Verotyöryhmän kommentointia 1: Asumisen verotus

Työryh­män pohd­in­ta asumisen verot­tamis­es­ta muis­tut­ti kovin paljon täl­lä blogillakin käy­tyä pohd­in­taa. On epälo­ogista, että asun­to­lainan korko on vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoista, jos ker­ran asun­to­tu­lo ei ole verotet­tavaa.  Asun­to­tu­lon verot­to­muus tuot­taa eri­ar­voisu­ut­ta vuokra-asumisen kanssa, kos­ka vuokrat­u­lo on verotettavaa.

Selvästi parhaana vai­h­toe­htona perusteluis­sa esitet­ti­in asian kor­jaamista saat­ta­mal­la asun­to­tu­lo uud­estaan verotet­tavak­si. Asun­to­tu­lo on (lievästi) verotet­tavaa aina vuo­teen 1993, jol­loin siitä luovut­ti­in. Euroopan maista oikeas­t­aan vain Sveit­sis­sä asun­to­tu­lo on verotet­tavaa siinä mis­sä muukin pääo­mat­u­lo. Työryh­mä kuitenkin toteaa, että aja­tus on epäre­al­isti­nen, kos­ka enem­mistöl­lä on omis­tusasun­to eivätkä ihmiset hyväksy asun­to­tu­lon vero­tus­ta eivätkä kaik­ki kykene edes ymmärtämään, mis­tä on kyse.

Bri­tan­ni­as­sa opti­maal­ista vero­tus­ta selvit­tänyt Mir­leess Review suosit­ti neu­traal­isu­u­den palaut­tamista sil­lä, ettei vuokrat­u­lokaan  olisi verotet­tavaa. Tämän arvioiti­in laske­van vuokria, mut­ta vas­ta pitkäl­lä aikavälil­lä kun vuokra-asun­to­ja tulee lisää markki­noille. Hyödykkei­den välil­lä se ei olisi neu­traalia, mut­ta ei sitä ole asun­to­tu­lon verot­to­muuskaan. Tätä ei men­ty suosit­ta­maan, var­maankin sik­si, että se olisi tul­lut val­ti­olle kalliiksi.

Asun­to­jen myyn­ti­t­u­lon­akaan ei halut­tu alkaa verot­taa sen luk­i­tus­vaiku­tuk­sen takia: ihmiset jatkaisi­vat asum­ista vääris­sä asun­nois­sa, jot­ta eivät jou­tu­isi mak­samaan veroa. Sama luk­i­tus­vaiku­tus on varain­si­ir­toverol­la. Mietinnössä oikeas­t­aan perustelti­in, mik­si varain­si­ir­toveros­ta pitäisi luop­ua, mut­ta ei esitet­ty sitä.

Niin­pä päädyt­ti­in esit­tämään asun­to­lain­o­jen korko­jen verovähen­nysoikeud­es­ta luop­umista asteit­tain 20 vuodessa viisi pros­ent­tiyk­sikköä vuot­ta kohden. Nyt kun korot ovat näin alhaal­la kan­nat­taisi ede­tä nopeam­min – ihan vain jot­ta ei syn­nytet­täisi asun­toku­plaa. Entä jos omavas­tu­u­ta koroista alet­taisi­in nos­taa alhaal­ta päin vaikka­pa 0,25 pros­ent­tiyk­sikköä vuodessa. Aluk­si korot ovat vähen­nyskelpoisia siltä osalta, kun korot ylit­tävät 0,25 pros­ent­tia, seu­raa­vana vuon­na 0,5 pros­ent­tia ylit­tävältä osalta ja kah­denkymme­nen vuo­den kulut­tua viisi pros­ent­tia ylit­tävältä osalta, jol­loin koko vähen­nysoikeus voitaisi­in kat­soa päättyneeksi.

Yksi mie­lenki­in­toinen tieto mietinnöstä löy­tyi. Bri­tan­ni­as­sa asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen on arvon­lisävero­ton­ta. ai ei edes arvon­lisävero­ton­ta vaan peräti nollaverokan­nal­la, jol­loin raken­nus­li­ike saa kyl­lä vähen­tää raken­nu­saineisi­in sisäl­tyvät verot. Järkevin tapa tukea asum­ista on tukea uusien asun­to­jen rak­en­tamista, kos­ka se alen­taa kaikkia hin­to­ja ja vuokria. Paljon tehokkaam­paa kuin muut asumistuet.

Yleis­ar­vosana: peruste­lut oli­vat parem­pia kuin lop­putu­los. parem­pi tämäkin kuin ei mitään.

129 vastausta artikkeliin “Verotyöryhmän kommentointia 1: Asumisen verotus”

  1. Soin­in­vaara:

    Nyt kun korot ovat näin alhaal­la kan­nat­taisi ede­tä nopeam­min – ihan vain jot­ta ei syn­nytet­täisi asuntokuplaa.

    Sisältää ole­tuk­sen, että meil­lä ei ole nyt asun­toku­plaa? (Myön­nän, oma lehmä ojas­sa. Melko äsket­täin asun­non osta­neena (jos­sakin sitä on asut­ta­va jne…) aja­tus korkovähen­nys­ten nol­laamis­es­ta hyvin lyhyessä ajas­sa ei innos­ta. Väli­in­putoa­jana ei ole kiva olla)

    ja kah­denkymme­nen vuo­den kulut­tua viisi pros­ent­tia ylit­tävältä osalta, jol­loin koko vähen­nysoikeus voitaisi­in kat­soa päättyneeksi.

    Sisältää ole­tuk­sen, että merkit­tävästi 5% ylit­tävä korko­ta­so kah­denkymme­nen vuo­den kulut­tua on mah­dot­to­muus? Toki asun­to­ja osa­ta­vat voivat varautua tule­vi­in tun­net­tui­hin vero­muu­tok­si­in oli­vat muu­tok­set mitä tahansa, mut­ta merkit­tävästi nyky­istä korkeam­mal­la korko­ta­sol­la verovähen­nyk­sen pois­to täl­lä mallil­la ei olisi nopeutet­tu vaan vah­van takapainotteinen.

  2. Niin­pä päädyt­ti­in esit­tämään asun­to­lain­o­jen korko­jen verovähen­nysoikeud­es­ta luop­umista asteit­tain 20 vuodessa viisi pros­ent­tiyk­sikköä vuot­ta kohden. Nyt kun korot ovat näin alhaal­la kan­nat­taisi ede­tä nopeam­min – ihan vain jot­ta ei syn­nytet­täisi asuntokuplaa.

    Jos osat­taisi­in ja halut­taisi­in hifis­tel­lä niin tuo­ta voisi käyt­tää keinona asun­to­jen hin­to­jen hallintaan. Osaan arva­ta vas­ta-argu­men­tit, mut­ta minus­ta on kuitenkin tavoiteltavaa vakaa asun­to­jen reaal­i­hin­tata­so. Jos se las­kee paljon niin edessä on kansan­taloudel­lis­es­ti hyvin kallis vakavaraisu­u­songel­ma asun­to­lain­o­jen vaku­usar­vo­jen kaut­ta, jos se taas nousee kovasti niin seu­raa inflaa­tio­ta. Eli korkovähen­nys­tä säädet­täisi­in alaspäin vai­h­tu­val­la vauhdil­la vaikka­pa reaal­i­t­u­lo­jen kasvu­un suh­teutetun asun­to­jen hin­tain­deksin mukaan, eli niin että pyrit­täisi­in paina­maan pitkäl­lä aikavälil­lä se nol­laan, mut­ta niin että se olisi käytet­tävis­sä keinona jos asun­to­jen hin­to­ja halut­taisi­in tukea.

  3. “..vuokrat­u­lokaan olisi verotet­tavaa. Tämän arvioiti­in laske­van vuokria, mut­ta vas­ta pitkäl­lä aikavälil­lä kun vuokra-asun­to­ja tulee lisää markkinoille.”

    Tämä on hölyn­pö­lyä. (Maa-)vuokrat ovat monop­o­li­hin­ta. Niiden verova­paus tarkoit­taa vain, että vuokrat­u­lo pystyy kap­i­tal­isoimaan yhä korkeam­man pääo­man, pankki­lainan, ja nos­taa asun­to­jen hin­to­ja. Se taas lisää vuokra-asun­to­jen kysyn­tää ja toisaal­ta omis­tusasu­jien velka­an­tu­mista. Kas­va­vat korot ja vuokral­la asum­i­nen taas nos­ta­vat kansan­talouden talousvuokraa ja leikkaa­vat reaal­i­talout­ta. Lisää työt­tömyyt­tä ja köyhyyttä.

    Näi­den uus­lib­er­aalien ja finanssikap­i­tal­istien pitäisi edes ker­ran elämässään lukea Adam Smithiä ja David Ricardoa.

  4. “Järkevin tapa tukea asum­ista on tukea uusien asun­to­jen rak­en­tamista, kos­ka se alen­taa kaikkia hin­to­ja ja vuokria. Paljon tehokkaam­paa kuin muut asumistuet.”

    Asumisen tukemises­sa ei täl­lä het­kel­lä ole ensisi­jais­es­ti olen­naista pitkän aikavälin tehokku­us, vaan ihmis­ten selviämi­nenä hyvin lyhyel­lä aikavälil­lä. Ara­va-asun­to­jen vuokrata­so on nous­sut muu­ta­mas­sa vuodessa 25 %. Pien­i­t­u­loisen per­heen pienen asun­non vuokra on nous­sut 250 euroa. Ostovoiman rom­ah­dus on ilmeinen.

    Asumisen vero­tus­ta tarkasteltaes­sa pitäisi ottaa huomioon asumisen välil­lis­ten kus­tan­nusten nousu. Ener­giavero­tus on asum­isvero­tus­ta jne.

    Olen koulus­sa töis­sä ja on ilmeistä ettei huo­mat­ta­va osa nuorisos­ta enää tiedä mitä hei­dän tulisi tehdä. Tätäkin (tulo­ero­jen kasvua) tulisi käsitel­lä osana asumisverotusta.

    Mietit­tekö te näitä yli sek­tor­ei­den meneviä ris­tikkäis­vaiku­tuk­sia ts. pystyykö niitä analysoimaan?

  5. Kovin on kam­reer­i­maista tämä pohdiskelu. Omis­tusasumiseen liit­tyy tiet­tyjä posi­ti­ivisa sivu­vaiku­tuk­sia, joten luulisi sitä myös val­tio­val­lan suosivan.

    Ensin­näkin ihmiset pitävät parem­paa huol­ta omak­si koke­mas­taan kiin­teistöstä. Muis­taak­seni tätä tes­tat­ti­in joskus Etelä-Amerikas­sa. Muuten ver­tailukelpoiset kaupungi­nosat jär­jestet­ti­in kokeesi, jois­sa toises­sa kiin­teistöi­hin annet­ti­in omis­tu­soikeus ja toises­sa ei. Osoit­tau­tui, että asun­non­o­mis­ta­jat pitivät parem­paa huol­ta sekä omas­ta omaisu­ud­estaan, että käupungi­nosas­sa olev­as­ta yhteis­es­tä omaisuudestan.

    Toisek­seen, 20 vuo­den asun­to­laina takaa joukon ahk­e­ria työn­tek­i­jöitä raata­maan velkaikeen­sä alla. Tätä sakkia sopii sit­ten tuloverot­taa, kun he uhraa­vat kaiken vapaa-aikansa töit­ten paiskimiseen.

  6. Omis­tusasum­ista on syytä tukea, mut­ta se, onko oikea tukimuo­to koron verovähen­nysoikeus, on eri asia. En pidä asun­to­tu­lon verot­tamista mielekkäänä, kos­ka siitä huoli­mat­ta, että asun­to on “pääom­ahyödyke”, se on myös ihmis­ten koti.

    Samal­la logi­ikalla pitäisi kaikkia auto­ja verot­taa “tulosta”, jon­ka saa siitä, että voisi matkus­taa tak­sil­la jne. 

    Asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen on mielekästä vain siinä tapauk­ses­sa, että asun­to­ja ei oikeasti tule markki­noille lisää, eikä mitään kan­nustin­vaiku­tus­ta ole. Suomes­sa edelleen kuitenkin raken­netaan. Omakoti­rak­en­t­a­mi­nen vähenisi radikaal­isti, jos niistä saata­va “asun­to­tu­lo” menisi verolle. 

    Tämä voi tietenkin olla vihrei­den päämäärä. Ilkeämieli­nen sanoisi, että Osmo halu­aisi kaikkien asu­van ahtaas­sa vuokrakäm­pässä, ja että tämä ehdo­tus on vain tämän halun ilmen­tymä. Itse en täl­laiseen pyrkimyk­seen usko, mut­ta asun­to­tu­lon verot­tamisen kan­nustin­vaiku­tus kyl­lä ohjaa yhteiskun­taa siihen suuntaan.

  7. Asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen olisi yhtä huonos­ti perustel­tua kuin minkään ihmisen omis­tuk­ses­sa ole­van hänen itsen­sä käyt­tämän asian verot­ta­mi­nen. Ei ole järkevää, että min­ua verotet­taisi­in oman lumi­la­pi­on käyt­tämis­es­tä vain sik­si, että en sen sijaan vuokraa jonkun toisen lapi­o­ta ja mak­sa siitä vuokras­ta veroa. 

    Toisek­si, eikö vuokras­sa mak­se­ta veroa vain siitä korkomeno­jen yli menevästä osu­ud­es­ta, eli vuokra-asun­non omis­ta­ja vähen­tää korkomenot (ja yhtiö­vastik­keet) vuokrat­u­loista ja mak­saa verot tästä? Jos näin, niin sil­loin vuokra-asumisen vero­tus kohdis­tuu vain siihen riskipreemioon, jon­ka vuokral­la asues­sa joutuu mak­samaan yli­hin­tana siitä, ettei joudu omis­ta­maan kallista asuntoa.

    Minus­takin omis­tusasun­non korkovähen­nyk­sistä luop­umi­nen olisi se oikea tapa päästä eroon eri asum­is­muo­to­jen eri­ar­voisu­ud­es­ta. Jari Mus­to­nen esit­ti tuos­sa joitain sivu­vaiku­tuk­sia, joiden vuok­si omis­tusasum­ista pitäisi suosia. Minus­ta vas­takkaisi­akin on, esimerkkinä vaikka­pa se, että vuokra-asun­non vai­h­t­a­mi­nen on paljon vai­vat­tomam­paa ja sen vuok­si vuokra-asu­va työvoima on liikku­vam­paa kuin sel­l­ainen, jol­la on isot rahat kiin­ni omas­sa asun­nos­sa. Jos asun­tomarkki­nat toimi­si­vat hyvin ja jos ei olisi varain­si­ir­toveroa ja kiin­teistövälit­täjille mak­set­tavia kor­vauk­sia, voisi omis­tusasum­i­nenkin päästä samaan. Nyt kuitenkin nuo tek­i­jät jar­rut­ta­vat ihmis­ten muuttohaluja. 

    Asun­to­jen rak­en­tamisen verot­to­muus ei minus­ta ole oikea tapa tukea asum­ista. Tämä sik­si, että täl­löin tue­taan peri­aat­teessa kaikkien asum­ista suh­teessa kaikkien muuhu­un tekemiseen. Asumises­sa ei minus­ta ole sinäl­lään kuitenkaan mitään eri­ty­istä tuet­tavaa muuhun kulu­tuk­seen ver­rat­tuna. Tuki on perustel­tua vain niille, joil­la ei olisi varaa asua mis­sään siedet­tävässä asun­nos­sa ilman tukea. Tähän taas kaiken asun­torak­en­tamisen verot­to­muus on aika kallis tapa. Suurin osa val­ti­ol­ta jäämät­tä saamista vero­tu­loista menee ihan mui­hin taskui­hin kuin niille, joil­la ei ilman tukea olisi varaa asua siedettävästi.

  8. Asun­to­tu­lo kum­mit­telee taas…
    Se on kyl­lä puh­taasti suo­ma­lainen kum­mallisu­us, esim. löy­tyy vain Suomen Wikipedi­as­ta. Yritin myös googlata englan­niksi — ei löy­tynyt mitään.
    Jos poli­itikot suures­sa viisaudessaan (???) päät­tävät verot­taa omis­tusasum­ista, pyy­dän edes pien­tä rehellisyyt­tä — ei hämääviä termejä.

  9. Näinä mata­lan koron aikoina voisi asun­toku­plaa hillitä myös leikkaa­mal­la verovähen­nyk­sen ylära­jaa. Nythän se mah­dol­lis­taa aikamoi­sen “palatsin” han­kkimisen kah­den aikuisen ja kah­den lapsen perheelle.

    1. Siinä on ylära­ja. Vähen­nyk­sen saa tehdä pääo­mat­u­losta rajat­ta ja kun pääo­mat­u­lo lop­puu, ali­jäämähyvi­tyk­senä muus­ta veros­ta, mut­ta tälle on varsin mata­la ylära­ja. Jos on paljon pääo­mat­u­lo­ja saa vähen­tää paljon omis­tusasun­non korkomenoja.

  10. Eikö sen vuokra- ja omis­tusasu­jan välisen neu­trali­teetin voisi saavut­taa myös anta­mal­la vuokralaiselle oikeu­den vähen­tää vuokra­menot vero­tuk­ses­sa yhtiö­vastik­keen ylit­tävältä osalta? Muis­taak­seni Osmo kir­joitit näin joskus. 

    Tämä lie­nee helpom­pi hyväksyä, kuin vuokrat­u­lon verot­to­muus, kos­ka vuokrat­u­lon vapaut­ta­mi­nen pääo­mat­uloveros­ta olisi vuokranan­ta­jalle vähän lot­tovoit­toa muis­tut­ta­va tilanne. Vuokralaisen vuokra­meno­jen verovähen­nys puolestaan paran­taisi vuokran­mak­sukykyä myös ker­tarysäyk­sel­lä, mut­ta tämä siir­ty­isi vuokri­in hiukan maltil­lisem­min. Molem­pi­en tapo­jen luulisi johta­van vuokra-asun­to­jen lisärakentamiseen.

    Tuo 20 vuo­den asteit­tainen lainako­rko­jen vähen­nyk­sen pois­to on aivan liian hidas aikataulu. Näis­sä asumisen tuki­ai­sis­sa olisi val­ta­va säästöpo­ten­ti­aali ja ne oli­si­vat minus­ta hyviä vai­h­toe­hto­ja tuleville leikkauk­sille. Aikaa ei ole kuitenkaan 20 vuotta.

    Jari Mus­to­nen:

    “20 vuo­den asun­to­laina takaa joukon ahk­e­ria työn­tek­i­jöitä raata­maan velkaikeen­sä alla”

    20 vuo­den asun­to­laina luk­it­see ihmiset väärille paikkakun­nille velkaikeen­sä alle ja estää ihmisiä muut­ta­mas­ta työn perässä. Tätä sit­ten yritetään paikkail­la taas joil­lain byrokra­ti­aa lisäävil­lä kakkosasun­to­jen verovähen­nysoikeuk­sil­la tms.

  11. Asun­to­tu­lon vero­tuk­ses­ta ei ole luovut­tu, se ja muu­ta­ma kun­nalli­nen verolu­on­teinen mak­su, mm. katu­mak­su, yhdis­tet­ti­in ja kor­vat­ti­in kiin­teistöverol­la. Onko muis­tisi noin heikko, olithan tuol­loin jo mukana yhteiskun­nal­lises­sa vaikuttamisessa.

    Asun­to­lain­o­jen korko­jen verovähen­nyk­sen pois­t­a­mi­nen on oikea toimen­pide, turhaa tuol­laista tukea on jakaa. Muu­tos on tehtävä varovais­es­ti jot­tei sotke­ta yli­herkkiä asun­tomarkki­noi­ta, etenkin Helsin­gin hin­tata­so on jo nyt läh­es kestämät­tömäl­lä tasol­la. Kiitos siitä myös Vihrei­den lyhyt­näköisen poli­tikoin­nin aikanaan Vuosaaren satama­hankkeen tiimoilla.

  12. Jari Mus­to­nen: “Omis­tusasumiseen liit­tyy tiet­tyjä posi­ti­ivisa sivu­vaiku­tuk­sia, joten luulisi sitä myös val­tio­val­lan suosivan.”

    Niin, jos samoissa kovan rahan asun­nois­sa asut­taisi­in vuokral­la, poli­it­ti­nen paine ajaisi vuokrasään­nöste­lyyn ja sit­ten ihme­teltäisi­in mil­lä rahal­la asun­to­ja ylläpidettäisiin.

  13. Asun­to­tu­lon vero­tus muis­tut­taa min­ua jotenkn Neu­vos­toli­itos­ta, joten uno­hde­taan se. 😀

    Sen sijaan korkovähen­nysoikeus on yhtä hölmö kuin vuokra-asumisen tukikin. Molem­mista tiede­tään, että ne val­u­vat suo­raan hin­toi­hin. Mitä pikem­min molem­mista päästään eroon, sen parempi.

  14. Osmo:

    Bri­tan­ni­as­sa opti­maal­ista vero­tus­ta selvit­tänyt Mir­leess Review suosit­ti neu­traal­isu­u­den palaut­tamista sil­lä, ettei vuokrat­u­lokaan olisi verotet­tavaa. Tämän arvioiti­in laske­van vuokria, mut­ta vas­ta pitkäl­lä aikavälil­lä kun vuokra-asun­to­ja tulee lisää markki­noille. Hyödykkei­den välil­lä se ei olisi neu­traalia, mut­ta ei sitä ole asun­to­tu­lon verot­to­muuskaan. Tätä ei men­ty suosit­ta­maan, var­maankin sik­si, että se olisi tul­lut val­ti­olle kalliiksi.

    Työryh­mähän toimii tässä päin­vas­toin, vuokrat­u­lon veroa esitetään nos­tet­tavak­si muun pääo­mavero­tuk­sen myötä kahdel­la pros­ent­tiyk­siköl­lä kolmeenkymme­neen, joka tulee luon­nol­lis­es­ti aset­ta­maan vuokri­in korotuspainetta.

    Heinälu­om­a­han teki tänä syksynä ehdo­tuk­sen vuokrat­u­lo­jen muut­tamis­es­ta verot­tomik­si. Harv­inaista herkkua tässä yhteiskun­tail­mas­tossamme, jos­sa kaik­ki puolueet kil­van potki­vat päähän pääo­mat­u­lo­jen saajia 🙂

    Heinälu­o­man ehdo­tus vai­et­ti­in kuoliaaksi.

  15. Suomess asun­noista ja kaavoite­tus­ta maas­ta kasvukun­nis­sa on krooni­nen pula — Helsingin­niemikään ei ole kas­va­maan päin vaik­ka mil­lainen erosys­tee­mi keksittäisiin.

    Omis­tusasun­to­tu­loa on hie­man vaikea ymmärtää muu­na kuin insti­tuu­tion­aal­is­ten asun­tovuokraa­jien suure­na puhal­luk­se­na. Jos asun­non mak­samisen sijaan olisin ryypän­nyt rahani ja eläk­keel­lä mankunut asum­istue­tun vuokra-asun­non, bkt ehkä nousisi mut­ta tuskin yhteiskun­ta olisi onnellisempi.

    Asun­to­lain­o­jen vähen­nysoikeus (ehkä ensi­a­sun­toa luku­unot­ta­mat­ta) on sään­telya­jan jäänne, jol­la tuet­ti­in pääomien kar­tut­tamista ja annet­ti­in malt­tia varas­tu­miseen. Sen aika on jo ohitse.

    Pääo­mat­u­lo­jen verot­ta­mi­nen toki muodikasa­sia, mut­ta joku kohtu­us siinäkin. Kun ostan palkkavero­jen jäl­keen osakkei­ta, jokin kohtu­ulli­nen veroaste nillekin tuloille suo­takoon. Esimerkik­si että kaik­ki tulot ovat samanarvoisia.

  16. Sveit­sis­sä on asun­to­tu­lon vero ja asun­non­o­mis­ta­jien osu­us(%) koti­talouk­sista 28; Suomes­sa se on peräti 78.

    Voiko näil­lä asioil­la olla joku yhteys?

  17. Selit­täkää min­ulle yksinker­taiselle, miten ihmeessä omas­sa omis­tusasun­nos­sa asum­ista voi pitää tulona? Eikö vas­taavasti minkä tahansa asian omis­tamista pitäisi pitää tulona, jos sen voisi vai­h­toe­htois­es­ti myös vuokra­ta? Aivan älyt­tömältä kuu­losta­va idea. Luulisi, että kiin­teistövero jo riittäisi.

    Vas­taavasti pitäisi tietysti verot­taa sit­ten kotona syöjiä, jot­ka saa­vat “tuloa”, kun eivät käy rav­in­to­las­sa syömässä samaa ruokaa kalliimmalla?

  18. Ris­to:

    Sisältää ole­tuk­sen, että merkit­tävästi 5% ylit­tävä korko­ta­so kah­denkymme­nen vuo­den kulut­tua on mahdottomuus?

    Ymmärsin niin että 5% koroista saa vähentää.

  19. Vähän ylim­ielistä Osmol­ta puhua aina asun­to­tu­lon kohdal­la ihmis­ten kyvyt­tömyy­destä ymmärtää asioita. 

    Se sotii ihmis­ten moraalia vas­taan. Sik­si sitä ei kan­na­ta ehdotella.

  20. Rapor­tis­sa san­o­taan, että

    “TUJA-mallil­la tehty­jen laskelmien mukaan vuon­na 2010 asun­to­lain­o­jen korkovähen­nyk­sen kokon­ais­ar­vo on noin 401 milj. euroa.”

    Työryh­mä on tehnyt äärim­mäisen tarkkaa ja huolel­lista työtä. Huo­matkaa! sum­ma on noin 401 miljoon­aa euroa, ei noin 400 miljoon­aa euroa.

    Suurim­mat lainavolyymit ovat pääkaupunkiseudul­la ja siel­lä moni puris­taa nyrkkiä, että var­al­lisu­usveroa ei palautet­tu, kun se Kataisen on niin mitätön sum­ma, että sitä ei kan­na­ta verot­taa — oma­l­la simu­loin­ti­mallil­lani tämä mitätön var­al­lis­usvero olisi noin 403,23 miljoon­aa euroa.

    Onko kyse vero­tuk­ses­ta vai retori­ikas­ta? Asun­to­lain­o­jen korkovähen­nyk­sille voitaisin saman tien lait­taa kohtu­ulli­nen euromääräi­nen kat­to jo vuodek­si 2012. Kohtu­ulli­nen kat­to tarkoit­taa sitä, että kenenkään talous ei sen takia kaadu vaan asioista voi tarvit­taes­sa neu­votel­la pankin kanssa. Var­maan löy­tyy Excel-taulukko tämänkin rajan löytämiseen.

    p.s. monel­la on tosi­asi­as­sa asun­to­lainas­sa “sisäl­lä” esim. kesämökin tai auton osto, joista lain­oista ei saa vähen­nyk­siä. Nämä tapauk­set pitäisi tai olisi pitänyt jo kar­sia pois asun­to­lainan korkovähen­nyk­sen piiristä.

  21. Osmo,

    eikös voitaisi lait­taa vas­taavasti myös eri­ty­isvero kaikille avo- ja avio­pareille: nämähän saa­vat tuloa, kun ei mene rahaa sukupuo­likump­panin etsin­tään (deit­ti-ilmoituk­set, baari-illat, mak­sulliset palve­lut). Tästä on jopa ennakko­ta­paus: keis­ari Caligu­la lait­toi aviomiehille veron, jol­la verotet­ti­in hei­dän vaimoistaan saa­maansa lasken­nal­lista tuloa. Asun­to­tu­lo on suun­nilleen yhtä järkevä käsite.

    1. Kuten san­ot­tu, kyse on vero­tuk­sen neu­traal­isu­ud­es­ta. Jos A ja B omis­ta­vat täs­mälleen saman­laiset asun­not ja asu­vat niis­sä ris­ti­in 5toistnesa vuokralaisi­na ja mak­sa­vat markki­navuokraa, molem­mil­ta menee vero vuokratuo­to­s­ta, mut6t6a kumpikaan ei saa vähen­tää vuokra­menoa vero­tuk­ses­saan. Jos he ymmärtävät vai­h­taa asun­not keskenään ja asu­vat tämän jäl­keen omis­tusasun­nois­saan, kum­mal­takaan ei mene veroa mis­tään. Tilanne saadaan neu­traa­lik­si joko niin, että
      a) myös omas­sa asun­nos­sa asumis­es­ta verote­taan siitä vuokratuo­to­s­ta jon­ka taval­laan mak­saa itselleen.
      b) vuokrat­u­losta ei mene veroa tai
      c) vuokrat­u­losta menee veroa mut­ta vuokra on vas­taavasti vero­tuk­ses­sa vähennyskelpoinen.
      Kos­ka omis­tusasumisen hyö­tyä ei verote­ta mut­ta vuokrat­u­loa verote­taan, ei kenenkään oikeas­t­aan kan­na­ta asua vuokral­la: Sik­si Suomes­sa on niin vähän vuokra-asum­ista ja Sveit­sis­sä niin vähän omistusasumista.
      Kansan­tu­lo­laskelmis­sa asun­to­tu­lo las­ke­taan tulok­si, vaik­ka asuu omas­sa asun­nos­sa. Jokainen kai ymmärtää sen­tään sen, että näin on pakko tehdä. Ajatel­laan, että meil­lä olisi kak­si muuten täs­mälleen ident­tistä maa­ta, mut­ta toises­sa kaik­ki asu­isi­vat omis­sa asun­nois­saan ja toises­sa kaik­ki vuokral­la. Muuten­han tämä jälkim­mäi­nen talous olisi kansan­tu­lomielessä rikkaampi, vaik­ka ne ovat identtisiä.
      Yritetään vielä toisel­la esimerkillä.
      Ajatel­laan, että henkilöl­lä on tal­letet­tuna 300 000 euroa, jos­ta hän saa korko­tu­lo­ja 9000 euroa ja hän asuu vuokra-asun­nos­sa, jos­ta mak­saa vuokraa 9000 euroa. Tämä menee muuten päit­täin, mut­ta tuos­ta korko­tuo­to­s­ta menee veroa 28%. Sit­ten hän kek­sii myy­dä sijoituk­sen­sa ja ostaa sil­lä tuo asun­ton­sa sil­lä 300 000 eurol­la. Sijoit­ta­mal­la nuo tal­lete­tut rahat omaan asumiseen­sa, hän ei yhtäkkiä saakaan verotet­tavaa hyö­tyä pääomastaan.

  22. Eras­totenes … , joitain vuosia sit­ten oli Suomes­sa niin san­ot­tu poikamiesvero, eli kan­nustet­ti­in ihmisiä men­emään naimisi­in. Siihen tilanteeseen ver­rat­tuna vaimoista menee nyky­isin veroa — kaik­ki riip­puu aina näkökulmasta.

  23. OS kir­joit­ti:
    “Se ihmis­ten kyvyt­tömyys hah­mot­taa asun­to­tu­lon käsitet­tä oli täl­lä ker­taa siitä raportista.”

    Var­maan osa ei hah­mo­takaan sitä, mut­ta ehkä suuri osa niistäkin jot­ka sen hah­mot­ta­vat eivät hyväksy sitä ettei omas­sa asun­nos­sa asumis­es­ta saisi mil­lään taval­la hyötyä.

  24. Täl­laises­sa kysymyk­sessä olisi hyvä tietää myös kom­men­toi­jien sidon­naisu­udet (siis kuka asuu vuokral­la, kuka on vela­ton ja mak­sanut omis­tusasun­ton­sa, kuka hyö­tyy täl­lä het­kel­lä asun­to­lain­o­jen korko­jen verovähennysoikeudesta).
    Kos­ka kuu­lun viimeiseen ryh­mään, olisi var­maan parem­pi jäävätä itsensä.

    Se Rawlsin peri­aate, että ihmis­ten tulisi tehdä päätök­siä ‘tietämät­tömyy­den hun­nun takaa’, eli kun tekee yhteiskun­nal­lisia päätök­siä, ei vielä tiedä, onko tulevas­sa elämässä ker­jäläi­nen vai vaikka­pa pankki­iri, olisi hyvä. Edes ajatuk­sen tasolla.

    Min­ul­la on vähän sel­l­aisia Osku Pajamäen hah­mot­telemia ajatuk­sia, että isot päätök­set tehdään suurten ikälu­okkien ehdoil­la, ja 60–70-luvun sukupol­vet ovat mak­sum­iehiä. Kun tämä näkyy niin monis­sa päätök­sis­sä. Kun suuret (val­las­sa ole­vat) ikälu­okat ovat hyö­dyn­täneet jonkun etu­u­den, se pois­te­taan seu­raav­il­ta sukupolvil­ta. Viimek­si revitään 60–70-lukulaisilta myös se suurten ikälu­okkien van­hus­ten­hoito ja eläk­keet, niiden kus­tan­t­a­mi­nen. Tosin demografis­es­ti ym. ei tai­da olla muu­ta vah­toe­htoa, kun jonkun tämä lysti kuitenkin pitää maksaa.

  25. Tässä on men­ty talouden nousuhu­umas­sa mon­ta vuot­ta uus­lib­er­al­is­tis­es­ti aset­ta­mal­la etuuk­sille ja saataville MINIMEJÄ (pait­si ns. köy­häituelle a la työmarkkinatuki). 

    Nyt kun nousuhu­uma on lop­pu niin etuuk­sille pitäisi alkaa aset­ta­maan KATTOJA. Vero­tustyöryh­män näper­ryk­set ovat pikku jut­tu, kun muu­ta­man “For­tu­min miljonäärin” eläkeka­toil­la päästään samaan tulokseen.

    Silti olen sitä mieltä, että asun­to­lain­o­jen korkovähen­nyk­sil­lä ei pitäisi etelän­matko­ja tehdä, kuten edel­lisessä postauk­ses­sani tarkoitin.

  26. Ja oliko se Kekko­nen, joka pani alulle pro­jek­tin omis­tusasumisen lisäämisek­si? Sieltä nämä vero­tuk­sel­liset kan­nus­timet juon­ta­vat juurensa.

  27. ” Sveit­sis­sä on asun­to­tu­lon vero ja asun­non­o­mis­ta­jien osu­us (%) koti­talouk­sista 28; Suomes­sa se on peräti 78.
    Voiko näil­lä asioil­la olla joku yhteys? ”

    Tulisi kyetä erot­ta­maan älylli­nen int­ri­gi ja ihmis­ten kär­simys toi­sis­taan. Edelli­nen ei valitet­tavasti aina ole suun­tau­tunut jälkim­mäisen poistamiseen.

    Jos se nyt täl­lä pal­stal­la ketään kiinnostaa.

  28. Osmo: “Kuten san­ot­tu, kyse on vero­tuk­sen neu­traal­isu­ud­es­ta. Jos A ja B omis­ta­vat täs­mälleen saman­laiset asun­not ja asu­vat niis­sä ris­ti­in 5toistnesa vuokralaisi­na ja mak­sa­vat markki­navuokraa, molem­mil­ta menee vero vuokratuo­to­s­ta, mut6t6a kumpikaan ei saa vähen­tää vuokra­menoa vero­tuk­ses­saan. Jos he ymmärtävät vai­h­taa asun­not keskenään ja asu­vat tämän jäl­keen omis­tusasun­nois­saan, kum­mal­takaan ei mene veroa mis­tään. Tilanne saadaan neu­traa­lik­si joko niin, että
    a) myös omas­sa asun­nos­sa asumis­es­ta verote­taan siitä vuokratuo­to­s­ta jon­ka taval­laan mak­saa itselleen.
    b) vuokrat­u­losta ei mene veroa tai
    c) vuokrat­u­losta menee veroa mut­ta vuokra on vas­taavasti vero­tuk­ses­sa vähennyskelpoinen.”

    Hyvä esimerk­ki — siinä mielessä, että se on täysin hanurista. “Omas­sa asun­nos­sa asumis­es­ta verote­taan siitä vuokratuo­to­s­ta jon­ka taval­laan mak­saa itselleen.” — nyr­jähtänyt­tä logiikkaa.
    Asun­to­tu­loa voi toki verot­taa, kun­han se mak­sa­ja, joka pidät­tää ennakon, löytyy.

    Ja Sveitsin esimerkkiäkään ei löy­dy googlaamalla.

  29. Osmo: “Sijoit­ta­mal­la nuo tal­lete­tut rahat omaan asumiseen­sa, hän ei yhtäkkiä saakaan verotet­tavaa hyö­tyä pääomastaan.”

    Suomes­sa ei ole mitään “hyöty“verotusta, on vain palkkaveroa ja pääo­maveroa, jota mak­se­taan pääo­man TUOTOSTA — jos asut itse omas­sa asun­nos­sa, tuot­toa ei tule. Jos vuokraat asun­non toiselle, tuot­toa tulee.
    Sim­ple as that!

  30. Jari Mus­to­nen:

    Omis­tusasumiseen liit­tyy tiet­tyjä posi­ti­ivisa sivu­vaiku­tuk­sia, joten luulisi sitä myös val­tio­val­lan suosivan.

    Kuten myös negati­ivisia sivu­vaiku­tuk­sia. Mil­lä perus­teel­la ne posi­ti­iviset olis suurem­pia kuin negatiiviset?

    Mil­lä perus­teel­la niitä posi­ti­ivisia sivu­vaiku­tuk­sia tulee vaan niiltä joil­la on asuntolainaa?

  31. Tiedemies:
    ‘En pidä asun­to­tu­lon verot­tamista mielekkäänä, kos­ka siitä huoli­mat­ta, että asun­to on “pääom­ahyödyke”, se on myös ihmis­ten koti.’

    Ei se pääom­ahyödyke ole, vaan koti. Vält­tämät­tömyyshyödyke. Sen verot­ta­mi­nen ei nos­ta asumiskus­tan­nuk­sia, kos­ka ostet­taes­sa asun­to, vero leikkaa saman ver­ran asun­non markki­nahin­nas­ta. Omis­tusasu­jat taas saa­vat k.o. vero­tu­lon alen­nuk­se­na ansio­tuloverois­taan. Ain­oa jota tuo vero rasit­taa ovat “finanssikap­i­tal­is­tit,” rent-seekerit.

    ‘Samal­la logi­ikalla pitäisi kaikkia auto­ja verot­taa “tulosta”, jon­ka saa siitä, että voisi matkus­taa tak­sil­la jne.’

    Ei ollenkaan. Auto on tuotet­tu hyödyke, jon­ka tar­jon­ta vahvis­tuu kysyn­nän mukana. Joten sen verova­paus ei kap­i­tal­isoidu hin­taan. Päin­vas­toin, tar­jon­ta vahvis­tuu ja hin­ta las­kee. Asun­non hin­ta on taas sijain­ti­mo­nop­o­li. Auton hin­ta ei myöskään ole maanko­rkoa, mikä nousee tuot­tavu­u­den kas­vaes­sa ja antaa myyjille ansioton­ta tuloa.

  32. Minkä vuok­si tilanne pitäisi saa­da neu­traa­lik­si? Voisitko Osmo ker­toa vielä sen? 😉

  33. Eikö paras ratkaisu siis olisi tehdä vuokras­ta verovähen­nyskelpoista? Vähen­nys toden­näköis­es­ti kohdis­tu­isi enem­män pien­i­t­u­loisi­in, ja toisaal­ta se voisi jopa kan­nus­taa ihmisiä muut­ta­maan työn perässä toiselle paikkakun­nalle vuokra-asuntoon. 

    Omas­ta puolestani voisin myös pois­taa asun­to­lainan koron verovähen­nyk­sen, vaik­ka min­ul­la asun­to­lainaa onkin.

  34. Jotenkin asun­to­tu­lon vero­tus ajatuk­se­na tun­tuu väk­isin kek­sityltä. Jos ensin ansait­see palkkaa, jos­ta mak­saa veroa ja sijoit­taa sit­ten elämiseltä säästyneet rahat asun­toon, niin mielestäni siitä asun­nos­ta on vero jo ker­taalleen maksettu.

    Eikös samal­la peri­aat­teel­la voisi verot­taa syömis­tu­loa. Jos omis­taa maati­lan, mis­sä kas­vat­taa perunaa tai mui­ta ruokatarvikkei­ta, niin sil­loin­han saa samal­la logi­ikalla tuloa, kos­ka ei tarvitse ostaa kau­pas­ta arvon­lisäverol­lisia perunoita.

    1. elämiseltä säästyneet rahat asun­toon, niin mielestäni siitä asun­nos­ta on vero jo ker­taalleen maksettu.

      Jos sijoit­taa elämiseltä säästyneet rahat pankki­in, niin mielestäsi koroista saata­van tuo­ton vero on jo ker­taalleen maksettu?

  35. Kiin­teistöverossa on enem­män järkeä kuin “asun­to­tu­lon” ja vuokrat­u­lon verois­sa yhteen­sä. Vuokrat­u­lon veroa on suh­teel­lisen help­po kiertää.

  36. Eras­totenes aleksandrialainen:
    “eikös voitaisi lait­taa vas­taavasti myös eri­ty­isvero kaikille avo- ja avio­pareille: nämähän saa­vat tuloa, kun ei mene rahaa sukupuo­likump­panin etsin­tään (deit­ti-ilmoituk­set, baari-illat, mak­sulliset palvelut)”

    Vero­jen yleinen omi­naisu­us on ollut lisätä itsepa­lvelu­jen määrää ostopalvelu­jen kus­tan­nuk­sel­la. Enem­mistö lie­nee sitä mieltä, että kiin­teä parisuhde on noi­ta mak­sullisia palvelui­ta parem­pi yhteiskun­nan kannal­ta, toisaal­ta koti­talousvähen­nyshän otet­ti­in käyt­töön (sen lisäk­si, että töitä teetet­ti­in pimeästi) tilanteessa, jos­sa kirur­gin oli taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa ottaa palkaton­ta vapaa­ta ja remon­toi­da kämp­pän­sä itse. (Ratkaisu tässä siis ei ollut pistää itse tehtyjä remont­te­ja ja koti­taloustyötä verolle, vaan merkit­tävältä osin vapaut­taa ne verol­ta myös sil­loin kun ne teki joku per­heen ulkopuolinen)

  37. Minus­ta on kum­malli­ta että asun­to­tu­lo nos­te­taan aina uud­estaan ja uud­estaan esille. Asun­to­tu­lon vero­tus leiv­oti­in sisään kiin­teistöveroon sil­loin kun kiin­teistövero säädettiin. 

    Kiin­teistövero sisältää jo katu­mak­sun, mant­taal­i­mak­sun ja asum­is­tu­lon verotuksen.

    Kiin­teistöveron korot­ta­mi­nen on oikeas­t­aan ihan sama asia kuin että alet­taisi­in per­imään eril­listä asum­is­tu­lon veroa.

    1. Asun­to­tu­lon vero­tus leiv­oti­in sisään kiin­teistöveroon sil­loin kun kiin­teistövero säädettiin. 

      Ei leiv­ot­tu. Vero­tuk­sen virhe on , että asum­ista verote­taan, jos asuu toisen omis­ta­mas­sa asun­nos­sa eikä verote­ta, jos asuu omas­saan. Kiin­treistövero kohdis­tuu vuokra-aswun­toon samal­la taval­la kuin omis­tusasun­toon, joten se ei poista tätä eroa.
      Itse asi­as­sa yksi verotyöryh­mässä käsitel­ty ehdo­tus oli, että pois­te­taan kiin­teistövero vuokra-asumiselta, mut­ta tämä todet­ti­in teknis­es­ti mah­dot­tomak­si, kos­ka asun­to-osakey­htiöistä ei oikein ota selvää, paljonko niitä piätäisi minäkin vuon­na verot­taa ja miten tämä saadaan jyvite­tyk­si osak­keen­o­mis­ta­jien kesken.

  38. Minä väit­täisin ymmärtäväni asun­to­tu­lon käsitet­tä ja sen verot­tamista ihan riit­tävän hyvin ja väit­täisin, että jos talous­poli­it­tis­es­ti rel­e­vant­ti käsite on min­un käsi­tyskykyni tuol­la puolen, niin se on sitä niin suurelle osalle ihmisiä, että voidaan kiistää sen legit­imi­teet­ti jo muutenkin. 

    Olen­naisil­ta osin asun­to­tu­lo on sama asia kuin maanko­rko, eli tuot­to joka ylit­tää nor­maalin pääo­mat­u­lon. Jos asun­to olisi nor­maal­i­hyödyke, asun­nos­ta saata­va vuokra olisi suun­nilleen asun­non rak­en­tamisen pääo­makus­tan­nus + hoitokus­tan­nuk­set + riskipreemio. Tämän vuokran pitäisi hei­jastel­la nor­maalia käyt­töar­voa, ja vas­ta tämän ylit­tävä osa voidaan oikeas­t­aan kat­soa maankoroksi/asuntotuloksi.

    Sik­si Osmon esimerk­ki ei ker­ro, mis­tä on kysymys. Asumisen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus Osmon esimerkissä on 9000 euron korko­tu­lo. Mut­ta se on nyt vähän has­su esimerk­ki, kos­ka aivan analogi­nen esimerk­ki saadaan henkilöstä, jol­la on 30 000 tal­letus pankissa, ja hän saa tästä 900 euron vuosit­taisen korko­tu­lon, jol­la hän ostaa bus­silipun ja tekee täl­lä työ­matkat. Hän ostaakin vähän parem­man auton ja alkaa kulkea työ­matkat sil­lä, hups, tästähän pitäisi alkaa mak­saa veroa. 

    Todelisu­udessa verotet­tavu­uskäsit­teessä on järkeä vas­ta, kun ajat­telemme, että henkilöl­lä on se 300 000 euroa tal­len­net­tuna. Hän vuokraa kaupungilta ton­tin (olete­taan että vuokra on 0 euroa; se voisi yhtä hyvin olla, sik­si hal­val­la tont­te­ja usein vuokrataan), ja rak­en­taa omakoti­talon. Naa­puris­sa on ident­ti­nen omakoti­ta­lo, jon­ka asukas mak­saa vuokraa 15 000 euroa. Oikeasti vain 4000 euroa on maanko­rkoa; sen pitäisi olla ton­tin vuokra, jos kun­ta olisi vuokran­nut maan oikeaan hin­taan. Tämä 4000 on oikeasti tuloa, jota voisikin verot­taa. Mut­ta verot­tamisen sijaan itseasi­as­sa olisi mielekkääm­pää, että siitä per­itään markki­nahin­tainen vuokra.

    Kun­nat eivät halua tehdä näin, kos­ka omako­ti­a­su­jat ovat halut­tu­ja kun­ta­laisia. He kun mak­sa­vat muutenkin veroa. Verokil­pailua karsaste­taan vasem­mis­ton paris­sa juuri tästä syys­tä: jos julki­nen val­ta joutuu aset­ta­maan vero­tuk­sen “markki­nahin­taan”, verot putoa­vat hyvin alhaisik­si, ja vasem­mis­to­lainen poli­ti­ik­ka muut­tuu mah­dot­tomak­si toteuttaa. 

    Plus­sa­puo­li­akin kyl­lä on: Jos asun­to­tu­lo — tai edes se per­imät­tä jätet­ty maanko­rko — tulisi verotet­tavak­si, vuokra-asum­i­nen lisään­ty­isi, kos­ka kysymys asum­is­muo­dos­ta olisi taloudel­lis­es­ti neu­traali. Täl­lä on yksi erit­täin paina­va hyvä puoli. Nimit­täin, nykyisen jär­jestelmän suosies­sa omis­tusasum­ista, keskilu­ok­ka, eri­tyis­es­ti alem­pi keskilu­ok­ka, kan­taa merkit­tävästi enem­män pääo­mariskiä kuin olisi oikeas­t­aan mielekästä. 

    Omis­tusasum­i­nen on keskimäärin kan­nat­tavaa taloudel­lis­es­ti, mut­ta siihen liit­tyy tiet­tyjä suh­dan­ner­iske­jä. Asun­to­jen hin­to­jen reaaliset pudo­tuk­set ajoit­tuvat useim­miten suh­dan­tei­den kään­teisi­in, tilanteisi­in, jois­sa myös työt­tömyys ja vas­taa­vat nou­se­vat. Tämä tarkoit­taa, että mon­et omis­tusasu­jat, joil­la on iso­ja velko­ja, joutu­vat pakon edessä myymään asun­to­jaan tilanteis­sa, jois­sa niiden hin­ta on alhaisimmillaan. 

    Asun­to­tu­lon ollessa verol­la, vuokra-asum­i­nen on yleisem­pää. Vuokra-asukas ei joudu toden­näköis­es­ti kohtaa­maan yhtä suur­ta riskiä. Jos vuokra-asum­i­nen on yleisem­pää, riskin kan­taa toden­näköisem­min joku, jol­la on enem­män riskinkan­tokykyä. Asun­to­jen hin­nat ovat alhaisem­mat ja asun­to­jen omis­t­a­mi­nen vuokraamista varten muis­tut­taa enem­män muu­ta sijoittamista. 

    Tässä on siis kak­si puol­ta. Itse olen sitä mieltä, että neu­traal­i­udessa on hyvät puolen­sa, mut­ta omis­tusasumisen suosimi­nen on kuitenkin perustel­tua. En kan­na­ta kuitenkaan korko­jen verovähen­nys­tä; ne olisi syytä pois­taa maltil­lisel­la tahdil­la, esimerkik­si kymme­nen vuo­den aikana tms, jot­ta ei aiheutet­taisi radikaalia epä­jatku­vu­ut­ta asuntomarkkinoihin.

    1. Tiedemies ymmärtää tämän kyl­lä väärin. Asun­to­tu­loa on myös se pääo­man nor­maalin tuo­ton mukainen tuot­to. Tuot­takoon se melkein mitä tahansa, se on verotet­tavaa, pait­si sil­loin kun se on omas­sa asunnossa.

  39. Vuokrat­u­lo on reaal­ista tuloa, asun­to­tu­lo on lasken­nal­lista. Vuokranan­ta­ja kyke­nee mak­samaan veron meno­jen jälkeisel­lä prof­i­t­il­la, omis­tusasu­ja joutuu repimään rahat jostain muual­ta. Kuten Kaldor aikoinaan sanoi, vero­jen yhtey­dessä maal­likoiden käsi­tys tuloista (= raha) on täysin oikea. Toinen jut­tu on sit­ten asumisen tukem­i­nen. Kyl­lä se nyt taitaa olla niin, että mitä vähem­män jotakin verote­taan, sitä enem­män sitä on. Kun ihmis­ten on aina asut­ta­va jos­sain, voidaan keskustel­la lähin­nä siitä, ovatko asun­not liian iso­ja tai liian hieno­ja ja oikei­den henkilöi­den omis­tamia kiitos verotuen. Kansakun­nan on kuitenkin joka tapauk­ses­sa uhrat­ta­va tiet­ty määrä resursse­ja asumiseen. Jos ihmiset ovat sitä mieltä, että oma on ok, niin mik­si tätä vas­taan pitää niin kauheasti tais­tel­la, varsin kun on niitä posi­ti­ivisi­akin ulkoisvaikutuksia.

  40. Osmo,

    ymmär­rän kyl­lä mielip­i­teesi, mut­ta mik­si ihmeessä nimeno­maan asun­non omis­tamis­es­ta saata­va lasken­nalli­nen tulo olisi verotet­tavaa? Eikö myös esimerkik­si auton, jääkaapin, polkupyörän tai veneen omis­tamis­es­ta saata­va lasken­nalli­nen tulo olisi sil­loin olta­va veronalaista?

    Eikö omis­tusasumis­es­ta seu­raa­va yhteiskun­nalli­nen vakaus olekaan enää tavoitelta­va ilmiö? Tun­net­tua­han on, etteivät omis­tusasu­jat kapinoi. On jotain menetettävää.

  41. Asun­to­tuloveroa tunge­taan niin sin­nikkäästi joka välis­sä esi­in, että tulos­sa­han se on. Aina kun poli­itikot rupea­vat oikein kiivaasti kieltämään jotakin asi­aa tai kun jonkin asian mah­dot­to­muud­es­ta ehtimiseen kir­joite­taan medi­as­sa, se koh­ta säädetään.

    Kun­pa kansalaisia sen­tään lakat­taisi­in halvek­si­mas­ta sil­lä tavoin, että yritetään selit­tää asun­to­tuloveroa niin kuin yritetään! Asunto“tulo” on vähäjärki­nen käsite.

    Sijoit­ta­mal­la nuo tal­lete­tut rahat omaan asumiseen­sa, hän ei yhtäkkiä saakaan verotet­tavaa hyö­tyä pääomastaan.

    kir­joit­taa Osmo asunto”tuloa” selittäessään.

    Mik­sei sitä voi vain nimetä asun­toveroksi ja lätkäistä yht­enä verona muiden joukkoon? Niin­hän on Suomes­sa ennenkin tehty. HS pääkir­joi­tus 11.3.2010:

    … Suomes­sa oli 1990-luvun alku­un saak­ka erään­lainen asun­to­tulovero. Kun asun­non vero­tusar­vo ylit­ti sovi­tun rajan, omis­tusasu­ja jou­tui mak­samaan veroa.

    Pääkir­joit­ta­ja vään­tää tuol­loisen asun­toveron suot­ta asunto”tulo”veroksi. Ei sitä sel­l­aisek­si sil­loin miel­let­ty, vaan ihan silkak­si omaisuusveroksi.

    Maini­tus­sa pääkir­joituk­ses­sa san­o­taan yllät­täen myös: 

    Vero­tus on tapa kerätä rahaa yhteiseen kas­saan, ei mikään jär­jen näyt­täy­tymi­nen ihmiselämässä. … Verotyöryh­mälle esitel­lyis­sä näke­myk­sis­sä ei ole kyse ensi sijas­sa vero­tuk­sen jär­jen etsin­nästä vaan sen pohdin­nas­ta, löy­ty­isikö vero­tuk­sel­la apua julkisen talouden paikkaustalkoisiin.

    Niin aivan! Ja seu­raavas­sa virk­keessä sit­ten puhutaan taas miten kauheasti menetetään val­tion tulo­ja kun ei asunto”tuloa” veroteta.

    Onko pakko suu­tut­taa ihmiset jauhamal­la sontaa?

    On ihan tarpeek­si kestämistä siinä, että köy­hät kur­jis­te­taan siir­tymäl­lä pro­gres­si­ivis­es­ta vero­tuk­ses­ta tasavero­tuk­seen mak­sa­jan mak­sukykyyn kat­so­mat­ta. Ei mak­sa­jaa tarvit­sisi enää pilkata vähäjärk­isil­lä selit­te­ly­il­lä (sota on rauhaa! orju­us on vapaut­ta! tietämät­tömyys on val­taa!). (Hesarin etu­sivul­la on tänään iso kuva miehestä, joka työn­telee lun­ta uuden hulp­pean omakoti­talon­sa pihal­la, ja tek­sti jon­ka mukaan mies voit­taisi Het­emäen työryh­män esi­tys­ten toteutues­sa 735e vuodessa – sel­l­aiset kansalaiset voit­taisi­vat köy­hien mak­saes­sa. Sil­lä lailla. )

    Ker­ron lopuk­si, että olen itse iloinen veron­mak­sa­ja — tuloveron. Kan­natan myös per­in­töveroa tietyin varauksin. Kan­natan hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, ja siihen tarvi­taan veroja.

  42. No kyl­läpä vaan leivottiin:

    HE 50/1992:

    “Esi­tyk­sessä ehdote­taan otet­tavak­si käyt­töön kiin­teistön arvoon perus­tu­va kiin­teistövero. Tämä uusi vero kan­net­taisi­in vuosit­tain, ja se kor­vaisi kiin­teistö­jen hark­in­tavero­tuk­sen, asun­to­tu­lon vero­tuk­sen ja katu­mak­sun. Samas­sa yhtey­dessä pois­tet­taisi­in manttaalimaksu.”

    Se, että asun­to­tu­lon vero osana kiin­teistöveroa kohdis­tuu kaikki­in ei muu­ta sitä, että asun­to­tu­lon vero on kiin­teistöverossa sisällä.

  43. Mielestäni asun­non myyn­nistä saata­vat voitot pitäisi olla verol­lisia riip­pumat­ta siitä mis­sä on asunut. Tämä tek­isi sen, että jos asun­toon on säästet­ty ja siitä saadaan korkoa, niin se on verol­lista tuloa.

    Lisäk­si asun­to­lainan korot eivät pitäisi olla vähen­net­tävis­sä ansio­tu­lo vero­tuk­ses­sa. Tämä nyt on vaan tuki per­sauk­isia kohtaan, joil­la ei ole pääo­mat­u­lo­ja. Oikeu­den­mukaises­ti myös yhtiö­vastike pitäisi olla vähen­net­tävis­sä pääo­mat­u­los­sa, saa­han sen vähen­tää myös vuokran-antaja.

    Varain­si­ir­tovero tulisi pois­taa, kos­ka ei sitä ole pörssin osakekau­pas­sakaan. (Tai sit­ten lisätä se myös sinne.)

    Asun­to­tu­losta taas. Jos omis­tan asun­non ja olen vuokran­nut sen pois. Lisäk­si asun itse vuokra-asun­nos­sa. Sit­ten sat­un muut­ta­maan vuokra-asun­nos­ta omis­ta­maani asun­toon. Kyl­lä tässä miel­stäni pääo­mat­u­lot tip­pu­vat vuokran ver­ran. (Asun­to­tu­lo häviää) Yksi tapa olisi muut­taa vuokra menok­si, jon­ka voisi vähen­tää pääo­mat­u­lo vero­tuk­ses­sa. Tämähän pois­taisi vero­tus ongel­man, ja aut­taisi vain varakas­ta väkeä 🙂

    Lisäk­si jos asun­to­tu­loa ale­taan verot­ta­maan, pitää muis­taa verot­taa myös kaikkia kun­nan ali­hin­tai­sis­sa vuokra-asun­nois­sa tai ara­va vuokral­la asuvia.

  44. Osmo: “Jos sijoit­taa elämiseltä säästyneet rahat pankki­in, niin mielestäsi koroista saata­van tuo­ton vero on jo ker­taalleen maksettu?”

    Itse asi­as­sa — kyllä.
    Mut­ta pankki­tilil­lä ole­valle rahalle mak­se­taan (jok­seenkin olema­ton­ta) korkoa, jota voidaan verot­taa, mut­ta oma­lle asun­nolle ei mak­se­ta mitään, jota voitaisi­in verot­taa. Pankki­tilil­lä ole­vaa rahaa­han ei veroteta.
    On se kum­ma, että kun verotet­tavaa tuloa ei syn­ny, pitää kek­siä jokin absur­di abstrak­ti (oikeasti olema­ton) asia, jota sit­ten pitäisi verottaa.
    Kun omaisu­u­den verot­tamis­es­ta on luovut­tu, mik­si oma asun­to on sit­ten sel­l­ainen veroparseli, että juuri sitä pitäisi verottaa?

    1. Raimo: Jos omi­s­tat ruokate­htaan ja haet sen varas­tos­ta per­heelle­si ruu­at kotipöytään, että mak­sa siitä mitään, sin­ua verote­taan silti. tästä ruokaedusta.

  45. Jos sijoit­taa elämiseltä säästyneet rahat pankki­in, niin mielestäsi koroista saata­van tuo­ton vero on jo ker­taalleen maksettu?

    Pankista ei saa korkoa lähde­verot­tomana, joten kyl­lä — vero on ker­taalleen mak­set­tu. Voisi­han ne korko­tu­lot kyl­lä toiseenkin ker­taan verot­taa aivan samoin kuin vaik­ka osinko­tu­lot. Outoa kun eivät verotyöryh­mässä tuo­ta huomanneet.

    Samoin pankki­tililtä tehdy­istä nos­tois­ta­han voisi ottaa pikavip­piveron. Per­sauki­nen­han joutuu mak­samaan saman­lai­sista nos­toista isot korot ja toim­i­tus­mak­sut pikavip­pi­fir­moille, joiden peri­aat­teessa pitäisi mak­saa niistä veroa.

  46. Kan­natan ehdot­tomasti työryh­män esi­tys­tä asun­to­lainan korko­jen verovähen­nysoikeu­den pois­tos­ta. Olen ollut ihan täs­mälleen saman aikataulunkin kan­nal­la jo pitkään. Toki Osmon esit­tämä malli kel­paisi myös, mut­ta en usko malleis­sa ole­van pitkäl­lä aikavälil­lä merkit­tävää eroa.

  47. Suomes­sa asum­i­nen on yli­hin­taista vain pääkaupunkiseudul­la, muual­la se on ostovoimaan ver­rat­tuna hal­paa. Pääkaupunkiseudun ongel­mat pitäisi ratkaista muil­la keinoin esim kaavoit­ta­mal­la enem­män ja lisäämäl­lä kaupun­gin omaa HITAS-tyyp­pistä asun­to­tuotan­toa ja ulot­ta­mal­la sys­tee­mi myös Espooseen ja Vantaalle. 

    Mitään asun­to­tu­lon verot­tamista en kan­na­ta mut­ta korkovähen­nysoikeud­es­ta voisi pikkuhil­jaa luop­ua. Siitä voisi luop­ua kokon­aan uusien lain­o­jen kohdal­la. Se aiheut­taisi pienen notkah­duk­sen asun­to­jen hin­nois­sa mut­ta asun­non­va­i­h­ta­jil­la rahoi­tus­tarve pysy­isi samana. Samal­la se tek­isi kil­pailukykisem­mäk­si vai­h­toe­hdok­si ostaa kämp­pä jos­sa on yhtiölainaa paljon. 

    Ain­oi­ta häviäjiä oli­si­vat pienem­pään asun­toon vai­h­ta­vat kuten eläkeläiset (lue hei­dän per­ilisen­sä) tai eroa­maas­sa ole­vat pariskun­nat, mut­ta se on hei­dän ongelmansa.

  48. Kun sitä tuloa — niitä euro­ja — ei ole! 

    Samaa höpöä on yleen­sä poli­isien käyt­tämä “katukaup­pa-arvo”. Voi olla, että kokai­ini­lasti mak­saisi katukau­pas­sa puoli miljoon­aa, mut­ta siinä on rutkasti palvelu­ja mukana siinä hin­nas­sa: aineen pun­nin­taa, jatkamista, hämy­isiä kaup­po­ja ja kiin­ni­jäämisen pelkoa.

    Tai vaikka­pa verot­ta­jan itku saa­mat­ta jääneistä vero­tu­loista, kun tehdään pimeää työtä. (Puhun nyt pien­rak­en­ta­jista, en mis­tään kuit­tikau­pas­ta.) Sitä rahaa ei ole: pien­rak­en­ta­ja teet­tää pimeänä tai tekee itse, kun — jumalau­ta — sitä rahaa ei ole.

    Minus­ta nyt vähän näyt­tää siltä, että kun tämä “asun­to­tu­lo” on vaikea käsit­tää ja kun jotkut sen siitä huoli­mat­ta käsit­tävät, niin he sit­ten eufo­ri­as­saan sitä puo­lus­ta­vat. Tulee vähän Mil­le­ni­um-keskuste­lut mieleen. Yhä vieläkin kesku­udessamme lie­nee ihmisiä, joiden mielestä uusi vuosi­tuhat alkoi vuon­na 2001.

    Ihna pikkuisen muuten epäi­lyt­tää tuo ruokate­htaan johta­jan ate­ri­ae­dun verot­ta­mi­nen. Onko­han toisaan näin, että vaikka­pa Atri­an (pikku)pomo merkkaa veroil­moituk­seen­sa henkilökun­nan hen­gen­nos­ta­tusti­laisu­udessa kainaloon lykä­tyn ruokakorin?

    Touko Met­ti­nen
    (neu­traal­isti verotet­tu= kaik­ki muu­tok­set syövät toisensa)

  49. Osmo:

    Jos sijoit­taa elämiseltä säästyneet rahat pankki­in, niin mielestäsi koroista saata­van tuo­ton vero on jo ker­taalleen maksettu?

    No tätähän mä oon yrit­täny saa­da menee sun päähän jo pitkään. Noh parem­pi myöhään kuin ei milloinkaan!

  50. Hiukan uudelleen pohdiskel­tuna: Verovähen­nyk­sen pois­to Osmon esit­tämäl­lä taval­la johtaisi siihen, että ihmisil­lä olisi alen­tunut insen­ti­ivi kil­pailut­taa asun­to­lain­o­jaan korko­ta­son ollessa alle omavas­tu­u­ra­jan, ja toisaal­ta pankkien markki­na-ase­ma olisi parem­pi. En ole ollenkaan var­ma, mitä tämä tarkkaan ottaen imp­likoi, mut­ta tämä kään­tää min­ut kuitenkin työryh­män esit­tämän aikataulun kan­nalle, sil­lä sen vaiku­tuk­set insen­ti­ivei­hin ovat parem­min ennustet­tavis­sa. Asun­to­lainat ovat kuitenkin varsin suuri osu­us luottokannasta.

  51. Asun­to­tu­lon vero­tus saisi var­masti aikaan hyvin riisut­tu­ja asun­to­ja. Ts myytäisi­in pelkät seinät hal­val­la, ja suurem­pi raha laitet­taisi­in sit­ten sisu­tuk­seen, ei asun­toon. Kiva muut­taa kun pitää repiä aina tapetit, par­ketit ja kaapit mukaansa uuteen kämp­pään. Mis­täs tänä kuu­lostaa tutul­ta, olisko tuol­la itä­naa­puris­sa jo näin hieno sys­tee­mi käytössä?

  52. Rain­er Silfverberg,

    kyl­lä tuos­sa korkovähen­nyk­sen pois­tossa olisi myös kol­mas häviäjä: kasvukeskusten ulkop­uolel­la omis­tusasun­nois­sa asu­vat. Kasvukeskusten ulkop­uolel­la asun­to­jen arvo on varsin pitkälti ver­ran­nolli­nen niit­ten raken­nuskus­tan­nuk­si­in. Näin on lai­ta eri­tyis­es­ti omakoti­talois­sa; har­ti­a­pankki­rak­en­ta­jia on niin paljon, ettei valmi­iden omakoti­talo­jen hin­nas­sa ole oikeas­t­aan huomioitu­na edes raken­nustyön osu­ut­ta. Oikein syrässä ole­van talon hinas­sa on lisäk­si vielä syr­jäis­es­tä sijain­nista johtu­va vähennys.

    Täl­laisel­la alueel­la asun­non omis­t­a­mi­nen on a) läh­es ain­oa tapa asua (ei todel­lisia vuokra-asun­tomarkki­noi­ta) b) enin­tään todel­lis­ten raken­nuskus­tan­nusten hin­taista. Näis­sä olo­suhteis­sa asun­to­lainan korkovähen­nys tulee suo­raan asun­non­o­mis­ta­jan hyödyk­si. Tämän vuok­si myös sen pois­to johtaa suo­raan taloudel­lisi­in menetyksiin.

  53. “Pääkaupunkiseudun ongel­mat pitäisi ratkaista muil­la keinoin esim kaavoit­ta­mal­la enem­män ja lisäämäl­lä kaupun­gin omaa HITAS-tyyp­pistä asun­to­tuotan­toa ja ulot­ta­mal­la sys­tee­mi myös Espooseen ja Vantaalle. ”

    Helsin­ki ei halua hal­paa asum­ista, pitämäl­lä asun­to­jen ja maan­hin­ta korkeana kun­ta kerää suuret vero­tu­lot asumisesta.
    Vuokra­ton­teil­la kun asuu läh­es 300000 ihmistä eli 60 % väestöstä
    Asumisen vero­tus on myös regres­si­ivistä, joten hesalaiselle eli­it­ille tämä sopii hyvin.
    Asuno­jen neliöhin­ta kun kas­vaa asun­non pienentyessä

  54. Osmo, tiedän kyl­lä, että asun­to­tu­lok­si määritel­lään koko vuokra. Kir­joitin kiireessä epä­selvästi: Maanko­rko on pääo­makus­tan­nuk­sen yms. tulon ja vuokran ero­tus, ja mielestäni se on legi­t­i­i­mi vero­tuk­sen kohde, mut­ta asun­to­tu­lo, joka on siis koko brut­to­tu­lo, ei ole.

    Asun­to­tu­lon vero­tuk­seen kohdis­tu­van kri­ti­ikki­ni oli tarkoi­tus tul­la esi­in autoes­imerk­istäni. Autos­ta, kuten asun­non omis­tamis­es­takin, on myös kulu­ja, joi­ta et esimerkissäsi mitenkään käsitel­lyt. Aivan kuten bus­silipun hin­nan suu­ruista “auto­tu­loa” ei voi jyvit­tää kokon­aisu­udessaan auton omis­tamiseen, ei vuokramenoa voi jyvit­tää kokon­aisu­udessaan asun­non omis­tamiseen. Vuokras­ta mak­se­taan muu­takin kuin pääo­mat­u­loa omis­ta­jalle, ja kaiken­lisäk­si omis­tet­tu asun­to on myös ja ennenkaikkea kulu­tushyödyke, jos­ta nau­ti­taan asumal­la siinä. Ei ole myöskään mielekästä verot­taa yksi­tyiskäytössä ole­vien huonekalu­jen, soit­in­ten, kodinkonei­den jne. omis­tamista, vaik­ka nekin voitaisi­in vuokra­ta. Aivan tarkalleen sama lasken­nalli­nen vero­ma­lli on täysin vali­di kaikissa sel­l­ai­sis­sa pitkäikäi­sis­sä hyödykkeis­sä, joi­ta voisi peri­aat­teessa vuokra­ta. Jos näitä ei asete­ta verolle, niin asun­to­tu­lon vero on itseasi­as­sa pis­temäi­nen vero, joka kohdis­tuu yhteen elin­ta­son kannal­ta olen­naiseen omaisu­u­den laji­in tois­t­en kus­tan­nuk­sel­la. Ihmiset käyt­täi­sivät vähem­män resursse­ja asumiseen ja enem­män kaiken­laiseen romuun. 

    Opti­maalises­sa — siis mah­dol­lisim­man vähän vääristävässä — vero­tuk­ses­sa on eri­laisia ongelmia muutenkin. Asun­to­tu­lo on esimerk­ki veros­ta, joka näyt­tää ei-vääristävältä, mut­ta kos­ka asun­to­tu­lo koos­t­uu kahdes­ta osas­ta, eli maanko­ros­ta ja pääo­mat­u­losta, näi­den kohtelem­i­nen yht­enä ja samana “tulona” ei ole vält­tämät­tä mielekästä.

    Esimerkkinä opti­maalis­es­ta veros­ta voidaan esit­tää ns. ansain­tapo­ten­ti­aaliv­ero. Se tiede­tään opti­maalisek­si, kos­ka se ei vääristä kan­nus­timia. Siinä siis vero­pros­ent­ti määräy­tyy henkilön real­is­tis­es­ti suurim­mas­ta saavutet­tavis­sa olev­as­ta ansio­tu­losta. Tämä tarkoit­taisi, että esimerkik­si min­un vero­pros­ent­ti­ni pitäisi määräy­tyä yli tuhat euroa suurem­man tulon mukaan, kos­ka siir­tymäl­lä aka­teemi­sista hom­mista yksistyiselle sek­to­rille voisin tien­ata enem­män. Puo­lik­si kieli poskessa on esitet­ty myös pitu­usveroa, kos­ka tiede­tään, että pidem­mät ihmiset tien­aa­vat samas­ta työstä enem­män. Point­ti­na kaikissa näis­sä on, että ne ovat neu­traale­ja, eli eivät vaiku­ta kannustimiin. 

    Aivan kuten asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nenkin, useim­mat neu­traalit verot soti­vat sitä vas­taan, minkä ihmiset koke­vat kohtu­ullisek­si ja mielekkääk­si. Tämä ei ole täysin mieletön­tä, tai ihmis­ten “ymmärtämät­tömyy­destä” kumpuavaa, kos­ka mui­ta esimerkke­jä neu­traaleista veroista ovat sat­un­naiset henkilöko­htaiset verot ja henkilöko­htainen könttäsummavero. 

    Tämä kyl­lä nivoutuu kysymyk­si­in asun­to­jen “yli­hin­nas­ta”. Äkkiseltään näyt­tää — ja pitkälti var­maan onkin tot­ta — että olisi vain tehokas­ta verot­taa tämä yli­hin­ta pois. Tämä onnis­tuu kuitenkin paljon parem­min kiin­teistöveron ja maavuokrien kaltaisil­la instrumenteilla.

  55. onnea vaan vaaleihin!

    -tämän asun­to­tu­lon kun otat pää­teemak­si niin kyl­lä ääniä ropisee…

    -rikkail­ta pois­tet­ti­in var­al­lisu­usvero ja se sälytet­ti­in pien ja keski­t­u­lois­t­en niskaan->kiinteistövero->
    ja taas men­ti­in kohti tasaveroa

    odot­te­len mie­lenki­in­nol­la vaaleja,että kuka ottaa puolueista tämän pos­ket­toman kiin­teistöveron käsit­te­lyyn ja sen suuruuden.

    varsinkin tääl­lä pk-seudulla(+14kehyskuntaa) ei tai­da toteu­tua kansalais­ten yhden­veroisu­us suh­teessa vaikka­pa kes­ki-suomes­sa asuvaan.

    ja kyllä,maksan vero­ja mielel­läni kun­han verot mak­se­taan tuloista eikä mis­tään laskennallisista(ilma)leikkituloista.

    -rauhal­lista joulua kaikille

  56. Joku jo vih­jasi tähän suun­taan, mut­ta kir­joite­taan­pa tämä auki. Asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen ver­tau­tu­isi siihen, että ryhdyt­täisi­in verot­ta­maan kaikkea työtä, mitä ihmiset tekevät oman hyv­in­vointin­sa eteen, mut­ta jos­sa raha ei vai­h­da omis­ta­jaa. Jos pesen autoni, saan auton puh­taus­tu­loa, jota pitäisi verot­taa samal­la tavoin kuin jos veisin autoni pestäväk­si. Jos teen itsel­leni ongen oma­l­ta maal­ta kaata­mas­tani pajus­ta, vältän ALV:n, jon­ka jou­tu­isin mak­samaan, jos ostaisin jonkun muun tekemän ongen kaupasta. 

    Kaik­ki tajua­vat, että oikea tie tässä ei ole tuon oman työn (tai asun­to­tu­lon) vero­tus, vaan jos asioi­ta halu­taan yhden­ver­tais­taa (esim. saa­da se kirur­gi leikkaa­maan nikkaroin­nin sijaan), laskea vero­tus­ta asiois­sa, jois­sa raha vai­h­taa omis­ta­jaa. Ongel­mana tässä taas on se, että melkein koko vero­tussys­teemimme rak­en­tuu juuri sen varaan, että verote­taan asioi­ta, jois­sa ihmiset mak­sa­vat toisilleen. Jos siis tulovero ja ALV pois­tet­taisi­in, tästä tulisi aikamoinen lovi julkiseen talouteen. 

    Joka tapauk­ses­sa vielä type­r­äm­pää olisi koit­taa verot­taa siitä, että ihmiset tekevät jotain tai käyt­tävät omis­tami­aan asioi­ta niin, ettei raha vai­h­da omistajaa. 

    Mitä taas sit­ten siihen ris­ti­in­o­mis­tus­es­imerkki­in tulee, niin jos kak­si ihmistä omis­taa ris­ti­in vaikka­pa 100 000 euron asun­non ja vuokraa­vat ne toisilleen ja kumpikin mak­saa vuokraa sen ver­ran kuin asun­to­lain­o­jen korkomenot ovat, ei tässä tipu verot­ta­jalle mitään. Epäreilua nykysys­tee­mis­sä on se oman asun­to­lainan verovähen­nys, jos­ta nuo kak­si asu­jaa jäävät pait­si, ei itse asumistulo. 

    Jos tuo oman asun­non verovähen­nysoikeus pois­tet­taisi­in, voitaisi­in perus­taa seu­raa­van laisia osu­uskun­tia. Osu­uskun­nas­ta saisi ostaa osu­u­den, joka oikeut­taisi asumaan jos­sain osu­uskun­nan omis­ta­mas­sa (halu­tun hin­talu­okan) asun­nos­sa. Käytän­nössä oltaisi­in vuokral­la siinä mielessä, ettei asun­toa vai­h­taes­sa koskaan jou­tu­isi mak­samaan varain­si­ir­toveroa, kos­ka asun­non omis­tus säi­ly­isi osu­uskun­nal­la, mut­ta asumiskus­tan­nuk­set oli­si­vat samat kuin omis­tusasu­jal­la. Se ulkois­vaiku­tus oman asun­non hyvässä kun­nos­sa pidos­ta voitaisi­in hyö­dyn­tää jotenkin niin, että asun­toa vai­hdet­taes­sa tai osu­ud­es­ta luovut­taes­sa asun­non hin­ta määriteltäisi­in ja sitä myöten sit­ten se, minkälaiseen asun­toon olisi oikeus muut­taa seu­raavak­si. Jos osu­uskun­nat oli­si­vat tarpeek­si suuria, olisi toden­näköis­es­ti suh­teel­lisen help­poa löytää uusi asun­to osu­uskun­nan sisältä etenkin jos osu­uskun­ta lisäk­si pyörit­täisi vuokra-asun­to­ja ja vielä ottaisi vas­taan sijoituk­sia, joi­ta käytet­täisi­in niiden vuokra-asun­to­jen han­k­in­taan ja sijoit­ta­jille mak­set­taisi­in tästä sit­ten pääomatuloa.

  57. Minä vaadin edelleen:

    - käve­ly­tu­lon verotusta!
    — pyöräi­ly­tu­lon verotusta!
    — joukkoli­iken­netu­lon verotusta!
    — oman auton käyt­tö­tu­lon verotusta!

    Kun yllä ole­vista liikku­misen muodoista syn­tyviä kulu­ja ver­rataan tak­sil­la ajamisen hin­taan, havaitaan että säästöä (=verotet­ta­va etu­us) syntyy.

    Esim.
    * Käve­ly keskus­taan 5 km = 0,01 € kenkien ja vaat­tei­den kulumaa
    * Tak­si keskus­taan 5 km = 15 €

    -> Käveli­jälle syn­tyi lasken­nal­lista käve­ly­tu­loa 14,99 €, jota verote­taan mar­gin­aalipros­en­til­la 58 % -> veroa mak­su­un 8,69 €.

  58. Sitä jäin nyt pohti­maan, että miten paljon uusien asun­to­jen rak­en­tamista täy­ty­isi oikein tukea, jot­ta hin­nat ja vuokrat alka­isi­vat laskea?

    Ainakin Helsingis­sä kun nuo uudet näyt­tävät mak­sa­van jotakuinkin tuplas­ti käytet­ty­i­hin verrattuna.

  59. Seu­raavas­sa linkissä on erit­täin mie­lenki­in­toista ana­lyysia ja kom­ment­te­ja asun­toku­plas­ta. Kor Valitet­tavasti Suo­mi ei ole mukana:

    http://www.newsmill.se/print/31170

    Suo­ma­laisil­la asun­to­lainaa on 75 mil­jar­dia eli n. 45 % bkt:a, mikä on edm. linkin ver­tailus­sa hyvä sijoitus.

    Muitakin keino­ja asumiskus­tan­nusten hillintään eikä vain rokot­taa ja kerätä kerätä asumis­es­ta vero­tu­lo­ja, kuten kiin­teistöveron katon pois­tol­la aio­taan tehdä.

  60. “rikkail­ta pois­tet­ti­in var­al­lisu­usvero ja se sälytet­ti­in pien ja keski­t­u­lois­t­en niskaan->kiinteistövero->
    ja taas men­ti­in kohti tasaveroa”

    Näin on, var­al­lisu­usvero oli pro­gres­si­ivi­nen, mut­ta kiin­teistövero on regressiivinen.

  61. Osmo: “Raimo: Jos omi­s­tat ruokate­htaan ja haet sen varas­tos­ta per­heelle­si ruu­at kotipöytään, että mak­sa siitä mitään, sin­ua verote­taan silti. tästä ruokaedusta.”

    Toki luon­taise­duista verote­taan, vaik­ka ei omis­taisikaan tehdas­ta (tosin tehtaan omis­ta­ja ei ehkä ilmoi­ta kaikkea vero­tuk­ses­sa) — tämä on kuitenkin aivan eri asia kuin asun­to­tu­lon verotus.

  62. Osmo kir­joit­taa:

    “asun­to­tu­lon vero­tus leiv­oti­in sisään kiin­teistöveroon sil­loin kun kiin­teistövero säädettiin.”
    Ei leiv­ot­tu. Vero­tuk­sen virhe on , että asum­ista verote­taan, jos asuu toisen omis­ta­mas­sa asun­nos­sa eikä verote­ta, jos asuu omas­saan. Kiin­treistövero kohdis­tuu vuokra-aswun­toon samal­la taval­la kuin omis­tusasun­toon, joten se ei poista tätä eroa.

    Onko kuitenkin niin, että jos vuokranan­ta­ja on elinkeinon­har­joit­ta­ja, hän voi vähen­tää keräämistään vuokrat­u­loista mak­samansa yhtiö­vastik­keen. Täl­löin kiin­teistövero sisäl­tyy yhtiö­vastik­keeseen, mut­ta vuokranan­ta­ja mak­saa pääo­mat­uloveroa vain saa­mansa vuokran ja tulon­hankkimisku­lun ero­tuk­ses­ta. Mielestäni tämä kyl­lä tasaa asum­is­muo­to­jen eriarvoisuutta.

    Tiedemies kir­joit­taa:

    Äkkiseltään näyt­tää – ja pitkälti var­maan onkin tot­ta – että olisi vain tehokas­ta verot­taa tämä yli­hin­ta pois. Tämä onnis­tuu kuitenkin paljon parem­min kiin­teistöveron ja maavuokrien kaltaisil­la instrumenteilla.

    Olen samaa mieltä. Mitä jos asun­to­lain­o­jen korko­jen verovähen­nysoikeud­es­ta asteit­tain luop­umisen lisäk­si myös vähitellen nos­tet­taisi­in kiinteistöveroa?

  63. Eras­totenes aleksandrialainen: 

    Kasvukeskusten ulkop­uolel­la on paljon tyhjil­lään ole­via halpo­ja talo­ja, ei ole pakko rak­en­taa aina uut­ta. Jos on pakko esim maat­alouden tms elinkeinon har­joit­tamisen vuok­si asua kasvukeskuk­sen ulkop­uolel­la, eikä van­haa taloa ole saatavil­la sieltä minne halu­aa muut­taa, pitäisi se korko­jen verovähen­nyk­sen pois­tu­misen kom­pen­saa­tio pystyä hoitua jotain muu­ta kautta. 

    Samuli Saarel­ma:

    Tuo kuvaa­masi osu­uskun­ta­jär­jeste­ly vas­taa Ruotsin mallin mukaista asum­isoikeusasum­ista tai Suomen muu­ta­maa har­vaa asukkaiden perus­tamien yhdis­tys­ten omis­tamia asumisoikeustaloja. 

    Suo­ma­lais­ten iso­jen fir­mo­jen kuten ASO, Asun­tosäätiö, TA ja YH ym asum­isoikeustoim­inta taas on raakaa bisnestä ja niis­sä saa asukas aina näppei­hin­sä. nim­im. “koke­mus­ta on”.

  64. Tiedemies:

    Omis­tusasum­ista on syytä tukea 

    Saisinko tälle jotain järke­viä perusteluita?

    Kari

  65. Tiedemies, Samuli Saarel­ma ja muu­ta­mat muut jo sanoi­vat olen­naisen. Olisin melkein yhtä hyvin voin­ut vain painaa ”komp­paa” ‑nap­pia. Pari kom­ment­tia kumminkin:

    Osmo sanoi ketjun alkupuolel­la, että kansan­tu­lo­laskelmis­sa asun­to­tu­lo las­ke­taan tulok­si, vaik­ka asuu omas­sa asun­nos­sa. Kansan­tu­lo­laskelmis­sa on paljon muu­takin ele­gant­tia ja raf­fi­noitua, jol­la ei ole paljonkaan tekemistä todel­lisen hyv­in­voin­nin tms. kanssa. Etten entisenä tilas­tonikka­ri­na suo­ras­taan sanoisi todel­lisu­u­den kanssa. Vihrei­den uskoisi tämän tietävän, ja Oden nyt varsinkin. Aito ympäristötil­in­pito sen­tään jo ottaa ensi askeleitaan. Kai. En ole seu­ran­nut tarkasti.

    Jos asun­non hin­nan­nousua halu­taan pitää verotet­ta­vana pääo­mat­u­lona, se on sit­ten eri asia. Kuten Hell­berg sanoo Poh­jan­tähdessä, ”löy­tys siit­tä jotakin jär­kee”. Hyvitetäänkö sit­ten myös asun­non hin­nan lasku, osake­tap­pi­oiden tavoin?

    Osmon kom­ment­ti Raimo K:lle ruokate­htail­i­jas­ta ja tuot­tei­den syömis­es­tä kotona hipoi absur­dia. Jos yrit­täjil­lä on tuol­laisia vero­tuk­sel­lisia por­saan­reik­iä ja ne oikeasti ovat ongel­ma, voi ne toki tukkia. Oman asun­non ”asun­to­tu­lon” verot­tamisen kanssa niil­lä ei ole mitään tekemistä muual­la kuin hyvin abstrak­tis­sa teoretisoinnissa.

    Vero­tus­ta suun­nataan van­han viisauden mukaan sinne mis­sä on veron­mak­sukykyä. Asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen ei IRL tuo­hon kat­e­go­ri­aan kuu­lu. Tai jonkun kohdal­la var­maan, mut­ta sil­loin voisi yhtä hyvin ottaa käyt­töön var­al­lisu­usveron joka alka­isi – kat­so­taan­pa stet­soni­in – vaik­ka miljoo­nan euron arvois­es­ta käm­pästä. Kun­han inflaa­tio­tark­istus tehtäisi­in sil­loin tällöin. 

    En aja tuol­laista, mut­ta uskon että se olisi useim­mille sen­tään helpom­min tajut­tavis­sa kuin asun­to­tu­lon vero­tus. Jopa niille hil­jaa mielessään, joil­la miljoon­akämp­pä on ja jot­ka siis ääneen vastustaisivat.

  66. “-> Käveli­jälle syn­tyi lasken­nal­lista käve­ly­tu­loa 14,99 €, jota verote­taan mar­gin­aalipros­en­til­la 58 % -> veroa mak­su­un 8,69 €.”

    Voisi sen ajatel­la niinkin, että käveli­jä saas­tut­taa vähem­män, jol­la on posi­ti­ivi­nen vaiku­tus omaan ja muidenkin ter­vey­teen. Käveli­jän ansios­ta tehdään enem­män työtä ja käytetään vähem­män sairaan­hoitopalvelui­ta. Sik­si käveli­jäl­lä pitäisi olla negati­ivi­nen hait­tavero, voisi olla vaik­ka 3 euroa / km…

  67. Osmo sanoi ketjun alkupuolel­la, että kansan­tu­lo­laskelmis­sa asun­to­tu­lo las­ke­taan tulok­si, vaik­ka asuu omas­sa asun­nos­sa. Kansan­tu­lo­laskelmis­sa on paljon muu­takin ele­gant­tia ja raf­fi­noitua, jol­la ei ole paljonkaan tekemistä todel­lisen hyv­in­voin­nin tms. kanssa. 

    Oletko nyt ihan oikeasti sitä mieltä, että Suo­mi rikas­tu­isi, jos kaik­ki myi­sivät asu­ton­sa naa­pureilleen ja alka­isi­vat per­iä vuokraa toisiltaan?

  68. Jos ei asun­to­tu­lon filosofi­aa ymmär­rä, niin on tol­lo? Siis nuo esimerk­it mitä Odekin heit­tää ovat täysin kuvitteellisia. 

    Omis­tusasun­nos­sa tuo “vuokra” on vastike. Jos omi­s­tat asun­non, omi­s­tat osakkei­ta ja olet joko niihin tai neliöi­hin sidot­tu taloy­htiötä koske­vis­sa laskuis­sa ja mak­su­is­sa. Jos siis tuo­hon kuvit­teel­liseen asun­to­tu­loon päädytään, niin putkire­mont­ti mak­saa kuvit­teel­lises­sa 70 neliön ja 300000 euron käm­pässä ehkä n. 40000 euroa. Tämän kai saisi asun­to­tu­loa verotet­taes­sa vähen­tää vero­tuk­ses­sa? Vas­taavasti vuokraa tuo voisi nos­taa kuukaudessa satasen eli reilun ton­nin vuodessa ja sil­loinkin sum­man kuo­let­tamiseen menisi yli kolmekym­men­tä vuotta.
    Asumises­sa kysymys kai lie­nee siitä, että sijoi­tatko asun­toosi ja mak­sat siitä (useim­miten) lainaa sekä sitoudut mah­dol­lisi­in lisä­mak­sui­hin eri­lais­ten taloy­htiöre­mont­tien yms. toimien muuo­dos­sa vai asutko vuokral­la ja annat vuokranan­ta­jan mak­saa nuo mak­sut. Asumisen kannal­ta aika nol­la­summapeliltä tun­tuu. Jos asumiset halut­taisi­in samalle viivalle, niin kaik­ista asumisen tuista pitäisi luopua. 

    Sit­ten taas sijoit­ta­jan näkökul­mas­ta… se on kiin­ni siitä, minkälaisen tuo­ton tuolle 300000 tuhan­nelle halu­at. Voit pitää sen tilil­lä, sijoit­taa asun­to-osakkeisi­in tai ostaa vaik­ka Nok­sua tm. fir­maa. Ensim­mäisessä “tuot­to” on vakaa­ta, eikä sitä juuri verote­ta. Toises­sa tuot­ta on vähän riskaa­be­lim­baa, mut­ta kol­man­nes­sa vai­h­toe­hdos­sa voi menet­tää kaiken (tokas­sa vai­h­toe­hdos­sa sul­la on edelleen se asun­to, jon­ka voit pitää vuokral­la) jos huono tuuri on.

    Lopuk­si, mikä on omis­tusasumisen hyö­ty. Se, että säästät omaan pus­si­in? [tai miten se nyt lie­nee, pankki­han saa korkoina melkoisen lei­jo­nan osan]
    Jos vastik­keen yli menevä vuokrao­su­us olisi verovähen­net­tävää, niin kaip­pa se voisi olla sit­ten myös omis­tusasun­non lainan kuukausierän suu­ru­us myös? Siis, mitä nopeam­min mak­saa lainan pois, sitä enem­män saa vähen­tää… niin kauan kuin lainaa on. Sit­ten kun ei ole lainaa, niin ei ole enää vähen­net­tävääkään ja sit­ten mak­se­taan tuloveroa kovem­man mukaan.

    Osmon esimerk­ki:
    Yritetään vielä toisel­la esimerkillä.
    Ajatel­laan, että henkilöl­lä on tal­letet­tuna 300 000 euroa, jos­ta hän saa korko­tu­lo­ja 9000 euroa ja hän asuu vuokra-asun­nos­sa, jos­ta mak­saa vuokraa 9000 euroa. Tämä menee muuten päit­täin, mut­ta tuos­ta korko­tuo­to­s­ta menee veroa 28%. Sit­ten hän kek­sii myy­dä sijoituk­sen­sa ja ostaa sil­lä tuo asun­ton­sa sil­lä 300 000 eurol­la. Sijoit­ta­mal­la nuo tal­lete­tut rahat omaan asumiseen­sa, hän ei yhtäkkiä saakaan verotet­tavaa hyö­tyä pääomastaan.

    Eli ensim­mäisessä tapauk­ses­sa hän korko­tu­loil­la kus­tan­taa 72 % (6500 euroa) asumis­es­taan. Ja sit­ten sijoitet­tuaan omaan asun­toon, hän ei saa enää korko­tu­lo­ja, mut­ta toisaal­ta vuokran sijas­ta mak­saa vastiket­ta. 70 neliön käm­pästä tuo olisi keskimäärin (3 euroa/neliö) vuodessa 2500 euroa. Eli lop­putu­los olisi molem­mis­sa tapauk­sis­sa sama? Mut­ta osta­mal­la asun­non hän sitoutuu osal­lis­tu­maan taloy­htiötä koske­vi­in remont­tei­hin eli tässä esimerkissä hän mitä ilmeisim­min häviää omis­ta­mal­la asun­ton­sa… tämäkö on sitä omis­tusasumisen asun­to­tu­loa, jota halu­taan vielä erik­seen verot­taa? Joo, en ole tajun­nut tätä asun­to­tu­lon käsitet­tä, joten lienen aika tollo:)

  69. Pyritäänkö muuten täl­lä asun­to­tu­lo-ajatuk­sel­la paran­ta­maa asukkaiden ase­maa vai sijoit­ta­jien? Äkkiseltään tätä asun­to­tu­lo-aja­tus­ta voisi tulki­ta kehoituk­sek­si siir­tyä vuokra-asumiseen, mikä mitä ilmeisim­minkin nos­taisi vuokria… lop­putu­los olisi, että vuokranan­ta­jat hyö­ty­i­sivät ja taval­lisen kansalaiset (joista kai aika har­val­la on use­ampia asun­to­ja) mak­saisi­vat hyö­dyn. Vai onko tässä tarkoi­tus lait­taa omis­tusasu­jat ja vuokral­la asu­jat vas­takkain tap­pele­maan asi­as­ta, jos­ta kum­mal­lakaan ei ole mitään käsi­tys­tä. Kuka tästä hyötyisi? 

    Omis­tusasum­ista on ihan yhtä paljon syitä tukea kuin vuokral­la asum­ista, mut­ta onko oikea väylä tukea korkoku­lu­jen kaut­ta vai voisiko tuki olla vielä parem­min ohjat­tu asumisen perus­paran­nushankkeisi­in tai yleiseen asum­isvi­ihtyvyy­teen (esim. koti­talousvähen­nystyyp­pis­ten etu­jen kautta)?

  70. Asun­to­tu­lo on lasken­nalli­nen käsite. Sen avul­la voidaan tehdä kansan­tu­lo­laskel­mat ver­tailukelpoisik­si sel­l­ai­sis­sa mais­sa, jois­sa vuokra-asu­jien osu­us on erilainen.

    Mikäli kansan­talouden kir­jan­pidos­sa ei tehtäisi näin, BKT luvut asukas­ta kohti näyt­täi­sivät eri­laisil­ta. Eivät ne toki sen oikeampia tai väärem­piä olisi — mut­ta erilaisia.

    SNA 93:sta seli­tys löy­tyy kohdas­ta 2.89:

    http://unstats.un.org/unsd/sna1993/tocLev8.asp?L1=6&L2=5

    Se, mik­si juuri asun­to­tu­lo on mukana keskusteluis­sa — ja esimerkik­si auto­tu­lo ei — johtunee siitä, että kansan­talouden tilin­pito hyväksyy ain­oas­taan asun­nonos­ton koti­talouden investoin­niksi. Autonos­to ja kaik­ki muutkin han­k­in­nat ovat kulu­tus­ta, eikä niitä aktivoida. 

    Sik­sipä korkeat tai mata­lat asun­to­jen hin­nat eivät näy BKT-luvuis­sa muuten kuin vuokrien kautta.

    Asia voisi olla toisinkin, mut­ta se nyt vain sat­tuu ole­maan näin. Asi­as­ta on päästy sopimuk­seen YK:n tilas­tokok­ouk­sis­sa ja sil­lä sipuli.

    Se, että verot­ta­ja hamuaa asun­to­tu­lon suun­taan onkin jo toinen juttu. 

    Suomenkin BKT:sta aika iso osa tuotan­toa muo­dos­tuu asun­to­tu­losta, joka omis­tusasu­jien osalta las­ke­taan markki­navuokrien perus­teel­la. Van­ho­jen omis­tusasun­to­jen osalta tulo on taval­laan ylim­i­toitet­tua — ainakaan eurot eivät vai­h­da omis­ta­jaa (asun­to­tu­lo kir­jataan saman­su­u­ruise­na tuotan­toon ja kulutukseen).

    Asun­to­jen omis­tus ja vuokraus on tuot­tanut “arvon­lisää” Nokia-kuplan parhaimp­inakin vuosi­na enem­män kuin “sähköteknis­ten tuot­tei­den ja optis­ten lait­tei­den valmis­tus”, vuon­na 2009 läh­es kolminker­tais­es­ti. (Lähde: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/kan/vtp/vtp_fi.asp taulukko “Toimi­alo­jen arvon­lisäyk­set 1975–2009”)

    1. Auton vuo­tu­i­sis­sa kuluis­sa on aika vähän korkoa ver­rat­tuna vaikka­pa pois­toon. Se ei ver­taudu asun­toon. Ennen autostakin kuitenkin mak­set­ti­in omaisu­usveroa. Toki muukin var­al­lisu­us kuin asun­to­var­al­lisu­us vaikut­taa hyv­in­voin­ti­in, mut­ta asun­non osu­us on ratkai­se­van suuri mui­hin asioi­hin verrattuna.

  71. Mörököl­li, kyl­lä useim­mat vuokranan­ta­jat osaa­vat laskea ja nos­ta­vat vuokraa, kun asun­non tai talon remont­tei­hin menee rahaa. Isom­mat kiin­teistösi­joi­tus­fir­mat osaa­vat ehkä jyvit­tää remont­tiku­lut ja aktivoivat remon­tit taseeseen etukä­teen, mut­ta muu­ta­man asun­non omis­ta­jil­ta tai asunto-oy:iltä se ei onnistu.
    Asun­to­tu­loa on vaikea hah­mot­taa, jos asun­to on han­kit­tu pitkäl­lä ja tuloi­hin näh­den liian isol­la lainal­la. Sel­l­ais­es­ta kai pitäisi päästä pois muutenkin. Ei talous­poli­ti­ikan perus­teena voi olla se, että niin moni on tehnyt niin tyh­miä päätök­siä. Se kan­nus­taa vain isom­paan tyh­myy­teen jatkossa.

  72. Jos asun­to­tu­loa ale­taan verot­ta­maan, niin oli­si­vatko sit­ten esimerkik­si taloy­htiöön tehtävän putkire­mon­tin kulut verovähen­nyskelpoisia, kos­ka nehän oli­si­vat sil­loin tulon­hankkimis­es­ta aiheutunei­ta kuluja?

  73. Osmo kir­joit­tikin jo kokon­aisen jutun niistä syistä, joiden vuok­si omis­tusasum­ista on syytä tukea. Kyse on siis kan­nustin­vaiku­tuk­sista, eli siitä, että omis­ta­jal­la ja asukkaal­la on saman­su­un­taisia, mut­ta hie­man eri­laisia kan­nus­timia asun­non kun­nos­s­api­don suhteen. 

    Kun asukas ja omis­ta­ja ovat eri henkilö, niin sel­l­aiset tek­i­jät, jot­ka a) ovat asum­is­mukavu­u­den kannal­ta olen­naisia, mut­ta jälleenmyynti/vuokrausarvon kannal­ta vähäisiä, ja jot­ka ovat omis­ta­jan kon­trol­lis­sa, tai b) ovat asum­is­mukavu­u­den kannal­ta vähämerk­i­tyk­sisiä mut­ta jälleen­myyn­tiar­von kannal­ta olen­naisia ja asukkaan kon­trol­lis­sa, jäävät alihoidetuksi. 

    Lisäk­si näyt­täisi ole­van joitain täl­lais­ten suo­ravi­ivais­ten kan­nustin­vaiku­tusten ulkop­uolisia seikko­ja, kuten esimerkik­si iden­ti­teet­ti­in (omis­tusasu­ja “kokee” ole­vansa enem­män osalli­nen) liit­tyviä tek­i­jöitä. Yleis­es­tiot­taen omis­tusasu­ja kan­taa enem­män riskiä asum­is­muo­toon­sa ja asun­non kun­toon liit­tyen, ja tämän ainakin pitäisi pakot­taa tiet­tyyn vas­tu­ullisu­u­teen myös henkilöko­htaises­sa talouden­pidos­sa. (Kan­nustin­vaiku­tus vaikut­taa pidem­mälle myös sil­lä par­tiku­laarisel­la taval­la, että taloudel­lisen riskin vuok­si omis­tusasu­jalle työt­tömyys on suurem­pi ris­ki, ja työt­tömyyskaudet jäävät lyhyem­mik­si. Tämä ei tosin ole mikään yleinen syy, vaan seu­raus asum­is­tuk­i­jär­jestelmästä, joka, kuten Osmo toises­sa kir­joituk­ses­sa jo kerke­si sanomaankin, tukee omis­tusasum­ista vähän parem­pit­u­loisil­la ja vuokra-asum­ista köyhemmillä)

  74. Mörököl­li
    Jos ei asun­to­tu­lon filosofi­aa ymmär­rä, niin on tollo?

    Kyl­lä.

    Mut­ta mik­si kaik­ki jauha­vat tästä asun­to­tu­losta, etenkin jos ei ymmär­rä sitä? Eihän sitä kyseinen työryh­mä oleedes ehdottanut.

  75. Osmo kysyi 16.24:
    “Oletko nyt ihan oikeasti sitä mieltä, että Suo­mi rikas­tu­isi, jos kaik­ki myi­sivät asu­ton­sa naa­pureilleen ja alka­isi­vat per­iä vuokraa toisiltaan?”

    Ken­lie vas­tasi 17.27 parem­min kuin olisin osan­nut. Pain­oin jo tykkää-nappia:)

    Just my point: kansan­tu­lo­laskelmil­la ja sil­lä, mikä ihmiset arjes­sa mieltävät tulok­si on eroa. Ensin­mainit­tua ei kan­na­ta ottaa verotusperusteeksi.

    Vero­ja rakas­ta­vat tai ainakin sietävät hyv­in­voin­ti­val­tion kan­nat­ta­jatkaan — kuten yllekir­joit­tanut — eivät koe mielekkääk­si mak­saa asun­to­tu­losta veroa yhtään sen enem­pää kuin auto­tu­losta tai lumilapiotulosta.

    Jos asia joitakin niin kovasti ras­saa — en tarkoi­ta Osmoa — niin sen voi hoitaa var­al­lisu­usverol­la tai ehkä mielu­um­min asun­non myyn­tivoiton vero­tuk­sel­la. Kun­han myös myyn­ti­tap­pi­ot huomioidaan.

  76. Tiedemies

    Osmo kir­joit­tikin jo kokon­aisen jutun niistä syistä, joiden vuok­si omis­tusasum­ista on syytä tukea. Kyse on siis kan­nustin­vaiku­tuk­sista, eli siitä, että omis­ta­jal­la ja asukkaal­la on saman­su­un­taisia, mut­ta hie­man eri­laisia kan­nus­timia asun­non kun­nos­s­api­don suhteen. 

    Vaan sepä ei vas­tan­nut siihen min­un kysymyk­seeni. Mitkä ovat ne kan­nustin­vaiku­tuk­set, jot­ka tässä eivät väl­i­ty markki­noil­la? Ja erin­näisel­lä lain­säätäjien kikkailul­la ne sit­ten kuitenkin välittyvät?

    Kun asukas ja omis­ta­ja ovat eri henkilö, niin sel­l­aiset tek­i­jät, jot­ka a) ovat asum­is­mukavu­u­den kannal­ta olen­naisia, mut­ta jälleenmyynti/vuokrausarvon kannal­ta vähäisiä, ja jot­ka ovat omis­ta­jan kon­trol­lis­sa, tai b) ovat asum­is­mukavu­u­den kannal­ta vähämerk­i­tyk­sisiä mut­ta jälleen­myyn­tiar­von kannal­ta olen­naisia ja asukkaan kon­trol­lis­sa, jäävät alihoidetuksi. 

    Jumalan ter­ve! Eikö tuo päde aivan täysin yhtäläis­es­ti mihin tahansa hyödyk­keeseen, minkä voin kau­pas­ta ostaa? Ja jos kaikessa muus­sa markki­nat toimi­vat, niin sit­ten sinä tulet tänne vakaval­la naa­mal­la sanomaan, että “juu no tässä jutus­sa, jos­sa minä kerään val­tion avus­tuk­sia, ne eivät nyt vaan toimikaan”? Eiku se on niin­qu eri asia tämä asuminen.…

    Vas­ten­mielistä.

    Kari

  77. Ainakin yksi järkevä syy tukea omis­tusasum­ista on se, että omas­sa talos­sa asu­va ihmi­nen ei toden­näköis­es­ti ala kommunistiksi 😉

  78. Samuli Saarel­ma:

    “Minus­takin omis­tusasun­non korkovähen­nyk­sistä luop­umi­nen olisi se oikea tapa päästä eroon eri asum­is­muo­to­jen eriarvoisuudesta.”

    Minus­ta tämä ei poista asum­is­muo­to­jen välistä eri­ar­voisu­ut­ta lainkaan. Korkovähen­nyk­sen pois­t­a­mi­nen kos­kee asun­non han­kkimista velka­ra­hal­la eikä asum­ista itseään. Minus­ta kysymys on siitä, että vuokra-asum­ista verote­taan ja omis­tusasum­ista ei.

    Korkovähen­nys on enem­män ver­ran­nolli­nen muuhun sijoit­tamiseen velka­ra­hal­la. Olisi epäneu­traalia, jos sijoi­tus­lainan korko­ja ei saisi vähen­tää, jos asun­non ostamiseen ote­tun lainan korot saisi vähentää.

  79. Mitkä ovat ne kan­nustin­vaiku­tuk­set, jot­ka tässä eivät väl­i­ty markki­noil­la?

    Kuule, en tiedä, mut­ta tilas­tol­lisen tarkastelun poh­jal­ta on niin, että omis­tusasu­jat sotke­vat paikko­ja vähem­män, osal­lis­tu­vat yhteisön toim­intaan enem­män, ja tekevät vähem­män kaiken­laisia kupruja.

    Tehokkaas­sa vero­tuk­ses­sa ja sub­ven­tios­sa on kak­si peri­aatet­ta, jot­ka kil­pail­e­vat: DWL:n min­i­moin­ti eli Ram­seyn sään­tö ja Pigou-verotus. 

    Eli yhtäältä opti­maalises­sa vero­tuk­ses­sa pyritään min­i­moimaan vääristymä, eli sen vaiku­tus käyt­täy­tymiseen markki­noil­la (kos­ka markki­nan olete­taan hoita­van asian). Tässä suh­teessa asun­to­tu­lon veron pitäisi olla sama kuin vuokran. 

    Toisaal­ta asumiseen liit­tyy ulkois­vaiku­tus­ta, joka voidaan havai­ta tilas­tol­lises­sa tarkastelus­sa. Tämä on siis ihan empi­iri­nen tosi­a­sia. Ainakin yhden tutkimuk­sen (en nyt jak­sa etsiä; tänne sen olen joskus linkit­tänyt) mukaan omis­tusasu­jat tuot­ta­vat vähem­män jätet­tä. Voidaan siis ajatel­la, että vuokral­la-asumisen verot­ta­mi­nen on jät­teen­tuot­tamisen ja muun yleisen paikko­jen sotkemisen Pigou-vero. 

    Tähän­hän rapor­tis­sa viitat­ti­inkin. Sama pätee moni­in mui­hin asioi­hin, joil­la kat­so­taan ole­van jokin negati­ivi­nen ulkois­vaiku­tus, joka ei hin­nas­sa näy. Yhtä lail­la tupak­ka- ja alko­ho­liv­ero­ja pitäisi pahek­sua. Tämä on etupäässä empi­iri­nen kysymys, ei peri­aat­teelli­nen. Se, että siitä tehdään peri­aat­teelli­nen kysymys ker­too joko halus­ta rikkoa ja sotkea paikko­ja, tai äärim­mäisyyk­si­in menevästä uskos­ta markki­noiden kaikkivoipaisuuteen.

  80. Ehkä nyt joulu­rauhan jäl­keen sopii jo vastata.

    Minä kysyin:

    Mitkä ovat ne kan­nustin­vaiku­tuk­set, jot­ka tässä eivät väl­i­ty markkinoilla? 

    Tiedemies:

    Kuule, en tiedä 

    En tiedä minäkään, ja sik­si kytyin.

    Ja minä en saa tätä asi­aa järkevästi kir­joitet­tua vas­tauk­sek­si, niin kir­joi­tan tähän argumenttini:
    1) näyt­töä omis­tusasumisen hyödy­istä ei tosi­asial­lis­es­ti ole, ja
    2) Mah­dolli­nen hyö­ty siitä joka tapauk­ses­sa välit­tyy markkinoilla.

    On min­ul­la pari muu­takin argu­ment­tia, mut­ta jätän ne käyt­tämät­tä — ei ole tarvet­ta. No joo, näen­näis­es­ti kohdan yksi validi­teet­ti ei enää vaatisi kohtaa kak­si, mut­ta siihenkin on syyt…

    mut­ta tilas­tol­lisen tarkastelun poh­jal­ta on niin, että omis­tusasu­jat sotke­vat paikko­ja vähem­män, osal­lis­tu­vat yhteisön toim­intaan enem­män, ja tekevät vähem­män kaiken­laisia kupruja. 

    Ja joka iki­nen, joka on asi­aa vähänkään funtsin­ut, tietää, että omis­tusasu­jat ovat täysin eri­lainen joukko kuin vuokril­la asujat.

    Voihan tuon teo­ri­as­sa vakioi­da, mut­ta väitän, että sel­l­aista superneroa ei ole ole­mas­sakaan, joka tuon osaisi tehdä. Ei onnis­tu (koh­ta 1)

    Ja tässä on ihan järkyt­tävä ero siihen viit­taa­maasi alko­holi- tai tupakkaveroi­hin: niistä on _tilastotiedon lisäksi_ saatavis­sa ihan oikeaa kli­in­istä tutkimus­ma­te­ri­aalia. Me tiedämme ne syyt ja seuraukset.

    Tehokkaas­sa vero­tuk­ses­sa ja sub­ven­tios­sa on kak­si peri­aatet­ta, jot­ka kil­pail­e­vat: DWL:n min­i­moin­ti eli Ram­seyn sään­tö ja Pigou-verotus. 

    Mik­si Pigou pitää asi­aan sotkea, jos suomek­si asia on hait­tavero. Ja tiedät itse ihan yhtä hyvin kuin minäkin, että minä en ole tuos­ta asi­as­ta eri mieltä.

    Ja kohtaan 2, jota et käsitel­lyt. On _vahvoja_ perustei­ta, että tämä “ongel­ma” välit­tyy markki­noil­la. Ns. “hyvil­lä” alueil­la käm­pät mak­sa­vat enem­män, samoin “hyvis­sä” taloy­htiöis­sä. Markki­nat välit­tävät näitä mainit­semisasi “ulkoishait­to­ja” ihan parakelpois­es­ti. Eivät ne ole mitään ulkoishait­to­ja, jos ne ker­ran näkyvät hinnoissa!

    Jos nyt siis uno­hde­taan se, mikä ei toi­mi markki­noil­la: eli kaiken­laiset muut kaupunkien häröi­lyt, opiske­li­ja-asun­not tms.

    tai äärim­mäisyyk­si­in menevästä uskos­ta markki­noiden kaikkivoipaisuuteen. 

    Tämä taisi kyl­lä olla asialli­nen piik­ki. Minähän itse (epäreilusti) viit­tailin sin­un etuusi.

    Puo­lus­tuk­se­na sanois­in, että minä kyl­lä itse hyö­dyn tuos­ta tukemis­es­ta hyvinkin paljon, minä perin niitä asuntoja.

    Kari

  81. Tiedemies,

    Ja vielä, asia toisin päin. Jos meil­lä olisi hypo­teet­ti­nen yhteiskun­ta, jos­sa vero­ja yms. ei olisi ja sin­ulle ja min­ulle ennet­taisi­in tehtäväk­si ilmeis­ten kulu­jen kat­tamisek­si säätää vero­ja, niin tulisitko sinä oikeasti vakaval­la naa­mal­la min­ulle selit­tämään, että “kyl­lä vuokral­la asumis­es­ta pitäisi mak­saa haittaveroa”?

    Kari

  82. Vas­taan hypo­teet­tisen yhteiskun­nan kysymyk­seesi: jos meil­lä olisi tarve alkaa kerätä veroa, ja päätös olisi, jon­ka mukaan sitä kerätään pääo­mat­u­loista, niin asun­non vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sen verot­ta­mi­nen ei olisi minus­ta samal­la viival­la vuokran verot­tamisen kanssa. 

    Kun veropo­h­jaa laa­jen­netaan eli suomek­si, kun laa­di­taan uusia vero­ja, niin pigou-argu­ment­ti pitää olla mukana. Ei se mene pelkästään niin kuin väität, että hait­to­ja verote­taan, aina tehdään myös val­in­ta siitä, mitä ei verote­ta, tai verote­taan vähemmän.

    Se, että esimerkik­si eri tuot­teisi­in sovel­letaan eri arvon­lisäveroa, on osin perustel­tu pigou-argu­men­til­la, mut­ta perustelu ei ole se, että 23% nor­maali verokan­ta on hait­tavero, vaan se, että esimerkik­si lääkkei­den alhaisem­pi vero perus­tuu siihen, että lääk­keet ovat hyväksi.

    Omis­tusasumisen tukem­i­nen voi olla perustel­tua, kos­ka omis­tusasu­ja tuot­taa ulkoishyö­tyjä. Peruste­lut on mon­en ker­taan esitet­ty. Jos halu­at tämän vään­tää muo­toon, että vuokral­la asumis­es­ta pitäisi mak­saa hait­taveroa, niin en tais­tele vas­taan. Olen vuokra-asun­nos­sa joskus asunut, ja kyl­lä se sil­loin tun­tui perustellultakin.

  83. Mitä tulee siihen, että “välit­tyvät markki­noil­la”, niin yksilön toim­inta vaikut­taa pait­si omaan, myös naa­purei­den asun­to­jen hin­taan. Korostan, että tämä on empi­iri­nen kysymys, ja kuten kir­joitin, jonkin­lainen identiteettikysymys.

    Ker­rostalon pihapi­iri ja rap­pukäytävät muo­dosta­vat ker­rostalon asukkaiden “yhteis­maan”. Vuokra-asu­jan ja omis­tusasu­jan kan­nus­timet pitää tästä yhteis­maas­ta ovat osit­tain eri­laiset, osin saman­laiset. Vuokra-asu­jal­la kan­nustin liit­tyy yksi­no­maan asum­isvi­ihtyvyy­teen, omis­tusasu­jal­la tämän lisäk­si myös jälleenmyyntiarvoon. 

    Kum­mankin toimin­nas­sa on kuitenkin myös ulkois­vaiku­tus muiden asukkaiden suh­teen. Jos asukas har­avoi lehdet ja kerää pihas­ta roskat, täl­lä on vaiku­tus pait­si asukkaan omaan viihtyvyy­teen ja jälleen­myyn­tiar­voon. Tämä on se ulkois­vaiku­tus, ja mikä tahansa heiken­nys tämän kan­nus­timi­in vähen­tää tätä ulkoisvaikutusta.

    Ei ole lainkaan sat­tumaa, että taloy­htiöi­den yhtiökok­ouk­sis­sa omis­ta­jia, jot­ka ovat vuokran­neet asun­ton­sa eteen­päin, pääsään­töis­es­ti hie­man pahek­su­taan. He ikäänkuin vapaa­matkus­ta­vat omis­tusasu­jien panos­tuk­sel­la. Se, onko tämä koke­mus vali­di, on edelleen empi­iri­nen kysymys, jon­ka “oikeaa” vas­taus­ta en tunne.

  84. Tiedemies:

    Se, että esimerkik­si eri tuot­teisi­in sovel­letaan eri arvon­lisäveroa, on osin perustel­tu pigou-argu­men­til­la, mut­ta perustelu ei ole se, että 23% nor­maali verokan­ta on hait­tavero, vaan se, että esimerkik­si lääkkei­den alhaisem­pi vero perus­tuu siihen, että lääk­keet ovat hyväksi.

    Et voi olla tosis­sas. Lääkkei­den alhaisem­pi vero voi ehkä perus­tua siihen, että jos ei käytä lääkkeitä saa yhteiskunnal­ta tuet­tua ter­vey­den­hoitoa, mut­ta tuskin nyt sen­tään siihen, että lääk­keet ovat hyväk­si. Täl­lä perus­teel­la­han alen­net­tu alvi pitäisi olla suun­nilleen kaikessa mitä ihmiset vapaae­htois­es­ti ostavat.

    Omis­tusasumisen tukem­i­nen voi olla perustel­tua, kos­ka omis­tusasu­ja tuot­taa ulkoishyötyjä.

    Ja niin kauan kuin yhteiskun­ta tukee työt­tömiä niin siitä on myös “ulkoishait­to­ja”. Pitäskö sitä sit­tenkin verot­taa? Kumpi näistä vaiku­tuk­sista on suurem­pi ja mil­lä perusteella?

    1. Alen­net­tu­ja arvon­lisävero­ja perustel­laan toisaal­ta pigou-argu­men­til­la (kan­nat­taa verot­taa sitä, mis­tä on hait­taa eikä sitä, mis­tä on hyö­tyä) mut­ta vielä enem­män tulon­jakoar­gu­men­til­la, joskin se argu­ment­ti on usein fal­s­ki, mut­ta se ei estä käyt­tämästä sitä. Ruuan alem­paa arvon­lisäveroa esimerkik­si ei perustel­la sil­lä, että ihmisiä pitäisi kan­nus­taa syömään enemmän.

  85. Eli yhtäältä opti­maalises­sa vero­tuk­ses­sa pyritään min­i­moimaan vääristymä, eli sen vaiku­tus käyt­täy­tymiseen markki­noil­la (kos­ka markki­nan olete­taan hoita­van asian). Tässä suh­teessa asun­to­tu­lon veron pitäisi olla sama kuin vuokran. 

    Eihän se näin mene. Toiselle vuokraami­nen ja asum­i­nen ovat aivan eri kat­e­go­ri­an asioi­ta, joi­ta ei mil­lään tem­puil­la saa­da samalle viivalle. Vääristymien ehkäisemisek­si asun­to­jen vuokrat­u­lo­ja on verotet­ta­va samoil­la peri­aat­teil­la kuin muitakin vuokrat­u­lo­ja ja oman asun­non käyt­töön on suh­taudut­ta­va samal­la taval­la kuin muunkin oman omaisu­u­den käyttöön.

  86. Ja niin kauan kuin yhteiskun­ta tukee työt­tömiä niin siitä on myös “ulkoishait­to­ja”. Pitäskö sitä sit­tenkin verot­taa? Kumpi näistä vaiku­tuk­sista on suurem­pi ja mil­lä perus­teel­la?

    Itse olen sitä mieltä, että yhteiskun­nan tuki työt­tömyys­vaku­u­tuk­sille on työt­tömyy­den sub­ven­toin­tia ja siten tuot­taa työt­tömyyt­tä. Kan­natan perus­tu­lo­ma­llia vain ja ain­oas­taan siinä mielessä, että se on neu­traalimpi työt­tömyy­den suhteen. 

    On selvää, että työt­tömyy­dessä on paljon hait­to­ja. Työt­tömyyt­tä voisi yhtä hyvin mielestäni verot­taa esimerkik­si aset­ta­mal­la sille intertem­po­raalisen veron, mut­ta tämä ei ole ongel­ma­ton­ta. Ongel­mat ovat itseasi­as­sa koko­lail­la saman­laiset kuin asun­to­tu­lon verossa: tosi­asi­as­sa ne eivät ole neu­traale­ja muille kuin niille, joiden henkilöko­htaisen aikapref­er­enssin lasken­nalli­nen korkokan­ta on sama kuin vuokratuot­to. (Tai mah­dolli­nen tule­va veronko­ro­tus työttömälle)

    Tuo pigou-argu­ment­ti “lääk­keet ovat hyväk­si” tarkoit­ti siis, että usko­taan, että on ulkois­vaiku­tusten mielessä parem­pi, että lääkärin määräämät lääk­keet syödään kuin että ne jätet­täisi­in syömät­tä, tai että sat­un­nais­es­ta pään­särys­tä kär­sivä hoitaa sitä (kohtu­u­den rajois­sa) buranal­la kuin jät­tää hoitamatta. 

    Asun­to­tu­lon vero on mielestäni Ram­sey-mielessä perustel­tu, mut­ta ei Pigou-mielessä. Nämä ovat kuitenkin teo­reet­tisia argu­ment­te­ja. Huo­mat­tavasti tärkeämpi on, että jokaisen pitää asua jos­sain, joten (melkein) jokaisel­la on olta­va ainakin yksi asun­to, jos­ta ei tosi­asi­as­sa saa mitään tulo­ja. Ihmiset eivät yksinker­tais­es­ti koe oikeu­den­mukaisek­si sitä, että meno­jen pienen­tämi­nen kat­so­taan verotet­tavak­si tulok­si, se koetaan samankaltaisek­si oikeu­den­mukaisu­uskysymyk­sek­si kuin se, että ihmis­ten pitäisi mak­saa joka kuukausi käyt­tämät­täjääneestä tulosta “vai­h­toe­htoiskus­tan­nusveroa”.

  87. äh… mä kir­joitin epä­selvästi. Omis­tusasum­i­nen aiheut­taa työt­tömyyt­tä, jos­ta on ulkoishait­to­ja. Pitäskö omis­tusasum­ista verot­taa vai tukee? Kumpi ulkois­vaiku­tus on suurempi?

  88. Tiedemies,

    En siis ole eri mieltä siitä, etteikö vero­tus­ta olisi järkevää tarkastel­la neu­traal­i­u­den lisäk­si esimerkik­si (ulkois-)haittojen (tai hyö­ty­jen) näkökul­mas­ta. Mut­ta olen sitä mieltä, että tässä kyseisessä tapauk­ses­sa — omis­tusasum­i­nen vs. vuokral­la asum­i­nen — se ei ole järkevää.

    Sanoit, että asian tarkastelu on sinäl­lään empi­iris­es­ti tutkit­tavis­sa ole­va tosi­a­sia. Minä väitän, että se ei sitä _käytännössä_ ole. Mainitsin jo, että tuo muiden tek­i­jöi­den vakioin­ti on erit­täin han­kalaa. Tämän lisäk­si tilanne luul­tavim­min muut­tuu jatku­vasti, kos­ka yhteiskun­nan ja talouden rak­en­teet muut­tuvat. Ja minus­ta se, että asi­aa ei tosi­asi­as­sa voi yksiselit­teis­es­ti (tai edes lähelle sitä) tutkia, on jo vah­va peruste siihen, että tässä asi­as­sa kan­nat­taisi pitäy­tyä mah­dol­lisim­man neu­traalis­sa vero­tuskäytän­nössä (=jät­tää ne hyö­ty­jen ja hait­to­jen pun­nin­ta ihmisille itselleen).

    Ote­taan esimerk­ki, jos­sa hait­tavero­tus on järkevä ja hyödylli­nen tapa määrätä veroja.

    Meil­lä on tehdas, joka tuot­tamien­sa hyödykkei­den ohes­sa tuot­taa ilmansaastei­ta lähiym­päristöön­sä. (1) tilas­tol­lis­es­ti nähdään, että lähiseudun asukkaat esimerkik­si sairas­tu­vat tiet­ty­i­hin tautei­hin mui­ta useammin,
    (2) meil­lä on vah­vaa lääketi­eteel­listä evi­denssiä siitä, että nimeno­maan tehtaan tuot­ta­mat saas­teet aiheut­ta­vat ko. taute­ja ja ne aiheut­ta­vat koko yhteiskun­nalle kulu­ja (sairaan­hoito),
    (3) me tiedämme saastei­den ole­van luon­teeltaan ulkois­vaiku­tus, kos­ka niiden hai­tat eivät väl­i­ty markki­namekanis­min kaut­ta (eli sen tehtaan asi­akkaat esimerkik­si ovat eri poruk­ka kuin lähiseudun asukkaat)
    (4) jos me vero­tamme mainit­tu­ja saastepäästöjä, on ilmeistä, että vero­tus kohden­tuu oikeam­min (hai­tan aiheut­ta­jille, eli ko. tehtaan asi­akkaille) ja toisaal­ta päästöt luul­tavasti vähenevät, kos­ka tehtaal­la on insen­ti­ivi vält­tää veroja.

    Jos me nyt sit­ten vas­taavasti tuemme esimerkik­si omis­tusasum­ista (eli vero­tamme vuokral­la asum­ista), niin tuo päät­te­ly ei oikein toi­mi. Koh­ta 1 ilmeis­es­ti pitää paikkansa tääl­lä esite­tyin argu­mentein, eli omis­tusasu­jat esimerkik­si pitävät parem­paa huol­ta asuinympäristöstään.

    Kohdas­sa 2 ollaan jo todel­li­sis­sa ongelmis­sa, kos­ka meil­lä ei ole yhtä vah­vaa kausali­teet­tia näköpi­iris­sä tässä asi­as­sa. Omis­tusasu­jal­la on tietenkin (osin) eri­laiset insen­ti­iv­it kuin vuokral­la asu­val­la, mut­ta onko se sit­ten yhteiskun­nan kannal­ta kokon­aisu­udessaan hyvä vai huono asia onkin kysymys, joka jää vas­taa­mat­ta. Vuokral­la asu­jil­la saat­taa esimerkik­si olla suurem­mat insen­ti­iv­it han­kki­u­tua tarkoituk­sen­mukaisem­pi­in töi­hin tai sijoit­taa rahansa parem­min tuot­tavi­in kohteisi­in, mikä eit­tämät­tä on myös yhteiskun­nan etu.

    Ainakaan minus­ta ei ole mitenkään itses­tään­selvää, että hyödyt ja hai­tat eivät välit­ty­isi markki­noil­la (koh­ta 3), esimerkik­si juuri tuol­la “nyreilyl­lä” yhtiökok­ouk­sis­sa ja esimerkik­si sil­lä, että asial­lisem­mat vuokralaiset yleen­sä saa­vat parem­mat ehdot (vapail­la markki­noil­la, en nyt puu­tu eri­laisi­in mui­hin sosi­aal­isi­in tulonsiirtoihin).

    Koh­ta neljä onkin jo mie­lenki­in­toisem­pi. Jos omis­tusasum­ista tue­taan, meil­lä tietenkin on enem­män omis­tusasum­ista, mut­ta ei ole mitenkään itses­tään­selvää, että nämä “uudet” omis­tusasu­jat käyt­täy­ty­i­sivät samoin kuin “van­hat”, eli esimerkik­si oli­si­vat kiin­nos­tuneem­pia ympäristöstään. Lisäk­si vaiku­tuk­set menevät tässä mas­si­ivises­sa määrin ihan mui­hin taskui­hin: eli niille, jot­ka omis­ta­vat täl­lä het­kel­lä asun­to­ja ja kiin­teistöjä (tuet menevät hin­toi­hin). Korkeam­mil­la asun­to­jen hin­noil­la taas sit­ten on yhtä ja toista muu­ta ulkois­vaiku­tus­ta koko yhteiskun­taan — ei ole help­poa arvioi­da, mitä ne ovat.

    Eli sum­ma sum­marum: minus­ta tässä tuo hait­taverot­ta­mi­nen ei toi­mi ollenkaan niin hyvin kuin edel­lä maini­tus­sa tehdasesimerkissä.

    Min­ua nyppii tuon asian puo­livil­lainen perustelu, kos­ka nyt kuitenkin puhutaan vuosi­ta­sol­la mil­jardilu­okan tulon­si­ir­roista, mikä ei ole vähäi­nen sum­ma esimerkik­si BKT:hen ver­rat­tuna. Kyl­lä tuon perustelemiseen Pigou-nkökul­mas­ta vaa­dit­taisi­in minus­ta ihan oikeasti todel­la kovia näyt­töjä hyödy­istä ja haitoista. 

    Tuo­hon ver­rat­tuna esimerkik­si nämä kaset­ti­mak­sut ovat puuhastelua merk­i­tyk­set­tömien pikkua­sioiden kanssa.

    Mitä taas tulee tuo­hon asum­is­tu­lon vero­tuk­seen, niin ymmär­rän kyl­lä näkökan­tasi tuos­ta “oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta” ja sen kokemis­es­ta. Vaik­ka olenkin sitä mieltä, että kaikkia pääo­mat­u­lo­ja pitäisi lähtöko­htais­es­ti verot­taa yhtäläis­es­ti, en pidä tuo­ta asi­aa keskeisim­pänä ongel­mana. Tai san­o­taan näin, että jos nyt kor­jaisimme aluk­si nämä kaikkein räikeim­mät ongel­mat asun­tomarkki­noil­ta (esim. korkovähen­nys, ylim­i­toitet­tu sään­te­ly ja asum­is­tukien yms. aiheut­ta­mat markki­navireet), ja mietitään sitä sen jälkeen.

    Kari

  89. Sveit­sis­sä on vähän muu­takin eroa. Suomes­sa veroaste on 42 ja rapi­at , Sveit­sis­sä 27 % (Econ­o­mist World in Fig­ures 2011)
    Hieno jut­tu, jos Soin­in­vaara ottaa enem­mänkin vero­tuk­sen mallia Sveitsistä.

  90. Me voimme ihan hyvin kat­soa, kolaako omis­tusasu­ja use­am­min myös muiden käyt­tämän piha­tien, tekeekö hän enem­män jätet­tä jne, kun koulu­tus, tulota­so jne. on otet­tu huomioon. Tämä on empi­iri­nen kysymys, joka ratkeaa. 

    Erilli­nen kysymys on sit­ten se, onko tämä riit­tävä peruste korkovähen­nys­ten tms. kaltais­ten selkeästi vääristävien toimen­pitei­den toteut­tamiselle. En usko, että on. 

    Tämä on toisaal­ta sivu­seik­ka, kos­ka kuten totesin, pää­point­ti on, että lasken­nal­lisen asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen on sen ver­ran järeä toimen­pide, että siinä tarvi­taan jo muu­takin perustet­ta kuin se, että asumisen pitää olla “neu­traalia”. Teo­reet­ti­nen neu­traal­iusar­gu­ment­ti menee niin, että asun­to­tu­loa pitäisi verot­taa siinä mis­sä vuokraa niin, että ihmi­nen olisi (verovaiku­tuk­sen suh­teen) indif­fer­ent­ti vuokral­la asumisen ja omis­tusasumisen välillä. 

    Kuten yllä todet­ti­in, tämä teo­reet­ti­nen neu­traal­iusar­gu­ment­ti on kuitenkin aika hutera käytän­nössä, kos­ka asun­non omis­t­a­mi­nen sinän­sä ei tuo­ta veron­mak­sukykyä muuten kuin siinä triv­i­aalis­sa merk­i­tyk­sessä, että asun­non myymi­nen toisi rahaa. Mut­ta jos tämä hyväksytään argu­men­tik­si, niin ihan kaikkea omis­tamista, taiteesta pöytähopeisi­in pitäisi verot­taa lasken­nal­lis­es­ta “tulosta”, joka tulee siitä, että sitä ei vuokraa.

    1. Tiedemies. Kyl­lä asun­non omis­t­a­mi­nen tuot­taa veron­mak­sukykyä. Jos meil­lä on kak­si samanalises­sa asun­nos­sa asu­vaa henkilöä, joiden palk­ka vero­jen jäl­keen on 1200 euroa kuus­sa ja toinen mak­saa tästä 600 euroa vuokraa ja toinen 60 euroa yhtiö­vastiket­ta, kyvyssä mak­saa ero­tuk­ses­ta veroa on eroa.

  91. Kuin­ka paljon val­tio menet­tää vero­tu­lo­ja jät­tämäl­lä verot­ta­mat­ta lasken­nal­lista siivous­tu­loa, mikä aiheut­taa suun­nat­tomasti työt­tömyyt­tä. Neu­traal­isu­us, neu­traal­isu­us, neutraalisuus…kuinka hyvältä se kuu­lostaa. Se ikään kuin erot­taa asiantun­ti­jan maallikosta.

    1. Se, että ostet­tu­ja palvelu­ja verote­taan ja itsepa­lvelu on vero­ton­ta, johtaa todel­lakin taloudel­liseen tehot­to­muu­teen, minkä seu­rauk­se­na esimerkik­si ahtaasti asu­vat suo­ma­laiset käyt­tävät huo­mat­tavasti kotien pin­ta-alas­ta pyykki­huoltoon, kun toisen­laisen vero­tuk­sen mais­sa käytetään pesu­loi­ta. Yhdys­val­lois­sa palveluil­la ei ole arvon­lisäveroa, mikä selit­tää palvelu­am­mat­tien huo­mat­ta­van run­sauden Suomeen ver­rat­tuna. Kos­ka verokarhu ei voi tul­la koti­in, asia on hoidet­ta­va muuten. Arvon­lisävero alas itsepa­lvelun kanssa kil­pailevil­ta palveluil­ta (USA) tai koti­talousvähen­nys (Suo­mi)
      Tääl­lä on vaa­dit­tu esimerkik­si lumi­la­pi­overoa, jos asun­not pan­naan asun­to­tuloverolle. Lumi­la­pi­on hin­ta lie­nee noin 20 euroa uute­na eli elinkaaren­sa puo­livälis­sä noin 10 e3uroa. Neljän pros­entin vero tästä on 40 sent­tiä ja siitä pääo­mat­ulovero olisi noin 11 sent­tiä. Asun­non osalta puhutaan vähän isom­mista sum­mista. Auton osalta veroa perit­täisi­in keskimäärin 10 000 euron arvos­ta 400 euroa vuodessa ja per­itäänkin käyttömaksuna.

  92. Yhdys­val­lois­sa ei ole arvon­lisäveroa tavaroil­la eikä palveluil­la. Sitä on kyl­lä ehdotet­tu vuosia kor­jaa­maan talout­ta, mut­ta se ei ikinä tule men­emään läpi. Osaval­tioil­la taas on nip­pu eri­laisia sales tax­e­ja ja ne kaik­ki eroa­vat toisistaan. 

    Tuol­ta voi kat­soa tarkemmin: 

    http://retirementliving.com/RLtaxes.html

    Jos jak­saa käy­dä läpi kaik­ki 50 osaval­tio­ta, niin saa aika hyvä käsi­tyk­sen USA:n verotuksesta.

  93. Koko keskustelu vaan tun­tuu jumi­u­tuneen siihen, että yritetään löytää joku, miltä voidaan kerätä lisää vero­ja ilman kaa­tu­mista. Voisi olla välil­lä aiheel­lista per­a­ta myös menop­uoli kun­nol­la. En tarkoi­ta juus­to­höylää, vaan kir­vestä. Se että julkisen­puolen menot ovat 50% BKT:sta on vain kestämätön tilanne ja sitä ei vero­tus­ta hienosäätämäl­lä voi korjata.

    2008 tilas­to­ja:
    http://www.stat.fi/til/jmete/2008/jmete_2008_2010-01–29_tau_001_fi.html
    “G0103 Yleiset hallintopalve­lut” 4,9 mil­jar­dia 2,7% BKT:sta.

  94. Osmo, tämä juuri on argu­ment­tisi ongel­ma. En ole laisinkaan eri mieltä neu­tral­iusar­gu­men­tista, mut­ta veron­mak­sukyvyn argu­ment­tisi on väärä. Ei veron­mak­sukykyä syn­ny siitä, että ei ole meno­ja, jos ei ole tulo­jakaan. Omis­tusasun­nos­sa asu­va voi olla eläkeläi­nen, joka on han­kkin­ut asun­non sik­si, että ei tarvit­sisi mak­saa vuokraa. 

    Ymmär­rän kyl­lä, että puh­taan talousti­eteel­lisen argu­mentin nojal­la tämä on ihan sama kuin että tämä eläkeläi­nen olisi asun­ton­sa mak­samisen sijaan säästänyt palka­s­taan mak­saak­seen myöhem­min vuokraa. 

    Palvelusek­torin argu­ment­ti on myös tukee tätä näkökul­maa. Suomes­sa pesu­lat ovat ver­rat­tain kalli­ita. Tämä johtuu tosin vain osak­si veroista, en tiedä mik­si. Parin maton peset­tämi­nen mak­saa melkein sata euroa (tein niin jouluk­si). Tavalli­nen pyyk­in­pe­su mak­saa ehkä pari kymp­piä. Meil­lä joudu­taan pesemään pari koneel­lista pyykkiä päivässä, san­o­taan reilu­u­den nimis­sä 10 koneel­lista viikos­sa. Tämän veron­mak­sukyvyn argu­mentin mukaan tästä tulisi meille “pesu­tu­loa” 800 euroa kuus­sa, ja sen pitäisi olla verotet­tavaa — onhan mei­dän veron­mak­sukykymme ver­rat­tomasti suurem­pi kuin sel­l­aisen, joka peset­tää mat­ton­sa pesulassa. 

    Neu­traal­iusar­gu­ment­ti sanoisi, että pesukoneen omis­tamis­es­ta pitäisi per­iä pesu­lat­uloveroa. Itseasi­as­sa, neu­traal­iusar­gu­ment­ti sanoisi, että ihmis­ten pitäisi mak­saa veroa siitä tun­tipalka­s­ta, jon­ka he voisi­vat tien­ata tekemäl­lä 16 tun­tisia työpäiviä, jot­ta vero ei vaikut­taisi hei­dän val­in­taansa vapaa-ajan ja työn välillä. 

    Ihmiset nyt eivät yksinker­tais­es­ti miel­lä täl­laista teo­reet­tista tuloa tulok­si, ja mielestäni hyvästä syystä.

    1. Tiedemies,
      Pesu­la-argu­ment­ti­ni idea oli siinä, että korkean vero­tuyk­sen mais­sa, eri­tyis­es­ti jos vero perus­tuu arvon­lisäveroon, palvelusek­tori alike­hit­tyy ver­rat­tuna mai­hin, jos­sa palvelu­ja verote­taan vähemmän.

  95. Menee jo jankkaamisen puolelle, mut­ta kuitenkin. Ihmiset laa­jalti tuskin ymmärtävät veron­mak­sukykyn­sä paran­tuneen sil­lä perus­teel­la, että joku toinen hei­dän naa­puris­sa asuu vuokral­la. Tästä nyt ei enää ole pitkä mat­ka siihen, että las­ke­taan vaik­ka per­imän perus­teel­la ihmis­ten lasken­nalli­nen tulon­tekokyky. Olisi jälleen var­masti neu­traali ja jopa kan­nus­ta­va, mut­ta olisiko kyse todel­lis­es­ta veronmaksukyvystä.

  96. “Yhdys­val­lois­sa palveluil­la ei ole arvon­lisäveroa, mikä selit­tää palvelu­am­mat­tien huo­mat­ta­van run­sauden Suomeen verrattuna. ”

    USA verot­taakin työtä ja kerää vero­tu­lois­taan n 47 % tuloverona, Suo­mi 39 %.Kulu­tusveroina USA kerää vain 17 % ja Suo­mi 30 %
    Näyt­tää siltä, että Suomen ja USA:n vero­tusstrate­giat ovat aivan päinvastaiset

  97. “Yhdys­val­lois­sa palveluil­la ei ole arvon­lisäveroa, mikä selit­tää palvelu­am­mat­tien huo­mat­ta­van run­sauden Suomeen verrattuna. ”

    USA:n pesu­la­businek­ses­ta 50 % hal­lit­se­vat ns coin laundry:t eli itsepalvelupesulat.
    Toise­ta puoles­ta val­taosa on ns laitospe­su­la­toim­intaa, joten koti­talouk­sille suun­nat­tu palvelu­pe­su­la­toim­inta ei ole niin laa­jaa kuin annat ymmärtää

  98. Entäs sit­ten väite, että palvelu­ja syn­tyy enem­män kuin verote­taan vähem­män. Tulon­si­ir­rot vähäisem­piä, niin kan­nus­taa kek­simään hom­mia, jois­taa tien­aa edes jotain.

  99. Kyse on siitä, että esim. Inti­as­sa hyvin toimeen tule­va ihmi­nen palkkaa suo­raan autonkul­jet­ta­jan ja kod­in­hoita­jan. Suomes­sa taas raha siir­retään ensin julk­ishallinnolle, joka sit­ten jakaa nämä eteen­päin eri­laisi­na vastik­keet­tom­i­na avustuksina.

  100. Menee nyt vähän vänkäämiseksi…

    Tiedemies:

    Me voimme ihan hyvin kat­soa, kolaako omis­tusasu­ja use­am­min myös muiden käyt­tämän piha­tien, tekeekö hän enem­män jätet­tä jne, kun koulu­tus, tulota­so jne. on otet­tu huomioon. Tämä on empi­iri­nen kysymys, joka ratkeaa. 

    Teo­ri­as­sa ehkä, käytän­nössä tuo vain on paljon, paljon mon­imutkaisem­paa kuin mitä annat ymmärtää. Ihan jo läh­tien siitä, että mil­lä kyse­ly­tutkimuk­sil­la ja mil­laisil­la otok­sil­la tuo­ta pitäisi lähteä avaa­maan — työlästä han­kalaa, ja tulok­sista ei ole mitään häikäi­sevää odotet­tavis­sa. Ja minä sitä­pait­si luulen, että yleisem­min altru­isti­nen käyttäytyminen/vastuuntunto selit­tyy jol­lakin sel­l­aisel­la tek­i­jäl­lä, joka ei palaudu yleisi­in sosioekonoomisi­in luokkiin.

    Mut­ta tämä ei ole edes se suurin ongel­ma. Suurem­pi ongel­ma on, että ei ole mitään yksiselit­teistä tapaa määrit­tää niitä vuokral­la vs. omis­tusasun­nos­sa asumisen ulkoishait­to­ja ja hyö­tyjä kokon­aisu­udessaan. Ja tästä _kokonaisuudestahan_ pitäisi olla kiin­nos­tunei­ta, jos me halu­amme eri­laisia tulon­si­ir­to­ja esit­tää Pigou-argumentein.

    Kuten yllä todet­ti­in, tämä teo­reet­ti­nen neu­traal­iusar­gu­ment­ti on kuitenkin aika hutera käytän­nössä, kos­ka asun­non omis­t­a­mi­nen sinän­sä ei tuo­ta veron­mak­sukykyä muuten kuin siinä triv­i­aalis­sa merk­i­tyk­sessä, että asun­non myymi­nen toisi rahaa. Mut­ta jos tämä hyväksytään argu­men­tik­si, niin ihan kaikkea omis­tamista, taiteesta pöytähopeisi­in pitäisi verot­taa lasken­nal­lis­es­ta “tulosta”, joka tulee siitä, että sitä ei vuokraa. 

    Taval­laan­han näin tapah­tuukin, kyl­lähän myyn­tivoitoista vero­ja mak­se­taan, samoin kuin perin­nöistä ja hyödykkei­den ostamisesta.

    Mut­ta kun tämä mei­dän vero­jär­jestelmämme on kaikki­nen­sa niin mon­imutkainen, että sitä ei osaa erkkikään sanoa, kuin­ka “neu­traali” se on, puhu­mat­takaan siitä, kan­nus­taako se oikeisi­in asioihin.

    Minä kan­nat­taisin sel­l­aista poli­ti­ikkaa, että pyrimme vero­jär­jestelmän yksinker­tais­tamiseen. Siihen tavoit­teeseen tämä asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen sopii huonos­ti, vaik­ka se ehkä tuo­ta neu­traal­i­ut­ta eri sijoi­tus­muo­to­jen välil­lä vähän parantaisikin.

    Kari

  101. Asun­non myyn­tivoit­toa ei kyl­läkään verote­ta, jos asun­nos­sa on asunut kak­si vuot­ta. Tämä vähen­nys olisi syytä pois­taa ihan ensimmäiseksi.

  102. Mut­ta yksi tapa lähen­tää asun­to­jen vero­tus­ta suh­teess­sa mui­hin ja mah­dol­lis­taa muut­ta­mi­nen helpom­min, olisi pois­taa varain­si­ir­tovero ja tuo 2v asumisen perus­teel­la tapah­tu­va myyn­tivoiton verovähen­nys. Täl­lä muu­tok­sel­la val­tion vero­tu­lot kas­vaisi­vat ja työn perässä muut­ta­mi­nen ja asun­non ost­a­mi­nen helpottuisi.

    Varain­si­ir­tovero on siinä mielessä ongel­malli­nen, että jos paperi myy­dään pörssis­sä se on nol­la muuten 1,6%. Toinen vai­h­toe­hto olisi myös pörssi­in kohdis­tu­va pieni varain­si­ir­tovero. Lisäk­si kiin­teistöis­sä se on 4%. Lon­toon pörssis­sä on 0,5% vero, mikä olisi luul­tavasti Suomeen liikaa. Tuo pörssivero pitäisi vain saa­da EU.n laa­juise­na, mikä saat­taa olla haastavaa.

  103. Siihen tavoit­teeseen [vero­tuk­sen yksinker­tais­tamiseen] tämä asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen sopii huonos­ti, vaik­ka se ehkä tuo­ta neu­traal­i­ut­ta eri sijoi­tus­muo­to­jen välil­lä vähän parantaisikin. 

    Kari Kosk­i­nen on aivan oike­as­sa, mut­ta mis­tä tämä turha myön­ny­tys. Miten ihmeessä ”asun­to­tu­lon” verot­ta­mi­nen paran­taisi neu­traal­i­ut­ta vuokra-asun­toon sijoit­tamisen ja vaikka­pa osakkeisi­in tai laina­pa­perei­hin sijoit­tamisen välillä?

    Asum­i­nen omas­sa asun­nos­sa ei nyt ker­ta kaikki­aan ole sijoit­tamista sen enem­pää kuin lumen luomi­nen oma­l­la lapi­ol­la tai pur­je­htimi­nen oma­l­la pur­jeve­neel­lä, vaik­ka vene olisi kuin­ka kallis ”sijoi­tus”. Se on omis­ta­jalleen kulu­tus­ta niin kauan kuin asun­to, lumi­la­pio tai pur­jevene myy­dään, jol­loin mah­dol­lis­es­ta hin­nan­nousus­ta mak­se­taan vero. Eikä kulu­tus­ta ole syytä verot­taa kuin sil­loin, kun tiet­tyä kulu­tus­ta halu­taan jostain syys­tä vähen­tää, esimerkik­si verot­ta­mal­la alko­holin ja tupakan käyt­töä. Asumisen ei pitäisi tähän joukkoon kuulua.

  104. “Kyse on siitä, että esim. Inti­as­sa hyvin toimeen tule­va ihmi­nen palkkaa suo­raan autonkul­jet­ta­jan ja kod­in­hoita­jan. Suomes­sa taas raha siir­retään ensin julk­ishallinnolle, joka sit­ten jakaa nämä eteen­päin eri­laisi­na vastik­keet­tom­i­na avustuksina.”

    Inti­as­sa tulo­erot ovat niin suuret ja pien­im­mämt palkat niin mität­tömiä, että palka­n­mak­s­jan ei kan­na­ta miet­tiä työvoiman käytön tehokuutta.
    Lisäk­si palveli­ja on käytän­nössä käytet­tävis­sä läh­es 24/7/365, joten työn­jo­htote­htävätkään eivät rasita.

  105. Mat­ti H:

    Miten ihmeessä ”asun­to­tu­lon” verot­ta­mi­nen paran­taisi neu­traal­i­ut­ta vuokra-asun­toon sijoit­tamisen ja vaikka­pa osakkeisi­in tai laina­pa­perei­hin sijoit­tamisen välillä? 

    En tiedä, mut­ta tuskin mitenkään, kos­ka se ei kohdis­tu osakkeisi­in eikä vuokraamiseen, on vaikeaa nähdä, että mitenkään

    Asum­i­nen omas­sa asun­nos­sa ei nyt ker­ta kaikki­aan ole sijoittamista… 

    Minus­ta sijoit­tamisen määritelmä on, että käytetään pääo­maa sil­lä tavoin, että se tuot­taa hyötyä.

    No, olete­taan min­ul­la ole­van sata tuhat­ta euroa sijoitettavaksi.

    Vai­h­toe­hto A:
    Annan rahani yri­tys­toimin­nan käyt­töön. Luon­nol­lis­es­ti ole­tan saa­vani siitä tuot­toa (en muuten sijoit­taisi), esimerk­isi osinko­tu­lo­ja. Lisäk­si mah­dol­lis­es­ti, jos fir­ma on hyvä, saan etua vielä siitä, että myyn osakkuuteni myöhem­min voitolla.

    Vai­h­toe­hto B:
    Ostan asun­non omaan käyt­tööni. Saan siitä jatku­vaa tuot­toa, kosken mak­sa vuokraa (vas­taa osinko­tu­loa). Lisäk­si mah­dol­lis­es­ti saan rahaa myy­dessäni joskus sen hökke­lin voitol­la (vas­taa myyntivoittoa).

    Vai­h­toe­hdos­sa A mak­san vero­ja, vai­h­toe­hdos­sa B “not so much”. Tietenkin B on enem­män houkut­tel­e­va tässä tapauk­ses­sa. No minä sijoi­tan vai­h­toe­htoon B, joten meil­lä on enem­män kiin­teistö­jen arvon nousua ja vähem­män järkevää yri­tys­toim­intaa. Kansan­taloudel­lis­es­ti tämä vas­taa sitä, että polte­taan raho­ja kam­i­nas­sa ain­oas­taan sil­lä ero­tuk­sel­la, että kam­i­na sen­tään lämmittää.

    Mik­si sit­ten ollaan tässä jär­jet­tömässä omis­tusasumisen tukemises­sa? Osmo esit­ti oman vas­tauk­sen­sa, minä esitän omani:
    http://www.youtube.com/watch?v=MOPZFMuHetM

    Niille, jot­ka eivät Youtubea käytä: “SE ON SUURI JA MAHTAVA KOMMUNISMIN PELKO”

    Ei ole ihme, että Sveit­sis­sä asi­at on tehty toisin.

    Kari

  106. Liian van­ha:
    Niin juuri tästä on kyse, jos työvoiman tuot­tavu­us eroaa 100x niin myös palkko­jen pitää olla 100x vai­htelu­välil­lä mak­sa­jalle. Jos sil­lä taas ei voi elää, niin tehdään tulon­si­ir­to­ja. Suomes­sa taas jos tuot­tavu­us ei ole riit­tävä kaveri pis­tetään Kallioon juo­maan kal­jaa sos­sun rahoil­la, ja se mah­dol­lis­es­ti pieni työ­panos jää tekemättä.

  107. Minus­ta sijoit­tamisen määritelmä on, että käytetään pääo­maa sil­lä tavoin, että se tuot­taa hyötyä.

    Tämä määritelmä johtaa yhä synkem­pään met­sään, sil­lä sen mukaan­han kaik­ki kulu­tus olisi sijoit­tamista. Kaikille hyödyl­lisille tuot­teille tulisi määritel­lä oma “tulon­sa”, jota sit­ten verotet­taisi­in, ettei omis­tamista “tuet­taisi” vuokraamiseen näh­den. Se, ettei oman lumi­la­pi­on käyt­töä vielä verote­ta, joh­tu­isi vain vero­tustekni­ikan puut­teista, joten sitä olisi edelleen kehitettävä.

    Tietenkin olisi myös jokaisen tuot­teen tuo­man “tulon” vero­tuk­ses­sa hyväksyt­tävä tulon­hank­in­tavähen­nyk­set. Ken­ties lumi­la­pi­on han­kkimiseen käyte­tyt kaup­pa­matkat ja oste­tut lapi­over­tailut kelpaisivat.

    Yksinker­taista ja kansan­taloudel­lis­es­ti järkevää verotusta?

  108. Jos joku sat­tuu näin pitkälle luke­maan niin vielä kom­ment­ti tuo­hon “asun­to­tu­lo­han las­ke­taan kansan­tu­loon”. Entäs sit­ten? On ehdotet­tu, että esim. koti­työt las­ket­taisi­in kansan­tu­loon, jot­ta saataisi­in niillekin selkeä arvo ja esim. kotiäi­tien kodeis­saan (tai vanhempiensa/lastensa kodeis­sa) tekemä uus­in­ta­va ja ylläpitävä työ näkyväk­si ja mitattavaksi. 

    Kansan­tu­loon laskem­i­nen ei kuitenkaan lisää pätkääkään todel­lisia, ihmis­ten välil­lä liikku­via euro­ja. Tarkoi­tatko Osmo tosi­aan, että jos koti­työ las­ket­taisi­in kansan­tu­loon, siitäkin tulisi verot­taa kodinyl­läpi­toveroa, kos­ka ihmi­nen säästää, kun ei osta kod­in­hoitoa markki­noil­ta? Eli onko kansan­tu­loon laskem­i­nen peruste millekään, ollenkaan?

  109. Mat­ti H:

    Tämä määritelmä johtaa yhä synkem­pään met­sään, sil­lä sen mukaan­han kaik­ki kulu­tus olisi sijoittamista. 

    Näin­hän siinä näyt­täisi käyvän 🙂

    Kaikille hyödyl­lisille tuot­teille tulisi määritel­lä oma “tulon­sa”, jota sit­ten verotet­taisi­in, ettei omis­tamista “tuet­taisi” vuokraamiseen näh­den. Se, ettei oman lumi­la­pi­on käyt­töä vielä verote­ta, joh­tu­isi vain vero­tustekni­ikan puut­teista, joten sitä olisi edelleen kehitettävä. 

    Peri­aat­teessa kyl­lä, käytän­nössä on tehty erinäisiä kom­pro­mis­se­ja. Kulu­tus­tuot­teista yleen­sä per­itään lähin­nä ALV.

    Käytän­nössä vero­tus läh­es aina vääristää markkinoita/ihmisten kan­nus­timia. Toiset vero­tuk­set vain vähen­tävät niitä enem­män ja toiset vähem­män. Lisäk­si toiset vero­tus­ta­vat ovat merk­i­tyk­sel­lisem­piä kuin toiset.

    Kari

  110. Kysymys Kari Koskiselle:

    Sul­la oli ylhääl­lä täl­lainen teo­reet­ti­nen malli:
    “Vai­h­toe­hto A:
    Annan rahani yri­tys­toimin­nan käyt­töön. Luon­nol­lis­es­ti ole­tan saa­vani siitä tuot­toa (en muuten sijoit­taisi), esimerk­isi osinko­tu­lo­ja. Lisäk­si mah­dol­lis­es­ti, jos fir­ma on hyvä, saan etua vielä siitä, että myyn osakkuuteni myöhem­min voitolla.

    Vai­h­toe­hto B:
    Ostan asun­non omaan käyt­tööni. Saan siitä jatku­vaa tuot­toa, kosken mak­sa vuokraa (vas­taa osinko­tu­loa). Lisäk­si mah­dol­lis­es­ti saan rahaa myy­dessäni joskus sen hökke­lin voitol­la (vas­taa myyntivoittoa).”

    Kysymys 1. Mis­sä sä asu­isit vai­h­toe­hto A:ssa?
    Kysymys 2. Mis­sä sä asu­isit, jos sä vai­h­toe­hto B:ssä päät­täisit myy­dä asunnon?

    Touko Met­ti­nen
    vero­pros­ent­ti 34,5
    lisä­tu­losta 52

  111. Tiedemies: Me voimme ihan hyvin kat­soa, kolaako omis­tusasu­ja use­am­min myös muiden käyt­tämän piha­tien, tekeekö hän enem­män jätet­tä jne, kun koulu­tus, tulota­so jne. on otet­tu huomioon. Tämä on empi­iri­nen kysymys, joka ratkeaa.

    Kumpi ensin, muna vai kana: esim jos kar­rikoidusti 50% olisi siis­te­jä omis­tusasu­jia ja toiset 50% sot­taavia vuokralaisia niin jos yhteiskun­nan tuki­ra­hoil­la siir­rämme tilanteek­si 60/40 niin siis­tivätkö ne 10% sil­lä tapansa?

  112. Touko Met­ti­nen:

    Kysymys 1. Mis­sä sä asu­isit vai­h­toe­hto A:ssa?
    Kysymys 2. Mis­sä sä asu­isit, jos sä vai­h­toe­hto B:ssä päät­täisit myy­dä asunnon? 

    No eikö sitä ollut tuos­sa jo ker­rot­tu? Jonkun muun omis­ta­mas­sa asun­nos­sa tietenkin.

    Kari

  113. Touko Met­ti­nen:

    Touko Mettinen
    vero­pros­ent­ti 34,5
    lisä­tu­losta 52 

    Ja turha tul­la tänne lev­eilemään. Meil­lä pyritään siihen että lisä­tu­lo­pros­ent­ti ja vero­pros­ent­ti ovat sama! 🙂

    Kari

  114. Kari, ei sen pitänyt olla leve­lyä, vaan parah­dus siihen suun­taan, että kun me keskilu­okkaiset tai vähän parem­min tien­aa­vat mak­samme kaik­ki verot tässä maas­sa, kus­tan­namme suurten ikälu­okkien itselleen säätämät edut ja ostamme ja mak­samme itse asun­tomme, niin sit­ten tulee joku kansan­talousvi­isas ihmettelemään, että tuos­sako se saatana heiluu ja naut­tii verot­tomas­ta asuntotulosta.

    Touko Met­ti­nen
    vihainen

Vastaa käyttäjälle KariS Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.