Miksi Itämeren lohta saa myydä?

26.1.2011 · Aihe: _ 

Olen osavastuussa siitä, että Suomessa saa myydä Itämerestä pyydystettyä kalaa, jonka dioksiinipitoisuudet ylittävät EU:n ihmisravinnolle asettamat rajat.

Olin peruspalveluministeri, kun EU kiristi ruuan normeja dioksiinin osalta. Dioksiini on Keski-Euroopassa paha vitsaus. Tanskassa esimerkiksi äitejä kehotetaan imettämään lapsiaan mahdollisimman lyhyen ajan, koska äidinmaito on niin myrkyllistä. EU päätti lopettaa kansalaistensa myrkyttämisen panemalla ruualle tiukat normit. Suomella ei ollut niiden kanssa vaikeuksia, paitsi, että Itämeren kalat ylittivät rajat reilusti. En ole kemisti, mutta olen ymmärtänyt, että saamme kiittää tästä sellun kloorivalkaisua.

Hallitus lähetti minut ministerikokoukseen neuvottelemaan asiasta. Vihreä terveysministeri tuntui paremmalta vaihtoehdolta kuin kalastuksesta vastaava ministeri Hemilä, joka ei olisi kuitenkaan malttanut olla lausumatta kiellettyä sanaa ”työllisyys”. Kaikki vetosivat työllisyyteen saadakseen omalle tuotannolleen poikkeuksia, joten siitä argumentista ei ollut mihinkään.

Kävimme terveyskomissaari Byrnen kanssa intohimoisen väittelyn asiasta. Hän selvästi nautti akateemisesta väittelystä, joka keskittyi tilastolliseen päättelyyn.

Minun avaukseni oli, että meillä Suomessa on sellainen erikoinen korrelaatio, että ihmiset elävät sitä pidempään mitä enemmän heillä on veressä dioksiinia; ei koska dioksiini olisi terveellistä vaan koska sitä saa meillä vain kalasta; me kun emme ole myrkyttäneet maaperäämme jätteenpoltolla.  Vaikka dioksiini on epäterveellistä, kalan terveyshyödyt ylittävät dioksiinin terveyshaitat. Olisi terveyspoliittisesti huonoa siirtää silakansyöjät syömään lenkkimakkaraa. Silakkaa taas ei saa muualta kuin Itämerestä.

Kerroin myös, kuinka meillä neuvolassa varoitetaan odottavia äitejä silakan vaaroista ja kuinka jokainen suomalainen osaa välttää isoja silakoita, jotka ovat ehtineet imeä sisäänsä paljon dioksiinia. Ja kaikki tietävät, ettei silakkaa saa syödä kuin pari kertaa kuussa. Eilen en kyllä löytänyt näitä varoitustekstejä kaupan kalatiskiltä.

Odotin hermostuneena, että Byrne ottaa esille Itämeren lohen. Vaikka silakalle ei ole vaihtoehtoa, Itämeren lohelle on. Minulla ei olisi ollut yhtään argumenttia, miksi Itämeren lohen syöminen pitäisi sallia.  Mutta hänpä ei ottanut lohta esille lainkaan vaan nousi ylös ojensi kätensä ja sanoi: you won! Saimme luvan pyytää ja syödä Itämerestä pyydystettyä kalaa, kunhan syömme sen itse emmekä yritä myrkyttää sillä muita.

Olen miettinyt asiaa vuosia, mutta en ole vieläkään keksinyt, miksi Itämeren lohta saa myydä. Lohi on sentään syönyt elämänsä aikana monta silakkaa. Itämeren lohen kaupallinen pyynti pitäisi oikeastaan kieltää jo luonnonlohen suojelemiseksi.

Minä en Itämeren lohta osta. Meillä kyllä syödään kotona paljon lohta, mutta ostan norjalaista kassilohta. Sateenkaarirautua (myydään harhaanjohtavalla kauppanimellä kirjolohi) meillä ei syödä, koska en halua edistää Itämeren pilaamista. Liikevaihtoonsa suhteutettuna kalaskasvatus on aivan tolkuton saastuttaja.  Norjalainen lohenkasvatus saastuttaa yhtä paljon, muitta edes norjalaiset eivät pysty rehevöittämään Atlanttia.

Kommentit

71 Vastausta artikkeliin “Miksi Itämeren lohta saa myydä?”

  1. Markku af Heurlin kirjoitti 26.1.2011 kello 19:43

    Tämä oli hauska.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  2. Juha kirjoitti 26.1.2011 kello 20:27

    Pieni kauneusvirhe tuossa sellun kloorivalkaisussa. Sellun valkaisuun käytetään klooridioksidia (ClO2), ei klooria (Cl2). Syyt klooridioksidin käyttöönottoon olivat aikoinaan tämän kaltaiset asiat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  3. Elina kirjoitti 26.1.2011 kello 20:34

    Tanskassa esimerkiksi äitejä kehotetaan imettämään lapsiaan mahdollisimman lyhyen ajan, koska äidinmaito on niin myrkyllistä.

    Mikä on “mahdollisimman lyhyt aika”? Eli kehotetaan olemaan imettämättä ollenkaan? Se kai on mahdollisimman lyhyt aika…

    Saisiko tähän imettämättömyysuositukseen lähteen.

    En muuten usko.

    Muissa Pohjoismaissa täysimetyksen kuuden kuukauden suositus toteutuu paremmin kuin Suomessa Tanska mukaan lukien. Eli suositus ei ole perille mennyt.

    http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba

    s. 38

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  4. aleksis salusjärvi kirjoitti 26.1.2011 kello 20:34

    Eikös se norjalainen lohi matkusta tänne lentokoneessa? Olisiko sittenkin viisaampaa syödä kirjolohta – niiden ruokinta on tehostunut viime vuosina ja kasvattamoiden tuottamat pistekuormat saaristossa vähentyneet?

    Tosin jo yhden kassikasvattamon raiskaaman lahden näkeminen tukki ainakin mun suun kyseisen kalan kohdalta. Tapettu meri ei ole kaunista katseltavaa, niin vähäisiä kuin päästöt ovatkin vaikkapa maatalouteen verrattuna.

    Itämeren lohi alkaa olla aika uhanalainen kalalaji. Sen pyyntiä harrastetaan valtion tuilla, mistä johtuen meikäläistä lohta myydään makkarahinnalla marketeissa. Dioksiinit huomioon ottaen voitaisiin ottaa järki käteen ja syödä paremmin pyynnin kestäviä vähärasvaisempia kaloja, jotka ovat terveellisempiäkin. En rehellisesti sanottuna ole ylpeä puolestasi, kun sait luvan jatkaa jo melkein tuhotun eläinlajin syöttämistä kansalle.

    Euroopassa on hyvin vähän lohijokia jäljellä, mutta paljon lohen urheilukalastajia. Suomen pari jäljelle jäänyttä lohijokea saattaisivat runsaskalaisempina tuottaa turismirahana sen, mitä ajoverkkopyyntiin syydetystä tukirahasta jää yli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  5. Opa kirjoitti 26.1.2011 kello 20:47

    Kassilohi tuomittiin (muistaakseni) taannoin täysin ja “Itämeren villilohi” todellakin kuulostaa paremmalta. Varmaan markkinamiehet asialla, ja vieläpä onnistuneesti. Itse olen ostanut aina torilta Itämeren lohta, jos sitä vaan on ollut saatavilla. Ja melkein aina on.

    Nyt tämä uutisointi tuli ainakin minulle ihan puskista. On kai siis aika vaihtaa kalamerkkiä, lohesta en kuitenkaan voi luopua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  6. Evert The NeveRest kirjoitti 26.1.2011 kello 20:50

    Hyvä kysymys! .. Itämeren lohi on lisäksi vaarantunut laji. Vajaa kolme vuotta sitten maa- ja metsätalousministerille luovettiin lohen suojelua vaativa lohiadressi:
    http://www.lohiadressi.fi/Lohiadressi.html
    Lohiadressilla ei ollut toivottua vaikutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  7. B.J kirjoitti 26.1.2011 kello 21:28

    Onko tämä kokonaisuudessaan vanha postaus, vai oliko tässä jotain uutta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.1.2011 kello 22:14

    BJ on oikeassa. Olen näköjään kirjoittanut samasta aiheesta joulukuussa 2008. Tosin asia on nyt uudestaan ajankohtainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Paavo Häikiö kirjoitti 26.1.2011 kello 21:56

    ” Meillä kyllä syödään kotona paljon lohta, mutta ostan norjalaista kassilohta.”

    Minä tein saman päätöksen jo kauan sitten kun näin röörit Neuvostoliiton hajoamisen aikoihin jotka työntää Tallinnassa ja Pietarissa kökköä Suomenlahteen ja kun vielä tietää mitä kautta vesi Suomenlahdessa kiertää niin HYH HYH.

    Eipä maistu ei. Norjalainen kassilohi on puhdasta ja vieläpä Norjan valtion maksamaa kalaa meille suomalaisille, maiskis:)

    Sitä olen aina ihmetellyt että miksi tuo kala maksaa meillä jalostettuna kympin kilo ja Saksassa tai Ranskassa 40 kymppiä kilo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  10. Riitta kirjoitti 26.1.2011 kello 22:02

    Tanskassa esimerkiksi äitejä kehotetaan imettämään lapsiaan mahdollisimman lyhyen ajan, koska äidinmaito on niin myrkyllistä.

    Lähde? Tätä on vaikea uskoa, koska Suomessa suositellaan (linkki imetystukilistalle) imetystä, vaikka äiti tupakoisi, koska äidinmaidon terveyshyödyt voittavat äidinmaidosta saatavan nikotiinin haitat (ihan niinkuin tuossa silakan tapauksessa). Suomessa on aikaisemmin kielletty laihduttamasta imetysaikana ympäristömyrkkyjen vuoksi, mutta viimeisin viisaus (imetystukilistalla) on, että maltillinen painonpudotus on hyvästä, jos on kovin paljon kiloja kertynyt.

    Suomessa on joskus 70-luvulla suositeltu vain lyhyttä imetystä juurikin ympäristömyrkkyjen vuoksi ja minun on vaikea uskoa, että Tanskassa vielä tänä päivänä olisi tällainen rajoitus.

    WHO suosittelee imetyksen jatkamista kunnes lapsi on kahden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. Riitta kirjoitti 26.1.2011 kello 22:03
  12. TomiA kirjoitti 26.1.2011 kello 22:27

    Ajatelkaa, äijä postaa kymmeniä kirjoituksia kuussa vuosikaudet ja aika harvoin toistaa itseään! En usko: pakko olla joku tietokanta, josta tsekkaa, onko kirjoittanut aikaisemmin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  13. Kutoja kirjoitti 26.1.2011 kello 22:34

    Jos kala on terveellistä eikä luonnonkala riitä enää ruokkimaan kaikkia, kalanviljely lienee paras ratkaisu.

    Siksi kannattaisi varmaankin kirjolohen boikotoimisen sijaan vaatia ja edistää vähempi päästöisiä viljelymenetelmiä. Ymmärtääkseni sisämaassa harrastetaan kalannviljelyä kiertovesimenetelmällä. Sellaisesta laitoksesta tulevaa kirjolohtakin kehdannee syödä hyvällä omallatunnolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  14. Riitta kirjoitti 26.1.2011 kello 23:27

    Muissa Pohjoismaissa täysimetyksen kuuden kuukauden suositus toteutuu paremmin kuin Suomessa Tanska mukaan lukien.

    Itse asiassa Tanskassa tuon mukaan imetetään Pohjoismaista pisimpään.

    Minusta se, miten imetyssuositusten toteutumista mitataan, on vähän pielessä. Useimmat pitkään täysimetyt lapset saavat sen ensimmäisen perunalusikallisen/maissinaksunsa viikko pari ennen puolivuotispäivää, vaikka vielä neli- tai viisikuiseksi olisi ollut täysimetyksellä. Suositushan on, että kiinteät aloitetaan viimeistään (eikä täsmälleen) puolivuotiaana.

    Itse uskon, että kun vauvan käsien ja suun motoriikka riittää siihen, että lapsi vie itse ruokaa suuhunsa ja saa siitä jotain nieltyäkin, niin hän on valmis aloittamaan kiinteämpään ruokaan tutustumisen. Ei ihmistä nyt niin pahasti väärin ole suunniteltu…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. Thymallus thymallus kirjoitti 26.1.2011 kello 23:29

    kalan kassikasvatus on aika ongelmallinen laji: rehevöitymisen ja antibioottikyllästyksen lisäksi homman biomassatehokkuus on ollut erittäin huono. yhden lohikilon kasvattamiseksi on tarvittu viisi rehukalakiloa ja usein rehukalana on käytetty lajeja, jotka olisivat ihan syötäviä sellaisenaankin. nyttemmin tehokkuus on parantunut, kassikaloille syötetään mm soijarouhetta, joka kai sekin jonkun mielestä olisi ravinnoksikelpaavaa sellaisenaan. sen sijaan lentokuljetuksia ei ainakaan suomeen käytetä, kauemmaksi ehkä.
    norjan kassilohen hinta suomen markkinoilla on kyllä mysteeri, kala on norjassakin kalliimpaa, mutta myös esim virossa ja saksassa jo moninkertaista. dumppaako norja kassilohta suomeen tuotantotuilla vai ollaanko meilläkin vielä tuotantohintojen yläpuolella ja keskieuroopassa vain kerätään enemmän katteita? olis mukava kuulla mikä tässä on takana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. MIVa kirjoitti 26.1.2011 kello 23:36

    Olen pitkään luullut, että kotimaisten kalojen suosiminen on hyvä juttu. Nyt OS ilmoittaa käyttävänsä norjalaista kassilohta. Mihin enää voi uskoa?
    Itse ostan aina kotimaista (virolaista) kuha-, ahven-, siika- tahi haukufilettä, kun tarjolla on. Hyvin usein niin ei käy, sillä ko fileet maksavat enemmän kuin naudan fileet. Osaan kyllä suomustaa ja fileoidakin jotenkuten kalan, mutta laiska olen. On kyllä välineet kotona. Kerrostalossa jotenkin tuntuu vaikealta esim. suomustaminen. Kai se on niin kuin joku kai Hesarissa sanoi, että kalassa on huono käyttöliittymä. Jos kotimainen kuhafile maksaa noin 37 euroa/kilo ja norjalainen kassilohi noin 10 euroa/kilo. niin siinäpä miettimistä.
    Miksi joku ihmettelee . ettei meillä ole ammattikalastajia järvillä – Linkola.
    Ikuisuuskysymyksiä tukea vai ei valtion toimesta. Maanviljelystä ainakin, kalastusta ei kai tarpeeksi. Pitäisikö? Kumpaakaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2011 kello 7:47

    Ahventa kannattaa suosia, sekä eettisistä syistä että kulinaarisista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. MIVa kirjoitti 26.1.2011 kello 23:51

    Riitalle:
    en usko, että äitisi noudatti kenenkään ohjeita imetyksestä. Ilmeisesti Sinä kuitenkin kohtuullisesti selvisit koko jutusta.
    Ei kai nyt helkkarisa EU:sta odoteta määräyksiä ihan kaikkeen?
    En tiedä juttua, kun en kykene olemaan äitinä.
    On se varmaan hienoa, kun EU sanoo jotain ja sitten täällä tehdään just niin. Niinpä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  19. Evert The NeveRest kirjoitti 26.1.2011 kello 23:51

    Paras aihe aikoihin. Saa aikaan eteisvärinää. Dioksiini ja muut säilöntämyrkyt arkistoivat maallisen kotimme. Naakat ja mustarastaat laulavat hautuumailla mätänemättömien ruumiiden ikuista elämää.

    Karmaisevalla tavalla kuulin tämän ruumiin kuolemattomuuden viisaan isomummuni suusta.

    Kuljimme hautuumaalla. Parkkialueen puolella kiviaidassa oli pistokkeita. Mummu kysyi, että mitä nuo ovat? Vastasin että lämpöpaikkoja. Hän sanoi, että ai jaa, onko semmoisiakin nykyään…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  20. Mikko V kirjoitti 27.1.2011 kello 4:39

    Joo. Itämeren kalahan kuuluu laittaa minkinpaskan raaka-aineeksi. He he! Voi voi tuota “vihreyttä”. Mihin se vielä yltääkään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. Anna-Liisa kirjoitti 27.1.2011 kello 6:27

    aleksis salusjärvi kirjoitti 26.1.2011 kello 20:34:

    Dioksiinit huomioon ottaen voitaisiin ottaa järki käteen ja syödä paremmin pyynnin kestäviä vähärasvaisempia kaloja, jotka ovat terveellisempiäkin.

    Kurjinta tässä on se, että nimenomaan rasvaiset kalat ovat terveellisimpiä, koska ne ovat parhaita omega-3-rasvahappojen lähteitä. Ihmiskeho ei pysty käyttämään hyödykseen kuin vähäisen osan kasviperäisistä omega-3-rasvahapoista. Näitä rasvahappoja ihminen nimenomaan tarvitsee.

    Olen yhtä huolissani kuin muutkin kirjoittajat. Hyvän ravinnon eettinen saanti käy yhä vaikeammaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  22. Elina kirjoitti 27.1.2011 kello 8:26

    Saisiko nyt lähteen siitä, että Tanska on irtisanoutunut WHO:n Pohjoismaille suunnatusta imetyssuosituksesta?

    Eli suositellaan 4-6 kuukautta täysimetystä ja osittaista imetystä vuoden ikään.

    Viralliset tahot tekevät paljon työtä imetyksen edistämiseksi niin globaalisti kuin Suomessakin, joten tällainen imetyksen vastainen väite vaatii nyt ehdottomasti vankemman perustelun kuin aloituksen heitto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2011 kello 9:29

    Tietoni Tanskan imetyssuosituksista voi hyvinkin olla vanhentunutta. Äidinmaito oli ainakin vielä kymmenen vuotta sitten niin myrkyllistä, ettei imettäminen ollut hyväksi lapselle, mutta sen jälkeenhän tulivat nämä dioksiinirajoitukset niin, ettei sille äidillekään saa syöttää enää mitä hyvänsä. Suomalaisen silakan myynti on Tanskassa kiellettyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Liina vanha kirjoitti 27.1.2011 kello 8:39

    “Minä en Itämeren lohta osta. Meillä kyllä syödään kotona paljon lohta, mutta ostan norjalaista kassilohta. Sateenkaarirautua (myydään harhaanjohtavalla kauppanimellä kirjolohi) meillä ei syödä, koska en halua edistää Itämeren pilaamista. ”

    Heh tuo “Norjan” lohi on nykyään Chilen lohta. Norjan kalasairaudet ovat pakottaneet norjalaisia siirtämään kassituotantoa Chileen.
    Meilläkin syödään rautua mutta pohjoisesta saatua villi-rautua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  25. Liina vanha kirjoitti 27.1.2011 kello 8:44
  26. Fillariton kirjoitti 27.1.2011 kello 9:19

    Ei se Norjan lohikaan mikään ongelmaton ole. Loiseläin ja kassikarkulaiset uhkaavat luonnonlohta.

    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=92721

    Kassilohi on tunnetusti jalostettu muutamasta vanhemmasta nopeakasvuiseksi ja geenistöltään kapeaksi. Voihan se olla hyvää ja halpaa, mutta Osmohan kehui myös eurooppalaista juottovasikkaa jokin aika takaperin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  27. Artturi B kirjoitti 27.1.2011 kello 9:28

    Jos Osmon argumentti terveyskomissaarille oli, että jos silakan syönti kielletään, niin suomalaiset korvaa sen makkaralla, niin en kyllä sanois, että

    Hän selvästi nautti akateemisesta väittelystä, joka keskittyi tilastolliseen päättelyyn.

    Vaikuttaa enemminkin siltä, että hänelle kelpas mikä tahansa tekosyy sallia suomalaisten myrkyttää itsensä näin halutessaan. Mikä on tietysti ihan oikein!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2011 kello 9:33

    Artturi
    En oikeasti puhunut mitään lenkkimakkarasta, en edes tiedä mitä se on englanniksi, vaan puhuin kalan syömisen vähenemistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Riitta kirjoitti 27.1.2011 kello 9:32

    Riitalle:
    en usko, että äitisi noudatti kenenkään ohjeita imetyksestä.

    ???? Mistä tämä nyt oikein tuli???? En tietääkseni ole äitini tekemisistä tai tekemättä jättämisistä kirjoittanut yhtään mitään. Tietoja entisaikojen imetyskäytännöistä löytyy esimerkiksi (täältä).

    Ei kai nyt helkkarisa EU:sta odoteta määräyksiä ihan kaikkeen?

    Se, että EU jakaisi imetysohjeita, on urbaani legenda (ks. harhaluuloja), joka tuntuu olevan varsin sitkeässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  30. Jari kirjoitti 27.1.2011 kello 9:35

    Hyödylliset ja välttämättömät omegaöljyt saa kyllä kasviöljyistäkin niin ettei siihen kalaa tarvita. Villilohta kannattaa syödä mahdollisimman harvoin myrkkyaltistuksen takia. Yletön lohi/silakansyönti- mainonta perustuu kalastuselinkeinon ylläpitoon Suomessa. Bisnes aina ennen terveyttä! Oma juttunsa sekin – tosin en ole liiemmälti huomannut tällaista työpaikkojen paapomista muilla aloilla kuin maataloudessa ja turkistarhoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. TimoS kirjoitti 27.1.2011 kello 9:43

    Osmo: “Norjalainen lohenkasvatus saastuttaa yhtä paljon, muitta edes norjalaiset eivät pysty rehevöittämään Atlanttia.”

    Eivät ehkä pysty rehevöittämään, mutta ryöstökalastamaan tyhjäksi kyllä. Yhteen kiloon kassilohta tarvitaan jopa neljä kiloa kalarehua. Norjalaiset ja islantilaiset rehutehtaat pyytävät parhaillaan sukupuuttoon useita villejä kalalajeja, jotka kelpaisivat myös ihmisravinnoksi.

    Lohenkasvatusteollisuus on suurimpia syypäitä siihen, että valtameret kalastetaan tyhjiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  32. Elina kirjoitti 27.1.2011 kello 9:54

    Äidinmaito oli ainakin vielä kymmenen vuotta sitten niin myrkyllistä, ettei imettäminen ollut hyväksi lapselle

    Edelleen se lähde?

    Muuten juttusi jää aivan höpinän tasolle…

    Käsittääkseni suositukset Pohjoismaissa ovat olleet aivan samat jo vuosikymmeniä. Suositeltavat ajat ovat vain pidentyneet kaikkialla. Voin toki tarkistaa asian, mutta todistustaakka on nyt siellä päässä, koska väitteen esitit aloituksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  33. Riitta kirjoitti 27.1.2011 kello 10:02

    Äidinmaito oli ainakin vielä kymmenen vuotta sitten niin myrkyllistä, ettei imettäminen ollut hyväksi lapselle, mutta sen jälkeenhän tulivat nämä dioksiinirajoitukset niin, ettei sille äidillekään saa syöttää enää mitä hyvänsä.

    En usko kyllä tähänkään. Joskus 30-40 -vuotta sitten onkin näin voinut olla, mutta tuossa linkittämäni vastaus THL:ään esitettyyn “voiko imettäessä laihduttaa” -kysymykseen on yli viiden vuoden takaa (luin sen ensimmäisen kerran synnytyslaitoksella, kun selasin imetystukikansiota).


    Ympäristömyrkyistä pysyvimmät ja mahdollisesti haitallisimmat, dioksiinit, furaanit ja PCB:t ovat koko Euroopassa alenemaan päin, suunnilleen tahtia 5 %/vuosi. Tilanne on nyt siis paljon parempi kuin vuonna 1987, jolloin WHO teki ensimmäisen kansainvälisen tutkimuksensa aiheesta.

    [KLIP]

    Henkilökohtainen mielipiteeni on, että nyt kun ympäristömyrkkyjen määrät äidinmaidossa ovat alentuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana puoleen, n. puolen kilon laihduttaminen viikossa ei ole vaarallista, jos laihduttaminen on liikapainon takia tarpeen.

    Dioksiinirajoitukset ovat voimassa raskausaikana, mutteivät enää imetysaikana, ts. neuvolassa kehotetaan välttämään suurten petokalojensyöntiä raskaus- mutttei enää imetysaikana. Sama pätee mm. alkoholin käyttöön. On eri asia saada sama määrä myrkkyä sikiön verenkiertoon, mitä äitikin saa, kun saada se myrkky ravinnon kautta (äidinmaidon myrkkypitoisuus on suunnilleen sama kuin äidin veren myrkkypitoisuus, jos äiti on 0.5 promillen humalassa, on maidossa 0.05 prosenttia alkoholia).

    Itse asiassa kalansyönnin suhteen on menty tiukempaan suuntaan: vuonna 2005 kalansyöntirajoitus oli juuri poistettu ja vuonna 2009 tullut taas takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2011 kello 10:27

    Te puhutte nyt Suomesta, jossa dioksiinin saant5i on minimlaaista siihen, mitä se oli Keski-Euroopassa kymmenen vuotta sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Liian vanha kirjoitti 27.1.2011 kello 10:14

    “Yhteen kiloon kassilohta tarvitaan jopa neljä kiloa kalarehua. Norjalaiset ja islantilaiset rehutehtaat pyytävät parhaillaan sukupuuttoon useita villejä kalalajeja, jotka kelpaisivat myös ihmisravinnoksi. ”

    Näin on , kassilohen syönti on epäeettistä kun se kuluttaa villejä luonnonkalakantoja sukupuuttoon .
    Muutenkin kassilohen suosiminen on omituista, marketeissa myytävä lohi on limaista vanhaa höttöä eikä hallista ostettukaan juuri parempaa ole.Ilmeisesti täällä etelässä ei ymmärretä tuoreen kalan päälle.
    Tuore ahven tai jopa särkikin ovat paljon parempia kuin pullalohi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  36. Riitta kirjoitti 27.1.2011 kello 10:34

    Hmm… ei selitä edelleenkään, miksi Tanskassa imetetään pohjoismaista pidempään, jos äidinmaito oli vielä kymmenen vuotta sitten niin vaarallista, ettei imetetty ollenkaan.

    Eivät ne imetysasenteet niin nopeasti muutu, vaikka suositukset menisivät äärilaidasta toiseen enkä usko tanskalaisnaisten olevan tässä naisia kummempia. Useimmat naiset kuuntelevat lähipiirin kokeneita äitejä enemmän kuin jotain “suosituksia, jotka kumminkin muuttuvat koko ajan”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2011 kello 11:07

    Riitta. En minä sanonut, että tanskalaiset äidit imettivät kymmenen vuotta vähän vaan että se oli suositus. Tanskalla näoillä asioilla ei ole juuri tgekemistä keskenään. Tuskin heitä on suositeltu tupakoimaankaan ja silti he tupakoivat. Äidinmaidon díoksiinipitousuutta pidettiin yhtenä syynä siihen, miksi direktiivi laadittiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Esa kirjoitti 27.1.2011 kello 10:53

    Norjalainen kassilohi on rikollisen halpaa. Hinnoittelulla ei edistetä kotimaisten suositeltavien kalalajien mm. ahvenen, kuhan ja särkikalojen käyttöä. Lohen kasvatuksen takia köyhdytetään suoraan ihmisravinnoksi kelpaavia paikoin hyvin uhanalaisia kalakantoja eri puolilla maailman meriä.

    Osmon kanssa samaa mieltä siitä, että Itämeren lohi voitaisiin kyllä rauhoittaa, jotta kanta pääsisi elpymään.

    Jätteenpoltosta vielä: nykyaikaisten jätevoimaloiden mm. dioksiinipäästöt ympäristöön ovat minimaalisia verrattuna esim. kaatopaikkapaloista vuosittain aiheutuviin hallitsemattomiin päästöihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2011 kello 11:01

    Tämä dioksiiniongelma keski-Euroopassa on peräisin vanhoista roskanpolttouuneista. Ne on jo kielletty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Elina kirjoitti 27.1.2011 kello 11:02

    Te? Teititteletkö Riittaa?

    Minä ainakin puhun Tanskasta, jossa siis käsitykseni mukaan on imetyksen osalta ollut aivan samat suositukset kuin muissakin Pohjoismaissa kautta aikain.

    Tanska ei sitä paitsi ole Keski-Eurooppaa.

    Sinä sen sijaan väität, että äidinmaito on siellä kymmenen vuotta sitten katsottu niin myrkylliseksi, että äitejä on kehotettu imettämään “mahdollisimman lyhyen aikaa”. (Järjetön sanamuoto!)

    Osoita nyt väitteesi todeksi, äläkä jankuta enää enempää. Riitta ja minä emme nyt usko sinua, vaikka laittaisit kymmeneen kommenttiin väitteesi ilman viitettä.

    Imetys on niin tärkeä kansanterveydellinen asia, että penään nyt sitkeästi evidenssiä näin imetysvastaiselle lausunnolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  41. Samuli kirjoitti 27.1.2011 kello 11:08

    Monissa maisa särkikalatkin kelpaavat ruuaksi.
    Esim. Suomessa asuvat venäläiset ja vietnamilaiset syövät särkiä.
    Itsekin olen kerran syönyt purkitettua särkeä ja hyvää oli.
    Särkien pyytäminen myös vähentäisi vesistöjen ravinnekuormaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  42. Elina kirjoitti 27.1.2011 kello 11:19

    Ihan takuusti virallinen suositus imetyksen rajoittamisesta olisi näkynyt imetysluvuissa Tanskassa.

    Aivan varmasti myös Tanskassa kuten Suomessa raskaana olevat ja imettävät äidit tupakoivat vähemmän kuin muut naiset. Jos eivät lopettamaan pysty, niin suurin osa kuitenkin vähentää savukkeiden määrää. Imetykseen sitä paitsi ei tule riippuvuutta, joten suositus on paljon helpompi toteuttaa.

    Että olipas taas vertaus… Hermo alkaa mennä. Parasta poistua loppupäiväksi blogilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  43. Anna-Liisa kirjoitti 27.1.2011 kello 11:33

    Jari kirjoitti 27.1.2011 kello 9:35:

    Hyödylliset ja välttämättömät omegaöljyt saa kyllä kasviöljyistäkin niin ettei siihen kalaa tarvita.

    Kyllä näinkin, mutta matkalla on mutkia.

    Kasvirasvojen omega-3 on alfalinoleenihappoa (ALA), jota ehkä voisi kutsua ihmisen tarvitsemien EPA:n ja DHA:n esiasteeksi. ALA:n muuntuminen ihmiselimistössä EPA:ksi ja DHA:ksi on tehotonta. Kasviöljyissä on aina myös omega-6-rasvahappoja, joiden ongelma nykyravitsemuksessa on, että niitä saadaan liikaa.

    Kasvi- ja kalaöljyjen omega-3-rasvahappojen vertailua Linkin takana olevan jutun on kirjoittanut kalaöljyjä myyvä lääkäri, mutta tiedot on varustettu lähdeviittein ja saman tiedon löytää muualtakin. Tuo on ainoa löytämäni kirjoitus, jossa tiivistetysti vertaillaan kasvi- ja kala-omegakolmosia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  44. Riitta kirjoitti 27.1.2011 kello 11:48

    Jopa oli analogia. Jotta imetys on niin addiktoivaa tms., että ympäristömyrkyistä varoittavista suosituksista huolimatta imetettäisiin pitkään.

    En nyt vain usko. 😉 Sen kyllä uskon, että sikiöiden ja pienten imeväisten suoja on ollut tärkeä motivaatio tämän dioksiinidirektiivin takana.

    Eli se lähde? Joku sanoi jotain jossain kokouksessa ei riitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2011 kello 12:42

    En mitenkään jaksa kaivaa kymmenen vuotta sitten olleita lähteitä. Asiasta kirjoitettiin silloin runsaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Kutoja kirjoitti 27.1.2011 kello 13:08

    Särjet on varmaan hyvän makuisia, kuten ahvenetkin. Kannattaa varmasti syödä kaikki kalat mitkä ovat katiskaan mökkirannassa uineet.

    Mutta jos todennäköisesti tuleva kansanedustaja edistää viljellyn kalan boikottia tarjoamatta muuta vaihtoehtoa kuin valtameriä epäsuorasti tyhjentävää kassilohta tai sinttejä, joita ei taida saada kaupunkeihin tarjolle sellaisella hinnalla että se menee kaupaksi ilman omaatuntoa soimaavaa propagandaa, saattaa aiheutua tarpeetonta vahinkoa kalanviljely bisnekselle.
    Saastuttamaton kalanviljely rehulla, joka ei hävitä luonnonkalojen kantoja lienee ekologisin tapa ruokkia massoja terveellisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. Emma kirjoitti 27.1.2011 kello 13:17

    Osmo, anteeksi että menee metan puolelle, mutta niin se vain on että jos haluaa jutun eksyvän raiteilta niin varmoja keinoja on mainita
    1) imetys
    2) kestovaipat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  48. Jari kirjoitti 27.1.2011 kello 13:18

    “Kyllä näinkin, mutta matkalla on mutkia.Kasvirasvojen omega-3 on alfalinoleenihappoa (ALA), jota ehkä voisi kutsua ihmisen tarvitsemien EPA:n ja DHA:n esiasteeksi. ALA:n muuntuminen ihmiselimistössä EPA:ksi ja DHA:ksi on tehotonta. Kasviöljyissä on aina myös omega-6-rasvahappoja, joiden ongelma nykyravitsemuksessa on, että niitä saadaan liikaa”

    Info on Tolosen, joka luonnollisesti suosittelee omia tuotteitaan, referenssien luotettavuudesta en olisi ihan varma. Rypsiöljy, kameliinaöljy, pähkinät mm. riittänevät kyllä tarpeellisten omegaöljyjen saantiin.
    Sitten voi tietysti syödä kalakapseleita. Niiden tuotantolähde on usein epäselvä, ehkä kassilohta? Tai muuta rasvaista kalaa, toivottavasti ei sitten uhanalaista. Itämeren lohen syönti pitäisi kieltää kokonaan. THL sitä suosittelee, mutta syyt ovat enemmänkin kauppapoliittiset.
    Itämeren lohen kohdalla olisi nyt kohtuullista ajatella merielävienkin hyvinvointia eikä pelkästään läskimahaista suomalaista tai sitä THL:n mainostamaa supertervettä kalastajaa.. Dioksiini on vesieliöstölle vaarallisen krooninen myrkky. Jos elämä meressä kuolee ihmisen kylvämien myrkkyjen takia, niin mitens sitten ihmiselle käy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  49. Liian vanha kirjoitti 27.1.2011 kello 15:17

    “Hinnoittelulla ei edistetä kotimaisten suositeltavien kalalajien mm. ahvenen, kuhan ja särkikalojen käyttöä. L”

    Kotimaisen kalan käyttö on tehty niin hankalaksi monilla määräyksillä, että ammattikalastus on käytännössä loppunut.
    Myöskin väliportaan ahneus on suunnatonta, kalastaja saa muutaman euron , mutta kaupan tiskillä kala maksaa 20-30 euroa kilo ja on usein vanhaa.

    Kotitarpeiksi saa vielä kalastaa joten kuten ,mutta sitäkin harrastusta ahdistellaan nurkkaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  50. Anna-Liisa kirjoitti 27.1.2011 kello 15:44

    Jari: Info on Tolosen sivulleen keräämää mutta ei hänen tutkimustyönsä tulosta. Kuten sanoin, sivulla on lähteet. Voisin tietysti ruveta opiskelemaan noita lähteitä ja referoida niitä suoraan, mutta se olisi sen verran rankka suoritus että en siihen rupea.

    Tiedän, että miltei tärkeämpää kuin se, mitä sanotaan, on se, kuka sen sanoo, mutta käsittämättömiä termejä tulvivan tieteellisen tekstin ymmärtäminen on minulle niin kova ponnistus, että tyydyn nyt luottamaan popularisoijaan siinä toivossa, että hän ei vääristele lähteitään luottaen siihen ettei niitä kukaan tarkista. 🙂

    Olen kyllä tosi kiitollinen jos joku siihen ryhtyy ja kertoo mihin tulokseen tulee. Siis ryhtyy käymään Tolosen lähteitä läpi.

    Nyt näyttää lähteiden kaivelulle olevan laajempaakin tarvetta. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  51. Tavallinen Teknikko kirjoitti 27.1.2011 kello 18:40

    Emma kirjoitti 27.1.2011 kello 13:17 :
    #
    Osmo, anteeksi että menee metan puolelle, mutta niin se vain on että jos haluaa jutun eksyvän raiteilta niin varmoja keinoja on mainita
    1) imetys
    2) kestovaipat.
    #

    Joo-o. Hiukka alkaa Osmon sivu tällä hetkellä maistumaan ns. “pahvilta”.

    Näin yli 5-kyppisenä olisikin kiva muistella ja lukea esim. Koijärven muistoja ihan Osmon itsensä kirjoittamana ja vanhojen lehtijuttujensa
    julkaisemana tuon ajan ajoista.

    Hiukka hupiakin sivustolla voitaisiin pitää tuon ajan ajatuksista ja kirjotuksista, mutta vaalihan on tärkeä asia …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  52. Heikki kirjoitti 27.1.2011 kello 20:12

    Jos kalankasvatuksen hoitaa hyvin se voi jopa puhdistaa merta. Tähän tarvitaan ainakin riittävä biodiversiteetti lohialtaaseen, ja hieman tavallista kalliimmat ruokintametodit.

    Saastutus tulee lähinnä kiireestä ja siitä että halutaan tehdä halpaa. Jokaisen tuotteen ja palvelun voisi tehdä ekologisesti kestävällä tavalla, se vain on aikaavievää ja kallista, mutta ainakin minä suosin sellaisia vaihtoehtoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  53. Pirre kirjoitti 27.1.2011 kello 22:38

    Itämeren lohta, siis meressä kasvanutta Suomessa syödään tosi vähän kokonaiskalan kulutuksesta ja harvat syövät. Silakkaa syödään enemmän. Mutta ne jotka syövät, saavat sitten dioksiinia reilusti. Saannin rajoittamien on todella tarpeen. Varsinkin myyminen kaupassa ilman varoitusta on outoa.

    Verrataan sisävesiltä pyydettyä kalaa, rannikolta pyydettyja kaloja pl.lohi, silakka, meritaimen ja verrataan niitä kasvatettuun kalaan Suomessa. Dioksiinissa ei suurta eroa ole, kumpikaan ryhmä ei sisällä haitallisesti sitä,erityisesti sisävesiemme kalat ovat puhtaita. Mutta kavatettu kala; kuormitus: kun meillä on tavallinen 100 000 lisäkasvun salliva laitos, sen fosforikuormitus vastaa 100 000 asukkaan puhdistetttuja jätevesiä. Siis, kun sisämaassa on joen varrella tuollainen kirjolohikasvattamo, fosforikuormitus on sama kuin 100 000 ihmisen kaupungilla.

    Siksi. Kysyn aina kaupassa pyydettyä kalaa. Kiertovesilaitosten kalaa voin ostaa, se kuormittaa noin 1/8 tavallisen laitoksen kuormituksesta vesistöihin. Ja kalastamme kyllä itsekin.Ja kalassa olemme pysyneet. Norjalaista lohta en ole koskaan ostanut, enkä osta.

    Suomalaisilla sisävesien ammattikalastajilla on ongelmia; kalatukut eivät ota mielellään vastaan muuta kuin kasvatetua kalaa. Siksi, kaupassa vaatikaa ja pyytäkää puhdasta sisävesien kalastettua kalaa kaupan tiskille. Lajirunsautta riittää, kun sitä vain otetaan myyntiin. Huomenna madekeitto!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  54. tanskan tapoja kirjoitti 28.1.2011 kello 8:49

    Olen synnyttänyt Tanskassa -98 ja -02.Kummallakin kerralla pitkään rintaruokintaan kannustettiin. En ole kuullut että terveydenhuollossa tulisi vastaan muuta. Tanskassa on hyvin myönteinen ilmapiiri ja isojakin taaperoita siinä kaksivuotiaita voidaan julkisesti imettää. Tanskassa kyllä huono spermanlaatu ja paljon syöpää ja epäillään ympäristömyrkkyjä ja laihtumista imetyksen aikana tulee välttää. Se sanottiin kyllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  55. Paula kirjoitti 28.1.2011 kello 12:39

    Itämeren kalojen ja eliöstön dioksiinit ovat ilmeisesti peräisin ilmalaskeumasta. Ilmeisesti Kymijoesta peräisin olevat dioksiinit eivät kerry eliöstöihin niin helposti. Ainakin näin ymmärsin syken raportin yhteenvedosta: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=227345

    Itämeren lohen myynnin voisi kieltää jo suojelullisin perustein, silakka onkin jo vähän toinen juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  56. Maltilla kirjoitti 28.1.2011 kello 13:27

    Mainittakoon nyt kuitenkin sen verran, että Tanskassa oli tosiaan voimassa vuoteen 2002 asti suositus täysimettämisestä vain 4 kk asti, joka on siis nykykäytäntöä alempi. Sitä en osaa sanoa mikä painoarvo oli juuri ympäristömyrkyillä, mutta muistelisin että niistä kyllä puhuttiin.

    Ohessa englanninkielinen linkki jossa aiheesta mainitaan, Tanskan kielistä materiaalia en nyt jaksa alkaa etsiä.

    http://ezinearticles.com/?Breastfeeding-In-Denmark-&id=713599

    Ja sitten se pakollinen kaviaatti: en ole Nestlen Suomen edustaja eikä minulla miespuolisena muutoinkaan ole omaa lehmää ojassa suuntaan tai toiseen, tarkoitus on vain vastata lähdekritiikkiin blogin crowdsourcing hengessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  57. Elina kirjoitti 28.1.2011 kello 20:59

    Malitillalle,

    Eli täysimetyssuositus oli siis Tanskassa sama kuin Suomessa.

    Mikä pointti sinulla oli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  58. Itäistä lohta kirjoitti 28.1.2011 kello 22:27

    Se on hyvä että on alkanut kaduttamaan tämä asia… Oiskohan siis aika kertoa kansalaisille vähän isompaan ääneen tästä asiasta että mikä itämeren lohen ja silakan tilanne todellisuudessa on ja varsinkin lohen osalta koska se on uhanalainen laji!
    Itse ainakin olen ihmetellyt hyvinkin suuresti tätä tilannetta jo tovin jos toisenkin.
    Tänä vuonnako se viimmesin lupa nyt sitten loppuu ja uutta olisi haettava (tavalla tai toisella)… Paras ois olla hakematta, ja jos haetaan niin paras ois olla saamatta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. Pekka Jurvelin kirjoitti 29.1.2011 kello 9:16

    Ruotsissa tiukennettiin muutama vuosi sitten hedelmällisessä iässä olevien naisten ja lasten tämeren rasvaisen kalan mm. silakan ja lohen syöntirajoitussuositusta. Nyt se on 2-3 KERTAA VUODESSA!

    Meillä suositus on 2-3 KERTAA KUUKAUDESSA. Elintarviketurvallisuudesta vastaavat viranomaiset mm. hesarissa tuntuva olevan kovin huolettomia. Emer prof Tuomisto pitää sopivaa dioksiiniannosta melkein vitamiinina! Toiset huippuviranomaiset olisivat jopa valmiita vähentämään ellei luopumaan elintarvikkeiden dioksiinipitoisuuksien seurannasta ja ravinnon raja-arvoista.

    Ovatko suomalaiset geneettisesti resistentimpiä dioksiinille kuin ruotsalaiset?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  60. Kari Heinikoski kirjoitti 30.1.2011 kello 17:49

    Kyllä nyt Jurvelin on tuohtunut! Proffat pitääkin dioksiinia harmittomana! Nyt sitä lohta saakin syödä ja kalastaa ja vieläpä myydä ihmisille. Mistäs nyt uusi keppihevonen?
    Täytyyhän lohen merikalastus saada ehdottomasti lopetettua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  61. Pekka Jurvelin kirjoitti 31.1.2011 kello 20:40

    Ei Kari kannata hermoilla, ei dioksiini ole harmitonta. Uhanalaista luonnonlohta ei pidä tappaa myyntitiskille ja myydä sitä dioksiinirajat ylittävänä. EU:n turvarajoista on syytä pitää kiinni. Tämä kannattaa pitää periaatteellisena asiana. Asiantuntijat taisivat älähtää, kun vähän kalikka kalahti, itse kun ovat olleet osaltaan dioksiinilohen poikkeusluvan arkkitehteina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  62. Tavallinen Teknikko kirjoitti 31.1.2011 kello 23:16

    Minä muuten olen elänyt sellaista aikaa, kun erästä isoa jokea padottiin ensimmäisellä vesivoimalaitoksellaan. Muistan hyvin kun sen aikainen aito jokeen vaeltava lohi nousi, ja kun sitten 1. padon lohi kohtasi, niin kuinka lohia pyrittiin puulatikoilla nostamaan ns. alajuoksulta yläjuoksulle.

    Mutta lohihan ei kestä paljoa ulkopuolista käsittelyä, että siihen lohet käsiin kuolivat ja sitten myöhemmin rakennettuihin lohialtaisiin lohisairauksiinsa.

    Mutta mikä tuolloin oli aika huvittavaa, että joen varressa eläneet kun olivat aina kalastaneet lohia lohennousun aikaan, niin nyt voimalaitoksen rakentamisen myötä oli elävän lohen nostaminen kriminalisoitu, ja jopa joen varteen oli palkattu kalapoliisi, vartiomaan, ettei paikalliset asukkaat vaan lohtakaan padotusta joesta kalastanut tai nostanut.

    Että näin tuolloin kun lohta joessa vielä riitti ja oli nousemassa yläjuoksulle kohti synnyinsijojaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. Itäinen lohi kirjoitti 7.2.2011 kello 23:44

    http://www.oulujoenreitti.fi/jokiblogi2.php#jb1

    Hieman iltalukemista asian tiimoilta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  64. vastauksia mullekkin kirjoitti 16.2.2011 kello 10:17

    Nyt ku on oikeen hienot kotisivut tehty tästä asiasta ja kaikkea niin mullakin olis muutama kyssäri tästä Dioksiini ja villilohi asiasta. Mihin perustuu tämän hetkinen tieto siitä että itämeren villilohta pitää syödä 5-10kg päivässä, että ihmiselle vaarallinen dioksiinin määrä elimistössä täytyy? (Asiasta haastateltiin Suomi Express ohjelmassa Iijokisuulla työskentelevää tutkijaa muutama vko. sitten). Diksiinistä vouhottaminen on hyvä tekosyy inttää asiasta mutta laittakaapa tietoa tulemaan mitkä ne rajat sillä Dioksiinillä oikeasti EU:n mukaan on?? Entäpä sitten tämä, Norjan kasvatetun Lohen omega-3 vähentynyt puoleen Laitetaan nyt vaikka tuo Tri Tolosen linkki (http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=424). Eipä siinä mitään Syödään siis kalaa reilusti niin saadaan taas arvot kohdalleen. Tästä päästäänkin seuraavaan aiheeseen eli Kalatäin myrkytyksiin Diflubenzuronilla (http://yle.fi/alueet/lappi/2010/06/tv-dokumentti_norjalainen_lohi_on_myrkkypommi_1796890.html). Hyvää ruokahalua vaan ja ei ku imettämään. Ei ainakaan kalatäit penskoja vaivaa:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  65. vastauksia mullekkin kirjoitti 16.2.2011 kello 13:52

    Joo, Siinä tais mennä mulla kilot ja Grammat sekaisin ja selvis nuo määrätkin noissa Lohissa. Tuli silti vielä yks juttu mieleen tuosta merikalastuksen saaliin määrästä. Onko aika absurdia väittää, että jos niinkin pieni määrä kalastajia saa sen pienen saaliin niin mikä merkitys sen elikeinon lakkauttamisella on nousukaloihin? Kalastustahan toki saadaan jatkaa samaan tahtiin joessa Dioksiini pitoisuuksista murehtimatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  66. Urasiili kirjoitti 31.5.2011 kello 18:52

    Hei Osmo!

    Vaikka hallitusneuvottelut ovat käynnissä ja tämäkin aihe koluttu moneen kertaan, vastaisitko vielä kuinka paljon alle 15 cm silakkaa voi syödä että päivittäinen dioksiinisuositus ylittyy ts. mistä saan selville paljonko silakoissa on dioksiinia?

    Kiitos

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  67. Minttu kirjoitti 22.7.2011 kello 17:38

    niinpä niin…urheilukalastus sallituksi muutoin lohenkalastukselle selkeät rajat ja kiintiöt ja selkeät ohjeet kalanmyynnin yhteydessä kuinka paljon tuota lohta sitten saa syödä. Eikä pidä unohtaa mainita näistä asioista myös puolalaisille ja venäläisille!!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  68. Ville kirjoitti 22.7.2011 kello 23:17

    Entä jos vain laitettaisiin Itämeri kuntoon? Maksoi mitä maksoi. Huonompiinkin tarkoituksiin rahaa laitetaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  69. Ossi kirjoitti 5.7.2013 kello 15:23

    Pitäiskö sun tarkistaa kantasi Norjalaisen lohen “ekologisuudesta”? Millä ja missä sitä kasvatetaan (mm. ryöstökalastus ja esim. chile, jossa poliitikot lahjottavissa), sitten se lentää tänne ja sä syöt sitä mielummin kuin kotimaista kalaa (kirjolohta), joka on sentään vallitsevien lakien mukaan kasvatettu. Syötkö sä myös Norjalaista leipää? Kumpi saastuttaa meriämme enemmän: maatalous vai kalatalous? Kumpi nauttii valtion tukia? En ymmärrä viherrystäsi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  70. Ari Paanala kirjoitti 28.1.2014 kello 20:42

    Anu Turusen väitöskirja kannattaa lukea:
    http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=29594

    Luonnonlohen syömistä kannattaa siis boikotoida lohen säilymisen syistä, mutta tuo dioksiiniperustelu ei oikein päde.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  71. Erik Herlevi kirjoitti 27.6.2015 kello 15:19

    On pelkkää teoriaa, että kaikki ns. roskakala voitaisiin käyttää ihmisravinnoksi.Kotimaisessa hoitokalastuksessa saadaan tonneittain lahnaa ja särkeä, mereltä troolataan esim. villakuoretta käsittämättömiämääriä. Tälle aliarvostetulle kalalle ei ole markkinoita. Sen järkevin käyttö on lohille syöttäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus