Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.12.2010

Saukon­lai­turin ase­makaa­va- ja ase­makaa­van muutosehdotus

Alueelle tunge­taan 3100 ihmistä ja asukas­ta ja noin tuhat autoa sekä noin 4000 fil­lar­ia. Kaavoitus on tuuli­olo­suhtei­den vuok­si haas­ta­va. Kär­keen raken­netaan vähän mata­lam­paa ja keskem­mäl­lä vai­htel­e­van korkuista, enim­mil­lään 16-ker­roksista asuin­taloa. Alue on kan­takaupunki­maisen tiivistä. Viihty­isyys tulee ole­maan paljolti kiin­ni talo­su­un­nit­telus­ta, mut­ta kaa­va ainakin mah­dol­lis­taa hyvä lopputuloksen.

Puis­toakin on run­saat kak­si hehtaaria.

Eräässä toises­sa tilaisu­udessa tänään pohdit­ti­in, voisiko Jätkäsaa­reen kotiut­taa japani­laisen koneel­lisen pyörä­parkin, jos­sa automaat­ti sijoit­taa fil­lar­it moniker­roksiseen varastoon.

Merkit­tävä kaava.

Verkkosaaren kel­lu­vien asun­to­jen kaava

Jos ilmas­ton­muu­tos nos­taa meren­pin­taa, jotain jää sen­tään pin­nalle. Verkkosaa­reen sijoite­taan 41 kel­lu­vaa asuin­taloa, keskikooltaan 130 neliötä. Ne voisi­vat olla isom­piakin. Mie­lenki­in­toinen kokeilu.

Kon­tu­lan ostarin­seudun kaava

Aluet­ta yritetään vähän ehostaa ja tiivistää muu­ta­mal­la asuin­talol­la. HOAS saa täältä opiske­li­ja-asun­to­ja. Tule­vat tuskin ole­maan opiske­li­joiden toivelis­tan kär­jessä, vaik­ka metrol­la pääseekin paris­sa kymme­nessä min­uutis­sa keskus­taan. Väestö­suo­ja ote­taan pysäköintikäyttöön.

Vat­tuniemen teol­lisu­usaluet­ta asuinkäyttöön

Kahdel­la eril­lisel­lä kaaval­la (?!) saman kort­telin kahdel­la ton­til­la pure­taan teol­lisu­us­raken­nuk­sia asuin­talo­jen tieltä. Alueel­la kun­nioite­taan teol­lisu­usalueen ilmet­tä tekemäl­lä asuin­talois­takin ankean näköisiä. En tiedä, estääkö kaa­va talo­su­un­nit­teli­jaa tekemästä parem­paa.  Ker­roksia tulee kuud­es­ta kahdeksaan.

Keskus­tan liiken­teen suju­voit­ta­mi­nen ja käve­lykeskus­tan laajentaminen

Viras­ton mukaan molem­pia tavoit­tei­ta ei saavute­ta samanaikaises­ti ilman keskus­tatun­nelia. Sik­si on tutkit­tu tun­nelin rahoit­tamista käyt­täjä­mak­suin. Jos mak­su olisi luokkaa 1,5 euroa/kerta, investoin­nista saataisi­in rahoite­tuk­si vain 40 pros­ent­tia.  Jostain syys­tä kus­tan­nusarvio on nyt vain 525 Meu­roa ilman arvon­lisäveroa. Jos mak­su ei vaikut­taisi liiken­nemääri­in, 2,5 euron mak­sul­la tun­neli saataisi­in mak­se­tuk­si 30 vuodessa, mut­ta näin korkea mak­su kar­sisi ilmeis­es­ti liiken­net­tä. Kar­sisiko? Se riip­puu siitä, kuin­ka paljon tilaa jätetään maan päälle.  Esit­telijän johtopäätös on, ettei tun­nelille ole vuosi­in taloudel­lisia edellytyksiä.

Keskus­tatun­nelin luvataan vapaut­ta­van tilaa jalankulk­i­joille ja pyöräil­i­jöille vähän kaikkial­la. Kai­vokadul­ta siiv­ot­taisi­in yksi­ty­isautot pois tykkänään ja Espoista tehtäisi­in molem­mista yksikaistaiset.  Joukkoli­ikenne nopeu­tu­isi merkit­tävästi.  Jos täl­laiset muu­tok­set oli­si­vat mah­dol­lisia ja niistä voisi sopia sito­vasti, tun­neli alka­isi tun­tua paljon houkut­tel­e­vam­mal­ta kuin se autop­uolueen ver­sio, jon­ka mukaan tun­nelin var­jol­la ei pidä ottaa maan­päältä neliösent­tiäkään autoilta.

Ilman tun­neli­akin on mah­dol­lista kaven­taa Esplanade­ja yksikaistaisek­si. Tätähän viime kesänä vähän kokeilti­inkin.  Tarkoituk­se­na on selvit­tää tätä vai­h­toe­htoa tarkemmin.

Minus­ta tämä keskus­tatun­neli­v­ai­h­toe­htokin pitäisi selvit­tää kiihkot­tomasti. Jos voidaan sopia merkit­tävistä paran­nuk­sista jalankulkuolo­suhteisi­in, se ei olisi huonon­nus olo­suhteisi­in vaan paran­nus. Sen jäl­keen kyse on sen rahoituk­ses­ta. Tiemak­su on yksi vai­h­toe­hto. Uskoisin käyt­täjämäärien pysyvän vähän korkeam­mal­lakin mak­sul­la riit­tävänä, jos maan­pääl­lisiä väyliä riit­tävästi sul­je­taan tai muuten hidaste­taan. Lisäk­si investoin­ti­in vaa­dit­taisi­in rahoit­ta­jak­si keskus­tan kiinteistönomistajia.

On myös hyvä päämäärä vahvis­taa Helsin­gin keskus­tan ase­maa seudun kau­pal­lise­na keskuksena.

Jos rahoituk­ses­ta ei pystytä sopi­maan ja jos autop­uolue ei suos­tu käve­lykeskus­tan merkit­tävään laa­jen­tamiseen, kan­nat­taa koko tun­neli unohtaa.

Mut­ta selvitetään nyt ensin se, voisiko käve­lykeskus­taa laa­jen­taa ilman sitä tun­nelia. Nythän keskus­tan pysäköin­ti­laitok­si­in joka tapauk­ses­sa pääsee huolto­tun­nelia pitkin, eikä Espoos­ta tarvitse päästäkään keskus­tan läpi Sipooseen.

Thomas Wall­grenin aloite yksi­ty­isautoilun supis­tamis­es­ta kymme­neen pros­ent­ti­in vuo­teen Helsingis­sä vuo­teen 2030 mennessä.

Aloit­teessa luki alun perin lopet­tamis­es­ta, mut­ta kun vihreät kieltäy­tyivät allekir­joit­ta­mas­ta aloitet­ta, Tumi vesit­ti ehdot­toman lin­jansa. Tuo­honkaan ei mas­soit­tain innokkai­ta allekir­joit­ta­jia tul­lut. En minäkään allekir­joit­tanut. Jotenkin ajat­telin suh­tau­tua liiken­nepoli­ti­ikkaan vakavasti.

Esit­telijän lausun­tolu­on­nok­sen mukaan tavoite ei ole realistinen.

40 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.12.2010”

  1. Monil­la Helsin­gin uusil­la aluel­la on puis­toa kaavoitet­tu niin paljon, ettei edes niiden nur­mikkoa pystytä leikkaa­maan, saati sit­ten hoita­maan istu­tuk­sia. Toiv­ot­tavasti Kru­unuvuoreen laite­taan puis­toa vain sen ver­ran, ettei siitä tule pelkää ryteikköä.

  2. “Ilman tun­neli­akin on mah­dol­lista kaven­taa Esplanade­ja yksikaistaisek­si. Tätähän viime kesänä vähän kokeiltiinkin.”

    Ei todel­lakaan ole real­is­tista. Pohjois-Espa oli täysi liiken­nehel­vetti koko kesän ja syksyn remont­tien takia. Puolen kilo­metrin matkaan meni hel­posti 15–30 min. Ja ben­saa paloi tyhjäkäyn­nil­lä koko ajan.

  3. Keskus­tatun­nelista

    Stet­sonin-Har­ris­sonin menetelmäl­lä arvioisin 2,5:n euron mak­sun vähen­tävän liiken­net­tä merkit­tävästi. Tukhol­man ruuhka­mak­su (n. 2e) vähen­si ruuh­ka-ajan liiken­net­tä luokkaa neljänneksen.

    Hin­ta­jous­toa on tutkit­tu, ja suu­ru­us­lu­okaltaan ajan arvok­si on saatu 10 e/h. Tästä voi arvioi­da mak­suhalukku­u­den syn­tyvän noin 15 min­uutin aikasäästöl­lä. Ruuh­ka-aikaan ehkä, muuten, tuskinpa.

    Tuo­ta en kyl­lä ymmär­rä, että mik­si keskus­tan ase­maa tässä pitäisi eri­tyis­es­ti, peri­aate­ta­sol­lakaan, “tukea”.

    Maan­omis­ta­jat tietenkin pitäisi saa­da mukaan, kos­ka keskus­ta-alueen autoilun vähen­tämi­nen tuo heille hyö­tyjä, jot­ka eivät väl­i­ty markki­namekanis­mill (lue: väylänkäyttömaksuilla).

    Kari

    1. Mak­su vähen­tää kyl­lä keskus­taan suun­tau­tu­vaa liiken­net­tä (pait­si jos siitä tun­nelista tulee hyvin suju­va) mut­ta tun­neli­in voidaan ohja­ta liiken­teestä melkein kuin­ka suuri osa hyvän­sä sulke­mal­la mui­ta yhteyksiä.

  4. Vähän ihme­tyt­tää, miten Kon­tu­laan voidaan vielä rak­en­taa tuet­tu­ja vuokra-asun­to­ja :(. MA-ohjel­mas­sa Kon­tu­la kuu­luu alueisi­in, joille ei näitä pitäisi rak­en­taa kuin perustel­lus­ta syys­tä. Opiske­li­ja-asun­noille ei pitäisi olla eri­ty­istä tarvet­ta siel­lä. Muutenkin kaa­va on turhaa näperte­lyä. Ostari pitäisi purkaa ja kor­va­ta asuin­taloil­la, joiden kivi­jalois­sa liiketi­lat sijait­si­si­vat. Myl­ly­puron uut­ta ostaria raken­netaan näin.

  5. “Ilman tun­neli­akin on mah­dol­lista kaven­taa Esplanade­ja yksikaistaisek­si. Tätähän viime kesänä vähän kokeilti­inkin. Tarkoituk­se­na on selvit­tää tätä vai­h­toe­htoa tarkemmin.”

    Niin­hän sitä kokeilti­in län­teen­päin, kiitos raken­nusvi­ras­ton saa­mat­to­muu­den. Kokeilu osoit­ti sen, mikä muutenkin tiedet­ti­in: ei toi­mi. Itään­päin tilanne olisi luul­tavasti vielä huonom­pi. Jos tun­neli raken­netaan, ja kun län­simetro on käytössä, yksikaistaisu­us saat­taisi toimia. Asia lie­nee las­ket­tavis­sa tai simuloitavissa. 

    Itse tarvit­sen autoa työa­joi­hin vähän väliä ja halu­an käyt­tää sitä muutenkin. On mielestäni hyvin itsekästä yrit­tää tehdä Helsin­gin kan­takaupungista vain siel­lä asu­vien ja töis­sä käyvien, eläkeläis­ten ja fri­ikkien liikku­ma- ja ennen kaikkea asuinalue.

  6. Siinä tun­nelin hin­nas­sa ei ole liit­tymiä parkki­hallei­hin eikä Keskus­tan huolto­tun­neli­in. Liit­tymät mak­saa varsinkin maan alle. Lisäk­si se on se nysäver­sio jos­sa hukkuu se ain­oa hyvä idea eli Sörnäis­ten ranta­tien painami­nen tunneliin.

    Laskel­ma Pohjois-Espan sulkemis­es­ta on toiv­ot­tu ja mie­lenki­in­toinen, tosin suositeltavak­si vai­h­toe­hdok­si muo­dos­tuu yksikaistaiset Espat niin että isois­sa risteyk­sis­sä mis­sä niistä on hyö­tyä on use­ampi kaista. Hyvä, helpot­taisi käve­lyä huo­mat­tavasti. Kap­a­siteet­tia häviää 20%, ja tuos­sa ei ole mukana kap­a­siteetin lisäys­tä joka seu­raisi jalankulk­i­javal­o­jen pois­tamis­es­ta kun ei niitä yhden ajo­radan ylit­tämiseen vält­tämät­tä tarvitse. Eli ei paljon mitään, 4000 autoa vuorokaudessa joka on sama kuin keskimäärin pari autoa min­uutis­sa suun­taansa ja pari pros­ent­tia kan­takaupun­gin poikit­tais­li­iken­teen kapasiteetista.

  7. Mitä järkeä on tehdä HOAS:n talo­ja Kon­tu­laan? Opiske­li­ja-asun­not tulee sijoit­taa kam­puk­sille, niin kuin kaikkial­la muual­la tehdään. Ihan perus jut­tu: hyvä yliopisto/korkeakoulu yhdis­tää opiskelun, asumisen ja sosi­aalisen elämän.

    Muutenkin pitää vähitellen miet­tiä, mitä noille surullisille lähiöikke tehdään. Pusku­trak­tori on hyvä vai­h­toe­hto, mut­ta se on eri­laisen omis­tusjär­jeste­lyn takia vaikeampi toteut­taa kuin Ruosissa.

  8. Hohhoi­jaa. Olisiko mah­dol­lista rak­en­taa jotain maan alle siihen keskus­tatun­nelin lin­jauk­selle, jot­ta KSV saataisi­in oikeasti lopet­ta­maan sen esil­läpi­to kuten kaupung­in­val­tu­us­to on päättänyt?

    Wall­gren voisi hakea määrän säi­lyt­tämistä nykyisel­lään, jota use­ampi voisi kannattaa.

  9. OS: “Nythän keskus­tan pysäköin­ti­laitok­si­in joka tapauk­ses­sa pääsee huolto­tun­nelia pitkin..”

    Pait­si että Rautatiease­malle (P‑Eliel) ei pääse, ei myöskään uuteen Fin­lan­dia-talon parkki­in. Pien­ten nopeuk­sien tynkä­tun­neli (myös pyöräil­i­jöille) Ilmarisen kont­torin takaa Rautatiease­malle ja sieltä huolto­tun­neli­in ratkai­sisi tämän ja voisi olla paljon helpom­pi rahoit­taa yksi­ty­isin voimin, eri­tyis­es­ti jos matkan var­relle osu­vien kiin­teistö­jen alle voisi rak­en­taa pysäköintitiloja.

    Läpi­a­jo­tun­neli veisi lop­ullis­es­ti poh­jan ajatuk­selta muut­taa Län­siväylä nor­maa­likaduk­si Laut­tasaa­res­sa, rahat kan­nat­taisi lait­taa Pasi­lan­väylän tun­neloin­ti­in mon­es­takin syystä.

  10. Nie­mi, asia on alus­tavasti mallinnet­tu, tulok­set on juuri sitä mitä kuvit­telisikin eli vaiku­tus on pieni. Eli risteyk­siä luku­unot­ta­mat­ta tois­es­ta kaistas­ta on vähän hyö­tyä. Län­teen päin on muuten pikkasen enem­män liiken­net­tä, mitä on sinän­säkin määräl­lis­es­ti vähän kun ei tuol­laises­sa ympäristössä katu nyt vaan vedä auto­ja. Minus­ta sel­l­ainen kong­tivi­inen harha on siinä että ver­rataan johonkin ideaali-Espaan jos­sa liikenne soljuu tasais­es­ti viit­täkymp­piä. Kun sem­moista ei ole eikä tule liiken­nemääril­lä mitkä on kaupungis­sa mitään nykyiseen päinkään.

    Se että tehdään ylileveitä katu­ja keskelle jalankulkualuet­ta ei ole ain­oas­taan rumaa vaan siitä ei ole edes autoil­i­joille san­ot­tavasti hyö­tyä. Kaupunkikadul­la on kaista suun­taansa ja siinä aje­taan sel­l­aisel­la nopeudel­la ettei val­o­ja tarvi­ta, mikä ainakin minus­ta on sitä­pait­si mukavam­paakin ajaa, motar­it kuu­luu maalle.

  11. Keskus­ta tun­neli tulee, kun sen aika on kyp­sä. Toiv­ot­tavasti mah­dol­lisim­man pian. 🙂 Sil­lä saadaan henkilöau­to- ja bus­sili­iken­net­tä pois kaduil­ta, mikä on hyvä asia. 

    Esplanadin liiken­teeseen en usko sil­lä hirveästi ole­van vaiku­tus­ta, enkä näe mitään tarvet­ta muut­taa nyky­isiä jär­je­se­lyjä. Muutenkin pitää nyky­istä parem­min ymmärtää pää- ja sivukatu­jen ero. Pääkaduil­la pitää päästä järkevää nopeut­ta ja sivukaduil­la taas muun liiken­teen ehdoilla.

    Joukkoli­iken­net­tä nopeu­u­taisi oman koke­muk­sen mukaan eniten tarpeet­tomien bus­sivuoro­jen pois­t­a­mi­nen maan­pinnal­ta. Kyl­lä keskimäärin poikit­tain risteyk­sis­sä makaa­vat bus­sit aiheut­ta­vat enem­män hait­taa spårille kuin pysäköidyt autot.

    Väärin­pysäköin­nin aiheut­taa­maakaan hait­taa ei kan­na­ta vähätel­lä. Kan­nat­taisiko miet­tiä pien­tä toim­intat­a­pa­mallien hakua USA:sta. Väärässä paikas­sa ole­vat ajoneu­vot voidaan vetää pois ilman nos­toa (tai siel­lä jois­sakin paikois­sa jopa pusku­trak­to­ril­la) mikä nopeut­taa tien aukaisua. 😉

  12. Ode, tämä nyt menee niin että joko se tun­neli jotenkin voisi ehkä kan­nat­taa mak­suil­la tai keskus­taan tule­va automäärä piene­nee, mut­ta ei kumpaakin.

    Rahaa tarvit­taisi­in mak­su­jär­jestelmän kului­hin ja puolen mil­jardin investoin­nin kat­tamiseen tuol­laiset reilu 30 miljoon­aa vuodessa. San­o­taan pyöreästi satatuhat­ta päivässä.

    Tun­nelille on mak­sut­tomana ennustet­tu vajaa 50 000 autoa vuorokaudessa, täl­löin riit­täsi kah­den euron mak­su per auto. Vas­taavasti on ennustet­tu että Kai­vokadun liikenne (jos se muute­taan joukkoli­iken­nekaduk­si) tip­puisi 70% nykyis­es­tä 28 000 eli noin 20 000 autoa sekä Espan liikenne 30% eli noin 6000 autoa päivässä. Eli automäärä kas­vaisi noin 25 000 jot­ta tuo­hon 50 000 autoon päästäisiin.

    Jos taas syistä jot­ka Kari mainit­si tun­neli­in ei tulisikaan uut­ta liiken­net­tä vaan ain­oas­taan siir­ty­isi van­haa niin se sata­ton­nia pitäisi kerätä 25 000 autol­ta, eli neljä euroa per auto. Jos liikenne kokon­aisu­udessaan vähenisi niin enemmän.

    Sinän­sä jos joku tuol­laisen investoin­nin halu­aa tehdä niin oma­pa on asiansa.

  13. Thomas Wall­grenin aloite on hieno. En tien­nytkään, että mui­ta Koi­järveläisiä istuu valiokun­nas­sa. Onko Thomas myös Enemmistöläisiä?

  14. Osmo Soin­in­vaara:

    Mak­su vähen­tää kyl­lä keskus­taan suun­tau­tu­vaa liiken­net­tä (pait­si jos siitä tun­nelista tulee hyvin suju­va) mut­ta tun­neli­in voidaan ohja­ta liiken­teestä melkein kuin­ka suuri osa hyvän­sä sulke­mal­la mui­ta yhteyksiä. 

    Ei voi­da. Se liikenne, mihin tuo Keskus­tatun­neli sopisi (läpi­a­joli­ikenne ja aivan ydinkeskus­taan tule­va liikenne) on nykyisel­lään ver­rat­tain vähäistä. Tietenkin sen rak­en­tamisen _jälkeen_ käyt­töä löytyy.

    Tai tietenkin kan­takaupun­gin liiken­net­tä voi rajoit­taa vaik­ka kuin­ka, mut­ta sil­lä ei ole olen­nais­es­ti _mitään_ tekemistä Keskus­tatun­nelin kanssa.

    Eihän tuo Keskus­tatun­neli parhaim­mil­laankaan tar­joa pääsyä muu­ta kuin muu­ta­maan has­su­un kohteeseen (mm. Stock­man­nin parkki­hal­li). Lop­pumat­ka niihin 99 %:iin paikoista, mihin ihmisen ovat oikeasti menos­sa, tapah­tu­vat sitä samaa katu­verkkoa pitkin kuin nykyisinkin.

    Siitä on olen­nais­es­ti, ja täs­mälleen, hyö­tyä lähin­nä läpi­a­joli­iken­teelle, ei millekään muulle. Ja läpi­a­joli­ikenne on järkeväm­pää hoitaa poi­hjoisim­mil­la reitellä.

    Kari

  15. Kari:

    Tai tietenkin kan­takaupun­gin liiken­net­tä voi rajoit­taa vaik­ka kuin­ka, mut­ta sil­lä ei ole olen­nais­es­ti _mitään_ tekemistä Keskus­tatun­nelin kanssa.

    Niin sitä voisi tyh­mem­pi kuvitel­la, mut­ta onnek­si virkamies valistaa:

    Keskus­tan ajoneu­voli­iken­teen merkit­tävä suju­voit­ta­mi­nen ei ole mah­dol­lista maan­pääl­lisin ratkaisuin, jos tavoit­teena on samal­la mah­dol­lisim­man laa­jan ja viihty­isän käve­lykeskus­tan luomi­nen. Laa­jan ja viihty­isän käve­lykeskus­tan luomi­nen edel­lyt­tää uuden maanalaisen liiken­ney­htey­den, Keskus­tatun­nelin, rakentamista.

    Tyh­mem­pi saat­taisi myös kuvitel­la että käve­lykeskus­tan tavoite ei ole “ajoneu­voli­iken­teen merkit­tävä suju­voit­ta­mi­nen” vaan että se on Keskus­tatun­nelin tavoite. Tai että tavoit­teen aset­telu ylipään­sä kuu­luu luot­ta­mus­miehille eikä virkamiehille.

    “Merkit­tävä” muuten määritel­lään 4 000 autoa vuorokaudessa, eli noin 3% Nor­den­skiöldinkatu — Tehtaankatu välil­lä ole­vien poikit­taisväylien kap­a­siteetista (130 000 autoa vuorokaudessa) tai alle 2% Niemen rajan ylit­tävästä liiken­teestä (220 000), kos­ka tuol­lainen kap­a­siteetin pudo­tus Espoil­la samaisen esi­tys­lis­taan mukaan “vähen­täisi merkit­tävästi ajoneu­voli­iken­teen itä-län­sisu­un­taista kap­a­siteet­tia keskus­tas­sa”. Kari osan­nee ker­toa onko nuo pros­ent­tio­su­udet suurem­pia kuin ennustei­den virhemarginaalit.

    Mitä jos sovit­tais että luot­ta­mus­miehet päät­tää mitä halu­taan ja virkamiehet toteut­taa? Ihan noin niinku vaik­ka kansan­val­lan vuoksi.

  16. Mitä jos sovit­tais että luot­ta­mus­miehet päät­tää mitä halu­taan ja virkamiehet toteut­taa? Ihan noin niinku vaik­ka kansan­val­lan vuoksi. 

    Val­lanku­mous­tako tääl­lä suun­nitel­laan? Mer­i­tokra­t­ian kor­vaamista jol­lain “demokra­tial­la”?

    Muuten olen sitämieltä että käve­lykeskus­taa kan­nat­taisi lähteä hivut­ta­maan eteen­päin pala ker­ral­laan, alka­en vaik­ka eteläes­pan muut­tamis­es­ta 2‑suuntaiseksi ja pohjois­es­pan muut­tamis­es­ta käve­lykaduk­si. Suuret, täy­del­liset, suun­nitel­mat ovat kivo­ja ja niil­lä voi kiihdyt­tää äänestäjiä puoleen tai toiseen, mut­ta ne harvem­min vievät halut­tua asi­aa eteenpäin.

  17. Keskus­tatun­nelia on selvitet­ty kiihkot­tomasti ja kiihkol­la vuosikymmenet. Sinä aikana keskus­tan liikenne on pysynyt määräl­lis­es­ti entisellään. 

    Salmi­vaaran aikana olti­in jonkin aikaa oikeil­la jäljil­lä, kun tutkit­ti­in lyhyt­tä min­imi­vai­h­toe­htoa, jos­sa ensisi­jais­es­ti siir­ret­ti­in Kai­vokadun liikenne tun­neli­in ja syötet­ti­in paria pysäköintilaitosta.

    Sit­ten pro­jek­ti lev­isi jälleen alku­peräisi­in, lue 60-luvul­la tutkit­tui­hin mit­toi­hin ensisi­jais­es­ti läpikulkuli­iken­net­tä palvel­e­vak­si väyläk­si. Hin­ta pullis­tui ja tun­neli syveni. Krunikalaiset ja kamp­pi­laiset sai­vat suun­nitel­man paisumaan.

    Selvitet­ty on, että min­imi­ratkaisua korskem­mat vir­i­tyk­set lisäävät selvästi autoliikennettä.

    Sopi­va marssi­järjestys olisi laa­jen­taa vai­heit­tain käve­lykeskus­taa ja tutkia kunkin vai­heen jäl­keen muu­tok­sen vaiku­tuk­set. Jos pros­essin aikana havaitaan merkit­täviä haittoja
    syn­tyvän, viriteltäköön lyhyt katuy­hteys pitkältä sil­lal­ta radan ali ja pyöräil­i­jöille nyt varat­tuun katukuilu­un niin, että Kai­vokatu voidaan pyhit­tää kevyelle ja joukkoliikenteelle.

    Nykyiset pysäköin­ti­laitok­set tar­joa­vat kysyn­tään näh­den riit­tävästi tilaa lyhy­taikaiselle liike-elämän kaipaa­malle pysäköin­ti­tar­jon­nalle ja uusi­akin putkahtelee tar­jon­taa väl­jen­tämään. Katu­ta­son katupin­taa voidaan vapaut­taa käve­lykeskustalle ja ryömivälle autoli­iken­teelle. Huolto­tun­nelista pitäisi saa­da kaik­ki irti. Nyt se ei vielä helpota katu­ta­son ruuhkia.

  18. Sep­po Vep­säläi­nen: “..viriteltäköön lyhyt katuy­hteys pitkältä sil­lal­ta radan ali ja pyöräil­i­jöille nyt varat­tuun katukuilu­un niin, että Kai­vokatu voidaan pyhit­tää kevyelle ja joukkoliikenteelle.”

    Jaa että Kai­vokatu eli rumien korkei­den talo­jen etelästä var­josta­ma väylä anke­as­sa aukio-ympäristössä, urheil­u­rav­in­toloiden ja tusi­na­pu­bi­en luvat­tu räy­häalue olisi arvokkaampi kuin Kaisaniemen puis­tomiljöö puutarhoineen.

    Jos keskus­tan läpi­a­joli­ikenne jostain pitää ohja­ta niin Kai­vokadul­ta jota ei viihty­isäk­si saa mil­lään real­is­tisel­la toimen­piteel­lä (kuten Makkarat­alon purku ja torien umpeenrakentaminen).

    Fil­lar­itun­neli Rav­in­to­la Kaisaniemen kul­mal­ta radan ali olisi kyl­lä paikallaan, mut­ta siihen taide­taan suun­nitel­la siltaa.

  19. Kai­vokatu voidaan pyhit­tää kevyelle ja joukkoliikenteelle.

    Toivoisin Kai­vokadus­ta käve­lykat­ua, jos­ta hääde­tään maan pinnal­ta pois raskas joukkoli­ikenne. Nykyisel­lään tämä on yksi keskus­tan kauheim­mista paikoista oli sit­ten kulku­vä­line mikä tahansa.

  20. Hei!

    Kiitän ensin­näkin hyvin loba­tus­ta nuorisosyr­jin­tälaista. 18–25-vuotiaat tule­vat toimeen kyl­lä ilman yhteiskun­nan rahoi­tus­takin mm. myymäl­lä itseään tai mur­tau­tu­mal­la kioskei­hin ja autoihin.

    Mut­ta toista asi­aa. Ennen kuin alan vaah­do­ta siitä vaikka­pa blo­gis­sani, halu­an kysyä, mitä tarkalleen ottaen tarkoi­tat tällä:

    “Kon­tu­lan ostarin­seudun kaava

    Aluet­ta yritetään vähän ehostaa ja tiivistää muu­ta­mal­la asuin­talol­la. HOAS saa täältä opiske­li­ja-asun­to­ja. Tule­vat tuskin ole­maan opiske­li­joiden toivelis­tan kär­jessä, vaik­ka metrol­la pääseekin paris­sa kymme­nessä min­uutis­sa keskus­taan. Väestö­suo­ja ote­taan pysäköintikäyttöön.”

    Nykyisel­lään­hän Kon­tu­lan pom­maris­sa on sisäskeit­ti­hal­li. Et suinkaan ole sitä tilaa anta­mas­sa yksityisautoilijoille?

    1. Tuo skeit­ti­hal­li asia täy­tynee kat­soa. Tosin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta tekee vain kaavo­ja, ei vuokrasopimuksia.

  21. Tpyy­lu­o­ma:

    “Merkit­tävä” muuten määritel­lään 4 000 autoa vuorokaudessa, eli noin 3% Nor­den­skiöldinkatu – Tehtaankatu välil­lä ole­vien poikit­taisväylien kap­a­siteetista (130 000 autoa vuorokaudessa) tai alle 2% Niemen rajan ylit­tävästä liiken­teestä (220 000), kos­ka tuol­lainen kap­a­siteetin pudo­tus Espoil­la samaisen esi­tys­lis­taan mukaan “vähen­täisi merkit­tävästi ajoneu­voli­iken­teen itä-län­sisu­un­taista kap­a­siteet­tia keskus­tas­sa”. Kari osan­nee ker­toa onko nuo pros­ent­tio­su­udet suurem­pia kuin ennustei­den virhemarginaalit. 

    No kyl­lähän se tuol­lainen muu­tos ruuh­ka-aikaan on merkit­tävä, jos muutenkin alamme olla väl­i­tyskyvyn rajoil­la. Huomiotta tosin jää se, että pitkäl­lä aikavälil­lä — siis sil­lä aikavälil­lä, jon­ka perus­teel­la täl­laiset asi­at tulisi miet­tiä — tuo vaikut­taa vas­taavasti autoli­iken­teen kysyn­tään, eli ei ole ongelma.

    Ai mitenkä niin vaikut­taa? No sitenkä niin, että Helsin­gin niemen liiken­nemäärät eivät ole vuosikym­meni­in kas­va­neet, eivätkä ruuhkat lisään­tyneet, vaik­ka seudulle asukkai­ta on tul­lut lisää. Se nyt vain on niin, että kaupungeis­sa on sitä autoli­iken­net­tä täs­mälleen niin paljon kuin sinne mah­tuu. Sama toimii myös muu­tok­si­in. Jos me raken­namme enem­män autoteitä (Keskus­tatun­neli), meil­lä on enem­män autoli­iken­net­tä, jos taas vähen­nämme autoli­iken­teen kap­a­siteet­tia (autot­tomat alueet keskus­tas­sa), meil­lä on vähem­män autoliikennettä.

    Mitä taas tulee noi­hin kysyn­tä­mallien epä­var­muuk­si­in, niin muu­tamien pros­ent­tien virheitä sisäl­tyy hel­posti jo niihin ennusteisi­in, joiden­ka perus­teel­la arvioidaan nyky­isiä liiken­nemääriä. Puhu­mat­takaan siitä, että alamme ennustele­maan tulevaisuutta.

    Tämä voi tul­la yllä­tyk­senä joillekin, mut­ta ker­ronpa nyt, että arviot nyky­i­sistäkin liiken­nemääristä perus­tu­vat liiken­nemallei­hin, ei niitä oikeasti tarkkaan tiede­tä. Olen­nais­es­ti tiede­tään vain otos (liiken­netutkimus) ja kasa pis­temit­tauk­sia, esimerkik­si Kulosaaren sil­lan ylit­täneet ajoneu­vot, joiden perus­teel­la raken­netaan malli. Mallin avul­la sit­ten tehdään ennuste niistä liiken­nemääristä (ja niiden kehit­tymis­es­tä tule­vaisu­udessa). Jotenkin näen tässä analo­gian niihin ilmastomalleihin 🙂

    Yllä maini­tu­ista syistä johtuen olen Sep­po Vep­säläisen ja joidenkin muiden tänne kir­joit­tanei­den kanssa täs­mälleen samaa mieltä siitä, että käve­lykeskus­ta tulisi toteut­taa hitaasti, vai­he vaiheelta.

    Näin toimien emme aiheuta mitään katas­trofia, vaan autoli­iken­teen kysyn­tä pikku hil­jaa mukau­tuu väl­i­tyskyvyn pienen­e­miseen. Näin­hän on myös toimit­tu. Minä en ymmär­rä, mik­si tähänkin asi­aan täy­tyy taas sotkea joku mil­jardi­hanke, jol­la on vain etäis­es­ti tekemistä asian kanssa.

    Kari

  22. Opiske­li­ja-asun­not pitäisi todel­lakin keskit­tää kaikin keinoin yliopis­to­jen ja korkeak­oulu­jen viereen. Kaikkial­la Suomessa. 

    Esimerkik­si heti Otaniemestä pohjoiseen näkyy ole­van lähin­nä tyhjää rantaa ja rapakkoa. Alueelle pitäisi ennem­min rak­en­taa asun­not 20000 opiske­li­jalle, viralli­nen Aal­to-kam­pus. Ja toinen moko­ma sinne Viikin pel­loille Viikin ja Ara­bi­an­ran­nan väliin.

    En asu pääkaupunkiseudul­la, mut­ta kart­taa kat­so­ma­l­la nuo ovat kuitenkin ilmi­selviä ratkaisu­ja Helsin­gin asuntopulaan.

  23. Karin ja Vep­säläisenkin kanssa samaa mieltä, eli vähän tyl­sää 🙂 mut­ta tästä nyt voi sen­tään naputtaa:

    No kyl­lähän se tuol­lainen muu­tos ruuh­ka-aikaan on merkit­tävä, jos muutenkin alamme olla väl­i­tyskyvyn rajoilla.

    Siinä mallinnuk­ses­sa ei ole min­un käsit­tääk­seni otet­tu huomioon mitään muu­tok­sia liiken­teen määrässä tai osuuk­sis­sa. Kieltämät­tä vähäi­nen ja puut­telli­nen empi­iri­nen data Autot­tomien päivien ajal­ta ker­too ettei edes kum­mankin Espan sulkemisel­la ole juuri mitään vaiku­tus­ta, joukkoli­ikenne vain kas­vaa jotain pros­entin ja autoli­ikenne vähe­nee ehkä kak­si. Kyl­lä se liikenne jous­taa lyhyel­läkin aikavälil­lä, näkee­hän sen jo poikkeusti­lanteis­sakin. Esimerkik­si Kai­vokadun sulkeu­tu­mi­nen viime talvel­la ei aiheut­tanut liikennekaaosta.

  24. “…kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta tekee vain kaavo­ja, ei vuokrasopimuksia.”

    Sikäli kaavoil­la on merk­i­tys­tä, että kaa­van vas­tainen käyt­tö pitää lopet­taa ja etsiä vuokralainen, joka toimii kaa­van mukaan. Joskus ennen esim. met­sästet­ti­in piilokont­tor­e­i­ta kaa­van mukaan asun­noik­si tarkoite­tu­ista huoneis­toista. Nyt­tem­min markki­na­t­alous on hoi­tanut asian, ja toimis­tot muute­taan asun­noik­si, kun niistä saa parem­man hinnan:)

    Kai­vokat­ua on keskustelus­sa haukut­tu, mut­ta se oli Eliel Saariselta aikanaan merkit­tävä muu­tos ruu­tukaavakeskus­taan, kun Unioninkat­ua kaupunki­in saa­pu­va liikenne tukkeu­tui. Sit­tem­min itä­su­un­nan liikenne on tosin siir­tynyt osak­si Pohjois­ran­taan ja Espalle, mut­ta bus­sit käyt­tävät Kai­vokat­ua paljon. Tosin jos bussien päätepysäk­ki olisikin Hakaniemen toril­la Rauta­tien­torin sijaan, voisi täl­lä olla posi­ti­ivi­nen vaiku­tus Hakaniemen palvelui­hin ja kaupun­gin keskus­tan pain­opiste siir­tyä sinne päin, kan­nat­taisi ehkä kokeil­la? Hakaniemestä on kuitenkin hyvät raidey­htey­det keskus­taan ja Kamppiin.

  25. Villen kanssa olen samaa mieltä, että bussien saami­nen pois keskus­tan kaduil­ta onkaikkien yhteinen tavoite. Siinä on vain voit­ta­jia. Itse jät­täisin bus­sit vähän kauem­mas: Olari — Pasi­la — Hert­tonie­mi akselille. 

    Itse en ymmär­rä, mitä ihmettä kuu­luu virkamiehille tai luot­ta­mus­mieille, mitä kukin tekee ton­til­laan. 😉 Raken­nusjärjestyk­seen vain kuusi ker­rosta ja tiivis ruu­tukaa­va. Kyl­lä se täyt­tyy paikalle sopivista toiminnoista.

    Jos ihan vält­tämät­tä halu­taan ohja­ta jotain, niin maalais­arkkite­hdeille voi lait­taa ohjeek­si, että ensim­mäisen ker­roksen kadun puolen tilois­sa täy­tyy olla näyteikku­nat. Tehkää kokeek­si yksi kaupungi­nosa, jos­sa kaupun­ki ei ohjaa mitään. Kat­so­taan kah­denkymme­nen vuo­den päästä, onko se onnis­tuneem­pi kuin “oha­jatut” kaupungisosat.

  26. Tuo aja­tus Esplana­di­en muut­tamis­es­ta yksikaistaisik­si kuul­lostaa vähän omi­tuiselta. Mielu­um­min Pohjois-Esplana­di käve­lykaduk­si ja Etelä-Esplana­di kaksisuuntaiseksi.

  27. Esplana­di­en kaista­jär­jeste­ly­ille ei tarvitse tehdä mitään — kun­han 1)puretaan Hakaniemen sil­ta, ja 2)siirretään auto­lau­tat pois Eteläsa­ta­mas­ta ja Kata­janokalta (esim. Vuosaaren sata­maan). Sen jäl­keen liikenne on niin rauhal­lista, että Espo­ja voi käyt­tää vaik­ka prome­needauk­seen vaikkeivät viral­lis­es­ti pihakatu­ja olekaan. Idän suun­nan liikenne siir­tynee pohjoisem­mille reit­eille. Helsinginkadun ja Man­ner­heim­intien risteyk­seen pitää ehkä rak­en­taa tasoristeys 😉

  28. Tuo fil­lar­i­hissi. Kuu­lostaa järkevältä.

    Fil­lar­i­han vie yllät­tävän paljon tilaa, sanois­in, että väljästi 2 m²,ja tiivist­ti 1 m²/ pyörä.

  29. Markku, mene kat­so­maan Porthan­ian eteen opiske­li­joi­iden pyörä­parkkia, olisi neljä pyörää neliöllä. 🙂

    Hissit pyörä­parkki­in tun­tuu jotenkin ylim­i­toite­tul­ta, tilaa voi säästää vaik­ka ripus­tusk­oukuil­la vai mik­si niitä nyt kut­su­taankaan. Automa­ti­soitu pysäköin­ti­laitos sen sijaan kuu­lostaisi oikein hyvältä.

  30. tpyy­lu­o­ma­lle

    “Markku, mene kat­so­maan Porthan­ian eteen opiske­li­joi­iden pyörä­parkkia, olisi neljä pyörää neliöllä. 🙂

    Hissit pyörä­parkki­in tun­tuu jotenkin ylim­i­toite­tul­ta, tilaa voi säästää vaik­ka ripus­tusk­oukuil­la vai mik­si niitä nyt kut­su­taankaan. Automa­ti­soitu pysäköin­ti­laitos sen sijaan kuu­lostaisi oikein hyvältä.”

    En ole tarkem­min mit­tail­lut. Kat­sel­lut kyl­lä pyöräriv­istöjä use­am­minkin töölölaistalon pihal­la ja joskus ex offi­cio (hal­li­tuk­sen jäse­nenä) miet­tinyt mihin ne kaik­ki saadaan mah­tu­maan. Otet­ta­va huomioon , kuten autoparkissakin, olta­va tilaa tul­la taak­sepäin. (Tämä tietenkin on samal­la jalakulku­ti­la.) Tiivi­isti sijoite­tu­ista pyöristä han­kala ottaa.

    Automa­ti­soitu pysäköin­ti­laitos lie­nee oleel­lis­es­ti sama asia kuin hissiparkki.

    Koukut käyvät talvisäi­ly­tyk­seen. pävit­täiskäytössä hanakalia. 

    Voinen maini­ta, että nos­tok­oukku­ja olen asen­nut­tanut ja ollut asen­ta­mas­sa pyörä­tallin kattoon.

  31. “Esimerkik­si heti Otaniemestä pohjoiseen näkyy ole­van lähin­nä tyhjää rantaa ja rapakkoa. Alueelle pitäisi ennem­min rak­en­taa asun­not 20000 opiske­li­jalle, viralli­nen Aal­to-kam­pus. Ja toinen moko­ma sinne Viikin pel­loille Viikin ja Ara­bi­an­ran­nan väliin.”

    Käsit­tääk­seni kyseessä on Laa­jalah­den Maarin­lah­den luon­non­suo­jelu­alue, joka kuu­luu Ram­sar-sopimuk­sen nojal­la Natu­ra 2000 verkkoon. Esimerkkinä ympäristöoikeu­den kalvosarjassa.

    Kelju­ja nuo EU-direktiivit…

  32. Soitin itse kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­toon, jos­sa selvisi, että skeit­ti­hal­lia ei sen­tään olla uhraa­mas­sa yksi­ty­isautoilun alt­tar­ille. Keskel­lä ääret­tömän synkkiä uutisia tämä sen­tään hiukan lohdut­ti. Kon­tu­lan pom­marin skeit­ti­hal­li on todel­la use­an nuoren henkireikä. Sitä käyt­tävät ihmiset ympäri Helsinkiä ja pääkaupunkiseu­tua, eivät yksin kontulalaiset.

  33. TL:
    >Esimerkik­si heti Otaniemestä pohjoiseen näkyy
    >ole­van lähin­nä tyhjää rantaa ja rapakkoa. Alueelle
    >pitäisi ennem­min rak­en­taa asun­not 20000
    >opiske­li­jalle, viralli­nen Aalto-kampus.

    Se on pait­si luon­non­suo­jelu­aluet­ta ja tärkeä lin­tu­lahti — siis lain kir­jaimel­la rak­en­tamisen ulot­tumat­tomis­sa — myös teknis­es­ti ylet­tömän kallista raken­nus­maa­ta, kos­ka se on oikeasti lutakkoa ja vesi­jät­tö­maa­ta. Helpom­paa suun­nitel­la rak­en­tamista suo­raan meren päälle kip­paa­mal­la murs­ket­ta johonkin hie­man kovapo­h­jaisem­paan meren kohtaan.

    Mut­ta jos tuolle lin­jalle lähde­tään, niin Helsin­gin Keskus­puis­tossa olisi run­saasti tilaa tehdä urbaa­nia kantakaupunkia.

  34. Jätkäsaaren sijas­ta taik­ka ohel­la voisi miet­tiä pyörä­parkki­au­tomaat­tia Rautatiease­malle tms paikkaan mis­sä oikeasti on paljon pyöriä parkissa. Tuol­lainen koneelli­nen pyörä­park­ki voisi samal­la suo­ja­ta fil­lar­it säältä ja ilkivallalta.

    Noin taloy­htiön pyörä­varas­ton käytössä koukut toimi­vat pitkäaikaisparkki­in, ts niille pyörille mil­lä ei aje­ta kuukausi­in tai vuosi­in. Päivit­täiskäytössä sit­ten ikäväm­pää kun kurai­sista pyöristä val­u­va vesi tahrii alem­mak­si laite­tut fil­lar­it. Ja suurin osa pyöristä on jotain hal­pa­hal­lien 20 kg painavia roh­jakkei­ta mitä ei mitenkään ilok­seen nos­tele koukkui­hin. 7–8 kg pestyt ja puh­taat maantiepyörät menisi tiet­ty hel­posti, mut­ta niitä taas ei kukaan yhtiön pyörä­varas­toon tuo.

  35. Kyl­lä siel­lä Otaniemestä pohjoiseen on raken­nus­toim­intaa nykyisel­läänkin. Kehä I sisäpuolelle on valmis­tunut tai valmis­tu­mas­sa toimis­toraken­nuk­sia, ja äsket­täin näyt­tää aloite­tun jonkin sortin työ­maa Otaniemen­tien var­res­sa ole­vaan koivikkoon (joka on ainakin keväisin veden vallassa).

  36. antti:

    Jätkäsaaren sijas­ta taik­ka ohel­la voisi miet­tiä pyörä­parkki­au­tomaat­tia Rautatiease­malle tms paikkaan mis­sä oikeasti on paljon pyöriä parkissa. Tuol­lainen koneelli­nen pyörä­park­ki voisi samal­la suo­ja­ta fil­lar­it säältä ja ilkivallalta. 

    Näkemäni kuvat japani­lai­sista ver­sioista esit­tävät isoa maanalaista siiloa, jon­ka sisälle ‘hyl­ly­ille’ automaat­ti las­kee pyörän katu­ta­sos­ta. Rautatiease­mal­la ongel­mak­si taitaa muo­dos­tua maanalainen tila, kun joka paik­ka on jo täyn­nä ase­matun­nelia, parkki­hal­lia, yms. Toisaal­ta pyörä vie kuitenkin sen ver­ran paljon vähem­män tilaa kuin auto että luulisi niille jonkun paikan löytyvän.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.