Aluekuntamallista ulospääsy metropolihallinnon umpisolmuun?

Metropo­lialueel­la ei näytä syn­tyvän yhteistyön yhteisen päätök­sen­teon paran­tamises­sa mitään. Selvi­tys kak­si­por­tais­es­ta seu­tuhallinnos­ta rauke­si tyhjään, kun lop­pu­ra­por­tis­sa voiti­in ker­toa vain, etteivät kun­nat olleet yksimielisiä mis­tään. Van­taa näyt­tää tor­ju­van kun­tali­itok­sen Helsin­gin kanssa. Tosin valio voi yhä aset­taa kun­ta­jako­selvit­täjän ja kun­ta­jako­selvit­täjä voi alis­taa val­tu­us­ton hylkäävän päätök­sen kansanäänestyk­seen, mut­ta en oikein jak­sa uskoa tähänkään. Kosin­nan hylkäämis­es­tä ei yleen­sä seu­raa läm­min­henkistä yhteistyötä. 

Näin tämä ei voi jatkua. Voisiko aluekun­ta­malli ava­ta umpisolmun?

Kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista poik­ki vero­tu­lo­jen tasoituksella

Kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista on pahin ongel­ma pääkaupunkiseudun kun­tarak­en­teessa. Asian masen­tavin puoli on pyrkimys työn­tää kalli­it, siis paljon palvelu­ja tarvit­se­vat asukkaat naapurikuntaan.

Ilman tätä talouskil­pailua kun­nat var­maankin pysty­i­sivät sopi­maan myös maankäytöstä ja ter­veestä yhdyskun­tarak­en­teesta. Sopimuk­seen on mah­do­ton päästä vapaae­htois­es­ti kun edut ovat vas­takkaiset. Jot­ta en syyt­täisi naa­pure­i­ta ker­ron, että tämän takia Helsin­ki kaavoit­taa pien­talo­ja paikkoi­hin, joi­hin aivan ehdot­tomasti pitäisi kaupunki­raken­net­ta ajatellen kaavoit­taa kerrostaloja.

Keskimääräi­nen tulota­so (yli 15-vuo­ti­aat) oli vuon­na 2008 Helsingis­sä 29252, Espoos­sa 34769 ja Van­taal­la 27437 euroa.

Jos yhteistyöhankkeet aja­vat nyt täysin kar­ille, kuten näyt­tää tapah­tu­van, seu­rauk­se­na on avoin talous­so­ta kol­men kaupun­gin kesken eli siis raju kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista. Pidän tätä erit­täin valitet­ta­vana. Ei sik­si, että pelkäisin kotikaupunk­i­ni jäävän tässä tap­pi­olle. Helsingillä on valt­tiko­r­tit käsis­sään. Kysymys on vain siitä, kuin­ka härskisti se ne pelaa. Tähän asti Helsin­ki on suos­in­ut sosi­aal­ista sekoit­tamista, mikä on tarkoit­tanut, että se ei ole myynyt arvo­tont­te­ja eniten mak­sav­ille vaan on tar­jon­nut niitä HITAS-hin­noil­la nor­maal­i­t­u­loisille ja sosi­aalisen asun­to­tuotan­non kaut­ta myös pien­i­t­u­loisille. Näin tehdessään Helsin­ki on antanut huo­mat­tavasti tasoi­tus­ta muille ja muut ovat, valitet­tavasti, käyt­täneet tämän täysimääräis­es­ti hyväkseen.

Helsin­ki on jo alka­nut lip­sua asun­topoli­ti­ikas­taan lähin­nä Espoon aset­ta­man haas­teen takia. Eiran­ran­taan tuli pelkkiä ökyrikkai­ta ja sata­mal­ta vapau­tuvil­la alueil­la parhaat ranta­ton­tit kau­pataan eniten tar­joav­ille. Jos kil­pailu rävähtää kovin kuumak­si, Helsin­ki voi luop­ua yhteiskun­nal­lisen vas­tu­un kan­tamis­es­ta kokon­aan ja kut­sua seudun satatuhat­ta rikkain­ta ran­noillemme.  Helsin­ki ei häviä, mut­ta vihreät häviävät, oikeu­den­mukaisu­us häviää ja kokoomus voit­taa. Koko suo­ma­lasi­nen yhteiskun­ta häviää pitkäl­lä aikavälil­lä, kos­ka tämän tien päässä ovat toiv­ot­tomat slum­mit, joi­hin syn­tyneel­lä ei ole tietä ulos köyhyydestä.

Sik­si toivon, että tapah­tuu jotain muuta.

Olkoon metropoli­hallinnon ratkaisu mikä hyvän­sä, siihen on sisäl­lyt­tävä vero­tu­lo­jen tasaus seudun kun­tien kesken.  Tämän lisäk­si jotkin paljon palvelu­ja tarvit­se­vat ryh­mät, esimerkik­si vam­maiset ja las­ten­suo­jelun  huostaan otta­mat lapset, tulisi siirtää taloudel­lis­es­ti kun­tien yhteiselle vas­tu­ulle. Vas­ta se sam­mut­taa kun­tien välil­lä nyt val­lit­se­van piilevän sotati­lan. Mikään malli ei toi­mi ilman tulo­jen tasausta.

Aluekun­ta­malli

Paras-han­kkeen yhtey­dessä hylät­ty aluekun­ta­malli voisi ehkä ava­ta ump­isol­mun. Nykyiset kun­nat säi­ly­i­sivät juri­disi­na yksikköinä ja pitäi­sivät pääosan omaisu­ud­estaan. Yhteisiä tehtäviä varten peruste­taan aluekun­ta, jol­la annet­taisi­in yleiskaavoitus, asun­topoli­ti­ik­ka, liiken­nekysymyk­set, toisen asteen koulu­tus ja koko ter­vey­den­huolto. Verot meni­sivät joko suo­raan aluekun­nalle, joka jakaa niistä osan peruskun­nille tai ne meni­sivät peruskun­nille jot­ka tilit­täi­sivät niistä osan aluekun­nalle samaan tapaan kuin Kain­u­us­sa tilitetään osa tuloista maakun­nalle.  Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa peruskun­ta voisi määrätä vero­pros­entin vapaasti eli per­iä enem­män vero­ja jos halu­aa parem­pia palveluja.

Aluekun­nan joh­dos­sa olisi suo­ril­la vaaleil­la valit­ta­va val­tu­us­to. Mukana pitäisi olla vähin­tään pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia mut­ta ehkä myös Kirkkon­um­mi, Ker­a­va ja Tuusula.

Ase­makaavoitus säi­ly­isi peruskun­nil­la. Toinen vai­h­toe­hto on, että ase­makaa­vat valmis­tel­laan peruskun­nis­sa mut­ta hyväksytään lop­ullis­es­ti aluekun­nan valtuustossa.

Kun­nat luovut­taisi­vat osan omaisu­ud­estaan aluekunnalle.

Noin kol­mannes nyky­i­sistä bud­jeteista ja yli puo­let val­tu­us­tossa tehtävistä päätök­sistä säi­ly­isi peruskun­nis­sa ja niis­sä voisi edelleen val­li­ta vähän toi­sis­taan poikkea­va hallintokulttuuri.

HUS metropoli­hallinnon sisään

Aluekun­nalle kuluisi myös ter­vey­den­huolto. HUS kan­nat­taisi ottaa aluekun­nan sisään ja yhdiswtää samaan organ­isaa­tion peruster­vey­den­huol­lon kanssa siten, että peruster­vey­den­huoltoa ei kuitenkaan alis­te­ta erikois­sairaan­hoidolle. Vaik­ka tätä riskiä peruster­vey­den­huol­lon piiris­sä karsaste­taan, erikois­sairaan­hoi­dos­ta vas­taa­vat kyl­lä osaa­vat arvostaa toimi­vaa peruster­vey­den­huoltoa.   Aluekun­ta myuisi erikois­sairaan­hoidon palvelu­ja muille nyky­isille HUS:n jäsenkun­nille isän­täkun­ta­mallin mukaan.

66 vastausta artikkeliin “Aluekuntamallista ulospääsy metropolihallinnon umpisolmuun?”

  1. Osmo: “Voisiko aluekun­ta­malli ava­ta umpisolmun?”

    Pitäisi ainakin kokeil­la — melkein kaikkea muu­ta jo onkin.

  2. On se surkeaa, että nyt kun Eiran­ran­taan ei tul­lut sosi­aalia­sun­to­ja, on siitä seu­rauk­se­na ghet­to­ja, jois­sa sik­iää toiv­ot­to­muus. Kan­sain­välis­es­ti on nähtävis­sä, että täl­lais­es­ta seu­raa myös ter­ror­is­mia — Sehän on ensisi­jais­es­ti seu­raus­ta näköalat­to­muud­es­ta ja toivottomuudesta.

    Joni

  3. Kaavoitus­poli­ti­ik­ka ja asun­tomarkki­noiden sotkem­i­nen ovat täysin väärä työkalu sosi­aal­is­ten ongelmien, köy­hyy­den periy­tymisen ja “väärän­laisen” kult­tuurin torjuntaan.

    Muuten olen aika samaa mieltä kir­joituk­sen kan­nas­ta ja perusteluista.

    Kari

  4. Tuo­ta­pavaan tässä läksin ihmettelemään että mikäs ihmeen tulotaso­vaa­timus Helsingillä on? Meinaan vaan että eikös meil­lä ole kuitenkin varaa tuot­taa ne palve­lut joi­ta vaa­di­taan Eduskun­nan toimes­ta meille asukkaille ja vielä jää vlhän ylittekkin?

    Saisiko joku jotain lisää jos Helsingis­sä olisi enem­män val­tion vero­ja mak­savia eikä pelkästään kun­tavero­ja maksavia?

  5. Onko itse asi­as­sa niin, että ain­oas­taan Helsin­ki halu­aisi alue­mallia, tai ‑hallintoa tai yhteistyötä tms. Onko tässä mitään porkkanaa muille kun­nille? Niinpä.…

  6. Eikö yhteisöveropot­ti ole paljon merkit­tävämpi? Kun­nille menee kol­mannes yhteisöveron tuo­to­s­ta. Tosin pörssiy­htiöt mak­sa­vat kon­ser­niverovi­ras­toon, mut­ta silti Helsingillä pitäisi olla paljon väk­ilukua suurem­pi osu­us pääkonttoreista.

  7. Iso kysymys: ovatko kun­nat ja kaupun­git ole­mas­sa asukkai­ta ja asukaiden palvelui­ta varten, vai ovatko asukkaat ole­mas­sa vain kaupun­gin ja sen virkakoneis­ton tarpei­ta ja rahoit­tamista varten?

    Tämän kir­joituk­sen perus­teel­la näyt­tää pahasti siltä kuin asukkaat oli­si­vat vain jotain peli­nap­pu­loi­ta siir­reltävänä ja ole­mas­sa vain palvel­lak­seen kaupunkia, aivan kuin jonkin strate­gia­pelin peli­nap­pu­lat. Kuinka­han moni hyvä­tu­loinen mah­taa halu­ta olla vain peli­nap­pu­lana Helsin­gin virkakoneis­ton isos­sa pelissä?

  8. Lasse: “Tosin pörssiy­htiöt mak­sa­vat kon­ser­niverovi­ras­toon, mut­ta silti Helsingillä pitäisi olla paljon väk­ilukua suurem­pi osu­us pääkonttoreista.”

    Yhteisövero jae­taan kun­tien kesken työ­paikko­jen suhteessa.

  9. Ei organ­isaa­tion toim­i­nat kok­saan parane sitä mon­imutkaista­mal­la. Luo­ma­l­la lisää organ­isaa­tio­ta­so­ja ja rajap­in­to­ja hämär­retään vain hallinnon läpinäkyvyyt­tä, lisätään byrokra­ti­aa ja byrokraatteja.

    Val­takin keskit­tyy, sil­lä yhä harvem­pi osaa toimia mon­imutkaises­sa organ­isaa­tios­sa. Eri­tyis­es­ti maal­likkolu­ot­ta­mus­miehet ovat huonoss­sa ase­mas­sa, sllä hei­dän on vaikea päästä sisäpi­irin tietoon käsik­si, aika ei riitä

  10. T.: “Tämän kir­joituk­sen perus­teel­la näyt­tää pahasti siltä kuin asukkaat oli­si­vat vain jotain peli­nap­pu­loi­ta siir­reltävänä ja ole­mas­sa vain palvel­lak­seen kaupunkia, aivan kuin jonkin strate­gia­pelin pelinappulat.”

    Tämän kir­joituk­sen? Sinunko?
    Jos kyse on siitä, miten kun­ta­palve­lut voidaan tehokkaim­min jär­jestää, niin toki palve­lut palvel­e­vat kun­ta­laisia eivätkä kaupunke­ja. Voi olla, että Helsingis­sä on toisin…

  11. Tosin valio voi yhä aset­taa kun­ta­jako­selvit­täjän ja kun­ta­jako­selvit­täjä voi alis­taa val­tu­us­ton hylkäävän päätök­sen kansanäänestykseen, […] 

    Aika hyvin meijeriyhtiöltä.

  12. Osmo voisitko selit­tää, mik­si kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista olisi huono asia? Se on ter­vet­tä kun­tien välistä kil­pailua, joka paran­taa kaikkien kun­tien palvelu­jen laatua.

  13. @Kalle: olen täs­mälleen samaa mieltä. Vain kil­pailu pitää rak­en­teet ter­veenä ja toimin­nan kuosissa.

    Erikois­in­ta on ollut lukea kaup­paka­marin kan­nan­otot yhden pk-seudun kun­nan puolesta.

    Esim tapaus Verkkokauppa.com, se sai pikavauh­tia Helsingiltä ton­tin kun uhkasi muut­taa Espooseen. Epäilen vah­vasti, että yhtä antau­muk­sel­lista palvelua se ei olisi saanut, jos kun­nat olisi yhdessä eikä kil­pailu­ti­lan­net­ta olisi ollut.

  14. Kallen kysymyk­seen vastinet­ta. Tosin tämä tek­sti syn­tyi Heinolan näkökul­mas­ta tilanteessa, jol­loin Osmo epän­nis­tui run­naa­maan kun­tali­itok­sia Lah­den-Heinolan seudulle. Nähdäk­seni kuitenkin peri­aat­teet, jot­ka koske­vat pikkukun­tia, pätevät myös isom­mis­sa ympyröissä.

    Mielestäni kun­tali­itok­sen anti olisi siinä, ettei naa­purikun­tien enää tarvitse haaska­ta voimavaro­jaan keskinäiseen kil­pailu­un yri­tyk­sistä ja asukkaista, kil­pailu­un joka ei voi olla aito, kos­ka yli varo­jen­sa etu­ja tar­jon­neen kun­nan val­tio jou­tu­isi lop­ul­ta pelas­ta­maan eri­laisil­la avustuksillaan.

    Kun­nal­lisveroil­la kerät­tyä rahaa ei enää tarvitse lahjoit­taa yri­tyk­selle siitä hyvästä, jot­tei yri­tys hakeu­tu­isi naa­purikun­nan puolelle. Yrit­täjät siis kil­pailut­ta­vat kun­tia ja saa­vat ylimääräistä rahaa sil­loinkin, kun ne joka tapauk­ses­sa aset­tuisi­vat alueen johonkin kuntaan.

    Enää ei myöskään olisi tarvet­ta laa­tia sel­l­aisia kaavo­ja, joiden tavoit­teena on muu­ta­ma houkut­tel­e­va tont­ti veron­mak­sajien pyy­dys­tämisek­si, mut­ta joiden palve­lut ja kun­nal­lis­tekni­ikan rak­en­t­a­mi­nen sekä ylläpi­to käyvät kunalle hyvin kalli­ik­si. Sen sijaan samaan suurkun­nan kas­saan meni­sivät vero­tu­lot, aset­tuvat yri­tyk­set ja uudet asukkaat Heinolaan,Hartolaan tai Lah­den seudulle.

  15. Tarvi­taan seu­tuhallinto. Siitä olen (ehkä) samaa mieltä. Sen tehtävänä on kat­soa yleiskaa­va tasol­la, että mm. liiken­neväylille (moot­tori­ti­et ja radat) varataan riit­tävästi tilaa. Asia voidaan hoitaa pienel­lä virkamiesvalmisteluelimellä.

    Kun­tayk­siköt riit­tävän pieniksi niin, että syn­tyy todel­lista kil­pailua. Nyky­istä paljon pienem­pi­en kun­tien byrokra­tia pysyy hallinnas­sa helpom­min ja on halvem­paa ylläpitää. Veron­mak­sa­ja on tyytyväinen.

    Kun­tayk­siköt pitävät seu­tuhallinnon aisois­sa estämäl­lä täysin jär­jet­tömien tem­pausten (esim. Län­simetro) läpi­menon ja vas­taavasti seu­tuhallinto estää kaavoituk­sel­la kokon­aisu­u­den kannal­ta vahin­gol­liset han­kkeet, kuten ker­rostalo­jen rak­en­tamisen Kehä I:n ulkop­uolelle. 😉 Yksinker­tainen ja toimi­va malli, jos­sa kun­ta­lainenkin voi oikeasti vaikuttaa.

  16. Kaavoitus­poli­ti­ik­ka ja asun­tomarkki­noiden sotkem­i­nen ovat täysin väärä työkalu sosi­aal­is­ten ongelmien, köy­hyy­den periy­tymisen ja “väärän­laisen” kult­tuurin torjuntaan.

    Asun­tomarkki­noi­hin sekaan­tu­mis­es­ta en sano mitään, mut­ta kaavoitus­poli­ti­ik­ka on niitä har­vo­ja työkalu­ja jot­ka tuo­hon ylipään­sä jotenkin puree.

  17. Vai­h­toe­hto aluekun­nalle on neljän kaupun­gin yhdis­tämi­nen ja kaupungi­nosaval­tu­us­to­jen perus­t­a­mi­nen. Maakun­ta­hallinto hoitaisi maakun­takaa­van kuten nytkin ja lisäk­si liiken­nejär­jestelmä­su­un­nitel­man (HLJ). Kaupungi­nosaval­tu­us­tot tar­joaisi­vat kor­vaavia pon­nah­dus­lau­to­ja niille päät­täjille, jot­ka menet­tävät val­tu­ustopaikkansa val­tu­us­to­jen yhdistyessä.

  18. Aja­tus siitä että luo­daan val­tavia yksiköitä joiden ei tarvitse haaska­ta voimavaro­jaan keskinäiseen kil­pailu­un, on tuot­tanut maail­malle mm. tra­bant henkilöau­tot. Muurin toisel­la puolel­la eri fir­mat jou­tu­i­v­at tuh­laa­maan resursse­ja keskinäiseen markki­nao­su­us­tais­telu­un, ja tulok­se­na oli mer­cedestä, bmw:tä jne. 

    Kun­nan asukkaan suh­teen suurkun­ta luo niin iso­ja yksiköitä että kun­ta­laisel­la tai kun­ta­laisil­la itsel­lään ei ole enää mitään vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sia oman kun­tansa toim­intaan ja sitä kaut­ta myöskään oman elämisen­sä vaikut­tamiseen tuos­sa suhteessa. 

    Jos ei myöskään voi kohtu­ullisen hel­posti muut­taa naa­purikun­taan, jos­sa vaikka­pa päivähoito ja ter­vey­den­hoito on jär­jestet­ty parem­min ja veroäyri on halvem­pi, ei kun­nal­la ole mitään intres­siä hoitaa noi­ta asioi­ta vaan sen sijaan voidaan keskit­tyä vaikka­pa sosi­aal­i­jo­hta­jan toimis­ton kalus­tuk­sen paran­telu­un, joka tuskin juuri ilah­dut­taa kun­ta­laisia mut­ta jot­ka eivät mah­da sille mitään.

  19. Liian van­ha: “Ei organ­isaa­tion toim­i­nat kok­saan parane sitä mon­imutkaista­mal­la. Luo­ma­l­la lisää organ­isaa­tio­ta­so­ja ja rajap­in­to­ja hämär­retään vain hallinnon läpinäkyvyyt­tä, lisätään byrokra­ti­aa ja byrokraatteja.

    Täy­tyypä tois­taa toises­sa kohtaa esit­tämäni: Tiedän varsin hyvin, että erääl­lä puolueel­la on tiuk­ka kan­ta siihen, että hallinnon taso­ja ei saa lisätä. Jol­lakin taval­la se on ymmär­ret­tävääkin, mut­ta nykyti­la jos­sa yhteis­toim­intaa koete­taan toteut­taa kun­tay­htymien, isän­täkun­tien, liike­laitosten, osakey­htiöi­den ja eri­lais­ten sopimusten avul­la on saanut aikaan sel­l­aisen viidakon, että siitä ei pirukaan ota selvää – ja sinne viidakkoon niitä byrokraat­te­ja ja eri­laisia johtokun­tia mah­tuu. Eipä ole koor­di­naa­tio­ta, läpinäkyvyyt­tä eikä demokra­ti­aa – mut­ta peri­aate on hieno.

  20. 2 kun­taa tarvi­taan 2x enem­män poli­itikko­ja hoita­maan asioita.

    Lyp­sävää lehmää ei ole tapana ampua.

    Vihreät voi näyt­tää mallia ; ehdot­taa ja toteut­taa idean puolit­taa eduskun­nan edus­ta­jamäärän. 100 edus­ta­jal­la pär­jää oikein hyvin.

  21. Pahus, Liian van­han sitaatis­tani puut­tuu jälkim­mäi­nen lain­aus­merk­ki, saat­taa johtaa harhaan.
    Tässä ei näytä ole­van korjausmahdollisuutta?

  22. @Kalle
    “Osmo voisitko selit­tää, mik­si kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista olisi huono asia? Se on ter­vet­tä kun­tien välistä kil­pailua, joka paran­taa kaikkien kun­tien palvelu­jen laatua.”

    Kil­pailu “hyvistä vero­mak­sajista” tarkoit­taa vain etuoikeuk­sien jakamista niille joil­la on jo run­saasti ennestään.

  23. Pekan aja­tus on “mie­lenk­in­toinen”. En ymmär­rä, miten hän on tul­lut tuo­hon lop­utu­lok­seen? Eikö tavoit­teena ole keven­tää byrokra­ti­aa ja tuo­da päätök­sen­tekoa lähem­mäs kun­ta­l­a­sita, joka mak­saa koko lystin?

    Pääkaupunkiseudun hallinnon erot­tami­enn Uuden­maan maakun­nas­ta on loogi­nen ratkaisu. Se tuo tarvit­ta­van aluehallinnon.

    Tiede­tään, että kun­ta on tehokkaim­mil­laan, kun asukkai­ta on 10 000 — 40 000. Aika nopeasti voi kar­talle piirtää fik­sun kun­ta­jaon, jos­sa on enem­män (ei siis vähempää) kun­tia Kehä III:n sisäl­lä. Lupaan tehdä toimi­van kun­ta­jaon pääkaupunkiseudulle paris­sa tun­nis­sa. Palkkiok­si vaadin ainakin pullakahvit.

  24. Jatkoa.. “hyvä vero­mak­sa­ja” tarkoitaa tyyp­il­lis­es­ti vain ihmistä, jol­la on rahaa. Ei sitä että hän tuot­taa jotain lisäar­voa. Yksin­huolta­ja-siivoo­ja tuskin on “hyvä vero­mak­sa­ja,” loisi­va land­lor­di tai pankki­iri taas on.

    Kysymys on vain sosi­aalis­es­ta statuk­ses­ta. Ja palkkatyön­tek­i­jän sosi­aa­li­nen sta­tus on aina matala.

  25. Pekka Saurin kir­joituk­sen jäl­keen on turha toivoa kaupunkien yhdis­tämistä! Sekä Pajunen(Jumbo) että Sauri osoit­ta­vat lausun­noil­laan sel­l­aista ylim­ielisyyt­tä, jota syn­type­r­äisenä helsinkiläisenä häpeän!

  26. Patomä­ki, joo. Kun­tien kil­pailus­sa on sitä pait­si sel­l­ainen ongel­ma että päin­vas­toin kuin yri­tyk­set ne eivät voi tehostaa toim­intaansa erot­ta­mal­la kuntalaisia.

    Kalle:

    Tarvi­taan seu­tuhallinto. Siitä olen (ehkä) samaa mieltä. Sen tehtävänä on kat­soa yleiskaa­va tasol­la, että mm. liiken­neväylille (moot­tori­ti­et ja radat) varataan riit­tävästi tilaa. Asia voidaan hoitaa pienel­lä virkamiesvalmisteluelimellä.

    Voidaan joo, ja jäl­ki on karmeaa. Aamun Hesaris­sa oli mainio jut­tu KSV:n visioista aiheesta jos moot­tori­ti­et muutet­taisi­in kaduik­si Helsingis­sä. Tulos olisi noin yhdek­sän miljoon­aa ker­rosneliötä asun­to­ja ja toim­i­ti­laa, tuo on esimerkik­si 120 000 asun­toa, eli 240 000 asukas­ta. Saman ver­ran kun Espoossa.

    Se että sitä tilaa keskel­lä kaupunkia on tuh­lat­tu motarien melu­alueek­si, Län­siväylä Laut­tasaa­res­sa on käsit­tämät­tömin, on nimeno­maan seu­raus­ta sek­tori­vas­taavien virkami­esten valmis­telus­ta. Tien­tekemisen näkökul­mas­ta tuo var­maan oli ihan järkevää. Kaupun­ki on kokon­aisu­us, ei sitä voi johtaa niin että joku päät­tää yhdestä siivus­ta ja toinen toisesta.

  27. Tpyy­lu­o­ma:

    Asun­tomarkki­noi­hin sekaan­tu­mis­es­ta en sano mitään, mut­ta kaavoitus­poli­ti­ik­ka on niitä har­vo­ja työkalu­ja jot­ka tuo­hon ylipään­sä jotenkin puree. 

    Ehkä jos­sain hypo­teet­tises­sa ihan­ney­hteiskun­nas­sa. Reaal­i­maail­mas­sa tässä on tul­tu nokalleen ihan kaikkial­la, jopa Helsingis­sä ja Tukhol­mas­sa, jois­sa onnnis­tu­misen edel­ly­tyk­set ovat poikkeuk­sel­lisen hyvät. Markki­nat nyt toimi­vat niinkuin toimi­vat, eikä siihen olen­nais­es­ti voi vaikut­taa muuten kuin näen­näis­es­ti (siirtää asioi­ta har­maan talouden puolelle), eikä tähän asi­aan liit­tyvä kor­rup­tiokaan ole mikään poikkeus, vaan jär­jeste­lyyn liit­tyvä ominaisuus.

    Kari

  28. Mie­lenki­in­toinen näkökul­ma Sauril­la tämä, että hallinnon jär­jestämisen perus­teena on luo­da “pon­nah­dus­lau­to­ja” ihmis­ten henkilöko­htaiselle urakehitykselle. 

    Ymmär­rän käsit­teeen luot­ta­muste­htävä hie­man toisin.

  29. @Paavo Häik­iö, mitenkä tuo Verkkokauppa.com keis­si ter­ve­hdyt­ti kaupunkirakennetta?
    Vah­va peruskun­ta ja oikein resurssoitu lähidemokra­tia (kaupunginosavaltuustot?)on tule­vaisu­ut­ta — toiv­ot­tavasti ainakin meil­lä Lah­den seudulla!

  30. Kalle:

    Osmo voisitko selit­tää, mik­si kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista olisi huono asia? Se on ter­vet­tä kun­tien välistä kil­pailua, joka paran­taa kaikkien kun­tien palvelu­jen laatua.

    Var­maan vähän samas­ta syys­tä kuin Osmon mielestä val­tio­den väli­nen verokil­pailu on pahasta.

    Eli ei oo kiva, kun ei voi toteut­taa omia poli­it­tisia tavoit­tei­ta, kun kansalaiset vai­h­taa maisemia. Mitä vaikeem­pi on päästä pakoon huonoa poli­ti­ikkaa sitä enem­män huonoo poli­ti­ikkaa voi tehdä.

    Huo­mat­tavasti Osmon (ja Jyr­ki Patomäen ja Pekka Saurin) ehdo­tus­ta parem­pi olis purkaa kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li. Tämän jäl­keen kun­nat ei vois kil­pail­la veron­mak­sajista muu­ta kuin hyväl­lä hallinnolla.

    Tässä on tietysti se huono puoli poli­itikoille, että niiden val­lan arvo las­kee aika paljon ja vaali­ra­hat ja oma­nar­von­tun­to toden­näköis­es­ti samaa tahtia.

  31. Kau­ni­ita ajatuk­sia. Yksi toden­näköi­nen vai­h­toe­hto kuitenkin, valitet­tavasti, lie­nee Helsin­gin ja Van­taan yhdis­tymi­nen. Jon­ka jäl­keen uusi Helsin­ki-van­taa voikin alkaa **tuile­maan Espoon suun­taan uudessa sävel­la­jis­sa. Ei tietysti kovin järkevää, mut­ta sitä saa mitä tilaa.

  32. kari:

    Ehkä jos­sain hypo­teet­tises­sa ihan­ney­hteiskun­nas­sa. Reaal­i­maail­mas­sa tässä on tul­tu nokalleen ihan kaikkial­la, jopa Helsingis­sä ja Tukhol­mas­sa, jois­sa onnnis­tu­misen edel­ly­tyk­set ovat poikkeuk­sel­lisen hyvät.

    En oikein tunne Tukhol­maa, mut­ta Helsin­gin seudun slum­mitkin on kan­sain­välis­es­ti ver­taillen kovin siis­te­jä ja kesyjä. Joku Detroit on ääries­imerk­ki siitä mitä voisi olla. Eli kyl­lä tässä on minus­ta onnis­tut­tu oikein hyvin, se että mitään eriy­tymistä ei tapah­tu­isi ei ole real­isti­nen kri­teeri onnistumiselle.

  33. “Eli ei oo kiva, kun ei voi toteut­taa omia poli­it­tisia tavoit­tei­ta, kun kansalaiset vai­h­taa maisemia. Mitä vaikeem­pi on päästä pakoon huonoa poli­ti­ikkaa sitä enem­män huonoo poli­ti­ikkaa voi tehdä.”

    Tuo maan vai­h­to esim vero­tuk­sen takia kos­kee vain alle 0,1 % kansas­ta. Suurem­pi syy vai­h­taa maa­ta ovat työt­tömyys ja työn­tek­i­jän huono ase­ma esim Puo­las­ta on pako­laise­na työt­tömyy­den ja huono­jen työolo­jen vuok­si arvi­ol­ta 5 miljoonaa.
    Kan­so­jen vael­luk­set syn­tyvät köy­himpi­en huonon kohtelun seurauksena.
    Hyvä esimerk­ki on Suo­mi: Tääl­lä ei kehitet­ty sosi­aal­i­tur­vaa eikä työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sia ja palkatkin oli­vat huono­ja Seu­rauk­se­na oli mas­samuut­to Ruot­si­in 60–70-lukujen taitteessa

  34. “Eli ei oo kiva, kun ei voi toteut­taa omia poli­it­tisia tavoit­tei­ta, kun kansalaiset vai­h­taa maisemia. Mitä vaikeem­pi on päästä pakoon huonoa poli­ti­ikkaa sitä enem­män huonoo poli­ti­ikkaa voi tehdä.”

    Ja eiväthän nuo ihmiset eroa edes kirkos­ta vaik­ka sil­lä säästää 1,5 % vero­tuk­ses­sa asuin­paikkaa vai­h­ta­mat­ta ja eron voi tehdä sähköisesti.

  35. Tpyy­lu­o­ma:

    En oikein tunne Tukhol­maa, mut­ta Helsin­gin seudun slum­mitkin on kan­sain­välis­es­ti ver­taillen kovin siis­te­jä ja kesyjä. Joku Detroit on ääries­imerk­ki siitä mitä voisi olla. Eli kyl­lä tässä on minus­ta onnis­tut­tu oikein hyvin, se että mitään eriy­tymistä ei tapah­tu­isi ei ole real­isti­nen kri­teeri onnistumiselle. 

    Tämähän on tietenkin tot­ta, ja sinäl­lään tietenkin hyvä asia, mut­ta min­un nähdäk­seni kyse ei ole niinkään kaavoituk­ses­ta, vaan muista asioista. Helsin­gin (tai Tukhol­man) ja Detroitin välil­lä on kuitenkin aika paljon ero­ja. Detroit on taan­tu­va teol­lisu­u­s­paikkakun­ta, jos­sa autois­tu­mi­nen on ihan eri luke­mis­sa kuin meil­lä *) — sen lisäk­si siel­lä on ihan oikeaa rasis­mia ja sen aiheut­tamia lieve-ilmiöitä. Nämäkin meil­lä ovat varsin vähäisiä.

    Tukhol­mas­sakin seg­re­gaa­tio on alka­nut nos­taa päätään, ja asuinalueil­la on suurem­pia ero­ja kuin meil­lä. Mut­ta toisaal­ta, Ruot­si onkin luokkay­hteiskun­ta ihan eri mitas­sa kuin Suomi.

    Kari

    *) Tämä voidaan tietenkin kat­soa kaavoituk­sen ongel­mak­si, mut­ta minus­ta kyse on lähin­nä siitä, että on raken­net­tu teitä ja hin­noitel­tu niiden käyt­tö huonosti.

  36. Detroit on taan­tu­va teol­lisu­u­s­paikkakun­ta, jos­sa autois­tu­mi­nen on ihan eri luke­mis­sa kuin meil­lä *) – sen lisäk­si siel­lä on ihan oikeaa rasis­mia ja sen aiheut­tamia lieve-ilmiöitä. Nämäkin meil­lä ovat varsin vähäisiä.

    Detroit on ääries­imerk­ki eikä sel­l­aise­na ehkä hedelmäl­lisin, mut­ta mun käsi­tys on kyl­lä että autois­tu­mi­nen on seu­raus eristäy­tymistä, joka on itseään vahvista kierre. Nyt­tem­min tosin ei enää niin toi­mi kun autot on niin halpoja.

  37. @jussi: no asi­at eivät ainali­ity vain kaupunki­rak­en­teeseen, on muitakin vek­tor­e­i­ta tässä maail­mas­sa. No nyt Verkkokauppa.com rak­en­taa Ruo­ho­lah­teen uut­ta pajaa, kai se enem­män kiinteyt­tää kuin hajot­taa kuitenkin?

    Point­ti­ni oli se, että oikeasti vain kil­pailu pitää toimin­nan ter­veenä ylipäätään. Jos Helsin­gin naa­purikun­ta olisi Kirkkon­um­mi tai Loh­ja niin eihän yri­tyk­sil­lä ja ihmisil­lä olisi oikeasti mitään vai­h­toe­hto­ja, jol­loin myös kun­ta voisi toimia ver­tailuko­hdan ja spar­raaan puuttues­sa huonom­min kuin nyt voi. 

    Saurin kom­ment­ti oli mie­lenki­in­toinen ja olen vähän tätä nai­ivisti uumoil­lurtkin että val­las­ta tässä vain on kyse eikä mis­tään muusta.

  38. Liian van­ha: “…Tuo maan vai­h­to esim vero­tuk­sen takia kos­kee vain alle 0,1 % kansasta…”

    Tuos­sa viikol­la oli tilas­toa, että nyt on 12 000 lähti­jää vuodessa. Ongel­ma ei ole vielä lähti­jöi­den määrä vaan laatu. Nuorisos­ta parhaat, tuot­tavim­mat lähtevät. Määräkin kas­vaa, kun lehdis­tö rum­mut­taa koko ajan, kuin­ka paljon parem­man elin­ta­son perusinsinööri saa esimerkik­si Sak­sas­sa: parem­pi palk­ka ja pienem­pi veroaste.

    Jos palataan takaisin näi­hin kun­nal­lis­sol­mui­hin, niin tuokin näyt­tää pien­ten kun­tien vahvu­u­den. Kun pääkaupunkiseu­tu jae­taan pienem­mik­si yksiköik­si, on ihmis­ten helpom­pi äänestää jaloil­laan: asunko Haa­gan kaup­palas­sa vai Munkkiniemen kaupungis­sa. Mah­dol­lisu­us tehdä huono­ja päätök­siä (à la län­simetro) pienenee. 😉

  39. Kalle: “Kun pääkaupunkiseu­tu jae­taan pienem­mik­si yksiköik­si, on ihmis­ten helpom­pi äänestää jaloillaan”

    Pääkaupunkiseu­tu on jo pienem­pi yksikkö — kan­sain­välisessä ver­tailus­sa — esim. Shang­hai 19,210,000 tai Sin­ga­pore, 4,987,600 (36% ulko­maalaisia!) ovat men­estyviä kaupunke­ja, miten on Haa­gan kaup­palan laita?
    Suo­ma­laisil­la tuo maaseu­tu­taus­ta on aika lähel­lä, ja kepulaisuus.

  40. Miten tähän sop­paan vaikut­taa joku sään­tö, ettei kun­tien yhdis­tämisessä ketään kun­nan työn­tek­i­jää saa potkaista pihalle muu­ta­maan vuo­teen? Veron­mak­sa­jana mielestäni ihan kum­ma jut­tu. Yhdis­tä nää pääkaupunkiseudun kun­nat. niin sul­la on tosi reilu hallinto­poruk­ka kaiketi viisi vuot­ta. Mis­sä ne säästöt?
    Pääkaupunkiseudun kaavoitus val­ti­olle ja samoin muut han­kalat jutut. Toki val­i­tu­soikeus niis­sä, mut­ta niille käsit­telyaikoi­hin lyhyet kestot.
    Lumiso­tak­en­raalin ja muiden jutut eri­lai­sista aluekun­taval­tu­us­toista ja osakun­taval­tu­us­toista on mielestäni ihan syvältä. Vaik­ka pidän itseäni vähän asioi­ta ymmärtävänä, niin en voi käsit­tää, mik­si näitä jut­tu­ja pitää koko ajan mon­imutkaistaa taviksen kannal­ta? Ymmär­rän, että OS:lle ja Teille muille on help­poa ymmärtää ja hal­li­ta vaik­ka kuin­ka moninker­tainen hallinto, mut­ta mus­ta näitä jut­tu­ja pitäisi päin­vas­toin saa­da yksinker­taisem­mik­si. Jos vaalit menevät liian vaikeak­si, on lop­putu­los huono. Aku Ankko­ja tulee tai osal­lis­tu­mi­nen vähe­nee. Peri­aat­teessa tiet­ty porukan koulu­tus para­nee, mut­ta silti luulen mon­imutkaistu­misen aiheut­ta­van ongelmia. Ei, min­ul­la ei ole esit­tää mitään tieteel­listä tutkimus­ta asi­as­ta. Pelkkä 67 vuo­den eli­nai­ka ja siitä noin 45 vuo­den jonk­in­moinen kiin­nos­tus poli­ti­ikkaan ja äänestyksiin.
    Hoitakaa äänestys mah­dol­lisek­si netin kaut­ta luotet­taval­la taval­la, niin pros­en­tit nou­se­vat huimasti.
    Kos­ka olen van­taalainen, ihmette­len Van­taan her­ro­jen päätöstä liitosasi­as­sa ja aion ottaa siitä selvää, mikäli kyke­nen. Perustei­ta haluan.

    1. MINa:
      Laki viiden vuo­den irti­sanomis­suo­jas­ta kun­tali­itosten yhtey­dessä päät­tyy vuo­den 2012 lopus­sa, eikä sik­si koskisi enää Helsin­gin ja Van­taan kuntaliitosta.

  41. “Määräkin kas­vaa, kun lehdis­tö rum­mut­taa koko ajan, kuin­ka paljon parem­man elin­ta­son perusinsinööri saa esimerkik­si Sak­sas­sa: parem­pi palk­ka ja pienem­pi veroaste.”

    Kyl­lä noi­ta lähti­jöitä on, mut­ta on tuli­joitakin eli jos 12000 läh­tee niin 27000 tulee tilalle(Tilastokeskus 2009).
    Eivätkä nuo lähti­jät ole kaik­ki hyvä­tu­loisia vaan suurin osa on taval­lisia duunareita .
    Aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja on ollut viime vuosi­na n 2000 lähti­jöis­sä, mut­ta saman ver­ran on muut­tanut maahan.(Akava)

  42. Osmo: “Laki viiden vuo­den irti­sanomis­suo­jas­ta kun­tali­itosten yhtey­dessä päät­tyy vuo­den 2012 lopus­sa, eikä sik­si koskisi enää Helsin­gin ja Van­taan kuntaliitosta.”

    Laki kos­kee vielä vuo­den 2013 alus­ta voimaan tule­via kuntaliitoksia.

  43. liian van­ha:

    Tuo maan vai­h­to esim vero­tuk­sen takia kos­kee vain alle 0,1 % kansasta.

    Kan­so­jen vael­luk­set syn­tyvät köy­himpi­en huonon kohtelun seurauksena.

    ?!

    Vai olisko sit­tenkin järkevää sanoa, että mitä suurem­pi osa kansas­ta joutuu kär­simään huonos­ta poli­ti­ikas­ta sitä suurem­pi osa halu­aa vai­h­taa maisemia. Sit­ten mitä kalli­im­maks tämä vai­h­t­a­mi­nen tehdään sitä enem­män jen­gi voidaan pakot­taa kär­simään huonos­ta poli­ti­ikas­ta. Voidaan vaik­ka rak­en­taa muuri eli poli­ti­ikkaa har­joit­tavien aluei­den väli­in, jos muu ei auta.

    Tietysti tästä Osmon poli­ti­ikan piirin laa­jen­tamis­es­ta on ihan älytön mat­ka muuri­in, mut­ta peri­aate on sama. Nos­te­taan jaloil­laan äänestämisen hintaa.

  44. Kalle: Jos palataan takaisin näi­hin kun­nal­lis­sol­mui­hin, niin tuokin näyt­tää pien­ten kun­tien vahvuuden 

    Ker­ros Kalle mis­tä ne säästöt revitään, jos ensi alku­un esim pk seudulle palkataan 50 kaupung­in­jo­hta­jaa (10 000 e/kk). No, ei var­mana metro­ja raken­neta, vaan 50 kaupung­in­taloa, a 10 miljoon­aa euroa. Ja sen jäl­keen 50 eri paikas­sa mietitään että miten pitää jär­jestää eläin­lääkäripäivystys ja palokun­ta ja ties mitä. No, kait sitä jotkut tun­tee itsen­sä tärkeik­si kun pää­sevät tekemään jonkun Jakomäen net­ti­sivu­ja ja matkailumainoksia.

  45. Kalle jätit näköjään luke­mat­ta, että suuri­mal­la osalle lähdön syy ei ole palk­ka tai vero­tus. Turha rum­mut­taa yhden­teke­viä sivuseikkoja.

  46. Jos teil­lä siel­lä metrop­o­lis­sanne kun­tien väli­nen kil­pailu ja “spar­raus” on luonut hyviä käytän­töjä ja kun­ta­lais­ten valin­nan­mah­dol­lisuuk­sia, olkaa onnel­lisia. Meil­lä Päi­jät-Hämeessä se aiheut­taa monia han­kaluuk­sia niin kun­ta­laisille, kuin hallinnolle.

  47. Nim­imerk­ki “T.” kitet­tikin kaiken tästä asi­as­ta: suuret yksiköt voivat luo­da var­masti enem­män suo­jaisia työ­paikko­ja “vihreille” ja muille kokoomuk­sille, kansalaisille jää sit­ten vain katk­era mak­sa­jan osa.

    Rak­en­takaa ihmeessä siel­lä Helsingis­sä motar­it ja kadut täy­teen ker­rostalo­ja, kyl­lä te sinne asukkaat saat­te haalit­tua sinne Shangri Laa­hanne vaik­ka sit­ten Roma­ni­as­ta tai Afrikas­ta, mut­ta älkää pakot­tako suo­ma­laisia veron­mak­sajia mak­samaan näitä tei­dän houreitanne!

  48. Vai olisko sit­tenkin järkevää sanoa, että mitä suurem­pi osa kansas­ta joutuu kär­simään huonos­ta poli­ti­ikas­ta sitä suurem­pi osa halu­aa vai­h­taa maisemia

    Ei vaan, mitä suurem­malle osalle yhteiskun­ta ei tuo­ta hyvää niin sitä suurem­pi osa vai­h­taa maata .

  49. Luulin että Saukkosen argu­ment­ti Hesarin mielipi­desivul­la ettei motare­i­ta voi muut­taa kaduk­si kos­ka Helsingisssä sataa lun­ta oli outo, mut­ta kieltämät­tä tuo että sinne pitää raa­ha­ta ihmisiä ulko­mail­ta kor­jaa potin. Mitä seu­raavak­si, avaran moot­tori­tiemaise­man mie­len­ter­veysvaiku­tuk­set? Koske­mat­toman tien­var­ren luontoarvot?

  50. Antti: “…mis­tä ne säästöt revitään, jos ensi alku­un esim pk seudulle palkataan 50 kaupung­in­jo­hta­jaa (10 000 e/kk)…”

    Kan­nat­taa tutus­tua vähän tarkem­min suurten kun­tien organ­isaa­tioon. Muu­ta­ma vuosi sit­ten Espoos­sa päivähoidon organ­isaa­tio oli kahdek­san por­tainen! Kotikun­nas­sani se on neli­por­tainen. Liian suuret kun­nat vaa­ti­vat äärim­mäisen raskaan byrokra­t­ian toimi­ak­seen edes jotenkin.

    En muuten usko, että Haa­gan kaup­palan tai edes Munkkiniemen kaupung­in­jo­hta­jan palk­ka alkaa ykkösel­lä. Pien­impi­en kun­tien johta­jat tien­aa­vat reilusti alle 5 000€! Kokon­aisu­udessaan yksi pieni säästö tulee juuri hallinnon palkkamenoista.

    Suurem­pi säästö tulee siitä, että kun­ta­lainen voi vaikut­taa suorem­min asioi­hin soit­ta­mal­la tutulle val­tu­ute­tulle. Sel­l­aises­sa tilanteessa pysyy val­tu­ute­tu­il­lakin parem­min hom­ma han­skas­sa. Val­tu­utet­tu käyt­tää omia ja hyvien kaverei­den raho­ja. Palaute tulee välittömästi.

    Kun byrokra­tia pystytään pitämään aisois­sa, jäävät raken­nusku­lutkin pienem­mik­si. Syr­jä-Suomen pöm­pöösit kun­nan­talot osoit­ta­vat lähin­nä, että kun­tat­alouk­sis­sa on vielä vähän aikaa sit­ten ollut paljon löysää!

  51. Oper­aa­tio Guggen­heim viimeistään osoit­ti, mil­laista peliä kun­nall­ishallinto on.

    Helsin­gin kaupung­in­jo­hta­ja Jus­si Pajusen mukaan Guggen­heim-han­ke on suuri arvos­tuk­sen osoi­tus Helsingille ja koko Suomelle.

    Helsin­ki on luvan­nut mak­saa Guggen­heim säätiölle pari miljoon­aa euroa, jot­ta säätiö selvit­täisi voisiko säätiä perus­taa Guggen­heim museon Helsinki­in Helsin­gin rak­en­tami­in tiloihin.

    Sivuil­laan Guggen­heim ker­too saa­neen­sa tämän merkil­lisen toimek­sian­non Helsin­gin kaupungilta:

    “On Jan­u­ary 18, 2011, at a news con­fer­ence held at the City Hall of Helsin­ki, May­or Jus­si Pajunen announced that the city has com­mis­sioned the Solomon R. Guggen­heim Foun­da­tion to con­duct a study explor­ing the pos­si­bil­i­ty of devel­op­ing a Guggen­heim Muse­um in Finland.” 

    Mitähän Helsin­gin naa­pu­ruskun­nat sanovat täl­lais­es­ta menos­ta. Luot­ta­mus­ta se ei ainakaan lisää.

    1. Mitä naa­purikun­nil­la voi olla sitä vas­taan, että pääkaupunkiseudulle tulee vetovoimainen museo, jon­ka kus­tan­nuk­sista Helsin­ki vas­taa yksin, taas kerran.

  52. Nyt ymmär­rän Van­taan vas­ta­hangan vielä.
    Kiitos Raimo K:lle.

  53. Sor­ry, tänään kuulin radios­ta Van­taan vihrei­den edus­ta­jan kom­mentin kaupung­in­hal­li­tuk­sen päätök­ses­tä, mis­sä he äänes­tivät enem­mistön mukaisesti.
    Olisi pitänyt tietää. Espoos­ta tulee liian rikas kun­ta, jos liitos toteu­tuu. Osmolle vaan kysymys, että niinkö tää hom­ma menee??
    Eli ne vero­tasauk­set kai ain­oa toimi­va juttu.
    Voi itkevä .….le. Vihreiltä taas ker­ran oiva ratkaisu asiaan.
    Mik­si ei kysytä kun­ta­laisil­ta? Annetaan info tärkeim­mistä jutu­ista ja sit­ten kysytään juu tai ei. Mikä siinä olisi väärin tai huonosti??

  54. Osmo: “Laki viiden vuo­den irti­sanomis­suo­jas­ta kun­tali­itosten yhtey­dessä päät­tyy vuo­den 2012 lopus­sa, eikä sik­si koskisi enää Helsin­gin ja Van­taan kuntaliitosta.”

    Raimo K: “Laki kos­kee vielä vuo­den 2013 alus­ta voimaan tule­via kuntaliitoksia.”

    Irti­sanomis­suo­ja kos­kee vain pääasi­as­sa peruster­vey­den­huol­lon ja siihen kiin­teästi liit­tyvien sosi­aal­i­toitoimen tehtävien uudelleenjärjestelyjä. 

    Määräaikaisen lain voimas­saoloa on help­po jatkaa. Esimerkik­si laki indek­siehdon rajoit­tamis­es­ta on ollut voimas­sa määräaikaisi­na pätk­inä vuodes­ta 1994. 

    Ottaen huomioon tuon kun­ta- ja palvelu­raken­neu­ud­is­tuk­ses­ta annetun lain tarkoituk­sen: “luo­da edel­ly­tyk­set kun­ta- ja palvelu­raken­neu­ud­is­tuk­selle”, vois­in­pa melkein veika­ta, että lain voimas­saoloa jatketaan. 

    Vai onko kun­ta- ja palvelu­raken­neu­ud­is­tus ken­ties onnel­lises­sa päätök­sessään vuon­na 2013?

    1. Tuo SAK:n vfaa­timuk­ses­ta säädet­ty irti­sanomis­suo­jala­ki, joka päät­tyy siis niin, että se kos­kee vielä vuo­den 2013 alus­sa voimaan tule­via liitok­sia, on suo­jan­nut lähin­nä akavalaista hallintohenki8lökuntaa. Ter­vey­den­huol­lon alal­la suurimpia päälliköit5ä luku­unot­ta­ma­tr­tra, sil­lä ei ole ollut mitään merk­i­tys­tä, kos­ka alan työvoimas­ta on pulaa kaikkialla.
      Yleisen elämänkoke­muk­sen perus­teel­la väit­täisin, että lakia ei jatketa.

  55. Raimo K: “Laki kos­kee vielä vuo­den 2013 alus­ta voimaan tule­via kuntaliitoksia.”
    Sha­keem: “Irti­sanomis­suo­ja kos­kee vain pääasi­as­sa peruster­vey­den­huol­lon ja siihen kiin­teästi liit­tyvien sosi­aal­i­toitoimen tehtävien uudelleenjärjestelyjä.”

    Kun­ta­jako­la­ki ja siihen liit­tyvä irti­sanomis­suo­ja kos­kee kaikkia liitoksia.

  56. Kallee; Hesari alku­vi­ikos­ta just ver­taili kun­nan­jo­hta­jien palkko­ja, Helsin­gin kehyskun­nis­sa vai­hteli 10 000 molem­min puolin. Lisäk­si päälle mah­dol­liset auto- ja asun­toe­dut jne. 

    Jos noin ajatel­laan val­tu­ute­tun tut­tuut­ta, niin olete­taan vaik­ka että Osmo on se tut­tu val­tu­utet­tu, ja vähän joka asi­as­ta tähän blogi­in tulee 10–20 eri­laista kan­nan­ot­toa laidas­ta laitaan. Miten ihmeessä nyt se oma puhe­lin­soit­tosi Osmolle ratkai­sev­asti vaikut­taisi, kun samaan aikaan Osmo kuulisi 10–20 eri­laista mielipidettä?

    Kaupunkien organ­isaa­tioista; jos ne on järkevästi raken­net­tu, ei ylimääräisiä por­tai­ta pitäisi tul­la. Esim jokaisel­la johta­jal­la aina kymme­nen alaista, neljäl­lä por­taal­la hal­lit­taisi­in tuhan­nen työn­tek­i­jän organ­isaa­tio­ta, kuudel­la por­taal­la sataatuhat­ta, luulisi riit­tävän Suomen olois­sa. Turhaa taas on se että samo­ja lomakkei­ta täyt­tää ja miet­tii 50 eri ihmistä samanaikaises­ti jos yksikin ihmi­nen riittää.

  57. Kun­tarak­en­teesta ja niiden välis­es­tä kil­pailus­ta: Ongelma­han on siinä, että kil­pailu vetää vain yhteen suun­taan. Jos esimerkik­si mikä hyvän­sä vähin­tään 500 hen­gen alue voisi kansanäänestyk­sel­lä irtau­tua yksipuolis­es­ti omak­si kun­nakseen, meil­lä olisi äkkiä muu­ta­ma kymme­nen pk-seudun pien­taloalueista muo­dostet­tua pikkukun­taa jois­sa kun­nal­lisvero­pros­ent­ti ja palve­lut oli­si­vat min­imis­sään. Kukaan ei voi kil­pail­la hyvil­lä palveluil­la, jos myös naa­purikun­ta­laiset voivat hyö­dyn­tää niitä. Ja kun kun­tien menot kohdis­tu­vat hyvin epä­ta­sais­es­ti, kan­nat­taa kil­pail­la mata­lal­la vero­pros­en­til­la, haalia hyviä veron­mak­sajia jot­ka tarvit­se­vat vähän palvelui­ta ja ulkois­taa sosi­aal­i­ta­pauk­set ja työ­paikko­jen luomi­nen naapureille.

    Aja­tusleikkinä voi miet­tiä, mil­laisek­si kun­tien väli­nen kil­pailu muut­tuisi, jos kun­nil­ta vietäisi­in vero­tu­soikeus ja rahoi­tus tulisi val­ti­ol­ta asukaslu­vun mukaan. Sil­loin kil­pail­taisi­in siitä kenel­lä on hulppeim­mat palve­lut, kus­tan­nuk­sista viis. Ei kovin ter­ve malli sekään.

    Kaupunkiseudun sisäi­nen kun­tien kil­pailu yleen­sä perus­tuu vapaa­matkus­tuk­seen, mut­ta kaupunkiseu­tu­jen väli­nen kil­pailu ei. Har­va käy ainakaan jatku­vasti Tam­pereelta asti Helsingis­sä töis­sä ja viikon­lop­puisin viihtymässä, saati vaikka­pa Oulus­ta. Niin­pä Helsin­gin ja Tam­pereen tai Helsin­gin ja Oulun seu­tu­jen kil­pailu on ter­veem­mäl­lä poh­jal­la kuin Helsin­gin ja Kau­ni­ais­ten väli­nen, kos­ka kaupunkiseu­tu­jen kil­pailus­sa kun­nal­lisveron lisäk­si pitää huomioi­da myös ne palve­lut ja työpaikat.

    ***

    Seg­re­gaa­tios­ta: Kari Kosk­i­nen on oike­as­sa siinä, että seg­re­gaa­tion tor­jun­tayri­tyk­set kaavoituk­sel­la luo­vat markki­nahäir­iöitä, joi­ta taa­tusti käytetään arbi­traasi­in. Silti, kun täy­del­listä ratkaisua ei ole ole­mas­sa, niin mielestäni tämä on asia jon­ka kanssa täy­tyy elää ja yrit­tää miet­tiä miten efek­tin saisi min­i­moitua. Itse ajat­te­len, että paras tapa olisi, että ”hyvät” ja ”huonot” asuinalueet (eihän tietysti kukaan tarkoituk­sel­la huono­ja asuinaluei­ta kaavoita, mut­ta you get the point) oli­si­vat riit­tävän pieniä ja lähekkäin toisi­aan, että niiden asukkaat käyt­täi­sivät samo­ja kun­nal­lisia palvelui­ta ja että muutenkin lähekkäis­ten aluei­den asukkail­la olisi yhteisiä intressejä. 

    Esimerkik­si se, että perusk­oulus­sa eri­lai­sista sosioekonomi­sista taus­toista tule­vat lapset opiskel­e­vat yhdessä ja tutus­tu­vat eri­laisi­in ihmisi­in on omi­aan toim­i­maan luokkay­hteiskun­take­hi­tys­tä vas­taan. Siinä mielessä ymmär­rän hie­man perus­suo­ma­lais­ten ym. intoa maa­han­muut­ta­jaki­in­tiöi­hin kouluis­sa: Olisi niin maa­han­muut­ta­jien kuin kan­ta­suo­ma­lais­ten etu, että mamut eivät keski­ty samoi­hin koului­hin. Ovatko kiin­tiöt sit­ten oikea työkalu, sitä en tiedä.

  58. Van­taalaista kilpailua:

    “VAV-kon­serni on etsimässä VAV Asum­isoikeus Oy:lle uut­ta omis­ta­jaa. Asum­isoikeusy­htiön myyn­nin syynä on halu taa­ta asum­isoikeusasun­to­jen vastikkei­den kohtu­ulli­nen taso. Kau­pan vahvis­tut­tua asi­as­ta tul­laan välit­tömästi infor­moimaan kaikkia asukkaita.”

    Mihinkähän hin­taan Van­taan kaupung­in­hal­li­tus myy tämän vero­mak­sajien omaisu­u­den yksi­ty­isille omis­ta­jille? 500 euroa/neliö? Mut­ta eiväthän omis­ta­jat saa sitä tietää. Kiin­teistökaup­pa on salainen. Omis­ta­jil­la ei ole oikeut­ta tietää, mitä hei­dän “edus­ta­jansa” puuhaavat.

  59. Juu­so Kopo­nen kir­joit­ti: “Aja­tusleikkinä voi miet­tiä, mil­laisek­si kun­tien väli­nen kil­pailu muut­tuisi, jos kun­nil­ta vietäisi­in vero­tu­soikeus ja rahoi­tus tulisi val­ti­ol­ta asukaslu­vun mukaan. Sil­loin kil­pail­taisi­in siitä kenel­lä on hulppeim­mat palve­lut, kus­tan­nuk­sista viis. Ei kovin ter­ve malli sekään.”

    Kai tuo malli toimisi ihan ok. Jos hin­ta olisi kiin­teä, kun­nat voisi­vat kil­pail­la palvelun tasol­la, mut­ta kus­tan­nuk­set pysy­i­sivät vakiona. Voi myös ajatel­la, että jokin kun­ta keräisi asukkail­taan vähän enem­män lisäveroina. Parem­mat palve­lut, mut­ta korkeampi hin­ta asukkaille. Ei kai kun­nille avoin­ta piikkiä annettaisi.

    Tuo malli voisi olla ter­veem­pikin kuin nykyi­nen. Nyt Helsin­gin talous on paljon parem­mas­sa kun­nos­sa kuin usimpi­en pien­ten kun­tien. Mut­ta asi­aa voi tarkastel­la myös siitä näkökul­mas­ta, että pienet kun­nat tuot­ta­vat samat perus­palve­lut (toden­näköis­es­ti) selvästi edullisem­min kuin Helsin­ki. Val­tio ja kansakun­ta voisi säästää paljon, jos kaik­ki kun­nat toteut­taisi­vat perus­palve­lut nyky­is­ten tehokkaimpi­en kun­tien hin­tata­sol­la (tai vähän kalli­im­mal­la). Ehkä suuret kun­nat eivät kan­na­ta täl­laista muu­tos­ta, mut­ta talous kokon­aisu­udessaan voisi toimia paremmin.

    Kun­tien väli­nen kil­pailu olisi tässä mallis­sa var­maankin huo­mat­tavasti maltil­lisem­paa kuin nykyään. Voi olla että moni kun­ta ei edes yrit­täisi kalastel­la rikkai­ta tai asukkai­ta yleis­es­ti tai teol­lisu­ut­ta tai pääkont­tor­e­i­ta. (Val­tio voisi aset­taa kaavoituk­sel­la velvoit­tei­ta ottaa teol­lisu­ut­ta vas­taan, tai se voisi tar­jo­ta porkkanoi­ta, jos tulisi tarvis.)

    Tar­joaako nykyi­nen kun­tien väli­nen kil­pailu jotain etu­ja val­takun­nal­lisel­la tasol­la? Ehkä jotain yleistä yrit­teliäisyyt­tä ja akti­ivi­su­ut­ta ja niiden tuo­maa draivia. Ehkä kil­pailun tuo­ma vah­va keskit­tymis­taipumus buus­taa myös talout­ta jos­sain mielessä (ja hait­taa kai myös, vaikka­pa ruuhkaut­ta­mal­la keskukset).

    1. Suurin osa Suomen kun­nista saa vakio­tu­lot vero­tasauk­sen kaut­ta, noin 92 pros­ent­tia keskimääräi­sistä vero­tu­loista. Ne siis toimi­vat tuon kil­pailumallin mukaan. Siinäkin on ongel­mansa: kil­pailukeiunona voi olla esimerkik­swi vam­mais­ten ja asun­not­tomien lähet­tämi­nen naa­purikun­taan, mitä tapah­tuu ihan oikeasti.

  60. Kun­tien tasat­u­lo­ma­lli­in voisi hyvin kuu­lua myös hie­man korotet­tu mak­su­jen taso vam­maisille ja muille keskimääräistä kalli­im­paa hoitoa vaativille.

Vastaa käyttäjälle Ilpo Tuovinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.