Kuntien välinen taktikointi raaistuu

27.1.2011 · Aihe: _ 

Eräs keskeisessä asemassa oleva espoolainen vaikuttaja perusteli minulle sitä, miksi on oikein, että Helsinki kantaa suuremman vastuun asunnottomuudesta kuin Espoo suunnilleen näin: asunnottoman on luontevampaa viettää aikaansa Hakaniemen torin ympärillä kuin jossakin espoolaisen omakotialueen jalkakäytävällä. On myönnettävä, että argumentissa on jotain perää. Usko olisi kuitenkin vahvempi siihen,  että Espoossa ajatellaan vain asunnottomien omaa parasta, kun heidät lähetetään Helsinkiin, jos taloudellinen vastuu ongelmasta ei siirtyisi mukana.

Eräs helsinkiläinen kunnallispoliitikko sanoi joskus, että viisi prosenttia asuntokunnista aiheuttaa  80 prosenttia kuntien nettomenoista. Tätä lukua ei kannata siteerata sellaisenaan, koska pelkään sen tulleen niin sanotusti hihasta. Kun tätä päässä laskien haarukoi, väite ei kuitenkaan ole aivan pielessä. Selvitän vähän, miten itse sen laskisin:

Ruokakunnista suurin osa on nettomaksajia, kun menoiksi lasketaan heidän palvelujensa bruttomenot ja tuloiksi heidän asiakasmaksunsa, veronsa ja ne valtionosuudet, jotka he ovat tuoneet mukanaan. Koululaiset eivät esimerkiksi maksa käytännössä mitään, koska opetustoimen valtionosuudet kattavat osapuilleen koulujen menot. Terveyskeskuksessa mukavaa 90-vuotias vanhus ei myöskään maksa nettona aivan tolkuttomasti, koska hän tuo pelkällä olemassaolollaan kuntaan 20 000 euroa valtionosuuksia.

Kalliita ovat ne kotitaloudet, jotka eivät tuo mukanaan laskennallista valtionosuutta . Lastensuojelu on kallista (menoja tosin nyt tasataan kuntien välillä) mielenterveyspotilaat tulevat kalliiksi, eräät kroonises5ti sairaat alle 85-vuotiaan tulevat kalliiksi, päihdeongelmaiset ovat kalliita, liikuntavammaiset ovat kalliita ja niin edelleen.  Itsekin olen ollut kallis vuonna 2003, kun minulle tehtiin avosydänleikkaus.

Jos viisi prosenttia asuntokunnista aiheuttaa valtaosan kunnan nettomenoista, kätevintä  menestyä kuntien välisessä kilpailussa on sysiä tuo viisi prosenttia naapurikuntiin, esimerkiksi asunnottomat Espoosta Helsinkiin.  Espoolaiset eivät toimi tässä väärin. Heidät on valittu ajamaan Espoon etua ja niin he sitten myös tekevät.

Vika on pelisäännöissä. Jos painikilpailujen säännöissä ei kiellettäisi puremista, ei olisi purijan vika että hän puree vaan sen joka laati säännöt. Kuntien väliset pelisäännöt on asettanut valtio. Valtio on vastuussa siitä, että peli on rumaa koska säännöt yllyttävät rumaan peliin.

Asuntopolitiikalla voi parhaiten vaikuttaa siihen, kuinka paljon kalliita asukkaita kunnassa asuu. Kunnan talouden kannalta sosiaalisen asuntotuotannon edistäminen on varsin epäitsekästä puuhaa. On oikein ja kohtuullista, että etusija kaupungin vuokra-asuntoihin pääsyssä on ihmisillä, jotka ovat joutuneet elämässään vaikeuksiin. Se taas tarkoittaa, että rakentamalla kaupungin vuokra-asuntoja, saa väkisin asukkaita, joista muuta väestöä suurempi osa on nettosaajia ja tuota viiden prosentin joukkoa on selvästi yli viisi prosenttia.

Toinen keino on tietysti liikennepolitiikka. Eräs sipoolainen vaikuttaja sanoi minulle kerran, ettei Sipoo halua alueelleen edullista joukkoliikennettä, koska se toisi vääränlaisia asukkaita.

Kun kaikki yhteistyöhankkeet pääkaupunkiseudun kuntien välillä ovat valuneet hiekkaan, edessä on kuntien välisen taloudellisen kilpailun raaistuminen, ellei suoranainen taloussota. Jossain seuraavassa postauksessa tarkastelen tuon taloussodan asetelmia. Varman häviäjän voin kuitenkin jo julistaa: huono-osaisten käy huonosti, kun kunnat alkavat kilpailla keskenään epäsosiaalisuudessa.

Kommentit

47 Vastausta artikkeliin “Kuntien välinen taktikointi raaistuu”

  1. KariS kirjoitti 27.1.2011 kello 22:06

    Kuntien välisessä kilpailussa hyvistä ja huonoista veronmaksajista Helsinki on mutapainin häviäjä siitäkin syystä, että se on lähes pakottanut verotuloja tuovat, aktiivi-iässä (työssä käyvät lapsiperheet) olevat, muuttamaan sinne Sipooseen tai Espooseen.

    Tuo pakottaminen on tapahtunut surkeaa kaavoitus- ja asuntopolitiikkaa apuna käyttäen. Asuntojen hinnat on päästetty karkaamaan pilviin. Vihreillä on poliittisena toimijana iso vastuu kehityksestä aikanaan Vuosaaren satamahankkeen viivyttämisen vuoksi, patosihan se Kalasataman ja Jätkäsaaren asuinalueiden kaavoituksen ja rakentamisen käynnistämistä vuositolkulla, siten kasvatti kysynnän ja tarjonnan välistä epäsuhtaa ja aiheutti hintojen kohoamista.

    Ei kaikesta kannata aina muita syyttää, meillä Helsingissä ei ole oikein ollut sitä herraonnea, meille on jostain syystä päättäjäksi valikoitunut taitamattomia enemmän kuin muualla. Äänestäjien tietysti pitäisi katsoa peiliin ja valita paremmin Helsingin etua puoustavia niin omaan valtuustoon kuin eduskuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ville_ kirjoitti 27.1.2011 kello 22:15

    Osmo: Miksi sitten kaikki ongelmatapaukset pitäisi asuttaa kunnan rahoila Suomen kalleimpiin asuntoihin?

    Annetaan tulonsiirrot vain rahana ja vapaus valita asuinpaikka ilman, että se vaikuttaa tukiin.

    Asunnottomista vielä sen verran, että mielestäni tuo ongelma pitää hoitaa kuntoon ennen yhtään musiikkitaloa tai Guggenhen museota. Eli kunnalle velvollisuus osoittaa asunto toimeentulotuen lisäksi. (Ei tarvitse olla kunnan alueella)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kari Koskinen kirjoitti 27.1.2011 kello 23:02

    Osmo,

    Ja ratkaisusi on, että jaetaan vastuu niin laajalle,ettei sitä näy? Poissa silmistä, poissa mielistä.

    En ole oikein ollenkaan vakuuttunut siitä, että tuo auttaisi niitä heikonpiosaisia. En minäkään osaa hyviä vaihtoehtoja esittää, mutta tuo “sotiminen” pitäisi asian ainakin tapetilla. Se voi olla hyväkin asia, ehkä jossain vaiheessa vaikka tehtäisiin jotain.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Tavallinen Teknikko kirjoitti 27.1.2011 kello 23:17

    Stadin spurgujen suuri määrä sodan jälkeen johtui aivan varmasti siitä, että rautateiden päätepiste on ollut aina Helsinki, sitten 1900.

    Sitten vielä päälle lukuisat
    hesan hanut, jotka rintamilla urheasti
    taistelivat – vaikka Kalle Päätälo väitti,
    että hesan hanuilla oli surkeat vaatteet
    päällään kun rintamille saapuivat, että liki paleltuivat paikoilleen.

    Että WWII:n sodan jälkeen aivan varmasti monen
    rintamamiehen tie vei Hesaaan. Mitään sen
    kummemmin kyselemättä ja vastaamatta,
    että minne ihmiset sodaan jälkeen päätyivät
    asumaan. Monet Helsinkiin.

    Nytkö on niin, että lähihistoriaa ryhdytään unohtamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Riccado kirjoitti 28.1.2011 kello 1:11

    Asunnottomien suhteen Helsinki on aina nettomuuttovoittoinen, asunnottomat preferoivat Helsinkiä, tekivät muut kunnat mitä tahansa. Noin puolet maan asunnottomista ovat Helsingissä – he lienevät arvostavan samoja seutuja ja ‘asumisen’ arvoja asumispaikan suhteen kuin vaikkapa Eiran tai Kruunuhaan asukkaat. Jos Espoo ei tarjoa sitä (tuki)asuntoa ja/tai päihdehoitoa asunnottomalle, on asunnottöman elämä paljon ‘inhimillisempää’ Kurvin mutkassa kuin siellä Espoon jalkakäytävällä.

    Ja paljon on Helsinki ja Vapaavuori ministeriöineen tehnyt. Monelle asunnottomalle on saatu oma ovi. Tässä suhteessa kuntien välinen pallottelu olisi saatava poikki. (Mutta asunnottomia ei sinänsä kukaan lähetä tai siirrä Helsinkiin. Helsingissä on mukavampi olla asunnottomana.)

    Helsinki, tai vaikkapa Turku, nämä kustannukset lopulta maksaa (kaupunkina). Ja yksi rumimpia esimerkkejä tästä kilpailusta on se, että kunnan sosiaalitoimi maksaa asunnottoman päihdeongelmaisen vapautuvan vangin muuton toiseen kuntaan, maksamalla hänen matkansa, takuuvuokrat, ensimmäisen vuokran ja kuukauden käyttömenot päälle. Ja tietysti varmistaa sen, että asuinkunta kirjoissa muuttuu. Tätäkin tapahtuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 28.1.2011 kello 1:29

    KariS on minusta hakoteillä. Olen sinänsä samaa mieltä että Helsinkiin pitäisi rakentaa enemmän ja isompia asuntoja, mutta argumenttina se että kalliit asunnot karkoittaa hyvät veronmaksajat on hassu, köyhätkö niitä sitten ostaa?

    Oden kanssa täysin samaa mieltä. Käytännössä esimerkiksi niin että jos herra poliitikko on sitä mieltä että Helsingin kannattaisi kaavoittaa Östersundomiin vain väljästi merenrantahuviloita sekä omakotitaloja ja unohtaa raidehöpsötys niin ei minulla ole tuohon mitään kunnollista vasta-argumenttia. Seudun rakenteen kannalta tuo on järjetöntä, myös kokonaistaloudellisesti, mutta Helsingin kannalta ihan fiksua. Kun säännöt on mitä on niin näillä mennään.

    Ja myös haluaisin kuulla niiltä kaupunkien välisten kilpailin ihanuutta korostavilta edes yhden konkreettisen esimerkin sen kilpailun tuomista hyödyistä tämän kaiken, suoraan sanoen, paskan vastapainoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. tpyyluoma kirjoitti 28.1.2011 kello 1:31

    Ville, mitä sä luulet että vaikkapa Hartolan kunta pitää siitä että köyhille annetaan könttäsumma rahaa eli he etsiytyvät suomen halvimpiin asuntoihn?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Turkka Louekari kirjoitti 28.1.2011 kello 2:10

    Myönnän, että vika on ensisijaisesti pelisäännöissä, mutta haluaisin kuitenkin äänestää kaupunginvaltuustoon sellaista ihmistä, joka ottaa vastuuta omiinkin nimiinsä. Tämä kaupunki on sen verran iso ja rikas, ettei sen ole pakko alkaa potkia köyhiä ihan heti. Terveisiä myös sivistyneille espoolaisille äänestäjille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Antti kirjoitti 28.1.2011 kello 6:30

    Eli Helsingin kannattaa rakentaa vuokra-asuntoja Espooseen ja Sipooseen eikä Jätkään? No, siitä vaan, Helsingillähän on runsaasti tonttimaata naapurikunnissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 28.1.2011 kello 8:37

    Ville,

    periaatteessa olet oikeassa. Jo parinsadan kilometrin päässä Helsingistä saa omakotitalon ostettua 20 tuhannella, jos on valmis tyytymään purkukuntoiseen 1800-luvulla rakennettuun mökkiin kahdenkymmen kilometrin päässä kirkonkylästä. Yleensä edellisetkin asukkaat ovat olleet alkoholisteja, joten kyseessä on tuolloin varsinainen läävä. Periaatteessa tuollaisen mörskän asumiskustannukset ovat kuitenkin todella alhaiset. Jos seuraisimme ohjelmaasi, asutettaisiin helsinkiläiset asunnottomat maaseudun peräkyliin.

    Yhteiskunnalle tuollaisessa paikassa asuva “sosiaalisesti rajoitteinen” henkilö on hirvittävän kallis, sillä pienemmän väestötiheyden vuoksi sosiaalitoimen resursseja kuluu henkeä kohti enemmän. Autoton alkoholisti tarvitsee säännölliset kuljetukset kirkonkylän kauppaan eikä hänellä olisi mitään mahdollisuuksia työllistyä siinä hypoteettisessa tapauksessa, että raitistuminen onnistuisi. Kyse olisi loppusijoituspaikasta, jossa alkoholiongelma ei voisi kuin pahentua. Peräkylässä alkoholisti/huumeriippuvainen tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin Helsingin keskusta-alueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Liian vanha kirjoitti 28.1.2011 kello 8:59

    Nykyinen valtio-kunta-hallintomalli on aikansa elänyt. Se on aljalta hevonen ja rattaat eikä se sovellu nykyaikaiseen tietoyhteiskuntaan.
    Monimutkainen rahoitusmalli johtaa kummallisiin tilanteisiin, kuten Osmokin kertoo.

    Hajanaisessa organisaatiossa ei kyetä hyödyntämään nykyaikaisen tietotekniikan tuomaa tuottavuuden nousua.
    Samoin hankinnoista on tulossa tilkkutäkki, jossa suuren hankkijan edut menetetään.

    Kun meillä on 400 erilaista palvelukonseptia niin eipä niitä kyetä kontrolloiman ja kansalisen pitäisi hallita niistä useita selvitäkseen.

    Ilmeisesti tämä hajoittaminen on tarkoituksellista , jotta ns hyvinvointivaltio voidaan purkaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Raimo K kirjoitti 28.1.2011 kello 10:28

    Voihan se olla, että 5% aiheuttaa 80% kustannuksista, mutta se ei ole koko ajan sama 5%.
    Leikkauksen jälkeen Osmokin palasi takaisin veronmaksajaksi.
    Ja tuskin tuo väite muutenkaan totta on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.1.2011 kello 10:43

    Jos seuraisimme ohjelmaasi, asutettaisiin helsinkiläiset asunnottomat maaseudun peräkyliin.

    Oliko minulla tässä jokin ohjelma? Tämä on vasta tilanteen kuvausta, ohjelma tulee myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. ilkka kirjoitti 28.1.2011 kello 10:44

    Voisiko Helsinki osoittaa asuntoja kodittomille jostain Hartolasta? Tietenkään kaikki kodittomat eivät tällaisesta innostuisi. Kodittomillakin on tietysti kotiseuturakkautta ja sosiaalisiaverkostoja pitämässä heitä paikallaan, mutta osalle varmasti kelpaisi oma asunto. Helsinki voisi maksaa vuokran vaikka kahdeksi vuodeksi eteenpäin könttämaksulla. Se olisi kuitenkin vähemmän kuin seuraavan kahden vuoden toimeentulotukimaksut, joka lienee se toinen vaihtoehto, jolloin Helsinki saisi selvää säästöä. Hartolakaan ei tästä erityisemmin köyhtyisi, koska ilmaisessa asunnossa asuva työtön ei maksa kunnalle kovin paljoa.

    Onko tällaiseen joku juridinen este?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Liian vanha kirjoitti 28.1.2011 kello 10:45

    Jokaisella organisaatiolla on tavoitteensa. Nykyisen kuntarakenteen tarkoitsu on luoda maksimimäärä hyväpalkkaisia byrokraattien suojatyöpaikkoja.

    Nykyinen julkisen sektorin hallintomalli on tehoton eikä sitä nykyisillä tuottavuusohjelmilla paljoakaan tehosteta.
    Myöskään valtion ohjaus ei toimi, kuten Osmokin toteaa.

    Monet asiat tuottavat vain lisää tehottomuutta.Esim tietotekniikan tehoton hankinta ja hallinointi tuottaa 400-kertaiset kulut optimiin verrattuna

    Samoin sekava tuotannonsuunnitelu tuottaa kymmeniä tuhansia huonosti toimivia prosesseja ja niiden hallinnointi ontuu.

    Ulkoistaminen tehdään miten sattuu eikä hyödynnetä julkisen sektorin ostovoimaa.
    Asiakkaalle eli kansalaiselle julkisen sektorin toimina näyttäytyy kaaoksena.

    Mitä tulee kuntien keskinäiseen kilpailuun niin missään yrityksessä sitä ei sallita tai ainakin se on hyvin rajoitettua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Raimo K kirjoitti 28.1.2011 kello 11:13

    Liian vanha: “Nykyinen valtio-kunta-hallintomalli on aikansa elänyt. Se on aljalta hevonen ja rattaat eikä se sovellu nykyaikaiseen tietoyhteiskuntaan.”

    Et ilmeisesti ole kuullutkaan raviurheilusta, joka elää ja voi hyvin tietoyhteiskunnassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Turkka Louekari kirjoitti 28.1.2011 kello 12:13

    Ei ole pelkkää tilanteen kuvausta, kun kirjoitat, että espoolaiset eivät toimi tässä väärin. Moni espoolainen on kyllä äänestänyt tietoisesti nimby-poliitikkoa ja nämä sitten toteuttavat äänestäjiensä tahtoa. Mitään hyväksyntää näille ei kuitenkaan tarvitse osoittaa, jos aikoo omassa kunnassaan edistää vastuullista politiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Samuli Saarelma kirjoitti 28.1.2011 kello 12:29

    tpyyluoma:

    KariS on minusta hakoteillä. Olen sinänsä samaa mieltä että Helsinkiin pitäisi rakentaa enemmän ja isompia asuntoja, mutta argumenttina se että kalliit asunnot karkoittaa hyvät veronmaksajat on hassu, köyhätkö niitä sitten ostaa?

    Tuossa oli kai ajatuksena se, että “oikeasti” köyhille (vaikka niille asunnottomille) ei asuntojen hintatasolla ole mitään väliä. He eivät sitä missään tapauksessa maksa omasta pussistaan.

    Seuraava ryhmä on keskituloiset, jotka eivät kuuluisi siihen OS:n mainitsemaan nettosaajien joukkoon, mutta joiden kaupunkiin muuttamista rajoittaa se, mikä siellä on vapaan rahan asuntojen hintataso. Käsittääkseni KariS:n idea oli lisärakentamisella houkutella näitä lisää. He olisivat “hyviä” veronmaksajia, jos vain heillä riittäisi rahat muuttaa kaupungin aluueelle.

    Ja myös haluaisin kuulla niiltä kaupunkien välisten kilpailin ihanuutta korostavilta edes yhden konkreettisen esimerkin sen kilpailun tuomista hyödyistä tämän kaiken, suoraan sanoen, paskan vastapainoksi.

    Tuo paska johtuu juuri siitä, että nykykilpailu perustuu ennen kaikkea siihen, että pyritään pitämään nettorahanmenoa tuottavat ihmiset poissa. Tämä johtaa juuri äklöihin tekoihin, kuten henkilön muutattamiseen toiseen kuntaan. Tämä olisi mahdollista korjata sillä, että valtio kattaisi suuremman osan näistä kuluista.

    Positiivinen kilpailu liittyy tietenkin siihen, mihin se liittyy muussakin markkinataloudessa, eli ne hyötyvät, jotka koittavat tehdä asiat hyvin “asiakkailleen”, eli tässä tapauksessa kuntalaisille. Esim. kunta, joka hoitaa hyvin taloutensa, voi pitää alempaa veroastetta ja siten houkutella veronmaksajia alueelleen. Vaikka tämä onkin nollasummapeliä (eli yhden kunnan saama veronmaksaja on sitten joltain toiselta pois), niin jos tuo peli jatkuu pitkään, asuvat kaikki ihmiset siellä, missä asiat hoidetaan hyvin ja ne alueet, joissa niitä ei hoideta hyvin, tyhjenevät. Lopputuloksena ihmiset siis asuvat kunnassa, joka hoitaa hyvin asiansa. Eikö tämä ole ihan tavoiteltava asia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. KariS kirjoitti 28.1.2011 kello 12:48

    tpyyluoma: sanot “argumenttina se että kalliit asunnot karkoittaa hyvät veronmaksajat on hassu, köyhätkö niitä sitten ostaa?”

    Ei niitä köyhät osta, vaan sijoittajat, jotka vuokraavat ne korkealla vuokralla köyhille, jotka taas hakevat vuokrarahat korkeisiin vuokriin asumistukena sossusta. Eli juuri tuo Osmon kuvailema tilanne sen kun vahvistuu.

    Jos asuntoja tehtäisiin, tai olisi tehty, riittävästi, niin hintataso olisi sellainen että ne nyt Sipooseen muuttavat lapsiperheet voisivat ostaa asunnon Helsingistä ja maksaa verojaan tänne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. TimoT kirjoitti 28.1.2011 kello 12:51

    Kunnathan on kai perustettu hallintoa varten, ei kaupallisia toimintoja varten. Jos kunnat jollakin alueella pystyvät kilpailemaan keskenään, se on merkki siitä, että näitä hallinnollisia yksiköitä on liian tiheässä hallinnon tarpeita ajatellen. Voisikohan kuntajakolainsäädäntöön laittaa jonkilainen automaatti, että kunnat pakkoliitettäisiin, jos tuollaisia ilmiöitä alkaa esiintyä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Liian vanha kirjoitti 28.1.2011 kello 14:50

    “Voisiko Helsinki osoittaa asuntoja kodittomille jostain Hartolasta? Tietenkään kaikki kodittomat eivät tällaisesta innostuisi. Kodittomillakin on tietysti kotiseuturakkautta ja sosiaalisiaverkostoja pitämässä heitä paikallaan, ”

    Tyttäreni palasi pohjoiseen Oulun lähelle kun ei viihtynyt Helsingissä. Nyt on sitten miehensä kanssa rakentanut omakotitalon ja muutti jouluksi taloon.

    Täytyy vain ihailla miten tuolla Kepulandiassa hoidetaan asuntoasiat. Jokainen saa tontin ja senkin voi aluksi vuokrata, joten pääomaa ei tarvita , tontin voi ostaa milloin vain myöhemminkin.
    Talkootyö toimii ja niinpä tuollaisen 170 m2 talon saa 150000 eurolla eli se maksaa saman verran kuin yksiö-kaksio Helsingissä.

    Helsingissä ei kyetä kuin itkemään ja valittamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. T. kirjoitti 28.1.2011 kello 17:49

    Valitettavasti sosiaalisella asuntotuotannolla ei ole mitään tekemistä epäitsekkyyden kanssa.

    Kyse on todella julmasta valtapolitiikasta, ne puolueet jotka ajattelevat sosiaalitapausten äänestävän heitä, ajavat lisää sosiaalista asuntotuotantoa, poliitikot haluavat säilyttää omat asemansa, maksoi mitä maksoi muille kuntalaisille. Ikävimmillään huono-osaisuuden ei edes haluta korjaantuvan jotta äänestäjät eivät katoaisi.

    Espoossa valtaa pitää kokoomus joka luonnollisesti taas haluuaa espooseen lisää kokoomuksen potentiaalisinta äänestäjäkuntaa.

    Oman itsekkäimmästä itsekkäimmän valtapolitikoinnin väittäminen joksikin epäitsekkyydeksi saa lähestulkoon voimaan pahoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. pekka kirjoitti 28.1.2011 kello 18:37

    Ei Helsinkikään mitenkään synnitön ole kuntien välisessä raaistuvassa kilpailussa.

    Hyvin kuvaavaa Helsingin arroganssista naapureitaan kohtaan ovat olleet ylipormestari Pajusen tämänviikkoiset lausunnot Aalto-yliopiston kampusehdotuksesta (Rehtori Teeri ehdottaa yhteistä kampusta Otaniemeen).
    Pajunen sanoi “Helsinki ei hyväksy kampuksen sijoittamista Espooseen” .

    Miten ihmeessä vastuullinen virkamies voi moista lausua? Ei ole Helsingin asia hyväksyä tai tuomita itsenäisen yliopiston päätöksiä.
    Etenkin kun argumentit ovat ihan älyttömiä. (Pajunen puhui jotakin käsittämätöntä segregaation lisääntymisestä yms.)

    Sanoohan sen jo maalaisjärkikin, että yhteiselle kampukselle ainoa mahdollinen sijaintipaikka on Otaniemi. Olisi valtavaa yhteiskunnan rahojen tuhlausta siirtää TKK:n toiminnot jonnekin muualle. On paljon helpompaa ja halvempaa rakentaa Kauppakorkeakoululle ja TAIKille uudet tilat Otaniemeen ja keksiä keskustakiinteistöille muuta käyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Tavallinen Teknikko kirjoitti 28.1.2011 kello 22:09

    Eikö Helsingin kannattaisi ryhtyä maksamaan muuttorahaa sellaisille tahoille, jotka olisivat halukkaita muuttamaan vaikka minne, kunhan hiukan muuttorahaa talouteensa saisivat.

    Tuo vaan tuli mieleen siitä, kun eräs eteläsuomalainen kaupunki oli päätynyt maksamaan romaneille “muuttorahaa” pois kaupungista, josko vaan ehdot hyväksyvät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Markku af Heurlin kirjoitti 29.1.2011 kello 8:38

    Olisi ihan hyodyöllistä tietää eikä vain luulla, kuinka paljon Espoossa, Kirkkonummella ja ylipäätänsä pääkaupunkiseudun kunnissa on sosiaalisia vuokra-asuntoja. Tässä voi muuTen olla tilanne, että kerrotaan mitä on kuultu serkun kummin kaimalta.

    Sen verran tiedän, että täällä Kirkkonummella naapuritaloni on kunnan vuokratalo (vähän dokumalle porukalle) ja toinen naapuritalo alempaa samoin (siistitty). Tässä talossa 30 asunnosta noin 10 on vuokra-asuntoja, ja ainakin neljässä fatta maksaa tai maksanut vuokran. Yhdessä tapauksessa legitiimi syy: ihan kunnollinen perhe, mutta vaimo joutunut työttömäksi. Muuten tuntuu vuokralaisten elämän aikataulu siirtyneen tuonne yön puolelle

    Jos joutunut todella heitetyksi asunnosta pellolle, niin täytyy olla jo aika paljon syytä itsessä. Yhdessä tapauksessa häiriö rauhoitettiin järkkäämällä asunto toisesta kunnan lähiöstä. Ainakin hieman toi rotia, kun tietää että seuraavalla kerralla ei enää anneta toista tilaisuutta.

    Mutta nyt kerron vain yhden puolen asiasta.

    Toinen pouoli on, että epäsosiaalisetkin ihmiset tarvitsevat omaa sosiaalista ympäristöään. Omakotialueella tuskin voi viihtyä.

    Elmo – Jupperissa 70-luvun alussa- oli kuitenkin toista maata, vaikka elämäntapa olikin aika nestepitoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Markku af Heurlin kirjoitti 29.1.2011 kello 9:41

    Tarvitseeko muuten Aalto-yliopiston olla yhdellä kampuksella. Eihän Helsingin yliopstokaan sijaitse yhdessä paikassa. Etsimäätä tulee mieleen Yliopistokadun lisäksi Siltavuorenpenger, Meilahti, Kumpula ja Viikki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. juge kirjoitti 29.1.2011 kello 9:58

    Saakohan tässä kohtaa puhua maahanmuuttajien kustannuksista, jotka varmastikin muodostavat pääosan ongelma-asuntotarpeesta? Ei varmaankaan.

    En oikeastaan ymmärrä miksi on yhteiskunnan päätehtävä rakentaa sossutapauksille asuntoja ja vielä maksaa kaikki juoksevat laskut. Nuo ongelma-asunnot pitäisi olla läpijuoksupaikkoja mistä ihminen nousisi jaloilleen. Sen sijaan vaadimme lisää ongela-asuntoja ja sossutukia.

    Ei hyvältä näytä Helsingin tulevaisuus. Ruuhkamaksuja ja sossutukia ja ongelmalähiöitä. Pitääkö alkaa etsiytymään muualle ennen rappion leviämistä Länsi-Helsinkiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Liian vanha kirjoitti 29.1.2011 kello 10:41

    “Hyvin kuvaavaa Helsingin arroganssista naapureitaan kohtaan ovat olleet ylipormestari Pajusen tämänviikkoiset lausunnot Aalto-yliopiston kampusehdotuksesta (Rehtori Teeri ehdottaa yhteistä kampusta Otaniemeen).”

    Sama koskee muutakin yhteistä toimintaa esim törmäsin Metropolian harjoitustyössä samaan ongelmaan eli kuntien valtataisteluun resurssien sijoituspaikoista.

    Yhteistyö aiheuttaa valtaistelun hallinnossa ja lopputulema on entistäkin kankeampi hallinto ja epätarkoituksenmukainen kehitys toiminnan kannalta hullujen kompromissien pohjalta.

    Kuntien välinen yhteistyö on vielä huonompi vaihtoehto kuin itsenäinen päätäntä.

    Toinen parempi on tietenkin organisaatioiden yhdistäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. tpyyluoma kirjoitti 29.1.2011 kello 11:17

    Tarvitseeko muuten Aalto-yliopiston olla yhdellä kampuksella.

    En nyt ole asiasta suuremmin mitään mieltä, mutta en oikein ymmärrä sitä Otaniemeen keskittämistä. Varmaan on puolensa sellaisessa luostarimallissa jossa ihan koko yliopisto opiskelija-asuntoineen kaikkineen on yhdessä paikassa. Tuollainen ei mahdu keskustaan, mutta ei se kyllä mahdu Otaniemenkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. jouni lundqvist kirjoitti 29.1.2011 kello 11:32

    Miksi ei keskustella siitä, mistä kuntien välinen kilpailu veronmaksajista johtuu. Se johtuu siitä, että valtio on sanellut kunnille tehtäviä, joista moni kunta ei meinaa selvitä. Subjektiivisia oikeuksia on pilvin pimein. Kuntien kilpailun väheneminen alkaa siitä, kun asukkaiden subjektiivisia oikeuksia aletaan purkamaan. Teepä Osmo aloite asiasta. Okei, tee se vasta vaalien jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. tpyyluoma kirjoitti 29.1.2011 kello 11:49

    Piruillaan nyt vähän. Eli siis erillisten kaupunkien kannattajat on päätymässä siihen että pitää olla seutuhallinto joka vastaa kaavoituksesta, liikenteestä, terveydenhoidosta, sekä toisen asteen koulutuksesta, ja lisäksi valtion pitäisi hoitaa eli rahoittaa sosiaalitoimi jottei voida kilpailla epäreilusti työntämällä kuluja muille. Mistä se itsenäinen kaupunki sitten ihan itse kaikessa lutuisuudessaan enää päättää?

    Siihen TomiA:n esittämään selitysmalliin että kun sossu maksaa vuokrat niin kalliit asunnot on sijoittajille joka tapauksessa tuottavia vuokrakohteita en nyt oikein usko. On sossullakin jotkut rajat siitä mitä asunto saa maksaa, ja vaikkapa alkoholisti on vuokralaisena ongelmallinen vaikka vuokra juoksikin. Sinänsä tämä ei ole mielipidekysymys, selviää tarkastalemalla sosiaalitoimen osuutta vuokranmaksajista uudelle asuinalueella.

    Saarelma:

    Positiivinen kilpailu liittyy tietenkin siihen, mihin se liittyy muussakin markkinataloudessa, eli ne hyötyvät, jotka koittavat tehdä asiat hyvin “asiakkailleen”, eli tässä tapauksessa kuntalaisille. Esim. kunta, joka hoitaa hyvin taloutensa, voi pitää alempaa veroastetta ja siten houkutella veronmaksajia alueelleen. Vaikka tämä onkin nollasummapeliä (eli yhden kunnan saama veronmaksaja on sitten joltain toiselta pois), niin jos tuo peli jatkuu pitkään, asuvat kaikki ihmiset siellä, missä asiat hoidetaan hyvin ja ne alueet, joissa niitä ei hoideta hyvin, tyhjenevät. Lopputuloksena ihmiset siis asuvat kunnassa, joka hoitaa hyvin asiansa. Eikö tämä ole ihan tavoiteltava asia?

    Niin siis pyysin jotain konkreettista esimerkkiä, missä näin on käynyt? Yleisemmin, yritys voi kilpailla toisen kanssa tekemällä asioita jotenkin eri tavalla tai vaikka vaihtamalla toimialaaa, kuntien toiminnassa vapausasteet on pienet johtuen lainsäädännöllisistä velvotteista ja muista reaalimaailman rajoituksista. Helsinki ei voi esimerkiksi muuttaa strategiaansa niin että koska peruspalveluiden malliin päivähoitio tuottaminen ei oikein kannata niin keskitytään vain erityispalveluihin malliin Guggenheim. Se että kunta “hoitaa taloutensa hyvin” tarkoittaa käytännössä pitkälti sitä että se minimoi menonsa eli valikoi keskimääräistä vähemmän kuluja aiheuttavat asukkaat, ja tämä määritelmällisesti sulkee pois sen että kaikki muuttaa sinne.

    Jos tästä seuraisi keskimäärin jotain eiranrantaa, joka nyt on kuitenkin hyvin tehty asuinalue on siitä muuten mitä mieltä tahansa, niin se olisi jonkinlainen hyöty. Mutta kun seuraus on pikemminkin landbota, eli asuinalueita joista tehdään niin pieniä ettei sinne vaan joudu rakentamaan mitään palveluita ja joista yhdistelmällä pakkoautoilu ja iso minimikoko taloille karsitaan pois pienituloiset, vanhukset, jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Kalle kirjoitti 29.1.2011 kello 12:28

    Onko yleensä kunnan tehtävä tukea asunnottomia? “Suurempi vastuu” menee pääosin oman tyhmyyden piikkiin. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. LRa kirjoitti 29.1.2011 kello 13:42

    Markulle: Tässä Särkijärven puheenvuoro vuokra-asuntojen määrästä.

    http://sarkijarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24437-kuka-rakentaakaan-vuokra-asuntoja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.1.2011 kello 14:02

    Särkijärvi mielestäni valehtelee tilastoilla. Espoossa pienempi osuus uustuotannosta on vuokra-asuntoja, ausntokannasta aravavuokra-asuntoja on vähemmän. Tietysti, kun Espoo rakentuu suhteessa Helsinkiä nopeammin, uusia vuolkra-asujtoja tulee vanhaa asukasta kohden enemmän, mutta kuitenkin uusia asukkaita kohden vähemmän. Niinpä sosiaalisesta taakasta Espoo kantaa kokoaan pienemmän osuuden.
    Itse vuokra-asuntojen rakentaminen ei ole kunnalle mikään uhraus, koska valtio maksaa sen.
    Lisäksi VM on kiinnittänyt huomiota siihen, että Espoo asuttaa näihin asuntoihin kovin varakasta väestöä – ja lähettää siis ne asunnottomat Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. LRa kirjoitti 29.1.2011 kello 14:32

    Kirjoitat, että Espoo lähettää asunnottomat Helsinkiin. Voisitko antaa tähän väitteeseen jonkun lähteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.1.2011 kello 14:42

    Ennen tapahtui aivan avoimesti niin,m että Espoo antoi asunnottomalle maksusitoumuksen helsinkiläiseen matkustajakotiin ja kas, tästä olikin tullut helsinkiläinen. Jokin aika sitten oli Helsingin Sanomissa uutinen, jossa eräs diakonissa kert5oi, että häntä oli kaupungin puolelta ohjeistettu neuvomaan asunnottomia, miten nämä voivat kirjoittautua Helsinkiläisiksi. Lähettämisen ei kuitenkaan tarvitse olla näin aktiivista. Ei vain osoita voimavaroja asunnottomuuden hoitamiseen, niin nämä ymmärtävät vaihtaa itse kotikuntaa.
    Olin aikanaan tekemässä ministerinä yhdessä Suvi Anne Siimeksen kanssa pääkaupunkiseudun kuntien kanssa sopimusta asunnottomuuden hoitamisesta. Helsinki noudattti sopimusta, Espoo rikkoisen kyynisessti.
    Tilastollisesti voidaan selvittää, miten asunnottomuuden taakka on seudun kuntien kesken jakautunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Elina kirjoitti 29.1.2011 kello 15:07

    Eli LRa:n kyselemä lähde olet sinä (Osmo) ja joku anonyymina esiintyvä diakoni?

    Eiköhän ulostuloja olisi tapahtunut itse asunnottomien parista, jos tällainen käyntäntö olisi yleisesti.

    Tässä tämä diakonin juttu. Osmolla on ehkä parempaa tietoa, että kyseessä on nainen, koska käyttää sanaa diakonissa. Vaikuttaa, että kyseessä on vain yhden suivaantuneen sosiaalityöntekijän turhautuminen. Ei todellakaan mikään järjestelmällinen Espoon politiikka.

    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/espoo_kehotti_ohjaamaan_asunnottoman_muuttamaan_helsinkiin/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.1.2011 kello 21:10

    Ulostulot tulevat tuialstollisesti, Helsingin vastuu asunnottomista on asukasta kohden paljon suurempi kuin Espoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. tpyyluoma kirjoitti 29.1.2011 kello 15:23

    juge:

    …maahanmuuttajien kustannuksista, jotka varmastikin muodostavat pääosan ongelma-asuntotarpeesta?

    En ole nyt ihan varma mitä tarkoitat ongelma-asuntotarpeella, mutta sellainen tieto (*) on että Helsingissä sossun asiakkaina olevista asuntokunnista 20% puhuu jotain muuta kuin suomea äidinkielenään, eli ei tässä nyt pelkistä mamuista ole kysymys. Tai 20% on kysymys. 🙂

    *) http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/48d667004a525997bf68ffc230444d78/tilastoliite_painoversio2_mukautettu+koko+216×303.pdf?MOD=AJPERES

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. pekka kirjoitti 29.1.2011 kello 16:18

    Osmo:

    Särkijärvi mielestäni valehtelee tilastoilla. Espoossa pienempi osuus uustuotannosta on vuokra-asuntoja, ausntokannasta aravavuokra-asuntoja on vähemmän.

    Eikös korrektiin keskustelukulttuuriin kuuluisi, jos syyttää toista tilastoilla valehtelijaksi, lyödä pöytään omat luvut?

    Särkijärven luvuthan pähkinänkuoressa ovat “Vuosina 1991-2008 on rakennettu Helsingissä 29,6 ja Espoossa 36,6 kunnallista vuokra-asuntoa tuhatta asukasta kohti. Prosentteina ero tarkoittaa, että Espoossa tuotanto on ollut yli 23 prosenttia suurempi kuin Helsingissä.”

    Aina välillä ihmettelen, kuinka niinkin fiksu mies kuin Osmo tuntuu potevan käsittämätöntä antipatiaa Espoolaisia kohtaan. Vai onko se vaan niin, että yksityisautoilevia republikaaneja pitääkin katsoa kieroon? 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Samuli Saarelma kirjoitti 31.1.2011 kello 9:32

    Olen samaa mieltä Särkijärven kanssa, että oikeampi tapa vertailla kunnallisten vuokra-asuntojen rakentamista, on niiden suhteuttaminen kunnan asukaslukuun, ei uusiin asukkaisiin. Uudet asukkaat lienevät hyvin suuressa määrin työtä tekeviä ihmisiä, jotka eivät kunnan vuokra-asuntoja tarvitse. Kunnan vuokra-asunnot ovat tarkoitettu ennemminkin kunnassa jo asuvien köyhien huolehtimiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 31.1.2011 kello 9:35

    Tässä tämä diakonin juttu. Osmolla on ehkä parempaa tietoa, että kyseessä on nainen, koska käyttää sanaa diakonissa.

    Eikös diakonin ja diakonissan välillä ole koulutusero? Muistaakseni diakonissat ovat saaneet sairaanhoitajan koulutuksen, diakonit sosiaali- tai nuorisotyöntekijän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. uusi kasvo täällä kirjoitti 2.2.2011 kello 8:19

    mielenkiintoinen tämä ajatusmalli että lapsi tai vuodeosastolla makaava vanhus ei maksa mitään kunnalle,koska valtio maksaa.

    siis sittenhän meillä suomalaisilla on se kuuluisa taikaseinä mistä tulee rahaa automaattisesti….

    olen itse ymmärtänyt että me kuntalaiset ollaan samalla myös valtio joka maksaa myös ne valtion verotulot-tavalla tai toisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.2.2011 kello 9:15

    Uusi kasvo täällä:
    Vuodeosastolla makaava maksaa kunnalle, koska valtio maksaa pelkästä vanhuksen olemassaolosta, vaikka hän ei makaisi. Selostin vain tuon laskentatavan pohjaa, sitä miksi on niin edullista häätää tietty osa asukkaista naapurikuntiin ja miksi kuntien fvälinen epäsosiaalisuuskilpailu johtaa sosiaalisiin iljettävyyksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Niko Seppälä kirjoitti 2.2.2011 kello 16:23

    Ratkaisuna voisi olla rajoittaa kansalaisen oikeutta vapaasti valita asuinpaikkansa.

    Taannoin muistan juuri näiden kalleimpien ryhmään kuuluvan mielenterveyspotilaan, joka oli saanut häädön asunnostaan entisessä kotikaupungissaan A. No, hän oli matkustanut kotikaupungistaan pois ja marssinut postiin ja siirtänyt kirjansa kaupungin B poste restanteen. Pian tämän jälkeen hän joutui kaupungissa B hoitoon – käsittääkseni kaupungin B kustannuksella.

    Hämmästelin tilannetta kovin ja ihmettelin, miksei kansalaista olisi voitu palauttaa vanhaan kotikaupunkiinsa A hoitoon. Kaupungille B kertyi siis ko. mielenterveysppotilaan sisääntulosa käsitykseni mukaan ainakin viisinumeroinen lasku heti kättelyssä.

    Ennen sentään kirjoja sai vaihtaa kunnasta toiseen vasta, kun on vakituinen asunto uudessa kunnassa, mutta erityisesti siirreltäessä näitä ongelmatapauksia, pitäisi paikkakunnan vaihtoon olla selkeä peruste.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Ekonomi kirjoitti 29.10.2011 kello 21:08

    rankaisin Helsingin kaupunkia vaihtamalla kirjat kauniaisiin mielenosoituksena vuodenvaihteessa muutamaksi päiväksi, n. 15tEur:n verotulomenetykset kaupungille koska Jussi Pajunen ei vastannut sähköposteihin. Kansalaiset rankaiskaa poliitikkoja samaan tapaan , loppuu venäläinen ylimielisyys, Euro on paras konsultti.
    Katsotaan teenkö taas saman “ilmaveivin”;-)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.10.2011 kello 11:19

    Ekonomi.
    Väärän kotikunnan ilmoittaminen on kylläkin kiellettyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus