Verotyöryhmän kommentointia 2: kiinteistövero

Työryh­mä tois­taa sen, että suurin osa ekon­o­mis­teista pitää maapo­h­jan kiin­teistöveroa hyvänä verona, kos­ka se ei vaiku­ta käyt­täy­tymiseen eikä nos­ta maan­vuokria.  Raken­nusten kiin­teistövero sen sijaan alen­taa kan­nustin­ta rak­en­taa ja siten nos­taa raken­nusten hintoja/vuokria. En pysty väit­tämään vas­taan: juuri näin olen itsekin kirjoittanut.

Työryh­mä esit­tää, että maapo­h­jalle tulee oma liike-raken­nuk­sia korkeampi kiin­teistövero­pros­ent­ti. Nyt molem­pi­en kohdal­la alara­ja on 0,6 pros­ent­tia, tästä eteen­päin maapo­h­jan alara­ja olisi 0,8 pros­ent­tia. Rak­en­ta­mat­tomien asumiseen kaavoitet­tu­jen tont­tien kiin­teistöveron tulee Helsin­gin seudul­la vähin­tään pros­ent­tiyk­sikön ver­ran korkeampi kuin muun maapo­h­jan, min­imis­sään siis 1,8. Mietinnöstä ei käynyt ilmi, tarkoite­taanko täl­lä Helsin­gin seudun 14 kun­taa kuten nyt vai koko maa­ta. Nurmek­ses­sa tämä voisi olla kohtu­u­ton­ta.  Muuten kiin­teistöveroi­hin ei esitetä muutoksia.

Raiku­vat aplodit tuos­ta speku­lati­ivisen tont­ti­maan veronko­ro­tuk­ses­ta. Jotain ker­too kun­nal­lispoli­ti­ikan tilas­ta, etteivät pääkaupunkiseudun kun­nat saa per­i­tyk­si veroa raken­nus­li­ikkei­den pant­taamista tyhjistä ton­teista kuin val­tion pakot­ta­m­i­na samal­la, kun ne valit­ta­vat tont­tip­u­laa ja asumisen korkeaa hin­taa. Korotet­tua veroa ei tarvitse per­iä ton­teista, joiden omis­ta­ja asuu naa­pu­ri­ton­til­la. Eikä sitä siis per­itä myöskään vajaasti raken­ne­tu­ista rintamamiestonteista.

Kiin­teistövero olisi eri­no­mainen vero, jos se olisi ollut käytössä his­to­ri­an aluista alka­en. Maapo­h­jaan kohdistues­saan se ei nos­ta asumiskus­tan­nuk­sia, kos­ka vero kap­i­tal­isoituu maan arvoon. Jos vero­tusar­vot seu­raa­vat todel­lista maan arvoa, kiin­teistövero verot­taa yhteiskun­nalle osan siitä hyödys­tä, joka esimerkik­si liiken­nein­vestoin­neista koituu maan­omis­ta­jille. Espan­jas­sa on kohdis­tet­tu kiin­teistövero, jos­sa voidaan rahoit­taa esimerkik­si metroinvestoinnit.

Ongel­ma syn­tyy, kun kiin­teistövero ote­taan käyt­töön tai sitä korote­taan.  Sen het­ki­nen omis­ta­ja joutuu mak­samaan myös kiin­teistöveron vaik­ka on mak­sanut maas­ta aikanaan täy­den hin­nan, jota vero ei ole alen­tanut. Taval­laan kiin­teistövero on ker­tavero sen het­kiselle omis­ta­jille, vaik­ka itse vero mak­se­taankin osamak­suer­inä. Seu­raa­van omis­ta­jan kannal­ta veros­ta ei ole mitään hait­taa, kos­ka hän saa maan vas­taavasti halvemmalla.

(Jos reaa­liko­rkokan­ta on p ja kiin­teistöön kohdis­tu­va vero nousee C euroa/vuosi, kiin­teistön arvonalen­nus on C/p)

Niin­pä kiin­teistöveroa tulee korot­taa maltil­lis­es­ti ja ennal­ta ilmoite­tun aikataulun mukaisesti.

Kiin­teistövero pitäisi ulot­taa myös met­sä­maa­han. Met­sän­o­mis­ta­jat on vapautet­tu tästä(kin) veros­ta kai sik­si, että kepu­laiset kuvit­tel­e­vat met­sän­o­mis­tuk­sen liit­tyvän jotenkin maaseu­tu­un ja maat­alouteen. Kun tila jae­taan ja yksi sis­aruk­sista jää vil­jelemään pel­to­ja, hän saa pel­lot ja kaupunki­in muut­ta­vat sis­aret met­sän. Mon­es­sa muus­sa maas­sa val­tio verot­taa luon­non­va­ro­jen omis­ta­jia (kai­vok­set nyt esimerkik­si tai öljyläh­teet) muu­ta omaisu­ut­ta ankaram­min. Ulotet­takoon siis kiin­teistövero myös met­sä­maa­han, mut­ta ei vil­je­lyk­sessä ole­vaan pel­tomaa­han, kos­ka mitä ideaa olisi mak­saa yhtäaikaises­ti pin­ta-alatukia ja verot­taa pin­ta-alaa? Poikkeuk­sen tästä pel­tomaan verova­paud­es­ta tulisi koskea vain pel­to­ja, joiden arvo sijaintin­sa vuok­si ylit­tää selvästi pel­to­jen arvon vil­jelysmaana. Verotet­takoon täl­löin erotuksesta.

Suurten maao­maisuuk­sien halti­jat piiloutu­vat kiin­teistöveros­ta puhut­taes­sa raukka­mais­es­ti rin­ta­mamies­mökissä asu­van köy­hän eläkeläis­mum­mon selän taakse. Tämä ongel­ma on help­po ratkaista. Vero voidaan anomuk­ses­ta jät­tää per­imät­tä ja merk­itä kiin­teistöön kohdis­tu­vak­si velak­si, joka aikanaan per­itään perikunnalta.

Kiin­teistövero osal­lis­tuu myös kun­tien väliseen vero­tu­lo­jen tasauk­seen, ei tosin kokon­aisu­udessaan. Tasauk­sen ulkop­uolelle on jätet­ty vesivoimalaitosten kiin­teistövero, kos­ka muuten voimalaitos kun­nat eivät hyö­ty­isi vesivoimaloi­ta mitään.  Työryh­mä speku­loi sil­lä, vääristääkö kiin­teistöveron mukana olo vero­tu­lo­jen tasauk­ses­sa kun­tien kaavoitus­ta. Minus­ta kiin­teistövero pitäisi pois­taa siitä kokon­aisu­udessaan. pelkästään oikeudenmukaisuussyistä.

Vero­tu­lo­jen tasaus tuloveros­ta on paikallaan, jot­ta hyväo­saiset kun­nat tuk­i­si­vat huono-osaisia.  Kiin­teistöveron kohdal­la asia on päin­vas­toin. Jos kiin­teistö­jen vero­tusar­vot ovat korkei­ta, se kielii siitä, että asum­i­nen on kallista eli että on paljon meno­ja.   Kun on paljon tulo­ja, pitää aut­taa niitä, joil­la on vähän tulo­ja, mut­ta mik­si sil­loinkin, kun on paljon meno­ja, pitää aut­taa niitä, joiden menot ovat pienemmät!!!?

Vaik­ka moni poli­itikko lyhyen tutus­tu­misen jäl­keen julis­tikin, ettei verotyöryh­män paperi­sta ole miltään osin edes keskustelun poh­jak­si, kiin­teistöveroa koske­va koh­ta oli hyvä.

151 vastausta artikkeliin “Verotyöryhmän kommentointia 2: kiinteistövero”

  1. O.S:“Kiinteistövero pitäisi ulot­taa myös metsämaahan.”

    Muis­takaa tuo­da tämä selvästi esille vaalien alla. Met­si­in kohdis­tuu verolu­on­teinen met­sän­hoit­o­mak­su, met­sän myyn­tivero ja arvon­lisävero. Ja tule­vaisu­udessa vielä met­sien kiinteistövero. 

    Met­sän myyn­nin menekinedis­tämis­mak­su, oji­tus­mak­sut , met­sätei­den perus­tamis- ja hoitokus­tan­nuk­set, laki­in perus­tu­vat uud­is­tuskus­tan­nuk­set, löy­tyy­hän näitä ja lisää pukkaa…

  2. Niin ja mitenkäs ne yhtiöt, jot­ka ovat sat­tuneet aset­tumaan kun­ti­in jot­ka eivät myy tont­te­jaan vaan vuokraavat?

    Siel­lä kiin­teistöveroa menee vain raken­nuk­ses­ta, kos­ka kun­ta ei tietenkään itselleen mak­sa kiin­teistöveroa maapohjasta.

    Olisikin aika erikoinen tilanne jos vierekkäi­sis­sä kun­nis­sa syn­ty­isi tilanne jos­sa maansa osta­neet jou­tu­isi­vatkin mak­sum­iehik­si ja naa­purikun­nas­sa vuokra­ton­til­la ole­vat yrit­täjät oli­si­vat vapaa­her­rana tästä mak­sun korotuksesta.

  3. “Kiin­teistövero pitäisi ulot­taa myös met­sä­maa­han. Met­sän­o­mis­ta­jat on vapautet­tu tästä(kin) veros­ta kai sik­si, että kepu­laiset kuvit­tel­e­vat met­sän­o­mis­tuk­sen liit­tyvän jotenkin maaseu­tu­un ja maat­alouteen. Kun tila jae­taan ja yksi sis­aruk­sista jää vil­jelemään pel­to­ja, hän saa pel­lot ja kaupunki­in muut­ta­vat sis­aret met­sän. Mon­es­sa muus­sa maas­sa val­tio verot­taa luon­non­va­ro­jen omis­ta­jia (kai­vok­set nyt esimerkik­si tai öljyläh­teet) muu­ta omaisu­ut­ta ankarammin.”

    Met­sä­maal­la oli aikaisem­min pin­ta-alavero, joka muutet­ti­in myyn­nin verotukseksi.

    Minus­takin pin­ta-alavero oli parem­pi luon­non­va­ro­jen käytön kannal­ta, mut­ta ei näitä vero­ja voi säätää ees-taas huvikseen. Sama jut­tu asun­to­tu­lon vero­tuk­sen kanssa. 

    Veropäätök­set pitää olla pitkäkestoisia jos ne koske­vat pitkäkestoisia sijoituksia/omistuksia.

    Ei noi­ta voi vaan säätää hallituskausittain.

  4. Osmo:

    Niin­pä kiin­teistöveroa tulee korot­taa maltil­lis­es­ti ja ennal­ta ilmoite­tun aikataulun mukaisesti.

    Ja työryh­män esit­tämä 50% koro­tus on mielestäsi täl­lainen maltill­i­nen korotus?

    Lain­aus Het­emäen työryh­män loppuraportista:
    “Tavoitelta­vana pidetään
    kiin­teistöveron tuo­ton 50 pros­entin koro­tus­ta nykyiseen 1,2 mrd euron verotuottoon,
    mikä merk­it­sisi noin 600 milj. euron vero­tuo­ton lisäystä”

  5. Kun kat­so­taan kokon­aisu­ut­ta, niin kiin­teistövero on ain­oa vero, joka tule­vaisu­udessa nousee. Kaikesta muus­ta EU:n sisäi­nen verokil­pailu pitää huolen. 😀

    Toimi­vat kiin­teistö­markki­nat ovat asumiskus­tan­nusten kannal­ta kuitenkin suurem­pi tek­i­jä kuin vero­tus. Siinä keskeisin asia on kun­tien kaavoitus­monilpolin purkami­nen taval­la tai toisella.

  6. Onko var­ma, että hin­nat ei nouse, kun maapo­h­jan kiin­teistövero nousee.

  7. Kiin­teistöveron tulee olla korkeampi taa­ja­ma-alueel­la, mis­sä kun­ta vetää tiet ton­tille ja vas­taavasti veden­pois­ton yms. met­sä­ton­til­ta nämä yhtey­det val­tion tielle saa rahoit­taa aivan itse. Toinen vai­h­toe­hto tietenkin olisi, että kun­ta ottaisi nämä pikkku­ti­et hoitoonsa.

    Met­sä­maal­ta pitäisi kyl­lä pois­taa tuo met­sän­hoit­o­mak­su nimel­lä kulke­va pakko­tu­ki turhille organisaatioille.

  8. Mielestäni city-maas­tureil­ta pitää per­iä “kiin­teistövero”, kos­ka ne vievät tilaa niin, etteivät parkkiru­udut riitä.

    Turun saaris­ton lau­toil­la ja los­seil­la ylisu­uret henkilöau­tot ovat piden­täneet jonoja.

    City­maas­turin omis­ta­ja on tyyp­il­lis­es­ti sel­l­ainen henkilö, joka on hyö­tynyt “työl­listävästä” ja “kulu­tus­ta” lisäävästä veropoli­itikas­ta. Sen ansios­ta hänen tili­pussin­sa on paisunut ja on ostanut ulko­mail­la valmis­te­tun ison tuontiauton.

    City­maas­turin omis­ta­ja on jo auton ostaes­saan tehnyt valin­nan. Hänen kukkarossaan ei ben­san korkea hin­ta eikä korkeampi co-perustein ajoneu­vovero tunnu.

    Mitäpä jos auton vero­tuk­seen lisät­täisi­in “kiin­teistövero”. Mas­saltaan yli vaikka­pa yli 1300 kg ja tilavu­udeltaan ylisu­urille henkilöau­toille laitet­taisi­in tun­tu­va autoki­in­teistövero, jota ei perit­täisi auton hin­nas­sa vaan käyttömaksuna.

  9. Osmolle tiedok­si, että kiin­teistövero on erit­täin laa­jal­la tulk­in­tava­paudel­la vielä perusteltavis­sa sil­lä, että kun­nat investoi­vat kiin­teistöjä palvel­e­vaan infra­struk­tu­uri­in. On olta­va vält­tämät­tä 1:1 kytkös kun­nan suorit­tami­in kiin­teistön arvoa nos­tavi­in kuluihin.

    Tätä ei ole enää Het­emäen työryh­män mietinnössä löy­det­tävis­sä. Onkin selvää, ettei esite­tyn kaltainen “kiin­teistövero” ole lainkaan kiin­teistövero vaan Suomen oikeusjärjestyk­sen ja perus­tus­lain omaisu­u­den suo­jan vas­tainen kon­fiska­tori­nen pakko-otto valtiolle.
    Sel­l­ainen edl­lyt­täisi erit­täin paina­vat kri­isi­in, kuten sotati­laan tai erit­täin tärkeisi­in lunas­tus­pe­rusteisi­in ver­rat­ta­va perus­teet, sen olisi olta­va tilapäi­nen ja kertaluontoinen.
    perus­tus­lain säätämisjäre­je­tys­tä ei voi­da ohittaa.

    Sen sijaan ilman edel­lä­mainit­tua käsit­te­lyä em. kiin­teistövero ei voi olla maas­sa laki, sitä ei saa vira­nomai­sis­sa tai tuomiois­tu­imis­sa nou­dat­taa ja sen mukaan toim­imi­nen aset­taa kaik­ki henkilöt vaaraan syyl­listyä rikoslain sank­tioimi­in omaisu­us- ja virkarikoksiin.

    Kiin­teistö­jen verot­ta­mi­nen on sitä­pait­si degen­eroituneen varhaiskeski­aikaisen feo­daaliy­hteiskun­nan tun­nus­pi­irre. En usko että Soin­in­vaarakaan on näin täysin menet­tänyt elämänuskonsa.

  10. Ville_:“Kiinteistöveron tulee olla korkeampi taa­ja­ma-alueel­la, mis­sä kun­ta vetää tiet tontille…”

    Kiin­teistövero on korkeampi taa­ja­ma-alueil­la (samaa vero­pros­ent­tia käyt­täen), kos­ka kiin­teistön arvo on korkeampi — osin kun­nan rak­en­ta­man infra­struk­tu­urin ansiosta.
    Sikäli kiin­teistöveropain­ot­teinen vero­tus olisi hyvä asia, että kun­tien pitäisi miet­tiä kaavoituk­sen kan­nat­tavu­ut­ta kiin­teistö­jen arvon suh­teen eikä sen suh­teen, saadaanko mah­dol­lis­es­ti hyviä veron­mak­sajia houkutel­tua vai ei.

  11. Evertin kan­nat­taisi käy­dä kat­so­mas­sa Helsin­gin keskus­taa. 😉 Kukaan järkevä helsinkiläi­nen ei osta mitään muu­ta autoa kuin “city­maas­turin”. Mil­lään muul­la autol­la, kuin SUV:lla, oikeal­la maas­turil­la, suurel­la Volvol­la tai SAAB’l­la, ei siel­lä tee taaskaan mitään.

    Pienet autot on kehitet­ty taa­ja­mali­iken­teeseen. Eli Suomes­sa niiden käyt­töaluet­ta on Espal­ta etelään. 😀 😀 😀 Talvi vain tekee sen, ettei niistä ole tääl­lä edes kaupunki­au­toik­si. 😉 Min­ua kyl­lä kiinos­taa kuul­la takem­min, miten Evert nää­kee type­r­än autoveron liit­tyvän kiinteistöveroon?

    Henkilöau­ton vero­tus kaikissa nyky­muodois­saan on tul­lut tien­sä päähän. Henkilöau­to on hyv­in­voin­timme tärkeimpiä perus­pi­lare­i­ta. Se on yksi vero­muodoista, joka pois­tuu ja jon­ka pois­tu­mista on osin kyet­tävä kor­vaa­maan kiinteistöverolla.

  12. Min­ul­la on kiin­teistöveroa koske­va lasken­ta­malliehdo­tus. Eli sääde­tään asuinki­in­teistöillekin hyvin korkea kiin­teistövero. Asun­non sijain­ti hyvin keskeinen veron määräy­tymisessä. Ja annetaan siitä talouden mak­sukyvyn mukainen alen­nus. Lähtöar­vona olisi täysi vero talouden 100 000 euron tuloil­la. Ja sit­ten alen­nus­ta 1 % per 1000 euron alen­tu­ma talouden tulois­sa. 35000 euron tuloil­la alen­nus olisi jo 65 %. Tilas­toti­eteil­i­jä voisi luo­da validim­man matemaat­tisen kaa­van. Pääo­mat­u­lot las­ket­taisi­in kuitenkin koti­talouden tuloi­hin täy­del­lä pain­ol­laan. Yksin asu­van tulot (mak­sukyky )ker­rot­taisi­in kahdel­la, sil­lä on erit­täin epäekol­o­gista asut­taa isoa kallista kiin­teistöa yksin.

    Kiin­teistövero on hyvin neu­traali vero ja siihen ei taval­lis­es­ti liity kan­nustin­loukku­ja. Maail­mal­la monis­sa alhaisen tuloveron mais­sa on käytössä kiin­teistövero (myös korkea perintövero).

    “Kiin­teistövero on monien arvioiden mukaan yksi vähiten talouden toim­intaa ja resurssien allokoin­tia vääristävistä vero­muodoista. Näin ollen kiin­teistöveron osu­u­den kas­vat- tami­nen vero­jär­jestelmässä tuk­isi tavoitet­ta, jon­ka mukaan verorak­en­teen kehit­tämisessä tulisi min­i­moi­da talouskasvulle haitallisia tekijöitä”(edellinen on lain­aus Het­emäen verotyöryh­män loppuraportista).

    Täl­lä het­kel­lä vak­i­tu­isia asun­to­ja koske­va kiin­teistövero on min­imis­sään 0.32 % ja mak­simis­saan 0.75 %. Mielestäni oikea taso olisi koko Suomes­sa 1–1.5 %. Täl­lä saataisi­in takaisin myös asun­to­lain­o­jen korkovähen­nyk­sien tap­pi­oi­ta. Käytän­nössä myös näin verotet­taisi­in erääl­lä taval­la “asun­to­tu­loa” , mikä monille käsit­teenä hämärä (omis­tusasumis­es­ta saata­va net­to­hyö­ty ver­rat­tuna vuokra-asumiseen siis). 

    kiin­teistöveron vero­tusar­vo­jen tulisi vas­ta­ta täy­delleen kiin­teistön todel­lista markki­na-arvoa ja sen tulisi elää kiin­teistön arvon “eläessä”.

    Käytän­nössä kiin­teistövero on ain­oa vero, jota Suomes­sa kan­nat­taisi toden­te­ol­la korot­taa. Ja tuloveroa alas kohtuullisesti.

    Ehkäpä voimalaitok­sille voisi lait­taa oikein tun­tu­va vero. Ydin­voimalaon­net­to­muus mak­saisi pahim­mil­laan sato­ja mil­jarde­ja niin mik­sipä ei voisi verot­taa val­tion kas­saan sitä vaik­ka 3 % ( wind­fall veron toinen muo­to ) kiin­teistöverol­la laitok­sen todel­lis­es­ta arvos­ta. (toimisiko kuitenkaan kun val­tio omis­taa ne suurelta osin…)

    Esimerkke­jä veron suu­ru­ud­es­ta vuon­na 2010:
    Espoo, Helsin­ki, Kau­ni­ainen, Kirkkon­um­mi, Oulu, Turku, Van­taa 0,32 %
    Tam­pere 0,40 %, Kuo­pio 0,43 %, Kou­vola 0,45 %
    Heino­la, Jyväskylä, Lahti, Sipoo, Sys­mä 0,50 %
    Ylivies­ka 0,55 %%
    Haukipu­das, Inari, Suo­nen­jo­ki, Vihti 0,60 %
    Juankos­ki 0,65 %, Pyhtää 0,67%
    Num­mi-Pusu­la, Haa­pa­järvi 0,75 %.

    (läh­teenä mainit­ta­va Wikipedia!)

    Vero halvin siel­lä mis­sä sen tulisi olla kallein. Ilmeis­es­ti alhaisel­la kiin­teistöverol­la houkutel­laan asukkai­ta kasvukeskuk­si­in. Kasvukeskuk­sis­sa on paljon myös mak­sukyky­isiä talouk­sia. Mak­sukyky­por­ras­tus koko hom­man juju.

    1. Vero halvin siel­lä mis­sä sen tulisi olla kallein. Ilmeis­es­ti alhaisel­la kiin­teistöverol­la houkutel­laan asukkai­ta kasvukeskuk­si­in. Kasvukeskuk­sis­sa on paljon myös mak­sukyky­isiä talouksia. 

      Kuten mon­een ker­taan on san­ot­tu, kiin­teistövero ei vaiku­ta asumisku­lui­hin sisään muut­tavien osalta. Alhaisel­la kiin­teistöverol­la tue­taan sitä, joka omis­taa kiin­teistö, asun­non tai maapo­h­jan. Tämä ei anna kovin hyvää kuvaa paikalli­sista päät­täjistä ja siitä, mitä taho­ja he suo­jel­e­vat. Eri­tyisen arve­lut­tavaa on, että val­tion pitää pakot­taa nos­ta­maan kiin­teistöveroa ton­teista, joi­ta raken­nus­li­ik­keet pant­taa­vat hin­nan­nousun toivossa.

  13. Esimerkke­jä veron suu­ru­ud­es­ta vuon­na 2010:
    Espoo, Helsin­ki, Kau­ni­ainen, Kirkkon­um­mi, Oulu, Turku, Van­taa 0,32 %
    Tam­pere 0,40 %, Kuo­pio 0,43 %, Kou­vola 0,45 %
    Heino­la, Jyväskylä, Lahti, Sipoo, Sys­mä 0,50 %
    Ylivies­ka 0,55 %%
    Haukipu­das, Inari, Suo­nen­jo­ki, Vihti 0,60 %
    Juankos­ki 0,65 %, Pyhtää 0,67%
    Num­mi-Pusu­la, Haa­pa­järvi 0,75 %.

    (läh­teenä mainit­ta­va Wikipedia!)

  14. Kalle kir­joit­ti 28.12.2010 kel­lo 20:00 ja vaatii kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­lin purkamista.

    Jos kun­nil­ta viedään kaavoitus­mo­nop­o­li, niin niiltä pitää viedä myös velvol­lisu­us rak­en­taa katu­verkko ja vesi- ja viemäriverkko kaavoite­tu­ille alueille.Samoin tietysti katu­jen kunnossapitovelvoite.

    Täl­löin voitaisi­in uusi asun­toalue toteut­taa täysin yksi­tyisenä pro­jek­ti­na alus­ta lop­pu­un. Tietenkin uuden asun­toalueen asukkaat jou­tu­isi­vat osal­lis­tu­maan myös asun­toalueel­len­sa vievien liiken­neväylien paran­tamiseen lisään­tyneen liiken­teen vaaa­timusten tasolle.

    Asun­noista ja liiketiloista mak­se­taan aina pääkaupunkiseudul­la markki­nahin­ta. Sitä eivät kiin­teistö- tai muut verot het­kau­ta suun­taan eivätkä toiseen. Siihen ei myöskään vaiku­ta kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li, kos­ka pääkaupunkiseudul­la on valmi­ik­si kaavoitet­tua tont­ti­maa­ta 10 vuo­den tarpeisi­in varas­tossa. Jos nykyi­nen kaavoitus­vauhti ote­taan huomioon, niin tont­te­ja on 20 vuodeksi.

    Tämä sitkeä myyt­ti siitä, että kaavoitus olisi pul­lonkaula asun­to­tuotan­nos­sa, on ihmeelli­nen asia. Sille kun ei löy­dy mitään perustetta.

  15. Pin­ta-alape­rus­tainen vero met­sä­maalle on parem­pi, jos ajatel­laan, että met­sä­maan pitää tuot­taa mah­dol­lisim­man paljon tulo­ja. Tulope­rus­tainen vero taas ohjaa jät­tämään met­sä­maa­ta enem­män jouten. 

    En mene sanomaan, mikä tässä on hyvä ja mikä huono, mut­ta ei minus­ta ole mitenkään san­ot­tua, että met­sän vero­tus pitää olla kaikkial­la saman­laista. Ain­oas­taan ns. puu­pel­lot saat­taa olla mielekästä pistää pin­ta-alape­rus­taiselle verolle.

    1. Kiin­teistövero (pin­ta-alavero) ja tuo­ton verot­ta­mi­nen eivät ole tois­t­en­sa vai­h­toe­hto­ja. Kuten verotyöryh­mä huo­maut­taa, muus­ta tuot­tavas­ta maa-alas­ta mak­se­taan veroa sekä kiin­teistöveron että tuloveron muodossa.

  16. Kiin­teistövero tuplaa eläkeläis­naisen veroas­t­een eli 13000 eläk­keestä tulovero on n 11 % mut­ta lisät­tynä 1,2 % kiin­teistöverol­la se onkin jo liki 21 % eikä siihen tarvi­ta palat­se­ja vaan yksiö.

    Ja jos veron jät­tää velak­si niin 20 vuodessa se on syönyt mum­mon pääo­mas­ta 60 %.

    Se jakaa kansan var­al­lisu­ut­ta entistä epä­ta­saisem­min ja estää köy­him­män luokan vauras­tu­mista, kos­ka pääosa yli sukupolvien siir­tyvästä var­al­lisu­ud­es­ta sosial­isoidaan köyhältä.
    Aikaisem­min­han tämä kohdis­tui suuri­in var­al­lisuuk­si­in, mut­ta nyt halu­taan rokot­taa köyhimpiä.

    Ja jos mum­mol­la sat­tuu jäämään mök­ki niin veroaste nousee 30 %:iin tai mök­ki menee vasaran alle .

    Näitä mum­mo­ja on kuitenkin sato­ja tuhan­sia, sil­lä naiset elävät n 10 vuot­ta pitem­pään kuin miehet ja naisen eläke on vain 1100 euroa kuus­sa. Taitet­tu indek­si yö vielä lisää tätä, sil­lä indek­si toimii vain keskimääräis­ten tulo­jen kohdalla.
    Esim pien­i­t­u­loisel­la asumisku­lu­tus on 60 % luokkaa kun se keskimääräisil­lä tuloil­la on 30 % luokkaa.

    Kyl­lä Osmo on machi­avel­linsä lukenut, täl­lainen tuloveroas­t­een nos­to ei olisi mah­dol­lista ilman kapinaa.

    1. Liian van­ha jak­saa tuo­ta katkeru­u­den täyt­tämää liioit­telua, joka alkaa min­ua vähän kyl­lästyt­tää. Pure­taan nyt tämäkin.
      Kiin­teistöverossa vero­tusafr­vo on korkein­taan 70 % käyvästä arvos­ta, joten 1,2 pros­entin vero on tosi­asi­as­sa 0,84 pros­ent­tia. Mis­tä tuo 1,2 pros­ent­tia sit­ten on peräisin?
      Esi­tyk­sen min­i­mi raken­nuk­selle on 0,32 pros­ent­tia eikä sitä esitetä korotet­tavak­si. Verol­la ei ole kyl­läkään ylära­jaa, mut­ta mis­sään kun­nan­val­tu­us­tossa asuin­raken­nuk­sen 1,2 pros­entin vero ei mene läpi.
      20 x 1,2 pros­ent­tia ei ole 60 pros­ent­tia vaan 48 pros­ent­tia. Esi­tyk­sessäni ei mainit­tu sanaa korko lainkaan.
      Kiin­teistöveron koro­tuk­sen varsi­naiset mak­sa­jat ovat kasvukeskusten tyhjil­lä ton­teil­la keinot­teli­jat ja neliök­ilo­metrteit­täin maa­ta omis­ta­vat per­i­jä­su­vut. Kyl­lä se köy­hä mum­mukin hyö­tyy välil­lis­es­ti siitä, että nämä pan­naan kuriin. 

  17. Evert The NeveRest
    “Mitäpä jos auton vero­tuk­seen lisät­täisi­in “kiin­teistövero”. Mas­saltaan yli vaikka­pa yli 1300 kg ja tilavu­udeltaan ylisu­urille henkilöau­toille laitet­taisi­in tun­tu­va autoki­in­teistövero, jota ei perit­täisi auton hin­nas­sa vaan käyttömaksuna.”

    Evert ei ole selvästikään oikein ajan her­mol­la, kos­ka autoista kerätään jo nyt CO2-päästö­jen mukaan sekä ker­ta­mak­sullista autoveroa että vuo­tu­ista ajoneu­voveroa. Suuri auto -> paljon mas­saa -> korkeat päästöt -> korkeam­mat verot. 

    Suuri auto on myös aina kalli­impi kuin pieni ja kos­ka autovero on pros­ent­tipo­h­jainen, kalli­ista autos­ta mak­se­taan jo nyt paljon enem­män vero­ja kuin halvasta.

  18. Sil­lä met­sä­maal­la ilman puus­toa ei kyl­lä paljon arvoa ole, itseasi­as­sa se on negati­ivi­nen, kos­ka uusi met­sä on aina istutet­ta­va. Mut­ta kai sit­ten met­sä­maalle vaan päätetään joku arvo, jos tähän mennään.

  19. “Sil­lä met­sä­maal­la ilman puus­toa ei kyl­lä paljon arvoa ole, itseasi­as­sa se on negati­ivi­nen, kos­ka uusi met­sä on aina istutet­ta­va. Mut­ta kai sit­ten met­sä­maalle vaan päätetään joku arvo, jos tähän mennään.”

    Ei kukaan jaa ilmaisek­si puu­ton­ta ja istut­tam­a­ton­ta maa­ta, sil­läkin on oma arvonsa.
    Pääl­lä voi sit­ten kas­vaa vehnää tai puu­ta ja se on eri liike­toim­intaa, jota kohdel­lan myös eri liiketoimintana

  20. Evert, mis­tä city­maas­turi tähän aiheeseen pomppasi?

    Todet­takoon kuitenkin, että city­maas­turi on leimallis­es­ti auto, jota tarvi­taan Helsingis­sä liikku­miseen. Muual­la­han voi ajaa ja pysäköidä taval­lisel­la pikkuau­tol­la, mut­ta Helsin­gin talvikun­nos­s­api­de­ty­ille kaduille neliv­e­tomaas­turi riit­täväl­lä maavar­al­la on oikea työkalu.

    Noin muu­toin on tietysti selvää, että Suomes­sa pitäisi verot­taa kiin­teistöjä, kos­ka kaik­ki muu verotet­ta­va pak­e­nee maas­ta, jos vero­ja korote­taan. Voi kuitenkin olla, että kiin­teistövero­tuk­sen aiheut­ta­ma kiin­teistö­jen hin­nan lasku astuu niin merkit­tävien intres­siryh­mien varpaille, että ei tule onnistumaan.

  21. Mykyi­nen met­sän­hoitoy­hdis­tyk­sille kerät­tävä pakolli­nen met­sän­hoit­o­mak­su on EU-säädösten vas­tainen. Tämä lait­to­muus, jota ylläpi­de­tään vuodes­ta toiseen kepun intressien vuok­si, pitäisi vih­doinkin poistaa. 

    Samal­la tuot­tavu­us kas­vaa, kun kepun kaadereil­ta pois­tuu suo­jatyö­paikko­ja. Lisäk­si val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­man nimis­sä pitäisi myös met­säkeskuk­set siiv­ota turhista toimin­noista ja henkilöistä. Eli joku muu kuin kepu­lainen on saata­va seu­raavak­si maatalousministeriksi.

    Met­sä­maan kiin­teistöveron var­maan sit­ten saa vähen­tää tuotan­non kuluina vero­tuk­ses­sa vai saisiko?

    Met­sä­talouden kannal­ta kiin­teistöveron hyvänä puole­na olisi se, että met­sätilo­jen pirstou­tu­mi­nen saataisi­in ehkä lop­pumaan. Toisaal­ta met­sien suo­jelulle vero saat­taisi olla heiken­nys, kos­ka se pakot­taisi hakkaa­maan metsiä.

  22. Kiin­teistövero olisi maas­ta ja met­sästä toimeen­tu­lon­sa saavalle yrit­täjälle vain uusi kus­tan­nuserä. Met­sän kiin­teistövero pitäisi saa­da takaisin puun hin­nas­sa ja pel­lon vero tuotet­tu­jen kilo­jen myyn­nis­sä, mut­ta ei se näin mene. Tuot­ta­jat eivät voi itse hin­noitel­la juuri mitään, osta­jat mak­sa­vat minkä mak­sa­vat ja siihen on tyy­tymi­nen. Verora­ha revitään maan ja met­sän omis­ta­jan selkänahasta.

    Tuot­ta­ja­jär­jestö vetää met­sän kiin­teistöveros­ta puhut­taes­sa aina esi­in jokamiehen oikeu­den. Met­sien vapaa­ta virk­istyskäyt­töä on yhä vaikeampi perustel­la, jos met­sille asete­taan vielä uusi vero. Mitä mak­saisitte mar­jas­tus- tai sienestysluvasta?

  23. “Verol­la ei ole kyl­läkään ylära­jaa, mut­ta mis­sään kun­nan­val­tu­us­tossa asuin­raken­nuk­sen 1,2 pros­entin vero ei mene läpi.”

    Oli koro­tus tahansa niin se nos­taa pien­i­t­u­lois­t­en veroast­et­ta suh­teet­tomasti eikä indek­si kor­vaa nousua johtuen indeksin keski­t­u­loisia suo­si­vas­ta rakenteesta. 

    Nytkin alara­ja määrätään lail­la, joten ei ole vält­tämät­tä kysymys kun­nal­lis­es­ta harkinnasta.
    Lain avul­la kun­nalli­nen päät­täjä voi piiloutua Eduskun­nan selän taakse kuten tekevät nämä kahdel­la jakkar­al­la istu­vat kansanedustajat.

    Kun hal­li­tus on lupauk­sil­laan ajanut itsen­sä umpiku­jaan eli tulovero­ja pitää alen­taa ja välil­lisiä vero­ja ei voi­da rajat­tomasti korot­taa ulko­maisen tuon­nin vuok­si eikä virka­palkkoi­hin ja palvelui­hin uskalleta puut­tua äänestäjäkadon pelos­sa niin val­i­taan se pienin paha eli kiinteistöverot.

    Kun ne ovat pilkot­tu kah­teen osaan niin alara­jo­ja voidaan hivut­taa pikku hil­jaa ylöspäin

    “20 x 1,2 pros­ent­tia ei ole 60 pros­ent­tia vaan 48 pros­ent­tia. Esi­tyk­sessäni ei mainit­tu sanaa korko lainkaan.”

    Nykyään julkises­sa hallinnos­sakin nou­date­taan liike­toimin­nan malle­ja joten velan korot­to­muus on vain hurskastelua, ei realismia

    On help­po esit­tää malle­ja pop­ulis­tis­es­ti yksisilmäis­es­tä näkökul­mas­ta uno­htaen osan vaikut­tavista tek­i­jöistä välit­tämät­tä siitä mikä on lopputulos.Esittelijänkin pitää miet­tiä mihin voidaan päätyä.

    Tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen on viisauden alku, kuten Paasikivi totesi.
    Katkeru­ud­es­ta syyt­tämi­nen on prim­i­ti­ivireak­tio , kun asi­a­pe­rus­teet eivät riitä.

  24. Jos kiin­teistöveroa ale­taan per­imään kaikelta maal­ta, niin kyl­lä se joutomaan tapauk­ses­sa menee aika lähelle nol­laa. Nykyisel­lä 1000e/ha se olisi tuol­la 0,84% verol­la sen 8,4 e/ha/a, joka luul­tavasti lask­isi joutomaan hintaa.

    Met­sän poh­jan arvo on myös hyvin alhainen, ja met­sän arvo on käytän­nössä kokon­aan pääl­lä ole­va puus­to. Eli jos pelkästään poh­jaa verote­taan, niin ei siitäkään mitään val­ti­olle jää. Sinän­sä tuon pääl­lä oel­van puus­ton arvon verot­ta­mi­nen on aika kyseenalaista kiinteistöverolla.

    Pel­lon verot­tamises­sa suurin kysymys on miten pin­ta-alat­uet suh­tau­tu­vat siihen, nehän ovat suurin arvo ja ne on taas pyrit­ty irroit­ta­maan varsi­nais­es­ta pel­losta. Eli jos pin­ta-alatu­ki oikeuk­sil­la ei ole veroa, niin en näk­isi pel­lon poh­jan verot­tamises­sa ongel­maa. Lisäk­si kasvukeskusten keskel­lä ole­van pel­lon maan arvo olisi huo­mat­tavasti korkeampi ja sitä verotteat­taisi­in, motivoisi käyt­tämään pin­ta-alan rakentamiseen.

  25. O.S:“Kuten verotyöryh­mä huo­maut­taa, muus­ta tuot­tavas­ta maa-alas­ta mak­se­taan veroa sekä kiin­teistöveron että tuloveron muodossa.”

    Maa-ja met­sä­talous eivät mak­sa kiin­teistöveroa tuotan­tomaas­ta (pel­lot, met­sät), mut­ta eivät mak­sa muutkaan yri­tyk­set tuotan­topääo­mas­taan. Pasi Holm, PTT:n ekon­o­misti , Maaseudun Tule­vaisu­us, 27.12.2010.

    On myös huo­mat­ta­va sekin, että maat­alous mak­saa kiin­teistöveroa kuten muutkin yri­tyk­set tuotan­to- ja asuin raken­nuk­sis­taan sekä ton­teis­taan. Useinkaan ko. kiin­teistöveroko­hteet eivät sijaitse kun­nal­lis­tekni­ikan piirissä.

    Het­emäen verotyöryh­män esi­tys on ris­tiri­itainen pel­to­jen ja met­sien kiin­teistövero­jen kohdal­la. Työryh­män mukaan vero­tuk­sel­la ei pitäisi ohja­ta tuotan­topanos­ten käyt­töä. Maa- ja met­sä­talous­maa ovat maat­alouden keskeisiä tuotan­topanok­sia (Pasi Holm, PTT)

    Maa- ja met­sä­talous­maan moninker­tainen vero­tus aset­taa jo nyt kyseenalaisek­si maail­man mit­takaavas­sa poikkeuk­sel­lisen vapaan jokamiehenoikeu­den. Toiv­ot­tavasti MTK ottaa kovan asen­teen ko. kysymyk­sessä. Jostakin on saata­va rahat met­sien kiinteistöveroihin.

    Viher­pi­ipertäjät ovat vihe­liäi­nen verop­uolue demarien ohel­la. Maaseu­tua kyykytetään men­nen tullen vaik­ka kaupun­git aiheut­ta­vat maaseu­tua suurem­man hiilijalanjäljen.

    1. Mil­lä perus­teel­la Ilpo Per­naa väit­tää, ettei esimerkik­si Stock­mann mak­sa kiin­teistöver­toa myymälästään? Se on kai sen keskeinen tuotan­topääo­ma. Onko tehtaat vapautet­tu kiin­teistöveros­ta? Ainakaan voimalaitok­set ei ole vaan niil­lä on korotet­tu kiinteistövero.

  26. “osmo:Kiinteistöveron koro­tuk­sen varsi­naiset mak­sa­jat ovat kasvukeskusten tyhjil­lä ton­teil­la keinot­teli­jat ja neliök­ilo­metrteit­täin maa­ta omis­ta­vat per­i­jä­su­vut. Kyl­lä se köy­hä mum­mukin hyö­tyy välil­lis­es­ti siitä, että nämä pan­naan kuriin.”

    ja sit­ten palataan tosielämään:meille tuli tän vuo­den kiinteistövero(n.850e),okt+tontti.

    naa­purin mum­mulle tuli vähän hiukan isom­pi kiinteistövero,kun on isom­pi tontti.hän oli järkyt­tynyt kun kuukau­den eläke ei riit­tänyt veron maksuun.

    -en ymmär­rä miten tosielämässä se köy­hä mum­mu hyötyy(edes välillisesti)kiinteistöveron korotuksesta?
    muuten kuin köy­htymäl­lä entisestään.

    -mut­ta tämä on hyvä että ehdokkailla(toivottavasti myös puolueil­la) on selvä kan­ta ennen vaaleja.niin tietää ketä äänestää

  27. Osmo, nuo kiin­teistö­jen vero­tusar­vot eivät ole korkein­taan 70% käyvästä arvos­ta. Ne ovat paikoitellen olleet jopa yli käyvän arvon!

    Ongel­ma muo­dos­tuu siitä, että hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä yritetään ilman siihen tarvit­tavaa ammat­ti­taitoa seu­rail­la markki­noiden liikkeitä. Joskus mukana on var­masti jopa silkkaa kateut­ta. Tulos on joka tapauk­ses­sa hatusta.

    Jos halu­taan oikeu­den­mukainen vero­tusar­vo, niin sen on syn­nyt­tävä ilman vora­nomaishark­in­taa. Miten se taas tehdään, en tiedä.

    1. Jos halu­taan oikeu­den­mukainen vero­tusar­vo, niin sen on syn­nyt­tävä ilman vora­nomaishark­in­taa. Miten se taas tehdään, en tiedä.

      Asun­to­jen osalta tämä on han­kalaa, mut­ta tyhjien tont­tien osalta help­poa: ilmoit­takoon jokainen itse, minkäar­voise­na maa­palaansa pitää ja määrätään kiin­teistövero sen perus­teel­la. Samal­la­han maan­omis­ta­ja tulee3 ilmoit­ta­neek­si sen hin­nan, jol­la kun­ta voi tuon maa­palan lunastaa.

  28. Mikä on se pain­ovoima, joka vetää maapo­h­jan verot­toman arvon kiin­teistöveron koro­tuk­sen ver­ran alas päin.

  29. Ei nyt ihan veroasi­aa, mut­ta maan hin­taa sivuavaa kuitenkin.

    Tuon tont­ti­maan hin­nanvedä­tyk­sen purkamisen voisi aloit­taa Helsin­gin kaupun­ki ihan itse, jos halua olisi. Kaupun­ki on itse yksi suurim­mista tont­ti­maan halti­joista myyjistä, ja vedät­tää jatku­vasti hin­to­ja ylöspäin jaka­mal­la niukku­ut­ta ja hin­noit­tele­mal­la (pahim­mil­laan huu­tokaup­paa­mal­la) raken­nu­soikeu­den tolkut­tomak­si, jopa 2000 euroon asuinneliöltä. 

    Päät­täjänä Osmo voisit tuo­ta asi­aa pitää esil­lä, ja vaa­tia tokkua kaupun­gin hin­noit­telu­un, vaik­ka toki gryn­derei­den rak­en­ta­mat­toman maan vero­tus­ta tulee myös kiristää. 

    Helsin­gin niin­san­ot­tu tont­tip­u­la on hyvin pitkälle Vihrei­den ja vihre­itä sym­pa­tiseer­an­nei­den tahjo­jen aiheut­ta­maa. Vuosaaren sata­man rak­en­tamisen jar­rut­ta­mi­nen mm. Satu Has­sin toimin loi tilanteen, jos­sa kaupun­gin suun­nit­telemat iso­jen asuinaluei­den (Kalasatama/sompasaari, Jätkäsaari jne) aloituk­set viivästyivät vuosikau­sia, seu­rauk­se­na kaavoite­tun tont­ti­maan pula ja hin­to­jen jatku­va nousu. Sen nousun kus­tan­ta­vat taval­liset ihmiset, veron­mak­sa­jat, asun­to­jen hin­nois­sa. Eipä tai­da tässä maas­sa olla veron­mak­sajille yhtä kalli­ik­si käynyt­tä puoluet­ta kuin Vihreät, vaik­ka kepu­laisia morkkaatkin.

    1. Kari S:
      Helsin­ki luovut­taa puo­let asun­to­ton­teista his­tasään­nöstel­tynä ale­hin­taan. On tietysti selvää, että jos saa tänään ostaa asun­non alle markki­nahin­nan, sitä ei saa seu­raa­vana päivänä myy­dä eteen­päin mar5kkinahintaan. Niin­pä nämä Hitas-asun­not ovat sit­ten hintasäännöstelt6yhjä. Alun­perin piti olla ikuis­es­ti, mut­ta päät­täjien kant­ti pet­ti. Omat ongel­mansa tässäkin on.
      Raken­nusy­htiöt yrit­tävät loba­ta valtuute4ttuja, että saisi­vat ton­tit puoli-ilmaisek­si ja ei sit­ten mitään asukkai­ta hait­taavia hin­tasään­nöste­lyjä. Onnek­si vain salin vasem­mal­la laidal­la ollaan tyh­miä. Kokoomuk­ses­sakin tälle ajatuk­selle löy­tyy kan­na­tus­ta, mut­ta se ei johdu tyhmyydestä. 

  30. “osmo:Kiinteistöveron koro­tuk­sen varsi­naiset mak­sa­jat ovat kasvukeskusten tyhjil­lä ton­teil­la keinot­teli­jat ja neliök­ilo­metrteit­täin maa­ta omis­ta­vat per­i­jä­su­vut. Kyl­lä se köy­hä mum­mukin hyö­tyy välil­lis­es­ti siitä, että nämä pan­naan kuriin.”

    vielä palataan tuo­hon lauseeseen:Suomessa oli ennen var­al­lisu­usvero joka kohdis­tui juuri niihin joil­la oli sitä maata(neliökilometrittäin) ja mammonaa.

    me kansalaiset äänes­timme sem­moi­set edus­ta­jat että var­al­lisu­usvero pois­tet­ti­in ja se korvattiin(osin) kiinteistöverolla.

    kohdis­tu­uhan se nytkin näi­hin “perijäsukuihin”,mutta hei­dän taakkaansa vain vähän kevennettiin,ns.tavis-kansalaisten kustannuksella.

    pro­gres­sios­ta siir­ryt­ti­in taas kohti tasaveroa.

  31. uusi kas­vo täällä:

    ja sit­ten palataan tosielämään:meille tuli tän vuo­den kiinteistövero(n.850e),okt+tontti.

    naa­purin mum­mulle tuli vähän hiukan isom­pi kiinteistövero,kun on isom­pi tontti.hän oli järkyt­tynyt kun kuukau­den eläke ei riit­tänyt veron maksuun. 

    Samaan aikaan toisaal­la: nuori­pari ihmettelee, kun rahat eivät tah­do riit­tää tarkoituk­sen­mukaiseen asuntoon.

    Sitäkin voisi edes vähän pohtia, että onko se nyt yhteiskun­nan kannal­ta kovinkaan järkevää resurssien allokoin­tia, että mum­mot asu­vat suuris­sa asun­nois­sa, joille heille ei varsi­nais­es­ti ole käyt­töä, eikä tämän valit­tamisen perus­teel­la “varaakaan”.

    Kari

  32. Muis­tan luke­neeni, että verot­ta­jan tavoite olisi, että maapo­h­jan vero­tusar­vo olisi 73,5 pros­ent­tia todel­lis­es­ta käyvästä arvos­ta. En nyt yhtäkkiä löy­dä lähdet­tä tälle.

    Maapo­h­jan vero­tusar­von määri­tyk­sessä käytet­tävään indek­si­in vaikut­ta­vat toteu­tuneet myyn­ti­hin­nat, ja tämä saat­taa aiheut­taa hyvin nopei­ta heilah­duk­sia ainakin mökki­tont­tien kiin­teistöveroi­hin. Vero­pros­entin nousu yhdis­tet­tynä indeksin nousu­un nos­ti oman mökki­tont­ti­ni kiin­teistöveron tänä vuon­na 1,8 ‑ker­taisek­si ver­rat­tuna vuo­teen 2009. Veikkaan, että nousu jatkuu vielä, kos­ka tren­di on se, että maapo­h­jan kiin­teistövero­pros­en­tit nou­se­vat, ja toisaal­ta vero­tusar­vo ei vieläkään ole edes tuon oman plänt­ti­ni osalta lähel­läkään 70 pros­ent­tia siitä, mitä uskoisin ton­tin käyväk­si arvoksi.

    Valitet­tavasti niin suuria koro­tuk­sia kiin­teistöveroon on kuitenkin vaikea nähdä, että ne kom­pen­soisi­vat alhaisen korko­ta­son maan hin­to­ja paisut­ta­van vaikutuksen.

  33. Sinän­sä pel­lon vero­tus­ta ja jokamiehen oikeut­ta on aivan turha sotkea kesken­nään. Pel­lol­la tulee hel­posti aiheut­ta­neek­si sato­vahin­gon, joka pitäisi kor­va­ta. Kun taas met­sässä ja joutomaas­sa tuo on jo ihan oikea peruste.

    Met­sässä puiden vero­tus on ongel­mallista, kos­ka sil­loin on syytä verot­taa myös kasvi­huoneessa ole­via kasve­ja yms. Met­säpo­h­jan verot­ta­mi­nen on ihan aiheell­si­ta, mut­ta tuo jokamiehenoikeus on kyl­lä ihan perustel­tu syy pitää alem­paa veroa, kuin esim. pihamaalla.

    Sinän­sä kiin­teistövero maapo­h­jalle, mihin kun­ta ei tar­joa palvelui­ta on kyseenalainen, mielum­min pitäisi olla var­al­lisu­usvero, joka koskisi kaikkea var­al­lisu­ut­ta ei vain kiin­teistöjä. Sama idea sitt­ten tuo­hon varainsiirtoveroon.

    Vahinko vaan, että tuo var­al­lisu­usvero pois­tet­ti­in. Ja nyt sen tilalle kek­sitään kaikkia pisteveroja.

    1. Kyl­lä kasav­i­huoneessa kas­vavia kasve­ja verote­taan tuo­ton mukaan. Kiin­teistövero kohdis­tuu maapo­h­jaan ja sitäkin kasvi­huone maksaa.

  34. Yksi tapa olisi tietenkin siirtää met­säu­toti­et yms. kun­nan ylläpi­det­täviksi, niin sil­loin tulisi ainakin laa­jem­pi peruste yht­enäistää kiinteistöverotusta.

  35. Osmo:

    Sen het­ki­nen omis­ta­ja joutuu mak­samaan myös kiin­teistöveron vaik­ka on mak­sanut maas­ta aikanaan täy­den hin­nan, jota vero ei ole alen­tanut. Taval­laan kiin­teistövero on ker­tavero sen het­kiselle omis­ta­jille, vaik­ka itse vero mak­se­taankin osamak­suer­inä. Seu­raa­van omis­ta­jan kannal­ta veros­ta ei ole mitään hait­taa, kos­ka hän saa maan vas­taavasti halvemmalla.
    (Jos reaa­liko­rkokan­ta on p ja kiin­teistöön kohdis­tu­va vero nousee C euroa/vuosi, kiin­teistön arvonalen­nus on C/p)
    Niin­pä kiin­teistöveroa tulee korot­taa maltil­lis­es­ti ja ennal­ta ilmoite­tun aikataulun mukaisesti.

    Eihän tuo ennal­ta ilmoitet­tu aikataulu siinä auta yhtään. Sille omis­ta­jalle jää joka tapauk­ses­sa mustapekka käteen.

    Ratkaisu tähän ongel­maan olis tietysti kom­pen­soi­da nyky­isille omis­ta­jille kiin­teistön arvon alen­e­m­i­nen. Lätkäistään vaik­ka jokaiselle kiin­teistölle vero, joka tekee maapo­h­jas­ta arvot­toman ja sit annetaan omis­ta­jalle saman ver­ran rahaa kuin mitä mene­tys on. Ei tartte siir­tymäaiko­ja eikä mitään.

  36. ja mil­lä perus­teel­la nurmek­ses­sa vero­pros­ent­ti olisi mata­lampi kuin tääl­lä e‑suomessa?

    -lop­ulli­nen kiin­teistövero­han muo­dos­tuu ton­tin verotusarvosta,joka luon­nol­lis­es­ti on täysin eri­ar­voinen nurmek­ses­sa kuin vaikka­pa vantaalla.

    seu­raavas­sa kek­sit­ty esimerkki,joka luku­jen­sa puoles­ta voi olla lähel­lä totuutta:
    ‑van­taal­la ole­van ton­tin vero­tusar­vo olisi 100000euroa jos­ta mak­se­taan täysi vero(1,8%)=1800e

    ja nurmek­ses­sa vas­taa­van ton­tin vero­tusar­vo olisi 10000euroa jos­ta mak­se­taan täysi vero=180euroa.

    eli vero­pros­ent­ti olisi ihan sama mut­ta sum­mat ihan erilaisia,miten tämä on kohtuutonta?

    ei tai­da kansalais­ten yhden­veroinen kohtelu toteu­tua tässä veromallissa.

    kun­pa joku olisi niin akti­ivi­nen ja tek­isi oikeusasi­amiehelle selvi­tyspyyn­nön tästä etelä-suomen kiin­teistöveroko­htelus­ta vs. muu suomi.

  37. O.S:“Stockmann mak­sa kiin­teistöver­toa myymälästään? ”

    Mak­saa­han se samoin kuin maat­alous tuotan­to ja asuin­raken­nuk­sis­taan sekä ton­tis­taan. Voiko yksi­tyisen ihmisen omis­ta­maa met­sää ja pel­toa ver­ra­ta suuryri­tyk­sen pääomi­in ? Voiko veroko­htelu olla samanlaista?

    Luulen , että pel­to- ja met­sä­maan vero­tus­ta halu­taan nyt rin­nas­taa vääri­in asioi­hin kuten suuryri­tys­ten pääomiin.

  38. Melkein kaik­ki verokeskustelu on tei­ni-ikäisen kyp­symätön­tä, kos­ka 90% argu­men­toin­nista on mun-vero­ja-pitää-keven­tää-ja-mun-vero­jen-nos­t­a­mi­nen-on-hul­lu­ut­ta ‑tyyp­pistä. Mielestäni Kreikan ja Irlan­nin vaikeudet ovat syn­tyneet täl­laises­sa ilmas­tossa, jos­sa ain­oas­taan hyv­in­voin­nin rak­en­t­a­mi­nen velak­si onnis­tuu poli­it­tis­es­ti. Toki, lamas­ta toipues­sa täl­lainen velan­ot­to olikin järkevää elvy­tys­tä. Mut­ta se ei ole pitkäl­lä tähtäimel­lä kestävää.

    Se on vaan niin, että ne verot on kerät­tävä jostain, jot­ta hom­ma saadaan tas­apain­oon. Julkisen talouden meno­ja täy­tyy pitää aisois­sa koval­lakin kädel­lä, mut­ta väestön ikään­tymi­nen tuot­taa nousu­painei­ta. Kaik­ista veroista koituu ongelmia, toi­sista enem­män, toi­sista vähem­män. Mielestäni parhai­ta (eli vähiten huono­ja) vero­ja ovat hait­taverot ja kiin­teistövero. Syitä on ansiokkaasti esitet­ty tässä mm. tässä blogissa.

    Soin­in­vaaran pointit vähit­täin nos­tet­tavas­ta kiin­teistöveros­ta ovat oikein hyviä.

    Onhan se niin, että talos­sa oma­l­la ton­til­la asu­va mum­mo joutuu han­kalaan tilanteeseen, mut­ta eikö olekin oikein, että mum­mol­la on kan­nuste vuokra­ta talon­sa, ja asustel­la ker­rostalos­sa vuokrat­u­loil­la? Kasvukeskuk­sis­sa­han on puutet­ta isom­mista vuokra-asun­noista. Tästä päästäänkin sit­ten Soin­in­vaaran edel­lisen vero­tu­sai­heisen blogimerkin­nän aihepiiriin… 

    Olisiko hyvä, että kaik­ki, jot­ka tyr­määvät kiin­teistöveron nos­ton, esit­täi­sivät oman suosikkin­sa nos­tet­tavas­ta veros­ta? Tai muus­ta real­is­tis­es­ta keinos­ta saa­da julki­nen talous tasapainoon?

  39. Osmo:
    Met­sässä ole­via pui­ta ei pidä laskea kiin­teistöverossa met­sän arvoon. Puut ovat kuitenkin suurin osu­us met­sän arvos­ta. Kun puut myy­dään, niin myyn­tivoitos­ta mak­se­taan vero. Niin­hän tapah­tuu jo nyt.

    Kyse ei ole siitä mitä asukas­ta kohti on teistä mak­set­tu, vaan mitä mak­se­taan per hehtaari tai kiin­teistöveroeu­ro. Jos “katu­mak­su” ulote­taan met­sä­maa­han, niin kait sil­lä voi odot­taa saa­vansa “kadun”. Jos kiin­teistövero kohdis­tuu tasan kaik­keen maa­han, niin myös palve­lut on olta­va vastaavia.

    1. Kiin­teistöveroa ei mak­se­ta hehtaarien perus­teel­la vaan ton­tin arvon perus­teel­la. Kru­u­nun­haas­sa ei selviä samal­la kun Tohmajärvellä.

  40. Lisäk­si met­säau­totei­den tuki tulee Val­ti­ol­ta, joten jos kiin­teistövero mak­se­taan kun­nille, tämä tuki tulisi siirtää kun­nille ja ottaa se tuos­ta met­sän kiin­teistöveron tuotosta.

  41. Lisäk­si tuo met­sän­hoit­o­mak­su tulee siirtää kun­nille, tai mieluiten lopet­taa kokon­aan (Muut­taa vapaae­htoisek­si). Sil­loin met­sävero­tus olisi oikein kiin­teistöveron piiris­sä, ja ei aiheut­taisi mitään ihme poikkeuksia.

  42. Kiin­teistövero koos­t­uu maapo­h­jas­ta ja raken­nuk­sista. Jos maa on vuokral­la, niin vero määräy­tyy raken­nuk­sen JÄLLEENHANKINTA-ARVOSTA: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091701

    Olen kauhis­tel­lut, miten Turun arvokkaaseen keskus­taan nousee van­ho­jen arvotalo­jen tilalle ja rin­nalle halpo­ja, sement­ti­val­imos­ta tuo­tu­ja pis­te­talo­ja parkkialuei­neen. Naan­talin­tien alku­un tuli, siis tuli, rak­en­tamis­es­ta ei voi puhua, keskelle kaupunkia jopa ABC-ase­ma parkkikenttineen!

    Mielestäni täl­laisille roskaraken­nuk­sille pitäisi lait­taa hait­tavero ja maise­moin­tipakko. Vero­tuk­sel­la ei tulisi suosia hal­paa ja kaupunki­raken­net­ta pirsto­vaa rakentamista. 

    Kiin­teistöveron raken­nu­so­su­u­den pitäisi kaupunkikeskuk­sis­sa olla kään­teinen suh­teessa raken­nuk­sen jälleenhakinta-arvoon.

    Olisi­pa mie­lenki­in­toista saa­da Turus­ta kiin­teistöveron perus­teel­la väritet­ty kartta.

  43. Osmo:

    Art­turi: eikä tule tuloja.

    No jopas sitä nyt ruve­taan halko­maan hiuk­sia. San­o­taan sit niin, että nos­te­taan vero niin kor­keeks, että maapo­h­jan arvos­ta jää jäl­jelle 1%.

    Onnek­si vain salin vasem­mal­la laidal­la ollaan tyh­miä. Kokoomuk­ses­sakin tälle ajatuk­selle löy­tyy kan­na­tus­ta, mut­ta se ei johdu tyhmyydestä.

    bur­rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrn!

  44. Osmo: “…Samal­la­han maan­omis­ta­ja tulee3 ilmoit­ta­neek­si sen hin­nan, jol­la kun­ta voi tuon maa­palan lunastaa.”

    Itse asi­as­sa tärkein­tä kulut­ta­jan kannal­ta on saa­da kun­nat pois tont­ti­markki­noil­ta. Vain mur­ta­mal­la kun­tien monop­o­li, saadaan asumis­es­ta kohtuuhintaista.

    Tuo heit­to­han itseasi­as­sa toimisi kahdel­la edel­ly­tyk­sel­lä: 1) kaik­ki maa on aina myyn­nis­sä ja 2) kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li on täysin mur­ret­tu, joten omis­ta­ja voi päät­tää kuin­ka suurel­la raken­nu­soikeudel­la tont­tia ollaan myymässä. Koh­ta yksi on han­kala, kos­ka joku voi käyt­tää maa­ta muuhunkin kuin rak­en­tamiseen. Koh­ta kak­si on selvä, se joudu­taan jol­lakin taval­la joka tapauk­ses­sa toteuttamaan.

  45. Ilpo Per­naa kirjoitti:
    “Voiko yksi­tyisen ihmisen omis­ta­maa met­sää ja pel­toa ver­ra­ta suuryri­tyk­sen pääomi­in? Voiko veroko­htelu olla samanlaista?”

    Kyl­lä ja Kyllä.

    Esimerkik­si suuryri­tys­ten pörssiosakkeil­la pitäisi olla sama varain­si­ir­tovero, kuin muil­lakin osakke­lil­la tai kiin­teistöil­lä. Samoin suuryri­tyk­sen, maati­lan ja mum­mon­mökin kuu­luu mak­saa samaa kiin­teistöveroa. Var­al­lisu­usveron osan kiin­teistöveros­ta pitäisi kohdis­tua aivan kak­keen var­al­lisu­u­teen. Katu­mak­sut yms. osu­udet kaikki­in kiin­teistöi­hin ja tar­jo­ta vas­taa­vat palvelut.

    Lisäk­si kaikil­la tulee olla oikeudet tehdä vas­taa­vat vähen­nyk­set voitos­ta ja velvol­lisu­us mak­saa vas­taa­va vero siitä riip­pumat­ta omis­taako hehtaarin met­sään vai 100 000 ha met­sää osakey­htiöi­den kaut­ta, mis­sä on viritel­ty kaik­ki vero­su­un­nit­te­lut kohdilleen.

  46. Ter­ve­hdys kaik­ki viisaat.
    Miten oikeu­den­mukaista on se että har­ti­a­pankki­rak­en­ta­ja tai rak­en­ta­ja yleen­sä, repii selkä­na­has­taan voimat talon­rak­en­tamiseen, rak­en­taa vuosia, käy sen lisäk­si työssä han­kki­ak­seen rahaa per­heelle, autoveroi­hin, kulu­tuk­seen yleen­säkin joista taas mak­saa kovat verot, ostaa raken­nus­tarvikkeet joista mak­saa kovat verot, käyt­tää urakoit­si­joi­ta joista mak­se­taan verot, jne. Pankit saa­vat korkon­sa ja mak­sum­ies vaan mak­saa. Sit­ten kun aikaa kuluu niin miten joku älypää voi tul­la sanomaan että asut liian isos­sa talos­sa, ja että siitä pitää mak­saa kovem­pi vero kun se on epäekol­o­gista. Mielestäni koko suomen vero­jär­jestelmää pitäisi tarkastel­la uusin silmin, ja tehdä siihen muu­tok­sia niin että ihmis­ten olisi mielekäs käy­dä työssä, ja yrit­täjien mielekäs työl­listää, eikä niin että se kotona ole­va “lus­mu” saa saman elin­ta­son kuin yrit­täjä joka kan­taa riskit ja tekee pitk­iä päiviä for noth­ing. Kiin­teistöveron mieli­v­al­tainen nos­to lisää ahdinkoa ja on per­hei­den, ennenkaikkea mm las­ten har­ras­tuk­sista suo­raan pois. Sil­lä lisätään taas hive­nen las­ten ja ihmis­ten mieli­pa­haa ja pahoin­voin­ti ja vas­tar­in­tamieliala lisään­tyy. rajansa kaikel­la, myös riis­toveroi­hin. lopetan yrit­tämisen var­masti jos verot tiukke­nee miltään osin hive­nenkin. hin­nanko­rot­ta­jia on tässä maas­sa muitakin aivan tarpeeksi

  47. En ole ihan var­ma kan­nat­taako niitä raken­nuk­sia edes verot­taa kiin­teistöverossa. Jos tavoit­teena on saa­da maa mah­dol­lisim­man tehokkaaseen käyt­töön, niin verotet­taisi­in vain maan arvosta.

    Jos on mum­mon­mök­ki ton­til­la, jos­sa on paljon raken­nu­soikeut­ta ja alueel­la pulaa ton­teista, eli maa on kallista niin sit­ten vero on korkea. Sama pätee siihen keskel­lä kaupunkia ole­vaan pel­toon, tai kaavoitet­tuun tont­ti­in, jon­ka rak­en­tamista lykätään odotel­lessa parem­pia aikoja.

    Jos vero­tuk­sen tavoit­teena on ohja­ta maankäyt­töä, niin tot­ta kait se aiheut­taa joillekin tap­pi­oi­ta. Muuten­han tässä verossa ei taas ole mitään järkeä.
    Mielestäni yksi kiin­teistöveron tavoit­teista on hillitä asun­non hin­to­ja ja sil­loin vero­tuk­sen pitäisi aiheut­taa niille tap­pi­oi­ta, jot­ka esim. pant­taa­vat asuin­rak­en­tamises­sa arvokas­ta maa­ta vajaal­la käytöllä.

  48. voisitko Soin­in­vaara val­takun­nal­lise­na poli­itikkona kertoa/perustella sen syyn mik­si tääl­lä e‑suomessa(14kehyskuntaa)pitää mak­saa korotet­tua kiinteistöveroa?(tontista ainakin)

    kuten mainit­sit yllä,niin veroa ei mak­se­ta hehtaarien perus­teel­la vaan ton­tin arvon perusteella.

    1. voisitko Soin­in­vaara val­takun­nal­lise­na poli­itikkona kertoa/perustella sen syyn mik­si tääl­lä e‑suomessa(14kehyskuntaa)pitää mak­saa korotet­tua kiinteistöveroa?

      Tarkoit­tanet tyhjille kaavoite­tu­ille asuin­ton­teille val­tion määräämää korkeam­paa kiin­teistöveroa. Tarkoituk­se­na on tor­jua tont­tip­u­laa ja painaa näin asumisen hin­taa alas. Ton­tin­o­misa­ta­jat yritetään taval­laan pakot­taa rak­en­ta­maan tai myymään maansa rakennettavaksi.

  49. psal­mi:
    Ei tässä mikään vero­jär­jestelmän tarkastelu auta. Täl­lä het­kel­lä veroa kerätään niin paljon kuin pystytään ja kaik­il­ta joil­ta voisi edes kuvitel­la voita­van nyhtää lisää vero­tus­ta tul­laan kiristämään.

    Oleel­lista olisi pienen­tää julk­ishalli­non täysin karan­nei­ta menoja.

    Mis­tä itse aloittaisin:
    — Lain­säädän­nön yksinker­tais­t­a­mi­nen. Vähem­män tulkit­tavaa ja tulkitsijoita.
    — Kun­tien lukumäärä kah­den sadan paikkeille työssäkäyntialueittain.
    — Val­tion ja kun­tien virka­sopimusten rin­nas­t­a­mi­nen nor­maali­in yksi­tyiseen työhön. Irti­sanomisen edel­ly­tyk­set, työai­ka, lomat, jne.
    — Armei­jan pienen­tämi­nen ja asevelvol­lisu­usa­jan lyhentäminen.
    — Keskit­tymi­nen ydin­palvelui­hin. Antaa oop­pera fanien pyörit­tää oop­per­aa ja sin­fona orkesterei­den ystävien niitä.Salit ja muut raken­nuk­set pitää toimia pää­sylip­putu­loil­la rak­en­tamis­es­ta läh­tien tai lopet­taa käyt­tö. Lis­tataan kaik­ki pakol­liset palve­lut ja tuet, tämän jäl­keen lopete­taan muut.

    Ongel­ma on vaan kun BKT:stä on suurin osa julk­ishalli­non puolel­la, niin sinne on muo­dos­tunut niin vah­va mafia, että se pystyy kaata­maan kaik­ki uudistukset.

    Itse kyl­lä halu­aisin jokaiselta puolue­jo­hta­jal­ta ja mielum­min vielä edus­ta­ja ehdokkail­ta vas­tauk­seen “help­poon” tehtävään. Annetaan val­tion 2011 bud­jet­ti käteen ja ohje tas­apain­ot­taa se, eli pois­taa velanotto.

    Saisi­vat vähän käsi­tys­tä kuin­ka hyvin hom­ma menee, ja jou­tu­isi­vat oikeasti vas­taa­maan kysymyk­seen mitä verote­taan lisää ja mitä kar­si­taan. Tuos­ta voi aloittaa:
    http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/vm_2011.html

    nim­imerkil­lä,
    Ei niin tyy­tyväi­nen veronmaksaja.

  50. Osmo: Hitas on toki hin­tasään­te­lyä, mut­ta nuo sään­nel­lyt ton­tit ovat vapail­ta markki­noil­ta pois ja siten osaltaan lisäämässä sitä niukku­ut­ta, joka nos­taa muiden tont­tien hintaa. 

    Hitas on taval­laan lääke joka lievit­tää tuskaa paikallis­es­ti mut­tei paran­na sairaut­ta. Tosi halut­tu lääke, minkä hitas jonot selvästi osoit­ta­vat. Pitäisiköhän tuokin jono lak­isääteis­es­ti purkaa, kuten hoito­jonot ter­vey­den­hoidon puolel­la, siis määritel­lä taku­uai­ka jon­ka kulues­sa halukkaat saa­vat hitas asunnon.

    Itse sen sairau­den, tont­tien yli­hin­nan, yksi iso aiheut­ta­ja on kaupun­gin omat tont­tikau­pat ja tont­tien niukku­u­den ylläpitämi­nen kaupunkisu­un­nit­telus­sa. Siihen olisi päät­täjien help­po puut­tua, kyl­lä virkamiehistä saa enem­män irti kun poli­it­ti­nen ohjaus on riit­tävän vah­va. Siis reilusti lisää vapaara­hoit­teisia tont­te­ja kohtu­uhin­taan, niin asun­to­jen hin­nat ei ainakaan jat­ka mieletön­tä nousuaan. Sehän hei­jas­tu­isi myös vuokra-asumisen hin­taan, alen­tavasti siihenkin.

    Tot­takait rak­en­ta­mat­tomien tont­tien vero­tuskin on työkalu­na OK, mut­ta eiköhän parem­pi olisi vähen­tää niukku­ut­ta ja saa­da sitä kaut­ta tar­jon­taa lisää ihan pysyvästi

    1. KariS
      Me kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa kaavoita­mme niska limas­sa, tavoit­teena 10 000 asukkaan kaupun­ki joka vuosi. Kaupun­gin talous ei kestä kovem­paa kasvu­vauh­tia. Tosin asukkail­ta ei tule tiivistämis­es­tä mitenkään ylen­palt­tisia hur­raahu­u­to­ja. Toki saisimme hin­nat alas kaavoit­ta­mal­la huonom­paa ympäristöä.

  51. Kiin­teistöverois­sa liikkuu isot rahat. 

    Senaat­tiki­in­teistöt OY:n 180 miljoo­nan kiin­teistö­jen hoitoku­luista 31 miljoon­aa meni kiin­teistöveroi­hin viime vuonna. 

    Kemi­jo­ki OY:n emoy­htiön liike­vai­h­to oli vajaa 40 miljoon­aa euroa — run­sas 15 miljoon­aa meni kiinteistöveroihin.

    Olk­ilu­odon ydin­voimala sijait­see Eura­joel­la. Kun­nan vero­pros­ent­ti on 18 ja kun­ta ei tiedä, mihin raho­jaan kätk­isi. Ydin­voimalan kiin­teistövero on 2,5.

    Me ylläpidämme sähkölaskuis­samme Eura­joen hul­va­ton­ta menoa eli kiin­teistöveroil­la tehdään alueel­lisia tulonsiirtoja!

    1. Ener­giay­htiöi­den kiin­teistövero on vähän eri asia kuin maapo­h­jan kiin­teistövero. Se kehitet­ti­in kor­vauk­se­na “pohjoiselle”, kun “etelä” varas­taa pohjoisen vesivoiman. Nämä vesi- ja ydin­voimaan kohdis­tu­vat verot eivät kuitenkaan vaiku­ta sähkön hin­taan, joka määräy­tyy hiilivoimaloiden kus­tan­nusten mukaan. 

  52. Kiitos perus­teel­lis­es­ta kir­joituk­ses­tasi ja pohdin­nas­ta Osmo! 

    Intouduin itsekin verokirjoitteluun.
    http://leostranius.fi/2010/12/veronkorotuksia-kylla-kiitos/

    Esimerkik­si myös seu­raavia vero­ja tulisi korottaa
    — Tupakkavero
    — Alkoholivero
    — Makeisvero (tämä kan­nat­taisi muut­taa sokeriveroksi)
    — Ajoneuvovero
    — Polttoainevero
    — Pääomavero
    — Perintövero
    — Energiaverot

  53. psal­mi, ihan yhtä oikeu­den­mukaista kuin se että vään­tää niskali­mas­sa duu­nia saadak­seen rahaa ja sit­ten vielä tulo­ja verote­taan raskaasti. Minkä takia juuri sen hart­ti­a­pankki­hom­man tuo­ton pitäisi olla verovapaata.

    Kaveri kom­men­toi että hänen tun­ti­lik­soil­laan kan­nat­taa mielu­um­min tehdä itse kuin palkata kirvesmies. Kaveri on lennon­va­lvo­ja. Minus­ta tässä on jotain outoa.

  54. HITAS kuitenkin vuokrataan vain 20% alle käypää vuokraa, eli ei tuo nyt mitään puoli-ilmaista ole. Tuon alen­nuk­sen voi pois­taa samantien, ei niitä HITASe­ja sen takia jonote­ta, vaan sik­si että kaupun­ki pitää huoltaa että ne myy­dään raken­nuskus­tan­nuk­sia vas­taavaan hin­taan. Tuo on 30–40% alen­nus koko asun­non hin­nas­ta. Minus­ta voisi tehdä niin että jos joku porukkaa ilmoit­taa osta­vansa taloy­htiön asun­not noil­la ehdoil­la niin ATT raken­nut­taa sel­l­aisen. Mitään riskiä veron­mak­sajille ei ole kun asun­not on jo myy­ty. Mitäköhän sali oikea lai­ta tykkäisi tästä? 🙂

    Ihan oikeasti, raken­nusy­htiö on jos mah­dol­lista vähem­män hyödylli­nen välikäsi kuin levy-yhtiö. Varsi­nainen rak­en­t­a­mi­nen on kuitenkin ulkois­tet­tu ja rahoituk­sen voi hoitaa pankit suoraankin.

  55. “Kasvukeskuk­sis­sa” maan arvo on yhtä kuin raken­nu­soikeus. Raken­nu­soikeus on jotain, mis­tä kun­ta voi itse päät­tää — asianomais­ten virkami­esten joh­datuk­sel­la. Tässä on selvä vaara tai mah­dol­lisu­us opti­moin­ti­in: kun­ta voi yleis­es­ti nos­taa raken­nu­soikeut­ta nos­taak­seen vero­tu­lo­jaan kunnes kiin­teistö­jen arvot alka­vat laskea. Suo­jel­tu­jen talo­jen kohdal­la täy­tyy luon­nol­lis­es­ti tehdä poikkeus.

  56. Osmo: ““voisitko Soin­in­vaara val­takun­nal­lise­na poli­itikkona kertoa/perustella sen syyn mik­si tääl­lä e‑suomessa (14kehyskuntaa)pitää mak­saa korotet­tua kiinteistöveroa?”

    Tarkoit­tanet tyhjille kaavoite­tu­ille asuin­ton­teille val­tion määräämää korkeam­paa kiin­teistöveroa. Tarkoituk­se­na on tor­jua tont­tip­u­laa ja painaa näin asumisen hin­taa alas. Ton­tin­o­misa­ta­jat yritetään taval­laan pakot­taa rak­en­ta­maan tai myymään maansa rakennettavaksi.”

    Siis suomek­si san­ot­tuna ei halu­ta koskea korkei­den asumiskus­tan­nusten todel­liseen syy­hyn, eli kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li­in. 😉 Markki­nat saadaan toim­i­maan vain hävit­tämäl­lä monop­o­li jol­laikin tavoin. Ei halu­ta myöskään koskea liial­liseen sään­nösteöyyn eikä tuki­in, jot­ka nos­ta­vat hintoja. 😀 😀 😀

    1. Pääkaupunkiseudul­la on kaavoitet­tuna heti käyt­töön optet­tavis­sa tont­ti­maa­ta kym­me­nille tuhan­sille asukkaille. Kaavoitus ei tähän auta, Jonkun pitää myös vara­ta kaavas­sa alueet esimerkik­si teille, joten jonkin­lainen kaavoitu­soikeus on oltava.

  57. Eura­jo­ki joutuu — siis joutuu — nos­ta­maan asun­to­jen kiin­teistövero­ja hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen takia. Kun­ta saa Olk­ilu­o­dos­to jo nyt niin paljon kiin­teistöveroa, etteivät tiedä mihin kaik­ki rahat lait­taisi­vat. 90 pros­ent­tia Eura­joen kiin­teistöveros­ta tulee olkiluodosta. 

    Osmo — miten niin sähköy­htiöi­den kiin­teistöverot eivät vaiku­ta sähkön hin­taan? Saa­vatko ne jostain muul­ta momen­til­ta hyvi­tyk­sen näistä veroista?

    1. Evert:
      Sähkön hin­ta määräy­tyy pörssis­sä markki­noil­la viimeisen voimalaitok­sen mar­gin­aa­likkus­tan­nusten mukaan. Suomes­sa ei ole koskaan tapah­tunut niin, että ydin­voimaloi­ta olisi joudut­tu aja­maan alas kysyn­nän puut­teen­vuok­si, joten ydin­sähkö ei ole koskaan ollut6 hin­taa määräävää markki­nasähköä. Niin­pä kiin­teistövero ei fvaiku­ta sähkön hin­taan vaan voimalan omis­ta­man yhtiön tulokseen.
      Kuten perustelus­ta käy ilmi, puhun nyt ssähkön kulut­ta­jahin­nas­ta. Mankalape­ri­aat­teel­la voimalan omis­ta­jille myytävän sähkön hin­taan se tietysti vaikut­taa, mut­ta sitä kir­joit­ta­ja tuskin tarkoit­ti sanom­al­la, että “me” joudumme mak­samaan sähköstä enemmän.

  58. Käsit­teitä pitäisi vähän sel­ven­tää. Kiin­teistövero ja “tont­tivero” on eri vero­ja. Tont­tivero on mainio vero nimeno­maan kylmänä ja raakana fiskaaliv­erona. Siis kansalaisil­ta ote­taan vain rahaa pois ilman seli­tyk­siä ja korvamerkintöjä.

    Kum­mek­sun vaa­timuk­sia “pitää saa­da vasti­neek­si kun­nal­lis­tekni­ikkaa!” Mitä saat­te vasti­neek­si ALVs­ta? Val­tion tuloveros­ta? Mis­tä jäätte pait­si tulon­hankkimisvähen­nyk­sen vuok­si? Julkisel­la sek­to­ril­la on mon­i­naisia fiskaalilu­on­teisia meno­ja, ja juuri ne ovat niitä meno­ja joi­ta paatuneinkaan oikeis­to­lainen ei kehtaa vas­tus­taa. Esim. rahat­alouden ylläpi­to, puo­lus­tus­menot, vam­maisas­i­at, oikeusjär­jestelmä jne. Sit­ten on ylimääräisiä hyv­in­voin­ti­toim­into­ja, tulon­si­ir­to­ja sun­mui­ta, joi­ta Val­tiokin ajat­telee “sijoituk­se­na” joka palau­tuu vuosikym­menten saatossa tuottavuuden,vakaan yhteikun­nan ym. kaut­ta takaisin. Näi­hin voidaan kerätä dynaamisia vero­ja, esim. kiin­teistövero­ja. Kun­nal­lis­tekni­ik­ka toimii ja uusi­u­tuu jo nyt lähin­nä liit­tymis- ja käyt­tö­mak­su­jen varas­sa. Vain katu­verkko on alilaskutet­tu, mut­ta katu on useim­miten tuot­ta­va sijoi­tus kunnalle.

    Sik­sipä ajat­te­len, että nimeno­maan tont­tivero pitäisi kerätä tasaverona, jopa val­takun­nal­lis­es­ti, ja kaikesta maas­ta. Siis tasaisen tyl­sästi “ X€/m2”. Eikä sum­maa saisi muut­taa vuosit­tain. Osa sum­mas­ta ker­ty­isi val­ti­olle ‚osa kun­nalle. Se ohjaisi itses­tään tiivi­im­pään asumiseen, kun isol­la ton­til­la asum­ista verotet­taisi­in moninker­tais­es­ti ker­rostaloon näh­den. Samoin automar­ketit kär­si­sivät, kun parkkipaikas­takin rak­sut­taisi vero yötäpäivää. Verot­ta­jan omat maat, esim.katualueet,koulut,puistot,kasarmit, meni­sivät +-nol­la kun vero ker­ty­isi verot­ta­jan omaan kas­saan. Kuitenkin veron kerääjäl­lä säi­ly­isi kan­nuste pitää maa jos­sakin käytössä. Minus­ta tässä olisi hyvä ja vakaa poh­javero­tu­lo julkisen sek­torin fiskaalimenoihin.

    Ongel­mak­si tässä jää vain se, että niin moni suo­ma­lainen on ulkois­tanut veronmaksunsa.Lisäksi pitäisi olla mekanis­mi, jos­sa turhan maan saa lahjoit­taa takaisin kun­nalle tai valtiolle.Myös keräysku­lu voisi jäädä suurek­si, kos­ka käteisen rahan omis­t­a­mi­nen on Val­ti­olle kallista.

  59. O.S. kir­joit­ti: “Me kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa kaavoita­mme niska limas­sa, tavoit­teena 10 000 asukkaan kaupun­ki joka vuosi.”

    Onko Helsin­ki harkin­nut joskus mah­dol­lisut­ta tyy­tyä vähäisem­pään kasvu­un. Jos Helsin­ki ei haal­isi uusia pääkont­tor­e­i­ta ja mui­ta työ­paikko­ja, ei olisi tarvet­ta tiivistää van­ho­ja asuinaluei­ta, väl­tyt­täisi­in ruuhk­il­ta jne. Onko Helsin­gin tavoite asum­isti­hey­den ja liike­vai­h­don mak­si­moin­ti? Mon­et muut kun­nat voivat olla vähän pakko­raos­sa talouten­sa pyörit­tämisen suh­teen, mut­ta Helsingillä olisi varaa vali­ta yksi tai toinen politiikka.

    1. Helsingillä ei ole mitään tarvet­ta siihen, että pääkaupunkiseu­tu kas­vaa, mut­ta jos muu maa jatku­vasti työn­tää tänne asukkaitaan, jon­nekin ne on asutet­ta­va. On parem­pi asut­taa hei­dät lähelle hyvien liiken­ney­hteyk­sien päähän kuin kah­den auton varaan jon­nekin Por­naisi­in. Jos Helsin­ki ei päästä työ­paikko­ja vaikka­pa Pasi­laan, Espoo lait­taa ne pitkin pel­to­ja joukkoli­iken­teen ulottumattomiin.

  60. en jankkaa enää kiinteistöverosta;uskon että joku puolue ottaa asi­ak­seen puo­lus­taa myös okt-asu­jia tääl­lä pk-seudulla.(ja saa ääniä)

    mut­ta toinen asia joka liit­tyy tule­vi­in vaalei­hin ja kestävyysvajeeseen.
    ‑val­tio on suuri työ­nan­ta­ja ja samal­la myös suuri palkanmaksaja(jotka mak­se­taan verotuloista).

    ehdo­tus tule­vi­in vaaleihin:ensi vaa­likaudel­la ei irti­san­o­ta yhtään val­tion palveluk­ses­sa olevaa.
    mut­ta vas­taavasti rekry­toin­ti-kiel­to kaikki­in val­tion virkoihin/toimiin.

    eli eläke hoitaa tuot­tavu­u­den nousun osittain.

  61. On erit­täin rohkeaa väit­tää, että kiin­teistövero ei nos­ta asumiskus­tan­nuk­sia kohdistues­saan maapo­h­jaan. Vero­jen kohtaan­not ovat liki aina hämäriä, jol­loin myöskin tutkimuk­set ovat usein ris­tiri­itaisia. Oppikir­joista ilmenevä jous­tam­a­ton tar­jonta­funk­tio ei tai­da olla koko tari­na. Var­maa on kiin­teistöverossa kyl­lä se, että se kohden­tuu asumiseen, oli sit­ten maapo­h­jan tai raken­nuk­sen perus­teel­la kannettava.

    1. nos:
      Ole­tusd maan tar­jon­nan jous­ta­mat­to­muud­es­ta on todel­lakin kyseenalainen, mut­ta jos kiin­teistöverol­la on vaiku­tus­ta tont­ti­maan tar­jon­taan, niin toden­näköis­es­ti kiin­teistövero lisää tar­jon­taa eikä vähen­nä sitä. Niin­pä maapo­h­jan kiin­teistövero ALENTAA asumisen hin­taa. Kaavoitet­tua tontt­tia ei ole varaa pitää tyhjän­pant­ti­na, joten tont­ti­tar­jon­ta lisään­tyy, ei ainakaan vähene tont­ti­maan kiin­teistöveron takia.

  62. uusi kas­vo tääl­lä kir­joit­ti 30.12.2010 kel­lo 8:03:
    “ehdo­tus tule­vi­in vaaleihin:ensi vaa­likaudel­la ei irti­san­o­ta yhtään val­tion palveluk­ses­sa olevaa.
    mut­ta vas­taavasti rekry­toin­ti-kiel­to kaikki­in val­tion virkoihin/toimiin.”

    Tässä on taas todel­la hyvä esimerk­ki miten asi­aa _EI_ pidä tehdä. Jos val­tion tehtäviä ulkois­te­taan, lopete­taan, tarve vähe­nee jne, niin kyl­lä sil­loin virat pitää lopet­taa ja antaa virkamiehille kenkää. Jos taas muualle tarvi­taan uut­ta työvoimaa, niin sitä pitää voi­da palkata.

    Ei val­tion vir­ka tule olla mikään saavutet­tu etu, jos­sa voi pönöt­tää eläk­keelle asti, vaan työ­paik­ka siinä mis­sä muutkin. Jos ei hom­ma luista tai ei ole töitä, niin kenkää vaan. Hyväl­lä tuuril­la osa näistä kek­sii yksi­tyiseltä puolelta ihan oikesti tuot­tavaa tekemistä.

  63. Kir­joi­tat Osmo, että muu maa työn­tää tänne jatku­vasti asukkaitaan. Mut­ta eikös jo kauan ole ollut niin päin, että ulko­mail­ta tulee huo­mat­tavasti enem­män uusia asukkai­ta kuin koti­maas­ta. Viime vuon­na muut­tovoit­to ulko­mail­ta Helsinki­in oli 3400 ja koti­maas­ta vain 1000.

    Suurim­mat maan sisäiset muut­tovoitot kerä­sivät Salo ja Seinäjoki.

  64. psal­mi
    “käyt­tää urakoit­si­joi­ta joista mak­se­taan verot, ”

    Har­ti­a­pankil­la raken­net­taes­sa ei pahem­min urakoit­si­joille mak­sel­la vero­ja. Maan tapa.

  65. “Pääkaupunkiseudul­la on kaavoitet­tuna heti käyt­töön optet­tavis­sa tont­ti­maa­ta kym­me­nille tuhan­sille asukkaille. Kaavoitus ei tähän auta, Jonkun pitää myös vara­ta kaavas­sa alueet esimerkik­si teille, joten jonkin­lainen kaavoitu­soikeus on oltava.”

    Ongel­ma on, että vapaat ton­tit ovat sel­l­ais­ten insti­tu­tioiden hallinnas­sa, joil­la ei ole taloudel­lista pakkoa rak­en­taa niitä välit­tömästi. Nämä insti­tu­tiot kykenevät myös siirtämään mak­sut maan hintaan.
    Yksi suurten raken­nus­li­ikkei­den ansain­takeinoista on maan arvon nousu.
    Talon­rak­en­t­a­mi­nen on vain vält­tämätön paha, jot­ta maan arvon nousu voidaan rahastaa.
    Ongel­ma on, että rak­en­t­a­mi­nen on keskitet­ty pääkaupunkuseudul­la liikaa muu­ta­malle toimijalla.

  66. “On erit­täin rohkeaa väit­tää, että kiin­teistövero ei nos­ta asumiskus­tan­nuk­sia kohdistues­saan maapohjaan.”

    Kiin­teistövero toimisi jos maan hin­ta olisi vakio tai nousisi veroa vähemmän.
    Mut­ta kun maan arvon nousu on nopeam­paa kuin kumu­lati­iviset verot niin eipä se sijoit­ta­ji­in vaiku­ta, korkein­taan not­saa hie­man maan hintaa

  67. Suomes­sa ydin­voimay­htiöil­lä on liian pienet vas­tu­ut mah­dol­li­sista kar­tas­tro­feista ja viime kädessä suurin osa katas­trofien seu­rauk­sista kaatuu val­tion piiki­in. Sik­si ydin­voimaa raken­netaan Suomes­sa, mut­ta ei monis­sa muis­sa maissa.

    Eura­joen kun­ta kerää mojo­vat kiin­teistöverot ja kylpee rahas­sa, mut­ta jos onnet­to­muus sat­tuuu, niin ei kun­ta pysty tilan­net­ta selvittämään.

    Eli uusia lisävelvot­tei­ta pitäisi aset­taa ydin­voimay­htiöille samoin kuin myös vesivoimalaitok­sille. Pitäisi säätää val­takun­nal­lis­ten eri­tyisko­htei­den kiinteistövero.

  68. Osmo:

    Jonkun pitää myös vara­ta kaavas­sa alueet esimerkik­si teille, joten jonkin­lainen kaavoitu­soikeus on oltava.

    Niin ja tämä joku vois olla ihan joku muu kuin kun­ta esim. yksi­tyi­nen yrittäjä.

  69. Keskustelu pyörii lil­lukan­var­sis­sa kun kiin­teistövero­ja korote­taan haja-asu­tusalueen mum­mon­mökeis­sä. Samat­en pel­to- ja met­sä­maan kiin­teistövero kohdis­tuu jo nyt alenevan tuloke­hi­tyk­sen toimialaan.

    Suuren rahan pörssis­sä ole­vat kiin­teistösi­joi­tusy­htiöt saa­vat olla rauhassa. 

    http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/article167421.ece

    Suo­ma­laiset sijoi­tusy­htöt mak­sa­vat ulko­mail­la mit­tavia vero­ja. Mitä ulko­maiset kiin­teistö sijoi­tusy­htiöt mak­sa­vat Suomeen? En tiedä tasoa, mut­ta sen olen lukenut, että niitä houkutel­laan meille halvoil­la kustannuksilla.

    Nämä kiemu­rat ovat min­ulle, kuten use­alle muullekin , täyt­tä hep­reaa. Sen kuitenkin ymmär­rän, että jos veropo­h­jaa pitää laa­jen­taa, niin tuol­la suun­nal­la on rahaa.

    Ainakin enem­män kuin mum­mon­mökin piiron­gin ylälaatikossa.

  70. Laatu kysyy:

    Onko Helsin­ki harkin­nut joskus mah­dol­lisut­ta tyy­tyä vähäisem­pään kasvuun.

    Tätä on jopa empi­iris­es­ti kokeil­tu. 90-luvun lop­pupuoliskol­la koko kaupunki­in ei raken­net­tu juuri mitään, ajatelti­in että kasvu on lop­pu ja kaupun­ki valmis. Seu­rauk­set näkee vaikka­pa asun­to­jen hin­nois­sa, yhdyskun­tarak­en­teessa, jne. Itseasi­as­sa on koko­lail­la vaikea kek­siä mitään posi­ti­ivisia vaikutuksia.

  71. O.S. kir­joit­ti “Helsingillä ei ole mitään tarvet­ta siihen, että pääkaupunkiseu­tu kas­vaa, mut­ta jos muu maa jatku­vasti työn­tää tänne asukkaitaan, jon­nekin ne on asutet­ta­va. On parem­pi asut­taa hei­dät lähelle hyvien liiken­ney­hteyk­sien päähän kuin kah­den auton varaan jon­nekin Por­naisi­in. Jos Helsin­ki ei päästä työ­paikko­ja vaikka­pa Pasi­laan, Espoo lait­taa ne pitkin pel­to­ja joukkoli­iken­teen ulottumattomiin.”

    Liiken­ney­hteysar­gu­ment­ti on hyvä argu­ment­ti sille mik­si Helsin­ki pyrkii jatku­vasti kas­vat­ta­maan väestömäärään­sä. Aja­tus siitä, että asu­tus raken­netaan tiivis­te­tysti liiken­neväylien var­teen ja mah­dol­lisim­man paljon julkisen liiken­teen varaan sopi­nee ainakin vihreille Helsinkiläisille. (Toki Helsinkiläi­sis­sä on myös paljon yksi­ty­isautoilua rakas­tavia kansalaisia, joil­la voi olla mui­ta mietteitä.)

    Muu maa ei kyl­lä työn­nä asukkaitaan Helsinki­in. Käsit­tääk­seni Helsin­gin tavoin läh­es kaik­ki kun­nat yrit­tävät pitää kynsin ham­pain kiin­ni ainakin veron­mak­sukyky­i­sistä asukkaistaan ja työ­paikois­taan. Ja suurem­pi­in keskuk­si­in muut­tavista kansalai­sis­takin aika moni muut­taa käytän­nön pakon edessä, saadak­seen parem­man työ­paikan tai edes jonkun työpaikan.

    Asun­to­ja on kyl­lä muual­lakin maas­sa aivan riit­tävästi, eli kansalaiset voisi hel­posti asut­taa muualle kuin Helsinki­in. Vain työ­paikat karkaa­vat sekä luon­nol­li­sista syistä (talouden keskit­tymis­taipumus), että suurten kaupunkien haal­im­i­na (esim. edullisia tont­te­ja tar­joa­mal­la) kasvukeskuk­si­in. Helsin­ki ei liene syytön tässä työ­paikko­jen haalimisasiassa.

    Jos on tot­ta, että Helsingillä ei ole tarvet­ta kas­vaa (epäilen kyl­lä tätä vah­vasti — kyl­lä kil­pailu­vi­et­tiä ja oman pain­oar­von nos­to­tarvet­ta aina sen ver­ran on), tuon liiken­ney­hteysar­gu­mentin perus­teel­la uut­ta asu­tus­ta voisi yhtä hyvin keskit­tää vaikka­pa pääradan ja muiden keskeis­ten kulku­väylien var­teen. Ja näin jatkaen myös maakun­takeskuk­si­in. Espoon hajanaiset omako­tialueet ja Helsinginkin vas­taa­vat voisi jät­tää rauhaan. Samoin ainakin osan Por­nai­sista. Nauhakaupun­git ovat var­maankin yhtä tehokkai­ta liiken­teel­lis­es­ti kuin aivan täy­teen pakat­tu Helsin­ki (kulkunopeus Alek­san­terinkadul­la ja Esplanadeil­la ehkä noin 15km/h, moot­toriteil­lä 110km/h, rautateil­lä pysähdyksi­neen samoissa luokissa).

    Peri­aat­teessa kaik­ki “nor­maa­likansalaisia” työl­listävät toimis­to­hom­mat voisi nykyään (liiken­ney­hteysar­gu­mentinkin perus­teel­la) sijoit­taa Helsin­gin ulkop­uolelle, vaikka­pa Por­nais­ten kaltaisi­in kun­ti­in — myös sivu­un liiken­teen pääväyliltä.

    1. Voin vaku­ut­taa Juho Laadulle, että Helsin­ki perii omis­ta­mas­taan maas­ta myös työ­paikoila korkeam­paa hin­taa kuin muut Suomen kunnat,.

  72. Se jous­tam­a­ton tar­jon­takin vaatii tuek­seen kil­pailulliset markki­nat. Kuka ja kuin­ka moni niitä tyhjiä tont­te­ja alkaa käytän­nössä hyö­dyn­tämään. Tämä alkaa vaikut­ta­maan puh­taal­ta kiin­teistö­var­al­lisu­u­den uus­jaol­ta, mut­ta sinän­sä ihan lin­jas­sa lasken­nal­lisen asun­to­tuloverokeskustelun kanssa.

  73. Juho Laatu:

    Onko Helsin­ki harkin­nut joskus mah­dol­lisut­ta tyy­tyä vähäisem­pään kasvuun. 

    Ei tuo ole “Helsin­gin” päätet­tävis­sä ole­va asia. Jos Helsin­ki päät­tää, että tänne ei muute­ta, niin muute­taan Espooseen, jos sekään ei käy, niin sit­ten Kirkkon­um­melle. No joo, teo­ri­as­sa tuokin voitaisi­in estää, mut­ta teo­ri­as­sa voimme myös vetää ranteemme auki.

    Kaupungis­tu­men edis­tyy, ja hyistä syistä, eikä sitä voi estää mitenkään. Piste.

    Kari

  74. “Pääkaupunkiseudul­la on kaavoitet­tuna heti käyt­töön optet­tavis­sa tont­ti­maa­ta kym­me­nille tuhan­sille asukkaille.”

    Näin var­masti on, se ongel­ma onkin siinä, että tuon tont­ti­maan hin­ta on hilat­tu eri­laisil­la toimil­la niin korkeak­si, että se nos­taa asun­to­jen hin­nat liian korkeik­si taval­lisille palkkatyöl­lä eläville etenkin Helsingis­sä. Kun siihen lisätään kun­nal­liset mak­sut ja kiin­teistöverot niin ei ihme, että Nur­mi­järvi-ilmiö vaan kiihtyy.

    Jos kaupun­ki tuon hik­i­ha­tus­sa kaavoit­tamisen ohel­la kohtu­ullis­taisi myymien­sä tont­tien hin­taa ja huole­htisi, että myytävis­sä on aina riit­tävästi (kysyn­tää enem­män) valmi­ik­si kaavoitet­tua maa­ta, saataisi­in ihmisille kohtu­uhin­taisia asun­to­ja, ja lisää uusia veron­mak­sajia myös Helsinki­in eikä sinne Nur­mi­järvelle. Tuo veron­mak­sajien lukumäärän lisään­tymi­nen samal­la pois­taisi tarpeen kiin­teistövero­jen korotuksille.

    1. Helsin­ki ei myy tont­te­ja vaan vuokraa. Pääasiassa.
      Jos ton­tit myytäisi­in kaver­i­hin­taan raken­nus­li­ikkeille ja nämä myi­sivät huoneis­tot eniten tar­joav­ille tai pant­taisi­vat kunnes hin­nat nou­se­vat lisää, päät­täjät pitäisi aset­taa vas­tu­useen kun­nan omaisu­u­den haaskaamis­es­ta. Tont­te­ja ei voi myy­dä ale­hin­taan ilman, että myös asun­to­jen myyn­ti­hin­taa säädel­lään, kos­ka raken­nusy­htiön myymien asun­to­jen hin­taan ei vaiku­ta mitään se, mil­lä hin­nal­la raken­nus­li­ike on asun­to­ja saanut.
      Ain­oa lahon­nas­ta vapaa tapa myy­dä tont­te­ja on huu­tokaup­pa tai arvon­ta. Josd alahin­taiset ton­tit arvot­taisi­in, jokaisen hyelsinkiläisen kan­nat­taisi osal­lis­tua arpa­jaisi­in vain myy­däk­seen arpa­jaisvoiton seu­raa­vana päivänä, joten jokin hin­tasään­nöste­ly siihenkin pitää liittää.
      Tont­tien kaavoit­ta­mi­nen yli­tar­jon­tana raken­nus­li­ikkei­den varas­toitavak­si tulee hyvin kalli­ik­si, kos­ka rak­en­ta­mat­toma­lle ton­tillekin pitää rak­en­taa vedet, viemäri6t, kadut sähköjo­hdot metrot ja niin edelleen.
      Sik­si on paljon parem­pi kaavoit­taa real­isti­nen määrä ja pan­na tyhjille ton­teille niin raju kiin­teistövero, että keinot­te­lu­mielessä ei tont­te­ja kan­na­ta pitää rakentamattomina.
      Porin kokoinen kaupun­ki mah­tu­isi nyt tyhjil­lään pidet­täville, kaavoite­tu­ille ja raken­nuskelpoisille tonteille..

  75. Ali­val­tiosi­h­teeri Mart­ti Het­emäen verotyöryh­mä käsit­teli myös kiin­teistöveroa ja ehdot­taa sen nos­tamista. Tavoit­teena on jopa 50 %:n nousu lähi­aikoina. Työryh­mä perustelee kun­nan sisäl­lä erisu­u­ruisia kiin­teistövero­ja ns. ”hyö­tyjä mak­saa” – peri­aat­teel­la. Sil­lä tarkoite­taan sitä, että kun­nan alueel­la lähel­lä hyviä palvelui­ta ja liiken­ney­hteyk­siä maapo­h­ja on kalli­im­paa ja myös kiin­teistövero korkeampi kuin huonon­pien palvelu­iden vaiku­tus­pi­iris­sä. Mie­lenki­in­toista on havai­ta, ettei työryh­mä ole ver­ran­nut maapo­h­jan arvoa val­takun­nal­lis­es­ti. Tuskin Helsingis­sä palve­lu­ta­so, liiken­ney­htey­det ym. ovat olen­nais­es­ti parem­mat kuin mon­es­sa pienem­mässä kaupungis­sa. Kuitenkin maapo­h­jan arvo ja siten kiin­teistövero on Helsingis­sä olen­nais­es­ti korkeampi.

    Helsin­gin osalta on vielä huo­mat­ta­va eräs vero­tuk­sen oikeu­den­mukaisu­u­teen liit­tyvä eri­ty­ispi­irre. Helsinkiläi­sistä suun­nilleen puo­let asuu kaupun­gin omis­ta­mal­la ja vuokraa­mal­la maal­la. Näiltä asukkail­ta ei per­itä kiin­teistöveroa lainkaan.

    1. Kovin järisyt­tävää helsinkiläis­ten sor­toa kiin­teistövero ei kuitenkaan merk­itse, kos­ka vero on kun­nalli­nen. Tosin se on vero­tul­jen tasauk­sen piiris­sä, vaik­ka ei pitäisi, joten siitä val­uu 37 pros­ent­tia muualle.
      Ne, jot­ka asu­vat vuokra­ton­til­la mak­sa­vat (ainakin pitäisi mak­saa) vuokraa enem­män kuin tuon kiin­teistöveron ver­ran. Mitään iloisia vuokran­mak­sajia nämäkään eivät tun­nu ole­van. Ryhtiä vain demareil­ta kun taas pääsemme tas­a­puolis­ta­maan tilan­net­ta ja korot­ta­maan myös maan­vuokria ajantasalle.

  76. O.S. kir­joit­ti: “Voin vaku­ut­taa Juho Laadulle, että Helsin­ki perii omis­ta­mas­taan maas­ta myös työ­paikoila korkeam­paa hin­taa kuin muut Suomen kunnat,.”

    Näin var­maankin on. Viit­tasin vain siihen, että Helsingillä olisi halutes­saan mah­dol­lisu­us vält­tää alueen­sa ruuhkau­tu­mista tai jopa jonk­i­nasteista slum­mi­u­tu­mista, jos se niin haluaisi.

    Kari Kosk­i­nen kir­joit­ti: “Jos Helsin­ki päät­tää, että tänne ei muute­ta, niin muute­taan Espooseen” … “Kaupungis­tu­men edis­tyy, ja hyistä syistä, eikä sitä voi estää mitenkään.”

    Olisiko Espoon tai Kirkkon­um­men kasvu jotenkin haitallista? (muuten kuin verotet­tavien menet­tämisenä “kil­pail­i­joille”) Helsin­ki voi tehdä vapaasti omat päätök­sen­sä siitä kuin­ka tiivi­in kaupunki­rak­en­teen se haluaa.

    Kaupungis­tu­mi­nen on tosi­aan luon­nolli­nen ilmiö siinä mielessä, että talouselmäl­lä on taipumus keskit­tyä. Vapaas­sa markki­na­t­aloudessa syn­tyy taval­laan alueelli­nen monop­o­lisoi­tu­misilmiö suurten kaupunkien, pääkaupun­gin, maan hallinnon ja yliopis­to­jen ympärille. Tämä ei vielä tarkoi­ta sitä, että tämä olisi tavoiteltavaa tai ei olisi estet­tävis­sä nor­maalein hallinnol­lisin toimin.

    Suuret kaupun­git houkut­ta­vat joitain ihmisiä myös muista syistä. Esimerkik­si oop­pera, Stock­man­nin päämyymälä, vapaamieli­nen ympäristö, run­sas kapakkatar­jon­ta jne. voivat olla joillekin osasyy muut­taa Helsinki­in. Mut­ta ehkä tämä ei ole riit­tävä seli­tys asun­to­jen hin­noille (maaseu­tukin houkut­taa monia, eri­tyis­es­ti sieltä kotoisin olevia).

    tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti: “90-luvun lop­pupuoliskol­la koko kaupunki­in ei raken­net­tu juuri mitään, ajatelti­in että kasvu on lop­pu ja kaupun­ki valmis. Seu­rauk­set näkee vaikka­pa asun­to­jen hin­nois­sa, yhdyskun­tarak­en­teessa, jne. ”

    Asi­aa voi tarkastel­la asun­to­jen ja työ­paikko­jen suh­teena. Jos ei haali­ta työ­paikko­ja, ei tarvi­ta asun­to­jakaan, ja asun­to­jen hin­nat pysyvät kohtu­ullisi­na. Kuten yllä totesin, elinkei­noelämä keskit­tyy kyl­lä luon­nos­taan joi­hinkin pis­teisi­in, mut­ta en tiedä pitääkö tätä tavoitel­la. Asun­to­jen hin­nat nou­se­vat jos elinkei­noelämä keskit­tyy, ja kaupun­ki ei pysy mukana kehi­tyk­sessä. Mut­ta kaupun­ki voisi myös rajoit­taa kasvua (ehkä aloit­taen työ­paikoista) jos se halu­aisi. Minus­ta puu­tarhakaupungi­nosat ovat nätimpiä alku­peräisessä asus­saan (=parem­pi yhdyskun­tarakenne?) kuin pilkot­tuina pienem­mik­si omakoti­ton­teik­si (ja kukaties liiken­teel­lis­es­tikin ekol­o­gisem­pi). Mut­ta ehkä moni kat­soo, että “kil­pailu ja tehokku­us­vaa­timuk­set vaativat”.

    1. Olisiko Espoon tai Kirkkon­um­men kasvu jotenkin haitallista?
      Ei olisi haitallista, jos ne sitou­tu­isi­vat pysymään autoi­neen siel­lä mis­sä asu­vat ja tukki­maan vain tois­t­en­sa kulua, mut­ta tup­paa­vat myös Helsinkiin.

  77. P.S. Aiem­mista blo­gin keskusteluista ymmärsin, että Helsin­ki on ehkä myynyt/vuokrannut pääkont­tori­tont­te­ja keskeisille fir­moille alle markki­nahin­to­jen, kulut­taen näin kansalais­ten raho­ja lisä­työ­paikko­jen (ja ehkä lisä­tu­lo­jenkin) haal­in­taan. Tot­ta vai tarua?

  78. Kari:

    Kaupungis­tu­men edis­tyy, ja hyistä syistä, eikä sitä voi estää mitenkään. Piste.

    Sen ver­ran hyvin sum­mat­tu että kestää tois­tamisenkin. Jatkan sen ver­ran että lain­säädän­tö on Suomes­sa tehty­jen pikem­minkin maatilo­ja kuin kaupunke­ja ajatelleen. Esimerkik­si tuo kiin­teistövero, kaupungis­sa se on ver­rat­taen hyvä vero syistä joi­ta on yllä on esitel­ty ihan riit­tävästi. Tämä ei ole oikeas­t­aan mielipi­de vaan kysymys, sen sijaan että yritetään muut­taa yksi ker­ral­laan lait sel­l­ais­es­ki että ne toimii kaupungeis­sakin niin olisiko helpom­paa suo­si­ol­la lisätä itse­hallintoa Helsingis­sä ja mik­sei muil­lakin isoil­la kaupunkiseuduilla?

  79. Kuinkas se Osmo onkaan, eikös helsinkiläiset mene use­am­min Espooseen töi­hin oma­l­la autol­la kuin espoolaiset tule niil­lä Helsin­gin keskus­taan? Ja eikös se ole niinkin, että autoilu ei ole lisään­tynyt Helsingin­niemen rajal­la pari­in vuosikymme­neen, vaik­ka väk­iluku naa­purikun­nis­sa on samaan aikaan kaksinker­tais­tunut? Ja kaiken lisäk­si Van­taal­la ja Sipoos­sa on enem­män auto­ja per asukas kuin län­tisil­lä naapureilla.

    En tiedä, mis­tä kumpuaa vihasi juuri Espoo­ta ja Kirkkon­um­mea vas­taan? Silmi­in­pistävää se kyl­lä on.

    1. Kuinkas se Osmo onkaan, eikös helsinkiläiset mene use­am­min Espooseen töi­hin oma­l­la autol­la kuin espoolaiset tule niil­lä Helsin­gin keskustaan?

      Luulen, että absolu­ut­tis­es­ti toisin päin. Tältä ainakin näyt­tää ruuhkali­ikenne Län­siväyläl­lä; enem­män on Helsinki­in tulijoita.Suhteellisesti voi olla toisin. Ne har­vat helsinkiläiset, jot­ka käyvät töiussä Espoos­sa, joutu­vat men­emään autol­la. Espooseen on vaikea men­nä töi­hin julk­isil­la, kun työ­paikat ovat mis­sä sat­tuu. Keilaniemeen pääsee, mut­ta muualle ei.

  80. O.S. kir­joit­ti: “Olisiko Espoon tai Kirkkon­um­men kasvu jotenkin haitallista?
    Ei olisi haitallista, jos ne sitou­tu­isi­vat pysymään autoi­neen siel­lä mis­sä asu­vat ja tukki­maan vain tois­t­en­sa kulua, mut­ta tup­paa­vat myös Helsinkiin.”

    Olen samaa mieltä. Liiken­net­tä on paljon. Tilanteen voi ehkä sanoa ole­van jo häir­it­sevästi epä­tas­apain­os­sa. Helsin­ki vain tup­paa ole­maan yliomavarainen työ­paikko­jen suh­teen. Kaavoitus olisi yksi tapa hoitaa asia kun­toon (=> asun­to­ja enem­män tai työ­paikko­ja vähemmän).

  81. Mitä järkeä on verot­taa pel­toa, jolle samanaikaises­ti mak­se­taan tukia — tietenkin se jär­ki, että maat­alous­tu­ki tulee EU:n kaut­ta, jol­loin sitä on vaikea muoka­ta mieleiseksi.

  82. Osmo:“Ne har­vat helsinkiläiset, jot­ka käyvät töis­sä Espoossa…”

    Noin 24.000 helsinkiläistä käy töis­sä Espoos­sa ja vas­taavasti noin 43.000 espoolaista Helsingissä. 

    Espoolai­sista keskus­taan töi­hin tule­vista n.70% käyt­tää julk­ista liikennettä(ei parkkipaikko­ja). Helsingistä Espooseen men­nään useim­miten henkilöautoilla(työsuhdeautot, parkkipaikat). Sik­si Kehä I on Suomen ruuhkaisin tie — aamul­la Espooseen päin, illal­la itään. Lisäk­si Jok­eribus­sit ovat täyn­nä Espooseen töi­hin meneviä helsinkiläisiä.

    1. Espoos­sa ole­vi­in työ­paikkoi­hin ei myöskään pääse sääl­lis­es­ti joukkoli­iken­teel­lä. Olen aika var­ma, että myös ne espoolaiset, jot­ka käyvät töis­sä Espoos­sa, käyt­tävät pääasi­as­sa yksityisautoja.

  83. Juho Laatu:

    Olisiko Espoon tai Kirkkon­um­men kasvu jotenkin haitallista? (muuten kuin verotet­tavien menet­tämisenä “kil­pail­i­joille”) Helsin­ki voi tehdä vapaasti omat päätök­sen­sä siitä kuin­ka tiivi­in kaupunki­rak­en­teen se haluaa. 

    Minus­ta on läh­es­tulkoon merk­i­tyk­setön­tä keskustel­la, onko se “hyvä” vai “huono” asia. Se on tosi­a­sia. Fai­ja kut­sui jo 80-luvul­la Mar­tin­laak­soa “Savolais­ten pääkaupungik­si”. Perustelu: siel­lä asuu enem­män savolaisia neliök­ilo­metril­lä kuin mis­sään muual­la maailmassa.

    Ne ihmiset nyt tule­vat tänne, kos­ka tääl­lä on kaik­ki. Helsin­ki on Suomen ain­oia maail­man­lu­okan kaupun­ki, tääl­lä on maan suurin ja paras yliopis­to, suurin ja paras teknilli­nen korkeak­oulu (sori, Tiedemies), kaikkien merkit­tävien suo­ma­lais­ten fir­mo­jen pääkont­torit, parhaat yhtey­det Tokioon ja Nyki­in, raha, val­ta kauneim­mat naiset.…

    Olet oike­as­sa siinä, että puh­taan teo­reet­tis­es­ti syyt tähän ovat hallinnol­liset ja sinäl­lään päätet­tävis­sä. Ryssät päät­tivät, että Turku on liian Turku ja eri­tyis­es­ti liian lähel­lä Ruot­sia. Viipuril­la taas ei ollut, sat­tuneista syistä, enää onnis­tu­misen edel­ly­tyk­siä bis­nek­sen tekemisessä viimeisimpi­en maaot­telu­iden jäl­keen. Ei oikein jäänyt mui­ta paikko­ja kuin Helsinki.

    Tehty, mikä tehty. Mut­ta ei meil­lä nyt enää ole mah­dol­lisuuk­sia asi­aa muut­taa. Helsin­ki on nyt se paik­ka, mihin kaik­ki tule­vat, vaik­ka keskustapuolue kuin­ka lap­paisi rahaa Kankku­lan kaivoon tämän estämisek­si. Sivu­men­nen sanoen, alan jo olla huolestunut sen Kankku­lan alu­uen pohjavesitilanteesta.

    Kari

  84. tpyy­lu­o­ma:

    Tämä ei ole oikeas­t­aan mielipi­de vaan kysymys, sen sijaan että yritetään muut­taa yksi ker­ral­laan lait sel­l­ais­es­ki että ne toimii kaupungeis­sakin niin olisiko helpom­paa suo­si­ol­la lisätä itse­hallintoa Helsingis­sä ja mik­sei muil­lakin isoil­la kaupunkiseuduilla? 

    Jatke­taanko nyt vaan tois­temme selki­in­ta­put­telua, että ollaan me vaan niin fik­su­ja ja filmaattisia 🙂

    Mut­ta tämä on minus­ta erit­täin hyvä ja tärkeä argu­ment­ti. Min­ua on jo pidem­pään kaiv­el­lut sel­l­ainen, että liian monis­sa asiois­sa men­nään sil­lä setil­lä, että Suo­mi olisi yht­enäi­nen alue, ja sama säädän­tö toimisi (muka) yhtä hyvin Pel­los­sa kuin Helsingis­säkin. Voisin tietenkin kir­joit­taa tästä lis­taa vaik­ka kuin­ka, mut­ta eipä taitaisi kukaan halu­ta lukea tili­tys­tä “viisikym­men­tä keskeis­in­tä asi­aa, jot­ka K. Koskista vitut­ti­vat aamuyöl­lä kel­lo kolme”.

    Sen sijaan esitän, että olisi ehkä järkevää tode­ta se tosi­a­sia, että Helsin­ki on oma lukun­sa, ja muo­dostaa Helsin­gin työssäkäyn­tialueelle ihan oma “metropoli­hallinto”. Täl­lä hallinnol­la olisi sit­ten suurem­pi val­ta, suh­teessa kun­ti­in, kuin maakun­nil­la, mut­ta toisaal­ta myös suurem­pi vas­tuu (tämä alue sit­ten ei kuu­luisi mihinkään muuhun maakun­taan). Val­tion päätän­tä­val­taa tältä alueelta tulisi jos­sain määrin rajoit­taa nykyis­es­tä (esim. infra­hankkei­den rahoituk­sen osalta), eikä toisaal­ta Helsin­gin seudun touhuil­la olisi sit­ten enää niin suur­ta vaiku­tus­ta val­tion meininki­in. Erään­lainen “val­tio val­tios­sa” olisi siis ajatuk­sis­sa. Luulen, että tästä jär­jestelystä hyö­ty­i­sivät kaik­ki: muu Suo­mi saisi parem­paa lain­säädän­töä val­ti­ol­ta ja Helsin­gin seu­tu saisi sit­ten jär­jestel­lä asioi­ta parhaak­si näkemäl­lään tavalla.

    Yleisem­minkin meil­lä on hallinnos­sa sel­l­ainen ongel­ma, että se on jär­jestet­ty ajalle “hevo­nen ja rat­taat”, mikä nyt ei kovin hyvin toi­mi nykyti­lanteessa. Kun­tien yhdis­tämi­nen nyt tun­tuu ole­van tren­di, mut­ta ongel­ma­ton­ta sekään ei ole, kuten Osmokin erit­täin hyvin tietää. Ehkä pitäisi miet­tiä asioi­ta hie­man uudelta näkökannal­ta, vähin­tään nyt Helsin­gin seudun suhteen.

    Kari

  85. Turk­ka Louekarin point­ti on lois­ta­va. Olin päässäni har­mitel­lut sitä, että kansal­lisen tason päät­täjien kädet ovat teo­ri­as­sakin sido­tut EU:n maat­alous­poli­ti­ikkaan, mut­ta eihän se näin ole. Kiin­teistöverol­la voidaan tarvit­taes­sa verot­taa vaik­ka koko maat­alous­tu­ki pois. Tähän tarvi­taan vain poli­it­tista tahtoa.

    1. Jot­ta asi­as­ta ei tulisi väärinkäsi­tys­tä, min­ul­la ei ole halua verot­taa maat­alous­tukea pois.
      Lisäk­si maat­aloustues­tamme huo­mat­ta­va osa on kansal­lista tukea, jota mak­samme ihan oma­l­la päätöksellä.

  86. Mietiskelin,miten raken­nus­li­ike suh­tau­tuu kiin­teistöveroon ja kilautin kaverille.
    Vas­taus oli aika yksioikoinen, kiin­teistövero on kulu ja se siir­retään hin­toi­hin tai tin­gitään laadus­ta, jos hin­ta on ongelmallinen.
    Kiin­teistöveron pitäisi olla moninker­tainen, jot­ta sil­lä olisi vaiku­tus­ta tyhjien tont­tien rak­en­tamiseen eli veron pitäisi ylit­tää ton­tin arvon nousu ja /tai laadul­la ei enää voi pelata.

    1. Liian van­han kaveri on joko tyh­mä, epäre­helli­nen tai nai­ivi hyvän­tek­i­jä. Jos hän voi nos­taa hin­taa ja/tai laskea laat­ua mak­saak­seen kiin­teistöveron, hän voi nos­taa hin­taa ja/tai laskea laat­ua ostaak­seen purjeveneen.
      Raken­nus­li­ikkei­den suosikki­val­he on, että asun­not eivät olisi niin kalli­ita, jos he saisi­vat ton­tit halvem­mal­la. Sen sijaan ne eivät tule sanoneek­si, että asun­noista tulisi halvem­pia jos hei­dän kil­pail­i­joilleen tar­jot­taisi­in tont­te­ja nyky­istä enemmän.

  87. Liian van­ha: “Kiin­teistöveron pitäisi olla moninker­tainen, jot­ta sil­lä olisi vaiku­tus­ta tyhjien tont­tien rak­en­tamiseen eli veron pitäisi ylit­tää ton­tin arvon nousu..”

    Siinähän se ratkaisu tulikin.

  88. Asia ei men aivn noin, sil­lä suuria toim­i­joi­ta on sen ver­ran vähän, että hei­dän välil­lään toimii ns lin­na­rauha eli toim­i­taan niin, ettei pila­ta tois­t­en ja omaa businessta .

    Esim Storan henkilöt selosti­vat tätä kil­paa pakkaus­tarvike­te­ol­lisu­u­den näkökulmasta.
    Pahvipakkaus­ta ei kan­na­ta kul­jet­taa kauas.
    Sil­loin tehtaiden sijoit­telu on shakkipeliä eli tehtai­ta sijoitel­laan ‚kun kysyn­tä kas­vaa ja ensim­mäisenä reagoi­va saa alueen markki­na­jo­hta­ju­u­den ja toiset eivät sijoi­ta tehdas­ta lähelle .
    Ja tämä kaik­ki ilman, että kukaan sopii mitään keskenään.

    Sama alan yleinen käytän­tö ohjaa raken­nus­li­ikkeitäkin ja jos hin­ta alkaa rajoit­taa suun­nitel­tua kysyn­tää niin mate­ri­aale­ja ale­taan vai­h­taa halvempiin.

    Saman päädyt­ti­in teleal­lakin kun vähän har­joitelti­in: kil­pail­la ei kan­na­ta muual­la kuin strate­gisel­la tasolla .
    Kaukop­uhe­lu­toi­mi oli se oppikent­tä jos­sa kil­pailua opetelti­in, ja päädyt­ti­in puo­lessa vuodessa tap­pi­ol­liseen toimintaan.
    Samaa ei tois­tet­tu GSM:ssä vaik­ka joskus markki­nao­suuk­sista taisteltiin

    Suuria toim­i­joi­ta eivät ohjaa pur­jeve­neet vaan businek­sen yhteinen etu eikä siihen tarvi­ta kartellia.
    Sen jäl­keen voi ostel­la vaik­ka kuin­ka mon­ta purjevenettä.

  89. Kari, eiköhän me kevääm­mäl­lä joku erä voi­da ottaa vaik­ka kisko­jen rahoit­tamis­es­ta maa­nar­vol­la, pitää vaan tyl­sistymisen vält­tämisek­si kek­siä uusia argumentteja. 🙂

    Mut­ta ehkä se on sama tilanne Pel­los­sakin, eli se mikä toimii kaupungeis­sa ei toi­mi siel­lä. En tiedä. Eli yleisem­pi päätän­tä­val­lan alueel­lis­t­a­mi­nen voisi olla kaikkien intres­si kun tämä nyt on iso maa jos­sa on isot alueel­liset erot. Kepu on muuten per­in­teis­es­ti kan­nat­tanut tätä.

  90. Kari Kosk­i­nen kir­joit­ti: “Helsin­ki on nyt se paik­ka, mihin kaik­ki tule­vat, vaik­ka keskustapuolue kuin­ka lap­paisi rahaa Kankku­lan kaivoon tämän estämiseksi.”

    Tulk­it­sen tämän (ja koko kir­joituk­sen) kiin­nos­tuk­sek­si kas­vat­taa Helsin­gin työ­paik­ka- ja väestöti­heys niin korkeak­si kuin mah­dol­lista, ja haluk­si olla rajoit­ta­mat­ta kasvun luon­taista keskit­tymis­taipumus­ta. En tiedä onko tämä eduk­si Helsingille ja helsinkiläisille, mut­ta tyyp­illi­nen ja luop­n­te­va aja­tustapa joka tapauk­ses­sa — ja tuo lisää vero­tu­lo­ja Helsingille, suuren paikan sta­tus­ta helsinkiläisille, ja lisää voimaa ja val­taa kylän päättäjille.

    Kan­natan keskit­tämistä ainakin siinä mielessä, että yliopis­to­jen keskit­tämi­nen saat­taa luo­da hedelmäl­lisen kasvuym­päristön uusille korkeaa tieto­taitoa vaa­tiville yri­tyk­sille. Tosin nykyään tietoverkot mah­dol­lis­ta­vat kyl­lä auto­tal­li­toimin­nan mis­sä tahansa. Ehkä yliopis­tol­la saa solmit­tua hyviä tut­tavuuk­sia (verkon lisäk­si). Tuot­tavin verkot­tumi­nen taitaa nykyään olla jo ulko­maid­en ja ulko­mais­ten yliopis­to­jen suuntaan.

    Eli joitain syitä suuren pääkaupunkikeskit­tymän pitämiseen on, mut­ta en näe mitään kovin vält­tämät­tömiä syitä kas­vat­taa pääkaupunkiseudun kokoa vielä nykyis­es­tä. Tai ehkä luon­to voi parem­min kun väestön “yli­jäämä” pakataan yhteen mas­si­iviseen ja tiivisetet­tyyn keskuk­seen. Täl­laista vihertävää keskit­tämistä ainakin O.S. taitaa kannattaa.

    Vai­h­toe­hto Helsin­gin jatku­valle tiivistymiselle oli­si­vat Helsin­gin omat tai val­tion vas­ta­toimen­piteet. Samaan tapaan kuin pro­gres­si­ivisel­la vero­tuk­sel­la estetään pääomien ja hyv­in­voin­nin kasautu­mi­nen har­vo­jen hal­tu­un, myös alueel­lista keskit­tymistä voisi hillitä. Jos ei rahal­lisin jar­ru­in, niin sit­ten O.S.:n kaavoitushankkei­den kaut­ta. En ota kan­taa, mut­ta totean vain, että luon­nolli­nen talouden alueelli­nen monop­o­lisoi­tu­mi­nen ja asu­tuk­sen tiivistymi­nen / slum­mi­u­tu­mi­nen / “suurkaupungis­tu­mi­nen” ei ole ain­oa vai­h­toe­hto (ei Helsin­gin eikä koko maan edun kannalta).

    Ja jos tiivistämistä ja keskit­tämistä aje­taan, niin ehkä Brys­sel, Lon­too ja Pari­isi oli­si­vat hyviä kohtei­ta. Vai onko Suur-Helsin­ki nimeno­maan Suomen (myös sen maaseudun ja aluekeskusten) puo­lus­tus muu­ta EU:ta vastaan?

    Alku­peräi­nen kysymyk­seni siis oli, _halutaanko_ Helsin­ki entistäkin tiivi­im­mäk­si vai ei?

  91. Verokus­tan­nus on hiukan eri asia kuin yksit­täisen toim­i­jan yksit­täi­nen kus­tan­nus, kos­ka verokus­tan­nus kos­kee kaikkia samal­la voimal­la. Tähän maus­teek­si puut­teelli­nen kil­pailu niin ollaan tilanteessa, jota ei ihan kahdel­la funk­ti­ol­la selvitetä.

  92. Juho Laatu:

    Tulk­it­sen tämän (ja koko kir­joituk­sen) kiin­nos­tuk­sek­si kas­vat­taa Helsin­gin työ­paik­ka- ja väestöti­heys niin korkeak­si kuin mah­dol­lista, ja haluk­si olla rajoit­ta­mat­ta kasvun luon­taista keskittymistaipumusta. 

    Tulk­it­set väärin. Kyse ei ole min­un halu­ami­sis­tani ja ajatuk­sis­tani Helsin­gin tai Suomen kehit­tämis­es­tä, vaan tosi­a­sioiden toteamisesta.

    Kaupungis­tu­mi­nen yleen­sä, ja Helsin­gin kasvu eri­tyis­es­ti, tuot­taa mas­si­ivisia lisäyk­siä hyv­in­voin­ti­in. Ja ne ovat ihan oikei­ta hyö­tyjä, jot­ka perus­tu­vat työn tehokku­u­den kasvu­un. Suurem­mis­sa (taloudel­li­sis­sa) yksiköis­sä saadaan skaalae­tu­ja, erikois­tu­mis­mah­dol­lisuuk­sia, parem­pi työvoiman allokoin­ti, kil­pail­lum­mat markki­nat, osaamisen keskit­tymis­es­tä tule­vat hyödyt — ja pirun­moinen lista muista asioista, joi­ta en jak­sa luetella.

    Kos­ka ihmiset ovat vapai­ta liikku­maan ja ihmiset, ja yri­tyk­set, pyrkivät paran­ta­maan omaa etu­aan, on täysin selvää, että kaupungis­tu­mi­nen jatkuu. Yhteiskun­ta tietenkin voisi (teo­ri­as­sa) estää tätä kehi­tys­tä, mut­ta se olisi sama asia kuin hyv­in­voin­nin tuhoami­nen. Ja sitä men­estyk­sel­lis­es­ti Suomes­sa ollaan kyl­lä har­joitet­tu, Ruot­sis­sa kaupungis­tu­misas­te on 90 % luokas­sa ja meil­lä 70 %:n luokas­sa. Ja kalli­ik­si tulee.

    Ja jos et halua hyväksyä noi­ta argu­ment­te­jani siitä, että nuo hyödyt ovat todel­lisia, niin kat­so hin­to­ja. Niis­sä se näkyy. Ja jos ker­ran on kysyn­tää, niin sit­ten pitää vain kaavoittaa/rakentaa niitä asun­to­ja. Hin­to­ja ei voi sään­nöstel­lä, eikä itku auta markkinoilla!

    Kari

  93. Juho Laatu kirjoitti

    En ota kan­taa, mut­ta totean vain, että luon­nolli­nen talouden alueelli­nen monop­o­lisoi­tu­mi­nen ja asu­tuk­sen tiivistymi­nen / slum­mi­u­tu­mi­nen / “suurkaupungis­tu­mi­nen” ei ole ain­oa vai­h­toe­hto (ei Helsin­gin eikä koko maan edun kannalta).

    Alku­peräi­nen kysymyk­seni siis oli, _halutaanko_ Helsin­ki entistäkin tiivi­im­mäk­si vai ei? 

    Se on jän­nä slum­mi, jos­sa on maan korkeim­mat neliöhinnat…

    Ja vas­tauk­se­na kysymyk­seesi: halu­taan. Helsin­gin kaupun­ki halu­aa sitä ihan viral­lis­es­ti. Helsin­gin asun­noista korkei­ta hin­to­ja mak­sa­vat muut­ta­jat osoit­ta­vat teoil­laan halu­a­vansa tiivistä kaupunkia mielum­min kuin väl­jem­pää jos­sain muual­la. Myös itse halu­an sitä.

    Helsin­ki kas­vaa, kos­ka ihmiset halu­a­vat Helsinki­in. Työ­paikat ovat tääl­lä, kos­ka ihmiset ovat tääl­lä. Jos ihmiset halu­aisi­vat asua maal­la, he asu­isi­vat siel­lä, ja kek­si­sivät itselleen töitä sinne (ei se ihan niin yksinker­taista toki ole, mut­ta perus­pe­ri­aat­teena; mon­taa työtähän voi peri­aat­teessa tehdä mis­tä vaan nykyään)

    Kaupungis­tu­miske­hi­tyk­sen jatku­mi­nen kohti muun Euroopan tasoa on
    1) taloudel­lis­es­ti tehokkaam­paa kuin hajanaisem­pi asutus
    2) ekol­o­gisem­paa kuin hajanainen asutus
    3) suun­ta, jota ihmiset pääosin haluavat.

    En ole ihan ymmärtänyt, mik­sis itä pitäisi estää? vaikut­taa siltä, että halu­aisit estää kaupungis­tu­mista, vaikket sitä suroaan sanokaan. Ehkä voisit ker­toa, mik­si pidät ihmis­ten ohjaamista/painostamista haja-asu­tuk­seen suo­ta­vana? Kun minus­ta se tun­tuu älyttömältä.

    ps. Kiitok­sia Pyy­lu­o­ma­lle ja Koskiselle mie­lenki­in­toi­sista puheen­vuoroi­ista, pait­si että Viipurin osalta täy­tyy kor­ja­ta: siitä ei tehty pääkaupunkia, kos­ka kun siir­toa alet­ti­in puuha­ta 1810, se ei vielä ollut osa Suomea, vaan keis­ar­il­lista venäjää. Van­ha Suo­mi kun liitet­ti­in suur­ruhti­naskun­taan vas­ta 1812. Muus­sa tapauk­ses­sa se olisi saat­tanut olla ihan mah­dolli­nen kandidaatti.

  94. Kiin­teistöveroa ei mak­se­ta hehtaarien perus­teel­la vaan ton­tin arvon perusteella. 

    Ei kai tämä nyt kuitenkaan ole mikään luon­non­la­ki mitä ei voi muuttaa?

    Art­turin ver­sio­ta fiskaalis­es­ti hie­man helpom­pi tapa olisi luva­ta mak­saa ton­tin nykyiselle omis­ta­jalle tont­ti­in kohdis­tu­va korotet­tu kiin­teistövero takaisin riip­pumat­ta siitä kuka ton­tin omis­taa, niin kauan kuin tämä nykyi­nen omis­ta­ja mak­saa kiin­teistöveroa edes jostakin suo­ma­lais­es­ta tontista.

    naa­purin mum­mulle tuli vähän hiukan isom­pi kiinteistövero,kun on isom­pi tontti.hän oli järkyt­tynyt kun kuukau­den eläke ei riit­tänyt veron maksuun.

    -en ymmär­rä miten tosielämässä se köy­hä mum­mu hyötyy(edes välillisesti)kiinteistöveron korotuksesta?
    muuten kuin köy­htymäl­lä entisestään.

    Sato­jen tuhan­sien euro­jen arvoisen kiin­teistön omis­ta­va mum­mu on köy­hä? Eikö tuol­laisen älyl­lis­es­ti täysin epäre­hellisen pro­pa­gan­dan levit­tämis­es­tä tule huonon omatun­non häivääkään?

  95. OS

    “Espoos­sa ole­vi­in työ­paikkoi­hin ei myöskään pääse sääl­lis­es­ti joukkoli­iken­teel­lä. Olen aika var­ma, että myös ne espoolaiset, jot­ka käyvät töis­sä Espoos­sa, käyt­tävät pääasi­as­sa yksityisautoja.”

    ..”

    Olisiko Espoon tai Kirkkon­um­men kasvu jotenkin haitallista?
    Ei olisi haitallista, jos ne sitou­tu­isi­vat pysymään autoi­neen siel­lä mis­sä asu­vat ja tukki­maan vain tois­t­en­sa kulua, mut­ta tup­paa­vat myös Helsinkiin.”

    Kirkkon­um­me­laise­na totean tupp­pau­tuneeni autol­la Helsinki­in, viime tiis­taina vieläpä perä­vau­nun kanssa. Kävin viemässä ja hake­mas­sa pois huonekalu­ja yhdestä toimis­tos­ta Kaartinkaupungis­sa ja samal­la hoidin neljä muu­ta asi­aa eri puo­lil­la kaupunkia. Huoli­mat­ta lumitöistä klo 11–13 löysi hyvin parkkipaikko­ja ja liikenne sujui, kun kaik­ki osasi­vat ottaa toisen­sa huomioon.

    Joillekin täl­lä pal­stal­la on ehkä tarpeen lisätä, että tämä joh­tui myös siitä, että julki­nen liikenne kat­taa mit­ta­van osan liiken­netarpeesta. Min­un siis kan­nat­taa mak­saa myös siitä, että 1) bus­sit kulke­vat ja 2) pysäköin­ti on sen ver­ran hin­tavaa. että vain todel­la tarvit­se­va kul­kee autol­la kaupungissa.

    Autoti­heys /1000 asukas­ta ja auto­jen määrät pääkaunkiseudun kun­nis­sa oli 31.12.2009 likimäärin Helsin­ki 386 / 224 000, Kau­ni­ainen 446 / 3800, Espoo 458 / 113 000, Van­taa 477 / 95 400 sekä Kirkkon­um­mi 492 / 17 900. Helsingis­sä siis on osa­puilleen yhtä pajon auto­ja kuin näis­sä neljässä muus­sa pääkaupunkiseudun kun­nas­sa yhteensä.
    Aika oleel­lis­ta­han on, miten niitä käytetään. Per­heessä voi olla auto, ja silti men­nän julk­isil­la töihin.

    Ongelmia on. Per­heystäväni asui Kirkkon­um­mel­la aivan bus­sipysäkin vier­essä ja kävi töis­sä TKK:lla Otaniemessä. Julk­islla kulku olisi ollut kohtu­ut­toman aikavaa. Eikä esimerk­ki ole ainoa.

    Helsingistä päin Otanie­mi on hyvin saavutt­tavis­sa julk­isil­la kulkuneu­voiul­la, samoin esim. Haukilahdesta.

    Toisaal­ta Helsingis­sä ja Van­taal­lakin on aika paljon työ­paikko­ja, jonne voi olla han­kalaa kulkea julk­isil­la, esim. kehätei­den var­rel­la. (Tai siis riip­puu siitä, mis­tä päin tulee.)

    En suo­raan sanoen pidä OS:n Espoo-Kirkkon­um­mi ‑kau­nas­ta. Totean van­hana van­taalaise­na ja myös Helsingis­sä asuneena.

  96. Osmo:
    “Jos hän voi nos­taa hin­taa ja/tai laskea laat­ua mak­saak­seen kiin­teistöveron, hän voi nos­taa hin­taa ja/tai laskea laat­ua ostaak­seen purjeveneen.
    Raken­nus­li­ikkei­den suosikki­val­he on, että asun­not eivät olisi niin kalli­ita, jos he saisi­vat ton­tit halvem­mal­la. Sen sijaan ne eivät tule sanoneek­si, että asun­noista tulisi halvem­pia jos hei­dän kil­pail­i­joilleen tar­jot­taisi­in tont­te­ja nyky­istä enemmän.”

    Toimivil­la markki­noil­la kulut, kuten kiin­teistö- yms. verot kai vaikut­ta­vat tar­jon­taan ja sitä kaut­ta hin­taan? Val­ista ymmärtämätöntä.

    1. Han­no:
      Raken­nuk­seen kohdis­tu­va kiin­teistövero voikin ehkäistä tar­jon­taa, mut­ta maapo­h­jaan kohdis­tu­va pikem­minkin lisää tar­jon­taa, kos­ka tyhjä tont­tikin mak­saa — itse asi­as­sa mak­saa enem­män kuin rakennettu.

  97. Ain­oa oikeu­den­mukainen tapa on verot­taa pros­ent­te­ja ton­tin arvos­ta. Mielestäni vain maapo­h­jan arvoa tulee verot­taa. Jos ton­til­la on raken­nu­soikeuk­sia, niin se on kallis. Mitään poikkeuk­sia ei tarvi­ta edes vesi yms. voimaloihin.
    Jos ton­tin läpi kul­kee joki ja tont­ti­in kuu­luu oikeus hyö­dyn­tää sen potent­ti­aali ener­giaa, niin ohna se tont­ti arvokas. 

    Lunas­tush­in­ta on hyvä mit­tari, jos Kemi­jo­ki oy sitä mieltä, että tont­ti on tuon hin­tainen, niin se määrit­tää voimalan hin­nan muut­tamisen suo­jelu­alueek­si. Sama pätee kaupungis­sa puis­toik­si, maal­la teik­si ja korves­sa kansallispuistoksi.

    Lapis­sa met­sähe­htaar­in­po­h­ja on noin 150e, hämeessä noin 600e jos näistä las­ke­taan verot, niinei niistä paljoa tule. noin 3–5% met­sän tuotosta.

    Lisäk­si jos met­sän­hoit­o­mak­su­ista yms. päästään samal­la eroon, niin hyvä.

    Jos joku pyörit­tää maati­laa ton­til­la, johon on raken­nu­soikeuk­sia ker­rostaloille, niin aivan oikein mak­saa kaupunki­rak­en­teen hajoit­tamis­es­ta ja paljon.

  98. Kari Kosk­i­nen kir­joit­ti: “Tulk­it­set väärin. Kyse ei ole min­un halu­ami­sis­tani ja ajatuk­sis­tani Helsin­gin tai Suomen kehit­tämis­es­tä, vaan tosi­a­sioiden toteamisesta.”

    Edel­lisessä tulkin­nas­sani tuo halut­to­muus jar­rut­taa tiivistymistä taisi olla oikea tulk­in­ta. Tihey­den kas­vat­ta­mi­nen ei kai sit­ten ollut suo­ranainen tavoite, vaan vain vält­tämät­tömyys muiden tavoit­tei­den (yleinen hyv­in­voin­ti?) toteut­tamisek­si. Tulk­it­sen että pidät myös hyvänä sitä keskittymistä/tiivistymistä, jota pidät jo luonnonlakina.

    Ovatko seu­raa­vat parem­pia tulkintoja?
    a) talouden kasvu kas­vat­taa (läh­es) aina myös ihmis­ten hyv­in­voin­tia (ole­tan ihmis­ten hyv­in­voin­nin per­im­mäisek­si tavoit­teek­si, ja talouskasvun ja var­al­lisu­u­den vain tätä tavoitet­ta tuke­viksi välineiksi)
    b) keskit­tymi­nen ja tiivistymi­nen on aina edullista taloudelle (lyhyi­den kul­je­tus­matko­jen edut kuit­taa­vat ruuhkien hai­tat jne.)
    c) ihmiset ovat onnel­lisim­mil­laan tiivi­isti raken­ne­tuis­sa kaupungeissa

    Allekir­joi­tan nuo luet­tele­masi keskit­tymisen hyödyt, mut­ta en kat­so, etteikö myös väljyy­del­lä ja hajau­tuk­sel­la olisi monia etu­ja puolel­laan — myös taloudel­lisia, mut­ta eri­tyis­es­ti inhimillisiä.

    Helsin­ki ei kai ole Suomes­sa “tavoiteltavu­u­den huip­pu”, vaan Kau­ni­ainen. Eikö tätä voisi pitää yht­enä argu­ment­ti­na hie­man rauhal­lisem­man, harvem­man, mut­ta rikkaisi­in asukkaisi­in keskit­tyvän kaupunki­rak­en­teen puoles­ta. Helsin­ki voisi seu­ra­ta, mut­ta näköjään tiivistämi­nen kiin­nos­taa enem­män. (Onko­han Kau­ni­ai­sis­sa muuten tiivis­tet­ty tontteja?)

    Entä sit­ten ketjukaupun­git? Eikö malli, jos­sa Helsinkikeskeiset kaupunkiketjut muo­dosta­vat Suomen taloudel­lisen (ja hallinnol­lisenkin) yti­men olisi yhtä toimi­va (taloudel­lis­es­ti) kuin itse Helsin­gin alueen pakkaami­nen täyteen?

    Ihmiset muut­ta­vat suurimpi­in kaupunkei­hin omas­ta halus­taan, ja hin­nat kaupungeis­sa nou­se­vat kysyn­nän myötä, mut­ta tämän voi selit­tää yhtä hyvin kil­pailun tuo­mak­si välttämättömyydeksi/ongelmaksi ja poli­itikoille helpoim­mak­si tiek­si eteen­päin kuin globaalin opti­min tuot­tavak­si ratkaisuk­si. Jos halu­aa korkea­palkkaiseen hom­maan Brys­selis­sä, ensim­mäisek­si pitää kiila­ta Helsinki­in hyvälle jono­tu­s­paikalle. Mut­ta tämä hom­ma toimisi ihan ok, vaik­ka Helsin­ki olisikin hie­man väljempikin.

    Pitää muis­taa, että markki­na­t­alouden luon­taisia kehi­tyskulku­ja jar­rute­taan yleis­es­ti monin keinoin, esim. pro­gres­si­ivisil­la veroil­la, min­imi­palkoil­la, tue­tu­il­la perus­palveluil­la, väljyyt­tä tuovil­la puis­toil­la, ja kartel­lit ja monop­o­lit kieltävil­lä laeil­la. Ei siis pidä luot­taa siihen, että markki­navoimat automaat­tis­es­ti ohjaisi­vat kehi­tyk­sen parhaalle mah­dol­liselle uralle. Tästä syys­tä kyseenalaistin myös mak­si­maalisen tiivistämisen edut. Yksi peruskysymys on se, onko mukavampi asua puu­tarhakaupungi­nosan alkueräisel­lä vai puo­lite­tul­la ton­til­la? (vähem­män ruo­hon­leikku­u­ta on parem­pi? asfalt­tip­i­ha paras? 🙂 )

  99. Otso Kivekäs kir­joit­ti: “Se on jän­nä slum­mi, jos­sa on maan korkeim­mat neliöhinnat…”

    Taisin käyt­tää aika lennokas­ta kieltä. Ei kai Helsinkiä voi vielä slum­mik­si kut­sua, mut­ta tont­tien pilkkomi­nen on jos­sain mielessä slum­mi­u­tu­mista. (Kau­ni­ais­ten neliöhin­nat voivat muuten olla korkeampia.)

    “Helsin­gin asun­noista korkei­ta hin­to­ja mak­sa­vat muut­ta­jat osoit­ta­vat teoil­laan halu­a­vansa tiivistä kaupunkia mielum­min kuin väl­jem­pää jos­sain muualla. ”

    Viit­tasin lähin­nä kaupun­gin päät­täjien (luot­ta­mushenkilöt, virkamiehet, äänestäjät) halui­hin. Kaupunki­in muut­ta­ja tuskin ajat­telee tiivistävän­sä kaupunkia oma­l­la yksit­täisel­lä muu­tol­laan. Muut­ta­jat muut­ta­vat kaupunki­in vaik­ka kaupun­ki on jo tiivis, mut­ta ehkä eivät silti koe tiiviyt­tä etu­na. Ehkäpä asu­isi­vat mielu­um­min keskel­lä Helsinkiä, jär­ven ran­nal­la, ilman kadun toiselta puolelta tui­jot­tavia naapureita.

    “Kaupungis­tu­miske­hi­tyk­sen jatku­mi­nen kohti muun Euroopan tasoa on
    1) taloudel­lis­es­ti tehokkaam­paa kuin hajanaisem­pi asutus
    2) ekol­o­gisem­paa kuin hajanainen asutus
    3) suun­ta, jota ihmiset pääosin haluavat.”

    Kiitos eksak­teista argumenteista!
    1) Tiet­tyyn rajaan saak­ka, mut­ta ehkä jos­sain on se raja
    2) Molem­mis­sa on puolen­sa. Jos väestöä on enem­män kuin luon­to jak­saa kan­taa, ehkä sil­loin “keski­tysleir­it” ovat toimi­va ratkaisu.
    3) Tässäkin molem­mis­sa on puolen­sa — kaupungis­sa teat­ter­it, maal­la luon­to. Pääkaupun­gin halut­tavu­u­den (=sen aiheut­ta­mat korkeat hin­nat) voi selit­tää myös kil­pailul­la paikas­ta auringos­sa (=eduskun­nas­sa, pääkont­toris­sa). Moni hyväksyy lähiöa­sumisen, kos­ka muu­ta tietä huip­ulle ei ole, tai kun muual­la ei ole “duu­nia”.

    “Muu­ta Euroop­paa” en pidä esimerkkinä — ainakaan siinä mielessä, että maa pitäisi ylikan­soit­taa kaiken maap­in­ta-alan kaupungis­tu­miseen asti.

    “En ole ihan ymmärtänyt, mik­sis itä pitäisi estää? vaikut­taa siltä, että halu­aisit estää kaupungis­tu­mista, vaikket sitä suroaan sanokaan. Ehkä voisit ker­toa, mik­si pidät ihmis­ten ohjaamista/painostamista haja-asu­tuk­seen suo­ta­vana? Kun minus­ta se tun­tuu älyttömältä.”

    Esitin vain kysymyk­sen helsinkiläisille. Onko mak­si­maa­li­nen tiivistämi­nen parem­pi ratkaisu kuin tätä väl­jem­pi Helsin­ki? En halua estää kapungis­tu­mista. Itse pidän mielel­läni yhden jalan molem­mis­sa ympäristöis­sä. Olen toki hen­geltäni jos­sain määrin maalainen (kotona met­sässä jne.), ja kär­jistän sanomaa peilaa­mal­la pääkaupun­gin ihan­noin­tia vas­taavi­in maaseu­tu­ar­gu­ment­tei­hin. En halua pain­os­taa ihmisiä haja-asu­tuk­seen. Kukin eläköön siel­lä mis­sä on onnel­lisin (jos se on taloudel­lis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti järkevää). O.S. on aika cityvihreä, joten tämä pal­s­ta sopii hyvin näi­den asioiden tomuttamiseen.

    1. Helsin­ki ei ole mak­si­maalisen tiivis. Tont­tien pilkkomi­nen ei myöskään ole pakol­lista. Jos joku halu­aa omis­ta­malleen ton­tiller pienem­män raken­nu­soikei­den, kos­ka ei halua mak­saa kiin­teistöveroa oikeud­es­ta, jota ei aio käyt­tää, siihen uskoak­seni suos­tu­taan. Hake­muk­sia ei ole juuri tullut.

  100. tcrown:
    “Sato­jen tuhan­sien euro­jen arvoisen kiin­teistön omis­ta­va mum­mu on köy­hä? Eikö tuol­laisen älyl­lis­es­ti täysin epäre­hellisen pro­pa­gan­dan levit­tämis­es­tä tule huonon omatun­non häivääkään?

    pel­toselle ja crown­ille yleistiedoksi:uusimaalla asuu kymmeniä(ellei satoja)tuhansia mum­mo­ja ja vaare­ja jot­ka ovat 40–50luvulla rak­en­ta­neet sen mum­mon­mökin jos­sa on peruna­maa omak­si kodikseen.

    -eivät he rak­en­ta­neet taloaan arvon­nousu silmis­sään saati ajatelleet että verot­ta­ja rankaisee heitä jopa yli kuukau­den net­toeläk­keen ver­ran suu­ruisel­la kiinteistöverolla.

    mut­ta jos olette sitä mieltä että mum­mut ja pap­at eivät ansaitse asua omis­sa kodeissaan,niin on sekin jonkin sortin arvovalinta.

    1. uusi kas­vo täällä:
      Sato­jen tuhan­sien omaisu­u­den pääl­lä kitu­ut­tavaa köy­hää mum­mua kehot­taisin tur­vau­tu­maan kään­teiseen asun­to­lainaan ja naut­ti­maan elämän­sä viimei­sistä vuosista.

  101. Markku af Heurlin kir­joit­ti: “Olisiko Espoon tai Kirkkon­um­men kasvu jotenkin haitallista?
    Ei olisi haitallista, jos ne sitou­tu­isi­vat pysymään autoi­neen siel­lä mis­sä asu­vat ja tukki­maan vain tois­t­en­sa kulua, mut­ta tup­paa­vat myös Helsinkiin.”

    Tästä aiheesta toteaisin vielä, että vaik­ka Espoolaiset istu­vat autois­sa ruuhkas­sa, niin pääosin ratkaisut ovat Helsin­gin käsis­sä. Helsingis­sä on enem­män työ­paikko­ja kuin asun­to­ja, joten monien on matkustet­ta­va Helsinki­in töi­hin. Jos Helsin­ki halu­aa vähen­tää tätä liiken­net­tä, se voi joko rak­en­taa lisää asun­to­ja tai rajoit­taa työ­paikko­jen määrää.

    Ja tietenkin Helsin­ki voisi rajoit­taa pysäköin­tiä tai (ainakin teo­ri­as­sa) ajas­taa Ruo­ho­lah­den liiken­neval­ot niin, että Espoolaisia henkilöau­to­ja otet­taisi­in aamuisin sisään vain halut­tu määrä. Pysäköin­nin rajoit­teet oli­si­vat näistä parem­pi ratkaisu, kos­ka sil­loin väl­tyt­täisi­in (kansan­taloudel­lis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti haitallisil­ta) ruuhkajonoilta.

    Espoo voisi toki rak­en­taa Helsinkiläis­ten mielik­si metron, tiivistää asumisen omakoti­taloista ker­rostaloi­hin, ja kieltää henkilöau­tot, mut­ta (jos uno­hde­taan ekol­o­giset argumetit) nämä jutut siis tehtäisi­in lähin­nä Helsinkiä palvelemaan.

    Toisaal­ta Espoos­sa on jo val­taväylien var­rel­la hyvin toimi­va bus­sili­ikenne Helsin­gin suun­taan. Metro var­maankin tehostaisi lisää, mut­ta kai peru­songe­ma on henkilöau­tot vs. joukkoli­ikenne. Moni hel­sik­iläi­nen ajaa Espooseen työ­paikalleen (val­taväylien var­rel­la ole­vi­in kont­tor­ei­hin) oma­l­la autol­la ehkä sik­si, että työ­matkali­ikenne Espoon suun­taan on ruuhka­ton­ta, toisin kuin Helsin­gin suun­taan. Ehkä Hel­sik­iläisetkin kaipaisi­vat rajoit­tei­ta ekol­o­gi­sista syistä.

    1. Helsin­gin pitäisi lopet­taa työ­paikko­jenj sirot­telem­i­nen melu­valleik­si pitkin kehäteitä, kos­ka nämä työ­paikat ovat yhtä vas­tu­ut­to­mia kuin Espoonkin työpaikat.
      Helsin­ki aikoo kuitenkin kaavoit­taa huo­mat­ta­van paljon työ­paikko­ja Kes­ki-Pasi­laan ja pidän tätä hyvänä ratkaisuna. Se, että Helsin­ki lopet­taisi työ­paikko­jen kaavoit­tamisen hyvien raideli­iken­ney­hteyk­sien var­relle tehdäk­seen tilaa naa­purikun­tien pekästään henkilöau­ton varaan raken­net­taville, ei edis­täisi mitään hyvää asiaa.
      Työ­paikat lähel­lä asu­tus­ta eivät juuroi vähen­nä työ­matko­ja, kos­ka ei ole mekanis­mia, jol­la nämä kohtaisi­vat, siis, että nois­sa työ­paikois­sa oli­si­vat töis­sä ne jot­ka niis­sä asuvat.
      Olisi mie­lenki­in­toista tehdä tutkimus siitä, kuin­ka pitkä mat­ka on työn­tek­i­jäl­lä keskimääräiseen espoolaiseen työ­paikkaan ja paljonko ener­giaa töi­hin saa­pumi­nen vie suh­teessa Helsin­gin kan­takaupungis­sa sijait­se­vi­in (niistä kehätei­den työ­paikoista en sano mitään).

  102. Juho Laatu,

    Ei, ei, ei, ei ja ei. Ja var­muu­den vuok­si vielä: ei. Ymmär­sit point­ti­ni täysin väärin edelleen.

    Sinä, minä Osmo tai kukaan muukaan ei voi tietää sitä, mis­sä ihmiset halu­a­vat asua ja miten. Eikä ole syytä yrit­tääkään, ne ihmiset osaa­vat kyl­lä varsin hyvin tehdä ne val­in­tansa ihan itse. Olen­naista on, että niitä val­in­to­ja ei pidä pyrk­iä säätelemään mis­tään keskuskomiteas­ta. Ja kos­ka tämä ei käytän­nössä onnis­tu, niin pitää pyrk­iä min­i­moimaan sen keskussään­te­lyn haitat.

    Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sel­l­ais­ten ulkoishait­to­jen sisäistämistä (=verot­tamista), jot­ka eivät markki­noil­la väl­i­ty oikein. Yksi (merkit­tävä) täl­lainen hait­tavaiku­tus on Helsinki­in suun­tau­tuneen moot­tori­tiev­erkos­ton sivu­vaiku­tuk­set, eli yhteiskun­tarak­en­teen hajau­tu­mi­nen *). Ja tämä on syy siihen kaupungis­tu­misen ongelmien kul­mi­noi­tu­miseen esimerkik­si ruuhk­i­na ja muina autoilun haittoina.

    Ja se, että ihmiset hakeu­tu­vat Helsinki­in ei minus­ta ole mikään “luon­non­la­ki”. Se on vain seu­raus siitä olet­ta­muk­ses­ta, että ihmiset pyrkivät paran­ta­maan omaa ase­maansa — mis­sä ei ole mitään pahaa. Insen­ti­iv­it kaupungis­tu­miseen vain nyt sat­tuvat ole­maan todel­la suuret, niin teo­reet­tis­es­ti kuin empi­iris­es­ti tarkastel­lenkin (mis­sä näin ei kävisi?).

    Ei nyt vain yksinker­tais­es­ti ole _mitään järkeä_ lähteä olet­ta­maan, että ihmiset eivät oikeasti halu­aisi sel­l­aista, minkä markki­nat selvästi osoit­ta­vat (=kaupungis­tu­mi­nen) niin meil­lä kuin kaikkial­la muual­lakin maailmassa.

    Kari

    *) ja tämä ei todel­lakaan tarkoi­ta, että ne tiet olisi pitänyt jät­tää rakentamatta.

  103. O.S. kir­joit­ti: “Helsin­ki ei ole mak­si­maalisen tiivis. Tont­tien pilkkomi­nen ei myöskään ole pakol­lista. Jos joku halu­aa omis­ta­malleen ton­tiller pienem­män raken­nu­soikei­den, kos­ka ei halua mak­saa kiin­teistöveroa oikeud­es­ta, jota ei aio käyt­tää, siihen uskoak­seni suos­tu­taan. Hake­muk­sia ei ole juuri tullut.”

    Helsin­gin hin­tata­sol­la oman ton­tin puo­likkaan myymi­nen on houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto, vaik­ka ratkaisu useim­miten huonon­taakin omaa asum­isvi­ihtyvyyt­tä. Sama logi­ik­ka toimii, kun kaupun­ki kaavoit­taa puis­to­ja ja mui­ta virk­istysalueik­si luokiteltavia aluei­ta rak­en­tamiselle. Kaupun­ki ei muu­tu vält­tämät­tä näil­lä toimil­la mukavam­mak­si paikak­si asua, vaik­ka yksit­täisille toim­i­joille houku­tus on suuri. Kai ton­tin omis­ta­jat myi­sivät tont­tin­sa neljän­nek­sik­sikin, tai ker­rosta­lo- tai tehdas­ton­teik­si, jos kaupun­ki sallisi.

    Teo­ri­as­sa Helsin­ki ja Sipoo tasais­es­ti kaavoite­tu­na voisi olla parem­pi ratkaisu (viihtyvyy­delle, taloudelle, ruuhkille) kuin Helsin­ki tiivi­inä ja Sipoo har­vana. Jos­sain mielessä Hel­sik­iläiset ton­tin­o­mis­ta­jat ovat saa­neet sitä ansioton­ta arvon­nousua, jota jos­sain ehdotet­ti­in (muil­la paikkakun­nil­la 🙂 ) leikat­tavak­si. Pitäisiköhän kehit­tää myös Helsin­gin ongel­mat kat­ta­va malli, jos­sa kaavoitus (ja toim­into­jen allokoin­ti val­tion tasol­la) ja vapaa hin­nan­muo­dos­tus yhdessä eivät estäisi jäkevän yhteiskun­tarak­en­teen muo­dos­tu­mista? (esim. kaavoituk­sen tuo­man lisäar­von pois­t­a­mi­nen tont­te­ja veroittamalla)

  104. O.S. kir­joit­ti: “Työ­paikat lähel­lä asu­tus­ta eivät juuroi vähen­nä työ­matko­ja, kos­ka ei ole mekanis­mia, jol­la nämä kohtaisivat”

    Hyvä argu­ment­ti. Eikös joku O.S. joskus ehdotel­lut nauhakaupunke­ja. Hyvä ehdo­tus! Kehätei­denkin työ­paikat ovat muuten nauhoina hyvien yhteyk­sien var­rel­la. Ehkä rata kehä­tien vier­essä tai bus­sikaista kehätiel­lä paran­taisi mallin imagoa ja toimivu­ut­ta. Kulku hyviä väyliä pitkin on oleel­lis­es­ti nopeam­paa (ja tietyin ehdoin ekol­o­gisem­paakin) kuin kulku tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa. Näil­lä perusteil­la rak­en­t­a­mi­nen voisi jatkua kehä kol­moselta säteit­täin ulospäin — ehkä seu­raavi­in aluekeskuk­si­in asti. Eli tiheää rak­en­tamista hyvien kulkuy­hteyk­sien muo­dosta­man verkon varaan.

    (Toki jois­sain tapauk­sis­sa myös työ­paikko­jen ja niiden omien asun­toaluei­den yhdis­tämi­nen voivat olla hyvä ratkaisu — myös muil­la aloil­la kuin per­in­teisessä raskaas­sa teol­lisu­udessa — vaikka­pa “high-tech cen­tre” Kuusamossa.)

  105. Juho Laatu: “Moni hel­sik­iläi­nen ajaa Espooseen työ­paikalleen (val­taväylien var­rel­la ole­vi­in kont­tor­ei­hin) oma­l­la autol­la ehkä sik­si, että työ­matkali­ikenne Espoon suun­taan on ruuhka­ton­ta, toisin kuin Helsin­gin suun­taan. Ehkä Hel­sik­iläisetkin kaipaisi­vat rajoit­tei­ta ekol­o­gi­sista syistä.”

    Ajan Espooseen kos­ka tässä lumi­ti­lanteessa julki­nen liikenne on Helsin­gin päässä sekä epälu­otet­tavaa että hidas­ta. Lumet­tomana aikana se on vain hidas­ta. En kaipaa rajoit­tei­ta vaan toimi­van joukkoliikenteen.

    Aasin­sil­ta takaisin aiheeseen on että merkit­tävästi korotet­tua kiin­teistöveroa voisi sit­ten kor­vamerk­itä tarvit­tavi­in joukkoli­iken­nein­vestoin­tei­hin jot­ta rahalle saisi vastinettakin.

  106. “Helsin­ki ei ole mak­si­maalisen tiivis.”

    Tuo on tot­ta, Rovaniemel­lä min­ul­la oli ton­tin rak­en­tamis­te­hokku­us 0,3 ‚mut­ta Helsingis­sä 0,18 on vieläkin yleinen.

  107. “Markku af Heurlin kir­joit­ti: “Olisiko Espoon tai Kirkkon­um­men kasvu jotenkin haitallista?
    Ei olisi haitallista, jos ne sitou­tu­isi­vat pysymään autoi­neen siel­lä mis­sä asu­vat ja tukki­maan vain tois­t­en­sa kulua, mut­ta tup­paa­vat myös Helsinkiin.””

    Tarken­nus: Ko. lain­aus oli OS:lä (jos oikein­muis­tan), johon sit­ten vastasin.

  108. Juha Laatu: “Onko­han Kau­ni­ai­sis­sa muuten tiivis­tet­ty tontteja?”

    Suurin osa omakoti­rak­en­tamis­es­ta taitaa tul­la pilko­tu­ille ton­teille. Ja van­ha 60-luvun ostari puret­ti­in pois jot­ta saadaan tilalle lisää ker­rostalo­ja palvelu­jen ääreen.

  109. Liian van­ha,

    Rovaniemel­lä ei var­maankaan ole paho­ja ruuhkia vielä tuol­la 0,3‑arvolla. Isom­man kaupun­gin, Helsin­gin alem­mat arvot aiheut­ta­vat jo ruuhkia. Helsinginkin ruuhkat ovat onnek­si vielä vaa­ti­mat­to­mia isom­pi­en metropolien virheisi­in verrattuna.

    Itse lähiön asum­isvi­ihtyvyys voi kyl­lä laskea (tai nous­ta jos halu­aa urbaa­nia elämää) suo­raan noiden luku­jen suhteessa.

  110. Juho Laatu kir­joit­taa, että helsinkiläiset aja­vat henkilöau­toil­la Espooseen töi­hin vas­ten ruuhkaa. Mut­ta niin­hän ei ole vaan joka ain­ut aamu Suomen vilkkain tie, Kehä I, on täyn­nä auto­ja nimeno­maan Espooseen päin ja illal­la itään. Jos keskus­tatun­neli olisi, men­täisi­in Espooseen Län­siväylää pitkin, nyt on kuitenkin helpom­paa kiertää Kehä I:n kaut­ta kuin ajaa tukkoisen keskus­tan läpi. 

    Työ­paikkani on ollut jo kauan Espoossa(siirtyi sinne Helsin­gin keskus­tas­ta), joten tiedän ruuhkat. Espoos­sa on n. 127.000 työ­paikkaa, niis­sä työsken­telee n. 55.000 espoolaista ja n. 72.000 muual­ta tulevaa.

    Asuin- ja työ­paikat eivät vaan aina kohtaa. Esimerkik­si Laut­tasaa­res­sa on vielä melko paljon työ­paikko­ja, mut­ta työn­tek­i­jät tule­vat pääosin muual­ta alueen asun­to­jen korkei­den hin­to­jen vuoksi.

  111. mut­ta jos olette sitä mieltä että mum­mut ja pap­at eivät ansaitse asua omis­sa kodeissaan,niin on sekin jonkin sortin arvovalinta.

    En ottanut kan­taa siihen, onko mum­mul­la oikeus asua mökissään, vaan onko rehellistä kut­sua sato­jen tuhan­sien arvoisen mökin omis­tavaa mum­mua köy­häk­si. En arvos­ta val­heel­lista pro­pa­gan­daa, vaik­ka tarkoi­tus­perät oli­si­vat kuin­ka jalot.

    Todet­takoon kuitenkin, että taval­laan osut oikeaan. Suomes­sa yleen­sä (kuten minä nyt) köy­hyys miel­letään resurssien puut­teek­si (tai suh­teel­lise­na köy­hyytenä, mut­ta ei se mum­mu tuo­honkaan määritelmään istu). Tuo köy­hyy­den käsite on kuitenkin suomessä läh­es tarpee­ton. Sel­l­aisia ihmisiä, joil­la olisi todel­li­nen puute peruselämän tarpeista var­al­lisu­u­den ja/tai tulo­jen pienu­u­den vuok­si on häviävän vähän. Se todel­li­nen “köy­hyys”, mikä on ongel­ma ja mihin sinäkin viit­taat (ja mihin min­ul­la ei ole sopi­vaa sanaa), on mie­len­ti­la, jos­sa ihmi­nen kokee, että hänel­lä ei ole vai­h­toe­hto­ja. Tuos­sa tilanteessa ollaan sil­loin kun sos­sun tuki on niin pieni, että aamul­la on “pakko” syödä kau­ra­pu­uroa, kos­ka mui­hin “pakol­lisi­in” menoi­hin kuten tv-mak­su, kän­nykkä (tai päi­hderi­ip­pu­vu­us) jne. menee niin paljon rahaa. Nuo pakot ovat sitaateis­sa, kos­ka ulkop­uolisen on help­po leima­ta ne ei-pakol­lisik­si, mut­ta tuo ihmi­nen ei niitä vapaae­htoisik­si koe. Samaan tilanteeseen tietysti päästään kun on otet­tu 60 vuo­den asun­to­laina kireäl­lä mak­suo­hjel­mal­la tai asu­taan sato­jen tuhan­sien kiin­teistössä pie­nil­lä tuloil­la, mut­ta jos­ta pois muut­ta­mi­nen tai velka­an­tu­mi­nen ei tun­nu vaihtoehdolta. 

    Ratkaisu? Min­un mielestäni eläkeläisil­lä voisi olla sub­jek­ti­ivi­nen oikeus siirtää kiin­teistö- ja mik­sei vaik­ka muutkin veron­sa tiet­tyyn vaku­usar­voon asti perikun­nan mak­set­tavak­si. Saa sit­ten ihan itse vali­ta syökö pelkkää kau­ra­pu­uroa ja kas­vat­taa per­in­töä vai ottaako sen puuron voisilmäl­lä. Ja häviää tuokin pro­pa­gan­da-argu­ment­ti kiin­teistöveron koro­tus­ta vastaan.

  112. LRa kir­joit­ti: “Kehä I, on täyn­nä auto­ja nimeno­maan Espooseen päin ja illal­la itään”

    Joo, ajat­telin lähin­nä Helsin­gin ydinkeskus­taa ja Län­siväylää. Kehä I:llä on var­maankin paljon myös pohjois­es­ta (Van­taa etc.) Espooseen pyrkiviä.

    Helsin­gin kekus­ta voidaan kai kat­soa tukkoon raken­netuk­si, jos enää ei ole tilaa rak­en­taa toimi­vaa liiken­net­tä maan päälle, eikä varaa rak­en­taa tun­nelei­den kautta.

  113. “Rovaniemel­lä ei var­maankaan ole paho­ja ruuhkia vielä tuol­la 0,3‑arvolla. Isom­man kaupun­gin, Helsin­gin alem­mat arvot aiheut­ta­vat jo ruuhkia. Helsinginkin ruuhkat ovat onnek­si vielä vaa­ti­mat­to­mia isom­pi­en metropolien virheisi­in verrattuna.”

    Tuo rak­en­tamis­te­hokku­us tarkoit­taa ton­tin rak­en­tamisoikeut­ta. Mut­ta eipä Helsingis­säkään ruuhkia asun­toalueit­ten teil­lä ole, ne keskit­tyvät keskus­taan ja pääväylille

  114. Soin­in­vaar­alle:
    Met­sä­talout­ta säätelee Suomes­sa yksi­ty­is­met­säla­ki. Sen mukaan met­sän hakkaa­jal­la on uud­is­tamisvelvoite. Jos joku ostaa puh­taak­si­hakatun met­sä­maan, niin tuo velvoite siir­tyy hänelle. Arva­ta saat­taa, että täm­möiselle maalle ei kiin­nos­tunei­ta osta­jia juuri löy­dy. Eli ensim­mäiset kau­pat tehdään vas­ta taimikko­vai­heessa. Hin­ta on tuol­loin alhaisem­pi kuin taimikon perus­tamiskus­tan­nus. Eli puhe negati­ivis­es­ta raakamet­sä­maan kaup­pa-arvos­ta on taval­laan perusteltua.
    Met­sä­maalle voidaan toki laskea tuot­toar­voakin diskon­taa­mal­la tule­vat tuo­tot ja kus­tan­nuk­set nykypäivään. Tämä arvo on toki posi­ti­ivi­nen, mut­ta suu­ru­us riip­puu kokon­aan käytet­tävästä korkokan­nas­ta. Jos korkokan­tana käytetään yleisiä liike-elämässä käytet­tyjä pääo­man tuot­to­vaa­timuk­sia, niin tuot­toar­von likiar­vo on nol­la. Met­sä­talouden har­joit­tamisen moti­iveina täy­tyy siis olla mui­ta arvo­ja kuin lyhyt­näköi­nen voiton tavoittelu.
    Jos met­sä­talouden kiin­teistöverolle asete­taan fiskaal­isia tavoit­tei­ta, niin sitä pitää per­iä myös kas­vavas­ta puus­tos­ta. Se olisi sama asia, kuin että Stock­man­nia verotet­taisi­in myös varas­to-omaisu­ud­es­ta. Taloudel­lises­sa mielessä nimit­täin yrit­täjälle puus­to on aivan saman­laista myyn­ti­varas­toa kuin Stock­man­nin varas­to, vaik­ka toinen juridis­es­ti lue­taankin kiin­teistöön ja toinen irtaimis­toon kuu­lu­vak­si. Jos puus­to­varas­toa ale­taan verot­taa, niin ainakaan sen jäl­keen yksi­tyisel­lä ei ole mah­dol­lisuuk­sia pitää puu­ta varas­toituneena ikimet­si­in, vaan kaik­ki kan­nat­taa pistää sileäk­si. Tämä kuu­lostaa vähän oudol­ta vihrei­den kansane­dus­ta­jae­hdokkaan vaalitavoitteeksi.
    Puu­varas­to­ja verote­taan jo nykyisel­lään enem­män kuin muu­ta omaisu­ut­ta. Otan esimerkin per­in­tö- ja lah­javero­tuk­ses­ta. Jos per­it met­sää, niin se per­in­töverote­taan käyvästä arvos­ta puineen päivi­neen. Sit­ten kun myyt nämä puut, niin menee lisäk­si puun­myyn­tivero koko kau­pan arvos­ta. Jos vas­taavasti per­it esim. pörssiosakkei­ta, niin mak­sat nor­maal­isti per­in­töveron niiden käyvästä arvos­ta, mut­ta sit­ten real­isoidessasi nämä osak­keet meneekin myyn­tivoit­toveroa vain osakkei­den per­in­tövero­tusar­von ylit­tävältä osalta. Tämän saman edun saadak­seen pitää met­säo­maisu­ut­ta per­i­neen myy­dä koko met­sä maapohjineen.

  115. Tim­oT kir­joit­ti: “Jos per­it met­sää, niin se per­in­töverote­taan käyvästä arvos­ta puineen päivineen.”

    Yksi­tyiset met­sän­o­mis­ta­jat kas­vat­ta­vat met­sää per­in­teis­es­ti seu­ravien sukupolvien hyödyk­si, ei itselle. Istute­tus­ta met­sästä menee ehkä pari­inkin ker­taan per­in­tövero ennen kuin lapsen­lapset saa­vat rahaa täysimit­tai­sista tukeista (joista pääosa met­sän tuo­to­s­ta tulee). Parista per­in­töveros­ta ja myyn­tivoiton veros­ta tai/ja met­säpo­h­jan vuosit­tai­sista veroista voi kumu­loitua aika isokin prosenttiluku.

    Per­in­teisessä met­sä­taloudessa edel­liset sukupol­vet siis tekevät työtä, jot­ta myös seu­raa­vat sukupol­vet saa­vat met­sästä elan­ton­sa. Met­sien periyt­tämi­nen hakat­tuina vaaran­taa seu­raa­van sukupol­ven talouden. Tähän malli­in ei sovi kovin hyvin aja­tus, että per­in­tö olisi ylimääräistä ansioton­ta tuloa, joka pitäisi verot­taa pois seu­raav­il­ta sukupolvilta.

  116. Met­sien periyt­tämi­nen hakat­tuina vaaran­taa seu­raa­van sukupol­ven talouden.

    Jos tuol­laisia maatilkku­ja todel­la on, joiden vas­taan­ot­ta­mi­nen vaaran­taa per­i­jän talouden, voisin poikkeuk­sel­lis­es­ti ainakin harki­ta hyvän­tekeväisyyt­tä, ja ottaa nuo maatilkut vas­taan aivan ilman eri kor­vaus­ta. Osmol­ta saa tarvit­taes­sa sähköpostini.

  117. tcrown kir­joit­ti: “voisin poikkeuk­sel­lis­es­ti ainakin harki­ta hyvän­tekeväisyyt­tä, ja ottaa nuo maatilkut vastaan”

    Ole­tan että sin­ul­la on jo työ­paik­ka, ja sik­si voisit vaik­ka myy­dä pois tuon maapo­h­jan. Tilanne on toinen, jos työ­paik­ka per­itään van­hem­mil­ta. No, aina­han kuka tahansa voi myy­dä maat ja siir­tyä tehdastyöläisek­si. Mut­ta sel­l­aisia kavere­i­ta on har­vas­sa, jot­ka ensin tekevät työtä tehtaas­sa niin kauan, että kykenevät osta­maan itselleen toimi­van maati­lan, ja sit­ten ryhtyvät elämään sil­lä. Eli maa- ja met­sä­talous ei oikein toi­mi niin, että jokainen sukupolvi rak­en­taa koko paketin alus­ta alka­en, ilman van­hempi­en lap­sien­sa eteen tekemää työtä (ja kohtu­ullista perintöverotusta).

  118. Kun­pa voisi “suositel­la” noi­ta Osmon kom­ment­te­ja. Sen ver­ran lois­tavaa asi­aa niis­sä on.

    Liian van­ha:
    “Kiin­teistövero toimisi jos maan hin­ta olisi vakio tai nousisi veroa vähemmän.
    Mut­ta kun maan arvon nousu on nopeam­paa kuin kumu­lati­iviset verot niin eipä se sijoit­ta­ji­in vaiku­ta, korkein­taan not­saa hie­man maan hintaa.”

    Kiin­teistövero (maavero) vaikut­taa juuri tehokkaasti sijoi­tus­toim­intaan (asukkaiden eduk­si), jos se on aina pros­en­tu­aa­li­nen maan arvos­ta. Se pitäisi per­iä vuosit­tain markki­nahin­to­jen kehi­tyk­sen mukaan. Täl­löin vak­i­tuisen asukkaan kil­pailu­ase­ma markki­noil­la para­nee sijoit­ta­jaan nähden. 

    Kiin­teistövero alen­taa asukkaan tarvit­se­maa velka­pääo­maa, mut­ta kuitenkin leikkaa speku­lan­tin arvo­nousus­ta saa­maa tuot­toa. Jos maavero on riit­tävä korkea, tekee se speku­loin­nin täysin kan­nat­ta­mat­tomak­si -> vähen­tää asun­tomarkki­noille tule­vaa velka­ra­haa -> las­kee hin­nat lähem­mäk­si reaali/nykyarvoa.

  119. oma­l­ta kohdal­ta tuli ratkaistua tämä kiinteistövero:
    muu­tamme pois täältä korkean vero­tuk­sen kunnasta.

    se ei tietenkään ole pääsyy muuttamiseen,mutta yksi merkit­tävä tekijä.

    mak­samme edelleen mielel­lämme veroja(jopa enem­män) kun­han ne ote­taan tuloista,eikä näistä tuot­ta­mat­tomista “ilma“veroista.

    se ihme­tyt­tää ‚että mil­lä man­daatil­la veron­mak­sajien keskus­li­it­to on siel­lä lob­baa­mas­sa näitä veronalennuksia.kuitenkin jäseniä on alle 10%väestöstä.

    kaikki(järkevät)veronmaksajat tietävät,että seu­raaval­la hal­li­tuk­sel­la on tiedos­sa leikkauk­sia sekä veronkorotuksia.

    turha puhua mis­tään kasvus­ta joka hoitaa val­tion velan kuntoon,koska kasvu pitäisi olla yli 10%/vuosi.

  120. Ei vielä kiin­teistöveroa ulotet­tu met­sä­maa­han tämän hal­li­tuk­sen toimes­ta ja hyvä niin. 

    Menos­sa ole­van met­säti­lan sukupol­ven­vai­h­dok­sen yhtey­dessä hakkaamme suurim­man osan per­im­istämme met­sistä. Hakkuista met­sän uud­is­tamisen jäl­keen jäävät rahat menevät siis sis­aruk­sille, jot­ka oste­taan irti met­säti­las­ta. Puukaupoista mak­se­taan pääo­mat­ulovero, lisäk­si sis­aruk­sil­ta oste­tus­ta met­sästä mak­se­taan varain­si­ir­tovero. Met­sästä ei sen omis­ta­ja enää eli­naikanaan tulo­ja saa, mut­ta omaisu­useränä se on yhtä suuri kuin sis­aruk­sille mak­se­tut osuudet.

    Met­sään kohdis­tu­van kiin­teistöveron suurin epäko­h­ta onkin mielestäni siinä, että se kohtelee talous­met­sää eri taval­la kuin muu­ta omaisu­ut­ta, esim. arvopa­pere­i­ta (met­säki­in­teistö on sijoi­tus) kohdistues­saan omis­tuk­seen eikä tuot­toon. Tämä johtaa moninker­taiseen vero­tuk­seen. Eli kuten Soi­ni sanoo “per­i­jä­su­vut pan­naan kuri­in”, mut­ta ain­oas­taan sil­loin jos perit­tävä omaisu­us sat­tuu ole­maan metsää. 

    Met­sän taloudel­lisen hyö­dyn­tämisen mak­si­moin­ti­in met­säpo­h­jan vero­tus toki kan­nus­taa parem­min kuin myyn­tivero. Sik­si ihmette­lenkin, mik­si juuri vihreis­sä on niin paljon kyseisen veron puolestapuhu­jia. Voisi kuvitel­la, että vihrei­den kan­nat­ta­jat vas­tus­ta­vat “puu­pel­to­ja”. Kyse taitaa olla lähin­nä siitä, että vihrei­den oma omaisu­us ei ole kiin­ni metsässä.

Vastaa käyttäjälle uusi kasvo täällä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.