Kaukojäähdytystä

Jokainen on Helsin­gin kan­takaupungis­sa tör­män­nyt auki revit­tyyn katu­un, jos­sa kuopan reunal­la ker­ro­taan, että raken­namme kauko­jäähdy­tysverkkoa. Olin tilaisu­udessa tutus­tua tuo­hon toimintaan.

Kauko­jäähdy­tyk­sen ideana on toimit­taa kestä tal­vet kiin­teistölle kylmää vet­tä, noin kahdek­sanasteista. Tätä kylmyyt­tä voi käyt­tää kytkemäl­lä se vaik­ka koneel­liseen ilmas­toin­ti­in ja jäähdyt­tää tilo­ja, jot­ka muuten läm­peni­sivät liikaa tai sitä voi käyt­tää vaikka­pa kau­pan kylmälait­tei­den lauh­dut­tamiseen, jol­loin niiden hyö­ty­suhde para­nee olen­nais­es­ti ver­rat­tuna siihen, että lauh­dutin olisi jos­sain lämpimis­sä ulkotiloissa.

Jäähdytet­täviä tilo­ja löy­tyy esimerkik­si tietokone­saleista, mut­ta onpa muu­ta­ma asuin­talokin pää­tynyt han­kki­maan kaukokylmää kesän hel­tei­den var­alle. Tai ties mitä viinikel­lare­i­ta niis­sä nyt sit­ten on.

Suurin asi­akas on Stock­mann, joka pait­si viilen­tää Hul­lu­jen Päivien hek­tistä tun­nel­maa myös tukee elin­tarvike­myymälän­sä kylmälaitei­ta kaukojäähdytyksellä.

Kylmyyt­tä tehdään kolmel­la taval­la: ote­taan ilmaisek­si mer­estä sil­loin kun meri on kylmää, siir­retään läm­pöpumpul­la kauko­jäähdy­tyk­sen palu­uvedestä läm­pöä kaukoläm­mön palu­u­veteen sekä tuote­taan kylmyyt­tä viemärive­den tai kaukoläm­mön läm­möstä absorb­tio­jäähdy­tyk­sel­lä. Tämä viimeinen keino on liikaa val­ti­oti­eteil­i­jän fysi­ikantiedoille. Näitä tuotan­to­tapo­ja kom­bi­noidaan sen mukaan, mikä mil­loinkin on edullis­in­ta.  Absorb­tio­ta käytetään eniten kesäl­lä, kun kaukoläm­möstä on yli­tar­jon­taa ja meri läm­min. Keskimäärin hyö­ty­suhde on viisinker­tainen paikalla toteutet­tuun jäähdy­tyk­seen verrattuna

Toimin­nan volyymia kuvan­nee parhait­en se, että Helen myy kauko­jäähdy­tys­tä nyt noin kymmenel­lä miljoon­al­la eurol­la. Tämän­hetki­nen liit­tymis­te­ho on noin 100 MW. Kauko­jäähdy­tys on jo nyt huo­mat­ta­va ener­gian­säästöin­vestoin­ti ja sen poten­ti­aali jatkos­sa on vielä suurem­pi, kun­han suurten mar­ket­tien ohel­la myös pienem­mät kau­pat saadaan alen­ta­maan sen avul­la kylmälait­tei­den­sa sähkölaskua. Viime kesänä pieni viilen­nys olisi var­maan kel­van­nut koton­akin monelle.

Val­tio­val­ta tukee tätä toim­intaa sakkoverol­la, joka syö sen taloudel­lista kan­nat­tavu­ut­ta pahoin. Veron takia kaukokylmästä pumpat­tu läm­pö kan­nat­taisi itse asi­as­sa ajaa mereen sen sijaan, että se hyö­dyn­netään kaukoläm­pönä.  Ter­veisiä vaan sinne val­tio­varain­min­is­ter­iöön! Ener­giavero­jen piti olla hiat­tavero­ja eikä hyötyveroja.

44 vastausta artikkeliin “Kaukojäähdytystä”

  1. Kaukokylmä on fik­su ratkaisu, ja var­masti Hele­nille (siis Helsin­gin kaupungille) oiva rahasam­po noista veroista huoli­mat­ta, monop­o­li­tuote kun on help­po hin­noitel­la sopi­vasti vain vähän nor­maalin kiin­teistöko­htaisen jäähdy­tyk­sen kus­tan­nuk­sia alem­mas, tai niiden tasolle. Parem­minkin tuo moit­ti­masi vero­tus on wind­wall veroa kuin “hyö­tyveroa”, val­tio siinä vain ottaa osan ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta. Mut­ta toki ympäristön kannal­ta kaukokylmä on ehdot­tomasti hyvä ratkaisu.

    Tukhol­mas­sa mon­en tietokone­salin, kau­pan tai muun liikaläm­pöään jäähyt­tävän lauhdeläm­pö ote­taan (oste­taan) tal­teen kaupun­gin kaukoläm­pöverkkoon, Helsingis­sä näin ei halu­ta tehdä. Kaukoläm­pö kun on Helsin­gin Ener­gialle sähköäkin tuot­toisam­paa kau­pat­tavaa. Meil­lä edelleen siis lauhdit­temet hyrrää kaup­po­jen ja tietokone­salien katol­la siirtäen läm­mön harakoille. Mitähän jos te Helsin­gin päät­täjät aset­taisitte nuo ympäristö­tavoit­teet Helenin tuot­to­ja tärkeäm­mik­si, ja patis­taisitte Helenin kehit­tämään jär­jestelmiään niin, että mah­dol­lisim­man moni nyt harakoille lauh­dut­ta­va voisi siirtää hukkaläm­mön helsinkiläis­ten kotien läm­mi­tyk­seen. Kaukoläm­pöverkko kun kat­taa koko kaupun­gin toisin kuin kaukokylmä.

  2. Jos kivi­hi­ilen polt­ta­mi­nen on niin hal­paa että jonkun veron vuok­si ilmainen ener­gia kan­nat­taa mielu­um­min pumpa­ta mereen, vika ei ole kauko­jäähdy­tyk­sen vero­tuk­ses­sa vaan hiilen­polton vero­tuk­ses­sa, jota kan­nat­taisi kiristää niin paljon ettei jäähdy­tyk­sen läm­mön pump­paus mereen enää kannata.

  3. Kan­nat­taa kat­sel­la nordpoolin :

    http://www.nordpoolspot.com/

    ja fin­gridin sivustoja :

    http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi

    ennen kuin edes ryhtyy tykönään ter­mo­dy­nami­ikan ja sähkön­si­ir­ron perussään­töjä mielessään
    miet­timään ja toisik­si agitoimaan.

    On sen ver­ran pitkälle vietyä tiedet­tä yo.
    ole­va, että tuo­hon kenel­läkään tulisi olla
    nokan kop­ut­tamista ja aihet­ta ryhtyä arvostelmaan.

    Vai onko niin, että kansan­taloslisenssit tarvit­se­vat omat laske­mansa niistä laskelmista mitä tekni­ikan insinöörit ovat jo vuosikym­meniä sit­ten taloudel­lis­es­ti toteuttaneet.

  4. KariS, Helsingis­sä nimeno­maan tehdään kaukokylmää uusi­in kone­salei­hin ja samal­la tulee tietenkin hukkaläm­mön hyö­tykäyt­tö. Näin mm. sik­si että se on teknis­es­ti eri­no­mainen ja kus­tan­nuste­hokas ratkaisu. Julk­ista tietoa on uusi kone­sali Uspenkin kat­e­draalin alla, monia muitakin on jo tehty ja uusia tulos­sa. Ruot­salaiset vaan osaa markki­noin­nin. Suo­mi on kone­salille eri­no­mainen sijain­ti siinä kuin Ruot­sikin, on kylmää, maa ei tärise, pölyä on vähän, yhteiskun­ta on vakaa, sähköverkko luotet­ta­va, kalli­oti­la hal­paa ja maa syr­jem­mäl­lä ylipään­sä, voidaan käyt­tää tehokkai­ta keskitet­tyjä läm­mi­tys- ja jäähdy­tys­ratkaisu­ja, jne. Ruotsin vien­ninedis­täjät on tehnyt tästä oikein hyvät markki­noin­ti­ma­te­ri­aalit, mites meillä?

  5. Olisiko­han muuten mah­dol­lista kor­va­ta Hanasaaren voimala isol­la pump­pu­laitok­sel­la joka tuot­taa läm­pöä ja kaukokylmää? Kun tuon ei vält­tämät­tä tarvit­sisi olla edes kauhean kan­nat­ta­va, jos se kor­vaa­va voimala tehdään Vuosaa­reen niin sieltä pitää tehdä Hanasaaren kaukoläm­pöverkkoon kai sato­jen miljoonien kallio­tun­neli, eli tuol­ta investoin­nil­ta vält­tymi­nen olisi säästöä.

    1. Hele­nil­lä kaupungilla on 66 megawatin läm­pöpump­pu jo nyt. Laitok­sen asiantun­ti­joiden mukaan tästä tule­va ener­gia on hei­dän pat­ter­is­tostaan omis­nais­päästöiltään huonoin­ta. (Eivät var­maankaan laske Porin kivi­hi­ilivoimalaa omakseen)

  6. “Jos kivi­hi­ilen polt­ta­mi­nen on niin hal­paa että jonkun veron vuok­si ilmainen ener­gia kan­nat­taa mielu­um­min pumpa­ta mereen, vika ei ole kauko­jäähdy­tyk­sen vero­tuk­ses­sa vaan hiilen­polton vero­tuk­ses­sa, jota kan­nat­taisi kiristää niin paljon ettei jäähdy­tyk­sen läm­mön pump­paus mereen enää kannata.”

    Kun jut­tu ei ole siinä, ettäkö kivi­hi­ilen polt­ta­mi­nen olisi hal­paa, vaan siinä, että veropäätök­sil­lä sähkön­tuotan­non yhtey­dessä syn­tyvän läm­mön käytöstä kaukoläm­pöön tai ‑jäähdy­tyk­seen sakote­taan, pahim­mil­laan niin, että tulee kan­nat­tavam­mak­si puskea läm­möt mereen kuin käyttöön.

  7. On se joo päästöiltään suur­ta kun se on eril­lis­tuotet­tua sähköä. Yleis­es­ti ottean läm­mön eril­lis­tuotan­to ei ole järkevää, mut­ta tässä tapauk­ses­sa yhtälö menee näin uusi voimala + läm­pö­tun­neli > läm­pöpump­pu + päästötön kor­vaa­va sähkön eril­lis­tuotan­to, ja kysymys on siitä kum­min päin tuo nuoli on?

  8. tpyy­lu­o­ma: en tarkoit­tanut ihan tuo­ta, vaan että siel­lä mis­sä ei ole kaukokylmää, siis isoim­mas­sa osas­sa kaupunkia, siel­lä ole­vien kaup­po­jen, atk-salien ym. hukkaläm­pö siir­ret­täisi­in kaukoläm­pöverkkoon paikallis­ten läm­mön­vai­h­timien kaut­ta sen sijaan että kiin­teistöt lauh­dut­taa ne ilmaan. 

    Kaukokylmä on tietysti saman asian parem­pi sovel­lus, mut­ta kun sitä ei ole tar­jol­la kuin keskus­tas­ta Pasi­laan, kaukoläm­pöverkko taas kat­taa koko kaupungin. 

    Nuo tun­nelei­hin sijoitet­ta­vat kone­salit ovat ihan hyvä jut­tu, mut­ta kun Helsingis­sä on paljon ole­mas­sa ole­via tietokone­sale­ja ja etenkin kaup­pakeskit­tymiä (mm. Itäkeskus) kaukokylmän ulkop­uolel­la, niiden hukkaläm­pö voitaisi­in hyö­tykäyt­tää parem­min kaukoläm­pöverkon avulla.

  9. Ruotsin vien­ninedis­täjät on tehnyt tästä oikein hyvät markki­noin­ti­ma­te­ri­aalit, mites meillä?

    Meil­lä on syn­tyessään van­hen­tuneet ja alati väärään suun­taan kiristyvät tietoy­hteiskun­ta­lait, huonos­ti kehite­tyt tietoverkkoy­htey­det, sekä kak­si naa­puri­maa­ta, joista toinen täysin avoimesti ja toinen vain oletet­tavasti mut­ta varsin suurel­la toden­näköisyy­del­lä kuun­telee kaikkea maas­tamme tule­vaa tietoli­iken­net­tä ja jol­ta viral­liset tahot ummis­ta­vat silmänsä.

  10. kak­si naa­puri­maa­ta, joista toinen täysin avoimesti ja toinen vain oletet­tavasti mut­ta varsin suurel­la toden­näköisyy­del­lä kuun­telee kaikkea maas­tamme tule­vaa tietoli­iken­net­tä ja jol­ta viral­liset tahot ummis­ta­vat silmänsä. 

    Suo­mi ei tässä eroa mis­tään muus­ta paikas­ta maail­mas­sa. Tietysti kan­sain­välisen yri­tyk­sen sijoit­taes­sa kone­sale­jaan on var­maan väliä sil­lä, kuka minkäkin rajan takana kuun­telee ja mihin val­tio­jo­htoon itsel­lä on hyvät ja luot­ta­muk­sel­liset suhteet.

    Tulee mieleen se taan­noinen haloo siitä, että Nokia Siemens toimit­ti Irani­in vaal­i­ju­pakan aikaan matka­puhe­lin­verkkoa, jos­sa oli kuun­telumah­dol­lisu­us isovel­jelle. Toim­intoa ei taku­ul­la ollut kehitet­ty Iranin val­tio­ta varten ja vas­taa­va jär­jeste­ly on aivan var­masti käytössä muual­lakin ja muidenkin valmis­ta­jien rak­en­tamis­sa verkois­sa. Mm. Yhdys­val­loista on tiedos­sa, että val­tion tur­val­lisu­use­limil­lä on suo­rat piuhat iso­jen tele­op­er­aat­tor­ei­den verkkoihin.

  11. Seli­tys läm­mön hyö­dyn­tämisen veroille ja huonolle CO2-taseelle: Läm­pöpumput kulut­ta­vat todel­la paljon sähköä (esim. Katri Valan läm­pöpump­pu­laitos on kaupun­gin suurin yksit­täi­nen sähkönkäyt­täjä), peräti sen ver­ran, että kun Helen tuot­taa sähkön­sä pääosin hiilel­lä, alkaa ilmaisenkin läm­mön hiilid­iok­sid­i­tase kään­tyä huonoon suuntaan.

  12. “kun Helen tuot­taa sähkön­sä pääosin hiilel­lä, alkaa ilmaisenkin läm­mön hiilid­iok­sid­i­tase kään­tyä huonoon suuntaan.”

    höpöhöpö

    Helen tuot­taa läm­pön­sä pääosin yhteis­tuotan­nol­la, minkä sakot­ta­mi­nen nyt vain on tyhmää.

    Helenin käyt­tämä pääasialli­nen polt­toaine on maakaa­su, ei hiili.

    Läm­mön ja sähkön yhteis­tuotan­nol­la saadaan ener­gias­ta hyö­tykäyt­töön luokkaa 90 %, sähkön eril­lis­tuotan­nol­la lauh­teel­la jotain 30–40 %.

  13. Ton­ni hiiltä tuot­taa ihan yhtä paljon hiilid­iok­sidia riip­pumat­ta siitä käytetäänkö se yhteis­tuon­tan­tovoimalas­sa vai lauhdevoimalassa.

    Näi­nollen hiilen­polt­toa pitää sakot­taa ihan yhtä kovaa tuotan­to­tavas­ta riip­pumat­ta. Jos yhteis­tuotan­nos­sa hyö­ty­suhde on parem­pi, sel­l­aisen voimalaitok­sen tuot­to on parem­pi tai se voi myy­dä sähköä ja läm­pöä edullisem­min. Hiilen vero­tus­ta per hiili­ton­ni ei sen vuok­si tarvitse muut­taa. Mitä tehokkaam­min voimala toimii, sitä vähem­män veroa on per tuotet­tu energiayksikkö.

    Ja muis­tu­tuk­se­na että myös maakaa­su on fos­si­ili­nen polttoaine.

    1. Näi­nollen hiilen­polt­toa pitää sakot­taa ihan yhtä kovaa tuotan­to­tavas­ta riippumatta.

      Aivan eri­no­mainen aja­tus. Nyt verote­taan enem­män jos tuot­taa samas­ta kivi­hi­il­imäärästä sekä sähköä että läm­pöä ja vähem­män, jos ajaa läm­mön mereen.

  14. T. ”Hiilen vero­tus­ta per hiili­ton­ni ei sen vuok­si tarvitse muuttaa.”

    Onko sel­l­ais­takin? Minä kun olen ollut jäänyt siihen käsi­tyk­seen, että sähkön tuotan­nos­sa hiili on vero­ton­ta ja läm­mön tuotan­nos­sa verol­lista ja sitä verote­taan luovute­tun läm­pöen­er­gian perus­teel­la — ja yhteis­tuotan­toa verote­taan läh­es kuin pelkkää läm­mön tuotan­toa (ker­toimel­la 0,9), vaik­ka ener­giate­hokku­us on per tuotet­tu on aivan toista. 

    http://www.ek.fi/yritysten_energiaopas/fi/energiaverotus/index.php

  15. Osmolle tiedok­si: Katri Walan läm­pöpump­pu, joka on lajis­saan maail­man suurin, tuot­taa 90 MW kaukoläm­pöte­hoa tai vai­h­toe­htois­es­ti 60 MW kauko­jäähdy­tys­te­hoa. Kauko­jäähdy­tyk­sen tuotan­tomenetelmistä (joista muut ovat vapaa­jäähdy­tys merivedel­lä ja absorp­tio, jos­sa yhteis­tuotan­non kesäl­lä muu­toin hukkaan menevä läm­mön ener­gia­sisältö muun­netaan kylmäk­si) tämä on “huonoin” eli eniten päästöjä tuot­ta­va. Muu­ta ener­giaa toki tuote­taan suurem­mil­lakin päästöillä.

  16. Paljonko Helenin kauko­jäähdy­tysverkos­to on tullut/tulee mak­samaan, sisältäen siis koko infran, jota on vuosikaudet rakennettu.

  17. Joa OS:n jut­tu on oikea, niin joku tai jotkut pitäisi viedä saunan taakse. Mil­lä ihmeen perus­teel­la tom­mo­nen vero­la­ki on voitu tehdä/hyväksyä???????
    Kyl­lä olis .……lä töitä.

  18. Onko tosi­aan niin, että vero ei ole hiilid­iok­sidipäästöille, vaan läm­mölle ja sähkö on vielä kaiken päälle verotonta? 

    Kuka täl­laisen sys­teemin on oikein luonut ja mikä sille on oikein ollut perus­teena? Luulisi ole­van päivän­selvää, että ener­giavero­tuk­sen pitäisi olla kohdis­tet­tu hait­toi­hin ja sen jäl­keen antaa jokaisen vali­ta parhaan tavan tehdä rahaa joko tuot­taen ener­giansa niin, ettei syn­ny hait­to­ja tai tuot­ta­mal­la ener­giansa niil­lä haitallisil­la menetelmil­lä mah­dol­lisim­man tehokkaasti verot minimoidakseen.

  19. Samuli Saarel­ma:

    Onko tosi­aan niin, että vero ei ole hiilid­iok­sidipäästöille, vaan läm­mölle ja sähkö on vielä kaiken päälle verotonta?

    hihi­hi­hi… jotenkin liikut­tavaa, että oot ihan shokissa, että poli­itikot ja byrokraatit on tehny hölmöjä päätök­siä. (ja MIVa tietysti kans…)

  20. Art­turi, en ole mitenkään shokissa sen suh­teen, että on tehty ener­gia-asi­as­sa type­r­iä poli­it­tisia päätök­siä. Etenkään asi­as­ta, jon­ka negati­iviset hait­tavaiku­tuk­set ovat globaale­ja, on hyvin help­po tehdä paikallisel­la tasol­la erit­täinkin type­r­iä päätök­siä. Biopolt­toainei­den sub­ven­tiot ovat tästä saman­lainen esimerkki.

    Yleen­sä kuitenkin päätök­sille esitetään jonkin­laiset peruste­lut (eikä siis ihan avoimesti myön­netä olta­van lob­bar­i­ta­ho­jen kumileimasimia). Olin kiinnnos­tunut siitä, minkälaiset peruste­lut tälle päätök­selle on annettu.

    Mitä itse julki­nen vs. yksi­tyi­nen ‑vään­töön tulee, niin olisin varsin kiin­nos­tunut, miten ilmake­hään hiilid­iok­sidin tuprut­tamiselle markki­nat löytäi­sivät “oikean” hin­nan ilman val­tioiden byrokraat­tien apua. Paljonko Helsin­gin hiilivoimalan pitäisi mak­saa nyt hiili­ton­nin polt­tamis­es­ta Tuval­ulle sen riskin lisäämis­es­tä, että 100:n vuo­den kulut­tua Tuvalu on ilmas­to­muu­tok­sen vuok­si kokon­aan meren alla? Onko markki­noil­la jokin val­tioista riip­puma­ton tapa hin­noitel­la tämä?

    1. Suomes­sa oli 1990-luvun puo­liväli­in kat­ta­va hiilid­iok­sidi­vero, joka kos­ki myös sähkön tuotan­toa. Tämä vero ei kuitenkaan sopin­ut lainkaan pohjo­is­maisen sähköpörssin peri­aat­teisi­in, kos­ka muiden maid­en sähköverot oli­vat “koti­maisia” ja mak­set­ti­in kulute­tus­ta sähköstä. Niin­pä tan­skalainen kulut­ta­ja olisi mak­sanut suo­ma­lais­es­ta kivi­hi­il­isähköstä veroa kah­teen ker­taan ja suo­ma­lainen kulut­ta­ja ei olisi mak­sanut tan­skalais­es­ta kivi­hi­il­isähköstä veroa lainkaan. Sik­si säädet­ti­in niin, että sähköstä mak­se­taan sähkövero, joka oli kooltaan kovin sen suu­ru­inen, joka olisi sisäl­tynyt kivi­hi­il­isähkön kivi­hi­ileen. Vas­taavasti sopi­vasti val­i­tut uusi­u­tu­vat ener­gialäh­teet sai­vat palau­tuk­sen sähköveros­ta. Läm­mön tuotan­nos­ta taas piti mak­saa vero polt­toaineen hiilip­i­toisu­u­den mukaan.
      Tämä meni suun­nilleen oikein, kunnes alet­ti­in (alue)politikoida.
      Sähkövero ei ole enää seu­ran­nut suo­raan hiilid­iok­sidi­veroa eivätkä nuo uusi­u­tu­vien palau­tuk­set ole vas­tan­neet sähköveron suu­ru­ut­ta. Turve on saanut eri­tyis­su­osin­nan ja kaupunkien yhdis­te­tyn sähkön ja läm­mön­tuotan­nolle on leiv­ot­tu oma kateusvero ja sit­ten kehitet­ti­in vielä tämä kaukokylmän hyötyvero.
      Kansal­la on sel­l­aiset päät­täjät kuin se valitsee.

  21. Uh, siis kos­ka muis­sa Pohjo­is­mais­sa oli type­rä jär­jeste­ly, niin Suomen piti liit­tyä siihen sen sijaan, että olisi toteutet­tu sys­tee­mi, jos­sa mak­set­taisi­in tosi­aan veroa siitä hiilen polt­tamis­es­ta ja sen jäl­keen sil­lä ener­gial­la saisi jokainen tehdä, mitä huvit­taa. Minus­ta tun­tuu aika lail­la väärältä, että tan­skalainen hiilivoimala tuprut­taa saas­teet tan­skalais­ten niskaan (tai syö tan­skalais­ten kioto-kiin­tiöitä) ja Suomen val­tio sit­ten kerää vero­tu­lot, kun suo­ma­lainen teräste­hdas käyt­tää sen tuote­tun sähkön. Tässä Suomen val­tion insen­ti­iv­inä ei ole lainkaan kan­nus­taa teräste­hdas­ta vähen­tämään sähkönku­lu­tus­taan, kos­ka kerää siitä vero­tu­lot. Sys­tee­mis­sä, jos­sa vero kohdis­tuu tuotan­toon, jokaisel­la maal­la on insen­ti­ivi suit­sia sekä kulu­tus­ta että tuotan­toa. Tuotan­toa sik­si, että Kioto-kiin­tiöt eivät riitä. Kulu­tus­ta sik­si, että siinä val­uu rahaa naa­puri­maid­en kassaan. 

    Kun siis ollaan yhteisil­lä markki­noil­la, niin verosys­teemien olisi myös järkevää olla yht­enäisiä, tämän hyväksyn. Järkev­in­tä olisi se, että sähkön­tuotan­nos­sa Pohjo­is­maat keräi­sivät yhdessä vero­ja “pahoil­ta” tuotan­to­tavoil­ta ja jakaisi­vat rahat sit­ten jotenkin oikeu­den­mukaises­ti (vaik­ka väestö­jen suh­teessa). Läm­pö voisi tietenkin olla edelleen jokaisen itsen­sä verotet­tavis­sa, kos­ka siinä ei olla yhteisil­lä markki­noil­la. Toki tässäkin voidaan huomioi­da sit­ten se, että jos vaikka­pa yhteis­tuotan­nos­sa jo mak­saa sitä sähköön liitet­tyä hiilid­iok­sidi­veroa, niin läm­mön saa sit­ten “ilmaisek­si”. Pelkässä läm­mön tuotan­nos­sa luon­nol­lisin hin­ta hiili­ton­nille olisi tietenkin sama kuin yhteis­po­hjo­is­maisen hiil­isähkön kohdalla. 

    Uusi­u­tu­vien sub­ven­toin­ti taas ei ole eri­tyisen järkevää (ehkä perus­tutkimuk­seen tehtävä yhteiskun­nan sat­saus on tästä poikkeus). Ei ole hai­tan­ton­ta ener­gia­muo­toa. Sik­si ener­gian kulu­tuk­sen vähen­tämisen pitää aina olla kan­nat­tavam­paa kuin se, että vai­hde­taan yksi ener­gia­muo­to toiseen.

    1. Tan­skalainen hiilivoimala saas­tut­taa mei­dän yhteistä ilmake­hää eikä syö mitään Kiotoki­in­tiöitä, kos­ka se kuu­luu päästökauppasektoriin.

  22. Yht­enä ratkaisumal­li­na läm­mön vero­tuk­seen on esitet­ty hukkaläm­pöveroa, jota pitäisi mak­saa, jos läm­pöä ei käytetä hyödyk­si. Kokoomuk­sen San­na Perk­iö teki tästä joskus eduskun­nas­sa aloit­teen, mut­ta ei saanut sitä eten­emään. Jotain tämän kaltaista kan­nat­taisi var­maan selvittää.

    Mon­et teol­lisu­us­laitok­set tuot­ta­vat suuret määrät hukkaläm­pöä, jon­ka voisi hyö­dyn­tää esim. läheisen kaupun­gin kaukoläm­mi­tyk­seen. Mut­ta han­kkeet etenevät kovin jäh­meästi. Toki teol­lisu­us ei halua sotkea pros­esse­jaan, mut­ta eiköhän syn­er­giae­tu­ja löy­ty­isi. Suurin esimerk­ki on tietysti Nes­teen Kilpi­lah­den jalosta­mo, 1000 MW lämpötehoa.

  23. Min­un käsit­tääk­seni Kioton sopimuk­ses­sa sovit­ti­in niin, että maat vähen­tävät jonkun määrän päästöjä vuo­den 1990 tilanteesta. Tämä alen­net­ta­va taso oli se, mitä kut­suin Kioto-kiintiöksi.

    Tämän ne käsit­tääk­seni toteut­ti­vat sit­ten niin, että jakoi­vat (ilmaiseksi/rahaa vas­taan?) kiin­tiön ener­giafir­moilleen, jot­ka sit­ten joko vähen­sivät tuprut­telua kiin­tiön­sä mukaises­ti, vähen­sivät enem­män kuin kiin­tiön­sä ja myivät yli­jääneet muualle tai sit­ten eivät vähen­täneet ja osti­vat tarvit­se­mansa kiin­tiön muilta. 

    Joka tapauk­ses­sa Tan­skan val­ti­ol­la oli siis X määrä hiilikiintiötä. 

    Kor­jatkaa, jos olen väärässä.

    1. Sopi­japuole­na oli EU, joka on jakanut alueen­sa kiin­tiöt päästökau­pan ulkop­uolis­ten sek­to­rien osalta mait­tain, myös Tan­skalle, ja päästökaup­pasek­torin osalta yhteiseen kiintiöön.

  24. Vähän Samulin kuvaile­ma jär­jestelmä onkin ole­mas­sa, EU:n päästökaup­pa. Hyvää sys­teemiä vain on men­ty ronkki­maan eri­laisil­la vapau­tuk­sil­la päästökau­pas­ta, veroratkaisuil­la ja edel­lisiä kom­pen­soivil­la uusil­la vapau­tus- ja veroratkaisuil­la. Läm­mön hyö­tykäytön sakot­ta­mi­nen on yksi havait­tavista lieveilmiöistä.

    1. Rolle on oike­as­sa. Kun päästöoikeuk­sien hin­ta nousee real­is­tiselle tasolle ja voimme luop­ua ener­giaveroista päästökaup­pasek­to­ril­la, koko tämä sotku purkau­tuu. Odot­te­len kieli pitkällä.

  25. Ok, olin siis väärässä. 😉

    Mut­ta palatak­seni alku­peräiseen aiheeseen, niin jos hiiliki­in­tiöistä joutuu jo nyt mak­samaan päästöoikeuk­sis­sa EU:lle, niin mihin hiil­isähkön lisävero­tus­ta (mui­hin ener­gia­muo­toi­hin ver­rat­tuna) enää sit­ten tarvi­taan? Eikö EU:n myymä päästöoikeus vas­taa juuri markki­na-arvoa sille hiilitonnille?

  26. Päästöoikeuk­sien hin­ta on vielä niin alhaal­la, ettei oikein kan­nus­ta vai­h­toe­htoisi­in investoin­tei­hin. Nyt taso on suu­ru­us­lu­okkaa 14 e/tonni. Oikeuk­sia taisi olla jaos­sa liikaa, ainakin joillekin teollisuudenaloille.

    Vuon­na 2013 alka­val­la seu­raaval­la kaudel­la EU:n päästökaup­pa­jär­jestelmä menee parem­paan suun­taan, sil­lä oikeudet ale­taan jakaa sek­tor­e­it­tain (ei mait­tain), ja ener­gia-ala joutuu osta­maan omat oikeuten­sa (huu­tokau­pal­la?). Ei siis enää ilmais­jakoa. Yhteis­tuotan­to on poikkeus, sitä tue­taan vielä ilmaisil­la kiin­tiöil­lä. Mon­et teol­lisu­u­de­nalat saa­vat jatkos­sakin ilmaisia kiin­tiöitä, kos­ka pelätään hiilivuo­toa. Voimalat eivät kuitenkaan karkaa Kiinaan.

  27. Piia J Häkkinen:

    Mon­et teol­lisu­u­de­nalat saa­vat jatkos­sakin ilmaisia kiin­tiöitä, kos­ka pelätään hiilivuo­toa. Voimalat eivät kuitenkaan karkaa Kiinaan.

    Eivät tietenkään voimalat, mut­ta sähköä käyt­tävä teol­lisu­us kyl­läkin entistä kiihtyväl­lä vauhdilla.

    Euroop­palainen yksipuo­li­nen päästökaup­pa on aivan älytön ilmiö, jol­la hiilivuodon takia ei oikeasti vähen­netä CO2-päästöjä. Päästökaup­pa toimisi, jos se olisi globaali, mut­ta nykyi­nen malli vain antaa teol­lisu­udelle yhden lisäsyyn pois­tua Euroopasta.

    Päästökaup­pa on älytön myös sik­si, että se ei suinkaan nos­ta vain päästöjä tuot­ta­van, vaan kaiken (myös päästöt­tömän) sähkön hintaa.

    On esitet­ty malle­ja, jos­sa päästökau­pan hin­tar­a­site kohdis­tet­taisi­in vain saas­tut­tavalle tuotan­nolle, mut­ta se ei kel­paa esimerkik­si tämän blo­gin isän­nälle (aiheesta käyti­in keskustelua viime vuon­na). Vihrei­den tavoit­teena näyt­tää ole­van tehdä kaikesta (myös päästöt­tömästä) ener­gias­ta sietämät­tömän kallista.

    Teol­lisu­udel­la on Mankala-malli, jol­la voidaan tuot­taa omakus­tan­nush­in­taan puh­das­ta sähköä ilman päästökaup­pa­r­a­sitet­ta, mut­ta vihreät MEPit Has­si ja Hau­ta­la yrit­tävät EU:n avul­la tehdä tämän mahdottomaksi.

  28. Piia, eivät kai vai­h­toe­htoiset investoin­nit ole itse­tarkoi­tus. Ne ovat järke­viä, jos ne ovat halvem­pia kuin se hait­ta, mikä niil­lä kor­vat­tavas­ta hiilipäästöstä syn­ty­isi. Tälle taas ei ole oikein muu­ta mit­taa kuin se, mitä poli­itikot suures­sa viisaudessaan Kioto­ssa kiin­tiöille sopi­vat. Jos päästöoikeuk­sien hin­ta on liian alhainen sik­si, että niitä on paljon tar­jol­la, tämä ker­too sen, maail­man poli­itikot eivät pitäneet niistä koitu­vaa hait­taa kovin suurena.

  29. OS: “Mihinkähän sähkö­val­tainen teol­lisu­us Euroopas­ta lähtisi hal­van sähkön perässä?”

    Ara­biemi­raat­tei­hin esimerkik­si, tai Islanti­in joka on Euroop­paa vain teknis­es­ti. Ei ole pelkästään huono asia.

  30. Päästöoikeuk­sien hin­ta on vielä niin alhaal­la, ettei oikein kan­nus­ta vai­h­toe­htoisi­in investoin­tei­hin. Nyt taso on suu­ru­us­lu­okkaa 14 e/tonni. Oikeuk­sia taisi olla jaos­sa liikaa, ainakin joillekin teollisuudenaloille.

    Jos päästöoikeuk­sia ei suo­ranais­es­ti ole jäämässä käyt­tämt­tä (jos­sa tapauk­ses­sa hin­nan kuivt­telisi ole­van vielä lähempänä nol­laa), niin sil­loin­han päästö­jen määrä on yhtä kuin päästöoikeuk­sien määrä, ja lisäverot Suomes­sa, jos ne vähen­tävät kulu­tus­ta tääl­lä, tekevät päästöistä vielä halvem­pia ja run­saampia muual­la — vai olenko ymmärtänyt jotain päästökau­pan perusteista väärin?

    1. Ris­to on ymmärtänyt asian aivan oikein. Päästökaup­pasek­tori­in kohdis­tu­va ener­giavero ei vaiku­ta päästö­jen kokon­ais­määrään mitään.

  31. Pekka, Mankalan malli on käytän­nössä veronkier­toa eli sub­ven­tio. Mikä ei tee siitä vielä sinän­sä automaat­tis­es­ti väärää tai huonoa, mut­ta puhutaan nyt asioista oikeille nimillä.

    1. tpyy­lu­o­ma
      Minä en näe Mankala-mallis­sa mitään veronkier­toa, kos­ka tulo siir­tyy vain verotet­tavak­si seu­raavas­sa yhtiössä. Myön­net­täköön, että siltä osin, kun omis­ta­ja ei ole verov­elvolli­nen (kun­ta) veroa onnis­tu­taan kiertämään, mut­ta kun­nal­lisen yhtiön saa verot­tomak­si myös laina­jär­jeste­lyin, kos­ka kun­ta ei mak­sa veroa myöskään korosta.
      Man­akan Oy:n hal­li­tuyk­sen varapuheenjohtaja

  32. Tämä päästöoikeuk­sien omi­naisu­us niis­sä onkin kaikkein hölmöin, että (sikäli kun olen ymmärtänyt oikein) niiden tar­jon­ta ei jous­ta niiden hin­tata­son mukaan.

    Jos öljyn kysyn­tä (ja siis hin­ta) rom­ah­taa, sau­dit vähen­tävät tuotan­toa. Sen sijaan päästöoikeuk­sien “tuotan­toa” ei ilmeis­es­ti vähen­netä sen mukaan, mitä ne oikeudet mak­sa­vat, vaan jonkin ennal­ta sovi­tun aikataulun mukaan.

    Pelkään pahoin, että niiden tar­jon­ta kyl­lä jous­taa ylöspäin siinä vai­heessa kun hin­ta nousee tarpeek­si korkeak­si. EU:n talouden pelas­t­a­mi­nen on pri­or­i­teet­tilistal­la korkeam­mal­la kuin mikään ympäristö­seik­ka, ja toden­näköis­es­ti hyvästä syys­tä, ainakin EU:n lähtöko­hdista. Ilman toimi­vaa (ja kas­vavaa) talout­ta EU:lla ei ole mah­dol­lisuuk­sia pitää itseään koos­sa eikä näin ollen tehdä esimerkik­si ympäristöpolitiikkaa.

  33. Päästöoikeuk­sien idea on kai siinä, että siten saadaan hiili­ton­nin hin­naksi sama paikas­ta riip­pumat­ta. Toinen syy niiden käyt­töön on siinä, että sopimuk­set ovat sel­l­aisia kuin ovat. Sopimuk­sis­sa tahot lupaa­vat vähen­tää päästön­sä tasolle X, mut­ta eivät tip­paakaan sen alle. Sik­si mis­tään X:n alle menevistä päästövähen­nyk­sistä ei palki­ta ketään. Tämä on tietenkin type­rä läh­estymistapa, kos­ka ei päästöis­sä ole mitään tarkkaa rajaa, johon asti voi tuprut­taa rauhas­sa ja sen jäl­keen onkin yhtäkkiä kyse isos­ta ongelmasta. 

    Mikä olisi vai­h­toe­hto? Globaali vero, joka kos­kee jokaista hiili­ton­nia? Tämä ainakin ratkaisi sen ongel­man, että hiilipäästöjä kan­nat­taisi alen­taa niin alas kuin mah­dol­lista, eikä vain johonkin tiet­tyyn päästöoikeus-rajaan asti. 

    Sen ongel­ma olisi var­maan ainakin siinä, miten tuon veron suu­ru­ud­es­ta sovit­taisi­in. Min­un on vaikea nähdä, että a) asi­as­ta olisi mitenkään mah­dol­lista päästä kon­sek­suk­seen maail­man val­tioiden välil­lä ja b) tämä poli­it­tise­na kom­pro­missi­na sovit­ta­va taso olisi mis­sään tekemi­sis­sä sen kanssa, mikä hiili­ton­nin “oikea” hait­ta on.

  34. Samuli Saarel­ma:

    Päästöoikeuk­sien idea on kai siinä, että siten saadaan hiili­ton­nin hin­naksi sama paikas­ta riippumatta. 

    clip…

    Mikä olisi vai­h­toe­hto? Globaali vero, joka kos­kee jokaista hiilitonnia? 

    Euroop­palainen päästöoikeuskaup­pa ei siis mitenkään saa aikaisek­si hiili­ton­nin hin­taa globaal­isti samaksi. 

    Päästökau­pan ja globaalin veron rin­nas­t­a­mi­nen ei siis toimi.

    Päästökaup­pa rikas­tut­taa vain euroop­palaisia ener­giay­htiöitä ja rikol­lisia (joku kuukausi sit­ten tuli ilmi val­ta­vat päästökaup­paan liit­tyvät ALV-rikok­set ja täl­lä viikol­la mit­ta­vat päästöoikeuk­sien varkaudet)

  35. Osmo:

    Pekka,
    Mihinkähän sähkö­val­tainen teol­lisu­us Euroopas­ta lähtisi hal­van sähkön perässä?

    Ei teol­lisu­us tietenkään tee sijain­tipäätök­siä yhden kus­tan­nustek­i­jän pohjalta. 

    Kun esimerkik­si Kiinas­sa val­taosa kus­tan­nuk­sista on merkit­tävästi Euroop­paa edullisem­pia, Euroopan kohoa­va ener­gian hin­ta on yksi lisä­seik­ka joka kiihdyt­tää teol­lisu­u­den pakoa täältä.

    Ilmeis­es­ti viit­taat siihen aiem­minkin esit­tämääsi väit­teeseen, että Kiinas­sa on Suomea korkeampi sähkön hin­ta teollisuudelle.
    Ei sin­ul­la olisi lähdet­tä väitteellesi?

    En löytänyt 10 min­uutin googleamisel­la ilmaista luotet­tavaa sähkön­hin­tati­las­toa (IEA:lla on 2010 ilmestynyt tutkimus aiheesta, mut­ta se on mak­sulli­nen. En ehtinyt vielä kat­soa löy­tyykö se TKK:n kir­jas­ton sähköi­sistä kokoelmista).

    Mut­ta kun ei tilas­toa löy­tynyt, niin speku­loidaan sit­ten. Val­taosa Kiinan sähköstä tuote­taan kivi­hi­ilel­lä. Kun Kiina on maail­man suurin hiilen kulut­ta­ja voita­neen arvioi­da, että he saa­vat hiilen­sä ostet­tua edullisem­min kuin me. Myöskin muut voimalaitosten kus­tan­nuk­set ovat edullisem­pia, kuin Suomes­sa. Hei­dän hiil­isähköään ei myöskään rasita päästökaup­pa, joten sen tuotan­tokus­tan­nus ei voi olla paljoakaan mei­dän ydin­voimaloidemme kus­tan­nuk­sia suurempi.

    Sähkön hin­ta Kiinas­sa on sään­nöstel­ty, ja paljonko siitä veloite­taan miltäkin teol­lisu­us­laitok­selta on myös politiikkaa.

Vastaa käyttäjälle Samuli Saarelma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.