Unohdetun eliitin puolesta

Helsin­gin val­tu­us­tokok­ouk­sen merkit­tävim­mästä sosi­aalipoli­it­tis­es­ta lin­janve­dos­ta vas­tasi Jus­si Hal­la-aho (PeruS). Hän viitoit­ti nou­datet­tavaa asun­topoli­ti­ikkaa suun­nilleen näin: jos Helsin­ki ei tar­joa hyville veron­mak­sajille riit­tävän houkut­tele­via olo­suhtei­ta ja nämä muut­ta­vat sik­si Espooseen, se on Helsin­gin oma vika. Tarkem­pi sitaat­ti on saatavil­la vas­ta huomen­na. Jat­ka lukemista “Uno­hde­tun eli­itin puolesta”

Kuntien välinen kilpailu raaistuu (3). Mitä pitäisi tehdä?

Olen tul­lut yhä vain vaku­ut­tuneem­mak­si, että peruskun­ta on väärä yksikkö vas­taa­maan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoituk­ses­ta. Pienet kun­nat ovat siihen aivan liian pieniä ja haavoit­tuvia, kaupunkiseuduil­la taas tilanne johtaa rumaan peli­in, jos­sa kaik­ki kär­sivät ja huono-osaiset erityisesti.

Entä jos vero­tu­lot kerät­täisi­in johonkin kaupunkiseudun yhteiseen kas­saan ja jos tuo yhteinen kas­sa olisi vas­tu­us­sa sosi­aali- ja ter­veystoimen menoista? Sil­loin kun­tien ei tarvit­sisi väl­tel­lä kalli­ita, paljon palvelu­ja tarvit­se­via asukkai­ta eikä yrit­tää houkutel­la kepu­likon­stein asukkaik­seen suu­rit­u­loisia veron­mak­sajia tai rajo­jen­sa sisäpuolelle men­estyviä yri­tyk­siä. Jat­ka lukemista “Kun­tien väli­nen kil­pailu raais­tuu (3). Mitä pitäisi tehdä?”

Kuntien välinen kilpailu raaistuu (2)

Per­in­teisessä kaupungis­sa arvokkaim­mat alueet ja kalleim­mat asun­not ovat lähel­lä keskus­taa. Hin­ta las­kee etäisyy­den mukana. Niin kauan kuin tämä oli asianti­la, oli ymmär­ret­tävää, että kaupunkiseu­tu­jen keskuskun­ta, jon­ka väestö oli paljon varakkaam­paa, otti kan­taak­seen merkit­tävän osan yhtei­sistä menoista kehyskun­tien päästessä elämään siiv­el­lä. Lop­putu­lok­sen kannal­ta tämä oli oikeudenmukaista.

Niin­pä Helsin­ki vas­tasi yksin seudun teat­tereista, rak­en­si moot­tori­tien­sä ja ratikkaverkkon­sa oma­l­la rahal­laan, kan­toi vas­tu­un sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta ja asun­not­tomista. Jat­ka lukemista “Kun­tien väli­nen kil­pailu raais­tuu (2)”

Pitäisikö EU:n ilmaista tukensa yksinvaltiaiden vastustajille arabimaissa?

1)      Kyl­lä

Kaikin mokomin, vaik­ka EU:n julk­i­lausumat eivät tai­da tässä paljon painaa. On kuin tor­juisi julk­i­lausumil­la Aus­tralian tulvia.

On vaikea ymmärtää, mik­si teolli­nen glob­al­isaa­tio ei ole levin­nyt Välimeren eteläpuolelle vaan työ­paikat ovat syn­tyneet Aasi­aan. Ne ovat kuitenkin van­ho­ja sivistyskan­so­ja, jois­sa on ainakin ollut toimi­va yhteiskun­nalli­nen rakenne.

Nuo yhteiskun­nat ovat matkalla täy­del­listä tör­mäys­tä. Niis­sä on koh­ta lap­sia enem­män kuin koko EU:ssa, eli pian niiden väk­iluku ylit­täisi EU:n väk­ilu­vun samal­la kun tuotan­nolli­nen poh­ja on heikko. Luon­non­va­ro­ja ei riitä mis­sään tapauk­ses­sa tuolle väestölle, joten kansakun­tien pitäisi elät­tää itsen­sä teol­lisu­udel­la luon­non­va­roil­taan köy­hän Japanin tavoin. Jat­ka lukemista “Pitäisikö EU:n ilmaista tuken­sa yksin­val­ti­aiden vas­tus­ta­jille arabimaissa?”

Kuntien välinen taktikointi raaistuu

Eräs keskeisessä ase­mas­sa ole­va espoolainen vaikut­ta­ja perusteli min­ulle sitä, mik­si on oikein, että Helsin­ki kan­taa suurem­man vas­tu­un asun­not­to­muud­es­ta kuin Espoo suun­nilleen näin: asun­not­toman on luon­te­vam­paa viet­tää aikaansa Hakaniemen torin ympäril­lä kuin jos­sakin espoolaisen omako­tialueen jalka­käytäväl­lä. On myön­net­tävä, että argu­men­tis­sa on jotain perää. Usko olisi kuitenkin vahvem­pi siihen,  että Espoos­sa ajatel­laan vain asun­not­tomien omaa paras­ta, kun hei­dät lähetetään Helsinki­in, jos taloudelli­nen vas­tuu ongel­mas­ta ei siir­ty­isi mukana. Jat­ka lukemista “Kun­tien väli­nen tak­tikoin­ti raaistuu”

Miksi Itämeren lohta saa myydä?

Olen osavas­tu­us­sa siitä, että Suomes­sa saa myy­dä Itämer­estä pyy­dys­tet­tyä kalaa, jon­ka diok­si­inip­i­toisu­udet ylit­tävät EU:n ihmis­ravin­nolle aset­ta­mat rajat.

Olin perus­palve­lu­min­is­teri, kun EU kiristi ruuan norme­ja diok­si­inin osalta. Diok­si­i­ni on Kes­ki-Euroopas­sa paha vit­saus. Tan­skas­sa esimerkik­si äite­jä kehote­taan imet­tämään lap­si­aan mah­dol­lisim­man lyhyen ajan, kos­ka äid­in­maito on niin myrkyl­listä. EU päät­ti lopet­taa kansalais­ten­sa myrkyt­tämisen pane­mal­la ruualle tiukat nor­mit. Suomel­la ei ollut niiden kanssa vaikeuk­sia, pait­si, että Itämeren kalat ylit­tivät rajat reilusti. En ole kemisti, mut­ta olen ymmärtänyt, että saamme kiit­tää tästä sel­l­un kloorivalkaisua.

Hal­li­tus lähet­ti min­ut min­is­terikok­ouk­seen neu­vot­tele­maan asi­as­ta. Vihreä ter­veysmin­is­teri tun­tui parem­mal­ta vai­h­toe­hdol­ta kuin kalas­tuk­ses­ta vas­taa­va min­is­teri Hemilä, joka ei olisi kuitenkaan malt­tanut olla lausumat­ta kiel­let­tyä sanaa ”työl­lisyys”. Kaik­ki veto­si­vat työl­lisyy­teen saadak­seen oma­lle tuotan­nolleen poikkeuk­sia, joten siitä argu­men­tista ei ollut mihinkään. Jat­ka lukemista “Mik­si Itämeren loh­ta saa myydä?”

Pitäisikö lapsilisän olla toimeentulotukinormin sisällä vai sen ulkopuolella?

Joskus 1990-luvun alus­sa toimeen­tu­lotuen laskemis­pe­rustet­ta muutet­ti­in niin, että las­ten nor­mi korotet­ti­in lap­sil­isän ver­ran ja lap­sil­isä las­ket­ti­in tulok­si, joka alen­taa lap­sil­isää. Tämä on sen jäl­keen herät­tänyt jatku­vaa närää, kos­ka kun lap­sil­isää joskus har­voin korote­taan, toimeen­tu­lo­tukiper­heet jäävät ilman tätä koro­tus­ta. Radiouutiset pani­vat parem­mak­si ja sanoi­vat, että jär­jeste­ly merk­it­see, etteivät köy­hät per­heet saa lap­sil­isää lainkaan.

Toimeen­tu­lo­tuki­nor­mi ensim­mäis­es­tä laps­es­ta on 264 euroa kuus­sa, jota siis sadan euron lap­sil­isä vähen­tää niin, että per­he saa toimeen­tu­lo­tukea tosi­asi­as­sa 164 euroa. Olisiko parem­pi, että nor­mi olisi, kuten se oli entisen lasku­ta­van mukaan, 164 euroa, minkä päälle tulisi lap­sil­isä, 100 euroa?

Ainakin YLEn toimit­ta­jan olisi tämä jälkim­mäi­nen tapa helpom­pi hyväksyä. Jat­ka lukemista “Pitäisikö lap­sil­isän olla toimeen­tu­lo­tuki­normin sisäl­lä vai sen ulkopuolella?”

80 000 litraa lisää vettä jokaisella

Hesarin mukaan Grön­lan­nin jää ja lumipeite on viime vuon­na sulanut 530 mil­jardin ton­nin edestä. Jos uuti­nen todel­la tarkoit­taa, että tuon ver­ran vähem­män vet­tä on sitoutunut Grön­lan­ti­in, vet­tä on muo­dos­tunut 80 000 litraa jokaista maail­man asukas­ta kohden. Muiden tek­i­jöi­den pysyessä ennal­laan meren pin­ta olisi nous­sut tuon ansios­ta millin. Jaet­tuna Grön­lan­nin pin­ta-alal­la jääpeite olisi ohen­tunut noin 30 sentillä.

Voisiko Applen strategian kieltää?

Hesarin mukaan Apple aikoo ottaa iPadil­la luet­ta­vat sanomale­hdet oman tilaus­mo­nop­o­lin­sa hal­tu­un. Net­ti­h­e­sarin lukuoikeudet pitäisi ostaa Applelta, joka saman tien pidät­tää tilaus­mak­sus­ta itselleen 30 pros­ent­tia. Samal­la se pitää tilaa­jarek­isterin itsel­lään aikoen var­maankin hyö­tyä tästä kau­pal­lises­sa main­on­nas­sa. Jat­ka lukemista “Voisiko Applen strate­gian kieltää?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.1.2011

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton toimintasuunnitelma

Keskustelti­in paljon täy­den­nys­rak­en­tamis­tavoit­teesta. Viras­to valit­ti, että kaa­vat ovat hyvin työläitä, eikä tavoit­teis­sa ole kovin help­po pysyä. Kaavoituskus­tan­nuk­set ovat var­maankin ker­rosneliötä kohden moninker­taiset uud­is­alueisi­in näh­den, mut­ta suh­teutet­tuna investoin­tien arvoon kaavoitus ei mak­sa mitään. Siitä ei kan­na­ta pih­da­ta. Mut­ta täl­laiseen johtaa lohk­outunut bud­je­toin­ti. Päätet­ti­in kokoomuk­sen aloit­teesta esit­tää, että seu­raaval­la ker­ral­la tiivistyskaavo­jen määrästä tehdään sito­va tavoite. Kir­jelmöi­ti­in myös, että geot­eknisen osaamisen puolel­la alkaa olla pul­lonkaula kaavoituk­ses­sa. Tah­do­taan siis lisää väkeä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 21.1.2011”