Mihin pitäisi ahtaa lumet?

15.12.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Ilmastonmuutosmallien mukaan talvet muuttuvat sateisemmiksi. Ne muuttuvat myös lumettomiksi, jos matalapaineiden reitit pysyvät ennallaan, mutta erittäin lumisiksi, jos käy kuten tänä vuonna on käynyt ja kävi viime vuonna, jolloin matalapaineet valitsivat eteläisemmän reitin ja työnsivät meille itä- ja pohjoistuulia.  Joidenkin venäläisten ilmatieteilijöiden mukaan näin tulee käymään jatkossakin johtuen pohjoisten merialueiden jääpeitteen sulamisesta, mutta tästä ei vallitse mitään yksimielisyyttä.

On nyt kuitenkin vaadittu, että kadut pitää kaavoittaa jatkossa leveämmiksi, jotta niihin mahtuu myös se aurattu lumi. Lumen sijoittaminen pitää ottaa kaavoituksessa huomioon, mutta ei leveämpinä katuina.

Tuo lumen sijoittamisongelma koskee melkein pelkästään kantakaupunkia, joten vaatijat ovat sata vuotta myöphässä. Kantakaupungin katujen leveydessä lumen auraus on aikanaan otettu huomioon, koska ei sitä lunta voitu hevospelillä kovin kauas kuljettaa. Nyt lumille tarkoitetuilla alueille on tullut kadunvarsipysäköinti. Jos on kadunvarsipysäköintiä, lumi ei mahdu kaduille, vaikka ne olisivat leveämpiäkin, sillä minne ne laitettaisiin? Kadun ja auton väliin, jolloin auto pääsee pois vasta keväällä lumien sulettua, vai auton ja jalkakäytävän väliin, mihin taas tarvittaisiin Harry Potterin taikasauvaa?

Kadun varsille lumi voidaan sijoittaa vain poistamalla tilaa pysäköinniltä. Olisi hyvä, jos jokaisella korttelivälillä olisi muutaman auton kokoinen paikka tilapäiselle tai pysyvälle lumikasalle. Näihin ruutuihin pysäköinti pitäisi kieltää, mutta pysähtyä toki saisi niin kauan kuin se on mahdollista.

Mihin pantaisiin ne autot? Hyvin epäedustava otos Katajanokalta kertoo, että riittäisi, kun kadunvarsilta poistettaisiin ne kesäautot, joita ei käytetä koko talvena. En tiedä, onko pysäköintitunnuksen edellytyksenä, että auto on koko vuoden vakuutuksessa, mutta todennäköisesti ei ole. Tehtäköön asukaspysäköintitunnuksen hintaan talvikuukausiksi niin korkea korotus, että kesäautot viedään muualle talvehtimaan. Maksun pitäisi siis myös olla kuukausikohtainen eikä vuosikohtainen.

Pitäisi myös palata järjestelmään, jossa jokaisella kadunpätkällä on siivouspäivä kerran viikossa, jolloin pysäköinti on kielletty. Silloin sen kesäautonkin renkaat on edes pidettävä täysinä, että autoa voidaan siirtää. Tämä tietysti vähentää kadunvarsipysäköinnin kapasiteettia jonkin verran.

Samanaikaisesti kun kaduilla vallitsee pysäköintikaaos, parkkihallit ovat tyhjillään. Jos vaikka niitä korotettuja asukaspysäköintimaksuja käytettäisiin tilan vuokraamiseen parkkihalleista.

Entä pitäisikö uusilla alueilla tiet tehdä leveämmiksi? Esimerkiksi Östersundomiin suunnitellaan ”keskiaikaista”  kaupunkia kapeine katuine. Parempi kuin leventää katuja on lisätä aukioita. Pekka Korpinen voisi tulla sieltä Roomasta puhumaan taas piazzojen puolesta.  Suomen ilmastossa aukiot ovat kivoja kesällä mutta hyödyttömiä talvella – paitsi siis lumikasojen sijoittamisessa.

PS.

Koska autoilijat kuvittelevat, että oikeus pysäköidä kadunvarsille merkitsee oikeutta pysäköidä myös ratikkakiskoille, jos kadun reunassa on lunta, pitäisi ratikkakaduille panna tilapäinen pysäköintikielto silloin, kun lumi antaa tähän aihetta.

Kommentit

126 Vastausta artikkeliin “Mihin pitäisi ahtaa lumet?”

  1. Mikko Särelä kirjoitti 15.12.2010 kello 11:02

    Narikkatoria ainakin voisi hyödyntää lumivarastona ja luoda aukiolle ison pulkkamäen lapsille. Olisi jotain iloa siitäkin talvisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Daniel Federley kirjoitti 15.12.2010 kello 11:03

    Olen täsmälleen samaa mieltä tuosta tilapäisestä pysäköintikiellosta ahtaimmilla ratikkakaduilla. Liisankatu, Snellmaninkatu ja Tehtaankatu tulevat ensimmäisinä mieleen. Liikennesuunnittelupäällikön päätöksellä tuon saisi viikossa voimaan, ja perua voi yhtä nopeasti sitten, kun lumitilane helpottaa.

    Loppujen lopuksi tämä olisi myös autoilijan etu, sillä lumen tilapäisvarastointi voitaisiin sijoittaa näiden tyhjiksi jäävien parkkipaikkojen kohdalle, jolloin naapurikorttelien autopaikat puolestaan olisivat oikeasti autojen käytössä, eivät lumen tilapäissijoituspaikkoina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.12.2010 kello 11:35

    Kysyin tätä liikennesuunnittelupäälliköltä. Hän voi laittaa vain pysyviä pysäköintikieltoja. Tilapäiset kuuluvat rakennusvirastolle, mutta ei siihen viikkoa tarvita. Varttitunti riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kynäniska kirjoitti 15.12.2010 kello 11:10

    Jotain järkeä voisi harrastaa tuossa lumen kuskauksessakin. Eilenkin näin pari kertaa kun lunta rahdattiin kuorma-autoon vaikka vieressä olisi hehtaarin aukio mihin tyrkätä lumet (Vallila Konepaja ja E-Haaga Hakamäentien vieressä). Kai joku tästä turhasta hommasta vetää hyvät fyrkat kaupungilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. spottu kirjoitti 15.12.2010 kello 11:15

    Täälläpäin kantakaupunkia on henkilöautolla päässyt koko ajan ja kaikkialle, vaikka osa pikkukaduista on jäänyt käytännössä kokonaan auraamatta ja lumi on tamppaantunut ajoradalle. Ongelmia tuntuu aiheutuvan vain busseille ja ratikoille. Muut kulkuvälineet ovat mielekkäämmän kokoisia ja ketterämpiä.

    Tässäkin kannattaisi ottaa mallia Barcelonasta jossa lumiongelma on ratkaistu kevyellä pikaratikkamaisella metrolla, jonka pysäkkiväli on järkevä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. uusi kasvo täällä kirjoitti 15.12.2010 kello 11:30

    koskee nämä runsaslumiset talvet myös kaavoittajia muutenkin kuin kantakaupungin kohdalta.

    nykyisin okt/pt/rt-tontit ovat jopa 400neliöisiä ja 1000neliön tontti on jo harvinaisuus.

    eli ei nykypäivän kaavoituksessa ole otettu huomioon tätä suomen talvea ,vain kaavan rakentamis-tehokkuus.

    tämä vaan vinkkinä sinne kaavoituspäättäjille.

    -kun ei sitä vissiin naapurin tontille niitä lumia saa työntää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jeti - se karvainen lumimies kirjoitti 15.12.2010 kello 11:45

    Lunta on pakko kuskata keskustasta kävi miten kävi: 12 metrin poikkileikkauksella (katu + kevyt liikenne) väylältä irtoaa 6 kuutiota lunta/1 m kun lumen syvyys on 0,5 m.

    Siitä koostuu poikkileikkaukseltaan 2×3 metrin kasa. Ei sellaisia voi jättää keskustassa virumaan ja lirumaan kesään saakka.

    Mutta kallista lystiähän se kuskaaminenkin on. Tässä kulmilla muutama autokunta ja yksi iso maansiirtokone putsasivat reilun kilometrin pätkää yhden työpäivän. Aivan kaikkea ei tarvinnut edes viedä pois.

    Minne lie ajettiin ne kymmenet ja sadat kuutiot, jotka vietiin? Lähellä olisi jalkapallokenttä, jossa ei luistella talvella. Sinne ne olisivat joutaneet, mutta ajettiin kauemmaksi, autojen lastausvälistä päätellen yli viiden kilsan päähän.

    Ei ole mieltä tuossakaan.

    Siinä olisi, että toisen puolen jalkakäytävä, joka tehtiin äsken lohkaisemalla 3 m ajoradasta (ja jota vasten ei ole rakennuksia) olisi täytetty lumella. Toinen puoli olisi riittänyt kuten ennenkin niille vähille jalankulkijoille, joita tässä Pohjois-Helsingin kaupunginosassamme liikkuu.

    Kadulla on hyvä viemäröinti, joten sinne se lumi olisi valunut. Tai kuskattu pois keväällä. Puolella vaivalla, sillä nyt kuskattiin höttöä, jonka vesiarvo on jotain 300. Kevääksi se olisi tiivistynyt yli viidensadankin. Kuormaan tuplamäärä lunta. Maansiirtoautojen kantavuus ei tule vastaan.

    Tämä vaihtoehtohan ei tule kyseeseen, sillä pitäähän ihmisellä olla oikeus kävellä kumpaa puolta haluaa. Useimmin yksin. Sillä nytkään en näe kummallakaan pyörätie-jalkakäytävällä ketään ja näen ikkunastani tietä 100 m vasemmalle ja 600 m oikealle.

    Muutama – 1-2 – auto on kyllä liikkeellä koko ajan. Joten vihreä ratkaisu olisi häiritä niitä kadulle läjitetyllä lumella, kun on kerran mistä häiritä. Hyvänvihreä asenne mulla, eikö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Riku Österman kirjoitti 15.12.2010 kello 11:51

    Olisiko paikallaan kokeilla Helsingissä katuja, jossa vuoropäivinä pysäköinti on eripuolilla katua, esim. ma, ke, pe itäpuolella ja ti, to, la-su länsipuolella? Iltaisin klo 18 alkaen pysäköinti olisi sallittua molemmilla puolilla. Tällöin kadun saa takuuvarmasti kokonaan aurattua. Pitkäaikaispysäköinti pitäisi sitten hoitaa pysäköintitaloissa tms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Hannes kirjoitti 15.12.2010 kello 12:02

    Tähän voisi taas kommentoida miten samoja asioita on ratkaistu muualla.

    Pitäisi myös palata järjestelmään, jossa jokaisella kadunpätkällä on siivouspäivä kerran viikossa, jolloin pysäköinti on kielletty. Silloin sen kesäautonkin renkaat on edes pidettävä täysinä, että autoa voidaan siirtää. Tämä tietysti vähentää kadunvarsipysäköinnin kapasiteettia jonkin verran.

    Ei tuon tarvi vähentää kapasiteettia merkittävästi, Tukholmassa pärjätään alueesta riippuen minimissään kolmen tunnin pysäköintitkiellolla viikossa keskellä päivää, jolloin kysyntä on pienimmillään. Samalla ongelma autojen hautautumisesta pienenisi, koska ihmisten tulisi kaivaa ne sieltä itse, eikä kaupungin resursseja tarvisi tuhlata siihen. Kolmas ongelma jolla pysäköintikiellolla päästäisiin eroon on ns. romuatot jotka seisovat kesät talvet samassa paikkaa esikaupunkialuuella. Parhaimmillaanhan näissä ei ole edes kilpiä, mutta ei niitä voi mihinkään siirtääkkään kun ei ole mitään virhettä tapahtunut.

    Maksun pitäisi siis myös olla kuukausikohtainen eikä vuosikohtainen.

    Tukholmassa ei itse pysäköintitunnus maksa mitään, mutta katupysäköinnistä joutuu maksamaan ~5€/vuorokausi.

    Samoin kaupungin omistama Stockholm parkering on rakentanut useita parkkihalleja asukas- ja vierailijakäyttöön. Uusien hallien rakennuskustannukset katetaan vanhojen tuotoilla. Paikat maksavat vajaasta sadasta eurosta muutamaan sataan euroon, joten hintaero katupysäköintiin ei ole suuri.

    Tälläkin hetkellä on olemassa suunnitelmat noin kuudelle tuhannelle uudelle autopaikalle. Halleihin tulevat paikat poistetaan aina katupysäköinnistä, ja näin onkin parinkymmenen vuoden aikana voitu poistaa yli 30 kilometriä pysäköintikaistaa. Vapautunutta tilaa onkin käytetty esim jalkakäytävien leventämiseen, ja uusiin pyöräily- ja bussikaistoihin.

    Samoin Tukholmassa ainakin viime vuonna ajettiin tuhansia kuutiometrejä lunta mereen. Eiivätkö samat EU-säännökset koskekkaan kaikkia?

    // Hannes

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. KariS kirjoitti 15.12.2010 kello 12:17

    Helsingin Kaupungin toiminta ositä, että lunta siirrellään ja siirrellään ja siirrellään ja sitten viedään pois. Mitäs jos se poistettaisiin kerralla.

    Suomessa on osaavaa konepajateollisuutta, eikä olisi konsti eikä mikään varustaa aura-ato tai traktori sellaiselle lumilingolla. joka heittää lumet suoraan auton lavalle tai traktorin kärryyn. Vaihtolavavarustuksella noita lavoja voi sitten vaihtaa siitä linkokoneesta kuljetusautoon, ja näin lumet tulisi kerralla poistettua eikä niitä tarvitse työnnellä kadulla tai sen varrella eees taas.

    Linkoihin vielä sellaiset säädettävät sivusiivekkeet joilla pysäköityjen autojen välistä voi lumet koukata pois niin sekin ongelma olisi hoidettu.

    Kerralla poisto aurauksen, siirtelyn ja poiskuljetuksen sijaan säästäisi jo yhtenä tämöisenä lumitalvena ne kaluston uusimis- ja hankintakustannukset joita tuosta väistämättä tulisi.

    Osmolle ihan vapaasti päättäjänä hyödynnettäväksi tämä idea, ja saa sen välittää virkamiehillekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.12.2010 kello 13:14

    Kari S: virkamiehet kyllä lukevat tätä blogia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Riitta kirjoitti 15.12.2010 kello 12:25

    Narikkatoria ainakin voisi hyödyntää lumivarastona ja luoda aukiolle ison pulkkamäen lapsille. Olisi jotain iloa siitäkin talvisin.

    Ja minä olin ehdottamassa Senaatintoria. Sinne saisi ison vuoren kiipeilyyn ja lumiluolien rakentamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.12.2010 kello 13:13

    Riitta. Käypä katsomassa Senaatintoria. Idea ei ole uusi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kutoja kirjoitti 15.12.2010 kello 12:37

    Jos kaupunkiin saataisiin pyöräkaistat parkkipaikkojen ja jalkakäytävän väliin jokaiselle kadulle molemmin puolin, niitä voisi käyttää lumikasaukseen tarvittaessa. Harvat talvipyöräilijat voisivat käyttää silloin katua tai jalkakäytävää riippuen etenemisnopeudestaan.

    Uusilla kantakaupunkimaisilla alueilla voisi kyllä rakentaa riittävän leveät kadut, Kunhan vain kerroskorkeutta lisättäisin myös. Tiivis ja matala ei ole järkevä ratkaisu kantakaupungissa.

    Ja voisiko kantakaupungin jokaiseen isoon P-kylttiin laittaa lisäkyltin jossa varoitetaan että autoa saatetaan siirtää tarvittaessa, yksi hinausauto lisää jokaiseen lumenkeräys porukkaan ei lisänne kustannuksia kuin kymppejä tai satasia/tunti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.12.2010 kello 13:12

    Hyvä. Miten se lumi saadaan kasatuksi niiden talvisäilytyksessä olevien autojen yli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Daniel Federley kirjoitti 15.12.2010 kello 12:40

    Kun näin on, miksi sitten on kulunut varttitunti toisensa jälkeen, eikä niitä kieltoja ilmesty? HKR ei ilmeisesti ole kovin oma-aloitteinen. Kenen se aloite pitäisi tehdä, että saadaan ratikat kulkemaan myös talvella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Jari kirjoitti 15.12.2010 kello 12:46

    Lumen voisi sulattaa vedeksi. Vesi sadevesiviemäriin niin säästyy kaupunku turhalta raskaalta liikenteeltä.Toimittaisiin niin että lumi lingotaan tuoreeltaan ja puhtaana suoraan kadulta höyrytysautoon.Näin mereen menevä vesi olisi varmaan ihan riittävän puhdasta. Keskusta vaatisi tälläisen nopean käsittelyn, mutta esim Jakomäessä voitaisiin käyttää edelleen perinteistä menetelmää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.12.2010 kello 13:11

    Lunta todellakin ennen sulatettiin, mutta energiankulutus on kyllä melkoinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. KariS kirjoitti 15.12.2010 kello 13:15

    En ymmärrä miksi lumi pitää sulattaa??

    Lumilingolla satanut lumi heitetään suoraan lavalle ja lava ajetaan kaatopaikalle. Vähemmän siinä energiaa kuluu kuin siinä kun lumi ensin aurataan kadulta kadun reunaan, sitten sitä siirrellään kerran pari kasasta kasaan ja lopuksi sitten kuormataan autoon ja ajetaan kaatopaikalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Juho Laatu kirjoitti 15.12.2010 kello 13:25

    Hevosaikana kadut taisivat olla vielä kaikenlaiselle liikenteelle tarkoitettuja (eivätkä siis peltilehmien varastointialueita). Hevoset ja kärryt kai lepäsivät muualla. Autoilla taitaa kyllä olla tässä asiassa jo “saavutettu etu”, mutta yleisen viihtyvyyden lumen luonnin kannalta alkuperäinen katujen käyttötarkoitus oli ehkä parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Riitta kirjoitti 15.12.2010 kello 13:55

    Osmo, täältä on vähän turhan pitkä matka Senaatintorille, mutta lehdestä luin, että sinne olisi lumen sijasta lastattu autoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. spottu kirjoitti 15.12.2010 kello 13:57

    OS: “Samanaikaisesti kun kaduilla vallitsee pysäköintikaaos, parkkihallit ovat tyhjillään.”

    Juuri yritin Stockmannin parkkiin joka oli täynnä, ja P-City melkein. Missä nämä tyhjät parkkihallit oikein sijaitsevat ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Jeti - se karvainen lumimies kirjoitti 15.12.2010 kello 13:58

    Palaan vielä tuohon lumen painoon. Nyt ajetaan matalalaitaisilla maansiirtovehkeillä painoltaan kolmasosan kuormia siitä, mitä autot kantavat.

    Jo puolen metrin korotus laitaan toisi 5 kuutiota lisää. Metri toisi sen 10. Tuplalasti nykyiseen verrattuna ja sen lastaaminen hoituisi vielä tavallisilla kuormaajilla.

    Tällä kaluston tyhjänä ajattamisella taidetaan haluta työllistää hiljaisena aikana maansiirtoliikkeitä.

    Olen kumminkin sitä mieltä, että matalalaitaiset joutaisivat pois. Tilalle vaihtolavakalusto ja korkea lumilava. Se jäisi yrityksen hankittavaksi. Mutta kaupungin maksettavaksi rahdissa. Nou ropleema, sillä tuplateho peittäisi hyvinkin kulut.

    Tuolla edellä joku ehdotti lavalle syytävää linkoa. Sellaisia jyrsijöitä on liikkeellä joka kesä. Ne pistävät afalttia perässään ajavan kuorma-auton kyytiin. Näin tavallisesta danssaajasta tuntuu, että lumen linkoaminen onnistuisi myös. Itse asiassa sitä tehdään paljon…

    Olisihan se sentään jotain, kun lavalle saisi 20 kuutiota ja yhden täytyttyä toinen ajaisi torven alle. Lingon edellä aura tekisi nostettavan palteen (putsaisi jalkakäytävän ja ajoradan) jos nietokset eivät olisi korkeat. Kahdella ajolla katu tyhjäksi. Homma saattaisi edetä yli kävelynopeudella.

    Tuo kuormaus on se pullonkaula nyt. Se ei vain näy, kun autojen lavat ovat niin pienet. Eli linkoja vaan kehittämään ja vaihtolavojen laitoja hitsaamaan niin maailma pelastuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Kimmo kirjoitti 15.12.2010 kello 14:05

    Kadun varsille lumi voidaan sijoittaa vain poistamalla tilaa pysäköinniltä. Olisi hyvä, jos jokaisella korttelivälillä olisi muutaman auton kokoinen paikka tilapäiselle tai pysyvälle lumikasalle. Näihin ruutuihin pysäköinti pitäisi kieltää, mutta pysähtyä toki saisi niin kauan kuin se on mahdollista.

    Osmo hyvä, tämähän on vallitseva nykytilanne ja -käytäntö! Kirjoitatko nyt itsellesi vähän vieraammasta aiheesta?

    Tämän ja edellisen talven “poikkeuksellisuus” on ollut siinä, ettei aurattu lumi enää mahdu kadunvarsien pysäköintipaikoille eikä kaupungin ja valtion kiinteistöjen jalkakäytäville (näistä, kun lunta harvemmin mihinkään viedään.

    Tässä on sellainen ihan kelpo ratkaisu ainakin johonkin osaa kaupunkia: [url=http://www.youtube.com/watch?v=LmDl_nETs8U]lumensulatusjärjestelmä[/url]

    Eikä energiakaan voi suhteessa mennä sen enempää kuin keskustan jalkakäytävien lämmittämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.12.2010 kello 16:48

    Kimmo: En ole nähnyt kadunvarsilla yhtään sellaista pysäköintikieltomerkkiä, joka varaisi ruudun lumikasalle. Näitä lumikasoja toki syntyy sinne, missä sattuu tilaa olemaan, mutta suunnitelmallisena toimintana tämä sujuisi paremmin.
    Jalkakäytävät lämmitetään kaukolämmön haalealla paluuvedellä . Ei taitaisi puhti riittää lumikasojen sulattamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kimmo kirjoitti 15.12.2010 kello 14:23

    On varsin luovaa, kun autosaatana on puutteellisen ja osin täysin puuttuvan katuhuollon ainoa syypää.

    Kaupunki on tehostanut toimintaansa siihen pisteeseen, ettei resursseja yksinkertaisesti enää ole hoitaa niitä tehtäviä, joita asukkaat siltä odottaa. Ei ole kovin luovaa osoitella Enemmistöläistä sormea kalliiden länsiautojen suuntaan, kun mitään todellista ei pysty enää tekemään.

    Pekka Saurin äskeisessä tiedotteessakin sanat joukkoliikenne ja henkilöauto toistuivat sen kuudessa eri toimintakohdassa sillä frekvenssillä, että mitään tekemättömyys olisi varmaan selvinnyt vähemmälläkin tekstillä.

    Miksi ei tuoda sitä yksinkertaista totuutta esiin, että ilman lisää kustannuksia homma ei paremmin hoidu ja nyt ainoa kysymys on mistä mahdolliset lisärahat otetaan, kuinka paljon ja millä tämä kaikki rahoitetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Kimmo kirjoitti 15.12.2010 kello 14:24
  28. Jukka kirjoitti 15.12.2010 kello 14:25

    Pekka Saurin puheista olen ymmärtänyt, että suurin ongelma lumien putsauksessa on kadunvarteen pysäköityjen autojen siirtäminen. Autojen oikeaaikaista siirtämistä voisi tehostaa huomattavasti, jos kaupunki siirtyisi tiedottamisessa 2000-luvulle ja hyödyntäisi sähköistä viestintää tehokkaammin. Esim. asukaspysäköintitunnuksen hankkimisen yhteydessä voitaisiin kerätä autoilijoiden sähköpostiosoitteet. Alueellisella sähköpostilistalla voitaisiin aurausta edeltävänä päivänä infota autoilijoita siirtämään autonsa pois puhdistettavalta katuosuudelta. Jos alueellisen listan kautta spämmiä tulisi liikaa, voisi järjestelmää tarkentaa kysymällä pysäköijältä hänen useimmiten käyttämät kadunpätkät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Ville_ kirjoitti 15.12.2010 kello 14:54

    Joskus ihastellut miten Sveitsissä asia hoidetaan. Tietenkin tämä oli helppo hoitaa, kun asiat oli jo pohjimmiltaan oikein. Yksisuuntainen katu ja ei pysäköintiä katualueelle.

    1) Jalkakäytävät aurataan ajoradalle.
    2) Toinen kaista aurataan toiselle kaistalle.
    Tässä vaiheessa kaikki lumi on yhdellä kaistalla.
    3) Toiselle kaistalle rivi kuorma-autoja ja lumilinko kaistalle jossa on lumet. Ja lumi siirtyy pyörille ja viedään pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. jukka a kirjoitti 15.12.2010 kello 14:58

    “Tukholmassa pärjätään alueesta riippuen minimissään kolmen tunnin pysäköintitkiellolla viikossa keskellä päivää, jolloin kysyntä on pienimmillään.”

    Tukholmassa suurimmalla osaa kantakaupungin asuinkaduista pysäköimiskielto on voimassa kuitenkin öisin klo 0-6 kerran viikossa. Tätä perustellaan katujen siivouksella, ajankohtaa kutsuttaankin siivousyöksi. Ja kieltoa valvotaan tarkasti riippumatta siitä siivotaan katua vai ei.

    Anekdootti: Kun kieltomerkissä lukee että ei saa pysäköidä maanantaina 0-6, ei sunnuntaita viettävä asukas aina muista huomata että se tarkoittaakin ensi yötä.

    “Tukholmassa ei itse pysäköintitunnus maksa mitään, mutta katupysäköinnistä joutuu maksamaan ~5€/vuorokausi”

    Maksun johdosta kantakaupungissa asuvan, mutta lähiössä töissä käyvän ei kannata mennä julkisilla töihin, vaan aina autolla.

    Ne kaupungin parkkitalot tuppaavat olevaan täynnä, ja jonot pitkiä. Jos uusia rakennetaan, niin hyvä.

    Ei kopioida Tukholman ratkaisuja tänne, vaan mietitään myös mitä kiellot merkitsevät kantakaupungin autoileville asukkaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Jeti - se karvainen lumimies kirjoitti 15.12.2010 kello 15:13

    Lumensulatus öljyllä on tyhmintä, mihin öljyä voi käyttää. Jääpalojen tekemisen pienessä mittakaavassa sen sijaan hyväksyn…

    Kimmon videossa esiintyy 27. sekunnilla se linko. Semmoinen vain kauhakoneen nokkaan (ei veturin nuppiin kuten videossa) ja alkoihan pelittämään.

    Sillä kuormaus on useimin se pullonkaula, jankutusta jo minulta, myönnän. Vaan voittehan laskea asian siitä, että 4-6 autoa ja kauhakone ei putsaa kuin reilun kilsan leveää katuosuutta päivässä. Jos kuormausta voisi tehdä edes 1 km/h nopeudella (per osuus, 2-3 km/h:n marssinopeus), työpäivässä nopeus moninkertaistuisi samalla kalustolla.

    Kuorma-autoissa kun olisivat lisäksi ne tuplalaidat ja tuplakuorma. Nyt neliakseliset sorarekat jyräävät höyhenkuormilla sinne Huitsin Nevadaan ja takaisin. Jos autoja on paljon, kuskit lukevat välillä Aku Ankkaa kun taas pillarikuski hiki otsallaan lusikoi lunta.

    On se kumma, että tätä ei ole minulta aiemmin kysytty…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Mörkö kirjoitti 15.12.2010 kello 15:52

    Mäkään en ymmärrä, mikä tässä on näin vaikeaa… voísihan kullakin kadulla tai kadun pätkällä olla selkeästi kerrottuna viikonpäivä ja ne kolme-kuusi tuntia, jolloin siellä ei saa olla autoa. Esim. Perjantaisin: Maurinkatu 8-11, Kristianinkatu 11-14, Välikatu ja Kirjantyöntekijänkatu 14-17 ja Pohjoisranta-osuus 17-20 jne. Kun tuo olisi säännöllinen aika ja ihmiset tietäisivät sen, niin tn. kesäautojen määrä talvisin kadunvarsilla vähenisi ja kadun auraaminen tai muu kunnostus olisi helpompaa. Nyt “kuukauden toinen maantai tai ensimmäinen perjantai ja 8-23” tuntuu vähän turhan epämääräiseltä ja aiheuttaa sen, että siirrettäviä autoja on enemmän kuin järkevällä infoamisella olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. peto kirjoitti 15.12.2010 kello 16:24

    Eikös niitä ratikkareitille pysäköiviä autoja voitaisi sakottaa jotta kaupunki saa edes kulunsa pois aiheutetusta haitasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. jotu karjalainen kirjoitti 15.12.2010 kello 16:36

    Tuota pitäisiköhän nyt kumminkin ihan ensiksi Helsingin palauttaa asukaspysäköintiluvan lunastaneille autoilijoille osa vuosittaisesta maksuistaan esim. puolet kun Helsingin kaupunki, kiitos Vihreiden autovihamielisen politiikan takia ole pystynyt täyttämääbn sopimustaan parkkipaikoista ja niiden saatavuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.12.2010 kello 16:42

    Mitähän siinä sopimuksessa lukee saatavuudesta? Minulle ei tällaista sopimustekstiä ole edes näytetty. Me olemme yrittäneet puolustaa saatavuutta nostamalla hintaa ja se onkin vähän auttanut, mutta kokoomus haluaa panna hanttiin. Jos hintaa alennettaisiin, saatavuus tietysti heikkenisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Ehdotus kirjoitti 15.12.2010 kello 17:05

    Eikö lumentuloa kannattaisi säädellä jonkinlaisella cloud seeding -toimenpiteellä? Miksi puuttua ongelmaan vasta siinä vaiheessa, kun lumi on jo maassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. KariS kirjoitti 15.12.2010 kello 17:28

    Ville: Juuri tuo Sveitsin malli olisi se joka täälläkin toimisi parhaiten.

    Nykykaaoksen suurin syy ei ole itse lumi eikä edes pysäköidyt autot, vaan se, että resurssit on minimoitu ja kalusto pitkälti vääränsorttista. Meillä oli liian monta lumetonta tai vähälumista talvea, tietotaito lumenkäsittelystä on kadotettu. Yhtenä vaikuttimena varmaan sekin, että niin nämä meidän lautakuntien edustajat kuin virkamiehet käyvät katujen talvihoidon opintomatkoilla Barcelonassa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Hannes kirjoitti 15.12.2010 kello 17:33

    Tukholmassa suurimmalla osaa kantakaupungin asuinkaduista pysäköimiskielto on voimassa kuitenkin öisin klo 0-6 kerran viikossa. Tätä perustellaan katujen siivouksella, ajankohtaa kutsuttaankin siivousyöksi. Ja kieltoa valvotaan tarkasti riippumatta siitä siivotaan katua vai ei.

    En tiedä miten muualla Tukholmassa, mutta ainakin vasastanissa lähes ainoastaan klo 11-14 ja 13-16 pysäköintikieltoja, mutamalla kadulla on 0-6.

    Mielestäni on ainakin hyvä että kieltoa valvotaan. Kunnioisttaisiko kukaan kieltoa niinä öinä kun sitä oikeast siivotaan, jos muuten jätettäisiin sakottamatta?

    Ne kaupungin parkkitalot tuppaavat olevaan täynnä, ja jonot pitkiä. Jos uusia rakennetaan, niin hyvä.

    Tilanne tosiaan vaihtelee. Tässä lähellä Q-Park ainakin mainostaa vapaita parkkipaikkoja hallissa.

    Ei kopioida Tukholman ratkaisuja tänne, vaan mietitään myös mitä kiellot merkitsevät kantakaupungin autoileville asukkaille.

    En niin sanonutkaan, mutta on parempi että aina mietitään miten asiat voisi ratkaista paremmin. Nykytilanne Helsingissä tuskin on se optimaalisin.

    // Hannes

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Elina kirjoitti 15.12.2010 kello 17:45

    Kaikesta huolimatta lumi ja pakkanen on ihanaa…

    Eli tervetuloa vain ilmastonmuutos, mikäli se tarkoittaa tätä uskomattoman kaunista maisemaa, valoisuutta verrattuna mustaan asfalttiin ja monipuolisia ulkoilumahdollisuuksia.

    Lumen kanssa Suomessa on eletty iät ja ajat, mutta nyt vasta tästä on muodostunut Suuri Ongelma.

    Miksi?

    Lapiot kouraan vain joka iikka Skattaa myöten.Kun jokainen pitää oman kotikatunsa kunnossa pienellä panoksellaan, niin kaupungille ei jää kuin pääväylien auraus. Siihen kai Saurinkin resurssit riittävät? Eli hakemaan lumikasat pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Kaj Luukko kirjoitti 15.12.2010 kello 17:51

    Kadut ovat uusillakin alueilla nykyään niin kapeita, ettei siellä mahdu turvallisesti ajamaan kesälläkään. On pitkiä katuosuuksia, joissa tienvarsipysäköinti estää vastaan tulevan auton ohittamisen, koska ei vaan mahdu. Jalkakäytävät kahta puolta ovat kolme metriä leveitä, joten sinne voi ehkä väistää, ellei korkeat kanttikivet estä sitä.

    Vanhoilla leveillä katuosuuksilla tilanne on paikoitellen tehty yhtä vaikeaksi leventämällä aikaisemminkin riittävän leveät jalkakäytävät niin leveiksi, että ajorata jää liian kapeaksi.

    Katselin juuri eilen, miten kaksi eri suuntiin ajanutta 550 linjan bussia eivät mahtuneet toistensa ohi, koska lumivallit olivat kaventaneet jo ennestään kapean ajoradan liian kapeaksi.

    Tällä hetkellä jalkakäytävät eivät ole turvallisessa kunnossa siitä yksinkertaisesta syystä, että lumitöitä ei ole tehty. Ja ajoradat siis jo kesäistä vaikeaa tilannetta vaikeammassa kunnossa.

    Viranomaisiltakin on tullut palautetta, että tarttis ehkä tehdä jotakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Kimmo kirjoitti 15.12.2010 kello 18:04

    @Osmo

    Kimmo: En ole nähnyt kadunvarsilla yhtään sellaista pysäköintikieltomerkkiä, joka varaisi ruudun lumikasalle.

    Eli kasaako kaupunki sitten luvatta lunta kadunvarsilleen?

    Huolimatta stereotyppisen laajasta kaupunkimaasturikannasta, niin ei tälläkään ole mitään asiaa kuperan metrisen lumivallin päälle. Tämä on siis se normitila, mihin loputkin pysäköintipaikat katoavat ensilumien jälkeen (mikäli joku lopulta sen kadun auraa edes ajoradan osalta).

    Yksi Hummer-kuski taisi toki töräyttää viime talvena jonkun ison lumikasan kylkeen melkein pystyyn ajoneuvonsa. Muistelin nähneeni tästä jonkun etusivun jutun Vartissa, joukkueliikennepuolueen äänenkannattajassa. Siinä paheksuttiin kovasti tätä kallista länsiautoa ja tämän vastuutonta kuljettajaa. Ei ole koskaan hyvä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Riccado kirjoitti 15.12.2010 kello 18:11

    Eikö autoille voisi perustaa jonkinlaisia talvisäilytyspaikkoja jonnekin kaupungin laidoille. (Vähän samalla tavoin kun veneillä on.) Kokemukseni on Turusta, jossa on melkein keskustassa autopaikkoja, joista ei tarvitse maksaa mitään (mm. Mikael, Portsa). Näillä paikoilla on autoja n. 30 %, jotka ovat ‘talviunilla’ – se on helppo havaita. Jos Helsingissäkin on näitä, niin tämän ongelman nyt ensiksi voisi poistaa. Että autoa pitää kayttää vähintään kerran viikossa. Jos ei käytä, niin se pitää siirtää kaupungin laidalle sille varatulle alueelle – tai se siirretään, auton omistajan kustannuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Samuli Saarelma kirjoitti 15.12.2010 kello 18:39

    jotu, mihin sopimukseen paikkojen saatavuudesta nyt oikein viittaat? Ei kai se asuntopaikoituslupa ole mitään muuta kuin lupa pysäköidä niihin paikkoihin, jotka on merkitty asuntopaikoitukselle. Niitä sitten on sen verran tarjolla kuin on. Jokainen autoilija voi päättää, onko luvan hankkiminen sen arvoinen kuin, mitä siitä joutuu maksamaan.

    Sinällään systeemi on itsesäätelevä. Mitä useammalle paikka ei huonon saatavuuden vuoksi ole enää siitä maksettavan hinnan arvoinen, sitä useampi luopuu siitä luvasta ja sitä kautta sitä paremmin niille muille on paikkoja saatavilla.

    Suurimpana ongelmana systeemissä lienevät ne, jotka lojuuttavat autojaan kuukausitolkulla arvokkaalla asuntopysäköintipaikalla, koska eivät hyödy taloudellisesti siitä mitään, että veisivät autonsa jonnekin syrjemmälle siksi aikaa, kun eivät sitä tarvitse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.12.2010 kello 23:45

    Halpa asukaspytsäköinti tarkoitaa sitä, että paikat varataan niille, jotkas käyttävät autoa vähän, kun taas se, joka käyttää autoa päivittäin, kärsii siitä, että vakuutuksesta poistetun auton halvin säilytyspaikka on kantakaupungin katu. Autoilunvastustajan toki kannattaisi kannattaa sitä, että asukaspysäköintipaikka oiisi ilmainen eikä sen edellytyksenä olisi edes se, että asuu Suomessa. Kun romuautojen säilytys pikkuhiljaa valtaa pysäköintipaikat, autoilu loppuu. Siispä kiihkeän autoilun vastustajan kannattaisi vastustaa kasikkia pysäköintirajoituksia, niin hintoja kuin aikkaan sidottujakin. Ihmettelen, että autoilijat itse tukevat heidän tavoitteitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Esko Niemi kirjoitti 15.12.2010 kello 18:50

    Tein viime keväänä seuraavanlaisen ehdotuksen yleisten töiden lautakunnassa (olen jäsen):

    ————————————————-

    Esitys koskien asuinkatujen aurausta

    Tausta

    Nykyisin asuinkatuja lumesta aurattaessa katujen vierille parkkeerattuja autoja joko ei siirretä pois, aurataan vakiopäivinä, jolloin pysäköintikielto on voimassa, tai aurataan tilapäisen pysäköintikiellon aikana. Kaikissa näissä järjestelyissä on ongelmia.

    Lumen auraaminen pysäköityjen autojen päälle muuten kuin kiiretapauksissa on epäkelpoa toimintaa eikä sitä voida hyväksyä.

    Vakiopäivinä, tyypillisesti kerran kuussa, auraaminen ei tapahdu tarpeen mukaan ja välillä ei lainkaan, jolloin autoilijat hätistellään suotta parkkeeraamaan muualle. Lisäksi järjestelyn piirissä on vain osa kaduista, jotka epäoikeudenmukaisesti saavat muita parempaa palvelua.

    Tilapäisen pysäköintikiellon käyttö on työläs järjestely. Pysäköintikieltomerkit on vietävä katujen päihin etukäteen, ja tässä vaiheessa pysäköitynä olevat autot on kirjattava ylös. Aurauspäivänä siirrettäviä autoja on verrattava kirjanpitoon, jotta vain kieltomerkin asennuksen jälkeen pysäköidyille autoille kirjoitetaan siirtomaksu.

    Esitys

    Ehdotukseni on muunnelma tilapäisen kieltomerkin käyttöön perustuvasta järjestelystä. Tässä kadun päässä sijaitsevaan pysäköintirajoitusliikennemerkkipylvääseen kiinnitetään pysyvästi maksimipysäköintiaikaa esimerkiksi kolmeen vuorokauteen rajoittava merkki. Tämä rajoitus koskisi kaikkia, myös asukaspysäköintitunnuksen haltijoita. Mikäli nyt tilapäinen aurauspäivää koskeva kieltomerkki asennetaan paikalleen viimeistään maksimipysäköintiajan verran ennen aurauspäivää, voidaan edellyttää kadunreunan olevan tyhjä aurauspäivänä ilman mitään kirjanpitoa. Jos autoja joudutaan siirtämään, kustannukset lankeavat autojen haltijoille kaikissa tapauksissa.

    Kuten nytkin, auraussuunnitelmat voidaan tehdä tarpeeseen perustuen, mutta vähemmällä byrokratialla. Ylimääräisenä hyötynä voidaan kirjata se, että autojen säilyttäminen kadun varressa vähenee.

    Autoilijan kannalta satunnaisesti ilmaantuvat pysäköintikiellot ovat kiusallisia, mutta tästä aiheutuvaa ärtymystä voidaan vähentää jo olemassa olevalla tekstiviestipalvelulla. Tällä asukasautoilijat voisivat tilata kotikatujaan koskevan muistutuksen puhelimiinsa pysäköintikieltopäivinä.

    ————————————————-

    Mitä esitykselle on tapahtunut? Sama kuin monille muille ko. lautakunnan jäsenten esittämille lumitöitä koskeville ehdotuksille: ei yhtään mitään.

    Muiden muassa lautakunnan tarmokas puheenjohtaja Jarmo Nieminen teki viime talvena esityksen kokonaisesta toimenpideohjelmasta liittyen lumiongelmiin. Virkamiehet ovat olleet asiassa saamattomia. Aika ei hoitanutkaan asiaa, vaan taas tänä talvena lunta on tullut reilusti ja ollaan samoissa ongelmissa kuin viime talvena. Taas tarvitaan sankaritekoja, vaikka rutiinilla pitäisi pärjätä. Ja rahaa palaa suotta aivan hillittömästi.

    Missä on vika? Vanha totuus pätee tässäkin: kaikki on johdosta kiinni. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ei käy yleisten töiden lautakunnan kokouksissa eikä häntä muutenkaan juuri näytä rakennusviraston johtaminen kiinnostavan. Viraston käynnissä olevan operaatio Lumisodankin junaili em. Jarmo Nieminen, siis luottamushenkilö!

    Muuten, tuota lumen auraamista keskelle katua ja siitä keräämistä lingolla suoraan auton lavalle ovat virkamiehet käyneet Kanadassa katsomassa. Konsteja kyllä riittää, ongelmat ovat toteutuspuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Suikkanen kirjoitti 15.12.2010 kello 19:17

    “Joskus ihastellut miten Sveitsissä asia hoidetaan. Tietenkin tämä oli helppo hoitaa, kun asiat oli jo pohjimmiltaan oikein. Yksisuuntainen katu ja ei pysäköintiä katualueelle.”

    Mites siellä toimitaan kaduilla joille on pysäköity autoja? Vai onko tuolla käytössä myös siivoukseen varattu aika jolloin pysäköinti on kielletty?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Shakeem kirjoitti 15.12.2010 kello 19:18

    Onko Osmolla tarkempaa tietoa näistä pysäköintihallien käyttöasteista?

    Muutaman kerran arki-iltoina pysäköintihalleissa vierailleena jäi fiilis, että ihan hyvinhän ihmiset ovat tänne löytäneet. Kellonaika oli myös sellainen, että luultavasti autot olivat siellä yön yli.

    Uskoisin, että hallipysäköintikokeilun jälkeen se kadunvarsi ei kuulosta enää lainkaan houkuttelevalta. Se aika mikä menee hivenen pidemmässä kävelymatkassa hävitään lumitöissä ja ikkunoiden raaputtamisessa.

    Tuo korotettu asukaspysäköintimaksu talviaikoihin kuulostaa hyvältä ratkaisulta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Kalle kirjoitti 15.12.2010 kello 19:52

    Noiden ilmastonmuutosmallien arvo on enemmän tai vähemmän viihteellinen. 😉 Tosiasia on, ettemme ymmärrä vielä hitustakaan siitä, miten ilmasto muuttuu. Olemme vasta havahtuneet, että se muuttuu.

    Niin tai näin, niin joka tapauksessa kannattaa miettiä lumen kaatoa kaavoituksessa. Helsinkiä tulee vihdoin laajentaa kaupunkina: kuusi kerrosta ja tiukka ruutukaava. Nyt tuntuu siltä, että joka kulmalle pitää saada puu. Ymärrän pääkadun rakentamisen bulevardina tai esplanadina. Mutta ei niitä puistoja ja viheralueita tarvita joka kulmalla. Kaupunkiin kuuluu asfaltti, betoni ja kiveys. Aukioita tarvitaan, mutta ei jokaisella tarvita vihreää.

    Katujen leveydestä olen samaa mieltä. Liian leveät väylät eivät tee mielyttävää miljöötä. Jos yksi päivä viikossa on kadun kumpikin puoli tyhjänä, mahtuu järeälläkin kalustolla ajamaan kadun päästä päähän toista puolta.

    Olen myös samaa mieltä paikoituksesta. Vakituinen paikoitus (asukas ja työpaikka) tulee saada maan alle ja kadunvarsipaikat kuuluvat kaupungissa asioiville. Siten kaupunki pysyy elävänä. Ei kai kukaan luule, että ihmiset tulevat julkisilla kauppaan keskustaan? Eli viikottainen siivouspäivä kadunvarsille on hyvä idea. Se vähentää turhaa pitkäaikaispaikoitusta.

    Minusta tämä yllätys on kuitenkin tullut vuosittain, niin kauan kun olen ollut Helsingissä töissä. Yksi selvä asia on, ettei kenenkään helsinkiläisen kannata ostaa henkilöautoa, vaan citymaasturi (josta termistä en pidä) on järkevin vaihtoehto. Siinä yhdistyy kuljetuskapasiteetti, neliveto yms. Radikaali toimenpiden, jolla sotku selvitettäisiin, olisi kieltää kaksivetoiset autot talvikuukausina, jos merkki ei ole Volvo tai SAAB. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Jeti - se karvainen lumimies kirjoitti 15.12.2010 kello 19:53

    Tämä ajatukseni on joko nerokas tai pähkähullu – se hienoinen ero nähkääs – mutta eikö metroverkkoa voisi käyttää lumien siirtoon?

    Kartta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Helsinki_metro_map_2007.png

    Katkoviivalla merkitty on maan alla. Se on se paras osa:

    1) Tehdään sopivaan paikkaan rinnakkaisraidetta 200-400 metriä tunnelia laajentamalla.

    2) Sinne “lumiasemalle” kuorma-auton mentävä ramppi, josta lumet saa kipata suoraan junanvaunuihin. Ei mitään valtavaa hallia, sillä junaa voi siirtää muutaman vaunun täyttyttyä, eikö?

    3) 40-50 kuutiota/vaunu. 10-20 vaunua junassaan = 50-100 autokuormaa.

    4) Lumi kipataan mereen suoraan junasta vaikka Rastilan edustalle.

    5) Lastaus päivisin ja kuljetukset tarvittaessa vaikka öisin?

    6) Tuoreeltaan kerätty lumi ei saastuta merta ja sulaa nopeasti vedessä.

    7) Pudotuspaikalle tarvitaan penger, jolle juna kippaa lumen ja josta se siirretään mereen.

    8) Penger toimisi kesällä venesatamana (jolle tulisi oikein kiskotkin). Saa sillä pelata golfiakin, jolla haen tietenkin yhä lisää Kokoomuksen tukea…

    9) Siihen loppuisi pahin sora-autojen ralli keskustan ja lumenkaatopaikkojen välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.12.2010 kello 23:33

    Lumen kippaamisessa mereen yhdestä kiinteästä paikasta on se vika, että meri jäätyy siltä kohdin pohjaan asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Jeti - se karvainen lumimies kirjoitti 15.12.2010 kello 19:58

    “4) Lumi kipataan mereen suoraan junasta vaikka Rastilan edustalle.”

    Muoks: Tuo kohta 4 on tarpeeton, koska tein myöhemmin sen penkereen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. N.N. kirjoitti 15.12.2010 kello 20:02

    6 km etäisyydellä asuvana ja keskustassa töissä ja harrastuksissa käyvänä minulla on ollut ongelmia autoilun ja pysäköimisen kanssa vain yhden kerran. Kisahallin parkkipaikalle oli hankala päästä bussin kapealla kadulla aiheuttaman ruuhkan takia. Itse parkkipaikkakin oli täynnä lunta ja täysin jumittuneita (takavetoisia) autoja. Lappuliisat täydensivät kaaosta parhaan kykynsä mukaan.

    Pahimmat ruuhkat ovat ymmärtääkseni muutenkin aiheutuneet, kun bussit ja rekat ovat jumissa ja poikittain risteyksissä ja sporat samassa sumpussa. Yksityisautot eivät teitä ole tukkineet ainakaan keskustan liepeillä pl. sporakiskoepisodit.

    Julkisen liikenteen käyttäminen on ollut poissuljettua sen täydellisen epäluotettavuuden takia. VR on vitsi, sporat kulkevat miten sattuvat ja bussit jäävät ylämäkiin ja kapeille kaduille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. jotu karjalainen kirjoitti 15.12.2010 kello 20:24

    “Mitähän siinä sopimuksessa lukee saatavuudesta? Minulle ei tällaista sopimustekstiä ole edes näytetty. Me olemme yrittäneet puolustaa saatavuutta nostamalla hintaa ja se onkin vähän auttanut, mutta kokoomus haluaa panna hanttiin. Jos hintaa alennettaisiin, saatavuus tietysti heikkenisi.”

    No, kyllähän jos vuokrataan jotain kovaan hintaan, niin kaippa vuokraajalle kuuluu sen varmistaminen että vuokrattava kohde eli parkkipaikat ovat käytettävissä.
    Vai taasko autoilijan oikeusturvan kanssa on vähän niin ja näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.12.2010 kello 23:26

    jotu karjalainen: Kun tekee sopimuksen, kannattaisi lukea, mitä sopimuksessa lukee. Jos asukaspysäköintitunnuksella taattaisiin, että
    saa aina paikan, sen pitäisi olla niin kallis, että aina saisi. Minun mielestäni näin pitäisi tehdä, mutta autoilijat ovat keskimäärin erimieltä. Eivät kaikki.
    Parhaiten tämä toimisi niin, että tunnuksia jaettaisiin vain niin paljon kuin on paikkoja ja tunnukset huutokaupattaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Kanta-asukki kirjoitti 15.12.2010 kello 20:31

    Niin, Osmo, mitä sitä sitten oikeastaan saa sitä asukaspysäköintimaksua vastaan? Miksei kaikilta Helsinkiläisiltä auton katupysäköintiin laittavilta maksua kerätä?

    Olen useamman paikan lumesta ehtinyt tänäkin talvena luomaan (oon sortunut “kilpavarusteluun”, löytyy lapio melkein mihin tilanteeseen vaan:)) ja valmis vaikka siellä täällä ehdotettuihin Lumisotatalkoisiin, mutta sen pitää olla kunnolla organisoitua. Rakennusvirastosta tähän ei näytä olevan, kenestä olisi?

    Lopuksi… on hienoa ajaa joukkoliikenteen käyttöä. Mutta jos 15 minuutin työmatkan sijasta joutuu bussia (jostain syystä aikataulussa kulkeminen on mahdotonta edelleen) melkein 30 minuuttia ja bussilla matka-aika on myös melkein 30 minuuttia, niin kovin tekisi mieli lähteä autolla liikenteeseen. Varsinkin kun tuo tapahtuu kahdesti päivässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.12.2010 kello 23:24

    Asukaspysäköintitunnuksella saa pysäköidä ilmaiseksi paikoilla, jotka muuten ovat maksullisia. Asukaspysä
    köinti maksaa 27 senttiä/vuorokausi, millä hinnalla muut saavat pysäköidä noin puoli minuuttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Ilpo Pernaa kirjoitti 15.12.2010 kello 22:57

    Kaikki esitetyt konstit ovat vain laastaria valtimoveren vuotoon.

    Ainoa oikea parannus asiaan lähtee siitä, että tyhjennetään Helsinki. Kaikki valtion virastot hajasijoitetaan maaseutujen keskuskaupunkeihin. Toiseksi kaikki yliopistot ja korkeakoulut siirretään koko Suomen alueelle.

    Kolmanneksi suurten yritysten pääkonttorit siirretään landelle. Neljänneksi eduskunta ja sen kylkiäistyöpaikat sijoitetaan Kouvolaan. Vakuutus – eläke- ja muut rahoitusinstanssit hajasijoitetaan yltympäriinsä maalle.

    Minkään siirrettävän puljun toiminta ei heikkene yhtään. Ainoastaan tilapäisesti muuton aikana. Jo vain löytyy tilaa shoppailla.

    Etuna on vielä ilmastonmuutoksen hidastuminen dramaattisesti, koska kaupunkimainen eläminen tuottaa suuremat hiilidioksidipäästöt kuin maaseutukaupunkimainen asuminen.

    http://www.eco2.fi/default/fi/hankkeet/hiilijalanjalki/

    Suomen Arkkitehtiliitonkin mukaan:”Ekologisesti kestävintä politiikkaa olisi vahvistaa pieniä tai keskisuuria kaupunkeja”

    Viimeisimmän selvityksen mukaan maalla asuvien elämänlaatu on parempi kuin kaupunkilaisilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Kimmo kirjoitti 15.12.2010 kello 23:18

    @

    Eikö autoille voisi perustaa jonkinlaisia talvisäilytyspaikkoja jonnekin kaupungin laidoille.

    Tämä säilytys- ja pysäköintikeskustelu vie kyllä sujuvasti aiheesta ohi. Aivan kuin ne muutamat hassut pidempään seisovat autot olisivat lumikaaoksen keskeinen tekijä. Eivät ole!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.12.2010 kello 23:28

    Kimmo: noita pitkäiaikaissäilytyksessä olevia autoja on noin 20 %. Jos pääsisimme niistä eroon, koko homma ratkeaisi aika helposti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Kimmo kirjoitti 15.12.2010 kello 23:36

    OS:

    Kimmo: noita pitkäiaikaissäilytyksessä olevia autoja on noin 20 %.

    20% mistä ja missä?
    Keskustassa tämä lukumäärä absoluuttisena lukunakaan ei voi olla suuri. Ja eivätkä ainakaan haittaa ratikoita…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Paavo Häikiö kirjoitti 15.12.2010 kello 23:45

    -90 -luvulla Merihaan edessä oli meressä lumenpudotuspaikka jonka piti sulana yksi vene joka ajeli siinä rinkiä.

    Ei jäätynyt pohjaan saakka, pysyi sulana koko talven.

    Ja lunta mahtui vaikka kuinka:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Jeti - se karvainen lumimies kirjoitti 15.12.2010 kello 23:57

    “Jalkakäytävät kahta puolta ovat kolme metriä leveitä, joten sinne voi ehkä väistää, ellei korkeat kanttikivet estä sitä.”

    Mielestäni noita jalkakäytäviä pitäisi kaventaa. Perusteeksi käy sama kuin autoliikenteen kohdalla käytetty: se laskee liikenteen nopeutta ja parantaa väylän välityskykyä.

    Kahden metrin jalkakäytävä tuottaa saman liikenteellisen tehon kuin kolmimetrinen eikä turha leveys haaskaa arvokasta tonttimaata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Lundqvist kirjoitti 16.12.2010 kello 0:18

    ->Hyviä ideoita lähtien asukaspysäköinnin hinnan korotuksesta ja kuukausimaksusta päätyen aina lumen korjaustapoihin, mutta eiköhän odotella pari talvea ja katsella, että minkälaisiksi ne talvet näillä leveysasteilla muodostuvat. Sikäli kun ilmastonmuutoskoohkaajia on uskominen, niin lumiongelmat ovat pian historiaa.

    Ylipäänsä kannattaisi miettiä, että kuinka suuria investointeja kannattaa tehdä muutaman kuukauden kestävän talven vuoksi. Helsinki toimisi lumineenkin, jos joukkoliikenteen sujuvuus pystyttäisiin turvaamaan. En nyt näe kovin suurena kansantaloudellisena ongelmana sitä, että lumikasat varaavat jonkun parkkipaikan talvisin, tai että nelikaistainen katu muuttuu lumen myötä kaksikaistaiseksi. Henkilöautoliikenteen merkitys helsinkiläisten liikkumisessa on suhteellisesti ottaen merkityksettömämpi kuin joukkoliikenteen merkitys ja toisaalta henkilöautoliikenteen sujuvuuden takaaminen on lumisissa oloissa huomattavasti kalliimpaa kuin esimerkiksi raitiovaunuliikenteen sujuvuuden takaaminen.

    Poikkeusoloihin poikkeuskeinot. Sekä normi- että poikkeusoloissa auttaisi se, että raitiovaunukaistat eristettäisiin aidoin muusta liikenteestä. Raitiovaunujen sujuvalla ja häiriöttömällä liikenteellä pystytään turvaamaan riittävä kapasiteetti kantakaupungin alueella ihmisten liikkumiseen. Sen jälkeen on yhdentekevää miten kumipyöräliikenne kantakaupungissa sujuu vai sujuuko ollenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Riccado kirjoitti 16.12.2010 kello 0:28

    Kimmo:
    “Tämä säilytys- ja pysäköintikeskustelu vie kyllä sujuvasti aiheesta ohi. Aivan kuin ne muutamat hassut pidempään seisovat autot olisivat lumikaaoksen keskeinen tekijä. Eivät ole!”

    Ovat ne osa ongelmaa, kuten tuli todettua. Mutta tämä on vielä siitä hassua, että näissä kortteleissa keskustassa, missä niitä autoja uinuu talvisin, on myös työpaikkoja. Kun viereisessä korttelissa tunti pysäköintiä maksaa 1,20 / 2,40 euroa/h niin sitten makaa näitä autoja viidenkymmennen metrin päässä läpi talven ilmaiseksi, niin vähänkös se ‘ärsyttää’ ja ihmiset ramppaavat heittämässä kolikkoa mittariin kesken palaverin – miksi muuten nämä automaatit sallivat (ydin)keskustassa vain tunnin pysäköinnin, osin kaksi (ja kaupunki oli Turku) vaikka ihmiset ovat valmiita maksamamaan vähintään minkä tahansa summan, kunhan kaikkia seminaareja ja kokouksia ei tarvitse keskustassa tauottaan tunnin välein?. Ihmiset, jotka ovat valmiita maksamaan autopaikastaan kustannuksia vastaavan hinnan, eivät löydä autolle paikkaa, kun nämä lumihuppuiset autot makaavat ilmaiseksi melkein vieressä koko talven (tulisi siinä oikeasti hintaa, jos myös niitä velotettaisiin samalla kaavalla, esim. 3 kk x 1,2 €/h [klo 9-18]).

    Vähän aiheen vierestä, aika vähän. Yksityisille parkkipaikoille kelpaa raha ilman aikaveloitusta, mutta kunta toimii niin, että maksimi pysäköintiaika on tunti – ja sitten lappuliisat päivystävät. Sen vähän kun autoa käytän keskustassa, haluan siitä pysäköinnistä maksaa (ihan mitä vain pyydetään). Mutta miksi kaupunki on tehnyt siitä niin vaikeaa (ja edelleen puhun Turusta)? Miksi kunnalle ei kelpaa minun rahani (muuta kuin parkkisakon kautta – siis vain yksi nyt viime aikoina), vaan se pitää antaa yksityiselle parkkifirmalle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Jeti - se karvainen lumimies kirjoitti 16.12.2010 kello 0:30

    OS: “Lumen kippaamisessa mereen yhdestä kiinteästä paikasta on se vika, että meri jäätyy siltä kohdin pohjaan asti.”

    Oletan, että vastasit minulle.

    Niin tekee, meri jäätyy. Mutta mitäs tapahtuu maalla oleville läjitysalueille, joilla ala on lumelle varattuna heinäkuuhun asti?

    Floora ja faunahan siinä kokee hyvinvointitappioita aivan verissäpäin.

    Enkä ole kuullut pohjaan jäätymisestä aiheutuneen kuin paikallisia haittoja. Jos merialue on jo ihmisen käytössä kuten ehdottamani alue nykyisen venepaikan läheisyydessä, jäätymisen aiheuttama “paikallinen sukupuuttovelka” tmv. maailmanlopun argumentti lienee jätettävissä omaan arvoonsa?

    Mielestäni olisi hyvin tehokasta käyttää jo olemassa olevia raiteita niihin pitkiin siirtomatkoihin, jotka nyt hoidellaan kalliisti ja energiatehottomasti aivan muuhun käyttöön tehdyllä kalustolla.

    Lumensiirron pisimmät matkat nimenomaan pitää laittaa valmiille, energiatehokkaille, välityskykyisille ja liikenteelle vapaille väylillle.

    Kalustoa on saatavilla pilvin pimein, koska metron raideleveys on kuten pääratojen.

    Kaupungin pään lastausalue(et) voidaan tehdä tarvittaessa maan alle, tilantarve on pieni eikä 200-400 m rinnakkaista rataa maksa mitään siihen verrattuna, että tuhannet autot ajavat tuhansia kuormia 5-10 kilsaa per auto ja kuorma.

    Viime talvena lumenkaatopaikoille otettiin 200 000 kuormaa. Junakyyti olisi halpaa lumellekin. Ellei, ihmisetkin pitäisi ilmeisesti silloin ajaa 10 kuution soradumppreilla ja kauhakuormaajan kauhassa noin Järvenpäästä saakka töihinsa Stockan kassalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Anna-Liisa kirjoitti 16.12.2010 kello 7:39

    Helsingin yleisten töiden lautakunnan varapuheenjohtajan (vihr) totesi HS mielipidesivulla 13.12.2010, etteivät ”poliitikot ja kaupunginjohtaja ole osoittaneet talvihoitoon riittävästi rahaa”:

    […] talvihoidon määrärahat mitoitetaan keskimääräisen lumitalven mukaan. Virastojen on käytettävä niille osoitetut varat kalenterivuoden kuluessa. Vähälumisena talvena rakennusvirasto ei voi siirtää käyttämättä jääneitä talvihoitovaroja seuraavaksi vuodeksi talteen. Viraston on joko käytettävä rahat tai palautettava ne.

    Hänellä oli järkevyydessään itsestään selvältä tuntuva ratkaisu asiaan:

    Ratkaisu tähän voisi olla “ylimääräisten” talvihoitovarojen rahastointi. Jos rakennusvirasto voisi pitää vähälumisina talvina käyttämättä jääneet talvihoitorahat, se pystyisi keräämään puskuria, joka purettaisiin runsaslumisina talvina.

    Todellakin.
    Ja jottei talvikunnossapitorahasto jatkuvasti kasvaisi, kun vähälumisia talvia sittenkin on useammin kuin runsaslumisia, voitaisiin jonkun ennätyksellisen runsaslumisen talven vaatimat kunnossapitokustannukset kahdella kerrottuna (ja rahanarvoindeksillä tarkistettuna) asettaa rahaston katoksi, jota enempää ei rahastoitaisi.

    Tämä ei tarkoittaisi, että rahastoa ruvettaisiin erityisesti irrottamaan verovaroista. Talvikunnossapitobudjetti tehtäisiin kuten tähänkin asti, ja talvirahasto karttuisi vähitellen kattoonsa asti vähälumisina talvina.

    Kiusaus olisi tosin suuri käyttää talvirahat budjettivajeen tilkitsemiseen.

    Tämä ei vastaa Osmon kysymykseen, mutta liittyy asiaan sentään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Ilpo Pernaa kirjoitti 16.12.2010 kello 8:06

    Kiusallinen kysymys: EU on säätänyt nitraattiasetuksen, jolla estetään nitraattien joutuminen vesistöön. Miten nitraattiasetuksen velvoite täytyy lumen kippaamisessa mereen? Onko lumen sisältämistä vierasaineista ja lemmikkieläinten , lähinnä koirien, lannasta tehty ympäristökeskuksen vaatimat analyysit?

    Jos on , niin mitä ko. jäte sisältää ja kuinka paljon ?

    Nitraattiasetus: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22947&lan=fi

    Aivan oikein, asetus koskee vain maataloutta. Kaupunkien nitraatit saa dumpata Itämereen ihan vapaasti. Kun Itämeren ympäristörikos on tosiasia, ja syyllinen (maatalous) selvillä , niin piikki on auki.

    Turha syyttää ilmastonmuutosta lumensadannasta. Jos sade ei tule lumena vaan vetenä, niin se aiheuttaa pääkaupunkiseudun jätevesilaitoksilla ylikuormituksen. Sen seurauksena on tehtävä jätevesien ylijuoksutus , eli jätevesi puhdistamattomana Itämereen. Sama tilanne tapahtuu kevätsateiden seurauksena näiden lumien sulaessa.

    No panic, maatalouden piikki on auki.

    Vihreätkin ovat kilvan syyllistämässä maataloutta. Omat ympäristöteot puuttuvat totaalisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Ville_ kirjoitti 16.12.2010 kello 8:52

    Ainoa mahdollisuus saada lumenpoisto toimimaan tehokkaasti on pistää pysäköintikielto ajoittain. Muutenkin pakottamalla autot liikkeelle esim. kerran viikossa tai joka toinen viikko poistaisi romuautoja viemästä parkkipaikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Kimmo kirjoitti 16.12.2010 kello 8:54

    Halpa asukaspytsäköinti tarkoitaa sitä, että paikat varataan niille, jotkas käyttävät autoa vähän, kun taas se, joka käyttää autoa päivittäin, kärsii siitä, että vakuutuksesta poistetun auton halvin säilytyspaikka on kantakaupungin katu.

    OS: kapeasti katsottuna asiahan on juuri näin. Jos unohdamme mistä pysäköintipaikkojen puute alkujaan johtuu, niin tämä vaikuttaisi validilta syy-seuraus suhteelta.

    Vertauksena, Helsingin bussiliikenteen melu-, pienhiukkas- ja typpioksidienpäästöistä suurin osa on perujaa ehkä ajosuoritteeltaan vain 20% luokkaa olevasta iänkuisen vanhasta 10-15 vuotta kalustosta. Bussinpotkijan kannattaisi tietysti vastustaa uuden kaluston hankintaa ja toisaalta enemmistön ongelmana näyttäisi olevan joku vastuuton taho, joka operoi näitä vanhoja rotiskoja itsekkäistä syistä, kun muutakaan ei vaadita. Onko asia sitten näin yksinkertainen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Kynäniska kirjoitti 16.12.2010 kello 8:57

    “Ainoa oikea parannus asiaan lähtee siitä, että tyhjennetään Helsinki. Kaikki valtion virastot hajasijoitetaan maaseutujen keskuskaupunkeihin. Toiseksi kaikki yliopistot ja korkeakoulut siirretään koko Suomen alueelle.”

    Vievätkö muuttaessaan talot ja rakennukset mukanaan?

    Kyllä saadaan vedettyä aasinsiltoja taas jokaiseen asiaan. Vielä ei ole maahanmuuttajia bongattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Jeti - se karvainen lumimies kirjoitti 16.12.2010 kello 9:12

    Esko Niemi: “Missä on vika? Vanha totuus pätee tässäkin: kaikki on johdosta kiinni. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ei käy yleisten töiden lautakunnan kokouksissa eikä häntä muutenkaan juuri näytä rakennusviraston johtaminen kiinnostavan. Viraston käynnissä olevan operaatio Lumisodankin junaili em. Jarmo Nieminen, siis luottamushenkilö!”

    Kukahan virkamies tai luottamushenkilö järjesti tämän pohjoisen kaupunginosan puhdistuksen lumesta kiireaikataululla samalla, kun keskusta on lumen vallassa?

    Lumet siis vietiin isolla konekalustolla pois. Päivä kului yhdelläkin kadulla, jonka hoitamisessa ei olisi ollut kiirettä. Katu jo oli hyvin aurattu, parkkipaikkoja oli ja on ylijäämäksi asti ja jalkakäytävillä tilaa. Onhan niillä, kun lohkaisivat äsken tiestä 3 metriä lisää entisen parimetrisen käytävän kylkeen. Viikkotolkulla sitäkin tehtiin.

    Ja noita jalkakäytäviä ei käytä kukaan. Näen työhuoneeni ikkunasta noin 700 metriä tätä väylää. Ei ketään jalkakäytävillä nytkään. Eilenkin seurasin näitä kirjoitellessani sitä jalankulkua: yli tunti, eikä yhtään jalka- tai pyörämiestä. Ja heille tehtiin miljoonakustannuksin lisää tilaa jo ennestäänkin käyttämättömän tilan lisäksi.

    En voi välttyä ajatukselta, että tämä kevyen liikenteen suosiminen on saanut joskus kummia muotoja. Uskon myös – valitettavasti – että keskustaa ei vain haluta puhdistaa lumesta. Halutaan vähän haljuilla autoilijoille ja pakottaa heidät julkisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. AM kirjoitti 16.12.2010 kello 9:19

    “Itse parkkipaikkakin oli täynnä lunta ja täysin jumittuneita (takavetoisia) autoja.”

    Sellaiset ihmiset, jotka juuttuvat parkkipaikalla lumeen pitemmäksi aikaa kuin pariksi minuutiksi, pitäisi laittaa takaisin autokouluun. Ja takavetoisella autolla parempi ajaa talvikelissä kuin etuvetoisella. Siis kun osaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Kimmo kirjoitti 16.12.2010 kello 9:34

    @Lundqvist

    Raitiovaunujen sujuvalla ja häiriöttömällä liikenteellä pystytään turvaamaan riittävä kapasiteetti kantakaupungin alueella ihmisten liikkumiseen. Sen jälkeen on yhdentekevää miten kumipyöräliikenne kantakaupungissa sujuu vai sujuuko ollenkaan.

    Nimimerkillä maidonjuoja kyselee: ajattelitko hoitaa kaupungin jakeluliikenteenkin raiteilla vai otetaanko siihen hevoskärryt?

    Entä minne pysäköisit bussit ja taksit?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Kimmo kirjoitti 16.12.2010 kello 9:40

    Tässä aiemmin esillä ollut rahastomalli olisi muuten erinomainen ratkaisu, siis järjenkäytön kannalta. Vähälumisena talvena rahaa kerätään puskuriin, josta sitä on tarvittaessa otettavissa. Mekanismin tarkasteluväliksi minimi 10 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. antti kirjoitti 16.12.2010 kello 9:56

    Jeti:

    En voi välttyä ajatukselta, että tämä kevyen liikenteen suosiminen on saanut joskus kummia muotoja

    Siis mikä? Esim radanvarren pyörätie on pehmeää höttöä, Sörnäisten rantatien pyörätie on täynnä ajoradalta aurattua sohjoa jne. Luulisi että kalustolla mikä päivän aikana saa putsattua keskustakorttelista osan, ehtisi päivässä ajaa tärkeimmät kevyen liikenteen väylät vaikka kahteen kertaan. Mutta laitetaan se aika, raha ja kalusto sinne keskustaan pyörimään kun poliittiset päättäjät ja blogipaine kohdistuu kokonaan sinne keskustaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Aslak kirjoitti 16.12.2010 kello 10:19

    Kovin tuntuu olevan helsinkikeskeistä tämäkin keskustelu (ja keskustelijaporukka?). On sitä lunta muuallakin. Ynnä autoja ja ihmisiä – tämänkin blogin lukijoita. Pienemmissä kaupungeissa ongelmatkin ovat tietysti pienempiä – eivätkä ehkä ihmiset niin kiireisiä ja kärkkäitä valittamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.12.2010 kello 10:43

    Kirjoitan tätä Rasumaslta. Täällä ei ole lunta juuri yhtään Helsingissä on enemmän lunta kuin missään muualla maassa ja se melkein kaikki tuli kerralla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. tpyyluoma kirjoitti 16.12.2010 kello 11:18

    Helsingin kaupungilla ei ole vakuutuksia vaan vahinkoja varten rahasto jota kartutetaan vuosittain, esimerkiksi Rautatientorin metroaseman korjaus maksettiin siitä. Mitä jos poikkeustilanteiden vaatiman rahoituksen hoitaisi sen kautta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Evert The NeveRest kirjoitti 16.12.2010 kello 12:01

    Seuravaaksi ministeri Vapaavuori komentaa jälleen porukat katoille ja sieltä putoaa töitä lumiautoille ja ruumisautoille 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. tpyyluoma kirjoitti 16.12.2010 kello 12:29

    On nyt kuitenkin vaadittu, että kadut pitää kaavoittaa jatkossa leveämmiksi, jotta niihin mahtuu myös se aurattu lumi. Lumen sijoittaminen pitää ottaa kaavoituksessa huomioon, mutta ei leveämpinä katuina.

    Jos niistä kaduista tehdään leveämpiä niin niillä ajetaan lujempaa, jonka jälkeen asukkaat vaatii niiihin töyssyt mikä taas tuskin ainakaan helpottaa aurausta.

    Kadun varsille lumi voidaan sijoittaa vain poistamalla tilaa pysäköinniltä. Olisi hyvä, jos jokaisella korttelivälillä olisi muutaman auton kokoinen paikka tilapäiselle tai pysyvälle lumikasalle. Näihin ruutuihin pysäköinti pitäisi kieltää, mutta pysähtyä toki saisi niin kauan kuin se on mahdollista.

    Perusongelma on se että pysäköintipaikkoja on tungettu joka ikiseen rakoon johon semmoinen vaan suinkin mahtuu. Vaikkei mahtuisikaan. Esimerkiksi osa paikoista kantakaupungissa on jopa alle kaksi metriä leveitä. Suomen myydyin uusi henkilöauto VW Golf on 180 senttiä leveä. En minä sitä pysäköijää tällaisissa tapauksissa niinkään siitä syytä että tukkii ratikan (tai ainakin hidastaa sen kävelyvauhtiin), estää bussin, rekan, tms. kulun kuin kaupunkisuunnittelua joka ei vaan poista tuollaisia paikkoja. Kun ei mahdu niin ei mahdu.

    Lisäksi se että paikkoja varjellaan haittaa uudistushankkeita kuten uudet radat, bussikaistat ja pyöräväylät. Kääntymiskaistalle risteyksessä kuitenkin löytyy jotenkin ihmeellisesti aina tilaa vaikka se vie kymmeniä paikkoja.

    Jos joku ihmettelee miksi siitä kiskoille pysäköinnistä ylipäänsä nillitetään niin paljon niin vertailun vuoksi autonsa pysäköiminen poikittain ajoradalla Pohjois-Espalla haittaa pienemmän määrän ihmisiä liikkumista kun sen pysäköiminen Snellmanninkadun ratikkakiskoille. Jos tuollaista tapahtuisi monta kertää päivässä Espalla niin menisikön siinä viikko vai päivä että paikalla olisi päivystyvä hinausauto ja sakot olisi korotettu pariin tonniin?

    Siitä käytännössä ilmaisesta pysäköintioikeudesta ja lepsusta pysäköinninvalvonnasta taas kärsii ainakin jakeluliikenne, kunnossapito (lumityöt ja hiekanpoisto keväällä), alueen liike-elämä asiontipysäköinnin vaikeutena ja varmaan jonkin verran asukkaiden sosiaalinen elämäkin vaikean vieraspysäköinnin kautta.

    Kaupunki tarjoaa vartioitua pitkäaikaispysäköintiä Tattarisuolla. Minusta tällaista tulisi olla tarjolla asukaspysäköintiluvalla jossain syrjemmässä. Hinta on tosin, sinänsä kohtuulliset, 30 euroa kuukaudessa eli 360 vuodessa. Asukaspysäköintilupa taas maksaa korotuksen jälkeen 100 euroa vuodessa, eli 8,5 euroa kuussa. Muistan kun aikoinaan kävin sellaisen itse hakemasssa, niin tivasin virkailijalta että oletko nyt ihan varma että se on 36 euroa vuodessa eikä kuussa?

    Eilisesta Hesarista:

    Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Räty torjuu apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin ajatuksen korottaa Helsingin asukaspysäköintimaksuja.

    “Niitähän korotettiin tälle vuodelle kovasti, emmekä ole korottamassa niitä lisää. Kadunvarsipysäköinti on monelle käytännössä ainoa vaihtoehto, jos hallille on matkaa kilometri tai kaksi”, Räty sanoo.

    No olisiko se nyt ihan mahdotonta neuvotella sellainen ratkaisu että kaupunki kaavoittaa hallitilaa vastaavasti? Mistä tosin pääsemme siihen että niihin halleihin on vähän nihkeästi investoijia, kun kaupunki kilpailee 30 sentin päivähinnalla pinnalla.

    Rädyn mukaan maksuja ei pidä korottaa senkään vuoksi, että kaupunki supistaa koko ajan omilla päätöksillään pysäköintipaikkojen tarjontaa. Taloyhtiöiden pihoilla on nimittäin epävirallisia, asemakaavasta puuttuvia parkkipaikkoja, ja joka kerta, kun taloyhtiö hakee poikkeuslupaa esimerkiksi ullakkorakentamiseen, kaupunki asettaa poikkeusluvan ehdoksi pihan parkkipaikoista luopumisen.

    Ja tuo salajuoni on toiminutkin hienosti, Tulenheimon blogis (ym. yleisten töiden lautakunnan vpj.):

    Kantakaupungin asukaspysäköintipaikkojen määrä on vuosien 1990 ja 2010 välillä kasvanut melkoisesti.

    Vuonna 1990 paikkoja oli 14 467. Kasvua 1990-2000: 20 %.
    Vuonna 2000 paikkoja oli 17 316. Kasvua 2000-2010: 16 %.
    Vuonna 2010 paikkoja on 20 089. Kasvua 1990-2010: 39 %.

    http://marttitulenheimo.fi/2010/11/pysakoinnin-subventoinnista-on-luovuttava/

    Se radikaali ekokommunistinen idea mitä kokoomus vastustaa:

    Saurin mukaan korotuksilla paikkojen tarjonta ja kysyntä voitaisiin saada tasapainoon. Paikkoja on noin 20 000. Asukaspysäköintilupia taas oli marraskuussa vajaat 26 000.

    Vuodenvaihteessa lupia oli 31 000, joten vuodenvaihteen maksunkorotus näyttäisi jonkin verran tasanneen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa.

    Asukaspysäköintijärjestelmä perustettiin aikoinaan koska keskusta-asumisen tukemiseksi eli sen hinnan nostamiseksi. Ehkä tämä ongelma voitaisiin katsoa poistuneeksi. San Franciscossa kokeillaan niikin radikaalia ajatusta kuin vapaa markkinatalous, pysäköinnin hinta vaihtelee kaduttain ja kellonajan mukaan havaittua kysyntää seuraten. Tämän laitaenemmistöläisten toimen tarkoituksena on varmistaa että autonsa saa aina parkkiin ilman turhaa kiertelyä, pidemmin ja amerikaksi http://www.humantransit.org/2010/08/san-francisco-a-free-market-in-parking-begins.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. tpyyluoma kirjoitti 16.12.2010 kello 12:51

    KSV muuten taannoin kyseli ideoita väliaikaiskäytöksi Jätkäsaareen ja muiden satama-aluieden maalle rakentamista odotellessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Kanta-asukki kirjoitti 16.12.2010 kello 14:04

    Ode: “Asukaspysäköintitunnuksella saa pysäköidä ilmaiseksi paikoilla, jotka muuten ovat maksullisia. Asukaspysä köinti maksaa 27 senttiä/vuorokausi, millä hinnalla muut saavat pysäköidä noin puoli minuuttia.” ja “Halpa asukaspytsäköinti tarkoitaa sitä, että paikat varataan niille, jotkas käyttävät autoa vähän”

    Eli olet sitä mieltä, että kantakaupungissa asuvalla EI SAA olla autoa, mutta muualla asuvan PITÄÄ päästä autolla kantakaupunkiin? Se taitaa olla ihan yhtä vaikeaa päästä julkisilla välineillä kantakaupungista lähiöön kuin lähiöstä kantakaupunkiin. Ja siis toisinpäin… olet sitä mieltä, että jos kantakaupungissa asuvalla sattuu olemaan auto, hänen pitää sitä käyttää (jatkuvasti) oikeuttaakseen asukaspysäköintipaikkansa? Lopuksi mietin vaan, että kummatkohan pysäköijät (kantakaupungin asukit vai siellä vierailevat) ne ratikkakiskoillejub enempi pysäköivät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Ilpo Pernaa kirjoitti 16.12.2010 kello 16:08

    Kynäniska:”Vievätkö muuttaessaan talot ja rakennukset mukanaan?”

    Ei vaan asukkaat. Ei tämä ole mikään aasinsislta.

    Tyhjilleen jäävät kiinteistöt voidaan kaupata Senaattikiinteistölle, joka sälyttää ne veronmaksajien niskoille.

    Samat kiinteistöt rakennetaan uudestaan hajasijoitettuna, jolloin saadaan työtä ja hyvinvointia maakuntiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Jarmo Nieminen kirjoitti 16.12.2010 kello 18:22

    Helsingissä on 20 000 asukaspysäköintipaikkaa ja 30 000 asukaspysäköintilupaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. tpyyluoma kirjoitti 16.12.2010 kello 19:33

    Helsingissä on 20 000 asukaspysäköintipaikkaa ja 30 000 asukaspysäköintilupaa!

    Itseasiassa niitä on 26 000 johtuen maksun korotuksesta, 36 eurosta 100 euroon. Mistä saaamme tasaisen vauhdin taulukon että euron korotus asukaspysäköintiluvan vähentää reilut 60 lupaa eli satanen vielä lisää niin sitten niitä on 20 000. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Kimmo kirjoitti 16.12.2010 kello 20:37

    Porvoo sen keksi (ei varmaan kyllä sovi Helsingin autonpotkijoille): lumikasamaksu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Anneli Silventoinen kirjoitti 16.12.2010 kello 21:30

    Osmolle ja Häikiölle sulanapidosta:

    Meri pysyy jäätymättä kun vesi pidetään liikkeessä pumppujen avulla, samaan tapaan kuin avantouintipaikat pidetään auki läpi talven.
    Ei tarvitse investoida kokonaiseen laivaan ja sen kippariin, vaan riittää miehittämätön pumppausasema.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.12.2010 kello 22:31

    Minulla on sellainen muistikuva, ettei lumenkaatopaikkojen pitäminen sulana onnistunut viime talvena. Mereenkippauspaikka täyttyi pohjaan asti, eikä sinne voinut lisätä enää mitään. Voi olla, että muistan väärin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Jussi kirjoitti 16.12.2010 kello 23:12

    Miten lumen varastointi luoliin ja käyttö jäähdyttämiseen kesällä? Teknologiaa on tutkittu Japanissa. Jos kesät ovat jatkossa yhtä lämpimiä, jäähdytykselle riittää kysyntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Jarmo Nieminen kirjoitti 16.12.2010 kello 23:12

    Osmo muistat osin väärin: “Sellaisina talvina, jolloin lumikuormia on vähän ja meri pysyy auki, ei Hernesaaren vastaanottopaikan käytössä ole juurikaan ongelmia. Hernesaaren kohdalla on lumenkaadonkannalta sopivasti virtauksia. Meren ollessa jäässä tahtoo lumi kasautua pohjaan hetilaiturin päähän. Talvella 2009-2010 ongelmaa oli koetettu ratkaista kehittämällä alueellelisää virtausta hinaajien avulla, mutta tämä ei toiminut odotetusti. Lopulta laiturin edustaapidettiin auki jäänmurtajan avulla, mikä tuotti melkoisesti kustannuksia. Hernesaaressa onkolme pintavirrankehittäjää, mutta ne on koettu varsin tehottomiksi ja lisäksi talvella 2009-2010 laitteet olivat rikkoutuneet hinaajien ja ruoppaajien kolhittua niitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Jarmo Nieminen kirjoitti 16.12.2010 kello 23:24

    Viime talvena Hernesaari oli ratkaisevassa asemassa kantakaupungin lumien päättöpaikkana. Kaikista Helsingin lumista yli 50 000 kuorma-autokuormaa vietiin Hernesaareen. Määrä oli noin 25 % kuljetusta määrästä (210 000 kuorma-autokuormaa).

    Hernesaaren toimivuus ratkaisi keskustan lumien sijoittamisen. Ilman Hernesaarta keskustan lumien kuljetuksessa oltaisiin oltu todellisessa ahdingossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Jeti - se karvainen lumimies kirjoitti 17.12.2010 kello 0:01

    “Minulla on sellainen muistikuva, ettei lumenkaatopaikkojen pitäminen sulana onnistunut viime talvena. Mereenkippauspaikka täyttyi pohjaan asti, eikä sinne voinut lisätä enää mitään. Voi olla, että muistan väärin.”

    Se sulanapitokaan ei ole suuri ongelma: _kaikilta_ Helsingin alueita vietiin 200 000 kuormaa eli 2 miljonaa kuutiota lunta eri kaatopaikoille.

    Yhdelle rannalle olevalle kaatopaikalle (pit. 200 m) mahtuu jo sulattamatta yli 10 % kaikesta todella pahan lumitalven lumesta traktorilingolla kahteen kasaan heittämällä.

    Kun se heitetään kahteen 200 x 60 m sulaan, pysyy vesi auki helpommin kuin silloin, kun lumi vain kipataan ja tönitään hinaajalla hajalle.

    (Yöksi voisi kokeilla sellaista, että annetaan sulan jäätyä ja riitteen päälle ammutaan ohut suojaava lumikerros, joka murretaan aamulla?)

    Ehdotin edellä, että rantaan vietäisiin keskustan lumet metroverkon kapasiteettia ja kaikenpuolista tehokkuutta hyödyntämällä. Vuosaareen siis 200 metrin penger ja pistoraide, jolle “lumijuna” ajetaan ja josta lumi siis heitetään mereen.

    Näitä junia ja vaunuja saa “rautakaupasta”, sillä metron raideleveys on sama kuin pääradan.

    Kesällä penger toimisi venelaiturina, joille on kysyntää niin paljon kuin vain keksitään tarjota. Toukokuussahan lämpenevät vedet olisivat jo sulattaneet lumet. Ja tietenkin siitäkin olisi etua, että sataman ja lumekaatopaikan ympäristörasitus olisi yhdessä paikassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Jeti - se karvainen lumimies kirjoitti 17.12.2010 kello 0:55

    “Toukokuussahan lämpenevät vedet olisivat jo sulattaneet lumet. ”

    Tarkennan tuota: ajattelin, että viimeisiä lumia ei enää väkisin sulatettaisi, vaan heitettäisiin kasaan. 40 metrin heittopituudella saataisiin pari mahtavaa vuorta, noin 150 000 kuutiota yhdessä, ilmeisesti yli, sillä osa sulaisi.

    Kapasiteettia lingoissa on paljon: ihan jokaisen maajussin lingossa jo 10 kuutiota ja yli minuutissa. Jäänhoitokoneissa heittopituudet ovat 40 metriä ja jopa enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Kimmo kirjoitti 17.12.2010 kello 1:20

    Ihan näin silmiini äsken osuneena: ei ole joukkoliikenneväylienkään lumenpoisto vielä kovin pitkälle edennyt, kun Vanhan edessä 40 metrin matkalta oli kaikki pysäköintipaikat 2m korkuisen lumivuoren alla. Muutaman sadan metrin päässä olevani kotikadun tilannetta en viitsi edes referoida….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Ilpo Pernaa kirjoitti 17.12.2010 kello 8:04

    Miten on mahdollista, että koiranpaskat, liikenteen päästöt, roskat, hiekka ym. eivät vaikuta heikentävästi meriveden laatuun ?

    Kaavoitettaessa uusia alueita lumenkaatopaikoiksi, edellyttää maankäyttö- ja rakennuslaki, että kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä mm. suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset.

    Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta 29.10.2009: “Lumen mukana kulkeutuvat roskat ja jätteet aiheuttavat lähinnä esteettistä haittaa, mutta tehtyjen tutkimusten perusteella ne eivät aiheuta terveyshaittoja ihmisille tai ympäristöriskejä eliöstölle, vesien laadulle tms. Lumenkaato mereen tai meriviemäriin ei vaikuta haitallisesti meriveden laatuun.”

    Ns. “tehty tutkimus” ei ole 100varmasti validi. Nyt olisi ympäristöväen kettinkikahliutumisen paikka. Mutta ei kuulu kettinkien kalinaa , koska ympäristörikos tapahtuu omalla etupihalla.

    Paikka olisi vielä likietuinen, eikun komsivillapaidat päälle, teikövei kahvimukit käteen ja kahliutumaan Mannerheimintielle lumenkeräyskaluston telipyöriin.

    Pösilöstä kamerat paikalle ja veret seisauttava mediajulkisuus vihreille ennen vaaleja. Jaa, mutta saattaisipa äänivyöry olla miinusmerkkinen … ei korppi korpin silmää noki.

    Mutta asiaakin: miten ko. jätetutkimus on toteutettu, tietääkö joku, saisiko linkkiä ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. tpyyluoma kirjoitti 17.12.2010 kello 9:20

    Miten on mahdollista, että koiranpaskat, liikenteen päästöt, roskat, hiekka ym. eivät vaikuta heikentävästi meriveden laatuun ?

    Varmaan siksi että ne on pisara meressä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.12.2010 kello 9:37

    Täällä kaupungissa koirantaluttajat keräävät koiranpaskat muovipussiin ja ne päätyvät asiallisesti jätehuoltoon, eivät mereen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Riitta kirjoitti 17.12.2010 kello 9:46

    Täällä kaupungissa koirantaluttajat keräävät koiranpaskat muovipussiin ja ne päätyvät asiallisesti jätehuoltoon, eivät mereen.

    Entä pissat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Jeti - se karvainen lumimies kirjoitti 17.12.2010 kello 10:43

    “Täällä kaupungissa koirantaluttajat keräävät koiranpaskat muovipussiin ja ne päätyvät asiallisesti jätehuoltoon, eivät mereen.”

    Maalla tuo hoidetaan “fiksummin”: kerätään eläiten tekemät jätteet erilaisiin siiloihin, joista ne ajetaan aina ojitussysteemien vaikutuspiiriin eli pelloille, josta jätteiden ravinteet päätyvät ennen pitkää mereen.

    Jostakin syystä yhteensä n. 2,4 miljoonan naudan, sian ja hevosen sekä lähes nelimiljoonaisen siipikarjaparven jätösten kylväminen suoraan de facto vedenpoistojärjestelmän päälle (pellot ojineen ja salaojineen) ei huoleta maalaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Ilpo Pernaa kirjoitti 17.12.2010 kello 12:26

    O.S:”Täällä kaupungissa koirantaluttajat keräävät koiranpaskat muovipussiin ja ne päätyvät asiallisesti jätehuoltoon, eivät mereen.”

    Ja minä olen paavi. Se on yhtä uskottava väite kun tuo O.S:n esittämä. Sitäpaitsi osa maaseudullakin kerää jätökset muovipussiin, mutta se ero. Lumia ei kipata Itämereen eikä muihinkaan vesistöihin.

    Asiallinen jätehuolto … hmmm…

    Kevät- ja syyssadannan aikaan asiallinen jätehuolto esim. Viikissä ylijuoksuttaa jätteet käsittelemättöminä Itämereen. Eivätkä typen ja fosforin poistoprosentit ole millän mittarilla mitattuna asiallisia normaaliaikoinakaan.

    Jeti:”kylväminen suoraan de facto vedenpoistojärjestelmän päälle”

    Unohdit, että väliin tulee muuttujana kasvien ravinteiden otto hö’pöppöö. Lisäksi fosforitase Suomen pelloilla on jo nyt miinusmerkkinen la’luikurii. Aina sata de facto enemmän kuin sinulla.

    Nuo lisäkkeet laitoin mukaan sen vuoksi, että skiitnafuulia tekstissäsi ei tule yhtään uskottavammaksi vaikka liittäisit siihen sata defaktoo.

    Mutta ne lumenkaatopaikan analyysit, ei taida löytyä. Onhan se tietysti kätevää kun lumenkaatopaikkaluvan anoja ja myöntäjä on sama, eli Helsingin kaupunki. Voihan vielä samaan syssyyn teettää analyysit Helsingin kaupungin omassa testilaboratoriossa. Tai toisaalta voi menetellä niin, kuten ilmeisesti on tehty, että kokouksessa päätetään , ettei lumenkippauksella ole negatiivisia terveys- eikä ympäristövaikutuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Huulio kirjoitti 17.12.2010 kello 13:40

    Tehdään sinne hesan keskustaan ydinvoimala niin ratkeaa samalla nuo kaukolämpö- ja lumensulatusongelmat. Pysyy merikin sulana ympäri vuoden…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Ilpo Pernaa kirjoitti 17.12.2010 kello 17:18

    tpyyluoma:”Varmaan siksi että ne on pisara meressä.”

    Jos lumien aiheuttama kuormitus mitataan merestä, niin saadaan oivat tulokset. Näytteet voidaan vielä tuloksen varmistamiseksi ottaa keskeltä Atlanttia, niin saadaan hyvä tulos. Johtopäätöksenä on , että lumen kippaaminen mereen puhdistaa Itämerta, suolapitoisuuskin paranee.

    Näytteet pitää tietenkin ottaa pohjasedimentistä. Kun tätä lumenkaatoa on tehty sata vuotta tähän päivään, niin jo alkavat vaikutukset näkyä.

    Jaa, unohdin ravinteet ovatkin Suomen maataloudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Jeti - se karvainen lumimies kirjoitti 17.12.2010 kello 19:30

    “Unohdit, että väliin tulee muuttujana kasvien ravinteiden otto hö’pöppöö. Lisäksi fosforitase Suomen pelloilla on jo nyt miinusmerkkinen la’luikurii. Aina sata de facto enemmän kuin sinulla.”

    Miinusmerkkinen?

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Luonnonvarapuntari/Ymp%E4rist%F61/Vesist%F6kuormitus/Fosfori

    Se uskottavuudestasi, Ilpo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. tpyyluoma kirjoitti 17.12.2010 kello 20:32

    Mutta ne lumenkaatopaikan analyysit, ei taida löytyä.

    Meni melkein kolme sekunttia Googlen kanssa, onko teillä maalla semmoista?
    http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/524c0a804a171f659d8efd3d8d1d4668/moniste11_01.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=524c0a804a171f659d8efd3d8d1d4668

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Kari Koskinen kirjoitti 17.12.2010 kello 21:32

    Se uskottavuudestasi, Ilpo.

    Tipahdin 🙂

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Ilpo Pernaa kirjoitti 17.12.2010 kello 23:15

    Tutkimus:”Niissä todettiin kohonneita PCB-yhdisteiden ja mineraaliöljyjen
    pitoisuuksia, jotka ylittivät osassa näytteistä saastuneelle maalle asetetut
    SAMASE-ohjearvot.”

    Merenpohjan analyysit puuttuvat edelleen.

    Jeti: nimenomaan miinusmerkkinen. Kasveille annetaan vähemmän fosforia kuin ne kuluttavat. Suurien ja tietyn laatuisen satojen tuottaminen on mahdotonta miinusmerkkisellä fosforilannoituksella. Kun joudutaan tuottamaan pelkkää rehuviljaa ja pieniä satoja, niin maatalouden tulot laskevat entisestään.

    Tutkimus:”Helsingin maaperän haitta-aineiden taustapitoisuuksiin
    verrattuna tutkittu lumenkaatopaikkojen maaperän osa on yhtä puhdas kuin yleensä
    Helsingin alueella.”

    Niinpä, riippuu siitä mihin verrataan. Ja kun lukee koko tutkimuksen , niin saa havaita millaisesta ongelmasta todella on kyse.

    Maaseudulla ei ole vastaavaa lumenkaatopaikkaongelmaa. Peltoviljelyssä otetaan 5 vuoden välein maanäytteet, johon lannoitus perustuu. Joka vuosi lasketaan ravinnetaseet, joita seurataan tiloille tehtävissä tarkastuksissa.

    Eipä uskoisi kaupunkilaisilla enää olevan otsaa, syyllistää maataloutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Kari Koskinen kirjoitti 18.12.2010 kello 10:11

    Ilpo Pernaa:

    Eipä uskoisi kaupunkilaisilla enää olevan otsaa, syyllistää maataloutta.

    Jos vika on omassa päässä, on turhaa yrittää korjata maailmankaikkeutta?

    Jos maatalous kerää massiiviset tuet ja niillä rahoilla tuhoaa Itämeren, niin ei kai siihen mitään maatalouden syyttelyä tarvita. Keskustan syyttely tietenkin on aiheellista, mutta se onkin eri sakki… Mihin tähän enää syyllistämistä tarvitaan?

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Ilpo Pernaa kirjoitti 18.12.2010 kello 13:52

    Kari Koskinen:”Jos maatalous kerää massiiviset tuet ja niillä rahoilla tuhoaa Itämeren,”

    Nostan hankkijan lippistä KK:lle esiintymisestä omalla nimellään, täällä näitä puskista ampujia riittää.

    Onneksi laitoit väitteeseesi sanan jos, koska asia ei ole siten kuin tuo kaupunkilegenda erheellisesti väittää. Nykyaikana kaikki asioita seuraavat kansalaiset ymmärtävät jo ruuantuotannon ketjun. Se on liian laaja kokonaisuus taas kerran läpikäytäväksi.

    Mutta tiivistäen, K.K, tuet eivät ole maatalouteen , vaan koko ketjuun. Tässä lenkissä alkutuottaja on heikoin lenkki, jolla ei ole neuvotteluvoimaa. Sen vuoksi tällekin vuodelle summautuu laskeva tulokehitys. Eikä voi väittää, että tulot olisivat koskaan olleet niin suuret, että niissä olisi nyt laskun varaa.

    Kunkin maan maatalous , koko EU:ssa on ymmärrettävä pikemmin sosiaalisena palveluna yhteiskunnalle, kuin markkinaehtoisena yritystoimintana. Tätä tosiasiaa eivät läheskään kaikki ymmärrä.

    Ympäristöväki pitää meteliä , ja saa palstatilaa, maatalouden ravinnepäästöistä. Mutta se ei koskaan halua ymmärtää ympäristönsuojelun taloudellisia kustannuksia. Suojelu heikentää maanviljelijän toimeentuloa. Ympäristötuki ei kata suojelun kuluja. Olkoonkin sen määrä miljoonissa, mutta tilaa koti se on sadoissa euroissa.

    Esim. jos jättää pellot kyntämättä syksyllä , saa 14 euroa tukea/ha. Tosin en ole nykytasoa tarkistanut, koska en ole tässä lisätoimenpiteessä mukana. Siis 100 ha:n tila saa 1400 euroa tulonmenetyskorvausta . Kuukaudessako, ei vaan vuodessa. Taso on yhtä tyhjän kanssa. Cityläinen ei osaa kuitenkaan hahmottaa mitä merkitsee kyntämättä jättäminen syksyllä.

    Olisi kuitenkin kohtuullista, että cityvihreät ajaisivat samat ravinnetasovaatimukset läpi Suomen. Siis kaupunkeihin samat kuin maaseudulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Kalle kirjoitti 19.12.2010 kello 11:07

    N. N: “…Julkisen liikenteen käyttäminen on ollut poissuljettua sen täydellisen epäluotettavuuden takia…”

    Aika paljon auttaa, kun keskustan turhat bussilinjat saadaan joko lakkautettua tai painettua keskustatunneliin. Helpottaa oleellisesti spårien liikennettä ja sitä kautta kokonaismatka-ajat julkisella pienenevät.

    Länsisataman uusia liikennejärjestelyjä en ymmärrä vieläkään. Miten Viron lauttojen rekat aiotaan ajattaa sujuvasti Länsiväylälle? Tuleeko keskustatunneliin joku haara vai onko laskettu, että keskustatunneli vähentää niin paljon liikennettä Ruoholahdessa, että systeemi toimii tulevaisuudessa uuden sillan ja Länsisatamankadun kautta?

    Miksi uudesta Mechelininkadun sillasta tehtiin juuri sen verran matala, ettei raiteita voi vetää sen kautta? Olisi saatu yksi keskeinen tasoristeys pois.

    Mutta itse asiaan. Lunta ei kannata ajaa ainakaan risteyksiin. Se tukkii näkyvyyden ja aiheuttaa turhia kolareita. Sama riski kuin laitettaessa pensaita vääriin paikkoihin.

    Eli kinostettaessa katujen varteen, on järkevämpää ajaa kasat keskemmälle korttelia. Jos risteys on väljä, voi kinoksen ajaa myös risteyksen keskelle ja huomaamme kohta, että risteys vetää liikenneympyränä paremmin kuin normaalisti.

    Nythän on jo käynyt muutamalla katutyömaalla, että rakentamisen aikainen tilapäisjärjestely on toiminut paremmin, kuin lopullinen ratkaisu. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. spottu kirjoitti 19.12.2010 kello 12:01

    OS: “Tuo lumen sijoittamisongelma koskee melkein pelkästään kantakaupunkia..”

    Niin, ja kantakaupungin lumet viedään Hernesaareen, jonne on kaavoitettu entistäkin leveämpiä baanoja maansiirtoautojen kulkea. Talvet ovat olleet ennätyslumisia, ja järjestelmä toimii silti. Teknistä ongelmaa ei siis ole.

    Ainahan prosessia voisi tietysti parantaa, kustannuksia kohdistaa paremmin, järkeistää asukaspysäköintipaikkojen hinnoittelua
    ja tehdä muutenkin viihtyisämpää kaupunkia mutta nuo ovat ikuisuuskysymyksiä jotka eivät suoranaisesti liity lumen kuskaukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Kimmo kirjoitti 19.12.2010 kello 12:46

    Katsoin juuri ulos ikkunasta. Voi Pekka Sauri parka. Ei tämä lumentulo lopu kuin ruuhkamaksuja säätämällä ja uusia pysäköintikieltoja lisäämällä. Ja muistakaa kulkea joukkoliikenteellä!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. tpyyluoma kirjoitti 19.12.2010 kello 13:59

    spottu:

    Ainahan prosessia voisi tietysti parantaa, kustannuksia kohdistaa paremmin, järkeistää asukaspysäköintipaikkojen hinnoittelua
    ja tehdä muutenkin viihtyisämpää kaupunkia mutta nuo ovat ikuisuuskysymyksiä jotka eivät suoranaisesti liity lumen kuskaukseen.

    No kyllä ne itseasiassa liittyy. Katuverkossa tai liikennejärjestelmässä pitäisi olla sen verran löysää että se kestää poikkeustilanteet, kuten lumentulo tai sen varastointitarve. Katukapasiteetti kantakaupungissa on yksinkertaisesti tapissa, pienekin poikkeustilanne kärjistyy täten isoiksi ongelmiksi.

    Joko kärsitään ne häiriöt, tehdään lisää tilaa käytännössä maan alle tai sitten kontrolloidaan paremmin sen tilan käyttöä. Se suuri visio on ollut että liikenne painetaan maan alle, ja siinä on semmoinen perusvika ettei siihen nyt vaan ihan oikeasti ole varaa; siis meillä voisi olla varaa vaikkapa Pisaraan, jonkinlaiseen tunnelijunaan kakkosmetron varauksilla, autotunneleihin (Keskustatunneli yksinään ei auttaisi juuri mitään), parkkihalleihin verorahotteisesti, jne. mutta meillä ei millään varaa noihin kaikkiin. Realismia on että Pisaran, joka nyt on kai vähän pakko tehdä, saa rahoitettua ja halleja sitten ihan yksityisrahoittesti.

    Sille spottun toivomalla tunneliratikalle Punavuoreen jossa olisi kyllä puolensa pitäisi löytää rahoitus pitkälti liikennöintikulujen säästöstä, eli korvata liuta busseja ja pari ratikkalinjaa. Mahdottomaksi en sano mutta en ole myöskään kovin optimistinen, voin tehdä jonkun klubiaskinkansilaskelman jos jotain kiinnostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Pekka Kärkkäinen kirjoitti 19.12.2010 kello 14:44

    Asukaspysäköintioikeuteen pitäisi kuulua lumenluonti/kuljetusvelvollisuus. Autoilija voisi kuskata pari jätesäkillistä lunta auton takakontissa lumenkeräyspisteisiin, jotka voisivat sijaita (mainittujen torien ohella) markettien ja urheiluhallien pysäköintikenttien reuna-alueilla, joista lumi olisi helppo tarvittaessa siirtää muualle. Otettaisiin tavaksi viedä tyhjien pullojen ohella myös lumet pois.

    Asukaspysäköinti on sen verran halpaa, että energiaa voisi käyttää valittamisen sijaa myös lapion varressa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Kimmo kirjoitti 19.12.2010 kello 16:43

    Autoilija voisi kuskata pari jätesäkillistä lunta auton takakontissa lumenkeräyspisteisiin

    Aivan loistava idea. CityCarClubin tavoin, tälle idealle pitäisi antaa kaupungin ympäristöpalkinto.

    Jalankulkijat ja bussimatkustajat voisivat viedä lunta roskapussissa ja pyöräilijät ehkä ostoskassissa? Näitä lumia voisi sitten kasata vaikka Rautatientorille isoksi pulkkamäeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. jari sthlm kirjoitti 19.12.2010 kello 17:02

    Hannes sanoi: Ei tuon tarvi vähentää kapasiteettia merkittävästi, Tukholmassa pärjätään alueesta riippuen minimissään kolmen tunnin pysäköintitkiellolla viikossa keskellä päivää, jolloin kysyntä on pienimmillään. Samalla ongelma autojen hautautumisesta pienenisi, koska ihmisten tulisi kaivaa ne sieltä itse, eikä kaupungin resursseja tarvisi tuhlata siihen. Kolmas ongelma jolla pysäköintikiellolla päästäisiin eroon on ns. romuatot jotka seisovat kesät talvet samassa paikkaa esikaupunkialuuella. Parhaimmillaanhan näissä ei ole edes kilpiä, mutta ei niitä voi mihinkään siirtääkkään kun ei ole mitään virhettä tapahtunut.

    Pakko verrata jälleen Helsinkiä ja Tukholmaa. Siellä ilkeät poliitikot
    ovat päättäneet, että kaikilla, myös niillä pienimmillä,
    asukaspysäköintikaduilla on pakkotyhjennys kerran viikossa kl. 0-6 ma-
    pe siten, että lähi kadut ovat aina eri päivinä. Ei ehkä ihanteellisin
    aika asukkaille lumen/hiekan/roskien/romuautojen pois keruulle, mutta
    kaupungille kellonaika on täydellinen. Silloin saa ruuhkatta tehdä työt
    suurella kauhalla. Kyseiset liikennemerkit ovat voimassa luonnollisesti
    läpi vuoden. Jossain viistopysäköinneissä on pieni armahdus: Gällar
    inte 15/6-15/8. Asukastunnukset on sama koko kaupunginosassa esim
    Ö=Östermalm, Ku=Kungsholmen, Sö=Södermalm osv. Ainoastaan invapaikat
    ovat voimassa aina, eli vain niissä voidaan nähdä samanlaisia lumeen
    hautautuneita autoja, kuin helsingissä on joka korttelissa. Muuten
    missään ei pitäisi olla viikkoa isompia kasoja, eikä niitä myöskään
    ole!

    Miksi Helsingissä ei voitaisiin toimia samoin?? En voi uskoa, että
    kaupungin päättäjät eivät tätäkään tienneet!

    http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ie=UTF8&ll=59.317312,18.06331&spn=0,0.132008&z=13&layer=c&cbll=59.317587,18.063174&panoid=RUmh3bdRnfegmj35kOilWQ&cbp=12,167.07,,2,1.82

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. spottu kirjoitti 19.12.2010 kello 17:25

    tpyyluoma: “Mahdottomaksi en sano mutta en ole myöskään kovin optimistinen, voin tehdä jonkun klubiaskinkansilaskelman jos jotain kiinnostaa.”

    Kiinnostaa. Saamapuolelle lisäksi telakka-altaan täytön julkisen liikenteen järjestelyt sekä lisärakennusoikeus Hernesaaren tiivistämisestä kaupunkimaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Kimmo kirjoitti 19.12.2010 kello 20:34

    @jari sthlm
    Tuo esittämäsi vuorojärjestelmä toimii varmasti hyvin, mutta Helsingissä siihen ei ole resursseja kuin kiusamielessä. Täällä on vaikka ja kuinka monta pysäköidyistä autoista vapaata keskustakatua, joissa lumet on edelleen auraamatta tai kuskaamatta pois sen ensimmäisen lumipyryn jäljiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. jari sthlm kirjoitti 20.12.2010 kello 13:00

    Kimmo: Onhan se noinkin. Ja vielä kantakaupunkialueella hoitovastuut käsittämättömästi jaettu. Tässäkin tapauksessa virkamies mittaisi tarkkaan katukiven paikan ja vastuu kas-kas kuuluisi kiinteistölle.

    Jos kadulta pääsisi auraamaan sekä kadun että autopaikat yhdellä kertaa jalkakäytävälle, mikä nyt ei onnistu, niin lumenkuljetusvastuu siirtyy sillä kohdalla olevalle kiinteistölle. Joten tasavertaisuuden nimissä järjestelmä pitäisi uloittaa kaikkiin asukaspysäköintikatuosuuksiin. Kiinteistölle ei kylläkään niin kiva kustannuserä. Joustavaa budjetointia talvien varalle.

    Hieman kyllä hämmentää. Lähisiirron jälkeen kadulla asfaltti näkyy. Autolla ei ollut tarkoituskaan ajaa koko talvena, ei ainakaan ole viimeiseen kahteen kuukauteen ajettu. Myös lähisiirroissa tekijät saa käyttää mielikuvitusta, kun kerran kaikki on täynnä joko lunta tai autoja koko päivän. Siihen vain jalkakäytävälle auto, jotta katu pysyy lumettomana. Mutta miten se eläkeläinen meinaa sen takaisin siirtää, kun paikka on viety ja taidot ja uskallus ajamiseen puuttuu?

    Mutta jokatapauksessa jotain on tehtävä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. tpyyluoma kirjoitti 20.12.2010 kello 14:37

    Kiinnostaa. Saamapuolelle lisäksi telakka-altaan täytön julkisen liikenteen järjestelyt sekä lisärakennusoikeus Hernesaaren tiivistämisestä kaupunkimaiseksi.

    Tjaa sä tarkoitat tuota. Oikein hyvä mut ei onnistu kun se telakka jatkaa toimintaansa, venäläiset siis ostivat Hernesaaren telakan. Se Telakanranta kyllä kuitenkin gryndataan, ja Telakkadulle tulee kiskot, mutta siihen altaaseen tuskin voi juuri koskea kun laivojen pitää mahtua kulkemaan.

    Jos nyt miettii mikä se ongelma on Etelä-Helsingissä, niin sanoisin että kyse on siitä että päästäkseen vaikkapa Lentokentälle täytyy kulkea pinnassa katukaupungin läpi. Joku Tehtaankatu – Kamppi väli sinänsä kyllä saadaan paljon tunneleita helpomalla ja mukavammin kulkemaan pinnassa.

    Jonkun verran valmiita laskuharjoituksia on olemassa jotka liittyy asiaan. HLJ:stä löytyy sellainen kuin Tiederatikka. Pinnassa Otaniemi – Meilahti – Pasila – Kumpula – Viikki hinnaksi on (kuulemma aika karkeasti) arvioitu 170 miljoonaa, tunnelissa Pasilasta Töölön metron linjaa ja Paciuksenkadun rinteestä ulosa 350 miljoonaa.

    No jos se tunneli jatkuisi myös etelään Töölön Pisara-aseman kautta ja Kampin alemmalle metroasemalle. Töölöön tarvitsisi ehkä yhden aseman lisää, mutta muuten niiden pitäisi olla verrattaen halpoja kun voisi yhdistää muihin asemiin. Sanotaan nyt 15 + 15 + 30 = 60 miljoonaa asemiin ja kolme – neljä kilometriä tunnelia lienee jotain 100 miljoonaa. Jossain vaiheessa olisi hyvä päästä pintaan, ongelma on vaan se että nousukulma on tuollaiset 6%, siis kuuden metrin nousuun tarvitaan sadan metrin matka, eli suuaukkojen maastottaminen on vähän hankalaa. No mutta leikitään että sen saisi vaikka Laivurinkadun rinteeseen. Eli reilu kilometri tunnelia lisää ja yksi maanalainen asema Bulevardille, noin 70. Sanotaan 250 loppupätkä Hernesaareen mukaan lukien.

    Olisi tietenkin kätevää saman tien tehdä verkosto, Raidejokeri on 260 päälle, Huopalahdentielle kiskot jotain 20 miljoonaa. Laitetaan vielä Östersundom samaan pottiin eli jotain 130 miljoonaa niin koko roskan hinnaksi tulee pyöreästi miljardi. Sillä saa siis noin 60 kilometrin osittain maanalaisen pikaratikkaverkon joka sitoo yhteen metron, junat ja ratikat sekä bussit, joihin voi tuossa mallissa vielä hoitaa vaihdon samalla laiturilla. Ehkä se on sen arvoista, Länsimetro ja Itämetro maksaa kumpikin luultavasti sen saman miljardin verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. spottu kirjoitti 20.12.2010 kello 16:04

    tpyyluoma: “Oikein hyvä mut ei onnistu kun se telakka jatkaa toimintaansa, venäläiset siis ostivat Hernesaaren telakan.”

    Äh, venäläiset huomaavat laivanrakennuksen mahdottomuuden keskellä kaupunkia siinä missä kaikki muutkin tähän asti ja ovat vaan tyytyväisiä päästessään hankkeesta kunnialla irti. Vuokrasopimukset loppuvat muutenkin 2017 ja 2025 eli kaupungin aikataulussa ihan kohta. Hietalahti-Munkkisaari-Hernesaari on iso alue joka edellyttää etukenoa liikennejärjestelyihin. Tähän asti etukeno on tarkoittanut leveämpiä baanoja ja lisää kolmioristeyksiä.

    “Joku Tehtaankatu – Kamppi väli sinänsä kyllä saadaan paljon tunneleita helpomalla ja mukavammin kulkemaan pinnassa.”

    On varmaan yritetty, ja edelleen reittiopas saattaa (sinänsä ihan oikein) ehdottaa kävelyä nopeimpana vaihtoehtona. Ja tämä siis ihan lumikasoista riippumatta.

    “Jos nyt miettii mikä se ongelma on Etelä-Helsingissä, niin sanoisin että kyse on siitä että päästäkseen vaikkapa Lentokentälle täytyy kulkea pinnassa katukaupungin läpi.”

    Niinpä, täällä päässä ajan autolla kentälle, Barcelonassa hyppään junaan, vaihdan kevytmetroon ja ilmiinnyn pintaan korttelin päässä hotellista. Pintaratikat on varattu periferialiikenteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. tpyyluoma kirjoitti 20.12.2010 kello 22:36

    spottu, ei kyllä ole edes yritetty, Kampista etelään ja Manskusta länteen ei ole käytännössä minkäänlaisia joukkoliikenne-etuuksia. Poliittisesti ne on vähän vaikeita, mutta rahan kaivaminen maan alle on vielä paljon vaikeampaa.

    Tunnelijuna sopii huomattavasti pidemmille matkoilla, ja toisaalta jotta siitä saisi hyödyn irti asemavälin tulisi olla pitkä, siitä ei ole juurikaan hyötyä että pääsee lujaa omassa putkessa jos kuitenkin jatkuvasti pysähdytään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Kimmo kirjoitti 21.12.2010 kello 1:09

    Onko muuten kaupungin ja/tai valtion kiinteistöt vapautettu jalkakäytävien kunnossapidosta?

    Yritin tänään kävellä Runeberginkadulta Arkadiankatua alas Mechelinikadulle, ja eihän hemmetti leveätä jalkakäytävää ole auratta sitten lumen tulon alkua (3 kaupungin rakennusta peräkkäin). Täysin sama setti löytyy nk Supon korttelista, jossa vastuu lienee Senaattikiinteistöllä; puhu kädelle!?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. spottu kirjoitti 21.12.2010 kello 11:25

    tpyyluoma: “Tunnelijuna sopii huomattavasti pidemmille matkoilla, ja toisaalta jotta siitä saisi hyödyn irti asemavälin tulisi olla pitkä, siitä ei ole juurikaan hyötyä että pääsee lujaa omassa putkessa jos kuitenkin jatkuvasti pysähdytään.”

    Juurikin siksi että täällä ajatellaan noin säästän eläkekämppään Barcelonassa jossa a) julkinen liikenne vaan toimii b) asemavälit ovat lyhyitä c) kulkumuoto-osuudet ovat kohdallaan.

    Tai Pariisi, kantakaupungin lumikasat eivät häiritsisi yhtään jos metron pysäkkiverkko olisi vaikka kuten jossain 11-12 arronidissementissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. V.saarela kirjoitti 29.12.2010 kello 15:16

    Hei osmo!

    Kun vaikuttaa siltä että olet mies jolle asioita voidaan perusteella järjellä, miksi edelleen uskot että ihmisen päästämä CO2 on ongelma. Mikset kuuntele vaikka tämän ukon perusteluja auringon magneettikentän vaikutuksista maan ilmastoon?

    http://www.youtube.com/watch?v=VakA4-qAuWE

    Minäkin oli ensimmäisten mukana saarnaamassa ilmastonmuutoksen ja ihmisen välisistä yhteydestä kunnes viimein tulin järkiini ja löysin selittävän tekijän.

    ystävällisin terveisin Ville.

    toivottavasti wattsupwiththat.com muuttaa sinunkin näkemyksiäsi kuten minunkin. Ilmastonmuutota CO2 tyylillä pidin aina vaikeana, mutta nyt ymmärrän asiat helposti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Pekko kirjoitti 8.1.2011 kello 22:12

    Kustannuksista ja niiden maksajista:
    Ongelma on siis auton vaatima n.12 m2 pinta-ala, jonka voisi kadunvarsipysäköinnissä hinnoitella viereisen tontin kerrosneliöhinnan mukaan. V.2010 Helsingissä rakentamattomien pientalotonttien kerrosneliöhinnan mediaani oli 933€. Mitähän se mahtaa olla kantakaupungissa, esim. Eiranrannassa? 3000€? 8000€?
    Jos auton viemän maa-alan hinnoittelee varovaisesti 500€:oon /m2, päädytään 5%:n korolla 300 €:oon /v. Kadunvarsipysäköintitunnus maksaa 100€/v. Pitäisikö tästä päätellä jotain?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Evert The NeveRest kirjoitti 6.3.2011 kello 16:36

    Joku elektromatemaatikko voisi laskea seuraavien vaihtoehtojen kustannukset:
    1) Teiden aukipito, auraus ja lumen vienti pois ja liukkauden esto suolaamalla.
    2) Teiden ja alueiden sulanapito.

    Tämä sulanapito alkoi itseä kiinnostaa erään sadevesiviemärin takia. Ratkaisuna olisi sulanapito. Ajattelin, että tuleekohan millainen sähkölasku, mutta nykyaikainnen sulanapito vie jopa 80 % vähemmän sähköä. Sillä saa pidettyä sulana räystäätkin ja ihmishenkiä säästyy.

    Olisiko tässä enemmän järkeä, kuin lumen poistamisessa,suolaamisessa ja naftan polttamisessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus