä ole ihan tavoitelta­va asia?

    Niin siis pyysin jotain konkreet­tista esimerkkiä, mis­sä näin on käynyt? Yleisem­min, yri­tys voi kil­pail­la toisen kanssa tekemäl­lä asioi­ta jotenkin eri taval­la tai vaik­ka vai­h­ta­mal­la toimi­alaaa, kun­tien toimin­nas­sa vapausas­teet on pienet johtuen lain­säädän­nöl­li­sistä velvot­teista ja muista reaal­i­maail­man rajoituk­sista. Helsin­ki ei voi esimerkik­si muut­taa strate­giaansa niin että kos­ka perus­palvelu­iden malli­in päivähoitio tuot­ta­mi­nen ei oikein kan­na­ta niin keski­tytään vain eri­ty­is­palvelui­hin malli­in Guggen­heim. Se että kun­ta “hoitaa talouten­sa hyvin” tarkoit­taa käytän­nössä pitkälti sitä että se min­i­moi menon­sa eli valikoi keskimääräistä vähem­män kulu­ja aiheut­ta­vat asukkaat, ja tämä määritelmäl­lis­es­ti sul­kee pois sen että kaik­ki muut­taa sinne.

    Jos tästä seu­raisi keskimäärin jotain eiran­ran­taa, joka nyt on kuitenkin hyvin tehty asuinalue on siitä muuten mitä mieltä tahansa, niin se olisi jonkin­lainen hyö­ty. Mut­ta kun seu­raus on pikem­minkin land­b­o­ta, eli asuinaluei­ta joista tehdään niin pieniä ettei sinne vaan joudu rak­en­ta­maan mitään palvelui­ta ja joista yhdis­telmäl­lä pakkoau­toilu ja iso min­imikoko taloille kar­si­taan pois pien­i­t­u­loiset, van­huk­set, jne.

  32. Onko yleen­sä kun­nan tehtävä tukea asun­not­to­mia? “Suurem­pi vas­tuu” menee pääosin oman tyh­myy­den piikkiin. 😉

    1. Särk­i­järvi mielestäni vale­htelee tilas­toil­la. Espoos­sa pienem­pi osu­us uus­tuotan­nos­ta on vuokra-asun­to­ja, aus­ntokan­nas­ta aravavuokra-asun­to­ja on vähem­män. Tietysti, kun Espoo rak­en­tuu suh­teessa Helsinkiä nopeam­min, uusia vuolkra-asu­j­to­ja tulee van­haa asukas­ta kohden enem­män, mut­ta kuitenkin uusia asukkai­ta kohden vähem­män. Niin­pä sosi­aalis­es­ta taakas­ta Espoo kan­taa kokoaan pienem­män osuuden.
      Itse vuokra-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen ei ole kun­nalle mikään uhraus, kos­ka val­tio mak­saa sen.
      Lisäk­si VM on kiin­nit­tänyt huomio­ta siihen, että Espoo asut­taa näi­hin asun­toi­hin kovin varakas­ta väestöä — ja lähet­tää siis ne asun­not­tomat Helsinkiin.

  33. Kir­joi­tat, että Espoo lähet­tää asun­not­tomat Helsinki­in. Voisitko antaa tähän väit­teeseen jonkun lähteen.

    1. Ennen tapah­tui aivan avoimesti niin,m että Espoo antoi asun­not­toma­lle mak­susi­toumuk­sen helsinkiläiseen matkus­ta­jakoti­in ja kas, tästä olikin tul­lut helsinkiläi­nen. Jokin aika sit­ten oli Helsin­gin Sanomis­sa uuti­nen, jos­sa eräs diakonis­sa kert5oi, että hän­tä oli kaupun­gin puolelta ohjeis­tet­tu neu­vo­maan asun­not­to­mia, miten nämä voivat kir­joit­tau­tua Helsinkiläisik­si. Lähet­tämisen ei kuitenkaan tarvitse olla näin akti­ivista. Ei vain osoi­ta voimavaro­ja asun­not­to­muu­den hoita­miseen, niin nämä ymmärtävät vai­h­taa itse kotikuntaa.
      Olin aikanaan tekemässä min­is­ter­inä yhdessä Suvi Anne Siimek­sen kanssa pääkaupunkiseudun kun­tien kanssa sopimus­ta asun­not­to­muu­den hoita­mis­es­ta. Helsin­ki nou­datt­ti sopimus­ta, Espoo rikkoisen kyynisessti.
      Tilas­tol­lis­es­ti voidaan selvit­tää, miten asun­not­to­muu­den taak­ka on seudun kun­tien kesken jakautunut.

  34. Eli LRa:n kyse­lemä lähde olet sinä (Osmo) ja joku anonyymi­na esi­in­tyvä diakoni? 

    Eiköhän ulostu­lo­ja olisi tapah­tunut itse asun­not­tomien parista, jos täl­lainen käyn­tän­tö olisi yleisesti. 

    Tässä tämä diakonin jut­tu. Osmol­la on ehkä parem­paa tietoa, että kyseessä on nainen, kos­ka käyt­tää sanaa diakonis­sa. Vaikut­taa, että kyseessä on vain yhden suiv­aan­tuneen sosi­aal­i­työn­tek­i­jän turhau­tu­mi­nen. Ei todel­lakaan mikään jär­jestelmälli­nen Espoon politiikka. 

    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/espoo_kehotti_ohjaamaan_asunnottoman_muuttamaan_helsinkiin/

    1. Ulostu­lot tule­vat tuial­stol­lis­es­ti, Helsin­gin vas­tuu asun­not­tomista on asukas­ta kohden paljon suurem­pi kuin Espoon.

  35. juge:

    …maa­han­muut­ta­jien kus­tan­nuk­sista, jot­ka var­mas­tikin muo­dosta­vat pääosan ongelma-asuntotarpeesta?

    En ole nyt ihan var­ma mitä tarkoi­tat ongel­ma-asun­to­tarpeel­la, mut­ta sel­l­ainen tieto (*) on että Helsingis­sä sos­sun asi­akkaina ole­vista asun­tokun­nista 20% puhuu jotain muu­ta kuin suomea äidinkie­lenään, eli ei tässä nyt pelk­istä mamuista ole kysymys. Tai 20% on kysymys. 🙂

    *) http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/48d667004a525997bf68ffc230444d78/tilastoliite_painoversio2_mukautettu+koko+216x303.pdf?MOD=AJPERES

  36. Osmo:

    Särk­i­järvi mielestäni vale­htelee tilas­toil­la. Espoos­sa pienem­pi osu­us uus­tuotan­nos­ta on vuokra-asun­to­ja, aus­ntokan­nas­ta aravavuokra-asun­to­ja on vähemmän. 

    Eikös kor­rek­ti­in keskustelukult­tuuri­in kuu­luisi, jos syyt­tää toista tilas­toil­la vale­hteli­jak­si, lyödä pöytään omat luvut?

    Särk­i­jär­ven luvuthan pähk­inänkuores­sa ovat “Vuosi­na 1991–2008 on raken­net­tu Helsingis­sä 29,6 ja Espoos­sa 36,6 kun­nal­lista vuokra-asun­toa tuhat­ta asukas­ta kohti. Pros­ent­teina ero tarkoit­taa, että Espoos­sa tuotan­to on ollut yli 23 pros­ent­tia suurem­pi kuin Helsingissä.”

    Aina välil­lä ihmette­len, kuin­ka niinkin fik­su mies kuin Osmo tun­tuu pote­van käsit­tämätön­tä antipa­ti­aa Espoolaisia kohtaan. Vai onko se vaan niin, että yksi­ty­isautoile­via repub­likaane­ja pitääkin kat­soa kieroon? 🙂

  37. Olen samaa mieltä Särk­i­jär­ven kanssa, että oikeampi tapa ver­tail­la kun­nal­lis­ten vuokra-asun­to­jen rak­en­tamista, on niiden suh­teut­ta­mi­nen kun­nan asukasluku­un, ei uusi­in asukkaisi­in. Uudet asukkaat lienevät hyvin suures­sa määrin työtä teke­viä ihmisiä, jot­ka eivät kun­nan vuokra-asun­to­ja tarvitse. Kun­nan vuokra-asun­not ovat tarkoitet­tu ennem­minkin kun­nas­sa jo asu­vien köy­hien huolehtimiseksi.

  38. Tässä tämä diakonin jut­tu. Osmol­la on ehkä parem­paa tietoa, että kyseessä on nainen, kos­ka käyt­tää sanaa diakonissa. 

    Eikös diakonin ja diakonis­san välil­lä ole koulu­tusero? Muis­taak­seni diakonis­sat ovat saa­neet sairaan­hoita­jan koulu­tuk­sen, diakonit sosi­aali- tai nuorisotyöntekijän.

  39. mie­lenki­in­toinen tämä aja­tus­malli että lap­si tai vuodeosas­tol­la makaa­va van­hus ei mak­sa mitään kunnalle,koska val­tio maksaa.

    siis sit­ten­hän meil­lä suo­ma­laisil­la on se kuu­luisa taika­seinä mis­tä tulee rahaa automaattisesti.…

    olen itse ymmärtänyt että me kun­ta­laiset ollaan samal­la myös val­tio joka mak­saa myös ne val­tion vero­tu­lot-taval­la tai toisella.

    1. Uusi kas­vo täällä:
      Vuodeosas­tol­la makaa­va mak­saa kun­nalle, kos­ka val­tio mak­saa pelkästä van­huk­sen ole­mas­saolosta, vaik­ka hän ei makaisi. Selostin vain tuon lasken­tata­van poh­jaa, sitä mik­si on niin edullista häätää tiet­ty osa asukkaista naa­purikun­ti­in ja mik­si kun­tien fvä­li­nen epä­sosi­aal­isu­uskil­pailu johtaa sosi­aal­isi­in iljettävyyksiin.

  40. Ratkaisuna voisi olla rajoit­taa kansalaisen oikeut­ta vapaasti vali­ta asuinpaikkansa. 

    Taan­noin muis­tan juuri näi­den kalleimpi­en ryh­mään kuu­lu­van mie­len­ter­veyspoti­laan, joka oli saanut häädön asun­nos­taan entisessä kotikaupungis­saan A. No, hän oli matkus­tanut kotikaupungis­taan pois ja marss­in­ut posti­in ja siirtänyt kir­jansa kaupun­gin B poste restanteen. Pian tämän jäl­keen hän jou­tui kaupungis­sa B hoitoon — käsit­tääk­seni kaupun­gin B kustannuksella. 

    Häm­mästelin tilan­net­ta kovin ja ihmettelin, mik­sei kansalaista olisi voitu palaut­taa van­haan kotikaupunki­in­sa A hoitoon. Kaupungille B ker­tyi siis ko. mie­len­ter­veysp­poti­laan sisään­tu­losa käsi­tyk­seni mukaan ainakin viis­inu­meroinen lasku heti kättelyssä.

    Ennen sen­tään kir­jo­ja sai vai­h­taa kun­nas­ta toiseen vas­ta, kun on vak­i­tu­inen asun­to uudessa kun­nas­sa, mut­ta eri­tyis­es­ti siir­reltäessä näitä ongel­mat­a­pauk­sia, pitäisi paikkakun­nan vai­h­toon olla selkeä peruste.

  41. rankaisin Helsin­gin kaupunkia vai­h­ta­mal­la kir­jat kau­ni­aisi­in mie­lenosoituk­se­na vuo­den­vai­h­teessa muu­ta­mak­si päiväk­si, n. 15tEur:n vero­tu­lomene­tyk­set kaupungille kos­ka Jus­si Pajunen ei vas­tan­nut sähkö­postei­hin. Kansalaiset rankaiskaa poli­itikko­ja samaan tapaan , lop­puu venäläi­nen ylim­ielisyys, Euro on paras konsultti.
    Kat­so­taan teenkö taas saman “ilmaveivin”;-)

Vastaa käyttäjälle Erastotenes aleksandrialainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.