Voisiko Applen strategian kieltää?

22.1.2011 · Aihe: _ 

Hesarin mukaan Apple aikoo ottaa iPadilla luettavat sanomalehdet oman tilausmonopolinsa haltuun. Nettihesarin lukuoikeudet pitäisi ostaa Applelta, joka saman tien pidättää tilausmaksusta itselleen 30 prosenttia. Samalla se pitää tilaajarekisterin itsellään aikoen varmaankin hyötyä tästä kaupallisessa mainonnassa.

Meillä on lait kytkykaupasta ja määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Pitäisikö myös tällainen yksinkertaisesti vain kieltää. Myytäkööt tietokoneet tietokoneina ja lehdet lehtinä.

Applen hanke voi kaatua tietysti myös siihen, jos kilpailijat eivät samaan hankkeeseen ryhdy. Kuka ostaa Applen, jos kaikki sille ladattava maksullinen materiaali on kalliimpaa kuin kilpailijoiden koneelle ladattava, mutta silti yrityskin tällaiseen kytkykauppaan pitäisi kieltää.

Kommentit

51 Vastausta artikkeliin “Voisiko Applen strategian kieltää?”

  1. Paavo Häikiö kirjoitti 22.1.2011 kello 11:48

    Applen tapa toimia on pöyristyttävä. Eniten ihmettelen sitä, miksi mediatalot lähtevät tuohon mukaan. Hajoitetaan toimiva vapaa yleinen internet ja luodaan sinne karsinoita laitetoimittajan mielihalujen mukaan.

    Erittäin huono kehityskuva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Jussi kirjoitti 22.1.2011 kello 12:11

    Applen iOs tuotteissa on paljon huolestuttavia piirteitä, nimenomaan käyttäjän vapauksien kannalta. Applella on selkeä näkemys tulevaisuuden tietokoneista, joihin softat voi asentaa vain Appstoresta, jolloin Applella on täysi valta siihen mitä saat asentaa. Tämä periaate ulottaa lonkeronsa nyt niin moneen asiaan, että IT-ammattilaisena ja vapaiden ja ilmaisten ratkaisujen puolestapuhujana tekisi mieli julistaa i* tuotteet pannaan ihan periaatteen vuoksi.

    Ongelma on kuitenkin siinä, että kilpailijoiden tuotteet eivät yksinkertaisesti tarjoa yhtä hyvää käyttäjäkokemusta. Eivät tarjoa, vaikka kuinka toivoisi. Muut tablettiratkaisut ovat reilusti iPadiä jäljessä (ja veikkaan että iPad2 tulee repimään eroa vielä lisää) monessa käytettävyyteen ja helpoutteen liittyvässä asiassa.

    Voiko yritystä rankaista siitä että se rakentaa sellaisen ratkaisun josta asiakkaat pitävät? Kysehän on siitä, että kilpailijoiden pitäisi tuottaa markkinoille tuotteita, joita asiakkaat käyttäisivät mieluummin kuin Applen vastaavia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Airbag kirjoitti 22.1.2011 kello 12:33

    Olisitko samaa mieltä jos Applen vaatima prosenttiosuus olisi esimerkiksi 5%? Tai 2%? Itselläni ei ole vahvaa kantaa tähän. Luulen kuitenkin ettei Applen markkinaosuus muodostu tableteissa niin merkittäväksi että yhtiö voisi pitkällä juoksulla vaatia 30% provisioita app store -myynnistä. Varsinkaan esimerkiksi kymmeniä euroja maksavista lehtitilauksista. Eri asia ovat 0.79 euron ohjelmat kuten Angry Birds.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kari Koskinen kirjoitti 22.1.2011 kello 12:34

    Osmo Soininvaara:

    Applen hanke voi kaatua tietysti myös siihen, jos kilpailijat eivät samaan hankkeeseen ryhdy. Kuka ostaa Applen, jos kaikki sille ladattava maksullinen materiaali on kalliimpaa kuin kilpailijoiden koneelle ladattava, mutta silti yrityskin tällaiseen kytkykauppaan pitäisi kieltää.

    Kyse on nimenomaan siitä, mitä kuluttajat haluavat! Applen malli on yksi. Ja se könähti ensimmäisen kerran jo silloin kuin PC-markkinat (suhteellisen avoin) löivät laudalta (suljetumman) Macin.

    Ei tähän sääntelyä tarvita, kyllä markkinat hoitavat tällaiset “ongelmat”.

    Minä kirjoitan tätä Applen koneella ja minulla on myös iPhone, mutta enää en ko. firmalta osta mitään. Liika on liikaa. Apple saa minusta noudattaa ihan millaista politiikkaa haluaa, ja minä puolestani saan ihan vapaasti olla käyttämättä niitä laitteita sen politiikan vuoksi. Täysin reilua.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Juho Laatu kirjoitti 22.1.2011 kello 12:40

    Ei kai juuri syntyneillä tai syntymässä olevilla markkinoilla voi vielä puhua johtavan markkina-aseman väärinkäytöstä. Mutta ehdottomasti tässä on riski, että Apple saa alalla johtavan aseman, ja mahdollisesti käyttäisi sitä väärin jos vain kykenee. Toisaalta, kai Applelle kuuluu myös jokin hyvä korvaus siitä, että se on luonut toimivat markkinat erilaisille verkossa myytäville asioille (musiikki, sovellukset, ehkä pian lehdetkin).

    Mutta tietokonealalla on tosiaan iso riski, että palvelut keskittyvät voimakkaasti. Monella alalla (vaikkapa hakukoneet, käyttöjärjestelmät) jokin yksittäinen toimija voi helposti saavuttaa täysin dominoivan aseman. Ehkä tarvitsisimme uusia digitekniikkaan sopivia sääntöjä, joilla valtiot tai maailmantalous yleisesti voisi varmistaa markkinoiden ja teknologian kehityksen jatkumisen, ja välttää yhden firman dominoivan aseman.

    Tässä tapauksessa Apple näyttäisi linkkaavan oman raudan omaan myyntikanavaan ja myös omaan asiakasrekisteriin. Ei kai tämä ole vielä periaatteessa väärin. Sanomalehdillä on varmaankin mahdollisuus perustaa myös oma markkinointi- ja myyntikanavansa niin halutessaan, ehkä kattaen myös muut kuin Applen laitteet.

    Jos tuota Applen konseptia halutaan rajoittaa, ensimmäisenä mahdollisesti kiellettävänä asiana mieleen tulee yleiskäyttöisen tietokoneen varustaminen kovopohjaisella tai käyttöjärjestelmään sidotulla DRM-järjestelmällä, joka ei ole yleiskäyttöinen, vaan toimii vain yhden myyntikanavan yhteydessä.

    Mieluiten tulisin toimeen ja pitäisin markkinat toimivina ilman keinotekoisia rajoitteita. Mutta jos Apple todella uhkaa ottaa markkinoilla dominoivan aseman, jotkin tilapäiset tai pysyvämmät rajoitukset voisivat tulla kyseeseen. Ehkä nyt on liian aikaista arvioida mihin suuntaan tilanne kehittyy. Seuraillaan. Ja Applelle voisi kyllä antaa viestiä, että tilanteeseen voidaan puuttua, jos markkinat vääristyvät.

    Jos käyttöjärjestelmätason DRM-kontrolloidut markkinat lähtevät vetämään hyvin, suotavaa olisi että sama järjestelmä olisi avoin (kaikkien käytettävissä sekä laitteissa että verkossa). Pelkässä verkkokaupassa tilanne on varmasti helpompi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jari Mustonen kirjoitti 22.1.2011 kello 12:42

    Tarkentaisitko mikä pitäisi kieltää.

    Ilemeisesti jokin Applen toiminnassa mättää. Tämä vika ei lausumasi mukaan ole kytkykauppa tai määräävän markkina-aseman väärinkäyttö. Vai onko se sittenkin kytkykauppa, joka siis on jo nykylainsäädännöllä kiellettyä?

    Selvittäisitkö myös miksi Applen strategia on kiellettävä. Lainsäätäjän virkaa havittelevalta odottaisi parempia perusteluja uudelle kiellolle kuin toteamus että tällainen kielto nyt vain tarvitaan.

    P.S. Osmo, unohdit verotusta käsittelevistä blogiviesteissäsi mainita, kuinka paljon sitä veroa on kerättävä ja kuinka paljon niitä valtion menoja on leikattava. Jotkut kyselevät leikkauslistojen perään, mutta mitä jos nyt ensialkuun vain lausuttaisiin ääneen tavoitetasot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Vilperi kirjoitti 22.1.2011 kello 13:30

    Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Apple asettaa myös tiettyjä rajoituksia kaikelle sisällölle, joka sen kautta kiertää. Jotenkin tästä tulee mieleen Walmart, joka harrastaa myös samanlaista toimintaa, ja sitten seuraavaksi sensurointi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Janne Sinkkonen kirjoitti 22.1.2011 kello 13:55

    Hesarin hintoja: kestotilaus vuodeksi 269eur, määräaikaisena 372eur, pelkkä digilehti 216eur (määräaikainen). Hesarin tilauksen mukaan digilehden saa melkein ilmaiseksi (30eur/v).

    Mielenkiintoisesti pelkkä digilehti Applen kautta maksaa kuukaudeksi 15eur, eli vuodessa n. 180eur. Vaikka Apple oletettavasti rokottaa 30%, lehti on silti halvempi ostaa Applen kautta.

    Muutenkin digilehti on erikseen tilattuna varsin kallis paperilehteen verrattuna. Samalla kun Applelta kielletään aineiston monopolisointi, pitäisi ehkä miettiä kielletäänkö myös sanomalehdiltä paperilehtien subventointi.

    Asiaan liittymättä: kun aamulla lukee iPadilta kaiken materiaalin mitä esim. blogeista (Google Reader), YLE:n ja HS:n sivuilta ja julkisyhteisöiltä (FMI, NOAA suoraan ja sääbloggareiden kautta) saa vapaasti, jää miettimään haluaako todella maksaa 1,5 euroa HS:n sisällöstä – kun irtonumeron iTunesista ostaessa asian voi joka aamu erikseen päättää. Yleensä vastaus on ei. Median tilanne on ekonomialtaan tällä hetkellä jotenkin absurdi, ei mitenkään tasapainotilassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.1.2011 kello 14:26

    Hesarin uutisen mukaan Apple ei vielä rahasta välistä, vaan aikoo alkaa rahastaa myöhemin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Paavo Häikiö kirjoitti 22.1.2011 kello 14:03

    @jussi

    milä tavoin iPadissa on ominaisuuksia mitä ei muualla ole?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Paavo Häikiö kirjoitti 22.1.2011 kello 14:38

    @Osmo

    Apple haluaa 30 prossaa myynnistä ja se ei onnistu jos ei laskuteta mitään.

    Lisäksi Apple säätelee sitä mitä laitteisiin saa asentaa ja mitä ei. Kauhea skenaario jos tuohon lähtee muutkin mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. GranpaIgor kirjoitti 22.1.2011 kello 14:47

    Painetuilla lehdillä tuntuu pallo olevan hukassa. Niillä on edelleen hakusessa netin ansaintalogiikka ja siksi Applen tyylinenkin yhteistyö kelpaa. Siihen tartutaan kuin hukkuva pelastusrenkaaseen.

    Angry Birdin taloudellinenkin menestys globaalisti Apple pelimaailmassa toimii oivana kiihdyttäjänä printtilehdille. Apple koetaan ilmeisesti jonain rahanteon maagikkona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 22.1.2011 kello 15:04

    Sanoisin että tässä käy niin että kun ne lukulaitteiden hinnat tippuu kaksinumeroisiksi niin sanomalehtien ja muiden sisältökauppiaiden kannattaa vaikka lahjoittaa omat sellaiset tilaajilleen, jos siis haluavat suljetun laitteen joka on jakelijan kontrollissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Timppa kirjoitti 22.1.2011 kello 15:06

    Mielestäni Applen “välisyävetämä” 30 prosenttia on hyvin kohtuullinen, kun sitä vertaa minkä tahansa tuotteen myyntiportaiden ottamiin katteisiin. Jos 30 prosentilla saa tuotteelle maailmanlaajuisen toimivan jakelukanavan on kyseessä suorastaan loistava diili.

    Liekö markkinatalous vielä niin tuore ilmiö, etteivät kaikki oikein ymmärrä, ettei väliportaiden katteet ole mitään välistävetoa vaan katetta normaalista liiketoiminnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Artturi B kirjoitti 22.1.2011 kello 15:17

    Pidä Osmo vaan näppis erossa näistä jutuista ja anna markkinoiden päättää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Shakeem kirjoitti 22.1.2011 kello 15:24

    Jos applen lukulaitteen omistaja on pakotettu ostamaan nettihesarin nimenomaan applen nettikaupasta ja applen lukulaitteiden markkinaosuus on riittävän korkea, ei minusta määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevien säännöksien soveltamiselle ole estettä.

    Suoraa lainausta kilpailuviraston sivuilta:

    ” 1) Asiakkaiden toimintavapautta saatetaan rajoittaa esimerkiksi niin, että yritys velvoittaa asiakkaan rajoittamaan liikesuhteitaan toisiin yrityksiin.

    2) Määräävässä markkina-asemassa olevilta yrityksiltä on kuitenkin pääsääntöisesti kielletty tällaisten asiakkaiden toimintavapautta rajoittavien ehtojen asettaminen ”

    Kilpailuvirastolla on erittäin informatiiviset nettisivut, kun etsii tietoa kilpailunrajoitusasioista. Yleensä tietoa kannattaa etsiä muualta kuin viranomaisten sivuilta, mutta kilpailuvirasto suorastaan kutsuu luokseen. Kilpailuvirasto ei vain pläjäytä lukijalleen pykäliä silmille, vaan ne selostetaan esimerkein, miten oikeuskäytännössä tulkinnanvaraisia lainkohtia on tulkittu. Näin lukija välttyy oikeuskäytännön omatoimiselta kahlaamiselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Shakeem kirjoitti 22.1.2011 kello 15:37

    Artturi B:

    “Pidä Osmo vaan näppis erossa näistä jutuista ja anna markkinoiden päättää.”

    Osmon ja muidenkin poliitikkojen on ollut pakko vaivata päätään näillä kilpailunrajoitusasioilla juuri siksi, että markkinat saisivat päättää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Pisto kirjoitti 22.1.2011 kello 16:22

    Jos mahdollista johtavaa markkina-asemaa ei oteta huomioon, miten tämä eroaa siitä, miten lehtitoimistot ja lehtien irtonumeromyyjät ottavat osuutensa?

    Jos tilaa lehden lehtitoimiston kautta tai ostaa irtonumeron, 30-50 % hinnasta menee välikädelle ja kustantaja saa vähemmän kuin mitä se saisi, jos se myisi tilaukset tai lehdet itse. Silti kuluttajalle hintaero ei välttämättä ole näin suuri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Janne Sinkkonen kirjoitti 22.1.2011 kello 16:29

    En ole vieläkään Hesarin uutista nähnyt, mutta ilmeisesti 30% ja monopoli tarkoittaa iTunes-verkkokaupan kautta myytävää sisältöä.

    Vaihtoehdot kustantajalle, esim. HS:lle, ovat pystyttää oma digitaalinen jakelukanava, tai käyttää kilpailevaa jakelukanavaa. Jälkimmäinenkin on mahdollista, koska esim. Amazon Kindle -applikaation saa iPadille, ja Amazon myy kirjoja ja sanomalehtiä oman digitaalisen markkinapaikkansa kautta. Amazonin markkinapaikan kautta ostettu sisältö toimii myös muilla laitteilla joihin Kindlen asentaa. Kirja jopa aukeaa samalta sivulta jolle sen iPadissa jätti – olettaen että laitteista on verkkoyhteys.

    Niin vahvaa asemaa Applella ei ole, ainakaan nyt, että he voisivat kieltää Amazonia (tai muitakaan) käyttämästä omia jakelukanaviaan. Käytetäänhän iPadia nimenomaan lukulaitteena, verkkosurffauksen lisäksi, ja Amazonin asema kirjakauppana on aika vankka.

    Eli vaihtoehtoja on edelleen, ja 30% plus monopoli koskee ainoastaan Applen oman markkinapaikan käyttöä *sisällölle* (vs. applikaatio, joka on ko. markkinapaikalla väistämättä). Toisaalta Amazonin marginaali taitaa olla samaa luokkaa.

    30% on kuitenkin iso marginaali, joka kertoo ehkä Applen ylivertaisuudesta luoda ihmistä miellyttäviä laitteita, sanomalehtien ahdingosta ja median yleisestä muutostilasta.

    Eiköhän marginaali tuosta vähitellen putoa. Digitaalisen jakelun kustannukset ovat kuitenkin pitkällä aikavälillä huomattavasti paperilehtien jakelua pienemmät. Googlauksen (hmm) perusteella muutkaan kustantajat eivät ole kovin tyytyväisiä tilanteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Kari Koskinen kirjoitti 22.1.2011 kello 17:13

    Lisäyksenä vielä:
    Ennenkuin asia pälähti Osmon päähän, se huomattiin Googlellakin, Android ei ole Nokian kilpailija, vaan varmistaa sen, ettei Internjet luisu Applen päätösvaltaan.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kari Koskinen kirjoitti 22.1.2011 kello 17:19

    Ja se muuten on, sivumennen sanoen osoitus siitä, miten markkinat toimivat taas kerran paremmin kuin sääntely 🙂

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Jussi kirjoitti 22.1.2011 kello 17:24

    @Paavo Häikiö

    Ei iPadissa varmaan mitään ylivertaista ominaisuutta kilpailijoihin verrattuna. Käyttökokemus on kuitenkin omaa luokkaansa, toimintojen yksinkertaisuus yhdistettynä monipuoliseen ohjelmistovalikoimaan ja mielyttävään käyttöliittymään on aika kova myyntivaltti. Vielä en ole nähnyt massamarkkinoilla yhtään kilpailijaa joka olisi edes samalla tasolla saatikka parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Marko Hamilo kirjoitti 22.1.2011 kello 18:55

    Yksi hyvä kontrollitekijä on jailbreakin mahdollisuus. Mitä enemmän Apple holhoaa käyttäjiä, sitä useampi murtaa käyttiksen.

    Hesarin suhteen ongelma ratkeaisi jos näköislehti koodattaisiin flashin sijasta HTML5:llä. Näköislehteä olisi mukava lukea iPadillä. Youporn teki jo tuon flash-HTML5-tempun pornonvastustaja Jobsin kiusaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. lasse kirjoitti 22.1.2011 kello 19:45

    Minusta Apple vertautuu tässä lähinnä postinjakajaan. Postinjakokulut maksaa lukija.

    Ja olisiko parempi ettei MSlla olisi yhtään kilpailijaa globaalimarkkinoilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Evert The NeveRest kirjoitti 22.1.2011 kello 20:07

    Helsingin Sanomien ydinliiketoiminta on sisällön tuottaminen. Paperisen sisällö jakelukustannukset ovat tuon 30 prosentin verran (paperi 20-25 ja jakelu 5-10 prosenttia.) Se on luettavissa lehtiyhtiöiden tilinpäätöksistä.

    Eli Apple haluaa tarjota ekologisen vaihtoehdon paperille ja jakelulle. Niistähän HS ei bisnestä tee eli luulisi olevan Hesarin etu laajentaa/tehostaa logistiikkaa.

    Varmasti Apple saa heti kilpailua ja klooneja, joten veikkaisin, että sähköisen jakelun kustannus ensin laskee jyrkästi 30 prosentista ja sitten markkinoille tulee operoijia, jotka tarjoavat palvelun Hesarille ilmaiseksi ja ottavat katteen laitemyynnistä, palvelusta ja oheismainonnasta.

    Apple on ympäristän asialla. Metsäluontoa säästyy ja valtakunnan suurimman energiankuluttajan ja maatalouden jälkeen pahimman vesistöjen saastuttajan eli paperiteollisuuden ympäristöhaittoja saadaan vähennettyä.

    Itse tilaan mieluiten digitaalisen lehden kuin selluloosa sellaisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.1.2011 kello 21:16

    Minä luen digtitaalista lehteä Fujitsu-Siemensin koneella, eikä tietokoneyritys yritä laskuttaa koneenkäytöstä mitään sen jälkeen kun kone on myyty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Syynääjä kirjoitti 22.1.2011 kello 21:13

    Timppa kirjoitti 22.1.2011 kello 15:06:

    “Liekö markkinatalous vielä niin tuore ilmiö, etteivät kaikki oikein ymmärrä, ettei väliportaiden katteet ole mitään välistävetoa vaan katetta normaalista liiketoiminnasta.”

    Tätä vissiin Piraattipuolueellekin koetetaan takoa kalloon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Rescator kirjoitti 22.1.2011 kello 21:17

    Janne Sinkkonen kirjoitti 22.1.2011 kello 13:55

    “Muutenkin digilehti on erikseen tilattuna varsin kallis paperilehteen verrattuna. Samalla kun Applelta kielletään aineiston monopolisointi, pitäisi ehkä miettiä kielletäänkö myös sanomalehdiltä paperilehtien subventointi.”

    Sarkasmivarauksella: mikä ihmeen paperilehtien subventointi? Julkiset tuet lehdistölle ovat tätä, muuhun pätee hinnoittelun logiikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Janne Sinkkonen kirjoitti 22.1.2011 kello 22:16

    Rescator, oli siinä subventointikommentissa sarkasmia. Sanomalehtipaperi on liian pieni ympäristöasia. Mutta jos paperinkulutus olisi tärkeä asia, sitä voisi verotuksella tai muilla keinoin ohjata aivan kuten muutakin “hinnoittelun logiikan” alaista.

    Hmm, “hinnoittelun logiikasta” tuli mieleen että pitäisikö Teoston periä paperistakin kasettimaksua, kun luultavasti paperille kopioidaan tekijänoikeuksien alaista materiaalia luvatta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. lasse kirjoitti 22.1.2011 kello 23:02

    Hesari saa markkinointia kohdistettua paremmin liittämällä oman tuotemerkkinsä iPad-brändiin. Ne markkinoijat jotka haluavat “iPad käyttäjä”-tyyppisten kuluttajien lukevan mainoksiaan, maksavat Hesarin mainostilasta nyt enemmän. Kun brändi tästä vahvistuu, ne nostavat volyymejä ja alkavat myydä hyvällä katteella edelläkävijäkuluttajia matkiville taviksille, jotka nyt lukevat iPad-brändillä marinoitua paperihesaria. Lopulta Osmon ei välttämättä tarvitse maksaa lehdestään yhtään enempää, kunhan ei sorru ostamaan siinä mainostettuja tuotteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Hannu Oskala kirjoitti 23.1.2011 kello 0:26

    Ennen kuin lähdetään marssimaan kohti Cupertinoa tervan ja höyhenien kanssa, kannattaa varmaan pitää mielessä että tällaisessa huhupuheiden uutisoinnissa myös Sanomalla on melkoiset intressit ajettavanaan. Lähdekritiikkiä tarvitaan myös Hesarin juttuihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.1.2011 kello 9:53

    Hannu Oskalalle:
    Minun huoleni ei koske vain Applea vaan sitä, sallitaanko sisällön ja raudan kiinnittäminen tuolla tavalla. Jos se sallitaan Applelle, se sallitaan muillekin. Rauhan valmistajien pitäisi pitää näppinsä erossa sisällöllä käytävästä kaupasta. Toki ASpple saa myydä sisältöä, mutta se ei saisi kieltää/estää lehtiä tai musiikintoimittajia myymästä sisältöä myös suoraan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. spottu kirjoitti 23.1.2011 kello 11:09

    Applen mallissa maksetaan ensisijaisesti jakelu- ja DRM-palveluista, sisällöntuottajilla on tällä hetkellä Applen historian perusteella syytä uskoa että suljettu järjestelmä tuottaa lopulta avointa paremmin.

    Sisällöntuottajan kannalta optimimaalinen on tuottajan kontrollissa mutta asiakkaan käytettävissä oleva päätelaite, mutta reaalimaailmassa kontrolli ja tuotot siirtyvät välinevalmistajalle kuten musiikkiliiketoiminnassa on nähty.

    Strategisesti iPad on mainio, se voi olla “valikoivasti avoin”, eli antaa (käyttäjille) mahdollisuuden laittomasti ja tehokkaasti levittää niiden sisällöntuottajien aineistoa jotka eivät halua ostaa Applen DRM-palvelua, mutta turvata suojattu proprietary-kanava maksaville asiakkaille.

    Suojaaminen on luonteeltaan juridista, ja Applen palvelun uskottavuus riippuu siitä kuinka tehokkaasti ja näyttävästi sisällöntuottaja-asiakkaiden tekijänoikeudet pystytään turvaamaan. Odotettavissa on siis suuren julkisuuden oikeudenkäyntejä.

    Avoimella puolella vastaavaa yksittäistä voimakasta toimijaa ei ole, kun valtiot (joille IMHO asia kuuluisi) eivät ole kiinnostuneita, eli aineiston laiton kopiointi voi jatkua vapaasti. Suomen tapauksessa tekijänoikeuslaki on vielä suorastaan vihamielinen avoimia järjestelmiä kohtaan koska tarvitaan “tehokas tekninen keino” (lue:proprietary-standardi) jotta aineiston kopiointi olisi laitonta. Applen iPadiin tuotetulla proprietary-sisällöllä siis on lain suoja, mutta ostamallani (kohtuullisen) avointen standardien mukaisella pdf-kirjalla ei sitä ole. Go figure.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Seppo Korppoo kirjoitti 23.1.2011 kello 13:12

    Kyllä tämä armas Suomemme on kummallinen maa!

    Kun Apple ja Steve Jobbs menestyvät heitä kutsutaan USAssa “national treasure”! Tulee kovat aploodit ja Jobbsin annetaan kansan hurratessa kerätä rutkasti rahaa.

    Niillä rahoilla sitten hyökätään vaikka Suomen markkinoille.

    Silloin Soininvaarakin saa aiheen innostua hämmästelemään / pohtimaan sitä, että kuinka hienoja ideoita se Jobbs oikein osakaan kehittää, vaikkapa suomalaisten lehdenlukioiden pään menoksi.

    Kun suomalainen yrittäjä onnistuu pitkän ponnistuksen jälkeen kehittämään jotain hienoa, esimerkiksi Agry birds/Mikael Hed, niin yrittäjän päässä alkaa pyöriä se, että kuinkahan pääsisi pois täältä yrittäjyyttä vieroksuvasta / himoverottavasta maasta.

    Pienyrittäjä pamputetaan Suomessa mustelmilla veroilla. Hän maksaa enemmän kuin suuryritykset tai ulkomaiset kilpailijansa.

    Vuosikymmenten vasemmistolaisen aivopesun tuloksena kansa ja opportunistiset poliitikkomme näyttävät ajattelevan, että tämä on ihan OK.

    Kiilusilmäiset himoverottajat ovatkin nyt KOROTTAMASSA yrittänjien veroja. Näin ajetaan parhaat ideat maasta. Niistä saatava, meille elintärkeä kasvu + työpaikat menevätkin sitten jonnekin muualle. Traagista!

    Pitäisiköhän alkaa pakata matkalaukkuja?

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, Espoo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Kjr63 kirjoitti 23.1.2011 kello 14:12

    Monopolioikeudet voisivat olla verotettavaa tuloa. Silloin ei tarvitsi välttämättä kieltää mitään. Ja monopolioikeuksista saadut verotulot voitaisiin sitten vähentää kilpailullisten markkinoiden verotuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Juho Laatu kirjoitti 23.1.2011 kello 16:18

    Kjr63 kirjoitti: “Monopolioikeudet voisivat olla verotettavaa tuloa”

    Yksi tapa jarruttaa monopolisoitumiskehitystä olisi markkinaosuusvero. Veroa menisi markkonaosuusprosentin mukaan. Tai jos halutaan olla tarkempia, niin ehkä olisi kynnysarvo, josta vero lähtisi juoksemaan, ja oman prosentin lisäksi myös kilpailijoiden prosentit voisivat vaikuttaa veron määrään (27-26-24-23 on eri tilanne kuin 27-5-4-3-…).

    Täällainen vähittäin nouseva vero voisi olla toimivampi kuin oikeudenkäynnit sen ratkaisemiseksi onko monopoliasema toteutunut, ja mahdolliset sakot tai yhtiöiden pilkkomiset.

    Vero toimisi aika hyvin myös yksittäiseten maiden verona, ja veron peruste voisi olla markkinaosuus ko. maassa. Verkossa ja globaaleilla markkinoilla säännöt olisivat hieman erilaiset. (Tai voisi kai noita mittareita käyttää ristiin ja yhdistellenkin.)

    Joku varmaankin yrittäisi yhtiön näennäistä pilkkomista pienemmiksi yhtiöiksi, mutta ehkä tähänkin ongelmaan löytyisi lääkkeitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Juuso Koponen kirjoitti 23.1.2011 kello 22:46

    Jos Applelle oikeasti pääsee syntymään määräävä markkinaosuus niin sitten asiaa pitää katsella uudemman kerran, mutta minusta tällä hetkellä ei ole mitään syytä hötkyillä. Sisällöntuottajat voivat helposti niin halutessaan tuottaa samat sisällöt iPadille, Kindlelle, Androidille kuin muihinkin päätelaatteisiin, eikä 30 % siivu ole ainakaan tällä hetkellä paha kun ottaa huomioon mitä sen vastineeksi saa. (Applen tulo sähköisten julkaisujen markkinoille muuten laski tätä prosenttia, aiemmin Amazonilla oli de facto monopoli ja he ottivat 65 % myyntihinnasta. Applen hintapaineen vuoksi Amazonkin tarjoaa nyt 30 % diiliä, tosin ilmeisesti tiukemmilla ehdoilla kustantajille kuin vanha 65 % diili.)

    Applen liikeideaa voi perustellusti kritisoida, mutta ihan turha lainsäädännöllä on lähteä sotkemaan asiaa. Niin kauan kuin markkinoilla on aitoa kilpailua, ne kyllä pelaavat Applen mallin pihalle jos se on kuluttajien etujen vastainen. Mutta epäilenpä, että kuluttajat ovat ihan tyytyväisiä. Apple tarjoaa ensinnäkin julkaisijoille ympäristön, jossa piratismi on hyvin vähäinen ongelma, joten on taloudellisesti mielekästä tehdä niitä hyviä sisältöjä. (Pelipuolella voi vertailla konsoli- ja PC-pelien myyntejä. Konsolipelejäkin on toki mahdollista kopioida, mutta se on paljon PC-pelejä hankalampaa. Niinpä konsolipiratismi on paljon PC-piratismia pienempi ongelma ja siksi suurin osa pelitaloista keskittyy nykyisin konsolipeleihin.) Toisekseen Apple tarjoaa käyttäjille kohtuullisen luotettavaa laatua: Kaikki tuotteet on testattu ennen kuin ne pääsevät myyntiin ja jos laatu- tai muita ongelmia ilmenee, tuote otetaan pois myynnistä. Lisäksi ohjelmakehittäjien oma testaus on helpompaa kuin softien tarvitsee toimia vain muutamalla erilaisella laitteella, vs. vaikkapa PC-softa, jolle erilaisia hardware-kokoonpanoja on tarjolla helposti satoja tuhansia erilaisia eikä testaus tietenkään ole mahdollista kuin pienellä murto-osalla näistä. App Storesta iPadilleen ohjelman ostava voi siis olla varmempi siitä, että se myös toimii luotettavasti hänen koneellaan kuin PC-softaa avoimesta internetistä ostava kuluttaja.

    Minusta lainsäätäjän pitäisi Applen toiminnassa tällä hetkellä kiinnittää huomionsa ainoastaan siihen, että ketään sisällöntuottajia ei sorsita, eli että Apple ottaa myyntiin kauppaansa kaikki tuotteet, jotka täyttävät nuo peruslaatukriteerit, eivätkä ole lainvastaisia. Nythän näin ei ole, esimerkiksi pornoa App Storesta ei saa. Minusta Apple voitaisiin velvoittaa vaikka perustamaan joku ”App Store Unrated” jonne se voisi työntää kaikki ne tuotteet joita ei halua itse promota, mutta jotka kuitenkin tasapuolisuuden nimissä pitää jaella halukkaille kuluttajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Ville_ kirjoitti 24.1.2011 kello 12:00

    Enemmän minä olisin huolissani Sanoma konsernin monopolista tai markkinaosuudesta, kuin Applen.

    Lisäksi täältä Suomesta on ihan turha puutua noihin kuvioihin. Yhdysvalloissa on melko toimiva kilpailulainsäädäntö ja on ehkä parasta antaa sen hoitaa tehtävänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. TL kirjoitti 24.1.2011 kello 14:51

    Samaa mieltä kuin Ville_ yllä. Median kuluttajana sekä ammattilaisena olen kironnut vuosia Suomalaisten mediatalojen monopoliasemaa ja eräänlaista protektionismia Suomen pienellä kielialueella.

    Pitäisi olla huolissaan siitä että Suomen media vaikenee liikaa asioista, ja tänne mahtuu usein vain yksi totuus, jolla on usein tietty käsikirjoitus. Joku arvovaltainen taho taisi hiljattain kirjottaakin samasta asiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Liian vanha kirjoitti 24.1.2011 kello 15:09

    “Pidä Osmo vaan näppis erossa näistä jutuista ja anna markkinoiden päättää.”

    Markkinoiden mukana monpoli on parasta mitä markkinatalous on voinut keksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. samin kirjoitti 24.1.2011 kello 15:22

    Nyt on kyllä vähän puurot ja vellit sekaisin itse kullakin.

    Eihän Apple rajoita mitään muuta kuin oman kauppansa (iTunes) sisältöä eli sovelluksia. Ja sitäkään ei kovin merkittävästi, pornoa yms lukuunottamatta.

    iPadille voi edelleen rakentaa selaimeen mitä tahansa sisältöpalveluita millä tahansa bisnesmallilla. Eli siinä mielessä Osmon vertaus tietokoneen käyttömaksusta ontuu aika pahasti. Ei iPadin käyttö mitään maksa, ja selaimessa näkyy mitkä tahansa sivut.

    Kieltojen sijaan olisi ehkä tärkeämpää miettiä miksi ja miten Apple on onnistunut rakentamaan ensimmäisen niin helpon sisältöekosysteemin, että ihmiset tosiaan ostavat sieltä sisältöä piratoinnin sijaan. Samaan aikaan kun vaikkapa musiikkiala jatkaa syöksykierrettään, Applen voitot senkun kasvavat. Miksi? Jos valtaosa ihmisistä kokisi järjestelmän “suljetuksi” ja rajoittuneeksi, näin tuskin olisi.

    Tässä on avainsana nimenomaan helppous – yhdistettynä erinomaisen hyvin tehtyyn käyttöjärjestelmään ja muotoiluun tässä on yhdistelmä jota kukaan muu kilpailija ei ole vielä lähimaillakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Timppa kirjoitti 24.1.2011 kello 15:30

    Puutun vielä nettikeskusteluissa jatkuvasti esitettyyn väitteeseen, että sähköinen lehti olisi jotenkin ympäristöystävällisempi kuin paperinen. Itse en ottaisi väitettä ihan annettuna. En ole aiheesta nähnyt kuin yhden tutkimuksen. Sen mukaan ympäristönkulutuksen osalta tilanne on fifty-fifty. Sen tutkimuksen luotettavuutta voi vähän kyseenalaistaa, koska tilaajana oli jotenkin paeriin liittyvä taho. Ehkä Osmo voisi valaista meitä, hänellä on kuitenkin kätevää faktaa takataskussa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Tomi kirjoitti 24.1.2011 kello 16:45

    Jokainen kuluttaja ohjaa kehitystä omilla valinnoillaan. Täytyy vain toivoa, että virkamiehet eivät haksahda markkinavoimien innoittamana Applen tielle, ihan meidän kaikkien tietoturvan ja yksityisyyden kannalta.

    Ehkäpä Osmon kysymys olisi voinut olla, pitäisikö Applen rauta ja itunes erottaa toisistaan, kuten Explorer määrättiin erotettavaksi Windowsista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Samppa kirjoitti 25.1.2011 kello 22:38

    Jos hesaria rupee nyppimään tuo Applen ottama 30% ni vaihtoehtoja löytyy. Täällä on tullut esille Amazonin verkkokauppa ja äkkiä Hesari väsää näköislehtensä PDF/html5 yhdistelmällä ja myy itse tunnukset netissä olevaan lehteen. Toimisi ihan yhtä hyvin/huonosti kun nykyinen appi iPadilla. eikä tarvitsisi maksaa applelle niiden jakelukanavien käytöstä. Ihme rutinaa ihan tyhjästä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Marko Hamilo kirjoitti 27.1.2011 kello 15:52

    iPadin sähkönkulutus on luokkaa 2-3 wattia. Vanhat läppärit kuluttavat yli kymmenen, parikymmentäkin ja iso pöytäkone jopa yli sata pahimmillaan. Ekologisuusvertailussa tabletti pärjää aika hyvin paperille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Timppa kirjoitti 29.1.2011 kello 10:51

    Marko, tabletin ekologisuuteen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin sähkönkulutus. Esimerkiksi iPadissa käytetty alumiini ei ole ekoteko. Alumiinin rikastaminen malmista on erittäin paljon energiaa vaativa prosessi. Sähköisen lehden ekologisuuteen vaikuttavat luonnollisesti myös tietokoneet joilta lehti jaellaan ja koko välissä oleva infra. Tietotekniikassa käytetään muutenkin melko paljon uusiutumattomia luonnonvaroja, sen sijaan selluloosaa kasvaa metsässä ja kertaalleen käytettykin voidaan kierrättää vaikka vessapaperiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Syltty kirjoitti 29.1.2011 kello 12:03

    Juuso Koponen
    “Minusta lainsäätäjän pitäisi Applen toiminnassa tällä hetkellä kiinnittää huomionsa ainoastaan siihen, että ketään sisällöntuottajia ei sorsita, eli että Apple ottaa myyntiin kauppaansa kaikki tuotteet, jotka täyttävät nuo peruslaatukriteerit, eivätkä ole lainvastaisia. Nythän näin ei ole, esimerkiksi pornoa App Storesta ei saa. “

    Miksi ihmeessä? Kyllähän tavallisenkin kaupan puolella valikoima on strateginen valinta, autokaupasta esimerkiksi on turha haeskella moottoripyöriä ja kristillisestä kirjakaupasta pornolehtiä tai koraaneja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Juuso Koponen kirjoitti 29.1.2011 kello 14:32

    Miksi ihmeessä? Kyllähän tavallisenkin kaupan puolella valikoima on strateginen valinta, autokaupasta esimerkiksi on turha haeskella moottoripyöriä ja kristillisestä kirjakaupasta pornolehtiä tai koraaneja.

    Niin no, onhan esimerkiksi kaapeli-tv-operaattoreilla tietty must carry -velvollisuus eli eivät voi aivan vapaasti valita mitä kanavia asiakkailleen jakelevat. (Kaapeli-tv:n tapauksessa kustannus kuitenkin on operaattorille vielä suurempi kuin olisi Applelle siitä, että se tarjoaisi jonkun mekanismin, jota kautta noitakin tuotteita saisi.) Ideana siis se, että koska kuluttaja on useimmissa tapauksissa joka tapauksessa sidottu yhteen sisältökauppiaaseen, oli se sitten iTunes Store, Amazon, tms. ja vaihtamisen kustannus on suhteellisen suuri, kilpailun pitämiseksi terveenä ei näillä tulisi olla oikeutta ihan miten tahansa rajata tarjoomaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Kjr63 kirjoitti 30.1.2011 kello 15:13

    Juho Laatu:
    “Yksi tapa jarruttaa monopolisoitumiskehitystä olisi markkinaosuusvero. Veroa menisi markkonaosuusprosentin mukaan.”

    Varmasti hyvä ajatus. Tuohon veroon vain voisi vain olla jokin uusyrittäjä/innovaatiovähennys.
    Monopolivoimaa on siellä missä tuotanto ei kasva ja/tai kysyntä on kiinteä. Yksinkertainen ja välttämätön talouden de-monopolisoimiseksi olisi kuitenkin maavero. Puhtaan monopolivoiton vero, mikä on osa kaikkia kustannuksia. Se poistaisi köyhyyden ja jakaisi tulot arvontuottajille. Mutta sitä kaikki vastustavat. Me haluamme verottaa nimenomaan ansaittua tuloa ja kilpailullisia markkinoita, koska muka vihaamme “markkinataloutta.” Kaipuu feodaaliyhteiskuntaan on kova.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Juho Laatu kirjoitti 30.1.2011 kello 19:00

    Kjr63 kirjoitti: “Tuohon veroon vain voisi vain olla jokin uusyrittäjä/innovaatiovähennys.”

    Uudet yrittäjät jäisivät varmaankin tyypillisesti kynnysarvon alapuolelle. Monopoliaseman estämisessä on usein kyse myös siitä, että alalle haluttaisiin uusia yrittäjiä. Tästä syystä, ja osin siitä syystä, että eri aloja kohdeltaisiin tasapuolisesti (esim. autojen vuokraus vs. uusien autojen myynti), markkinaosuusvero voitaisiin korvamerkitä niin, että suurilta yhtiöiltä kerättävät verot maksettaisiin automaattisesti alan pienimmille yrittäjille. Kyseessä olisi tällöin markkinatilanteen tasapainottaminen (eikä alan verottaminen valtion muiden kulujen kattamiseksi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Evert The NeveRest kirjoitti 11.2.2011 kello 22:04

    Otsikko voisi olla “Voisiko Microsoftin strategian kieltää?”

    Microsoftin käyttöjärjestelmä kun tulee Nokian puhelimiin, niin Nokian puhelimen ostaja joutuu lunastamaan MS-käyttöjärjestelmän lisenssin.

    Oliko Nokian johdon jättipalkkiot niin löysät, että Ollilan mielenkiinto oli pikemminkin Stubbin keksimän Suomi-brandin keksimisessä, kun olisi pitänyt vahvistaa Nokia-brändiä.

    Suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämään maailman parhaimpaan Linux käyttöjärjestelmään perustuva AVOIN! Meego jätettiin kesannolle!

    Samalla tavalla 1980-luvulla Nokialla kehitettiin maailman ensimmäinen toimisto/ryhmätyökalu TIIMI. Nokian johto otti yhtiössä käyttöön amerikkalaisen toimistojärjestelmän.

    Jorma Ollila on seinäjokinen USA-fanaatikko, eikä näe omaa napaansa pidemmälle.

    p.s. kuvaavaa on, että uusiin puhelimiin tulee hakukoneeksi Microsoftin onneton Ping!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus