Aluekuntamallista ulospääsy metropolihallinnon umpisolmuun?

15.1.2011 · Aihe: _ 

Metropolialueella ei näytä syntyvän yhteistyön yhteisen päätöksenteon parantamisessa mitään. Selvitys kaksiportaisesta seutuhallinnosta raukesi tyhjään, kun loppuraportissa voitiin kertoa vain, etteivät kunnat olleet yksimielisiä mistään. Vantaa näyttää torjuvan kuntaliitoksen Helsingin kanssa. Tosin valio voi yhä asettaa kuntajakoselvittäjän ja kuntajakoselvittäjä voi alistaa valtuuston hylkäävän päätöksen kansanäänestykseen, mutta en oikein jaksa uskoa tähänkään. Kosinnan hylkäämisestä ei yleensä seuraa lämminhenkistä yhteistyötä.

Näin tämä ei voi jatkua. Voisiko aluekuntamalli avata umpisolmun?

Kilpailu hyvistä veronmaksajista poikki verotulojen tasoituksella

Kilpailu hyvistä veronmaksajista on pahin ongelma pääkaupunkiseudun kuntarakenteessa. Asian masentavin puoli on pyrkimys työntää kalliit, siis paljon palveluja tarvitsevat asukkaat naapurikuntaan.

Ilman tätä talouskilpailua kunnat varmaankin pystyisivät sopimaan myös maankäytöstä ja terveestä yhdyskuntarakenteesta. Sopimukseen on mahdoton päästä vapaaehtoisesti kun edut ovat vastakkaiset. Jotta en syyttäisi naapureita kerron, että tämän takia Helsinki kaavoittaa pientaloja paikkoihin, joihin aivan ehdottomasti pitäisi kaupunkirakennetta ajatellen kaavoittaa kerrostaloja.

Keskimääräinen tulotaso (yli 15-vuotiaat) oli vuonna 2008 Helsingissä 29252, Espoossa 34769 ja Vantaalla 27437 euroa.

Jos yhteistyöhankkeet ajavat nyt täysin karille, kuten näyttää tapahtuvan, seurauksena on avoin taloussota kolmen kaupungin kesken eli siis raju kilpailu hyvistä veronmaksajista. Pidän tätä erittäin valitettavana. Ei siksi, että pelkäisin kotikaupunkini jäävän tässä tappiolle. Helsingillä on valttikortit käsissään. Kysymys on vain siitä, kuinka härskisti se ne pelaa. Tähän asti Helsinki on suosinut sosiaalista sekoittamista, mikä on tarkoittanut, että se ei ole myynyt arvotontteja eniten maksaville vaan on tarjonnut niitä HITAS-hinnoilla normaalituloisille ja sosiaalisen asuntotuotannon kautta myös pienituloisille. Näin tehdessään Helsinki on antanut huomattavasti tasoitusta muille ja muut ovat, valitettavasti, käyttäneet tämän täysimääräisesti hyväkseen.

Helsinki on jo alkanut lipsua asuntopolitiikastaan lähinnä Espoon asettaman haasteen takia. Eiranrantaan tuli pelkkiä ökyrikkaita ja satamalta vapautuvilla alueilla parhaat rantatontit kaupataan eniten tarjoaville. Jos kilpailu rävähtää kovin kuumaksi, Helsinki voi luopua yhteiskunnallisen vastuun kantamisesta kokonaan ja kutsua seudun satatuhatta rikkainta rannoillemme.  Helsinki ei häviä, mutta vihreät häviävät, oikeudenmukaisuus häviää ja kokoomus voittaa. Koko suomalasinen yhteiskunta häviää pitkällä aikavälillä, koska tämän tien päässä ovat toivottomat slummit, joihin syntyneellä ei ole tietä ulos köyhyydestä.

Siksi toivon, että tapahtuu jotain muuta.

Olkoon metropolihallinnon ratkaisu mikä hyvänsä, siihen on sisällyttävä verotulojen tasaus seudun kuntien kesken.  Tämän lisäksi jotkin paljon palveluja tarvitsevat ryhmät, esimerkiksi vammaiset ja lastensuojelun  huostaan ottamat lapset, tulisi siirtää taloudellisesti kuntien yhteiselle vastuulle. Vasta se sammuttaa kuntien välillä nyt vallitsevan piilevän sotatilan. Mikään malli ei toimi ilman tulojen tasausta.

Aluekuntamalli

Paras-hankkeen yhteydessä hylätty aluekuntamalli voisi ehkä avata umpisolmun. Nykyiset kunnat säilyisivät juridisina yksikköinä ja pitäisivät pääosan omaisuudestaan. Yhteisiä tehtäviä varten perustetaan aluekunta, jolla annettaisiin yleiskaavoitus, asuntopolitiikka, liikennekysymykset, toisen asteen koulutus ja koko terveydenhuolto. Verot menisivät joko suoraan aluekunnalle, joka jakaa niistä osan peruskunnille tai ne menisivät peruskunnille jotka tilittäisivät niistä osan aluekunnalle samaan tapaan kuin Kainuussa tilitetään osa tuloista maakunnalle.  Jälkimmäisessä tapauksessa peruskunta voisi määrätä veroprosentin vapaasti eli periä enemmän veroja jos haluaa parempia palveluja.

Aluekunnan johdossa olisi suorilla vaaleilla valittava valtuusto. Mukana pitäisi olla vähintään pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia mutta ehkä myös Kirkkonummi, Kerava ja Tuusula.

Asemakaavoitus säilyisi peruskunnilla. Toinen vaihtoehto on, että asemakaavat valmistellaan peruskunnissa mutta hyväksytään lopullisesti aluekunnan valtuustossa.

Kunnat luovuttaisivat osan omaisuudestaan aluekunnalle.

Noin kolmannes nykyisistä budjeteista ja yli puolet valtuustossa tehtävistä päätöksistä säilyisi peruskunnissa ja niissä voisi edelleen vallita vähän toisistaan poikkeava hallintokulttuuri.

HUS metropolihallinnon sisään

Aluekunnalle kuluisi myös terveydenhuolto. HUS kannattaisi ottaa aluekunnan sisään ja yhdiswtää samaan organisaation perusterveydenhuollon kanssa siten, että perusterveydenhuoltoa ei kuitenkaan alisteta erikoissairaanhoidolle. Vaikka tätä riskiä perusterveydenhuollon piirissä karsastetaan, erikoissairaanhoidosta vastaavat kyllä osaavat arvostaa toimivaa perusterveydenhuoltoa.   Aluekunta myuisi erikoissairaanhoidon palveluja muille nykyisille HUS:n jäsenkunnille isäntäkuntamallin mukaan.

Kommentit

66 Vastausta artikkeliin “Aluekuntamallista ulospääsy metropolihallinnon umpisolmuun?”

  1. Raimo K kirjoitti 15.1.2011 kello 20:49

    Osmo: “Voisiko aluekuntamalli avata umpisolmun?”

    Pitäisi ainakin kokeilla – melkein kaikkea muuta jo onkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Joni kirjoitti 15.1.2011 kello 21:02

    On se surkeaa, että nyt kun Eiranrantaan ei tullut sosiaaliasuntoja, on siitä seurauksena ghettoja, joissa sikiää toivottomuus. Kansainvälisesti on nähtävissä, että tällaisesta seuraa myös terrorismia – Sehän on ensisijaisesti seurausta näköalattomuudesta ja toivottomuudesta.

    Joni

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kari Koskinen kirjoitti 15.1.2011 kello 21:20

    Kaavoituspolitiikka ja asuntomarkkinoiden sotkeminen ovat täysin väärä työkalu sosiaalisten ongelmien, köyhyyden periytymisen ja “vääränlaisen” kulttuurin torjuntaan.

    Muuten olen aika samaa mieltä kirjoituksen kannasta ja perusteluista.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Paavo Häikiö kirjoitti 15.1.2011 kello 23:17

    Tuotapavaan tässä läksin ihmettelemään että mikäs ihmeen tulotasovaatimus Helsingillä on? Meinaan vaan että eikös meillä ole kuitenkin varaa tuottaa ne palvelut joita vaaditaan Eduskunnan toimesta meille asukkaille ja vielä jää vlhän ylittekkin?

    Saisiko joku jotain lisää jos Helsingissä olisi enemmän valtion veroja maksavia eikä pelkästään kuntaveroja maksavia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. juha kirjoitti 15.1.2011 kello 23:41

    Onko itse asiassa niin, että ainoastaan Helsinki haluaisi aluemallia, tai -hallintoa tai yhteistyötä tms. Onko tässä mitään porkkanaa muille kunnille? Niinpä….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. lasse kirjoitti 16.1.2011 kello 0:04

    Eikö yhteisöveropotti ole paljon merkittävämpi? Kunnille menee kolmannes yhteisöveron tuotosta. Tosin pörssiyhtiöt maksavat konserniverovirastoon, mutta silti Helsingillä pitäisi olla paljon väkilukua suurempi osuus pääkonttoreista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. T. kirjoitti 16.1.2011 kello 0:47

    Iso kysymys: ovatko kunnat ja kaupungit olemassa asukkaita ja asukaiden palveluita varten, vai ovatko asukkaat olemassa vain kaupungin ja sen virkakoneiston tarpeita ja rahoittamista varten?

    Tämän kirjoituksen perusteella näyttää pahasti siltä kuin asukkaat olisivat vain jotain pelinappuloita siirreltävänä ja olemassa vain palvellakseen kaupunkia, aivan kuin jonkin strategiapelin pelinappulat. Kuinkahan moni hyvätuloinen mahtaa haluta olla vain pelinappulana Helsingin virkakoneiston isossa pelissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Raimo K kirjoitti 16.1.2011 kello 10:16

    Lasse: “Tosin pörssiyhtiöt maksavat konserniverovirastoon, mutta silti Helsingillä pitäisi olla paljon väkilukua suurempi osuus pääkonttoreista.”

    Yhteisövero jaetaan kuntien kesken työpaikkojen suhteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Liian vanha kirjoitti 16.1.2011 kello 10:16

    Ei organisaation toiminat koksaan parane sitä monimutkaistamalla. Luomalla lisää organisaatiotasoja ja rajapintoja hämärretään vain hallinnon läpinäkyvyyttä, lisätään byrokratiaa ja byrokraatteja.

    Valtakin keskittyy, sillä yhä harvempi osaa toimia monimutkaisessa organisaatiossa. Erityisesti maallikkoluottamusmiehet ovat huonosssa asemassa, sllä heidän on vaikea päästä sisäpiirin tietoon käsiksi, aika ei riitä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Raimo K kirjoitti 16.1.2011 kello 10:19

    T.: “Tämän kirjoituksen perusteella näyttää pahasti siltä kuin asukkaat olisivat vain jotain pelinappuloita siirreltävänä ja olemassa vain palvellakseen kaupunkia, aivan kuin jonkin strategiapelin pelinappulat.”

    Tämän kirjoituksen? Sinunko?
    Jos kyse on siitä, miten kuntapalvelut voidaan tehokkaimmin järjestää, niin toki palvelut palvelevat kuntalaisia eivätkä kaupunkeja. Voi olla, että Helsingissä on toisin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Mikko H kirjoitti 16.1.2011 kello 11:19

    Tosin valio voi yhä asettaa kuntajakoselvittäjän ja kuntajakoselvittäjä voi alistaa valtuuston hylkäävän päätöksen kansanäänestykseen, […]

    Aika hyvin meijeriyhtiöltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kalle kirjoitti 16.1.2011 kello 12:05

    Osmo voisitko selittää, miksi kilpailu hyvistä veronmaksajista olisi huono asia? Se on tervettä kuntien välistä kilpailua, joka parantaa kaikkien kuntien palvelujen laatua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Paavo Häikiö kirjoitti 16.1.2011 kello 14:40

    @Kalle: olen täsmälleen samaa mieltä. Vain kilpailu pitää rakenteet terveenä ja toiminnan kuosissa.

    Erikoisinta on ollut lukea kauppakamarin kannanotot yhden pk-seudun kunnan puolesta.

    Esim tapaus Verkkokauppa.com, se sai pikavauhtia Helsingiltä tontin kun uhkasi muuttaa Espooseen. Epäilen vahvasti, että yhtä antaumuksellista palvelua se ei olisi saanut, jos kunnat olisi yhdessä eikä kilpailutilannetta olisi ollut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jyrki Patomäki kirjoitti 16.1.2011 kello 16:28

    Kallen kysymykseen vastinetta. Tosin tämä teksti syntyi Heinolan näkökulmasta tilanteessa, jolloin Osmo epännistui runnaamaan kuntaliitoksia Lahden-Heinolan seudulle. Nähdäkseni kuitenkin periaatteet, jotka koskevat pikkukuntia, pätevät myös isommissa ympyröissä.

    Mielestäni kuntaliitoksen anti olisi siinä, ettei naapurikuntien enää tarvitse haaskata voimavarojaan keskinäiseen kilpailuun yrityksistä ja asukkaista, kilpailuun joka ei voi olla aito, koska yli varojensa etuja tarjonneen kunnan valtio joutuisi lopulta pelastamaan erilaisilla avustuksillaan.

    Kunnallisveroilla kerättyä rahaa ei enää tarvitse lahjoittaa yritykselle siitä hyvästä, jottei yritys hakeutuisi naapurikunnan puolelle. Yrittäjät siis kilpailuttavat kuntia ja saavat ylimääräistä rahaa silloinkin, kun ne joka tapauksessa asettuisivat alueen johonkin kuntaan.

    Enää ei myöskään olisi tarvetta laatia sellaisia kaavoja, joiden tavoitteena on muutama houkutteleva tontti veronmaksajien pyydystämiseksi, mutta joiden palvelut ja kunnallistekniikan rakentaminen sekä ylläpito käyvät kunalle hyvin kalliiksi. Sen sijaan samaan suurkunnan kassaan menisivät verotulot, asettuvat yritykset ja uudet asukkaat Heinolaan,Hartolaan tai Lahden seudulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kalle kirjoitti 16.1.2011 kello 16:39

    Tarvitaan seutuhallinto. Siitä olen (ehkä) samaa mieltä. Sen tehtävänä on katsoa yleiskaava tasolla, että mm. liikenneväylille (moottoritiet ja radat) varataan riittävästi tilaa. Asia voidaan hoitaa pienellä virkamiesvalmisteluelimellä.

    Kuntayksiköt riittävän pieniksi niin, että syntyy todellista kilpailua. Nykyistä paljon pienempien kuntien byrokratia pysyy hallinnassa helpommin ja on halvempaa ylläpitää. Veronmaksaja on tyytyväinen.

    Kuntayksiköt pitävät seutuhallinnon aisoissa estämällä täysin järjettömien tempausten (esim. Länsimetro) läpimenon ja vastaavasti seutuhallinto estää kaavoituksella kokonaisuuden kannalta vahingolliset hankkeet, kuten kerrostalojen rakentamisen Kehä I:n ulkopuolelle. 😉 Yksinkertainen ja toimiva malli, jossa kuntalainenkin voi oikeasti vaikuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 16.1.2011 kello 17:19

    Kaavoituspolitiikka ja asuntomarkkinoiden sotkeminen ovat täysin väärä työkalu sosiaalisten ongelmien, köyhyyden periytymisen ja “vääränlaisen” kulttuurin torjuntaan.

    Asuntomarkkinoihin sekaantumisesta en sano mitään, mutta kaavoituspolitiikka on niitä harvoja työkaluja jotka tuohon ylipäänsä jotenkin puree.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pekka Sauri kirjoitti 16.1.2011 kello 17:52

    Vaihtoehto aluekunnalle on neljän kaupungin yhdistäminen ja kaupunginosavaltuustojen perustaminen. Maakuntahallinto hoitaisi maakuntakaavan kuten nytkin ja lisäksi liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ). Kaupunginosavaltuustot tarjoaisivat korvaavia ponnahduslautoja niille päättäjille, jotka menettävät valtuustopaikkansa valtuustojen yhdistyessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. T. kirjoitti 16.1.2011 kello 21:53

    Ajatus siitä että luodaan valtavia yksiköitä joiden ei tarvitse haaskata voimavarojaan keskinäiseen kilpailuun, on tuottanut maailmalle mm. trabant henkilöautot. Muurin toisella puolella eri firmat joutuivat tuhlaamaan resursseja keskinäiseen markkinaosuustaisteluun, ja tuloksena oli mercedestä, bmw:tä jne.

    Kunnan asukkaan suhteen suurkunta luo niin isoja yksiköitä että kuntalaisella tai kuntalaisilla itsellään ei ole enää mitään vaikutusmahdollisuuksia oman kuntansa toimintaan ja sitä kautta myöskään oman elämisensä vaikuttamiseen tuossa suhteessa.

    Jos ei myöskään voi kohtuullisen helposti muuttaa naapurikuntaan, jossa vaikkapa päivähoito ja terveydenhoito on järjestetty paremmin ja veroäyri on halvempi, ei kunnalla ole mitään intressiä hoitaa noita asioita vaan sen sijaan voidaan keskittyä vaikkapa sosiaalijohtajan toimiston kalustuksen paranteluun, joka tuskin juuri ilahduttaa kuntalaisia mutta jotka eivät mahda sille mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Raimo K kirjoitti 16.1.2011 kello 22:44

    Liian vanha: “Ei organisaation toiminat koksaan parane sitä monimutkaistamalla. Luomalla lisää organisaatiotasoja ja rajapintoja hämärretään vain hallinnon läpinäkyvyyttä, lisätään byrokratiaa ja byrokraatteja.

    Täytyypä toistaa toisessa kohtaa esittämäni: Tiedän varsin hyvin, että eräällä puolueella on tiukka kanta siihen, että hallinnon tasoja ei saa lisätä. Jollakin tavalla se on ymmärrettävääkin, mutta nykytila jossa yhteistoimintaa koetetaan toteuttaa kuntayhtymien, isäntäkuntien, liikelaitosten, osakeyhtiöiden ja erilaisten sopimusten avulla on saanut aikaan sellaisen viidakon, että siitä ei pirukaan ota selvää – ja sinne viidakkoon niitä byrokraatteja ja erilaisia johtokuntia mahtuu. Eipä ole koordinaatiota, läpinäkyvyyttä eikä demokratiaa – mutta periaate on hieno.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. raipe kirjoitti 16.1.2011 kello 22:45

    2 kuntaa tarvitaan 2x enemmän poliitikkoja hoitamaan asioita.

    Lypsävää lehmää ei ole tapana ampua.

    Vihreät voi näyttää mallia ; ehdottaa ja toteuttaa idean puolittaa eduskunnan edustajamäärän. 100 edustajalla pärjää oikein hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Raimo K kirjoitti 16.1.2011 kello 22:47

    Pahus, Liian vanhan sitaatistani puuttuu jälkimmäinen lainausmerkki, saattaa johtaa harhaan.
    Tässä ei näytä olevan korjausmahdollisuutta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kjr63 kirjoitti 16.1.2011 kello 23:17

    @Kalle
    “Osmo voisitko selittää, miksi kilpailu hyvistä veronmaksajista olisi huono asia? Se on tervettä kuntien välistä kilpailua, joka parantaa kaikkien kuntien palvelujen laatua.”

    Kilpailu “hyvistä veromaksajista” tarkoittaa vain etuoikeuksien jakamista niille joilla on jo runsaasti ennestään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kalle kirjoitti 16.1.2011 kello 23:18

    Pekan ajatus on “mielenkintoinen”. En ymmärrä, miten hän on tullut tuohon loputulokseen? Eikö tavoitteena ole keventää byrokratiaa ja tuoda päätöksentekoa lähemmäs kuntalasita, joka maksaa koko lystin?

    Pääkaupunkiseudun hallinnon erottamienn Uudenmaan maakunnasta on looginen ratkaisu. Se tuo tarvittavan aluehallinnon.

    Tiedetään, että kunta on tehokkaimmillaan, kun asukkaita on 10 000 – 40 000. Aika nopeasti voi kartalle piirtää fiksun kuntajaon, jossa on enemmän (ei siis vähempää) kuntia Kehä III:n sisällä. Lupaan tehdä toimivan kuntajaon pääkaupunkiseudulle parissa tunnissa. Palkkioksi vaadin ainakin pullakahvit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Kjr63 kirjoitti 16.1.2011 kello 23:24

    Jatkoa.. “hyvä veromaksaja” tarkoitaa tyypillisesti vain ihmistä, jolla on rahaa. Ei sitä että hän tuottaa jotain lisäarvoa. Yksinhuoltaja-siivooja tuskin on “hyvä veromaksaja,” loisiva landlordi tai pankkiiri taas on.

    Kysymys on vain sosiaalisesta statuksesta. Ja palkkatyöntekijän sosiaalinen status on aina matala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. LRa kirjoitti 16.1.2011 kello 23:43

    Pekka Saurin kirjoituksen jälkeen on turha toivoa kaupunkien yhdistämistä! Sekä Pajunen(Jumbo) että Sauri osoittavat lausunnoillaan sellaista ylimielisyyttä, jota syntyperäisenä helsinkiläisenä häpeän!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. tpyyluoma kirjoitti 16.1.2011 kello 23:53

    Patomäki, joo. Kuntien kilpailussa on sitä paitsi sellainen ongelma että päinvastoin kuin yritykset ne eivät voi tehostaa toimintaansa erottamalla kuntalaisia.

    Kalle:

    Tarvitaan seutuhallinto. Siitä olen (ehkä) samaa mieltä. Sen tehtävänä on katsoa yleiskaava tasolla, että mm. liikenneväylille (moottoritiet ja radat) varataan riittävästi tilaa. Asia voidaan hoitaa pienellä virkamiesvalmisteluelimellä.

    Voidaan joo, ja jälki on karmeaa. Aamun Hesarissa oli mainio juttu KSV:n visioista aiheesta jos moottoritiet muutettaisiin kaduiksi Helsingissä. Tulos olisi noin yhdeksän miljoonaa kerrosneliötä asuntoja ja toimitilaa, tuo on esimerkiksi 120 000 asuntoa, eli 240 000 asukasta. Saman verran kun Espoossa.

    Se että sitä tilaa keskellä kaupunkia on tuhlattu motarien melualueeksi, Länsiväylä Lauttasaaressa on käsittämättömin, on nimenomaan seurausta sektorivastaavien virkamiesten valmistelusta. Tientekemisen näkökulmasta tuo varmaan oli ihan järkevää. Kaupunki on kokonaisuus, ei sitä voi johtaa niin että joku päättää yhdestä siivusta ja toinen toisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Kari Koskinen kirjoitti 17.1.2011 kello 3:13

    Tpyyluoma:

    Asuntomarkkinoihin sekaantumisesta en sano mitään, mutta kaavoituspolitiikka on niitä harvoja työkaluja jotka tuohon ylipäänsä jotenkin puree.

    Ehkä jossain hypoteettisessa ihanneyhteiskunnassa. Reaalimaailmassa tässä on tultu nokalleen ihan kaikkialla, jopa Helsingissä ja Tukholmassa, joissa onnnistumisen edellytykset ovat poikkeuksellisen hyvät. Markkinat nyt toimivat niinkuin toimivat, eikä siihen olennaisesti voi vaikuttaa muuten kuin näennäisesti (siirtää asioita harmaan talouden puolelle), eikä tähän asiaan liittyvä korruptiokaan ole mikään poikkeus, vaan järjestelyyn liittyvä ominaisuus.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Elina kirjoitti 17.1.2011 kello 6:46

    Mielenkiintoinen näkökulma Saurilla tämä, että hallinnon järjestämisen perusteena on luoda “ponnahduslautoja” ihmisten henkilökohtaiselle urakehitykselle.

    Ymmärrän käsitteeen luottamustehtävä hieman toisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. jussi kirjoitti 17.1.2011 kello 9:10

    @Paavo Häikiö, mitenkä tuo Verkkokauppa.com keissi tervehdytti kaupunkirakennetta?
    Vahva peruskunta ja oikein resurssoitu lähidemokratia (kaupunginosavaltuustot?)on tulevaisuutta – toivottavasti ainakin meillä Lahden seudulla!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Tweets that mention Soininvaara -- Topsy.com kirjoitti 17.1.2011 kello 10:51

  31. Artturi B kirjoitti 17.1.2011 kello 10:51

    Kalle:

    Osmo voisitko selittää, miksi kilpailu hyvistä veronmaksajista olisi huono asia? Se on tervettä kuntien välistä kilpailua, joka parantaa kaikkien kuntien palvelujen laatua.

    Varmaan vähän samasta syystä kuin Osmon mielestä valtioden välinen verokilpailu on pahasta.

    Eli ei oo kiva, kun ei voi toteuttaa omia poliittisia tavoitteita, kun kansalaiset vaihtaa maisemia. Mitä vaikeempi on päästä pakoon huonoa politiikkaa sitä enemmän huonoo politiikkaa voi tehdä.

    Huomattavasti Osmon (ja Jyrki Patomäen ja Pekka Saurin) ehdotusta parempi olis purkaa kuntien kaavoitusmonopoli. Tämän jälkeen kunnat ei vois kilpailla veronmaksajista muuta kuin hyvällä hallinnolla.

    Tässä on tietysti se huono puoli poliitikoille, että niiden vallan arvo laskee aika paljon ja vaalirahat ja omanarvontunto todennäköisesti samaa tahtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Timo Hosia kirjoitti 17.1.2011 kello 11:45

    Kauniita ajatuksia. Yksi todennäköinen vaihtoehto kuitenkin, valitettavasti, lienee Helsingin ja Vantaan yhdistyminen. Jonka jälkeen uusi Helsinki-vantaa voikin alkaa **tuilemaan Espoon suuntaan uudessa sävellajissa. Ei tietysti kovin järkevää, mutta sitä saa mitä tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. tpyyluoma kirjoitti 17.1.2011 kello 12:12

    kari:

    Ehkä jossain hypoteettisessa ihanneyhteiskunnassa. Reaalimaailmassa tässä on tultu nokalleen ihan kaikkialla, jopa Helsingissä ja Tukholmassa, joissa onnnistumisen edellytykset ovat poikkeuksellisen hyvät.

    En oikein tunne Tukholmaa, mutta Helsingin seudun slummitkin on kansainvälisesti vertaillen kovin siistejä ja kesyjä. Joku Detroit on ääriesimerkki siitä mitä voisi olla. Eli kyllä tässä on minusta onnistuttu oikein hyvin, se että mitään eriytymistä ei tapahtuisi ei ole realistinen kriteeri onnistumiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Liian vanha kirjoitti 17.1.2011 kello 13:30

    “Eli ei oo kiva, kun ei voi toteuttaa omia poliittisia tavoitteita, kun kansalaiset vaihtaa maisemia. Mitä vaikeempi on päästä pakoon huonoa politiikkaa sitä enemmän huonoo politiikkaa voi tehdä.”

    Tuo maan vaihto esim verotuksen takia koskee vain alle 0,1 % kansasta. Suurempi syy vaihtaa maata ovat työttömyys ja työntekijän huono asema esim Puolasta on pakolaisena työttömyyden ja huonojen työolojen vuoksi arviolta 5 miljoonaa.
    Kansojen vaellukset syntyvät köyhimpien huonon kohtelun seurauksena.
    Hyvä esimerkki on Suomi: Täällä ei kehitetty sosiaaliturvaa eikä työntekijöiden oikeuksia ja palkatkin olivat huonoja Seurauksena oli massamuutto Ruotsiin 60-70-lukujen taitteessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Liian vanha kirjoitti 17.1.2011 kello 14:59

    “Eli ei oo kiva, kun ei voi toteuttaa omia poliittisia tavoitteita, kun kansalaiset vaihtaa maisemia. Mitä vaikeempi on päästä pakoon huonoa politiikkaa sitä enemmän huonoo politiikkaa voi tehdä.”

    Ja eiväthän nuo ihmiset eroa edes kirkosta vaikka sillä säästää 1,5 % verotuksessa asuinpaikkaa vaihtamatta ja eron voi tehdä sähköisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Kari Koskinen kirjoitti 17.1.2011 kello 15:36

    Tpyyluoma:

    En oikein tunne Tukholmaa, mutta Helsingin seudun slummitkin on kansainvälisesti vertaillen kovin siistejä ja kesyjä. Joku Detroit on ääriesimerkki siitä mitä voisi olla. Eli kyllä tässä on minusta onnistuttu oikein hyvin, se että mitään eriytymistä ei tapahtuisi ei ole realistinen kriteeri onnistumiselle.

    Tämähän on tietenkin totta, ja sinällään tietenkin hyvä asia, mutta minun nähdäkseni kyse ei ole niinkään kaavoituksesta, vaan muista asioista. Helsingin (tai Tukholman) ja Detroitin välillä on kuitenkin aika paljon eroja. Detroit on taantuva teollisuuspaikkakunta, jossa autoistuminen on ihan eri lukemissa kuin meillä *) – sen lisäksi siellä on ihan oikeaa rasismia ja sen aiheuttamia lieve-ilmiöitä. Nämäkin meillä ovat varsin vähäisiä.

    Tukholmassakin segregaatio on alkanut nostaa päätään, ja asuinalueilla on suurempia eroja kuin meillä. Mutta toisaalta, Ruotsi onkin luokkayhteiskunta ihan eri mitassa kuin Suomi.

    Kari

    *) Tämä voidaan tietenkin katsoa kaavoituksen ongelmaksi, mutta minusta kyse on lähinnä siitä, että on rakennettu teitä ja hinnoiteltu niiden käyttö huonosti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. tpyyluoma kirjoitti 17.1.2011 kello 17:32

    Detroit on taantuva teollisuuspaikkakunta, jossa autoistuminen on ihan eri lukemissa kuin meillä *) – sen lisäksi siellä on ihan oikeaa rasismia ja sen aiheuttamia lieve-ilmiöitä. Nämäkin meillä ovat varsin vähäisiä.

    Detroit on ääriesimerkki eikä sellaisena ehkä hedelmällisin, mutta mun käsitys on kyllä että autoistuminen on seuraus eristäytymistä, joka on itseään vahvista kierre. Nyttemmin tosin ei enää niin toimi kun autot on niin halpoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Paavo Häikiö kirjoitti 17.1.2011 kello 18:19

    @jussi: no asiat eivät ainaliity vain kaupunkirakenteeseen, on muitakin vektoreita tässä maailmassa. No nyt Verkkokauppa.com rakentaa Ruoholahteen uutta pajaa, kai se enemmän kiinteyttää kuin hajottaa kuitenkin?

    Pointtini oli se, että oikeasti vain kilpailu pitää toiminnan terveenä ylipäätään. Jos Helsingin naapurikunta olisi Kirkkonummi tai Lohja niin eihän yrityksillä ja ihmisillä olisi oikeasti mitään vaihtoehtoja, jolloin myös kunta voisi toimia vertailukohdan ja sparraaan puuttuessa huonommin kuin nyt voi.

    Saurin kommentti oli mielenkiintoinen ja olen vähän tätä naiivisti uumoillurtkin että vallasta tässä vain on kyse eikä mistään muusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Kalle kirjoitti 17.1.2011 kello 19:22

    Liian vanha: “…Tuo maan vaihto esim verotuksen takia koskee vain alle 0,1 % kansasta…”

    Tuossa viikolla oli tilastoa, että nyt on 12 000 lähtijää vuodessa. Ongelma ei ole vielä lähtijöiden määrä vaan laatu. Nuorisosta parhaat, tuottavimmat lähtevät. Määräkin kasvaa, kun lehdistö rummuttaa koko ajan, kuinka paljon paremman elintason perusinsinööri saa esimerkiksi Saksassa: parempi palkka ja pienempi veroaste.

    Jos palataan takaisin näihin kunnallissolmuihin, niin tuokin näyttää pienten kuntien vahvuuden. Kun pääkaupunkiseutu jaetaan pienemmiksi yksiköiksi, on ihmisten helpompi äänestää jaloillaan: asunko Haagan kauppalassa vai Munkkiniemen kaupungissa. Mahdollisuus tehdä huonoja päätöksiä (à la länsimetro) pienenee. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Ilpo Tuovinen kirjoitti 17.1.2011 kello 19:45
  41. Raimo K kirjoitti 17.1.2011 kello 21:43

    Kalle: “Kun pääkaupunkiseutu jaetaan pienemmiksi yksiköiksi, on ihmisten helpompi äänestää jaloillaan”

    Pääkaupunkiseutu on jo pienempi yksikkö – kansainvälisessä vertailussa – esim. Shanghai 19,210,000 tai Singapore, 4,987,600 (36% ulkomaalaisia!) ovat menestyviä kaupunkeja, miten on Haagan kauppalan laita?
    Suomalaisilla tuo maaseututausta on aika lähellä, ja kepulaisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. MIVa kirjoitti 17.1.2011 kello 23:36

    Miten tähän soppaan vaikuttaa joku sääntö, ettei kuntien yhdistämisessä ketään kunnan työntekijää saa potkaista pihalle muutamaan vuoteen? Veronmaksajana mielestäni ihan kumma juttu. Yhdistä nää pääkaupunkiseudun kunnat. niin sulla on tosi reilu hallintoporukka kaiketi viisi vuotta. Missä ne säästöt?
    Pääkaupunkiseudun kaavoitus valtiolle ja samoin muut hankalat jutut. Toki valitusoikeus niissä, mutta niille käsittelyaikoihin lyhyet kestot.
    Lumisotakenraalin ja muiden jutut erilaisista aluekuntavaltuustoista ja osakuntavaltuustoista on mielestäni ihan syvältä. Vaikka pidän itseäni vähän asioita ymmärtävänä, niin en voi käsittää, miksi näitä juttuja pitää koko ajan monimutkaistaa taviksen kannalta? Ymmärrän, että OS:lle ja Teille muille on helppoa ymmärtää ja hallita vaikka kuinka moninkertainen hallinto, mutta musta näitä juttuja pitäisi päinvastoin saada yksinkertaisemmiksi. Jos vaalit menevät liian vaikeaksi, on lopputulos huono. Aku Ankkoja tulee tai osallistuminen vähenee. Periaatteessa tietty porukan koulutus paranee, mutta silti luulen monimutkaistumisen aiheuttavan ongelmia. Ei, minulla ei ole esittää mitään tieteellistä tutkimusta asiasta. Pelkkä 67 vuoden elinaika ja siitä noin 45 vuoden jonkinmoinen kiinnostus politiikkaan ja äänestyksiin.
    Hoitakaa äänestys mahdolliseksi netin kautta luotettavalla tavalla, niin prosentit nousevat huimasti.
    Koska olen vantaalainen, ihmettelen Vantaan herrojen päätöstä liitosasiassa ja aion ottaa siitä selvää, mikäli kykenen. Perusteita haluan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.1.2011 kello 8:27

    MINa:
    Laki viiden vuoden irtisanomissuojasta kuntaliitosten yhteydessä päättyy vuoden 2012 lopussa, eikä siksi koskisi enää Helsingin ja Vantaan kuntaliitosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Liian vanha kirjoitti 18.1.2011 kello 2:51

    “Määräkin kasvaa, kun lehdistö rummuttaa koko ajan, kuinka paljon paremman elintason perusinsinööri saa esimerkiksi Saksassa: parempi palkka ja pienempi veroaste.”

    Kyllä noita lähtijöitä on, mutta on tulijoitakin eli jos 12000 lähtee niin 27000 tulee tilalle(Tilastokeskus 2009).
    Eivätkä nuo lähtijät ole kaikki hyvätuloisia vaan suurin osa on tavallisia duunareita .
    Akateemisesti koulutettuja on ollut viime vuosina n 2000 lähtijöissä, mutta saman verran on muuttanut maahan.(Akava)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Raimo K kirjoitti 18.1.2011 kello 9:23

    Osmo: “Laki viiden vuoden irtisanomissuojasta kuntaliitosten yhteydessä päättyy vuoden 2012 lopussa, eikä siksi koskisi enää Helsingin ja Vantaan kuntaliitosta.”

    Laki koskee vielä vuoden 2013 alusta voimaan tulevia kuntaliitoksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Artturi B kirjoitti 18.1.2011 kello 9:41

    liian vanha:

    Tuo maan vaihto esim verotuksen takia koskee vain alle 0,1 % kansasta.

    Kansojen vaellukset syntyvät köyhimpien huonon kohtelun seurauksena.

    ?!

    Vai olisko sittenkin järkevää sanoa, että mitä suurempi osa kansasta joutuu kärsimään huonosta politiikasta sitä suurempi osa haluaa vaihtaa maisemia. Sitten mitä kalliimmaks tämä vaihtaminen tehdään sitä enemmän jengi voidaan pakottaa kärsimään huonosta politiikasta. Voidaan vaikka rakentaa muuri eli politiikkaa harjoittavien alueiden väliin, jos muu ei auta.

    Tietysti tästä Osmon politiikan piirin laajentamisesta on ihan älytön matka muuriin, mutta periaate on sama. Nostetaan jaloillaan äänestämisen hintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. antti kirjoitti 18.1.2011 kello 10:12

    Kalle: Jos palataan takaisin näihin kunnallissolmuihin, niin tuokin näyttää pienten kuntien vahvuuden

    Kerros Kalle mistä ne säästöt revitään, jos ensi alkuun esim pk seudulle palkataan 50 kaupunginjohtajaa (10 000 e/kk). No, ei varmana metroja rakenneta, vaan 50 kaupungintaloa, a 10 miljoonaa euroa. Ja sen jälkeen 50 eri paikassa mietitään että miten pitää järjestää eläinlääkäripäivystys ja palokunta ja ties mitä. No, kait sitä jotkut tuntee itsensä tärkeiksi kun pääsevät tekemään jonkun Jakomäen nettisivuja ja matkailumainoksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. a_l kirjoitti 18.1.2011 kello 10:53

    Kalle jätit näköjään lukematta, että suurimalla osalle lähdön syy ei ole palkka tai verotus. Turha rummuttaa yhdentekeviä sivuseikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. jussi kirjoitti 18.1.2011 kello 11:24

    Jos teillä siellä metropolissanne kuntien välinen kilpailu ja “sparraus” on luonut hyviä käytäntöjä ja kuntalaisten valinnanmahdollisuuksia, olkaa onnellisia. Meillä Päijät-Hämeessä se aiheuttaa monia hankaluuksia niin kuntalaisille, kuin hallinnolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Tunisia2011, Suomi201X kirjoitti 18.1.2011 kello 13:01

    Nimimerkki “T.” kitettikin kaiken tästä asiasta: suuret yksiköt voivat luoda varmasti enemmän suojaisia työpaikkoja “vihreille” ja muille kokoomuksille, kansalaisille jää sitten vain katkera maksajan osa.

    Rakentakaa ihmeessä siellä Helsingissä motarit ja kadut täyteen kerrostaloja, kyllä te sinne asukkaat saatte haalittua sinne Shangri Laahanne vaikka sitten Romaniasta tai Afrikasta, mutta älkää pakottako suomalaisia veronmaksajia maksamaan näitä teidän houreitanne!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Liian vanha kirjoitti 18.1.2011 kello 14:54

    Vai olisko sittenkin järkevää sanoa, että mitä suurempi osa kansasta joutuu kärsimään huonosta politiikasta sitä suurempi osa haluaa vaihtaa maisemia

    Ei vaan, mitä suuremmalle osalle yhteiskunta ei tuota hyvää niin sitä suurempi osa vaihtaa maata .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. tpyyluoma kirjoitti 18.1.2011 kello 17:09

    Luulin että Saukkosen argumentti Hesarin mielipidesivulla ettei motareita voi muuttaa kaduksi koska Helsingisssä sataa lunta oli outo, mutta kieltämättä tuo että sinne pitää raahata ihmisiä ulkomailta korjaa potin. Mitä seuraavaksi, avaran moottoritiemaiseman mielenterveysvaikutukset? Koskemattoman tienvarren luontoarvot?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Kalle kirjoitti 18.1.2011 kello 20:33

    Antti: “…mistä ne säästöt revitään, jos ensi alkuun esim pk seudulle palkataan 50 kaupunginjohtajaa (10 000 e/kk)…”

    Kannattaa tutustua vähän tarkemmin suurten kuntien organisaatioon. Muutama vuosi sitten Espoossa päivähoidon organisaatio oli kahdeksan portainen! Kotikunnassani se on neliportainen. Liian suuret kunnat vaativat äärimmäisen raskaan byrokratian toimiakseen edes jotenkin.

    En muuten usko, että Haagan kauppalan tai edes Munkkiniemen kaupunginjohtajan palkka alkaa ykkösellä. Pienimpien kuntien johtajat tienaavat reilusti alle 5 000€! Kokonaisuudessaan yksi pieni säästö tulee juuri hallinnon palkkamenoista.

    Suurempi säästö tulee siitä, että kuntalainen voi vaikuttaa suoremmin asioihin soittamalla tutulle valtuutetulle. Sellaisessa tilanteessa pysyy valtuutetuillakin paremmin homma hanskassa. Valtuutettu käyttää omia ja hyvien kavereiden rahoja. Palaute tulee välittömästi.

    Kun byrokratia pystytään pitämään aisoissa, jäävät rakennuskulutkin pienemmiksi. Syrjä-Suomen pömpöösit kunnantalot osoittavat lähinnä, että kuntatalouksissa on vielä vähän aikaa sitten ollut paljon löysää!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Evert The NeveRest kirjoitti 18.1.2011 kello 22:17

    Operaatio Guggenheim viimeistään osoitti, millaista peliä kunnallishallinto on.

    Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mukaan Guggenheim-hanke on suuri arvostuksen osoitus Helsingille ja koko Suomelle.

    Helsinki on luvannut maksaa Guggenheim säätiölle pari miljoonaa euroa, jotta säätiö selvittäisi voisiko säätiä perustaa Guggenheim museon Helsinkiin Helsingin rakentamiin tiloihin.

    Sivuillaan Guggenheim kertoo saaneensa tämän merkillisen toimeksiannon Helsingin kaupungilta:

    “On January 18, 2011, at a news conference held at the City Hall of Helsinki, Mayor Jussi Pajunen announced that the city has commissioned the Solomon R. Guggenheim Foundation to conduct a study exploring the possibility of developing a Guggenheim Museum in Finland.”

    Mitähän Helsingin naapuruskunnat sanovat tällaisesta menosta. Luottamusta se ei ainakaan lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.1.2011 kello 7:53

    Mitä naapurikunnilla voi olla sitä vastaan, että pääkaupunkiseudulle tulee vetovoimainen museo, jonka kustannuksista Helsinki vastaa yksin, taas kerran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. MIVa kirjoitti 18.1.2011 kello 22:45

    Nyt ymmärrän Vantaan vastahangan vielä.
    Kiitos Raimo K:lle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. MIVa kirjoitti 18.1.2011 kello 22:59

    Sorry, tänään kuulin radiosta Vantaan vihreiden edustajan kommentin kaupunginhallituksen päätöksestä, missä he äänestivät enemmistön mukaisesti.
    Olisi pitänyt tietää. Espoosta tulee liian rikas kunta, jos liitos toteutuu. Osmolle vaan kysymys, että niinkö tää homma menee??
    Eli ne verotasaukset kai ainoa toimiva juttu.
    Voi itkevä …..le. Vihreiltä taas kerran oiva ratkaisu asiaan.
    Miksi ei kysytä kuntalaisilta? Annetaan info tärkeimmistä jutuista ja sitten kysytään juu tai ei. Mikä siinä olisi väärin tai huonosti??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Shakeem kirjoitti 19.1.2011 kello 0:21

    Osmo: “Laki viiden vuoden irtisanomissuojasta kuntaliitosten yhteydessä päättyy vuoden 2012 lopussa, eikä siksi koskisi enää Helsingin ja Vantaan kuntaliitosta.”

    Raimo K: “Laki koskee vielä vuoden 2013 alusta voimaan tulevia kuntaliitoksia.”

    Irtisanomissuoja koskee vain pääasiassa perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoitoimen tehtävien uudelleenjärjestelyjä.

    Määräaikaisen lain voimassaoloa on helppo jatkaa. Esimerkiksi laki indeksiehdon rajoittamisesta on ollut voimassa määräaikaisina pätkinä vuodesta 1994.

    Ottaen huomioon tuon kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain tarkoituksen: “luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle”, voisinpa melkein veikata, että lain voimassaoloa jatketaan.

    Vai onko kunta- ja palvelurakenneuudistus kenties onnellisessa päätöksessään vuonna 2013?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.1.2011 kello 7:51

    Tuo SAK:n vfaatimuksesta säädetty irtisanomissuojalaki, joka päättyy siis niin, että se koskee vielä vuoden 2013 alussa voimaan tulevia liitoksia, on suojannut lähinnä akavalaista hallintohenki8lökuntaa. Terveydenhuollon alalla suurimpia päälliköit5ä lukuunottamatrtra, sillä ei ole ollut mitään merkitystä, koska alan työvoimasta on pulaa kaikkialla.
    Yleisen elämänkokemuksen perusteella väittäisin, että lakia ei jatketa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Raimo K kirjoitti 19.1.2011 kello 9:43

    Raimo K: “Laki koskee vielä vuoden 2013 alusta voimaan tulevia kuntaliitoksia.”
    Shakeem: “Irtisanomissuoja koskee vain pääasiassa perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoitoimen tehtävien uudelleenjärjestelyjä.”

    Kuntajakolaki ja siihen liittyvä irtisanomissuoja koskee kaikkia liitoksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. antti kirjoitti 19.1.2011 kello 11:44

    Kallee; Hesari alkuviikosta just vertaili kunnanjohtajien palkkoja, Helsingin kehyskunnissa vaihteli 10 000 molemmin puolin. Lisäksi päälle mahdolliset auto- ja asuntoedut jne.

    Jos noin ajatellaan valtuutetun tuttuutta, niin oletetaan vaikka että Osmo on se tuttu valtuutettu, ja vähän joka asiasta tähän blogiin tulee 10-20 erilaista kannanottoa laidasta laitaan. Miten ihmeessä nyt se oma puhelinsoittosi Osmolle ratkaisevasti vaikuttaisi, kun samaan aikaan Osmo kuulisi 10-20 erilaista mielipidettä?

    Kaupunkien organisaatioista; jos ne on järkevästi rakennettu, ei ylimääräisiä portaita pitäisi tulla. Esim jokaisella johtajalla aina kymmenen alaista, neljällä portaalla hallittaisiin tuhannen työntekijän organisaatiota, kuudella portaalla sataatuhatta, luulisi riittävän Suomen oloissa. Turhaa taas on se että samoja lomakkeita täyttää ja miettii 50 eri ihmistä samanaikaisesti jos yksikin ihminen riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Juuso Koponen kirjoitti 19.1.2011 kello 20:57

    Kuntarakenteesta ja niiden välisestä kilpailusta: Ongelmahan on siinä, että kilpailu vetää vain yhteen suuntaan. Jos esimerkiksi mikä hyvänsä vähintään 500 hengen alue voisi kansanäänestyksellä irtautua yksipuolisesti omaksi kunnakseen, meillä olisi äkkiä muutama kymmenen pk-seudun pientaloalueista muodostettua pikkukuntaa joissa kunnallisveroprosentti ja palvelut olisivat minimissään. Kukaan ei voi kilpailla hyvillä palveluilla, jos myös naapurikuntalaiset voivat hyödyntää niitä. Ja kun kuntien menot kohdistuvat hyvin epätasaisesti, kannattaa kilpailla matalalla veroprosentilla, haalia hyviä veronmaksajia jotka tarvitsevat vähän palveluita ja ulkoistaa sosiaalitapaukset ja työpaikkojen luominen naapureille.

    Ajatusleikkinä voi miettiä, millaiseksi kuntien välinen kilpailu muuttuisi, jos kunnilta vietäisiin verotusoikeus ja rahoitus tulisi valtiolta asukasluvun mukaan. Silloin kilpailtaisiin siitä kenellä on hulppeimmat palvelut, kustannuksista viis. Ei kovin terve malli sekään.

    Kaupunkiseudun sisäinen kuntien kilpailu yleensä perustuu vapaamatkustukseen, mutta kaupunkiseutujen välinen kilpailu ei. Harva käy ainakaan jatkuvasti Tampereelta asti Helsingissä töissä ja viikonloppuisin viihtymässä, saati vaikkapa Oulusta. Niinpä Helsingin ja Tampereen tai Helsingin ja Oulun seutujen kilpailu on terveemmällä pohjalla kuin Helsingin ja Kauniaisten välinen, koska kaupunkiseutujen kilpailussa kunnallisveron lisäksi pitää huomioida myös ne palvelut ja työpaikat.

    ***

    Segregaatiosta: Kari Koskinen on oikeassa siinä, että segregaation torjuntayritykset kaavoituksella luovat markkinahäiriöitä, joita taatusti käytetään arbitraasiin. Silti, kun täydellistä ratkaisua ei ole olemassa, niin mielestäni tämä on asia jonka kanssa täytyy elää ja yrittää miettiä miten efektin saisi minimoitua. Itse ajattelen, että paras tapa olisi, että ”hyvät” ja ”huonot” asuinalueet (eihän tietysti kukaan tarkoituksella huonoja asuinalueita kaavoita, mutta you get the point) olisivat riittävän pieniä ja lähekkäin toisiaan, että niiden asukkaat käyttäisivät samoja kunnallisia palveluita ja että muutenkin lähekkäisten alueiden asukkailla olisi yhteisiä intressejä.

    Esimerkiksi se, että peruskoulussa erilaisista sosioekonomisista taustoista tulevat lapset opiskelevat yhdessä ja tutustuvat erilaisiin ihmisiin on omiaan toimimaan luokkayhteiskuntakehitystä vastaan. Siinä mielessä ymmärrän hieman perussuomalaisten ym. intoa maahanmuuttajakiintiöihin kouluissa: Olisi niin maahanmuuttajien kuin kantasuomalaisten etu, että mamut eivät keskity samoihin kouluihin. Ovatko kiintiöt sitten oikea työkalu, sitä en tiedä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Kjr63 kirjoitti 19.1.2011 kello 21:37

    Vantaalaista kilpailua:

    “VAV-konserni on etsimässä VAV Asumisoikeus Oy:lle uutta omistajaa. Asumisoikeusyhtiön myynnin syynä on halu taata asumisoikeusasuntojen vastikkeiden kohtuullinen taso. Kaupan vahvistuttua asiasta tullaan välittömästi informoimaan kaikkia asukkaita.”

    Mihinkähän hintaan Vantaan kaupunginhallitus myy tämän veromaksajien omaisuuden yksityisille omistajille? 500 euroa/neliö? Mutta eiväthän omistajat saa sitä tietää. Kiinteistökauppa on salainen. Omistajilla ei ole oikeutta tietää, mitä heidän “edustajansa” puuhaavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Juho Laatu kirjoitti 20.1.2011 kello 0:47

    Juuso Koponen kirjoitti: “Ajatusleikkinä voi miettiä, millaiseksi kuntien välinen kilpailu muuttuisi, jos kunnilta vietäisiin verotusoikeus ja rahoitus tulisi valtiolta asukasluvun mukaan. Silloin kilpailtaisiin siitä kenellä on hulppeimmat palvelut, kustannuksista viis. Ei kovin terve malli sekään.”

    Kai tuo malli toimisi ihan ok. Jos hinta olisi kiinteä, kunnat voisivat kilpailla palvelun tasolla, mutta kustannukset pysyisivät vakiona. Voi myös ajatella, että jokin kunta keräisi asukkailtaan vähän enemmän lisäveroina. Paremmat palvelut, mutta korkeampi hinta asukkaille. Ei kai kunnille avointa piikkiä annettaisi.

    Tuo malli voisi olla terveempikin kuin nykyinen. Nyt Helsingin talous on paljon paremmassa kunnossa kuin usimpien pienten kuntien. Mutta asiaa voi tarkastella myös siitä näkökulmasta, että pienet kunnat tuottavat samat peruspalvelut (todennäköisesti) selvästi edullisemmin kuin Helsinki. Valtio ja kansakunta voisi säästää paljon, jos kaikki kunnat toteuttaisivat peruspalvelut nykyisten tehokkaimpien kuntien hintatasolla (tai vähän kalliimmalla). Ehkä suuret kunnat eivät kannata tällaista muutosta, mutta talous kokonaisuudessaan voisi toimia paremmin.

    Kuntien välinen kilpailu olisi tässä mallissa varmaankin huomattavasti maltillisempaa kuin nykyään. Voi olla että moni kunta ei edes yrittäisi kalastella rikkaita tai asukkaita yleisesti tai teollisuutta tai pääkonttoreita. (Valtio voisi asettaa kaavoituksella velvoitteita ottaa teollisuutta vastaan, tai se voisi tarjota porkkanoita, jos tulisi tarvis.)

    Tarjoaako nykyinen kuntien välinen kilpailu jotain etuja valtakunnallisella tasolla? Ehkä jotain yleistä yritteliäisyyttä ja aktiivisuutta ja niiden tuomaa draivia. Ehkä kilpailun tuoma vahva keskittymistaipumus buustaa myös taloutta jossain mielessä (ja haittaa kai myös, vaikkapa ruuhkauttamalla keskukset).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.1.2011 kello 8:00

    Suurin osa Suomen kunnista saa vakiotulot verotasauksen kautta, noin 92 prosenttia keskimääräisistä verotuloista. Ne siis toimivat tuon kilpailumallin mukaan. Siinäkin on ongelmansa: kilpailukeiunona voi olla esimerkikswi vammaisten ja asunnottomien lähettäminen naapurikuntaan, mitä tapahtuu ihan oikeasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Juho Laatu kirjoitti 20.1.2011 kello 12:21

    Kuntien tasatulomalliin voisi hyvin kuulua myös hieman korotettu maksujen taso vammaisille ja muille keskimääräistä kalliimpaa hoitoa vaativille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus