Helsingin valtuustokokouksen merkittävimmästä sosiaalipoliittisesta linjanvedosta vastasi Jussi Halla-aho (PeruS). Hän viitoitti noudatettavaa asuntopolitiikkaa suunnilleen näin: jos Helsinki ei tarjoa hyville veronmaksajille riittävän houkuttelevia olosuhteita ja nämä muuttavat siksi Espooseen, se on Helsingin oma vika. Tarkempi sitaatti on saatavilla vasta huomenna. Jatka lukemista “Unohdetun eliitin puolesta”
Kuukausi: tammikuu 2011
Kuntien välinen kilpailu raaistuu (3). Mitä pitäisi tehdä?
Olen tullut yhä vain vakuuttuneemmaksi, että peruskunta on väärä yksikkö vastaamaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta. Pienet kunnat ovat siihen aivan liian pieniä ja haavoittuvia, kaupunkiseuduilla taas tilanne johtaa rumaan peliin, jossa kaikki kärsivät ja huono-osaiset erityisesti.
Entä jos verotulot kerättäisiin johonkin kaupunkiseudun yhteiseen kassaan ja jos tuo yhteinen kassa olisi vastuussa sosiaali- ja terveystoimen menoista? Silloin kuntien ei tarvitsisi vältellä kalliita, paljon palveluja tarvitsevia asukkaita eikä yrittää houkutella kepulikonstein asukkaikseen suurituloisia veronmaksajia tai rajojensa sisäpuolelle menestyviä yrityksiä. Jatka lukemista “Kuntien välinen kilpailu raaistuu (3). Mitä pitäisi tehdä?”
Kuntien välinen kilpailu raaistuu (2)
Perinteisessä kaupungissa arvokkaimmat alueet ja kalleimmat asunnot ovat lähellä keskustaa. Hinta laskee etäisyyden mukana. Niin kauan kuin tämä oli asiantila, oli ymmärrettävää, että kaupunkiseutujen keskuskunta, jonka väestö oli paljon varakkaampaa, otti kantaakseen merkittävän osan yhteisistä menoista kehyskuntien päästessä elämään siivellä. Lopputuloksen kannalta tämä oli oikeudenmukaista.
Niinpä Helsinki vastasi yksin seudun teattereista, rakensi moottoritiensä ja ratikkaverkkonsa omalla rahallaan, kantoi vastuun sosiaalisesta asuntotuotannosta ja asunnottomista. Jatka lukemista “Kuntien välinen kilpailu raaistuu (2)”
Pitäisikö EU:n ilmaista tukensa yksinvaltiaiden vastustajille arabimaissa?
1) Kyllä
Kaikin mokomin, vaikka EU:n julkilausumat eivät taida tässä paljon painaa. On kuin torjuisi julkilausumilla Australian tulvia.
On vaikea ymmärtää, miksi teollinen globalisaatio ei ole levinnyt Välimeren eteläpuolelle vaan työpaikat ovat syntyneet Aasiaan. Ne ovat kuitenkin vanhoja sivistyskansoja, joissa on ainakin ollut toimiva yhteiskunnallinen rakenne.
Nuo yhteiskunnat ovat matkalla täydellistä törmäystä. Niissä on kohta lapsia enemmän kuin koko EU:ssa, eli pian niiden väkiluku ylittäisi EU:n väkiluvun samalla kun tuotannollinen pohja on heikko. Luonnonvaroja ei riitä missään tapauksessa tuolle väestölle, joten kansakuntien pitäisi elättää itsensä teollisuudella luonnonvaroiltaan köyhän Japanin tavoin. Jatka lukemista “Pitäisikö EU:n ilmaista tukensa yksinvaltiaiden vastustajille arabimaissa?”
Kuntien välinen taktikointi raaistuu
Eräs keskeisessä asemassa oleva espoolainen vaikuttaja perusteli minulle sitä, miksi on oikein, että Helsinki kantaa suuremman vastuun asunnottomuudesta kuin Espoo suunnilleen näin: asunnottoman on luontevampaa viettää aikaansa Hakaniemen torin ympärillä kuin jossakin espoolaisen omakotialueen jalkakäytävällä. On myönnettävä, että argumentissa on jotain perää. Usko olisi kuitenkin vahvempi siihen, että Espoossa ajatellaan vain asunnottomien omaa parasta, kun heidät lähetetään Helsinkiin, jos taloudellinen vastuu ongelmasta ei siirtyisi mukana. Jatka lukemista “Kuntien välinen taktikointi raaistuu”
Miksi Itämeren lohta saa myydä?
Olen osavastuussa siitä, että Suomessa saa myydä Itämerestä pyydystettyä kalaa, jonka dioksiinipitoisuudet ylittävät EU:n ihmisravinnolle asettamat rajat.
Olin peruspalveluministeri, kun EU kiristi ruuan normeja dioksiinin osalta. Dioksiini on Keski-Euroopassa paha vitsaus. Tanskassa esimerkiksi äitejä kehotetaan imettämään lapsiaan mahdollisimman lyhyen ajan, koska äidinmaito on niin myrkyllistä. EU päätti lopettaa kansalaistensa myrkyttämisen panemalla ruualle tiukat normit. Suomella ei ollut niiden kanssa vaikeuksia, paitsi, että Itämeren kalat ylittivät rajat reilusti. En ole kemisti, mutta olen ymmärtänyt, että saamme kiittää tästä sellun kloorivalkaisua.
Hallitus lähetti minut ministerikokoukseen neuvottelemaan asiasta. Vihreä terveysministeri tuntui paremmalta vaihtoehdolta kuin kalastuksesta vastaava ministeri Hemilä, joka ei olisi kuitenkaan malttanut olla lausumatta kiellettyä sanaa ”työllisyys”. Kaikki vetosivat työllisyyteen saadakseen omalle tuotannolleen poikkeuksia, joten siitä argumentista ei ollut mihinkään. Jatka lukemista “Miksi Itämeren lohta saa myydä?”
Pitäisikö lapsilisän olla toimeentulotukinormin sisällä vai sen ulkopuolella?
Joskus 1990-luvun alussa toimeentulotuen laskemisperustetta muutettiin niin, että lasten normi korotettiin lapsilisän verran ja lapsilisä laskettiin tuloksi, joka alentaa lapsilisää. Tämä on sen jälkeen herättänyt jatkuvaa närää, koska kun lapsilisää joskus harvoin korotetaan, toimeentulotukiperheet jäävät ilman tätä korotusta. Radiouutiset panivat paremmaksi ja sanoivat, että järjestely merkitsee, etteivät köyhät perheet saa lapsilisää lainkaan.
Toimeentulotukinormi ensimmäisestä lapsesta on 264 euroa kuussa, jota siis sadan euron lapsilisä vähentää niin, että perhe saa toimeentulotukea tosiasiassa 164 euroa. Olisiko parempi, että normi olisi, kuten se oli entisen laskutavan mukaan, 164 euroa, minkä päälle tulisi lapsilisä, 100 euroa?
Ainakin YLEn toimittajan olisi tämä jälkimmäinen tapa helpompi hyväksyä. Jatka lukemista “Pitäisikö lapsilisän olla toimeentulotukinormin sisällä vai sen ulkopuolella?”
80 000 litraa lisää vettä jokaisella
Hesarin mukaan Grönlannin jää ja lumipeite on viime vuonna sulanut 530 miljardin tonnin edestä. Jos uutinen todella tarkoittaa, että tuon verran vähemmän vettä on sitoutunut Grönlantiin, vettä on muodostunut 80 000 litraa jokaista maailman asukasta kohden. Muiden tekijöiden pysyessä ennallaan meren pinta olisi noussut tuon ansiosta millin. Jaettuna Grönlannin pinta-alalla jääpeite olisi ohentunut noin 30 sentillä.
Voisiko Applen strategian kieltää?
Hesarin mukaan Apple aikoo ottaa iPadilla luettavat sanomalehdet oman tilausmonopolinsa haltuun. Nettihesarin lukuoikeudet pitäisi ostaa Applelta, joka saman tien pidättää tilausmaksusta itselleen 30 prosenttia. Samalla se pitää tilaajarekisterin itsellään aikoen varmaankin hyötyä tästä kaupallisessa mainonnassa. Jatka lukemista “Voisiko Applen strategian kieltää?”
Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.1.2011
Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma
Keskusteltiin paljon täydennysrakentamistavoitteesta. Virasto valitti, että kaavat ovat hyvin työläitä, eikä tavoitteissa ole kovin helppo pysyä. Kaavoituskustannukset ovat varmaankin kerrosneliötä kohden moninkertaiset uudisalueisiin nähden, mutta suhteutettuna investointien arvoon kaavoitus ei maksa mitään. Siitä ei kannata pihdata. Mutta tällaiseen johtaa lohkoutunut budjetointi. Päätettiin kokoomuksen aloitteesta esittää, että seuraavalla kerralla tiivistyskaavojen määrästä tehdään sitova tavoite. Kirjelmöitiin myös, että geoteknisen osaamisen puolella alkaa olla pullonkaula kaavoituksessa. Tahdotaan siis lisää väkeä. Jatka lukemista “Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.1.2011”