Verotyöryhmnän kommentointia 4: vuokrasta verovähennys

Käy­dyn keskustelun tulok­se­na olen pää­tynyt siihen, että paras tapa saat­taa vero­tus likip­itäen neu­traa­lik­si asumises­sa on saat­taa vak­i­tuis­es­ta asun­nos­ta mak­set­ta­va vuokra vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoisek­si. Tietääk­seni Eero Heinälu­o­ma on pää­tynyt samalle kan­nalle. Vähen­nys tehtäisi­in pääo­mat­uloverokan­nan mukaan (nyt 28 %) samoista syistä kuin korko­jen verovähen­nyskin. Vähen­tää voisi 70 pros­ent­tia vuokras­ta tai vai­h­toe­htois­es­ti vähen­nyskelvo­ton­ta omavas­tu­u­ta olisi noin kolme euroa neliöltä.  Tämä sik­si, että hoitoku­lut eivät olisi vähen­nyskelpoisia, vaan pelkästään koron osu­us vuokras­sa. Verovähen­nysoikeus otet­taisi­in huomioon asumistue3ssa, kos­ka muuten nämä kak­si tukimuo­toa nousi­si­vat yhdessä sataan pros­ent­ti­in vuokramenoista.

Toinen vai­h­toe­hto olisi tehdä vuokrat­u­loista verot­to­mia, mut­ta tämä näky­isi vuokrata­sos­sa vas­ta vuosien sopeu­tu­misen jäl­keen ja saisi aikaan jatku­vaa jäkä­tys­tä siitä, mik­si rikkai­ta vuokranan­ta­jia suosi­taan. Kansalais­ten mielis­sä val­lit­see yllät­tävän voimakas harhalu­u­lo, että verot koitu­vat sen menoik­si, joka ne muodol­lis­es­ti maksaa.

Tässä mallis­sa tietysti myös asun­to­lain­o­jen korot säi­ly­i­sivät vähen­nyskelpoisi­na. Niihin pitäisi kuitenkin saat­taa jokin ajalli­nen rajoi­tus (15–20 vuot­ta), jot­ta pelkästään sil­lä, että omis­taa asun­non ei saisi oikeut­ta vähen­tää vero­tuk­ses­sa myös lainaa, joka todel­lisu­udessa kohdis­tuu kesämökki­in tai purjeveneeseen.

Tämä esi­tys perus­tuu siihen, että asum­i­nen kat­so­taan sel­l­aisek­si perushyödyk­keek­si, johon kohdis­tu­van pääo­man ei tule olla verotet­tavaa. Samal­la tämä tietysti merk­it­see sen hyväksymistä, että asum­ista kulu­tushyödyk­keenä suosi­taan muun kulu­tuk­sen kustannuksella.

Se, että verotyöryh­mä ei esit­tänyt näin itses­tään selvää ratkaisua, johtuu var­maankin tarpeesta laa­jen­taa veropo­h­jaa eikä kaven­taa sitä. Muodol­lis­es­ti tässä veropo­h­ja kaven­tuu, mut­ta veron­mak­sukyky para­nee.  Syistä, joi­hin palaan myöhem­mis­sä postaukissa, verotyöryh­män esi­tys­tä pitäisi joka tapauk­ses­sa kor­jail­la pieniä ansio­tu­lo­ja saavien kohdal­la. Tuon tarpeen sanel­e­vat korkean asumiskus­tan­nuk­set kasvukeskuk­sis­sa. Vuokra­menoi­hin kohdis­tu­va verovähen­nysoikeus menee kohteeseen­sa tehokkaam­min kuin kaikki­in pien­i­t­u­loisi­in yhtäläis­es­ti kohdis­tu­va veronalen­nus, joten se tulee myös val­tion­taloudelle halvemmaksi.

Aiem­mis­sa keskustelu­o­siois­sa moni vas­tusti asun­to­tu­lon vero­tus­ta, mut­ta kan­nat­ti vuokra­meno­jen vähen­nyskelpoisu­ut­ta tai vuokrat­u­lo­jen verot­to­muut­ta. Rehellisyy­den nimis­sä min­un on san­ot­ta­va, että tämä ehdo­tus on hyvin läheistä sukua asun­to­tu­lon vero­tuk­selle. Asian havain­nol­lis­tamisek­si esitän triv­i­aalin laskelman.

Olete­taan epäre­al­is­tis­es­ti, että kaik­ki asu­vat samankokoi­sis­sa asun­nois­sa, joista pääo­man korkoa mak­se­taan muo­dos­sa tai toises­sa 600 €/kk. ja että pääo­mat­u­lo­jen verokan­ta on jo nos­tet­tu 30 pros­ent­ti­in. Niin­pä joko kaikkia omis­tusasun­nos­sa asu­via verote­taan asun­to­tu­losta 180 eurol­la (vai­h­toe­hto 1) tai kaik­ki vuokral­la asu­vat saisi­vat 180 euron  veronalen­nuk­sen  (vai­h­toe­hto 2) kuus­sa. Olete­taan edelleen, että omis­tusasun­nos­sa asu­via on 75 % ja vuokral­la asu­via 25 %.

Vai­h­toe­hdos­sa 1 val­tio saa lisää tulo­ja niin paljon, että se voi alen­taa kaikkien veroa 135 eurol­la ( = 0,75 x 180 €). Niin­pä net­tomääräis­es­ti omis­tusasu­jat häviäi­sivät 45 euroa ja vuokral­la asu­vat voit­taisi­vat 135 euroa kuussa.

Vai­h­toe­hdos­sa 2 val­tio menet­tää vero­tu­lo­ja niin paljon, että se joutuu nos­ta­maan kaikkien vero­ja 45 eurol­la kuus­sa. Niin­pä omis­tusasu­jat häviävät 45 euroa kuus­sa ja vuokral­la asu­vat voit­ta­vat 135 euroa kuussa.

Kos­ka nämä vai­h­toe­hdot omat samat, niin myös tuo pohd­in­ta laa­jenev­as­ta ja supis­tu­vas­ta veropo­h­jas­ta on liian sup­peana virheellinen.

Ihan samat nämä vai­h­toe­hdot eivät tietysti ole, kos­ka kaik­ki eivät asu saman­lai­sis­sa asun­nois­sa. Todel­lisu­udessa vai­h­toe­hto 2 suosii niitä, jot­ka asu­vat (tuloi­hin­sa näh­den) kalli­isti suh­teessa vai­h­toe­htoon 1. Kuten alus­sa sanoin, ehdo­tus suosii asum­ista muu­ta kulu­tus­ta vas­taan. Lopput5ulokseen vaikut­taa ratkai­sev­asti myös se, mitä vai­h­toe­htoon 1 sisäl­tyvä huo­mat­ta­va vero­jen alen­nus vai­h­toe­hton 2 sisäl­tyvä lievem­pi vero­jen koro­tus ajet­taisi­in sisään veroasteikkoihin.

Todet­takoon verotyöryh­män ehdo­tuk­ses­ta pois­taa korko­jen verovähen­nysoikeus, että asun­to­tu­lon verol­lisu­u­teen ja verovähen­nysoikeu­den säi­lymiseen ver­rat­tuna se suosii min­un­laisiani, asun­to­lainansa jo mak­sanei­ta ja syr­jii asun­tomarkki­noille pyrkiviä nuo­ria. Vuosikym­meni­in ei ole säädet­ty lake­ja, jot­ka oli­si­vat suurten ikälu­okkien etu­jen vas­taisia. (Hyvä me!)

157 vastausta artikkeliin “Verotyöryhmnän kommentointia 4: vuokrasta verovähennys”

  1. Tuon Osmon laskel­man voi ottaa myös siltä kannal­ta, että se todis­taa koti­maisen pääo­maan tärkey­den! 🙂 Suh­tau­tu­mises­sa koti­maiseen pääo­maan on ollut iso ero juuri esimerkik­si Ruot­si­in, mikä näkyy valitet­tavasti elintasossamme.

    Suurten pääomien kannal­ta EU-jäsenyys ratkaisi ongel­man. Ne voidaan ketjut­taa siten, ettö vero­tus on kohtu­ullista. En ole kuul­lut vielä kenenkään ketjut­ta­neen asun­toaan johonkin toiseen EU-maahan.

    Jos halu­taan nopeasti vaikut­taa vuokra-asumisen hin­taan, pois­te­taan per­in­tövero. 🙂 Se tuo välit­tömästi kil­pailua markki­noille, jot­ka esimerkik­si kkotikun­nas­sani ovat täysin yhden monop­o­lin hallussa. 🙁 

    Per­in­tövero on veroa jo ker­taalleen verote­tus­ta omaisu­ud­es­ta! Nyt sitä mak­sa­vat vain me keski­t­u­loiset ja pieniä per­in­töjä saa­vat. Suuret omaisu­udet ovat jo muual­la EU:ssa ja pienet on jostain syys­tä vapautet­tu verosta.

  2. Ensin val­i­taan tietois­es­ti epäre­al­isti­nen ver­tailu, ja sit­ten sen perus­teel­la tehdään päätelmät miten vero­tus­ta pitäisi muut­taa. Jotenkin ei mene jakelu­un tämä vihreä logiikka.

    600 e/kk korkomenoi­hin vas­taisi jotain 500 000 euron asun­to­lainaa (480 000 * 0.015 /12 = 600). Osmole kotiläksyt: Laske esimerk­ki uusik­si. Tai ker­ro mis­tä saa puolen miljoo­nan euron käm­pän vuokralle 600 e/kk.

  3. Siis het­ki­nen. Nythän kai kaik­ki ovat sitä mieltä, että asun­to­lain­o­jen verovähen­nys on ollut huono asia, kos­ka siitä seu­ran­nut mak­sukyvyn nousu on men­nyt suo­raan asun­to­jen hin­toi­hin, joten asun­non osta­ja ei ole todel­lisu­udessa siitä mitään hyö­tynyt. Se verovähen­nys vaan on sel­l­ainen, jota on vaikeaa pois­taa kun se ker­ran on sys­teemi­in tehty.

    Nyt sit­ten ehdo­tat, että vas­taa­va mekanis­mi tehtäisi­in myös vuokra-asumiseen? Eli nos­te­taan vuokral­la asu­jien mak­sukykyä verovähen­nyk­sel­lä. Kuinka­han mah­taisi tässä sit­ten käy­dä? Vuokranan­ta­jat ainakin oli­si­vat kiitol­lisia. Mut­ta hehän edus­ta­vat juuri niitä suuria ikälu­okkia, joiden etu on ollut viime vuodet päätös­ten­teois­sa ensisi­jal­la (hyvä te!)

  4. Muuten oikein hyvä, mut­ta sem­moinen nurkka­p­a­tri­oot­ti­nen pieni huoli. Sovi­taan että keskimääräi­nen helsinkiläi­nen vuokralainen mak­saa 5 000 euroa vuodessa vuokraa. 70% tuos­ta on 3 500, jos­ta 28% on noin 1 000 euroa. En muista, mut­ta olisiko Helsingis­sä 200 000 vuokral­la asu­jaa, eli tuo on 200 miljoon­aa euroa. Jos noin puo­let tästä kohdis­tuu kun­nal­lisveroon niin tuo on 100 miljoo­nan euron vero­tu­lo­jen vähen­nys Helsin­gin kaupungille. Vai mitä tämä nyt menisi?

  5. ei,ei,ei ja ei.

    ei kiitos enää yhtään tukia tänne suomeen.
    pois­takaa asteit­tain se asun­to­lain­o­jen korkovähennys,niin se on siinä.

    suo­mi ei kestä tässä tilanteessa enää lisää mitään tukia-päinvastoin.

  6. Osmo:

    Käy­dyn keskustelun tulok­se­na olen pää­tynyt siihen, että paras tapa saat­taa vero­tus likip­itäen neu­traa­lik­si asumises­sa on saat­taa vak­i­tuis­es­ta asun­nos­ta mak­set­ta­va vuokra vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoisek­si. Tietääk­seni Eero Heinälu­o­ma on pää­tynyt samalle kannalle.

    Sit­ten Heinälu­o­ma on muut­tanut mieltään. Vielä mar­rasku­us­sa Ylen Pasi­lan par­la­men­tis­sa hän ehdot­ti vuokranan­ta­jien vero­tuk­sen keven­tämistä, käyt­täen esimerkkinä Brys­selin hal­paa vuokra-asun­to­tar­jon­taa ja sikäläistä vuokrat­u­lo­jen läh­es verottomuutta.

    Lähde:
    http://yle.fi/alueet/helsinki/pasilan_parlamentti/2010/11/heinaluoma_vuokranantajien_verotusta_kevennettava_2179180.html

  7. Hienoa että jatkat näitä pohd­in­to­ja. Tuo vuokra­menon vähen­nysoikeus korkovähen­nys­tä vas­taaval­la taval­la toteut­taisi asum­is­muo­to­jen neu­traalin kohtelun — eli niin kuin vih­jaat: se olisi tapa toteut­taa asun­to­tu­lon vero­tus ilman yhtä kamalaa poli­it­tista protes­tia. Se yhdessä van­han korkovähen­nyk­sen kanssa säi­lyt­täisi sikäli kuin minä ymmär­rän myös omis­tusasu­jan rahoi­tus­muo­to­jen neutraaliuden. 

    Fiskaalis­es­ta ja resurssien allokaa­tion näkökul­mas­ta se edel­lyt­täisi asumiseen kohdis­tu­van kiin­teistöveron reipas­ta nos­toa, ja tässä kai tuon ehdo­tuk­sen suurin poli­it­ti­nen ongel­ma piilee. Vero­jär­jestelmämme vääristää jo nyt todel­la reip­paasti sijoi­tus­päätöstä asun­to- ja yri­tys­var­al­lisu­u­den välil­lä ja tuo vääristymä tietysti vain kär­jisty­isi ellei asumiseen kohdis­tu­vaa kiin­teistövero­tus­ta korotettaisi. 

    Minus­takin tuol­lainen lop­putu­los olisi kuitenkin paran­nus suh­teessa nykytilaan. 

    Joten paper­il­la se olisi aika lin­jakas ratkaisu. Minkähän vuok­si se ei saanut enem­män huomio­ta verotyöryh­män työssä? Olisiko siinä sudenkuop­pia joi­ta ei heti tule ajatelleek­si? Vuokralaisel­la olisi kaiketi kan­nustin pitää huoli siitä että vuokra tulee verot­ta­jan tietoon, joten pimeän vuokran jär­jeste­lyt ainakin var­maan vähenisivät. 

    Kuten toteat, nykyi­nen korkovähen­nys tietysti vuo­taa kaiken­laisi­in mui­hin verot­ta­mat­tomi­in sijoi­tusko­hteisi­in kuten kesämökkei­hin, pur­jeveneisi­in ja arvo­huonekalui­hin. Syn­ty­isikö vuokrat­u­lon vähen­nysoikeudessa saman­lainen vuo­to: vuokranan­ta­jal­la ja vuokralaisel­la olisi kai kan­nustin tunkea pääo­makus­tan­nuk­sen puolelle kaiken­laista kallista pore­al­las­ta ja talvipu­u­tarhaa, jon­ka menot vuokranan­ta­ja vähen­täisi ja joka tulisi osak­si vähen­nyskelpoista vuokraa eli osak­si muiden veron­mak­sajien kus­tan­net­tavak­si. Tämä kai pitäisi jotenkin estää, mut­ta voisi olla hallinnol­lis­es­ti kallista. Tätä pitäisi pohtia enemmän.

  8. Vuokra­menon vähen­nys olisi monel­la taval­la fik­su aja­tus. Se sta­biloisi markki­naa hal­li­tusti use­am­man vuo­den aikana. Kun asum­is­muo­to­jen keskinäi­nen vero­tuk­selli­nen neu­trali­teet­ti lisääntyisi,järjestely mah­dol­lis­es­ti myös sta­biloisi asuntomarkkinaa. 

    Se antaisi myös mah­dol­lisu­u­den hajaut­taa suo­ma­lais­ten säästöjä yli ajan muuhun kuin seini­in. Nythän lei­jo­nanosa säästöistä on asun­nois­sa ja tar­joaa siis nautin­taoikeu­den vain asumiseen. Esimerkik­si asum­isuraansa aloit­ta­va voisi aidosti miet­tiä vai­h­toe­htoa, jos­sa säästää omis­tusasun­non prospek­ti­ivisen menon ja vuokran ero­tuk­sen esim. arvopa­perei­hin. Jär­jeste­ly siis saat­taisi myös muut­taa “säästämisen tra­di­tioi­ta” tasapainoisemmiksi. 

    Suo­ma­lainen asun­to­var­al­lisu­us on suu­ru­us­lu­okkamielessä arvoltaan noin 400–500 mil­jar­dia euroa. Se on iso pot­ti vain seini­in sijoitet­tuna. Jos vähen­nyk­sen mah­dol­lis­ta­man lisään­tyvän “muualle” ‑säästämisen kaut­ta vaik­ka 20 seu­raa­van vuo­den aikana osakkeisi­in tms. kanavoi­tu­isi hal­li­tusti ja asteit­tain yksi­ty­is­ra­haa vaik­ka 15% tuos­ta (0.75% vuodessa), se olisi kokon­aisuute­na 75 mil­jar­dia, joka on ver­tailun vuok­si vaikka­pa yli kaksinker­tainen pääo­ma suh­teessa suurimpi­en yksit­täis­ten eläke­vaku­ut­ta­jien täl­lä het­kel­lä hallinnoimi­in varoihin. 

    Ihmis­ten lik­vid­it varat ja sitä kaut­ta elämän yllä­tys­ten riskin­si­eto kas­vaisi­vat. Toisaal­ta tuo lisäisi yri­tys­ten rahoi­tuskanavia koti­maas­ta ja koti­maista omis­tus­ta, kun koti­mainen osakeomis­tus lisääntyisi. 

    Taval­laan siis tulok­se­na saat­taisi olla aidosti hajautet­tu ja kohtu­ullisen demokraat­ti­nen “kansan­vaku­u­tus”. Liikku­vu­us työ­markki­nas­sa lisään­ty­isi, kun väli­aikainen vuokraami­nen ilman oman asun­non myyn­tiä helpottuisi. 

    Kun vuokraami­nen nousisi “aidok­si” vai­h­toe­hdok­si ja osa säästöistä ohjau­tu­isi muualle kuin asun­toi­hin, jär­jeste­ly saat­taisi myös maltil­lis­taa asun­to­jen hin­to­jen nousua. Nythän korkeat hin­nat hyödyt­tävät lähin­nä vain pankke­ja, kos­ka korkokate kehit­tyy posi­ti­ivis­es­ti lainapääo­man funk­tiona ja asut­ta­va on.

  9. Pelkään pahoin, että täl­läi­nen verovähen­nys real­isoi­tu­isi varakkaan omis­ta­jalu­okan (por­var­it) tasku­un. Täl­löin on kiusaus sor­tua yli­hin­taisi­in vuokra­sopimuk­si­in, kun vuokran­mak­sukyky psykol­o­gis­es­ti kasvaa.

    Mielestäni korkovähen­nysoikeut­ta ei tulisi myön­tää ollenkaan uusille lainan­ot­ta­jille! Uud­is­as­un­to­tuotan­toa tulisi tukea muul­la tavoin. Epä­tasa-arvois­tavia etu­ja ei tule jakaa tasa-arvoisu­u­den nimis­sä. Tietysti uudet lainan­ot­ta­jat har­mit­tel­e­vat, että naa­purin vuosi sit­ten ostet­tu talo on saanut “korko­tukea” ja oma mök­ki ei. Toisaal­ta talon myyjä ei voi “perustel­la” korkeaa pyyn­töään korkotuella. 

    Uusille lainan­ot­ta­jille korkovähen­nysoikeu­den totaalipois­to ei aiheut­taisi totaa­likri­isiä, sil­lä aina voi ostaa oman mak­sukyvyn mukaisen asunnon! 

    Minus­ta tun­tuu, että vero­tuk­sen korkea pro­gres­sio on pitkälti silmän­lumet­ta. Suomes­sa on tehty paljon myös vaikeam­min hah­motet­tavia tulon­si­ir­to­ja niille, joil­la jo on kaikkea. Vihervesan papan 12 asun­to-osaket­ta tuot­ta­vat aikanaan muhkean potin.

    Mielestäni tulisi luo­da laadukkai­ta vuokra-asun­toaluei­ta varmis­ta­mal­la, että ongel­maryh­mät eivät pääse pilaa­maan alueen mainet­ta. Tämä varmis­tet­taisi­in korkeal­la taku­u­vuokral­la. Esimerkik­si 3000 euron taku­u­vuokra pitää huolen vuokralaisen korkeas­ta asun­non­hoit­o­moraal­ista ja lisäk­si pitää häiriköt loitol­la. Suuri syy omis­tusasumiseen on keskilu­okan tur­val­lisu­ushakuisu­us. Sosi­aal­i­toimis­to­jen asum­is­tukipoli­ti­ikkaa voisi ruka­ta ja peru­sosaa korottaa. 

    Veropo­h­jan yksinker­tais­t­a­mi­nen ja turhien vähen­nys­ten kar­simisen olta­va primääri­tavoite seu­raaval­la kaudel­la! Parhait­en vuokra-asu­jaa tue­taan alen­ta­mal­la alem­man keskilu­okan vero­tus­ta. Suo­ra vuokra-asumisen tukem­i­nen johtaa resurssien tuh­lauk­seen. Mielestäni perus­tur­van korot­ta­mi­nen ja sosi­aal­i­tur­van tilkkutäkin purkami­nen parem­pi keino kuin liian suuri suo­ra vuokratuki. 

    Osmo voisi ottaa kan­taa asum­is­tu­lon verot­tamiseen korkeal­la kiin­teistöverol­la? Siir­ty­isikö kiin­teistöveron koro­tus täy­del­lä pain­ol­laan myös vuokri­in? Epäilen, ettei siir­ty­isi nykyisel­lä vuokrata­sol­la… Nimeno­maan val­tion tulisi puut­tua yksiöi­den käyt­töön korkean vuokrata­son sijoi­tusasun­toina. Tuo­ta hyö­tyä tulisi laskea jol­lain keinol­la. Se olisi vuokralaisen ja yhteiskun­nan etu. Niiden vuokrata­so yliopis­tokaupungeis­sa aivan hävytön yksi­ty­isil­lä markki­noil­la. Kun­nal­liselta puolelta yksiöitä ei ole help­po löytää. Laadukkaiden yhteiskun­nan omis­tamien yksiöi­den rak­en­tamista tulisi lisätä.

  10. Oleel­lista olisi var­maan toisaal­ta ajaa vuokra-asum­i­nen veroneu­traa­lik­si asum­is­muodok­si omis­tusasumiseen näh­den ja toisaal­ta hal­li­tusti, markki­natas­apain­oon vaikut­ta­mat­ta hajaut­taa suo­ma­lais­ten asun­tokeskeisiä omistuksia. 

    Toisaal­ta ei var­masti ole suo­tavaa että hin­nat tai vuokrat heilah­ta­vat nopeasti kun uusi vähennnys tulee lainvoimaiseksi. 

    Nopeasti ajatellen markkinareak­tio voitaisi­in min­i­moi­da joko asteit­tain nou­se­val­la vähen­nyk­sel­lä tai sit­ten vähen­nysoikeudel­la pääo­mat­u­losta. Käytän­nössä jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa säästöt pitäisi ensin säästää ennenkuin vähen­nyk­sen saa. Sil­loin vähen­nyken kasvu vas­taisi omis­tusasu­jal­la tilan­net­ta jos­sa omis­tusasu­jan asumisku­lut vähenevät, kun asun­toa mak­se­taan (ja asun­to­tu­lo kasvaa). 

    “Vuokrare­itin” valin­neel­la tämä käytän­nössä tarkoit­taisi säästämistä johonkin muuhun omaisu­us­la­ji­in. Kun tulo­ja aikanaan saisi, oli­si­vat ne vuokraan asti vähennyskelpoisia.

    Pääo­mat­u­losta vähen­tämisel­lä olisi(vuokralaisen) säästämistä insen­tivoi­va vaiku­tus. Lisäk­si sen kus­tan­nus­vaiku­tus (verot­ta­jalle) lyhyel­lä tähtäimel­lä olisi hyvin pieni, kos­ka erit­täin har­val­la vuokralaisel­la on pääomatuloja.

  11. Kaikkien suo­ma­lais­ten pitää asua josskin, joko vuokral­la tai omis­tusasun­nos­sa. Jos tarkoi­tus on keven­tää kaikkien vero­tus­ta jol­lain tietyl­lä määräl­lä, eikö voisi harki­ta myös vai­h­toe­htoa, että uno­hde­taan kaik­ki nämä vähen­nyk­set ja alen­netaan vero­ja yleis­es­ti vas­taaval­la sum­mal­la. Syy: vero­tus­ta kan­nat­taa yksinker­tais­taa ja selkiyt­tää siel­lä mis­sä voi.

    Vai oliko ehkä tuo mainit­tu kasvukeskusten asumisen tukem­i­nen tärkeää? Asun­to­jen tar­jon­ta­han kasvukeskuk­sis­sa on aika rajat­tua, joten tuki voi men­nä myös hintoihin.

  12. Var­ti­ainen, ei siitä kan­na­ta stres­sa­ta että tuo verovähen­nys val­uu johonkin pore­am­meisi­in, jotain aukko­ja on aina. Olen IT-ihmi­nen enkä ekon­o­misti ja meil­läpäin on jo aikaa sit­ten hyväksyt­ty se että jokaisen ohjel­man voi kir­joit­taa yhden riv­in lyhyem­min ja että jokaisel­la riv­il­lä on bugi, eli minkä tahansa ohjel­man voi kir­joit­taa yhdel­lä riv­il­lä kood­ia ja siinä on bugi. 🙂

    Mie­lenki­in­toinen huo­nio tuo että jär­jeste­ly kan­nus­taa ilmoit­ta­maan vuokransa oikein. Kan­nus­taisi var­maan myös ilmoit­ta­maan vuokralaisen oikein.

  13. Yksinker­tais­in­ta on nyt vaan pois­taa se asun­to­lain­o­jen korke­jen vähen­nysoikeus. Sil­lä eri asum­is­muodot saadaan vero­tuk­sen suh­teen neutraaliksi. 

    Tuo Osmon postaus “laskelm­i­neen” osoit­taa oikestaan vain sen, kuin­ka kauhean kaukana todel­lisu­ud­es­ta nämä päät­täjämme ja sell­sik­si halu­a­vat elävätkään. Koete­taan miel­lyt­tää kaikkia, ja sen var­jol­la luo­daan aivan käsit­tämät­tömiä tuki‑, vähen­nys- ja mui­ta byrokra­ti­avi­idakoit mut­ta ei kor­ja­ta itse asiaa. 

    Aiem­min jo toin esi­in sen, että asumiskus­tan­nuk­sia saataisin parhait­en kohtu­ullis­tet­tua asun­to­jen hin­to­jen nousun pysäyt­tämisel­lä. Jos tavoite siis on tur­va­ta yksi hyvän elämän perusedel­ly­tys, kohtu­uhin­tainen asum­i­nen, joko vuokral­la tai omis­te­tus­sa asun­nos­sa, niin tuol­laisen ppo­hdin­nan sijaan pitäisi keskit­tyä pois­ta­maan niitä syitä joiden vuok­si asun­not ovat niin kalliita.

    Meille isoille ikälu­okille taitaa olla todel­lakin mah­do­ton­ta päät­tää jostain joka koi­tu­isi vas­ta tule­vien ikäpolvien hyväksi.

  14. Mitä tekee Aimo Asukas? Tässä pelk­istet­ty esimerkki:

    Aimo perus­taa per­heen­sä kanssa yri­tyk­sen ja siirtää asun­non osak­keet yritykselle.

    Sen jäl­keen hän ryhtyy yri­tyk­sen asun­non vuokralaiseksi. 

    Kos­ka Aimo Asukas voi tehdä tehdä vuokra­menos­ta verovähen­nyk­sen, vuokraa kan­nat­taa periä/maksaa niin paljon kuin sielu ja fir­man kir­japi­to sietää.

    Aimo per­heyri­tys voi lukea mak­se­tut yhtiö­vastik­keet ja muut asun­nos­ta ja sen ehos­tuk­ses­ta ym. koitu­vat menot eduk­seen kir­jan­pidos­sa ja fir­man taloudenpidossa. 

    Täl­lä taval­la Aimo Asukas per­hei­neen mak­si­moi etun­sa sekä vuokralaise­na että asun­non omis­ta­van fir­man omistajana.

  15. Teo­reet­tises­sa maail­mas­sa esi­tys voisi toimia.

    Oike­as­sa maailmassa?

    Ensin­näkin suurin osa mak­saa vuokransa jol­lakin yhteiskun­nan tuel­la osit­tain tai kokonaan.

    Toisek­seen vuokrahin­nan muo­dos­tus menee niin että kaik­ki mitä vaan saadaan laite­taan vuokran hin­naksi, ei jotain teo­reet­tis­es­ti las­ket­tua hintaa.

    Kol­man­nek­si, tuo­han tarkoit­taisi sitä että ihmiset meni­sivät asumaan toisil­taan vuokraami­in asun­toi­hin, ja vuokravähen­nyk­sen lisäk­si saisi­vat vähen­nyk­sen vuokrat­u­lois­taan ‘asun­to­lainas­ta’ jol­la ovat osta­neet käm­pän oma­lle vuokralaiselleen.

    Asi­at kan­nat­taa pitää yksinker­taisi­na, kos­ka asi­at ovat aika yksinkertaisia.

  16. Mis­tä tulee muuten kuvitel­ma, että neu­traal­isu­us vero­tuk­ses­sa olisi jotain ei-poli­it­tista. Mikä ihmeen hinku on tehdä vuokra-asumis­es­ta ja omis­tusasumis­es­ta “neu­traale­ja”. Omis­t­a­mi­nen on omis­tamista ja sijoit­ta­mi­nen on sijoit­tamista. Ei ole ole­mas­sa muu­ta taloustiedet­tä näköjään kuin poli­it­ti­nen taloustiede.

  17. @nos

    naulankan­taan.

    Nämä viher­va­surei­den verolin­jauk­set ovat todel­la kuvit­teel­lis­es­ta maail­mas­ta mis­sä kaik­ki toimisi kuten eloku­vis­sa, neu­vos­toli­it­to­lais­sa eloku­vis­sa nimittäin.

  18. Nosia komp­paisin. Ei “veroneu­traal­ius” ole itseis­ar­vo. Vero­tuk­sel­la yhteiskun­taa ohjataan suun­taan, joka lain­säätäjästä tun­tuu toivottavalta.

    Itse liputan, luon­nol­lis­es­ti, omis­tusasumisen ja sen vero­tuk­sel­lisen suosimisen puoles­ta. Syitä tähän on usei­ta: kansa juur­tuu paikalleen, pitää huol­ta kodis­taan ja ympäristöstään sekä oppii, eri­tyis­es­ti pien­taloa­sumises­sa, käden taito­ja. Nämä johta­vat moraalis­es­ti korkeampi­ta­soiseen, man­puo­lus­tus­tah­toisem­paan ja ‑kykyisem­pään kansaan. Vuokra-asumises­sa oppii sen sijaan työn­tämään ongel­mat tois­t­en niskoille eikä vah­vaa sidet­tä omaan koti­tan­tereeseen synny.

  19. Asun­to­tu­lo on lähin­nä fik­ti­ivi­nen tun­nus­luku. Reaal­i­maail­man kanssa sil­lä ei ole mitään tekemistä.

    Mitä jos asun­to­jen hinnat/arvot laske­vat. Onko se asuntomenoa?

    Olete­taan, että ostan auton ja naa­puri ei osta autoa, vaan vuokraa auton.

    Saanko minä auton omis­ta­jana auton­o­mis­ta­jat­u­loa? Entä naa­puri? Kär­si­ikö hän, kun hänel­lä on leasing-auto.

    Entä naa­purin naa­puri, jol­la on fir­man city-maasturi?

    En käsitä enkä jäsen­nä tätä koko käsitesekamelskaa.

  20. AAA+++ reit­taus käsit­tämyyk­sien ymmärtämättömille.

    Ei vero­tus­ratkaisut tai yleen­säkään laki­ratkaisut voi olla sel­l­aisia, joi­ta ihmiset eivät ymmärrä.

    Asun­to­tu­lo meil­lä oli jo, ja se hylät­ti­in viimein.

    Nyt Soin­in­vaara kek­sii uusia vero­ja joi­ta on vielä vaikeampi ymmärtää.

    ROKROK Vihreät!

    Toiv­ot­tavasti ette ole hal­li­tuk­ses­sa. Sen ver­ran käsit­tämät­tömiä on tei­dän uuden min­is­terin ohjelmat.

  21. Aika hur­jaa! Juuri tämä takia ja rohkeud­es­ta esit­tää täl­laisia ajatuk­sia olen kahdesti äänestänyt Osmoa. Vaik­ka muu­ta­mas­sa muus­sa asi­as­sa en voisi enem­pää Osmoa viha­ta, niin en kuitenkaan koskaan halvek­sua! Hyvää Uut­ta Vuotta!

  22. Kaik­ki “vapaa­muo­toiset” verovähen­nyk­set koske­vat vain val­tion­vero­tus­ta. Veron­mak­sa­jain keskus­li­iton infoa:

    Kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa tehtävät vähen­nyk­set ovat kaik­ki viran puoles­ta tehtäviä…

    Mikael Kirkko-Jaakkolan selvi­tys Eläk­keet, verot ja ostovoima s. 14:

    Jotakuinkin keskimääräisen eläk­keen luokkaa olev­as­ta n. 1 500 euron kuukausieläkkeestä
    ei vielä mene val­tion tuloveroa. Näin ollen kun­nal­lisvero­tuk­sen muu­tok­sil­la on suurem­pi vaiku­tus pieni­in ja keskimääräisi­in eläkkeisi­in kuin val­tion­vero­tuk­sen muu­tok­sil­la täl­lä het­kel­lä. Val­tion ansio­tuloveroast­eikol­la pystytään sään­telemään sen sijaan suurem­pit­u­lois­t­en verotusta.

    Toisin sanoen pien­i­t­u­loisille ei verovähen­nyk­sistä juuri ole iloa.

    Osmo kir­joit­ti:

    Kansalais­ten mielis­sä val­lit­see yllät­tävän voimakas harhalu­u­lo, että verot koitu­vat sen menoik­si, joka ne muodol­lis­es­ti maksaa.

    Tarkoit­taako tämä sitä, että nautin vähin­täänkin vero­jeni ver­ran etu­ja (ter­vey­den­huolto, koulut, tiet, julki­nen liikenne, tue­tut kult­tuuri- ja liikun­tari­en­not jne — sel­l­aisia maini­tak­seni, joista rikaskin, joka kuvit­telee, ettei saa eikä tarvitse yhteiskunnal­ta mitään vero­jen­sa vasti­neek­si, naut­tii), jol­loin ei voi sanoa että veron­mak­su olisi min­ulle meno­erä vaan vain osamak­su siitä, mitä saan?

    Näin minä asian itse näen. Sik­si en lainkaan vas­tus­ta vero­ja — pait­si kulu­tusvero­tus­ta (luku­un otta­mat­ta hait­ta- ja ylellisyysveroluontoista).

    Het­emäen työryh­män raportin yhtey­dessä on mon­een ker­taan kuul­tu isku­lause ”on parem­pi verot­taa kulu­tus­ta kuin työn­tekoa”. Miten hurskaal­ta ja OIKEALTA se kuu­lostaakaan! Kulu­tus – sehän on tuh­laus­ta! Tot­takai on oikein ran­gaista tuh­laamis­es­ta! Tot­takai on kauhean väärin verot­taa niin hyvää ja oikea­ta asi­aa kuin työn­teko! Orju­us on vapaut­ta! Sota on rauhaa! 

    Vas­ta kun het­kisen miet­tii, mitä kulu­tuk­sen verot­ta­mi­nen työn ase­mes­ta tarkoit­taa, pal­jas­tuu isku­lauseen hirveä petos.

    Osmo on nos­tanut esi­in omis­tamisvero­ja. Nekin ovat hyväksyt­tävämpiä kuin kulu­tusverot, ja omis­tamis­es­ta koitu­vat todel­liset vaan ei lasken­nal­liset kuvit­teel­liset tuo­tot ovat tietenkin hyvinkin oikeu­den­mukainen vero­tuk­sen kohde.

  23. Kalle kir­joit­ti 31.12.2010 kel­lo 12:31:

    Per­in­tövero on veroa jo ker­taalleen verote­tus­ta omaisu­ud­es­ta! Nyt sitä mak­sa­vat vain me keski­t­u­loiset ja pieniä per­in­töjä saa­vat. Suuret omaisu­udet ovat jo muual­la EU:ssa ja pienet on jostain syys­tä vapautet­tu verosta.

    Saatu per­in­tö on saa­jalleen tuloa, vieläpä ilmaista tuloa (pois­lukien les­ket ja hei­hin ver­rat­ta­vat (joista pois­lukien kah­ta viikkoa ennen hau­ta­jaisia tavatut ja viikkoa ennen rek­isteröidyt puolisot)).

    Mis­sä on se neit­sy­tra­ha, jos­ta kukaan ei ole mak­sanut veroa?

    Kalle sanoo tuos­sa itse asi­as­sa, että jos vero­laeis­sa on por­saan­reikä, jos­ta jotkut pää­sevät livah­ta­maan mak­samat­ta vero­ja, ei vero­ja saisi per­iä keneltäkään.

  24. Tuo­hon isän­maal­lisu­us ‑keskustelu­un (Eras­totenes alek­san­dri­alainen yllä) kysy­isin, että jos ihmiset säästäi­sivät vaikka­pa koti­mais­ten yri­tys­ten osakkeisi­in asun­to­jen sijas­ta, oli­si­vatko nämä ihmiset vähem­män isän­maal­lisia kuin omas­sa asun­nos­saan asu­vat ihmiset. Olen yllä yrit­tänyt perustel­la mik­si neu­traalimpi vero­tus asum­is­muo­to­jen välil­lä ohjaisi jopa merkit­täviä säästöjä mui­hin omaisu­us­lu­okki­in asun­to­jen sijasta. 

    Laa­jem­pi koti­mainen omis­tus­po­h­ja yri­tyk­sis­sä vähen­täisi ulko­mais­ten sijoit­ta­jien mah­dol­lisuuk­sia han­kkia merkit­täviä osuuk­sia suo­ma­laises­sa yri­tyk­sis­sä ja lisäisi siis koti­maista päätän­tä­val­taa koti­maises­sa elinkei­noelämässä. Tuos­sa mielelssä osakkei­den omis­t­a­mi­nen on var­maan myös isän­maal­lista ja myös sitoo ihmisiä koti­maa­han. On hyvä muis­taa että pääo­ma­li­ik­keet ovat globaale­ja. Jo nyt, mon­es­sa koti­maises­sa yri­tyk­sessä on ulko­mainen enem­mistöomis­tus. On help­po ajatel­la että enem­mistöomis­tuk­sen val­u­mi­nen vaikka­pa Kiinalaisi­in käsi­in saat­taa muut­taa työilmapi­ir­iä yrityksessä. 

    Jos miet­tii neu­trali­teet­tia, asi­aa voisi ehkä havain­nol­lis­taa pitkän lin­jan osakesäästäjä-esimerkil­lä. Pitkään säästet­tyään, seniori-ikäisenä osin­goil­la vuokransa mak­sa­va pitkän lin­jan osakesäästäjä mak­saa osinko­tu­lostaan ennen vuokran­mak­sua aina verot. Täs­mälleen sama pääo­ma voisi olla kiin­ni velat­tomas­sa asun­nos­sa, jol­loin hän vält­ty­isi veron­mak­sul­ta. Kos­ka omis­tusasun­nos­sa asum­i­nen on vero­ton­ta, vero­jär­jestelmä insen­tivoi myymään osak­keet ja han­kki­maan asun­non. Kumpi omis­tus on yhteiskun­nan kannal­ta järkevämpi?

  25. nos
    “Mis­tä tulee muuten kuvitel­ma, että neu­traal­isu­us vero­tuk­ses­sa olisi jotain ei-poli­it­tista. Mikä ihmeen hinku on tehdä vuokra-asumis­es­ta ja omis­tusasumis­es­ta “neu­traale­ja”. Omis­t­a­mi­nen on omis­tamista ja sijoit­ta­mi­nen on sijoit­tamista. Ei ole ole­mas­sa muu­ta taloustiedet­tä näköjään kuin poli­it­ti­nen taloustiede.”

    No kyl­lä jonkin asum­is­muodon suosimi­nen toisen kus­tan­nuk­sel­la on enem­män “poli­it­ti­nen” päätös kuin joku muu. Mut­ta mitä sitten?

    Enkä muutenkään ymmär­rä tätä ainaista vänky­tys­tä poli­it­ti­sista lin­jave­doista. Eikö poli­itikot muka saisi tehdä poli­ti­ikkaa? Se on aivan sama mitä he tekevät, se on aina määritelmän mukaan poli­ti­ikkaa, jos se kos­kee yhteis­ten asioiden hoitoa. 

    Ja for the record, min­ulle vero­tuk­sen neu­traal­ius on hyvä asia, jos­ta pitäisi poike­ta vain erit­täin raskail­la perusteil­la. Toisaal­ta pidän myös yksinker­taista vero­tus­ta yht­enä tärkeänä asiana ja nämä kak­si tavoitet­ta ovat usein keskenään ristiriidassa.

    Sit­ten lopuk­si yleistä purnausta:
    Aina sil­loin täl­löin keskustelus­sa valite­taan ettei poli­ti­ikas­sa ole kuulem­ma tarpeek­si poli­ti­ikkaa ja arvo­ja. Sit­ten kun joku lyö arvot pöytään (esim. homoille ei avi­o­li­it­toa), nouseekin heti kauhea itku ja poru. 

    Arvot poli­ti­ikas­sa ovat siis hyviä ain­oas­taan sil­loin, kun ne osu­vat omien arvo­jen kanssa yksiin. 

    (tämä lop­pu­val­i­tus ei sit­ten kohdis­tunut nosi­in tai jugeen [varsinkaan kun jge ei ymmärtääk­seni edes kan­na­ta homoli­it­to­ja], vaan on enem­män täm­möistä yleistä purnausta)

    Eras­totenes
    “Vuokra-asumises­sa oppii sen sijaan työn­tämään ongel­mat tois­t­en niskoille eikä vah­vaa sidet­tä omaan koti­tan­tereeseen synny.”

    Tämä nyt johtuu kuitenkin pääasi­as­sa siitä, että vuokrakasarme­ja kan­soit­taa muut kuin omis­tavaan luokkaan kuu­lu­vat kansalaiset. En todel­lakaan väitä että vuokrakäm­pästä pide­tään yhtä hyvää huol­ta kuin omas­ta, mut­ta minä väitän ettei vuokrakasarmien his­sei­hin kuse­ta sik­si, että asu­taan vuokral­la, vaan sik­si kun talos­sa asuu sem­moisia ihmisiä, joiden mielestä hissi­in kusem­i­nen on hyvä idea.

  26. En tyr­mää tätä aja­tus­ta ihan suo­ril­ta, mut­ta per­stun­tu­ma on, että asun­non vuokran osit­tainenkin verovähen­nysoikeus olisi omi­aan vääristämään markki­noi­ta huo­mat­tavasti. Jos halu­taan suosia pien­i­t­u­loisia palka­nsaa­jia, niin nos­te­taan mielu­um­min perusvähen­nys­tä. Vaiku­tus on oleel­lis­es­ti sama (jopa lähempänä tavoitel­tua), eikä ainakaan luo nimeno­maista insen­ti­iviä korot­taa vuokria muun kulu­tuk­sen kustannuksella.

    Tode­taan nyt vielä, että itse asun vuokral­la, ja olen siinä kohdas­sa tuloast­eikkoa, mis­sä tulot ovat vielä melko vaa­ti­mat­tomat mut­ta mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti alkaa olla suuri. Hyö­ty­isin omas­ta mielestänikin vuokran verovähen­nysoikeud­es­ta enem­män kuin olisi kohtuullista.

  27. Tehtäköön selväk­si ainakin oma kan­ta: prop­sit Soin­in­vaar­alle kir­joituk­sista, vaikkei aina tule oltuakaan samaa mieltä. Mut­ta tuo­hon asun­to­tu­loasi­aan. Ei ole neu­traalia myöskään se, että toinen mak­saa vero­ja reaal­i­sista ja toinen lasken­nal­li­sista tuloista. Toinen jut­tu on sit­ten se säästö­jen ohjaami­nen asun­noista mui­hin sijoi­tusko­hteisi­in. Jot­ta säästöjä jäisi asun­to­jen lisäk­si mui­hin sijoi­tusko­hteisi­in, on asun­toi­hin uhrat­tu­ja resursse­ja pienen­net­tävä, oli­vat­pa nämä vuokra- tai omis­tusasun­to­ja. Jos lasken­nalli­nen asun­to­tulovero pienen­tää esimerkik­si omis­tusasu­jien neliöitä niin ok, mut­ta tämä myös on poli­it­ti­nen kysymys.

    1. nos uno­htaa sen, että kun melkein kaikil­la on omis­tusasun­to, asun­to­tu­lon vero­tus laa­jen­taisi veropo­h­jaa niin paljon, että taval­lisen asun­non­o­mis­ta­jan tulota­so pysy­isi siin­nelleen ennal­laan. Kos­ka asun­to­tu­lon vero toisi kak­si mil­jar­dia euroa, se tek­isi mah­dol­lisek­si alen­taa kaikkien vero­ja kahdel­la pros­ent­tiyk­siköl­lä. Kol­men ton­nin palka­s­ta siis kuusi kymp­piä enem­män käteen. Menot nousi­si­vat min­un ikäisil­läni, joil­la asun­to­laina on jo mak­set­tu ja lask­i­si­vat asun­tove­lal­lisen alku­taipaleil­la — ja tietysti niil­lä pieni­palkkaisil­la, jot­ka ovat liian hyvä­tu­loisia saadak­seen asum­is­tukea mut­ta liian pien­i­t­u­loisia saadak­seen asuntolainaa.
      nos voi kuitenkin nukkua yön­sä rauhas­sa, sil­lä asun­to­tuloveroa ei tule eikä sitä kukaan edes aja. Koko tämä keskustelu lähti liik­keelle siitä, että Het­emäen verotyöryh­mä ele­gan­tisti perusteli asun­to­tu­lon verot­tamista, mut­ta ei sitä ehdottanut. .

  28. Tapio Pel­to­nen

    “En tyr­mää tätä aja­tus­ta ihan suo­ril­ta, mut­ta per­stun­tu­ma on, että asun­non vuokran osit­tainenkin verovähen­nysoikeus olisi omi­aan vääristämään markki­noi­ta huo­mat­tavasti. Jos halu­taan suosia pien­i­t­u­loisia palka­nsaa­jia, niin nos­te­taan mielu­um­min perusvähen­nys­tä. Vaiku­tus on oleel­lis­es­ti sama (jopa lähempänä tavoitel­tua), eikä ainakaan luo nimeno­maista insen­ti­iviä korot­taa vuokria muun kulu­tuk­sen kustannuksella.”

    Pien­i­t­u­lois­t­en palka­nsaa­jien suosimisek­si ja työl­lisyy­den paran­tamisek­si perusvähen­nyk­sen koro­tus on mielestäni oikea tapa. Omis­tusasumisen ja vuokra-asumisen välisen neu­trali­teetin kannal­ta vuokrien verovähen­nyk­sen mak­sim­imäärää voitaisi­in ehkä nos­taa samas­sa tahdis­sa asun­to­lain­o­jen korkovähen­nyk­sen mak­sim­imäärän laskemisen kanssa. Jos muu­tos olisi 100 euroa vuodessa se olisi alle kymp­pi kuus­sa. Se ei sotk­isi kenenkään talout­ta eikä markkinoita.

    Seit­semässä vuodessa molem­mat oli­si­vat 700 euroa.
    Kos­ka tätä vähen­nys­tä ei saisi velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa asu­jat, tämä pain­ot­taisi vero­tus­ta hei­hin asun­to­tu­lon vero­tuk­sen kaltais­es­ti ja olisi sopu­soin­nus­sa myös BKT:lla arvioidun hyv­in­voin­nin lasken­nan kaltais­es­ti. Tehdäänkö näin?

  29. Elämä on oikeasti hyvin yksinker­tai­ta, sitä pitää syödä, nukkua ja tehdä jotain mielel­lään tuot­tavaa siinä välis­sä jot­ta olisi mitä söisi ja mis­sä nukkuisi.

    Ei noin yksinker­taisen asian ympärille kan­na­ta kehitel­lä kovin mon­imutkaisia vero­jut­tu­ja. Niis­sä lain­säätäjä kom­pas­tuu omaan näp­päryy­teen­sä aina kuitenkin.

    Hel­pointa­han olisi, jos jokainen mak­saisi vau­vas­ta vaari­in 500 kuus­sa ja kaik­ki muut verot pois­te­taan. Olisi vähän kan­nustin­takin ihmisillä.

  30. Tarkem­min ottaen tarkoi­tan asun­to­lainako­rko­jen ali­jäämähyvi­tyk­sen mak­sim­imäärää. Kos­ka asun­to­lainako­rko­jen verovähen­nysoikeudel­la pääo­mat­u­losta ei ole ylära­jaa (ehkä pitäisi olla), ei neu­trali­teetin kannal­ta pitäisi myöskään olla ylära­jaa vuokran verovähen­nysoikeudel­la pääo­mat­u­losta. Tämä houkut­telisi ihmiset sijoit­ta­maan tuottavasti. 

    Kos­ka markki­na­t­aloudessa on hyvä ker­ryt­tää var­al­lisu­ut­ta on hyvä, että ihmisil­lä on kan­nustin sijoit­taa. Sik­si asun­to­lainan korkojen/vuokran verovähen­nysoikeus pääo­mat­u­losta on/olisi hyvä. Vähän riskiä otta­mal­la voi hel­posti allokoi­da pääo­maansa tuot­tavampi­in kohteisi­in. Siis voitaisi­in lätkäistä vaik­ka sama 700 euron mak­simivähen­nys asuntolainakoroista/vuokrasta pääo­mat­u­loi­hin sidotusti.

    Jos tämän jäl­keen koetaan, että asum­ista tue­taan liikaa, kan­nat­taa nos­taa kiinteistöveroa.

  31. KariS:

    “Yksinker­tais­in­ta on nyt vaan pois­taa se asun­to­lain­o­jen korke­jen vähen­nysoikeus. Sil­lä eri asum­is­muodot saadaan vero­tuk­sen suh­teen neutraaliksi. ”

    Asun­to­lainan korko­jen verovähen­nysoikeudessa on kysymys omaisu­u­den han­kkimis­es­ta, ei asumisen verot­to­muud­es­ta tai verol­lisu­ud­es­ta. Kuin­ka tuo korko­jen verovähen­nysoikeus muut­taa esimerkik­si velat­toman omis­tusasun­non ja vuokra-asumisen välistä epäneu­traalia tilannetta?

  32. Osmo:

    “Todet­takoon verotyöryh­män ehdo­tuk­ses­ta pois­taa korko­jen verovähen­nysoikeus, että asun­to­tu­lon verol­lisu­u­teen ja verovähen­nysoikeu­den säi­lymiseen ver­rat­tuna se suosii min­un­laisiani, asun­to­lainansa jo mak­sanei­ta ja syr­jii asun­tomarkki­noille pyrkiviä nuoria.”

    Juuri näin. En nyt muista SDP:n kansane­dus­ta­jan nimeä, joka puo­lusti tele­vi­siokeskustelus­sa ihan muu­ta­ma viikko takaperin korko­jen verovähen­nysoikeut­ta nimeno­maan sik­si, että se helpot­taa nuorten ensi­a­sun­non han­kkimista. Minä olen myös taipu­vainen ajat­tele­maan, ettei helpota ja jos helpot­taa, niin se ei tee sitä ainakaan koko määrällään.

  33. Mielestäni vuokras­ta ei tule tehdä verovähen­nys­tä, vaan asun­non myyn­tivoit­to tulee olla veronalais­tat­u­loa. Tämä lisäk­si pois­taisi raken­nusalan veronkier­toa. Raken­netaan “itselle” asun­to ja myy­dään se pois.

    Asun­to­laina­jan mak­sa­ja mak­saa yleen­sä enem­män, kuin korko + yhtiö­vastike on ja tälle pitää laskea myös korko ja koron korko aina asun­non myyn­ti­in asti. Eli siis lainan lyhen­nyk­sille tulee saa­da korko­tuot­to tai sit­ten sille asun­non arvolle.

    1. Minus­ta taas asun­to­jen myyn­tivoitos­ta ei pidä tehdä verotet­tavaa tuloa, kos­ka se estäisi ihmisiä muut­ta­mas­ta. Varsi­naista tuloa­han ei syn­ny, jos asun­to­jen yleinen hin­tata­so nousee ja vai­h­dat van­han asun­non uuteen. Myyn­tivoit­toa voitaisi­in tiewt6ysti verot­taa, jos ei myyn­nistä saaduil­la varoil­la ostakaan uutta.

  34. Osmon ehdo­tus on kyl­lä sel­l­ainen, että moni asun­non vuokranan­ta­ja ei olisi edes kehdan­nu esittää.

    Vuokraa hyvistä asun­noista voidaan nos­taa vähen­nyk­sen ver­ran ja kun­tien aiheut­ta­maan kil­pailu­un tuo ei vaikuta.

    Ainakin asun­to­jen hin­nat nou­se­vat, vaik­ka muu­ta etua ei olisikaan.

  35. Osmo:
    “Minus­ta taas asun­to­jen myyn­tivoitos­ta ei pidä tehdä verotet­tavaa tuloa, kos­ka se estäisi ihmisiä muut­ta­mas­ta. Varsi­naista tuloa­han ei syn­ny, jos asun­to­jen yleinen hin­tata­so nousee ja vai­h­dat van­han asun­non uuteen.”

    Olen pre­sis samaa mieltä.

    Mut­ta tuo “asun­to­tu­lo” lie­nee joku ihme kik­ka, jol­la asun­tomarkki­nat saadaan las­ket­tua brut­tokansan­tuot­teeseen. Muu­toin­han kansan­taloudessa häviäisi rahaa eli olisi mittatappiota.

    Suomes­sa rak­en­t­a­mi­nen ja kor­jaami­nen on kallista. Omas­ta koke­muk­ses­ta voin sanoa, että samat tarvikkeet Suomes­sa mak­sa­vat hel­posti 50 % enem­män kuin esim. Ruot­sis­sa. Mut­ta koita­pa tila­ta tarvikkei­ta Ruot­sista. Esimerkik­si läm­mi­tys­lait­tei­ta eivät suos­tu myymään suo­raan vaan ain­oas­taan suo­ma­laisen maa­han­tuo­jan kaut­ta, jon­ka hin­nas­to on Euroopan kallein.

  36. Raken­nus­miehelle kätevä ansain­takeino on rak­en­taa talo ja myy­dä se aina 2 vuo­den kulut­tua pois. Sil­lä välin kun valmis­tuneessa talos­sa lusi­taan 2 vuot­ta niin uusi mök­ki nousee naa­pu­ri­ton­tille. Sijoi­tus joka kier­roksel­la on 150 000 euroa ja ulos saadaan 2 vuo­den välein 250 000 euroa. Eli voi sanoa, että totis­es­ti on muut­tamista edis­tet­ty. Kenellepä ei kel­paisi 50 000 euroa vero­ton­ta tuloa vuodessa. Käsit­tääk­seni tätä etua hyö­dyn­netään varsin vilkkaasti juuri nimeno­maises­sa keinottelussa.

  37. Juge:

    Ensin­näkin suurin osa mak­saa vuokransa jol­lakin yhteiskun­nan tuel­la osit­tain tai kokonaan.

    Joka (piti paikkansa tai ei) on oikeas­t­aan vain sen toteamista toisin sanoin, että nykyjär­jestelmässä vuokral­la asum­i­nen ei ole järkevä vai­h­toe­hto jos muuhun on varaa.

    (Soin­in­vaarhan tote­si, että asum­is­tu­ki mukautet­taisi­in verovähen­nyk­seen, joten hah­motel­tu tuki käytän­nössä koskisi niitä vuokransa oma­l­la rahal­la maksavia)

    Toisek­seen vuokrahin­nan muo­dos­tus menee niin että kaik­ki mitä vaan saadaan laite­taan vuokran hin­naksi, ei jotain teo­reet­tis­es­ti las­ket­tua hintaa.

    Niin­hän se ainakin Helsingis­sä mil­tei tun­tuu ole­van… Näin­hän ei tietenkään pitäisi olla maas­sa, jos­sa ei kan­sainävälis­es­ti arvoitu­na ole ain­ut­takaan suurkaupunkia (kysyn­nän pitäisi sayn­nyt­tää tarjontaa)

    Kol­man­nek­si, tuo­han tarkoit­taisi sitä että ihmiset meni­sivät asumaan toisil­taan vuokraami­in asun­toi­hin, ja vuokravähen­nyk­sen lisäk­si saisi­vat vähen­nyk­sen vuokrat­u­lois­taan ‘asun­to­lainas­ta’ jol­la ovat osta­neet käm­pän oma­lle vuokralaiselleen.

    Tuos­sa mallis­sa korko­jen vähen­nysoikeus olisi kai järkevää jät­tää omis­tusasun­toi­hinkin tai pois­taa se vuokra-asun­noista (joko asun­non omis­ta­jan vero­tuk­ses­ta tai tehdä sitä vas­taa­va osu­us vastikken ohel­la vähen­nyskelvot­tomak­si vuokralaisen verotuksessa)

    Tuon jäl­keen vuokralaisen vähen­nys on vuokranan­ta­jan veron suu­ru­inen, joten net­to­vaiku­tus on +/- nol­la — mikä oli alku­peräi­nen tarkoi­tuskin ajatusmallissa.

  38. Osmo: “Minus­ta taas asun­to­jen myyn­tivoitos­ta ei pidä tehdä verotet­tavaa tuloa, kos­ka se estäisi ihmisiä muuttamasta…”

    Miten asun­non myyn­tivoiton vero­tus eroaa osakkei­den tai entäpä yri­tyk­sen myyn­tivoiton vero­tuk­ses­ta? Peri­aat­teessa ei mitenkään. Kyse on täysin saman­lais­es­ta voiton verotuksesta.

    Per­in­tövero esimerkik­si eroaa tuos­ta siten, että verotet­ta­va “tulo” on jo ker­taalleen verotet­tua. Pääsään­töhän on, että pyritään yksinker­taiseen vero­tuk­seen, mikä ei Suomes­sa valitet­tavasti kaik­il­ta osin toteudu.

    Minus­ta type­r­ästä per­in­töveros­ta pitää luop­ua ja kaikkea omaisu­ut­ta pitää kohdel­la samal­la taval­la. Muuten­han tul­laan juuri siihen, ettemme ole veroneu­traalis­sa tilanteeseen!

  39. Minus­ta taas asun­to­jen myyn­tivoitos­ta ei pidä tehdä verotet­tavaa tuloa, kos­ka se estäisi ihmisiä muut­ta­mas­ta. Varsi­naista tuloa­han ei syn­ny, jos asun­to­jen yleinen hin­tata­so nousee ja vai­h­dat van­han asun­non uuteen. Myyn­tivoit­toa voitaisi­in tiewt6ysti verot­taa, jos ei myyn­nistä saaduil­la varoil­la ostakaan uutta.

    Ei toi­mi, käytän­nössä tuo tarkoit­taisi että ihmis­ten ei kan­na­ta vai­h­taa pienem­pään eli halvem­paan asuntoon.

  40. Ode:
    “Minus­ta taas asun­to­jen myyn­tivoitos­ta ei pidä tehdä verotet­tavaa tuloa, kos­ka se estäisi ihmisiä muuttamasta.”

    Ja luovu­tusvoit­to­jen vero­tus estää ihmisiä real­isoimas­ta osakeomis­tus­taan ennen kuplaa. 

    Mitä sit­ten? Ei kokoaikaa pidä kek­siä lisää ja lisää näitä ikäviä vero­tukia. Mik­si ihmeessä asum­i­nen pitää vapaut­taa kaik­ista mah­dol­li­sista veroista?

    “Myyn­tivoit­toa voitaisi­in tiewt6ysti verot­taa, jos ei myyn­nistä saaduil­la varoil­la ostakaan uutta.”

    Ja taas vero­tus monimutkaistuu.

    Sin­ul­la on ihan hyviä ehdo­tuk­sia, mut­ta melkein kaikille niille on yhteistä vero­tuk­sen mon­imutkaistu­mi­nen nykyisestään.

  41. Ville:
    “Mielestäni vuokras­ta ei tule tehdä verovähen­nys­tä, vaan asun­non myyn­tivoit­to tulee olla veronalais­tat­u­loa. Tämä lisäk­si pois­taisi raken­nusalan veronkier­toa. Raken­netaan “itselle” asun­to ja myy­dään se pois.”

    Täl­laista jonkin ver­ran tapah­tuu. Ts. oste­taan tont­ti. raken­netaan tlao ja 2 vuo­den kulu­tua myy­dään verovapaasti.

    Mut­ta sel­l­aista voi tehdä vain kak­si ker­taa. Sit­ten verot­ta­ja tulk­it­see tämän elinkeino­toimin­naksi ja alkaa verot­taa myyntivoittoa.

    Ei tämä pelkästään paha asia ole. Tut­ta­vani, puusep­pä, han­k­ki täl­lä tavoin pääo­man pie­neen raken­nus­li­ik­keeseen­sä. Sen jäl­keen hän rak­en­si omakoti­talo­ja sekä komis­siona että myytäväksi.

  42. Ever The NeveRest:

    Mitä jos asun­to­jen hinnat/arvot laske­vat. Onko se asuntomenoa?

    En käsitä enkä jäsen­nä tätä koko käsitesekamelskaa. 

    Ehdotan, että yrität nyt ihan ajatuk­sel­la lukea läpi tuon, mitä OS on asi­as­ta tänne kir­joit­tanut. Kyl­lä siitä män­tim­mänkin pitäisi taju­ta, mis­tä on kyse.

    Selviäisi esimerkik­si se, että asun­to­tu­lol­la ei ole (juurikaan) mitään tekemistä asun­to­jen hin­nanke­hi­tyk­sen kanssa. Eri­tyis­es­ti: asun­to­tu­lol­la ei ole mitään tekemistä sen kanssa, nouseeko sen asun­non arvo eli ei. Se arvon­nousu verote­taan (sikäli kuin verote­taan) myyn­tivoiton veroina ja perintöveroina.

    Mitä tulee tähän Osmon “kom­pro­missiehdo­tuk­seen”, niin — asi­aa nyt pari päivää pohdit­tuani — pidän sitä huonona. Se toisi mukanaan enem­män ongelmia, kun mitä se ratkaisee.

    Se kyl­läkin paran­taisi epä­suh­taa vuokra-asumisen ja omis­tusasumisen välil­lä, mut­ta luul­tavasti suh­teel­lisen vähän, kos­ka vuokral­la asum­i­nen on monin muin toimen­pitein (tuet, sään­te­ly) muutenkin jo sörssit­ty. Oikeasti markki­noil­la toim­va vuokrailu on marginaali-ilmiö.

    Sen sijaan se pahen­taa entis­es­tään vääristymää asun­toi­hin sijoit­tamisen ja muun sijoit­tamisen välillä.

    Lisäk­si se on vas­toin kaikkia min­un peri­aat­tei­tani ™. Ensin­näkin se on tulon­si­ir­to. Toisek­seen se on nähdäk­seni vieläpä rgres­si­ivi­nen tulon­si­ir­to *), mikä on jo sinäl­lään väärin — siis vielä enem­män väärin kuin tulon­si­ir­rot yleen­sä. Kol­man­nek­si, se sot­kee markki­noi­ta tavoil­la, jot­ka eivät ole edes ilmeisiä (mm. mainit­tua asun­tosi­joit­tamisen vs. muun sijoit­tamisen suhdet­ta). Ja viiden­nek­si, se mon­imutkaistaa vero­tus­ta entisestään.

    Kari

    *) En voi väit­tää ole­vani tästä ihan var­ma, mut­ta kos­ka minä hyö­dyn siitä, sen on melkein pakko olla regressiivinen.

  43. Käsit­tääk­semme olemme samaa mieltä siitä, että asun­to­lainan koron verovähen­nysoikeus on perustel­tu nuo­rille asun­non­hankki­joille. Mut­ta liian avokäti­nen se ei saa olla. ts. sen pitää olla ajal­lis­es­ti ja määräl­lis­es­ti rajoitettu

    Miten sen tekee fik­susti, onkin vaikeampi kysymys. Otet­ta­va huomioon mm. asun­to­jen hin­take­hi­tys. Voidaan hel­posti osoit­taa, että verovähen­nysoikeu­den rajoit­ta­mi­nen ensi­a­sun­non han­k­in­taan suosii varakkaita.

    Maalisku­us­sa 1980 sil­loinen Suomen Pankin pääjo­hta­ja Mauno Koivis­to puut­tui asun­tove­lan koron verovähen­nysoikeu­teen. Kaik­ki ihmette­liv­ät, miten hän uskalsi. 

    Sat­tumoisin juuri saman päivänä luin liikepankkien – KOP:in, SYP:in ja HOP:in — yhteisjulka­is­us­ta Kuvastin vero-oikeu­den pro­fes­sorin Edward Ander­ssonin (RKP; Kau­ni­ais­ten kaupung­in­val­tu­us­ton pj) haas­tat­telun, jos­sa hän tote­si verovähen­nysoikeu­den sil­loises­sa muo­dos­saan ole­van “tolkut­toman avokäti­nen.” (muistin­varainen lainaus)

  44. Asum­is­muo­to­jen veroneu­traali kohtelu ei kai ole mikään itseis­ar­vo, oleel­lisem­paa olisi saa­da suo­ma­lais­ten var­al­lisu­us parem­min hajautettua. 

    Mutu-tun­tu­mal­ta vaikut­taisi siltä että Suomes­sa ollaan sen ver­ran tur­val­lisu­ushakuisia että joka tapauk­ses­sa ensin han­k­in­taan omis­tusasun­to (velak­si) ja vas­ta sit­ten ryhdytään miet­timään vaikka­pa yri­tys­toimin­nan käyn­nistämisen vaa­ti­maan lisävelka­an­tu­miseen liit­tyvää kokon­ais­riskiä. Nyky­isil­lä asun­to­jen hin­noil­la kokon­ais­ris­ki on nuorelle ihmiselle kohtu­u­ton, ja van­hempana ei enää oikein jaksa.

    Vuokrat­u­lon verovähen­nyskelpoisu­us ratkaisee tässä suh­teessa sinän­sä mallikkaasti ongel­man jota ei ole.

    Varsi­nainen ongel­ma on asun­to­jen korkea hin­tata­so, omis­tusasumisen korko­tu­ki on vain siitä aiheutu­van poli­it­tisen paineen luon­nolli­nen seuraus.

    Vuokrien verovähen­nys­ten kanssa puuhastelu on var­al­lisu­usar­vo­jen keskit­tymisen kannal­ta tois­ar­voista, maan arvon­nousun leikkaami­nen kiin­teistöverol­la pitäisi olla se varsi­nainen työvä­line jol­la kiin­teistösi­joi­tusten houkut­tele­vu­ut­ta saadaan vähen­net­tyä ja omaisu­usar­vo­ja pienen­net­tyä. Mitä pidem­pään kiin­teistöveron radikaalia nos­tamista lykätään, sitä suurem­mak­si kas­vaa (todel­li­nen ja kuvitel­tu) ris­ki asun­to­jen vaku­usar­vo­jen hal­lit­se­mat­tomas­ta putoamis­es­ta, ja lop­ul­ta ollaan niin kuplaises­sa tilanteessa ettei mitään uskalleta tehdä.

  45. @Risto

    Mil­lä logi­ikalla voisit pois­taa vuokra-asun­nol­ta sijoituk­se­na sijoi­tus­lainan korkovähen­nyk­set pääomatuloista?

    Vai pois­taisitko korkovähen­nyk­sen kaik­ista pääo­mat­u­loista sijoi­tus­lain­o­jen korko­jen osalta?

  46. Anna-Liisa kir­joit­ti 1.1.2011 kel­lo 7:57:

    […] en lainkaan vas­tus­ta vero­ja – pait­si kulu­tusvero­tus­ta (luku­un otta­mat­ta hait­ta- ja ylellisyysveroluontoista).

    Het­emäen työryh­män raportin yhtey­dessä on mon­een ker­taan kuul­tu isku­lause ”on parem­pi verot­taa kulu­tus­ta kuin työn­tekoa”. Miten hurskaal­ta ja OIKEALTA se kuu­lostaakaan! Kulu­tus – sehän on tuh­laus­ta! Tot­takai on oikein ran­gaista tuh­laamis­es­ta! Tot­takai on kauhean väärin verot­taa niin hyvää ja oikea­ta asi­aa kuin työn­teko! Orju­us on vapaut­ta! Sota on rauhaa!

    Vas­ta kun het­kisen miet­tii, mitä kulu­tuk­sen verot­ta­mi­nen työn ase­mes­ta tarkoit­taa, pal­jas­tuu isku­lauseen hirveä petos.

    Erk­ki Tuomio­ja kir­joit­taa blo­gis­saan 2.1.2011:

    Vero­ja, perkele! […] Kuu­lun niihin, jot­ka voisi­vat ja joiden pitäisi mak­saa enem­män vero­ja tulois­taan, mut­ta joiden verokuor­man keven­tämis­es­tä hal­li­tuk­set ovat huole­hti­neet. Mantrana työn verot­tamisen keven­tämi­nen kuu­lostaa hienol­ta, mut­ta johtaa juuri epäoikeu­den­mukaisem­paan verokuor­man jakoon ilman, että täl­laisen lin­jan työl­lisyyt­tä ja kasvua tukev­as­ta vaiku­tuk­ses­ta on mitään todel­lista näyttöä.

    Että tämä tekee hyvää sielul­leni! Minä, lit­tle old me, olen sanonut aivan täs­mäl­lis­es­ti samaa mitä Erk­ki Tuomio­ja kirjoittaa.

  47. Samaa mieltä Syl­tyn kanssa. Vero­tuk­sen tulee olla yksinker­taista ja ymmär­ret­tävää. Mon­imutkaiset sään­nöt, joi­ta asiantun­ti­joidenkin on vaikea hah­mot­taa, palk­it­se­vat liikaa verokeinot­telijoi­ta. Toimi­vas­sa yhteiskun­nas­sa ihmiset keskit­tyvät mah­dol­lisim­man paljon itse työn­tekoon. Pykälävi­idakko tuot­taa por­saan­reik­iä ja jatku­vaa paikkailu­tarvet­ta. Mon­imutkaiset sään­nöt suo­si­vat aina jotain ryh­mää tois­t­en kus­tan­nuk­sel­la, ja ohjaa­vat talout­ta vinou­tu­mi­in ja vero­jen opti­moin­ti­in itse työn opti­moin­nin sijaan.

  48. Turusen pap­pa:

    Raken­nus­miehelle kätevä ansain­takeino on rak­en­taa talo ja myy­dä se aina 2 vuo­den kulut­tua pois. Sil­lä välin kun valmis­tuneessa talos­sa lusi­taan 2 vuot­ta niin uusi mök­ki nousee naapuritontille.

    Ei verot­ta­ja ole tyh­mä ja vero­laeis­sa on säädök­set kuvaa­masi toimin­nan verottamiseksi.
    Lain­aus vero.fi-sivustolta:

    “Käytän­nössä on esi­in­tynyt tilantei­ta, jois­sa kirvesmies tai muu raken­nusalan ammat­ti­lainen on rak­en­tanut itselleen peräkkäin usei­ta omakoti­talo­ja omak­si asun­nok­si ja luovut­tanut asun­not verova­pau­teen oikeut­ta­van määräa­jan jäl­keen. Jos täl­laises­sa tilanteessa tode­taan, että kyseessä ei ole tavanomainen oman asun­non luovu­tus, vaan yri­tys käyt­tää hyväk­si oman asun­non luovu­tus­ta koske­vaa verova­paussään­nöstä veron vält­tämisek­si, kat­so­taan luovu­tus veronalaisek­si. Luovu­tuk­seen sovel­letaan elinkeinoverolakia.”

  49. Anna-Liisa/Erk­ki T., palkkat­ulovero­ja on keven­net­ty 90-luvun puo­livälistä asti. Ettekö todel­lakaan ole huo­man­neet tänä aikana “mitään todel­lista näyt­töä” elinkeino­rak­en­teen muu­tok­sen ja ostovoiman kasvun välil­lä? Vai onko julkisen sek­torin ohjaus luonut kaik­ki uudet palvelu­alo­jen työ­paikat tänä aikana? Koko tänä aikana (myös Tuomio­jan puolueen vaiku­tuk­ses­ta) tulon­si­ir­to­ja on muutet­tu agres­si­ivis­es­ti harkin­nanalaisik­si almuik­si. Eikö täl­lä ole ollut vaiku­tus­ta tulo­ero­jen kasvu­un? Huom! En ole mikään “verot pois”-hysteerikko, vain vähän kri­it­ti­nen veroas­t­een hin­ta-laatu-suh­teen suhteen.

    Muis­tut­taisin vielä että mar­gin­aalisen pieni osa vero­tu­loista kerätään pro­gres­si­ivise­na val­tion tuloverona. Sen ole­mas­sao­lo perus­tuu lähin­nä aat­teel­liseen perintöön.

  50. Anna-Liisa:

    Että tämä tekee hyvää sielul­leni! Minä, lit­tle old me, olen sanonut aivan täs­mäl­lis­es­ti samaa mitä Erk­ki Tuomio­ja kirjoittaa. 

    Hyi hel­vetti! Jos Anna-Liisa ja ET ovat sitä mieltä, että hei­dän pitäisi mak­saa enem­män vero­ja, niin eiköhän tarvit­ta­va tilinu­mero ole kohtu­ullisen hel­posti löydettävissä.

    Mut­ta siitähän ei ole kysymys, vaan siitä, että halu­taan viedä _muilta_ rahat ja käyt­tää ne sit­ten “hyvien asioiden” ajamiseen. Minä kyl­lä olen sitä mieltä, että ihmiset kykenevät myös itse päät­tämään, mitkä asi­at ovat hyvä ja mitkä eivät.

    No, ihmis­ar­vo­jen kun­noi­tus ja yksilön­va­pauk­sien arvost­a­mi­nen nyt eivät ole olleet Tuomio­jan vahvuuk­sia ennenkään. Tuo ei ole edes pahim­mas­ta päästä 🙁

    Kari

  51. Pakko kom­men­toi­da ketjus­sa esi­in­tynyt­tä, ihmeen yleistä käsi­tys­tä siitä, kuin­ka suurin osa vuokral­la asu­jista mak­saa vuokransa kokon­aan tai osit­tain yhteiskun­nan tuil­la. Kyl­lä meitä työssä käyviä, jot­ka syys­tä tai tois­es­ta asumme vuokral­la, on melko paljon. Asum­is­tuk­i­laskuril­la voi tark­istaa, mil­laiset (nyky­isin todel­la olemat­tomat) tulot ainakaan lapset­tomil­la on olta­va, ennen kuin on oikeutet­tu asumistukeenkaan. 

    Enkä siis sano, että tukea kuu­luisikaan saa­da. Mut­ta oikeast­i­han me vuokral­la asu­vat, jot­ka saamme edes pien­tä tuloa jostakin, olemme, kuten Soin­in­vaarakin on toden­nut, oikeas­t­aan ain­oi­ta, jot­ka mak­samme asumisemme itse.

  52. Juge:

    Eihän logi­ikalla ole mitään senkään kanssa tekemistä, että omis­tusasumisen korkoku­luista saa tehdä pääo­mavero­pros­entin suu­ruisen verovähen­nyk­sen, vaik­ka myyn­tivoitos­ta ei tarvitse mak­saa veroa. 

    Ainakaan yhtään vähempää loogisia eivät kai olisi mallit jois­sa jätetään verovähen­nyk­set myös omis­tusasumiseen (mut­ta tehdään myös tulosta verotet­tavaa) tai sit­ten sääde­tään, että korkoverovähen­nys­tä ei saa tehdä yhdestä omis­ta­mais­taan vuokra-asun­noista, jos itsekin asuu vuokralla.

  53. Jep “Eläjä”, sinä mak­sat suo­raan omas­sa vuokras­sasi muiden saa­mat vuokrat­uet, jot­ka nos­ta­vat kohtu­ut­tomasti hin­to­ja. Ihan samal­la taval­la kuin korkotuet val­u­vat suo­raan hin­toi­hin. Nekin korot­ta­vat sin­un vuokraasi. 😉 Asumisen tuelle noin yleis­es­ti ottaen ei ole ole­mas­sa taloudel­lisia perusteita. 

    Ain­oa hel­posti tehtävis­sä ole­va muu­tos, jol­la lisätään vuokra­markki­noiden kil­pailua, on per­in­töveron pois­to. Se tuo välit­tömästi lisää vuokra-asun­to­ja. Vain suuril­la vuokra-asun­toy­htiöil­lä on syytä vas­tus­taa sitä — ja tietysti poli­itikoil­la, joiden rahoi­tus tulee ko. yhtiöiltä. 😉

  54. Alle 4000 euroa kuus­sa tien­aa­va per­he, johon kuu­luu vähin­tään 2 las­ta on tyyp­illi­nen esimerk­ki väli­in­putoa­jista. Heil­lä ei ole varaa nyky­hin­tata­sol­la ostaa minkään­laista asun­toa ainakaan kasvukeskuk­sista. He eivät ole minkään­laisen asum­istuen piiris­sä. Hei­dän ain­oa syntin­sa on van­hempi­en ahkeru­us mata­la­palkkaises­sa työssä.

    Ongel­maan ratkaisu olisi merkit­tävä alen­nus mata­la­palkkaisten veroas­t­eessa tai vai­h­toe­htois­es­ti kansalais­palk­ka yhdis­tet­tynä korkeaan verot­tomaan tuloon (1200 euroa kuussa?).

    Vihreät voisi­vat vaa­tia vasti­neek­si ylim­män mar­gin­aaliv­eron laskus­ta kansalais­palkkakokeilua. Osmon esit­tämä malli kan­nus­tavas­ta kansalais­palka­s­ta (350 euroa kuus­sa + tarvelisä esimerkik­si työt­tömyy­den aikana) olisi harkin­na­nar­voinen vai­h­toe­hto helpot­ta­maan väli­in­putoa­jien tilan­net­ta. Lap­su­u­denko­ti­ni eli aikanaan syvässä köy­hyy­dessä van­hempi­en työssäkäyn­nistä huoli­mat­ta (90-luvul­la). Vuokra oli tuol­loin reilusti yli 4000 markkaa kuus­sa. Se söi äiti­ni palkan melkein kokonaan. 

    Kan­natan voimakkaasti omakoti­tu­ista luop­umista ja spur­gu­va­painen vuokrako­tialuei­den rak­en­tamista yhteiskun­nan varoil­la, jot­ka nyt törsätään varakkaiden asun­non­myyjien epä­suo­raan tukemiseen.

  55. Kallelle: Mielestäsi per­in­tövero­tuk­ses­ta pitäisi luop­ua, minus­ta taas juuri sitä pitäisi korot­taa, kos­ka perin­nön­saa­jalle kaik­ki on pelkkää tuloa ilman omaa panosta.

    Ostin Met­son osakkei­ta pari vuot­ta sit­ten n. 10 eurol­la kap­pale, nyt hin­ta on noin 42€ eli jos möisin osak­keeni, jou­tu­isin mak­samaan jokaises­ta osak­keesta myyn­tivoit­toveroa n.9 euroa. Jos taas kuolisin ennen myyn­tiä ja per­in­töveroa ei olisi, saisi­vat lapseni osak­keet “ilmaisek­si”. Minus­ta ei ole oikein, että se, joka ottaa sijoit­tamisen riskin, joutuu mak­samaan pääo­mat­uloveroa voitos­ta, mut­ta per­i­jä ei.

    Miten siis perustelet sen, että juuri per­in­tövero tulisi pois­taa, kun vero­tuk­sen kokon­aisu­ud­is­tus­ta suunnitellaan?

  56. LRa:

    Mielestäsi per­in­tövero­tuk­ses­ta pitäisi luop­ua, minus­ta taas juuri sitä pitäisi korot­taa, kos­ka perin­nön­saa­jalle kaik­ki on pelkkää tuloa ilman omaa panosta.

    Per­in­tövero ei tietenkään vaiku­ta per­i­jän käyt­täy­tymiseen tuon taivaal­lista, mut­ta se vaikut­taa sen perit­tävän käyttäytymiseen.

    Per­in­tövero on vero niiden työlle, jot­ka halu­aa jät­tää var­al­lisu­ut­ta jälkeläisilleen. Miks olis jotenkin pare­mi, että ne tuh­lais var­al­lisuuten­sa itseensä?

    Eiks olis parem­pi, että kaikkien työtä (tai kulu­tus­ta) verotet­tas tasas­es­ti eikä ran­gaista ihmisiä niiden eri­lai­sista mieltymyksistä.

  57. Mielestäni omaisu­u­den periy­tyt­tämi­nen sukupolvelta toiselle on epä­tasa-arvoista. Kenel­läkään ei tulisi olla syn­type­r­än­sä ansios­ta minkään­laisia etuoikeuk­sia. Koko per­in­tö vain val­ti­olle ja jokaiselle jakoon vas­taavasti tasao­su­us ker­ran elämässä. Sama jut­tu on kuninga­soikeuk­sien periy­tymiselle, sille ei ole mitään luon­nol­lista perustet­ta! Ain­oa peruste on syn­tymi­nen kul­talusik­ka siel­lä minne ei valo paista.

  58. Tois­tan näke­myk­seni siitä, että kaikkein vähiten markki­noi­ta vääristävä tapa helpot­taa itse oman asun­ton­sa vuokran mak­savien taloudel­lista ase­maa on perusvähen­nyk­sen tun­tu­va korotus.

    Tästä olisi muitakin etuja.

    Kos­ka perusvähen­nyk­sen koro­tus jyrken­tää pro­gres­sio­ta, kokon­aisveroaste kan­nat­taisi toki pitää ennal­laan korot­ta­mal­la alimpia vero­pros­ent­te­ja enem­män kuin ylimpiä ja näin loiven­ta­mal­la pro­gres­sio­ta perusvähen­nys­ra­jan yläpuolella.

  59. LRa:
    >Kallelle: Mielestäsi per­in­tövero­tuk­ses­ta pitäisi
    >luop­ua, minus­ta taas juuri sitä pitäisi korottaa,
    >kos­ka perin­nön­saa­jalle kaik­ki on pelkkää tuloa
    >ilman omaa panosta.

    Minä taas olen tässä juuri osal­lis­tunut jeesaa­maan per­het­tä, jon­ka ain­oa elät­täjä kuoli joulun alla. Omaisu­ut­ta ei tosin hirveästi ole, mut­ta tun­tuu kyl­lä ylet­tömän epäreilul­ta, että sen lisäk­si että per­heen tulot rom­ah­ta­vat elät­täjän kuoltua, pitäisi vielä mak­saa jostain “tulosta” jota alaikäiset lapset tässä muka sai­vat, kun hei­dän isän­sä kuoli.

    Per­heeltä meni siinä sekä henk­i­nen ydin että jokapäiväi­nen leipä, ja kun tässä ei ollut “omaa panos­ta”, tuos­ta hyvästä sit­ten rahat val­ti­olle? Haloo. 

    Tästä tulee mieleen, että per­in­töveroa voisi säätää ainakin siten, että alaikäis­ten las­ten van­hem­mil­taan saamien per­in­tö­jen vero pitäisi olla jotakuinkin nol­la ja nous­ta per­il­lisen läh­estyessä van­hu­ut­ta. Sit­ten, kun viisikymp­pinen perii kahdek­sankymp­pisen, tuo aja­tus “tulosta” on hie­man jär­keenkäyvämpi, vaik­ka kuolin­verol­ta se sil­loinkin voi tuntua.

  60. Pap­pa­rainen:

    Mah­dol­lisu­us jät­tää per­in­töä lap­silleen kan­nus­taa ihmisiä tekemään työtä. Aika mon­en työ­mo­ti­vaa­tio nol­lau­tu­isi, jos per­in­tö menisi val­ti­olle. Tämä ei tek­isi hyvää kestävyys­va­jeelle tai val­tion budjetille.

    Tietysti rahat voisi lahjoit­taa lap­sille jo eläessään, mut­ta sinä kai kieltäisit senkin?

  61. Art­turille: Kun vero­ja kuitenkin pitää kerätä,niin mielum­min kerätään niitä esimerkik­si perintö‑, lahja‑, kiin­teistö- ja leimaveroista kuin ansiotuloista.

    Ain­oas­taan laa­ja veropo­h­ja mah­dol­lis­taa kohtu­ullisen työ- ja pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­sen ja tur­vaa samal­la julkiset palvelut.

    Mitä tulee per­in­töi­hin, niin perin­nön­saa­jat ovat nykyään keskimäärin jo eläkeikäisiä tai sen kyn­nyk­sel­lä ole­via. Minus­ta per­in­töverokan­ta voisikin olla saman­su­u­ru­inen pääo­mat­uloveron kanssa.

  62. Anna-Liisa kir­joit­ti 1.1.2011 kel­lo 8:04:

    Kalle kir­joit­ti 31.12.2010 kel­lo 12:31:

    Per­in­tövero on veroa jo ker­taalleen verote­tus­ta omaisu­ud­es­ta! Nyt sitä mak­sa­vat vain me keski­t­u­loiset ja pieniä per­in­töjä saa­vat. Suuret omaisu­udet ovat jo muual­la EU:ssa ja pienet on jostain syys­tä vapautet­tu verosta.

    Saatu per­in­tö on saa­jalleen tuloa, vieläpä ilmaista tuloa (pois­lukien les­ket ja hei­hin ver­rat­ta­vat (joista pois­lukien kah­ta viikkoa ennen hau­ta­jaisia tavatut ja viikkoa ennen rek­isteröidyt puolisot)).

    Mis­sä on se neit­sy­tra­ha, jos­ta kukaan ei ole mak­sanut veroa?

    Kalle sanoo tuos­sa itse asi­as­sa, että jos vero­laeis­sa on por­saan­reikä, jos­ta jotkut pää­sevät livah­ta­maan mak­samat­ta vero­ja, ei vero­ja saisi per­iä keneltäkään.

    Mis­sä on se neit­sy­tra­ha, jos­ta kukaan ei ole mak­sanut veroa? Työ­nan­ta­ja mak­saa min­ulle palkan kat­teis­taan — eikö niistä kat­teista jo ole mak­set­tu jonkin sortin veroa?

    Mikä raha on neitsytrahaa?

    Kari Kosk­i­nen ilmeis­es­ti on sil­lä kan­nal­la (2.1.2011 kel­lo 15:18), että jos joku on niin tol­lo ettei osaa han­kkia omaisu­ut­ta niin paljon että pystyy kus­tan­ta­maan sairauk­sien­sa hoidon ja las­ten­sa koulu­tuk­sen ja kaiken tarvit­se­mansa, niin kär­siköön ja parhaas­sa tapauk­ses­sa kuolkoon pois? Olen sana­ton tämän ihmis­ar­vo­jen kun­nioituk­sen edessä.

  63. Oden idea on mie­lenki­in­toinen, mutat mitä se mak­saisi verotuksessa?

    En tiedä vuokral­la asu­vien asun­tokun­tien määrää (pitäisi).Oletetaan se 800.000:ksi. Samoin olete­taan että keskimääri­nen puh­das vuokra on vastikken ja muiden kulu­jen jäl­keen 5.000 e /vuosi*. Siis verotet­ta­va vuokrat­u­lo olisi yhteen­sä 4000 Me/vuosi. 28 %:n vero tästä olisi n 1.120 Me/vuosi menet­tyä verotuloa.

    Toisaal­ta tarve asum­is­tuki­in vähe­nee, mut­ta ei poistu. 

    * Näkyvien kulu­jen kuten vastik­keen lisäk­si on näkymätön­tö kuk­lua ja vastiket­ta: huoneis­ton kulu­mi­nen täysin nor­maa­likäytössä on n.1 /e m2kk eli 360 e/ 30 v ja putk­iston kulu­mi­nen damoin 1 e /m2kk eli 600 e/ 50 vuot­ta. Kiin­teistöa­siois­sa 25 vuot­ta on pelk­ka kvarttaali.

  64. Pekka Taipaleelle: Jokaisen alaikäisen van­hem­man pitäisi ottaa riit­tävä henki­vaku­u­tus. Alaikäis­ten per­in­töveroon tuli kyl­lä aikamoi­set huo­jen­nuk­set — melko suuren pitää perin­nön olla, jos siitä joutuu iso­ja sum­mia veroa maksamaan.

    Per­in­tövero­tuk­sen selkeä epäko­h­ta on se, että vero pitää mak­saa, vaikkei per­in­töä saa vielä omak­si. Tämä kos­kee yleen­sä tilantei­ta, kun les­ki jää asumaan yhteis­es­ti omis­tet­tuun koti­in, eikä muu­ta omaisu­ut­ta ole. Lapset joutu­vat kuitenkin mak­samaan perinnöstään(pesän puo­likkaas­ta) veron.

    Jos saisin päät­tää, nos­taisin siis per­in­töveron pääo­mat­uloveron suu­ruisek­si, mut­ta veron mak­samisen siirtäisin omaisu­u­den haltuunottohetkeen.

  65. LRa:

    Kun vero­ja kuitenkin pitää kerätä,niin mielum­min kerätään niitä esimerkik­si perintö‑, lahja‑, kiin­teistö- ja leimaveroista kuin ansiotuloista.

    häh? Ai kun niitä pitää jotain kerätä niin kerätään mielu­um­min niiltä työn­tek­i­jöiltä, jot­ka haluu jät­tää jotain jälkeläisilleen, kun niiltä työn­tek­i­jöiltä, jot­ka haluu lait­taa kaiken sileeks.

    Eiks vielä parem­pi olis vaan verot­taa Soin­in­vaaran blo­gin nim­imerkkiä LRa, niin siinä säästys muut vero­tusko­hteet. Sit vois kans verot­taa puna­sia auto­ja, että ei tartte kaikkia auto­ja verot­taa ja ehkä vielä niitä työn­tek­i­jöitä jot­ka tykkää mak­samakkaras­ta enem­män kuin maksapasteijasta.

    Ain­oas­taan laa­ja veropo­h­ja mah­dol­lis­taa kohtu­ullisen työ- ja pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­sen ja tur­vaa samal­la julkiset palvelut.

    Jeps ja se ei oo laa­ja veropo­h­ja, että verote­taan jotain palka­nsaa­jia joil­la sat­tuu ole­maan tiet­tyjä halu­ja (säästää jälkeläisilleen) ver­rat­tuna siihen, että verote­taan kaikkia palkansaajia.

    Tiet­ty tähän ei oo mitään täy­del­listä ratkaisua, kos­ka kaik­ki verot vääristää käyt­täy­tymistä, mut­ta per­in­töveroa parem­pi olis vaan verot­taa kaikkea kulu­tus­ta tas­a­puolis­es­ti. Se on se laa­ja veropohja.

  66. Osmon ehdo­tus on eri­no­mainen — siis eri­mo­mainen vuokrienkorotusautomaatti.
    Pitkäl­lä aikavälil­lä tuki siir­tyy vuokranan­ta­jien tasku­un, vuokralaisen ase­ma pysyy samana.

  67. Per­in­töveros­ta sen ver­ran, että oikea vero­tushan on kohdil­laan, kun koko omaisu­us ensin myy­dään reaali hin­taan. Tämän jäl­keen kuolin­pesä mak­saa kaikesta pääo­mat­uloveron, jos sat­tuu sel­l­aista men­emään ja lopuk­si jae­taan jäl­jelle jääneet rahat per­il­lisille. Sil­loin kuolleen kaikesta pääo­mat­u­losta on mak­set­tu vero sinän­sä lop­pu on ihan aiheel­ista tuloa jollekin.

    Täl­lä perus­teel­la asun­non vero­tus menee ihan oikein, kun­han asut­ta­vankin asun­non myyn­tivoit­to on veronalaista tuloa.

    Samal­la koko per­in­töveros­ta voisi min­un mielestä luopua.

  68. LRa, et ymmär­rä nyt vero­tuk­sen logi­ikkaa. Kukaan ei ole vaat­in­ut per­in­tö­jen vero­tuk­sen lopet­tamista. Perin­nön han­k­in­tao­let­ta­maa säätelemäl­lä päästään perin­nön vero­tuk­ses­sa halut­tuun tulok­seen. Kun ymmär­rät tämän perus asian, ymmär­rät mik­si per­in­tövero ei ole taloudel­lis­es­ti ter­veel­lä pohjalla.

    Pienelle maalle pääomien kar­tut­ta­mi­nen on tärkeää. Per­in­töveros­ta luop­umi­nen nopeut­taa sitä. Täl­lä het­kel­lä se nopeut­taisi sitä myös sen kaut­ta, että suo­ma­laisia omaisuuk­sia palaisi Suomeen. Nythän EU-aikana kaik­ki suuret perin­nöt siir­retään teknis­es­ti muualle ja vain keskisu­urista mak­se­taan veroa. Pienet taas ovat verottomia.

    Tähän keskusteluketju­un per­in­tövero kuu­luu taas sen takia, että siitä luop­umi­nen lisää nopeasti vuokra-asun­to­jen kil­pailua ja vaikeut­taa markki­noil­la nyt toimivien monop­o­lien toim­intaa. Monop­o­lit ovat aina kulut­ta­jan kannal­ta huono asia.

    LRa, palataan asialle, kun ymmär­rät per­in­töveron ja perin­nön verot­tamisen eron. Sil­loin olet jo pitkällä. 😉

  69. Art­turi on siinä oike­as­sa, että per­in­tövero rankaisee ihmisiä toimin­nas­ta, joka ei sinän­sä ole tuomit­tavaa. Se suosii niitä, jot­ka lait­ta­vat rahansa suo­raan pala­maan säästämisen sijaan.

    Jos nou­datet­taisin jotain abstrak­tia oikeu­den­mukaisu­us­pe­ri­aatet­ta, niin var­maan vero­tus kan­nat­taisi suun­nitel­la siten, että kaik­ki verote­taan vain ker­ran ja annetaan sen jäl­keen ihmis­ten käyt­tää rahansa tasa-arvois­es­ti omien miel­tymys­ten­sä mukaisesti. 

    Mut­ta vaik­ka peri­aate olisikin filosofis­es­ti tuke­val­la poh­jal­la, niin ihmisen suh­tau­tu­mi­nen vero­tuk­seen ei ole pelkästään järki­a­sia. Moninker­tainen vero­tus on luul­tavasti helpom­min hyväksyt­tävis­sä kuin se, että sama sum­ma otet­taisi­in ker­ral­la. Ja vaik­ka per­in­tövero­tus onkin em. kat­son­takannal­ta epäoikeu­den­mukainen, niin tuol­lainen peri­aate ei oikein resonoi psykologisesti.

    Usein tekee mieli olla Art­turin kanssa samaa mieltä peri­aat­teessa, mut­ta pohdin­nat ovat usein kovin vierai­ta ihmis­ten arkikoke­muk­sille ja moraal­isille intu­itioille oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta. Argu­men­tit muis­tut­ta­vat vähän joidenkin eläi­nak­tivistien tavas­ta piikitel­lä kiusal­lis­es­ti lihaa syöviä koira­n­omis­ta­jia tekopy­hyy­destä, kun iltapäiväle­hdis­sä kohis­taan jostain koirankiduttamisesta.

    Mun point­ti tässä on var­maan se, että oikeu­den­mukaisu­us, joka voidaan johtaa peri­aat­teesta ei ole sama asia kuin koet­tu oikeu­den­mukaisu­us. Miten asi­at yhteiskun­nas­sa jär­jestetään, on usein rajankäyn­tiä näi­den välillä.

  70. Hie­man asi­a­ton kysymys, mut­ta onko Odel­la itsel­lään vuokralaisia? Kokoomus­lais­ten jälkikasvulle eli vihreille(hiukan kär­jistäen) on kyl­lä tulos­sa aika kiva varain­si­ir­to suurien ikälu­okkien heit­täessä kuokkansa.

    1. Ei ole, mut­ta olen kyh­llä ajatel­lut jos­sain vai­heessa sir­joit­taa yri­tyk­seni tilil­lä loju­vat varat vuuokra-asun­toon. En nimit­täin pidä mitenkään pahantekona lisätä vuokra-asuntokantaa.

  71. LRa:
    >Jokaisen alaikäisen van­hem­man pitäisi ottaa riit­tävä henkivakuutus.

    Ihmisil­lä on sel­l­ainen harha, että hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on ole­mas­sa sitä varten, että se voi aut­taa ihmisiä tilanteis­sa, jois­sa he eivät itse selviä. Esimerkik­si, kun lapselta kuolee toinen tai molem­mat van­hem­mista, elättäjät.

    Nyt kuitenkin näemme, että hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan tarkoi­tus on kerätä vero­ja, ja jot­ta ihmiset voisi­vat selvitä verois­taan, hei­dän tulee ottaa yksi­ty­isiä vaku­u­tuk­sia, joil­la voi pait­si tur­va­ta oman tule­vaisuuten­sa, myös mak­saa nuo verot huolta­jan kuolemasta.

  72. Anna-Liisa:

    Kari Kosk­i­nen ilmeis­es­ti on sil­lä kan­nal­la (2.1.2011 kel­lo 15:18), että jos joku on niin tol­lo ettei osaa han­kkia omaisu­ut­ta niin paljon että pystyy kus­tan­ta­maan sairauk­sien­sa hoidon ja las­ten­sa koulu­tuk­sen ja kaiken tarvit­se­mansa, niin kär­siköön ja parhaas­sa tapauk­ses­sa kuolkoon pois? Olen sana­ton tämän ihmis­ar­vo­jen kun­nioituk­sen edessä. 

    Kun itse päät­tää, mil­lä kan­nal­la toiset “ilmeis­es­ti” ovat, ei tietenkään ole mitään rajaa sille, kuin­ka sanat­tomak­si voi mennä.

    Esimerkik­si Sveit­si onkin var­maan maan­päälli­nen hel­vetti, kun siel­lä kokon­aisveroaste on yli 10 pros­ent­tiyk­sikköä meitä matalampi?

    Tosi­a­sia on se, että meil­lä vero­tuk­sel­la puu­tu­taan ihmis­ten toim­intaan aivan liian paljon ver­rat­tuna siihen, mikä on järkevää. Korkea veroaste potkii päähän nimeno­maan heikom­pio­saisia, joiden työn teet­tämi­nen muut­tuu kan­nat­ta­mat­tomak­si (veroki­ila). Rikkaat nyt aina pär­jäävät (vero­su­un­nit­telu), ja keskilu­ok­ka toisaal­ta kerää vas­taavasti regres­si­ivisiä tulonsiirtoja…

    Kari

  73. Pekka Taipale
    “Ihmisil­lä on sel­l­ainen harha, että hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on ole­mas­sa sitä varten, että se voi aut­taa ihmisiä tilanteis­sa, jois­sa he eivät itse selviä. Esimerkik­si, kun lapselta kuolee toinen tai molem­mat van­hem­mista, elättäjät.”

    En nyt oikein ymmär­rä miten alaikäisen lapsen yksik­seen omakoti­talos­sa asum­i­nen liit­tyy selviämiseen. Ymmärtääk­seni ihmiset ovat selvin­neet jopa kun­nal­li­sis­sa vuokra-asun­nois­sa puhu­mat­takaan velat­tomista omistuskerrostaloyksiöistä.

    “hei­dän tulee ottaa yksi­ty­isiä vaku­u­tuk­sia, joil­la voi pait­si tur­va­ta oman tulevaisuutensa,”

    Nimeno­maan, mikäli “tur­va­ta oman tule­vaisuuten­sa” tarkoit­taa, että elämä esimerkik­si yksin­huolta­jana jatkuu myös mate­ri­aalis­es­ti yhtä yltäkyl­läisenä kuin ylem­män toim­i­henkilöper­heen ydinperheessä.

  74. Tuli vaan mieleen sel­l­ainen jut­tu, että jos tänne Suomeen tuo­daan 500 000 maa­han­muut­ta­jaa, niin mihin ne asute­taan? Epäilen, että vuokra-asun­toi­hin ainakin alku­vai­heessa sijoit­tuvat. Mis­tä Suomeen repäistään nämä asun­not? Siinä vai­heessa vuokra-asun­not on sel­l­aista val­u­ut­taa, että vuokrat ovat jo pikkukaupun­gin yksiöis­sä 1000 eken tuol­la puolen.

    Mielestäni olisi jo kiirus aloit­taa määräti­etoinen vuokra-asun­to­jen / omis­tusasun­to­jen raken­nus­pro­jek­ti! Fak­ta on, että maaseudun autioi­tu­mi­nen jatkuu. Tule­vaisu­udessa suurten kasvukeskusten vetovoima tulee toden­näköis­es­ti vain kas­va­maan. Niihin tulisi saa­da run­saasti kohtu­uhin­taisia asun­to­ja. Yksiöil­lä ja kak­sioil­la on aina kysyn­tää varsinkin net­tosyn­tyvyy­den ollessa mil­tei negati­ivi­nen. Lisäk­si omakoti­taloista muut­taa van­huk­sia kaupunkipalvelu­iden ääreen kak­sioi­hin ja yksiöi­hin niin ikään. Human­itäärisille maa­han­muut­ta­jille vapau­tuu sil­loin run­sain mitoin omakoti­talo­ja suurper­hei­den käyt­töön. Siten saataisi­in asutet­tua myös maaseutu.

  75. “Esimerkik­si Sveit­si onkin var­maan maan­päälli­nen hel­vetti, kun siel­lä kokon­aisveroaste on yli 10 pros­ent­tiyk­sikköä meitä matalampi?”

    Veroas­t­eet eivät ole vertailukelpoisia ,
    Esim meil­lä las­ke­taan veroas­t­eeseen yksi­ty­is­ten yhdis­tys­ten jäsen­mak­sutkin esim kirkol­lisvero, joka on vapaae­htoinen yhdis­tyk­sen jäsenmaksu.
    Vaiku­tus on jotain 1,25 %-yksikköä veroasteeseen.
    Suomes­sa oikeistopop­ulis­tit keräävät kaik­ki mah­dol­liset mak­sut veroas­t­eeseen näyt­tääk­seen Suomen himoverottajana.

    Kirkkoon kuu­lu­val­la ei pitäisi olla oikeut­ta valit­taa veroista, itse on tehnyt kaikken­sa jot­ta vero­tus olisi korkea

  76. Yksi havain­to maail­mal­la on ollut, että har­va osaa arvioi­da riskin­sä oikein eikä käsi­tys­tä tarvit­tavas­ta vaku­u­tus­tur­vas­ta ole .
    Eri­tyis­es­ti nuoret pitävät itseään kuolemat­tom­i­na ja haavoittumattomina.
    Usko siihen, että vain muut sairas­tu­vat ja joutu­vat onnet­to­muu­teen on vahvaa.
    Myöskään vaku­u­tusten hin­taa ei osa­ta arvioi­da, sil­lä koti­maas­sa riskit ovat pienem­piä ja vaku­u­tuk­set verovaroin sub­ven­toitu­ja, joten vaku­u­tusten hin­tasao yllättää.

    Etenkin työkyvyt­tömyys on ollut sel­l­ainen ris­ki, johon har­va on osan­nut varautua ja vaku­u­tus on kallis, jos halu­aa säi­lyt­tää edes jonkin­laisen elintason.

    Myöskin paikalline sosi­aal­i­tur­va on läh­es aina aukol­lisem­pi ja pienem­pi kuin suomalainen

  77. Sveit­si käyt­ti sosi­aali-ja ter­veys­menoi­hin 27,3 % BKT:sta , Suo­mi 25,4 % BKT:ta, vuon­na 2007
    Henkilöl­lä on olta­va vaku­u­tuk­set sairaut­ta, eläket­tä, työt­tömyyt­tä etc varten.
    Jär­jestelmä on seka­va kos­ka on osa on keskitet­tyä yhdelle vaku­u­tus­laitok­selle osa on vai­h­toe­htois­es­ti työntekijän/ työan­ta­jan vas­tu­ul­la riip­puen esim työehtosopimuksesta.
    Osa sosi­aal­i­tur­vas­ta on kantonikohtaista.
    Eli lop­putule­ma on, että jär­jestelmä on seka­va ja pakol­lisu­ud­es­ta huoli­mat­ta vain osa siitä las­ke­taan veroasteeseen.
    Tämäkin johtuu sisäpoli­it­tisi­ta syistä, hal­li­tuk­set halu­a­vat esit­tää veroas­t­een mah­dol­lisim­man alhaisena.
    Suomes­sa taas päin­vas­toin, kos­ka Suomes­sa halu­taan köy­hin kansanosa houkutel­la luop­umaan sosiaaliturvasta

  78. Sylt­ty, en tiedä mis­tä repäisit tuo (ilmeis­es­ti pahek­sut­ta­van?) omakoti­talon tähän. Tämä viimek­si mainit­se­mani per­he asuu ker­rostalos­sa, vuokra-asun­nos­sa. Kun ei ole paljoa omaisu­ut­ta, ei tietysti per­in­töveroakaan mene paljoa, mut­ta jo vähänkin tun­tuu suurelta epäoikeu­den­mukaisu­udelta, kuolinverolta.

  79. Pekka Taipaleelle: Las­ten alaikäisvähen­nys on 40.000 euroa/lapsi eli mainit­se­mas­sasi tapauk­ses­sa on erit­täin epä­to­den­näköistä, että lapset jou­tu­isi­vat mak­samaan per­in­töveroa. Ja leskelle­hän kuu­luu puo­let pesästä avio-oikeu­den nojalla(jos ei ole tes­ta­men­til­la muu­toin määrätty). 

    Jokaisen per­heestään huole­hti­van pitäisi ottaa sekä hen­ki- että kotivakuutus.

    Mitä tulee per­in­töveroon, niin ainakin Veron­mak­sajien Keskus­li­itossa kan­nate­taan sen nos­tamista ja sitä työryh­mäkin ehdot­taa. Tun­tuu kum­malliselta, että työn vero­tuk­ses­ta ei paljoa napute­ta ja pääo­mat­uloveron koro­tuskin hyväksytään, mut­ta perin­nöt pitäisi saa­da ilmaiseksi.

    Mitä mieltä Osmo olet perintöverosta?

    1. Kan­natan kansan keskilu­okkaistamista ja siinä mielessä pien­ten omaisuuk­sia per­in­töverot voisi uno­htaa — ja ollaan unohtamassakin.
      Per­in­töveroon liit­tyy selvä verovirhe, jon­ka joku tääl­lä jo mainit­si. Pane­mal­la pörssiosak­keet tai muu keinot­telu­o­maisu­us koh­ta kuol­e­van van­han vaarin nimi­in pääsee eroon pääsee eroon luovutusvoittoverosta.
      Kol­mas perint5överoon liit­tyvä seik­ka liit­tyy koko yri­tysvero­tuk­sen ja pääo­mavero­tuk­sen kokon­aisu­u­teen. Ei pidä pää­tyä tilanteisi­in, jos­sa per­heyri­tyk­set kan­nat­taa myy­dä ulko­maisille omistajille.

  80. liian van­ha:

    Esim meil­lä las­ke­taan veroas­t­eeseen yksi­ty­is­ten yhdis­tys­ten jäsen­mak­sutkin esim kirkol­lisvero, joka on vapaae­htoinen yhdis­tyk­sen jäsenmaksu.

    ööö. Kirkko ei oo yksi­tyi­nen yhdis­tys ja kirkol­lisvero ei oo vapaaehtoinen.

    Kirkkoon kuu­lu­val­la ei pitäisi olla oikeut­ta valit­taa veroista, itse on tehnyt kaikken­sa jot­ta vero­tus olisi korkea

    hih… sä oot kyl­lä logi­ikan riemu­voit­to. Jos saat päät­telemäl­lä aivos jotenkin totaal­i­ju­mi­in niin seu­raa­van dar­win­palkin­non saa­jas­ta on tuskin epäselvyyttä.

    Veroas­t­eeseen las­ke­taan Suomes­sa myös Veikkauk­sen ja RAY:n voitto.

    No siltä osin kuin tää voit­to ylit­tää sen voiton mitä yksi­tyi­nen uhkapeliyri­tys tekis, niin sehän on käytän­nössä vero uhkapelaamiselle.

  81. Osmo Soin­in­vaara:

    Veroas­t­eeseen las­ke­taan Suomes­sa myös Veikkauk­sen ja RAY:n voitto. 

    Niin, siitä voi sit­ten tietenkin keskustel­la vaik­ka maail­man tap­pi­in, että miten nuo veroas­t­eet pitäisi laskea “oikein”, mut­ta jotenkin kyl­lä epäilen, etteivät OECD:n tutk­i­jat sitä niin pahasti voi sös­siä, että 10 pros­ent­tiyk­sikön ero selit­ty­isi pelkästään tilastointitapavirheellä.

    Ja sitä pait­si, se min­un alku­peräi­nen point­ti­ni oli siis siinä, että Suomes­sa val­tio­val­ta ohjaa liikaa ihmisiä, eli vähen­tää hei­dän itsemääräämisoikeut­taan. Siinä suh­teessa uhkape­limo­nop­o­li ei ole sen vähempää huono asia kuin korkea veroastekaan.

    Kari

    1. Suomes­sa suurin veroast­et­ta nos­ta­va ero mon­een muuhun maa­han on se, että meil­lä sosi­aal­i­tur­vae­tu­udet ovat verol­lisia — mak­se­taan siis brut­tona — kun mon­es­sa muus­sa maas­sa ne ovat verot­to­mia ja makse34taan siis net­tona. Toisek­si meil­lä ei ole per­he­p­oli­it­tisia vero­tukia, jot­ka alen­ta­vat veroast­et­ta, vaan niiden tilal­la on lapsilisä.
      Oikea tapa ver­ra­ta veroast­ei­ta olisi laskea keskimääräi­nen marginaaliveroaste.

  82. Osmo Soin­in­vaara:

    Oikea tapa ver­ra­ta veroast­ei­ta olisi laskea keskimääräi­nen marginaaliveroaste. 

    Tuo kin­nos­taisi min­u­akin. Onkos noi­ta las­ket­tu jos­sakin? Mutu­na veikkaan, ettei se muu­ta tuo­ta tilan­net­ta parem­mak­si Sveitsin ja Suomen ver­tailus­sa ainakaan.

    Kari

  83. Suomes­sa suurin veroast­et­ta nos­ta­va ero mon­een muuhun maa­han on se, että meil­lä sosi­aal­i­tur­vae­tu­udet ovat verol­lisia – mak­se­taan siis brut­tona – kun mon­es­sa muus­sa maas­sa ne ovat verot­to­mia ja makse34taan siis net­tona. Toisek­si meil­lä ei ole per­he­p­oli­it­tisia vero­tukia, jot­ka alen­ta­vat veroast­et­ta, vaan niiden tilal­la on lapsilisä. 

    Ja tähän vielä. Minä siis ver­tasin val­tion vero­ker­tymää suh­teessa BKT:hen. Siinä suh­teessa se on saman­tekevää, mil­lainen tuo vero­tuk­sen rakenne on, kun kiin­nos­tuk­sen kohde oli siis se, paljonko taloudel­lis­es­ta toimin­nas­ta kul­kee val­tion sään­te­lyn kaut­ta — eikä varsi­nais­es­ti yksit­täisen henkilön mak­samat verot.

    Kari

  84. OS: “Per­in­töveroon liit­tyy selvä verovirhe, jon­ka joku tääl­lä jo mainit­si. Pane­mal­la pörssiosak­keet tai muu keinot­telu­o­maisu­us koh­ta kuol­e­van van­han vaarin nimi­in pääsee eroon pääsee eroon luovutusvoittoverosta.”

    Hei, ihan tosis­sas­ko luulet noin käyvän???

    Voi hyvää päivää mil­lä tasol­la tämä keskustelu:(

    1. juge,
      Näin min­ulle on use­ampi väit­tänyt. Jos minä han­kin pörssiosakkei­ta tänään, niiden arvon nousee kymme­nessä vuodessa kolminker­taisek­si ja lapseni perii ne, he mak­sa­vat per­in­töveron sen­hetkisen arvon mukaan. Jos he myyvät osak­keet seu­raa­vana päivänä, myyn­tivoiton vero las­ke­taan perunk­ir­joituk­seen merkit­ty arvo han­k­in­ta-arvona, jol­loin tuos­ta kolminker­tais­tu­mis­es­ta ei mene veroa. Per­in­tövero on selvästi alle 28 pros­ent­tia. Jos jugel­la on toinen tieto, korjatkoon.

  85. Jos oikein muis­tan, niin per­in­töveron tuot­to on siinä 500 Me vuodessa. Uus­in­ta lukua min­ul­la ei ole. Kuollei­ta oli vuon­na 2009 hyvin tarkalleen 50.000, joten per­in­töveron tuot­to on siis 10.000 e perin­nön­jät­täjää kohti:

    Jos olete­taan keskimäääräisek­si verokan­naksi 10 %, toteamem keskimääräisen jäämistönm arvon ole­van siinä 100.000 euroa, pienehkön asun­non hin­ta kehyskun­nis­sa. — Pelkään pahoin, että, jos per­in­töveron alara­ja laite­taan kovin ylös, tuot­to vähe­nee oleel­lis­es­ti. Emme ole rikkai­ta, tosin emme köyhiäkään.

  86. Olen Karin kanssa samaa mieltä, että vuokrat­uloveron pois­tamisen suurin epäko­h­ta on siinä, että se tekee eri sijoi­tus­muodot eri­ar­voisik­si. Se ei siis paran­na veroneu­traal­isu­ut­ta, vaik­ka se oli tässä tarkoituksena.

    Minus­ta järkev­in­tä olisi pois­taa asun­to­lainan korkovähen­nys ja ryhtyä hitaasti korot­ta­maan kiin­teistöveroa niin, että maan arvo, jon­ka eteen ei kukaan ole tehnyt työtä, ei mene asun­to­jen omis­ta­jien tasku­un. Tämä mah­dol­lis­taa sit­ten esim. palkkavero­jen laskemisen, mikä puolestaan aut­taa sekä vuokra- että omistusasujaa. 

    Minus­ta asum­i­nen on yhtä kulu­tus­ta siinä, mis­sä muu tahansa. Sitä ei ole mikään syy suosia muun kulu­tuk­sen saati investoin­nin kus­tan­nuk­sel­la. Kaikille ihmisille pitää taa­ta jonkin­lainen kat­to pään päälle, mut­ta tämä voidaan tur­va­ta paljon halvem­mal­la kuin verokeven­nyk­sil­lä, jot­ka kohdis­tu­vat ennen kaikkea siihen, että ihmiset asu­vat parem­min kuin minimitaso. 

    Per­in­töveros­ta ja sen suh­teesta myyn­tivoiton vero­tuk­seen LRa teki hyvän oival­luk­sen (per­i­jä saa myyn­tivoiton “ilmaisek­si” itselleen). Järkev­in­tä olisi minus­ta sel­l­ainen per­in­tövero­tus, jos­sa vero olisi sen myyn­tivoiton suu­ru­inen ja sen jäl­keen per­il­lisen kat­sot­taisi­in osta­neen ne per­i­tyt osak­keet sil­lä hin­nal­la, jol­la myyn­tivoit­to las­ket­ti­in. En osaa sanoa, mikä tässä olisi oikeu­den­mukaisin tapa asun­to­jen vero­tuk­seen, kun niis­sä ei myyn­tivoitos­ta veroa mak­se­ta. Tämäkin ongel­ma tietenkin vähenisi, jos olisi käytössä kiin­teistövero, joka leikkaisi asun­to­jen hin­nan­nousua maan arvon nousun mukana.

  87. Alku­peräi­nen väite oli: 

    Pane­mal­la pörssiosak­keet tai muu keinot­telu­o­maisu­us koh­ta kuol­e­van van­han vaarin nimi­in pääsee eroon pääsee eroon luovutusvoittoverosta. 

    Ker­ro nyt miten lai­tan omis­ta­mani pörssiosak­keet van­han vaari­ni tilille muuten kuin myymäl­lä osak­keet (jol­loin luovu­tusvoit­tovero tulee mak­set­tavak­si), tai lahjoit­ta­mal­la (jol­loin vaari mak­saa lahjaveroa).

    1. Ker­ro nyt miten lai­tan omis­ta­mani pörssiosak­keet van­han vaari­ni tilille muuten kuin myymäl­lä osak­keet (jol­loin luovu­tusvoit­tovero tulee mak­set­tavak­si), tai lahjoit­ta­mal­la (jol­loin vaari mak­saa lahjaveroa).

      Onnis­tuu parhait­en ole­mal­la itse se van­ha vaari.

  88. 1. Et pääse eroon luovu­tusvoit­toveros­ta. Luovu­tusvoit­to las­ke­taan jol­lakin perus­teel­la kaikissa tapauksissa

    2. Jos omi­s­tat nuo osak­keet 10 vuot­ta ja ne triplaatu­vat niin han­k­in­ta­meno-olet­ta­man 60 % vuok­si sun kan­nat­taa myy­dä ne itse vero­tus­mielessä eikä jät­tää perinnöksi.

  89. Kari, ihan anek­doot­ti­ta­sol­la Sveit­sis­sä on kuulem­ma vähem­män vero­ja ja enem­männ mak­su­ja, ja näistä iso osa vapaae­htoisia samas­sa mielessä kuin vaikka­pa työt­tömyyskas­saan kuu­lu­mi­nen meil­lä. On vaikea nähdä käytän­nön eroa sem­moi­sen mak­sun mitä läh­es kaik­ki mak­saa ja veron välil­lä, mut­ta tämän tyyp­pisel­lä asioil­la saa kyl­lä vaik­ka OECD:n tutk­i­jat raapi­maan otsaansa.

  90. LRa:

    Tun­tuu kum­malliselta, että työn vero­tuk­ses­ta ei paljoa napute­ta ja pääo­mat­uloveron koro­tuskin hyväksytään, mut­ta perin­nöt pitäisi saa­da ilmaiseksi.

    Minus­ta tun­tuu kum­malliselta, että sinä et napu­ta jälkeläisilleen säästävien työn­tek­i­jöi­den työn verot­tamis­es­ta, mut­ta sen sijaan napu­tat kaikkien työn­tek­i­jöi­den verot­tamis­es­ta. Mitä pahaa tämä ensim­mäi­nen ryh­mä on tehnyt toiseen ver­rat­tuna, että sitä pitää oikein näin rangaista?

    Ihan vas­taisu­u­den var­alle, näis­sä keskusteluis­sa ei pääse pitkälle vetoa­mal­la EK:n auktoriteettiin.

    osmo:

    Oikea tapa ver­ra­ta veroast­ei­ta olisi laskea keskimääräi­nen marginaaliveroaste.

    Eiks oikeem­pi olis las­kee val­tion bud­jet­ti? Sit jos halu­taan ver­tail­la mar­gin­aaliv­eroast­ei­ta, niin voidaan ver­tail­la niitä erik­seen, mut­ta tuskin niitä nyt kan­nat­taa tähän veroast­ei­den ver­tailu­un sekoit­taa, jos sil­lä yritetään päästä kiin­ni julkisen sek­torin kokoon eri val­tiois­sa. Mar­gin­aaliv­erol­la ei oo sen asian kanssa juurikaan tekemistä.

  91. Kor­jaus, han­k­in­ta­meno-olet­ta­ma on tietysti nyky­isin 40 prossaa.

    Perin­nön arvon osakkei­den osalta verot­ta­ja taasen arvioi van­haan ns vero­tusar­voon, ei siihen, mikä se on perunk­ir­jas­sa. Pörssi­fir­moil­la tarkoit­taa 70 prossaa päätöskurssista, joten voit­toa tulee vaik­ka myisi heti pois.

  92. “Kirkko ei oo yksi­tyi­nen yhdis­tys ja kirkol­lisvero ei oo vapaaehtoinen.”

    En minä ainakaan mak­sa kirkollisveroa ?

  93. “Ja tähän vielä. Minä siis ver­tasin val­tion vero­ker­tymää suh­teessa BKT:hen. Siinä suh­teessa se on saman­tekevää, mil­lainen tuo vero­tuk­sen rakenne on, kun kiin­nos­tuk­sen kohde oli siis se, paljonko taloudel­lis­es­ta toimin­nas­ta kul­kee val­tion sään­te­lyn kaut­ta – eikä varsi­nais­es­ti yksit­täisen henkilön mak­samat verot.”

    Tähän sopii hyvin esimerkik­si USA ja Suo­mi :Ker­ran sat­tui silmi­in laskel­ma USA:n val­tioiden, ja osaval­tioiden ja kun­tien net­tomenoista siis puhdis­tet­tuna sisäis­es­tä rahaliikenteestä
    Julkisen val­lan menot oli­vat n 36 % BKT:ta .
    Ver­tailu Suomen osoit­ti, että val­tion ja kun­tien menot oli­vat aika tarkkaan samaa luokkaa eli n 36 % BKT:ta.
    Kuitenkin OECD:n tilas­tois­sa USA ilmoit­taa veroas­t­eek­si 28 ja Suo­mi 43,5 %.

    Näin suuri ero on mah­dolli­nen vain siten, että luvut ovat poli­it­tis­es­ti valittuja

  94. tpyy­lu­o­ma:

    On vaikea nähdä käytän­nön eroa sem­moi­sen mak­sun mitä läh­es kaik­ki mak­saa ja veron välil­lä, mut­ta tämän tyyp­pisel­lä asioil­la saa kyl­lä vaik­ka OECD:n tutk­i­jat raapi­maan otsaansa. 

    No minus­ta sil­lä on kyl­lä ihan selkeä ero. Veroa _pitää_ mak­saa, ja mak­su­ja ei tarvitse, jos ei palvelu­akaan käytä. Siis ihan samal­la lail­la kuin leipään käytet­ty raha ei ole vero (kokon­aisu­udessaan), vaik­ka melkein kaik­ki osta­vat leipää. Käytän­nöt toki ovat mon­i­naisia, ja en yleis­es­ti pidä maaver­tailu­na kovin hyv­inä juurikin tuos­ta syystä.

    Ja var­muu­den vuok­si: vaik­ka tääl­lä nyt niin kovasti näytetään ajaat­tel­e­van, niin min­un alku­peräi­nen tarkoituk­seni ei ollut nurista veroista (vaik­ka voin minä niistäkin nurista), vaan siitä, että val­tio­val­ta päät­tää liikaa sel­l­ai­sista asioista, joista päät­tämi­nen kuu­luu yksilöille itselleen. Se, että suuri osa BKT:stä kul­kee val­tion kaut­ta on yksi asia, joka kuvas­taa tätä ongelmaa. 

    Minä olen sitä mieltä, että val­tio­val­lan pitäisi puut­tua ihmis­ten touhui­hin mah­dol­lisim­man vähän, mikä onnis­tuu ainakin (1) pienetämäl­lä vero­ja, (2) hoita­mal­la vero­tus mah­dol­lisim­man neu­traal­isti ja (3) olemat­ta muul­la sään­te­lyl­lä yms. puut­tumat­ta ihmis­ten elämään. Ja nähdäk­seni Sveit­si on onnis­tunut kaikissa ym. kohdis­sa merkit­tävästi Suomea parem­min (vaik­ka, kuten san­ot­tua, ver­tailu toki on hankalaa).

    Kari

  95. Art­turi:

    Eiks oikeem­pi olis las­kee val­tion budjetti? 

    Ei sil­loin, kun jotkut tietyt asi­at on järkät­ty eri mais­sa kier­rät­tämäl­lä rahaa hie­man eri tavoin. San­o­taan vaikka­pa ter­vey­den­hoito. En tiedä Sveit­sistä, mut­ta Sak­sas­sa on pakolli­nen vaku­u­tus, jol­la kate­taan ter­vey­den­hoidon kulut, kun taas Suomes­sa rahat kiertävät val­tion bud­jetin kaut­ta. Mak­sa­jalle lie­nee aika lail­la yhden­tekevää, meneekö pakolli­nen mak­su veron vai vaku­u­tuk­sen nimel­lä (toki itse ter­vey­den­huol­lon toteu­tuk­ses­sa voi olla jotain eroa, mut­ta tämä on sivu­seik­ka, oleel­lista on mak­sun pakollisuus). 

    Peri­aat­teessa sama pätee mon­een muuhunkin. Moni tulon­si­ir­to voidaan hoitaa joko verovähen­nyk­senä tai siten, että mak­se­taan ihmisille veroil­la kerät­tyä rahaa. Net­tomääräis­es­ti sin­ulle on täysin yhden­tekevää, jäävätkö jonkun etu­u­den vuok­si verosi 100e pienem­mik­si vai saatko tuon rahan val­ti­ol­ta suo­rana tulon­si­ir­tona. Molem­pi­en hallinnoin­ti­in tarvi­taan byrokra­ti­aa. Itse rahan siirte­ly bit­teinä taas ei mak­sa juuri mitään. 

    Tähän tulee vielä päälle se, että val­tion lisäk­si on muitakin julkisen talouden ele­ment­te­jä, etenkin kun­nat. Kun­nat voivat verot­taa suo­raan tai saa­da tulon­sa val­ti­ol­ta. Edelli­nen ei kier­rätä rahaa val­tion bud­jetin kaut­ta, jälkim­mäi­nen kier­rät­tää. Samoin eläke­jär­jeste­lyt voivat olla sel­l­aisia, että ne kier­rät­tävät rahaa val­tion kas­san kaut­ta tai sit­ten hoitu­vat suo­raan eläk­er­a­has­to­jen toimesta. 

    Jos jotain ver­tailua halu­aa tehdä ja mar­gin­aaliv­ero ei kel­paa, niin ehkä voisi ver­tail­la kaikkien lak­isääteis­ten mak­su­jen kokon­ais­sum­mia, mut­ta tämäkin siis tarkoit­taisi sitä, että osa tulosi­ir­roista tulisi eri­ar­vois­es­ti kohdel­tua (verovähen­nyk­set eivät nos­ta veroast­et­ta, mut­ta val­tion mak­samat tuet nos­ta­vat). Samoin vaikka­pa eläke­mak­sut, jot­ka suun­nilleen kaik­ki mak­saisi­vat, vaik­ka eivät olisi pakol­lisia, tule­vat eri tavoin kohdel­tua, jos sat­tuvat ole­maan pakol­lisia, kuten Suomessa.

  96. Net­tomääräis­es­ti sin­ulle on täysin yhden­tekevää, jäävätkö jonkun etu­u­den vuok­si verosi 100e pienem­mik­si vai saatko tuon rahan val­ti­ol­ta suo­rana tulonsiirtona. 

    Ei ihan näinkään. Jos meil­lä olisi lap­sil­isän sijaan saman suu­ru­inen lap­sivähen­nys vero­tuk­ses­sa, niin ainakin kaikkein pien­i­t­u­loisim­mat moni­lap­sis­ten per­hei­den äid­it jäi­sivät tästä paitsi.

    Ja sit­ten on vielä kysymys siitä, miltä asi­at näyt­tävät. Moni joka vas­tus­taa hyvä­tu­lois­t­en lap­sil­isiä luul­tavasti hyväksy­isi vero­tuk­seen saman suu­ruisen lapsivähennyksen.

  97. Samuli Saarel­ma
    ” Samoin vaikka­pa eläke­mak­sut, jot­ka suun­nilleen kaik­ki mak­saisi­vat, vaik­ka eivät olisi pakol­lisia, tule­vat eri tavoin kohdel­tua, jos sat­tuvat ole­maan pakol­lisia, kuten Suomessa.”

    Jos se on pakolli­nen mak­su, niin onhan se päivän­selvästi täysin eri asia kuin ei-pakolli­nen mak­su. Esimerkik­si kun tarvit­see rahaa per­het­tä perus­taes­sa, voi jät­tää pari­na vuon­na eläke­mak­sut vähem­mälle ja sit­ten velat­tomas­sa asun­nos­sa mak­sel­la suurem­pia mak­su­ja. Jos taas mak­sut ovat pakol­lisia ja määrät­tyjä, no can do, säästä vaan eläkkeisi­in siinä kohtaa kun rahaa tarvit­taisi­in elämiseen.

    Eli pakol­lisel­la ja vapaae­htoisel­la eläke­mak­sul­la on täysin selvä ero myös siinä tapauk­ses­sa, että niitä kerät­täisi­in yhtä paljon.

    Esimerkik­si käy omat van­hempani, sil­loin kun minä olin lap­si ja asuin kotona, se oli tarkan markan aikaa (ei kuitenkaan köy­hyyt­tä) ja sit­ten kun lapset muut­ti­vat pois kotoa, velat mak­set­ti­in ja ikää ker­tyi yli 50, rahaa oli jo niin ettei käyt­töko­hdet­ta keksinyt. Nyt sit­ten voikin vai­h­taa uuden auton vaik­ka joka toinen vuosi kun akti­ivielin­vu­osi­na röpötelti­in van­hal­la romulla.

    Eli pakol­lisel­la ja vapaae­htoisel­la on val­ta­va ero, vaik­ka lop­pusum­mak­si tulisikin sama.

  98. Samuli Saarel­ma: Joo oon toki ihan oikeessa, että pitäs ottaa huomioon kaik­ki julk­isy­hteisöt kun­nista valtionkirkkoon.

    Haas­teena on sit­ten tuo erot­telun tekem­i­nen sen välil­lä, että pakote­taan ihmiset osta­maan vaku­u­tuk­sia / vaku­ute­taan ne julkisen yhteisön toimesta.

    Kuitenkin tuos­sa edel­lisessä julkisel­la sek­to­ril­la on vähem­män osu­ut­ta, joten siinä mielessä on ihan hyvä, että tämä näkyy kokon­aisveroast­et­ta vertailtaessa.

  99. Osmo:

    Kansan keskilu­okkaist­a­mi­nen on kan­natet­ta­va tavoite, mut­ta mik­si siihen pitäisi pyrk­iä per­in­tövero pois­ta­mal­la? Itse kan­nus­taisin kansaa keskilu­okkaistu­maan ennem­min töitä tekemäl­lä tai vaikka­pa suo­ma­laisi­in yri­tyk­si­in sijoit­ta­mal­la kuin sopi­vaan per­heeseen syntymällä.

    Kuinka­han moni pieni per­heyri­tys on myy­ty ulko­maille per­in­töveron vuok­si? Voisin veika­ta, että suurem­pi vaiku­tus suo­ma­laiseen omis­tuk­seen on lis­tat­tu­jen yhtiöi­den vero­tuk­sel­la, ja sen kohdal­la ei näytä ole­van kovin suur­ta pyrkimys­tä koti­maisen omis­tuk­sen kasvattamiseen.

  100. Ver­tailu Suomen osoit­ti, että val­tion ja kun­tien menot oli­vat aika tarkkaan samaa luokkaa eli n 36 % BKT:ta. Kuitenkin OECD:n tilas­tois­sa USA ilmoit­taa veroas­t­eek­si 28 ja Suo­mi 43,5 %.

    Suomen veroaste oli vuon­na 2009 18,5 % BKT:sta.

    Näin suuri ero on mah­dolli­nen vain siten, että luvut ovat poli­it­tis­es­ti valittuja.

    USA:lla on ollut tas­apain­oinen bud­jet­ti viime vuosi­tuhan­nen puolel­la. Jos yksi maa mak­saa velko­ja pois ja rahas­toi kun samaan aikaan toinen lainaa minkä kerk­iää, niin veroas­t­een on pakko olla eri, vaik­ka julkiset menot oli­si­vat samaa luokkaa BKT:sta. Suomen julkisel­la sek­to­ril­la ei ole net­tovelkaa, päin­vas­toin, varo­ja on luokkaa 57 % BKT:sta, kun taas USA:ssa velkaa on 66 % BKT:sta (ja kat­ta­mat­tomat eläke- ja sosi­aali­vaku­u­tus­vas­tu­ut päälle).

  101. Minä naivisti aikanani kuvit­telin, että Suomes­ta tulisi parem­pi paik­ka (ja ei kuten Ruot­si, vaan kuten esim. Sveit­si) kun­han demareista päästäään eroon.

    Ja nyt minä sit­ten san niskaani Kokoomuk­sen, joka on pahempaa demarimeininkiä kuin mihin Lip­po­nen olisi pystynyt*) heikoim­pana het­kenäänkään. Ja sit­ten vielä nämä Per­Sut.… ängh!

    Posi­ti­ivis­ten kään­tei­den odot­telu alkaa jo lähen­tymään idi­o­tismia, mikä ei näköjään estä verot­ta­jaa olet­ta­mas­ta, että minä mak­san tule­van­na vuon­na tulovero­ja 85 ke:sta — posi­ti­ivista ajattelua.

    Kai se on aika lähteä kat­so­maan tois­t­en idi­o­tismia vaihteeksi.…

    Kari

    *) “Jokainen, joka vas­tus­taa eläkeiän nos­toa, vas­tus­taa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta” — sanoi Katainen. Ja tuol­laista “sys­tee­mi ensin yksilöil­lä ei väliä” ‑ajat­telua ei min­ul­ta hevin saa anteek­si. Siinä ei enää ole mitään muu­ta eroa Tuomio­jaan, pait­si, että Tuiu­mi­no­ja ei ole idiootti.

  102. “Ei sil­loin, kun jotkut tietyt asi­at on järkät­ty eri mais­sa kier­rät­tämäl­lä rahaa hie­man eri tavoin.”

    Suomes­sa ei kier­rätetä rahaa lukunot­ta­mat­ta eläkkeitä ja päivärahoja.
    Suomes­sa tar­jo­taan pääasi­as­sa ilmaisia tai sub­ven­toitu­ja palveluita

  103. “Kari, ihan anek­doot­ti­ta­sol­la Sveit­sis­sä on kuulem­ma vähem­män vero­ja ja enem­männ mak­su­ja, ja näistä iso osa vapaae­htoisia samas­sa mielessä kuin vaikka­pa työt­tömyyskas­saan kuu­lu­mi­nen meil­lä. On vaikea nähdä käytän­nön eroa sem­moi­sen maksun ”

    Sveit­sis­säkin näyt­tää ole­van EU-maatiedon mukaan pakol­lisia niin sairas­vaku­u­tus, eläke­vaku­u­tus, työt­tömyys­vaku­u­tus etc.
    Itse asi­as­sa OECD ei laske maid­en veroast­et­ta, Suomes­sa sen tekee Tilastokeskus.
    Kun vero­tus­ta ei ole har­mon­isoitu ja poli­it­tiset intres­sit tehdä veroas­t­eel­la poli­ti­ik­ka ovat suuret niin syn­tyy tuol­lainen tilanne kuin on esim USA:n ja Suomen välillä.

    Eli veroas­t­eet eivät ole ver­tailukelpoisia , kos­ka ne las­ke­taan joka maas­sa eri säännöillä
    Sen vuok­si veroast­ei­ta ei pitäisikään esit­tää absolu­ut­tisi­na vaan viit­teel­lis­inä tietoina

  104. Samuli Saarel­ma: minus­ta ei ole pahek­sut­tavaa, että ihmiset asu­vat parem­min kuin “minim­i­ta­sol­la”, vaan se on pikem­minkin suo­ras­taan tavoiteltavaa.

  105. Pekka Taipale, tietenkin on tavoiteltavaa, että ihmiset elävät mah­dol­lisim­man hyvin, ml. asum­i­nen. En mielestäni sanonut mis­sään, että parem­min kuin minim­i­ta­sol­la asum­i­nen olisi sinäl­lään pahek­sut­tavaa. Moni var­maan toki val­it­see muka­van asumisen, vaikkei sitä sub­ven­toitaisikaan, eikä tässä tietenkään mitään pahek­sut­tavaa ole. Pahek­sut­tavaa on siinä, että ne, jot­ka eivät val­it­sisi, joutu­vat osaltaan kus­tan­ta­maan (korkeamp­ina veroina) niiden muka­van asumisen, jot­ka valitsevat. 

    Point­ti­ni oli siis se, että kos­ka yhteiskun­nan resurssit ovat rajal­lisia, on yhden asian tukem­i­nen jonkin toisen asian polkemista. Jos asum­ista tue­taan vero­helpo­tuk­sil­la tai suo­ral­la tuel­la, tämä tarkoit­taa, että vaikka­pa ter­vey­den­hoitoon tai vaikka­pa ruokaan ei ole mah­dol­lista pan­na samal­la taval­la paukkuja. 

    Mainitsin minim­i­ta­son sik­si, että jos sen alle men­nään, niin ihmisiä alkaa oikeasti kuol­la kylmyy­teen. Jos yhteiskun­nan yht­enä perusar­vona on se, että kukaan ei kuole hel­posti estet­tävi­in asioi­hin, on taat­ta­va kaikille tuo minim­i­ta­so. Tämä ei kuitenkaan tarkoi­ta, että olisi tuon päälle mitään eri­ty­istä tarvet­ta suosia mukavam­paa asum­ista muiden asioiden kustannuksella.

  106. Sel­l­ainen pyyn­tö, että kun kir­joit­ta­jat tääl­lä heit­televät rajustikin toi­sis­taan poikkeav­ia veroast­eluku­ja (Pes­si: 18.5%, Liian Van­ha: 43.5%), niin voisit­teko esit­tää niille läh­teen, jot­ta jokainen voi tark­istaa, mitä luvuil­la kus­sakin tapauk­ses­sa oikein tarkoitetaan?

  107. “Minä naivisti aikanani kuvit­telin, että Suomes­ta tulisi parem­pi paik­ka (ja ei kuten Ruot­si, vaan kuten esim. Sveit­si) kun­han demareista päästäään eroon”

    Sin­un kan­nat­taa vali­ta asuin­paikak­si maa joka ottaa eniten lainaa ja/tai suosii rikol­lisen rahan pesua.

  108. “Suomen julkisel­la sek­to­ril­la ei ole net­tovelkaa, päin­vas­toin, varo­ja on luokkaa 57 % BKT:sta, kun taas USA:ssa velkaa on 66 % BKT:sta (ja kat­ta­mat­tomat eläke- ja sosi­aali­vaku­u­tus­vas­tu­ut päälle).”
    On muitakin syitä, lueske­lin artikke­lia OECD roolista. Se antaa vain suosi­tuk­sia eikä kun­nol­lista stanadar­d­ia ole kuten esim ILO:n työt­tömyy­den tilastointistandardi 

    Ja kun lukee OECD raport­te­ja niin tietoläh­teenä on useim­miten EK tai muu elinkei­noelämän jär­jestö ja suosi­tuk­set sen mukaisia.
    OECD naker­taa omaa nilkkaansa

  109. Juge oli sitä mieltä, että “Ensin­näkin suurin osa mak­saa vuokransa jol­lakin yhteiskun­nan tuel­la osit­tain tai kokon­aan.” Onko­han tuo kuitenkaan tot­ta? Yleen­sä jotenkin epämääräis­es­ti otak­su­taan, että kaik­ki tai melkein kaik­ki vuokral­la asu­vat saa­vat asum­is­tukea. Jos tarkastelee tilas­to­ja, niin mielestäni tilanne vaikut­taa tällaiselta:

    Doku­mentin
    http://www.stat.fi/til/asas/2009/01/asas_2009_01_2010-11–12_kat_002_fi.html
    mukaan:
    “Vak­i­nais­es­ti asu­tu­ista asun­noista vuokra-asun­to­jen osu­us oli 31 pros­ent­tia, mut­ta vuokral­la asu­via oli 1,3 miljoon­aa henkilöä eli neljä­sosa väestöstä.” Eli aika iso joukko siis kuitenkin kyseessä! Mak­se­taanko 1,3 miljoon­alle suo­ma­lai­sista siis asumistukea?????

    Kela ker­too uut­ta tietoa jaka­mas­taan asum­istues­ta seuraavasti:
    “Kelan asum­is­tukia saavien määrä alkoi jälleen kas­vaa jo 2008 ja vuo­den 2009 lopus­sa asum­is­tukia saavia ruokakun­tia ja per­heitä oli läh­es puoli miljoon­aa. Kasvu­un on vaikut­tanut taloustaantuma
    ja opin­totuen asum­is­lisässä myös puoli­son tulo­jen vaiku­tuk­sen pois­t­a­mi­nen vuo­den 2009 alus­sa. Henkilöitä Kelan asum­is­tukien piiris­sä oli 662 000 eli 12,4 % väestöstä.”
    Lähde:
    http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/alias/TK_2010_11_10/$File/TK_2010_11_10_Asumistukea_maksetaan_pitki%C3%A4kin_jaksoja.pdf?OpenElement

    Jälkim­mäisen mukaan asum­is­tukea saa 12,4 % Suomen väestöstä.
    Jos vähen­tää 1,3 miljoonas­ta 662 000, niin jäl­jelle jää 638 000 henkilöä, jot­ka asu­vat vuokral­la, mut­ta eivät saa asum­is­tukea asumiseen­sa. Siis karkeasti pyöris­tet­tynä noin puo­let Suomen vuokra-asukkaista saa asum­is­tukea ja noin puo­let ei.

    Itse kuu­lun jälkim­mäiseen ryh­mään eli palkkat­u­lot ovat liian suuret asum­istuen saamiseen, joten mak­san asumisku­lut 100 % itse. Ja raivos­tut­taa suo­raan san­ot­tuna, että mak­san vero­ja enem­män kuin omis­tusasun­toansa mak­sa­vat, jot­ka eivät siis itse mak­sakaan omia asumiskus­tan­nuk­si­aan, vaan saa­vat siihen pien­i­t­u­lois­t­en vuokral­la-asu­jien tapaan tuki­aisia mut­ta eri läh­teestä eli verovähen­nyk­sen muo­dos­sa. Minäkin halu­aisin vähen­nys­tä vuodessa 1600 tai 3600 e veroista.

  110. Äsh, ehdin lukea kom­mentin ennen nimerkkiä, joten sama kai se on sit­ten vastatakin…

    Sin­un kan­nat­taa vali­ta asuin­paikak­si maa joka ottaa eniten lainaa ja/tai suosii rikol­lisen rahan pesua. 

    Ja mik­si ihmeessä min­un kan­nat­taisi sel­l­ainen asuin­paik­ka vali­ta? Jos tarkoi­tus on mak­saa min­i­maa­li­nen määrä vero­ja ja/tai tien­ata mak­si­maa­li­nen määrä rahaa, niin kyl­lä se Suomes­sakin onnis­tuu — hel­postikin -, ja jos itsel­lä keinot lop­puu, niin kyl­lä juris­te­ja löy­tyy. Mut­ta kun se asia ei ole se, mikä Suomes­sa varsi­nais­es­ti tökkii.

    Se mikä tökkii on tämä hol­housy­hteiskun­ta ja asen­neil­mas­to. Kak­si vuot­ta sit­ten palasin takaisin tänne, enkä sen jäl­keen ole kuul­lut _kenenkään_ vähänkään vakavam­min otet­ta­van aka­teemikon, lehden tai poli­itikon julkises­ti tai edes puoli­julkises­ti, sanovan, että tämä “hyv­in­voin­ti­val­tio” on huono idea. En kenenkään. Siitä huoli­mat­ta, että se on huono idea.

    Jopa Ruot­si on tässä suh­teessa parem­pi paik­ka. Ja juu, olen asunut siel­lä, ja juu olen asunut muu­ta­mas­sa muus­sakin paikas­sa — ja juu — tulen näil­lä näkymin asumaan tulevaisuudessakin.

    Minä marisen aikani ja sit­ten teen asialle jotain. Näyt­tää vain, ikävä kyl­lä, siltä, että helpom­mal­la pääsee men­emäl­lä marise­maan jon­nekin muualle. Ainakin voi nau­reskel­la paikallis­ten hölmöi­lylle, Suomen meinin­ki ei enää edes naurata.

    Kari

  111. @Sasa

    Min­ul­la on erinäisiä vuokrakämp­piä ja läh­es aina niihin tulee vuokralainen jon­ka vuokran mak­saa Helsin­gin kaupun­ki, ei KELA.

    KELA ei ole ain­oa vuokrat­uen mak­sa­ja tässä maassa.

    Lisäk­si yhdessä vuokra-asun­nos­sa asuu keskimäärin enem­män kuin yksi ihmi­nen, eikö? Sun olet­ta­muk­sesi näyt­tää ole­van että on 1,3 miljoon­aa vuokran­mak­sa­jaaa, vaik­ka osa niistä on tietysti lapsia.

    Lisäk­si erään­laista vuokratukea tulee ARA-jär­jestelmän kaut­ta ns välimuodon malleihin.

  112. Vuokra­menon vähen­nysoikeus saat­taa olla poli­it­tis­es­ti toteutet­tavis­sa, mut­ta se ei vas­taa perusongelmaan:

    Miten saat­taa asun­to sijoituk­se­na saman arvoiseen ase­maan kaikkien muiden sijoi­tusten kanssa.

    Kansal­liseen var­al­lisu­u­teen aiheutuu vääristymiä, jos kaik­ki sijoi­tus­muodot eivät ole samal­la viivalla.

  113. Osmo: ei pidä paikkaansa. Tämä maail­ma on täyn­nä lap­sosia jot­ka muut­ta­vat ties mis­tä Helsinki­in ja vuokran mak­saa Helsin­gin kaupun­ki suo­raan mun tilille. Tai mis­tä minä tiedän miten se käytän­nössä menee, mut­ta HKI on yleen­sä näis­sä tapauk­sis­sa se joka mak­saa taku­u­vuokran suo­raan tilille ja sit­ten siitä eteen­päin suo­raan tilille kaik­ki vuokrat. En usko, että ovat edes kokeilleet asum­is­tukea, kos­ka ei näil­lä yleen­sä ole mitään tulo­ja joiden lisäk­si voisi mak­saa jotain tukia.

    1. juge:
      Jos fat­ta mak­saa vuokran suo­raan tilille­si, henkilö on otet­tu rahankäytön ongelmien takia eri­ty­is­valvon­taan. Täl­löin se kelan asum­is­tu­ki mak­se­taan ensin kaupungille.

  114. juge kir­joit­ti: “Min­ul­la on erinäisiä vuokrakämp­piä ja läh­es aina niihin tulee vuokralainen jon­ka vuokran mak­saa Helsin­gin kaupun­ki, ei KELA.”

    Tuo ker­too var­maan lähin­nä noista kämp­istäsi. Siis hyvä toki, että on vuokra-asun­to­ja tajol­la, mut­ta jos sin­un kämp­piesi asukkaiden vuokrat mak­se­taan toimeen­tu­lotues­ta (tai jos ne mak­set­taisi­in edes asum­istues­ta), ymmär­rät var­maan, että otos on melko pieni. 

    Min­ul­la on hyvä­tu­loisia ystäviä, jot­ka asu­vat kalli­is­sa vaku­u­tusy­htiön vuokra-asunos­sa. Myös me asum­isoikeusasun­nois­sa elävät elämme vuokral­la, mut­ta veikkauk­seni on, että suo­ria asumisen tukia kelan tai toimeen­tu­lotuen kaut­ta esim. mei­dän taloomme tulee vähem­män kuin keskiver­to omis­tusasun­to­taloon verohelpotuksina.

  115. Osmon idea antaa lop­ul­takin taval­liselle palka­nsaa­jalle mah­dol­lisu­u­den siirt­tää palkkat­u­lo­ja pääo­mat­u­loik­si. Myy kämp­päsi yhtiölle­si, mak­sa vuokraa yhtiölle, vähen­nä vuokrat tulois­tasi, yhtiö mak­saa veroa pääo­mat­u­loista. Vero­pros­ent­ti putoaa esim 45 -> 28.

    Kan­natan Osmon ehdotusta!

  116. OS, jaa­ha, tuo­ta en tien­nytkään että kaupun­ki saa val­ti­ol­ta rahat fat­ta­lais­ten asut­tamiseen. Sehän on hyvä automaat­ti sit­ten. Kaupun­gin ei siis tarvitse itse raken­nelle mitään vuokrakasarme­ja vaan mak­saa vaan itse kiltisti mitä vuokranan­ta­jat pyytää ja saa KELAl­ta siihen fyrkat. Hyvä kuvio vuokranan­ta­jan kannalta:)

    Meil­lä ei oikestaan koskaan tule vuokralaisek­si ns nor­maale­ja työssäkäyviä ihmisiä, kos­ka vuokrat ovat kuitenkin aika korkei­ta ja sil­loin kan­nat­taa ostaa oma asun­to. Vuokralaiset ovat käytän­nössä poikkeuk­set­ta näitä joille kaupun­ki mak­saa kaiken taku­u­vuokras­ta lähtien.

    Ei var­maan paljoa kyl­lä motivoi lähtemään duu­ni­in tms jos normikak­sion vuokraan 700 euroa kuus­sa pitää tien­ata vähin­tään 2500 ja sit­tenkin pär­jäisi huonos­ti jos vai­h­toe­htona on kaupun­gin täysi ylöspito.

    1. Mak­sukykyisen ihmisen ei kan­na­ta asua vuokral­la. Sitä olen yrittänyt6 koko ajan sanoa. Asumiskus­tan­nus koostuu
      1) Pois­toista eli raken­nuk­sen fyy­sis­es­tä kulumisesta
      2) Hoitoku­luista (=yhtiö­vastike)
      3) Pääo­man koros­ta raken­nuk­selle ja tontille.
      Asumisku­luista korko on selväst5i puo­let tuos­ta menos­ta. Kah­den ensim­mäisen kohdan osalta omis­tusasumisen ja vuokral­la-asumisen kulut ovat yhtä suuret (pait­si, että vuokranan­ta­ja halu­aa jotain vaivan­palkkaa itselleen) mut­ta pääo­man koros­ta vuokral­la asum­ista verote­taan 28 pros­entin verol­la ja omis­tusasum­ista ei verote­ta. Jos korko on (ole­tus, hihas­ta) 70 pros­ent­tia asum­is­menoista, vuokral­la asum­i­nen on 21 pros­ent­tia kalliimpaa.

  117. @eläjä “Tuo ker­too var­maan lähin­nä noista kämpistäsi”

    Se ker­too sen että niihin on vaikea saa­da itsel­lään töis­sä käyvää ihmistä jol­la olisi tarpeek­si maksukykyä.

    Käm­pät ovat muu­toin Län­si-Helsingis­sä ihan hyvil­lä paikoil­la ja hyväkun­toisia muu­toinkin. Sos­su vain näyt­tää ole­van maksukykyisin:))

  118. Mil­lä perus­teel­la vuokra-asu­jaa verote­taan korkomenoista? Eikö vuokranan­ta­ja saa vähen­tää lainan korot ennen vuokran tulemista pääo­mat­u­lok­si? Jos ei, niin sit­ten hom­ma kan­nat­taa pyörit­tää fir­man kaut­ta, joka omis­taa asun­non, kerää vuokrat, mak­saa lainan korot ja sit­ten mak­saa yli­jäävät rahat omistajalle. 

    Minus­ta ero on siinä, että omis­tusasu­ja saa vähen­tää korkomenot tulois­taan veroa las­ket­taes­sa, mut­ta tämä on eri asia ja tässä siis korkomenot vähen­netään tuloista, ei tuloveroista. Ja tämä verovähen­nys minus­ta pitäisikin poistaa.

    Minus­ta siis asun­to, joka on 100%:sti lain­oitet­tu ja joko omis­tusasu­jal­la tai vuokranan­ta­jal­la, ei ole asumiskus­tan­nuk­sis­sa eroa muu­ta kuin sen riskipreemion ver­ran, kuten pitääkin. 

    Asia tietenkin muut­tuu, jos puhutaan asun­noista, jot­ka ovat täysin omis­tet­tu­ja (joko asu­jan tai vuokranan­ta­jan toimes­ta). Täl­löin tosi­aan vuokranan­ta­ja joutuu mak­samaan veroa koko vuokrat­u­lostaan, kun taas omis­tusasu­ja saa tämän pääo­mat­u­lon itselleen alemp­ina asumiskustannuksina.

    1. Vuokranan­ta­ja joutuu mak­samaan veroa tuos­ta korko-osu­ud­es­ta. Jos hän on lainan­nut sen joltain toiselta, se joku toinen joutuu mak­samaan koros­ta veroa. Valet­tomas­ta omis­tusasun­nos­ta kukaan ei mak­sa veroa pääo­mao­su­ud­es­ta. Miten tämä ei ole tul­lut vieläkään selväksi?

  119. Het­ki­nen, siis jos meil­lä on omis­tusasu­ja, jol­la on 100%:n asun­to­laina, jota ei lyhen­netä, vaan mak­se­taan vain korot ja sit­ten vuokranan­ta­ja, jol­la on täs­mälleen samal­la tavoin lain­oitet­tu asun­to jol­lain toisel­la vuokral­la, niin mikä näis­sä on vero­tuk­sen kannal­ta erona (siis jos jätetään nyt se omis­tusasun­non verovähen­nysoikeus pois laskuista)? 

    Molem­mat mak­sa­vat pankille lainas­ta korkoa. Vuokranan­ta­ja vähen­tää tämän koron vuokras­ta ja mak­saa sit­ten veroa vain siitä vuokran ja korkomenon (ja muiden kus­tan­nusten) ero­tuk­ses­ta. Molem­mis­sa pank­ki saa korko­tu­loa ja san­o­taan, että jakaa tämän osinkona. Min­un nähdäk­seni kyl­lä moele­mis­sa tapauk­sis­sa verot­ta­ja saa yhtä paljon ehkä siis pois­lukien sen vuokranan­ta­jan riskipreemion, joka las­ke­taan hänen kohdal­laan tulok­si, mut­ta omis­tusasu­ja saa pitää sen itsellään. 

    Olen samaa mieltä siitä, että _velattomassa_ omis­tusasun­nos­sa asumises­sa saa tuon pääo­man tuo­ton itselleen verot­tomana. Jos siis oltaisi­in jotain asun­to­tulovero­ma­llia otta­mas­sa käyt­töön, niin minus­ta tässä olisi tehtävä selkeä ero velal­lisen ja velat­toman asun­non välil­lä, kos­ka edel­lis­es­tä menee min­un käsit­tääk­seni ne pääo­maverot ihan samal­la tavoin kuin vuokra-asunnostakin.

    1. Samuli Saarel­ma:
      1) Sat­apros­ent­tis­es­ti lain­oitet­tu omis­tusasun­to ja vuokra-asun­to, lainan korko 5000 €/vuosi:
      Vuokranantaja:
      Vero pääo­mat­u­losta 1400 €
      Verovähen­nys koroista — 1400 €
      Yhteen­sä 0 €

      Omis­tusasu­ja:
      Vero pääo­mat­u­losta 0 €
      Verovähen­nys koros­ta — 1400 €
      Yhteen­sä — 1400 €

      Omis­tusasum­i­nen 1400 €/vuosi edullisempaa

  120. Miel­stäni asun­non myy­tivoiton verot­to­muus ja tuo ali­jäämähyvi­tys yhdessä muo­dosta­vat sen valuvian.

    Jos myyn­tivoit­toa verotet­taisi­in, niin ali­jäämähyvi­tyk­sen pois­tamisel­la olisi se vaiku­tus, että menot jäi­sivät pääo­mat­u­lotap­piok­si, jon­ka voisi saa­da takaisin, kun asun­non myy ja sat­tuu saa­maan voit­toa. Jos taas on ostanut sen rahal­la, niin voitos­ta menee vero, niin kuin muis­takin sijoituksista.

    Ongel­ma on vaan, että asum­isa­jat ovat niin pitk­iä, että tap­pi­ot van­henevat. Saa vähen­taa vain 10v ajan.

  121. Sit­ten vielä yksi näkemys.
    Jos sijoi­tan asun­tooni 1050e/kk (Lyhen­nys, korot ja yhtiö­vastike) ja verot­ta­jan hyväksymä asum­is­meno (lasken­nalli­nen vuokrat­u­lo) on vaik­ka 520e/kk (työ­suhdea­sun­non verotusarvo).

    Miten tuo jäl­jelle jäävä 530 pitäisi tulki­ta? Sehän on tulon­hankkimis­lainan osu­us, joka pitäisi verot­taa eri­taval­la. Tule­vaisu­u­den lasken­nal­lisen­vuokrat­u­loon kohdis­tu­va meno.

  122. Juge:

    Käm­pät ovat muu­toin Län­si-Helsingis­sä ihan hyvil­lä paikoil­la ja hyväkun­toisia muu­toinkin. Sos­su vain näyt­tää ole­van maksukykyisin:) 

    🙁 — vaik­ka enää en vuokral­la itse asukaan. Tuo­han on siis lisä­vahvis­tus sille, että nykyi­nen tuk­i­jär­jestelmä pitää vuokria yllä keinotekoisen korkeal­la tasol­la. Voit­ta­jat ovat sos­sun tukea saa­vat ja vuokra-asun­to­jen omis­ta­jat, häviäjät kaik­ki muut, eri­tyis­es­ti se puo­let vuokralai­sista, joka mak­saa vuokransa omil­la net­to­tulil­laan, mukaan­lukien sen asumis/toimeentulotukien pöhöt­tämän osuuden 

    Ville:

    Jos sijoi­tan asun­tooni 1050e/kk (Lyhen­nys, korot ja yhtiövastike)

    Eihän lainan lyhen­nys ole asum­in­meno, se pienen­tää velka­asi, eli suo­raan lisää omaisu­ut­tasi. Sama kuin pistäisit vas­taa­van sum­man kuukausit­tain pankkitilillesi.

    1. Helsingis­sä on tehty virhe, kun fat­tan mak­sama vuokra mis­tä tahansa hiirikel­lar­in perähuoneesta on hilat­tu niin korkealle (600 €/kk). On syn­tynyt koro­tusautomaat­ti, sil­lä vuokranan­ta­jat hin­noit­tel­e­vat asun­ton­sa aina vähän tuon rajan yli. Ilmeis­es­ti perus­teena on se, että toimeen­tu­lo­tuki­normis­sa on sen ver­ran väljyytä, että vuokralainen pystyy mak­samaan ero­tuk­sen omas­ta pus­sis­taan. Kun normivuokral­la ei asun­to­ja saa, käy se perus­teesta nos­taa normivuokraa uud­estaan, jol­loin vuokranan­ta­jat nostavat…

  123. Ris­to:

    Nimen omaan sanoin, että se 520e/kk on asumisku­lu. 530e/kk taas on taas sijoi­tus. Joka pitää olla myös vähen­nyskelpoinen vero­tuk­ses­sa, niin kuin muutkin tulon­hankkimis­menot. Han­kin sil­lä tule­vaisu­u­den asumistuloa.

  124. OS,

    Niin, omis­tusasum­i­nen on kan­nat­tavaa, kos­ka meil­lä on ansio­tu­loista tehtävä verovähen­nys asun­to­lainan korkomenoista. Tämän pois­t­a­mi­nen (kuten laskel­mas­tasi näet) tek­isi omis­tusasumis­es­ta tasaver­taista vuokra-asumisen kanssa samal­la sotke­mat­ta eri sijoi­tus­vai­h­toe­hto­jen tas­a­puolisu­ut­ta (minkä vuokrat­u­lo­jen verot­to­muus tek­isi). Se myös tek­isi omis­tusasumisen tasaver­taisek­si kaikille (nyt ansio­tu­lo­ja saav­ille se on edullisem­paa, mikä nos­taa asun­to­jen hin­to­ja ja sitä kaut­ta tekee siitä kalli­im­paa muille).

    1. Ei asun­to­lain­o­jen verot­to­muus tee omis­tusasum­ista tasa-arvoisek­si sijoi­tus­muiodok­su muiden sioi­tusten kanssa, ei sel­l­aista voi edes väit­tää. Sen sijaan voi väit­tää, ettei sen tarvitse olla tasa-arvoinen.

  125. Tarkoitin, että jos asun­to­lainan korko­jen vähen­nysoikeus ansio­tu­loista pois­tet­taisi­in, olisi vuokra-asum­i­nen tasa-arvoista omis­tusasumisen kanssa. Tuol­la ylem­pänä näkyvässä laskus­sa omis­tusasu­jal­la ei olisi verovähen­nysoikeut­ta koroista. Hänen pääo­mat­u­lon­sa olisi 0e, mut­ta niin olisi verokin. 

    Omis­tusasumisen ei tarvitse olla tasa-arvoinen muiden sijoi­tus­muo­to­jen kanssa, kos­ka se on jotain sijoit­tamisen ja kulut­tamisen väliltä. Maavuokra (jon­ka saisi pois korot­ta­mal­la kiin­teistöveroa) on siinä oikeas­t­aan ain­oa sijoi­tusko­h­ta. Talon rak­en­t­a­mi­nen siinä asum­ista varten on lähempänä kulu­tus­ta kuin pääo­mat­u­loa. Jos omis­tusasum­i­nen olisi vain sitä, että kun­ta omis­taa ja vuokraa ton­tin käyväl­lä hin­nal­la ja omis­tusasu­ja vain sil­lä ole­van talon (tai osan siitä), ei omis­tusasum­i­nen eroaisi oleel­lis­es­ti vaikka­pa auton omis­tamis­es­ta. Itse talon hin­ta lask­isi iän myötä siinä, mis­sä autonkin, vaik­ka tietenkin hyväl­lä kun­nos­s­api­dol­la sitä voisi hidas­taa ja paran­nuk­sil­la jopa nos­taa sen arvoa.

    1. Samuli:
      Et5 osan­nut lukea esimerkkiä. Vuo­raa­sumisen pääo­mao­su­ud­est ame­nee 28 pros­ent­tia veroa ja omis­tusasumisen pääo­maa­sumis­es­ta ei mene veroa. Ei se ole tasapuolista.

  126. Siinä esimerkissäsi on kyl­lä vuokra-asumisen vero ja vähen­nys yhtä suuria ja yhteen­sä vero 0e. Mihin 28%:n veroon nyt siis oikein viittaat?

    Pääo­ma-asumises­sa olet oike­as­sa sen suh­teen, että veroa ei ole, mut­ta jos jätetään pois nykyi­nen ansio­tu­loista tehtävä verovähen­nys, niin ei siel­lä kyl­lä ole vähennysmahdollisuuttakaan. 

    Kuten jo sanoin, asum­is­muodot eivät ole tas­a­puolisia, kos­ka on tuo ansio­tu­losta tehtävä verovähen­nys­mah­dol­lisu­us. Ilman sitä oli­si­vat. Kum­mas­sakaan ei mak­se­ta pääo­mao­su­ud­es­ta veroa. Vuokra-asumises­sa mak­se­taan veroa riskipreemios­ta. Tämä on vero­tuk­sen kannal­ta ain­oa ero 100%:sti lain­oite­tus­sa vuokra- ja omis­tusasumises­sa (jos siis ansio­tu­loiste tehtävä verovähen­nys pois­tet­taisi­in). Ehkä tuon riskipreemion myyn­nin voi kat­soa erään­laisek­si palveluk­si ja sitä kaut­ta on reilua, että sitä verote­taan siinä, mis­sä vaik­ka vakuutuksiakin.

    1. Samuli:
      Har­joit­tele asian pohtimis­tas vaik­ka niin,että omis­taisitte naa­purinne kanssa asun­tonne ris­ti­in ja mak­saisitte vuokraa toisil­lenne. Molem­mat jou­tu­isi­vat mak­samaan veroa, jol­ta vält­ty­isit­ten, kun bai­hj­taisitte asun­to­ja. Jos vero­tus olisi neu­traalia, olisi sama, asu­isit­teko omis­sa asun­nois­sanne vai toistenne.

  127. Samuli:

    Ongel­ma on siinä, että asun­nois­sa asu­taan usein yli 10v. Muuten­han asia olisi selvä vahvis­taan asun­to­lainan korot pääo­mat­u­lo­la­jin tap­piok­si, jot­ka saa sit­ten vähen­tää voitos­ta, kun asun­non myy ja asun­non myyn­tivoit­to olisi verol­lista tuloa. Ongel­ma on vaan tap­pi­oiden van­hen­e­m­i­nen, jos ei pyöritä use­am­paa asuntoa. 

    Nyt kun myyn­tivoit­to on verova­paa­ta, toisin kuin muis­sa osakkeis­sa, niin ali­jäämähyvi­tys­tä ei ikinä “per­itä takaisin”, toisin kuin muis­sa kaupoissa.

  128. Ok, ajatel­laan, että asun asun­nos­sa, joka on 100%:sti lain­oitet­tu ja mak­san vain korko­ja. En mak­sa mitään vero­ja asun­to­tu­losta. Naa­puri­ni tekee samaa. San­o­taan, että korot ovat 500e kuussa.

    Sit­ten vai­h­damme asun­not päit­täin ja alamme mak­saa toisillemme 500e vuokraa, joka menee kum­mal­lakin täysin korkomenoi­hin. Emme jälleenkään mak­sa mitään vero­ja, kos­ka korkomeno vähen­netään vuokrat­u­losta. Pyytäisin, että näytät rauta­lan­gas­ta vään­täen, mis­sä yllä ole­va menee pieleen.

    Kuten jo kir­joitin, tilanne muut­tuu, jos lyhen­nän lainaa ja sitä kaut­ta jonkun ajan kulut­tua omis­tan asun­non, mut­ta tuol­la 100%:n lainaomis­tuk­sel­la ei minus­ta eroa ole. Omis­taes­sani asun­non siitä tule­va asun­to­tu­lo tulee verot­tomana, mut­ta omis­ta­mas­tani vuokra-asun­nos­ta tulev­as­ta vuokrat­u­losta joudun mak­samaan veron.

    1. Nyt saat vähen­tää korot vero­tuk­ses­sa. Jos et saisi, asu­isit tosi­asi­as­sa vuokra-asun­nos­sa, eikä siinä olisikaan mitään eroa. Olet pankin kaut­ta velkaa jollekin, joka mak­saa koros­ta verot.
      Ero syn­tyy sit­ten, kun olet mak­sanut lainasi. Kukaan ei mak­sa asun­nos­tasi veroa minnekään.
      Tästä olemme samaa mieltä.

  129. Osmo: “Nyt saat vähen­tää korot verotuksessa.”

    Yhden asun­non vuokranan­ta­ja ei saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa muu­ta kuin suo­ranaisen kulun­sa eli yhtiövastikkeen.

  130. Ok, olemme siis samaa mieltä, että jos ansio­tu­loista tehtävä asun­to­lainan korkovähen­nys pois­tet­taisi­in, oli­si­vat asum­is­muodot tasa-arvoisia, eikä tarvi­ta mitään vuokrat­u­lo­jen verova­paut­ta (joka aiheut­taisi eri sijoi­tus­muo­to­jen eriarvoistamisen). 

    Mitä velat­tomaan asun­toon tulee, niin siinä tosi­aan maan­vuokran voi ehkä laskea saata­van verot­tomana pääo­mat­u­lona. Itse raken­nuk­sien käyt­tämistä asumiseen pitäisin ennem­minkin kulu­tuk­se­na ja ver­tau­uu siihen, että omis­taa auton sen sijaan, että vuokraa sel­l­aisen, eikä tämä minus­ta ole pääo­mat­u­loa. Kiin­teistöveron nos­to pois­taisi tuon maavuokran tuo­ton asun­to­jen hinnoista.

  131. Siis jos tämä ansio­tu­losta tehtävä vähen­nys pois­te­taan, niin se tarkoit­taa tulon­si­ir­toa niille, joil­la on asun­to­lainan lisäk­si mui­ta pääomatuloja.

    Jos taas etu pois­te­taan myös pääo­mas­takin suosi­taan niil­lä joil­la on rahoi­tus omas­ta taskusta.

    Minkä takia inflaa­tios­ta johtu­va asun­non arvon nousu on suo­jat­tu veroil­ta, kuin muis­sa sijoituk­sis­sa ei ole? Tämä pitäisi verot­taa edes oikein, niin oltaisi­in jo lähempänä tasapuolisuutta.

  132. Mik­si ansio­tu­losta tehtävän vähen­nyk­sen pois­t­a­mi­nen tarkoit­taisi tulon­si­ir­toa niille, joil­la pääo­mat­u­lo­ja? Ei kai asun­to­lainako­rko­ja saa vähen­tää pääo­mat­u­loista? Jos saa, niin saako sit­ten auto­lainan korotkin? 

    Asun­non myyn­nin verot­to­muus perus­tunee siihen, että jos sitä ei olisi, ihmiset eivät voisi asun­to­jen hin­to­jen noustes­sa käytän­nössä muut­taa uuteen saman­ta­soiseen asun­toon kuin se, mis­sä asu­vat nyt, kos­ka jou­tu­isi­vat mak­samaan van­han asun­non myyn­tivoitos­ta veroa. Seu­rauk­se­na olisi se, että ihmiset joko naulaan­tu­isi­vat niille sijoilleen, mis­tä oli­si­vat joskus osta­neet asun­non (ja sit­ten perin­nön saa­ja mak­saisi per­in­töveron, mut­tei arvon­nousus­ta tul­lut­ta veroa) tai sit­ten jou­tu­isi­vat joka muu­tossa muut­ta­maan pienem­pään ja pienem­pään asuntoon. 

    On tot­ta, että asun­to­jen myyn­tivoiton verot­to­muus aset­taa asun­non omis­tamisen eri­ar­voiseen ase­maan muiden sijoi­tusten kanssa ja mah­dol­lis­es­ti on jopa omi­aan aja­maan asun­to­jen hin­to­ja ylöspäin (jos hin­to­jen nousus­ta val­tio veisi omansa välistä, eivät hin­nat voisi nous­ta niin nopeasti). Ehkä varain­si­ir­tovero on jonkin­lainen kom­pro­mis­si. Sitähän ei sit­ten toisaal­ta joudu mak­samaan, jos myy vaikka­pa pörssiosakkeita. 

    Käsit­tääk­seni kuitenkin asun­to on pitkäl­lä aikavälil­lä varsin huono sijoi­tus­muo­to. Asun­to­jen pitkän aikavälin hin­take­hi­tys ei ole ollut yhtä nopeaa nousua kuin esim. osakkeil­la. Lisäk­si asun­nos­ta joutuu tietenkin mak­samaan ylläpitokustannuksia.

  133. Raimo K:

    Yhden asun­non vuokranan­ta­ja ei saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa muu­ta kuin suo­ranaisen kulun­sa eli yhtiövastikkeen.

    Tuo ei pidä paikkaansa, jos yhden asun­non vuokranan­ta­ja on ottanut lainaa sijoi­tusasun­non ostoon, tot­ta kai tuon lainan korot voi vähen­tää vuokratulosta.

  134. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 11.1.2011 kel­lo 17:21
    “Ei kai asun­to­lainako­rko­ja saa vähen­tää pääo­mat­u­loista? Jos saa, niin saako sit­ten auto­lainan korotkin? ”

    Kyl­lä saa, ensisi­jais­es­ti ne vähen­netään pääo­mat­u­losta. Mikäli pääo­mat­u­lo ei riitä las­ke­taan ali­jäämähyvi­tys, mikäli tämä ei riitä vahvis­te­taan pääo­mat­u­lo­la­jin tap­pio. Jon­ka saa vähen­tää pääo­mat­u­loista seu­raa­van 10v aikana.

    Asunto‑, opin­to- ja tulon­hankkimis­lainat menevät tähän vähennykseen.

  135. Lisäk­si ei tuo asun­non vai­h­t­a­mi­nen olisi mikään ongel­ma, jos vain sal­li­taan myyn­ti rahan käyt­tämi­nen uuden ostoon ja vain ero­tuk­ses­ta mak­se­taan vero. Lisäk­si edel­lisen asun­non osto­hin­ta las­ke­taan vero­tuk­sel­lisek­si hankintahinnaksi. 

    Vas­taa­va vero­tus­malli, kuin sijoi­tus­ra­has­tois­sa ja Virossa yrtyksissä.

  136. Ville:

    Lisäk­si ei tuo asun­non vai­h­t­a­mi­nen olisi mikään ongel­ma, jos vain sal­li­taan myyn­ti rahan käyt­tämi­nen uuden ostoon ja vain ero­tuk­ses­ta mak­se­taan vero. 

    Tämä kuu­lostaa varsin järkevältä. Jos varain­si­ir­tovero (vai leimaveroko se on nimeltään) kor­vat­taisin täl­laisel­la, niin se toden­näköis­es­ti jopa paran­taisi asun­tomarkki­noiden toim­intaa. Toki yksi ongel­ma olisi se, että sel­l­ainen ei olisi mah­dol­lista, että myisi asun­non ja muut­taisi vuokralle sik­si aikaa, kun etsii uuden. Asun­tokaup­pa pitäisi aina jonkin­laise­na ketju­na. Toki voisi ehkä antaa vaikka­pa puolen vuo­den armon­a­jan, jona aikana omaisu­us saa olla muus­sa muo­dos­sa kuin asun­tona, jot­ta siitä ei mene myyntivoittoveroa. 

    Siitä olen varsin yllät­tynyt, että kaik­ki korkomenot saa vähen­tää pääomatuloista.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.