Itse tehden vai ostaen?

(Artikke­li on julka­istu Suomen Kuvalehdessä)

Helsin­gin kaupun­ki perusti sodan jälkeistä jälleen­raken­nus­ta varten sahan Heino­laan. Vaik­ka sitä kehitet­ti­in hyviä kun­nal­lisia hallintokäytän­töjä nou­dat­taen, kaupun­ki jou­tui sulke­maan sen vuon­na 1986. Se oli jäänyt toiv­ot­tomasti jäl­keen yksi­ty­i­sistä kil­pail­i­jois­taan. Mil­laisia heinolan saho­ja meil­lä on kun­nis­sa aloil­la, joil­la ei ole yksi­ty­isiä verrokkeja?

Suomes­sa kun­nat ovat tuot­ta­vat kun­nal­liset palve­lut pääosin itse.  Kes­ki-Euroo­­pas­sa ter­vey­den­huolto on enim­mäk­seen yksi­ty­is­ten toim­i­joiden varas­sa, vaik­ka se rahoite­taankin yhteisin varoin. Ruot­si yksi­ty­istää perusk­oulu­jaan ja halu­aisi tar­jo­ta tätä yri­tysosaamis­taan Suomelle. Hei­dän mielestään yri­tyk­set huoleh­ti­vat opetuk­ses­ta paikalleen jämähtänei­tä kun­nal­lisia koulu­ja parem­min. Pisa-tutkimuk­sen val­os­sa eivät tosin kovin hyvin nekään.

Osu­uskaup­pa luopui pakon edessä kun­tako­htais­es­ta rak­en­teestaan. Siitä alkoi sen uusi nousu. Kau­pan asi­akkaat eivät nou­da­ta kun­tara­jo­ja; mik­si ter­veyskeskuk­sen asi­akkaiden pitäisi? Muut­toli­ik­keen ja autois­tu­misen vuok­si mon­et kun­nat ovat palvelu­jen tuot­ta­ji­na vääränkokoisia ja rajat kulke­vat vääristä paikoista.

Kun­tia patis­te­taankin tuot­ta­maan palvelu­ja yhdessä. Samal­la on herän­nyt kysymys, eikö voitaisi ostaa yksi­ty­isiltä, jos omas­ta toimin­nas­ta ker­ran luovu­taan? Kun­tay­htymien hallinto on usein raskas­ta ja riitaisaa.

Esimerkik­si van­hus­palvelu­ja mon­et kun­nat osta­vatkin yri­tyk­siltä ja jär­jestöiltä. Yksi­ty­is­ten etu­na on mon­en mielestä kevyem­pi hallinto ja mah­dol­lisu­us kun­nal­lisia organ­isaa­tioi­ta helpom­min kehit­tää uusia toim­intat­apo­ja. Tästä ei ole kuitenkaan tutkit­tua näyttöä.

Yksi­ty­isiä ja kun­nal­lisia palvelu­ja voi tuskin aset­taa selkeään parem­muusjärjestyk­seen. Molem­mis­sa on hyviä ja huono­ja. Se ero niis­sä kuitenkin on, ettei huono yksi­tyi­nen palveluyri­tys men­esty pitkään. Kun­ta ei mene konkurssi­in. Kun­nalli­nen yksikön ajautues­sa johtamisongelmi­in on tilanteen kor­jaami­nen vaikeam­paa. Usein ostopalve­lut toimi­vatkin var­avent­ti­il­inä, kun oma toim­inta menee solmuun.

+++

Merkit­tävänä esteenä yksi­ty­is­ten ostopalvelu­jen käytölle on liian puh­da­sop­pinen han­k­in­ta­la­ki – tai ken­ties vain sen tiukkapipoinen tulk­in­ta.  Sosi­aali- ja ter­veyspalveluis­sa laadun määrit­telem­i­nen on vaikea­ta. Usein han­k­in­tak­il­pailun voit­taa kil­pail­i­joista huonom­pi, kos­ka sen tar­jous vas­taa parhait­en puut­teel­lista tar­jous­pyyn­töä. On ylivoimaista määritel­lä juristin pitävästi, mil­laista laat­ua halu­taan. Moni EU-maa onkin rajan­nut sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut han­k­in­ta­lain ulkop­uolelle. Mitenkähän laatukri­teer­it kir­joitet­taisi­in tar­jous­pyyn­töön, jos kaupun­ki tilaisi sin­fon­ian vuosi­juh­lien­sa kunniaksi?

Aina on ris­ki, että kil­pailun hävin­nyt valit­taa markki­natuomiois­tu­imeen ja tämä panee han­k­in­nan jäi­hin odot­ta­maan juristien kan­nan­ot­toa, vaik­ka viivästyk­ses­tä aiheutu­vat kus­tan­nuk­set ylit­täi­sivät riidan arvon moninker­tais­es­ti. Kun­nat pelkäävät kil­pailu­tuk­sen seu­rauk­sia ja vält­tävät sen takia ostamista.

Tavanomainen vas­taus han­k­in­ta­lain kri­ti­ikki­in on, ettei kil­pailut­tamista ole vielä opit­tu. Voidaanko oppi­akaan? Oli miten oli, puh­da­sop­pinen han­k­in­ta­la­ki nos­taa ostopalvelui­hin liit­tyviä riske­jä ja transak­tiokus­tan­nuk­sia usein kohtu­ut­tomasti ver­rat­tuna kil­pailu­tuk­sen tuomi­in hyötyihin.

+++

Moni vieras­taa yksi­ty­isiä palvelu­ja, kos­ka pitää vääränä tavoitel­la voit­toa hyvil­lä asioil­la kuten vaikka­pa ter­vey­den­huolto; ikään kuin olisi parem­pi tavoitel­la voit­toa huonoil­la asioil­la. Voiton­tavoit­teluis­sa ei olisi vikaa, jos yri­tyk­sille mak­set­taisi­in sen mukaan kuin­ka hyvää niiden toim­inta on. Niille kuitenkin mak­se­taan siitä, mitä sopimuk­seen on osat­tu kir­joit­taa. Sitä saa, mis­tä mak­saa. Yksi­tyiselle ter­veysase­malle pitäisi mak­saa siitä, kuin­ka ter­veenä se pystyy väestön­sä pitämään. Kos­ka tätä ei osa­ta mita­ta, mak­se­taan käyn­tien määrästä ja saadaan paljon pieni­in osi­in pilkot­tu­ja käyn­te­jä. Palvelu­jen hyvää laat­ua on mah­do­ton kir­joit­taa sopimuk­seen juristin kestäväl­lä tavalla.

++++

Vastikään Rau­mal­la van­hus­ten asum­is­palvelu­jen kil­pailu­tuk­ses­sa val­takun­nal­liset ketjut voit­ti­vat paikalliset yri­tyk­set. Van­hus­ten hätä on suu­ritu­tun ympäristö vai­htues­sa. Jotain on vikana, jos kil­pailu­tus johtaa asi­akkaiden heit­te­lyyn paikas­ta toiseen ja tur­val­lis­ten hoito­suhtei­den katkeiluun.

Moni kokee val­takun­nal­lis­ten tai kan­sain­välis­ten yri­tys­ten voiman ongel­mak­si. Paikallisu­u­teen ja pieni­in yri­tyk­si­in todel­lakin liit­tyy paljon hyviä arvoja.

Toisaal­ta suuret yri­tyk­set tuo­vat ketju­osaamista. Moni pahek­sui, kun isot ketjut val­ta­si­vat työ­paikkaruokailun, mut­ta ruo­ka parani ver­rat­tuna työ­maaruokalan keit­täjän sapuskoi­hin. Ehkäpä val­takun­nal­liset ketjut osaisi­vat pan­na ter­veyskeskuk­setkin kuosi­in, sil­lä hallinto on mon­en ter­veyskeskuk­sen heikko koh­ta. Las­ten­suo­jelus­sa val­takun­nal­liset jär­jestöt kuten Pelas­takaa lapset ry on tuonut pien­tenkin kun­tien käyt­töön osaamista vaikeal­la alueel­la. Ison ketjun on jo mainet­taan var­jel­lak­seen taat­ta­va kelvolli­nen laatu.  Ennus­tankin kehi­tyk­sen johta­van suurten ketju­jen voit­toon. Vain parhaat paikalliset yri­tyk­set selviävät.

++++

Syöpähoito­jen viedessä poti­laal­ta tukan, hän saa sairaalas­ta peruukin. Helsin­gin Yliopis­tol­lises­sa keskus­sairaalas­sa oli ennen käytän­tönä, että jos perus­laa­tu­inen peruuk­ki ei kel­van­nut, sai ostaa parem­man, mut­ta jou­tui mak­samaan hin­taeron itse. Joku kek­si valit­taa, että jou­tui mak­samaan apu­vä­li­neestä, joka kuu­luu saa­da ilmaisek­si. Laiton­ta­han se olikin. Nyt sairaala mak­saa vain sen perus­laa­tuisen. Parem­man joutuu mak­samaan kokon­aan itse.

Kun­nan ostopalveluista asi­akas mak­saa saman kuin mak­saisi kun­nan omis­sa palveluis­sa. Tämän rin­nalle on tulos­sa kiin­teähin­tainen palveluseteli. Asi­akas voi vali­ta kalli­im­man palvelun, jos mak­saa itse ero­tuk­sen. Tästä peri­aat­teesta on suuri erim­ielisyys. Mon­en mielestä on väärin, että mak­samal­la lisää saa parem­paa. Hei­dän mukaansa pitäisi tehdä kuten peruukin osalta lop­ul­ta tehti­in: parem­paa halu­a­van on mak­set­ta­va koko palvelu itse.

Sydän­leikkausten osalta ei oikein voi hyväksyä, että niitä olisi hyviä ja huono­ja. Koti­in ostet­tavien palvelu­jen tai asum­is­palvelu­jen laatu taas on kovin henkilöko­htainen asia. Palveluseteli tekee hoidok­ista asi­akkaan, joka määrää itse, mis­tä halu­aa maksaa.

Halu­aisin kysyä niiltä, jot­ka eivät hyväksy oman rahan käyt­töä parem­pi­en palvelu­jen mak­samiseen, mik­si he kuitenkin kan­nat­ta­vat ansioeläkkeitä eivätkä samaa peruseläket­tä kaikille? Mihin tarvi­taan erisu­u­ruisia eläkkeitä, jos omaa rahaa ei saa käyt­tää?  On tärkeätä, että kaik­ki lapset käyvät samaa perusk­oulua, mut­ta eikö ole vähän myöhäistä opet­taa tasa-arvoa van­hus­ten palvelutalossa?

104 vastausta artikkeliin “Itse tehden vai ostaen?”

  1. Onko ehdokas Soin­in­vaara valmis luovut­ta­maan vesi­laitok­sen yksi­tyisen yri­tyk­sen hoidettavaksi?

    1. Vesi­laitok­sen yksi­ty­istämisessä ei olisi mitään järkeä, kos­ka se on luon­nolli­nen monop­o­li. Luon­nol­lisen monop­o­lin tulee olla asi­akkaiden omistama.

  2. Yksi­ty­istämisen sijaan voi tietysti kehit­tää julk­isten johtamista ja toim­intaym­päristöä. Kil­pailua pitää lisätä, johdon kan­nus­timet lait­taa kun­toon sekä min­i­moi­da kor­rup­tion mah­dol­lisu­us ja poli­itikko­jen pain­os­tus. En tosin tiedä, kumpi on raskaampi tie: kil­pailut­tamisen opet­telu tai van­han uudelleenjärjestely.

    Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön johta­ma han­ke sähköistää poti­lasker­to­muk­set ja resep­tit taitaa toisaal­ta todis­taa, että joskus ei onnis­tu mikään: ilmeis­es­ti ei ole kil­pailutet­tu eikä johdet­tu ainakaan oikeaop­pis­es­ti vaan jaet­tu töitä monop­o­lifir­moille, joil­ta ei per­in­teisen viisauden mukaan onnis­tu oikein mikään kun­nol­la. Toiv­ot­tavasti selvitetään, kuka on sabotoin­ut puolen mil­jardin han­kkeen ja ote­taan opiksi.

  3. En muista tai tiedä, onko Suomen perusk­oulu kopi­oitu DDR:sta vai Ruot­sista, mut­ta suo­ma­lainen keksin­tö se ei ole. On mie­lenki­in­toista, jos ruot­ta­laiset ovat markki­noimas­sa tänne yksi­ty­istä peruskoulua.

    On tai ei, halut­ti­in tai ei, Suomeen peruste­taan lähivu­osi­na lukuisia yksi­ty­isiä perusk­oulu­ja. Pisat­utkimus osoit­ti, että rap­pi­on tie on alkanut.

    Pääsyy tähän on luokkakoko­jen kasvu. Her­ro­jen pen­skat tule­vat jatkos­sa käymään valikoitu­jen las­ten perusk­oulua. Palataan oppikouluaikoihin.
    Rikkaissa mais­sa (Sak­sa, Ran­s­ka, Englan­ti, USA) on kak­si koulu­jär­jestelmää, yksi­tyi­nen ja valtio.

    Suomen koul­u­laitos on keskimäärin hyvä. Ikäänkuin soti­lasteltas­sa pakkasel­la. Pää jää­tyy ja jalat palaa, mut­ta keskimäärin on läm­mintä. Kan­natn yksi­ty­isiä kouluja.

  4. Jatke­taan Osmon analo­gial­in­jal­la: mik­si vaa­di­taan tasa-arvo lain edessä kun jonkin­laiset tulo­erot jotakuinkin kaik­ki hyväksyy ja siten on etuoikeutet­tu­ja ja vähem­män etuoikeutet­tu­ja ihmisiä? 

    Joh­tuisko­han vas­tus­tus ter­veysasiois­sa siitä, että eri­ar­voisu­us ter­vey­dessä on niin syvästi monien ihmis­ten arvo­maail­man vas­tas­ta? (Huh, vaati­pa ajat­telua) Ei hyväksytä (sal­li­ta) esimerkik­si sitä, että vähem­män tien­aa­vat ja koulute­tut kuol­e­vat vuosia nuoremp­ina. Pelätään, että roima yksi­tyisen rahan käyt­tö lisää eri­ar­voisu­ut­ta entis­es­tään jne. 

    Eikä perusk­oulu ain­oas­taa ope­ta tasa-arvoista asen­nemaail­maa. Se kyl­lä ihan taku­ul­la myös aidosti tasa-arvois­taa lähtöko­htia, mikä Pisa-tulok­sis­sa näkyy mm. siinä, että maaseu­tu ja kaupunkik­oulu­jen tulok­sis­sa on hyvin pienet erot, muis­taak­seni kaikkein pienimmät.

    1. Joh­tuisko­han vas­tus­tus ter­veysasiois­sa siitä, että eri­ar­voisu­us ter­vey­dessä on niin syvästi monien ihmis­ten arvo­maail­man vastasta

      Yritin sanoa, että ter­veyspalvelu­iden laadus­sa on vaikea hyväksyä taso­ero­ja, sen sijaan van­hus­ten asum­is­palveluis­sa ne eivät ole sen ihmeel­lisem­piä kuin ovat erot kes­ki-ikäis­ten asum­isolo­suhteis­sa. Mut­ta juuri poli­it­ti­nen vasem­mis­to vaati ja sai palka­nsaa­jille työter­veyshuol­lon, jot­ta ei jou­tu­isi käyt­tämään taval­lisen kansan terveyskeskuksia.

  5. On ylivoimaista määritel­lä juristin pitävästi, mil­laista laat­ua halutaan.

    Niin­pä. Muu­ta­maa hurah­tanut­ta luku­unot­tomat­ta kukaan yksi­tyisel­lä puolelle ei usko että mitään vähänkään mon­imutkaisem­paa palvelua voisi tyh­jen­täväistä määritel­lä niin että val­in­ta olisi vain siitä että ver­rataan jotain laatupis­teitä ja hin­taa toisi­in­sa. Kysymys ei ole siitä etteikö tämä olisi peri­aat­teessa mah­dol­lista, vaan siitä että tuon määrit­te­lyn tekem­i­nen tyh­jen­tävästi on niin työläs pros­es­si että se käytän­nössä mak­saa enen­m­män kuin se palvelu. Hurah­ta­neet tun­nistaa siitä että hei­dän mielestään tuo työ on ilmaista.

    Jos julk­ishallinnos­ta tekee lain­säädän­nöl­lä han­kalaa ja vaikeaa niin kyl­lä se on sit­ten kankeaa ja kallista. Suomes­sa yksi men­estys­ta­ri­na julk­ishallinnon pros­es­seista on sähköi­nen veroe­hdo­tus, ja se on men­estys­ta­ri­na sik­si että lähdet­ti­in muu­ta­maan lake­ja sel­l­aisek­si että ne tukee järkevää sähköistä toim­inta­paa eikä vaan sähköistämään ole­mas­saol­e­va veroil­moi­tus­ta. Jälkim­mäis­es­tä ei olisi ollut juuri mitään hyö­tyä, mah­dol­lis­es­ti jopa haittaa.

  6. Olen asunut lap­su­udessa Rau­mal­la 60-luvul­la Kokki­lan van­hainkodin viereisessä kort­telis­sa Van­has­sa Rau­mas­sa. Tämä ’insti­tuu­tio’ on nyt siis kil­pailu­tuk­sen vuok­si vaaras­sa. Raken­nuk­sia suo­jel­laan eri perustein (kus­tan­nuk­sista välit­tämät­tä) niin kuin nyt vaikka­pa ns. Makkarat­aloa Helsingis­sä. Raken­nus on hirvit­tävän ruma, mut­ta se ’makkara’ on min­ullekin merk­i­tyk­selli­nen, siihen tiivistyi lap­suuteni eräs tärkeim­mistä eloku­vista ’Täältä tul­laan elämä’. Siis kan­natan suo­jelua. Jos van­huk­set siir­ret­tään idyl­lis­es­tä Vahas­ta Rau­mas­ta jon­nekin pel­lon­laidal­la sijait­se­vaan kom­plek­si­in, on kyse vas­taavas­ta asi­as­ta (tosin luokkaa isom­mas­ta). Ei kaikkea voi mita­ta rahas­sa – vai voiko? Onko sil­lä mitään merk­i­tys­tä, että niiden van­hus­ten iden­ti­teet­ti on ollut läpi elämän Van­ha Rau­ma? Halv­in­ta on rak­en­taa järkälemäi­nen kom­plek­si, jon­nekin pel­lon­laidalle ja sijoit­taa sinne kaik­ki van­huk­set, päi­hde- ja mie­len­ter­veysongel­maiset ja erikois­sairaan­hoito ja…. Henkilöstö, kuten lääkärit, saadaan tehokäyt­töön, ja muukin ’logis­ti­ik­ka’. Ja van­hainkoti kaupun­gin keskus­tas­sa on kallis. Se tont­ti­maa kel­paisi tehokkaam­paankin käyttöön.
    Tässä kun­tien kil­pailu­tusjär­jestelmässä aina halvin on yleen­sä niskan pääl­lä. Muitakin näköko­htia huomioidaan, mut­ta aika vaikeaa se on (yleen­sä kaikkien pitää täyt­tää esimerkik­si tietyt henkilöstönor­mit, joten siitä ei voi luis­taa). Lop­ulli­nen tulos, oliko ’tuote’ hyvä, nähdään vas­ta about parin vuo­den päästä: mikä on ’hoito­tu­los’ (esimerkkinä päi­hde­huol­lon tuki­a­sumisen kil­pailut­ta­mi­nen — johon kun­nan yksiköi­den ei jostain syys­tä tarvitse osal­lis­tua)? Normien täyt­tämi­nen tar­jouk­ses­sa ei ker­ro kovin paljon.
    Palvelusetelit ovat kan­natet­ta­va kokeilu (mut­ta miten määrit­tää niiden arvo esimerkik­si päivähoi­dos­sa?). Täl­lä het­kel­lä se arvo määritetään (mei­dän kun­nas­sa) alle kun­nan kus­tan­nusten, joten jos halu­aa lapsen­sa jatka­van yksi­tyisel­lä, joutuu mak­samaan ’enem­män’.

  7. “Kun­nal­lien hoito on halvem­paa, kos­ka kun­nan ei tarvitse tuot­taa voit­toa. Yrit­täjän pitää.”

    Tämän harhan on kuul­lut aivan liian usein jot­ta sen­voisi enem­pää jät­tää huomotta.

    1) Julk­i­sis­sakin palveluis­sa on kus­tan­nuski­in las­ket­ta­va pääo­man korko. Real­isti­nen on 4–5 % (realiko­rkoa) Saman tar­joaa itse asi­as­sa pitkäaikainen sijoi­tus keskimäärin. Esim Aaal­to-yliopis­ton säätiöän tuot­to­tavoite on juuri tuo, eikä sen dirikoilel taku­ul­la mak­se­ta palkkaa liian pien­estä tuo­to­s­ta, vaan even flow on oleellista.

    2) Kyl­lä meil­lä löy­tyy virkamiehiä ja polti­ikko­ja jot­ka hamua­vat voit­toa siinä mis­sä yrit­täjä. Voit­to vain ei näy suo­raan yri­tyk­sen arvona vaan alais­ten lukumäärässä, val­las­sa, tit­telin komeudessa jne. Eivät kaik­ki yrit­täjät tavoit­tele vain voit­toa muus­ta piit­taaa­mat­ta, eivätkä kaik­ki virkamiehet ovat val­lan­haluisia narsisteja.

    Nämä näköko­h­dat ovat niin selviä, että jokaisen val­is­tuneen kansalaisen tulee ne tuntea.

  8. Onpa Pisa-suo­ri­u­tu­misemme rap­pi­oi­tu­mas­sa tai ei, minus­ta on epäi­lyt­tävää että tätä tutkimus­ta pide­tään yksioikois­es­ti tule­van kansal­lisen men­estyk­semme mit­ta­ri­na. Mik­si näin tehdään? MItä dataa meil­lä on siitä, kuin­ka hyvin tulos ennus­taa kansan­taloutemme tai kansamme onnel­lisu­u­den (tai sekä että) kehit­tymistä? Eihän hyvän koulumen­estyk­sen kai sinän­sä ole osoitet­tu eri­tyisen vah­vasti kor­reloivan sen kanssa, kuin­ka hyvin henkilö myöhem­min men­estyy elämässään? Päin vas­toin, moni parhaista men­estyjistä on jät­tänyt koulun­sa kesken tai vähin­tään alisuoriutunut.

    Pisa-ver­tailun kärki­maid­en perus­teel­la voisi olet­taa, että ver­tailus­sa pär­jäävät auk­tori­teet­tiuskoiset ja suori­tuskeskeiset kansat. Näil­lä omi­naisuuk­sil­la on ehkä raken­net­tu Suomen men­estys­tä men­neisyy­dessä, mut­ta tule­vaisu­ut­ta varten tarvit­sisimme juuri päin­vas­taisia taito­ja: luovu­ut­ta, itsenäistä ajat­telua, yrit­täjähenkisyyt­tä jne.

  9. Poli­itikot voisi­vat joskus kat­soa myös peili­in. Kun­tien palve­lu­tuotan­non ongel­mana on usein heikko joht­a­mi­nen. Tehdään onnet­to­mia poli­it­ti­sista virka­nim­i­tyk­sistä. Johta­jat ja pääl­liköt eivät hoi­da velvol­lisuuk­si­aan, eikä toim­intaa valvota kunnolla.

    Sit­ten poli­itikot kuun­tel­e­vat kri­ti­ikit­tä lob­bare­i­ta ja huu­ta­vat yksi­ty­isiä apu­un. Käytän­nössä lob­bar­it vievät poli­itikko­ja kuin pässe­jä narussa.

    Van­hus­ten asum­is­palvelu­jen ost­a­mi­nen yksi­ty­isiltä on ongel­mallista sik­si, että palvelu­jen tuot­tamiseen kytkey­tyy isot investoin­nit kiin­teistöi­hin ja henkilökuntaan.

    Kiin­teistö­jen tyhjäk­si jäämisen ja työn­tek­i­jöi­den irti­sanomisen kus­tan­nusten riskit täy­tyy osa­ta hin­noitel­la palvelu­jen hin­toi­hin sisään. Mut­ta tuskin kovin moni pienyrit­täjä on tätä kun­nol­la tehnyt. Riskil­isästä tulee palvelu­un hel­posti 10–20 pros­entin lisäkus­tan­nus, jota kun­nal­lises­sa palve­lu­tuotan­nos­sa ei ole.

    Kil­pailun avaami­nen ja dereg­u­laa­tio ovat aina oivia mah­dol­lisuuk­sia businek­sen tekoon alal­la kuin alal­la. Yleen­sä parhait­en tien­aa­vat ne, jot­ka ovat ensim­mäisenä haaskalla. Sik­si ahneet lob­bar­it kuiskut­tel­e­vatkin poli­itikko­jen korvi­in yksi­ty­istämisen ilosanomaa.

    Täl­lä per­in­teisel­lä kon­sep­til­la nyt muu­ta­mat riskisi­joit­ta­jat rak­en­ta­vat iso­ja hoivayri­tys­ketju­ja. Kun ketju on riit­tävän iso ja talous­lu­vut sopivia, kon­sernin emoyri­tys lis­tataaan pörssi­in, jos­sa lop­ulli­nen rahas­tus tehdään.

    Kos­ka pörssiku­plan huip­ul­la odot­taa mojo­vat voitot, niin alus­sa täl­lais­ten ketju­jen kan­nat­taa haalia markki­nao­suuk­sia vaik­ka tap­pi­ol­la. Ja tämä ilmiö on jo nähtävissä.

    Jokin aika sit­ten poli­itikot houkut­te­liv­at pienyrit­täjiä ja yhdis­tyk­siä rak­en­ta­maan van­huk­sille palve­lu­talo­ja. Nyt osa näistä on jo hävin­nyt kil­pailu­tuk­sen isoille pelureille. Ja sik­si nämä hyväuskoiset onnet­tomat pikku­pelu­rit ovat nyt jou­tu­mas­sa konkurssiin.

    Kysymys ei ole siitä, että suuret ketjut oli­si­vat jotenkin tehokkaampia kuin paikalliset mart­tay­hdis­tyk­set tai pienyrit­täjät. Kysymys on siitä, että riskisi­joit­ta­jien kan­nat­taa val­la­ta markki­noi­ta agres­si­ivis­es­ti, kos­ka seu­raa­va pörssiku­pla tuo heille suuret speku­lati­iviset keinotteluvoitot.

  10. Lisäys:alusa ollut kuvitel­tu sitaat­ti ei tietenkääbn ollut Soin­in­vaar­al­ta. Sen on enem­män tai vähen­nän varíoitu­na kuul­lut ja lukenut esim. Yhteiskut­napoli­ti­ikas­ta tai Uutispäivästä.

  11. Jouni:

    On tai ei, halut­ti­in tai ei, Suomeen peruste­taan lähivu­osi­na lukuisia yksi­ty­isiä perusk­oulu­ja. Pisat­utkimus osoit­ti, että rap­pi­on tie on alkanut.

    Ruot­salaiset yksi­tyisk­ouluthan eroa­vat esimerkik­si Englan­ti­lai­sista ja USAlai­sista siten että niisä ei per­itä lukukausi­mak­su­ja, vaan saa­vat kun­nil­ta saman­su­u­ruisen tuen kuin mitä kun­nal­lisetkin koulut saa­vat. Saman­laisa yksi­tyisk­oulu­ja löy­tyy usei­ta Suomestakin.
    Suurin ero tässä Suomen ja Ruotsin välil­lä on että Ruot­sis­sa koulut saa­vat olla osakey­htiö­muo­toisia ja tuot­taa voit­toa, kun taas Suome­sa ne ovat voit­toa tuot­ta­mat­to­mia ja usein yhdis­tyk­sen tai säätiön pitämiä.

    1. Suomes­sa on entisiä oppik­oulu­ja, joista on tul­lut perusk­oulua kor­vaavia koulu­ja. Ne eivät kuitenkaan saa vali­ta oppåi­laitaan, joten ne eivät perusk­oulus­ta paljon eroa. Lisäk­si on sit­ten aidosti yksi­ty­isia Stein­erk­oulu­ja ja mui­ta eri­tysped­a­gogi­ikkaa nou­dat­tavia ja uskon­nol­lisia koulu­ja. Näi­hin suh­taudun vähän karsastaen.

  12. Van­hus­ten­huol­los­sa ostamisen ongel­mat tiivistyvät — riit­tävää laat­ua ei osa­ta kir­joit­taa tar­jous­pyyn­töön ja halvin tar­jous voit­taa, ei paras.
    Sit­ten kun laatuon­gel­mat tule­vat näkyvi­in, ne julis­te­taan yri­tys­salaisuuk­sik­si ja niistä ker­tonut työn­tek­i­jä saa potkut.
    Jotakin oppimista kun­nall­ishallinnos­sa tarvi­taan (han­k­in­ta­lain lisäk­si) kun varsin pienikin yksi­tyi­nen voi tehdä miljoo­nan voittoa.
    Ilmeis­es­ti kun­nan (tai ainakin Kun­tali­iton tai Kun­nal­lisalan Kehit­tämis­säätiön) pitäisi ostaa johta­jia yksi­tyiseltä puolelta — se on tietysti kallista, mut­ta voisi tuo­da suuria säästöjä.

  13. Soininvaara:“mutta ruo­ka parani ver­rat­tuna työ­maaruokalan keit­täjän sapuskoihin”

    On käynyt tasan päin­vas­toin, ruo­ka on sitä huonom­paa mitä kauem­paa se tuo­daan. Suurkeit­tiöi­den ruuan edullisu­us perus­tuu suuri­in , kauan säi­lyvi­in raa­ka-aine-eri­in. Täl­löin ruuas­ta häviävät maku ja ravintoarvot. 

    Sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden tar­joami­nen suurem­pi­en yksiköi­den avul­la tuo ain­oas­taan lasken­nal­lista säästöä ja palvelu­iden huonon­tu­misen kaikil­la ulottuvuuksilla.

    Kotikun­tani kuu­luu kun­tay­htymään , joka tar­joaa yhdessä ter­veys- ja sosi­aali­palve­lut. Asukaspo­h­ja on n. 18.000 , ts. juuri suositel­lun kokoinen. Vuosit­tainen bud­jet­ti ylitetään sään­nöl­lis­es­ti joka vuosi, eikä kyse ole alim­i­toite­tus­ta talousarviosta. 

    Vuon­na 2011 “ter­veyskun­tay­htymä” perus­taa kuusi (6 !) uut­ta virkaa/tointa. Ja ne tule­vat jokaiki­nen hallintoon , johta­jata­solle. Samaan aikaan ilmoite­taan mitkä ter­veysase­mat sul­je­taan kesäk­si. Ts. lähipalve­lut pois­te­taan, jot­ta saadaan johta­jien palkat mak­set­tua . Myöhem­min tietenkin ilmoite­taan kun­tien jäsen­mak­su­o­suuk­sien korotuksista. 

    Ts. isot yksiköt eivät tuo säästöä kos­ka johta­jien määrä kas­vaa. Samal­la palkat nou­se­vat kos­ka hei­dän johdet­ta­vanaan on aikaisem­paa enem­män asukkaita/ poten­ti­aal­isia potilaita.

    Olemme menos­sa kohti kes­ki- ja etelä-euroop­palaista hallintokultturia.

  14. Ne eivät kuitenkaan saa vali­ta oppåi­laitaan, joten ne eivät perusk­oulus­ta paljon eroa.

    Samoin toim­i­taan Ruot­salais­ten “vapaak­oulu­jen” suh­teen. Jos halukkai­ta oppi­lai­ta on perusk­oulu­un enem­män kuin paikko­ja, niin seu­raavia asioi­ta voidaan käyt­tää val­in­ta­pe­rus­teena (etukä­teen ilmoitet­ta­va mikä/mitkä): per­heen toinen lap­si samas­sa koulus­sa, koulun ja kodin väli­nen etäisyys ja jonotusaika.

    Van­hus­ten asum­is­palvelu­jen ost­a­mi­nen yksi­ty­isiltä on ongel­mallista sik­si, että palvelu­jen tuot­tamiseen kytkey­tyy isot investoin­nit kiin­teistöi­hin ja henkilökuntaan.

    Eikö kun­tien tässä tapauk­ses­sa raken­nut­taa kiin­teistöt itse ja sit­ten vuokra­ta niitä sopimuk­sen saa­neelle yri­tyk­selle. Samoin voitaisi­in menetl­lä henkilöstön kanssa, jol­loin (osa) suorit­tavas­ta henkilöstöstä siir­ty­isi sopimuk­sel­la seu­raa­van kil­pailu­tuk­sen voittajalle?

    Täl­löin eivät van­huk­set kär­sisi muuok­ses­ta, ja ain­oa joiden tulisi olla varuil­laan olisi yri­tyk­sen johtoporras?

  15. “Lisäk­si on sit­ten aidosti yksi­ty­isia Stein­erk­oulu­ja ja mui­ta eri­tysped­a­gogi­ikkaa nou­dat­tavia ja uskon­nol­lisia koulu­ja. Näi­hin suh­taudun vähän karsastaen.”

    Tarkoit­taako aitous tässä oikeasti sitä, että van­hem­mat todel­la mak­sa­vat kus­tan­nuk­set viimeistä sent­tiä myöten eikä yhteiskun­ta tue toim­intaa samal­la rahal­la per oppi­las mitä julk­i­sis­sa kouluis­sa saadaan?

    1. Eivät nekään ole aidosti yksi­ty­isiä. Ne poikkea­vat kor­vaav­ista kouluista siinä, että niil­lä ei ole oppi­laak­siot­toaluet­ta, vaan ne valikoi­vat oppi­laansa muil­la perusteil­la. Jotkut Stein­erk­oulut toimi­vat villein­tä kouluina, kos­ka niitä ei ole hyväksyt­ty kun­nan koulu­jär­jestelmään. Ymmärtääk­seni ne rahoite­taan sil­loin kulukausimaksuin.

  16. Osmo,
    Sain kir­joituk­ses­tasi käsi­tyk­sen, että olet laa­jen­ta­mas­sa Sata-kir­jas­sasi esite­tys­tä van­hus­ten­palvelu argu­ment­tia yleisem­min ter­vey­den­huoltoon. Sel­l­aisen tulk­in­tamah­dol­lisu­u­den se jätti.

    Suuria, vaikeasti hal­lit­tavia ja ymmär­ret­tävä asioi­ta. Sik­si peruukke­ja miet­timäl­lä ei uskaltaisi tehdä pitkälle meneviä johtopäätök­si. Hyvä esimerk­ki kylläkin.

    “Juuri poli­it­ti­nen vasem­mis­to vaati ja sai palka­nsaa­jille työter­veyshuol­lon, jot­ta ei jou­tu­isi käyt­tämään taval­lisen kansan ter­veyskeskuk­sia.” — Tästä on hyvä muistuttaa.

  17. Ongel­ma ei ole tuotan­to tai sen jär­jestämisen tavat. Sekä yksi­tyi­nen että julki­nen tuotan­to voi olla ihan tehokas­ta. Nyt se ei vält­tämät­tä sitä ole, mut­ta se on toinen keskustelu.

    Oikea ongel­ma on se, mitä tilataan ja mis­tä ollaan valmi­ita mak­samaan. Onko kaik­ki se, mitä Eduskun­ta kun­tien rahoille meille tilaa ja määrää, oikeasti tarpeel­lista, ja jääkö sen alle paljon oikeasti tarpeel­lisia asioita?

    Olisiko järkeväm­pää purkaa tämä val­tion tilaamis­rooli ja antaa se tilaamis­vas­tuu ihmisille?

    On päivän­selvä jut­tu, että meil­lä ei ole varaa veroil­la tuot­taa kaikkea sitä mitä nyt tuote­taan, vaik­ka se olisi tehokastakin.

    Siir­retään päätös­val­ta ihmisille niis­sä asiois­sa jois­sa hark­i­taan sen ole­van järkevää.

    Sairaan­hoi­dos­ta iso osa voitaisi­in siirtää yksi­tyiselle puolelle vaku­u­tuk­sil­la mak­set­tavak­si. Sil­loin työssäkäyvät mak­saisi­vat nykyisen sairaan­hoit­o­mak­sun sijas­ta omaa vaku­u­tus­ta ja val­tio tai kun­nat mak­saisi­vat muille omaa vaku­u­tus­ta. Jokainen voisi sit­ten päät­tää sen vaku­u­tuk­sen laa­ju­u­den, ja toisaal­ta myös sen, mis­sä vaivo­jansa hoi­dat­taa. Jos vaikka­pa lonkkaleikkaus hoituu Pietaris­sa parem­min niin mikäsettei?

    Täl­laiseen malli­in aina kaik­ki sanovat sen ole­van USA-malli mis­sä sairaan­hoito mak­saa enem­män kuin tehokkaas­sa Suomes­sa. Mut­ta minä sanon, että vaik­ka ump­isuolen leikkaus mak­saisi nelink­er­tais­es­ti mitä nyt, eikä mak­saisi epä­toivoi­sista syöpäkeis­seistä kuin kip­ulääk­i­tyk­sen, niin väit­täisin mak­sa­jan ole­van plus­sal­la ja samaan aikaan hoito­ta­so on pysynyt samana melkein kaikilla.

    Tietääk­seni tässä yhteiskun­nas­sa on ostet­tu kalli­ita appa­raat­te­ja kaiken­lais­ten vaivo­jen diag­nosoin­ti­in ja niitä käytetään roimasti yli tarpeen. Ter­ve jär­ki kouraan ja kus­tan­nusti­etoisu­us takaisin niin päästään taas järkiuralle.

    Jos nyky­meno on ok, niin sit­ten vaan vero­ja korot­ta­maan. Mut­ta toisaal­ta voisi antaa ihmisille valin­nan mah­dol­lisu­u­denkin. Jos joku halu­aisikin hoitaa sairaan­hoitoku­lun­sa itse sil­lä tasol­la kuin halu­aisi, mik­sei siihenkin voisi antaa mah­dol­lisu­u­den? Ne, jot­ka eivät tätä hyväksy, ottaisi­vat sit­ten sen mitä val­tio heille tilaa ja mak­sa­vat sen.

  18. “Aina on ris­ki, että kil­pailun hävin­nyt valit­taa markki­natuomiois­tu­imeen ja tämä panee han­k­in­nan jäi­hin odot­ta­maan juristien kan­nan­ot­toa, vaik­ka viivästyk­ses­tä aiheutu­vat kus­tan­nuk­set ylit­täi­sivät riidan arvon moninkertaisesti.”
    Kuu­lostaa vihrei­den touhul­ta. Kun hävitään esim. Vuosaaren sata­man kohdal­la, niin löy­tyy vihre­itä, jot­ka halu­a­vat vängätä ja tuot­taa kaupungille kus­tan­nuk­sia. Aika yleinen käytän­tö tämä on ollut. Soin­in­vaara väis­teli näitä ainakin neen selit­temäl­lä , että kun vihreil­lä ole ryh­mäkuria. Menokuria ei ainakaan.

  19. Suurten ketju­jen työ­maaruokaloiden ruo­ka on keskimäärin huonoa mut­ta kallista tukku­tavaraa. Samaa sanovat ulko­mail­ta tule­vat kol­le­gat. Muis­ta­vat aina maini­ta kuin­ka Suomes­sa syödään huonos­ti. Syön itse työlounaani kaupun­gin keskus­tan yksi­ty­i­sis­sä ravintoloissa.

    Mitä tulee ter­vey­den­hoitoon niin työssäkäyvät aikuiset käyvät yksi­tyisessä työter­veyshuol­los­sa. Ja näi­den lapset yksi­tyisel­lä lääkäril­lä, kos­ka arvauskeskuk­si­in ei uskalla las­ta viedä tun­neik­si odot­ta­maan kaiken­lais­ten tapausten keskelle.

  20. Oman rahan käytöstä: 1) voi olla mah­dol­lista, että oma raha syr­jäyt­tää julk­ista rahaa, jos esimerkik­si hyödykkei­den tar­jon­taa vähän. 2) Oman rahan käyt­tö on poli­it­ti­nen kysymys, mut­ta mik­si vähäväkisen pitäisi olla regres­si­ivisen vero­tuk­sen muo­dos­sa sub­ven­toimas­sa parem­pio­saisia, jos ker­ran hom­man tarkoi­tus on taa­ta vält­tämät­tömyyshyödyke (esim. asum­i­nen). Ja sitä pait­si, varakkaam­mat eivät joka tapauk­ses­sa halua osal­lis­tua mihinkään hyv­in­voin­tipalvelu­jen rahoituk­seen, käyt­tivät niitä tai ei. Kaikille vaan saman­lainen peruuk­ki, ja jos ei kel­paa, niin omaa osta­maan, onpa­han muille keskimäärin parem­mat ja halvem­mat peruukit.

  21. Laa­jas­ta kysymyk­ses­tä hyvä alus­tus. Kom­men­toin van­hus­ten­huol­lon puolen “laadun­seu­ran­taa”.

    Voin vaku­ut­taa että kuva joka julk­i­sista hoitopaikoista saadaan, on hyvin sat­tuman­varais­es­ti ja sum­mit­tais­es­ti syn­tyvää. Niin hyvässä kuin pahassa.

    Tiet­tyjä numer­aal­isia fak­to­ja on kyl­lä irroitet­tavis­sa: henkilöstö­vahvuuk­si­sista, lääk­i­tyk­sistä + yleis­es­ti käytet­ty ns. RAI- indek­si. Tietysti Käyt­töar­voa noil­lakin. Samo­ja käytetään/ seu­rataan yksi­ty­i­sis­sä paikoissa.

    Yksi­ty­isiä kohtaan taas kohdis­tuu monel­la tasol­la huo­mat­tavasti tiukem­pi syyni. Vira­nomaisil­ta ennakkoon ja myöhem­min (julkisel­la puolel­la tältä osin täysi rauha ja vapaus, onnis­tua tai säh­lätä…). Mut­ta ennen kaikkea aivan eri­lainen asi­akas­näkökul­ma van­huk­sen, jos mah­dol­lista, ja omais­ten puolelta. Ja mah­dolli­nen kri­ti­ik­ki ainakin nyky­olois­sa kan­taa kauas kun asia vielä suht uusi, ja kun “omaa kaikupo­h­jaa” vas­tate­saan joidenkin ennakkoasenteisiin.

    Tehostamis­es­ta ja säästämis­es­tä vain se että kyl­lä “tip­puu suo­mut silmiltä” kun kun­nal­lista jät­tior­gan­isaa­tio­ta sisältä kat­se­lee… Melkoista tyhjäkäyn­tiä, jäh­meyt­tä, mieliku­vi­tuk­sen puutet­ta, vas­tu­iden hämäryyttä…

    Silti monel­la tapaa hyvä työ­paik­ka ja työ­nan­ta­ja. Mut­ta enpä enää näe yhtä autu­ut­ta­vana tapana jär­jestää ko. palveluja.

  22. Vesi­laitosten ja muiden vas­taavien luon­nol­lis­ten monop­o­lien yksi­ty­istämisessä ei tietenkään ole paljoakaa järkeä. Tämä ei kuitenkaan valitet­tavasti tarkoi­ta automaat­tis­es­ti sitä, että asi­at hoi­tu­isi­vat kun­tien huo­mas­sa mitenkään erinomaisesti.

    Esimerkik­si Helsingis­sä on ilme­ses­ti vuosien mit­taan onnis­tut­tu saa­maan aikaan ainakin sato­jen miljoonien suu­ru­inen kor­jausvel­ka sik­si, että toisaal­ta ves­i­mak­su­ja on halut­tu pitää alhaise­na ja toisaal­ta niistä vähistäkin tuo­toista on merkit­tävä osa ryöstet­ty kaupun­gin bud­jetin täyt­teek­si. Tilanne ei suinkaan ole mitenkään ain­ut­laa­tu­inen vaan pienis­sä kun­nis­sa ilmeis­es­ti huo­mat­tavasti pahempi — läh­es koko verkos­to raakave­den tuotan­nos­ta puhdis­tuk­seen alkaa kun­nas­sa jos toises­sa olla per­in­po­h­jaisen uusimisen edessä samal­la, kun vesi­laitok­sen tase ja rahas­tot ovat nollil­la. Kaiken lisäk­si osaamis­resurssit rajoit­tuvat yhteen osapäiväiseen laitosmieheen.

    HSY var­maankin selviää kor­jausvelois­taan yksinker­tais­es­ti mak­su­ja korot­ta­mal­la laa­jan väestöpo­h­jan ansios­ta. Mie­lenki­in­toisem­paa onkin nähdä miten taval­liset peruskepu­laiset kun­nat pär­jäävät tilanteessa (ai niin, type­rä kysymys — kepusuomen ongel­math­an ratkea­vat aina käymäl­lä pk-seu­tu­lais­ten taskuilla…)

    Samat kor­jausve­lat rasit­ta­vat tietysti kun­nis­sa monia muitakin aluei­ta, kuten kiin­teistö­jen kun­nos­s­api­toa — onhan se mukavampi raken­nel­la uusia jäähalle­ja ja lisätä palvelui­ta kuin pitää ole­mas­saole­via rak­en­tei­ta kunnossa.

    Yksi­ty­istämi­nen tässä yhtey­dessä ei tietysti ratkaise mitään — kuten hajoamispis­teeseen pääste­tyn brit­tien rautatei­den yksi­ty­istämi­nen osoit­ti. Täy­ty­isi kuitenkin löyt­tää joku malli, jol­la estää jär­jet­tömien kor­jausvelko­jen syn­ty ja perus­in­fran ja ‑palvelu­iden raho­jen käyt­tö bud­jet­tien tilk­keek­si — tai poli­itikko­jen lem­pipro­jek­tien rahoittamiseksi.

  23. Van­hus­ten muut­to­rum­ba on kyl­lä todel­la jul­maa ja toden­näköis­es­ti vielä van­huk­sien kannal­ta vaarallista.

    Jos kil­pailu­tussään­nök­siä ei voi muuten muut­taa, olisiko mah­dol­lista, että kun­ta omis­taisi van­hus­ten hoidon­ti­lat ja pyytäisi tar­jouk­sen muista osatek­i­jöistä? Tämä ainakin lopet­taisi van­hus­ten juok­set­tamisen paikas­ta toiseen.

  24. Ei ulkois­tamis­ten kil­pailu­tus ole vaikeaa jos tun­tee alaa. Mut­ta selvästi kun­nis­sa ei tun­neta tätä puol­ta ollenkaan, joten tulok­set ovat epäilemät­tä sitä sun tätä.

  25. -pikkuo­ra­va-:
    “Van­hus­ten muut­to­rum­ba on kyl­lä todel­la jul­maa ja toden­näköis­es­ti vielä van­huk­sien kannal­ta vaarallista.

    Jos kil­pailu­tussään­nök­siä ei voi muuten muut­taa, olisiko mah­dol­lista, että kun­ta omis­taisi van­hus­ten hoidon­ti­lat ja pyytäisi tar­jouk­sen muista osatek­i­jöistä? Tämä ainakin lopet­taisi van­hus­ten juok­set­tamisen paikas­ta toiseen.”

    Hyvä point­ti. Mut­ta tärkeää eivät ole vain tutut tilat vaan myös tutut ihmiset. Mitä jos jatkaisimme aja­tus­ta niin, että tar­jouk­seen sisäl­ty­isi sekä tila että henkilöstö — ja kil­pailutet­taisi­in lop­pu muu?

  26. Markku af Heurlin: “Kun­nal­lien hoito on halvem­paa, kos­ka kun­nan ei tarvitse tuot­taa voit­toa. Yrit­täjän pitää.”
    Tämän harhan on kuul­lut aivan liian usein jot­ta sen voisi enem­pää jät­tää huomiotta.”

    Tätä kuulee koko ajan — ja sik­si sitä ei voi jät­tää huomiotta.
    Ja tässä melkein naa­puris­sa on pieni asum­is­palvelu­ja tar­joa­va yri­tys, joka tar­joaa palve­lut selvästi kun­taa halvem­mal­la — ja tuot­ti viime vuon­na 700.000 € voit­toa. Palvelun laadus­ta ei ole kan­tau­tunut negatiivista.
    Siis oikeasti yri­tys tuot­taa palve­lut, tuot­taa voit­toa ja on halvempi.
    Yhteiskun­ta suures­sa viisaudessaan (?) pyrkii vaikut­ta­maan laatu­un säätämäl­lä norme­ja siitä, kuin­ka paljon henkilökun­taa pitää olla — tämähän on aivan hanurista, asi­akkaiden hoitoisu­usaste vai­htelee, nor­mi ei.

  27. Mitä tulee ter­vey­den­hoitoon niin työssäkäyvät aikuiset käyvät yksi­tyisessä työter­veyshuol­los­sa. Ja näi­den lapset yksi­tyisel­lä lääkäril­lä, kos­ka arvauskeskuk­si­in ei uskalla las­ta viedä tun­neik­si odot­ta­maan kaiken­lais­ten tapausten keskelle. 

    Jälkim­mäi­nen ei pidä paikkaansa. Yksi­tyisel­lä käy­dään, koska

    1) spe­sial­is­tille pääsee suo­raan eikä tarvitse hakea lähetet­tä (jos äiti tietää lapsen kor­vakäytävät niin ahtaik­si, että tule­hduk­sen pystyy näkemään vain kor­valääkärin vehkeil­lä, käyn­ti tavan lääkäril­lä on kaikkien kannal­ta ajanhukkaa),
    2) kiireet­tömän ajan saa sil­loin, kun per­heelle sopii eikä sil­loin, kun aiko­ja oma­lääkärille sat­tuu ole­maan vapaana ja
    3) yksi­tyisel­lä lääkäri­ase­mal­la aikataulut pitävät ja lääkäri­in pääsee sil­lä kel­lon­lyömäl­lä, mil­loin aika on varattuna.

  28. “Ja tässä melkein naa­puris­sa on pieni asum­is­palvelu­ja tar­joa­va yri­tys, joka tar­joaa palve­lut selvästi kun­taa halvem­mal­la – ja tuot­ti viime vuon­na 700.000 € voit­toa. Palvelun laadus­ta ei ole kan­tau­tunut negatiivista.”

    En tiedä kuin­ka suures­ta yksiköstä on kysymys (ja onko kyseessä kon­serni, jos­ta ko. yksikkö on vain osa — vai pieni yri­tys — tämä olisi oleelli­nen tieto, ja mitä asum­is­palvelu­ja tuot­taa?) mut­ta mihin kun­ta has­saa ne 700.000 €:a, niin ettei oma toim­inta kannata?
    Mitä tarkoit­taa, että laadus­ta ei ole kan­tau­tunut negati­ivista? Jos kan­tau­tu­isi, oltaisi­in Iltapäiväle­htien lööpeis­sä. Palvelun laat­ua esimerkik­si van­hus­ten­hoi­dos­sa voi kai tutkia vain haas­tat­telem­mal­la esimerkik­si van­hainkodin (tai palve­lu­talon) asukkai­ta neu­traal­isti. Sen laadun arvioin­ti on täässä se point­ti. Van­hus­ten­hoi­dos­sa sen arvioin­nin osaa van­hus ja omaiset, päi­hde­hoi­dos­sa arvioin­nin kri­teeri on ter­ve­htymi­nen. Meil­lä aivan liian vähän käytetään oikei­ta mittare­i­ta toimen­pitei­den hyödyl­lisyy­den arvioin­ti­in. Kil­pailute­taan mut­ta ei seu­ra­ta tulok­sia kuin yli­malkaises­ti, ja usein vain lyhy­taikai­sista kus­tan­nuk­sista kiinnostuen.

  29. Mitä jos jatkaisimme aja­tus­ta niin, että tar­jouk­seen sisäl­ty­isi sekä tila että henkilöstö – ja kil­pailutet­taisi­in lop­pu muu? 

    Työn­tek­i­jöi­den työe­hto­jen muut­ta­mi­nen ei tai­da olla ihan triviaalia.

  30. Osmo:

    Vesi­laitok­sen yksi­ty­istämisessä ei olisi mitään järkeä, kos­ka se on luon­nolli­nen monop­o­li. Luon­nol­lisen monop­o­lin tulee olla asi­akkaiden omistama.

    No riip­puu aika pitkälti siitä miten tehokkaasti asi­akkaat pystyvät sitä hallinnoimaan.

    Monop­o­li tietysti yritää mak­si­moi­da voit­to­jaan, mut­ta tämä voi olla pienem­pi paha kuin julkisen sek­torin tehottomuus.

    nos:

    Kaikille vaan saman­lainen peruuk­ki, ja jos ei kel­paa, niin omaa osta­maan, onpa­han muille keskimäärin parem­mat ja halvem­mat peruukit.

    Luulet vis­si­in, että moni jät­täis tämän kar­valakkipe­ruukin otta­mat­ta, vaik­ka sen saa ilmaisek­si. Tulisit nyt takas sieltä laa-laa-landiasta.

  31. Ric­ca­do: “En tiedä kuin­ka suures­ta yksiköstä on kysymys (ja onko kyseessä kon­serni, jos­ta ko. yksikkö on vain osa – vai pieni yritys…)”
    — Jos olisi lukenut tek­s­ti­ni, tietäisi, että se on pieni yritys.
    Ric­ca­do: “mut­ta mihin kun­ta has­saa ne 700.000 €:a, niin ettei oma toim­inta kannata?”
    — Tämä juuri on se tuhan­nen taalan kysymys, johon olisi syytä löytää vas­taus — siis 1000$/kk/hoidettava.
    Ric­ca­do: “Mitä tarkoit­taa, että laadus­ta ei ole kan­tau­tunut negatiivista?”
    — Se tarkoit­taa juuri sitä mitä siinä lukee, pienel­lä paikkakun­nal­la tieto olisi kyl­lä levin­nyt nopeasti. Erään ison yri­tyk­sen toimin­nas­ta on kyl­lä kan­tau­tunut, tv:tä myöten.

  32. Ric­ca­do: “Mut­ta tärkeää eivät ole vain tutut tilat vaan myös tutut ihmiset. Mitä jos jatkaisimme aja­tus­ta niin, että tar­jouk­seen sisäl­ty­isi sekä tila että henkilöstö – ja kil­pailutet­taisi­in lop­pu muu?”

    Mitähän siitä sit­ten kil­pailutet­tavak­si jää? Sähkö, vesi, lämpö?

  33. Rauha art­turi rauha. En halua viedä sin­un tai kenenkään muunkaan yksilöl­listä peruukkia. Joka tapauk­ses­sa peruukkies­imerk­ki on vain huono esimerk­ki, san­o­taan se nyt ihan kir­jaimel­lis­es­ti. Monien hyv­in­voin­ti­hyödykkei­den han­k­in­ta on hyödyl­listä tehdä keskite­tysti, kos­ka se on edullisem­paa ja usein myös paran­taa keskimääräistä laat­ua (jos ei käytä ter­veyskeskus­ta, ei ole kiin­nos­tunut sen laadus­ta). Lisäk­si kun hyödyk­keen hin­ta (peruuk­ki) nousee, kysytään sitä vähem­män — vai olenko ymmärtänyt asian oikein. Mon­elle saat­taisi siis kel­vatakin se stan­dar­di. Itse olen kyl­lä siis sitä mieltä, että PERUUKIT voi aivan hyvin poti­las itse valita.

  34. nos:

    Monien hyv­in­voin­ti­hyödykkei­den han­k­in­ta on hyödyl­listä tehdä keskite­tysti, kos­ka se on edullisem­paa ja usein myös paran­taa keskimääräistä laat­ua (jos ei käytä ter­veyskeskus­ta, ei ole kiin­nos­tunut sen laadusta).

    No entä sit­ten? Ei kai tästä seu­raa, että pitäs estää ihmisiä osta­mas­ta parem­pia hyödykkeitä?

    Lisäk­si kun hyödyk­keen hin­ta (peruuk­ki) nousee, kysytään sitä vähem­män – vai olenko ymmärtänyt asian oikein.

    Olet ymmärtänyt pikkuisen väärin. Jos hin­ta on kohon­nut sik­si, että kysyn­tä on kas­vanut, niin sekä hin­ta, että määrä voivat kas­vaa samaan aikaan.

  35. nos: “PERUUKIT voi aivan hyvin poti­las itse valita.”

    Peruukin saa syöpäpoti­las itse valita.

    Tyy­tyväisyyt­tä kun­nal­lisi­in palvelui­hin on mitat­tu niin kauan kuin muis­tan, aika kauan siis. Pysyväis­lu­on­toinen tulos on koko ajan ollut se, että palvelu­ja käyt­tävät ovat olleet varsin tyy­tyväisiä, tyy­tymät­tömiä ovat olleet ne, jot­ka eivät niitä käytä.
    Van­hus­ten­huolto saat­taa, siis saat­taa olla poikkeus, kos­ka osa näi­den palvelu­jen käyt­täjistä ei tyy­tyväisyys­tutkimuk­si­in osal­lis­tu. Ja siis “saat­taa”, kos­ka kokon­aisku­vaa van­hus­ten palveluista on vaikea saa­da. Epäko­htia on, mut­ta kuin­ka paljon?

  36. On tärkeätä, että kaik­ki lapset käyvät samaa perusk­oulua, mut­ta eikö ole vähän myöhäistä opet­taa tasa-arvoa van­hus­ten palvelutalossa? 

    On ja ei. Näille jo palve­lu­talos­sa asuville tietenkin on, mut­ta palve­lu­talo­jen tule­via asukkai­ta ja nyky­is­ten asukkaiden omaisia, hoidon laatu kiin­nos­taa enem­män, jos niis­sä asuu muitakin kuin huono-osaisia.

  37. Itse tehden vai ostaen?

    Ilmainen vink­ki kaupungille: kaupun­gin palveluk­ses­sa on sato­ja bus­sikuske­ja, jot­ka varsin pienel­lä lisäk­oulu­tuk­sel­la oli­si­vat osaavaa henkilöre­serviä Raken­nusvi­ras­tolle katu­jen kun­nos­s­api­toon. Tarvit­ta­va aurauskalus­to tuskin on niin kallista kuin henkilöstö sen käyttöön.

    Aivan vil­lik­si kun heit­täy­ty­isi, niin kuvit­telisin, että pienel­lä inno­vaa­ti­ol­la varikko­jen varakalus­to voisi olla muun­neltavis­sa pääväylien aurauskäyt­töön sopiviksi.

    Toisaal­ta lumi sulaa kyl­lä taas kevääl­lä, mut­ta jos ei muuten, niin ainakaan ei bussien tarvit­sisi enää sutia tasaisel­la kadul­la ja mum­mo­jen mur­taa lonkki­aan, kun itsel­lä ei ole varaa tehdä…

  38. Kim­mo:

    Ilmainen vink­ki kaupungille: kaupun­gin palveluk­ses­sa on sato­ja bus­sikuske­ja, jot­ka varsin pienel­lä lisäk­oulu­tuk­sel­la oli­si­vat osaavaa henkilöre­serviä Raken­nusvi­ras­tolle katu­jen kunnossapitoon. 

    Ilmainen vink­ki Kim­molle: kaupungilla ei ole palveluk­ses­saan bus­sikuske­ja. Ja jospa nyt kuitenkin pitäy­dyt­täisi­in ihan vapaas­sa markki­na­t­aloudessa, eikä ale­ta määräilemään ihmisille työtehtäviä.

    Kari

  39. Raimo K:

    Pysyväis­lu­on­toinen tulos on koko ajan ollut se, että palvelu­ja käyt­tävät ovat olleet varsin tyy­tyväisiä, tyy­tymät­tömiä ovat olleet ne, jot­ka eivät niitä käytä. 

    Onpa todel­la mullis­ta­va tulos 🙂 Ettäkö ihmiset tosi­aan ihan jopa käyt­täi­sivät sel­l­aisia palvelu­ja, jot­ka he koke­vat hyviksi ja jät­tävät vas­taavasti käyt­tämät­tä huonok­si koke­mansa palvelut.

    Kari

  40. Osmo:

    Vesi­laitok­sen yksi­ty­istämisessä ei olisi mitään järkeä, kos­ka se on luon­nolli­nen monop­o­li. Luon­nol­lisen monop­o­lin tulee olla asi­akkaiden omistama.

    Samal­la logi­ikalla myös ener­gialaitosten sähkön ja kaukoläm­mön jakelu­verkot ja teleli­iken­teen “viimeinen maili” ovat luon­nol­lisia monopole­ja. Jostakin syys­tä niitä on yksi­ty­is­tet­ty paljon vesi­laitok­sia enemmän.

  41. Osmo voisi visioi­da miten katu­jen talvikun­nos­s­api­to pitäisi hoitaa. Pohjim­mil­taan taitaa olla enem­män kyse bud­jetin jäykkyy­destä ja jous­ta­mat­to­muud­es­ta, jos lehti­ju­tu­ista oikein ymmärsin talvikun­nos­s­api­don bud­jet­ti on jotain 4–5 miljoon­aa euroa, sil­lä olisi tul­ta­va toimeen oli sit­ten leu­to tai ankara talvi. Kalus­toa ja kuske­ja olisi tar­jol­la niin kaupungilta kuin yksi­tyiseltä puolelta, mut­ta kun ylitöi­hin tai palvelu­iden ostoon ei ole rahaa, hyy­tykää han­keen talvikulkijat!

  42. Kiitos art­turille kysyn­täkäyrän muo­dos­ta ja siir­tymistä. Tämä vahvisti mon­ta epäilyä.

  43. Ilpo:“Pääkaupunkiseutu saa Suomes­sa neljän­nek­si eniten val­tion rahaa per asukas. Ja mikä lie­neekään bruttosumma? ”

    Kat­sopa tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta myöskin tulop­uoli. Keskimäärin val­tio sai eniten tulo­ja pääkaupunkiseudulta,asukasta kohden v.2006 9500e kun koko maan keskiar­vo oli 6500e. Kun­nal­lisvero­jen siir­rot sit­ten vielä siihen päälle.

  44. Ilpo Per­naa
    “Pääkaupunkiseu­tu saa Suomes­sa neljän­nek­si eniten val­tion rahaa per asukas. ”

    Ja val­tio kerää pääkaupunkiseudul­ta eniten rahaa per asukas, jos­ta taas seu­raa että val­tio saa alueelta net­tona eniten rahaa per asukas. Toisin sanoen jos val­tio kerää pk-seudul­ta enem­män rahaa mitä se siel­lä käyt­tää, ne rahat käytetään muual­la Suomes­sa eli maakun­nis­sa. Piste.

  45. @ Kari Koskinen

    Ilmainen vink­ki Kim­molle: kaupungilla ei ole palveluk­ses­saan bus­sikuske­ja. Ja jospa nyt kuitenkin pitäy­dyt­täisi­in ihan vapaas­sa markki­na­t­aloudessa, eikä ale­ta määräilemään ihmisille työtehtäviä.

    Kari

    Ilmainen vink­ki Kar­ille: Helsin­gin Bus­sili­ikenne Oy on 100% Helsin­gin Kaupun­gin omis­ta­ma osakey­htiö, joka tuot­taa var­masti juuri niitä palvelu­ja, joi­ta Helsin­gin Kaupun­ki päät­tää — vaik­ka sit­ten lumen­lu­on­nin, nykyisen yhteiskun­nan verovaro­jen hukkaamisen lisäksi.

    Ja mitä tulee vapaaseen markki­na­t­alouteen, niin ainakin täl­lä pal­stal­la on kovasti suo­sios­sa määrätä sekä ihmisen asum­ista ja työtä että sal­lit­tua tapaa liikkua edel­lis­ten välillä.

  46. Ilpo Per­naa: “Pääkaupunkiseu­tu saa Suomes­sa neljän­nek­si eniten val­tion rahaa per asukas.”

    Lain­aus tuol­ta sivul­ta: “Pääkaupunkiseudun korkea sijoi­tus taas johtuu siitä, että siel­lä sijait­see suurin osa keskushallintoa.

    Kaikkein vähiten val­tion meno­ja asukas­ta kohden kohden­tui pääkaupunkiseudun ympäril­lä oleville alueille, muulle Uudelle­maalle, Itä-Uudelle­maalle ja Päijät-Hämeeseen.”

    Val­tiono­suuk­sien tasausjär­jestelmän luvuista löy­tyy vähän toisen­laista tietoa:

    http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;347;93748;385;123054;123063

    Eli tasaus vei esim. Espoon vero­tu­loista 162 meur (19% kun­nal­lisveron tuo­to­s­ta), Helsingistä 269 meur (14%) ja rahois­saan kylpeviltä rikkail­ta van­taalaisil­ta 53 meur (10%). Henkeä kohden nämä “pidä koko Suo­mi asut­tuna” ‑kan­na­tus­mak­sut oli­vat 701, 476 ja 285 euroa.

    Samaa­puolelta löy­tyy taas sel­l­aisia dynaamisia kasvukeskuk­sia kuin Varpaisjärvi (805 €/asukas), Yliki­imin­ki (868 €/as) ja Ran­ua (941 €/as).

    Onhan se kiva ajatel­la, että jokaises­ta omas­ta kun­nal­lisveroeu­rosta menee 20 ¢ siihen, että Varpaisjär­ven kun­nan­talon läm­mi­tyskat­ti­laan riit­tää öljyä näin kovil­la pakkasillakin…

  47. Raimo K: “Pysyväis­lu­on­toinen tulos on koko ajan ollut se, että palvelu­ja käyt­tävät ovat olleet varsin tyy­tyväisiä, tyy­tymät­tömiä ovat olleet ne, jot­ka eivät niitä käytä.”

    Kari Kosk­i­nen: “Onpa todel­la mullis­ta­va tulos Ettäkö ihmiset tosi­aan ihan jopa käyt­täi­sivät sel­l­aisia palvelu­ja, jot­ka he koke­vat hyviksi ja jät­tävät vas­taavasti käyt­tämät­tä huonok­si koke­mansa palvelut.”

    Niin on. Tämä on hyvä pitää mielessä. Arvostelijoiden sankahko joukko ei ole koskaan käyt­tänyt palvelui­ta, jot­ka he “koke­vat” huonoiksi.
    Kari

  48. Tuos­ta Ilpo Per­naan linkistä kun yhdis­tää tulot ja menot (2006), saa net­tomak­sa­jat: Itä-Uusi­maa ‑2824e/asukas, Muu Uusi­maa ‑2636, Pääkaupunkiseu­tu ‑2158, Päi­jät-Häme ‑998, Varsi­nais-Suo­mi ‑578, Kymen­laak­so ‑513, Pirkan­maa ‑75. Lop­ut ovat net­tosaa­jia, Satakun­nan 251e/asukkaasta Ahve­nan­maan 3934:ään.

  49. Yksi huomioita­va point­ti on juridis­et vas­tu­ut palvelu­ja tilaavalle kun­nalle. Mitä enem­män kun­ta aset­taa kri­teere­jä ja reunae­hto­ja tuot­teelle tai palvelulle , sitä enem­män se tulee myös välil­lis­es­ti otta­neek­si kan­taa tuotan­to­pros­es­si­in ja ottaa samal­la vas­tu­u­ta lop­putu­lok­ses­ta (samal­la tietysti hin­takin nousee ja tar­joa­jat vähenevät). Sik­si on kun­nalle helpom­paa ja hallinnol­lis­es­ti kevyem­pää tila­ta palve­lut ympäripyöreästi yleis­nimil­lä ja kor­jaut­taa jäl­keen­päin pahim­mat kötök­set tuot­ta­jal­la tämän sopimus­vas­tu­useen vedoten. Tämä johtaa taas siihen , ettei julk­isia palvel­e­vat yri­tyk­set juurikaan innovoi tai sat­saa laatu­un (eikä ole niitä kat­teitakaan joil­la sat­sa­ta). Ja uud­is­tuk­sia tehdään tyyli­in “matk­i­taan Ruot­sista kymme­nen vuot­ta sit­ten tehty uudistus,joka näyt­täisi toimi­van”. Samas­ta syys­tä kun­nat kil­pailut­ta­vat pienetkin palveluhank­in­tansa. Vaik­ka hyvältä ja kun­nalle helpol­ta vaki­in­tuneelta toimit­ta­jal­ta saisi tila­ta suo­raan , ei halu­ta ottaa juridista riskiä val­i­tus­pros­es­sista, kos­ka pitäisi olla perustelu­ja suo­ralle ostolle. Samal­la jou­tu­isi määrit­telemään “hyvän” toimit­ta­jan kriteereitä>ottaisi vas­tu­u­ta tuotannosta.

  50. Ettäkö ihmiset tosi­aan ihan jopa käyt­täi­sivät sel­l­aisia palvelu­ja, jot­ka he koke­vat hyviksi ja jät­tävät vas­taavasti käyt­tämät­tä huonok­si koke­mansa palvelut. 

    Kun on kysymys julk­i­sista palveluista, niin ei se ihan näinkään mene. Kaikil­la ei ole varaa yksityiseen.

  51. Ric­ca­do: “Mut­ta tärkeää eivät ole vain tutut tilat vaan myös tutut ihmiset. Mitä jos jatkaisimme aja­tus­ta niin, että tar­jouk­seen sisäl­ty­isi sekä tila että henkilöstö – ja kil­pailutet­taisi­in lop­pu muu?”

    ‘Mitähän siitä sit­ten kil­pailutet­tavak­si jää? Sähkö, vesi, lämpö?’

    Niin­pä. Ne on äkkiä kil­pailutet­tu. Siis kun­ta hoitaa kil­pailu­tuk­sil­la ja ostopalveluil­la sen minkä Finnair lakko­jen kaut­ta. Mut­ta julk­isu­us on vähäisem­pää. Siis henkilöstöku­luista säästämisen. 

    Kun­nan palkat ovat kohon­neet liian korkeik­si? Ovatko? Eikä niitä voi leika­ta, kuin ulkois­ta­mal­la ja kil­pailut­ta­mal­la palvelu­ja — vaik­ka lop­putu­los olisi huono.
    Kun­tien väli­por­ras on tolkut­toman suuri (ja siis kus­tan­nuste­ho­ton). Voisin antaa vähin­tään yhden papukai­jamerkin sille, joka pystyy yhdel­lä A4:lla kuvaa­maan Turun kaupun­gin sosi­aali- ja ter­veystoimen organ­isaa­tiokaavion — ja net­tiä saa käyt­tää apuna.
    Vai onko niin, että kun­nan käytän­nön työn­tek­i­jöi­den palkat ovat kohdal­laan, mut­ta työn organ­isoin­ti ei toi­mi ja työn organ­isoin­nin kus­tan­nuk­set ovat liian korkeita?

    Mietitään ihan pohjia myöten. Mitä me kil­pailu­tamme, kun kil­pailu­tamme van­hus- tai päi­hde­huoltoa? Hoitoa vai kustannuksia?

  52. Raimo K:

    Niin on. Tämä on hyvä pitää mielessä. Arvostelijoiden sankahko joukko ei ole koskaan käyt­tänyt palvelui­ta, jot­ka he “koke­vat” huonoiksi.

    Ensin­näkin se, että ei käytä jotain palvelua ei tarkoi­ta etteikö olisi koskaan käyt­tänyt sitä. Toisek­seen palvelu­iden laadus­ta saa tietoa muutenkin kuin käyt­tämäl­lä sitä.

    Viimeisek­si, jos ne ihmiset söi­sivät jos­sain rav­in­to­las­sa jot­ka pitävät sen rav­in­tolan ruoas­ta ja ne eivät jot­ka inhoaisi­vat sitä, niin päät­telisitkö sinä, että ruo­ka rav­in­to­las­sa on hyvää ja ne jot­ka vihaa­vat ruokaa eivät tiedä mis­tä puhu­vat? Eli toisin sanoen, että ne jot­ka arvosta­vat Chez Dominiquen keit­to­taitoa eivät tietäisi ruoas­ta mitään, kos­ka eivät ruokail­isi Unicafessa?

  53. Art­turi B:
    “Viimeisek­si, jos ne ihmiset söi­sivät jos­sain rav­in­to­las­sa jot­ka pitävät sen rav­in­tolan ruoas­ta ja ne eivät jot­ka inhoaisi­vat sitä, niin päät­telisitkö sinä, että ruo­ka rav­in­to­las­sa on hyvää ja ne jot­ka vihaa­vat ruokaa eivät tiedä mis­tä puhu­vat? Eli toisin sanoen, että ne jot­ka arvosta­vat Chez Dominiquen keit­to­taitoa eivät tietäisi ruoas­ta mitään, kos­ka eivät ruokail­isi Unicafessa?”
    Osa Uni­cafe-valin­nan kus­tan­nuk­sista on upon­nei­ta (vero­tuk­sen kaut­ta), mikä saa tiet­ty joitain Unicafe/Chez Dominique-val­in­taa teke­vistä suun­taa­maan Kaivopi­halle “huonom­mas­ta laadus­ta” huoli­mat­ta. Jos nämä(kin) asi­akkaat kuitenkin ovat lop­ul­ta tyy­tyväisiä saa­maansa palvelu­un, niin eikö sil­loin Uni­cafe ole tehnyt hom­mansa hyvin? (voihan ne asi­akkaat toki ajatel­la tyy­tyväisyysky­se­lyjä täyt­täessään että ei kehtaa valit­taa kun oli näin “hal­paa”…)

  54. Art­turi B: “Ensin­näkin se, että ei käytä jotain palvelua ei tarkoi­ta etteikö olisi koskaan käyt­tänyt sitä.
    — Kyl­lä se kun­nal­lis­ten palvelu­jen tarkoit­taa juuri sitä — ne, jot­ka käyt­tävät yksi­ty­isiä palvelu­ja eivät käytä kun­nan palvelu­ja eivät edes tiedä, mitä ne ovat.
    Art­turi B: “Toisek­seen palvelu­iden laadus­ta saa tietoa muutenkin kuin käyt­tämäl­lä sitä.”
    — Kyl­lä, mut­ta ne jot­ka eivät käytä palvelu­ja, eivät jonkin kyse­lyn takia pere­hdy alan tutkimuksiinkaan.
    Jos taas tarkoi­tat kuu­lop­uhei­ta, niin sitä “tietoa” palvelu­ja käyt­tämät­tömil­lä tutkimusten mukaan juuri on.

  55. Ale­taan kyl­lä olla tilanteessa, jos­sa ei enää pitäisi sanoa mitään, kos­ka vastapuoli on jo osoit­tanut omat ongel­mansa, mut­ta hit­to, menköön.
    Kimmo:

    Ilmainen vink­ki Kar­ille: Helsin­gin Bus­sili­ikenne Oy on 100% Helsin­gin Kaupun­gin omis­ta­ma osakeyhtiö 

    Sinä aiem­min väi­tit, että kyse on kaupun­gin palkkalis­toil­la ole­vista bus­sikuskeista. Sel­l­aisia ei ole. Kaupun­gin omis­ta­man fir­man lis­toil­la ole­vat kaver­it ovat ihan eri asia. Ihan samal­la taval­la, kun Nokian työn­tek­i­jät eivät ole min­ul­la hom­mis­sa, eivätkä ole, vaik­ka minä ostaisin ko. fir­man osakkei­ta, vaikka­pa 100%:a Nokia osakekkannasta.

    Ilmiö tulee selville ehkä seu­raavas­ta. Väitit:

    joka tuot­taa var­masti juuri niitä palvelu­ja, joi­ta Helsin­gin Kaupun­ki päät­tää – vaik­ka sit­ten lumen­lu­on­nin, nykyisen yhteiskun­nan verovaro­jen hukkaamisen lisäksi. 

    No niin, jos nyt uno­hde­taan kaik­ki reali­teetit, jär­ki ja lain­säädän­tö, ja olete­taan sel­l­ainen päätös, jos­sa Helb alka­akin tuot­taa pelkkiä lumen­lu­on­tipalvelu­ja. Paljonko ajat­telet sil­lä ole­van vaiku­tus­ta (a) bus­sili­iken­teen palvelui­hin tai (b) lumen­lu­on­tipalvelui­hin? Mietip­pä hetki.

    Vas­taus: ei mitään vaiku­tus­ta. Kyse on siitä, mitä palvelui­ta tilataan. Kaupun­gin fir­man tusaamisel­la ei ole väliä. Merk­i­tys­tä on ain­oas­taan sil­lä, mitä tilataan — ei sil­lä, mitä kaupun­ki omis­taa. Haloo: emme elä kom­mu­nis­mis­sa, vaik­ka kuin­ka se olisi sinus­ta hienoa.

    Ja mitä tulee vapaaseen markki­na­t­alouteen, niin ainakin täl­lä pal­stal­la on kovasti suo­sios­sa määrätä sekä ihmisen asum­ista ja työtä että sal­lit­tua tapaa liikkua edel­lis­ten välillä. 

    Jos nyt uno­hde­taan sin­un kom­ment­tisi, niin har­va­pa tääl­lä kom­mu­nis­mia on kannattanut.

    Kari

  56. “Helsin­gin kaupun­ki perusti sodan jälkeistä jälleen­raken­nus­ta varten sahan Heino­laan. Vaik­ka sitä kehitet­ti­in hyviä kun­nal­lisia hallintokäytän­töjä nou­dat­taen, kaupun­ki jou­tui sulke­maan sen vuon­na 1986.”

    Tut­tu jut­tu , ei ollut vain kaupun­gin ongel­ma vaan myös yksi­tyisen sek­torin. Sodan käyneen ja sitä edeltävien sukupolvien ajat­telu oli aivan toinen kuin mei­dän. Mate­ri­aali-ja raha­pu­las­ta kärsinyt sukupolvi ylikäyt­ti konei­ta eli kauan yli niiden taloudel­lisen käyttöiän.
    Yksi­tyisel­lä viimeistään konkurssi hoiti uud­is­tamisen ellei yrit­täjä älyn­nyt itse muuttua.

  57. Monop­o­li tietysti yritää mak­si­moi­da voit­to­jaan, mut­ta tämä voi olla pienem­pi paha kuin julkisen sek­torin tehottomuus.

    Yksi­tyi­nen voi olla aivan yhtä teho­ton kuin julkinenkin,riippuu markki­na-ase­mas­ta ja johdon ja omis­ta­jien aktiivisuudesta.
    Esim nämä eräät tietotekni­ikan talot,jotka ovat tarhan­neet julk­ista sek­to­ria ja suuryri­tyk­siä itselleen ovat aika tehottomia.

  58. kse:“Henkeä kohden nämä “pidä koko Suo­mi asuttuna” 

    Tuos­sa lauseessa kitey­tyy liian mon­en cityläisen harha. Kaik­ki kaupun­git Suomes­sa on pykät­ty ympäröivän maakun­nan rahoituk­sel­la. Hesa on ryöstänyt vielä mui­ta kaupunke­ja enem­män , kos­ka kohteeena on koko Suo­mi. Väärä keskit­tämis­poli­ti­ik­ka on aiheut­tanut luu­lon, että kaik­ki yksi­tyi­nen ja val­ti­olli­nen hallinto tulisi olla Helsingissä.

    Tämän 60-luku­laisen asen­teen luulisi jo hävin­neen mod­ernin tietoy­hteiskun­nan tieltä. Tieto ja mate­ria siir­tyy paikas­ta toiseen . Kaikkea ei tarvitse keskit­tää suurimpi­in kaupunkeihin.

    Vihreät eivät ole pahem­min kom­men­toi­neet viimeis­in­tä tutkimus­ta siitä, että kaupun­git tuot­ta­vat suurem­mat päästöt kuin maaseu­tu. Vaalei­hin men­nään ylim­ielisenä , tak­ki auki van­hal­la agendalla.

    Jopa kokkar­itkin ovat samal­la asial­la. Vapaavuoren idi­o­tis­mi menee läpi heit­tämäl­lä. Esim. Vihdin Idea­park­ki olisi kiihdyt­tänyt ilmas­ton­muu­tos­ta. Kiinan suurin hiilivoimala tuot­taa yhtä suuret hiilid­iok­sidipäästöt kuin koko Suo­mi. Kiinas­sa syn­tyy uusia hiilivoimaloi­ta kuin sieniä sateella. 

    Ettei vaan sit­tenkin olisi niin, että Vihdin idea­park­ki olisi vienyt asi­akkai­ta pääkaupunkiseudun sel­l­oil­ta ja jum­boil­ta ? Ja Piek­sämäen idea­park­ki nyt vas­ta olisikin ollut ilmas­ton­muu­tos­ta kiidyttävä.

    1. Ainakin min­un “maaseu­tukri­ti­ikki­ni” ei kos­ka niitä, jot­ka asu­vat ja elävät maal­la vaan niihin, jot­ka elävät kaupungeis­sa, mut­ta matkus­ta­vat illal­la maalle nukkumaan.

  59. Juristin­var­mo­ja tar­jous­pyyn­töjä­ja sopimuk­sia ei kykene tekemään muut kuin Mafia.Aina niis­säon virheitä tai puut­tei­ta tai syn­tyy tilanteita,joita ei olla etukä­teen osat­tu arvioda

    Suurin ongel­ma kil­pailut­tamises­sa on että kun­nat eivät todel­lakaan osaa sitä. Ja har­va kun­ta niitä tar­jousasi­akir­jo­ja itse väsää vaan ostaa nekin kon­sul­til­ta ja joka ker­ta eriltä ja jokainen kun­ta erikseen,jolloin syn­tyy sekamel­s­ka, joka johtaa väistämät­tä riitoihin
    Kon­sul­titkin tyy­tyvät keräämään vain kun­nan edus­ta­jien toivei­den tyn­nyrinyksin kan­si­inil­man realismia,ovatko ne edes toteuttamiskelpoisia 

    Kun kon­sultin auton perä­val­ot häipyvät kun­na­t­alon pihas­ta niin se vähä tieto­taitoki­non kadon­nut ja kun­ta saa tapel­la­toimit­ta­jien kanssa miten taitaa

  60. Hyviä esimerkke­jä sopim­su­toimin­na hal­li­nas­ta ovat esim raken­nusala ja teleala.
    Kum­mal­lakin alal­la sopimuk­sia on tehty pitkään,rakennusalalla tuhan­sia vuosia ja telealal­la yli sata vuotta.

    Raken­nusalal­la tehdään paljon pieniä sopimuk­sia eikä niiden sisäl­lön valmis­telu­un tai kiis­te­lyyn mitä on pyy­det­ty tai mitä on sovit­tu , voi­da uhra­ta suur­ta resurssia.Niinpä kaik­ki on stan­dar­d­ia luku­unot­ta­mat­ta työseli­tys­tä ja mui­ta työko­htaisia delaljeja.Ja kun sop­paria on sovel­let­tu pitkään niin tiede­tään miten ongel­matkin ratkaistaan oikeuskäytän­nön perusteella.
    Sama sopimusupo­h­ja kel­paa kaikille alan toim­i­joille eikä omia tarvi­ta kun­tien tapaan

    Telealal­la sopimuk­set ovat taloudel­liselta arvoltaan suuria. Son­er­an kaltais­ten nakkikioskienkin han­k­in­ta­sopimuk­set ovat kymmenien,satojen miljoonien euro­jen arvoisia.

    Telalan keskeinen tavoite on luotet­tavu­us eli käytet­tävyy­den on olta­va 99,999999%
    Eikä sitä mil­lään paper­il­la turvata,kyseessä on molem­min­puo­li­nen luottamus.
    Jatku­vu­us ja palvelu­jen ajan­ta­saisu­us on tur­vat­tu sovi­t­ul­la road mapilla.
    Mut­ta se vielä varmis­te­taan hajaut­ta­mal­la toim­i­tuk­sia use­alle valmistajalle

    Sank­tioin­tikin on b2b sek­to­ril­la sen ver­ran lievää, että ei kukaan halua tehdä busines­ta sanktioilla

    Ei asioi­ta hoide­ta papereilla,jos niihin joudu­taan tur­vau­tu­maan niin jotakin on jo ratkai­sev­asti men­nyt pieleen .

    Kyl­lä sopimusten hallinta perus­tuu aivan muuhun kuin juristeriaan.

  61. “Paljonko ajat­telet sil­lä ole­van vaiku­tus­ta (a) bus­sili­iken­teen palvelui­hin tai (b) lumen­lu­on­tipalvelui­hin? Mietip­pä hetki.”

    Olin ollut pari viikkoa vhän suurem­mas­sa esimiesase­mas­sa, kun tuli Mau­ri-myrsky ja pyyhkäisi lin­jat nurin.
    Pistin toimis­tol­ta kaik­ki kyn­nelle kyenevät pyörit­tämään sähköä keskuk­si­in agre­gaateil­la ja raivaa­maan pui­ta linjalta.
    Pari suvait­si epäil­lä, josko se kuu­luu hei­dän tehtävi­in­sä, mut­ta työ­sopimuk­ses­sa yleen­sä lukee tehtäväluet­telos­sa “ja esimiehen anta­mat muut tehtävät” ja nämä oli­vat juuri niitä.
    Sen päälle piti tietysti hoitaa nor­maalit tehtävät.Työstä kieltäy­tymiset­sä taas seu­raa työ­suh­teen purku välittömästi.
    Kyl­lä organ­isaa­tion pitää jous­taa poikkeusti­lanteis­sa ja 100 % tytär on vain organisaatioyksikkö.
    Ongel­ma tulee vain siitä, että bus­sikuskille on taat­ta­va teit­ty lepo ja se estää hei­dän käyttönsä

  62. “Halu­aisin kysyä niiltä, jot­ka eivät hyväksy oman rahan käyt­töä parem­pi­en palvelu­jen mak­samiseen, mik­si he kuitenkin kan­nat­ta­vat ansioeläkkeitä eivätkä samaa peruseläket­tä kaikille?”

    Onko­han tässä taustal­la pelko siitä, että tämä voisi johtaa siihen, ettei verora­hoil­la koh­ta saa enää muu­ta kuin huonoa palvelua ja käytän­nössä aina sit­ten joutuu mak­samaan omas­ta pus­sista lisää jot­ta saa edes kohtu­ullista laatua?

    Saa nähdä mihin laatu­un tule­vaisu­udessa verora­hat enää riit­tävät. Käykö niin, kuin on Kela-kor­vauk­sis­sa, eli ne on lähin­nä vain vit­si. Tak­sat joiden perus­teel­la Kela mak­saa kor­vauk­sia ovat todel­la pieniä.

    Kävin viime viikol­la yksi­tyis­sairaalas­sa leikkauk­ses­sa mak­soi 3700€ saan siitä var­maan muu­ta­man satasen takaisin Kelas­ta. Kun keskustelin kirur­gin kanssa leikkauk­ses­ta, hän ker­toi mitä hän tekee täl­lä puolel­la enem­män kuin mitä tekee kun on julkisel­la puolel­la hom­mis­sa. Jäin miet­timään, sitä laat­ua, meil­lä ei ehkä ole ihan oikea käsi­tys siitä mitä asi­akas oikeasti saa kun menee yksi­tyiselle. Kirur­gi teki samal­la ker­taa kolme eri oper­aa­tio­ta, kak­si eri leikkaus­ta ja sit­ten laaser­il­la oper­oi. Näistä ei tehdä kuin joko toinen leikkaus tai sit­ten kak­si eril­listä leikkaus­ta julkisel­la puolel­la. Pääsin leikkauk­seen parin viikon jono­tuk­sel­la. Vähän pidem­pikin jono­tus olisi käynyt hyvin. Julkisel­la puolel­la se on vähin­tään puoli vuot­ta jonos­sa, eikä ole takei­ta mitä leikkaa­vat. Siis tämän ajan jou­tu­isi ole­maan töis­sä vajaakun­toise­na, töis­sä jos­sa pitää antaa täysikun­toisen työpanos.

  63. Jor­ma Nordlin: “Kävin viime viikol­la yksi­tyis­sairaalas­sa leikkauk­ses­sa mak­soi 3700€ saan siitä var­maan muu­ta­man satasen takaisin Kelasta.”

    No, yliopis­tol­lises­sa sairaalas­sa ohi­tusleikkaus mak­saa noin 300 euroa — Kelas­ta ei saa mitään — kun se on sitä tässäkin par­jat­tua kun­nal­lista palvelua.
    En ihmettele yhtään, että yksi­ty­is­lääkäri kehuu omaa palvelu­aan — täysin pyy­teet­tömästi, varmaankin.

    1. Jos leikkauk­ses­sa syn­tyy kom­p­likaa­tioi­ta, arvatkaa kumpaa tehdään: siir­retään poti­las “huonos­ta” julkises­ta sairaalas­ta “hyvään” yksi­tyiseen sairaalaan jatko­hoitoon vain päinvastoin?

  64. Osmo:

    Jos leikkauk­ses­sa syn­tyy kom­p­likaa­tioi­ta, arvatkaa kumpaa tehdään: siir­retään poti­las “huonos­ta” julkises­ta sairaalas­ta “hyvään” yksi­tyiseen sairaalaan jatko­hoitoon vain päinvastoin?

    Yritätkö väit­tää, että kos­ka kom­p­likaa­tioiden sattues­sa poti­las siir­retään julkiseen sairaalaan, tämä tarkoit­taa sitä, että julki­nen sairaala on parem­pi kuin yksityinen?

    Entäs jos käy yksi­tyisessä par­turis­sa ja par­turin sak­set sat­tuvat tökkäämään kor­vas­ta sisään ja tämän seu­rauk­se­na asi­akas viedään julkiseen sairaalaan. Onko yksi­tyi­nen par­turi silti huonom­pi hiusten­leikkaa­ja, kuin julki­nen sairaala?

    Vai voisko sit­tenkin olla silleen, että yksi­tyi­nen sairaala on jois­sain asiois­sa niin paljon parem­pi kuin julki­nen sairaala, että vaik­ka veron­mak­sa­jat eivät mak­sa yksi­tyisessä sairaalas­sa saadus­ta hoi­dos­ta yhtä suur­ta osu­ut­ta kulut­ta­ja saa silti parem­min vastinet­ta rahoilleen ja jois­sakin hoidois­sa veron­mak­sa­jat mak­sa­vat hoi­dos­ta niin älyt­tömästi, että hoidet­ta­va saa näis­sä hoidois­sa julkiselta parem­paa vastinet­ta rahoilleen?

    Tai ihan vaan silleen, että osa hoidoista annetaan yksi­tyisessä sairaalas­sa parem­min ja osa julkisissa?

    1. Kyl­lä HYKS esimerkik­si on sairaalana parem­pi kuin yksi­tyiset ihan noin hoidon tulosten kannal­ta. Vaa­tivia leikkauk­sia ei yksi­ty­i­sis­sä edes tehdä.

  65. Itse tehden vai ostaen? Itse olisin muo­toil­lut kysymyk­sen toisel­la taval­la: Itse tehden, ostaen vai palvelusetele­jä jakamalla?

    Markki­noiden toimivu­u­den, kus­tan­nusten muo­dos­tu­misen ja eri­lais­ten palvelu­jen tuot­tamisen kannal­ta on iso ero siinä, kil­pailut­taako kun­ta esimerkik­si van­hus­ten asum­is­palvelu­ja vai antaako kun­ta palveluseteleitä, joil­la asi­akkaat voivat ostaa palveluja. 

    Sik­si ei kan­na­ta ver­ra­ta vain omaa tekemistä ja ostamista.

  66. Kom­p­likaa­tioiden suh­teen jo annet­ti­in neu­vot valmi­ik­si eli suo­raan HYKS:n nenä ja kor­vak­linkalle ja korostet­ti­in, ettei kan­na­ta men­nä mihinkään muualle väli­por­taaseen pal­loile­maan, kos­ka joka tapauk­ses­sa ohjataan suo­raan sinne.

    Samal­la taval­la se kom­p­likaa­tioris­ki on kaikissa leikkauk­sis­sa, leikat­ti­im­pa mis­sä tahansa. Kai toi yksi­tyi­nen sairaal­abisnes lop­puis siihen jos jou­tu­isi­vat vas­taa­maan komplikaatioista.

    Ei se julki­nen sairaala ole “huono” siel­lähän on ne samat lääkäritkin duu­nis­sa kuin siel­lä yksi­tyisessäkin. Ne vaan tekee yksi­tyisel­lä enemmän.

  67. “Yritätkö väit­tää, että kos­ka kom­p­likaa­tioiden sattues­sa poti­las siir­retään julkiseen sairaalaan, tämä tarkoit­taa sitä, että julki­nen sairaala on parem­pi kuin yksityinen?”

    Osmon väite tarkoit­taa sitä, että kun yksi­tyisessä sairaalas­sa aiheutetaan/syntyy kom­p­likaa­tio niin se ei vas­taakkaan seu­rauk­sista eikä hoi­da sitä vaan taku­un antaakin julki­nen sek­tori eli poti­las pannna hakeu­tu­maan julkiselle.
    Vas­ta aivan viime aikoina on alet­tu kiin­nit­tää huomio­ta siihen, että jos yksi­tyi­nen töp­pää niin sen pitäisi kan­taa myös seuraukset
    Mut­ta enpä tiedä onko vielä yhtään laskua läht­enyt julkiselta yksityiselle??

  68. Itse olen nyt ollut puolisen vuot­ta terkkarin hoivas­sa ja kevään tapah­tu­mien jäl­keen olikin paljon asiaa.
    Mut­ta kyl­lä täy­tyy tode­ta, ettei terkkarin palvelu ole muut­tunut sit­ten 60-luvun Sil­loisel­la kun­nan­lääkäril­lä palvelu oli samaa tasoa.
    Min­un olisi pitänyt käy­dä kon­trol­lis­sa parin viikona välin,mutta matkailin pitkin Suomea ja tein niitä vierailu­ja, joi­ta 30 vuo­den aikana oli jäänyt tekemättä.

    Kon­trol­lia varten min­un olisi pitänyt matkus­taa aina Helsinkiin,minua kun hoide­taan vain yhdessä terkkaris­sa yhden lääkärin toimes­ta. Tosin lääkäriä en tapaa koskaan ‚hän kun on lin­noit­tau­tunut sih­tee­rien ja hoita­jien taakse.

    Kyl­lä Indone­si­as­sa, Latvi­as­sa tai Male­si­as­sa etc peruster­vey­den­hoito oli parem­min jär­jestet­ty kuin suo­ma­lainen versio.

    Ymmär­rän nyt mik­si ay-liike ajoi työter­vy­den­huol­lon , matkatyöläisel­lä ei olisi koskaan ollut oikeut­ta lääkäri­in , kyl­lä tuo vapaa kansalais­toim­inta jotain saa aikaiseksi

  69. OS: “Kyl­lä HYKS esimerkik­si on sairaalana parem­pi kuin yksi­tyiset ihan noin hoidon tulosten kannalta.”

    Tämä on ollut poli­it­ti­nen val­in­ta. Tun­tien HUSin sys­teemit en hirveästi main­os­taisi sen parem­paa laatua. 

    Ilman resursse­ja (julkisel­la verovaro­ja ja yksi­tyisel­lä mak­savia asi­akkai­ta) ei voi olla hyviä hoito­tu­lok­sia. Kun sys­tee­mi on tehty sel­l­aisek­si, että vaikei­den tapausten hoi­dos­sa tarvit­ta­va infra ei tule yksi­tyisel­lä puolel­la rahoite­tuk­si, niin ei kan­na­ta ihme­tel­lä jos näitä hoito­ja annetaan vain julkisel­la puolel­la… On kait täysin selvää, että tupla­mak­sajia (l. asi­akkai­ta jot­ka mak­sa­vat sekä julkisen puolen verois­saan että yksi­tyisen hoit­o­mak­sut päälle) on eniten juuri halvem­mis­sa hoidois­sa jol­loin yksi­tyi­nen hoito keskit­tyy niihin hoitoi­hin, joille on kysyntää. 

    Ei julkises­sa sairaalas­sa ole mitään sel­l­aista omi­naisu­ut­ta, joka tek­isi siitä automaat­tis­es­ti parem­man kuin yksi­tyis­es­tä. Jos yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto pystyy yksinker­taisem­mis­sa toimen­piteis­sä julk­ista sys­teemiä parem­paan (l. asi­akkait­ten prefer­oimaan) palvelu­un niin en ymmär­rä mik­si näin ei olisi myös vaikeampi­en tapausten kohdal­la — Jos siis resurssit oli­si­vat lähellekään samal­la tasol­la kuin julkisel­la puolella.

    Joni

  70. Osmo:

    Kyl­lä HYKS esimerkik­si on sairaalana parem­pi kuin yksi­tyiset ihan noin hoidon tulosten kannalta.

    Mitä tarkoi­tat hoidon tulok­sil­la? Tarkoi­tatko sitä, että jos sama poti­las menee HYKS:iin tai yksi­tyiselle niin riip­pumat­ta vaivas­ta hänen olon­sa para­nee enem­män HYKS:ssä?

    Vai meinaatko sitä miten poti­las kokee hoidon, eli miten paljon hänen sub­jek­ti­ivi­nen käsi­tys omas­ta ter­vey­destään paranee?

    Se tehdäänkö vaa­tivia leikkauk­sia julkisel­la vai yksi­tyisel­lä puolel­la ei ole todiste suun­taan eikä toiseen(, kos­ka ter­vey­den­hoi­dos­sa ei oo vapai­ta markkinoita).

  71. Art­turi B: “Yritätkö väit­tää, että kos­ka kom­p­likaa­tioiden sattues­sa poti­las siir­retään julkiseen sairaalaan, tämä tarkoit­taa sitä, että julki­nen sairaala on parem­pi kuin yksityinen?”
    — Näin­hän se on.
    Jor­ma Nordlin: “Ei se julki­nen sairaala ole “huono” siel­lähän on ne samat lääkäritkin duu­nis­sa kuin siel­lä yksi­tyisessäkin. Ne vaan tekee yksi­tyisel­lä enem­män.” “Kai toi yksi­tyi­nen sairaal­abisnes lop­puis siihen jos jou­tu­isi­vat vas­taa­maan komplikaatioista.”
    — Tarkoi­tat var­maan, että vähem­män — kom­p­likaa­tioi­ta ei hoide­ta? Toimen­pitei­den määrä vähempi, työai­ka lyhempi — palkkaa enemmän.
    Aikaisem­min yri­tit selit­tää, että yksi­tyis­sairaalas­sa kullekin poti­laalle tehdään enem­män toimen­piteitä — siis jos menet ump­isuolen leikkauk­seen, pois­te­taan bonuk­se­na vaik­ka kitarisat tai ympärileikataan tms. — ja siis se sama lääkäri, kuten nyt toteat. Ei uskottavaa.

  72. Lumen­lu­on­nista vielä. Jos ker­ran omien työn­tek­i­jöi­den työa­jat on täyn­nä, niin yleen­sä kan­nat­taa esim. vuokra­ta lisää työvoimaa ja kalus­toa, eikä teet­tää yli­hin­taisil­la yli­työ­tun­neil­la jär­jet­tömiä määriä töitä.

  73. Liian van­ha:

    että kun yksi­tyisessä sairaalas­sa aiheutetaan/syntyy kom­p­likaa­tio niin se ei vas­taakkaan seu­rauk­sista eikä hoi­da sitä vaan taku­un antaakin julki­nen sek­tori eli poti­las pannna hakeu­tu­maan julkiselle.

    Kai tää pätee sun mielestä muuhunkin kuin vaan sairaala­toim­intaan? Eli jos jos­sain mitä ihmiset tekee yksi­tyis­es­ti tapah­tuu jotain mikä vaatii sairaala­hoitoo, niin se pitäs hoi­dat­taa yksityisellä?

    Jos joku käy yksi­tyisel­lä leikkauk­ses­sa, joka olis tehty kans julkisel­la puolel­la ja jos yksi­tyisel­lä ei oo sen suurem­pi kom­p­likaa­tioris­ki kuin julkisel­la, niin siinä tapauk­ses­sa tun­tus aika epik­seltä, että kom­p­likaa­tioiden hoito julkisel­la olis kiellettyä.

    Raimo K:

    - Näin­hän se on.

    heh… no just niin­hän se ei oo. Se, että kom­p­likaa­tioi­ta hoide­taan julkisel­la puolel­la ei ker­ro yhtään mis­tään muus­ta kuin siitä, että poti­laalle se on paras tapa hoitaa niita.

    Tämä voi johtua siitä, että veron­mak­sa­jat kan­ta­vat suurem­man osan hoidon kus­tan­nuk­sista, kuin mitä yksi­tyisel­lä tai siitä, että julki­nen puoli hoitaa kom­p­likaa­tioi­ta parem­min tai molemmista.

    Siitä, että kom­p­likaa­tiot hoide­taan julkisel­la puolel­la ei voi päätel­lä mitään hoidon laadus­ta kom­p­likaa­tiois­sa saatik­ka sit­ten hoidon laadus­ta yleensä.

  74. Art­turi B: “Jos joku käy yksi­tyisel­lä leikkauk­ses­sa, joka olis tehty kans julkisel­la puolel­la ja jos yksi­tyisel­lä ei oo sen suurem­pi kom­p­likaa­tioris­ki kuin julkisel­la, niin siinä tapauk­ses­sa tun­tus aika epik­seltä, että kom­p­likaa­tioiden hoito julkisel­la olis kiellettyä.”

    - Eihän se kiel­let­tyä ole, juuri niin nykysys­tee­mi toimii, on vaan syytä pitää mielessä, kun kehutaan yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon tehokku­ut­ta ja edullisu­ut­ta, että se perus­tuu ker­man kuor­in­taan päältä.

    Raimo K: Näin­hän se on.
    Art­turi B: “heh… no just niin­hän se ei oo. Se, että kom­p­likaa­tioi­ta hoide­taan julkisel­la puolel­la ei ker­ro yhtään mis­tään muus­ta kuin siitä, että poti­laalle se on paras tapa hoitaa niita.”
    — Siitähän se juuri ker­too. Mis­täpä muustakaan.

  75. Osmo: “Kyl­lä HYKS esimerkik­si on sairaalana parem­pi kuin yksi­tyiset ihan noin hoidon tulosten kannal­ta. Vaa­tivia leikkauk­sia ei yksi­ty­i­sis­sä edes tehdä.”

    Onko­han moista hoito­tu­losten ver­tailua oikeasti tehty?
    Yksi­tyis­sairaalois­sa on tehty ja edelleen tehdään jonkin ver­ran myös erit­täin vaa­tivia leikkauk­sia (tästä min­ul­la on hie­man sisäpi­ir­i­ti­etoakin) ja lait­teis­tot saat­ta­vat olla jopa parem­pia kuin julkisel­la sektorilla.
    Esim. ohi­tusleikkauk­sia tehdään yliopis­to­sairaalois­sa kiireel­lisenä, ilman jonoa — ja kuten mainitsin, poti­las mak­saa n. 300 euroa — ei ole eri­tyisen suur­ta kysyn­tää 15.000 euron yksi­tyiselle leikkauk­selle, mut­ta aikoinaan julki­nen puoli osti näitäkin yksityisiltä.

    1. Sekä kirur­gias­sa että syöpähoidois­sa tutk­i­taan hoidon tulok­sia jär­jestelmäl­lis­es­ti. Molem­mis­sa suo­ma­lais­ten yliopis­tol­lis­ten sairaaloiden tulok­set ovat kan­sain­välis­es­tikin erit­täin hyviä.

  76. Raimo K:

    Eihän se kiel­let­tyä ole, juuri niin nykysys­tee­mi toimii, on vaan syytä pitää mielessä, kun kehutaan yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon tehokku­ut­ta ja edullisu­ut­ta, että se perus­tuu ker­man kuor­in­taan päältä.

    Mil­lä perus­teel­la se perus­tuu ker­man kuor­in­taan? Tai mitä ker­man kuor­in­ta tarkoit­taa? Perus­tuuko sinus­ta Nokian bisnes ker­man kuor­in­taan, kos­ka ne myy kän­nyköitä vaan niille, jot­ka on valmi­ita mak­samaan kän­nyköistä enem­män kuin mitä niiden tuot­ta­mi­nen mak­saa Nokialle?

    Siitähän se juuri ker­too. Mis­täpä muustakaan.

    No sinä ja Osmo tun­nutte väit­tävän, että se ker­tos jotain julk­isten sairaaloiden parem­muud­es­ta. Nyt kuitenkin tun­tuu, että sinä et tai­da edes olla ihan var­ma siitä mitä väität.

    Osmo:

    Sekä kirur­gias­sa että syöpähoidois­sa tutk­i­taan hoidon tulok­sia jär­jestelmäl­lis­es­ti. Molem­mis­sa suo­ma­lais­ten yliopis­tol­lis­ten sairaaloiden tulok­set ovat kan­sain­välis­es­tikin erit­täin hyviä.

    Jos sat­tus ole­maan niin, että maail­man paras­ta hoitoa sais Yhdys­val­ta­lai­sis­sa yksi­tyis­sairaalois­sa, niin vaikut­tasko se mitenkään sin­un mielip­i­teeseen siitä kum­mat on parem­pia yksi­tyis­sairaalat vai julkiset sairaalat? Miks?

    (Minä veikkaan, että tästä samas­ta syys­tä ei voi­da myöskään päätel­lä, että suo­ma­laiset yksi­tyis­sairaalat olis huonom­pia kuin julkiset.)

  77. Kumpiko olisi parem­pi yksi­tyi­nen sairaala? Sel­l­ainen, jos­sa poti­las­ta ei tarvitse siirtää kom­p­likaa­tion sattues­sa vai sel­l­ainen, jos­sa poti­las siir­retään muualle hoidet­tavak­si. Kumpiko poti­las tulisi julkisel­la hoitaa ensin, jos jou­tu­isi val­it­se­maan: kadul­la liukas­tunut vai jono­tuk­seen tuskas­tunut yksi­tyis­es­tä sairaalas­ta saa­pu­va kom­p­likaa­tion uhri.

  78. Yksi­tyis­sek­tori keskit­tyy elek­ti­iviseen erikois­sairaan­hoitoon, kun taas julkises­sa sairaalas­sa yli puo­let poti­laista tulee päivystyk­senä. Kom­p­likaa­tiot ovat usein päivystys­lu­on­toisia kuten infek­tiot. Yksi­tyisel­lä ei myöskään leika­ta korkean riskin poti­lai­ta, kos­ka teho­hoito­valmi­ut­ta ei ole eikä sitä edel­lä mainit­tua päivystys­valmi­ut­ta. Päivys­tävä erikois­sairaan­hoidon sairaala vaatii mas­si­ivisen ympärivuorokautisen infran eri alo­jen etu- ja takapäivys­täji­neen. Vaa­ti­valle julkiselle ympärivuorokautiselle erikois­sairaan­hoidolle ei ole ole­mas­sa kil­pail­i­jaa tai vai­h­toe­htoa eikä sel­l­aista tule ilman selkeää järjestelmämuutosta.

  79. Onko edes mielekästä, että erikois­sairaan­hoitoa vaa­dit­taisi­in ylläpi­det­täväk­si myös yksi­tyisel­lä sektorilla? 

    Voidaan toki pohtia pitäisikö kus­tan­nuk­set jotenkin jakaa esim. kom­p­likaa­tioiden hoi­dos­sa. Kolikon toinen puoli on kuitenkin myös siinä, että yksi­tyi­nen puoli vapaut­taa julkisen puolen leikkauska­p­a­siteet­tia. Vaik­ka yksi­tyi­nen puoli kapeasti kat­sot­tuna pystyy tekemään vakiotoimen­piteitä ilman varautu­mista vaa­ti­vaan erikois­sairaan­hoitoon, niin vas­taa­van kap­a­siteetin ylläpitämi­nen julkisel­la puolel­la saat­taa tul­la kokon­aisu­udessaan sille kalliimmaksi.

  80. “Eli jos jos­sain mitä ihmiset tekee yksi­tyis­es­ti tapah­tuu jotain mikä vaatii sairaala­hoitoo, niin se pitäs hoi­dat­taa yksityisellä?”

    Kun raken­nus­fir­ma rak­en­taa homet­alon niin pitäisikö se kor­ja­ta yhteiskun­nan rahoilla ??

  81. Sama pätee peruster­vey­den­huol­los­sa. Yksikään luotet­tavu­ut­ta uhku­va yksi­tyi­nen lääkäri­ase­ma ei selviä edes ihan taval­lis­es­ta yleis­ti­lan­lasku­mum­mos­ta, joka vaan jostain ilmestyy siihen.

  82. Jospa koet­taisi pala­ta varsi­naiseen kysymyk­seen: Itse tehden vai ostaen?

    Mielestäni sekä-että, mut­ta kun yksi­tyi­nen sek­tori pystyy tuot­ta­maan samat palve­lut halvem­mal­la JA LISÄKSI tuot­ta­maan sievoista voit­toa, julkisen sek­torin olisi pikaises­ti haet­ta­va oppia yksi­tyiseltä sektorilta.
    Ja han­k­in­ta­lakia voidaan kiertää palveluseteleil­lä — asi­akas itse tekee han­k­in­nan ja pääsee itse val­it­se­maan — mut­ta markki­noil­la pitää olla riit­tävästi toim­i­joi­ta, julki­nen sek­tori yhtenä.
    Suurten ulko­mais­ten fir­mo­jen määräävästä markki­na-ase­mas­ta ei taide­ta päästä enää eroon millään.

  83. Liian van­ha:

    Kun raken­nus­fir­ma rak­en­taa homet­alon niin pitäisikö se kor­ja­ta yhteiskun­nan rahoilla ?

    Niin siis minä oon sitä mieltä, että julki­nen ter­vey­den­huolto pitäs lopet­taa. En vaan olis ikinä uskonut, että sinä oot samaa mieltä!

  84. Raimo K: “Mielestäni sekä-että, mut­ta kun yksi­tyi­nen sek­tori pystyy tuot­ta­maan samat palve­lut halvem­mal­la JA LISÄKSI tuot­ta­maan sievoista voit­toa, julkisen sek­torin olisi pikaises­ti haet­ta­va oppia yksi­tyiseltä sektorilta.”

    Pystyy ja ei pysty, yleis­ti­lan­lasku­mum­moista ei selviä kan­nat­tavasti kukaan, siis jos halu­taan hoitaa, ja vai­h­toe­htoa­han ei ole jos se “jostain vaan ilmestyy siihen”.

    Yksi­tyisen ter­vey­den­huoltosek­torin kan­nat­tavu­u­den perussyy on mah­dol­lisu­us vali­ta asi­akaskun­tansa, sekä asi­akkaiden kehno hin­tati­etoisu­us yhdis­tet­tynä työter­veyshuol­lon avokä­tiseen tukemiseen. Yksi­ty­istä sek­to­ria kil­pailut­taa osaa­vat keskimäärin vain sairaanhoitopiirit.

    Ter­vey­den­huoltopalve­lut on hallintomielessä liian laa­ja käsite. Käyt­tökelpoisem­pia ovat ter­vei­den­hoito ja sairaidenhoito. 

    Ter­vei­den­hoito on yksilö­suorituk­sia ja sek­to­riosaamista, sievästi toimen­pitei­dekoo­d­i­en alle ryh­mit­tyvä pavun­lask­i­jan ihan­netoimi­ala, sairaiden­hoito vaatii laa­jan koneis­ton ja suvereenin asiantun­ti­ju­u­den lisäk­si kehit­tynyt­tä taiteel­lista kokon­ais­näke­mys­tä. Toimi­paikko­jen suh­teel­lista kan­nat­tavu­ut­ta on sairaiden­hoi­dos­sa mah­do­ton arvoi­da, ja se onkin hyödytön­tä pait­si tietysti jos ei tiedä tai halua ymmärtää mitä garbage in — garbage out tarkoittaa.

    Sairaiden­hoitosek­tori voi ulkois­taa ja on onnis­tuneesti ulkois­tanut yksit­täisiä toimen­piteitä ter­vei­den­hoitosek­to­rille, päin­vas­toinkin onnis­tuu mut­ta se on aika kallista. Asi­akkaat siir­tyvät ter­vei­den­hoitop­uolelta sairaiden­hoitop­uolelle jok­seenkin automaat­tis­es­ti kun siihen alkaa olla syytä, eli poti­las­ta ei enää niin vaan muu­ta­mal­la toimen­piteel­lä kor­ja­ta takaisin työkelpoisek­si. Yksi­tyiseltä työter­veysase­mal­ta terkkarin jonoon, siis.

    Sairaiden­hoitoon markki­na­t­alouden ja yksi­tyisen sek­torin toim­inta­mallit eivät sovel­lu, eikä sieltä kan­na­ta “hakea oppia”. Koko ala on markki­na­t­alouden vas­tako­h­ta, siel­lä hoide­taan ihmisiä jot­ka puris­tises­sa markki­na­t­aloudessa jätet­täisi­in hoita­mat­ta, ja liik­keen­jo­htomielssä katas­tro­faalisel­la panos/tuotossuhteella (kun ne kuol­e­vat koh­ta kuitenkin). “Liike­taloudel­lisen ajat­telun” tuomi­nen sairaiden­hoitoon on niitä asioi­ta joista ei oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.

  85. “Niin siis minä oon sitä mieltä, että julki­nen ter­vey­den­huolto pitäs lopet­taa. En vaan olis ikinä uskonut, että sinä oot samaa mieltä!”

    Puu­jalka­v­it­si.

    Mut­ta kyl­lä ter­vy­den­hoitopalvelu­jenkin tuotan­non peri­aat­teisin kuu­luu, että tuot­ta­ja vas­taa myös virheistä eikä sysää niitä muiden hoidettavaksi

  86. Spot­tu kir­joit­taa asi­aa. Höyrypäi­den touhut selit­tyvät tyh­myy­del­lä tai ahneudel­la. Kumpi lie parempi.

  87. Spot­tu: “Pystyy ja ei pysty, yleis­ti­lan­lasku­mum­moista ei selviä kan­nat­tavasti kukaan, siis jos halu­taan hoitaa, ja vai­h­toe­htoa­han ei ole jos se “jostain vaan ilmestyy siihen”.
    nos: “Spot­tu kir­joit­taa asiaa.”

    Mitähän tämäkin on tarkoittavinaan?
    Kalen­teris­sa ei tois­taisek­si vielä ole yleis­ti­lan­lasku­mum­mon ilmestymispäivää.
    Kyl­lä mum­mo­jen rahat ovat eri tahoille kel­van­neet, jopa per­il­lisiä huolestut­tavas­sa määrin.

  88. Liian van­ha:

    Mut­ta kyl­lä ter­vy­den­hoitopalvelu­jenkin tuotan­non peri­aat­teisin kuu­luu, että tuot­ta­ja vas­taa myös virheistä eikä sysää niitä muiden hoidettavaksi

    Eli siis tarkoi­tatko, että jos ihan yksi­tyisenä ihmisenä yksi­tyisessä toimin­nas­sa sat­tuu sairas­tu­maan, niin ei saa vaa­tia päästä muiden hoidet­tavaks? Vai mitä sinä yri­tit tuol­la homet­aloes­imerkil­lä sanoa?

  89. “li siis tarkoi­tatko, että jos ihan yksi­tyisenä ihmisenä yksi­tyisessä toimin­nas­sa sat­tuu sairas­tu­maan, niin ei saa vaa­tia päästä muiden hoidet­tavaks? Vai mitä sinä yri­tit tuol­la homet­aloes­imerkil­lä sanoa?”

    Oletko aidosti tyhmä ??
    Tarkoi­tan tuot­ta­ja vas­tu­ul­la sitä, että jos yksi­tyi­nen leikkaa ja tekee virheen ‚joka vaatii kor­jaavaa hoitoa niin yksi­tyi­nen tekee sen itse oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan eikä lähetä poti­las­ta tai julkiselle kuten nyt tapahtuu.
    Tai ainkin kor­va kor­jausku­lut julkiselle puolelle.

    En vas­tus­ta yksi­ty­istäm­stä, olen tehnyt sitä kolmekym­men­tä vuotta,mutta myö­sop­pin­ut että ei se mikään automaat­ti ole kulu­jen alen­tamisen ja palvelu­jen paran­tamisen suhteen.
    Ulkois­tami­isi­at suurin osaepäonnistuu,koska ulkosit­ja ei tiedä mis­tä ne säästöt syntyvät.
    sil­loin hän ei tiedä miten ulkois­t­a­mi­nen pitää tehdä.
    Samoin puut­tuu han­k­in­taosaamista kuten julkiselta sek­to­ril­ta puuttuu

  90. Mum­mo­jen rahat kyl­lä kel­paa­vat, mut­ta eri asia on, mihin keskiar­vo­mum­mon rahat riit­tävät. Voi olla, että ei kovin mon­een “kan­nat­tavaan” hoito­toimen­piteeseen, vaik­ka koko omaisuuten­sa käyttäisi.

  91. @spottu

    “Liike­taloudel­lisen ajat­telun” tuomi­nen sairaiden­hoitoon on niitä asioi­ta joista ei oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.

    110% samaa mieltä koko kir­joituk­sesi kanssa!

  92. @spottu: “Liike­taloudel­lisen ajat­telun” tuomi­nen sairaiden­hoitoon on niitä asioi­ta joista ei oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.”
    Kim­mo: “110% samaa mieltä koko kir­joituk­sesi kanssa!”

    Siis ei liike­taloudel­lista ajat­telua — mut­ta mil­laista taloudel­lista ajat­telua sit­ten? Kuvitel­laanko ter­vey­den­huol­lon toimi­van ilman talout­ta — ja mis­tä rahan kuvitel­laan tulevan?
    Tuo 110% toki jo kuvaa real­is­min puutetta.

Vastaa käyttäjälle Artturi B Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.