Mitä eduskunnan pitäisi tehdä alle 25-vuotiaille koulutusta vältteleville nuorille

5.12.2010 · Aihe: _ 

Eduskunnassa näyttää nousseen pieni meteli alle 25-vuotiaiden nuorten toimeentulotuesta siinä tapauksessa, että he eivät ole hakeneet peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Tämän vuoksi toimeentulotukea voidaan alentaa 20 prosentilla, ellei alentaminen ole kohtuutonta. Esitys on sama kuin työmarkkinatuessa, jota ei myönnetä, jos vailla ammatillista koulutusta oleva nuori ei ole edes hakenut koulutukseen.

Minusta eduskunnan tulisi kumota kyseinen pykälä työttömyysturvalaista. Tällainen hanke onkin vireillä työ- ja tasa-arvoasianvaliokunnassa valiokunnan omasta aloitteesta. Niin kauan kun tuo pykälä on työttömyysturvalaissa, vastaavan sanktion on syytä olla myös toimeentulotukilain puolella. Se alentaa toimeentulotuen 333 euroon. Opintorahan suuruus ammatillisessa koulutuksessa on 246 euroa. Toimeentulotuen alennuksesta pääsee eroon hakemalla aktiivisesti työtä, vaikka ei työtä saisikaan. Samoin siitä pääsee eroon ilmoittautumalla työttömäksi työnhakijaksi ja osallistumalla johonkin aktivointitoimenpiteeseen. Jos kieltäytymisten syynä on jokin psyykkinen tai muu terveydellinen ongelma, toimeentulotukea ei voi alentaa.

Tuo työmarkkinatukilain säädös on epäonnistunut syistä, joita kirjoitin aiemmassa postauksessa. Yhdessä sen kanssa, että nuori saa kuitenkin samat rahat toimeentulotukilain puolelta, se toimii jopa tarkoitustaan vastaan. Juuri se joukko, josta ollaan huolestuneita, katoaa työvoimahallinnon ulottumattomiin eikä heihin siksi voida kohdistaa niitä toimia, joilla syrjäytymisuhan alla olevia nuoria pyritään auttamaan.  Jos he saisivat työmarkkinatukea, varsin pian tulisi tarjous tukityöpaikasta tai jostain muusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Jos taas tällaisesta kieltäytyy, voidaan toimeentulotukeakin jo nyt alentaa.

Olin kuultavana sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tästä toimeentulotukilaista että työ- ja tasa-arvoasianvaliokunnassa työttömyysturvalaista. Viestini sosiaali- ja terveysvaliokunnalle oli, että niin kauan kuin tuo määräys on työmarkkinatuessa, alennusmahdollisuuden on oltava myös toimeentulotukilaissa. Muuten yhteiskunnalla ei ole mitään keinoja ohjata näitä nuoria minnekään. Viestini työ- ja tasa-arvoasianvaliokunnalle taas oli, että kyseinen lakipykälä tulee poistaa työttömyysturvalaista.

Koska eduskunnassa demarit nyt vastustavat tätä koulutukseen hakeutumispakkoa toimeentulotuen puolella, heidän kannattaisi ajaa sen poistamista työttömyysturvalain puolelta. Asiaa auttaisi, jos Tarja Filatov ilmoittaisi kannattavansa tuon pykälän poistamista työttömyysturvalaista, sillä se on ymmärtääkseni hänen esittelemänsä.KORJAUS: TYÖTTÖMYYSTURVALAIN ESITTELY ON STM:STÄ EIKÄ TYÖMINISTERIÖSTÄ. TUON LAIN ON SIIS ESITELLYT MAIJA PERHO Toki siitä ovat vastuussa kaikki ne puolueet, jotka osallistuivat Lipposen toiseen hallitukseen.

Vaikka tuo työmarkkinatukilain mukainen pykälä poistettaisiin, ei se tarkoittaisi, että nämä nuoret jäisivät oman onnensa nojaan, päinvastoin. Silloin heidän ensisijainen etuutensa olisi työmarkkinatuki, mikä toisi heidät työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin. Koska nuorten syrjäytyminen on erityisessä tarkkailussa, tällainen vailla koulutusta oleva nuori saisi varsin pian kutsun johonkin toimenpiteeseen. Näin pitäisikin olla, mutta tuo työmarkkinatuen epääminen toimii toisin päin.

Eduskunta äänestää tiistaina toimeentulotukilain hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jos laki hylätään, hylätään myös se, että toimeentulotukea saava saa pitää 20 prosenttia ansiotuloistaan, kuitenkin korkeintaan 150 euroa. Tätä on kutsuttu Lex Soininvaaraksi, koska annoin sen peruspalveluministerinä vajaat kymmenen vuotta sitten. Olisin kovin surullinen, jos se nyt kaatuisi ja niin olisi moni toimeentulotukea saava.

Siis hyväksykää laki toimeentulotuesta ja kaatakaa työttömyysturvalain 8 luvun 2 pykälä! Tuo pykälä on auki työ- ja tasa-arvoasian valiokunnassa.

Kommentit

154 Vastausta artikkeliin “Mitä eduskunnan pitäisi tehdä alle 25-vuotiaille koulutusta vältteleville nuorille”

  1. Paavo Häikiö kirjoitti 5.12.2010 kello 20:25

    taitaisi olla liian radikaalia esittää luopumista asumisperusteisesta sosiaalituesta?

    Aikaisemmin Osmo esitit sellaista malllia, jossa näin toimittaisiin maahanmuuttajien kohdalla. Miksei sitten kansalaistenkin kohdalla tehtäisi näin?

    Täysi toimeentuloturva voisi ihan hyvin perustua niihin asioihin mitä on yhtgeiskunnassa tehnyt. Jos on luovuttanut jo peruskoulussa ja lähtenyt rakentamaan elämäänsä siitä että sossu maksaa niin täytyhän sille laittaa stoppi. Eihän tuo ole oikein ketään kohtaan, ei maksajaa eikä maksun saajaa kohtaan, koska se ei motivoi siihen tottuvaa edes yrittämään mitään. Lisäksi maahanmuuttajien osalta meillä ei ole siihen edes varaa, koska ei hyvinvointiyhteiskunta, joka perustuu työn verotukseen, voi elättää läpikulkijoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Raimo K kirjoitti 5.12.2010 kello 20:59

    Paavo Häikiö: “Täysi toimeentuloturva voisi ihan hyvin perustua niihin asioihin mitä on yhteiskunnassa tehnyt.”

    Kyllä – ja näinhän se onkin – ei-ansiosidonnainen turva ei ole lähelläkään täyttä.
    Mielestäni toimeentulotuki on varsin alhainen, mutta kotona asuvan nuoren osalta sitä ehkä voitaisiin alentaa ja vastaavasti nostaa, jos aktivoitumista tapahtuu.
    Tässä sosiaalityötä oikeasti tarvittaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kalle kirjoitti 5.12.2010 kello 21:19

    Kokonaisuudessaan tuet ovat liian korkeita, kun kannattaa elää tukien varassa. Ei kovin terveen yhteiskunnan merkki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Vuokranantaja kirjoitti 5.12.2010 kello 21:41

    Raimo, olen juuri parhaillaan häätämässä yhtä vuokralaista joka ei viitsi maksaa vuokraansa vaikka sosu maksaa sen täysimääräisenä ja kai muun elämisen myös.

    Sossu maksaa vuokrarahat suoraan vuokralaiselle jotta hän oppisi elämään maksamalla maksunsa itse.

    Kysynpä vaan, oppiko ja kannattiko opetus? Lopputuloshan tästä on vain se että hgin sossu menettää maksamansa takuumaksut ja vuokralainen saa luottohäiriömerkinnän.

    Ehkä sillä ei ole merkitystä tuossa elämäntyylissä?

    Mutta miksi tämä kokemus pitää kaupungin maksaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. A. kirjoitti 5.12.2010 kello 22:36

    Samat ihmiset, jotka pitävät syrjäytyneitä ja mielenterveysongelmaisia nuoria laiskottelijoina, eivät koskaan itse palkkaisi heitä töihin tai haluaisi heitä työkavereikseen. Nuoren on vaikea aktivoitua, jos on jo leimautunut luuseriksi koko yhteiskunnan silmissä. Jokainen ns. normaali ja menestynyt ihminen välttelee luusereita niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Jos haluatte tietää ihmisten todelliset arvot ja preferenssit, älkää kuunnelko mitä he sanovat, vaan katsokaa miten he käyttäytyvät.

    Ennen kuin alatte vaatia leikkauksia toimeentulotukeen, kertokaa miten tyhjän cv:n omaava, kouluttamaton, yksinäinen, koulukiusattu, mielenterveysongelmainen ja epäsosiaalinen ihminen pärjää työmarkkinoiden raa’assa kilpailussa. Jos ei mitenkään, niin mihin häntä sitten tarkalleen ottaen kannustetaan toimeentulotuen leikkauksilla? Eihän ihmistä voi mahdottomaan kannustaa, joten antakaa siis ihmeessä konkreettisia vinkkejä syrjäytyneiden työnhakuun ja uravalintoihin. Kannustakaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.12.2010 kello 22:50

    A:
    Ei pärjää mitenkään, eikä häneltä lain mukaan myöskään voi toimeentulotukea alentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Raimo K kirjoitti 5.12.2010 kello 23:20

    Osmo: “Ei pärjää mitenkään, eikä häneltä lain mukaan myöskään voi toimeentulotukea alentaa.”

    Siis nykyisen lain mukaan.
    Mutta kannustusta tarvitaan ja oikeata sosiaalityötä, jolle pitää antaa välineitä.
    Eipä se sosiaalityö aina onnistu, kuten edellä esitetty esimerkki osoittaa, mutta yrittää pitää.
    Arvion mukaan syrjäytynyt nuori maksaa 1.000.000 euroa. Yrittäminen kannattaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Tavallinen Teknikko kirjoitti 5.12.2010 kello 23:20

    Osmo sanoi :
    #
    Eduskunta äänestää tiistaina toimeentulotukilain hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jos laki hylätään, hylätään myös se, että toimeentulotukea saava saa pitää 20 prosenttia ansiotuloistaan, kuitenkin korkeintaan 150 euroa. Tätä on kutsuttu Lex Soininvaaraksi, koska annoin sen peruspalveluministerinä vajaat kymmenen vuotta sitten.
    #

    Ainakan Vantaan sosiaalitoimi ei tunne “Lex Soininvaaraa” – ainakaan vielä, kun Vantaan sosiaalitoimi ilmoitti jo hyvissä ajoin, että saamani 70 euron veronpalautus tullaan laskemaan kokonaisuudessaan tammikuun toimeentulotukilaskelmassani tuloksi.

    Täytyypä tässä terävöityä ja käydä lukemassa “Lex Soininvaaraa” Vantaan sossuille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.12.2010 kello 23:37

    Veronpalautus ei ole ansiotuloa. Tekevät kyllä oikein, mutta onko laki kohdallaan, voidaan kysyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Jari Mustonen kirjoitti 5.12.2010 kello 23:58

    Alle 25-vuotias?

    Miksi ihmeessä tämä esitys koskisi vain alle 25-vuotiaita? Tämän lain, mikä se sitten lieneekään, voisi varmasti lausua myös koskemaan yli 24-vuotiaita. Kielelliseen ilmaisuun tai käsitteisiin liittyviä esteitä tälle ei ole.

    Pohdittaessa mikä on oikein ja väärin, vaakakuppi kääntynee niin, että vain alle 25-vuotiaisiin kohdistuvat rankaisutoimet ovat vääryys.

    Vastaan Osmon kysymykseen seuraavasti: Alle 25-vuotiaille koulutusta vältteleville nuorille tulisi tehdä täsmälleen samalla tavalla kuin kaikkille koulutusta vältteleville ihmisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tavallinen Teknikko kirjoitti 6.12.2010 kello 0:17

    Osmo :
    #
    Veronpalautus ei ole ansiotuloa. Tekevät kyllä oikein, mutta onko laki kohdallaan, voidaan kysyä.
    #

    Eli kun lainaa työnteostaan veronmaksunmuodossa “hiukka liian paljon valtiolle”, niin veronpalautusta ei lasketakkaan työstä tulleeksi ja kertyneeksi tuloksi, kun verottaja veronpalautuksen maksaa.

    Tuskin tästä kannattaa enempää keskustella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. keno kirjoitti 6.12.2010 kello 0:48

    Jos olisin tässä ja nyt elävä nuori ja ihannealalleni ehkä joskus työllistyminen
    olisi aikaisintaan kahdeksan vuoden (3v höpöhöpöpyleissivistyslukiota + 5v jatko-opintoja) päässä, niin lukioon menemisen sijaan lähtisin väärillä henkareilla baariin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Mies Kalliosta kirjoitti 6.12.2010 kello 2:45

    “Ei pärjää mitenkään, eikä häneltä lain mukaan myöskään voi toimeentulotukea alentaa.”

    Miksi olet ollut rakentamassa yhteiskuntaa, missä ihminen ei pärjää omana itsenään?

    “Veronpalautus ei ole ansiotuloa. Tekevät kyllä oikein, mutta onko laki kohdallaan, voidaan kysyä.”

    Herra Soininvaara, ei ole oikein tehdä niin kuin laki vaatii, jos laki on järjetön. Teidän mielestänne oli siis oikein mitä Stasi teki?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.12.2010 kello 9:30

    Mies Kalliosta:
    Tietänet, että haluaisin rakentaa tämän tulonsiirtojärjestelmän kokonaan uusiksi perustuloon perustuen. Nykykäytäntö tuottaa tuollaisia tilanteita. Myös osuuskaupan maksamat bonukset katsotaan tuloksi. Sitä ei katsottaisi, jos sama alennus annettaisiin suoraan ostosten hinnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Elina kirjoitti 6.12.2010 kello 9:49

    Epäoikeudenmukaisinta on, että jopa vakuutuskorvaukset tai oikeudesta saadut korvaukset katsotaan tuloksi.

    Jos fillarini on varastettu ja saan tilille Tapiolasta 300 euroa, niin tilanne on kannaltani plus miinus nolla, koska tämä summa vähennetään suoraan toimeentulotuesta.

    Uusi fillari jää siten saamatta, vaikka siihenhän korvaus on tarkoitettu.

    Ehkä irvokkainta on se, että jos tulee vaikkapa raiskatuksi ja saa siitä korvauksen, niin sama juttu — lasketaan tuloksi.

    Vinkkinä niille, joita asia koskettaa, että nostaa kaikki tällaiset erät mahdollisuuksien mukaan käteisenä konttorista. Sama koskee tietysti tilannetta, jossa joku maksaa vanhan velkansa takaisin. Ei kannata ottaa tilille, vaan käteen.

    Tällaiset epäoikeudenmukaisuudet luovat epärehellisyyden ilmapiiriä yhteiskunnassa, kun aina pitää olla kieroilemassa saadakseen edes perustoimeentulon.

    Bonukset tulevat kyllä minulla etusetelinä eikä kai sellaisia sosiaalivirastolla ole mahdollisuus ottaa huomioon? Eli jos on sellainen mahdollisuus, että ne ohjataan tilille, niin sekin siis kannattaa vaihtaa setelijärjestelmään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kalle kirjoitti 6.12.2010 kello 9:56

    Jep, mutta perus ongelma on silti liian korkea tukitaso.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. lasse kirjoitti 6.12.2010 kello 10:45

    Eduskunnan pitäisi ensin vastata kysymykseen “Miten niin on olemassa juuri tasan 37,5h/viikko työtä 75%:lle aikuisväestöstä?” ja “Miten eduskunta voi ja pitääkö sen vaikuttaa olemassa olevan tuottavan työn määrään?”. “Onko Eduskunnan tehtävä maksimoida kansantuotteen kasvu vai ennemmin pitää huoli, ettei Vaition sosiaalijärjestelmän rakenteet ylitä tuottavuuden kantokykyä?”. Lisäksi olisi hyvä perustella , minkälaiseen viisauteen ja ihmiskuvaan perustuu ammattipoliitikkojen ajatus siitä , ettei kansalaisten hyysääminen ja holhoaminen sukupolvien mittaan muuta kansalaisten käyttäytymistä yhteiskunnan suhteen.

    Minusta eduskunnalla ei ole mitään konstia , eikä pidäkään olla , työn määrän muutoksiin. Veroasteen nosto vähentää työpaikkoja. Myös veroasteen lasku valuu Suomessa asuntokuplan kautta pankeille ja toisaalta vähentää julkisen sektorin työpaikkoja.Vasemmisto-oikeisto-juupas-eipästely ei siis johda mihinkään. Ja muunlaista keskustelua ei saa käydä, määrää ylempien palkkajohtajien EK/alempien palkkajohtajien SAK valtaklikki. Juuri siksi työttömyys on ammattipoliitikoille helppo aihe. Kukaan ei odota yksittäiseltä poliitikolta konkreettisia ihmetekoja työttömyyden suhteen, mutta toisaalta siihen liittyy paljon tunteita ja ideologisia sivujuonteita, joten edustuksellisen poliitikon kannattaa olla tohkeissaan aiheesta. Lisäksi turhempikin poliitikko työttömyydestä puhuessaan valtaa, työttömyyden pelko kun on talousjärjestelmämme tärkeimpiä tuotantotekijöitä. Vain vähän karrikoiden voi sanoa , että työttömyyden pelko on yksi tärkeimpiä suomalaisen (ei pohjoismaisen) “hyvinvointiyhteiskunnan” rakennuspalikoita. Siksi velttoilevat nuoret ovat Valtiolle uhka. Vaikka Osmo olisi poliitikkona poikkeus säännöstä, niin melkoinen valtarakenteiden muuri on perustulomallin tiellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Ksantippa kirjoitti 6.12.2010 kello 17:47

    Luin jostain, että kuluvana vuonna jäi n. 100 000 hakijaa ilman hakemaansa opiskelupaikkaa. Kyse ei monen kohdalla ole siis siitä, ettei opiskelemaan haeta, vaan ettei opiskelemaan päästä. Tosin em. luku tuntuu suurelta, joten jos jollain on parempaa tietoa, niin korjatkoon.

    Kuinkahan paljon em. tilanteeseen on syynä nykyisenkaltainen pakottava työttömyysturva? Moni, jonka tähtäimessä on ihan joku muu opiskelupaikka, joutuu pakotettuna hakemaan myös vähemmän kiinnostavaa paikkaa, jota sitten lähtee opiskelemaan siihen asti, kunnes myöhemmin saa halutumman opiskelupaikan, mikä sitten johtaa aloitettujen opintojen keskeyttämiseen.

    Toinenkin joukko on, joka hakee hätäpäissään opiskelemaan, vaikkei välttämättä vie sitten opintoja päätökseen. Tämä tuli esille lähipiirissäni. Ammattikoulutettu nuori, joka ei intin jälkeen saanut työpaikkaa alansa huonon työllistymistilanteen vuoksi lähti opiskelemaan toista ammattikoulutusta kuultuaan minulta faktoja siitä, miten työttömyysturva käytännössä toimii. Hän raivostui pelkästä ajatuksesta joutua oman alansa palkattomaksi työntekijäksi, mikä uhka oli näkyvissä työllistymissuunnitelmassa, kun nuori ei ollut osannut pitää puoliaan työvoimavirkailijaa vastaan. Nyt näyttää siltä, että jos hän saa oman alansa töitä, niin aloitetut opinnot jäävät kesken.

    Kyseessä on siis melkoista opiskelupaikkojen hukkaan heittämistä, kun nuoret pakotetaan hakeutumaan koulutukseen ja viemään paikan motivoituneemmilta hakijoilta, mikä tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Toisaalta, ei kaikki nuoret halua jatkaa opintoja oppivelvollisuuden täytyttyä. Heilläkin pitää olla sijansa yhteiskunnassa.

    Onko siis mitään järkeä nykyisenkaltaisessa menossa, joka tulee lisäksi kalliiksi? Ja tilannetta ollaan ilmeisesti vielä kiristämässä entisestään. Olen sitä mieltä, että toimeentulotukilaissa olevat perustuen alentamissäännökset tulisi kumota, sillä perustuki on jo nyt niin matalalla tasolla, ettei sillä tule toimeen ja leipäjonot sen kun pitenevät. Ja siinä olen samaa mieltä Soininvaaran kanssa, että myös työttömyysturvalain säännökset, jotka koskevat työmarkkinatuen epäämistä koulutukseen hakeutumattomuuden vuoksi, pitäisi kumota. Tosin tarkistamisen paikka olisi mielestäni koko työttömän rankaisujärjestämässä.

    Se, mikä mahdollisesti onnistuu Tanskassa, ei välttämättä onnistu meillä. Jo historia opettaa sen, että olemme valmiita pitämään puoliamme. Ja siinä, missä vanhempi sanoo, että ei prkle, niin nuoremman versio tilanteesta on, että ei v-u. Vielä 1950-luvun nuori oli alistuvampi alistavan koulusysteemin vuoksi, vaan nykynuori on tottunut pitämään pintansa. Pakkovalta ei onnistu monenkaan nuoren osalta, vaan nuori mieluummin ajautuu marginaaliin kuin alistuu. Ja lopputuloksena on se, että yhteiskunta maksaa. Monella tapaa.

    Minusta koulutukseen pääsemättömien/hakemattomien nuorten saaminen PALKKAtyöhön pitäisi olla ensi sijainen tavoite yhteiskunnassa. Nyt on jo hukattu monet 1990- ja 2000-luvun nuoret sivuraiteelle, onko enää varaa hukata 2010-luvun nuoret?

    Pitäisi siis opiskelupaikkojen lisäksi luoda nuorille PALKKAtyöpaikkoja. Vaan nythän pyritään siihen, että ikääntyneet pysyisivät mahdollisimman pitkään työelämässä – ja näin he ovat tulppana nuorten sijoittumiselle työelämään.

    Minusta pitäisi helpottaa ikääntyneiden pääsemistä pois joko osittain tai kokonaan työelämästä. Pitäisi myös luoda lisää työpaikkoja yhteiskunnan toimesta. Tuohon voisi käyttää niitä rahoja, joita nyt haaskataan työvoimapoliittisiin humpuukikursseihin, palkattomiin töihin ja palkkatukitöihin. Sehän on jo tutkimuksin todettukin, että ns. työvoimapoliittisilla toimilla on hyvin vähäinen työllistävä vaikutus ja luultavasti he, jotka työllistyvät tuota kautta, työllistyisivät muutenkin.

    Tähän vielä erään työttömän kirjoitus:

    Satua vaiko totta?

    Toimeentulo eli raha työn tekemisen motiivina on ainakin yksi tärkeimmistä. Kun työ loppuu, loppuu toimeentulokin.

    Työvoimatoimistojen piti käsittääkseni olla alunperin apuna ja tukena työn hankkimisessa. Yhteiskunnassa tapahtuneiden isojen rakenteellisten muutosten vuoksi työn saaminen ei enää noin vain onnistukaan. Työnantajakin on voinut kadota kokonaan. Kunnat rämpivät rahapulassa, eikä uusia työpaikkoja välttämättä synny. Ihmiset yrittävät kouluttautua henki kurkussa, mutta turhaan. Ammatti on kerta kaikkiaan väärä, kukaan ei enää tarvitse.

    Mitä tekee työvoimatoimisto? Mitä tekee yhteiskunta? Kääntyvät molemmat haukkumaan väärää puuta kuin rakkikoirat, nimittäin sitä työtöntä ihmistä. On niin helppoa vainota puolustuskyvytöntä, kun oikea syyllinen on kuin aamu-usvaa, jota ei saa millään kiinni.

    Työpaikkoja sanotaan olevan pilvin pimein – jossakin. Työttömiä ajetaan sinne ja tänne, vailla kunnollista toimeentuloa, pitäen yllä pelon ilmapiiriä. Pitkään työtä vailla ollut pelkää kaikkea: nälkää, laskuja, ulosottomiestä, televisiolupatarkastajaa, päivärahan myöhästymistä, vieraita. Hänellä on kerta kaikkiaan aika vähän ilon aihetta elämässään.

    Tähän hätään häntä aletaan vaatia tekemään täyttä työpäivää jonkun hyväksi pelkillä riittämättömillä kulukorvauksilla, koska viranomainen pelkää hänen menettävän työkykynsäkin kokonaan ja tulevan hyödyttömäksi yhteiskunnalle. Sellaisen työn tekeminen ei kuitenkaan auta hänen toimeentuloaan millään tavalla.

    Voi vain arvailla mitä tunteita liikkuu ihmisen sisimmässä, kun hän huomaa joutuneensa todelliseen nöyryytykseen. Voi hän tietysti valita, vaihtoehtoina ovat: leivän murusia ja orjuus tai nälkä ja vapaus.

    Ja mistähän kaikki alkoi? Hänkö yksin on tähän kurjuuteen syyllinen? Yksi pieni ihminen – jonka kaltaisia on tuhansia ja taas tuhansia. Ja joiden ansiosta on perustettu lukemattomia virastoja, työpaikkoja ja toimikuntia luokittelemaan ja kortistoimaan ja siirtelemään heitä lokerosta toiseen. Ihan kuin karjalaumaa kaitsemaan. Vankilassakin on parempi toimeentulo. Siellä on katto pään päällä turvallisesti ja ruokaa tarpeeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ksantippa kirjoitti 6.12.2010 kello 17:52

    Samat ihmiset, jotka pitävät syrjäytyneitä ja mielenterveysongelmaisia nuoria…

    On varsin vastenmielistä, että työttömiä pyritään leimaamaan milloin milläkin leimalla ja tuota on tehty 1990-luvulta lähtien – niin mediassa kuin myös työvoimaviranomaisen toimesta. Ei sitten ihme, että mm. netin keskustelupalstoilla työttömiä solvataan ja nimitellään siten, että johonkin muuhun ryhmään kohdistettuna siitä tulisi poliisitutkinta ja käräjät. Mutta ei työttömien, rikosilmoituksista huolimatta, sillä heistä on tullut yleisiä sylkykuppeja yhteiskunnassa.

    On varsin kummallista, että on tällainen lainsuojaton ryhmä. Liekö niin, että halutaan puhdistaa yhteiskunnallista omaatuntoa sillä, että työttömät siirretään ali-ihmisten kastiin. Heitä voi rangaista täysin kohtuuttomasti ja suhteettomasti, heiltä voi yllättäen viedä leivän suusta eikä heillä näytä olevan juurikaan oikeuksia. Kuitenkin kysehän on perimmiltään siitä, että työttömät on pantu maksamaan työttömyydellään ja köyhyydellään yhteiskunnassa meneillään olevat ahneiden pidot. Olisi paremminkin kohtuullista, että tuo korvattaisiin heille nykyistä paremmin.

    Tämä viimeisin tutkimus, josta mediassakin on niin paljon kohkattu, on varsin kyseenalainen. Sen vähän perusteella, mitä minä olen aikanaan oppinut tutkimuksen tekemisestä, minusta ko. tutkimuksen perusteella ei voi tehdä sellaisia johtopäätöksiä kuin on tehty. Vielä kyseenalaisemmaksi tutkimuksen tekee tutkijan taustayhteisö. Vaan saatiinhan tutkimuksella paljon julkisuutta ja työttömille lisäleimaa – ehkä se olikin sen yksi tavoite. Entistä paremmalla omallatunnolla sitten tarjotaan työttömille palkattoman työn vaihtoehdoksi lähetettä mielenterveystoimistoon.

    Olen elänyt sen verran pitkään ja kokenut sen verran paljon, että tiedän kaikilla olevan katkeamispisteensä. Ihan jokaisella. Kun työtön joutuu olemaan vuosikausia tässä luterilaisen työmoraalin yhteiskunnassa ilman työtä ja siis ilman ihmisarvoa, elämään marginaalissa nälkärajalla, niin ei ihme, että joillakin työttömillä mielenterveyskin järkkyy. Siihen auttaisi se, että pääsisi PALKKAtöihin ja/tai tuet nousisivat sille tasolle, että niiden varassa inhimillinen elämä olisi mahdollista. Mutta sehän ei käy vallalla olevassa liberaalissa markkinataloudessa, jossa pyritään siihen, että kaikki mahdollinen varallisuus siirtyy pienen eliitin haltuun. Itse uskon – ja toivonkin – että ennen pitkää pää jää vetävän käteen ja ehkä siihen ei edes kulu pitkiä aikoja.

    Sen sijaan, että vallantuntoiset päättäjät ajavat vain omaa ja lähipiirinsä etuja, pitäisi ottaa käyttöön uudelleen ajattelua. Sitä voisi tuoda esim. työttömien mukaan ottaminen heidän omista asioistaan päätettäessä. Tuolla en tarkoita TVY:n pj:n kannanottoja. TVY on tainnut kadottaa tarkoituksensa. Tarkoitan aitojen työttömien kuulemista. Ehkä voisi perustaa jonkinlaisen työttömien parlamentin.

    Vaan kenties historia toistaa itseään, niin kuin se näyttää nykyhetkessä tekevän. Tuossa jonkun jollakin keskustelupalstalla kirjoittamaa:

    Väitän, että nykyisellä suhtautumisella työttömiin on vankka historiallinen tausta, joka juontaa juurensa jo 1800-luvulle saakka. Suhtautuminen on ollut aina negatiivista ja työttömyyttä on pidetty työttömän omana syynä jo ennen mitään amerikkalaista “jokainen on oman onnensa seppä” -ideologiaa. Tässä on muutamia linkkejä siihen, miten Suomessa on perinteisesti ratkaistu hallinnollisella tasolla “työttömyysongelmaa”:

    1800-luvun lopulla maaseudun “ylijäämäväestö” pakotettiin myymään vaikka puoleen hintaan oma työpanoksensa talollisille. Kyseistä toimenpidettä kutsuttiin nimellä palveluspakko. Valtiovalta pelkäsi jo tuolloin levottomuuksia työttömien taholta.
    http://www.vhkk.fi/julkaisut/irtolaisuus_suomen_lain_mukaan.html

    Suomi ratkaisi eurooppalaisittain mielenkiintoisella tavalla köyhien, varattomien ja vanhojen ongelman 1900-luvun alkupuolella: lapset, vanhukset, köyhät, sairaat (ja työttömät siinä sivussa) kaupattiin “markkinoilla” parhaiten tarjoaville talollisille. Myytyjä kutsuttiin huutolaisiksi.
    http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/2004/g_nurmi.html
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Huutolainen

    30-luvulla työttömät rinnastettiin nk. irtolaislaissa rikoksentekijöiden ja prostituoitujen kanssa samaan luokkaan ja heihin voitiin kohdistaa erilaisia toimenpiteitä kuten pakkotyölaitokseen sijoittaminen. Irtolaislaki oli muodollisesti voimassa Suomessa vielä niinkin myöhään kuin 1986, jolloin siitä luovuttiin, koska sitä pidettiin “muinaisjäänteenä”.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Irtolaislaki

    Suomessa teetettiin aina 70-luvun alkupuolelle työttömillä tuottamatonta työtä kuten erilaisia tietyötöitä, joita kutsuttiin yleisesti nimellä lapiolinja. Kaivinkoneitakin olisi ollut tuolloin jo tarjolla, mutta töitä oli siitä huolimatta tehtävä lapiolla ja hevosella. Seurauksena syntyi iso joukko huonokuntoisia teitä, joiden kunnossapidosta koituu ja on koitunut suuria tappioita Suomen taloudelle. Muissa maissa oli jo tuolloin olemassa työttömyyskorvaus ja Suomen malli herätti lähinnä hilpeyttä naapurimaassa Ruotsissa, missä lehdet irvailivat yleisesti Suomelle tyyliin – “Suomi perustaa työttömille mustalaisleirejä”.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapiolinja

    Ei liene vaikea huomata, että näissä kaikissa tapauksissa työttömyys nähtiin työttömän omana syynä ja siitä tuli rangaista teettämällä töitä, mikä kuulostaa lievästi sanoen omituiselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. JTS kirjoitti 6.12.2010 kello 20:58

    Opisekelemaan pääseminen on nykyisin helpompaa kuin koskaan – ikäluokat ovat pienentyneet samaan aikaan kun sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut ovat lisänneet opiskelupaikkojaan. Siis ei lääkikseen pääse helpolla eikä näyttelijäksi, mutta joksikin – jos haluaa.

    Mutta kun ihan oieka hengittävä ja kävelevä nuori on sitä mieltä, että elämä on mukavaa sossu maksaa vyokran ja 400 euroa käteen kun ei puuhaa sellaista mistä jäisi _sossussa- kiinni.
    Niin ja että työvalmennus on perseestä kun siitä ei saa rahnaa enempää kuin ihan vain jouten ollessa.

    Ode on täysin oikeassa, että jotain olisi tehtävä. 21 vuotialla on edessään mahdollisuuksia, jolloin on yhteiskunnalta raakaa kannustaa hengailemaan ja menettämään työkykynsä.

    Nuori on ihan fiksu, hän toimii juuri kuten rationaalinen ihminen tekee kun haluaa päästä helpolla. Siksi kannusteidenkin olisi oltava fiksuja –

    Ai niin, sakot rahattomalle ja ehdottommien tuomioiden ketjuttaminen eivät muuten ole samaisesta nuoresta mikään rangaistus vaan vitsi.
    Sillekin kannattaisi tehdä jotain samalla. Minusta ainakin ehdollisten sijaan pitäisi määrätä yhteiskuntapalvelua – ennen kuin mopo karkaa todella käsistä, mielellään yhdistettynä työelämään sopeutumiseen.

    Tarina on siis tosi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Liian vanha kirjoitti 7.12.2010 kello 1:35

    “Opisekelemaan pääseminen on nykyisin helpompaa kuin koskaan – ikäluokat ovat pienentyneet samaan aikaan kun sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut ovat lisänneet opiskelupaikkojaan”

    Olin tuossa Resuun vanhempainillassa kuuntelemassa kirjoitusten ohjeita.
    Rehtori kysyi meiltä n 300 vanhemmalta , kuinka moni meistä teisi 18-19-vuotiaana mitä aikoo opiskella ja mihin ammttiin aikoo isona, mitä 18 vuotias jo on ?? Ainakin lain mukaan

    Vain alle 10 kättä nousi .Suurin osa vanhemmista on koulutettuja, joten jos hyvin koulussa menestynytkään ei tiedä miksi aikoo niin miten vielä vähemmällä oleva.
    Nuori etsii sijaansa ja alaansa 15-25 vuoden iässä ja se sisältää monta vaihetta. Joku voi innostua opiskelusta 25-vuotiaana tai 35-vuotiaana.
    Tämä ei tietenkään tarkoita, että tuilla pitäisi elää tuohon ikään .

    Silloin vaihtoehto olisi työ. Erityisesti pojille tämä olsi tärkeää, sillä nyt moni jää odottelemaan armeijaan pääsyä ja opiskelun alku viivästyy.
    Mutta töihinkään ei pääse kun on alle 18 vuotta, ei ole koulutusta eikä työkokemusta.

    Mutta kun meillä on valmiina jo 400000 työtöntä niin ei sekään onnistu helpolla.
    Nykyinen työttömyyden hoito on kuin ilmapallon puristelu, yhdestä kohta kun puristaa niin toiseta kohtaa laajenee.

    Ja kun yhteiskunta on alkanut luoda uutta luokkayhteiskuntaa, jossa luokat on määritelty tuottavuudne mukaan niin meille on syntymässä uusjuutalainen ihmisluokka, joka heitetään ulos yhteiskunnasta ja se saa elää ,jos annetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Catilina kirjoitti 7.12.2010 kello 10:47

    Mulla on aika pitkä työura, mutta tämän nykyisen keksin vasta jotain kolmevitosena. Onneksi oli aikuisopintoraha.

    Jos tekniikka ei olisi kehittynyt ja lama 80-luvun lopussa lopettanut niitä herrasmieshommia, joissa öisin seurattiin viisarin asentoa ja tarvittaessa käännettiin hanaa johonkin suuntaan, olisin varmaan niissä vieläkin. Ne _olivat_ paljon mukavampia ja helpompia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Jorma Nordlin kirjoitti 7.12.2010 kello 15:24

    “Toimeentulotuen alennuksesta pääsee eroon hakemalla aktiivisesti työtä, vaikka ei työtä saisikaan.”

    Ei tarvitse edes aktiivisesti hakea töitä, riittää kun vaan jostain hihasta heittää listan haetuista työpaikoista, ei viranomaisilla ole aikaa soitella niihin.

    Toisaalta ne nuoret joita ei koulutus näytä kiinnostavan, niin tarvitsevat ensin tehostettua ammatinvalinnan ohjausta, esimerkiksi peruskoulun antaman ohjaus ei riitä alkuunkaan. Sitten jää kuitenkin niitä joilla ei ole motivaatiota opiskeluun, ennen työmarkkinoille he kuitenkin pääsivät ja heistä osa opiskeli sitten myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Leena kirjoitti 8.12.2010 kello 12:24

    Tässä koko keskustelussa on toimeentulon kannalta unohtunut yksi, erittäin tärkeä asia. Opintotuki koostuu opintorahasta ja opintolainan valtion takauksesta sekä asumistuesta. Pelkällä opintorahalla ei yksikään täysi-ikäinen, omillaan asuva henkilö tule toimeen, ei edes lisättynä asumislisällä. Ellei töitä opiskeluajaksi löydä, tarvitaan opintolaina. Mutta: mikäli lainantakausta hakevalla on maksuhäiriöitä (kuten useilla syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla on), valtion lainantakausta ei myönnetä. Näin opiskelemaan lähtevät nuoren perustoimeentulo jää merkittävästi alhaisemmaksi kuin edes leikattu toimeentulotuki. Lainan merkityksestä opiskelijan toimeentulon rahoituksessa voi olla montaa mieltä, mutta nykyisessä opintotukirakenteessa se lasketaan tuloksi. Samoin jos opiskelija yrittää saada täydentävää toimeentulotukea (syystä tai toisesta, yleensä tätä ei opiskelijalle edes myönnetä, vaikka olisi esim. huollettavia lapsia), opintotukisummaan lasketaan lainanosuus, vaikka sitä ei olisi nostanut. Tähän ei vaikuta edes se, onko lainaa ollut ylipäätään mahdollisuus saada eli onko sitä valtiontakausta irronnut.

    Epäilen, että tällä toimeentulotuen leikkauksella ei siis tulla saamaan sen enempää nuoria toisen asteen koulutukseen, sillä edelleen luottohäiriöisen nuoren toimeentulo tulee olemaan sosiaalitoimen kautta opintorahaa suurempi kun lainaakaan ei irtoa. Oliko tässä siis mitään järkeä? (Mitä ilmeisimmin tämä Lex Soininvaaraksi mediassa nimetty laki tullaan siis tänään hallituspuolueiden toimesta äänestämään läpi.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Amae kirjoitti 8.12.2010 kello 13:09

    Ihmettelen ylimaallista uskoa koulutuksen autuutukseen. Jos alle 25-v ei hae koulutukseen, pitää tälle löytää/järjestää töitä. Onko sekään tuloksekasta, että haikaillaan jopa 70 % ikäluokasta korkeakoulutetuiksi?

    Ainoa järkevä koulutusmuoto, jota ei-opiskeluhaluisille voi suositella, on oppisopimus ja/tai työpajatoiminta. Sitä lisää reilusti, ja amk- ja yliopistopaikkoja rutkasti pois. Olen itse akateemisesti koulutettu, ja nyt kilpailen tupaten täysillä työmarkkinoilla: esim. yhdestä puolipäiväisestä assistentinpaikasta saattaa kilpailla 100 hakijaa, joista osa tohtoreita. Onko kustannustehokasta, mielekästä tai millään mittarilla järkevää?

    Perustulo ratkaisisi tämänkin ongelman. Kun perustoimeentulo on turvattu, voi kukin tehdä niitä töitä, joita haluaa, löytää tai onnistuu saamaan. Voisi jopa toimia yrittäjänä ilman pelkoa siitä, että yrittäjyyden alkumetreillä kannattamaton toiminta vie leivän (ja mahdollisuuden sosiaaliturvaan) tykkänään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Teppo kirjoitti 8.12.2010 kello 13:19

    “Suomessa teetettiin aina 70-luvun alkupuolelle työttömillä tuottamatonta työtä kuten erilaisia tietyötöitä, joita kutsuttiin yleisesti nimellä lapiolinja. Kaivinkoneitakin olisi ollut tuolloin jo tarjolla, mutta töitä oli siitä huolimatta tehtävä lapiolla ja hevosella. Seurauksena syntyi iso joukko huonokuntoisia teitä, joiden kunnossapidosta koituu ja on koitunut suuria tappioita Suomen taloudelle. Muissa maissa oli jo tuolloin olemassa työttömyyskorvaus ja Suomen malli herätti lähinnä hilpeyttä naapurimaassa Ruotsissa, missä lehdet irvailivat yleisesti Suomelle tyyliin – “Suomi perustaa työttömille mustalaisleirejä”.”

    Oliko työttömyystyöteiden laatu tosiaan huono, vai tarkoitatko teitä, joiden viimeistely jätettiin kesken keväällä, koska talven työttömänä ollut maaseutuväestö meni viljelytöihin? Eihän jonkun mäen lapioiminen pois tien edestä vaikuta tien kuntoon.

    Vai mistä käsitys, että tiet aiheuttivat suuria tappioita Suomen taloudelle? Vaikka tie oli vähän huonompikin, ainakin tukkirekka pääsi paremmin korpeen ja teollisuus sai raaka-ainetta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Iiro kirjoitti 8.12.2010 kello 16:10

    Jos opiskelijan toimeentuloa katsellaan tämän hetken Suomessa, niin kannattavin vaihtoehto opiskelijalle olisi laiskotteleminen ensimmäisenä vuotena. Suorita niin vähän opintoja, että opintotuki evätään seuraavalta vuodelta. Älä edes yritä selittää KELA:lle, että miksi sinulla on niin vähän suorituksia koulussa, vaan marssi suoraan kuntasi sosiaalitoimistoon ja esitä lappusi siellä ja ala elelemään toimeentulotuella. Jää muuten mukavasti enemmän rahaa kouraan. Siihen vielä vähän sitten pimeitä töitä päälle niin voi naureskella niille opiskelukavereille jotka yrittävät opintotuella pärjätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Krisu kirjoitti 8.12.2010 kello 16:48

    Toimeentulotuen asiakkaat ovat kai ainoa ihmisryhmä, joilla perintövero on 100 %. Tiedän monia mielenterveysongelmaisia nuoria, joilta sossu on ottanut perinnöt kokonaan itselleen. Tehdään ihmiset tarkoituksella mahdollisimman riippuvaiseksi tukiverkostosta ja mahdollisimman varattomiksi. Sitten voidaan potkia päähän ja moittia, että miksi ihminen ei tule toimeen. Höh!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. aleksis salusjärvi kirjoitti 8.12.2010 kello 17:49

    Leena, kyllä pelkillä opintotuilla pärjää, ainakin itse pärjäsin, kuten myös moni kaverini. Pitää vaan asua solussa ja syödä vaatimattomasti.

    Ihmeen sitkeässä ihmisillä on luulot, että nuoret pyrkivät väärinkäyttämään sossua tai että systeemin porsaanreiät houkuttavat oman elämänsä dropoutiksi. Kai jokaisen toimivan yhteiskunnan lähtökohta on kuitenkin luottamus kansalaisiinsa. Ja nuorilla jos keillä on kova halu tulla joksikin, integroitua.

    Virkamiesportaan etäisyys oppilaitoksiin on hälyttävä ja miniesteriöiden statementit ja tehokkuusvaatimukset yhdessä kelan ja sossun linjavetojen kanssa tuottavat enemmän hallaa kuin satoa. Koko keppi-porkkana -retoriikka luo nuorista aikuisista objekteja, joita kaulitaan muille sopivaksi passiiviseksi yhteiskunta-ainekseksi. Tätä saa jokainen maistaa, joka hetkeksi putoaa polvilleen. Itse olen ollut yhden kerran sossun asiakkaana, kun hommat menivät puihin. Epäonnistumiseni elämässä palkittiin syyllistämisenä ja työkkärissä pidettiin oikein luentoa meille nuorille siitä, miten haitallista ainesta ja turha kuluerä meistä on muodostunut. Mitä tällaisella saavutetaan?

    Oppilaitoksissa on samankaltaisia ongelmia ainakin humanistisilla aloilla, joissa saavutetaan abstrakti pätevyys vuosien työllä, jolla ei ole mitään yhteyttä työelämään. Yheyksien luomiseen ei kannusteta, koska se vaatisi oppilaitosten henkilökunnalta ekstratyötä. Opiskelijoiden psyykkiset ongelmat eivät liene kenellekään uutinen. Jopa ne, joiden status ei ole pudokkaan, kokevat olevansa syrjässä. Keppiporkkanapuheet vain syventävät juopaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. uusi kasvo täällä kirjoitti 8.12.2010 kello 17:56

    pitkään aikaan erinomainen laki!

    tilastoja ei ole käytössä(ovat salaisia)mutta veikkaanpa että useat tuhannet nuoret eivät vaivaudu “paskatöihin”kun sieltä sossun luukulta kuitenkin saa sen n.370e/kk “diskorahaa”.

    ja jos tämmöinen ilmiö laajenee niin me menetämme yhden sukupolven(kärjistys)suoraan tulonsiirtoasiakkaiksi.

    -vaikkapa helsingin vuokra-asuntoyhtiö/sosiaalitoimisto/työvoimatoimisto,voivat kertoa* Soininvaaralle tai muille päättäjille kuinka monta prosenttia on näitä “prekariaatteja”vaikkapa juuri näistä alle 25-vuotiaista

    *tiedot ovat luonnollisesti salaisia joten ei niihin pääse muutakuin päättäjät tutustumaan,jos hekään.

    -eli joskus pitää antaa keppiä kun porkkana ei riitä.

    työn iloa kaikille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Liian vanha kirjoitti 8.12.2010 kello 18:37

    “tiedot ovat luonnollisesti salaisia joten ei niihin pääse muutakuin päättäjät tutustumaan,jos hekään.”

    Tuosta linkistä löytyy tietoa toimmentulotuesta, alle 25 vuotiaita ttt saajia oli 2008 oli 54310

    Sen lisäksi alle 18-vuotiata tuen saajia oli 89529 mutta käsittääkseni he ovat pääosin näitä huostaanotettuja ja perheitä, jotka ovat oikeutetuja tt-tukeen ??

    http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2010/liitetaulukot/Tr03_10_taulukot.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Liian vanha kirjoitti 8.12.2010 kello 18:41

    “Oliko työttömyystyöteiden laatu tosiaan huono, vai tarkoitatko teitä, joiden viimeistely jätettiin kesken keväällä, koska talven työttömänä ollut maaseutuväestö meni viljelytöihin? ”

    Esim Lahden moottoritien rakentaminen käsipelillä olisi vienyt n 100-200uotta tien nykyisellä rakenteella .Kiven särkeminen sepeliksi käsipelillä ei ole joutuisaa hommaa, voit tutustua siihen avikkapa Sri Lankassa.

    Maanviljelijä ei juurikaan joutunut työttömyystyömalle, vasta kun hän nälissään pyysi sosiaalirahaa .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Ksantippa kirjoitti 8.12.2010 kello 20:00

    Lainmuutos siis meni läpi. En ymmärrä, miksi tuollainen lainmuutos ylipäänsä oli tarpeellinen, koska onhan tähänkin asti sosiaalitoimella ollut oikeus alentaa toimeentulotuen perusosaa ilmeisesti ihan samassa tilanteessa kuin mistä nyt erikseen lainmuutoksella säädetään. Vai onko nyt kyse lisäkiristyksestä? Siihen ei kyllä Soininvaaran kirjoittama viittaa.

    Toimeentulotukilaissa on paitsi säännökset toimeentulotuen alentamisesta siinä tilanteessa, kun on menettänyt työttömyyskorvauksensa, niin myös säännös, joka kuuluu: ’’Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan siten kuin tämän lain 10 §:ssä säädetään” (lain 2a § 2 mom). Tuon perusteella koulutuksesta kieltäytyneeltä nuorelta on voinut alentaa toimeentulotukea myös siinä tilanteessa, ettei hän hae työmarkkinatukea. Ja näin on käsittääkseni toimittukin.

    Ikävä juttu, että lainmuutos meni läpi. Sillä saadaan aikaan lisää yhä katkerampia ja vihaisempia nuoria, joita olisi riittänyt muutenkin ja jotka ovat tulevaisuudessa entistä alttiimpia syrjäytymiselle. Turha sitten ihmetellä pimeän työn laajuutta, myymälävarkauksia tms. Se kun on niin, että sitä saa, mitä tilaa.

    On se kumma, että köyhältä kadehditaan toimeentulotukea. Sehän on kuukaudessa vain suunnilleen sama summa kuin millä kansanedustajat ovat nostamassa jo entisestäänkin suuria palkkioitaan.

    Minulla ei ole omia nuoria, mutta lähipiirissäni on useita. Heillä kaikilla menee todella hyvin, he ovat ns. menestyviä nuoria. Mutta tiedän, että suurella joukolla ei mene. Erityisen huonosti on niiden nuorten laita, jotka jäävät työttömiksi ja joiden perhetausta on köyhä. Kyllä he huonoutensa varmasti tuntevat ilman, että sitä vielä lainsäännöksin korostetaan. Itsetunto rapautuu vähemmästäkin.

    En ole pillittävää lajia ja en ole työn vuoksi koskaan itkenyt – yhtä kertaa lukuun ottamatta. Itkin asiapapereiden ääressä, en työttömän kurjan kohtalon vuoksi, vaan sen vuoksi, minkälaista kohtelua ja suhtautumista työtön sai järkyttävässä, suorastaan karmivassa tilanteessaan työvoimaviranomaiselta, mikä kävi ilmi asiapapereista.

    On turha luottaa sen enempää työvoima- kuin sosiaaliviranomaisenkaan inhimillisyyteen. Virkamiehiä/naisia/viranhaltijoita on joka lähtöön ja joillekin vallankäyttö toisen yli muodostaa ylivoimaisen kiusauksen. Sitä paitsi jo nykyisiäkin toimeentulotukilain alentamissäännöksiä käytetään väärin. Laki sallii toimeentulotuen perusosan alentamisen kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Uusi alentaminen vaatii uuden perusteen. Tiettävästi tuosta huolimatta tehdään ilmeisesti pysyviäkin päätöksiä.

    Kun lainsäännökset jättävät harkintavaltaa viranomaiselle, ei toisen viranomaisen ohjeistus riitä ohjaamaan riittävästi viranomaistoimintaa. Sehän näkyy työttömyysturvalainkin soveltamisessa. Harkintavalta on aina harkintavaltaa ja sitä voidaan käyttää eri tavoin.

    Olen työskennellyt käräjäoikeudessa. Vaikka tuosta on jo moniaita vuosia, mieleeni on jäänyt eräs nuori. Hän oli valmistunut peruskoulusta 1990-luvulla, kun lama oli pahimmillaan. Hän ei saanut työtä ja hän oli elänyt kuusi vuotta olemattomilla tuloilla – en muista tarkemmin hänen tarinaansa tuolta osin, mutta tuolloin päättelin hänen taustansa olevan köyhän, en enää muista, millä perusteella. Mutta muistan, kuinka hän kertoi katkeroituneensa siitä, että häntä onnekkaammat ikätoverit saivat hankituksi kaikenlaista kivaa, hänellä ei ollut koskaan mahdollisuuksia mihinkään eikä toiveita paremmasta. Kunnes sitten kerran hänen itsehallintansa petti ja hän näpisti jonkun elektronisen laitteen, minkä vuoksi hän kärjille päätyi. Muistan vieläkin hänen äänensä sävyn, sen kuinka hän järkyttyneenä kertoi tapahtuneesta.

    Kuten aikaisemmassa viestissäni olen todennut, kaikilla meillä on katkeamispisteemme. Ihan jokaisella. Enkä minä ole heittämässä ensimmäisellä kivellä katkeamispisteensä saavuttanutta.

    Sen sijaan, että kiristetään ja kurjistetaan entisestään vaikeassa tilanteessa olevia nuoria, pitäisi kai heitä tukea. Vaan suunta näyttää olevan mikä on. Toivottavasti vaalit vaihtavat nykypäättäjämme. Jos tuo nyt mihinkään parempaan johtaa, kun niinhän se lienee, että valta rapauttaa. Luulen kuitenkin, että moni odottaa muutosta ensi vaaleissa. Jos sitä ei tule, voi tulevaisuudesta tulla arvaamaton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. 70 euroa pois sossusta? kirjoitti 8.12.2010 kello 21:29

    Jos on toimeentulotuella, ei ole säästöjä, eikä omaisuutta, on oikeus olla säästössä 179 euroa. Näin ainakin tämän paikkakunnan sosiaalitoimi sanoo. Eli jos saa veronpalautuksia 70 euroa, ei ole omaisuutta, eikä tuloja, niin kyllä ne pitäisi saada pitää.
    Näin tämän paikkakunnan sosiaalitoimi sanoo…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. 70 euroa pois sossusta? kirjoitti 8.12.2010 kello 21:30

    Korjaus yllä olevaan.
    Siis jos on Kelan rahalla, ei ole omaisuutta, eikä mitään säästöjä, säästöjä saa olla 179 euroon saakka, ainakin tällä paikkakunnalla…

    Että eikö nämä säännökset ole ihan joka puolella Suomea?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. yhdenvertaisuus? kirjoitti 8.12.2010 kello 22:55

    Mielestäni tehty lakimuutos, kuten jo aiemmin voimassa olleet säädökset toimeentulotuen leikkaamisesta tietyltä ikäryhmältä, rikkovat perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta. Tässähän asetetaan ihminen ikänsä perusteella eri asemaan kuin muut, eli yhdenvertaisuus lain edessä ei toteudu.

    Muutenkin kehitys näyttää huolestuttavalta, mikä on seuraava askel, kun perusturva ei enää olekaan perusoikeus, vaan erilaisia ehtoja aletaan asettamaan ihmisen elossa säilymiselle ja huono-osaisesta huolehtimiselle?
    Puhumattakaan muista lakiin liittyvistä ongelmista ja seurannaisvaikutuksista, joita tässä on jo joitakin tullut aiemmissa kommenteissa esiin. Miksi lyödä jo lyötyjä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Pekka Lampelto kirjoitti 8.12.2010 kello 23:08

    Minulla on idea:

    -Perustulo kaikille sama

    -Opiskelemalla voi tienata rahaa. Lasketaan, kuinka monta tuntia opiskelee viikossa (esim. aikuisten ammattikoulussa) ja maksetaan tunnilta vaikkapa sellaiset 3-8 euroa.

    -Yliopistoissa rahaa voi tienata opintopisteillä. Sähköisten kirjatenttien ansiosta tenttiminen voisi olla melkoisen vapaatakin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Tavallinen Teknikko kirjoitti 9.12.2010 kello 0:48

    Mitä eduskunnan pitäisi tehdä ….
    Minä taas kysyn, mitä asiaansa osaamattomille
    virkamiehille tulisi tehdä.

    Olen jo pitkän ajan ihmetellyt sitä,
    että miksi kynänteroitusoppineiden harkinnalla,
    on perusteltua lähettää kansalainen työmarkkinatuen menetyksen uhalla, ihan minne koultukseen tahansa, kynän teroittajan
    harkinnalla.

    Mutta taitaapa virkamieslaki olla sellainen, että kun esim. työkkärin virkamieheksi pääsee, niin virkamieslaki takaa sen, että virkamies on laieista hyvin perillä oleva virkamies.

    Ja tuosta yo. seuraus on se, että kun on virkamieheksi päässyt, niin eihän uusi palkattu virkamies voi olla työttömyysturvalaeistakaan tietämätön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Perus Suomalainen kirjoitti 9.12.2010 kello 1:33

    On vaikea sanoa milloin ihmisen psyykkiset ongelmat ovat riittävän suuria siihen, että hän voi vedota niihin työkykyä heikentävänä asiana.

    Yksi asia on kuitenkin varma. Nimittäin se, että masennuslääkkeisiin luotetaan aivan liikaa. Uudemmat tutkimukset tietävät kertoa, että niiden teho masennuksen hoidossa ei ole juuri plasebovaikutusta parempi. Kuitenkin sossun puolella kuulemma usein ajatellaan niin, että kun ihmiselle on lyöty kouraan masennuslääkeresepti, hänen psyykkiset ongelmansa ovat poispyyhkäistyt ja on enää hänen omaa laiskuuttaan, jos hän ei masennuslääkityksestä huolimatta kuntoudu työllistyneeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Kallepetteri kirjoitti 9.12.2010 kello 1:43

    Nuori, tai kuka tahansa, joka erehtyy tekemään töitä työmarkkinatukikarenssin ollessa voimassa joutuu jo tällä hetkellä ikävään tilanteeseen, koska viimeisimmän kahden kuukauden tulot otetaan huomioon toimeentulotukea laskettaessa.

    Jos on töissä, pitää säästää mahdollista työttömyyttä varten kaikki toimeentulotuen perusosan yli menevä tulo, koska esim. minä, joka olin kaksi kuukautta 120 tuntia töissä 8.50 euron tuntipalkalla sain töiden loputtua yhteensä 600 euroa kahdelle työttömyyttä seuraavalle kuukaudelle toimeentulotukea, täyden tuen ollessa yli 1600 euroa.

    Työttömyyden kohdatessa vaaditaan elämään jo todennäköisesti käytetyillä rahoilla, koska lain mukaan tietenkin jokainen vastuullisuuden nimissä säästää ainakin 500 euroa n. 1200 euron hulppeista tuloista työttömyyden varalle. Käteen jäävä osuus tekemästäni ansiotyöstä on ollut elää ilman varaa vuokraan tai edes ruokaan kahden kuukauden ajan, koska elin kädestä suuhun pienellä palkallani, enkä säästänyt.

    Jos tähän pelleilyyn vielä lisätään alennettu toimeentulotuki, en usko, että jaksan enää edes yrittää tehdä muuta kuin hakeutua sairaseläkkeelle mahd. pian. turvatakseni leivän pöytääni ja katon pääni päälle, koska en pysty elämään alennetulla toimeentulotuella, eikä töiden tekeminen ole kannattavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Syltty kirjoitti 9.12.2010 kello 9:32

    Ksantippa
    “Mutta muistan, kuinka hän kertoi katkeroituneensa siitä, että häntä onnekkaammat ikätoverit saivat hankituksi kaikenlaista kivaa, hänellä ei ollut koskaan mahdollisuuksia mihinkään eikä toiveita paremmasta. Kunnes sitten kerran hänen itsehallintansa petti ja hän näpisti jonkun elektronisen laitteen, minkä vuoksi hän kärjille päätyi.”

    Ja sinä hölmö uskoit tuon sydäntäriipovan tarinan…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. JTS kirjoitti 9.12.2010 kello 11:27

    Sanokaapas mitä tehdä neljän appropaturin (viime kevään) ylioppilaan kanssa, jonka kutsumus on pelata WorldOfWarcraftia tai olla kuuluisa taiteilija.

    Majailee kotona, saa sosuusta tukea (omiin menoihinsa), papereiden kohentaminen ei kiinnosta, sinne minne pyrki ei todellakaan ole mahdollisuutta päästä…

    Pitänee odottaa vuosi pari aikuistumista. Pääsisi edes armeijaan, mutta kun ei halua olla komenneltavana sivari on ykkösvaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. yhdenvertaisuus? kirjoitti 9.12.2010 kello 12:10

    Tämä oli hyvä pointti eräältä keskustelijalta HS:n sivuilla:
    ‘Jos toimeentulotuesta tehdään suoriteperusteinen mille tahansa ikäryhmälle, silloin tulisi kansaneläkekin poistaa.’ (nimimerkki Pieni toimisto). Sillä perustuslain periaatteet eivät salli eri ryhmittymien kohtelua epäyhdenvertaisesti, eli pelkästään sillä perusteella, että kuuluu johonkin ikäryhmään.
    Suosittelen muutenkin poliitikkoja tutustumaan HS:n keskusteluun aiheesta, ja käytännön ja arjen kokemuksiin, joita siellä löytyy..

    http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/Politiikka/ketju/5635504/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Ksantippa kirjoitti 9.12.2010 kello 12:39

    Ja sinä hölmö uskoit tuon sydäntäriipovan tarinan…?

    Ja minä hölmö uskoin…

    Tosin taisi minulla olla aika paljon viranomaisdokumentteja asian tueksikin.

    Ehkä uskomistani myös helpotti se, että olen nähnyt elämää niin monelta kantilta ja siksi jonkinlaista arviointikykyäkin on kehittynyt. Ja siksi on vaikea hyväksyä sitä, että Suomessa ajetaan suuri osa väestöstä marginaaliin ja erityisen huolissani olen tuosta nuorten osalta.

    Kun aikanaan aloitin nuorena työelämää 1960-luvulla, töitä oli tarjolla ihan miten paljon vain, sen kun vain meni työpaikkaan. Sama homma jatkui 1970-luvulla, 1980-luvulla suorastaan työhönottajat huijasivat, että saivat ottamaan paikan vastaan. Enpä muista edes, että olisin noina vuosina joutunut töitä juurikaan hakemaan, riitti, että otti tarjolla olevan paikan vastaan. Eikä tuo tilanne ollut tuollainen pelkästään minun kohdallani. Työttömäksi joutuminen ei käynyt mielessäkään.

    Sitten 1990-luvulla kaikki muuttui. Tuntuu pahalta, että niin monet nuoret eivät pääse aloittamaan PALKKAtyösuhteissa lainkaan tai jos pääsevät, kyse on sitten pätkätyöstä. Rakenna siinä sitten tuon varassa tulevaisuutta.

    Vielä vähemmän tulevaisuutta voi rakentaa nälkärajalla pitävien tukien varassa tai palkattomassa työssä.

    Ja minkälainen yhteiskunta mahtaakaan rakentua sellaisten ihmisten varassa, joilla ei koskaan ole ollut mitään toivoa tulevaisuuden suhteen???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Saara kirjoitti 9.12.2010 kello 13:39

    JTS,

    Siis pyrkiikö tämä mainitsemasi jäbä Taikkiin? Mitähän jos pyrkisi sinne ensin sitä siviilipalvelusta suorittamaan, niin pääsisi näkemään touhua käytännössä? Ammatinvalinta voi olla hyvinkin hankalaa ihmiselle, jolla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä mikäkin ala käytännössä pitää sisällään.

    Kirjoituksesi rivien välistä tulee se vaikutelma, että kenties hieman halveksit tätä nuorta tai ainakin hänen asennettaan. Onko kysymys siitä, ettei hänellä ole minkäänlaisia lahjoja haaveilemalleen taidealalle, vai ainoastaan siitä että sinun mielestäsi taidealat eivät ole tarpeellisia tai “oikeaa työtä”? Jälkimmäisessä tapauksessa suositan asennemuutosta ensimmäiseksi itsellesi. Voi olla nuorelle hyvin lannistavaa, jos vanhemmat ihmiset eivät pidä hänen kutsumustaan minään. Siis kannustusvaihdetta silmään!

    (Pelibisnes ei muuten ole mitään nappikauppaa, ja ymmärtääkseni pelisuunnittelijoista on jopa pulaa. Enkä näe tilanteen jatkossa kehittyvän ainakaan huonompaan suuntaan.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Matilda kirjoitti 9.12.2010 kello 14:39

    Alla oleva teksti kuvaa toimeentulotuella elävän arkea:
    http://suomi24.pp.fi/talletukset/koyhyyskommenttia.htm

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. JTS kirjoitti 9.12.2010 kello 15:56

    Saara,
    ehkä läsnäololla hoidetun lukion jälkeen ei kannattaisi kauheasti ihmetellä miksi huippuluokan opiskelupaikat eivät avaudu ihan kaikille.

    Taidealat ja lahjat – eikös sitä varten niitä ihmisiä sinne juuri valikoida. Luonollisesti on hyvä, että taidealaloille koulutetaan ihmisiä – kuten kaikille muillekin aloille – mutta kyse on määrästä ja paljonko ihmisiä on ohjata minnekin.

    Huippuihmisille löytyy hommia. Pitkän kaavan mukaan pääsee yhteiskunnassa eteenpäin. Mutta se vaatii kyllä perustellusti oikeaa motivaatiota tehdä sen osaamiseen eteen asioita.

    Suomessa on 350 työtöntä kuvataitelijaa, joten ehkä sitä alana kannattaa suosittaa vain motivoituneille ja lahjakkaille. Kova paikkahan se on kertoa nuorelle, että lahjat sittenkin viittaavat enemmän seninän maalaamiseen. Kovmpi kasvamisen paikka on nuorelle myöntää, että niin se taitaa olla.

    Peliala tarvitsee tekijöitä, mutta maksavat osallistujat ovat enemmistö pelaajista – aika pölhöä aatella että pelkällä pelailemisella tulee sen kummemmaksi, toki pelikehittäjät pelaavat mutta tekevät muutakin.

    Loppupeleissä – ollaanko 100 000 nuoren mielestä sellaisessa maailmassa, jossa omaa elämäänsä ei voi parantaa ja se mitä vanhemmat ovat saanet aikaan riittää?

    Itse ajattelen, että kunhan paikkansa löytäisi ihan mistä tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Maija kirjoitti 9.12.2010 kello 16:01

    Olen Osmon kanssa samaa mieltä hyvin monista asioista kuten nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukuista ja toimimattomuudesta nyky-yhteiskunnassa. Nyt ihmettelenkin uuden hyväksytyn lain logiikkaa kannustavuuden näkökulmasta. En voi ymmärtää miten lain mahdollistama nuorten toimeentulon perusosan alentaminen motivoisi tai kannustaisi nuoria opintoihin tai ylipäänsä mihinkään. Pakko on erittäin huono kannustin. Näen lain tuovan mukanaan ainakin kahdenlaista kehitystä: nuori hakeutuu koulutukseen riippumatta siitä kiinnostaako kyseinen ala häntä ollenkaan. Ottaa paikan vastaan jos sen saa, opiskelee väkinäisesti jonkun aikaa ja lopulta keskeyttää. Tässä tapahtuu hurja tuhlaus sekä yhteiskunnallisesti että yksilön kannalta. Taas meni pari vuotta ikään kuin hukkaan. Toinen vaihtoehto on, että nuori haistattaa paskat ja lopettaa viimeisetkin ponnistelunsa. Jos yhteiskunta tulee vastaan pelkin kepein, täytyy juosta ainoastaan karkuun.
    Kuten edelläkin on todettu, rikotaan lailla ensinnäkin yhdenvertaisuusperiaatetta. Hyvä pointti oli myös se, että kaikki eivät halua kouluttautua eikä tätä tulisi edes edellyttää.
    Olen itse ollut alle 25-vuotiaana tukityöllistettynä(sain käteen reilut 100e kuussa enemmän kuin olisin saanut ansiosidonnaista)ja viranomaisten pakottamilla “motivaatio”kursseilla ja niistä jäi ainoastaan paha mieli, katkeruus ja viha. Tuohon kaikkeen rumbaan jouduin oltuani kolme kuukautta(nekin karenssilla)työttömänä ja tämän perusteella minut leimattiin ongelmatapaukseksi. Omien kokemusteni perusteella en voi kuvitellakaan millaista on elämä niiden nuorten kohdalla, jotka taistelevat viranomaisten kanssa huomattavasti pidempiä ajanjaksoja. Jo tuossa lyhyessä ajassa itsetuntoni ja ihmisarvoni kärsivät huomattavan kolauksen eikä tulevaisuuskaan näyttänyt kovin valoisalta. Itse olin kuitenkin lopulta onnekas ja pääsin opiskelemaan haluamaani alaa. Kohta valmistun maisteriksi ja olen päättäjien mielestä onnistunut yksilö. Monella ei valitettavasti käy yhtä hyvä säkä.
    Mutta: niin kuin joku tuossa aikaisemmin mainitsi, sitä saa mitä tilaa. Jos halutaan lisätä niiden turhautuneiden, syrjäytyneiden, päihdeongelmaisten, vihaisten, katkerien ja tulevaisuuden suhteen näköalattomien nuorten määrää entisestään, on uusi laki varsin onnistunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Artturi B kirjoitti 9.12.2010 kello 16:46

    Maija:

    Pakko on erittäin huono kannustin.

    ?!

    Jos yhteiskunta tulee vastaan pelkin kepein, täytyy juosta ainoastaan karkuun.

    Miks se on keppi, että ekana annetaan porkkanaa ja sit vähennetään sitä porkkanan määrää, kun todennäköisyys sen porkkanan hyväkskäyttämisestä nousee? Eiks se oo silti vielä porkkanaa?

    viranomaisten pakottamilla “motivaatio”kursseilla ja niistä jäi ainoastaan paha mieli, katkeruus ja viha.

    No mut sehän niiden tarkoituskin on. Että ei olis liian houkuttelevaa jättäytyä elämään tukien varaan. Tietty toinen mahis olis vaan pienentää tukia niiden kohdalta ja jättää nämä kepit käyttämättä.

    Onhan se tietty vähän ristiriitaista, että yhdestä suunnasta tulee porkkanaa ja toisaalta keppiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Nimetön TE-toimiston työntekijä kirjoitti 9.12.2010 kello 18:29

    “Toimeentulotuen alennuksesta pääsee eroon hakemalla aktiivisesti työtä, vaikka ei työtä saisikaan.”

    TTL 8 luvun 2§ todetaan ne ehdot, jolloin menettää oikeuden työmarkkinatukeen. Samassa pykälässä todetaan myös ne ehdot, kuinka saa takaisin oikeuden työmarkkinatukeen. 1) suorittaa koulutuksen, 2) 5 kk työssä, työharjoittelussa, työkokeilussa tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Kyseisessä pykälässä ei puhuta mitään aktiivisesta työnhausta, enkä itse edes ymmärrä, kuinka aktiivisen työnhaun voi osoittaa TE-toimistolle (on sitten yli tai alle 25-vuotias).

    Sosiaalitoimisto voi edellyttää työnhaun voimassaoloa, vaikka nuorella ei olisikaan oikeutta työttömyysturvaan. Näin ainakin Helsingissä toimitaan. Ei siis ole estettä sille, etteikö näihin nuoriin voitaisi suunnata aktiivisia työvoimapoliittisia toimia. Miksi TE-toimistoja ei esimerkiksi velvoiteta kohdistamaan erityisiä aktiivisuutta niihin nuoriin, jotka ovat tipahtaneet toimeentulotuelle? Yksi ongelma toki on, että ketään ei voi velvoittaa hakemaan työttömyyskorvausta ja työnhakijana saa olla, vaikka olisi töissäkin.

    Jos nykyinen toimeentulotuen taso ei aja nuoria töihin tai kouluun etenkin Helsingin elinkustannuksilla, miksi tämä alentaminen sen tekisi?

    Lisäksi esimerkki käytännöntilanteesta: Nuori on hakenut keväällä asianmukaisesti yhteishaussa kouluihin, mutta ei ole päässyt. Hän on oikeutettu työmarkkinatukee. Syksyllä hän osoittaa aktiivisuutta menemällä työharjoitteluun, jossa saa työmarkkinatuen korotettuna. Kuitenkin jos hän joko ymmärtämättömyyttään, tietämättä velvoitteesta hakea kouluihin myös syksyllä tai jostain muusta syystä jättää hakematta syksyn yhteishaussa, saa hän sanktion. Tällöin hän ei toimenpiteen aikana saa työmarkkinatukea, koska sanktio on annettu toimenpiteen jo alettua. Kenties hän sitten kuitenkin hyvällä tuurilla ja edistääkseen elämäänsä jatkaa harjoittelun loppuun nostaen toimeentulotukea.

    Tällaisia ovat nuorten ensimmäiset kosketukset valtioon ja sen viranomaisiin sekä hallintoon. Kannustavaako? Miksihän nuoret eivät äänestä….

    Olisiko esimerkiksi näissä asioissa enemmän niitä parannuksen kohteita, kuin laskea toimeentulotuen tasoa ja brassailla tuolla toimeentulotukiasiakkaan oikeudella pitää 150 e hankkimistaan tuloista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.12.2010 kello 19:48

    “Kyseisessä pykälässä ei puhuta mitään aktiivisesta työnhausta”

    8 luku 2 § 2 momentti:

    “Poiketen 1 momentista oikeus työmarkkinatukeen on 18–24-vuotiaalla ammatillista koulutusta vailla olevalla nuorella, jolle ei hänen aktiivisesta työnhaustaan ja koulutukseen hakeutumisestaan huolimatta ole kyetty järjestämään työtä, koulutusta tai 10 luvun 1 §:n 2 momentin 1–5 kohdassa tarkoitettua työllistymistä edistävää palvelua.”

    Kyllä tämäkin kohta on tarkoitettu sovellettavaksi.
    Kirjoittajan mainitsemista syistä johtuen tuo kyseinen pykälä pitäisi kumota kokonaan ja ohjeistaa työvoimat5oimistot tarjoamaan tälle joukolle toimenpiteitä alle kuukaudessa. Erityisesti tuo syksyn yhteishaku on aivan järjetön, koska monelle alalle ei silloin ole hakumahdollisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Maija kirjoitti 9.12.2010 kello 20:33

    Artturi B:

    Perustuslain mukaan jokaiselle tulee taata ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo. Silloin toimeentulotukea ei voi kyllä mielestäni pitää minkäänlaisena porkkanana. Porkkana on se lisä, joka kannustaa ihmistä(ja tässä tapauksessa nuorta) saamaan oman elämänsä hallintaan ja löytämään sille suunnan esimerkiksi opiskelun tai työllistymisen keinoin. Porkkana on siis kannustin tai palkkio siitä, että hankkii toimeentulonsa itse omien mahdollisuuksiensa mukaan. Kommenttisi todistaa ainoastaan sen, että jotkut ihmiset tosiaan ajattelevat jo perustoimeentulon olevan saajalleen ilmainen lahja, joka tulisi nöyrin mielin ottaa vastaan ja kiltisti kuunneltava miten sen yhteiskunnalle maksaa takaisin.

    Erilaiset “motivaatiokurssit” ovat silkkaa simputusta ja kiusantekoa. En väitä etteikö joku harvinaisuus niistä jotain hyötyisi, mutta suurimman osan nuorista ne saavat vain entistä turhautuneemmiksi. Kuitenkin tässä yhteiskunnassa näihin kursseihin ollaan valmiita hukkaamaan älytön määrä rahaa, vaikka niiden hyöty taitaa olla lähellä nollaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. aleksis salusjärvi kirjoitti 9.12.2010 kello 20:43

    Eipä oo tainnu Artturi saada koskaan elämältä turpaan. Voin vakuuttaa, että tukien varassa eläminen ei kuulu yhdenkään ihmisen nuoruuden unelmiin. Lapsilta kun kysytään, niin kyllä ne suunnitelmat on ihan kunniallisia, palomies ja eläinlääkäri -tyyppisesti.

    Juuri nuorten aikuisten elämässä kuitenkin tulee vaiheita, jolloin joutuu tyhjän päälle. Esim. armeijan jälkeen, lukion jälkeen, korkeakoulun tai toisen asteen oppilaitoksen paperit kädessä on useimmilla ihmisillä kuukausien jaksoja, jolloin homma ei ole selvä. Tietty vielä tätäkin suurempi taitaa olla se porukka, jolta hajoaa joku paikka, usein psyykessä, minkä seurauksena elontietä tulee käytyä ojan kautta. Se, että ajattelet näitä ihmisiä tukien houkutukseen langenneina kertoo pelkästään sen, että et tiedä mistä puhut.

    Maalaisjärjellä näille alle 25-vuotiaille eläteille, jotka saavat valtionpalkan joko opiskelusta tai muina tukina olisikin järkevintä lanseerata jonkinlainen peruspäiväraha, johon höylätään elämäntilanteen mukaan joko opintolisää tai muuta toimeentulorahaa. Se vähentäisi byrokratiaa ja helpottaisi elämänhallintaa siirtymäkausina.

    Syrjäytyminen käy todella nopeasti, matka pohjalle on yllättävän lyhyt. Osa jää rypemään ja heidän aktivoiminen sanktioilla vie pelimerkkejä lähinnä rikollisuuden pussiin. Tässä maassa on kaksi orpoa väestöryhmää: syrjäytyneet nuoret ja yksinäiset vanhukset. Jos jotain mahtikäskyjä pitäisi antaa, voisi nuoret pakottaa vanhusten juttusille pari kertaa viikossa. Saataisiin vähennettyä edes yksinäisyyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Saara kirjoitti 9.12.2010 kello 21:20

    JTS,

    Kyse on siis nuoresta, jolla ei ole toivealalleen mitään mahdollisuuksia? Se ei käy mitenkään erityisen selvästi ilmi kirjoituksestasi.

    Lukion hoitamisen tapa nyt ainakaan ei suoraan indikoi taiteellisen lahjakkuuden puutetta. Eikä myöskään motivaation. En itsekään ollut peruskoulussa/lukiossa erityisen motivoitunut opiskelemaan lukuaineita, ja lukulomankin käytin aivan muihin harrastuksiin, mm. mainittuun pelaamiseen (no, kertasin saksan epäsäännölliset verbit; siinä panokseni!). Taidealan opinnoissa motivaatio olikin sitten aika eri luokkaa; keskimäärin 10-tuntisia työviikkoja 10 vuoden ajan (pl. jokaisen vuoden joulu- ja juhannusviikot).

    Joka tapauksessa, jos ja kun tämän kaverin pitää se sivari jossain suorittaa, niin kannattaa varmaan yrittää päästä suorittamaan se laitoksessa, jonne haluaisi opiskelemaan (ei tietenkään välttämättä onnistu, mutta yrittää kannattaa aina). Käytännön iskiessä vasten kasvoja nuori saattaa itsekin huomata, että haluaakin todellisuudessa jotakin muuta kuin ensin kuvitteli.

    Lopun kysymykseesi minulla ei ole vastausta. Minun tuntemani nuoret ovat motivoituneita ja vastuullisia, ja nimenomaan vanhempiemme sukupolvi nuoria leimallisemmin tuntuu odottavan, että heille tarjoillaan työpaikat, sopimukset, (joskus perusteettomat) palkankorotukset ja eläkkeet kultalautasella – omista ansioista ja aktiivisuudesta riippumatta.

    Mutta tietenkään oma tuttavapiirini ei edusta kattavasti kaikkia nuoria. Kyllä minäkin hieman hämmästyin taannoin kuullessani selvityksestä, jossa brittiläisten teinityttöjen suosituin toiveammatti oli “jalkapalloilijan vaimo”. Ehkei meillä Suomessa tilanne ole sentään vielä ihan näin hiuksia nostattava?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Nimetön TE-toimiston työntekijä kirjoitti 9.12.2010 kello 22:13

    “Kyllä tämäkin kohta on tarkoitettu sovellettavaksi.
    Kirjoittajan mainitsemista syistä johtuen tuo kyseinen pykälä pitäisi kumota kokonaan ja ohjeistaa työvoimat5oimistot tarjoamaan tälle joukolle toimenpiteitä alle kuukaudessa. Erityisesti tuo syksyn yhteishaku on aivan järjetön, koska monelle alalle ei silloin ole hakumahdollisuutta.”

    TE-toimistosta voidaan kyllä tarjota toimenpiteitä, eli työharjoittelua tai palkkatukea. Nämä eivät kuitenkaan ole sen varsinainen toimepide, eli työpaikka. Työpaikka pitää löytyä ja sitä helpottaa työharjoittelu tai palkkatuki. Toki on olemassa joitain työpajoja jne., mutta riittääkö niitä kaikille?

    Olennaista on se, että jos on saanut sanktion, ei enää aktiivinen työnhaku riitä. Täytyy panostaa ensisijaisesti TE-toimiston toimenpiteiden piiriin ja priorisoida ne ensisijaisiksi.

    Lisäksi jos alle 25-vuotiaillekin kouluttamattomille sovellettaisiin käytäntöä, jossa sanktio tulee nimenomaan TOISTUVASTA kieltäytymisestä, olisi kaikilla paljon helpompaa ja voitaisiin keskittyä olennaisempiin asioihin nuoren asiakkaiden kohdalla.

    On olemassa iso tukku parempia keinoja parantaa tilannetta, kannustaa nuoria ja sitten lopuksi sanktioida niitä, jotka sen ovat oikeasti ansainneet. Nyt tämä SATA-komitean päähänpisto meni läpi eduskunnassa, vaikka esitystä ei asiantuntijatkaan juurikaan kannata ja eikä asiaa käsitelleet valiokunnan jäsenet.

    Epäilen hyvin voimakkaasti, että nyt ammuttiin tykillä kärpästä ja haitat ovat hyötyjä suurempia niin perusoikeuksien (eli juridiselta) että sosiaalipoliittiselta kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Tavallinen Teknikko kirjoitti 10.12.2010 kello 1:11

    Jäi hiukan ihmetyttämään, että kuinka monimutkaisten asioitten kanssa meidän poliitikot loppujen lopuksi “työskentevätkään”.

    Laitettanpä tähän yksi monimutkainen asia, jota ei ainakaan poliittinen kerma ole ratkaissut. Ja jotka eivät asiaa tunnista, niin voivat miettiä tahoillaa, että mistä asiasta ao. otannassa on kysymys.

    #
    Writing a high performance server that runs on Windows NT and uses sockets to communicate with the outside world isn’t that hard once you dig through the API references. What’s more most of the code is common between all of the servers that you’re likely to want to write. It should be possible to wrap all of the common code up in some easy to reuse classes. However, when I went looking for some classes to use to write my first socket server all of the examples and articles that I found required the user to pretty much start from scratch or utilise “cut and paste reuse” when they wanted to use the code in their own servers. Also the more complicated examples, ones that used IO completion ports for example, tended to stop short of demonstrating real world usage. After all, anyone can write an echo server… The aim of this article is to explain the set of reusable classes that I designed for writing socket servers and show how they can be used with servers which do more than simply echo every byte they receive. Note that I’m not going to bother explaining the hows and why’s of IO completion ports etc, there are plenty of references available.
    #

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. 21v. kirjoitti 10.12.2010 kello 2:43

    Turun sosiaalitoimistossa eletään ilmeisesti jo tulevaisuudessa, sillä omaa toimeentulotukeani on leikattu 40%, koska en ollut hakeutunut hyväksyttyyn koulutukseen tai suostunut “aktivointisuunnitelmaan”, eli toisin sanoen palkattomaan työhön. Onko tämä lainmukaista toimintaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2010 kello 7:25

    Kyllä tämä leikkaaminen on ollut mahdollista aiemminkin. Kyse oli vain siitä, että se sanktio, joka koskee tätä hakeutumattomuutta ammatilliseen koulutukseen ulottuu nyt myös toimeentulotukeen, kuten muutkin sanktiot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. En ymmärrä kirjoitti 10.12.2010 kello 8:44

    “Niin kauan kun tuo pykälä on työttömyysturvalaissa, vastaavan sanktion on syytä olla myös toimeentulotukilain puolella.” Miksi virhe pitää paikata toisella virheellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Liian vanha kirjoitti 10.12.2010 kello 9:14

    “Sanokaapas mitä tehdä neljän appropaturin (viime kevään) ylioppilaan kanssa, jonka kutsumus on pelata WorldOfWarcraftia tai olla kuuluisa taiteilija.”

    Luin juuri artikkelia Hesarista ,tutkimuksen mukaan 60 % 2009 kevään ylioppilaista on samassa tilassa eli 2009 vuoden 33000 ylioppilaasta ei 19700 jatkanut samana vuonna.Ja vain 75 % edes haki mihinkään.

    Suurin syyllinen on varmaan armeija, pojat jäävät odottelemaan sitä tai sivaria.

    Toinen syyllinen on se, että Suomessa ammattia vaihdetaan kuin mustalainen hevosta

    Aikuisopiskelijoita on vuodessa n 1,7 miljoonaa eli joka toinen 15-64-vuotiaista.

    Yliopistotkin ovat täynnä toisen tutkinnon suorittajia tai tutkinnon korottajia.

    Yliopistokin hyötyy näistä aikuisopiskelijoista, sillä he saavat hyvityksiä entisistä opinnoista ja valmistuvat nopeasti ja kun yliopisto saa rahaa valmistuneiden mukaan niin pelkkiä ylioppilaita ei kannata ottaa sisään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Artturi B kirjoitti 10.12.2010 kello 9:51

    Maija:

    Perustuslain mukaan jokaiselle tulee taata ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo. Silloin toimeentulotukea ei voi kyllä mielestäni pitää minkäänlaisena porkkanana.

    heh… no perustuslaissa ei sentään lue, että jokaiselle valtion annetta ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo. Sen lisäks tässähän nyt keskustellaan siitä toimeentulotuen suuruudesta. Tuskin säkään nyt oot sitä mieltä, että ihan riippumatta sen suuruudesta sitä ei voi pitää porkkanana?

    Porkkana on se lisä, joka kannustaa ihmistä(ja tässä tapauksessa nuorta) saamaan oman elämänsä hallintaan ja löytämään sille suunnan esimerkiksi opiskelun tai työllistymisen keinoin.

    No mut eiks tästä oo just kysymys, että rukataan toimeentulotukijärjestelmää silleen, että siinä on joku porkkana, eli että jos onnistuu saamaan elämänsä hallintaan niin saa lisää rahaa?

    Erilaiset “motivaatiokurssit” ovat silkkaa simputusta ja kiusantekoa.

    Varmasti ovat, mutta ehkä se onkin niiden tarkoitus?

    aleksis salusjärvi:

    Voin vakuuttaa, että tukien varassa eläminen ei kuulu yhdenkään ihmisen nuoruuden unelmiin.

    No mitä sitten? Ei unelmien välillä valitsemisesta oo mitään kustannuksia. Jokainen voi valita ihan sellaiset unelmat kuin haluaa. Sit kun pitää oikeessa elämässä tehdä valintoja, niin kannustimilla on väliä.

    Se, että ajattelet näitä ihmisiä tukien houkutukseen langenneina kertoo pelkästään sen, että et tiedä mistä puhut.

    heh… en minä ajattele niitä ihmisiä tukien houkutukseen langenneina. Mistä ihmeestä sä nyt tällaisen johtopäätöksen vetäsit?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Artturi B kirjoitti 10.12.2010 kello 10:17

    Liian vanha:

    Aikuisopiskelijoita on vuodessa n 1,7 miljoonaa eli joka toinen 15-64-vuotiaista.

    Ei ruvennu hälytyskellot soimaan tuon 1,7 miljoonan kanssa ennen kun kirjoitit tänne?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Ksantippa kirjoitti 10.12.2010 kello 10:20

    Kyllä tämä leikkaaminen on ollut mahdollista aiemminkin. Kyse oli vain siitä, että se sanktio, joka koskee tätä hakeutumattomuutta ammatilliseen koulutukseen ulottuu nyt myös toimeentulotukeen, kuten muutkin sanktiot.

    Saisiko tänne muutetun toimeentulotukilain pykälän?

    Minulla on usein tullut sellainen mielikuva, että jälleen kerran on Eduskunnassa painettu nappia sellaisen puolesta, josta ei ole ymmärretty yhtään mitään ja vielä vähemmän painalluksen seurauksista. Tuntuu, että jälleen on tapahtunut näin. Vai onko kyse vain minun tietämättömyydestäni tai ymmärtämättömyydestäni?

    Sen perusteella, mitä asiasta on tullut luettua ja mitä kyselytunnilta tv:ssä kuuli, niin nyt on säädetty pykälä, jonka ainut vaikutus on se, että se aiheuttaa vain kosolti pahaa mieltä ja aggressiivista käyttäytymistä niiden taholta, joita lainkohta koskee ja mahdollisesti tuo lisäahdistusta nuorten huonosti toimeentuleviin perheisiin. Toisaalta nyt on taidettu antaa sosiaalitoimelle automaatti säästää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten kohdalla.

    Homma on nimittäin tähän astikin toiminut näin:

    Jos ammattikouluttamaton alle 25-vuotias, joka on oikeutettu vain työmarkkinatukeen (=päivärahaan oikeuttava työssäoloehto ei täyty) mm. ei ole hakenut yhteishaussa tai sitten on eronnut oppilaitoksesta, menettää vähintään 5 kk:ksi tai pidemmäksi ajaksi oikeuden työmarkkinatukeen. Kun hän sitten hakee toimeentulotukea, sitä on tähänkin asti voinut alentaa saman määrän kuin nyt on säädetty työvoimatoimiston antaman sanktion perusteella. Toisaalta, jos nuori ei hakeudu työnhakijaksi, vaan hakee suoraan toimeentulotukea, lopputulos on sama sillä perusteella, ettei nuori ole hakeutunut työvoimatoimiston kirjoille, jotta hänelle voitaisiin sanktio antaa. Suoraan sosiaalitoimen asiakkaaksi nuori saattaa hakeutua sen vuoksi, että siten hän välttää kyykytykseksi kokemansa työvoimatoimiston toimet ja mahdollisen nöyryyttävän kohtelun, mikä tietysti ei estä sitä, että saman kohtelun hän sitten saa sosiaalivirkailijan taholta.

    Siis mihin ihmeeseen tuolla nyt tehdyllä muutoksella toimeentulotukilakiin pyritään? Lisänöyryyttämiseenkö vai onko tarkoitus laajentaa toimeentulotuen alentaminen koulutukseen hakeutumattomuuden vuoksi myös alle 25-v ammattikoulutettuihin työmarkkinatuen saajiin sekä peruspäivärahan saajiin, joita ei työvoimatoimiston taholta nyt voida sanktioida koulutukseen hakeutumattomuuden vuoksi ellei sitten kyse ole työvoimatoimiston tarjoamasta työvoimapoliittisesta koulutuksesta, joka usein sitten on nuorten kohdalla vielä humpuukia, sillä nuorille ei ilmeisesti useinkaan tarjota harvoja ammatillisia työvoimapoliittisia koulutuksia.

    Vai onko vain niin, ettei päättäjämme tunne olemassa olevaa lainsäädäntöä ja sen soveltamiskäytäntöä??? Jos, niin mistä ihmeestä heille oikein maksetaan?

    Haluaisin tämän tiedon, koska sillä saattaa olla käyttöä minulle erinäisissä jutuissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Elina kirjoitti 10.12.2010 kello 10:43

    Katsopa tämä Artturi,

    http://www.stat.fi/til/aku/2006/01/aku_2006_01_2008-06-03_kat_001_fi.html

    Eihän tämä voi perustua muuhun, että mikä tahansa puoli päivää kestävä kurssi työpaikalla lasketaan mukaan.

    Itselleni aikuisopiskelun käsite on kyllä toinen eli tutkintoon tähtäävä pää- tai sivutoiminen opiskelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Amae kirjoitti 10.12.2010 kello 10:53

    Hyvä Artturi B. Sinulla on porkkanat, kepit ja vellit iloisesti sekaisin. Miten vähimmäisturva voi olla porkkana? Sen olemassaolo on eettinen ja poliittinen valinta, jolla toisaalta halutaan mahdollistaa kaikkien mitenkuten toimeentulo (ei kuole asunnottomana kadulle), toisaalta varmistaa yhteiskuntarauha (rikkaiden ei tarvitse eristäytyä muurien ja vartijoiden taakse).

    Selvästikään et ole koskaan joutunut olemaan työttömänä – kuten en minäkään. Silti silmiä voi avata sen verran, että kaikille ei nykymenolla riitä töitä. Suomessa on laskutavasta riippuen 200 000 – 500 000 työtöntä (työkkärin “aktivoimat” mukaan lukien), kun esim. MOLissa on nyt auki 10 000 työpaikkaa KOKO maassa. Vaikka piilotyöpaikkoja olisi 2-3 kertaa sama määrä, silti vähintään 150 000 – 180 000 ihmistä jää työn ulkopuolelle.

    Tämä on se todellinen ongelma, ei olematon “porkkana” eli vähimmäisturva. Miksi töitä ei ole, on monisyinen ongelma. Syynsä on mm. työn automatisaatiossa, tehdastöiden siirtymisessä halpamaihin, valtion tarjoamat ilmaiset työorjat (loputon harjoittelijoiden vuo), talouspolitiikka yleisemmin jne jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Artturi B kirjoitti 10.12.2010 kello 11:33

    Elina: Niin siis toi oli minun pointti kans, että jos väittää silmät sinisenä, että Suomessa vaihdetaan ammattia hirveen usein, koska aikuisopiskelijoita on 1,7 miljoonaa, niin joko aikuisopiskelija on määritelty silleen, että sillä ei oo mitään tekemistä ammatin vaihtamisen kanssa tai sit luku on väärin.

    Annae:

    Miten vähimmäisturva voi olla porkkana?

    ? No ei se voikkaan olla porkkana, jos sen saa tekemättä mitään. Vaan sellanen voi olla porkkana, jonka saa kun tekee jotain mihin sillä porkkanalla yritetään kannustaa.

    Tässä on nyt keskusteltu siitä, että pitäiskö nuoria kannustaa töihin tai opiskelemaan.

    Ei tämä kosketa mitään mielenterveyskuntoutujia tai työttömiä tai muita ryhmiä joiden toimeentuloon kukaan ei oo puuttumassa.

    Työttömyyden syyt sulla on kyllä ihan hakusessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Liian vanha kirjoitti 10.12.2010 kello 11:34

    “Ei ruvennu hälytyskellot soimaan tuon 1,7 miljoonan kanssa ennen kun kirjoitit tänne?”

    Varmaan ihmetytti, mutta tiedon poimin Tilastokeksuksen sivuilta.
    Tosin mukana on kaikki koulutukset , ammattiin tähtäävä on tietysi pienempi.
    Mutta kyllä se kahden viikon täydennyskurssikin yliopistolla kuormittaa resurssia siinä kuin muukin koulutus.
    Etenkin kun nuo lyhytkurssit ovat pääasiassa maksullisia, joista yliopisto saa rahaa välittömästi.
    Minulla oli parempikin tilasto näistä yliopisto-opinnoista, mutta enpä nyt löytänyt sitä.
    Se olisi osoittanut selvemmin miten aikuisopiskelijat tukkivat uusien pääsyä yliopistoihin

    Mutta se pääongelma joutui hukkaan eli vain n 40 % ylioppilaista jatkaa samana vuonna opiskelua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Liian vanha kirjoitti 10.12.2010 kello 11:48

    Elinan iloksi voin kertoa, että ammattiin tähtääviä opintoja teki 25-64-vuotiaista n 10 % eli n 300000 henkeä.
    Melkoinen määrä sekin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Elina kirjoitti 10.12.2010 kello 12:32

    Liian vanha,

    Tästäkin 10 prosentista osa suorittaa ensimmäistä tutkintoaan. On erittäin yleistä, että korkeakouluista valmistutaan yli 25-vuotiaina. Se on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

    Mukaan ehkä lasketaan myös erikoistumisopinnot eli jos vaikka luokanopettaja opiskelee erityisopettajaksi.

    Alkuperäinen väittämäsi oli, että puolet aikuisista opiskelee, koska suomalainen vaihtaa ammattia kuin mustalainen hevosta.

    Tämän kumoamiseksi olisit voinut uhrata hetken pienelle ajatuskokeelle. Kuinka moni tuttavapiirisi aikuinen opiskelee tällä hetkellä uutta ammattia?

    Puolet?

    Mutta asia tuli korjattua, joten ei tästä sen enempää…

    (En tarkistanut tätä 10 prosenttia mistään, vaikka en pidäkään Liian vanhaa monen vuoden kokemuksella erehtymättömänä tietolähteenä)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Maija kirjoitti 10.12.2010 kello 12:58

    Artturi B:
    “heh… no perustuslaissa ei sentään lue, että jokaiselle valtion annetta ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo. Sen lisäks tässähän nyt keskustellaan siitä toimeentulotuen suuruudesta. Tuskin säkään nyt oot sitä mieltä, että ihan riippumatta sen suuruudesta sitä ei voi pitää porkkanana?”

    Riippumatta vähimmäisturvan suuruudesta kyseessä ei edelleenkään ole mielestäni minkäänlainen porkkana. Vähimmäisturvan varassa kituuttaville ihmisille kannanottosi on suorastaan röyhkeä ja hävytön. Jos perusturvaan haluttaisiin luoda porkkanaa, tulisi ensinnäkin tulovähenteisyys poistaa ts. tehdä työn vastaanottaminen kannattavammaksi. Jos nuoret taas halutaan koulutukseen, tulisi opintotuen määrää nostaa huomattavasti. Erilaisilla leikkauksilla, pakoilla ja sanktioilla saadaan ainoastaan negatiivisia vaikutuksia.

    Minä en henkilökohtaisesti ymmärrä tätä lukiosta tai ammattikoulusta valmistuvan nuoren väkinäistä sysäämistä jatkokoulutukseen saman tien. Tiedän, että työuria halutaan pidentää sekä alku- että loppupäästä. Ensinnäkin aika harvalla 19-vuotiaalla on vielä hajuakaan siitä, mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä. Välivuodet eivät tarkoita sitä, että jäädään välttämättä vaan kotiin makaamaan. Monet hankkivat tärkeätä työkokemusta samalla kun etsivät itseään ja miettivät uravalintojaan. Tämän myötä ei myöskään tapahdu niin paljon opintojen keskeytyksiä. Tietenkin on myös niitä, joilla on selvät sävelet oman unelma-ammatinsa suhteen. Ja heitä pitääkin kannustaa jatko-opintoihin mahdollisimman pian. Tosin valitettavan usein tällaiset nuoret ovat niitä, jotka eivät ole päivääkään tehneet minkäänlaisia töitä. Sitten päästään vanhempien maksamien kalliiden valmennuskurssien avulla suoraan lukiosta lääkikseen, valmistutaan määräajassa, kun ei ole opintojen ohellakaan tarvinnut tehdä töitä ja suoraan lääkärin palkoille. Arvostus esim. kaupan kassatyöntekijöitä kohtaan voi olla melko minimaalinen. Tämä oli vain esimerkki siitä, että tällaisia tapauksia päättäjät varmaan haluaisivat kaikkien olevan. Itse kannustaisin uravalintansa suhteen epävarmaa nuorta pitämään tarkoituksella pari välivuotta, jotka voivat olla kullanarvoisia nuorelle itselleen. Tämä tietenkin edellyttää toimeentulon turvaamista ja palkkatyöhön kannustamista.

    Ja vielä Artturi B:

    Jos työttömyyden syyt ovat mielestäsi toisen kirjoittajan mukaan hakusessa, olisi kiva kuulla sinun näkemyksesi asiaan. Minä voin Amaen syihin lisätä sen, että esim. kaupan alalla on hyvin vähän kokopäiväisiä töitä tarjolla. Osa-aikaisen työn vastaanottaminen on taas mahdotonta tulonsiirtojen varassa olevan ihmisen kohdalla, sillä osa-aikatyöllä ei yksistään tule toimeen ja tuet taas leikkautuvat työn myötä pois. Myös jotain kertoo se, että matalapalkka-alan työpaikkoihin saattaa olla satoja hakijoita, jolloin vailla työkokemusta olevien mahdollisuudet ovat olemattomat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Artturi B kirjoitti 10.12.2010 kello 14:31

    Maija:

    Riippumatta vähimmäisturvan suuruudesta kyseessä ei edelleenkään ole mielestäni minkäänlainen porkkana.

    Joo oot kyllä oikeessa. Jotta joku asia voi olla porkkana, niin sen pitää olla ehdollista.

    Jos nuoret taas halutaan koulutukseen, tulisi opintotuen määrää nostaa huomattavasti.

    Niin siis jos nuoret halutaan koulutukseen, niin koulutuksen houkuttelevuutta verrattuna muihin vaihtoehtoihin pitää kasvattaa. Tämän voi tietysti tehdä monella tapaa, esim. nostamalla opintotukea, laskemalla perusturvaa, nostamalla koulutettujen palkkoja jne.

    Minä en henkilökohtaisesti ymmärrä tätä lukiosta tai ammattikoulusta valmistuvan nuoren väkinäistä sysäämistä jatkokoulutukseen saman tien.

    En minäkään. Suomessa kouluttaudutaan todennäköisesti ihan liikaa.

    Arvostus esim. kaupan kassatyöntekijöitä kohtaan voi olla melko minimaalinen.

    Minun on hyvin vaikea uskoo, että arvostus toisia ihmisiä kohtaan olis jotenkin alempi vaan siks, että on valmistunut nopeesti.

    Jos työttömyyden syyt ovat mielestäsi toisen kirjoittajan mukaan hakusessa, olisi kiva kuulla sinun näkemyksesi asiaan.

    No työttömyyden syyt on tässä:

    Tarjonta: Töitä tekemällä ei voi lisätä hyvinvointiaan. (Tukien leikkaantuminen, perusturva, verot jne.)

    Kysyntä: Matalan tuottavuuden töiden teettäminen on laitonta. (Minimipalkka, perusturva, työllistämisen välilliset kustannukset, irtisanomissuoja, verot)

    Työttömyyden syitä ei oo:

    Töiden riittämmättömyys, automaatio, globalisaatio, työvoiman tarjonnan lisääntyminen, vaurastuminen jne.

    Niin kauan kuin ihmisillä on tyydyttämättömiä haluja, on myös töitä. Sitten kun kaikki kuluttajat kuluttaa mieluummin enemmän vapaa-aikaa kuin mitään muuta, niin sit loppuu työt.

    No samalla tietysti loppuu myös työvoiman tarjonta, joten työttömyys ei olis ongelmana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Elina kirjoitti 10.12.2010 kello 16:20

    Poimintoja Maijan kommentista kello 12.58:

    Riippumatta vähimmäisturvan suuruudesta kyseessä ei edelleenkään ole mielestäni minkäänlainen porkkana.

    Tarkoitatko tosissasi, että jos vähimmäisturva olisi vaikkapa 2500 euroa kuussa, niin se ei ole mikään porkkana joutenoloon?

    Välivuodet eivät tarkoita sitä, että jäädään välttämättä vaan kotiin makaamaan. Monet hankkivat tärkeätä työkokemusta samalla kun etsivät itseään ja miettivät uravalintojaan.

    Mutta tästä kai ei olekaan puhe. Puhe on siitä, että voi kieltäytyä koulutuksesta ja työvoimapoliittisista toimenpiteistä ja maksattaa työssä käymättömänä elämisensä muilla.

    Tämän myötä ei myöskään tapahdu niin paljon opintojen keskeytyksiä.

    Tiedätkö, että näin on? Onko sinulla jokin lähde siitä, että mitä myöhemmin opintonsa aloittaa, sitä todennäköisemmin vie ne loppuun?

    En usko ilman lähdettä. Olen sen verran hankala ihminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Elina kirjoitti 10.12.2010 kello 17:48

    A on kerännyt ennätykselliset 84 peukkua, joten pysähdyin hänen kommenttinsa kohdalle.

    Alkuepäilyistäni huolimatta siis peukut saattavatkin ohjata minunkin lukemistani.

    Ilmeisesti löysän populistiset kirjoitukset peukkuja keräävät eniten, kuten tämäkin esimerkki (ja tietysti persujen kannatus) osoittaa:

    Samat ihmiset, jotka pitävät syrjäytyneitä ja mielenterveysongelmaisia nuoria laiskottelijoina, eivät koskaan itse palkkaisi heitä töihin tai haluaisi heitä työkavereikseen.

    Ei kai kukaan halua palkata mielenterveysongelmaista? Mitä ihmeen väliä sillä on minä häntä pitää?

    Pitääkö rekrytoija/työtoveri työnhakijaa laiskana, epäonnisena geenisensä suhteen, ympäristön uhrina tms. — ihan sama, ei kukaan halua työyhteisöönsä psyykkisesti sairasta ihmistä.

    Ennen kuin alatte vaatia leikkauksia toimeentulotukeen, kertokaa miten tyhjän cv:n omaava, kouluttamaton, yksinäinen, koulukiusattu, mielenterveysongelmainen ja epäsosiaalinen ihminen pärjää työmarkkinoiden raa’assa kilpailussa.

    Ei tietenkään mitenkään, kuten Osmo jo totesi. Kuntoutukseen mars ja jos ei onnistu, niin eläkepaperit kouraan.

    Eivät tällaiset tapaukset nyt kuulu Lex Soininvaaran piirin lain.

    Eli mikä tässä nyt oli sanoma?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Liian vanha kirjoitti 10.12.2010 kello 18:50

    “Alkuperäinen väittämäsi oli, että puolet aikuisista opiskelee, koska suomalainen vaihtaa ammattia kuin mustalainen hevosta. ”

    Alun perin etsin vain vastausta tuohon, miksi vastavalmistuneet yo:t eivät lähde opiskelemaan samna vuonna.
    Luin aikaismemin tutkimuksen, jota nyt en löytänyt, että ysi merkittävä syy on yliopistoissa opiskelevat täydennys ja toista tutkintoa suoritatvat

    Mutta kyllä tätä ammatin vaihtoakin on tutkittu ja aineisto on yli 30-vuotiaista , joten joukossa tuskin on ensitutkintoa suorittaneita , lukuunottamat ikiteekkareita ehkä, kun yksi kysymys kuului onko henkilö valmistunut johonkin ammattiin aikaisemmin . Ammattia ei tietystikään ole määritelty millään standardilla , joten milloin se on vaihtunut voi olla hieman kyseenalainen.
    Eli saivarella voi loputtomasti

    Mutta tällainen tulos syntyi tutkimuksesta , tekijänä Tilastokeskus

    “Jo yli 40 prosenttia yli kolmikymmenvuotiaista työssä käyvistä ihmisistä vaihtoi ammattia vuosina 2000–2005 kertoo Tilastokeskus, joka selvitti asiaa Helsingin Sanomien pyynnöstä. ”

    Eli koko työvoima on vaihtanut ammattia kerran 12,5 vuodessa ja työuran aikana n 3 kertaa.

    Eli kyllä se ammatin vaihto tapahtuu kuin mustalaisen hevosenvaihto ja tulee kalliiksi yhteiskunnalle, nykyisen työvoiman amamatinvaihdot n 120 miljardia .Eli n kolmen vuoden palkat työurasta kuluvat uudelleenkoulutukseen

    Eli EU:n kärkeä tässä suhteessa, siihen viittaa myös työsuhteiden vaihtuvuus , n 800000 joka vuosi.

    Mit tulee siihen tunneko ketään ammattia vaihtavaa opiskelijaa niin esimerkiksi minä opiskelen parhaillaan opettajaksi 60-vuotiaana.
    Ja työkkäri tarjosi puolipakolla levyseppä-hitsaajan kurssia, joten voi olla, että ehdin vaihtaa vielä useamman kerran ammattia ennen eläköitymistä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Liian vanha kirjoitti 10.12.2010 kello 19:34

    “Niin kauan kuin ihmisillä on tyydyttämättömiä haluja, on myös töitä. Sitten kun kaikki kuluttajat kuluttaa mieluummin enemmän vapaa-aikaa kuin mitään muuta, niin sit loppuu työt.”

    Moni on tyytyväinen nykyiseen kulutustasoon, itse asiassa suuri enemmistö.Vapaa-aikakin on rajallinen ja menossa vähempään suuntaan, joten sekin laskee kulustukykyä. Uusilla työdopingeilla on mahdollista olla töissä 24/7/365.
    Sen jälkeen ei tarvita enää palkkaa , asuntoa, autoa, ei edes vaatteita .

    Toinen merittävä vaikutin on tulotaso, eli jos ei ole kulutuskykyä niin haluilla ei ole merkitystä.

    Kolmanneksi ihmisellä on myös minimikäyttökustannukset ja sen alle ei saa töihin kuin hullun miehen Huittisista.
    Et sinäkään pyöritä vehjettä, jonka käyttökulut ovat viisi euroa , mutta tuotot neljä euroa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Matti H kirjoitti 10.12.2010 kello 20:23

    Elina:

    Tarkoitatko tosissasi, että jos vähimmäisturva olisi vaikkapa 2500 euroa kuussa, niin se ei ole mikään porkkana joutenoloon?

    Eiköhän niitä ole melkoinen joukko suomalaisia, jotka saavat ainakin tuon määrän euroja töitä tekemättä pääomatuloina. Silti minusta tuntuu, että tässä joukossa ei joutomiehiä ole sen suurempaa osuutta kuin muussakaan kansassa. Olisiko peräti vähemmän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Ville_ kirjoitti 10.12.2010 kello 20:33

    Elina: Mielestäni puhut paskaa.

    Ongelma on siinä, ettei täällä kannata palkata riskillä ketään.

    Omat sukulaiset ovat palkanneet todella hankalia tapauksia. ( Alkoholisteja, mielenterveys ongelmaisia jne.) vaikka kaverin tuottavuus on alempi, ratkeaa välillä ryyppäämään jne. Kyllä hänkin voi oikeasti tehdä töitä. Ongelma on siinä, että pitää myös antaa mahdollisuus, eikä edellyttää sitä 8-16 työaikaa viitenä päivänä viikossa.

    Sanoisin, että nämä elämäntapaintiaanit ovat kovimpia työntekijöitä, mutta eivät _ikinä_ voisi olla tehtaassa töissä.

    Heille myöskin on oleellista, että joku edes uskoo heihin. Yhteiskunta ei sitä tee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Evert The NeveRest kirjoitti 10.12.2010 kello 20:49

    Liki kymmenen vuotta sitten suosittelin eräälle nuorelle hakeutumista SAP-koulutukseen. SAP on yleisesti käytetty toiminnanohjausjärjestelmä. Hänellä ei ollut kyseistä erikoisosaamista. Tiedustelin SAP-koulutusta hänen puolestaan Työvoimasta. Siellä ei sellaista ollut tarjolla. Tarjolla oli vain ATK-ajokorttikoulutusta.

    Tänä päivänä pelkästään Monster.fi sivustolla on tälläkin hetkellä avoinna 80 paikkaa. Ja tänä päivänä vieläkään ei Työvoimahallinnon listoilla ei ole ainuttakaan SAP tai vastaavaa koulutusta; ei edes semi-ammattimaista IT-koulutusta!

    Työvoimallinnon IT-koulutuksen tason ja tyhjänpäiväisyyden voi todeta tästä linkistä:
    http://tinyurl.com/29aoerl

    Työvoiman kouluts on varmasti hyötysuhteeltaan Suomen kalleinta IT-koulutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Liian vanha kirjoitti 10.12.2010 kello 21:51

    “Liian vanha,

    Tästäkin 10 prosentista osa suorittaa ensimmäistä tutkintoaan. On erittäin yleistä, että korkeakouluista valmistutaan yli 25-vuotiaina. Se on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. ”

    Minä kyllä hain vain aineistoa siihen asiaan, miksi ensimmäisen vuoden yo:t eivät ala opiskella.
    Aikaisemmin löysin tutkimuksen , jossa syyksi esitettiin se, että toisen tutkinnon ja jatko-opiskelijat7täydennsykurssilaiset vievät paikkoja.
    En löytänyt sitä, mutta löysinpä toisen tutkimuksen , jossa tutkittiin ammatin vaihtoa ja kouluttautumista siihen

    Tässä tutkimuksessa ovat mukana yli 30 vuotiaat, ja henkilöt joilla on jo yksi loppututkinto.
    Tämä on siis eri tutkimus kuin mistä minä poimin ensimmäiset luvut, joita arvostelit

    Lainaus HS sivuilta:

    “Ammatin vaihtaminen yleistyy kovaa vauhtia ja tahdin uskotaan vain kiihtyvän. Jo yli 40 prosenttia yli kolmikymmenvuotiaista työssä käyvistä ihmisistä vaihtoi ammattia vuosina 2000–2005 kertoo Tilastokeskus, joka selvitti asiaa Helsingin Sanomien pyynnöstä.”

    Eli ammattia vaihdetaan keskimäärin 12,5 vuoden välein , kolme kertaa uran aikana.
    Tämä ammatinvaihtorumba keskittyy yksityiselle sektorille, sillä julkisen sektorin ammatit ovat vakaampia.

    Tämä merkitsee myös, että olemme ammatinvaihdossa EU:n kärkipäässä.

    Kuluina tuo merkitsee, että työuran ansioista kuluu n kolmen vuoden palkka uudellenkoulutukseen
    ja yhdessä peruskoulutuksen kanssa 4-5 vuoden palkka.

    Eli dynaamiset työmarkkinat tulevat kalliiksi

    Mitä tulee uudellenkoulutukseen niin olen itsekin opiskelemassa opettajaksi 60-vuotiaana ja jos työkkärin ehdotus toteutuu niin menen kohta opiskelemaan levyseppä-hitsaaksi, joten minäkin ehdin vielä opiskella kolme uutta ammattia ennen eläkeikää. Kiirettä tosin pitää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. nimetön23 kirjoitti 10.12.2010 kello 23:00

    Työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole (riippuen alasta)ja jos on ne ovat pätkätyöpaikkoja.
    Yliopistolla melkein jokainen jolle puhuu paitsi insinöörit jne kertovat että valmistuttua odottaa työttömyys tai pätkätyöt. Olen itse 26-vuotias ja 90% tutuistani on työtön, loput ovat pätkätyöläisiä ja yksi saanut vakinaistetun paikan hullulla 24 h työn teolla, kyseinen nainen sanoo ettei ikinä uskalla hankkia perhettä kun burn outteja on jo 26-vuotiaana kaksi takana ja mielisairaala käyntejä.
    Tulevaisuudessa näkyy vain työttömyys tai puhelinmyynti maisterin papereille huonolla palkalla.
    Pullojen keruu alkoi kuulostamaan todella hyvälle varsinkin tällä jo vuosia jatkuneella 100 e käteen kuussa budjetin jälkeen.
    Vika ei ole ihmisissä vaan Suomen valtiossa joka ei suostu kilpailuttamaan markkinoita kuten Tanska ja Ruotsi rakentaen terveen yrittäjyyden ja työllisyyden ympärillään. Ihmisiä rankaistaan vaikka kyse on valtion neuvostoliittoon suuntautuvasta ihannoinnista jossa valtio hallitsee kaikkea, kauppaa jne. Hyvähän siinä on ihmisiä rankaista vaikka vieressä on mallit jotka kykenevät työllistämään ihmisiä prosentuaalisesti huomattavasti enemmän vain yrittäjyyden ja kilpailun sallimisella. Omaa tuhoaan nämä päättäjät peräävät ja sitä että tämä kyykytetty nuoriso alkaa vaatia työpaikkoja ja jonkinnäköistä turvaa elämälleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Tavallinen Teknikko kirjoitti 10.12.2010 kello 23:10

    Laitanpa tähän nyt sellaisen pointin, että vaikka kuin työttömyyttä olisi ja ei ole oikeita työpaikkoja esim. koulutuksen myötä saatavilla, niin onhan on täysin pöyristyttävää, että ihmisiä lähetetään semi-koulutuksiin viranomaisen päätöksellä ja muka harkinnallaan.

    Mutta mitä nämä viranomaisen koulutusharkinnat oikeasti pitävät sisäällään, kun työkkärin täti tuosta vaan, kaivaa laput esiin, että teidän työttömään tulee suunnistaa nyt siihen suuntaan kouluttautumisessanne, kuten tästä työkkärin tädin tiskistä nyt määrätään.

    Muutoin hyväksyn pakko-opiskelut ja työkkärin kurssit, mutta en sitä, että tuosta vaan joku virkamies lukee yht’äkkiä työttämälle kurssimääräyksiä taikka opiskelumääräyksiä, mitkä on arvottu paikallisen työvoimatoimiston virkamiesten “kahavitunnilla” – tapaan.

    Niin, vaikka kuin työvoimaviranomaiset väittäisivät olevansa työttömien asiantuntijoita työttömän omassa tapauksessaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Hannes kirjoitti 10.12.2010 kello 23:32

    Tästäkin 10 prosentista osa suorittaa ensimmäistä tutkintoaan. On erittäin yleistä, että korkeakouluista valmistutaan yli 25-vuotiaina. Se on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

    Mikä onkin mielestäni huolestuttavaa. Itse olen opiskellut kolme vuotta Ruotsissa, ja nyt viimeiset puoli vuotta Suomessa. Meno yliopistoissa huomattavan erilaista, ja ise olenkin hahmotellut alle kolme omasta mielestäni tärkeää syytä opiskelujen venymiselle:
    – Opiskelijat Suomessa tuntuvat pelkäävän opintolainaa jostakin syystä? Kuitenkin heti valmistumisen jälkeen ostetaan iso talo ja auto, joille molemmille otetaan huoletta moninkertaisen kokoinen laina. Ruotsissa lähes kaikki opiskelijat rahoittavat opintojaan pääosin opintolainalla ja kesätöillä, vain harvojen käydessä lukukausien aikana töissä. Koka töitä on “pakko” tehdä, ei käydä luennoilla samoissa määrin, tällöin tenteistä muodostuu pitkälti kirjatenttejä luentojen jäädessä heiteille. Tämä johtaakin noidankehään joissa luentoihin ei panosteta, koska ei niissä kuitenkaan käydä, johtaen vielä vähempään aktiivisuuteen. Täällä luennoilla saattaa olla vain 20% kurssin suorittajista, kun Ruotsissa on lähes joka luennolla on 80% opiskelijoista. Jokin on siis todella pielessä tämän suhteen. Samoin on lähiopetuksen määrä huomattavan vähäistä Suomessa, minimisään on minulla ollut 4h lähiopetusta opintopistettä kohden. Tämä tarkoittaa että itseopiskelun määrä on 85% kurssista joka tuntuu ainakin minusta todella suurelta vaatimukselta opiskelijoita kohtaan. Voidaan manita että Tukholmassa pidetään 50%:a hyvänä miniminä lähiopetuksen määrälle.
    – Opetushenkilöstö eli käytännössä professorit eivät priorisoi opetusta vaan tutkimusta. Onkin syytä kysyä, tarvitaanko peruskurssin pitäjäksi huippututkijaa, vai pitäisikö niitä olla opettamassa lehtoreita joilla olisi pelkkä opetusvirka. Näin tutkijat voisivat keskittyä tutkimukseen ja luennoimaan kursseja joissa viimeisimpiä tutkimustuloksia voisi käyttää hyödyksi. Joskus tuntuu siltä että professrit kuvittelevat kaikkien haluavan tulla tutijoiksi, ja muotoilevat opetuksen sen mukaan. Tähän ongelmaan auttaisi myös opetusvirkojen perustaminen sillä niihin voitaisiin palkata työelämässä olleita, jolloin todellisuus kytkeytyisi paremmin opintoihin. Heiltä voisi myös edellyttää pedagogisten opintojen suorittamista, ainakin pedagogiset taidot tuntuvat osalla professoreista olevan olemattomat. Vaikka nykyjärjestelmä tuottaisi huippututkimusta, ei se välttämättä tuota huippuosaajia.
    – Integroiva opetus. KOTA-Tietokannan mukaan lähinnä suositusaikaa valmistutaan tiedekunnista joissa opetus on tiukasti integroitua. Tällöin kokonaisuudet ovat suuria, opetus on aikataulutettu paremmin, ja kurssit tiukemmin yhdessä. Omassa tiedekunnassa tuntuvat kurssit olevan keskimäärin n 2-4 op kokoisia, kun Ruotsissa keskikoko on noin 6 op. Tämä johtaa siihen että kokonaisuudet hajoavat todella pieniin osiin, jotka useimmiten vielä ovat pahoin päällekkäisiä. Olenkin syksyn aikana lukenut kolme samaa aihetta käsitellytä kurssia (peruskurssin, ja sen kakis jatkokurssia) joka korvaisi yhden kurssin opinnoistani Ruotsissa. Kaikki kurssit ovat eri henkilöiden pitämiä, ja ilmeisesti täysin keskenään koordinoimattomia, sillä pahimmillaan ovat samat kalvot olleet esillä kaikissa kolmessa kurssissa. Kursseista tulisikin muodostaa isompia kokonaisuuksia joiden sisältö sovitettaisiin tarkasti yhteen. Tämä auttaisi myös motivaatio-ongelmaan, sillä ainakin itse ainakin suorittaisin mielummin kolme isompaa tenttiä kuin kuusi pienempää koejason aikana.
    Vielä yksi minua ihmetyttävä asia on, miksi joka työhön tvaaditaan maisterin tutkinto? Monissa maissa on kandidaatin tutkinto perustutkinto, joka käy lähes työhön kuin työhön omalle alalle, kun vaan harvoissa asiantuntijatehtävissä vaaditaan maisterin tutkintoa.
    // Hannes

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Hannes kirjoitti 10.12.2010 kello 23:34

    Tästäkin 10 prosentista osa suorittaa ensimmäistä tutkintoaan. On erittäin yleistä, että korkeakouluista valmistutaan yli 25-vuotiaina. Se on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

    Mikä onkin mielestäni huolestuttavaa. Itse olen opiskellut kolme vuotta Ruotsissa, ja nyt viimeiset puoli vuotta Suomessa. Meno yliopistoissa huomattavan erilaista, ja ise olenkin hahmotellut alle kolme omasta mielestäni tärkeää syytä tälle:
    – Opiskelijat Suomessa tuntuvat pelkäävän opintolainaa jostakin syystä? Kuitenkin heti valmistumisen jälkeen ostetaan iso talo ja auto, joille molemmille otetaan huoletta moninkertaisen kokoinen laina. Ruotsissa lähes kaikki opiskelijat rahoittavat opintojaan pääosin opintolainalla ja kesätöillä, vain harvojen käydessä lukukausien aikana töissä. Koka töitä on “pakko” tehdä, ei käydä luennoilla samoissa määrin, tällöin tenteistä muodostuu pitkälti kirjatenttejä luentojen jäädessä heiteille. Tämä johtaakin noidankehään joissa luentoihin ei panosteta, koska ei niissä kuitenkaan käydä, johtaen vielä vähempään aktiivisuuteen. Täällä luennoilla saattaa olla vain 20% kurssin suorittajista, kun Ruotsissa on lähes joka luennolla on 80% opiskelijoista. Jokin on siis todella pielessä tämän suhteen. Samoin on lähiopetuksen määrä huomattavan vähäistä Suomessa, minimisään on minulla ollut 4h lähiopetusta opintopistettä kohden. Tämä tarkoittaa että itseopiskelun määrä on 85% kurssista joka tuntuu ainakin minusta todella suurelta vaatimukselta opiskelijoita kohtaan. Voidaan manita että Tukholmassa pidetään 50%:a hyvänä miniminä lähiopetuksen määrälle.
    – Opetushenkilöstö eli käytännössä professorit eivät priorisoi opetusta vaan tutkimusta. Onkin syytä kysyä, tarvitaanko peruskurssin pitäjäksi huippututkijaa, vai pitäisikö niitä olla opettamassa lehtoreita joilla olisi pelkkä opetusvirka. Näin tutkijat voisivat keskittyä tutkimukseen ja luennoimaan kursseja joissa viimeisimpiä tutkimustuloksia voisi käyttää hyödyksi. Joskus tuntuu siltä että professrit kuvittelevat kaikkien haluavan tulla tutijoiksi, ja muotoilevat opetuksen sen mukaan. Tähän ongelmaan auttaisi myös opetusvirkojen perustaminen sillä niihin voitaisiin palkata työelämässä olleita, jolloin todellisuus kytkeytyisi paremmin opintoihin. Heiltä voisi myös edellyttää pedagogisten opintojen suorittamista, ainakin pedagogiset taidot tuntuvat osalla professoreista olevan olemattomat. Vaikka nykyjärjestelmä tuottaisi huippututkimusta, ei se välttämättä tuota huippuosaajia.
    – Integroiva opetus. KOTA-Tietokannan mukaan lähinnä suositusaikaa valmistutaan tiedekunnista joissa opetus on tiukasti integroitua. Tällöin kokonaisuudet ovat suuria, opetus on aikataulutettu paremmin, ja kurssit tiukemmin yhdessä. Omassa tiedekunnassa tuntuvat kurssit olevan keskimäärin n 2-4 op kokoisia, kun Ruotsissa keskikoko on noin 6 op. Tämä johtaa siihen että kokonaisuudet hajoavat todella pieniin osiin, jotka useimmiten vielä ovat pahoin päällekkäisiä. Olenkin syksyn aikana lukenut kolme samaa aihetta käsitellytä kurssia (peruskurssin, ja sen kakis jatkokurssia) joka korvaisi yhden kurssin opinnoistani Ruotsissa. Kaikki kurssit ovat eri henkilöiden pitämiä, ja ilmeisesti täysin keskenään koordinoimattomia, sillä pahimmillaan ovat samat kalvot olleet esillä kaikissa kolmessa kurssissa. Kursseista tulisikin muodostaa isompia kokonaisuuksia joiden sisältö sovitettaisiin tarkasti yhteen. Tämä auttaisi myös motivaatio-ongelmaan, sillä ainakin itse ainakin suorittaisin mielummin kolme isompaa tenttiä kuin kuusi pienempää koejason aikana.
    Vielä yksi minua ihmetyttävä asia on, miksi joka työhön tvaaditaan maisterin tutkinto? Monissa maissa on kandidaatin tutkinto perustutkinto, joka käy lähes työhön kuin työhön omalle alalle, kun vaan harvoissa asiantuntijatehtävissä vaaditaan maisterin tutkintoa.
    // Hannes

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Maija kirjoitti 11.12.2010 kello 0:18

    Artturi B:

    “Niin siis jos nuoret halutaan koulutukseen, niin koulutuksen houkuttelevuutta verrattuna muihin vaihtoehtoihin pitää kasvattaa. Tämän voi tietysti tehdä monella tapaa, esim. nostamalla opintotukea, laskemalla perusturvaa, nostamalla koulutettujen palkkoja jne.”

    Perusturvan taso on jo tällä hetkellä pahasti jäljessä yleistä ansio- ja hintakehitystä, joten sen laskemista ei voi mitenkään pitää järkevänä vaihtoehtona inhimillisyydestä puhumattakaan. Väitän myös, että suurin osa nuorista ei tee uravalintaa pelkän palkan suuruuden perusteella. Opintotuen korotus on tällöin paras vaihtoehto näistä esittämistäsi tavoista tehdä opiskelusta houkuttelevampaa. Silloin luottotietonsa menettäneelle nuorellekin opiskelu on taloudellisesti kannattavaa. Ilman luottotietoja opiskelijan tuloksi laskettavan opintolainan saaminen kun on mahdotonta.

    “Minun on hyvin vaikea uskoo, että arvostus toisia ihmisiä kohtaan olis jotenkin alempi vaan siks, että on valmistunut nopeesti.”

    En tarkoittanut, että näin kävisi nopeasti valmistuneiden kohdalla. Olen vain pienen ikäni aikana huomannut, että hyvin usein niiltä ihmisiltä, joilla ei ole kokemusta paska duuneiksikin kutsutuista töistä, puuttuu kyseisten töiden arvostus tai niitä pidetään itsestäänselvyyksinä. Samalla kun nämä ihmiset väittävät kaiken työn olevan yhtä arvokasta, naureskelevat salaa(eikä aina niin salaakaan)näille Siwan kassoille pitäen heitä pohjasakkana.

    Sitten Elina:

    “Tarkoitatko tosissasi, että jos vähimmäisturva olisi vaikkapa 2500 euroa kuussa, niin se ei ole mikään porkkana joutenoloon?”

    Oletin, että jokainen järkevä ihminen ymmärtää vähimmäisturvan olevan tasoltaan kaukana tuollaisista heittämistäsi summista. Ja totta kai tuleekin olemaan. Tarkoitin lähinnä, että toimeentulotuen suuruuskin vaihtelee yksilöittäin erilaisten asumiskustannusten vuoksi. Siksi käytin ilmaisua “riippumatta vähimmäisturvan suuruudesta”. Ja ei, se ei edelleenkään ole mikään porkkana.

    “Tiedätkö, että näin on? Onko sinulla jokin lähde siitä, että mitä myöhemmin opintonsa aloittaa, sitä todennäköisemmin vie ne loppuun?”

    Eikä tässäkään ollut pointtina se, että mitä myöhemmin opintonsa aloittaa niin sitä todennäköisemmin veisi opintonsa loppuun. Iällä ei ole merkitystä vaan sillä, miten nuori on kypsynyt ja saanut edes vihiä siitä mitä haluaa elämässään tehdä. Tämä on yksilöllistä ja yhteiskunnan pitäisi tukea sitä toisin kuin pakottamalla kaikki samanaikaisesti väkisin vain opiskelemaan jotain. Mitään lähteitä tähän ei ole heittää. Ilmaisen ajatuksiani pitkälti omien, tuttujen ja vähemmän tuttujen kokemusten kautta. Eikä niitä tarvitse ottaa absoluuttisina totuuksina.

    Matti H:n kommentti oli myös tärkeä huomio. Miksi erilaista väärinkäyttöä tarkastellaan aina siellä pohjalla tapahtuvana toimintana? Köyhien “vapaamatkustelu” lienee pikkupuuhastelua ravintoketjun yläpäässä tapahtuvaan mässäilyyn..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Artturi B kirjoitti 11.12.2010 kello 0:25

    Matti H:

    Eiköhän niitä ole melkoinen joukko suomalaisia, jotka saavat ainakin tuon määrän euroja töitä tekemättä pääomatuloina. Silti minusta tuntuu, että tässä joukossa ei joutomiehiä ole sen suurempaa osuutta kuin muussakaan kansassa. Olisiko peräti vähemmän?

    Pääomatulot ei vähene siitä, että tekee töitä.

    liian vanha:

    Eli dynaamiset työmarkkinat tulevat kalliiksi

    Ai verrattuna vähemmän dynaamisiin työmarkkinoihin? Minä veikkaan, että dynaamiset työmarkkinat tulee halvemmaks kuin vähemmän dynaamiset, joten sillä ei oo mitään väliä miten kalliiks ne tulee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Kari Koskinen kirjoitti 11.12.2010 kello 3:21

    Artturi B:

    No työttömyyden syyt on tässä:

    Tarjonta: Töitä tekemällä ei voi lisätä hyvinvointiaan. (Tukien leikkaantuminen, perusturva, verot jne.)

    Kysyntä: Matalan tuottavuuden töiden teettäminen on laitonta. (Minimipalkka, perusturva, työllistämisen välilliset kustannukset, irtisanomissuoja, verot)

    Ja Ville_:

    Omat sukulaiset ovat palkanneet todella hankalia tapauksia. (Alkoholisteja, mielenterveys ongelmaisia jne.) vaikka kaverin tuottavuus on alempi, ratkeaa välillä ryyppäämään jne. Kyllä hänkin voi oikeasti tehdä töitä. Ongelma on siinä, että pitää myös antaa mahdollisuus, eikä edellyttää sitä 8-16 työaikaa viitenä päivänä viikossa.

    Sanoisin, että nämä elämäntapaintiaanit ovat kovimpia työntekijöitä, mutta eivät _ikinä_ voisi olla tehtaassa töissä.

    Suomessa AY-liike, EK ja niiden hännystelijät (lähinnä Kokoomus, SDP ja Keskusta) ovat luoneet tilanteen, jossa kaikki pakasta poikkeava toiminta, siis ei kokoikää yhdessä firmassa/tehtaassa työelämässä, on efektiivisesti kielletty.

    Alapäässä tämä tarkoittaa sitä, että “liian vanhan”, minun faijani, kouluttamattomien nuorten ja kenen tahansa ei-niin-hyvin-soveltuvan osaksi ei olla jätetty muuta kuin systeemin kanssa tappeleminen – mikä toki on kokopäivätyö.

    Yläpäässä tämä tarkoittaa sitä, että minunkaltaiselleni “elämäntapaintiaanille” ei olla tarjoamassa mitään muuta kuin helvetillisiä veroja. Ja luuletteko itse ihan tosissanne, että minä alan näitä veroja – joiden tuotolla tehdään lähinnä haittaa – lopunikääni maksella? Näin vuoden lähestyessä loppuaan alan taas alkanut tuijotella näitä eri valtioiden verolainsäädäntöä ja Laffer-käyrää, ja eipä kyllä hyvältä näytä!

    Aivan tosissaan kyllä haluttaisi käyttää rahaa ja aikaa Suomen ja suomalaisten, minua heikommin kortinjaossa pärjänneiden, auttamiseen. Mutta _miten_? Kaikki rahat vedetään minulta veroina ja käytetään ne järkevän yritystoiminnan tuhoamiseen (“yritystuet”, tekes, yms.), kiinteistönomistajien/pankkien taskujen täyttämiseen (asumistuki, asuntolainan verovähennykset) ja ihmisten passivoimiseen (sosiaaliturvajärjestelmä). Voisinhan minä tietenkin sanoa kapitalistille haluavani esimerkiksi enemmän rahaa, mutta motivatio on heikko, koska jokaisesta sentistä menee kaksi-kolme senttiä siihen, että se tukee kaikkea sitä, mitä minä vastustan (=se mihin verorahat käytettään).

    Minun piti olla isänmaan toivo, mutta, lasten hakintaa lukuunottamatta, näyttää siltä, että kaikki aktiivinen toiminta on lähinnä haitaksi sellaiselle Suomelle, mitä minä haluaisin :-/

    Pikkuhiljaa sitä päässään taas rakentelee syitä lähteä…

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Elina kirjoitti 11.12.2010 kello 8:34

    Ongelma on siinä, ettei täällä kannata palkata riskillä ketään.

    Omat sukulaiset ovat palkanneet todella hankalia tapauksia. ( Alkoholisteja, mielenterveys ongelmaisia jne.)

    (lihavointi minun)

    Täällä Suomessa? Missä maailmankolkassa sitten yrittäjän kannattaa palkata selvästi vajaatuottoinen henkilö?

    Ja jos ei kannata, kuten itsekin sanot, niin miksi ihmeessä sukulaisesi sitten ovat alkoholisteja ja mielenterveysongelmaisia palkanneet?

    Ovat ehkä saaneet siihen esim. palkkatukea? Totta kai se siinä vaiheessa kannattaa, jos voi maksaa tuottavuuden aleneman mukaista palkkaa. Hyvällä tuurilla työntekijä osoittautuukin tuottavuudeltaan normaaliksi tai lähes normaaliksi ja palkkatukeahan voi saada parhaimmillaan yli puolet palkasta — 60 prosenttia muistaakseni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Elina kirjoitti 11.12.2010 kello 8:41

    Liian vanha,

    Ei ammatinvaihto tarkoita opiskelua tutkintoon. Se tarkoittaa vain, että vaikka huolintapäällikkö vaihtaa saman firman sisällä ostopäälliköksi. Se kirjataan ammatinvaihdoksi. Se voi tapahtua aivan ilman koulutusta tai kevyellä koulutuksenomaisella sisäänajolla.

    Tällainen liikkuvuus niin yritysten sisällä kuin välilläkin on toki lisääntynyt.

    En epäile myöskään, etteikö totaalinen alanvaihtokin suhteellisen pitkine koulutuksineen ole lisääntynyt, mutta tuo 40 prosenttia ei koske sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Syltty kirjoitti 11.12.2010 kello 10:23

    Työvoimapoliittista IT-koulutusta pitäisi tehdä läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa. Ainakin meillä on hyviä kokemuksia tiettyjen spesifististen CAD-kurssien läpikäyneiden henkilöiden palkkaamisesta. Ymmärtääkseni tämmöisten kurssien osanottajat ovat kyllä tarkasti valikoitu sakki, ei siellä ole henkilöitä, joilla ei ole jo valmiiksi kannuksia alalta.

    Toki tässä tulee semmoinen ongelma, että työvoimahallinto astuu sitten koulutusta tarjoavien yritysten reviirille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Pekka Taipale kirjoitti 11.12.2010 kello 10:38

    Evert kertoi että työvoimatoimisto ei järjestä SAP-koulutusta. Eipä niin; tämä johtuu siitä, että työvoimatoimistojen fokus ei ole työvoimaan vielä kuuluvien ihmisten työtaitojen parantamisessa ja heidän sovittamisessaan työmarkkinoille. SAP-koulutukset halutaan työnantajien maksettaviksi.

    Työvoimahallinto siis keskittyy ATK-ajokorttitaitojen opettamiseen niille, jotka nämä taidot ehkä kenties juuri ja juuri pystyvät omaksumaan, koska tällaista koulutusta kukaan työnantaja ei varmasti järjestä. Kyse on ikään kuin lukutaidon paikkailusta.

    Toisaalta, jos työvoimatoimisto ohjaisi ihmisiä SAP-kursseille, niin tämän epäinhimillisen rangaistuksen varjoon voisi sitten piilottaa pienempiä vääryyksiä, kuten ihmisten pakottaminen prostituoiduiksi tai puhelinmyyntityöhön…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Saara kirjoitti 11.12.2010 kello 10:47

    Elina:

    A:

    Samat ihmiset, jotka pitävät syrjäytyneitä ja mielenterveysongelmaisia nuoria laiskottelijoina, eivät koskaan itse palkkaisi heitä töihin tai haluaisi heitä työkavereikseen.

    Ei kai kukaan halua palkata mielenterveysongelmaista? Mitä ihmeen väliä sillä on minä häntä pitää?

    Eivät tällaiset tapaukset nyt kuulu Lex Soininvaaran piirin lain.

    Eli mikä tässä nyt oli sanoma?

    No ehkä tuon pätkän olisi voinut muotoilla hieman toisin, mutta kyllä siinä vinha perä on. Osa työttömistä on sellaisia, joita pidetään laiskoina työn vieroksujina (vaikka eivät ole mielenterveysongelmaisia), ja joita ei tästä syystä haluta palkata. Eli omalla suhtautumisella lyödään mainittu leima entistä tiukempaan.

    Esimerkki: 90-luvun lamassa työllistyminen vaikeutui ja moni vastavalmistunut jäi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Laman väistyttyä avautuvista paikoista oli tullut kilpailemaan myös nuorempia vastavalmistuneita. Enpä olisi yllättynyt, jos aika moni työnantaja olisi yksisilmäisesti katsonut ihmisten papereista, että kun henkilö X on valmistunut jo vuosia sitten, mutta CV ei ole juuri pidempi kuin nuoremmalla henkilöllä Y, niin hän taitaa olla laiska työn vieroksuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2010 kello 11:00

    Nyt kannattaa muistaa, että tämä toimeentulotuen vähennys ei koske henkilöistä, jotka eivät ole saaneet töitä vaan henkilöitä, jotka eivät ole hakeneet koulutukseen eivätkä ole hakeneet aktiivisesti työtä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Saara kirjoitti 11.12.2010 kello 11:27

    Kari eduskuntaan? (Joudun peukuttamaan, vaikka aiemmin uhosin vastustavani peukkusysteemiä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Saara kirjoitti 11.12.2010 kello 11:40

    Osmo:

    Nyt kannattaa muistaa, että tämä toimeentulotuen vähennys ei koske henkilöistä, jotka eivät ole saaneet töitä vaan henkilöitä, jotka eivät ole hakeneet koulutukseen eivätkä ole hakeneet aktiivisesti työtä.

    Hyvä pointti (tapani mukaan lähdin rönsyilemään alkup. aiheesta, koska ymmärsin sinunkin Osmo vastustavan näitä vähennyksiä). Mutta vastaavan ilmiön voisi kuvitella vaikuttavan nuoriinkin. Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren työllistymismahdollisuudet ovat muita heikommat riippumatta hänen omasta ahkeruudestaan ja aktiivisuudestaan, koska osa työnantajista katsoo syrjäytymisen olevan ihmisen omasta viallisuudesta johtuvaa (+ muut syyt, mm. suhteiden puute). Ei tällaisen nuoren työllisyystilannetta paranna se, että häneltä leikataan tukea, jota hän todennäköisesti muita nuoria kipeämmin tarvitsee. Opiskelu puolestaan ei kaikkia kiinnosta, eikä minusta tarvitsekaan kiinnostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Elina kirjoitti 11.12.2010 kello 11:43

    Keskustelun perusteella näyttäisi olevan vallalla harhakäsitys, jonka mukaan toimeentulotuki on jonkinlainen kansalaispalkkaan verrattava perusoikeus.

    Näin ei ole! Kyseessä on viimesijainen ja väliaikaiseksi tarkoitettu etuus silloin, kun henkilö on syystä tai toisesta ajautunut tilanteeseen, jossa esimerkiksi ensisijaisen tukimuodon saamisessa on esteitä tai viivettä. Tällä tavoin voi käydä muun muassa silloin, jos työvoimapoliittinen lausunto ei ole yksiselitteinen, vaan viipyy lausuntokierroksella.

    Sairaat ihmiset eivät kuulu kunnan toimeentulotuen, vaan Kelan etuuksien piiriin. Siksi heitä on turha vetää tähän keskusteluun.

    Minulle, kuten ilmeisesti monelle muullekin, on kuitenkin jäänyt epäselväksi, että mitä muutosta tämä uusi laki käytännössä tilanteeseen tuo. Toimeentulotukea on aikaisemminkin voinut leikata sillä perusteella, ettei hakeudu koulutukseen tai työttömäksi työnhakijaksi. Käsittääkseni tätä mahdollisuutta on myös ahkerasti sosiaaliviraston toimesta käytetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Elina kirjoitti 11.12.2010 kello 11:52

    Saara sanoo:

    Osa työttömistä on sellaisia, joita pidetään laiskoina työn vieroksujina (vaikka eivät ole mielenterveysongelmaisia), ja joita ei tästä syystä haluta palkata.

    Mutta pidetäänkö syyttä?

    Vähän nuivasti suhtaudun tällaisiin salaliittoteorioihin, joiden mukaan on ilkeitä ja sydämettömiä työnantajia, jotka eivät halua palkata reippaita nuoria vain omien ennakkoluulojensa vuoksi.

    Mikäli 22-vuotiaalla ei ole mitään peruskoulun jälkeistä koulutusta, ei ensimmäistäkään työtodistusta ja hän on täysin terve ihminen, niin minä häntä sitten tulisi pitää, ellei laiskana työnvieroksujana? Ahkerana ja eteenpäin pyrkivänä työmyyränäkö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Kari Koskinen kirjoitti 11.12.2010 kello 12:01

    Elina:

    Missä maailmankolkassa sitten yrittäjän kannattaa palkata selvästi vajaatuottoinen henkilö?

    Missä tahansa maailmankolkassa, jossa ei ole tiukkaa sääntelyä työehdoille ja korkeata marginaaliveroa työn teettämiselle. Korkealla marginaaliverolla tarkoitetaan tässä yhteydessä myöskin tukia, joiden seurauksena vähäisen työpanoksen myymisestä syntyy meidän systeemissämme helposti satojen prosenttien marginaalivero. Tämän vuoksi tämäntyyppiset hommat teetetään meillä opiskelijoilla, jotka saavat työskennellä pienemmillä efektiivisillä veroilla kuin muut “vähävaraiset” *), koska heillä eivät avustukset putoa, kunhan ei tee “liikaa” töitä.

    Toinen vaihtoehto on tietenkin teettää hommat pimeänä. Tätähän Suomessa jonkin verran tehdäänkin, mutta ei riittävästi ainakaan syrjäytymisvaarassa olevien heikompiosaisten kannalta.

    Suomi on regressiivisten tulonsiirtojen ja progressiivisen palkkaverotuksen maa. Tämä potkii hyväpalkkaisen eliitin ulkomaille (ainakin jos ei perheellisty) ja heikompiosaiset syrjäytymiskierteeseen. Ainakin subjektiivisesti arvioiden tilanne on muuttunut paljon huonommaksi viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana huolimatta poikkeuksellisen pitkästä nousukaudesta.

    Kari

    *) Opiskelijathan eivät kylläkään ole keskimäärin kovin vähävaraisia, vaan pikemminkin yhteiskunnan eliittiä, joita siis tälläkin tavoin vielä tuetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Maija kirjoitti 11.12.2010 kello 12:12

    Hannes:
    “Opiskelijat Suomessa tuntuvat pelkäävän opintolainaa jostakin syystä?..” “Koka töitä on “pakko” tehdä, ei käydä luennoilla samoissa määrin, tällöin tenteistä muodostuu pitkälti kirjatenttejä luentojen jäädessä heiteille.”

    Se, että opintolaina lasketaan opiskelijan tuloiksi, nosti sitä tai ei, on aivan käsittämätöntä. Esim. kesällä jos opiskelija ei ole onnistunut löytämään itselleen kesätyöpaikkaa, toimeentulotukea ei tipu mikäli lainat on nostamatta. Näin kävi minulle yksi kesä. Piti nostaa sitten koko vuoden lainapotti kerralla ja elättää itseni sillä se kesä. Toki olisin voinut nostaa opintotukea kesän, mutta opetustarjonta on kesäisin sen verran niukkaa joillakin laitoksilla, että vaadittavien opintopisteiden saaminen kasaan on vaikeata. Tällöin ei välttämättä kannata tuhlata rajallisia opintotukikuukausia siihen.
    Monesti sekään ei riitä, että tekee töitä osa-aikaisesti koko vuoden ympäri opintojen ohessa. Saattaa tulla yllättäviä isoja menoeriä(mm. toista tonnia hipovat vuokratakuut), jolloin lainat menee siihen. Sama juttu isompien hankintojen kanssa(vaikka esim. uusi tietokone)ellei osta osamaksulla. Varsinkin yksinasuvalle edes opintotuen ja opintolainan kombinaatio ei välttämättä riitä elämiseen.

    Ja mitä tulee noihin luentoihin ja kirjatentteihin niin pitää huomioida se, että monissa tiedekunnissa ja laitoksilla kirjatentit muodostavat suurimman osan opintovaatimuksista. Korvaavaa luentosuoritusta tarjotaan harvakseltaan. Monelle se ei siis ole mikään valinta, että istuuko luennoilla vai tenttii kokonaisuuden kirjapaketilla. Uskoakseni suurin osa töitä tekevistä opiskelijoista(paitsi loppuvaiheen opiskelijat, jotka ovat onnistuneet pääsemään oman alan töihin)tekee ilta- ja viikonlopputyötä, joka ei sinänsä edes ole este luennoille osallistumiselle. Eri asia on se, miten työnteko vaikuttaa opiskelijan jaksamiseen. Vapaapäiviä kun viikonlopputyötä tekevillä ei juuri koskaan ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Austrian kirjoitti 11.12.2010 kello 12:24

    Työvoimahallinto on nimensä mukaisesti, vaikka sitä joskus yritetäänkin peittää, työvoiman hallintaan liittyvä organisaatio.

    Kun ihmisille on taattu tiettyjä etuja, niin tarvitaan byrokraattinen organisaatio päättämään aina kussakin tapauksessa tiettyjen sääntöjen perusteella josko henkilö olisi oikeutettu näihin etuuksiin..

    Ei työvoimahallinnon tehtävä voi olla työllistää!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Elina kirjoitti 11.12.2010 kello 12:24

    Saara:

    Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren työllistymismahdollisuudet ovat muita heikommat riippumatta hänen omasta ahkeruudestaan ja aktiivisuudestaan […]

    Minun on vaikea kuvitella tilannetta, että aktiivinen ja ahkera nuori olisi syrjäytymisvaarassa.

    Opiskelu puolestaan ei kaikkia kiinnosta, eikä minusta tarvitsekaan kiinnostaa.

    Eihän sen tarvitsekaan kiinnostaa, mutta siinä tapauksessa pitää löytää töitä. Ei meillä yksinkertaisesti ole varaa siihen, että ei kouluttauduta, koska “ei kiinnosta”, mutta ei huolita mitään paskaduunejakaan.

    Tämähän se tilanne monen kohdalla on. Asumiskulut maksetaan kokonaan ja käteen jää 417 euroa. Kyllä se voittaa tilanteen, jossa kuuraa metron hissiä eritteistä ja käteen jää satanen enemmän, jos sitäkään.

    Enkä minä tätä ihmettele tai sen kummemmin paheksu…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Maija kirjoitti 11.12.2010 kello 12:27

    Kari:

    “*) Opiskelijathan eivät kylläkään ole keskimäärin kovin vähävaraisia, vaan pikemminkin yhteiskunnan eliittiä, joita siis tälläkin tavoin vielä tuetaan.”

    Tähän kaipaan kyllä ehdottomasti perusteluja tai lähteitä. Se on totta, että opiskelijalle työnteko on taloudellisesti kannattavampaa kuin monille muille tulonsiirtoja saaville ryhmille. Mutta mitä tulee opiskelijan tulorajoihin, ovat ne edelleen silkka vitsi. Itse jouduin luopumaan juuri tänään yhdestä työvuorosta, koska muuten tulorajat tulevat täyteen. Yhden tukikuukauden peruutin jo. Ja tiedoksi, että viikkotyösopimukseni on 12h(kesällä kokopäiväisenä)ja pamilaisen palkka. Että en voisi sanoa tienaavani liikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Kari Koskinen kirjoitti 11.12.2010 kello 13:10

    Minä:

    Opiskelijathan eivät kylläkään ole keskimäärin kovin vähävaraisia, vaan pikemminkin yhteiskunnan eliittiä, joita siis tälläkin tavoin vielä tuetaan.

    Maija:

    Tähän kaipaan kyllä ehdottomasti perusteluja tai lähteitä.

    Akateemisuus periytyy *)samoin kuin hyvä- ja huono-osaisuus. Erityisesti yliopistoissa oleva porukka tulee keskimäärin sosioekonomisesti hyväosaisten perheistä. Tämä tarkoittaa sitä, että he perivät suuremman omaisuuden. He ovat myös yhteiskunnan fiksuin osajoukko, joka elämänsä aikana tienää merkittävästi parempia tuloja kuin ne, joilta koulut jäävät käymättä. He elävät terveempinä ja pidempään kuin kansalaiset keskimäärin, saavat muuta väestöä selvästi paremmat edellytykset itsensä kehittämiseen ja menevät naimisiin varakkaamman puolison kanssa.

    Ottipa mittariksi minkä tahansa, niin korkeakoulu-opiskelijat ovat ryhmänä etuoikeutettu osa väestöä. Alemmissa oppilaitoksissa ero ei ole yhtä dramaattinen, mutta trendi on sama.

    Kari

    *) http://www.ylioppilaslehti.fi/1999/04/30/yha-isan-jaljissa/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Kari Koskinen kirjoitti 11.12.2010 kello 13:34

    Ja vielä lisäyksenä, että aivovuoto on ainakin omasta viitekehyksestäni katsoen ihan oikeasti nykyisin paljon suurempi ongelma kuin miltä tilastoja tiiraamalla saattaisi näyttää.

    Ensin opiskellaan veronmaksajien kustannuksella 20 vuotta. Tämän jälkeen mennään esimerkiksi Britaniaan, Saksaan, Sveitsiin tai USA:han tekemään hommia moninkertaisella (netto-) liksalla Suomen vastaaviin verrattuna. Myöhemmin sitten mahdollisesti palataan takaisin Suomeen perustamaan perhe ja samalla peritään vanhemmilta se asunto ja “leppoistetaan” (jos nyt lapsiperheen arkea voi leppoisaksi sanoa). Jos nyt sitten katsomme tilastoista maahan- ja maastamuuttoa, niin mitään aivovuoto-ongelmaa ei ole. Sen sijaan yhteiskunnan kulurakenteen kannalta ongelma on kylläkin olemassa.

    Se oletus, että ihmiset maksavat opiskelujensa kustannukset myöhemmin veroina alkaa nykyisin olemaan pahasti virheellinen.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Matti H kirjoitti 11.12.2010 kello 13:40

    Eiköhän niitä ole melkoinen joukko suomalaisia, jotka saavat ainakin tuon määrän euroja töitä tekemättä pääomatuloina. Silti minusta tuntuu, että tässä joukossa ei joutomiehiä ole sen suurempaa osuutta kuin muussakaan kansassa. Olisiko peräti vähemmän?

    Pääomatulot ei vähene siitä, että tekee töitä.

    Samaa mieltä, mutta niinpä ongelma ei olekaan vastikkeetta saadun rahan määrässä vaan siinä, että työn tekeminen vähentää sitä. Tähän ongelmaan ainoa ratkaisu on saman suuruinen, perustoimeentuloon riittävä kansalaistulo aivan kaikille, rikkaille ja köyhille, työllisille ja työttömille, opiskelijoille ja elämäntapaintiaaneille. Sen merkiksi ja siitä hyvästä, että kaikki olemme samassa veneessä ja se saattaa kaatua, jos sitä kuormitetaan aivan epätasaisesti. Ja jos joku kysyy että mistä rahat, niin mitä jos otettaisiin samasta lähteestä kuin pankkitukimiljarditkin.

    Enkä todellakaan ymmärrä niitä perusteita, joilla nykyistä sosiaalitukiviidakkoa ylläpidetään. Mitä hyvää sillä ajatellaan saavutettavan? Mihin sitä kaikkea nöyryytystä ja pikkusieluisuutta tarvitaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. TomiA kirjoitti 11.12.2010 kello 14:11

    Yleensä ajatellaan, jos olen kärryillä pysynyt, että Suomen aivovuoto hyödyntää kotiin jääneitä ja sitä kautta kansantaloutta. Hyöty tulee ainakin kahdella tavalla: ulkosuomalaisen kotimaiset verkostot yhdistyvät uusiin ulkomaisiin ja kotiin palaava tuo mukanaan osaamista, joka ei välttämättä olisi syntynyt Suomessa.

    Varmaa on myös, Kari, että liksat eivät ole keskimäärin moninkertaisia mainitsemissasi maissa. Jos olisivat, se tarkoittaisi, että noissa maissa on todella kova pula koulutetusta työvoimasta ja vastaavasti Suomessa rankkaa ylitarjontaa. Insinöörien kohdalla noin tietysti jossain määrin on, mutta ei siinä määrin, että insinöörin palkka jossain Saksassa olisi moninkertainen. Kun kokonaisveroasteessakaan ei ole huimia eroja ja verojen vastineiksi saa eri arvosta palveluja, on aika sama vertaako netto- vai bruttopalkkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Maija kirjoitti 11.12.2010 kello 14:29

    Kari:

    Olet varmasti oikeassa siinä, että hyväosaisuus periytyy jne. Mutta eivät hyvätuloisten vesatkaan hyödy perittävistä omaisuuksista tai koulutuksen tuomasta paremmasta palkasta opiskeluaikanaan. Kyllä heistäkin suuri osa elää köyhyysrajan alapuolella opiskeluaikansa. Toki monissa perheissä vanhemmat tukee rahallisesti opiskelijaa aika paljonkin, mutta hyvin monessa perheessä taas ei. Jos keskimäärin opiskelijat eivät lukeudu vähävaraisiin niin samahan on palkansaajien kohdalla. Keskiansiot huitelevat lukemissa, joista monet saavat vain koko elämänsä haaveilla. Kun ilmoitetaan asioita keskimääräisesti, jätetään aina suuri joukko unholaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Syltty kirjoitti 11.12.2010 kello 14:54

    Maija
    Toki olisin voinut nostaa opintotukea kesän, mutta opetustarjonta on kesäisin sen verran niukkaa joillakin laitoksilla, että vaadittavien opintopisteiden saaminen kasaan on vaikeata.

    Onko tämä muuttunut? Kun minä opiskelin 2000-luvun alussa, opintotukea katsottiin koko vuodelta. Eli kesäkuukaisille sai opintotukea, kunhan oli valinnut jokaiselle kuukaudelle sopivan määrän tenttejä. Viimeisenä opintokesänä en vaivautunut edes käymään tenteissä vaan vedin täydet opintotuet.

    Tällöin ei välttämättä kannata tuhlata rajallisia opintotukikuukausia siihen.

    Opintotukikuukausien loppuminen kertoo hitaasta ja nihkeästä opintojen etenemisestä. Tukikuukaudethan riittävät karvan alta viisi vuotta, jos vetää opintotukea koko vuoden ympäri.

    “Saattaa tulla yllättäviä isoja menoeriä(mm. toista tonnia hipovat vuokratakuut), jolloin lainat menee siihen”

    Kovilla vuokrilla nyt on vaan ihan turha selitellä yhtään mitään. Opiskelijoille kun on yleensä tarjolla soluasuntoja, mutta ne eivät enää nykypäivänä kelpaa. On melko luonnollista että keskustayksiö tai jopa kaksio maksaa, mutta sellaisessa asuminen on jokaisen opiskelijan henkilökohtainen valinta.

    Itse asuin opiskeluaikani solussa ja jokainen kesä olin töissä jollakin toisella paikkakunnalla, jossa asuin myös soluasunnossa.

    Elina
    Minun on vaikea kuvitella tilannetta, että aktiivinen ja ahkera nuori olisi syrjäytymisvaarassa.

    Naulan kantaan! Eivät tavalliset ihmiset syrjäyvy, vaan siihen tarvitaan kyllä elämänhallinnan puutetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Saara kirjoitti 11.12.2010 kello 15:30

    Elina:

    Vähän nuivasti suhtaudun tällaisiin salaliittoteorioihin, joiden mukaan on ilkeitä ja sydämettömiä työnantajia, jotka eivät halua palkata reippaita nuoria vain omien ennakkoluulojensa vuoksi.

    Mikäli 22-vuotiaalla ei ole mitään peruskoulun jälkeistä koulutusta, ei ensimmäistäkään työtodistusta ja hän on täysin terve ihminen, niin minä häntä sitten tulisi pitää, ellei laiskana työnvieroksujana? Ahkerana ja eteenpäin pyrkivänä työmyyränäkö?

    Salaliittoteoria tarkoittaisi, että työnantajat yhdessä salaisesti sopisivat, etteivät palkkaa tietynlaisia nuoria. Tällaista ei kukaan ole esittänyt. Vaan yksinkertaisesti että tietynlaiset nuoret ovat työntekijöinä vähemmän houkuttelevia kuin toiset. Jos töitä ei ole kaikille (kuten lama-aikoina ei ole), nämä vähemmän houkuttelevat nuoret jäävät työtä vaille, vaikka kuinka olisivat ahkeria ja halukkaita tekemään töitä. Toki asiaan voi jonkin verran omalla aktiivisuudellakin vaikuttaa, mutta ei loputtomasti.

    Näistä nuorista sitten tulee niitä, joilla ei ole 22-vuotiaana näyttää kunnon työtodistuksia. En tietenkään väitä, että heitä tulisi tämän perusteella automaattisesti pitää ahkerina, vaan että työtodistusten määrä kertoo monesta muustakin asiasta kuin ahkeruudesta. Osalla nuorista työpaikka on vanhempien järjestelemänä valmiina odottamassa ilman että nuori itse eväänsä liikauttaa.

    Itse etsin ensimmäisiä kesätyöpaikkojani 90-luvun lamassa, ja voin kertoa ettei se mitenkään helppoa ollut, vaikka olin huomattavan aktiivinen etsimään ja jokaisessa työpaikassa, jonka olen onnistunut saamaan, olen myös ollut ahkera, tunnollinen ja tuottelias. Haastattelu paikkaan, johon lopulta pääsin, irtosi sitten vanhempien suhteilla. Jos olisin ollut perheestä, jossa vanhemmilla ei ole mitään suhteita, en tiedä missä vaiheessa työtä olisi alkanut löytyä, vai olisiko löytynyt ollenkaan ennen kuin minutkin olisi alettu laskea laiskojen ja saamattomien joukkoon. Ronkelikaan en ollut; yritin päästä mm. siivoojaksi, pikaruokaravintoloihin, kauppojen kassoille jne.

    Opiskelu puolestaan ei kaikkia kiinnosta, eikä minusta tarvitsekaan kiinnostaa.

    Eihän sen tarvitsekaan kiinnostaa, mutta siinä tapauksessa pitää löytää töitä. Ei meillä yksinkertaisesti ole varaa siihen, että ei kouluttauduta, koska “ei kiinnosta”, mutta ei huolita mitään paskaduunejakaan.

    Tämähän se tilanne monen kohdalla on. Asumiskulut maksetaan kokonaan ja käteen jää 417 euroa. Kyllä se voittaa tilanteen, jossa kuuraa metron hissiä eritteistä ja käteen jää satanen enemmän, jos sitäkään.

    Mutta yli 25-vuotiaiden kohdalla varaa on? Vai mikä sinulla nyt oikeastaan onkaan pointtina?

    Kannustinloukut tulisi poistaa sen sijaan, että ihmisten toimeentuloa entisestään vaikeutetaan. Henkilön iästä riippumatta. Ajattelu, jonka mukaan ihmisen tulee olosuhteista riippumatta joko löytää pitkäaikainen, kokopäiväinen työ tai sitoutua suorittamaan monivuotinen tutkinto, tai hän ei ole kelvollinen elämään yhteiskunnassamme, on vanhentunutta.

    Kyllä varmasti ylivoimaisesti suurin osa nuorista ottaa vastaan työtä, silloin kun työn tekeminen oikeasti parantaa heidän elintasoaan. Nuorille jos keille on tärkeää voida kuluttaa muuhunkin kuin välttämättömään. Se, että joku kieltäytyy työstä, joka ei paranna elintasoa, tai koulutuksesta joka ei paranna ammattitaitoa (työkkärin höpöhöpö-kurssit), ei ole merkki laiskuudesta vaan laskelmointikyvystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. aleksis salusjärvi kirjoitti 11.12.2010 kello 16:16

    Jalot periaatteet ja karut käytännöt jäävät kohtaamatta tässä keskustelussa toistuvasti. Osmo muistuttaa, että keppiä annetaan sydämen kyllyydestä vain niille, jotka papereiden perusteella ovat flegmaattisia. Elina komppaa sanomalla, että sairaat kuuluvat kelalle ja sossu ei ole mikään pysyväistukirahasto.

    Tämä teidän ruoskima pohjasakka on se osa väestöstä, jonka on vaikein puolustaa itseään. On selvää, että heillä on käytännössä kaikilla jonkinlaisia ongelmia, jotka ovat ajaneet heidät tukikierteeseen. Terve punaposkinen ihminen keksii aina jonkun homman ja pitää itsensä kunnossa.

    Ei auta vedota siihen, että virasto ja luukku on erikseen jokaiselle huono-osaiselle, kun tämä systeemi ei toimi käytännössä. Sossun rahalla elää nimenomaan psyykkisesti sairaita, jotka eivät ole kyenneet pyytämään lääkäriltä apua, musertuneita ihmisiä, joille suihkussa käynti on voitto. Samalla tuella elää syrjäytyneitä, jotka eivät yksinkertaisesti enää osaa elää byrokratian mukana. Kafka on konkretiaa yllättävän monelle ihmiselle. Teidän letkautukset muistuttavat muinaista Ranskan kuningatarta, jonka neuvo kansan nälkään oli: “Syökööt leivoksia.”

    Eräs tuttavani meni kaksi viikoa valmistumisena jälkeen (!!) työkkäriin, koska ei ollut vielä töissä. Virkailija katsoi paperit, sanoi ettei näitä töitä ole ja sillä istumalla alkoi painostus sairaanhoitajakoulutukseen. En tiedä paljonko maisterikoulutus maksaa, mutta ajatus oli täysin absurdi. Sittemmin hän joutui sossun asiakkaaksi, mutta ei päässyt tapaamaan virkailijaa (normikäytäntö), vaan hänet pakotettiin flegmaattiseksi kirjeiden vastaanottajaksi. Tällä hetkellä hän on mielestäni tämän maan pätevin ihminen alallaan. Kiitos rautaisen itsetunnon, älyn ja sinnikkyyden.

    Jos proseduuri on tällainen muissakin tapauksissa, pidän selvänä että nämä uudistukset ja tehostamisajatukset ennemmin sairastuttavat kohteensa kuin tuovat utopiassanne hellimäänne ryhtiä nuorisoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Evert The NeveRest kirjoitti 11.12.2010 kello 16:50

    Onkohan tämä maailma kaikkine tukineen mennyt överiksi?

    Itse olen käynyt oppikoulun (keskikoulu+lukio), joka oli maksullinen. Siellä ei köyhällä ollut varaa jäädä luokalle. Ne harvat luokalle jääneet olivat tyypillisesti varakkaista perheistä.

    Korkeakouluopiskelussa oli siinäkin raha hyvä konsultti. Opintolaina otettiin pankista ja sillä elettiin. Ei kertakaikkiaan ollut varaa pitkittää opintoja – ei köyhän ainakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Maija kirjoitti 11.12.2010 kello 17:11

    Syltty:

    “Onko tämä muuttunut? Kun minä opiskelin 2000-luvun alussa, opintotukea katsottiin koko vuodelta. Eli kesäkuukaisille sai opintotukea, kunhan oli valinnut jokaiselle kuukaudelle sopivan määrän tenttejä. Viimeisenä opintokesänä en vaivautunut edes käymään tenteissä vaan vedin täydet opintotuet.”

    Jos siis elit kesän pelkällä opintotuella niin voitko kertoa miten se on mahdollista jos käteen jäävä summa ilman lainaosaa on 469,80e(ja 2000-luvun alkupuolella vielä vähemmän)? Teitkö kenties myös ansiotöitä vai oliko asumisesi ilmaista?

    “Opintotukikuukausien loppuminen kertoo hitaasta ja nihkeästä opintojen etenemisestä. Tukikuukaudethan riittävät karvan alta viisi vuotta, jos vetää opintotukea koko vuoden ympäri.”

    Jos on aikaisemmin keskeyttänyt toisen tutkintoon johtavan koulutuksen, lasketaan siihen tuhlatut opintotukikuukaudet kokonaispottiin mukaan. Eli sitten kun mahdollisesti pääsee opiskelemaan haluamaansa alaa, on käytettävissä vähemmän tukikuukausia kuin tutkintoon kuuluisi. Ja tämähän on varsin yleistä. Haetaan koulutukseen, joka ei kiinnosta, koska on periaatteessa pakko. Ei uskalleta sanktioiden vuoksi heti keskeyttääkään vaan vasta sitten kun pääsee siihen haluamaansa paikkaan. Tai kun on kunnolla sisäistänyt, että mitä sitä elämässään oikein haluaa tehdä.

    “Kovilla vuokrilla nyt on vaan ihan turha selitellä yhtään mitään. Opiskelijoille kun on yleensä tarjolla soluasuntoja, mutta ne eivät enää nykypäivänä kelpaa. On melko luonnollista että keskustayksiö tai jopa kaksio maksaa, mutta sellaisessa asuminen on jokaisen opiskelijan henkilökohtainen valinta.”

    Ah, taas tämä klassinen mantra, jolla pönkitetään sitä uskomusta, että nykyajan nuoret haluavat asua hulppeissa yksiöissä keskusta-alueilla. En tiedä missä luokissa vuokrat huitelivat 2000-luvun alussa, mutta nykyään soluasunnoista saa pulittaa helposti neljäkin sataa euroa kuussa kasvukeskuksissa. Opiskelija-asuntosäätiöiden tarjoamat “halvemmat” asunnot(solut mukaan lukien)eivät riitä alkuunsakaan kaikille. Suurin osa joutuukin vuokraamaan asuntonsa yksityiseltä. Pitää myös ottaa huomioon, että kaikista ei ole soluasujiksi. Itse olen koko opiskeluaikani asunut solussa tai yhdessä kumppanin kanssa. Solu oli vuokrattu yksityiseltä ja vakuusmaksu oli kolminkertainen eli n. tonnin. Nämä argumenttisi toimivat varmaan pienemmissä kaupungeissa, joissa vuokrat ovat vielä jokseenkin siedettävällä tasolla, ja joissa myös asuntoja on tarjolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. JTS kirjoitti 11.12.2010 kello 17:14

    Suomessa toki tarvitaan kaikkien alojen ihmisiä – motivoituneille löytyy hommia alalta kuin alalta. Mutta…

    Paljonko on liian paljon?

    Nuoret toki haluavat kuuluisiksi laulajiksi, taiteilijoiksi, mutta vähemmän on taas intoa ponnistella sen eteen.

    Yhteiskunnassa taas tarvitaan hoitajia, koneasentajia, metsäkoneen kuljettajia. Koulutus tason nousu tarkoittaa, että metsäkoneen kuljettaja on hippuammattilainen, kuten moni muukin aiemmin ihan peruduunarin hommana pidettu ala. Läsnäoloperiaatteella hoidettu lukio antaa myös näihin hommiin valmiuksia.

    Mutta… jos odotusarvo on, että jokainen taitelijaksi ilmoittautuva on saanut subjektiivisen oikeuden saada yhteiskunnan taitelijapalkka niin ei siitä hyvä heilu.

    Jossain vaiheessa neljän apron ylioppilaalle on kerrottava elämän tosiasioita. mahdollisuuksia on, peli ei ole menetetty – mutta ilman vaivaa mitään ei myöskään saa. Niin,, ja ihan kaikilla ei ole luontaisia taipumuksia taiteilijaksi, näyttelijäksi, laulajaksi, ammattiurheilijaksi… Joten ehkä jokin muukin duuni on hyvä olla.
    Kova paikka se on vanhammalle ja nuorelle.

    Eri elämän vaiheessa motivaatio vaihtelee, mutta yhteistä sosiaalista painetta kannttaisi luoda siihen, että ihan jokainen mirapetteri ei ehkä ole akateeminen laulajajuontaja, vaikka ehkä haluaisikin. Ainakin asioiden eteen olisi jotain tehtävä.

    Siksi on enemmän kuin oikein, että yhteiskunta patistaa alle 25-vuotiaita tekemään jotain.

    Ai niin, sellaisia hommia mihin voisi ottaa ahkeraa ylioppilasta tosta vain on lähinnä puhelinmyynti ja feissaaminen – muihin duuneihin onkin jo syytä osata aika paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Kari Koskinen kirjoitti 11.12.2010 kello 17:21

    TomiA,

    Kirjoitin väärin. En tarkoittanut käteenjäävää rahaa, vaan käytettävissä olevaa ostovoimaa. Suomessa tuotteiden ja palveluiden hinnat ja esimerkiksi asumiskustannukset ovat huomattavan korkeat (johtuen asuntopolitiikasta ja veroista). Samoin esimerkiksi ravintolassa syöminen, ja varsinkin juominen, on Suomessa kalliimpaa kuin useimmissa verrokkimaissa, auton omistamisesta puhumattakaan. En pidä liioitteluna sanoa ostovoiman olevan useissa tapauksissa moninkertainen.

    Tietenkin on totta, että Suomessa verorahoilla tuotetaan myös monia palveluja, jotka muualla pitää ostaa omalla rahalla. Terveydenhuolto ja koulutus esimerkiksi. Mutta pointti oli siinä, että kun on jo valmistunut yliopistosta, niin sitä seuraavina vuosina, jopa vuosikymmeninä, useimmille niistä palveluista ei ole tarvetta, koska koulut on käyty ja terveysongelmatkin yleensä ilmaantuvat vasta vanhemmiten. Tämä siis oletuksella, ettei lisäänny.

    Ilmainen koulutus esimerkiksi perustuu sellaiseen, sinänsä perusteltavissa olevaan, näkökantaan, että valtio saa investointinsa takaisin korkeampina verotuottoina (korkeammat palkat), mikä varmaan jollain tasolla vielä toimikin silloin, kun ulkomaille töihin meneminen oli marginaalinen ilmiö (pl. se Ruotsiin muuttanut sukupolvi, mutta he eivät tainneet paljon kouluja käydä). Tilanne on nyt olennaisesti toinen, ja tämä on ongelma (ei tosin ainoa ongelma) Suomen julkisen talouden rahoitukselle.

    Maija:

    Olet varmasti oikeassa siinä, että hyväosaisuus periytyy jne. Mutta eivät hyvätuloisten vesatkaan hyödy perittävistä omaisuuksista tai koulutuksen tuomasta paremmasta palkasta opiskeluaikanaan

    Ai ei hyödy vai? Rahaa saa vanhemmilta tai esimerkiksi pankista.

    Opiskelijoiden tulot ovat hyvin minimaaliset, mutta niin ovat (pakolliset) menotkin. Joukkoliikennematkoista maksetaan puolet, opiskelija-asunnossa asuu kustannuksilla, jotka vastaavat ehkä normaalin asunnon yhtiövastiketta, ja ruokailu on tuettua (mitäs se nyt oli pari euroa/lounas?). Samaten esimerkiksi harrastetoiminta, onpa se sitten kaljan ryystämistä salakapakassa tai sukeltamista, on huomattavan edullista, koska sitä tuetaan voimakkaasti. Näin ainakin yliopistoissa, eikä suoraan sanoen ihmetytä, että valmistumisajat ovat pitkät.

    Köyhyys on myös mielentila. Minä en koskaan kokenut itseäni köyhäksi opiskeluaikoina, vaikka tulot varsin vaatimattomat olivatkin. Tämä näkyy myös kulutuskäyttäytymisessä: opiskelijoiden tulot ovat tuloluokkien alimmassa päässä, mutta matkusteluun, taksilla suhaamiseen ja ravintoloissa luuhaamiseen käytetään rahaa samaan malliin kuin ylimmissä tuloluokissa. Ja ylimpiin tuloluokkiinhan ne ihmiset tosiasiallisesti kuuluvatkin.

    Olen kanssasi kyllä samaa mieltä siitä, että keskiarvoista puhuttaessa vedetään monta mutkaa suoraksi, mutta ei minusta ole perusteita väittää opiskelijoiden erityisesti kärsivän köyhyydestä, tai että heidän asemanssa olisi erityisen kehno. Sitä se ei ole, pikemminkin päinvastoin. Opiskelun tukeminen on de facto regressiivinen tulonsiirto, vaikka se kuinka olisi vaikeaa hyväksyä.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Artturi kirjoitti 11.12.2010 kello 17:32

    Kari oot aivan liekeissä! <3

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Maija kirjoitti 11.12.2010 kello 17:35

    Evert The NeveRest:

    Ja kouluun tietenkin hiihdettiin 20 km:n matka ja sudet juoksivat perässä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 11.12.2010 kello 20:05

    Suomessa on hyvä ja käytännöllinen tukijärjestelmä, mikäli opiskelee insinööriksi tai diplomi-insinööriksi. Näihin opintoihin pääsee aika helposti, jos on suorittanut lukion pitkän matikan kunnolla. Erityisesti silloin, jos yliopisto tai AMK sijaitsee pääkaupunkiseudun ulkopuolella, on täysin mahdollista opiskella opintotuen turvin. Teknisellä alalla on kesätyöpaikkoja kohtuullisesti, joten opiskelija voi saada opintonsa rahoitetuksi kesätöillä ja opintotuella. Opintotukiviikot riittävät, jos on päässyt suoraan haluamaansa opiskelupaikkaan. Näin työ- ja opiskelutaakka pysyy kohtuullisena, ja mielenterveys säilyy.

    Nykyisen järjestelmän perustana on ajatus, että nuoret pääsevät ylioppilastutkinnon jälkeen opiskelemaan haluamaansa alaa. Jos tämä onnistuu, elämä on mallillaan. Helpoin tapa vähentää syrjäytymistä olisi edistää tuoreitten ylioppilaitten sisäänottoa kiintiöin. Samalla tulisi kehittää oppilaanohjausta niin, etteivät ihmiset hukkaisi vuosia elämästään hakemalla paikkoihin, joihin eivät pääse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Pekka Taipale kirjoitti 11.12.2010 kello 20:28

    Kari Koskinen:
    >Erityisesti yliopistoissa oleva porukka tulee
    >keskimäärin sosioekonomisesti hyväosaisten
    >perheistä. Tämä tarkoittaa sitä, että he perivät
    >suuremman omaisuuden. He ovat myös yhteiskunnan
    >fiksuin osajoukko, joka elämänsä aikana tienää
    >merkittävästi parempia tuloja kuin ne, joilta
    >koulut jäävät käymättä.

    Viimeksi kun näin koko elinajan aikaisten nettotulojen vertailun, niin siinä nämä “merkittävästi parempia tuloja” saavat eli korkeakoulutetut saivat elämänsä aikana vain varsin vähän suuremmat nettoansiotulot kuin sellainen, joka lähti koulusta suoraan töihin. Opiskeluaika on sen verran pitkä, että sinä aikana kouluttamaton ehtii olla töissä aika monta vuotta, ja sen jälkeenkin kun korkeakoulutetun tulot ovat nousseet ylemmäs, progressiivinen verotus tasoittaa tilannetta, koska progressiota tarkastellaan vuosittain eikä koko eliniän yli.

    Viime vuosina tilanne on ehkä hieman muuttunut sikäli, että suoraan peruskoulusta aloitettavat työpaikat (tsuppariksi ja sitten autokuskiksi, jne) ovat käyneet harvinaisemmiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. TomiA kirjoitti 11.12.2010 kello 20:32

    Ehkä sanoisin, että ostovoima saattaa jossain Saksassa olla jopa kymmeniä prosentteja parempi mutta ei varmasti moninkertainen. Siitä olen samaa mieltä, että auto ja ja asunto syövät ostovoimaa kohtuuttomasti — jos ei satu olemaan perintömaata, jota myydä proleille, tai autotehdasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Evert The NeveRest kirjoitti 11.12.2010 kello 20:37

    ■Maija kirjoitti 11.12.2010 kello 17:35
    Evert The NeveRest:

    Ja kouluun tietenkin hiihdettiin 20 km:n matka ja sudet juoksivat perässä?

    Kävin koulut Turussa. Harvoin oli lunta talvisin susista puhumattakaan.

    Voipi olla, että tämä ylenmääräinen tukiaishomma on peräisin jostain korvesta. Lasse Lehtinen kirjoitti kolumnissaan Savon sanomissa, että savolaiseen kultuuriin kuuluu puhuminen eli savolaisia on paljon politikkoina ja toimittajina. Lisäksi Lehtisen mukaan savolaiset ovat taitavia anomaan ja elämään tukiaisilla.

    Turun puolessa ei juurikaan tukia anella eikä tukiaisilla eletä – saatika toisten kustannuksella.

    Koulutus on investointi – miksi se pitäisi maksattaa yhteiskunnalla eli muilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Ville_ kirjoitti 11.12.2010 kello 21:42

    Ihan sama mikä ajatus järjestelmän taustalla on. Käytännössä 19v lukiosta valmistunut kaveri, joka ei päässyt opiskelemaan sinne lääketieteelliseen ensimmäisessä haussa toteaa, että eihän mun kannata lähteä opiskelemaan.

    Jos lusmuilen täällä sossun rahoilla, niin tienaan paljon enemmän. Jos taan menen opiskelmaan tulot tippuvat ja paljon. Lisäksi kun pitää kulut pienenä, niin saa olutta kalliosta ihan riittävästi.

    Nimimerkillä näitä tapauksia riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Ville_ kirjoitti 11.12.2010 kello 21:52

    Mielestäni pitäisi tarjota kaikille työpaikka ja siitä sitten saisi saman verran, kuin sossusta. Vaikka sitten lakaisemaan katuja ja lapioimaan lunta. Jos taas ei kiinnosta tehdä mitään, niin kannattaa opetella asumaan ulkona ja olemaan syömättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Liian vanha kirjoitti 12.12.2010 kello 0:17

    “Korkeakouluopiskelussa oli siinäkin raha hyvä konsultti. Opintolaina otettiin pankista ja sillä elettiin. Ei kertakaikkiaan ollut varaa pitkittää opintoja – ei köyhän ainakaan.”

    Minä olen käynyt läpi samat jutut, mutta tuo laina ei ollut aivan noin. Lainaan sai valtion takauksen + korkoon sai valtion tukea. Kun inflaatio oli 10-12 % tietämissä ja opiskelijan maksama korko reilusti alle tuon inflaation, joten pääomaa väheni.
    Maksuaikkain sai kaksi kertaa opiskeluajan ja siihen aikaan opiskeltiin hartaasti ja pitkään

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Liian vanha kirjoitti 12.12.2010 kello 0:27

    “os nyt sitten katsomme tilastoista maahan- ja maastamuuttoa, niin mitään aivovuoto-ongelmaa ei ole. Sen sijaan yhteiskunnan kulurakenteen kannalta ongelma on kylläkin olemassa.”

    Maahan myös muuttaa korkeakouluettuja, ei liike ole yksisuuntaista. Ero on tasaantunut viime vuosina ja maasta muuttaa n 2000 korkeakoulutettua ja saman verran tulee tilalle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Liina vanha kirjoitti 12.12.2010 kello 6:46

    “Missä tahansa maailmankolkassa, jossa ei ole tiukkaa sääntelyä työehdoille ja korkeata marginaaliveroa työn teettämiselle. ”

    Näin on, Somalia ja Uganda ovat yrittäjäystävällsisimpiä maita, peräti 60 % työikäisistä on yrittäjiä.
    Eikä byrokratiaa ole ja jos on niin virkamieheltä voi ostaa itsellen sopivan päätöksen.
    Mutta työttömyys huitelee byrokratian puutteesta huolimatta taivaissa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Liina vanha kirjoitti 12.12.2010 kello 6:55

    Liian vanha,

    Ei ammatinvaihto tarkoita opiskelua tutkintoon. Se tarkoittaa vain, että vaikka huolintapäällikkö vaihtaa saman firman sisällä ostopäälliköksi. Se kirjataan ammatinvaihdoksi. Se voi tapahtua aivan ilman koulutusta tai kevyellä koulutuksenomaisella sisäänajolla.

    Sinä katselet asiaa suppeasta akateemisesta näkökulmasta.
    Esim enoni teki uran juoksupoikana, pienkonekorjaajana, kodinkonemyyjänä, autonkuljettajana, teurastajana, kokkina, ambulanssin kuljettajana ja ensihoitajana ja lopuksi palomiehenä.
    Kyllä silloinkin tarvittiin koulutus lähes kaikkiin ammatteihin, teurastjan koulutus ei riittänyt ensiapuun.
    Tänä päivänä pätevyysvaatimukset ovat vielä tarkempia ja kahden vuoden koulutus yleinen ammattiin kuin ammattiin .

    Jos ammatinvaihto olisi vain tehtävänimikkeen muutos niin olen saatellut eläkkeelle ihmisiä, jotka ovat vaihtaneet ammattia satoja kertoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Liina vanha kirjoitti 12.12.2010 kello 7:58

    Yrittäjyyden ja työllisyyden välistä yhteyttä on tutkittu esim OECD tasolla, mutta mitään yhteyttä näiden välillä ei ole havaittu.

    Alla olevasta linkistä löytyvästä selvityksestä kuviosta 3 ja sen tulkinnasta asia selviää paremmin
    Erityisesti on huomattava, että perinteiseti yritysmyönteisenä pidetty USA on hyvin lähellä Suomea, jota taas mainostetaan yrittäjäkielteisenä .
    Tosin USA on hieman edullisessa asemassa työllisyysasteen laskennan suhteen sillä se poikkeaa ILOn standardista hieman ja antaa työllsyysasteelle muutaman % paremman tuloksen kuin ILOn standardi.

    http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k343.pdf

    Byrokratiasta luopumista on ehdotettu, mutta nämä yrittäjäystävälliset maat ovat vieläkin byrokraattisempia kuin Suomi, joten se tuskin on ratkaisu mihinkään. Ongelmaksi tulee myös, että samalla luovutaan monesta turvallisuusvaatimuksestakin ja se johtaa onnettomuuksien ja kuolemantapausten lisääntymiseen.

    Suomessa yrittäjyys on vain epätoivoinen viimeinne keino kun muuta ei enää keksitä työllisyyden parntamiseksi.
    Suomessa ongelmaksi ovatkin alkaneet muodostua ns epäaidot yrittäjät joita on jo arviolta 40000.
    Epäaito yrittäjä on henkilön ,jonka tulot jäävät alle yrittäjäeläkkeen rajan eli n 7000 euroa vuodessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Elina kirjoitti 12.12.2010 kello 8:18

    Aleksis Salusjärvi,

    Lähinnä sinulta jää käytäntö kohtaamatta.

    Jos “suihku on voitto”, niin tämä henkilö on jo pudonnut tai putoaa kohta joka tapauksessa alemmalle toimeentulotuelle ilman lakiuudistustakin.

    Onhan epätodennäköistä, että kuvailemasi ihminen pääsisi uusimaan säännöllisesti työnhakunsa työ- ja elinkeinotoimistoon ja hakisi aktiivisesti työtä tai koulutukseen.

    Toimeentulotuenkin hakeminen voi ottaa koville. Ensimmäinen hakemus sisältää kaikenlaista paperisälää, jonka hankkiminen on työlästä muutenkin ja semminkin, jos suihkuun pääseminen on voitto.

    Tämänkin jälkeen joka kuukausi pitää täyttää hakemus ja hankkia tiliotteet sekä raahautua joko postilaatikolle tai sosiaalitoimistoon.

    Hyvin harvalla aivan nuorella ihmisellä on sellaisia mielenterveysongelmia, jotka estävät opiskelun tai työnteon. Oireita voi kyllä hankkia tehokkaasti jo vuoden, parin joutenololla, jossa päivärytmi usein on kääntynyt päälaelleen.

    Nukutaan iltapäivään, notkutaan baareissa samanmielisten kanssa yömyöhään ja loppuaika tuijotetaan silmät ristissä tietokoneen ruutua. Päivänvaloa nähdään vain kesäisin. Vähemmästäkin pää sekoaa.

    Ikäluokissa 18-24 -vuotiaat n. neljännes on vuoden sisään toimeentulotukiasiakas. Suurin osa tilapäisesti, mutta osa myös pitkäaikaisesti. Mukaan toki mahtuu kaikenlaista: on esim. velkaannuttu pahasti erilaisten korvausten, rikosten ja/tai velanoton takia, mutta voidaan myös olla osapäiväisesti töissä tai olla perheellisiä opiskelijoita.

    On myös verraten yleistä, että tosiasiassa pesetetään pyykit ja käydään syömässä lapsuudenkodissa, missä mami sujauttaa viisikymppisen kouraan ja sossun tuki on vain eräänlaista taskurahaa. Kotona mätkätetään ehkä opiskelun aloittamisesta tai työhön menosta, mutta joutilas elämä vetää puoleensa enemmän.

    Kyllä sellaisia aivan terveitä nuoria on — ei se mitään harvinaista ole. Naiivia luulla, ettei heitä olisi.

    Huomautan lopuksi, että sinä, Salusjärvi, käytät nuorista toimeentulotukiasiakkaista nimitystä pohjasakka. En suinkaan minä tai Osmo, kuten vähintäänkin vihjailet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Elina kirjoitti 12.12.2010 kello 8:43

    Saara kyselee pointin perään:

    Mutta yli 25-vuotiaiden kohdalla varaa on? Vai mikä sinulla nyt oikeastaan onkaan pointtina?

    Tietysti sitä paremmin on varaa, mitä pienempi ryhmä on elätettävänä.

    Nuoret on katsottu erityistoimenpiteiden kohteeksi tietysti siksi, että syrjäytymisen riskialttein kausi ajoittuu nuoruuteen. Jos 24-vuotiaana ei ole opiskeluissa tai työelämässä kiinni, niin ei hyvältä näytä. Elättivuosia on paljon enemmän edessä kuin viisikymppisenä toimeentulotuen varaan joutuneella.

    Ilmeisesti myös katsotaan kohtuuttomana velvoittaa jo sosiaalisessakin mielessä täysin aikuistunut ihminen osallistumaan yhteishakuun ja opiskelemaan nuorten sekaan. Ovathan he edelleen velvoitettuja osallistumaan työvoimapoliittiseen koulutukseen kuitenkin.

    Ajattelu, jonka mukaan ihmisen tulee olosuhteista riippumatta joko löytää pitkäaikainen, kokopäiväinen työ tai sitoutua suorittamaan monivuotinen tutkinto, tai hän ei ole kelvollinen elämään yhteiskunnassamme, on vanhentunutta.

    Kuka näin ajattelee? Elinkelpoisuudesta en minä ainakaan ole sanonut halaistua sanaa.

    Mikäli ajattelu, että täysi-ikäisen ihmisen tulee elättää itsensä, on vanhetunutta, niin sittenpä koittaa kovat ajat uudessa Suomessa (sic!).

    Väestö vanhenee silmissä. Kukaan ei vielä ole rohjennut esittää ronskeja leikkauksia vanhusten hoitoon ja geriatriseen terveydenhuoltoon, joten menotkin kasvavat silmissä — suorastaan räjähtävät silmille.

    Jos tässä tilanteessa pitää vielä elättää nämä itseään vuosikausia etsiskelevät individualistit, niin yhtälö ei yksinkertaisesti pidä. Jotain pitää ajaa alas hyvinvointivaltion käytänteistä. Otetaanko sitten kunnon siivut vaikka koulutuksesta ja päivähoidosta? Nostetaan rutkasti veroja? Vai mikä on ehdotuksenne?

    Olisihan se niin mukavaa, että kaikkeen olisi rahaa ja vain ne, joita se erityisesti huvittaa, opiskelisivat ja kävisivät töissä.

    Mutta kun ei ole eikä tule…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Ksantippa kirjoitti 12.12.2010 kello 9:47

    Jos lusmuilen täällä sossun rahoilla, niin tienaan paljon enemmän. Jos taan menen opiskelmaan tulot tippuvat ja paljon. Lisäksi kun pitää kulut pienenä, niin saa olutta kalliosta ihan riittävästi.

    Se on vain niin, että opiskellessa voi ajatella toivorikkaasti tulevaisuutta, sen sijaan sossun rahoilla eläminen vie tulevaisuuden. Mutta tuskinpa kukaan noin ajattelee, sanoa toki voi härnäyksen vuoksi. Ja sitten otetaan tosissaan ja ulvotaan, että tuet alas.

    Kun minä kirjoitin ylioppilaaksi, opintotukea ei tunnettu. Se tuli voimaan vasta seuraavana vuonna ja tuntui ruhtinaalliselta, että köyhäkin voi ajatella opiskelua.

    Opiskelijan opintotuki on vähän eri asia kuin sosiaaliset tuet. Opintotuki on aina välikaista, mutta työttömyystuen varassa vuosia eläneellä ei ole toivoa.

    Opintotuen lisäksi voi ansaita tiettyyn summaan asti ilman, että opintotuki alenee. Sen lisäksi opiskelijalla on paljon sellaisia alennusmahdollisuuksia, mitä työttömällä ei ole. Ja ennen kaikkea, opiskelijalla on tässä yhteiskunnassa ihmisarvo. Työttömältä se on lähestulkoon riisuttu kokonaan, mikä näkyy tämänkin viestiketjun monista viesteistä.

    Työttömän on hyvin, hyvin paljon opiskelijaa huonompi mahdollisuus saada työtä, kiitos sen, että työtön on tässä yhteiskunnassa leimattu niin monin leimoin lusmuilijaksi, mielenterveysongelmaiseksi ja ties miksi. Niinpä työttömän työhakemukset joutuvat pääasiassa pinon alimmaisiksi ellei suoraan mappi ö:hön.

    Jos työtön ottaa vastaan osa-aika- tai pätkätyön, niin siitä alkaa ketjureaktio. Ensinnäkin hänen raha-asiansa menevät täysin sekaisin siksi, että työttömyystuen maksaja jumittaa byrokratian vuoksi maksut ties kuinka pitkäksi ajaksi. Tuo lienee pahin vaikutus, mutta kun pahasti käy, niin työttömän työn vastaanottaminen tuottaa lisäksi hänelle persnettoa, kun yhteensovitusrumba alkaa. Yhteensovitukset kun tehdään bruttosummin.

    Mielestäni pitäisi tarjota kaikille työpaikka ja siitä sitten saisi saman verran, kuin sossusta.

    Tuo on ok, jos työstä maksetaan asianmukainen PALKKA.

    Palkan ja tuen eroja ovat mm.

    – Palkan maksaa työnantaja, tuen yhteiskunta. Näin tapahtuu, kun työtön pakotetaan rangaistusten uhalla palkattomaan työhön, jolloin työnantaja saa työn tuloksen täysin yhteiskunnan kustannuksella.

    – Palkkaan liittyy aina työsuhteen edut, kuten työterveyshuolto, lomakertymä, eläkekertymä, työtapaturmavakuutus. Näitä ei palkattomaan työhön rangaistusten uhalla pakotettu työtön saa.

    – Palkansaajana saa työpaikalla myös ihmisarvon. Palkattomaan työhön pakotettua työtöntä kohdellaan kuin roskasakkia ja hänellä teetetään työt, joita palkatut työntekijät eivät viitsi tehdä.

    Se että tuet yleisemmin estäisivät työhön menon, on täyttä huuhaata. Joku voi tietysti mieluummin valita tuet, mutta eiköhän tuolloin ole yleensä kyse siitä, että haluaa hoitaa pienet lapsensa kotona tms, tai sitten on täysin elämästä sivuraiteelle luisunut, joita toki ei niin monia ole kuin annetaan ymmärtää – motiivit leimaamiselle lienevät omansa. Suuri enemmistö tekee kaikkensa työllistyäkseen. Mutta jos työttömyys huitelee likemmä puolessa miljoonassa ja avoimia työpaikkoja on parhaimmillaan parikymmentä tuhatta, joihin valitaan yleensä jo PALKKAtyössä oleva, niin yhtälö on työttömän kannalta mahdoton.

    1980-luvun lopulla tukien ostovoima oli ihan eri luokkaa kuin nykyisellään, työttömyysturvassa käytetyt rangaistukset hyvin vähäisiä nykyiseen verrattuna ja esim. toimeentulotukea sai suhteellisen helposti. Työttömyys kuitenkin oli lähes olematonta. Ja miksi? Oli mahdollisuus päästä PALKKAtyöhön. Noin yksinkertaista se on ja olisi nytkin. On vain niin, että ahneus on vienyt kalatkin vedestä ja palkanmaksajat kaukomaille. Ja he, jotka ovat jääneet, yrittävät sitten ahnehtia näissä puitteissa maksimaalisesti ja potkivat ihmisiä työttömiksi ja yrittävät ottaa jäljelle jääneiden selkänahasta irti poispotkittujenkin työpanoksen.

    Minusta on näissä oloissa varsin vastenmielistä lukea ja kuulla kannustavuudesta. Aikanaan virassa ollessani opin sen, että kun kannustavuus-sanaa käytetään, se tarkoittaa sitä, että työttömiä ja muita köyhiä aletaan taloudellisesti kurjistaa entisestään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Syltty kirjoitti 12.12.2010 kello 10:26

    Maria
    “Jos siis elit kesän pelkällä opintotuella niin voitko kertoa miten se on mahdollista jos käteen jäävä summa ilman lainaosaa on 469,80e(ja 2000-luvun alkupuolella vielä vähemmän)? Teitkö kenties myös ansiotöitä vai oliko asumisesi ilmaista?”

    Olin kesät töissä ja nostin opintotukea (paitsi ensimmäisen opiskelukesän). MUTTA laskin tuloni ja menoi ja joidankin kuukausina minulle kyllä aina sillointällöin jäi tuesta enemmän käteen mitä sitä kului, kiitos alhaisten asumismenojen. Toki pontikankeittoharrastukseni alensi kuluja koska siinä missä kaverit joutuivat viikoittain käyttämään luokkaa 10-20 e pelkkiin pohjiin, minä selvisin kahden euron limsapullolla.

    Lisäksi jokaisen kesän alussa oli enemmän rahaa kuin edellisen kesän alussa, ts. en kuluttanut kaikkia kesätyörahoja talven aikana.

    Kolmen hengen soluasuminen on käytännössä ilmaista kun asumistuki kattoi siitä 2/3, itselle maksettavaksi opintorahan osuudesta jäi jotain 50-60e.

    Jos on aikaisemmin keskeyttänyt toisen tutkintoon johtavan koulutuksen, lasketaan siihen tuhlatut opintotukikuukaudet kokonaispottiin mukaan.

    Joo, itsekin tein ensin näin. Menihän minullakin ensin vuosi väärässä yliopistossa ja siihen vielä puoli vuotta väärää linjaa, kunnes löysin oman alani. Mutta vedin opintotukea myös kesät, ilman tätä temppua ne olisivat riittäneet pidemmälle.

    “Ah, taas tämä klassinen mantra, jolla pönkitetään sitä uskomusta, että nykyajan nuoret haluavat asua hulppeissa yksiöissä keskusta-alueilla.”

    Ei tämä ole mikään mantra. Paikallinen opiskelija-asuntosäätiö on lopettanut soluasuntojen rakentamisen, koska ne eivät yksinkertaisesti käy kaupaksi. Uudet opiskelija-asunnot sisältävät ainoastaan yksiöitä ja kaksioita ja luonnollisesti tällainen järjestely opiskelijasäätiöhintaisen yksiön harvemmalle mitä soluasuntolla takaisi.

    mutta nykyään soluasunnoista saa pulittaa helposti neljäkin sataa euroa kuussa kasvukeskuksissa.

    NO höpönlöpön sentään.
    http://www.psoas.fi/kohteet/asuntoagentti/kohde.php

    Oulussa soluasunto yliopiston vierstä huimat 200e ja Oulu jos mikä on kasvukeskus.

    Suhteessa opintorahaan tuo on halvempaa kuin minun aikoinani. Katsastin myös entisen soluasuntoni, hintaa ei näköjään ole edes inflaatiokorjattu, eli sekin on halvempi kuin silloin.

    Ja jos välttämättä haluaa parhaimpaan ja rvostetuimpaan opinahjoon Helsinkiin, niin sitten on myös kyllä varaa ottaa opintolainaa ja maksaa asumisesta. Tosin sielläkin näyttää soluja irtoavan kahdensadan euron hintaan (saatavuus voi tietenkin olla eri asia, käytännössä vain ensimmäisenä vuonna voi jäädä ilman soluasuntoa).

    Pitää myös ottaa huomioon, että kaikista ei ole soluasujiksi.

    Niin, tästä sitten pitää olla valmis maksamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Antero kirjoitti 12.12.2010 kello 10:35

    Jokaisella on velvollisuus ansaita itse toimeentulonsa,
    –paitsi rikkaalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Evert The NeveRest kirjoitti 12.12.2010 kello 12:13

    Katsoin opiskeluaikoja KOTA-tietokannasta vuosina 1990-2009. Keskimääräinen valmistumisaika on vaihdellut kuuden ja 6,5 vuoden välillä. Tarkempi, tosin pintapuolinen aineiston ryhmittely ei tuonut lisävalaisua siihen, että opinskeluajoissa olisi tapahtunut muutosta suuntaan tai toiseen.

    Itse olin mukana valmistelemassa opintouudistusta 1970-luvun lopun opintouudistusta. Keksittiin opintoviikot ja opiskelu muuttui kurssi- ja koulumaiseksi.

    Itse suoritin ylemmän korkeakoulututkinnon 3,5 vuodessa siinä sivussa töitä tehden. Opintouudistuksen jälkeen valmistumiseeni olisi mennyt helposti tuplasti enemmän eli 6 -7 vuotta luennoilla ja kursseilla istuessa ja niitä odotellessa.

    Voipi olla, että olisi tutkinnonuudistuksen paikka. Josko se motivoisi opiskeluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Artturi B kirjoitti 12.12.2010 kello 13:18

    Maija:

    Kyllä heistäkin suuri osa elää köyhyysrajan alapuolella opiskeluaikansa.

    Entä sitten? Minä väitän, että suurelle osalle korkeakouluopiskelijoita se opiskeluaika ei oo missään nimessä erityisen surkeeta verrattuna muuhun aikaan niiden elämässä. Sen lisäks koko elinkaaren yli korkeakouluopiskelijat on yhteiskunnan hyväosaisia.

    Maija:

    En tiedä missä luokissa vuokrat huitelivat 2000-luvun alussa, mutta nykyään soluasunnoista saa pulittaa helposti neljäkin sataa euroa kuussa kasvukeskuksissa. Opiskelija-asuntosäätiöiden tarjoamat “halvemmat” asunnot(solut mukaan lukien)eivät riitä alkuunsakaan kaikille.

    ? Miten niin soluasunnot kasvukeskuksissa maksaa 400 euroa kuussa. Tai oikeastaan, mikä sinun mielestä on soluasunto?

    Uutisissa on näkynyt sellaistakin, että soluasuntoja on suunnilleen koko ajan vapaana, koska opiskelijat eivät asu niissä mielellään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. Saara kirjoitti 12.12.2010 kello 14:02

    Elina lukee omiaan:

    Mikäli ajattelu, että täysi-ikäisen ihmisen tulee elättää itsensä, on vanhetunutta, niin sittenpä koittaa kovat ajat uudessa Suomessa (sic!).

    Kritisoin sitä, että kelvollisia vaihtoehtoja nähdään olevan ainoastaan kaksi: kokopäiväinen ja normaalipalkkainen työ tai kokonaisen, monta vuotta vievän tutkinnon opiskelu.

    Nykymaailmassa tilanteet eivät ole noin mustavalkoisia, kuten tämän ketjunkin lukuisista puheenvuoroista käy ilmi. Nykyihmisen tulee voida elättää itsensä pätkä- tai silpputyöllä, sekoittaa joukkoon kouluttautumista ja kursseja oman tarpeen mukaan, ja ryhtyä yrittäjäksi osa- tai kokopäiväisesti ilman pelkoa normaali-ihmisille kuuluvien sosiaalietuuksien menettämisestä. Jos nämä asiat hoidettaisiin kuntoon, nuortenkin syrjäytyminen vähenisi ja heidän mahdollisuutensa löytää paikkansa yhteiskunnassa helpottuisivat.

    Jo valmiiksi pienten tukien leikkely ei kannusta, motivoi eikä auta ketään. Vähiten nuoria, joilla on kykyä, kekseliäisyyttä ja energiaa kehittää tyhjästä niitä uudenlaisia arvonluonnin muotoja, joita maamme tulevaisuudessa tarvitsee. Vanhemman ikäpolven ei nuoruudessaan tarvinnut kuin ottaa työtä vastaan. Nykynuorista yhä suuremman osan pitää itse luoda itselleen oma(t) työpaikkansa. Tukiviidakossa painimiseen ja itsensä puolustamiseen kuluva energia tulisi voida suunnata kohteeseen, jossa se oikeasti hyödyttää sekä nuorta itseään että pidemmällä aikavälillä kansantaloutta.

    Tiivistäen: painostuskeinot olisivat oikeutettuja, jos työttömille nuorille voitaisiin osoittaa riittävä määrä valmiita, olemassaolevia työpaikkoja, joista maksetaan normaalia palkkaa ja joihin nämä nuoret halutessaan pääsisivät. Muussa tapauksessa nuoret jätettäköön rauhaan. Heillä on takuulla riittävästi paineita ilman keinotekoisia sanktioitakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. Saara kirjoitti 12.12.2010 kello 14:13

    Elina:

    On myös verraten yleistä, että tosiasiassa pesetetään pyykit ja käydään syömässä lapsuudenkodissa, missä mami sujauttaa viisikymppisen kouraan ja sossun tuki on vain eräänlaista taskurahaa. Kotona mätkätetään ehkä opiskelun aloittamisesta tai työhön menosta, mutta joutilas elämä vetää puoleensa enemmän.

    Kyllä sellaisia aivan terveitä nuoria on — ei se mitään harvinaista ole. Naiivia luulla, ettei heitä olisi.

    Totta kai heitä on (mutta kaikki nyt kyykytettävät nuoret eivät varmasti ole tällaisia). Osittain tämä johtuu huonosti työntekoon kannustavasta järjestelmästä, ja juuri sitä tässä moni kirjoittaja haluaisi muuttaa.

    Kuvio on sama kuin pakkoruotsin suhteen: pakkoruotsia perustellaan sillä, että suomalaisten pitää (eri syistä) osata ruotsia. Mutta jätetään huomiotta se, että meillä on jo pakkoruotsi, ollut monta kymmentä vuotta, ja suomalaiset eivät siitä huolimatta osaa riittävän hyvin ruotsia. Samaten tukikyykytystä on meillä harrastettu pitkään, ja siitä huolimatta meillä on kuvailemasi kaltaisia nuoria. Kuinka vaikeaa on havaita, että kyykytys on huono tapa kannustaa?

    Minusta on itsestään selvää, että osa näistäkin nuorista hakeutuisi edes jonkinlaisiin töihin, jos työstä maksettavan palkan saisi pitää itsellään. Tuen leikkaaminen ei muuta sitä, että työhön meneminen (varsinkin pienipalkkaiseen ja osa-aikaiseen) ei ole taloudellisesti kannattavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. Saara kirjoitti 12.12.2010 kello 15:32

    Elina kyseli, mikä on ehdotuksemme nykyjärjestelmän tilalle. Oletin tämän olevan jo selvää: ainakin oma ehdotukseni on perustulo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. Tonni käteen kirjoitti 12.12.2010 kello 16:31

    Elina
    “Jotain pitää ajaa alas hyvinvointivaltion käytänteistä. Otetaanko sitten kunnon siivut vaikka koulutuksesta ja päivähoidosta? Nostetaan rutkasti veroja? Vai mikä on ehdotuksenne?”

    Määritellään laadulliset tavoitteet asioille joita halutaan ja tehdään eri ideaalimalleista elokuvia. Siis sellaisesta suomalaisesta elämästä, joka on kadehdittavan hyvää eikä jatkuvaa (ei rakentavaa) riitelyä niinkuin nykydraama monesti pitkälle on.

    Sen jälkeen toteutetaan käytännössä ideaalimallien asioita siinä tahdissa kuin se on mahdollista (mahdollisesti kymmenien vuosien aikana) ja vähitellen päädytään ideaalimallien toteuttamiskelpoisiksi osoittautuvien osien kaltaisiin elämäntapavaihtoehtoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. aleksis salusjärvi kirjoitti 12.12.2010 kello 17:53

    Elina, pohjasakka-käsite on itse asiassa tämän yhteiskunnan antama leima. Työkkärin nöyryytyskurssit ja syyllistämisluennot sekä sossun nimenomaan nuoria kohtaan osoittama auguurinen nenänvartta pitkin katsominen eivät juuri jätä tulkinnanvaraa sen suhteen, että tukien varassa elävän ihmisarvo on osittainen.

    Kuten kirjoitin tuonne ylemmäs, olen ollut sossun asiakkaana pari kuukautta, se tapahtui kymmenen vuotta sitten. Ei jäänyt työkkärin eikä sosiaalitoimen puolesta epäselväksi, että olin rupua kiireestä kantapäähän. Jotkut on syyllistämiselle herkempiä kuin toiset, kuulun näköjään näihin herkkänahkaisiin. Mietin silloin tosissani, että rahoitan vastaisuudessa elämääni rikoksilla sossun sijaan, jos kuvio jatkuu samanlaisena.

    Rahamäärien sijaan olennaisempi kysymys koko tukikuviossa on mielestäni se, miten se toteutetaan. Tuetut ihmiset pitäisi voida jotenkin kohdata syyllistämättä. Jos näyttää siltä, että kurjuus kasvaa, voisi viesti juuri nuorille olla yhteiskunnan puolelta toisenlainenkin kuin syyllistettyjen lisäsyyllistäminen.

    JTS kirjoittaa tuossa “neljän appron taiteilijasta”, jonka syyllistäminen on hyvässä vauhdissa. Leikitään, että JTS on pojan isä, joka mäkättää lapselleen tämän saamattomuudesta. Paine kasvaa ja sitä myöten ahdistus. Kundi muuttaa kotoa ovet paukkuen ja päätyy yhteiskunnan avustamaksi. Isän syyllistämisen päälle tulee rupuleima ja leikattu toimeentulotuki. Nollaksi todettu nuori on saatu katkeraksi ja passiiviseksi alemmuuttaan potevaksi pudokkaaksi vajaa vuosi lukiosta valmistumisen jälkeen.

    Tää on nyt vähän tällaista jeesustelua, mutta mä olen vakavasti huolissani siitä, että nuorten saamattomuuden yleistämisellä ja keppiporkkanoinnilla (jo pelkällä tällaisella retoriikalla) tullaan hakkaamaan itse kohderyhmän (ne mammam viiskymppistapaukset) lisäksi sellaista porukkaa, joka ei enää kestä sitä. Mä oon katsonut vierestä kahta itsemurhaa, toinen oli opiskelijasoluni kämppis. Kyllä se henkinen ruuvi on jo ihan tarpeeksi kireällä entuudestaan.

    Mun puolesta voidaan vaikka puolittaa kaikki tuet, mikäli siitä ollaan pahoillaan ja todetaan että valtionkassa ei kestä enempää – sen sijaan että sanotaan, että sä et ansaitse enempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. Matti H kirjoitti 12.12.2010 kello 18:35

    Pari sukupolvea sitten useat ajattelivat, että joidenkin lasten kovapäisyys opinasioissa johtui heidän laiskuudestaan tai muusta luonteen heikkoudesta. Asian ajateltiin korjautuvan, kun opin tärkeys osoitetaan kyseisille onnettomille seisottamalla oppimattomia nurkassa, nolaamalla heitä luokan edessä ja tarpeen vaatiessa osoittamalla heille heidän arvonsa ja asemansa lyömällä karttakepillä sormille.

    Nyt näiden asenteiden perilliset ajattelevat, että joidenkin nuorten kovapäisyys työhön nähden johtuu heidän laiskuudestaan tai muusta luonteen heikkoudesta. Asian ajatellaan korjautuvan – joidenkin tämänkin blogin kommentoijien mielestä – sillä, että työnteon tärkeys saatetaan kyseisten onnettomien tietoon juoksuttamalla heitä luukulta luukulle, nöyryyttämällä heitä mm. palkattomilla töillä ja tarpeen vaatiessa osoittamalla heille heidän arvonsa ja asemansa kaventamalla heidän toimeentuloaan.

    No, toivottavasti sukupolven kahden kuluessa tästäkin hullutuksesta päästään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. Artturi B kirjoitti 12.12.2010 kello 19:37

    Saara:

    Vaan yksinkertaisesti että tietynlaiset nuoret ovat työntekijöinä vähemmän houkuttelevia kuin toiset

    Niin, tietynlaiset nuoret ovat työntekijöinä vähemmän houkuttelevia kuin toiset. Ei tämä ole mikään ongelma, joka kaipaa ratkaisua. Ihmiset ovat erilaisia. Jos joku on työntekijänä vähemmän houkutteleva kuin joku toinen, niin sitten joutuu tyytymään pienempään palkkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. Kari Koskinen kirjoitti 12.12.2010 kello 20:50

    Ksantippa:

    Se että tuet yleisemmin estäisivät työhön menon, on täyttä huuhaata.

    No äläs nyt viitsi.

    Meidän tukijärjestelmässämme muodostuu erittäin helposti sellaisia tilanteita, joissa pienipalkkaista, epävarmaa tai keikkaluonteista hommaa ei kannata tehdä, koska se pienentää tuloja. Sama pätee myös esimerkiksi oman yritystoiminnan aloittamiseen, ainakin jos se on pienimuotoista. Tunnen ihmisiä, jotka ovat juuri tässä tilanteessa.

    Toinen mekanismi, jolla tuo vaikuttaa (TES:ien ja muutaman muun seikan lisäksi), on se, että pienipalkkaisia työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole. Pienipalkkaiseen työhön ei ylipäätään ole edellytyksiä palkata ihmisiä, koska kukaan ei tee hommaa, jolla elintaso ei parane tukiin verrattuna. Nämä työt sitten jätetään tekemättä tai hoidetaan itsepalveluna.

    Katso vaikka:
    http://www.youtube.com/watch?v=7DS0XXFdyfI

    Ja sille jatkona:
    http://www.youtube.com/watch?v=eqMuLNWL_Qo

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. Saara kirjoitti 12.12.2010 kello 20:57

    Artturi B:

    Niin, tietynlaiset nuoret ovat työntekijöinä vähemmän houkuttelevia kuin toiset. Ei tämä ole mikään ongelma, joka kaipaa ratkaisua.

    Miksi sitä sitten yritetään ratkaista leikkaamalla tukia näiltä nuorilta, joista (suuri) osa on huonomman houkuttelevuutensa ja vähäisen työn tarjonnan vuoksi työttöminä vastoin omaa tahtoaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.12.2010 kello 21:36

    Tukia leikataan nuorilta, jotka kieltäytyvät tarjotusta työpaikasta tai koulutuksesta tai eivät edes hae ammatilliseen koulutukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. Saara kirjoitti 12.12.2010 kello 21:46

    Osmo:

    Tukia leikataan nuorilta, jotka kieltäytyvät tarjotusta työpaikasta tai koulutuksesta tai eivät edes hae ammatilliseen koulutukseen.

    Eli ajatellaan, että tällainen työnantajan näkökulmasta vähemmän houkutteleva nuori muuttuu houkuttelevaksi suoritettuaan väkipakolla tutkinnon, jota hän ei vapaaehtoisesti suorittaisi tai osallistuttuaan työkkärin hölmöläiskursseille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. conrad kirjoitti 12.12.2010 kello 22:28

    Pakko osittain kompata sylttyä. Opintotuella eläminen on mahdollista. Jos käy kesät töissä ja asuu solussa, riittävät rahat ihan mukavaan elintasoon, jopa pääkaupunkiseudulla.

    Mutta samalla täytyy todeta, että ei noita soluasuntoja riitä kaikille. Pääkaupunkiseudulla taitaa olla noin 100 000 yliopisto- ja AMK-opiskelijaa. HOASilta löytyy yhteensä asunnot 17 000 ihmiselle ja ylioppilaskunnilla (lähinnä AYY) ja osakunnilla on tuohon päälle ehkä muutama tuhat asuntoa. Joidenkin on vaan pakko asua niissä keskustayksiöissä.

    Ja tosiaan jos soluasunnot eivät kelpaa ei vika ole välttämättä asunnoissa itsessään, vaan niiden sijainnissa. HOASilla on ainakin kämppiä ihan käsittämättömän huonojen joukkoliikenneyhteyksien päässä lähimmistä opinahjoista. Ei kai ketään huvita käyttää kahta tuntia päivässä koulumatkoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. Artturi B kirjoitti 13.12.2010 kello 9:59

    Saara:

    Miksi sitä sitten yritetään ratkaista leikkaamalla tukia näiltä nuorilta, joista (suuri) osa on huonomman houkuttelevuutensa ja vähäisen työn tarjonnan vuoksi työttöminä vastoin omaa tahtoaan?

    Siksi, että koetaan, että tätä omaa tahtoa voidaan muuttaa, esim. rohkaista nuorta ottamaan vastaan huonommin palkattua tai epämieluisampaa työtä. Tällöin nuori työllistyy vaikka hän olisikin vähemmän houkutteleva kuin muut työnhakijat.

    Se on aivan selvää, että jos on huonompi työntekijä, niin ei voi olettaa saavansa yhtä hyvää työpaikkaa kuin muut.

    Eli ajatellaan, että tällainen työnantajan näkökulmasta vähemmän houkutteleva nuori muuttuu houkuttelevaksi suoritettuaan väkipakolla tutkinnon, jota hän ei vapaaehtoisesti suorittaisi tai osallistuttuaan työkkärin hölmöläiskursseille?

    No saattaa joku näinkin ajatella, mutta ehkä enemminkin niin, että nuori suostuu huonompaan palkkaan tai ottamaan vastaan epämieluisampaa työtä, jos vaihtoehtona on joku idioottimainen kurssi (tai alennettu toimeentulotuki).

    conrad:

    Mutta samalla täytyy todeta, että ei noita soluasuntoja riitä kaikille.

    Ei niitä tietenkään riitä kaikille. Olennaista on riittääkö niitä kaikille halukkaille.

    Ja se on tietysti ihan totta, että opiskelija-asuntoja ei oo hyvillä paikoilla. Tämä on varmaankin aika järkevää, koska hyvillä alueilla on kallista asua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. Pentti Pullikka kirjoitti 13.12.2010 kello 19:54

    Eikö Osmo mielestäsi ole yhtään mietitytä se, että asiantuntijat ovat jo vuosia toitottaneet ettei toimeentulotuen määrä riitä nykypäivänä edes peruselämiseen, ja että sen määrää tulisi nostaa? Miksi tehdä nimenomaan päinvastaista, ja tällä tavoin varmistaa se että syrjäytyminen ja asunnottomuus lisääntyy? Pienillä paikkakunnilla asuville nuorille harvoin löytyy sopivaa työ- tai opiskelupaikkaa ihan noin vain, ja tällä mallilla ei jää edes mahdollisuutta pohtia asiaa ja omaa tulevaisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. conrad kirjoitti 16.12.2010 kello 2:37

    “Ja se on tietysti ihan totta, että opiskelija-asuntoja ei oo hyvillä paikoilla. Tämä on varmaankin aika järkevää, koska hyvillä alueilla on kallista asua.”

    Joo. Mutta tarkoitin lähinnä sitä, että opiskelija-asuntojen pitäisi olla hyvällä paikalla opiskelijan kannalta ja tähän ehkä tärkein tekijä on liikenneyhteydet kouluun. Esim. joku Pihlajamäki tai Myllypuro ei yleisesti oo mitään kovin hyviä tai kalliita alueita, mutta silti ihan hyviä asuinpaikkoja Viikissä opiskelevalle. Sen sijaan opiskelija-asunnot jossain Espoon Suvelassa, Kivenlahdessa tai Korsossa ei oo houkuttelevia yhtään kenenkään kannalta.

    Kuvittelisin että tällaisesta asuntotilanteesta syntyy niitä paljon puhuttuja hyvinvointitappioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. Jiri Räsänen kirjoitti 21.12.2010 kello 17:04

    Sosiaalityöntekijänä sanoisin seuraavaa:

    1. Tuota 20%..40% alennusta käytetään erittäin harvoin. Tällöinkin se on määräaikaiseksi tarkoitettu toimenpide. En tiedä tilastoja, mutta näppituntuma olisi luokkaa 2-6kk. Suoraa 40% alentamista ei saa tehdä, vaan ensin 20%.

    2. Ei voi suoraan tietää miten 20%..40% alennusta käytettäisiin alle 25-vuotiaitten kohdalla. En usko että sen useammin kuin työllisyystoimista kieltäytyneidenkään kohdalla.

    3. Ensisijaisesti ihmisiä tulisi motivoida porkkanoilla, mutta keppien pitäminen keinovalikoimassa ei yksiselitteisesti ole paha asia.

    4. Olen täysin samaa mieltä Oden kanssa siitä että nykyinen työttömyysturvalaki ja sen ns. työssäoloehto ei ole perusteltavissa.

    5. Kansalaisen kannalta on kuitenkin aika lailla sama, saako osan tuestaan työttymyystukena KELA:sta ja osan sossusta. Jotkut eivät halua sossun asiakkaiksi, vaikka työttömyystukea ottavatkin pystypäin vastaan. Tiettyä kastieroa näiden instanssien välillä koetaan, vaikka samanlaista virkamiespyöritystä ja samanlaisia veroilla maksettuja tukia. (Tukea saavan näkökulmasta on ihan sama maksetaanko tuki kunnallis- vai valtionveroista.)

    Kuitenkin: Kansalaiselle on kätevämpää olla 100% sossun asiakas, koska asiointi kahdella luukulla johtaa helposti jatkuvaan sahaamiseen kun KELA:n tuet katkeavat, tulee taannehtivia tuloja, mistä voi seurata perintää sekä KELA:n että sossun tukiin jne. Tätä rumbaa pyörittää kokonainen armeja virkamiehiä niin työvoimatoimistoissa, KELA:ssa kuin sossuissakin.

    6. Meillä on jo n. 1000 euron de facto perustulo (Yksin asuvalle tt:n perusosa + vuokra + sähköt + kotivakuutus + terveydenhoitomenot). Tämän yläpuolelle nouseminen edellyttää jo varsin suuria tuloja + tulonsiirtoja, mikä on osa sitä kannustinloukkuproblematiikkaa mitä Odekin on vuosia ansiokkaasti avannut ja mihin perustulo olisi monelta kantilta järkevä ratkaisu.

    7. Nyt on paljon nuoria, jotka ovat oma-aloitteisuuden ja elämänhallinnan puutteessa jääneet työvoimapoliittisen koulutuksen ja muiden toimien ulkopuolelle. Sossun rajallisten resurssien ohella työttömyysturvalaki on tähän yksi syy. Tällä hetkellä ongelmaa koitetaan paikata EU-rahoitteisilla määräaikaisilla projekteilla, joille kaikki kunnia.

    8. Jos työttömyystuen evääminen on tarkoitettu kepiksi, täytyy vain ihmetellä lainsäätäjien sokeutta – voisi jopa sanoa täydellistä lukutaidottomuutta – nähdä suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä ja miten ihmiset oikeasti käyttäytyvät. Ehkä takana oli halu työntää perusturvan kustannuksia valtiolta kunnille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. Soile A. kirjoitti 22.12.2010 kello 3:20

    Jos suomalaisessa peruskoulussa lapsi joutuu kiusatuksi, opettajat eivät tee asialle mitään, röyhkeimmät jopa osallistuvat syrjintään. Meno saa jatkua vuosia ja pieni ihminen traumatisoituu, vakavoituu.
    Sitten kansanedustajat yms. miettivät, mitä tehdä syrjäytyneille ja masentuneille nuorille, joita ei voisi vähempää kiinnostaa mikään herrojen ja rouvien palveleminen. Yllätys?
    Nykyinen yhteiskunta on terveydelle erittäin haitallinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. jeppels kirjoitti 22.12.2010 kello 21:18

    Sitten olisi enemmän kodittomia, rikollisuutta yms eikä vain syrjäytyneitä, ei ne kaikki välttämättä lähde mukaan niihin työvoimapoliittisiin hommiinkaan vaikka se olisi ainoa rahan lähde, on tämä vaikea tilanne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  152. nikke kirjoitti 4.1.2011 kello 23:56

    Mitäpä nuorten pitäisi hakea alakseen?

    Bussikuskeja tarvitaan, heistä on pulaa PK-seudulla. Ei sillä väliä, että se työ olisi kannattavaa, jos asuisi Varkaudessa.

    Entäpä rakennusala? No siellä on jo vuokratyövoimaa Baltian maista, ja Puolastakin. Verotkin maksetaan yms.

    Entäpä insinööriksi tai muuten AMK-koulutukseen? Suoraan kortistoon menee nekin valmistuessaan.

    Osmo ja muut mielellään aktivoi nuoria, mutta ei osaa sanoa, mistä saadaan ne puuttuvat 250 000 työpaikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  153. Joulukalenteri: Vielä on viitonen kahviin ja pullaan « Kaasuputki kirjoitti 1.12.2012 kello 14:56

  154. pirjo kirjoitti 22.9.2014 kello 5:48

    Jari Mustonen:
    Alle 25-vuotias?

    Miksi ihmeessä tämä esitys koskisi vain alle 25-vuotiaita? Tämän lain, mikä se sitten lieneekään, voisi varmasti lausua myös koskemaan yli 24-vuotiaita. Kielelliseen ilmaisuun tai käsitteisiin liittyviä esteitä tälle ei ole.

    Voin henkilökohtaisena esimerkkinä kertoa miksi. Ammatti koulu jää kesken, yhteishaku jää väliin, tipahtaa työmarkkinatuelta soppalan rahoille ja soppalahan ei tunnetusti painosta ketään mihinkän muuhun kuin että pitää työnhaun voimassa, lopputulos on 10v jatkunut työttömyys, kun taas työmarkinatuella olis tullu näitä kurssi, harjoittelu sun muita tarjouksia. Jos nyt meni pointti ohi, yhteishaun takia työmarkkinoista sopalaan tipahtaneet on ongleman ydin, kun tas yli 25 ikäisillä taitaa olla jo harvinaista saada työssäoloehto yhteishaun perustein.

    Pohdittaessa mikä on oikein ja väärin, vaakakuppi kääntynee niin, että vain alle 25-vuotiaisiin kohdistuvat rankaisutoimet ovat vääryys.

    Vastaan Osmon kysymykseen seuraavasti: Alle 25-vuotiaille koulutusta vältteleville nuorille tulisi tehdä täsmälleen samalla tavalla kuin kaikkille koulutusta vältteleville ihmisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus