Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.1.2011

19.1.2011 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Pitkä joulutauko on päättynyt ja taas aletaan urakoida

Kansallisteatterin suojelukaava

Pienellä näyttämöllä vähän parannetaan esteettömyyttä ja muuta. Muuten hyvin pieteetillä tehty suojelukaava.

Ihmettelemään jäin pysäköintinormia. Pysäköintivelvoite on enintään 49 autolaikkaa, joista 40 on sisjoitettava lähistän pysäköintilaitoksiin ja korkeintaan yhdeksän tontille. Velvoitetaanko teatteri rahoittamaan pysäköintiluolaa vai sanotaanko, että korkeintaan 40 paikasta saa maksaa?

Tapulikaupungin eteläosan ja Maatullin asemakaavan lausunnot

Kaava oli meillä käsittelyssä 6.5.2010. Muistutuksia on tietysti tullut, kun on kyse tiivistämiskaavasta, mutta niitä ei ole otettu huomioon. Aina joku kärsii siitä, että tutuille alueille rakennetaan. Lausuntojen pohjalta on tehty vähäisiä tarkistuksia.

Keskustan liikenteen sujuvoittaminen ja kävelykeskustan laajentaminen

Hyvin tärkeä asia, joka pantiin pöydälle 9.12. yli kuukaudeksi. En tiedä, mitä kokoomus aikoo esittää. Tässä pohditaan esimerkiksi keskustatunnelin rahoitusta.

Lausunto Helsingin seudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärje4stelmän vyöhykemalleista

Olen tässä välissä tullut valituksi HSL:n hallitukseen, joten saatan olla käsittelyssä esteellinen, kuten on silloin puheenjohtajammekin. En hyväksy näin tiukkaa esteellisyystulkintaa, mutta minä en siitä yksin päätä. En ymmärrä mitä henkilökohtaista etua minulle tästä lausunnosta voisi koitua.

Esitetään, että kuntajakoihin perustuvasta mallista siirrytään etäisyyteen perustuvaan vyöhykemalliin. Helsingissä olisi kaksi vyöhykettä, suurin piirtein kantakaupunki ja liitosalueet, Lauttasaari kuitenkin kantakaupunkia.  Esimerkiksi Itä-Helsinki kuuluisi eri vyöhykkeeseen kuin kantakaupunki. Samaan vyöhykkeeseen niiden kanssa kuuluisi myös Tapiola ja Leppävaara. Aina joutuu ostamaan vähintään kahden vyöhykkeen lipun. Vuosaaresta ja Tapiolasta molemmista pääsisi halvimmalla lipulla keskustaan, mutta vuosaaresta Tapiolaan joutuisi maksamaan korkeamman hinnan.  Ajamalla kaarta pitkin Vuosaaresta Tapiolaan pääsisi halvemmalla, mutta kauan se kestäisi.

Suurin voittaja olisi Sellon kauppakeskus, josta poistuisi kahdeksan euron kuntarajan ylitystulli tulli helsinkiläisiltä joukkoliikennettä käyttäviltä asiakkailta.

Tarkastelussa oli myös suoran kilometrimääriin perustuva malli, jossa lippu leimattaisiin tullessa ja poistuessa. Tämä olisi parempi, mutta tekniikan toimivuutta epäiltiin. Kilometripohjaisessa mallissa juna- ja metrokilometrien pitäisi olla halvempia kuin bussi- ja ratikkaliikenteessä ihan vain kustannusrakenteen takia.

Lausnto HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta.

Tavoitekltua parhaan luokan palvelutavoitetta pidetään vaatimattomana. Tätä vähän pelättiinkin, kun kuntayhtymnää muodostettiin. Muiden kjuntien heikkoon palvelutason soipeutuneet alkavat heikentää Helsingissä saavutettua tyydyttävää palvelutasoa. Kolmenkymmenen minuutin vuorovälit sunnuntaina eivät ole sivistystä.

Munkkiniemen aukion väistämisvelvollisuus

Huopalahdentieltä Paciuksen kadulle kulkeva liikenne on merkitty etuajo-oikeutetuksi. Tämä on vastoin tieliikennelakia, koska kääntyvän auton tulee väistää pyörätietä kulkevaa. Niinpä poistetaan etuajo-oikeus kokonaan reitiltä Hietalahdenrannasta Mechelinkadun kautta Huopalahdentielle. Maailma ei muutu kovin toisenlaiseksi, paitsi että suuri määrä kärkikolmioita voidaan siirtää kierrätykseen. Koko reitillä on valot.

Kommentit

65 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.1.2011”

  1. Elina kirjoitti 19.1.2011 kello 9:59

    Aina joutuu ostamaan vähintään kahden vyöhykkeen lipun.

    Minulle jäi tämä epäselväksi. Jos ajan bussilla muutaman pysäkinvälin Munkkivuoresta Munkkiniemeen, niin joudunko ostamaan kahden vyöhykkeen lipun?

    Entä ratikamatka kantakaupungin sisällä? Mitä virkaa koko vyöhykkeillä on, jos ei ole vyöhykkeen sisäisiä “halpoja” matkoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.1.2011 kello 11:31

    Nykyisillä sisäisen liikenteen tariffeilla saa aina ajaa naapurivyöhykkeelle. Niinpä kaikkialta Helsingistä pääsee kaikkialle Helsinkiin entiseen tapaan, mutta Mubnkkivuoresta pääsee haaskaamaan Selloon rahaa myös sisäisen liikenteen lipulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Elina kirjoitti 19.1.2011 kello 10:16

    Ei esteellisyys tarkoita, että päätöksestä olisi odotettavissa välttämättä henkilökohtaista välitöntä etua tai haittaa. Riittää, että puolueettomuus ja näin ollen käsiteltävän asian tasapuolinen harkinta ei ole aseman vuoksi selvää.

    Kaikenlaisen kähminnän estämiseksi ei minusta liian tiukka periaate ollenkaan.

    Tähän sinua koskevaan yksittäistapaukseen en sinänsä ota kantaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Turkka Louekari kirjoitti 19.1.2011 kello 10:19

    Millä tavalla tuo hieman mutkikas ja epäintuitiivinen vyöhykemalli on nykyistä parempi? Näyttäisi siltä, että suhteellisesti espoolaiset voittavat ja itähelsinkiläiset häviävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.1.2011 kello 11:29

    Turkka Louekarille:

    Itähelsinkiläiset eivät häviä, koska ne pääsevät kaikkialle helsinkiin edelleen alimmalla kertamaksulla( “sisäisen liikenteen maksulla”). ja joutuvat maksamaan Tapiolaan “seutulipun” kuten nytkin. Kunnan rajalla asuvat voittavat, koska pääsevät kunnan rajan yli “sisäisen liikenteen maksulla”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Samuli Lintula kirjoitti 19.1.2011 kello 10:44

    Ihan minimaalinen asia: Uuden kuntalain mukaan et ilmeisesti ole esteellinen HSL:n asiassa, mikäli käsittelyssä ei ilmene HSL:n ja Helsingin kaupungin välisiä ristiriitoja. Ennen kuntalain uudistusta oli ilmeisesti toisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Turkka Louekari kirjoitti 19.1.2011 kello 11:42

    Itähelsinkiläinen ei voita mitään. Espoolainen voittaa – kuka maksaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tpyyluoma kirjoitti 19.1.2011 kello 11:48

    Elina, vyöyhykerajat menisi
    A) Helsingin kantakaupunki rajoina Laajalahti, Jokeri 1 -linjan eteläpuoli, Vantaanjoen suu
    ja Vanhankaupungin selkä;
    B) Helsingin esikaupungit (pois lukien Östersundom), itäinen Espoo ja Vantaan Länsimäki
    rajoina Kehä II:n itäreuna, Kehä II:n jatke, Vantaan- ja Keravanjoet ja Kehä III:n itäosa;
    C) muu Espoo, Vantaa ja Östersundom rajoina pääkaupunkiseudun kuntien ulkorajat sekä
    D) Kirkkonummi ja Kerava.

    Lippuvaihtoehdot
    A B 45 €/kk
    B C 50 €/kk
    D 50 €/kk
    C D 85 €/kk
    A B C 90 €/kk
    B C D 105 €/kk
    A B C D 125 €/kk

    Sivulta 27 alkaen, http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-01-20_Kslk_01_El/B2EDA6C2-60CC-4033-9F6D-AD2040C6E158/Liite_lausunto_vyohykemalleista.pdf

    Minusta tämä on aika hyvä ehdotus. Ja seurausta siitä että ne kaikki huonot ideat ml. kilometriveloitus (käytännössä hankalaa ja sekin tavallaan epäreilua) on iteroitu läpi. Täysin ongelmatonta mallia ei ole olemassakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Risto kirjoitti 19.1.2011 kello 11:50

    Soininvaara:
    “Vuosaaresta ja Tapiolasta molemmista pääsisi halvimmalla lipulla keskustaan, mutta vuosaaresta Tapiolaan joutuisi maksamaan korkeamman hinnan.”

    Hetkonen, eikös Vuosaari ole myös vyöhykkeessä “B” noissa kartoissa, joten keskustan(A) kautta kulkeva matka Tapiolasta(B) Vuosaareen(B) olisi A+B vyöhykematka, joka ehdotetussa mallissa olisi halvin mahdollinen?

    Ehdotushan on, että pitäsi aina (tai ainakin sisävyöhykkeillä) maksaa vähintään kahdesta vyöhykkeestä?

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-01-20_Kslk_01_El/875081BA-C339-4CB5-AC68-4DBCA4178BB7/Lausunto_Helsingin_seudun_joukkoliikenteen_taksa-_.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Ilpo Tuovinen kirjoitti 19.1.2011 kello 12:06

    Kysehän on siitä, että uudet A ja B-vyöhykkeet olisivat samanhintaisia nykyisen Helsingin sisäisen lipun kanssa. Hyötyjiä olisivat reuna-alueet ja uudistus on järkevä.
    Kompromissina voisi tehdä sen, että tulisi erillisiä bussikortteja, joilla voisi ajaa vain busseissa tai ratikkakortteja. Hinta olisi toki halvempi, se voisi kompensoida hiukan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tpyyluoma kirjoitti 19.1.2011 kello 12:08

    Semmoinen valuvika tuossa kyllä on että minusta A-vyöhykkeen asukkaat vähän subventoivat muita. Pitäisi ehkä olla pelkkä A kausilippu, tai ainakin kertalippu jos menee samalla logiikalle.

    Tosin niitä kertalippuja ei välttämättä kannattaa pyörittää samalla logiikalla kuin kausilippuja, minusta voisi mennä niin että sen hinta määräytyy vyöhykkeen mukaan ja sillä saa sitten matkustaa niin pitkälle kuin siinä 70 minuutissa pääsee. Eli jotenkin näin:
    A 2€
    B 3€
    C 4€
    D 5€

    Tai sitten niin että on vaikka 30 ja 70 minuutin kertaliput, 2€ ja 4€. Tms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. MikkoK kirjoitti 19.1.2011 kello 12:14

    “Ihmettelemään jäin pysäköintinormia. Pysäköintivelvoite on enintään 49 autolaikkaa, joista 40 on sisjoitettava lähistän pysäköintilaitoksiin ja korkeintaan yhdeksän tontille.”

    Minä olen vuosikausia ihmetellyt näitä teatterin tonttipaikkoja joutuessani jalankulkijana koukkaamaan ajoradan kautta ohittaessai teatterin. Ne “autopaikat” Itäisellä teatterikujalla sijaitsevat nimittäin jalkakäytävällä, mikään normaalikokoinen auto ei mahdu siihen tilaan mikä niille on varattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 19.1.2011 kello 12:29

    Tavoitekltua parhaan luokan palvelutavoitetta pidetään vaatimattomana. Tätä vähän pelättiinkin, kun kuntayhtymnää muodostettiin.
    Semminkin kun palvelutasoluokat muodostetaan ensin ja sitten päätetään että mitkä kaupunginosat kuuluu mihinkä luokkaan.

    Ylipäänsä tuo on käytännössä vanha YTV:n ohje, joka on varmaan jossain Petaksessa ihan toimiva, mutta ei Helsingissä. Esimerkiksi HKL:n suunnitteluohjeessa oli, vähän tyhmä sekin tosin, ohjearvo maks. 30 minuuttia Rautatientorille. Nyt ehdotetaan että 1,5 – 2 autoa hitaampi riittää. Ensinnäkin tuo on hyvin vaatimaton tavoitetaso, toiseksi 8 min automatka vs. 12 minuuttia joukkoliikenteessä on ihan eri asia kuin 30 min autolla ja tunti bussilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Raimo K kirjoitti 19.1.2011 kello 12:44

    Samuli Lintula: “Uuden kuntalain mukaan et ilmeisesti ole esteellinen HSL:n asiassa, mikäli käsittelyssä ei ilmene HSL:n ja Helsingin kaupungin välisiä ristiriitoja. Ennen kuntalain uudistusta oli ilmeisesti toisin.”

    Kuntalain 52 §:ssä sanotaan, että “henkilö on kuitenkin esteellinen, jos kunnan ja liikelaitoksen, kuntayhtymän, yhteisön tai säätiön edut ovat ristiriidassa keskenään taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn.”

    Eli kyllä tasapuolinen käsittely edellyttää, että toisen osapuolen johtoon kuuluva henkilö jäävää itsensä. Kumpaa osapuolta hän muuten edustaisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.1.2011 kello 15:29

    Raimno K: tuon mukaan en olisi esteellinen lautakunnassa. Bussiyhtiössä taas kaikki olisivat esteellisiä sillä per4usteella, että edustavat jotain kuntaa. Jos kaikki ovat esteellisiä, ei kukaan ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Juho Laatu kirjoitti 19.1.2011 kello 13:06

    Jos lipputulojen halutaan säilyvän ennallaan (?), ja joku saa liput halvemmalla, niin kai joku maksaa enemmänkin. Tarkoittaako tämä yleistä hintatason nousua kaikissa luokissa tai alimmassa luokassa? Säilyvätkö keskikaupungin halvat ratikkaliput?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.1.2011 kello 15:26

    Ratikkamatkustajaa ei paljon kiinnosta, säilyvätkä halvat ratikkaliput, koska ratikkamatkustajan kannattaa ostaa näyttölippu. Turistit ovat asia erikseen. Tästä ei ymmärtääkseni ole päätetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Eero kirjoitti 19.1.2011 kello 13:21

    Selvennyksen vuoksi: nuo vyöhykkeet ovat siis tämän kuvan mukaisia, mutta niin ettei yhden vyöhykkeen lipun osto onnistukaan?

    http://www.hs.fi/grafiikka/1135261719029?orientation=horizontal (toivottavasti kuva aukeaa)

    Kahden vyöhykkeen minimi lippuostoissa on ihan hyvä tapa poistaa ne ”mielivaltaiset” lyhyiden vyöhykerajan ylittävien matkojen tullit, kuten OS niitä kutsuu. Mutta miten niin itähelsinkiläinen joutuisi ostamaan ”seutulipun” Tapiolaan matkatessaan? Joko hän kulkee kehää pitkin vyöhykkeellä B tai sitten keskustan kautta (vyöhykkeet B+A+B), joka tapauksessa selviää halvimmalla kahden vyöhykkeen lipulla. Vai määräytyisikö lipun hinta vyöhykerajojen ylitysten funktiona, eikä sen mukaan monella vyöhykkeellä kulkee? Ja jos näin, miten tämä toteutetaan käytännössä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.1.2011 kello 15:25

    Kun en ole vielä ollut HSL:n hallituksessa, en tiedä miten tuo on ajateltu menevän. Jokerilla nimittäin pääsee Vuosdaaresta Itäkeskuksen kautta Tapionaan käymättä millään muulla vyöhykkeellä. Muualla tämä on tehty katkomalla nuo kaaret myös vyöhykerajoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Larko kirjoitti 19.1.2011 kello 13:57

    Kun joskus kauan sitten (1970-luvulla) olin Nuorisolautakunnassa ja pohdin ääneen omaa esteellisyyttäni, virkamiehet kertoivat, että esteellisyys syntyy vain päätösasioissa. Lausuntoa annettaessa en heidän mukaansa ollut esteellinen edes annettaessa lausuntoa avustuksesta yhdistykselle, jonka hallituksessa olin. Nykyaikaisen käsityksen mukaan tuo ei ehkä menisi läpi, mutta ainakin minun osaltani mahdollinen virkarikos on kauan sitten vanhentunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Markus kirjoitti 19.1.2011 kello 14:35

    “Muistutuksia on tietysti tullut, kun on kyse tiivistämiskaavasta, mutta niitä ei ole otettu huomioon. Aina joku kärsii siitä, että tutuille alueille rakennetaan.”

    Näinpä se tietenkin on, harvoin sitä vain näinkään suoraan sanotaan. Jää sitten vain miettimään, miksi useat puolueet mm. vihreät puhuvat lähidemokratiasta, kunnanosavaltuutoista yms. ja ylipäätän kansalaisten suorasta vaikuttamisesta.

    Vaikka itse olen joistakin kaavan ratkaisuista eri mieltä, niin ymmärrän perusteet tehdyille ratkaisuille. Se mikä minua nyppii on tietty tarkoitushakuisuus asioiden esittämisessä. Tapulissakin isompi ja paremmin kokonaisuuksia hahmottava suunnittelu pilkottiin kaavoitusvaiheessa pienempiin palasiin (kun ilmeissti nähtiin tulossa oleva vastustus, “aina joku narisee”) ja samalla tehokkaasti hämärrettiin tavoitteena oleva kokonaisuus. Kaikkinainen kritiikki vähenee, kun pienemmissä palasissa muutetaan asioita, vrt kansallispuistoista nakerretaan pala kerrallaan pois; se voi onnistuakin, vaikka koko puiston lakkautus kerralla ei onnistu.

    Auto- ja pysäköintipaikkaongelmista on helppo olla bloginpitäjän kanssa samaa mieltä, mutta kyllä nämä kaavat usein ovat aivan liian optimistisia ihmisten auton käytön ja ylipäätään koko liikennekäyttäytymisen suhteen. Tapulikaupungin suurimpia plussia vielä nykyään on se, että siellä on edelleenkin aika lailla autoilta rauhoitettu kävelykatujen verkko (jonka rikkovat vain koululle ajavat opettajien autot). En ole varma, säilyykö tämä autottomuus enää jatkossa. Liikennemerkeillä ei estetä autolla autoa, vaan se vaatii selviä rakenteellisia ratkaisuja, jotka ajamisen estävät. Ja toisaalta täytyy tunnustaa ihmisten halu päästä lähelle kotioveaan autolla. Väki ei jätä autojaan satojen metrien päähän, vaikka suunnittelija niin havainnekuvaan piirtäisikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. spottu kirjoitti 19.1.2011 kello 15:16

    OS: “Niinpä poistetaan etuajo-oikeus kokonaan reitiltä Hietalahdenrannasta Mechelinkadun kautta Huopalahdentielle. Maailma ei muutu kovin toisenlaiseksi, paitsi että suuri määrä kärkikolmioita voidaan siirtää kierrätykseen.”

    Kärkikolmiot pitäisi saada pois koko kantakaupungin alueelta kiertoliittymiä ja keskeimpiä sisääntuloväyliä lukuunottamatta, ne nostavat ajonopeuksia jalankulkijan kannalta kohtuuttomasti. Muutenkin tapakulttuuri kantakaupungin liikenteessä tuntuu taas vähän huonontuneen, ehkä lumikuskien huonon esimerkin vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. T. kirjoitti 19.1.2011 kello 17:07

    Edustaminen on edustamista; jos nimenomaan ollaan HSL:ssä edustamassa vaikkapa Helsingin kaupunkia niin silloin ei tietenkään ole esteellinen, vaan juuri sitä varten sinne valittu.

    Mutta jos ei olla valittu lautakuntaan vaikkapa HSL:n edustajana vaan jollain muulla perusteella, silloin on esteellinen HSL:ää koskevien asioiden päättämisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. AP kirjoitti 19.1.2011 kello 21:21

    Elina:
    Se, että täytyy ostaa vähintään kahden vyöhykkeen lippu on hyvä, sillä silloin ei koskaan voi joutua maksamaan ylimääräistä yhden pysäkin matkasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kalle kirjoitti 19.1.2011 kello 22:07

    Mm. Ilpo: “Kysehän on siitä, että uudet A ja B-vyöhykkeet olisivat samanhintaisia nykyisen Helsingin sisäisen lipun kanssa. Hyötyjiä olisivat reuna-alueet ja uudistus on järkevä…”

    Mieti, kuka maksaa! Entistä enemmän tukia kannattamattomaan liikenteeseen!!! Veronmaksaja häviää tässä(kin). 🙁

    Näin “pyöräilijäpuolueen” satunnaisena edustajana koita Osmo nyt katsoa, että se keskustatunneli saadaan aikaiseksi ja että myös linja-autot saadaan sinne pois tieltä. Se vähentää maanpäälistä liikennettä oikein toteutettuna.

    Joukkoliikenteessä vuoroväliä tärkeämpi on nopeus ja täsmällisyys. Tunnin, jopa parin, vuoroväli on ihan ok, kunhan liikenne on nopeaa. Eli turhia, tyhjiä bussivuoroja voi surutta poistaa ja samalla vähitellen rakentaa spåraa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.1.2011 kello 22:45

    Kalle: linja-auto kuljettaa ihmisiä, joiden pitää päästä pysäkillä pois. He eivät ole matkalla mihinkään luolaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Risto kirjoitti 19.1.2011 kello 23:44

    Kalle:

    Mm. Ilpo: “Kysehän on siitä, että uudet A ja B-vyöhykkeet olisivat samanhintaisia nykyisen Helsingin sisäisen lipun kanssa. Hyötyjiä olisivat reuna-alueet ja uudistus on järkevä…”

    Mieti, kuka maksaa! Entistä enemmän tukia kannattamattomaan liikenteeseen!!! Veronmaksaja häviää tässä(kin).

    Kummallekin teistä tuolta lausunnosta:
    “Tässä selvityksessä kunkin vaihtoehdon osalta käytetyt hinnat ovat vain esimerkkejä, eivät hintaesityksiä. Lippujen hinnoista päätetään aikanaan vuosittain talousarvion yhteydessä.”

    Lienee turha pelätä, että matkalippujen keskimääräinen hinta olisi laskemassa. Sinänsä malli ei näytä hullummalta.

    Yksi pieni voittaja on muuten valtionvarainministeriö. Useimmilta seutulippua käyttäviltä tippuisivat ilmeisesti työmatkakuluvähennykset pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Kari Koskinen kirjoitti 19.1.2011 kello 23:48

    Pikaisesti vilkuilemalla tuo esitys vaikuttaa varsin täysjärkiseltä.

    Sen verran kommenttina keskusteluun, että jos joku nyt siinä jokerissa jaksaa körötellä, niin siinähän köröttelee. Kyse on marginaali-ilmiöstä ja turha sen vuoksi systeemiä on järkevää säätää. Poikittaiseen joukkoliikenteeseen ei tarvita enää lisäongelmia.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Daniel Federley kirjoitti 20.1.2011 kello 0:13

    Kas kun ei joukkoliikenteen suunnitteluohje ole kirvoittanut keskustelua. Se on erittäin tärkeä paperi, johon moni virkamies voi vedota kertoessaan, miksi jossain päin kaupunkia joukkoliikenne toimii tietyllä tavalla ja miksi siihen ei satsata enempää.

    Lausuntoehdotuksen kanssa voi yleisesti olla samaa mieltä. Myös tähtiluokitusperiaate vaikuttaa hyvältä ja toimivalta.

    Mutta ohjeesta paistaa minusta liikaa läpi se, että ohjeen laatijoille ei ole ihan selvää se, millainen rooliero on Helsingin ja naapurikuntien joukkoliikenteellä.

    Helsingissä kuljetetaan oikeasti joukkoja, massoja, ja palvelu on laajaa ja hyvää. Autoton elämä on oikeasti mahdollista ja aika helppoa. Myös sunnuntaisin ja iltaisin jne.

    Espoossa ja Vantaalla on pari junarataa, muuten ajellaan tyhjillä busseilla ympäri peltoja tunnin välein jollain 248AT- tai 154KNT-linjoilla. No, tämä on tietysti kärjistys, mutta perusidea on se, että autoton elämä vaatii naapurikunnissa todella paljon suunnittelua ja vaivannäköä. Joukkoliikenteen laatutaso rajan “väärällä” puolella on aivan jotain muuta kuin Helsingissä.

    Suunnitteluohjeen ongelma onkin, että pääosin se tuntuu olevan rakennettu muita kuntia kuin Helsinkiä varten. Helsinki oletettavasti on kokonaan neljän ja viiden tähden aluetta, mutta nämä korkeimmatkin luokat ovat suunnitteluohjeen mukaan aika lailla keskinkertaisen palvelun alueita. Varsinkin viiden tähden kohdalla vaatimustason pitää olla kovempi.

    Tariffiohjeen suurin puute on se, että nuo alueet pitää ehdottomasti luokitella nyt samalla, kun ohje hyväksytään. Muuten käy niin, ettei luottamusmies voi kuin luottaa siihen, että virkamies kyllä sitten kategorisoi alueet oikein. Ja siihen ei todellakaan voi eikä pidä luottaa, vaan tähtiluokitus alueittain on tehtävä poliittisena päätöksenä, siitä on kannettava poliittinen vastuu ja jotta poliitikko varmasti ymmärtää, mitä on hyväksymässä, tulisi tämä luokitus alueittain vahvistaa yhtä aikaa suunnitteluohjeen kanssa.

    Minusta viiden tähden alueita ovat koko kantakaupunki reuna-alueineen eli ns. ratikkavyöhyke (Munkka, Ruskeasuo, Käpylä, Arabia, mysö Laru). Vaan ovatkohan virkamiehet sen näin ajatelleet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. tpyyluoma kirjoitti 20.1.2011 kello 8:24

    Federley on täysin oikeassa. Taustalla on se että HSL on sellainen perinteinen ylikunnallinen sotku jossa on pielessä vain päätöksenteko ja kustannusten jako, eli ne olennaiset asiat. Esimerksi infran kustannusten jaosta ei ole edelleenkään sopua eikä kunnollista tule syntymään kun sitä on Helsingillä enemmän kuin muilla yhteensä ja sen arvosta voi perustellusti olla montaa mieltä. Onnea vaan hallitustyöskentelyyn. 🙂

    Ratkaisu on se että HSL pidetään liikennöitsijän roolissa, ja valta määrittää vaikkapa palvelutaso pidetään tilaajalla eli kunnilla. Eli Kaupsu nyt vaan ihan rohkeasti kertoo mitä halutaan, se lausunto on ihan hyvä mutta voisi olla tiukempikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Elina kirjoitti 20.1.2011 kello 8:56

    Harmillista!

    En saa Tpyyluoman antamaa linkkiä auki. Kiitos hänelle kuitenkin vaivannäöstä!

    Munkkivuorelaisille muutos ainakin on ilmeinen parannus, koska käytämme paljon ostosten tekoon juuri Selloa ja Tapiolan keskustaa. Ainaisen, nöyryyttävän autokyydin pummimisen sijaan, voin siis harkita bussin käyttöä.

    Tästähän ei ole suoraa yhteyttä sen kummemmin Leppävaaraan kuin Tapiolaankaan, vaan vaihdolla mennään. Tällä palvelutasolla neljä euroa muutaman kilometrin matkasta, joka kestää n. 40 minuuttia, on tuntunut aivan kohtuuttomalta taksalta. Autolla hurauttaa kymmenessä minuutissa kumpaankin ostosparatiisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. seppo niini kirjoitti 20.1.2011 kello 10:27

    Espoolaisena ei minunu kuulu neuvoa, mutta ehdotan kuitenkin. Pyrittävä vähentämään matkustuskilometrejä, kyllä ne saastuttavat julkisillakin. Parkkimaksuilla ja kävelykaduilla rajoitettava henkilöautoliikennettä. Keskustatunneli lienee turha. Täällä Espoossa minulla on ruokakauppaan 1km, ostariin 4km. Helsingissä käyn harvoin (ehkä 2kk välein), eikö ole hyvä niin. Jos matkustan Helsinkiin vaikka julkisilla, niin sehän saastuttaa, eikö niin. Tänne hakeutuneet ihmiset eivät kovinkaan kiinnostu ravintoloista, musiikkitaloista, guggenheimeista eikä muusta sellaisesta. Itsekin vierastan passiivikulttuuria (siis katsellaan muiden tekosia). Eikö ole hyvä, että me espoolaiset pysymme täällä, emmekä tule ruuhkauttamaan Helsinkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. tpyyluoma kirjoitti 20.1.2011 kello 11:25

    Tästähän ei ole suoraa yhteyttä sen kummemmin Leppävaaraan kuin Tapiolaankaan, vaan vaihdolla mennään. Tällä palvelutasolla neljä euroa muutaman kilometrin matkasta, joka kestää n. 40 minuuttia, on tuntunut aivan kohtuuttomalta taksalta. Autolla hurauttaa kymmenessä minuutissa kumpaankin ostosparatiisiin.

    Meinasin sanoa että 205:lla pääsee Turunväylää Leppävaaraan, mutta lähin pysäkki on näemmä kaukana Huopalahdentiellä. Vähän kaksipiippuinen juttu, ehkä yksi syy miksi teillä Munkkivuoressa on eloisa ostari on nimenomaan huonot yhteydet Leppävaaraan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Otso Kivekäs kirjoitti 20.1.2011 kello 13:50

    Osmo sanoi:

    vuosaaresta Tapiolaan joutuisi maksamaan korkeamman hinnan. Ajamalla kaarta pitkin Vuosaaresta Tapiolaan pääsisi halvemmalla, mutta kauan se kestäisi.

    Tämä on kyllä väärinkäsitys, kuten moni täällä jo epäilikin. Vuosaaresta Tapiolaan voi mennä keskustan kautta tai Jokerilla, ja molemmissa tapauksissa tarvitsee kahden vyöhykkeen lipun, AB. Sitä pelkkä B-lippua kun ei ole. Matka keskustan kautta Tapiolaan kulkee vain vyöhykkeillä A ja B, joten tarvittava lippu on kahden vyöhykkeen AB. Hinta perustuu vyöhykkeellä liikkumiseen, ei vyöhykerajan ylittämiseen.

    ja tämä on ihan oikeasti kyllä parempi malli kuin kilometriveloitus. Kilometriveloitukseen ei esim. saa tehtyä järkeviä kuukausikortteja, ja se on myös teknisesti hankala.

    Suunnitteluohjeista Federley ja Pyyluoma jo lausuivat oleelliset. Ja KSV:n kommenttikin oli hyvä, joskin melko maltillinen. Jyrkemminkin voisi vaatia laatua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Juho Laatu kirjoitti 20.1.2011 kello 14:02

    Elina kirjoitti: “Tästähän ei ole suoraa yhteyttä sen kummemmin Leppävaaraan kuin Tapiolaankaan, vaan vaihdolla mennään. Tällä palvelutasolla neljä euroa muutaman kilometrin matkasta, joka kestää n. 40 minuuttia, on tuntunut aivan kohtuuttomalta taksalta. Autolla hurauttaa kymmenessä minuutissa kumpaankin ostosparatiisiin.”

    Tässä kohdin uusi järjestely voi houkutella uusiakin asiakkaita, mutta edellytyksenä varmaankin on, että linjat järjestetään uudelleen. Nyt näitä yhteyksiä ei ole siksikään, että hinta on kohtuuton, eikä juuri kukaan niitä käyttäisi, vaikka ne olisivatkin olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Esa kirjoitti 20.1.2011 kello 16:18

    “Vuosaaresta Tapiolaan voi mennä keskustan kautta tai Jokerilla, ja molemmissa tapauksissa tarvitsee kahden vyöhykkeen lipun, AB.”

    Totta, mutta Vuosaaresta esim. Matinkylään ei voi mennä keskustan kautta ostamatta ABC-lippus, sen sijaan halvemmalla BC-lipulla pääsee kun käyttää Jokeria. Jossainhan se vyöhykeraja toki aina menee: vyöhykkeitä lisäämällä systeemistä tulisi vielä reilumpi mutta samalla ehkä hankalammin hahmotettava.

    Mitä jos jakaisi B-vyöhykkeen kahtia Keskuspuiston kohdalta? Se ei tuottaisi suuria ongelmia, koska hyvin harva keskustaan suuntautuva linja ylittää Keskuspuistoa tuossa kohdassa. Hyöty olisi se, että poikittaisliikenteen hinnoittelu suhteessa säteittäiseen liikenteeseen tulisi reilummaksi. Ja tietysti kun lisätään systeemiin yksi vyöhyke, niin hintaa per vyöhyke voidaan hieman laskea.

    Täällä on esitetty kritiikkiä siitä, kuka tämän uudistuksen maksaa. Sanoisin, että joukkoliikenteen matkustajamäärät erityisesti Tapiolan/Keilaniemen sekä Leppävaaran suunnilla voivat lisääntyä aika paljon, koska nykyistä hintaa ei olla valmiita maksamaan lyhyistä matkoista. Parhaimmillaan tämä lisäys korvaa suurimman osan lipputulojen menetyksistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Jukka kirjoitti 20.1.2011 kello 16:33

    Minusta kilometriveloitukseen perustuva malli olisi ehdottomasti järkevin ja oikeudenmukaisin. Tarkoitan siis mallia, jossa matkustaja leimaa itsensä sisään kulkuneuvoon astuessaan ja ulos siitä poistuessaan, ja kortilta veloitetaan kuljetun matkan verran arvoa. Etu vyöhykemalliin nähden on se, että vyöhykkeiden rajoilla matkustajalle tulevat ’mielivaltaiset’ kustannukset jäävät kokonaan pois. Kymmenen kilometrin matka on aina saman hintainen, riippumatta siitä ylitetäänkö matkalla kuntarajoja tai ei. Käyttäjä maksaa todellisesta kuljetusta matkasta, joten hinnoittelu on helppo perustella käyttäjille.

    Kausikortit tällä veloitusmallilla voisivat toimia siten, että käyttäjä ostaa oikeuden käyttää kuukautta kohden tietyn kilometrimäärän. Mitä enemmän kilometrikredittejä ostaa kerralla, sitä suuremman kerta-alennuksen saa. Esim.10 km päivittäistä työmatkaa kulkevalle riittäisi todennäköisesti 500 tai 600km käyttöoikeus kuukautta kohti, joka voisi olla hinnoiteltu suurin piirtein samanhintaiseksi kuin Helsingin sisäinen kuukausilippu tällä hetkellä. Nykyisen seutulipun hinnalla saisi esim. 1300 km/kk käyttöoikeuden jne. Jos matkoja jonain kuukautena kertyy ennakoitua määrää enemmän, niin ylimenevien kilometrien veloitus tapahtuisi nykyisen arvolipun tapaan.

    Vastaavia järjestelmiä on käytössä muuallakin (esim. Tokion metro), joten on vaikea uskoa, että järjestelmän toteuttaminen kaatuisi ainoastaan teknisiin ongelmiin. Uskon myös, että ihmiset oppisivat käyttämään järjestelmää pienen totuttelun jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. tpyyluoma kirjoitti 20.1.2011 kello 22:29

    Jukka, lyhyesti:

    Ensinnäkin joukkoliikennevälineessä kuljetut kilometrit korreloi huonosti aiheutuneiden kustannusten kanssa. (Sivumennen tämän takia matkustajakilometrin hinta ei ole kovin järkevä mittari.) Miksi se olisi reilu laskutusperuste? Aika korreloi paremmin, mutta on taas toisaalta epäreilua rankaista hitaasta yhteydestä.

    Toiseksi, käytännön toteutus edellyttäisi erillistä uloskirjausjärjestelmää ja luultavasti hidastaisi liikennettä tuntuvasti, mikä taas maksaa liikennöintikuluina ja pienempinä lipputuloina. Järjestelmässä jossa on portit joka asemalle tämä ei ole ongelma, mutta kun meillä ei ole niitä edes metrossa ja samaan järjestelmään kuuluu raitiovaunut, junat, bussi ja Suomenlinnan lautta.

    Ymmärrän että ajatus on intuitiivisesti houkuttava, ja sitä selvitettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Mikko H kirjoitti 20.1.2011 kello 23:37

    Vastaavia järjestelmiä on käytössä muuallakin (esim. Tokion metro)

    Metro- ja rautatieasemillahan tuo vielä olisikin järjestettävissä, kun asemalle voi laittaa portit. Ruuhkabussista ulos astuessa lipun leimaamisen vaatiminen epäilemättä aiheuttaisi kitinää matkustajissa ja pidentäisi pysäkkiaikoja. Nykyäänhän tietty on etäältä luettavat RFID-lätkät keksitty. Niissä tullaan sitten isoveli valvoo -ongelmiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Marko Hamilo kirjoitti 21.1.2011 kello 12:58

    Hieman off-topicia mutta kaupunkisuunnittelua kuitenkin. Kiinnostaisi kuulla Osmo sinun näkemyksesi kaupunkimoottoriteiden muuttamiseksi kaupunkibulevardeiksi ja erityisesti Hesarissa nähdystä ehdotuksesta, jossa Lauttasaaren asukasluku saataisiin melkein tuplattua muuttamalla Länsiväylä Länsibulevardiksi, jota reunustaisivat toimisto- ja asuintalot.

    Minusta mitä kannatettavin ajatus, mutta Lauttasaari-seurassa on varmaan ollut nitrot kortilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Hannes kirjoitti 21.1.2011 kello 13:25

    Vastaavia järjestelmiä on käytössä muuallakin (esim. Tokion metro)

    Metro- ja rautatieasemillahan tuo vielä olisikin järjestettävissä, kun asemalle voi laittaa portit. Ruuhkabussista ulos astuessa lipun leimaamisen vaatiminen epäilemättä aiheuttaisi kitinää matkustajissa ja pidentäisi pysäkkiaikoja. Nykyäänhän tietty on etäältä luettavat RFID-lätkät keksitty. Niissä tullaan sitten isoveli valvoo -ongelmiin.

    Tokiossa tämä toimiikin, koska lähes kaikki joukkoliikenne on toteutettu lähijunilla ja metroilla, ja bussien rooli on lähinnä syöttöliikenne ja reittiverkoston täyttö pienemmän kysynnän aulueilla.

    Busseissa on molempia järjestelmiä bussiyhtiöstä riippuen. Yleisempi on että matka maksaa saman pituudesta riippumatta. Tällöin vaihdot ovat aina maksullisia, ja useimmiten joutuu maksamaan täyden hinnan uudesta noususta (~1.5-2€).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. tpyyluoma kirjoitti 21.1.2011 kello 13:57

    Komppaan Hamiloa, aivan mainio idea. On sitä jokunen jokusen kerran tarjonnutkin. Minä en heti ymmärrä mikä ongelma Laru-seuralle olisi jos nykyisen motarin meluhaitta pienenee murto-osaan kun varteen tulee taloja ja nopeus pienenee. Toisaalta en minä muutenkaan oikein ymmärrä noiden kaupunginosayhdistysten aivoituksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Markku af Heurlin kirjoitti 21.1.2011 kello 14:46

    Hannekselle

    Wikipediasta:

    “Tokion prefektuurin asukasluku on noin 12 989 000 (2009),[1] erillisalueiden asukasluku 8 802 000 (2009)[1] ja Suur-Tokion asukasluku noin 36 094 000 (2010).”

    Ehkä puhumme eri asioista kun puhumme Tokion ja maamme pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelyistä.

    Suur-Lontoossa muuten on bussilinja. joka kulkee kaupunkialueen päästä päähän, ja matka kestää 4 tuntia. Voisi joskus kulkea, kun on matkaa sinnepäin,todellinen eksitentialistinen matka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. spottu kirjoitti 21.1.2011 kello 15:02

    Mikko H:”Ruuhkabussista ulos astuessa lipun leimaamisen vaatiminen epäilemättä aiheuttaisi kitinää matkustajissa ja pidentäisi pysäkkiaikoja.”

    Ainakin meilläpäin merkittävä osa matkustajista on narkkareita, vanhuksia, turisteja, lapsiperheitä, liputtomia yms. hitaammin liikkuvia jotka vievät jo nykyisellään merkittävästi pysäkkiaikaa, eli sujuvuuden nimissä sisäänleimaamisestakin pitäisi päästä eroon ja etuoven sijaan käyttää kaikkia ovia.

    Jokainen asia joka laskee joukkoliikenteen subjektiivista palvelutasoa lisää henkilöautolikenteen laadullista etumatkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Markku af Heurlin kirjoitti 21.1.2011 kello 18:55

    “Hieman off-topicia mutta kaupunkisuunnittelua kuitenkin. Kiinnostaisi kuulla Osmo sinun näkemyksesi kaupunkimoottoriteiden muuttamiseksi kaupunkibulevardeiksi ja erityisesti Hesarissa nähdystä ehdotuksesta, jossa Lauttasaaren asukasluku saataisiin melkein tuplattua muuttamalla Länsiväylä Länsibulevardiksi, jota reunustaisivat toimisto- ja asuintalot.

    Minusta mitä kannatettavin ajatus, mutta Lauttasaari-seurassa on varmaan ollut kortilla.”

    Milenkiintoinen ajatus. Toinen mahdollisuus oliis rkaentaa Länsiväylän päälle kansi, eli siis Länsiväylä tunneliin Lauttasaaren kohdalla.

    Huopalahdentie on 4-kaistainen, ja siinä on melkoinen liikenne. Ei käy suunnitellulähtökohdaksi. Sinsänä nopeuealenta,minen voisi olla paikllaan,Se ei ede oleellisesti pidentäisi matka-aikaa (5 km:n matkalle aikaero on teoriassa vajaat 4 minuuttia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Markku af Heurlin kirjoitti 21.1.2011 kello 19:19

    Tarkennetan edellistä. Tarkistin akrasta.

    Matka Ruoholahden liittymästä Lauttasaaren länsipäähän on vajaat 3 km. Aikakero siis tekisi80/40 km h: runsaat 2 minuutttia. Tietenkin joillekin ikuisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Markku af Heurlin kirjoitti 25.1.2011 kello 20:06

    Elina kirjoitti 20.1. tariffivyöhykeuudistuksesta:
    ”Munkkivuorelaisille muutos ainakin on ilmeinen parannus, koska käytämme paljon ostosten tekoon juuri Selloa ja Tapiolan keskustaa. Ainaisen, nöyryyttävän autokyydin pummimisen sijaan, voin siis harkita bussin käyttöä.
    Tästähän ei ole suoraa yhteyttä sen kummemmin Leppävaaraan kuin Tapiolaankaan, vaan vaihdolla mennään. Tällä palvelutasolla neljä euroa muutaman kilometrin matkasta, joka kestää n. 40 minuuttia, on tuntunut aivan kohtuuttomalta taksalta. Autolla hurauttaa kymmenessä minuutissa kumpaankin ostosparatiisiin.”
    Matka Munkkivuoresta Leppävaaraan on n noin 6 -7 kilometriä, määrittelytavasta riippuen, Tapiolaan hieman pidempi. Kesällä hyvä fillarointietäisyys.
    Ulkopuolisen on vähän vaikea nähdä, mitä tarvetta Munkkivuoressa asuvalla on mennä Tapiolaan tai Leppävaaraan ostoksille, kun Munkkivuoressa itsessään on hyvä ja toimiva ostoskeskus, todellinen eikä näennäinen ostosparatiisi. Sitä on syytä käyttää, jos haluaa palvelun säilyvän. Ja toisaalta matka Kampin palveluihin, joista itse käytän lähinnä Ruohonjuurta, on 25 min bussilla.
    Aikataulujen mukaan matka Munkkivuoresta Leppävaaraan vie noin 25 minuuttia, nopeimmalla suoralla yhteydellä 17 minuuttia kävelymatkoineen. Autolla ei pääse sen nopeammin, ainakaan näillä säillä ja jos ottaa huomioon auton noutamisen ja parkkeeraamisen vaatiman ajan. Lumen putsauskin vie aikansa.
    Autokyytiä ei tarvitse pummata, kun osaa antaa vastavuoroisia palveluksia ja sovittaa hyvissä ajoin kyydit kaverin kanssa. Aikoinani autoin Luonto-liiton Uudenmaan piirin tyttöjä roudauksessa, ja vastavuoroisesti he tulivat meille lapsenlikoiksi, ja mielellään. Nämä yya-suhteet elävät vieläkin omalla tavallaan.
    Ostosparatiiseista: Kun niissä on kuljeskellut ja yrittänyt löytää jotakin, muistaa Ihmeiden pikku jättiläisestä luvun ”Aaarniometsä, paratiisi vai helvetti?”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. tpyyluoma kirjoitti 26.1.2011 kello 5:32

    Huopalahdentie on 4-kaistainen, ja siinä on melkoinen liikenne. Ei käy suunnitellulähtökohdaksi. Sinsänä nopeuealenta,minen voisi olla paikllaan,Se ei ede oleellisesti pidentäisi matka-aikaa (5 km:n matkalle aikaero on teoriassa vajaat 4 minuuttia

    Huopalahdentien liikenne on läpiajoliikennettä. Sen saa oleellisesti pienemmäksi niin että sitten kun se Turunväylä – Pasilanväylä pannaan tunneliin liikenne ohjataan sinne ja tätä tukee vastaavasti se että Huopalahdentiestä tehdään autoilla vähemmän houkutteleva. Tuon voi tehdä niin että se on ihmisille enemmän houkutteleva muuttamalla Huopalahdentien malliin Munkkiniemen puistotie, ihan niin kuin Eliel setä sen piirsi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Elina kirjoitti 26.1.2011 kello 8:58

    Markku af Heurlin ei ymmärrä:

    Ulkopuolisen on vähän vaikea nähdä, mitä tarvetta Munkkivuoressa asuvalla on mennä Tapiolaan tai Leppävaaraan ostoksille, kun Munkkivuoressa itsessään on hyvä ja toimiva ostoskeskus, todellinen eikä näennäinen ostosparatiisi.

    Jos ei koskaan hanki uusia vaatteita, urheiluvälineitä, lemmikin tarvikkeita, leluja lapsille, elektroniikkaa, huonekaluja ym. kodin tarpeistoa, niin ei olekaan tarvetta.

    Päivittäistavaroihin toki käytän ostaria ja kaikkeen muuhunkin, mitä sieltä vain on saatavissa. Toivottavasti laajennuksen myötä palvelut monipuolistuvat. Nyt trendinä on ollut, että jokaisen lopettavan liikkeen tilalle on tullut pankin konttori.

    ++++++++++

    Nämä reittipalveluiden aika-arviot ovat kokemukseni mukaan aina alakanttiin. Kun ulko-oven suljen perässäni, niin kyllä siitä ajankohdasta n. 40 minuuttia kuluu ennenkuin olen Sellon katon alla. Kokeiltu on! Lisäksi koen vaihdolliset yhteydet aina epämukaviksi riippumatta kokonaismatka-ajasta.

    Nopeinta itse asiassa olisi hypätä lähijunaan Huopalahden asemalta, mutta 52A (joka ajaa asemalle täältä) kulkee varsin rajoitetusti ruuhka-aikoina. Kaikenlainen aikataulujen kyttääminen on jotenkin rasittavaa ja kassien kanssa on kiva päästä ovelle.

    Eli kyydin pummiminen todennäköisesti jatkuu huolimatta vyöhykeuudistuksesta. Kyllä se tapauksessani kuitenkin tulee laskemaan kynnystä joukkoliikenteen käyttöön ostosreissulla.

    Aika näyttää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. IJ kirjoitti 26.1.2011 kello 10:28

    Markku af Heurlin

    Ulkopuolisen on vähän vaikea nähdä, mitä tarvetta Munkkivuoressa asuvalla on mennä Tapiolaan tai Leppävaaraan ostoksille, kun Munkkivuoressa itsessään on hyvä ja toimiva ostoskeskus, todellinen eikä näennäinen ostosparatiisi.

    Mitenkään väheksymättä Munkkivuoren ostoskeskusta, pahoin pelkään, ettei tavaravalikoima ihan riitä nykykuluttajalle. Ruokakaupan valikoima riittää varmasti, samoin kahvilapuoli, mutta esimerkiksi vaatekaupoissa Leppävaarassa sijaitseva suuri ostoskeskus tarjoaa paljon enemmän valinnanvaraa – kuten Tapiolakin.

    Nykykuluttajalle kun ei enää riitä, että se on toppatakki. Sen pitää olla tiettyä väriä, mallia, materiaalia ja brändiä.

    Sama pätee ruoassakin pikkuputiikkien vahingoksi. Nykyisin lähin lähikauppani on aika pieni Sale, ja esimerkiksi sinapiksi siellä tarjotaan vain ja ainoastaan jotain turkulaista – siis oikeaan (dijon) sinappiin tottuneen kannalta imelää litkua, joka ei ruoanlaittoon kelpaa. Samoin pitäisi tänä päivänä ruokakaupasta löytyä fetaakin, eikä vain tanskalaista “salaattijuustoa”. Nykykuluttajan tyytyväisenä pitäminen vaatii valikoimaa…

    Nimimerkillä: käytin kyllä Pikku-Huopalahdessa asuessani paikallista ruokakauppaa, mutten paikallisia vaatekauppoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Markku af Heurlin kirjoitti 26.1.2011 kello 18:51

    Esitinnäkökohtani tietoissti aika provokatorisesti.

    Totta kai pitää ajoittina käydä vähän pidemmälläkin mm. vaateostoksilla. Mutta ylim. 10 min suuntaansa on pieni lisä jaettuna viikolle tai kahdelle.

    Asuin aikoinani kruununhaassa, siis niin keskustassa kuin ylipäätänsä voi asua. Matka Meilahteen silloin vielä älyllisesti vireän Enemmistön kokouksiin vei 40 min suuntaansa ja vie edelleenkin, kun ottaa huomioon kaiken ajan.

    Tästä Elina avian oikein huomautti. Mutta silloin pitää autolla menoonkin muistaa ottaa lukuun koko ajankäyttö eikä vain kuvitella huristavansa Munkkivuoresta Lepuskiin kymmenessä minuutissa. Puoli tuntia lienee lähempänä totuutta, ainakin talviaikana.

    Kyytejä kannattaa ja pitääkin pummata. Yhteiskäyttö on nykyaikaa.

    Sitä en ymmärrä, että Elina ja muutkin valittavat aikataulujen seuraamisen vaivaa. Minulle se on luonnollista. Tulee mieleen kuolematon repliikki Kaurismäen elokuvasta M – mies vailla menneisyyttä: “Te kaupunkilaiset olette hetken lapsia. Meidän maanviljelijöiden on ajateltava tulevaisuutta.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.1.2011 kello 19:28

    Markku,
    Siijnä ajassa, joka ihmisiltä menee ansaita työllään rahat autoon ja autoiluun, he ajaisivat kaikki matkansa fillarilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Markku af Heurlin kirjoitti 26.1.2011 kello 19:40

    Ode:

    “Markku,
    Siijnä ajassa, joka ihmisiltä menee ansaita työllään rahat autoon ja autoiluun, he ajaisivat kaikki matkansa fillarilla.”

    Tämä oli niin selviö, ettei sitä tarvinnut erikseen sanoa.

    Otetaanpa huvin vuoksi matka Munkkivuoresta Lepuskiin ja takaisin. Yksinkertaisuuden vuoksi yht 16 mk, ja sovitaan kuluikis 50 e/km, siis 8 e.

    Matka -aika yhteensä 1 tunti, rahan ansitsemiseen menee toinen. Siis kaksi tuntia matkaan käytettyä aikaa ja nopeus 8 km/h. Filalrilal kevyellä vauhdilla matka-aika yhteensä tunti, kustannukset ekä 1,60 e. (fllarin kuoletukset ja huolto 10 snt/km)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Paavo Häikiö kirjoitti 26.1.2011 kello 22:25

    Osmo:”Siijnä ajassa, joka ihmisiltä menee ansaita työllään rahat autoon ja autoiluun, he ajaisivat kaikki matkansa fillarilla.”

    Siinä ajassa, kun he fillaroivat töihin perheasunnosta, johon heillä yleisesti ottaen on varaa, he eivät ehtisi töihin ja takaisin työpäivän aikana.

    Paljonko pitää tienata siihen, että tänään ostaa perheasunnon Helsingistä?

    Osmo, olet monesti puolustanut kovia tonttihintoja palstallasi siksi, että muuten voitot valuvat rakennusliikkeille.

    Eikö kuitenkin olisi jo tunnustettava, että nyt nämä kovat tonttihinnat vain aiheuttavat maallepaon ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen koska ei millään aloittelevalla perheellä ole varaa ostaa Helsingistä asuntoa.

    OS kuten Vapaavuorikin puolustelee Helsingin kaupungin onnistunutta asuntopolitiikkaa sillä, että täällä asunnot maksavat niin paljon joka on selvä indikaattori siitä että niitä halutaan.

    Varmaankin aivan oikea aprikointi.

    Mutta me ollaan kuitenkin harvaan asutussa maassa harvaan rakennetussa kaupungissa. Miksi Berliinissä asuntoja saa pilkkahintaan verrattuna Helsinkiin? Miksi Helsingissä on vain huippukalliita ja hyljeksittyjä alueita? Miksi keskiluokka joutuu muuttamaan pois?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2011 kello 7:53

    Paavo Häikiö:
    Maalle paon aiheuttaa se, että Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla rakennetaan ja kaavoitetaan liian vähän. Jos asunnot olisivat Helsingissä halvempia, muta niitä olisi nykyinen määrä, yhä useampi joutuisi pakenemaan maalle, koska Helsingissä asuttaisiin väljemmin. Hinta ei aiheuta maalle pakenemista, mutta valikoi muuttajat. Jos Lahtinen uhraisi omaisuutensa ja ostaisi Kämpän Töölöstä, Virtasen pitäisi paeta maalle.
    Siihen, miksi YTV-kunnat kaavoittavat kysyntään nähden liian hitaasti, on paljon syitä.
    Kaavoittaja yrittää kaavoittaa Vuosaareen kodin 2000 ihm iselle, mutta kovasti näyttää siltä, että nämäkin 2000 joutuvat pakenemaan maalle. Ainakin vuosaarelaiset sitä toivovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Paavo Häikiö kirjoitti 27.1.2011 kello 8:49

    Onko kuitenkin niin, että esim. Jätkäsaari on lähtenyt hyvin hitaasti liikkeelle toteutuksen osalta? Miksi?

    Miksi taas Helsingissä kaavoitetaan liian vähän? Onko KSV:ssä liian vähän kaavoittajia? Senhän luulisi olevan helppo asia korjata.

    Totuus vaan taitaa olla semmoinen että tontit on hinnoiteltu erämaahinnoilla ja sitten ne toteutuvatkin hyvin nihkeästi. Olen siinä käsityksessä, että Hki-Vantaa-Espoo alueella on hyvin paljon valmiiksi kaavoitettua maata valmiina vain käyttöönottoa odottamassa, korjaa jos olen väärässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2011 kello 9:26

    Helsingissä on melko vähän kokonaan tyhjiä tontteja. Vajaasti rakennettuja on kyllä paljon, mutta niiden toteutuminen on kiinni perhekohtaisista tilanteista. Huvittavaa kyllä, pahin tyhjien tonttien panttaaja on valtio. ‘Esimerkiksi autokomppanian iso tontti Mechelininkadulla seisoo ja seisoo.
    Helsingissä kaupunki omistaa suurimman osan maata. Vuokratessaan sen yrityksille, kaupunki edellyttää pikaista rakentamista tai sopimus raukeaa. Yksityisten keinottelumielessä pantaamaa maata on naapureilla enemmän.
    Hyvä kysymys tutkivalla journalismille on, miksi pääkaupunkiseudun kunnat niin perin nihkeästi käyttävät valtion niille ensin tyrkyttämää ja nyt jo pakottamaa keinoa periä tyhjillään pidetyistä tonteista korotettua rakennusveroa. Kenen puolella silloin oikein ollaan?
    Jätkäsaaren liikkeellelähtöä en pitäisi hitaana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. tpyyluoma kirjoitti 27.1.2011 kello 8:54

    Berliini on ainakin ollut muuttotappioaluetta, Helsinki ei ole.

    Ei se tonttimaan hinta nyt ole niin keskeinen asia. Esimerkiksi sen keskimääräisen 75 neliön asuntoon kohdistuva maan hinta on jotain 70 000 euroa hyvilläkin paikoilla, eli tuollaiset 20-25% uuden myyntihinnasta. Maa nyt ei ole ihan ilmaista muuallakaan, ei tuolla selity tuhansien eurojen erot neliöhinnoissa.

    Yksinkertaisesti asuntoja rakennetaan liian vähän kysyntään nähden, eikä tämä pelkästä tonttimaan saatavuudesta ole kiinni. Niitä pitää rakentaa enemmän. Jos ei rakennusliikkeet siihen pysty niin sitten etsitään muita toimijoita, eli enemmän omatoimirakentamista tai -rakennuttimista, julkista rakentamista, tms.

    Yksi semmoinen erityisjuttu mikä minusta ei ole ihan loppuun saakka mietitty on toimitilojen suosiminen kaavoituksessa. Minun nähdäkseni tällä pidetään hintoja alhaalla ettei työpaikka vaan menee naapurikaupunkiin, haluaako joku sieltä markkinaoikeistosta selittää minulla että miksi kaupunkien välinen kilpailu joka tuottaa käytännössä subventointia on hieno asia? Pääkaupunkiseudulla on muistaakseni noin miljoona kerrosneliötä toimistotilaa tyhjänä, vastaa 50 000 – 100 000 työpaikkaa, ja ne tyhjät rakentamattomat tontit on järjestäen toimistotontteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Markku af Heurlin kirjoitti 27.1.2011 kello 11:00

    Autokomppanian talo tarkoittane Mechelininkadun jaPohj. Hesperiankadun risteyksessä olevaa rakennusta. Eikö se ole suojeltu arvokkaana funktionalistisena kohteena?

    Tiewtenkin pihalla voi olla tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2011 kello 11:03

    Totta kai se on suojeltu ja syystä. Odottaa vain laattaa “Osmo Soininvaara suoritti täällä asepalvelusta vuonna 1977…
    Pihalle on kaavoitettu todella paljon rakentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Markku af Heurlin kirjoitti 27.1.2011 kello 12:02

    Toimistojen käyttö asuntoina.

    Ode voisi puuttuajollakin seuraavaan, jossa pykälien perusteltu mutta kuitenkin ahdas tulkinta vaikeuttaa vapaiden toimistoilojen käyttöä asuntoina:

    Meillä on kantakaupungissa huoneistoja, jotka 70-luvulla on muutettu toimistoiksi, ihan laillisesa järejstyksessä. Niissä on asunnon vaatimat keititöt ja kylpuhuoneet, mutta niitä ei voi vuokrata asunnoiksi, ainakaan joissakin yhtiöissä. Perustelu on, että maistraatti ei voi merkitä ko huoneistoa henkilön asuinpaikaksi.

    Toisaalta omistaja ei oikein voi muuttaa huoneistoa takaisin asunnoksi, koska sitten toiseen suuntaan muutos ei enää onnistu, jos tarve muuttuu. Ja prosessi yhtiöjärjestyksen muutoksineen ei ole nopea.

    Asuntokäyttö ei olisi ristiriidassa muiden asukkaiden tarpeiden kanssa. –Nämä olisvat kyllä aika hintavia vuokra- asuntoja, mutta kaupungissa on edustustojen, EU:n kemikaalivriaston jne toimihenkilöitä, jotka tarvitsevat vuokra-asuntoa hyvällä paikalla ja voivat myös nämä ylennysvuokrat maksaa.

    Arabiassa meillä on alunperin pienteollisusukiinteistöiksi rakennettuja kerrostaloja, jotka nykysin ovat toimistoina. Kaunista kalkkitiiliarkkitehtuuria muuten. Niitä ei voi eikä kannata kerralla muuttaa asuintaloiksi, mutta huoneisto kerrallaan tämä voisi onnistua. Huoneistot ovat tilavia ja ilmavia; niistä saisi edullisia perheasuntoja. Sekin vaatii pykälien rustaamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Evert The NeveRest kirjoitti 30.1.2011 kello 22:18

    Eduskunnan MOT-ohjelman mukaan turha “kellarityömaa” maksaa 70 miljoonaa euroa. Sillä saisi kolmisen kilometriä metroa. Aseman-Kiasman-Eduskunnan-Musiikkitalon-Finlandiatalon-Oopperan… -seutu on Suomen musta aukko, joka imee jatkuvasti valtavia summia kitaansa.

    Tukkimalla tämä musta aukko, pääkaupunkiseudulla voitaisiin tehdä yhtä sun toista hyödyllistä. Ei yksi uusi Guggenheim Helsingistä turistirysää tee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Evert The NeveRest kirjoitti 10.1.2012 kello 21:46

    Presidenttiehdokas Paavo Arhinmäki lausui tänään, että valtion kulttuurirahoista Helsingin Giggeliheimia ei pidä rahoittaa. Se oli viisaasti ja rohkeasti sanottu Helsinkiläiseltä poliitikolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Ville kirjoitti 10.1.2012 kello 23:07

    Markku af Heurlin: Meillä on kantakaupungissa huoneistoja, jotka 70-luvulla on muutettu toimistoiksi, ihan laillisesa järejstyksessä. Niissä on asunnon vaatimat keititöt ja kylpuhuoneet, mutta niitä ei voi vuokrata asunnoiksi, ainakaan joissakin yhtiöissä. Perustelu on, että maistraatti ei voi merkitä ko huoneistoa henkilön asuinpaikaksi.

    Absurdia tässä on vielä se, että jos yrittää virallisesti muuttaa tuollaisen toimiston asunnoksi, rakennusvalvonta vaatii että huoneisto täyttää uudisrakentamisen vaatimukset (näin laki ja asetukset vaativat). Eli esim. entisessä asuinkerrostalossa porrashuoneen kulkuovi, joka on ihan samanlainen kuin kaikissa muissa huoneistoissa (=asunnoissa) ei kelpaakaan, koska ei ole todisteita, että se täyttäisi nykyiset palomääräykset. Ja tämä ei ole keksitty esimerkki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Merja Drake kirjoitti 10.6.2013 kello 18:47

    Oletko todellakin Osmo sitä mieltä, että puistoon saa rakentaa? Maatullin puiston kaava-asiassa asukkaat vastustavat sitä, että meidän ainoa viher- ja virkistysalueemme uhrataan pientalojen alle. Puistoalueesta joka on nyt 67.300 m2, lohkaistaan tonttimaaksi lähemmäs kolmannes eli 21.790, lähivirkistysalueen koko pienenee 5881 m2 3745 m2. Lisäksi viheralueita rokottavat tonteille tehtävät tiet. Esityksessä käytetään retoriikkaa, että pientalot rakennetaan puiston reunalle, kun ne tosiasiassa rakennetaan puisto- ja viheralueelle. Kyse ei siis ole siitä, että tutuille alueille rakennetaan, vaan siitä, että puistoon rakennetaan. Seuraavaksi uhraatte varmaankin Keskuspuiston?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus