Miksi omistusasumista suositaan lähes kaikkialla?

Tarkoituk­seni ei edel­lisessä postauk­ses­sa ollut puhua asun­to­tu­lon vero­tuk­sen puoles­ta vaan vain ker­toa, mitä verotyöryh­mä esit­tää. Kos­ka asia näyt­tää kiin­nos­ta­van, käy­dään tätäkin pohd­in­taa läpi.

Siitä on minus­ta turha käy­dä väit­te­lyä, suosi­iko vai syr­ji­ikö vuokral­la asum­ista se, että omis­tusasumisen asun­to­tu­lo on vero­ton­ta, verot­tomas­ta tulosta saa tehdä tulon­hankkimisvähen­nyk­sen, vuokra-asun­non tuo­ma tulo on verotet­tavaa eikä vuokraku­lua saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa ja lisäk­si peri­aat­teessa kaikkien muiden sijoi­tusten tuot­toa verote­taan, jopa pankki­tal­letuk­sia nimel­lisko­ros­ta.  Sitä, ettei tämä syr­jisi vuokral­la asum­ista, ei voi kestävästi perustella.

Pien­i­t­u­loisimpi­en osalta asum­is­tuk­i­jär­jestelmä taas syr­jii omis­tusasum­ista, kos­ka se kon­fiskoi asun­to­tu­lon pois liki kokon­aan.  Jos saa työt­tömyysko­r­vaus­ta 800 euroa kuus­sa, mut­ta asuu per­i­tyssä omis­tusasun­nos­sa, ei hyödy asun­non omis­tamis­es­ta käytän­nössä mitään, kos­ka jos asu­isi vuokral­la, fat­ta ja Kela mak­saisi­vat yhdessä vuokran kokonaan.

Sen sijaan voi  esit­tää aivan päte­viä argu­ment­te­ja sen puoles­ta, että omis­tusasum­ista kan­nat­taakin suosia. Jokin syy­hän siihenkin on, että näin tehdään liki kaikkial­la.  Näitä argu­ment­te­ja vuokral­la-asumisen syr­jimisen puoles­ta ja vas­taan käy­dään mietinnössä läpi alka­en sivul­ta 169. Veromi­etinnön voi lukea tästä.

Ensim­mäi­nen kysymys on, kan­nat­taako asum­ista ylipään­sä suosia hyödyk­keenä muu­ta kulu­tus­ta vas­taan. Jos tuet pois­tet­taisi­in kokon­aan, aika paljon voisi vero­ja alen­taa. Kun asumisen suo­rat tuen ja verotuet mak­sa­vat noin neljä mil­jar­dia euroa vuodessa. Palkkavero­ja voisi alen­taa noin viidel­lä pros­en­til­la, jos kaik­ki nämä tuet pois­tet­taisi­in. Ihan kaikkia ei voi pois­taa, kos­ka ainakin talvel­la köy­himpi­enkin pitää päästä sisälle, mut­ta tämä ei vie tuos­ta asumisen ylen­palt­tis­es­ta tukemis­es­ta kuin häviävän pienen murto-osan.

Asum­is­tu­ista merkit­tävä osa menee ohi kohteen, kos­ka ne vain nos­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria. Tässä mielessä kyse on varsin tehot­tomas­ta ”aut­tamis­es­ta”. Vain kasvukeskusten maan­omis­ta­jat kiittävät.

Yksi ongel­ma on, että kun asum­is­tu­ki tukee pien­i­t­u­loisimpia ja vain heitä ja kun omis­tusasumisen verotuet tuke­vat parem­pit­u­loisimpia.  Pieni­palkkaiselle jää tässä vain Mus­ta Pekka käsi­in. Hän mak­saa pirun paljon enem­män vero­ja saa­mat­ta minkään tyyp­pistä asumisen tukea hyväk­seen, mut­ta joutuu mak­samaan niitä asum­is­tukien kohot­tamia vuokria.

Sil­lä, että ihmiset omis­ta­vat asun­ton­sa itse, on monia hyviä puo­lia. Heil­lä on suurem­pi syy pitää yllä asun­non kun­toa ja suurem­pi syy vaa­tia myös sitä, että asun­non ympäristö pysyy kunnossa.

(Mietinnössä tämä san­ot­ti­in niin, että omis­tusasumisel­la on posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia äänestyskäyt­täy­tymiseen. Luulin ensin, että ana­lyyt­tisyy­teen taipu­vainen sih­teeristö pot­tuilee kokoomus­laisu­u­teen taipu­valle komitealle ja tsekkaa samal­la, että luke­vatko nämä ylipään­sä perustelu­ja. Täl­lä ei tarkoitet­tukaan kokoomuk­sen äänestämistä vaan päin­vas­toin sitä, että asukkaat äänestävät julk­ishyödykkei­den puoles­ta – sen puoles­ta, että asun­non ympäristö pide­tään kunnossa.)

Suo­ma­lai­sis­sa asun­to-osakey­htiöis­sä tämä kun­nos­sa pitämi­nen ei ole toteu­tunut. Aina löy­tyy joku asukas, joka kaataa perusko­r­jaushankkeen. Van­hat asun­to-osakey­htiöt ovat peruskun­noltaan huonom­mas­sa kun­nos­sa kuin van­hat kiin­teistöy­htiöt. Täl­lä en tarkoi­ta rap­pu­jen maalausta.

Yleen­sä argu­ment­ti­na omis­tusasum­ista vas­taan on pidet­ty, että tämä ehkäisee työn perässä muut­tamista. Parem­paa paikalleen juur­tu­mista voi pitää toi­sista lähtöko­hdista käsin myös hyvänä asiana. En ole myöskään ihan var­ma, että tämä argu­ment­ti pätee isos­sa mit­takaavas­sa. Ei kasvukeskuk­si­in voi muut­taa enem­pää väkeä kuin asun­tokan­taan mahtuu.

Minus­ta omis­tusasumises­sa on se hyvä puoli, että se jakaa kansal­lis­var­al­lisu­u­den huo­mat­ta­van tasais­es­ti. Jos kaik­ki omis­taisi­vat velat­toman asun­non, merk­it­sisi se suun­nilleen samaa kuin että jokainen saisi muu­ta­man sadan euron verot­toman perus­tu­lon. Min­ul­la on Juhana Var­ti­aisen kauhuk­si myös tiet­tyä sym­pa­ti­aa lep­pois­tu­mista kohtaan. Velat­toman asun­to­var­al­lisu­u­den kulkem­i­nen per­in­tönä merk­it­see, että yhä use­ampi voi vali­ta hyvin epäkau­pal­lisen elämän­muodon ja lyhyen viikoit­taisen työa­jan. Oikeas­t­aan ihmette­len vain sitä, että verotyöryh­mässä eniten per­i­jä­sukupol­ven etu­ja puol­si­vat ne, jot­ka eniten pelkäävät kansan laiskistumista.

Toisaal­ta asun­toon sijoit­tamisen suosimi­nen merk­it­see tuotan­toon sijoit­tamisen syr­jimistä. Täl­lä on jotain vaiku­tus­ta myös talouteen, kasvua vas­tus­tavien mukaan myön­teisiä, kasvua hala­javien mukaan kielteisiä.

Ratkaisuk­si vuokral­la-asumisen syr­jin­tään on esitet­ty, että vuokralaisen tulisi voi­da vähen­tää vuokra verois­taan. Tämä on itse asi­as­sa ihan help­poa nytkin. Ajatel­laan, että Helsin­gin kaupun­ki vuokraa asun­non Kallelle vuokral­la, joka ylit­tää hoito­vastik­keen 400 eurol­la. Toki voitaisi­in tehdä niin, että kaupun­ki ”myy” asun­non kallelle ja lain­oit­taa sen sat­apros­ent­tis­es­ti lainal­la, jota ei tarvitse lyhen­tää. Kaup­paan sisäl­tyy molem­pia sito­va ehto, että Kalle myy ja kaupun­ki ostaa asun­non takaisin, kun Kalle aikanaan muut­taa pois. Nyt Kalle ei siis mak­sakaan vuokraa vaan korkoa kaupungille ja koron saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa. Mikään muu ei muutukaan.

89 vastausta artikkeliin “Miksi omistusasumista suositaan lähes kaikkialla?”

  1. Osmo,
    Tuo link­ki ei toiminut.

    Sil­lä, että ihmiset omis­ta­vat asun­ton­sa itse, on monia hyviä puo­lia. Heil­lä on suurem­pi syy pitää yllä asun­non kun­toa ja suurem­pi syy vaa­tia myös sitä, että asun­non ympäristö pysyy kunnossa. 

    Eli kun yksilöi­den itsemääräämi­nen on hyvä asia, niin siitä seu­raa, että _valtiollisesti_ mei­dän sit­ten pitää luo­da sys­tee­mi, jol­la ohjataan/pakotetaan ihmiset itse “määräämään” asioistaan!

    Haloo, maa kutsuu!

    Kari

  2. Ratkaisuk­si vuokral­la-asumisen syr­jin­tään on esitet­ty, että vuokralaisen tulisi voi­da vähen­tää vuokra veroistaan.

    Minus­ta aja­tus että kohtu­ulliset asumisku­lut voisi vähen­tää vero­tuk­ses­sa, ja vielä niin että jos ei vähen­net­tävää ole niin menee negati­ivisek­si, olisi kelvolli­nen jär­jestelmä ja poli­it­tis­es­ti toteut­tamiskelpoinen. Muista yhteyk­sistä tut­tu 400 euroa kuukaudessa olisi sopi­va sum­ma, edel­lyt­täisi tosin vas­taavasti noin 40% tasaveroa. 🙂

  3. “Minus­ta omis­tusasumises­sa on se hyvä puoli, että se jakaa kansal­lis­var­al­lisu­u­den huo­mat­ta­van tasais­es­ti. Jos kaik­ki omis­taisi­vat velat­toman asun­non, merk­it­sise se suun­nilleen samaa kuin että jokainen saisi muu­ta­man sadan euron verot­toman perustulon.”

    Mut­ta kun kaik­ki eivät omista vela­ton­ta asun­toa. Jos ihmi­nen on onnis­tunut val­it­se­maan van­hempansa siten, että nämä omis­ta­vat pääkaupunkiseudul­la asun­non, saa tämä (pienen per­in­töveron avit­ta­mana) lot­tovoiton ilman omaa työ­panos­ta. Muual­ta tulleet joutu­vat mak­samaan asun­tovelkaa 20 vuot­ta mak­saak­seen ker­rostalokak­sion tai kolmion.

    En onnis­tu näkemään tässä mitään tas­a­puolisu­ut­ta. Onnekkaat lep­pois­tu­vat, muut jatka­vat ahertamista.

  4. Osmo: “…kos­ka jos asu­isi vuokral­la, fat­ta ja Kela mak­saisi­vat yhdessä vuokran kokonaan…”

    Tuo menee suo­raan hin­toi­hin, mikä rokot­taa myös omis­tusasu­jia. Kaikki­nainen asumisen tuki pitää kyetä lopettamaan.

  5. “..että vuokralaisen tulisi voi­da vähen­tää vuokra veroistaan.”

    Näin vero­tus toimi­ikin Hong Kongis­sa. Siel­lä verotet­tavas­ta tulosta saa vähen­tää mak­se­tut vuokrat. Vas­taavasti omis­tusasu­jat lisäävät “rental value”:n verotet­tavaan tuloon. Käytän­nössä se lie­nee jär­jestet­ty, yksinker­tais­te­tusti, jotenkin niin, että vuokral­la asu­ja vähen­tää 10% verotet­tavas­ta tulosta ja omis­tusasu­ja taas lisää tuon 10% tuloihinsa. 

    Hong Kongis­sa kerätään ilmeis­es­ti n.35% vero­tu­loista vuokratuloista.

  6. Hong Kong on pin­ta-alal­taan suurin piirtein saman kokoinen kuin pääkaupunkiseu­tu. siel­lä asuu 7 miljoon­aa ihmistä.

  7. Kyl­lä vuokrava­paa omis­tusasum­ien lie­nee paras asum­is­muo­to. Tuo­hon liikku­vu­u­teen voisi sanoa, että val­tio voisi hyvin tuo­da markki­noille tarvit­tavaa “lik­vidi­teet­tiä,” osta­mal­la markki­noil­ta muut­ta­jien asun­to­ja, jos ne eivät muuten mene tietyssä ajas­sa kaupaksi.

  8. Yksi tärkeitä työn­jo­hdol­lisia tehtäviä on houkutel­la vastapalkat­tu nuori työn­tek­i­jä otta­maan 100000–200000 velkaa asun­toa varten.
    Sen jäl­keen kuu­li­aisu­us on taat­tu ja kun velan­mak­su pyörii ei ole enää raha har­ras­tuk­si­in ja niin­pä yli­työt ja lisä­työt kel­paa­vat hyvin ja itse asi­as­sa niitä käy­dään pyytämässäkin

  9. Läskikaup­pias toi juuri kinkun, pitänee alkaa ajoulun viettoon.
    Hyvää Joulua kaikille !!!

  10. Osmo: “vuokra-asun­non tuo­ma tulo on verotet­tavaa eikä vuokraku­lua saa vähen­tää verotuksessa”

    On verotet­tavaa tuloa, mut­ta vuokraku­lun (vastike) saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa, samoin mah­dol­liset lainan korot ja muut kulut — jos vuokraus­toim­inta on ammat­ti­maista — käytän­nössä 2 asun­toa riit­tää ammattimaisuuteen.

  11. Ne, jot­ka rai­vokkaim­min hala­ja­vat asun­to­tulovero­tuk­sen perään, eivät ole toden­näköis­es­ti per­he-elämää vuokrat­alois­sa viet­täneet: ulko-ovet sär­jet­tynä jatku­vasti, käytävät töhritään, tumpit ja isom­mat roskat parvekkeil­ta alas yms. Tiedän tiedän, kun on tutkit­tu, niin ei ole löy­det­ty juurikaan yhteyt­tä asumiskäyt­täy­tymisen ja omis­tuk­sen välil­lä — paskat on pasko­ja, asui­v­at sit­ten miten vaan. Mut­ta jos kuitenkin oma on aina oma???

  12. Osmo: muuten ihan hyvin, mut­ta uno­h­dat pien­i­t­u­loisil­la vielä yhden lisäpykälän. Jos olen oikein ymmärtänyt, toimeen­tu­lotuelle putoa­va on velvoitet­tu ensin käyt­tämään omat säästön­sä ennenkuin toimeen­tu­lo­tukea saa. Tämä ei kuitenkaan koske itse käytet­tyä omistusasuntoa. 

    Näin ollen ihmi­nen, jol­la on 20000 euroa asun­to­var­al­lisu­ut­ta alkaa saa­maan toimeen­tu­lo­tukea heti, kun taas ihmi­nen jol­la on 20000 muu­ta var­al­lisu­ut­ta joutuu ensin syömään omat säästönsä.

  13. FAMILY MONEY MANAGEMENT
    True Life Case Study; Paula and Pert­ti From Finland.

    Paula ja Pert­ti oli­vat kumpikin eron­nei­ta ja asui­v­at omis­tusasun­nois­saan. Lem­pi leiskahti ja he päät­tivät lait­taa hynt­tyy yhteen.

    Minne lusikat vietäisi­in; Paulan vai Per­tin asuntoon?

    RESOLUTION:

    Paula ja Pert­ti päät­tivät lait­taa asun­ton­sa vuokralle. He osti­vat juuri heille sopi­van yhteisen lem­men­pesän. Han­k­in­ta tehti­in velaksi. 

    Lainan lyhen­nyk­set ja korot he mak­sa­vat vuokrat­u­loista. Ja kun vel­ka on mak­set­tu, he myyvät entiset asun­not pois ja elävät lev­eästi loppuelämänsä.

    Lähde: Evert’s House­hold Mon­ey Con­sult­ing UnLTD

    P.S. Alla ole­vaan vihreää peukaloa saa vapaasti paukuttaa.

  14. Osmo :
    #
    Hän mak­saa pirun paljon enem­män vero­ja saa­mat­ta minkään tyyp­pistä asumisen tukea hyväk­seen, mut­ta joutuu mak­samaan niitä asum­is­tukien kohot­tamia vuokria.
    #

    Mon­tako kap­palet­ta arvi­ol­ta Helsin­gin alueel­la on sel­l­aista vuokra-asun­toa tai ruokakun­taa, jois­sa asuu vähä­varaisia, joiden­ka asum­istuet kohot­ta­vat yleistä vuokran tasoa Helsingissä.

    Olisiko tuol­lainen tieto tai arvio jostain julk­i­sista tiedoista löy­det­tävis­sä. Ja mis­sä olisi se tieto tai tutkimus löy­det­tävis­sä, kuin­ka paljon asum­is­tu­ki nos­taa Helsingis­sä muiden kuin vähä­varais­ten asumiskustannuksia.

  15. Osmo,

    tuo kuvaile­maasi kaup­paan kuu­lu­va takaisin­myyn­tiehto voi toimia, jos kyse on asun­to-osak­keesta. Jos kyse olisi omakoti­talosta oma­l­la ton­til­laan, olisi ehto maakaaren vas­taise­na pätemätön.

  16. Vuokral­la asum­i­nen on tur­va­ton­ta. Asun­to voi lähteä alta tai vuokra voi nous­ta. Koke­mus­ta on…

    Lisäk­si ainakin nykyään tar­jon­ta on pääkaupunkiseudel­la heikkoa.

    Oma asun­to on siis selvästi se parem­pi vaihtoehto.

  17. Useim­mille omis­tusasun­to on elämän tärkein säästsmisko­hde. Se antaa perus­tur­vaa pahan päivän varaa. Jotkut ovat sijoitelleet eri­laisi­in rahasti­hin ja huonos­ti on käynyt. Ei säästämis­es­tä kagaista pidä.

  18. Taas virkamiehiltä tätä suo­ma­laiskansal­lista luter­i­laista pyrkimys­tä päämäärään/päämäärällä “johtamista”. Pitää touhukkaasti “tukea” yhtä ja “vas­tus­taa” toisen­laista kansalaisen elämän­val­in­taa. Minus­ta pitäisi olla itses­tään­selvästi markki­na­neu­traali asumisen vero­tus. Eli asum­istuet ja sosi­aalisen asumisen kulut kerätään lev­eästi asuvil­ta, keskikasti asuu +-nol­la. Jos kansa muut­taa asumiskäytöstään , muute­taan myös vero­tuk­sen raja-arvo­ja tas­apain­oti­laa kohti. Näin ei markki­noille pumpa­ta rahaa mut­ta asum­i­nen on(?) kansalaiselle opti­maailsen kustannustehokasta.

    Voi olla silti myös erilli­nen kiin­teistövero kun­nal­lisen tuloveron kor­vaa­jana. Mut­ta niin että kaik­ki kiin­teistöveron tuot­to käytetään asun­non kotikun­nas­sa veronmaksuvuonna.

  19. Soin­in­vaara:
    “Pien­i­t­u­loisimpi­en osalta asum­is­tuk­i­jär­jestelmä taas syr­jii omis­tusasum­ista, kos­ka se kon­fiskoi asun­to­tu­lon pois liki kokonaan.”

    Tuk­i­jär­jestelmät, mukaan lukien asum­is­tu­ki, toki “syr­jivät” varakkaampia (mukaan­lukien samal­la tulota­soil­la ole­vista säästäväisem­piä) köy­hempi­en kus­tan­nuk­sel­la, mut­ta omis­tusasum­is­ta­han nekin nimeno­maan suosivat.

    Pien­i­t­u­loinen, joka omis­taa käm­pän Kallios­ta voi saa­da vastikkei­den mak­su­un asum­is­tukea, sen sijaan tätä selvästi köy­hempi, joka omis­taa vain riit­tävästi ostaak­seen Kalios­ta ves­san (ilman mui­ta huonei­ta), mut­ta jon­ka omaisu­us on pankki­tal­letuk­se­na, on kaikkien tulo- ja omaisu­us­si­don­nais­ten tukien ulkopuolella.

  20. lasse: “…Minus­ta pitäisi olla itses­tään­selvästi markki­na­neu­traali asumisen vero­tus. Eli asum­istuet ja sosi­aalisen asumisen kulut kerätään lev­eästi asuvil­ta, keskikasti asuu +-nol­la…”

    Selit­täisikö joku, mitä neu­traalia tuos­sa muka on? Neu­traalia on, kun ketään ei tue­ta ja kaik­ki saa­vat hoitaa omat asiansa. 

    Ajatuk­ses­ta tekee houkut­tel­e­van markki­namekanis­mi, jon­ka tiede­tään uit­ta­van kaik­ki tuet asumisen hin­taan. Eli asumisen tukemises­sa ei yleisel­lä tasol­la ole mitään järkeä. 😀 Järkeä ei ole omis­tusasumisen tukemises­sa, mut­ta ei myöskään vuokra-asumisen tukemisessa.

    Jos halu­taan vähen­tää vuokra-asu­jien kulu­ja, on siihen kak­si yksik­er­taista ja var­masti tep­sivää keinoa:
    — pois­te­taan per­in­tövero ja
    — pienen­netään pääomaverotusta.
    Säätelemäl­lä markki­noi­ta, mitä Suomes­sa on valitet­tavasti yritet­ty koko sodan jälkeisen ajan, on joudut­tu vain täy­del­liseen kaaokseen.

  21. Suo­ma­laisen asun­to-osakey­htiön kaltaista ei kai ole mis­sään muual­la. Ainakaan en ole kuul­lut, ja työni takia asi­as­ta jotain tiedän. En tosin mene vaikka­pa Uruguaysta tai Uud­es­ta See­lan­nista takuuseen:/

    Viro­laisetkaan eivät otta­neet käyt­töön meikäläistä sys­teemiä, vaan enem­män sak­salaista muis­tut­ta­van — mut­ta oman sovel­luk­sen — jos­sa jokainen ker­rostalo­huoneis­to on kiin­teistö. Taloa hallinnoi sit­ten jonkin­lainen Yhtä köyt­tä ‑yhdis­tys. Joskus ei sekään…

    Ruot­sis­sa on varsi­nainen ker­rostalos­sa omis­tusasum­i­nen, meikäläisessä mielessä, tul­lut mah­dol­lisek­si vas­ta 2000-luvulla. 

    Suo­ma­laisel­la jär­jestelmäl­lä on etun­sa ja hait­tansa. Se on taval­laan yltiödemokraat­ti­nen. Muis­tut­taa Sveitsin pikkukan­tonei­ta jois­sa äänestetään pääkaupun­gin toril­la kät­tä nostamalla. 

    Mielestäni se sopii meille tai ainakin olemme siihen tot­tuneet. Se aiheut­taa kuitenkin juuri Oden alku­postauk­ses­sa mainit­semia ongelmia. 

    Ainakin jos:

    -ajat ovat heikot ja osakkaat pes­simistisiä (tai real­is­tisia) tuloke­hi­tyk­ses­tään tai asun­non arvon kehi­tyk­ses­tä. Eri­tyisen ongel­mal­isia ovat ruostevyöhyk­keen lähiötalot.

    -ja/tai osakkaat ovat jo iäkkäitä eikä halua investoi­da taloon ymmär­ret­tävästi enää oikein ole. Ja ei, kaik­ki ikäih­miset eivät ajat­tele näin.

  22. Omis­tusasum­ista on suosit­tu his­to­ri­al­li­sista syistä. Kos­ka Suo­mi alkoi kaupungis­tua myöhem­min kuin muut län­si-Euroopan maat niin halut­ti­in vält­tää niitä ongelmia joi­ta val­lit­si van­ho­jen teol­lisu­us­maid­en vuokrakasarmeis­sa. Puna­mul­ta­hal­li­tus­po­h­ja joka oli val­lit­se­va läh­es koko 1900-luvun suosi sitä aja­tus­ta että asun­to pitää ansai­ta koval­la työl­lä, ja että uuras­tus palk­i­taan sit­ten kun se on mak­set­tu. Ilman val­tio­val­lan, pankkien ja ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen yhteisiä päämääriä ei oltaisi potkaistu pystyyn niin nopeasti uusia iso­ja lähiöitä kaupunkien ympäril­lä. Jos ne olisi raken­net­tu pääosin yhteiskun­nan rahoit­tamik­si vuokrat­a­lo-alueik­si niin niiden taso olisi luul­tavasti ollut heikom­pi tai asun­to­ja ei olisi sodan jälkeisessä taloudel­lis­ten ongelmien kanssa kamp­pail­evas­sa maas­sa syn­tynyt riittävästi.

    Siitä voi taas keskustel­la että onko se enää 2000-luvul­la tarkoituk­sen­mukaista suosia omis­tusasum­ista pelkästään?

  23. Kjr: “…että val­tio voisi hyvin tuo­da markki­noille tarvit­tavaa “lik­vidi­teet­tiä,” osta­mal­la markki­noil­ta muut­ta­jien asuntoja…”

    Mil­lä rahal­la? 😀 Suomel­la on muutenkin rahat todel­lisu­udessa lop­pu. Ylläpidämme ylisu­ur­ta sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto­jär­jestelmäämme velak­si. Näin ei voi jatkua kovin pitkään.

    Yleen­säkään val­tion tai kun­tien ei pidä sekaan­tua alueille, jot­ka eivät kuu­lu niille. Asum­i­nen on yksi sel­l­ainen. Yhteiskun­nan sekaan­tu­mi­nen aiheut­taa lop­ul­ta vain kus­tan­nusten nusua, jon­ka lop­ul­ta mak­saa kuluttaja.

  24. “Jos ihmi­nen on onnis­tunut val­it­se­maan van­hempansa siten, että nämä omis­ta­vat pääkaupunkiseudul­la asun­non, saa tämä (pienen per­in­töveron avit­ta­mana) lot­tovoiton ilman omaa työ­panos­ta. Muual­ta tulleet joutu­vat mak­samaan asun­tovelkaa 20 vuot­ta mak­saak­seen ker­rostalokak­sion tai kolmion.”

    Ihmiset elävät nykyään niin pitkään, että lapsetkin ovat jo yli viisikymp­pisiä ennenkuin perivät van­hempansa. Joten käytän­nössä jokainen joutuu tuon velka­vankeu­den lusi­maan, elleivät van­hem­mat ole niin varakkai­ta että osta­vat asun­non jälkikasvulleen.

    Ennem­minkin asun­to­var­al­lisu­us hyp­pää yhden sukupol­ven yli las­ten­lap­sille. Nykyiset nuoret tule­vat ole­maan melkoisen eri­ar­voises­sa ase­mas­sa riip­puen iso­van­hempi­en ja van­hempi­en asun­to­var­al­lisu­ud­es­ta. Toiset elävät omas­sa velat­tomas­sa käm­pässä, toiset kitu­vat pankki­lainan tai ylet­tömän vuokran alla.

  25. Tuo Osmon idea omis­tusasumisen tukemis­es­ta var­al­lisu­u­den kar­tut­tamisek­si on ihan hieno, jos var­al­lisu­us todel­la kart­tuisi tasais­es­ti. Kuitenkin nyt tilanne on se, että var­al­lisu­u­den arvo riip­puu pitkälti siitä, mihin aikaan on tul­lut markki­noille. Pitkäl­lä tähtäimel­lä erot tietenkin keskimääräis­es­ti tasaan­tuu, mut­ta väärään aikaan ostet­tu asun­to voi olla yksilölle melkoinen taloudelli­nen katas­trofi ja määrää pitkälti lop­puelämän käytet­tävis­sä ole­via tulo­ja. Toiselle taas onnis­tuneet asun­tokau­pat voivat tar­jo­ta melko lep­poisan elämän. Onko tämä sit­ten reilua ja oikein kun kyseessä on käytän­nössä perushyödyke?

    Koko asumisen tukemises­sa pitäisi ottaa ohjen­uo­rak­si se, että asun­to­jen hin­nat laatuko­r­ja­tusti seu­raisi­vat inflaa­tio­ta. Ja hal­li­tuk­sen pitäisi tehdä kaikken­sa, että hin­nat eivät tätä enem­pää nousisi/laskisi. Käytän­nössä tämä vaatisi nopei­ta muu­tok­sia politiikassa.

    Korkovähen­nyk­sen pois­to olisi pitänyt tehdä jo kiivaan hin­to­jen nousun aikana. Samal­la olisi pitänyt varmis­taa, että tyhjät ton­tit raken­netaan ja kaavoitus tuot­taa riit­tävästi uusia tontteja.

    Asun­to­jen hin­to­jen pitämi­nen kohtu­ullisi­na tai jopa kulu­jen laskem­i­nen on myös koko Suomen etu kan­sain­välisen kil­pailun kannal­ta. Jos asum­i­nen on edullista, paineet palkko­jen nos­tamisek­si ovat pienemmät.

  26. Kalle:
    “Mil­lä rahalla?”

    Ei maakaupoil­la voi suuria tap­pi­oi­ta tehdä. Kun­han ei vain mak­sa kuplahin­to­ja. Voit­toa siitä tulisi paljon toden­näköisem­min, pidem­män päälle.

    “Yleen­säkään val­tion tai kun­tien ei pidä sekaan­tua alueille, jot­ka eivät kuu­lu niille. Asum­i­nen on yksi sellainen.”

    Koko alue­han on Suomes­sa korporaatiososialismia!

    Sitä pait­si kansan­sosial­i­mi tässä tapauk­ses­sa kyl­lä toimisi. Kun­nat voisi­vat aivan yhtä hyvin jakaa maat sen käyt­täjille. Asukkaille, eikä välistävetäjille. Eikä tarvit­sisi mure­htia vuokrat­aloista, koti­talouk­sien velka­an­tu­mis­es­ta tai finanssipääo­man ryöstäjäparoneista.

  27. Osmo: “Asum­is­tu­ista merkit­tävä osa menee ohi kohteen, kos­ka ne vain nos­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria. Tässä mielessä kyse on varsin tehot­tomas­ta ”aut­tamis­es­ta”. Vain kasvukeskusten maan­omis­ta­jat kiittävät.”

    Eikös myös pankit kiitä, kun asi­akkail­la on “varaa” ottaa enem­män lainaa… Korkovähen­nys on toisin sanoen pankkituki.

    Rain­er: “1900-luvun suosi sitä aja­tus­ta että asun­to pitää ansai­ta koval­la työl­lä, ja että uuras­tus palk­i­taan sit­ten kun se on maksettu.”

    En tiedä, miten Suomes­sa, mut­ta USA:ssa halut­ti­in sotien jäl­keen tukea omis­tusasum­ista kom­mu­nis­min pelos­sa. Fred­die ja Fan­nie perustet­ti­in aut­ta­maan ihmisiä rahoit­ta­maan omaa asun­toa. Kun ihmisille ker­tyi omaisu­ut­ta asun­to­var­al­lisu­u­den muo­dos­sa, eivät he olleet kovinkaan innokkai­ta kom­mu­nis­min ajatuk­seen. Has­sua kyl­lä, tämän jär­jestelmän ansios­ta kom­mu­nis­mi voi kaataa hau­das­takin USA:n “kap­i­tal­is­min”.

  28. Kynäniska: “…Nykyiset nuoret tule­vat ole­maan melkoisen eri­ar­voises­sa ase­mas­sa riip­puen iso­van­hempi­en ja van­hempi­en asuntovarallisuudesta…”

    Jos tähän tar­jo­taan ratkaisuk­si, että kaikil­la on olta­va yhtä huonot olot, en voi hyväksyä sitä. 🙁 Kyl­lä yhteiskun­nan johtoa­jatuk­se­na pitää olla ihmis­ten elin­ta­son parantaminen. 🙂

    Yksi keskeinen tek­i­jä on tukea suo­ma­laista omis­tamista. On kyse sit­ten osakkeista tai asun­to-osakkeista. Mitä enem­män suo­ma­laisil­la on pääo­maa, sen parempi.

  29. Osmo “Suo­ma­lai­sis­sa asun­to-osakey­htiöis­sä tämä kun­nos­sa pitämi­nen ei ole toteutunut.”
    — ei niin, pakol­lisetkin kor­jauk­set vievät hillit­tömästi rahaa.
    Kaupun­gin vuokra-asun­to­ja sen sijaan perusko­r­jataan hif­ste­ly­ta­soisil­la rem­poil­la, jot­ka yhteiskun­ta mak­saa. Asukkaat eivät pahem­min asum­istapansa aiheut­tamista vau­ri­oista huolehdi…

    1. Kaupun­gin vuokra-asun­to­ja sen sijaan perusko­r­jataan hif­ste­ly­ta­soisil­la rem­poil­la, jot­ka yhteiskun­ta maksaa. 

      Väite ei nyt vain pidä paikkaansa. Kaupun­gin vuokrat­alo­jen vuokra on kus­tan­nus­pe­rusteinen, eli vuokralaiset mak­sa­vat perusko­r­jauk­set vuok­sis­saan. Kaupun­gin ain­oa sub­ven­tio on hie­man mui­ta edullisem­pi maanvuokra.

  30. Kjr63,

    “Kor­po­raa­tiososial­is­mi” on tässä suh­teessa outo sana. Jos ajatel­laan asun­torak­en­tamista, niin sitä voisi kut­sua kor­po­ratismik­si, sil­lä käytän­nössä asun­torak­en­tamisen voitot menevät suurille raken­nus­li­ikkeille. Sosial­is­mia kaupunkien ker­ros- ja riv­i­talo­tont­tipoli­ti­ikas­sa ei ole.

    Omakoti­rak­en­t­a­mi­nen on Suomes­sa useim­mil­la paikkakun­nil­la kun­nan sub­ven­toimaa eikä tont­te­ja jae­ta markki­nape­rustein. Tätä kun­nan omaisu­u­den yksi­ty­istämistä ei oikein sosial­is­mik­si voi kutsua. 

    Omis­tusasun­to­jen hallinto on sit­ten täysin val­tios­ta riip­puma­ton­ta: asun­to-osakey­htiöil­lä on hyvin vähän julk­isia velvoit­tei­ta, omako­ti­a­su­jil­la vielä vähem­män. Asun­to-osakey­htiötä voisi oikeas­t­aan pitää lib­er­taarin toiveunena.

    Jos sosial­is­min määritelmäk­si ote­taan Ele Ale­niuk­sen (SKDL) käyt­tämä muo­toilu “yli puo­let tuotan­nos­ta julkisen val­lan omis­tuk­ses­sa”, en oikein näe, mil­lä alal­la sosial­is­mi vallitsisi.

  31. Jos vuokra-asumisen ja omis­tusasumisen vero­tus olisi neu­traalimpaa, vuokra-asum­i­nen var­masti yleisty­isi mm. varakkaiden kesku­udessa. Voi hel­posti argu­men­toi­da, että syn­ty­isi vuokra-asun­toy­hteisöjä, jois­sa asioista huole­hdi­taan huo­mat­tavasti parem­min kuin monis­sa omistusasuntoyhtiöissä.

  32. Osmo: “…eli vuokralaiset mak­sa­vat perusko­r­jauk­set vuoksissaan…”

    Todel­lisu­udessa mekanis­mi ei toi­mi noin, kos­ka suuren osan kor­jauk­sista mak­sa­vat tuot­ta­vat ihmiset veroina ja tulon­si­ir­toina. Vain tulon­si­ir­roil­la mah­dol­lis­te­taan sosi­aalipumien asum­i­nen Helsingis­sä, mikä siis rasit­taa helsinkiläisiä veronmaksajia. 

    Minus­ta mekanis­mi ei ole järkevä. On halvem­paa asut­taa sosi­aalipum­mit Poris­sa tai Kemi­järvel­lä kuin Helsingissä.

  33. Raken­nus­vai­heessa voitaisi­in tehdä taloista paljon helpom­min perusko­r­jat­tavia, mut­ta uud­is­as­un­non osta­jaa ei kiin­nos­ta sel­l­ais­es­ta mak­saa. Tämä olisi asia, jota olisi vero­tuk­sel­lis­es­ti syytä tukea.

  34. OS: “Kaupun­gin ain­oa sub­ven­tio on hie­man mui­ta edullisem­pi maanvuokra”

    No tuo­han ei pidä paikkaansa alkuunkaan.

    Ensin­näkin nuo on ara­va-talo­ja -> subventio

    Toisek­si Helsin­ki mak­saa ison osan vuokran joko vuokratuke­na tai kokon­aan sos­su­tuke­na -> subventio

  35. Keskilu­ok­ka sijoit­taa asun­toon­sa. Rikkaat taas halu­a­vat parem­paa. Kon­sult­tien ja pankkien neu­vos­ta sijoit­ta­vat rahas­toi­hin. Hölmöläi­nen aikoinaan kuu­luu osta­neen sian säkissä. Rahas­tosi­joi­tus on sama jut­tu, et tiedä mitä siel­lä on takana. Kun kuplat alkoi­vat­puhkeil­la, alkoi mustapekka peli, pankit halu­si­vat roska­pa­peri­sta eroon, niin­pä ne siir­ret­ti­in rahas­toosi. Isoille pankeille jäi kuitenkin roska­pa­pere­i­ta kun esim Irlan­nin kri­isin aikaan kukaan ei enää halun­nut rahas­to-osuuk­sia. Niin­pä suo­ma­laisil­takin halu­taan sol­i­daarisu­ut­ta riskisi­joit­ta­jille ja suur­pankkien omistajille.

  36. Vail­la parem­paa otsikkoa, jonne posta­ta, niin pää­tyköön tänne: 

    Oikein hyvää Joulua! 

    Kiitos myös tasokkaas­ta foo­ru­mista, jos­sa keskustel­la keskimääräistä älykkäämpi­en ihmis­ten kanssa kiin­nos­tavista asioista. 

    Vaik­ka var­masti jatkan kom­mu­nis­tise­na hölmönä kri­ti­soimaan Enem­mistöläistä aate­per­in­töä, niin kun­nioi­tan kuitenkin senkin aat­teen osalta kykyä ilmaista mielip­iteitään ja niiden perustei­ta, kuten niin moni tääl­lä tekee.

    Kaikkea hyvää!

    “Kim­mo ” @ Eerikinkatu

  37. Kovasti me nyt ollaan oltu huolis­samme siitä, että yhteiskun­ta tukee omis­tusasum­ista enem­män kuin vuokra-asum­ista. Osmo lie­nee oike­as­sa, tästä ei kan­na­ta riidel­lä. Mut­ta siel­lä tääl­lä on jo pilka­hdel­lut kysymyk­siä, jot­ka voitaisi­in pelk­istää näin: tukeeko yhteiskun­ta omis­tusasu­jia enem­män kuin vuokralla-asujia.

    Kun näyt­täisi aika paljon siltä, että se 20%, joka taitaa olla vuokra-asu­jien osu­us, saa aika mit­ta­vat tuet siihen asumisen­sa sosi­aal­is­ten tulon­si­ir­to­jen kaut­ta (tai opiske­li­jan asum­is­lisänä) ja se 80%, joka omis­taa asun­ton­sa, tulee ylläpitäneek­si tämän yhteiskun­nan hyv­in­voin­tia aika paljon ihan sil­lä, että han­kki­u­tuu velka­vankeu­teen ja jät­tää leppoistamatta.

    Onko tiedos­sa niitä taho­ja jot­ka häviävät tässä nykysys­tee­mis­sä? Onko heitä paljon? 

    Touko Met­ti­nen
    300 000€ asuntovelkaa

    1. Asumisen tuet menevät näin:
      (Miljoon­aa euroa)
      — Yleinen asum­is­tu­ki 482
      — Eläk­keen­saa­jan asum­is­tu­ki 370
      — Opin­totuen aswu­mis­lisä 267
      Ray:n avus­tuk­set eri­ty­isas­umiseen 37
      Asun­to­lain­o­jen korkovähen­nys 540
      Myyn­tivoiton verova­paus 1200
      Asun­to­tu­lon verova­paus 2000
      Ensi­a­sun­non osta­jan vapautus
      varain­si­ir­toveros­ta 95

  38. En kyl­lä luokit­telisi muiden tukien joukkoon lasken­nal­lista asun­to­tu­lon verovapautta.

  39. Lisäisin Osmon lis­taan maat­alouden asun­torak­en­tamisen korko­tuk­i­lainan, joka voi olla 70 pros­ent­tia kustannuksista.

    Val­tion menot kaikki­nen­sa maat­alouden korko­tuk­i­lain­oi­hin vuon­na 2011 on 372,7 miljoon­aa euroa. Myön­net­ty­jen korko­tuk­i­lain­o­jen pääo­ma oli vuo­den 2009 lopus­sa yhteen­sä noin 1,417 mrd. euroa.

    Maat­aloudessa muhii käsit­tämätön rahoi­tusku­pla ja kestävyys­va­je, kun ottaa huomioon, että enem­män tai vähem­män pää­toimisia maat­alouden har­joit­ta­jia on vain 60.000.

  40. Omis­tusasumisen olen­nainen ero on se että omis­tusasun­nos­ta on vaikem­pi muut­taa pois kun se pitää ensin myy­dä. Saman tulok­sen saa tosin sub­ven­toimal­la vuokra-asum­ista, jos ne on markki­hin­taa halvem­pia niin ei niistäkään hevin muute­ta pois. Se että onko tämä paikkasi­don­naisu­us hyvä asia ei ole minus­ta mitenkään itses­tään selvää.

    Ihmisil­lä on ylipään­sä keskimäärin rajusti ylim­i­toitet­tu käsi­tys omas­ta kyvys­tään vaikut­taa omaan elämään­sä, taikausko on tämän has­suimpia muo­to­ja, ja asun­nois­sa tämä ilme­nee pyrkimyk­senä vali­ta jotenkin hyvä asuinalue ja naa­pu­rit mikä yhdis­tyy omis­tusasun­toi­hin,. On täysin tot­ta että yksikin kun­non häirikkö pystyy tekemään kokon­aisen kort­telin elämästä ikävää. Ratkaisuna tähän se että markki­nat hin­noit­telee tuon häir­iön koko kort­telin ja ympäröivän alueen hin­taan on harv­inaisen teho­ton ja type­rä. Ensin­näkin ne jol­la ei ole varaa muuhun ei pääse pois. Toisek­si kaik­ki, oman koke­muk­sen varsinkin ne pahim­mat, häiriköt eivät ole köy­hiä. Kol­man­nek­si tuo nos­taa asumisen hin­taa niille pois haluville. Ratio­naa­li­nen ratkaisu on että yhteiskun­ta hoitaa häiriköt sank­tioil­la, hoidol­la tai valvo­tul­la asumisel­la. En minä kaipaa mitään puistopoli­ise­ja takaisin, mut­ta varsinkin kaupungis­sa jonkin­lainen järjestyk­sen­valvon­ta on sama asia kuin valvon­ta luon­non­suo­jelu­alueel­la, eli välttämättömyys.

    Tästäkin huoli­mat­ta, Hyvää Joulua min­unkin puolestani.

  41. Touko Met­ti­nen:
    “Onko tiedos­sa niitä taho­ja jot­ka häviävät tässä nykysysteemissä”

    Kuten jo todet­tu, ne jot­ka asu­vat vuokral­la, mut­ta joil­la on liikaa tulo­ja tai (asunnnon hin­taan ver­rat­tuna mit­tön määrä) muu­ta omaisu­ut­ta, jot­ta he oli­si­vat oikeutet­tu­ja mihinkään tarve­hark­in­taisi­in tuki­in. He mak­sa­vat asumisku­lun­sa itse ilman tukia ja vähen­nyk­siä ja hei­dän mak­samis­taan vuokrista menee vastik­keen ja muiden vähen­nyskelpois­t­en meno­jen jäl­keen vielä 28% val­tion kassaan.

    Toinen ryh­mä sit­ten muo­dos­tuu niistä, jot­ka ovat han­kki­neet (juuri edel­lä kuva­tus­ta syys­tä) omis­tusasun­non vaik­ka ainakin tois­taisek­si heille (henkilöko­htaisen liuikku­vu­u­den tai asun­to­jen hin­tata­son vuok­si) vuokra-asum­i­nen olisi muuten se sopi­vampi vaihtoehto.

    Tämähän olikin ketjun aihe, onko mielekästä, että lain­säädän­tö on sel­l­ainen, että omis­tusasum­i­nen on pitkäl­lä aikavälil­lä käytän­nössä ain­oa järkevä vai­h­toe­hto heille, joil­la on varaa vaihtoehtoihin?

  42. Paljon ker­too se, miten hyvä vuokralainen on kul­lan arvoinen.

    Jos sijoit­ta­jal­la on valit­ta­vana kak­si saman­hin­taista asun­toa, hän ostaa sen, jos­sa on valmi­ina vuokralaiset ja mitä kauem­min vuokralaiset ovat asun­nos­sa asuneet sitä tur­val­lisem­pi sijoi­tus on.

    Olen sitä mieltä, että geneet­tis­es­ti asun­tomarkki­nat ovat sukua pyra­midi­hui­jauk­selle, joka on mah­dol­lista tiet­ty­jen ehto­jen vallitessa.

    Marx­i­laisit­tain sanoen, tästä syys­tä esimerkik­si Helsingis­sä asun­to­jen käyt­töar­vo ja vai­h­toar­vo ovat kaukana toi­sis­taan ja kun men­nään tarpeek­si pitkälle ja tulee real­isoin­nin aika, niin kupla puhkeaa ja jär­jestelmä rom­ah­taa ja joutuu kri­isi­in, kuten olemme saa­neet havaita.

  43. nos:

    “En kyl­lä luokit­telisi muiden tukien joukkoon lasken­nal­lista asun­to­tu­lon verovapautta.”

    Minus­ta lasken­nal­lisen asun­to­tu­lon luokit­telem­i­nen vero­tuki­ais­ten joukkoon on ihan perustel­tua niin kauan kuin vuokra-asum­i­nen on verollista.

  44. tpyy­lu­o­ma:

    On täysin tot­ta että yksikin kun­non häirikkö pystyy tekemään kokon­aisen kort­telin elämästä ikävää. Ratkaisuna tähän se että markki­nat hin­noit­telee tuon häir­iön koko kort­telin ja ympäröivän alueen hin­taan on harv­inaisen teho­ton ja typerä.

    Ratio­naa­li­nen ratkaisu on että yhteiskun­ta hoitaa häiriköt sank­tioil­la, hoidol­la tai valvo­tul­la asumisel­la. En minä kaipaa mitään puistopoli­ise­ja takaisin, mut­ta varsinkin kaupungis­sa jonkin­lainen järjestyk­sen­valvon­ta on sama asia kuin valvon­ta luon­non­suo­jelu­alueel­la, eli välttämättömyys 

    Omis­tusasum­i­nen ker­rostalos­sa on itse asi­as­sa harhaan­jo­hta­va ilmaisu. Osakku­us merk­it­see vain oikeut­ta hallinnoi­da ko. osakkei­ta vas­taavaa asuntoa. 

    Asun­to-osakey­htiölain mukaan häir­iötä tuot­ta­va osakas voidaan varoituk­sen jäl­keen pakot­taa muut­ta­maan pois otta­mal­la ko. osak­keet taloy­htiön hallintaan.

    Mei­dän taloy­htiössämme joudut­ti­in tähän tur­vau­tu­maan, kun seinä­naa­puri­in muut­ti joku joka päi­htyneenä uhkaili naa­pure­i­ta ja piti juh­lia läpi yön. Todis­tu­saineis­tona oli mm. poli­isin häly­tyk­set ko. osoitteeseen. 

    Kyl­lä niistä häiriköistä eroon päästään, vaik­ka oli­si­vat omis­tusasu­jia. Minus­ta on myös vas­tu­ulliste naa­purien velvol­lisu­us puut­tua häiriköin­ti­in. Pään puskaan työn­tävät pelku­rit jot­ka eivät halua ottaa ilmi­selvi­in asioi­hin kan­taa ovat niitä jot­ka pahim­mil­laan pakot­ta­vat syyt­tömät muuttamaan.

  45. Asun­to­tu­lon verova­pau­den lukem­i­nen verotuek­si mah­dol­lis­taa kaiken omis­tuk­sen ja oman työn lukemisen vero­tukien joukkoon.

  46. Jos mietitään, mis­tä Oden lis­taamista asumisen tukimuodoista lähde­tään kar­si­maan, korko­jen verovähen­nys olisi kyl­lä lis­tas­sani ekana. 500 miljoon­aa val­tion kas­saan olisi ter­ve­tul­lut raha, ja asun­to­jen hin­to­jenkin pitäisi tämän seu­rauk­se­na laskea, ainakin jos asun­nonos­ta­jat laske­vat han­k­in­taansa yhtään etukäteen.

    Uskon verotyöryh­män tavoin, että oman asun­non omis­t­a­mi­nen paran­taa asuinympäristön laat­ua ja kan­nus­taa kan­ta­maan vas­tu­u­ta. Var­maan silti suo­ma­laiset han­kki­si­vat asun­to­ja omak­si ilman korkovähennystäkin. 

    Rem­poista voi myös kysyä, tehdäänkö omis­tustaloy­htiöis­sä kuitenkin tarpeel­liset remon­tit, vaikkei tehtäisikään niin paljon kuin vuokrat­aloy­htiössä. Ainakin min­ul­la on hyviä koke­muk­sia oman ja sijoi­tusasun­non remont­tipäätök­sistä. Ener­gian­säästöin­vestoin­tei­hin vain pitäisi kan­nus­taa enem­män remont­tien yhtey­dessä, niin kaik­ki säästäi­sivät. Useim­mis­sa taloy­htiöis­sä esim. has­sa­taan läm­mintä vet­tä holtit­tomasti, kun ei ole asun­toko­htaisia mittareita.

  47. Miten mah­taisi toimia jär­jestelmä, jos­sa kor­vamerk­i­tyt tuet muute­taan kor­vamerk­it­semät­tömik­si tulon­si­ir­roik­si ja julk­isten palvelu­iden rahoi­tus toimii kiin­teil­lä mak­suil­la? Asumiseen menisi kaiketi pienem­pi osa kansantulosta.

  48. Eras­totenes,
    Jos määritel­lään “sosial­is­mi” ensik­si siten, että se tarkoit­taa sitä, että val­tio päät­tää kansan­talouden yli­jää­man jaos­ta markki­noiden sijaan?
    Joten sil­loin, kun kun­nat jaka­vat kansan­talouden puh­taan yli­jäämän, maanko­ron, kor­po­raa­tioille, sitä voidaan hyvin kut­sua “kor­po­raa­tiososial­is­mik­si.”

    ‘Omakoti­rak­en­t­a­mi­nen on Suomes­sa useim­mil­la paikkakun­nil­la kun­nan sub­ven­toimaa eikä tont­te­ja jae­ta markki­nape­rustein. Tätä kun­nan omaisu­u­den yksi­ty­istämistä ei oikein sosial­is­mik­si voi kutsua.’

    Se on poli­it­tisen val­lan jaka­maa kansa­t­alouden yli­jäämää. His­to­ri­al­lis­es­ti poli­it­ti­nen eli­it­ti on toimin­ut Suomes­sa “kam­er­al­is­tis­es­ti.” Ritar­i­huoneen ovi pide­tään auki torp­pari- ja työväestön “eli­it­ille,” jaka­mal­la heille etuoikeuksia.

    ‘Omis­tusasun­to­jen hallinto on sit­ten täysin val­tios­ta riip­puma­ton­ta: asun­to-osakey­htiöil­lä on hyvin vähän julk­isia velvoit­tei­ta, omako­ti­a­su­jil­la vielä vähem­män. Asun­to-osakey­htiötä voisi oikeas­t­aan pitää lib­er­taarin toiveunena.’

    Ne ovat sitä, mut­ta vain asun­to­jen omis­ta­jille, eli yleen­sä perin­nön saa­jille, ja pankeille. Työl­län­sä elävälle, ne ovat vain vero­tus­ta. Niiden hin­ta, sijain­nin kap­i­tal­isoin­ut vuokratuot­to, ei sisäl­lä mitään tuotantokustannuksia.

    ‘Jos sosial­is­min määritelmäk­si ote­taan Ele Ale­niuk­sen (SKDL) käyt­tämä muo­toilu “yli puo­let tuotan­nos­ta julkisen val­lan omis­tuk­ses­sa”, en oikein näe, mil­lä alal­la sosial­is­mi vallitsisi.’

    Kiin­teistö­markki­noil­la. Kun julki­nen val­ta omis­taa maan ja kaavoitu­soikeu­den. Julkisen sek­torin ei tarvitse omis­taa tuotan­tovä­lineitä “sosial­is­min” toteut­tamisek­si. Riit­tää, että omis­taa niiden tuotan­non arvon ja päät­tää sen jaosta.

  49. As Oy:

    Asun­to-osakey­htiölain mukaan häir­iötä tuot­ta­va osakas voidaan varoituk­sen jäl­keen pakot­taa muut­ta­maan pois otta­mal­la ko. osak­keet taloy­htiön hallintaan.

    Näin voidaan lain mukaan tehdä, mut­ta tuos­sa pitää muis­taa, että hal­tu­unot­to on aina määräaikainen, mak­simis­saan 3 vuot­ta ja siltä ajal­ta omis­ta­ja on oikeutet­tu saa­maan kuluista vähen­net­ty vuokratuot­to asun­nos­taan. Asun­to on viivyt­telemät­tä hal­tu­uno­ton jäl­keen annet­ta­va vuokralle.

    http://www.omataloyhtio.fi/index.asp?s=/artikkelit/4463/huoneiston+haltuunotto.htm

    Asun­non hal­tu­unot­to on sen ver­ran rank­ka toimen­pide, että sitä ei niin hirveän yleis­es­ti tehdä ja usein varoi­tus riit­tää saat­ta­maan asukkaan rauhoit­tumaan. Joskus tietenkin on näitä elämän­hallinnan menet­täneitä, joil­la ei oikein ole tajua ker­rostaloy­hteisössä asumis­es­ta. Omaisu­u­den suo­ja on kuitenkin, niin vah­va että osakkei­den omis­tus ja tuot­to säi­lyy kaikissa tapauk­sis­sa omistajalla.

  50. Kun uno­hde­taan tuo höpö höpö asun­to­tu­lo, niin tuos­ta näkee, että vajaan parin mijardin säästön saa ilman mitään vaiku­tus­ta! Vuokratu­ki ja asun­to­lain­o­jen korko­tu­ki pois, niin se on siinä. myyn­tivoiton verot­to­muus on kinkkisem­pi. Lähin­nä mieti­tyt­tää myyn­ti­tap­pi­on kohtelu ja aika moinen vähennysrumba. 

    Opiske­li­ja-asumisen osalta koko jär­jestelmä täy­tyy miet­tiä uudelleen. Nor­maali län­si­mainen sys­teemi­hän on, että asun­to­la­paik­ka on edulli­nen (ja pakolli­nen) kan­di­vai­heessa. Asun­to­lat sijait­se­vat kam­puk­sil­la ja korkeak­oulut omis­ta­vat ne.

    1. Kallen asen­teet ovat kyl­lä pal­jas­tavia. Ote­taan pois köy­hien pieii asun­to­tu­ki, mut­ta jätetään rikkaiden iso asun­to­tu­ki vain kos­ka rikkaat ovat niin yksinker­taisia, että eivät ymmär­rä saa­vansa tukea verot­to­muud­es­ta. Miten luulet, että henkilöä, joka saa pelkkää kansaneläket­tä voi elää Hels­ingvssä, jos­sa yhtään vuokra-asun­toa ei saa alle 600 euron.

  51. Osmo, Kallen kom­ment­ti voi olla muuten höp­sö, mut­ta Helsin­gin korkeat vuokrat eivät johdu omis­tusasumisen verot­to­muud­es­ta, eivätkä oikeas­t­aan (suo­raan, ainakaan) edes vuokrien veroista, kos­ka asun­to­jen hin­nat eivät määräy­dy kus­tan­nuk­sista vaan kysyn­nästä ja tarjonnasta. 

    Tar­jon­taan tuet eivät vaiku­ta, kysyn­tään kylläkin.

  52. Jotkut todis­tel­e­vat, kuin­ka rikkaiden veroalen­nuk­set tuot­ta­vat parhait­en hyvää koko yhteiskun­nalle ja köy­hillekin. Tuo­ta on vaikea uskoa, esim per­in­töveron alen­t­a­mi­nen lisää var­al­lisu­u­den ker­tymistä joillekin suvuilla.
    Asun­to­tu­lo­jut­tua ei ymmär­rä, jos on säästäväi­nen, ja ostaa itselleen asun­non, onhan siitä jo tuloverot maksanut.

  53. Mik­si omis­tusasum­ista suosi­taan? Voisiko olla siitä syys­tä, että Suomes­sa asu­taan edelleen ahtaasti, ja vero­houkut­timil­la saadaan kulut­ta­jia sijoit­ta­maan asumiseen­sa enem­män kuin he muuten sijoit­taisi­vat? Tämähän ruokkii raken­nus­te­ol­lisu­ut­ta, ja uud­is­taa Suomen asun­tokan­taa. Suomes­sa ei tai­da juurikaan olla yrit­täjiä, jot­ka sijoit­ta­vat laa­jamit­tais­es­ti kiin­teistöi­hin har­ras­taak­seen vuokrausliiketoimintaa.

  54. Kun asi­aa ajat­telee pidem­mälle, tör­mää muu­ta­maan mie­lenki­in­toiseen skenaarioon.

    Kun esimerkik­si nyt korko­jen laskun myötä verovähen­nyk­sen net­tomene­tys val­ti­olle on kutis­tunut olemat­tomi­in, onko lisään­tyneet vero­tu­lot käytet­ty viisaam­min? Ei ole , vaan menoau­tomaatit ovat hotkaisseet rahat. Jos vähen­nys pois­tet­taisi­in ker­tarysäyk­sel­lä, oltaisi­in lähivu­osi­na itseasi­as­sa aika lähel­lä tämän vuo­den tilannetta.Jos mitään ei tehdä tai lähde­tääm “vain” 5%/vuosi lin­jalle, val­tio menet­tää korko­jen noustes­sa vero­tu­lo­ja. Onko vähen­nyk­sen säi­lyt­tämiseen edes varaa?

    Toinen “uhkaku­va” val­tiosi­h­teereille on se , että asun­to­jen hin­nat lähtevät todel­la lasku­un vähen­nyk­sen pois­ton myötä. Joo, asumisen laatu paranee>hyvinvointi kas­vaa, jää ostovoimaa muuhun kulutukseen>työpaikkoja,asuntokanta uudistuu>talous virk­istyy jne. Mut­ta kun rak­en­tamisen vero­tus on yksi merkit­tävimpiä rahasam­po­ja julkiselle sek­to­rille, sen vero­tuot­to piene­nee välil­lis­ten alvien , yhteisövero­jen ym. myötä. Jääkö net­tovero­tu­lot lop­ul­ta sen suurem­mik­si? Kos­ka kyseessä on koti­markki­noiden vero­tus, arvaan ettei viivan alla sum­mat juurikaan muutu.

    Lisäk­si kansalais­ten asun­to­tu­lolomp­san näpistys­tä suun­nit­tele­vien ekon­o­mistien pitäisi selit­tää , mitä tehdään tilanteessa , jos­sa asun­non myy tap­pi­ol­la? Jos kaik­ki tukimekanis­mit pure­taan ja kun­nal­lisveroa siir­retään kiin­teistöveroi­hin (itse kan­natan tätä lin­jaa, kos­ka peruselinkus­tan­nuk­set voisi kat­taa pienem­mäl­lä työn­te­ol­la) , olisi lähivu­osikymme­nen pääl­lim­mäi­nen asun­to­jen hin­nan lasku tai jäämi­nen alle infllaationousun(=tappiota). Saisiko tässä tilanteessa kuplavu­osi­na oste­tun asun­non myyn­nistä roiman veron­palau­tuk­sen? Omaa oikeusta­juani/-tyh­myyt­täni kor­peaa asun­to­tu­los­sa se, että se kohdis­tuu myös pankin osu­u­teen. Pank­ki mak­sakoon oman osuutensa.

  55. Mielestäni pääo­man sijoit­ta­mi­nen asumiseen pitää olla samal­la viival­la muun sijoi­tus­toimin­nan kanssa.

    Pääo­mat­u­lois­sa voisi olla verova­paa alara­ja, joka juuri ja juuri kat­taisi mum­mon­mök­istä aiheutu­van asuntotulon.

  56. Osmo:

    Jos asun­to­tu­lo olisi verotet­tavaa tuloa, niin sil­loin asun­to­lain­o­jen korot, yhtiö­vastike, kor­jausku­lut, kor­vaus henkilö­takauk­ses­ta (Jos pank­ki vaatii lainaan yleis­takauk­sen), kor­jauk­seen käytet­ty omatyö yms. tulisi sit­ten olla vähen­net­tävis­sä vero­tuk­ses­sa asuntotulosta.

    Samoin asun­to tulisi ajatel­la tämän jäl­keen investointi­na, joka verotet­taisi­in vas­taavasti kuin olisi eril­lisen yhtiön omis­tuk­ses­sa, ja koko yhtiön voisi sit­ten myy­dä. Lisäk­si osakey­htiöltä pitäisi saa­da tuloutet­tua 9% “korko” verot­tomasti taseesta. (pääo­mat­uloveron joutuu maksamaan)

    Jos asun­to­tu­loa ale­taan verot­ta­maan, olisi hyvin loogista perus­taa Villen sijoi­tusasun­not oy, joka pyörit­täisi tuo­ta asun­toa. Lisäk­si kun asun­to on mak­se­tu olisi helpo­maa myy­dä koko fir­ma pois, joka vain omis­taa tuon yhden osak­keen. Lisäk­si vero­tuk­ses­sa pitäisi sal­lia asun­non han­k­in­tahin­nan poistaminen.

    Asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen, siten, että han­k­in­nan yms. saisi pois­taa olisi sinän­sä järkevää, että kohdis­tu­isi niihin joil­la on vela­ton asun­to ja ei kulu­ja siitä. (liian iso eläkemökki).

    Ongel­ma on se, että osak­keet ovat aivan outo olio, jon­ka vero­tus riip­pu­ua aivan kaikesta ja on täyn­nä ihme sääntöjä. 

    Mik­si esim. vuokris­sa ei ole nor­maalia 23% alv, kun jos liisaan auton, niin siinä on.

  57. Sit­ten tapaus kansaneläk­keel­lä elävä mum­mo, tai Kallios­sa asu­va elämän­ta­p­ataiteil­i­ja (sosi­aalipum­mi). Mielestäni toimeen­tu­lo­tu­ki tulisi olla riip­puma­ton siitä mis­sä asuu parin kuukau­den sopeu­tu­misa­jan jäl­keen. Ehkä voitaisi­in mak­saa esim. kolme kuukaut­ta korotet­tua, että voi mak­saa vuokran ja han­kkia halvem­man kämpän.

    Osmon mielestä sil­lä taas ei ole mitään osu­ut­ta vuokrahin­toi­hin, kun sos­su mak­saa 600e vuokrat, niin aina niihin joku muut­taa “ei itse mak­se­tul­la” vuokral­la. Olisko tässä syytä mik­si ei ole halpo­ja vuokra-asun­to­ja. Annet­taisi­in tiet­ty määrä rahaa kouraan ja ei määriteltäisi, että 1000 eurosta on pakko käyt­tää 550e vuokraan.
    Nyt jos otat halvem­man asun­non, niin me annetaan sulle vähem­män rahaa. hää hää.

    Lisäk­si valitet­tavasti kaik­ki ei voi asua Helsingis­sa keskikaupungilla, vaan jotenkin pitää vali­ta ne jot­ka siel­lä saa asua. Yleen­sä hyväksyt­ty menetelmä on ne kuka mak­saa eniten. Mut­ta nykyisessä sosi­aalipum­mi­lan­di­as­sa parhail­la paikoil­la ole­vat asun­not kan­nat­taa antaa sos­sun mak­samille asi­akkaille ja työtäteke­vien kan­nat­taa muut­taa Espooseen (mis­sä rahal­la saa vastinetta).

  58. Kuten yllä tode­taan, omis­tusasumisen puoles­ta voi argu­men­toi­da (erit­täin subjektiivisesti)mm. ‘naapurustoefekteillä’:omistusasujat pitävät parem­paa huol­ta ympäristöstään, kos­ka heil­lä on pääo­maa kiin­ni ja taas vuokra-asum­ista vaikka­pa työvoiman liikku­vu­u­den lisään­tymisel­lä ja poten­ti­aaliseel­la säästö­jen allokoi­tu­misel­la yhteiskun­nan kannal­ta järkevämpi­in kohteisi­in kuin seini­in (vaikka­pa yri­tys­ten omistamiseen).

    Verovähen­nyk­sen pois­to tekee minus­ta omas­ta asun­nos­ta entistäkin “erikoisem­man” sijoi­tusko­hteen vero­tus­mielessä. Neu­trali­teet­ti vähe­nee entis­es­tään. Verovähen­nys on ihan nor­maali prose­du­uri. Näin­hän yri­tyk­setkin tekevät vaikka­pa investoidessaan velak­si esim varas­toti­laan (asun­to­han on kar­rikoiden ihmis­varas­to). Korko vähen­netään tulosta ja muo­dostaa edun vero­tuk­ses­sa. Mik­si yksi­ty­ishenkilö ei voisi tätä tehdä? 

    Isom­pi ongel­ma on minus­ta asun­to­tu­lo. Velat­tomas­sa asun­nos­sa asu­va naut­tii pääo­mat­u­loa (Asun­to on ostet­tu oma­l­la pääo­ma­l­la ja ei tarvitse mak­saa vuokraa. Asut­ta­va on). Toisaal­ta (teo­reet­ti­nen) seniori-ikäisenä osin­gol­la vuokransa mak­sa­va pitkän lin­jan osakesäästäjä mak­saa osinko­tu­lostaan aina verot. Samoin, jos per­he A ja B vuokraa­vat saman­laiset asun­ton­sa toisilleen, molem­pi­en asumisku­lut nou­se­vat, kos­ka verot­ta­ja tulee väli­in. Kuten rapor­tis­sakin tode­taan, lasken­nal­lisen asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen olisi kuitenkin han­kalaa ja epä­tarkkaa. Jää siis edelleen sama ongel­ma: vuokra-asu­ja on vero­tuk­ses­sa epäedullisem­mas­sa ase­mas­sa kuin omistusasuja. 

    Ratkaisuk­si on esitet­ty vuokranan­ta­jan vuokrat­u­lon verova­paut­ta. Minus­ta tässä suurin ongel­ma on se, että ei voi olla täysin var­ma siitä, siir­tyykö alen­nus vuokri­in. Varsinkin Helsingis­sä vuokra-asun­noista on niukku­ut­ta ja vuokratuo­tot ovat vuokranan­ta­jan kannal­ta his­to­ri­al­lis­es­ti heikko­ja. On mah­dol­lista että vuokrat­u­lon verova­paus olisi vain suo­ra tuki vuokranan­ta­jalle ja saat­taisi jopa nos­taa hintoja. 

    Lähem­mäs näi­den kah­den asum­is­muodon sym­metristä veroko­htelua päästäisi­in mielestäni rak­en­teel­la, jos­sa vuokra­menon voi vähen­tää pääo­mat­u­losta. Täl­löin, kun henkilö on vuokran­mak­sun ohel­la säästänyt muu­ta tuot­tavaa omaisu­ut­ta, myös vuokralainen saisi asun­to­tu­lon kaltaista vero­ton­ta pääo­mat­u­loa. Täl­löin asum­isuransa alus­sa ole­va henkilö voisi aidosti pohtia säästääkö teo­reet­tisen omis­tusasun­non kulun ja vuokran ero­tuk­sen vaikka­pa osinkoa mak­savi­in osakkeisi­in tms. vai käyt­tääkö säästön oman asun­non pesä­mu­nana. Yli ajan, asun­to­jen dom­i­nanssi suo­ma­lais­ten var­al­lisu­udessa pienenisi. Tulos: rahaa sitoutuu aikanaan vähem­män seini­in ja enem­män tuot­tavaan toim­intaan. Lisäk­si täl­lainen jär­jeste­ly mah­dol­lis­taisi vaikka­pa per­heille väli­aikaisen isom­man asun­non vuokraamisen, tai työn perässä muu­ton toiselle paikkakun­nalle kun väli­aikaisen asun­non vuokran voisi vähen­tää oman asun­non vuokratulosta.

  59. Tässä on 15 taloa Detroitista, jot­ka voi ostaa alle 400 euron:
    http://www.businessinsider.com/houses-for-1-dollar-2010–12#500–1

    Vaik­ka kiin­teistö­jen (real estate) arvoa pide­tään todel­lise­na suureena, niin hin­nat voivat kara­ta taivaisi­in pyra­midi­hui­jauk­sen kaltaisen ilmiön seu­rauk­se­na, tai sit­ten ne voivat rom­ah­taa, kuten on tapah­tunut Suomes­sakin jois­sakin kun­nis­sa. Jopa kokon­aisia ker­rostalo­ja on myy­ty ylläpi­toku­lu­jen takia pilkkahinnalla.

  60. Ville_: “Jos asun­to­tu­loa ale­taan verot­ta­maan, olisi hyvin loogista perus­taa Villen sijoi­tusasun­not oy, joka pyörit­täisi tuo­ta asuntoa.”

    Tämä on oman asumisen osalta ihan järkevää jo nyt jos yrit­täjä sat­tuu ole­maan riskin­si­etokyvyltään kon­ser­vati­ivista tyyp­piä. Eli käytän­nössä asun­to oste­taan fir­man nimi­in ja tehdään siitä oma työ­suhdea­sun­to. Luon­toise­dus­ta mak­se­taan tiet­ty nor­maalit verot, samoin myyn­tivoitos­ta, ja mah­dolli­nen tap­pio on vähen­nyskelpoinen. Kohtu­ulliset pois­totkin saat­ta­vat onnis­tua, tästä ei ole havaintoa.

    Mitä asun­to­tu­lon vero­tuk­seen tulee, en sitä oikein täysin ymmär­rä, kos­ka sen mit­taami­nen on niin vaikeaa. Riit­täväl­lä tarkastelu­välil­lä (esimerkik­si perusko­r­jaussyk­li) asun­to­tu­lo käytän­nössä palau­tuu maan arvon­nousu­un, joka voidaan ihan yhtä hyvin verot­taa kiinteistöverona.

    Jos asun­to­tu­loa halut­taisi­in verot­taa, pitäisi var­maan kohtu­ulliset pois­totkin hyväksyä, jol­loin omako­ti­a­sum­i­nen muut­tuu useim­miten tap­pi­ol­lisek­si toimin­naksi. Pitäisikö omako­ti­a­su­jalle sit­ten mak­saa asum­is­valin­nois­taan hyvitystä ?

    1. Jos perus­taa sijoi­tusy­htiön, jon­ka asun­toon menee itse asumaan, asi­at menevät juuri niin kuin pitää men­näkin. Yhtiölle on mak­set­ta­va käypää vuokraa (jos ei mak­sa, alen­nus kat­so­taan verotet­tavak­si tulok­si) ja yhtiö mak­saa tuos­ta tulosta veroa. Se saa sil­loin tietysti vähen­tää korkomenot tuos­ta tulosta ja yhtiövastikkeen/hoitokulut. Asun­to-osak­keesta ei saa tehdä pois­to­ja, mut­ta as oy saa itse pois­taa kiin­teistöään. Jos yhtiö omis­taa omakoti­talon, siitä saa tehdä pois­to­ja. Kun asun­to joskus myy­dään, kir­jan­pitoar­von ja myyn­tiar­von ero­tus on verotet­tavaa tuloa/tappiota yhtiölle.

  61. En näe tuo­ta, että myös asun­to-osak­keesta saisi tehdä pois­to­ja ongel­mak­si. Las­kee kuitenkin yri­tyk­sen net­toar­voa ja siten verova­paa­ta osinko-osu­ut­ta, joka myös pitää huomioida.

    Mut­ta tuo 9% net­to­var­al­lisu­ud­es­ta pitäisi olla vero­ton­ta, niinkuin muil­lakin lis­taa­mat­tomil­la yhtiöillä.

    Het­emäen ryh­mä ehdot­taa kyl­lä muu­tok­sia tähän, mut­ta ne olisi olta­vat molem­mis­sa tapauk­sis­sa samat.

    1. Mut­ta tuo 9% net­to­var­al­lisu­ud­es­ta pitäisi olla vero­ton­ta, niinkuin muil­lakin lis­taa­mat­tomil­la yhtiöillä.

      Se 9 % net­to­var­al­lisu­ud­es­ta verot­tomana tarkoit­taa, että kun tuo asun­non­o­mis­tamisy­htiö on ensin mak­sanut voitostaan veroa 26 %, tuon ver­ran saa jakaa vero­ton­ta osinkoa ilman saman tulon verot­tamista toiseen ker­taan. Sen lop­un osalta kokon­aisveroksi muo­dos­tuu noin 40 %, mut­ta voit­to tuskin ylit­tää tuo­ta rajaa.

  62. Ero on vaan siinä, että jos rahat ovat yhtiössä vai itsel­lä, niin siinä on yksi verora­ja välissä.

    Lisäk­si yri­tyk­sen vero on 26% ei pääo­maveron 28% ver­ran ja nämä tule­vat jopa päälekkäin.

  63. Tääl­lä puhutaan vieläkin, että omis­tusasumisel­la on posi­ti­ivisia seu­rauk­sia kun pitävät parem­paa huol­ta, mut­ta toisaal­ta Osmo sanoi että tämä ei ole toimin­ut. Miten asia oikeasti on? Onko kel­lään tiedos­sa tutkimuksia?

  64. Lisäk­si var­maan kan­nat­tavin­ta olisi perus­taa tuo Villen Sijoi­tusasun­not oy Viroon, niin olisi verot kohtu­ullisem­pia. Lisäk­si jos sit­ten joku päivä tarvit­see kotiut­taa suurem­mat voitot voi kan­nat­taa muut­taa asumaan Viroon yli puolek­si vuodeksi.

    1. Ville, Ajat­tele, perus­ta­mal­la tuo veronkier6oyritys Viroon pääsee läh­es yhtä edulliseen tilante3eseen kuin omis­ta­mal­la asun­to suo­raan itse.

  65. Jos asum­is­tu­loa ale­taan verot­ta­maan tai/ja korkovähen­nyk­set pois­tu­vat, niin tilanne on niin edullisem­pi. Eli jos omis­tusasumisen “tukemista” vähen­netään vero­tus­ta kiristämäl­lä vero­tu­lot saat­ta­vat vähentyä.

    Lisäk­si tuo­han on nor­maalia vero­su­un­nit­telua, mihin fir­ma kan­nat­taa perus­taa. Ei kait se min­un vika ole, jos Suo­mi verot­taa niin paljon, ettei tääl­lä kan­na­ta mitään tehdä.

  66. Saat­taa men­nä vähän ohi aiheesta, mut­ta epäilen että sos­sun avokäti­nen “kalli­iden” vuokra-asun­to­jen tukem­i­nen osin syynä vuokrien hin­ta-kuplaan. Kallis vuokra-asum­i­nen muo­dostaa kan­nustin­loukun jon­ka takia ei kan­na­ta men­nä heikkopalkkaiseen työhön. 

    On omi­tu­ista että sos­sun rajat mah­dol­lis­taa asumisen selvästi kalli­im­mis­sa asun­nois­sa kuin yleisen asum­istuen varsin mata­lat rajat. Esimerkik­si yksi­na­su­va voi elää Hesas­sa 600 euron asunnossa. 

    Jos ei kykene itseään elät­tämään niin olisi parem­pi muut­taa pois Helsingistä. Näin vapau­tu­isi enem­män asun­to­ja niille jot­ka pyrkivät elät­tämään itsen­sä työl­lä. Vähen­tyvä kysyn­tä lask­isi vuokrata­soa, joka taas voisi estää kan­nustin­loukku­jen muo­dos­tu­mista. 1800 euron kuukausi­pal­ka­lla ei Hesas­sa pääse edes toimeen­tu­lotuel­la elävän elin­ta­soon jos ipana tai pari elätettävänä…Sosiaalitoimistojen ylläpitämä kohtu­u­ton vuokrata­so tekee työn­teon kannattamattomaksi. 

    Mielestäni toimeen­tu­lotuen peru­sosaa tulisi nos­taa satasel­la ja vuokrakat­toa laskea vas­taavasti. Näin kan­nustet­taisi­in vai­h­ta­maan halvem­paan asun­toon tai toiseen kuntaan.

    1. Sos­sun avokäti­nen asum­is­tu­ki nos­taa pien­ten asun­to­jen hin­taa ja lisää yksiöi­den kysyn­tää, ei vain niiden vuokria, kos­ka markki­nat kyl­lä toimi­vat. Yksiöi­den esit­telyssä ei käy enää vain farkku­housu­isia puku pääl­lä kulke­via salkku­miehiä. Tästä huoli­mat­ta vuokra-asun­nos­ta saa yhä seit­semän pros­entin reaal­i­tuo­ton helposti.

  67. Monel­la “köy­hästä välit­täväl­lä” on aika erikoinen käsi­tys aut­tamis­es­ta. Jos inhoaa huono-osaisia niin eikö sitä voisi sanoa suo­raan, eikä kään­tää asi­aa kysyn­nän ja tar­jon­nan ongel­mak­si. Paras­ta olisi kai kan­nus­taa vero­tuk­sel­la asun­to­jen kysyn­tä nol­laan, niin hin­ta olisi riit­tävän alhainen.

  68. OS kun on pitkään ja har­taasti asun­to­tu­loa harkin­nut ja ehdot­tanut, voisi sel­ven­tää miten hänen mielestään pitäisi hoitaa esim:
    ‑Asum­is­tu­lon laskentatapa
    ‑Ton­tin arvo; jois­sain yhtiöis­sä tämän voi lunas­taa erikseen
    ‑Mitä kuu­luu sis­us­tuk­seen ja mitä asuntoon
    ‑Verote­taanko asun­toau­tois­sa tai matkailu­au­tois­sa tai laivois­sa asuvia?
    ‑Jos asun ker­rostaloyk­siössä Kuusamossa, ja käyn töis­sä Helsingis­sä, ei kait min­ua kaupunkikäm­pästä veroteta?
    ‑Jos asun yksiössä Van­taal­la, ja min­ul­la on “kesämök­ki” Nur­mi­järvel­lä (250 m² omakoti­ta­lo), ei kait min­ua kesämökkiä veroteta?
    ‑Jos kaupunki­a­sum­i­nen kallis­tuu ja muu­tan halvem­paan kämp­pään maaseudul­la, eihän siitä syyllistetä?

  69. Sit­ten kun tuon sos­sun tuen lisäk­si huomioidaan se, että kaupun­ki estää rak­en­ta­mas­ta uusia, eri­tyis­es­ti pieniä edullisia asun­to­ja. Keskikoko vaa­timus 75 m² autopaikat yms. Voiko olla yllät­tynyt että ole­mas­sa ole­vat ovat kalli­ita ja niistä saa hyvän tuoton.

  70. nos:

    os inhoaa huono-osaisia niin eikö sitä voisi sanoa suo­raan, eikä kään­tää asi­aa kysyn­nän ja tar­jon­nan ongelmaksi.

    Valitet­tavasti jotkut huono-osai­sista välit­tävistä halu­a­vat myös paran­taa huono-osais­ten ase­maa, eikä pelkästään osoit­taa muille välittävänsä.

  71. Ainakaan itse en vas­tus­ta tulon­si­ir­to­ja ja sitä kaut­ta köy­hien tukemista. Vas­tus­tan vain sitä, että val­tio päät­tää mihin minä tai min­un tuke­ma köy­hä saa rahansa käyttää. 

    Kansalais­palk­ka ja kiin­teä vero­pros­ent­ti. Lisäk­si kaik­ki tuet, vähen­nyk­set, edut yms. pois. Mah­dol­lis­es­ti joitain vaku­u­tuk­sia voisi olla pakol­lisi­na, ja tarpeel­liset perus­palve­lut tulisi sit­ten rahoit­taa näi­den kaut­ta, mikäli käyt­tö­mak­suil­la toimi­va rahoi­tus olisi täysin kohtu­u­ton­ta. Ter­vey­den­huolto­vaku­u­tus, jos sat­tuu sairastumaan.

  72. Seu­raa viesti, joka liit­tyy aiheeseen mut­ta laa­je­nee siitä ole­mas­saolomme perustei­ta koskevaksi.

    Nim­im. Kalle (23.12.2010 kel­lo 12:06):

    ”Jos tähän [eri­ar­voisu­u­den kär­jistymiseen] tar­jo­taan ratkaisuk­si, että kaikil­la on olta­va yhtä huonot olot, en voi hyväksyä sitä. Kyl­lä yhteiskun­nan johtoa­jatuk­se­na pitää olla ihmis­ten elin­ta­son parantaminen.” 

    Tämä väite on hyvin perus­ta­van­laa­tu­inen. Mon­et usko­vat siihen, ja siitä voi johtaa päätelmiä, jot­ka vaikut­ta­vat läh­es kaikkeen.

    Väit­teen arvioimisek­si on esitet­tävä ainakin seu­raa­vat kak­si kysymystä:

    (1) Eläm­mekö yhteiskun­nas­sa, jos­sa aineelli­nen puute on merkit­tävä tai suo­ras­taan ensisi­jainen ongelma?

    (2) Eläm­mekö yhteiskun­nas­sa, jos­sa tulo- ja var­al­lisu­userot ovat merkit­tävä tai suo­ras­taan ensisi­jainen ongelma?

    Lyhyet vas­tauk­seni:

    (1) Ei.
    (2) Kyllä.

    Pitem­mät, perustel­lut vas­tauk­seni (vain asianharrastajille):

    (1)

    Emme ole. Menkää kat­so­maan jäteas­t­ioi­ta ja hylät­ty­jen tavaroiden röykkiöitä siel­lä tääl­lä. Näyt­tääkö kurjuudelta?

    Tiedät­te­hän, miten rahan kier­toa pide­tään yllä. Pane kalus­to ker­ral­la uusik­si! Vai­h­da autosi! Lennä etelään! Joulu on taas!

    Kol­ma­sosa koti­talouk­sien ostamista elin­tarvikkeista pää­tyy jät­teik­si sivu suiden, jokin selvi­tys ker­toi äsken. En tosin tiedä, mitat­ti­inko määrää myyn­tiar­vol­la, kalor­eil­la vai kuiv­a­pain­ol­la. Niin tai näin, en kovin hel­posti syty säälimään niitä jot­ka parku­vat elin­tarvikkei­den hin­taa ja ker­to­vat inhoa­vansa tähteitä. Min­ul­ta syn­tyy yksin asues­sani elin­tarvike­jätet­tä alle parikym­men­tä kiloa vuodessa, luulisin. Kuiv­a­paino. Kuo­ria ja naat­te­ja. Olen keski­t­u­loinen enkä ainakaan leivästä köyhdy.

    Kenenkään ei tiede­tä kuolleen tääl­lä nälkään vähi­in aikoi­hin. Jos joku tuu­per­tuu han­keen, sekään ei suo­ranais­es­ti johdu varat­to­muud­es­ta. Ei hänen itsen­sä eikä varsinkaan yhteiskuntamme.

    Useimpi­en ihmis­ten kohdal­la – myös min­un – kysymys kulu­tus­ta­son riit­tävyy­destä on nau­ret­ta­va. Toki voi elämän tyl­syyt­tä väis­tel­läk­seen toivoa avaru­uslen­toa bis­nes­lu­okas­sa tai kopi­o­ta Drac­u­lan lin­nas­ta mökki­ton­tille Kuh­moon. Mut­ta kun puo­let kansaa on han­kkin­ut saman jutun, näis­sä tai vas­taavis­sa ”hyödykkeis­sä” ei ole enää mitään vit­siä. Ongel­mana oli sit­tenkin se tyl­syys. Tai lop­u­ton kil­pailu kil­pailun vuoksi.

    Kat­sokaa main­ok­sia. Suur­in­ta osaa niistä ei tarvit­taisi, ellei ihmisille pitäisi luo­da tarpei­ta tyhjästä. Nai­ivi totu­us, mut­ta kumotkaa se.

    Olen yllä puhunut kansakun­nas­tamme yleen­sä, kos­ka asetin kysymyk­senkin siten. Olen silti paikoin viitan­nut myös kaikkein rikkaimpi­in ja kaikkein köyhimpiin. 

    Mon­et tun­te­vat ase­mansa epä­var­mak­si ja eli­nolon­sa uha­tuik­si. Hyvin mon­et pelkäävät työt­tömyyt­tä, ei vähiten verot­ta­ja. Mis­tä tässä oikein on kysymys?

    Ansio­työtä ei kansamme ruokkimisek­si ja mui­hin ymmär­ret­tävi­in tarpeisi­in tarvi­ta miten paljon tahansa. Ei edes niin paljon kuin nyt tehdään. Elämästä voitaisi­in tehdä ihan kivaa kaikille vähem­mäl­läkin. Tiel­lä on kolme ongelmaa:

    (a) Per­in­teinen asenne jon­ka mukaan työstä mies tun­netaan. Tämä puree ennen kaikkea kont­torikeskilu­okkaan ja ammat­ti­työväestöön. Itse­tun­to rapisee, ellei palkkanauha ker­ro että vak­i­naista työtä on tehty eikä kapakois­sa luuhat­tu tai peukaloi­ta pyöritelty.

    (b) Vielä per­in­teisem­pi moni­tuhatvuoti­nen asenne: ota mitä saat, sil­lä se kuu­luu sin­ulle. Hyvin toimeen tule­vat ihmiset pitävät innokkaasti yllä tätä asen­net­ta. He eivät nykyään kehtaa esit­tää peri­aatet­taan juuri tuos­sa yllä maini­tus­sa muo­dos­sa, mut­ta se vään­tyy moraalisek­si pahek­sun­naksi: joka ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä. Sekä kohtu­ut­tomien etu­jen kah­mi­nen – niille joil­ta se onnis­tuu – että perus­tu­lon vas­tus­t­a­mi­nen kumpua­vat tästä.

    © Sit­ten vielä melko tuore ja kiero, näen­näis­es­ti vas­taansanoma­ton tapa saa­da köy­hätkin hyväksymään huonom­pi ase­mansa: lupaus että kaik­ki kas­vaa ja että lop­ul­ta kaik­ki hyö­tyvät. Muru­ja pöy­dältä. Myöhem­min vielä isom­pia muru­ja. Pul­lapitko­ja suo­ras­taan. Mut­ta kuitenkaan juuri kukaan ei koskaan ole tyy­tyväi­nen. Koskaan ei saa lev­ätä, sil­lä on juosta­va yhä lujem­paa jot­ta … tiedät­te­hän. Pul­lan­mu­ru­ja tip­puu, mut­ta samanaikaises­ti ”elämän vält­tämät­tömyy­det” lisään­tyvät: auto, moni­toimikän­nykkä, taulutelkku, hiih­toma­ja, espan­jan-huvi­la… Jätä jotain näistä pois, ja putoat ystäväpi­iristäsi. Varsinkin lapset ovat lois­tavia työl­lisyy­den ylläpitäjiä. 

    Jos ansio­työtä ei tarvi­ta miten paljon tahansa, mitä pitäisi tehdä?

    Ottaa iisim­min. Lyhen­tää työaiko­ja itse kullekin ja kuhunkin työhön sopi­val­la taval­la. Siirtää vero­tus­ta haitta‑, kulutus‑, pääo­ma- ja kiin­teistövero­jen suun­taan. Luop­ua ajatuk­ses­ta että ensi vuon­na on kaikkea taas enem­män. Luo­da talousjär­jestelmä joka rom­ah­ta­mat­ta kestää tämän.
    Hyväksyä se, että ahneim­mat – vaik­ka oli­si­vatkin teräväpäisiä – muut­ta­vat Monacoon.

    (2)

    Jos emme vielä ole tosi­jyrkkien ero­jen yhteiskun­nas­sa, sinne päin men­nään. Mikäli joku väit­tää, ettei omaisu­u­den kasautu­mises­sa per­in­tö­jen kaut­ta ole mitään ongel­maa, toivon hänen selit­tävän joko sen (a) mik­si ei kasau­tu­isi (ker­ran alku­un päästyään) tai (b) miten suurik­si tulo- ja var­al­lisu­userot saisi­vat kas­vaa, jot­ta niistä alka­isi olla jotain hait­taa. Onko taivas kattona?

    Vas­tauk­sek­si (a)-kohtaan ei riitä se, että onhan kar­tanoitakin ryypät­ty kurkus­ta alas ja iso­jakin yri­tyk­siä men­nyt joskus nurin. Kysymyk­seni kos­kee tilas­tol­lis­es­ti merk­it­se­viä riip­pu­vuuk­sia peräkkäis­ten sukupolvien lähtö­ta­son välillä.

    Sitä pait­si kovin iso­ja yri­tyk­siä (pankit mukaan luet­tuina) val­tio ei uskalla päästää nurin. Lisäk­si patru­u­nat on pan­tu museoon ja tilalle on tul­lut paljon armot­tomampi kasvo­ton raha, jol­ta men­estyjälu­ok­ka kor­jaa kelpo palkat, optiot ja osingot.

    Että omaisu­us taval­la tai toisel­la kasautuu, sen syynä on lop­ut­toman ahkeru­u­den, rohkeu­den ja viisauden ohel­la suureen omaisu­u­teen – tai sen edus­tamiseen – liit­tyvä mon­en­lainen epävi­ralli­nen val­ta: mah­dol­lisu­us ostaa julk­isu­ut­ta, ystäviä ja vaiku­tus­val­taa, mah­dol­lisu­us palkata hyviä juris­te­ja, mah­dol­lisu­us käyt­tää merkit­tävää ase­maa markki­noil­la hyväk­si pienem­pi­en toim­i­joiden kus­tan­nuk­sel­la sekä mah­dol­lisu­us kestää tilapäisiä tap­pi­oi­ta. Feo­daalisem­mis­sa olois­sa se johtuu myös mah­dol­lisu­ud­es­ta suo­ranais­es­ti voidel­la päät­täjiä hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la sekä kiristää köy­hiä kenenkään puut­tumat­ta peliin.

    Että suh­teelli­nen tulota­so kas­vaa sukupolves­ta toiseen, johtuu osin myös tasokkaam­mas­ta koulu­tuk­ses­ta, jo varhain per­hep­i­iris­sä opi­tus­ta uskalluk­ses­ta pela­ta isoin panoksin – sekä siitä yleis­es­tä totu­ud­es­ta, että raha tulee rahan luo.

    Vas­taus (b)-kohtaan (yllä) tarkoit­taisi sen ker­tomista, mil­lä tavoin suuret tulo- ja var­al­lisu­userot vaikut­ta­vat yhteiskuntaan.

    Se, että ne oli­si­vat tarpeen ihmis­ten – ja varsinkin lah­jakkaiden – yllyt­tämisek­si ankari­in työpon­nis­tuk­si­in, on menet­tänyt entisen merk­i­tyk­sen­sä, kun olemme jo aivan tarpeek­si vau­rai­ta jopa omas­ta mielestämme. Siis keskimäärin, kun ver­rataan lisä­tu­lo­ja sel­l­aisi­in arvoihin, joi­ta ei voi ostaa lisärahalla.

    Yllyt­tävätkö jär­jel­lisen tarpeen ylit­tävät tulot ja omaisu­udet mui­ta kuin niitä joille peli itsessään on päi­hdet­tä? Tätä voi epäillä.

    Monia voikin yllyt­tää vil­pitön velvol­lisu­u­den­tunne. Vaikka­pa sitä aivokirur­gia jon­ka ei pitäisikään olla tokku­raise­na töis­sä. Ja jos poti­lasjono on paha ja on pakko venyä, en suos­tu usko­maan, että yksi­tyis­sairaalan osake­salkku tai lääke­fir­man lahjuk­set paljonkaan vaikuttaisivat.

    Lah­jakku­us sinän­sä voi olla yhteiskun­nan kannal­ta myös mii­nus­merkkistä. Ihmiset voivat olla lah­jakkai­ta keinot­tele­maan ja hui­jaa­maan. Sen takia tarvi­taan lahjo­mat­to­mia oikeamielisiä vero- ja tilin­tarkas­ta­jia. En kaipaa orwellilaista ”kauko­var­jostin­ta” joka nurkkaan, mut­ta hui­jarei­den ja keinot­telijoiden elämää voisi min­un puolestani tehdä vähän han­kalam­mak­si ilman että itk­isin. Jopa liike- ja pankkisalaisuuk­sien kustannuksella.

    Min­ulle kel­paisi yhteiskun­ta, jos­sa suuri val­ta – minkälainen tahansa – tuo mukanaan suuren valvon­nan. Sanokoot pankki­ir­it ja liike­juris­tit mitä tahansa, yleisen edun nimessä mielestäni suuret omaisu­udet – sekä henkilöko­htaiset että kasvot­tomat – tarvit­se­vat läpinäkyvyyt­tä vielä kipeäm­min kuin sosi­aalipum­min taskuraha.

    Tot­ta kyl­lä: kansa tykkää kuninkaal­li­sista ja kilo­tähdis­tä. Megatähteistä puhu­mat­takaan. Mut­ta tykkääkö se jokaises­ta kyläkeis­arista? Epäilen. Epäilen myös, että ihmis­ten ihailem­i­nen vain sik­si, että nämä ovat rikkai­ta, on his­to­ri­al­lis­es­ti hiipu­va ilmiö. 

    Ymmärtääk­seni rahakkaiden palvon­ta perus­tuu ken­ties tiedosta­mat­tomaan ajatuk­seen, että prinssi nai tuhki­mon ja rikas puoli­ju­mala ehkä ottaa juuri min­ut kaverikseen. 

    Jos ihmisil­lä oikeasti on läh­eskään tasaveroiset mah­dol­lisu­udet pon­nistaa elämässään siedet­tävälle etäisyy­delle pin­tak­er­rokses­ta, tuo­ta las­tenka­marimyyt­tiä ei enää samas­sa määrin tarvit­tane. Toivon ainakin. Jos ere­h­dyn, ker­tokaa min­ulle, miten mon­ta parishilto­nia tai mikaellil­ius­ta maail­maan mahtuu.

    Jos emme usko äskeiseen ole­tuk­seeni, on jok­seenkin fal­skia väit­tää, että uskomme varauk­set­ta kansan­val­taan. Ellei sit­ten usko­ta, että eri­ar­voinen yhteiskun­ta on juuri sitä mitä kansa halu­aa. Onko­han tästä koskaan selväkielis­es­ti äänestetty?

    On vielä jok­eriko­rt­ti: kan­sain­vä­li­nen kil­pailukyky. Sen taki­a­han mei­dän täy­tyy paapoa pääo­maa ja estää aivovuo­to, mak­soi mitä mak­soi. Uskaltaako kukaan ajatel­la tämän dok­tri­inin vaiku­tus­ta viidenkymme­nen tai sadan vuo­den kuluessa? 

    Minkä kokoisek­si yhteiskun­nal­lisen lev­ot­to­muu­den tai – jos oikein huonos­ti käy – väki­val­taisen val­lanku­mouk­sen kus­tan­nuk­set on arvioitu? Onko ne diskon­tat­tu nykypäivään ja todet­tu että hui­hai hitot me siitä? Jos on, onko­han se ihan reilua?

    Pro­tek­tion­is­mi on kirosana, tiedän kyl­lä. Onko se sitä kaikissa olois­sa? Löyhkääkö suh­teelli­nen sulkeu­tu­mi­nen? Esimerkik­si sil­loin kun elämme ihan kivasti ja muu maail­ma vain jatkaa pudo­tus­peliään. Olem­meko ikuis­es­ti tuomit­tu­ja kil­paile­maan raa’assa maail­mas­sa häi­jy­impi­en laa­timil­la pelisään­nöil­lä? Voitaisi­inko oppia sanomaan ei?

    Entäpä jos ajat­telemme kysymys­tä vain ns. men­estyjien kannal­ta. Onko ökyrikkaista kivaa elää piikki­lanka­muurien ja tur­vami­esten ympäröimis­sä enklaaveis­sa? Onko kivaa kun ihan oikeasti ei voi jät­tää las­ta puis­toon eikä men­nä kadulle yksin? Tot­ta helkutis­sa täl­lai­sista ääri-ilmiöistä täy­tyy tässä yhtey­dessä puhua, jos hyväksytään jatku­va esteetön taloudelli­nen eriy­tymi­nen ja sit­ten kat­so­taan tulevaisuuteen. 

    Ja hei – en tar­jon­nut ratkaisuk­si, että kaikil­la pitäisi olla huonot olot. Sitä vas­toin sanoin, että meil­lä on keskimäärin jo ihan riit­tävän hyvät olot. Jätin sanomat­ta, että nyky­is­ten tulo­jemme ja var­al­lisu­utemme tasaami­nen lisäisi keskimääräistä onnel­lisu­ut­tamme; silti juuri niin oletan. 

    Samoin jätin sanomat­ta, että jokin var­al­lisu­ushaitari saa min­un puolestani olla, kun­han se ”pyrkii” mielu­um­min kutis­tu­maan kuin revähtämään. Mut­ta tulkoon vielä sanotuksi.

    Siedet­tävän haitarin määrit­te­ly on mielestäni enem­män sosi­olo­gien kuin ekon­o­mistien työtä.

    Odotan innol­la sääliviä kommentteja.

  73. Osmo:

    Tästä huoli­mat­ta vuokra-asun­nos­ta saa yhä seit­semän pros­entin reaal­i­tuo­ton helposti.

    Ei ainakaan pääkaupunkiseudul­la saa (ainakaan ilman hur­jaa velka­vipua). Pikakat­somisel­la vuokratuot­to pääkaupunkiseudul­la vuon­na 2009 vai­hteli 3–5 pros­entin haarukas­sa. Tietysti otta­mal­la ison velka­vivun ja usko­ma­l­la, että asun­to­jen hin­nat nou­se­vat samaa vauh­tia kuin viimeiset 10 vuot­ta ovat nousseet, saa laskel­man, jos­sa on mukavia tuot­toluku­ja. Mut­ta entäs sit­ten jos asun­to­jen hin­nat laske­vat ja vuokralais­takaan ei saa ja velka­vipu räp­sähtää käsille?

  74. Nykyi­nen tietokonetekni­ik­ka mah­dol­lis­taa tuhan­sien eril­lis­ten muut­tu­jien avul­la esim.
    analysoi­da lentokoneen siiv­en muo­toa niin, että siipi valmis­te­taan mah­dol­lisim­man kus­tan­nuste­hokkaasti. Ken­ties matkus­ta­jakin siiv­en valmis­tamisen jäl­keen hyötyy
    lentolipun hin­nas­sa, kun uudel­la siiv­el­lä paikas­ta toiseen matkalipun muo­dos­sa matkaa.

    Mut­ta mon­tako muut­tu­jaa tarvit­taisi­in rak­en­tamisen tehokku­u­den analysoin­nis­sa, että asun­torak­en­t­a­mi­nen olisi tehokas­ta yksit­täisen kansalaisen, raken­nut­ta­jan, verot­ta­jan, kun­nal­lispoli­itikon, hal­li­tus­poli­itikon, maan­omis­ta­jan kannal­ta plus sum muut rak­en­tamiseen, omis­tamiseen ja vuokraamiseen osal­lis­tu­vien tahol­ta, että tässä har­vaan asu­tus­sa Suomes­sa olisi kansalaistenkin
    hyvä elää suht koht hal­vasti omas­sa tai vuokraa­mas­saan tai muus­sa val­it­se­mas­saan asumismuodossa.

    Siis, mik­si byrokraatit hen­git­tävät taval­lisen kansalaisen niskaan kuin “hirvi” tässä asumiseen
    liityvis­sä tapauk­sis­sa, kuin hirvi mikä ei tiedä oikeas­t­aan mitä tekee, kun­han vaan paikas­ta toiseen vaeltaa rav­in­toa löytääkseen.

  75. Ville Kom­sin kir­joi­tus (28.12.2010 kel­lo 20:14) oli täyt­tä asi­aa, ain­oas­taan yksi asia jät­ti mieti­tyt­tämään. Jos muu maail­ma jatkaa ora­van­pyörässään ja halu­aisimme siitä edes jos­sain määrin irti, tarvi­taanko siihen — ei vain löy­hää sulkeu­tu­mista — vaan tiukkaa pro­tek­tion­is­mia? Miten vält­tää se, että yhä vauras­tu­vat venäläiset osta­vat yhä isom­man palan Suomes­ta ja elävät kesku­udessamme meitä kaiken aikaa yltäkyl­läisem­min (tai ehkä se ei hait­taa)? Ainakin se vaatii melkoista mie­len­lu­ju­ut­ta — kansal­lises­sa mit­takaavas­sa. Vähän epäilen, onko kaik­ista suo­ma­lai­sista sellaiseen…

  76. nos:

    Jos inhoaa huono-osaisia niin eikö sitä voisi sanoa suo­raan, eikä kään­tää asi­aa kysyn­nän ja tar­jon­nan ongelmaksi.

    Valitet­tavasti jotkut huono-osai­sista välit­tävistä halu­a­vat myös paran­taa huono-osais­ten ase­maa, eikä pelkästään osoit­taa muille välittävänsä.

  77. OS: “Sos­sun avokäti­nen asum­is­tu­ki nos­taa pien­ten asun­to­jen hin­taa ja lisää yksiöi­den kysyn­tää, ei vain niiden vuokria, kos­ka markki­nat kyl­lä toimivat.”

    Olen tääl­lä joskus napis­sut että poten­ti­aalisen asun­nonos­ta­jan veroeu­rot palaa­vat kum­mit­tele­maan sos­sun kaut­ta kap­i­tal­isoituneena pien­ten asun­to­jen hintoihin.

    Tähän yhdis­tet­tynä asun­to­tu­lo on jo suo­ras­taan hupaisa aja­tus jos omistusasuja/veronmaksaja mak­saa sos­sun sub­ven­tiot kol­man­teen ker­taan ja “käyväk­si vuokrata­sok­si” hyväksytään tuol­lainen seit­semän pros­entin reaalituotto.

  78. Kom­sin kolum­ni­in liit­tyen olen samaa mieltä arvo­jen tasol­la. Tärkeätä on kuitenkin myös huo­ma­ta, että per­in­teiset töpinät kuten suh­teelli­nen etu kv-kau­pas­sa, vero­tuk­sen tehokku­ustap­pi­ot, vero­jen kohtaan­not kil­pailullisil­la markki­noil­la, työn hin­noit­telu mar­gin­aalien mukaan jne. ovat pääsään­töis­es­ti oppikir­jaka­maa, jot­ka on tarkoitet­tu ajat­telun apu­vä­lineik­si, ei suo­raan sovel­let­taviksi totuuk­sik­si. Ei oikeu­den­mukaisu­us ja tehokku­us ole reaalielämässä niin vas­takkaisia, kuin poli­it­tises­sa retori­ikas­sa annetaan ymmärtää.

  79. 7 % tuot­to vuokra-asun­noil­la taitaa helpoim­min toteu­tua kun perus­taa jonkun “yleishyödyl­lisen” säätiön, mikä saa kaupungilta hyvän ton­tin alta tori­hin­to­jen, Raha-automaat­tiy­hdis­tyk­seltä miljoona-avus­tuk­set rak­en­tamiseen, ja sen jäl­keen täyt­tää vuokrakasarmin­sa markki­nahin­taan. Seit­semän pros­entin tuo­ton saa lainaa­mal­la rahaa tuolle säätiölle, ihan suo­raan ei rahaa voi nos­taa itselleen, enen kuin tuo­hon taas keinot keksitä.

  80. vas­taus kysymykseen:ehkä sik­si että omis­tusasum­i­nen on suurim­man osan väestön haaveena tai unelmana.

    ja ehkä sik­si val­tio­val­ta sitä tukee kos­ka omis­tusasun­nois­sa asu­vat ihmiset ovat n.100%:sti veronmaksajia(pl.eläkeläiset),eli val­tio­val­ta on katsonut/laskenut että mah­dol­lisim­man moni kun asuu omis­tusasun­nos­sa niin tulon­si­ir­to­ja ei tälle porukalle tarvitse antaa,päinvastoin:ovat veron­mak­su kykyisiä.

Vastaa käyttäjälle Tavallinen Teknikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.