Itse tehden vai ostaen?

12.12.2010 · Aihe: _ 

(Artikkeli on julkaistu Suomen Kuvalehdessä)

Helsingin kaupunki perusti sodan jälkeistä jälleenrakennusta varten sahan Heinolaan. Vaikka sitä kehitettiin hyviä kunnallisia hallintokäytäntöjä noudattaen, kaupunki joutui sulkemaan sen vuonna 1986. Se oli jäänyt toivottomasti jälkeen yksityisistä kilpailijoistaan. Millaisia heinolan sahoja meillä on kunnissa aloilla, joilla ei ole yksityisiä verrokkeja?

Suomessa kunnat ovat tuottavat kunnalliset palvelut pääosin itse.  Keski-Euroo­pas­sa terveydenhuolto on enimmäkseen yksityisten toimijoiden varassa, vaikka se rahoitetaankin yhteisin varoin. Ruotsi yksityistää peruskoulujaan ja haluaisi tarjota tätä yritysosaamistaan Suomelle. Heidän mielestään yritykset huoleh­ti­vat opetuksesta paikalleen jämähtänei­tä kunnallisia kouluja paremmin. Pisa-tutkimuksen valossa eivät tosin kovin hyvin nekään.

Osuuskauppa luopui pakon edessä kuntakohtaisesta rakenteestaan. Siitä alkoi sen uusi nousu. Kaupan asiakkaat eivät noudata kuntarajoja; miksi terveyskeskuksen asiakkaiden pitäisi? Muuttoliikkeen ja autoistumisen vuoksi monet kunnat ovat palvelujen tuottajina vääränkokoisia ja rajat kulkevat vääristä paikoista.

Kuntia patistetaankin tuottamaan palveluja yhdessä. Samalla on herännyt kysymys, eikö voitaisi ostaa yksityisiltä, jos omasta toiminnasta kerran luovutaan? Kuntayhtymien hallinto on usein raskasta ja riitaisaa.

Esimerkiksi vanhuspalveluja monet kunnat ostavatkin yrityksiltä ja järjestöiltä. Yksityisten etuna on monen mielestä kevyempi hallinto ja mahdollisuus kunnallisia organisaatioita helpommin kehittää uusia toimintatapoja. Tästä ei ole kuitenkaan tutkittua näyttöä.

Yksityisiä ja kunnallisia palveluja voi tuskin asettaa selkeään paremmuusjärjestykseen. Molemmissa on hyviä ja huonoja. Se ero niissä kuitenkin on, ettei huono yksityinen palveluyritys menesty pitkään. Kunta ei mene konkurssiin. Kunnallinen yksikön ajautuessa johtamisongelmiin on tilanteen korjaaminen vaikeampaa. Usein ostopalvelut toimivatkin varaventtiilinä, kun oma toiminta menee solmuun.

+++

Merkittävänä esteenä yksityisten ostopalvelujen käytölle on liian puhdasoppinen hankintalaki – tai kenties vain sen tiukkapipoinen tulkinta.  Sosiaali- ja terveyspalveluissa laadun määritteleminen on vaikeata. Usein hankintakilpailun voittaa kilpailijoista huonompi, koska sen tarjous vastaa parhaiten puutteellista tarjouspyyntöä. On ylivoimaista määritellä juristin pitävästi, millaista laatua halutaan. Moni EU-maa onkin rajannut sosiaali- ja terveyspalvelut hankintalain ulkopuolelle. Mitenkähän laatukriteerit kirjoitettaisiin tarjouspyyntöön, jos kaupunki tilaisi sinfonian vuosijuhliensa kunniaksi?

Aina on riski, että kilpailun hävinnyt valittaa markkinatuomioistuimeen ja tämä panee hankinnan jäihin odottamaan juristien kannanottoa, vaikka viivästyksestä aiheutuvat kustannukset ylittäisivät riidan arvon moninkertaisesti. Kunnat pelkäävät kilpailutuksen seurauksia ja välttävät sen takia ostamista.

Tavanomainen vastaus hankintalain kritiikkiin on, ettei kilpailuttamista ole vielä opittu. Voidaanko oppiakaan? Oli miten oli, puhdasoppinen hankintalaki nostaa ostopalveluihin liittyviä riskejä ja transaktiokustannuksia usein kohtuuttomasti verrattuna kilpailutuksen tuomiin hyötyihin.

+++

Moni vierastaa yksityisiä palveluja, koska pitää vääränä tavoitella voittoa hyvillä asioilla kuten vaikkapa terveydenhuolto; ikään kuin olisi parempi tavoitella voittoa huonoilla asioilla. Voitontavoitteluissa ei olisi vikaa, jos yrityksille maksettaisiin sen mukaan kuinka hyvää niiden toiminta on. Niille kuitenkin maksetaan siitä, mitä sopimukseen on osattu kirjoittaa. Sitä saa, mistä maksaa. Yksityiselle terveysasemalle pitäisi maksaa siitä, kuinka terveenä se pystyy väestönsä pitämään. Koska tätä ei osata mitata, maksetaan käyntien määrästä ja saadaan paljon pieniin osiin pilkottuja käyntejä. Palvelujen hyvää laatua on mahdoton kirjoittaa sopimukseen juristin kestävällä tavalla.

++++

Vastikään Raumalla vanhusten asumispalvelujen kilpailutuksessa valtakunnalliset ketjut voittivat paikalliset yritykset. Vanhusten hätä on suuritutun ympäristö vaihtuessa. Jotain on vikana, jos kilpailutus johtaa asiakkaiden heittelyyn paikasta toiseen ja turvallisten hoitosuhteiden katkeiluun.

Moni kokee valtakunnallisten tai kansainvälisten yritysten voiman ongelmaksi. Paikallisuuteen ja pieniin yrityksiin todellakin liittyy paljon hyviä arvoja.

Toisaalta suuret yritykset tuovat ketjuosaamista. Moni paheksui, kun isot ketjut valtasivat työpaikkaruokailun, mutta ruoka parani verrattuna työmaaruokalan keittäjän sapuskoihin. Ehkäpä valtakunnalliset ketjut osaisivat panna terveyskeskuksetkin kuosiin, sillä hallinto on monen terveyskeskuksen heikko kohta. Lastensuojelussa valtakunnalliset järjestöt kuten Pelastakaa lapset ry on tuonut pientenkin kuntien käyttöön osaamista vaikealla alueella. Ison ketjun on jo mainettaan varjellakseen taattava kelvollinen laatu.  Ennustankin kehityksen johtavan suurten ketjujen voittoon. Vain parhaat paikalliset yritykset selviävät.

++++

Syöpähoitojen viedessä potilaalta tukan, hän saa sairaalasta peruukin. Helsingin Yliopistollisessa keskussairaalassa oli ennen käytäntönä, että jos peruslaatuinen peruukki ei kelvannut, sai ostaa paremman, mutta joutui maksamaan hintaeron itse. Joku keksi valittaa, että joutui maksamaan apuvälineestä, joka kuuluu saada ilmaiseksi. Laitontahan se olikin. Nyt sairaala maksaa vain sen peruslaatuisen. Paremman joutuu maksamaan kokonaan itse.

Kunnan ostopalveluista asiakas maksaa saman kuin maksaisi kunnan omissa palveluissa. Tämän rinnalle on tulossa kiinteähintainen palveluseteli. Asiakas voi valita kalliimman palvelun, jos maksaa itse erotuksen. Tästä periaatteesta on suuri erimielisyys. Monen mielestä on väärin, että maksamalla lisää saa parempaa. Heidän mukaansa pitäisi tehdä kuten peruukin osalta lopulta tehtiin: parempaa haluavan on maksettava koko palvelu itse.

Sydänleikkausten osalta ei oikein voi hyväksyä, että niitä olisi hyviä ja huonoja. Kotiin ostettavien palvelujen tai asumispalvelujen laatu taas on kovin henkilökohtainen asia. Palveluseteli tekee hoidokista asiakkaan, joka määrää itse, mistä haluaa maksaa.

Haluaisin kysyä niiltä, jotka eivät hyväksy oman rahan käyttöä parempien palvelujen maksamiseen, miksi he kuitenkin kannattavat ansioeläkkeitä eivätkä samaa peruseläkettä kaikille? Mihin tarvitaan erisuuruisia eläkkeitä, jos omaa rahaa ei saa käyttää?  On tärkeätä, että kaikki lapset käyvät samaa peruskoulua, mutta eikö ole vähän myöhäistä opettaa tasa-arvoa vanhusten palvelutalossa?

Kommentit

104 Vastausta artikkeliin “Itse tehden vai ostaen?”

  1. Galileo kirjoitti 12.12.2010 kello 14:10

    Onko ehdokas Soininvaara valmis luovuttamaan vesilaitoksen yksityisen yrityksen hoidettavaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.12.2010 kello 20:27

    Vesilaitoksen yksityistämisessä ei olisi mitään järkeä, koska se on luonnollinen monopoli. Luonnollisen monopolin tulee olla asiakkaiden omistama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. TomiA kirjoitti 12.12.2010 kello 14:11

    Yksityistämisen sijaan voi tietysti kehittää julkisten johtamista ja toimintaympäristöä. Kilpailua pitää lisätä, johdon kannustimet laittaa kuntoon sekä minimoida korruption mahdollisuus ja poliitikkojen painostus. En tosin tiedä, kumpi on raskaampi tie: kilpailuttamisen opettelu tai vanhan uudelleenjärjestely.

    Sosiaali- ja terveysministeriön johtama hanke sähköistää potilaskertomukset ja reseptit taitaa toisaalta todistaa, että joskus ei onnistu mikään: ilmeisesti ei ole kilpailutettu eikä johdettu ainakaan oikeaoppisesti vaan jaettu töitä monopolifirmoille, joilta ei perinteisen viisauden mukaan onnistu oikein mikään kunnolla. Toivottavasti selvitetään, kuka on sabotoinut puolen miljardin hankkeen ja otetaan opiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. jouni lundqvist kirjoitti 12.12.2010 kello 14:20

    En muista tai tiedä, onko Suomen peruskoulu kopioitu DDR:sta vai Ruotsista, mutta suomalainen keksintö se ei ole. On mielenkiintoista, jos ruottalaiset ovat markkinoimassa tänne yksityistä peruskoulua.

    On tai ei, haluttiin tai ei, Suomeen perustetaan lähivuosina lukuisia yksityisiä peruskouluja. Pisatutkimus osoitti, että rappion tie on alkanut.

    Pääsyy tähän on luokkakokojen kasvu. Herrojen penskat tulevat jatkossa käymään valikoitujen lasten peruskoulua. Palataan oppikouluaikoihin.
    Rikkaissa maissa (Saksa, Ranska, Englanti, USA) on kaksi koulujärjestelmää, yksityinen ja valtio.

    Suomen koululaitos on keskimäärin hyvä. Ikäänkuin sotilasteltassa pakkasella. Pää jäätyy ja jalat palaa, mutta keskimäärin on lämmintä. Kannatn yksityisiä kouluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. JuhaH kirjoitti 12.12.2010 kello 14:25

    Jatketaan Osmon analogialinjalla: miksi vaaditaan tasa-arvo lain edessä kun jonkinlaiset tuloerot jotakuinkin kaikki hyväksyy ja siten on etuoikeutettuja ja vähemmän etuoikeutettuja ihmisiä?

    Johtuiskohan vastustus terveysasioissa siitä, että eriarvoisuus terveydessä on niin syvästi monien ihmisten arvomaailman vastasta? (Huh, vaatipa ajattelua) Ei hyväksytä (sallita) esimerkiksi sitä, että vähemmän tienaavat ja koulutetut kuolevat vuosia nuorempina. Pelätään, että roima yksityisen rahan käyttö lisää eriarvoisuutta entisestään jne.

    Eikä peruskoulu ainoastaa opeta tasa-arvoista asennemaailmaa. Se kyllä ihan takuulla myös aidosti tasa-arvoistaa lähtökohtia, mikä Pisa-tuloksissa näkyy mm. siinä, että maaseutu ja kaupunkikoulujen tuloksissa on hyvin pienet erot, muistaakseni kaikkein pienimmät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.12.2010 kello 18:21

    Johtuiskohan vastustus terveysasioissa siitä, että eriarvoisuus terveydessä on niin syvästi monien ihmisten arvomaailman vastasta

    Yritin sanoa, että terveyspalveluiden laadussa on vaikea hyväksyä tasoeroja, sen sijaan vanhusten asumispalveluissa ne eivät ole sen ihmeellisempiä kuin ovat erot keski-ikäisten asumisolosuhteissa. Mutta juuri poliittinen vasemmisto vaati ja sai palkansaajille työterveyshuollon, jotta ei joutuisi käyttämään tavallisen kansan terveyskeskuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. tpyyluoma kirjoitti 12.12.2010 kello 14:33

    On ylivoimaista määritellä juristin pitävästi, millaista laatua halutaan.

    Niinpä. Muutamaa hurahtanutta lukuunottomatta kukaan yksityisellä puolelle ei usko että mitään vähänkään monimutkaisempaa palvelua voisi tyhjentäväistä määritellä niin että valinta olisi vain siitä että verrataan jotain laatupisteitä ja hintaa toisiinsa. Kysymys ei ole siitä etteikö tämä olisi periaatteessa mahdollista, vaan siitä että tuon määrittelyn tekeminen tyhjentävästi on niin työläs prosessi että se käytännössä maksaa enenmmän kuin se palvelu. Hurahtaneet tunnistaa siitä että heidän mielestään tuo työ on ilmaista.

    Jos julkishallinnosta tekee lainsäädännöllä hankalaa ja vaikeaa niin kyllä se on sitten kankeaa ja kallista. Suomessa yksi menestystarina julkishallinnon prosesseista on sähköinen veroehdotus, ja se on menestystarina siksi että lähdettiin muutamaan lakeja sellaiseksi että ne tukee järkevää sähköistä toimintapaa eikä vaan sähköistämään olemassaoleva veroilmoitusta. Jälkimmäisestä ei olisi ollut juuri mitään hyötyä, mahdollisesti jopa haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Riccado kirjoitti 12.12.2010 kello 14:33

    Olen asunut lapsuudessa Raumalla 60-luvulla Kokkilan vanhainkodin viereisessä korttelissa Vanhassa Raumassa. Tämä ’instituutio’ on nyt siis kilpailutuksen vuoksi vaarassa. Rakennuksia suojellaan eri perustein (kustannuksista välittämättä) niin kuin nyt vaikkapa ns. Makkarataloa Helsingissä. Rakennus on hirvittävän ruma, mutta se ’makkara’ on minullekin merkityksellinen, siihen tiivistyi lapsuuteni eräs tärkeimmistä elokuvista ’Täältä tullaan elämä’. Siis kannatan suojelua. Jos vanhukset siirrettään idyllisestä Vahasta Raumasta jonnekin pellonlaidalla sijaitsevaan kompleksiin, on kyse vastaavasta asiasta (tosin luokkaa isommasta). Ei kaikkea voi mitata rahassa – vai voiko? Onko sillä mitään merkitystä, että niiden vanhusten identiteetti on ollut läpi elämän Vanha Rauma? Halvinta on rakentaa järkälemäinen kompleksi, jonnekin pellonlaidalle ja sijoittaa sinne kaikki vanhukset, päihde- ja mielenterveysongelmaiset ja erikoissairaanhoito ja…. Henkilöstö, kuten lääkärit, saadaan tehokäyttöön, ja muukin ’logistiikka’. Ja vanhainkoti kaupungin keskustassa on kallis. Se tonttimaa kelpaisi tehokkaampaankin käyttöön.
    Tässä kuntien kilpailutusjärjestelmässä aina halvin on yleensä niskan päällä. Muitakin näkökohtia huomioidaan, mutta aika vaikeaa se on (yleensä kaikkien pitää täyttää esimerkiksi tietyt henkilöstönormit, joten siitä ei voi luistaa). Lopullinen tulos, oliko ’tuote’ hyvä, nähdään vasta about parin vuoden päästä: mikä on ’hoitotulos’ (esimerkkinä päihdehuollon tukiasumisen kilpailuttaminen – johon kunnan yksiköiden ei jostain syystä tarvitse osallistua)? Normien täyttäminen tarjouksessa ei kerro kovin paljon.
    Palvelusetelit ovat kannatettava kokeilu (mutta miten määrittää niiden arvo esimerkiksi päivähoidossa?). Tällä hetkellä se arvo määritetään (meidän kunnassa) alle kunnan kustannusten, joten jos haluaa lapsensa jatkavan yksityisellä, joutuu maksamaan ’enemmän’.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. JuhaH kirjoitti 12.12.2010 kello 14:50

    Ja voisikohan olla myös niin, että julkisella puolella toiminta tulee halvemmaks, koska tavalliset talliaiset eivät osaa kilpailuttaa palveluita:
    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Yksityisten+l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4riasemien+tutkimuksissa+ylihintaa/1135257472599

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Markku af Heurlin kirjoitti 12.12.2010 kello 15:19

    “Kunnallien hoito on halvempaa, koska kunnan ei tarvitse tuottaa voittoa. Yrittäjän pitää.”

    Tämän harhan on kuullut aivan liian usein jotta senvoisi enempää jättää huomotta.

    1) Julkisissakin palveluissa on kustannuskiin laskettava pääoman korko. Realistinen on 4-5 % (realikorkoa) Saman tarjoaa itse asiassa pitkäaikainen sijoitus keskimäärin. Esim Aaalto-yliopiston säätiöän tuottotavoite on juuri tuo, eikä sen dirikoilel takuulla makseta palkkaa liian pienestä tuotosta, vaan even flow on oleellista.

    2) Kyllä meillä löytyy virkamiehiä ja poltiikkoja jotka hamuavat voittoa siinä missä yrittäjä. Voitto vain ei näy suoraan yrityksen arvona vaan alaisten lukumäärässä, vallassa, tittelin komeudessa jne. Eivät kaikki yrittäjät tavoittele vain voittoa muusta piittaaamatta, eivätkä kaikki virkamiehet ovat vallanhaluisia narsisteja.

    Nämä näkökohdat ovat niin selviä, että jokaisen valistuneen kansalaisen tulee ne tuntea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Saara kirjoitti 12.12.2010 kello 15:27

    Onpa Pisa-suoriutumisemme rappioitumassa tai ei, minusta on epäilyttävää että tätä tutkimusta pidetään yksioikoisesti tulevan kansallisen menestyksemme mittarina. Miksi näin tehdään? MItä dataa meillä on siitä, kuinka hyvin tulos ennustaa kansantaloutemme tai kansamme onnellisuuden (tai sekä että) kehittymistä? Eihän hyvän koulumenestyksen kai sinänsä ole osoitettu erityisen vahvasti korreloivan sen kanssa, kuinka hyvin henkilö myöhemmin menestyy elämässään? Päin vastoin, moni parhaista menestyjistä on jättänyt koulunsa kesken tai vähintään alisuoriutunut.

    Pisa-vertailun kärkimaiden perusteella voisi olettaa, että vertailussa pärjäävät auktoriteettiuskoiset ja suorituskeskeiset kansat. Näillä ominaisuuksilla on ehkä rakennettu Suomen menestystä menneisyydessä, mutta tulevaisuutta varten tarvitsisimme juuri päinvastaisia taitoja: luovuutta, itsenäistä ajattelua, yrittäjähenkisyyttä jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Seppo S kirjoitti 12.12.2010 kello 15:30

    Poliitikot voisivat joskus katsoa myös peiliin. Kuntien palvelutuotannon ongelmana on usein heikko johtaminen. Tehdään onnettomia poliittisista virkanimityksistä. Johtajat ja päälliköt eivät hoida velvollisuuksiaan, eikä toimintaa valvota kunnolla.

    Sitten poliitikot kuuntelevat kritiikittä lobbareita ja huutavat yksityisiä apuun. Käytännössä lobbarit vievät poliitikkoja kuin pässejä narussa.

    Vanhusten asumispalvelujen ostaminen yksityisiltä on ongelmallista siksi, että palvelujen tuottamiseen kytkeytyy isot investoinnit kiinteistöihin ja henkilökuntaan.

    Kiinteistöjen tyhjäksi jäämisen ja työntekijöiden irtisanomisen kustannusten riskit täytyy osata hinnoitella palvelujen hintoihin sisään. Mutta tuskin kovin moni pienyrittäjä on tätä kunnolla tehnyt. Riskilisästä tulee palveluun helposti 10-20 prosentin lisäkustannus, jota kunnallisessa palvelutuotannossa ei ole.

    Kilpailun avaaminen ja deregulaatio ovat aina oivia mahdollisuuksia busineksen tekoon alalla kuin alalla. Yleensä parhaiten tienaavat ne, jotka ovat ensimmäisenä haaskalla. Siksi ahneet lobbarit kuiskuttelevatkin poliitikkojen korviin yksityistämisen ilosanomaa.

    Tällä perinteisellä konseptilla nyt muutamat riskisijoittajat rakentavat isoja hoivayritysketjuja. Kun ketju on riittävän iso ja talousluvut sopivia, konsernin emoyritys listataaan pörssiin, jossa lopullinen rahastus tehdään.

    Koska pörssikuplan huipulla odottaa mojovat voitot, niin alussa tällaisten ketjujen kannattaa haalia markkinaosuuksia vaikka tappiolla. Ja tämä ilmiö on jo nähtävissä.

    Jokin aika sitten poliitikot houkuttelivat pienyrittäjiä ja yhdistyksiä rakentamaan vanhuksille palvelutaloja. Nyt osa näistä on jo hävinnyt kilpailutuksen isoille pelureille. Ja siksi nämä hyväuskoiset onnettomat pikkupelurit ovat nyt joutumassa konkurssiin.

    Kysymys ei ole siitä, että suuret ketjut olisivat jotenkin tehokkaampia kuin paikalliset marttayhdistykset tai pienyrittäjät. Kysymys on siitä, että riskisijoittajien kannattaa vallata markkinoita agressiivisesti, koska seuraava pörssikupla tuo heille suuret spekulatiiviset keinotteluvoitot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Markku af Heurlin kirjoitti 12.12.2010 kello 15:51

    Lisäys:alusa ollut kuviteltu sitaatti ei tietenkääbn ollut Soininvaaralta. Sen on enemmän tai vähennän varíoituna kuullut ja lukenut esim. Yhteiskutnapolitiikasta tai Uutispäivästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Hannes kirjoitti 12.12.2010 kello 17:08

    Jouni:

    On tai ei, haluttiin tai ei, Suomeen perustetaan lähivuosina lukuisia yksityisiä peruskouluja. Pisatutkimus osoitti, että rappion tie on alkanut.

    Ruotsalaiset yksityiskouluthan eroavat esimerkiksi Englantilaisista ja USAlaisista siten että niisä ei peritä lukukausimaksuja, vaan saavat kunnilta samansuuruisen tuen kuin mitä kunnallisetkin koulut saavat. Samanlaisa yksityiskouluja löytyy useita Suomestakin.
    Suurin ero tässä Suomen ja Ruotsin välillä on että Ruotsissa koulut saavat olla osakeyhtiömuotoisia ja tuottaa voittoa, kun taas Suomesa ne ovat voittoa tuottamattomia ja usein yhdistyksen tai säätiön pitämiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.12.2010 kello 18:12

    Suomessa on entisiä oppikouluja, joista on tullut peruskoulua korvaavia kouluja. Ne eivät kuitenkaan saa valita oppåilaitaan, joten ne eivät peruskoulusta paljon eroa. Lisäksi on sitten aidosti yksityisia Steinerkouluja ja muita erityspedagogiikkaa noudattavia ja uskonnollisia kouluja. Näihin suhtaudun vähän karsastaen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Heikki kirjoitti 12.12.2010 kello 17:15

    On hölmöä tehdä se itse minkä voi halvemmalla ostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Raimo K kirjoitti 12.12.2010 kello 17:17

    Vanhustenhuollossa ostamisen ongelmat tiivistyvät – riittävää laatua ei osata kirjoittaa tarjouspyyntöön ja halvin tarjous voittaa, ei paras.
    Sitten kun laatuongelmat tulevat näkyviin, ne julistetaan yrityssalaisuuksiksi ja niistä kertonut työntekijä saa potkut.
    Jotakin oppimista kunnallishallinnossa tarvitaan (hankintalain lisäksi) kun varsin pienikin yksityinen voi tehdä miljoonan voittoa.
    Ilmeisesti kunnan (tai ainakin Kuntaliiton tai Kunnallisalan Kehittämissäätiön) pitäisi ostaa johtajia yksityiseltä puolelta – se on tietysti kallista, mutta voisi tuoda suuria säästöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Ilpo Pernaa kirjoitti 12.12.2010 kello 17:19

    Soininvaara:”mutta ruoka parani verrattuna työmaaruokalan keittäjän sapuskoihin”

    On käynyt tasan päinvastoin, ruoka on sitä huonompaa mitä kauempaa se tuodaan. Suurkeittiöiden ruuan edullisuus perustuu suuriin , kauan säilyviin raaka-aine-eriin. Tällöin ruuasta häviävät maku ja ravintoarvot.

    Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoaminen suurempien yksiköiden avulla tuo ainoastaan laskennallista säästöä ja palveluiden huonontumisen kaikilla ulottuvuuksilla.

    Kotikuntani kuuluu kuntayhtymään , joka tarjoaa yhdessä terveys- ja sosiaalipalvelut. Asukaspohja on n. 18.000 , ts. juuri suositellun kokoinen. Vuosittainen budjetti ylitetään säännöllisesti joka vuosi, eikä kyse ole alimitoitetusta talousarviosta.

    Vuonna 2011 “terveyskuntayhtymä” perustaa kuusi (6 !) uutta virkaa/tointa. Ja ne tulevat jokaikinen hallintoon , johtajatasolle. Samaan aikaan ilmoitetaan mitkä terveysasemat suljetaan kesäksi. Ts. lähipalvelut poistetaan, jotta saadaan johtajien palkat maksettua . Myöhemmin tietenkin ilmoitetaan kuntien jäsenmaksuosuuksien korotuksista.

    Ts. isot yksiköt eivät tuo säästöä koska johtajien määrä kasvaa. Samalla palkat nousevat koska heidän johdettavanaan on aikaisempaa enemmän asukkaita/ potentiaalisia potilaita.

    Olemme menossa kohti keski- ja etelä-eurooppalaista hallintokultturia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Hannes kirjoitti 12.12.2010 kello 18:36

    Ne eivät kuitenkaan saa valita oppåilaitaan, joten ne eivät peruskoulusta paljon eroa.

    Samoin toimitaan Ruotsalaisten “vapaakoulujen” suhteen. Jos halukkaita oppilaita on peruskouluun enemmän kuin paikkoja, niin seuraavia asioita voidaan käyttää valintaperusteena (etukäteen ilmoitettava mikä/mitkä): perheen toinen lapsi samassa koulussa, koulun ja kodin välinen etäisyys ja jonotusaika.

    Vanhusten asumispalvelujen ostaminen yksityisiltä on ongelmallista siksi, että palvelujen tuottamiseen kytkeytyy isot investoinnit kiinteistöihin ja henkilökuntaan.

    Eikö kuntien tässä tapauksessa rakennuttaa kiinteistöt itse ja sitten vuokrata niitä sopimuksen saaneelle yritykselle. Samoin voitaisiin menetllä henkilöstön kanssa, jolloin (osa) suorittavasta henkilöstöstä siirtyisi sopimuksella seuraavan kilpailutuksen voittajalle?

    Tällöin eivät vanhukset kärsisi muuoksesta, ja ainoa joiden tulisi olla varuillaan olisi yrityksen johtoporras?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Fillariton kirjoitti 12.12.2010 kello 18:37

    “Lisäksi on sitten aidosti yksityisia Steinerkouluja ja muita erityspedagogiikkaa noudattavia ja uskonnollisia kouluja. Näihin suhtaudun vähän karsastaen.”

    Tarkoittaako aitous tässä oikeasti sitä, että vanhemmat todella maksavat kustannukset viimeistä senttiä myöten eikä yhteiskunta tue toimintaa samalla rahalla per oppilas mitä julkisissa kouluissa saadaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.12.2010 kello 20:22

    Eivät nekään ole aidosti yksityisiä. Ne poikkeavat korvaavista kouluista siinä, että niillä ei ole oppilaaksiottoaluetta, vaan ne valikoivat oppilaansa muilla perusteilla. Jotkut Steinerkoulut toimivat villeintä kouluina, koska niitä ei ole hyväksytty kunnan koulujärjestelmään. Ymmärtääkseni ne rahoitetaan silloin kulukausimaksuin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. JuhaH kirjoitti 12.12.2010 kello 18:40

    Osmo,
    Sain kirjoituksestasi käsityksen, että olet laajentamassa Sata-kirjassasi esitetystä vanhustenpalvelu argumenttia yleisemmin terveydenhuoltoon. Sellaisen tulkintamahdollisuuden se jätti.

    Suuria, vaikeasti hallittavia ja ymmärrettävä asioita. Siksi peruukkeja miettimällä ei uskaltaisi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksi. Hyvä esimerkki kylläkin.

    “Juuri poliittinen vasemmisto vaati ja sai palkansaajille työterveyshuollon, jotta ei joutuisi käyttämään tavallisen kansan terveyskeskuksia.” – Tästä on hyvä muistuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Paavo Häikiö kirjoitti 12.12.2010 kello 19:13

    Ongelma ei ole tuotanto tai sen järjestämisen tavat. Sekä yksityinen että julkinen tuotanto voi olla ihan tehokasta. Nyt se ei välttämättä sitä ole, mutta se on toinen keskustelu.

    Oikea ongelma on se, mitä tilataan ja mistä ollaan valmiita maksamaan. Onko kaikki se, mitä Eduskunta kuntien rahoille meille tilaa ja määrää, oikeasti tarpeellista, ja jääkö sen alle paljon oikeasti tarpeellisia asioita?

    Olisiko järkevämpää purkaa tämä valtion tilaamisrooli ja antaa se tilaamisvastuu ihmisille?

    On päivänselvä juttu, että meillä ei ole varaa veroilla tuottaa kaikkea sitä mitä nyt tuotetaan, vaikka se olisi tehokastakin.

    Siirretään päätösvalta ihmisille niissä asioissa joissa harkitaan sen olevan järkevää.

    Sairaanhoidosta iso osa voitaisiin siirtää yksityiselle puolelle vakuutuksilla maksettavaksi. Silloin työssäkäyvät maksaisivat nykyisen sairaanhoitomaksun sijasta omaa vakuutusta ja valtio tai kunnat maksaisivat muille omaa vakuutusta. Jokainen voisi sitten päättää sen vakuutuksen laajuuden, ja toisaalta myös sen, missä vaivojansa hoidattaa. Jos vaikkapa lonkkaleikkaus hoituu Pietarissa paremmin niin mikäsettei?

    Tällaiseen malliin aina kaikki sanovat sen olevan USA-malli missä sairaanhoito maksaa enemmän kuin tehokkaassa Suomessa. Mutta minä sanon, että vaikka umpisuolen leikkaus maksaisi nelinkertaisesti mitä nyt, eikä maksaisi epätoivoisista syöpäkeisseistä kuin kipulääkityksen, niin väittäisin maksajan olevan plussalla ja samaan aikaan hoitotaso on pysynyt samana melkein kaikilla.

    Tietääkseni tässä yhteiskunnassa on ostettu kalliita apparaatteja kaikenlaisten vaivojen diagnosointiin ja niitä käytetään roimasti yli tarpeen. Terve järki kouraan ja kustannustietoisuus takaisin niin päästään taas järkiuralle.

    Jos nykymeno on ok, niin sitten vaan veroja korottamaan. Mutta toisaalta voisi antaa ihmisille valinnan mahdollisuudenkin. Jos joku haluaisikin hoitaa sairaanhoitokulunsa itse sillä tasolla kuin haluaisi, miksei siihenkin voisi antaa mahdollisuuden? Ne, jotka eivät tätä hyväksy, ottaisivat sitten sen mitä valtio heille tilaa ja maksavat sen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Rolling Heurlin kirjoitti 12.12.2010 kello 19:17

    “Aina on riski, että kilpailun hävinnyt valittaa markkinatuomioistuimeen ja tämä panee hankinnan jäihin odottamaan juristien kannanottoa, vaikka viivästyksestä aiheutuvat kustannukset ylittäisivät riidan arvon moninkertaisesti.”
    Kuulostaa vihreiden touhulta. Kun hävitään esim. Vuosaaren sataman kohdalla, niin löytyy vihreitä, jotka haluavat vängätä ja tuottaa kaupungille kustannuksia. Aika yleinen käytäntö tämä on ollut. Soininvaara väisteli näitä ainakin neen selittemällä , että kun vihreillä ole ryhmäkuria. Menokuria ei ainakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. TL kirjoitti 12.12.2010 kello 20:29

    Suurten ketjujen työmaaruokaloiden ruoka on keskimäärin huonoa mutta kallista tukkutavaraa. Samaa sanovat ulkomailta tulevat kollegat. Muistavat aina mainita kuinka Suomessa syödään huonosti. Syön itse työlounaani kaupungin keskustan yksityisissä ravintoloissa.

    Mitä tulee terveydenhoitoon niin työssäkäyvät aikuiset käyvät yksityisessä työterveyshuollossa. Ja näiden lapset yksityisellä lääkärillä, koska arvauskeskuksiin ei uskalla lasta viedä tunneiksi odottamaan kaikenlaisten tapausten keskelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. nos kirjoitti 12.12.2010 kello 20:40

    Oman rahan käytöstä: 1) voi olla mahdollista, että oma raha syrjäyttää julkista rahaa, jos esimerkiksi hyödykkeiden tarjontaa vähän. 2) Oman rahan käyttö on poliittinen kysymys, mutta miksi vähäväkisen pitäisi olla regressiivisen verotuksen muodossa subventoimassa parempiosaisia, jos kerran homman tarkoitus on taata välttämättömyyshyödyke (esim. asuminen). Ja sitä paitsi, varakkaammat eivät joka tapauksessa halua osallistua mihinkään hyvinvointipalvelujen rahoitukseen, käyttivät niitä tai ei. Kaikille vaan samanlainen peruukki, ja jos ei kelpaa, niin omaa ostamaan, onpahan muille keskimäärin paremmat ja halvemmat peruukit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. mr.hoitsu kirjoitti 12.12.2010 kello 20:48

    Laajasta kysymyksestä hyvä alustus. Kommentoin vanhustenhuollon puolen “laadunseurantaa”.

    Voin vakuuttaa että kuva joka julkisista hoitopaikoista saadaan, on hyvin sattumanvaraisesti ja summittaisesti syntyvää. Niin hyvässä kuin pahassa.

    Tiettyjä numeraalisia faktoja on kyllä irroitettavissa: henkilöstövahvuuksisista, lääkityksistä + yleisesti käytetty ns. RAI- indeksi. Tietysti Käyttöarvoa noillakin. Samoja käytetään/ seurataan yksityisissä paikoissa.

    Yksityisiä kohtaan taas kohdistuu monella tasolla huomattavasti tiukempi syyni. Viranomaisilta ennakkoon ja myöhemmin (julkisella puolella tältä osin täysi rauha ja vapaus, onnistua tai sählätä…). Mutta ennen kaikkea aivan erilainen asiakasnäkökulma vanhuksen, jos mahdollista, ja omaisten puolelta. Ja mahdollinen kritiikki ainakin nykyoloissa kantaa kauas kun asia vielä suht uusi, ja kun “omaa kaikupohjaa” vastatesaan joidenkin ennakkoasenteisiin.

    Tehostamisesta ja säästämisestä vain se että kyllä “tippuu suomut silmiltä” kun kunnallista jättiorganisaatiota sisältä katselee… Melkoista tyhjäkäyntiä, jähmeyttä, mielikuvituksen puutetta, vastuiden hämäryyttä…

    Silti monella tapaa hyvä työpaikka ja työnantaja. Mutta enpä enää näe yhtä autuuttavana tapana järjestää ko. palveluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. kse kirjoitti 12.12.2010 kello 20:58

    Vesilaitosten ja muiden vastaavien luonnollisten monopolien yksityistämisessä ei tietenkään ole paljoakaa järkeä. Tämä ei kuitenkaan valitettavasti tarkoita automaattisesti sitä, että asiat hoituisivat kuntien huomassa mitenkään erinomaisesti.

    Esimerkiksi Helsingissä on ilmesesti vuosien mittaan onnistuttu saamaan aikaan ainakin satojen miljoonien suuruinen korjausvelka siksi, että toisaalta vesimaksuja on haluttu pitää alhaisena ja toisaalta niistä vähistäkin tuotoista on merkittävä osa ryöstetty kaupungin budjetin täytteeksi. Tilanne ei suinkaan ole mitenkään ainutlaatuinen vaan pienissä kunnissa ilmeisesti huomattavasti pahempi – lähes koko verkosto raakaveden tuotannosta puhdistukseen alkaa kunnassa jos toisessa olla perinpohjaisen uusimisen edessä samalla, kun vesilaitoksen tase ja rahastot ovat nollilla. Kaiken lisäksi osaamisresurssit rajoittuvat yhteen osapäiväiseen laitosmieheen.

    HSY varmaankin selviää korjausveloistaan yksinkertaisesti maksuja korottamalla laajan väestöpohjan ansiosta. Mielenkiintoisempaa onkin nähdä miten tavalliset peruskepulaiset kunnat pärjäävät tilanteessa (ai niin, typerä kysymys – kepusuomen ongelmathan ratkeavat aina käymällä pk-seutulaisten taskuilla…)

    Samat korjausvelat rasittavat tietysti kunnissa monia muitakin alueita, kuten kiinteistöjen kunnossapitoa – onhan se mukavampi rakennella uusia jäähalleja ja lisätä palveluita kuin pitää olemassaolevia rakenteita kunnossa.

    Yksityistäminen tässä yhteydessä ei tietysti ratkaise mitään – kuten hajoamispisteeseen päästetyn brittien rautateiden yksityistäminen osoitti. Täytyisi kuitenkin löyttää joku malli, jolla estää järjettömien korjausvelkojen synty ja perusinfran ja -palveluiden rahojen käyttö budjettien tilkkeeksi – tai poliitikkojen lempiprojektien rahoittamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. -pikkuorava- kirjoitti 12.12.2010 kello 21:15

    Vanhusten muuttorumba on kyllä todella julmaa ja todennäköisesti vielä vanhuksien kannalta vaarallista.

    Jos kilpailutussäännöksiä ei voi muuten muuttaa, olisiko mahdollista, että kunta omistaisi vanhusten hoidontilat ja pyytäisi tarjouksen muista osatekijöistä? Tämä ainakin lopettaisi vanhusten juoksettamisen paikasta toiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Juha kirjoitti 12.12.2010 kello 21:54

    Ei ulkoistamisten kilpailutus ole vaikeaa jos tuntee alaa. Mutta selvästi kunnissa ei tunneta tätä puolta ollenkaan, joten tulokset ovat epäilemättä sitä sun tätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Riccado kirjoitti 12.12.2010 kello 22:22

    -pikkuorava-:
    “Vanhusten muuttorumba on kyllä todella julmaa ja todennäköisesti vielä vanhuksien kannalta vaarallista.

    Jos kilpailutussäännöksiä ei voi muuten muuttaa, olisiko mahdollista, että kunta omistaisi vanhusten hoidontilat ja pyytäisi tarjouksen muista osatekijöistä? Tämä ainakin lopettaisi vanhusten juoksettamisen paikasta toiseen.”

    Hyvä pointti. Mutta tärkeää eivät ole vain tutut tilat vaan myös tutut ihmiset. Mitä jos jatkaisimme ajatusta niin, että tarjoukseen sisältyisi sekä tila että henkilöstö – ja kilpailutettaisiin loppu muu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Raimo K kirjoitti 12.12.2010 kello 22:43

    Markku af Heurlin: “Kunnallien hoito on halvempaa, koska kunnan ei tarvitse tuottaa voittoa. Yrittäjän pitää.”
    Tämän harhan on kuullut aivan liian usein jotta sen voisi enempää jättää huomiotta.”

    Tätä kuulee koko ajan – ja siksi sitä ei voi jättää huomiotta.
    Ja tässä melkein naapurissa on pieni asumispalveluja tarjoava yritys, joka tarjoaa palvelut selvästi kuntaa halvemmalla – ja tuotti viime vuonna 700.000 € voittoa. Palvelun laadusta ei ole kantautunut negatiivista.
    Siis oikeasti yritys tuottaa palvelut, tuottaa voittoa ja on halvempi.
    Yhteiskunta suuressa viisaudessaan (?) pyrkii vaikuttamaan laatuun säätämällä normeja siitä, kuinka paljon henkilökuntaa pitää olla – tämähän on aivan hanurista, asiakkaiden hoitoisuusaste vaihtelee, normi ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Riitta kirjoitti 12.12.2010 kello 23:08

    Mitä tulee terveydenhoitoon niin työssäkäyvät aikuiset käyvät yksityisessä työterveyshuollossa. Ja näiden lapset yksityisellä lääkärillä, koska arvauskeskuksiin ei uskalla lasta viedä tunneiksi odottamaan kaikenlaisten tapausten keskelle.

    Jälkimmäinen ei pidä paikkaansa. Yksityisellä käydään, koska

    1) spesialistille pääsee suoraan eikä tarvitse hakea lähetettä (jos äiti tietää lapsen korvakäytävät niin ahtaiksi, että tulehduksen pystyy näkemään vain korvalääkärin vehkeillä, käynti tavan lääkärillä on kaikkien kannalta ajanhukkaa),
    2) kiireettömän ajan saa silloin, kun perheelle sopii eikä silloin, kun aikoja omalääkärille sattuu olemaan vapaana ja
    3) yksityisellä lääkäriasemalla aikataulut pitävät ja lääkäriin pääsee sillä kellonlyömällä, milloin aika on varattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Riccado kirjoitti 12.12.2010 kello 23:57

    “Ja tässä melkein naapurissa on pieni asumispalveluja tarjoava yritys, joka tarjoaa palvelut selvästi kuntaa halvemmalla – ja tuotti viime vuonna 700.000 € voittoa. Palvelun laadusta ei ole kantautunut negatiivista.”

    En tiedä kuinka suuresta yksiköstä on kysymys (ja onko kyseessä konserni, josta ko. yksikkö on vain osa – vai pieni yritys – tämä olisi oleellinen tieto, ja mitä asumispalveluja tuottaa?) mutta mihin kunta hassaa ne 700.000 €:a, niin ettei oma toiminta kannata?
    Mitä tarkoittaa, että laadusta ei ole kantautunut negatiivista? Jos kantautuisi, oltaisiin Iltapäivälehtien lööpeissä. Palvelun laatua esimerkiksi vanhustenhoidossa voi kai tutkia vain haastattelemmalla esimerkiksi vanhainkodin (tai palvelutalon) asukkaita neutraalisti. Sen laadun arviointi on täässä se pointti. Vanhustenhoidossa sen arvioinnin osaa vanhus ja omaiset, päihdehoidossa arvioinnin kriteeri on tervehtyminen. Meillä aivan liian vähän käytetään oikeita mittareita toimenpiteiden hyödyllisyyden arviointiin. Kilpailutetaan mutta ei seurata tuloksia kuin ylimalkaisesti, ja usein vain lyhytaikaisista kustannuksista kiinnostuen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Riitta kirjoitti 13.12.2010 kello 9:21

    Mitä jos jatkaisimme ajatusta niin, että tarjoukseen sisältyisi sekä tila että henkilöstö – ja kilpailutettaisiin loppu muu?

    Työntekijöiden työehtojen muuttaminen ei taida olla ihan triviaalia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Artturi B kirjoitti 13.12.2010 kello 9:50

    Osmo:

    Vesilaitoksen yksityistämisessä ei olisi mitään järkeä, koska se on luonnollinen monopoli. Luonnollisen monopolin tulee olla asiakkaiden omistama.

    No riippuu aika pitkälti siitä miten tehokkaasti asiakkaat pystyvät sitä hallinnoimaan.

    Monopoli tietysti yritää maksimoida voittojaan, mutta tämä voi olla pienempi paha kuin julkisen sektorin tehottomuus.

    nos:

    Kaikille vaan samanlainen peruukki, ja jos ei kelpaa, niin omaa ostamaan, onpahan muille keskimäärin paremmat ja halvemmat peruukit.

    Luulet vissiin, että moni jättäis tämän karvalakkiperuukin ottamatta, vaikka sen saa ilmaiseksi. Tulisit nyt takas sieltä laa-laa-landiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Raimo K kirjoitti 13.12.2010 kello 9:58

    Riccado: “En tiedä kuinka suuresta yksiköstä on kysymys (ja onko kyseessä konserni, josta ko. yksikkö on vain osa – vai pieni yritys…)”
    – Jos olisi lukenut tekstini, tietäisi, että se on pieni yritys.
    Riccado: “mutta mihin kunta hassaa ne 700.000 €:a, niin ettei oma toiminta kannata?”
    – Tämä juuri on se tuhannen taalan kysymys, johon olisi syytä löytää vastaus – siis 1000$/kk/hoidettava.
    Riccado: “Mitä tarkoittaa, että laadusta ei ole kantautunut negatiivista?”
    – Se tarkoittaa juuri sitä mitä siinä lukee, pienellä paikkakunnalla tieto olisi kyllä levinnyt nopeasti. Erään ison yrityksen toiminnasta on kyllä kantautunut, tv:tä myöten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Raimo K kirjoitti 13.12.2010 kello 10:02

    Riccado: “Mutta tärkeää eivät ole vain tutut tilat vaan myös tutut ihmiset. Mitä jos jatkaisimme ajatusta niin, että tarjoukseen sisältyisi sekä tila että henkilöstö – ja kilpailutettaisiin loppu muu?”

    Mitähän siitä sitten kilpailutettavaksi jää? Sähkö, vesi, lämpö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. nos kirjoitti 13.12.2010 kello 11:43

    Rauha artturi rauha. En halua viedä sinun tai kenenkään muunkaan yksilöllistä peruukkia. Joka tapauksessa peruukkiesimerkki on vain huono esimerkki, sanotaan se nyt ihan kirjaimellisesti. Monien hyvinvointihyödykkeiden hankinta on hyödyllistä tehdä keskitetysti, koska se on edullisempaa ja usein myös parantaa keskimääräistä laatua (jos ei käytä terveyskeskusta, ei ole kiinnostunut sen laadusta). Lisäksi kun hyödykkeen hinta (peruukki) nousee, kysytään sitä vähemmän – vai olenko ymmärtänyt asian oikein. Monelle saattaisi siis kelvatakin se standardi. Itse olen kyllä siis sitä mieltä, että PERUUKIT voi aivan hyvin potilas itse valita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Artturi B kirjoitti 13.12.2010 kello 12:29

    nos:

    Monien hyvinvointihyödykkeiden hankinta on hyödyllistä tehdä keskitetysti, koska se on edullisempaa ja usein myös parantaa keskimääräistä laatua (jos ei käytä terveyskeskusta, ei ole kiinnostunut sen laadusta).

    No entä sitten? Ei kai tästä seuraa, että pitäs estää ihmisiä ostamasta parempia hyödykkeitä?

    Lisäksi kun hyödykkeen hinta (peruukki) nousee, kysytään sitä vähemmän – vai olenko ymmärtänyt asian oikein.

    Olet ymmärtänyt pikkuisen väärin. Jos hinta on kohonnut siksi, että kysyntä on kasvanut, niin sekä hinta, että määrä voivat kasvaa samaan aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Raimo K kirjoitti 13.12.2010 kello 12:41

    nos: “PERUUKIT voi aivan hyvin potilas itse valita.”

    Peruukin saa syöpäpotilas itse valita.

    Tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin on mitattu niin kauan kuin muistan, aika kauan siis. Pysyväisluontoinen tulos on koko ajan ollut se, että palveluja käyttävät ovat olleet varsin tyytyväisiä, tyytymättömiä ovat olleet ne, jotka eivät niitä käytä.
    Vanhustenhuolto saattaa, siis saattaa olla poikkeus, koska osa näiden palvelujen käyttäjistä ei tyytyväisyystutkimuksiin osallistu. Ja siis “saattaa”, koska kokonaiskuvaa vanhusten palveluista on vaikea saada. Epäkohtia on, mutta kuinka paljon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Riitta kirjoitti 13.12.2010 kello 13:24

    On tärkeätä, että kaikki lapset käyvät samaa peruskoulua, mutta eikö ole vähän myöhäistä opettaa tasa-arvoa vanhusten palvelutalossa?

    On ja ei. Näille jo palvelutalossa asuville tietenkin on, mutta palvelutalojen tulevia asukkaita ja nykyisten asukkaiden omaisia, hoidon laatu kiinnostaa enemmän, jos niissä asuu muitakin kuin huono-osaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Kimmo kirjoitti 13.12.2010 kello 13:46

    Itse tehden vai ostaen?

    Ilmainen vinkki kaupungille: kaupungin palveluksessa on satoja bussikuskeja, jotka varsin pienellä lisäkoulutuksella olisivat osaavaa henkilöreserviä Rakennusvirastolle katujen kunnossapitoon. Tarvittava aurauskalusto tuskin on niin kallista kuin henkilöstö sen käyttöön.

    Aivan villiksi kun heittäytyisi, niin kuvittelisin, että pienellä innovaatiolla varikkojen varakalusto voisi olla muunneltavissa pääväylien aurauskäyttöön sopiviksi.

    Toisaalta lumi sulaa kyllä taas keväällä, mutta jos ei muuten, niin ainakaan ei bussien tarvitsisi enää sutia tasaisella kadulla ja mummojen murtaa lonkkiaan, kun itsellä ei ole varaa tehdä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Kari Koskinen kirjoitti 13.12.2010 kello 14:43

    Kimmo:

    Ilmainen vinkki kaupungille: kaupungin palveluksessa on satoja bussikuskeja, jotka varsin pienellä lisäkoulutuksella olisivat osaavaa henkilöreserviä Rakennusvirastolle katujen kunnossapitoon.

    Ilmainen vinkki Kimmolle: kaupungilla ei ole palveluksessaan bussikuskeja. Ja jospa nyt kuitenkin pitäydyttäisiin ihan vapaassa markkinataloudessa, eikä aleta määräilemään ihmisille työtehtäviä.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Kari Koskinen kirjoitti 13.12.2010 kello 14:58

    Raimo K:

    Pysyväisluontoinen tulos on koko ajan ollut se, että palveluja käyttävät ovat olleet varsin tyytyväisiä, tyytymättömiä ovat olleet ne, jotka eivät niitä käytä.

    Onpa todella mullistava tulos 🙂 Ettäkö ihmiset tosiaan ihan jopa käyttäisivät sellaisia palveluja, jotka he kokevat hyviksi ja jättävät vastaavasti käyttämättä huonoksi kokemansa palvelut.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. pekka kirjoitti 13.12.2010 kello 14:59

    Osmo:

    Vesilaitoksen yksityistämisessä ei olisi mitään järkeä, koska se on luonnollinen monopoli. Luonnollisen monopolin tulee olla asiakkaiden omistama.

    Samalla logiikalla myös energialaitosten sähkön ja kaukolämmön jakeluverkot ja teleliikenteen “viimeinen maili” ovat luonnollisia monopoleja. Jostakin syystä niitä on yksityistetty paljon vesilaitoksia enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. antti kirjoitti 13.12.2010 kello 15:18

    Osmo voisi visioida miten katujen talvikunnossapito pitäisi hoitaa. Pohjimmiltaan taitaa olla enemmän kyse budjetin jäykkyydestä ja joustamattomuudesta, jos lehtijutuista oikein ymmärsin talvikunnossapidon budjetti on jotain 4-5 miljoonaa euroa, sillä olisi tultava toimeen oli sitten leuto tai ankara talvi. Kalustoa ja kuskeja olisi tarjolla niin kaupungilta kuin yksityiseltä puolelta, mutta kun ylitöihin tai palveluiden ostoon ei ole rahaa, hyytykää hankeen talvikulkijat!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Ilpo Pernaa kirjoitti 13.12.2010 kello 17:20

    Väärin kse:”kepusuomen ongelmathan ratkeavat aina käymällä pk-seutulaisten taskuilla…)”

    Pääkaupunkiseutu saa Suomessa neljänneksi eniten valtion rahaa per asukas. Ja mikä lieneekään bruttosumma?

    Lue jos uskallat muuttaa luutuneita , vanhoja ennakkoluulojasi.

    http://www.stat.fi/til/vtmma/2006/vtmma_2006_2007-12-20_tie_001.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. nos kirjoitti 13.12.2010 kello 17:59

    Kiitos artturille kysyntäkäyrän muodosta ja siirtymistä. Tämä vahvisti monta epäilyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Ville T kirjoitti 13.12.2010 kello 18:00

    Ilpo:”Pääkaupunkiseutu saa Suomessa neljänneksi eniten valtion rahaa per asukas. Ja mikä lieneekään bruttosumma? ”

    Katsopa tilastokeskuksen sivuilta myöskin tulopuoli. Keskimäärin valtio sai eniten tuloja pääkaupunkiseudulta,asukasta kohden v.2006 9500e kun koko maan keskiarvo oli 6500e. Kunnallisverojen siirrot sitten vielä siihen päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Syltty kirjoitti 13.12.2010 kello 18:01

    Ilpo Pernaa
    “Pääkaupunkiseutu saa Suomessa neljänneksi eniten valtion rahaa per asukas. “

    Ja valtio kerää pääkaupunkiseudulta eniten rahaa per asukas, josta taas seuraa että valtio saa alueelta nettona eniten rahaa per asukas. Toisin sanoen jos valtio kerää pk-seudulta enemmän rahaa mitä se siellä käyttää, ne rahat käytetään muualla Suomessa eli maakunnissa. Piste.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Kimmo kirjoitti 13.12.2010 kello 18:16

    @ Kari Koskinen

    Ilmainen vinkki Kimmolle: kaupungilla ei ole palveluksessaan bussikuskeja. Ja jospa nyt kuitenkin pitäydyttäisiin ihan vapaassa markkinataloudessa, eikä aleta määräilemään ihmisille työtehtäviä.

    Kari

    Ilmainen vinkki Karille: Helsingin Bussiliikenne Oy on 100% Helsingin Kaupungin omistama osakeyhtiö, joka tuottaa varmasti juuri niitä palveluja, joita Helsingin Kaupunki päättää – vaikka sitten lumenluonnin, nykyisen yhteiskunnan verovarojen hukkaamisen lisäksi.

    Ja mitä tulee vapaaseen markkinatalouteen, niin ainakin tällä palstalla on kovasti suosiossa määrätä sekä ihmisen asumista ja työtä että sallittua tapaa liikkua edellisten välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. kse kirjoitti 13.12.2010 kello 18:24

    Ilpo Pernaa: “Pääkaupunkiseutu saa Suomessa neljänneksi eniten valtion rahaa per asukas.”

    Lainaus tuolta sivulta: “Pääkaupunkiseudun korkea sijoitus taas johtuu siitä, että siellä sijaitsee suurin osa keskushallintoa.

    Kaikkein vähiten valtion menoja asukasta kohden kohdentui pääkaupunkiseudun ympärillä oleville alueille, muulle Uudellemaalle, Itä-Uudellemaalle ja Päijät-Hämeeseen.”

    Valtionosuuksien tasausjärjestelmän luvuista löytyy vähän toisenlaista tietoa:

    http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;347;93748;385;123054;123063

    Eli tasaus vei esim. Espoon verotuloista 162 meur (19% kunnallisveron tuotosta), Helsingistä 269 meur (14%) ja rahoissaan kylpeviltä rikkailta vantaalaisilta 53 meur (10%). Henkeä kohden nämä “pidä koko Suomi asuttuna” -kannatusmaksut olivat 701, 476 ja 285 euroa.

    Samaapuolelta löytyy taas sellaisia dynaamisia kasvukeskuksia kuin Varpaisjärvi (805 €/asukas), Ylikiiminki (868 €/as) ja Ranua (941 €/as).

    Onhan se kiva ajatella, että jokaisesta omasta kunnallisveroeurosta menee 20 ¢ siihen, että Varpaisjärven kunnantalon lämmityskattilaan riittää öljyä näin kovilla pakkasillakin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Raimo K kirjoitti 13.12.2010 kello 18:36

    Raimo K: “Pysyväisluontoinen tulos on koko ajan ollut se, että palveluja käyttävät ovat olleet varsin tyytyväisiä, tyytymättömiä ovat olleet ne, jotka eivät niitä käytä.”

    Kari Koskinen: “Onpa todella mullistava tulos Ettäkö ihmiset tosiaan ihan jopa käyttäisivät sellaisia palveluja, jotka he kokevat hyviksi ja jättävät vastaavasti käyttämättä huonoksi kokemansa palvelut.”

    Niin on. Tämä on hyvä pitää mielessä. Arvostelijoiden sankahko joukko ei ole koskaan käyttänyt palveluita, jotka he “kokevat” huonoiksi.
    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Ville kirjoitti 13.12.2010 kello 19:03

    Tuosta Ilpo Pernaan linkistä kun yhdistää tulot ja menot (2006), saa nettomaksajat: Itä-Uusimaa -2824e/asukas, Muu Uusimaa -2636, Pääkaupunkiseutu -2158, Päijät-Häme -998, Varsinais-Suomi -578, Kymenlaakso -513, Pirkanmaa -75. Loput ovat nettosaajia, Satakunnan 251e/asukkaasta Ahvenanmaan 3934:ään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. lasse kirjoitti 13.12.2010 kello 22:04

    Yksi huomioitava pointti on juridiset vastuut palveluja tilaavalle kunnalle. Mitä enemmän kunta asettaa kriteerejä ja reunaehtoja tuotteelle tai palvelulle , sitä enemmän se tulee myös välillisesti ottaneeksi kantaa tuotantoprosessiin ja ottaa samalla vastuuta lopputuloksesta (samalla tietysti hintakin nousee ja tarjoajat vähenevät). Siksi on kunnalle helpompaa ja hallinnollisesti kevyempää tilata palvelut ympäripyöreästi yleisnimillä ja korjauttaa jälkeenpäin pahimmat kötökset tuottajalla tämän sopimusvastuuseen vedoten. Tämä johtaa taas siihen , ettei julkisia palvelevat yritykset juurikaan innovoi tai satsaa laatuun (eikä ole niitä katteitakaan joilla satsata). Ja uudistuksia tehdään tyyliin “matkitaan Ruotsista kymmenen vuotta sitten tehty uudistus,joka näyttäisi toimivan”. Samasta syystä kunnat kilpailuttavat pienetkin palveluhankintansa. Vaikka hyvältä ja kunnalle helpolta vakiintuneelta toimittajalta saisi tilata suoraan , ei haluta ottaa juridista riskiä valitusprosessista, koska pitäisi olla perusteluja suoralle ostolle. Samalla joutuisi määrittelemään “hyvän” toimittajan kriteereitä>ottaisi vastuuta tuotannosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Riitta kirjoitti 13.12.2010 kello 22:05

    Ettäkö ihmiset tosiaan ihan jopa käyttäisivät sellaisia palveluja, jotka he kokevat hyviksi ja jättävät vastaavasti käyttämättä huonoksi kokemansa palvelut.

    Kun on kysymys julkisista palveluista, niin ei se ihan näinkään mene. Kaikilla ei ole varaa yksityiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Riccado kirjoitti 13.12.2010 kello 22:16

    Riccado: “Mutta tärkeää eivät ole vain tutut tilat vaan myös tutut ihmiset. Mitä jos jatkaisimme ajatusta niin, että tarjoukseen sisältyisi sekä tila että henkilöstö – ja kilpailutettaisiin loppu muu?”

    ‘Mitähän siitä sitten kilpailutettavaksi jää? Sähkö, vesi, lämpö?’

    Niinpä. Ne on äkkiä kilpailutettu. Siis kunta hoitaa kilpailutuksilla ja ostopalveluilla sen minkä Finnair lakkojen kautta. Mutta julkisuus on vähäisempää. Siis henkilöstökuluista säästämisen.

    Kunnan palkat ovat kohonneet liian korkeiksi? Ovatko? Eikä niitä voi leikata, kuin ulkoistamalla ja kilpailuttamalla palveluja – vaikka lopputulos olisi huono.
    Kuntien väliporras on tolkuttoman suuri (ja siis kustannustehoton). Voisin antaa vähintään yhden papukaijamerkin sille, joka pystyy yhdellä A4:lla kuvaamaan Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen organisaatiokaavion – ja nettiä saa käyttää apuna.
    Vai onko niin, että kunnan käytännön työntekijöiden palkat ovat kohdallaan, mutta työn organisointi ei toimi ja työn organisoinnin kustannukset ovat liian korkeita?

    Mietitään ihan pohjia myöten. Mitä me kilpailutamme, kun kilpailutamme vanhus- tai päihdehuoltoa? Hoitoa vai kustannuksia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Artturi B kirjoitti 13.12.2010 kello 22:40

    Raimo K:

    Niin on. Tämä on hyvä pitää mielessä. Arvostelijoiden sankahko joukko ei ole koskaan käyttänyt palveluita, jotka he “kokevat” huonoiksi.

    Ensinnäkin se, että ei käytä jotain palvelua ei tarkoita etteikö olisi koskaan käyttänyt sitä. Toisekseen palveluiden laadusta saa tietoa muutenkin kuin käyttämällä sitä.

    Viimeiseksi, jos ne ihmiset söisivät jossain ravintolassa jotka pitävät sen ravintolan ruoasta ja ne eivät jotka inhoaisivat sitä, niin päättelisitkö sinä, että ruoka ravintolassa on hyvää ja ne jotka vihaavat ruokaa eivät tiedä mistä puhuvat? Eli toisin sanoen, että ne jotka arvostavat Chez Dominiquen keittotaitoa eivät tietäisi ruoasta mitään, koska eivät ruokailisi Unicafessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Eero kirjoitti 13.12.2010 kello 23:35

    Artturi B:
    “Viimeiseksi, jos ne ihmiset söisivät jossain ravintolassa jotka pitävät sen ravintolan ruoasta ja ne eivät jotka inhoaisivat sitä, niin päättelisitkö sinä, että ruoka ravintolassa on hyvää ja ne jotka vihaavat ruokaa eivät tiedä mistä puhuvat? Eli toisin sanoen, että ne jotka arvostavat Chez Dominiquen keittotaitoa eivät tietäisi ruoasta mitään, koska eivät ruokailisi Unicafessa?”
    Osa Unicafe-valinnan kustannuksista on uponneita (verotuksen kautta), mikä saa tietty joitain Unicafe/Chez Dominique-valintaa tekevistä suuntaamaan Kaivopihalle “huonommasta laadusta” huolimatta. Jos nämä(kin) asiakkaat kuitenkin ovat lopulta tyytyväisiä saamaansa palveluun, niin eikö silloin Unicafe ole tehnyt hommansa hyvin? (voihan ne asiakkaat toki ajatella tyytyväisyyskyselyjä täyttäessään että ei kehtaa valittaa kun oli näin “halpaa”…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Raimo K kirjoitti 13.12.2010 kello 23:43

    Artturi B: “Ensinnäkin se, että ei käytä jotain palvelua ei tarkoita etteikö olisi koskaan käyttänyt sitä.
    – Kyllä se kunnallisten palvelujen tarkoittaa juuri sitä – ne, jotka käyttävät yksityisiä palveluja eivät käytä kunnan palveluja eivät edes tiedä, mitä ne ovat.
    Artturi B: “Toisekseen palveluiden laadusta saa tietoa muutenkin kuin käyttämällä sitä.”
    – Kyllä, mutta ne jotka eivät käytä palveluja, eivät jonkin kyselyn takia perehdy alan tutkimuksiinkaan.
    Jos taas tarkoitat kuulopuheita, niin sitä “tietoa” palveluja käyttämättömillä tutkimusten mukaan juuri on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Kimmo kirjoitti 13.12.2010 kello 23:50
  63. Kari Koskinen kirjoitti 14.12.2010 kello 2:04

    Aletaan kyllä olla tilanteessa, jossa ei enää pitäisi sanoa mitään, koska vastapuoli on jo osoittanut omat ongelmansa, mutta hitto, menköön.
    Kimmo:

    Ilmainen vinkki Karille: Helsingin Bussiliikenne Oy on 100% Helsingin Kaupungin omistama osakeyhtiö

    Sinä aiemmin väitit, että kyse on kaupungin palkkalistoilla olevista bussikuskeista. Sellaisia ei ole. Kaupungin omistaman firman listoilla olevat kaverit ovat ihan eri asia. Ihan samalla tavalla, kun Nokian työntekijät eivät ole minulla hommissa, eivätkä ole, vaikka minä ostaisin ko. firman osakkeita, vaikkapa 100%:a Nokia osakekkannasta.

    Ilmiö tulee selville ehkä seuraavasta. Väitit:

    joka tuottaa varmasti juuri niitä palveluja, joita Helsingin Kaupunki päättää – vaikka sitten lumenluonnin, nykyisen yhteiskunnan verovarojen hukkaamisen lisäksi.

    No niin, jos nyt unohdetaan kaikki realiteetit, järki ja lainsäädäntö, ja oletetaan sellainen päätös, jossa Helb alkaakin tuottaa pelkkiä lumenluontipalveluja. Paljonko ajattelet sillä olevan vaikutusta (a) bussiliikenteen palveluihin tai (b) lumenluontipalveluihin? Mietippä hetki.

    Vastaus: ei mitään vaikutusta. Kyse on siitä, mitä palveluita tilataan. Kaupungin firman tusaamisella ei ole väliä. Merkitystä on ainoastaan sillä, mitä tilataan – ei sillä, mitä kaupunki omistaa. Haloo: emme elä kommunismissa, vaikka kuinka se olisi sinusta hienoa.

    Ja mitä tulee vapaaseen markkinatalouteen, niin ainakin tällä palstalla on kovasti suosiossa määrätä sekä ihmisen asumista ja työtä että sallittua tapaa liikkua edellisten välillä.

    Jos nyt unohdetaan sinun kommenttisi, niin harvapa täällä kommunismia on kannattanut.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Liian vanha kirjoitti 14.12.2010 kello 5:19

    “Helsingin kaupunki perusti sodan jälkeistä jälleenrakennusta varten sahan Heinolaan. Vaikka sitä kehitettiin hyviä kunnallisia hallintokäytäntöjä noudattaen, kaupunki joutui sulkemaan sen vuonna 1986.”

    Tuttu juttu , ei ollut vain kaupungin ongelma vaan myös yksityisen sektorin. Sodan käyneen ja sitä edeltävien sukupolvien ajattelu oli aivan toinen kuin meidän. Materiaali-ja rahapulasta kärsinyt sukupolvi ylikäytti koneita eli kauan yli niiden taloudellisen käyttöiän.
    Yksityisellä viimeistään konkurssi hoiti uudistamisen ellei yrittäjä älynnyt itse muuttua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Liian vanha kirjoitti 14.12.2010 kello 5:28

    Monopoli tietysti yritää maksimoida voittojaan, mutta tämä voi olla pienempi paha kuin julkisen sektorin tehottomuus.

    Yksityinen voi olla aivan yhtä tehoton kuin julkinenkin,riippuu markkina-asemasta ja johdon ja omistajien aktiivisuudesta.
    Esim nämä eräät tietotekniikan talot,jotka ovat tarhanneet julkista sektoria ja suuryrityksiä itselleen ovat aika tehottomia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Ilpo Pernaa kirjoitti 14.12.2010 kello 8:22

    kse:”Henkeä kohden nämä “pidä koko Suomi asuttuna”

    Tuossa lauseessa kiteytyy liian monen cityläisen harha. Kaikki kaupungit Suomessa on pykätty ympäröivän maakunnan rahoituksella. Hesa on ryöstänyt vielä muita kaupunkeja enemmän , koska kohteeena on koko Suomi. Väärä keskittämispolitiikka on aiheuttanut luulon, että kaikki yksityinen ja valtiollinen hallinto tulisi olla Helsingissä.

    Tämän 60-lukulaisen asenteen luulisi jo hävinneen modernin tietoyhteiskunnan tieltä. Tieto ja materia siirtyy paikasta toiseen . Kaikkea ei tarvitse keskittää suurimpiin kaupunkeihin.

    Vihreät eivät ole pahemmin kommentoineet viimeisintä tutkimusta siitä, että kaupungit tuottavat suuremmat päästöt kuin maaseutu. Vaaleihin mennään ylimielisenä , takki auki vanhalla agendalla.

    Jopa kokkaritkin ovat samalla asialla. Vapaavuoren idiotismi menee läpi heittämällä. Esim. Vihdin Ideaparkki olisi kiihdyttänyt ilmastonmuutosta. Kiinan suurin hiilivoimala tuottaa yhtä suuret hiilidioksidipäästöt kuin koko Suomi. Kiinassa syntyy uusia hiilivoimaloita kuin sieniä sateella.

    Ettei vaan sittenkin olisi niin, että Vihdin ideaparkki olisi vienyt asiakkaita pääkaupunkiseudun selloilta ja jumboilta ? Ja Pieksämäen ideaparkki nyt vasta olisikin ollut ilmastonmuutosta kiidyttävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.12.2010 kello 10:59

    Ainakin minun “maaseutukritiikkini” ei koska niitä, jotka asuvat ja elävät maalla vaan niihin, jotka elävät kaupungeissa, mutta matkustavat illalla maalle nukkumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Liian vanha kirjoitti 14.12.2010 kello 8:30

    Juristinvarmoja tarjouspyyntöjäja sopimuksia ei kykene tekemään muut kuin Mafia.Aina niissäon virheitä tai puutteita tai syntyy tilanteita,joita ei olla etukäteen osattu arvioda

    Suurin ongelma kilpailuttamisessa on että kunnat eivät todellakaan osaa sitä. Ja harva kunta niitä tarjousasiakirjoja itse väsää vaan ostaa nekin konsultilta ja joka kerta eriltä ja jokainen kunta erikseen,jolloin syntyy sekamelska, joka johtaa väistämättä riitoihin
    Konsultitkin tyytyvät keräämään vain kunnan edustajien toiveiden tynnyrinyksin kansiinilman realismia,ovatko ne edes toteuttamiskelpoisia

    Kun konsultin auton perävalot häipyvät kunnatalon pihasta niin se vähä tietotaitokinon kadonnut ja kunta saa tapellatoimittajien kanssa miten taitaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Liian vanha kirjoitti 14.12.2010 kello 8:52

    Hyviä esimerkkejä sopimsutoiminna hallinasta ovat esim rakennusala ja teleala.
    Kummallakin alalla sopimuksia on tehty pitkään,rakennusalalla tuhansia vuosia ja telealalla yli sata vuotta.

    Rakennusalalla tehdään paljon pieniä sopimuksia eikä niiden sisällön valmisteluun tai kiistelyyn mitä on pyydetty tai mitä on sovittu , voida uhrata suurta resurssia.Niinpä kaikki on standardia lukuunottamatta työselitystä ja muita työkohtaisia delaljeja.Ja kun sopparia on sovellettu pitkään niin tiedetään miten ongelmatkin ratkaistaan oikeuskäytännön perusteella.
    Sama sopimusupohja kelpaa kaikille alan toimijoille eikä omia tarvita kuntien tapaan

    Telealalla sopimukset ovat taloudelliselta arvoltaan suuria. Soneran kaltaisten nakkikioskienkin hankintasopimukset ovat kymmenien,satojen miljoonien eurojen arvoisia.

    Telalan keskeinen tavoite on luotettavuus eli käytettävyyden on oltava 99,999999%
    Eikä sitä millään paperilla turvata,kyseessä on molemminpuolinen luottamus.
    Jatkuvuus ja palvelujen ajantasaisuus on turvattu sovitulla road mapilla.
    Mutta se vielä varmistetaan hajauttamalla toimituksia usealle valmistajalle

    Sanktiointikin on b2b sektorilla sen verran lievää, että ei kukaan halua tehdä businesta sanktioilla

    Ei asioita hoideta papereilla,jos niihin joudutaan turvautumaan niin jotakin on jo ratkaisevasti mennyt pieleen .

    Kyllä sopimusten hallinta perustuu aivan muuhun kuin juristeriaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Liian vanha kirjoitti 14.12.2010 kello 10:10

    “Paljonko ajattelet sillä olevan vaikutusta (a) bussiliikenteen palveluihin tai (b) lumenluontipalveluihin? Mietippä hetki.”

    Olin ollut pari viikkoa vhän suuremmassa esimiesasemassa, kun tuli Mauri-myrsky ja pyyhkäisi linjat nurin.
    Pistin toimistolta kaikki kynnelle kyenevät pyörittämään sähköä keskuksiin agregaateilla ja raivaamaan puita linjalta.
    Pari suvaitsi epäillä, josko se kuuluu heidän tehtäviinsä, mutta työsopimuksessa yleensä lukee tehtäväluettelossa “ja esimiehen antamat muut tehtävät” ja nämä olivat juuri niitä.
    Sen päälle piti tietysti hoitaa normaalit tehtävät.Työstä kieltäytymisetsä taas seuraa työsuhteen purku välittömästi.
    Kyllä organisaation pitää joustaa poikkeustilanteissa ja 100 % tytär on vain organisaatioyksikkö.
    Ongelma tulee vain siitä, että bussikuskille on taattava teitty lepo ja se estää heidän käyttönsä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Jorma Nordlin kirjoitti 14.12.2010 kello 10:53

    “Haluaisin kysyä niiltä, jotka eivät hyväksy oman rahan käyttöä parempien palvelujen maksamiseen, miksi he kuitenkin kannattavat ansioeläkkeitä eivätkä samaa peruseläkettä kaikille?”

    Onkohan tässä taustalla pelko siitä, että tämä voisi johtaa siihen, ettei verorahoilla kohta saa enää muuta kuin huonoa palvelua ja käytännössä aina sitten joutuu maksamaan omasta pussista lisää jotta saa edes kohtuullista laatua?

    Saa nähdä mihin laatuun tulevaisuudessa verorahat enää riittävät. Käykö niin, kuin on Kela-korvauksissa, eli ne on lähinnä vain vitsi. Taksat joiden perusteella Kela maksaa korvauksia ovat todella pieniä.

    Kävin viime viikolla yksityissairaalassa leikkauksessa maksoi 3700€ saan siitä varmaan muutaman satasen takaisin Kelasta. Kun keskustelin kirurgin kanssa leikkauksesta, hän kertoi mitä hän tekee tällä puolella enemmän kuin mitä tekee kun on julkisella puolella hommissa. Jäin miettimään, sitä laatua, meillä ei ehkä ole ihan oikea käsitys siitä mitä asiakas oikeasti saa kun menee yksityiselle. Kirurgi teki samalla kertaa kolme eri operaatiota, kaksi eri leikkausta ja sitten laaserilla operoi. Näistä ei tehdä kuin joko toinen leikkaus tai sitten kaksi erillistä leikkausta julkisella puolella. Pääsin leikkaukseen parin viikon jonotuksella. Vähän pidempikin jonotus olisi käynyt hyvin. Julkisella puolella se on vähintään puoli vuotta jonossa, eikä ole takeita mitä leikkaavat. Siis tämän ajan joutuisi olemaan töissä vajaakuntoisena, töissä jossa pitää antaa täysikuntoisen työpanos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Raimo K kirjoitti 14.12.2010 kello 11:27

    Jorma Nordlin: “Kävin viime viikolla yksityissairaalassa leikkauksessa maksoi 3700€ saan siitä varmaan muutaman satasen takaisin Kelasta.”

    No, yliopistollisessa sairaalassa ohitusleikkaus maksaa noin 300 euroa – Kelasta ei saa mitään – kun se on sitä tässäkin parjattua kunnallista palvelua.
    En ihmettele yhtään, että yksityislääkäri kehuu omaa palveluaan – täysin pyyteettömästi, varmaankin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.12.2010 kello 11:40

    Jos leikkauksessa syntyy komplikaatioita, arvatkaa kumpaa tehdään: siirretään potilas “huonosta” julkisesta sairaalasta “hyvään” yksityiseen sairaalaan jatkohoitoon vain päinvastoin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Artturi B kirjoitti 14.12.2010 kello 12:29

    Osmo:

    Jos leikkauksessa syntyy komplikaatioita, arvatkaa kumpaa tehdään: siirretään potilas “huonosta” julkisesta sairaalasta “hyvään” yksityiseen sairaalaan jatkohoitoon vain päinvastoin?

    Yritätkö väittää, että koska komplikaatioiden sattuessa potilas siirretään julkiseen sairaalaan, tämä tarkoittaa sitä, että julkinen sairaala on parempi kuin yksityinen?

    Entäs jos käy yksityisessä parturissa ja parturin sakset sattuvat tökkäämään korvasta sisään ja tämän seurauksena asiakas viedään julkiseen sairaalaan. Onko yksityinen parturi silti huonompi hiustenleikkaaja, kuin julkinen sairaala?

    Vai voisko sittenkin olla silleen, että yksityinen sairaala on joissain asioissa niin paljon parempi kuin julkinen sairaala, että vaikka veronmaksajat eivät maksa yksityisessä sairaalassa saadusta hoidosta yhtä suurta osuutta kuluttaja saa silti paremmin vastinetta rahoilleen ja joissakin hoidoissa veronmaksajat maksavat hoidosta niin älyttömästi, että hoidettava saa näissä hoidoissa julkiselta parempaa vastinetta rahoilleen?

    Tai ihan vaan silleen, että osa hoidoista annetaan yksityisessä sairaalassa paremmin ja osa julkisissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.12.2010 kello 12:58

    Kyllä HYKS esimerkiksi on sairaalana parempi kuin yksityiset ihan noin hoidon tulosten kannalta. Vaativia leikkauksia ei yksityisissä edes tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Seppo S kirjoitti 14.12.2010 kello 12:53

    Itse tehden vai ostaen? Itse olisin muotoillut kysymyksen toisella tavalla: Itse tehden, ostaen vai palvelusetelejä jakamalla?

    Markkinoiden toimivuuden, kustannusten muodostumisen ja erilaisten palvelujen tuottamisen kannalta on iso ero siinä, kilpailuttaako kunta esimerkiksi vanhusten asumispalveluja vai antaako kunta palveluseteleitä, joilla asiakkaat voivat ostaa palveluja.

    Siksi ei kannata verrata vain omaa tekemistä ja ostamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Jorma Nordlin kirjoitti 14.12.2010 kello 12:57

    Komplikaatioiden suhteen jo annettiin neuvot valmiiksi eli suoraan HYKS:n nenä ja korvaklinkalle ja korostettiin, ettei kannata mennä mihinkään muualle väliportaaseen palloilemaan, koska joka tapauksessa ohjataan suoraan sinne.

    Samalla tavalla se komplikaatioriski on kaikissa leikkauksissa, leikattiimpa missä tahansa. Kai toi yksityinen sairaalabisnes loppuis siihen jos joutuisivat vastaamaan komplikaatioista.

    Ei se julkinen sairaala ole “huono” siellähän on ne samat lääkäritkin duunissa kuin siellä yksityisessäkin. Ne vaan tekee yksityisellä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Liian vanha kirjoitti 14.12.2010 kello 13:22

    “Yritätkö väittää, että koska komplikaatioiden sattuessa potilas siirretään julkiseen sairaalaan, tämä tarkoittaa sitä, että julkinen sairaala on parempi kuin yksityinen?”

    Osmon väite tarkoittaa sitä, että kun yksityisessä sairaalassa aiheutetaan/syntyy komplikaatio niin se ei vastaakkaan seurauksista eikä hoida sitä vaan takuun antaakin julkinen sektori eli potilas pannna hakeutumaan julkiselle.
    Vasta aivan viime aikoina on alettu kiinnittää huomiota siihen, että jos yksityinen töppää niin sen pitäisi kantaa myös seuraukset
    Mutta enpä tiedä onko vielä yhtään laskua lähtenyt julkiselta yksityiselle??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Liian vanha kirjoitti 14.12.2010 kello 13:32

    Itse olen nyt ollut puolisen vuotta terkkarin hoivassa ja kevään tapahtumien jälkeen olikin paljon asiaa.
    Mutta kyllä täytyy todeta, ettei terkkarin palvelu ole muuttunut sitten 60-luvun Silloisella kunnanlääkärillä palvelu oli samaa tasoa.
    Minun olisi pitänyt käydä kontrollissa parin viikona välin,mutta matkailin pitkin Suomea ja tein niitä vierailuja, joita 30 vuoden aikana oli jäänyt tekemättä.

    Kontrollia varten minun olisi pitänyt matkustaa aina Helsinkiin,minua kun hoidetaan vain yhdessä terkkarissa yhden lääkärin toimesta. Tosin lääkäriä en tapaa koskaan ,hän kun on linnoittautunut sihteerien ja hoitajien taakse.

    Kyllä Indonesiassa, Latviassa tai Malesiassa etc perusterveydenhoito oli paremmin järjestetty kuin suomalainen versio.

    Ymmärrän nyt miksi ay-liike ajoi työtervydenhuollon , matkatyöläisellä ei olisi koskaan ollut oikeutta lääkäriin , kyllä tuo vapaa kansalaistoiminta jotain saa aikaiseksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Joni kirjoitti 14.12.2010 kello 13:39

    OS: “Kyllä HYKS esimerkiksi on sairaalana parempi kuin yksityiset ihan noin hoidon tulosten kannalta.”

    Tämä on ollut poliittinen valinta. Tuntien HUSin systeemit en hirveästi mainostaisi sen parempaa laatua.

    Ilman resursseja (julkisella verovaroja ja yksityisellä maksavia asiakkaita) ei voi olla hyviä hoitotuloksia. Kun systeemi on tehty sellaiseksi, että vaikeiden tapausten hoidossa tarvittava infra ei tule yksityisellä puolella rahoitetuksi, niin ei kannata ihmetellä jos näitä hoitoja annetaan vain julkisella puolella… On kait täysin selvää, että tuplamaksajia (l. asiakkaita jotka maksavat sekä julkisen puolen veroissaan että yksityisen hoitomaksut päälle) on eniten juuri halvemmissa hoidoissa jolloin yksityinen hoito keskittyy niihin hoitoihin, joille on kysyntää.

    Ei julkisessa sairaalassa ole mitään sellaista ominaisuutta, joka tekisi siitä automaattisesti paremman kuin yksityisestä. Jos yksityinen terveydenhuolto pystyy yksinkertaisemmissa toimenpiteissä julkista systeemiä parempaan (l. asiakkaitten preferoimaan) palveluun niin en ymmärrä miksi näin ei olisi myös vaikeampien tapausten kohdalla – Jos siis resurssit olisivat lähellekään samalla tasolla kuin julkisella puolella.

    Joni

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Artturi B kirjoitti 14.12.2010 kello 13:51

    Osmo:

    Kyllä HYKS esimerkiksi on sairaalana parempi kuin yksityiset ihan noin hoidon tulosten kannalta.

    Mitä tarkoitat hoidon tuloksilla? Tarkoitatko sitä, että jos sama potilas menee HYKS:iin tai yksityiselle niin riippumatta vaivasta hänen olonsa paranee enemmän HYKS:ssä?

    Vai meinaatko sitä miten potilas kokee hoidon, eli miten paljon hänen subjektiivinen käsitys omasta terveydestään paranee?

    Se tehdäänkö vaativia leikkauksia julkisella vai yksityisellä puolella ei ole todiste suuntaan eikä toiseen(, koska terveydenhoidossa ei oo vapaita markkinoita).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Raimo K kirjoitti 14.12.2010 kello 14:03

    Artturi B: “Yritätkö väittää, että koska komplikaatioiden sattuessa potilas siirretään julkiseen sairaalaan, tämä tarkoittaa sitä, että julkinen sairaala on parempi kuin yksityinen?”
    – Näinhän se on.
    Jorma Nordlin: “Ei se julkinen sairaala ole “huono” siellähän on ne samat lääkäritkin duunissa kuin siellä yksityisessäkin. Ne vaan tekee yksityisellä enemmän.” “Kai toi yksityinen sairaalabisnes loppuis siihen jos joutuisivat vastaamaan komplikaatioista.”
    – Tarkoitat varmaan, että vähemmän – komplikaatioita ei hoideta? Toimenpiteiden määrä vähempi, työaika lyhempi – palkkaa enemmän.
    Aikaisemmin yritit selittää, että yksityissairaalassa kullekin potilaalle tehdään enemmän toimenpiteitä – siis jos menet umpisuolen leikkaukseen, poistetaan bonuksena vaikka kitarisat tai ympärileikataan tms. – ja siis se sama lääkäri, kuten nyt toteat. Ei uskottavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Ville_ kirjoitti 14.12.2010 kello 14:23

    Lumenluonnista vielä. Jos kerran omien työntekijöiden työajat on täynnä, niin yleensä kannattaa esim. vuokrata lisää työvoimaa ja kalustoa, eikä teettää ylihintaisilla ylityötunneilla järjettömiä määriä töitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Artturi B kirjoitti 14.12.2010 kello 14:37

    Liian vanha:

    että kun yksityisessä sairaalassa aiheutetaan/syntyy komplikaatio niin se ei vastaakkaan seurauksista eikä hoida sitä vaan takuun antaakin julkinen sektori eli potilas pannna hakeutumaan julkiselle.

    Kai tää pätee sun mielestä muuhunkin kuin vaan sairaalatoimintaan? Eli jos jossain mitä ihmiset tekee yksityisesti tapahtuu jotain mikä vaatii sairaalahoitoo, niin se pitäs hoidattaa yksityisellä?

    Jos joku käy yksityisellä leikkauksessa, joka olis tehty kans julkisella puolella ja jos yksityisellä ei oo sen suurempi komplikaatioriski kuin julkisella, niin siinä tapauksessa tuntus aika epikseltä, että komplikaatioiden hoito julkisella olis kiellettyä.

    Raimo K:

    – Näinhän se on.

    heh… no just niinhän se ei oo. Se, että komplikaatioita hoidetaan julkisella puolella ei kerro yhtään mistään muusta kuin siitä, että potilaalle se on paras tapa hoitaa niita.

    Tämä voi johtua siitä, että veronmaksajat kantavat suuremman osan hoidon kustannuksista, kuin mitä yksityisellä tai siitä, että julkinen puoli hoitaa komplikaatioita paremmin tai molemmista.

    Siitä, että komplikaatiot hoidetaan julkisella puolella ei voi päätellä mitään hoidon laadusta komplikaatioissa saatikka sitten hoidon laadusta yleensä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Raimo K kirjoitti 14.12.2010 kello 15:58

    Artturi B: “Jos joku käy yksityisellä leikkauksessa, joka olis tehty kans julkisella puolella ja jos yksityisellä ei oo sen suurempi komplikaatioriski kuin julkisella, niin siinä tapauksessa tuntus aika epikseltä, että komplikaatioiden hoito julkisella olis kiellettyä.”

    – Eihän se kiellettyä ole, juuri niin nykysysteemi toimii, on vaan syytä pitää mielessä, kun kehutaan yksityisen terveydenhuollon tehokkuutta ja edullisuutta, että se perustuu kerman kuorintaan päältä.

    Raimo K: Näinhän se on.
    Artturi B: “heh… no just niinhän se ei oo. Se, että komplikaatioita hoidetaan julkisella puolella ei kerro yhtään mistään muusta kuin siitä, että potilaalle se on paras tapa hoitaa niita.”
    – Siitähän se juuri kertoo. Mistäpä muustakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Raimo K kirjoitti 14.12.2010 kello 16:14

    Osmo: “Kyllä HYKS esimerkiksi on sairaalana parempi kuin yksityiset ihan noin hoidon tulosten kannalta. Vaativia leikkauksia ei yksityisissä edes tehdä.”

    Onkohan moista hoitotulosten vertailua oikeasti tehty?
    Yksityissairaaloissa on tehty ja edelleen tehdään jonkin verran myös erittäin vaativia leikkauksia (tästä minulla on hieman sisäpiiritietoakin) ja laitteistot saattavat olla jopa parempia kuin julkisella sektorilla.
    Esim. ohitusleikkauksia tehdään yliopistosairaaloissa kiireellisenä, ilman jonoa – ja kuten mainitsin, potilas maksaa n. 300 euroa – ei ole erityisen suurta kysyntää 15.000 euron yksityiselle leikkaukselle, mutta aikoinaan julkinen puoli osti näitäkin yksityisiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.12.2010 kello 16:33

    Sekä kirurgiassa että syöpähoidoissa tutkitaan hoidon tuloksia järjestelmällisesti. Molemmissa suomalaisten yliopistollisten sairaaloiden tulokset ovat kansainvälisestikin erittäin hyviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Artturi B kirjoitti 14.12.2010 kello 16:46

    Raimo K:

    Eihän se kiellettyä ole, juuri niin nykysysteemi toimii, on vaan syytä pitää mielessä, kun kehutaan yksityisen terveydenhuollon tehokkuutta ja edullisuutta, että se perustuu kerman kuorintaan päältä.

    Millä perusteella se perustuu kerman kuorintaan? Tai mitä kerman kuorinta tarkoittaa? Perustuuko sinusta Nokian bisnes kerman kuorintaan, koska ne myy kännyköitä vaan niille, jotka on valmiita maksamaan kännyköistä enemmän kuin mitä niiden tuottaminen maksaa Nokialle?

    Siitähän se juuri kertoo. Mistäpä muustakaan.

    No sinä ja Osmo tunnutte väittävän, että se kertos jotain julkisten sairaaloiden paremmuudesta. Nyt kuitenkin tuntuu, että sinä et taida edes olla ihan varma siitä mitä väität.

    Osmo:

    Sekä kirurgiassa että syöpähoidoissa tutkitaan hoidon tuloksia järjestelmällisesti. Molemmissa suomalaisten yliopistollisten sairaaloiden tulokset ovat kansainvälisestikin erittäin hyviä.

    Jos sattus olemaan niin, että maailman parasta hoitoa sais Yhdysvaltalaisissa yksityissairaaloissa, niin vaikuttasko se mitenkään sinun mielipiteeseen siitä kummat on parempia yksityissairaalat vai julkiset sairaalat? Miks?

    (Minä veikkaan, että tästä samasta syystä ei voida myöskään päätellä, että suomalaiset yksityissairaalat olis huonompia kuin julkiset.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. nos kirjoitti 14.12.2010 kello 17:00

    Kumpiko olisi parempi yksityinen sairaala? Sellainen, jossa potilasta ei tarvitse siirtää komplikaation sattuessa vai sellainen, jossa potilas siirretään muualle hoidettavaksi. Kumpiko potilas tulisi julkisella hoitaa ensin, jos joutuisi valitsemaan: kadulla liukastunut vai jonotukseen tuskastunut yksityisestä sairaalasta saapuva komplikaation uhri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. eggo kirjoitti 14.12.2010 kello 17:23

    Yksityissektori keskittyy elektiiviseen erikoissairaanhoitoon, kun taas julkisessa sairaalassa yli puolet potilaista tulee päivystyksenä. Komplikaatiot ovat usein päivystysluontoisia kuten infektiot. Yksityisellä ei myöskään leikata korkean riskin potilaita, koska tehohoitovalmiutta ei ole eikä sitä edellä mainittua päivystysvalmiutta. Päivystävä erikoissairaanhoidon sairaala vaatii massiivisen ympärivuorokautisen infran eri alojen etu- ja takapäivystäjineen. Vaativalle julkiselle ympärivuorokautiselle erikoissairaanhoidolle ei ole olemassa kilpailijaa tai vaihtoehtoa eikä sellaista tule ilman selkeää järjestelmämuutosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Kimmo kirjoitti 14.12.2010 kello 17:55

    Onko edes mielekästä, että erikoissairaanhoitoa vaadittaisiin ylläpidettäväksi myös yksityisellä sektorilla?

    Voidaan toki pohtia pitäisikö kustannukset jotenkin jakaa esim. komplikaatioiden hoidossa. Kolikon toinen puoli on kuitenkin myös siinä, että yksityinen puoli vapauttaa julkisen puolen leikkauskapasiteettia. Vaikka yksityinen puoli kapeasti katsottuna pystyy tekemään vakiotoimenpiteitä ilman varautumista vaativaan erikoissairaanhoitoon, niin vastaavan kapasiteetin ylläpitäminen julkisella puolella saattaa tulla kokonaisuudessaan sille kalliimmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Liian vanha kirjoitti 14.12.2010 kello 18:24

    “Eli jos jossain mitä ihmiset tekee yksityisesti tapahtuu jotain mikä vaatii sairaalahoitoo, niin se pitäs hoidattaa yksityisellä?”

    Kun rakennusfirma rakentaa hometalon niin pitäisikö se korjata yhteiskunnan rahoilla ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Catilina kirjoitti 14.12.2010 kello 20:43

    Sama pätee perusterveydenhuollossa. Yksikään luotettavuutta uhkuva yksityinen lääkäriasema ei selviä edes ihan tavallisesta yleistilanlaskumummosta, joka vaan jostain ilmestyy siihen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Raimo K kirjoitti 14.12.2010 kello 21:19

    Jospa koettaisi palata varsinaiseen kysymykseen: Itse tehden vai ostaen?

    Mielestäni sekä-että, mutta kun yksityinen sektori pystyy tuottamaan samat palvelut halvemmalla JA LISÄKSI tuottamaan sievoista voittoa, julkisen sektorin olisi pikaisesti haettava oppia yksityiseltä sektorilta.
    Ja hankintalakia voidaan kiertää palveluseteleillä – asiakas itse tekee hankinnan ja pääsee itse valitsemaan – mutta markkinoilla pitää olla riittävästi toimijoita, julkinen sektori yhtenä.
    Suurten ulkomaisten firmojen määräävästä markkina-asemasta ei taideta päästä enää eroon millään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Artturi B kirjoitti 14.12.2010 kello 23:46

    Liian vanha:

    Kun rakennusfirma rakentaa hometalon niin pitäisikö se korjata yhteiskunnan rahoilla ?

    Niin siis minä oon sitä mieltä, että julkinen terveydenhuolto pitäs lopettaa. En vaan olis ikinä uskonut, että sinä oot samaa mieltä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. spottu kirjoitti 15.12.2010 kello 10:49

    Raimo K: “Mielestäni sekä-että, mutta kun yksityinen sektori pystyy tuottamaan samat palvelut halvemmalla JA LISÄKSI tuottamaan sievoista voittoa, julkisen sektorin olisi pikaisesti haettava oppia yksityiseltä sektorilta.”

    Pystyy ja ei pysty, yleistilanlaskumummoista ei selviä kannattavasti kukaan, siis jos halutaan hoitaa, ja vaihtoehtoahan ei ole jos se “jostain vaan ilmestyy siihen”.

    Yksityisen terveydenhuoltosektorin kannattavuuden perussyy on mahdollisuus valita asiakaskuntansa, sekä asiakkaiden kehno hintatietoisuus yhdistettynä työterveyshuollon avokätiseen tukemiseen. Yksityistä sektoria kilpailuttaa osaavat keskimäärin vain sairaanhoitopiirit.

    Terveydenhuoltopalvelut on hallintomielessä liian laaja käsite. Käyttökelpoisempia ovat terveidenhoito ja sairaidenhoito.

    Terveidenhoito on yksilösuorituksia ja sektoriosaamista, sievästi toimenpiteidekoodien alle ryhmittyvä pavunlaskijan ihannetoimiala, sairaidenhoito vaatii laajan koneiston ja suvereenin asiantuntijuuden lisäksi kehittynyttä taiteellista kokonaisnäkemystä. Toimipaikkojen suhteellista kannattavuutta on sairaidenhoidossa mahdoton arvoida, ja se onkin hyödytöntä paitsi tietysti jos ei tiedä tai halua ymmärtää mitä garbage in – garbage out tarkoittaa.

    Sairaidenhoitosektori voi ulkoistaa ja on onnistuneesti ulkoistanut yksittäisiä toimenpiteitä terveidenhoitosektorille, päinvastoinkin onnistuu mutta se on aika kallista. Asiakkaat siirtyvät terveidenhoitopuolelta sairaidenhoitopuolelle jokseenkin automaattisesti kun siihen alkaa olla syytä, eli potilasta ei enää niin vaan muutamalla toimenpiteellä korjata takaisin työkelpoiseksi. Yksityiseltä työterveysasemalta terkkarin jonoon, siis.

    Sairaidenhoitoon markkinatalouden ja yksityisen sektorin toimintamallit eivät sovellu, eikä sieltä kannata “hakea oppia”. Koko ala on markkinatalouden vastakohta, siellä hoidetaan ihmisiä jotka puristisessa markkinataloudessa jätettäisiin hoitamatta, ja liikkeenjohtomielssä katastrofaalisella panos/tuotossuhteella (kun ne kuolevat kohta kuitenkin). “Liiketaloudellisen ajattelun” tuominen sairaidenhoitoon on niitä asioita joista ei oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Liian vanha kirjoitti 15.12.2010 kello 12:31

    “Niin siis minä oon sitä mieltä, että julkinen terveydenhuolto pitäs lopettaa. En vaan olis ikinä uskonut, että sinä oot samaa mieltä!”

    Puujalkavitsi.

    Mutta kyllä tervydenhoitopalvelujenkin tuotannon periaatteisin kuuluu, että tuottaja vastaa myös virheistä eikä sysää niitä muiden hoidettavaksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. nos kirjoitti 15.12.2010 kello 13:49

    Spottu kirjoittaa asiaa. Höyrypäiden touhut selittyvät tyhmyydellä tai ahneudella. Kumpi lie parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Raimo K kirjoitti 15.12.2010 kello 14:52

    Spottu: “Pystyy ja ei pysty, yleistilanlaskumummoista ei selviä kannattavasti kukaan, siis jos halutaan hoitaa, ja vaihtoehtoahan ei ole jos se “jostain vaan ilmestyy siihen”.
    nos: “Spottu kirjoittaa asiaa.”

    Mitähän tämäkin on tarkoittavinaan?
    Kalenterissa ei toistaiseksi vielä ole yleistilanlaskumummon ilmestymispäivää.
    Kyllä mummojen rahat ovat eri tahoille kelvanneet, jopa perillisiä huolestuttavassa määrin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Artturi B kirjoitti 15.12.2010 kello 15:36

    Liian vanha:

    Mutta kyllä tervydenhoitopalvelujenkin tuotannon periaatteisin kuuluu, että tuottaja vastaa myös virheistä eikä sysää niitä muiden hoidettavaksi

    Eli siis tarkoitatko, että jos ihan yksityisenä ihmisenä yksityisessä toiminnassa sattuu sairastumaan, niin ei saa vaatia päästä muiden hoidettavaks? Vai mitä sinä yritit tuolla hometaloesimerkillä sanoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Liian vanha kirjoitti 15.12.2010 kello 16:42

    “li siis tarkoitatko, että jos ihan yksityisenä ihmisenä yksityisessä toiminnassa sattuu sairastumaan, niin ei saa vaatia päästä muiden hoidettavaks? Vai mitä sinä yritit tuolla hometaloesimerkillä sanoa?”

    Oletko aidosti tyhmä ??
    Tarkoitan tuottaja vastuulla sitä, että jos yksityinen leikkaa ja tekee virheen ,joka vaatii korjaavaa hoitoa niin yksityinen tekee sen itse omalla kustannuksellaan eikä lähetä potilasta tai julkiselle kuten nyt tapahtuu.
    Tai ainkin korva korjauskulut julkiselle puolelle.

    En vastusta yksityistämstä, olen tehnyt sitä kolmekymmentä vuotta,mutta myösoppinut että ei se mikään automaatti ole kulujen alentamisen ja palvelujen parantamisen suhteen.
    Ulkoistamiisiat suurin osaepäonnistuu,koska ulkositja ei tiedä mistä ne säästöt syntyvät.
    silloin hän ei tiedä miten ulkoistaminen pitää tehdä.
    Samoin puuttuu hankintaosaamista kuten julkiselta sektorilta puuttuu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. nos kirjoitti 15.12.2010 kello 17:06

    Mummojen rahat kyllä kelpaavat, mutta eri asia on, mihin keskiarvomummon rahat riittävät. Voi olla, että ei kovin moneen “kannattavaan” hoitotoimenpiteeseen, vaikka koko omaisuutensa käyttäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Kimmo kirjoitti 15.12.2010 kello 18:09

    @spottu

    “Liiketaloudellisen ajattelun” tuominen sairaidenhoitoon on niitä asioita joista ei oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.

    110% samaa mieltä koko kirjoituksesi kanssa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Raimo K kirjoitti 16.12.2010 kello 10:47

    @spottu: “Liiketaloudellisen ajattelun” tuominen sairaidenhoitoon on niitä asioita joista ei oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.”
    Kimmo: “110% samaa mieltä koko kirjoituksesi kanssa!”

    Siis ei liiketaloudellista ajattelua – mutta millaista taloudellista ajattelua sitten? Kuvitellaanko terveydenhuollon toimivan ilman taloutta – ja mistä rahan kuvitellaan tulevan?
    Tuo 110% toki jo kuvaa realismin puutetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus