Ketä vastaan lentoemännät ovat lakossa?

Lentoemän­tien lakko on saa­mas­sa tuk­i­toimia muil­ta ammattiliitoilta.

  • AKT aikoo lopet­taa Finnairin konei­den tankkauk­sen, mut­ta muut lentoy­htiöt saa­vat kyl­lä polttoainetta.
  • Postin työn­tek­i­jät lopet­ta­vat ulko­maan­postin lajittelun.
  • Veturim­iehet kieltäy­tyvät aja­mas­ta ylimääräisiä junia pohjoiseen.

AKT:n toimil­la on jotain tekemistä Finnairin kanssa, mut­ta pos­timiehet ja ennen kaikkea veturinkul­jet­ta­jat toimi­vat asi­akkai­ta, eivät yhtiötä vas­taan. Ketä vas­taan tässä lakkoil­laan? Veturim­i­esten logi­ikalla AKT:n ei pitäisi antaa polt­toainet­ta myöskään Finnairin kil­pail­i­joille, mitä Finnair tietysti toivoisi.

138 vastausta artikkeliin “Ketä vastaan lentoemännät ovat lakossa?”

  1. Tuk­i­toimien kohdis­t­a­mi­nen omis­ta­jia vas­taan on varsin loogista. Val­tio on suuri omis­ta­ja, eli on loogista kohdis­taa toimet kansalaisia vastaan.

    1. Ilk­ka: mik­si sil­loin val­i­taan val­tion vahin­goit­ta­mi­nen junali­iken­teen kohdal­la. Eikö olisi loogisem­paa tehdä henkilökun­nan ulos­marssi vaikka­pa ydin­voimaloista ja ajaa sähkön­tuotan­to alas. Nyt kansalais­ten pain­os­tus kohdis­tuu epäoikeu­den­mukaises­ti vain pie­neen ryhmään.

  2. Ja sok­e­ri­na poh­jal­la: SAK syyt­tää Finnairia sovit­tu­jen pelisään­tö­jen rikkomis­es­ta. Hih, AKT ja sovi­tut pelisäännöt.

    Asial­lis­es­ti ottaen­han kyse on siitä, että tietyt ryh­mät ovat vuosikym­meniä kupan­neet kaikkien muiden rahaa lain­säädän­nön, poli­itikko­jen ja val­tion monop­o­lien avul­la. Nyt sit­ten ollaankin tör­mät­ty markki­noi­hin, eli oikeu­den­mukaisu­u­teen. Ja help­poa ei sopeu­tu­mi­nen ole. Eilen paper­im­iehet, tänään Finnair ja huomen­na veturimiehet.

    Kari

  3. Tuk­i­lakot pitäisi yksinker­tais­es­ti kieltää, samat­en lait­tomien lakko­jen sakko­tuomioi­ta tun­tu­vasti korottaa.

    Lakon pitäisi koskea kyseisiä riita­pukare­i­ta, en käsitä mik­si jol­lain toisel­la toimi­alal­la, jol­la on sopimuk­set ja työrauha kun­nos­sa, pitäisi olla oikeus alkaa lakkoile­maan, jos siltä tuntuu?

    Finnairkin ei ole mitään muu­ta kuin pöhöt­tynyt val­tiony­htiö. Viimeisen viiden vuo­den aikana yhtiö ei on onnis­tunut tekemään enem­män tap­pi­oi­ta kuin voit­to­ja. Toisin sanoen fin­skin perus­bisnes ei ole kan­nat­ta ja johdon tulisi pyrk­iä aja­maan kan­nat­ta­mat­tomat osat alas mah­dol­lisim­man nopeasti. 

    Täm­möi­sistä bis­nek­sistä val­tion pitäisi pyrk­iä eroon mitä pikim­miten, henkilöstö selvästi kuvit­telee että val­tio-omis­tus takaa fin­skille monop­o­lin lentomatkus­tuk­ses­sa ja palkol­lisille liha­vat tilit, kuten aikaisemminkin.

  4. Uskoak­seni tuk­i­lakot johtu­vat ulkop­uolisen (rikkuri) työvoiman käytöstä lail­lisen lakon aikaan. Jois­sain Euroopan mais­sa tämä muis­taak­seni oli erik­seen kielletty.

    Samaa lakko-oikeu­den kun­nioi­tus­ta ja sovun hakemista, rikku­ri­työvoiman rekry­toin­nin sijaan, olisi tarvit­tu mm. kau­pan alan lakon aikaan jokin aika sit­ten. Kaup­pa keskit­tyi neu­vot­telu­jen sijaan lähin­nä täyt­tämään liik­keet vuokratyövoimalla.

  5. Sha­keeem:

    Uskoak­seni tuk­i­lakot johtu­vat ulkop­uolisen (rikkuri) työvoiman käytöstä lail­lisen lakon aikaan. Jois­sain Euroopan mais­sa tämä muis­taak­seni oli erik­seen kielletty. 

    Jaa, on vai? Tuo nyt olisi vähin­täänkin Suomen perus­tus­lain vas­taista, ja nähdäk­seni myöskin YK:n ihmisoikeusjulis­tuk­sen vas­taista. Kat­so esimerkik­si koh­dat, jot­ka viit­taa­vat yhdis­tymis­va­pau­teen ja elinkeinon­har­joit­tamisen vapauteen.

    Kari

  6. Osmo kir­joit­ti:

    “– ennen kaikkea veturinkul­jet­ta­jat toimi­vat asi­akkai­ta, eivät yhtiötä vastaan.”

    Logi­ik­ka on siinä, että on ole­mas­sa työte­htävä: “Finnairin asi­akkaiden kul­jet­ta­mi­nen Etelä- ja Pohjois-Suomen välil­lä.” Mm. tämän työn lentoemän­nät ovat julis­ta­neet lakon­alaisek­si. VR aset­ti kulku­un ylimääräisiä junia, juurikin kul­jet­taak­seen näitä Finnairin asi­akkai­ta. Tämä on help­po tulki­ta VR:n yri­tyk­sek­si mur­taa lentoemän­tien lakkoa, tai vähin­täänkin sekaan­tu­misek­si asiaan.

    On täysin loogista, että veturinkul­jet­ta­jat kieltäy­tyvät tekemästä töitä (Finnairin asi­akkainen kul­jet­ta­mi­nen), jot­ka jäävät lakon takia muu­toin tekemättä.

    (Sen sijaan, ulko­maan­postin häir­it­semistä en minäkään ymmärrä.)

  7. Ja kos­ka min­ua tänään v***ttaa eniten kaik­ki, niin säästän vaivo­janne ja kir­joi­tan tähän nuo maini­tut koh­dat (koros­tuk­set minun).

    Suomen PL [1] 2. luku, 13 §:

    Kokoon­tu­mis- ja yhdistymisvapaus

    Jokaisel­la on oikeus lupaa han­kki­mat­ta jär­jestää kok­ouk­sia ja mie­lenosoituk­sia sekä osal­lis­tua niihin.

    Jokaisel­la on yhdis­tymis­va­paus. Yhdis­tymis­va­pau­teen sisäl­tyy oikeus ilman lupaa perus­taa yhdis­tys, kuu­lua tai olla kuu­lumat­ta yhdis­tyk­seen ja osal­lis­tua yhdis­tyk­sen toim­intaan. Samoin on tur­vat­tu ammatill­i­nen yhdis­tymis­va­paus ja vapaus jär­jestäy­tyä muiden etu­jen valvomiseksi.

    Tarkem­pia sään­nök­siä kokoon­tu­mis­va­pau­den ja yhdis­tymis­va­pau­den käyt­tämis­es­tä annetaan lailla. 

    Ja saman luvun 18 §:

    Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

    Jokaisel­la on oikeus lain mukaan han­kkia toimeen­tu­lon­sa val­it­se­mal­laan työl­lä, ammatil­la tai elinkeinol­la. Julkisen val­lan on huole­hdit­ta­va työvoiman suojelusta.

    Julkisen val­lan on edis­tet­tävä työl­lisyyt­tä ja pyrit­tävä tur­vaa­maan jokaiselle oikeus työhön. Oikeud­es­ta työl­listävään koulu­tuk­seen sääde­tään lailla.

    Ketään ei saa ilman laki­in perus­tu­vaa syytä erot­taa työstä. 

    Ja vas­taa­vat YK:n ihmisoikeusjulis­tuk­ses­ta [2] ovat:
    20. artikla:

    1. Kaikil­la on oikeus rauhanomaiseen kokoon­tu­mis ja yhdistymisvapauteen.

    2. Ketään älköön pakotet­tako liit­tymään mihinkään yhdis­tyk­seen.

    ja 23. artikla:

    1. Kul­lakin henkilöl­lä on oikeus työhön, työn vapaaseen val­in­taan, yhtäläisi­in ja tyy­dyt­tävi­in työe­htoi­hin ja suo­jaan työt­tömyyt­tä vastaan.

    2. Jokaisel­la on oikeus ilman minkään­laista diskrim­i­naa­tio­ta yhtäläiseen palkkaan yhtäläis­es­tä työstä.

    3. Kul­lakin työtä tekeväl­lä on oikeus kohtu­ulliseen ja riit­tävään palkkaan, joka tur­vaa hänelle ja hänen per­heelleen ihmis­ar­von mukaisen toimeen­tu­lon ja jota tarpeen vaaties­sa täy­den­tävät muut sosi­aalisen suo­jelun keinot.

    4. Kul­lakin henkilöl­lä on oikeus perus­taa muiden kanssa ammat­tiy­hdis­tyk­siä ja liit­tyä ammat­tiy­hdis­tyk­si­in ehto­jen­sa puolustamiseksi. 

    Kari

    [1] http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

    [2] http://www.fredman-mansson.fi/yknioj.htm

  8. Monil­la muil­lakin toimi­aloil­la ollut vas­taavia tilantei­ta, jois­sa työn­tek­i­jöi­den van­haa perua ole­vat ylisu­uret edut ovat aja­neet yri­tyk­set vaikeuk­si­in. Yleen­sä siinä tapah­tuu niin, että van­ha mahtiyri­tys aje­taan alas ja uudet yri­tyk­set, joil­la on pienem­mät kus­tan­nuk­set, val­taa­vat markki­nat. Hyvin har­voin van­hakan­taisen yri­tyk­sen kus­tan­nusten radikaali alen­t­a­mi­nen onnistuu.

    Sik­si val­tion pitäisi pikaises­ti ottaa Finnair pois pörssistä ja muut­taa se lentokonei­ta vuokraavak­si yhtiök­si. Kaik­ki lentäjät ja lentoemän­nät pitäisi irtisanoa. 

    Lentokonei­ta oper­oimaan pitäisi perus­taa uusi yhtiö, joka ryhty­isi puh­taal­ta pöy­dältä palkkaa­maan halpo­ja lentäjiä ja lento-emäntiä.

    Ongel­mana tietenkin on se, että lentäjien ja lentoemän­tien irti­sanomisa­jan palkat muo­dosta­vat melkoisen kuluerän. Mut­ta kyl­lä näi­hin lakkopäivi­in äkkiä kuluu enem­män rahaa. 

    Siis Häkämies rohkeasti hom­mi­in pelas­ta­maan veron­mak­sajille Finnairista sen, mitä vielä pelastet­tavis­sa on. Mut­ta ei tai­da Häkämies näin vaalien alla uskaltaa. Eikä Katainen halua riskeer­a­ta näköpi­iris­sä ole­vaa päämin­is­terin paikkaansa. Val­lan­hi­mo taitaa taas estää järke­vim­mät ratkaisut.

    Poli­itikko­jen pitäisi taju­ta, että nyt ei ole kyse vain työ­markki­na­jär­jestö­jen tais­telus­ta, johon val­tio ei voi puut­tua. Nyt on kysymys siitä, onko Finnairin osakkeil­la enää mitään arvoa ja miten veron­mak­sajien Finnairi­in sijoit­tamia varo­ja voitaisi­in pelastaa.

  9. Sha­keem:
    Mikä ihmeen laki kieltää rikku­ri­työvoiman käytön? Ei yhtään mikään, ei oikeut­ta tehdä työtä ja vapaut­ta vali­ta elinkeino saa men­nä koske­maan! Ne ovat ihan perus­tus­laki­in kir­jat­tu­ja vapauksia.

    Min­un mielestäni yli­työkiel­lot, pis­te­lakot, hakusaar­to, rikku­ri­työvoima yms. ovat kaik­ki nor­maale­ja työ­tais­telukeino­ja ja ne ovat ihan ok, kun­han koske­vat asianomaisia aloja. 

    Mitä ihmeen järkeä on siinä, että työ­nan­ta­ja ostaa alalle työrauhan ja sit­ten ala menee siitä huoli­mat­ta lakkoon sen takia, että jotkut letku-apinat, laukunkan­ta­jat tai taivaiden tar­joil­i­jat lakkoilevat?

  10. Aiheen ulkop­uolelta.

    Sivuista tul­lut erit­täin bugiset. 

    Googlen chrome- selaimel­la, kun lai­tan hiiren kur­sorin peukun päälle niin peukkuku­va kas­vaa ja kas­vaa eikä sitä voi klikata. 

    Oper­al­la sivut eivät toi­mi ollenkaan. 

    En oikein ymmär­rä sitä, että blogillasi on paljon luk­i­joi­ta, minä mukaan lukien, ja samaan aikaan sivut ovat teknis­es­ti erit­täin huonos­ti toteutettu.

    ps. Voisin osal­lis­tua vaa­likam­pan­jaasi kor­jaa­mal­la sivusi siten, että niitä voi kaikil­la selaimil­la lukea.

  11. Finnairin lentävä henkilöstö tuskin on kan­nat­tavu­u­den kul­makivi, vaik­ka tietysti edus­taa myös kuluerän siinä mis­sä mah­ta­va hallintoporraskin.

    Jos nyt jotain pitäisi karsi­na, niin romut­taisin Finnairin lentävän henkilöstön senior­i­teet­ti­jär­jestelmän, joka ylläpitää per­verssiä nokkimisjärjestys­tä, joka ei hyödytä ainakaan yhtiötä. 

    Finnair­il­la on usei­ta sato­ja (turhia) van­hempia har­raste­len­toe­mo­ja; varakkai­ta kotirou­via, jot­ka lentävät pari kolme lentoa kuus­sa — niitä kivo­ja kauko­len­to­ja, jois­sa parhaat kor­vauk­set ja poikkeuk­sel­lisen pitkät lep­oa­jat per­il­lä. Tilanteen mah­dol­lis­taa palveluikään perus­tu­va lento­jen valintamahdollisuus.

  12. Taivas­tar­joil­i­joiden työ­tais­telus­sa veturim­iehet vilkut­ta­vat mukaan ja pos­timiehet kop­ut­taa kahdesti väärälle ovelle.

    Van­hana ay-jääränä kiitän Soin­in­vaaraa, jos­ta ei kyl­läkään ole Soinin vaaraksi.

  13. Selväähän tuo on. Tämä on alku­soit­toa sille, että eräänä päivänä lentoe­mot ja stuer­tit ovat AKT:n jäseniä.

  14. “Jokaisel­la on oikeus lain mukaan han­kkia toimeen­tu­lon­sa val­it­se­mal­laan työl­lä, ammatil­la tai elinkeinolla.”

    Ei pidä paikkaansa. Suomes­sa on paljon kartel­lisoitu­ja ammat­te­ja — tak­sisuhareista lähtien.

  15. Piti ihan kokeil­la peukut­taa tuo­ta Vikin kom­ment­tia. Kyl­lä oma Chromeni siitä suo­ri­u­tui ihan ongelmit­ta (WinXP).

    Kuten toisaal­la mainitsin, jos Osmon blo­gin käytet­tävyys paranisi, kom­ment­tien määrä saat­taisi kas­vaa niin hur­jak­si, ettei Osmo ehtisi enää moderoi­da. Vaival­loisu­u­den tasapaino?

  16. Sylt­ty:
    En ymmär­rä kan­taasi. Sin­un mielestä siis rikku­ri­työvoiman käyt­tö on hyväksyt­tävää, mut­ta tuk­i­lakkoilu ei. Ymmärsinkö oikein?

    Lakon­mur­tamisyri­tyk­set työ­nanata­jan puolelta ovat nimeno­maan sel­l­aista huonoa käytöstä ja riidan eskaloimista, joka oikeut­taa tuk­i­lakkoi­hin myös muil­la aloilla.

  17. Kari Kosk­i­nen: “Ja kos­ka min­ua tänään v***ttaa eniten kaik­ki, niin säästän vaivo­janne ja kir­joi­tan tähän nuo maini­tut koh­dat (koros­tuk­set minun).”

    V***utuksen kyl­lä huo­maa, mut­ta mitähän tekemistä ko. kohdil­la on lentoemän­tien lakon tai rikku­ri­työvoiman käytön/käyttämättömyyden kanssa? Tukilakkojen?

    Tuk­i­lakko­ja en kyl­lä ymmär­rä tässä tapauksessa.

  18. En oikein ymmär­rä sitä, että blogillasi on paljon luk­i­joi­ta, minä mukaan lukien, ja samaan aikaan sivut ovat teknis­es­ti erit­täin huonos­ti toteutettu.

    Suurem­pi luk­i­jamäärä ei tuo tämän blo­gin käyt­töön lainkaan resursse­ja, pikem­minkin vie niitä. Palaamme taas kysymyk­seen, pitäisikö sisäl­lön tuotan­nos­ta saa­da mak­su vai ajatel­laanko, että kaik­ki sisältöä tuot­ta­va työ tehdään ilmaisek­si. Jos voisin laskut­taa luk­i­joi­ta sentin/käynti ja käyt­täisin tästä koitu­vat rahat blo­gin ulkoa­sun ja sisäl­lön hyväk­si, tästä tulisi tosi hyvä. Nyt teen tätä har­ras­tuk­sek­seni enkä voi käyt­tää tähän päivässä puol­ta tun­tia enem­pää (+ ratikka­matkat moderoin­tia) — enkä palkata apu­voimaa blo­gin tekni­ikkaan. Sik­si en pysty täyt­tämään kaikkia niitä toivei­ta, joi­ta tääl­lä sinän­sä ihan perustel­lusti esitetään. Sik­si myös avausten laatu ei fak­to­jen osalta ole aina kun­nos­sa. Ei ole aikaa tarkistaa.

  19. Raimo K,

    Point­ti oli siis se, että jos AY-liik­keeseen kuu­lu­vat henkilöt menevät lakkoon (mihin heil­lä tietenkin on täysi oikeus), niin lain­säädän­nöl­lä ei voi­da sitoa kyseiseen pop­pooseen kuu­luma­ton­ta henkilöä (“rikkuri”), kos­ka se rikkoisi tämän henkilön yhdis­tymis­va­paut­ta ja elinkeinon har­joit­tamisen vapautta.

    Frank,

    Kyl­lä tak­sikuskik­si saa kuka tahansa ryhtyä, lupia tietenkin on vain raja­tusti, mut­ta niin­hän meil­lä on esimerkik­si lääketi­eteel­lisen opiskelupaikkojakin.

    Kari

  20. Min­un mielestäni otsikon kysymys on väärä. Pikem­minkinkin pitää kysyä, minkä puoles­ta lentoemän­nät tai muutkin lakkoilevat.

    Nyt näyt­tää siltä, ettei kyse ole edes parem­pi­en työe­hto­jen tai palkko­jen puoles­ta lakkoilemis­es­ta, vaan siitä että työe­hto­ja halu­taan huonon­taa. Jos oikein vaivaat­te älynystyröitä, niin siinä voi olla syy myös tukitoimiin.

    Minus­ta on tosi kum­mallista, että mon­et tyr­määvät moraalit­tomanakin “saavutet­tu­jen etu­jen” puo­lus­tamisen. Lienevät sit­ten aina halukkai­ta puolit­ta­maan lomansa tai palkkansa. 

    Finnair on jo nyt menet­tänyt useimpi­en vuosien lentoemän­tien palkka­sum­man. Mik­si? No sik­si tietysti, että samoil­la perusteil­la on myöhem­min muil­lakin aloil­la help­po ajaa työe­hto­jen huonon­nuk­sia. Tämähän on ollut viimeis­ten vuosien suuri lin­ja tes-neuvotteluissa.

    Työ­nan­ta­jan pro­pa­gan­da on taas upon­nut otol­liseen maaperään. Moni ei tai­da enää muis­taa niitä val­hei­ta, joi­ta levitelti­in ahtaa­jien lakon aikana (esim. mon­en sadan miljoo­nan mene­tyk­set päivässä). 

    Koti­maan lennoil­la lentoemän­nän palk­ka jää alle 2000 euron. Ural­la eten­e­mistä eli palkan nousua on se, että pääsee ulko­maan reit­eille aikanaan. Niis­säkin palkan nousu johtuu pääasi­as­sa nor­maaleista päivärahoista.

  21. con­rad:

    Lakon­mur­tamisyri­tyk­set työ­nanata­jan puolelta ovat nimeno­maan sel­l­aista huonoa käytöstä ja riidan eskaloimista, joka oikeut­taa tuk­i­lakkoi­hin myös muil­la aloilla.

    Eli sun mielestä, jos jotkut ei halua tul­la töi­hin työ­nan­ta­jan tar­joamil­la ehdoil­la, mut­ta jotkut toiset halu­aa, niin hom­ma hoituu hyvin niin, että kukaan ei saa tehdä niitä töitä?

    Miten se, että työ­nan­ta­ja palkkaa ne työn­tek­i­jät jot­ka hyväksyvät ehdot oikeut­taa ihan muiden työn­tek­i­jöi­den rikkoa omia työsopimuksiaan?

    Jos sul­la olis joku sopimus kenen tahansa kanssa ja se toinen ei nou­dat­tais sopimus­ta siks, että jos­sain muual­la maail­mas­sa olis sen mielestä jotain epäoikeu­den­mukaista, niin olisitko silleen, et ok… joo ihan ymmär­ret­tävää… joo tot­takai kan­nan sun sopimus­rikko­muk­sen kus­tan­nuk­set itte, kun sul­la on noinkin hyvä syy olla nou­dat­ta­mat­ta sopimusta…

    RaimoK:

    V***utuksen kyl­lä huo­maa, mut­ta mitähän tekemistä ko. kohdil­la on lentoemän­tien lakon tai rikku­ri­työvoiman käytön/käyttämättömyyden kanssa?

    No sitä, että jengillä on oikeus palkata muu­ta työvoimaa, jos enti­nen työvoima ei halua tehdä töitä työ­nan­ta­jan tar­joamil­la ehdoilla.

    Muutenkin rikkuri tarkoit­taa liiton jäsen­tä, joka tekee liiton lakon­alaisek­si määrit­telemää työtä. Jos ei kuu­lu siihen liit­toon, niin ei voi olla rikkuri.

    Osmo: mun mielestä nää sivut on oikein tyy­likkäät ja hyvin tehdyt, mut­ta tää hal­lit­tu yleisilme on läht­enyt viimeaikoina vähän lip­sumaan. Nuo kom­ment­tien koros­tusvärit on ehkä vähän liikaa, mut­ta kyl­lä nuo jaa face­bookissa ja peukku­painikkeet sopii tänne ihan hyvin.

  22. lakkoilus­ta ´case finnair´

    muis­taak­seni kohdeyri­tyk­seen on kohdis­tuneet lähi aikoina mm. seu­raa­vat lakot:
    — lennonjohtajat
    — lentäjät
    — huolto
    — pensanjakelu
    — laukut
    — matkustamo

    Tämä tarkoit­taa, että yri­tyk­sen nor­maalia toim­intaa ei voi enää hal­li­ta. Eletään kri­i­sistä kriisiin.
    Mielestäni tulisi miet­tiä onko oikein, että samas­sa yri­tyk­sessä on ketjutet­tuna toim­into­ja nois­sa on eri työn­tek­i­jäli­itot, jot­ka toimi­vat keskenään ´sopu­soin­nus­sa´. Näyt­tää siltä, että ollaan lakko­tak­ti­ikas­sa, jos­sa eri liitot vuorotellen pysäytävät kohdey­htiön toimin­nan saadak­sen itselleen jonkun asian hoidet­tua. Kun kohdey­htiön pääomis­ta­ja on val­tio luul­laan että vieteri on lop­u­ton. Se ei ole!

    Tämä toim­intat­a­pa, jon­ka mestare­i­ta on kul­je­tusala, tuhoaa yhtiön kyvyn toimia ja samal­la työ­paikat. Vrt. Varus­ta­mot. Mon­tako laivaa on jäl­jel­lä suomen lipun alla? Lentokone vai­h­taa lip­puaan yhtä näppärästi.

    Jo nyt Finnair on menet­tänyt uskot­tavuuten­sa samal­la lail­la kuin tapah­tui suo­ma­laisille varus­ta­moille. Tästäkin lakos­ta syn­tyy sopimus, mut­ta se on pyrhok­sen voit­to. Asi­akkaat sai­vat jo tarpeek­seen. Alasajo on alka­nut. Sen pysäyt­tämisek­si tarvi­taan rak­en­teelli­nen muu­tos toim­intat­apoi­hin. Jos suomes­sa ei toim­intata­vat muu­tu järke­viksi ne haetaan sit­ten muualta.

    Kyse ei ole tästä lakos­ta vaan Suo­ma­laisen toimi­alan kyvys­tä toimia markkinoilla.

    Toivoisin AKT:n liitoille saman­laa­tu­ista vas­tu­u­ta teois­taan kuin mitä Met­allili­it­to on kan­tanut. Jäsenkun­nan etu pitäisi miet­tiä suurem­pana asiana ja ymmärtää mitä oikeasti ollaan tekemässä.

  23. con­rad
    “Sylt­ty:
    En ymmär­rä kan­taasi. Sin­un mielestä siis rikku­ri­työvoiman käyt­tö on hyväksyt­tävää, mut­ta tuk­i­lakkoilu ei. Ymmärsinkö oikein?”

    Kyl­lä.

    “Lakon­mur­tamisyri­tyk­set työ­nanata­jan puolelta ovat nimeno­maan sel­l­aista huonoa käytöstä”

    Huonoa käytöstä? Mik­si ihmeessä lakon mur­t­a­mi­nen olisi yhtään sen huonom­paa käytöstä kuin lakkoavus­tusten mak­sami­nen lakko­laisille? Kum­mankin tarkoituk­se­na on mah­dol­lis­taa työ­tais­telun jatkaminen.

    “joka oikeut­taa tuk­i­lakkoi­hin myös muil­la aloilla.”

    Min­un mielestäni mui­ta alo­ja ei pitäisi sotkea tähän. Tap­pelupukar­it tapelkoot keskenään, mut­ta täysin syyt­tömiä työ­nan­ta­jia ja asi­akkai­ta ei tähän asi­aan pitäisi sotkea mitenkään. Jos joku työ­nan­ta­ja on työrauhan ostanut, niin alal­la on työrauha. Ei jonkun toisen alan riito­jen pitäisi sitä mitenkään kos­ket­taa, etenkin kun kaiken kukku­rak­si lakon pysäyt­tämien töi­den kanssa työ­nan­ta­jal­la on yleen­sä vielä parin viikon palkanmaksuvelvollisuus.

  24. “RaimoK: ´V***utuksen kyl­lä huo­maa, mut­ta mitähän tekemistä ko. kohdil­la on lentoemän­tien lakon tai rikku­ri­työvoiman käytön/käyttämättömyyden kanssa?´

    No sitä, että jengillä on oikeus palkata muu­ta työvoimaa, jos enti­nen työvoima ei halua tehdä töitä työ­nan­ta­jan tar­joamil­la ehdoilla.”

    Siitä vaan, jos kuvitel­laan ongel­man sil­lä ratkeavan.
    Jol­lakin taval­la oireel­lista on se, että perus­tus­lakia siteer­aa­mal­la saa tääl­lä run­saat aplodit — ja onhan siel­lä tosi­aan myös se lentoemän­tien jär­jestäy­tymisoikeus ja oikeus vali­ta ammat­tin­sa — mut­ta siitä aplodit ilmeis­es­ti eivät tule — ja itses­tään­selvyyk­siä ne län­si­mais­sa ovatkin. Perus­tus­lakia luke­mal­la Finnairin ongel­mat eivät ratkea, nau­ret­tavaa kuvitellakin.
    Nyt kun jok­seenkin kaik­ki Finnairin henkilöstöryh­mät ovat lakkoilleet tai uhan­neet lakol­la — johtoa luku­unot­ta­mat­ta — alkaa vahvis­tua käsi­tys, että syitä voidaan etsiä muual­takin kuin henkilöstöstä.
    En mil­län voi uskoa, että kukaan Finnairis­sa on tietämätön siitä kil­pailu­ti­lanteesta, mikä lentoy­htiöi­den välil­lä vallitsee.

  25. Finnairin ongel­ma on sen kymme­nen työe­htosopimus­ta. Van­hen­tunut toim­in­malliko koituu koko yhtiön kohtaloksi?

    Ain­oa järkevä, kestävä ratkaisu on, että palkol­liselle henkilöstölle tehdään yksi yhteinen työe­htosopimus. … ja jokaiseen pykälään kir­jataan perään lausuma, “ellei toisin sovi­ta”, joka mah­dol­lis­taa jous­tavu­u­den poikkeustilanteissa.

    Nyt Finnairin lentoemän­nät ovat lakos­sa itseään vas­taan — perimmältään.

  26. Evert The NeveR­est: “Nyt Finnairin lentoemän­nät ovat lakos­sa itseään vas­taan – perimmältään.”

    Tämä tietenkin pitää paikkansa — periaatteessa.

    Sil­loin kun — noin 30 vuot­ta sit­ten — meikäläi­nen oli henkilöstöpääl­likkönä, johtamisen guruna (joi­ta tietysti oli paljon) pidet­ti­in Jan Car­l­zon ‑nimistä kave­ria — hän johti SAS-nimistä lentoy­htiötä, joka oli kuilun par­taal­la. Car­l­zon sai sen pelastet­tua. SAS taitaa edelleen olla kuilun par­taal­la, mut­ta on pysynyt reunan oikeal­la puolel­la yli 30 vuot­ta. Mut­ta ketään Finnar­in johta­jaa ei pide­tä johtamis­gu­runa. Olisi syytä kaivaa esi­in Car­l­zonin kir­ja Pyra­mid­it nurin.
    Kir­jahyllyssäni on toinenkin tilanteeseen sopi­va kir­ja: Antti Ter­vas­maa, Tavalli­nen kapteeni, 1992 — siis Finnar­in lentokapteeni. Kir­ja avaa valai­se­van näkymän Finnar­in yri­tyskult­turi­in — ja mikä pahin­ta, kult­tuuri näyt­tää edelleen ole­van sama, kuin 20 vuot­ta sitten.
    Johdon tehtävä on johtaa. Jos 20 vuot­ta van­hat ongel­mat ovat edelleen ajanko­htaiset, johto ei ole johtanut.

    1. Finnairin henkilökun­nan tule­vaisu­us on melko uhanalainen samas­ta syys­tä kuin mer­im­i­estenkin. Ala on aidosti kan­sain­vä­li­nen, jol­loin yhtiöt ja niiden työn­tek­i­jät altistu­vat mata­la­palkka­maid­en kilpailulle.
      Tähän näh­den val­ti­ol­lis­ten lentoy­htiöi­den tilanne on kum­malli­nen. Van­hoina monop­o­liy­htiöinä ne ovat tar­jon­neet henkilökun­nalleen selvästi muu­ta kansaa parem­mat ehdot, vaik­ka globaali kil­pailu uhkaa viedä koti­maista palkkata­soa huonommaksi.
      Tämä lakko tietysti joudut­taa työn luisum­ista pois Suomes­ta. En usko, että se tapah­tuu niin kuin pääjo­hta­ja uhkaa — siis että Finnair alkaa vuokra­ta ulko­maista työvoimaa. Sen omis­ta­ja saat­taa estää. Ulkois­tamisen tekevät lentomatkus­ta­jat, jot­ka val­it­se­vat halvim­mat lennot. Jo nyt Finnairin markki­nao­su­us Euroopan lennoil­la on laskusu­un­nas­sa. Blue 1 lentää koti­maas­sa paljon halvem­mal­la ja nyt on ulko­maisia kil­pail­i­joi­ta tulos­sa paljon lisää kan­nat­taville pitkille reit­eille Oulu­un ja Rovaniemelle.
      Finnairin vahvu­us on Aasian reit­eis­sä, mut­ta tämä vahvu­us ei voi kestää kauan. Jos Finnair saa lentää Helsingistä Pekingi­in, Chi­na Air­lines saa myös. Kun aasialaiset yhtiöt tule­vat reit­ille kil­pail­i­joik­si, tosi­asi­at alka­vat painaa yhtiötä.
      Ehkä henkilökun­ta tietää tämän ja halu­aa naut­tia epäre­al­is­ti­sista eduista vielä muu­ta­man vuo­den, kos­ka tietää lop­un kuitenkin lähenevän. Se voi olla ihan ratio­naalis­es­ti ajatel­tu hei­dän kannal­taan, mut­ta koko maan kannal­ta kansal­lisen lentoy­htiön mene­tys on paha isku. 

  27. Voipi olla, että suo­ma­lainen on valmis mak­samaan hiukan enem­män Finnairin palveluista kuin Chi­na Air­li­nesin tai Aeroflotin palveluista. Näil­lä kun tapana vähän väliä tehdä maha­lasku. Ei ole pitkä aika, kun Aeroflotin ohjaimis­sa oli kapteenin poi­ka ja poi­ka lait­toi koneen syöksyyn. 

    Pikkupoi­ka oli kahvois­sa ja miehistö lensi g‑voimien voimas­ta taka­seinään, eikä päässyt ohjaimi­in käsiksi.

    Mus­tan laatikon äänit­teessä oli kapteenin viimein huu­to: “saa olla viimoinen ker­ta, kun sä ajat tätä konetta!”

  28. Evert The NeveR­est: “Voipi olla, että suo­ma­lainen on valmis mak­samaan hiukan enem­män Finnairin palveluista.”

    Siis mis­tä palvelus­ta? Fin­s­ki on tun­net­tu siitä, että palvelua ei ole.
    Esimerk­ki — no joo, 20 vuot­ta van­ha — olti­in menos­sa Flori­daan, 2 aikuista, 1 lap­si — kaik­ki oli sijoitet­tu eri puo­lille konet­ta. Kun tästä valitet­ti­in, lentoe­mo­jen vas­taus oli, että ei voi mitään, näin on paikat jaet­tu. Ja niin se oli.
    Jos kult­tuuri on tänään sama kuin 20 vuot­ta sit­ten, johto ei ole johtanut.

  29. Helsin­gin ja Pekingin väliä lentää Air Chi­na (Kiinan kansan­tasaval­lan val­tiony­htiö), ei Chi­na Air­lines (joka on taiwanilainen). 

    Chi­na Air­li­nesin tur­val­lisu­ushis­to­ria onkin kieltämät­tä hiukan heikko — ei katas­tro­faalisen huono mut­ta heikko — mut­ta Air Chi­na, jon­ka kanssa Fin­s­ki muuten jo nyt tekee paljon yhteistyötä, on ihan OK fir­ma. Jo nyt saatat ostaa Finnairin lipun jon­nekin umpiki­inaan ja osan matkaa sitä oper­oikin Air Chi­na. Toisaal­ta Air Chinal­ta saat­taa saa­da merkit­tävästi Fin­skiä halvem­man lipun Fin­skin koneeseen Helsinki-Peking-välille.

    Ja tämä ei todel­lakaan voi jatkua näin määrät­tömän pitkään. Minä olen matkus­tanut Air Chi­nal­la ihan tyy­tyväisenä, ja jos Finnair hin­noit­telee itsen­sä ulos, se on tap­pio vain Suomelle ja suo­ma­laisille, kos­ka se merk­it­see sitä, että suo­rat lennot Helsingistä ja Suomen alueel­lisil­ta lento­ken­tiltä muualle vähenevät, ja vast­edes maail­malle men­nään Ams­ter­damin ja Frank­furtin kautta.

  30. “Helsin­gin ja Pekingin väliä lentää Air China”

    Ei lennä. Sil­lä välil­lä lentää nyky­isin vain Finnair, mut­ta sil­lä Fin­skin vuorol­la on myös Air Chi­nan lentonumero.

    Samal­la taval­la voi ostaa Helsin­gin ja Japanin välille Japan Air­li­nesin lennot, mut­ta Fin­skin koneesta itsen­sä silti löytää.

  31. Lentoy­htiöil­lä on yhteinen ongel­ma. Ne eivät ole keksi­neet hin­nan lisäk­si mitään muu­ta tapaa kil­pail­la keskenään. Kos­ka hin­nat ovat hel­posti ver­rat­tavis­sa, asi­akkaat val­it­se­vat aina halvim­mat lennot.

    Jos Finnair halu­aa pär­jätä kil­pailus­sa, on Finnairin kek­sit­tävä jokin muu keino houkutel­la asi­akkai­ta hin­nan lisäk­si. Täl­lainen keino voisi olla mukavu­u­den lisäämi­nen, lip­pu­jen jous­tavu­u­den lisäämi­nen etc. 

    Mut­ta jos ja kun Finnair päät­tää jatkaa hin­tak­il­pailua, niin Finnair menee konkkaan. Muil­la fir­moil­la on isom­pi kas­sa ja joil­lakin (kiinalaisil­la) radikaal­isti halvem­mat kus­tan­nuk­set ja isom­mat val­ti­ol­liset tuet. 

    Vehviläisen pitäisi nyt näyt­tää, mitä oppi Nokial­la. Ei siel­läkään pelkäl­lä hin­nal­la kil­paile­mal­la pärjätty.

  32. Raimo K:

    Siitä vaan, jos kuvitel­laan ongel­man sil­lä ratkeavan. 

    Siinä vai­heessa, kun on otet­tu lakkoase käyt­töön, on selvästikin työn­tek­i­jöi­den tahol­ta todet­tu, että ongel­maa ei kan­na­ta näköjään koit­taa ratkaista neu­vot­tele­mal­la, joten tapel­laan. En näe mitään syytä, että jos työn­tek­i­jäpuoli toteaa tämän, niin työ­nan­ta­jan pitäisi sit­ten jatkaa silkki­han­sikkain asian käsit­te­lyä sen sijaan, että tekee kaikken­sa voit­taak­seen tap­pelun, ml. palkkaa rikkureita. 

    Työ­nan­ta­ja tarvit­see työn­tek­i­jäos­a­puol­ta jak­tossa ihan samal­la tavoin kuin tois­in­päin. En siis näe mitään syytä, mik­si vain toista osa­puol­ta pitäisi syyt­tää siitä, että koit­taa voit­taa työ­tais­telun kaikin mah­dol­lisin keinoin (siis niin kauan, kun pysytään lain puit­teis­sa). Mik­si työ­nan­ta­jan pitäisi työ­tais­telun aikana varoa suu­tut­ta­mas­ta työn­tek­i­jöitä ole­mal­la käyt­tämät­tä rikkure­i­ta, mut­ta työn­tek­i­jät saa­vat suu­tut­taa työ­nan­ta­jaa halun­sa mukaan ja jopa hai­ta­ta kol­man­sia täysin kiis­taan osat­to­mia osa­puo­lia tukilakoilla?

  33. Mat­ti Kinnunen:

    Lentoy­htiöil­lä on yhteinen ongel­ma. Ne eivät ole keksi­neet hin­nan lisäk­si mitään muu­ta tapaa kil­pail­la keskenään. Kos­ka hin­nat ovat hel­posti ver­rat­tavis­sa, asi­akkaat val­it­se­vat aina halvim­mat lennot. 

    Lentolip­puk­il­pailus­sa ei asia ole suinkaan näin yksinker­tainen. Iso osa “nor­maalien” lentoy­htiöi­den tuloista tulee busi­ness-luokan lip­pu­jen myyn­nistä. Niis­sä käytän­nössä samal­la tilal­la koneessa saadaan paljon suurem­mat tulot. Näis­sä lipuis­sa oleel­lista on jous­tavu­us, hyvä palvelu jne. eikä niinkään lipun hin­ta, kos­ka matkus­ta­jat eivät koskaan mak­sa lip­pu­jaan omas­ta taskustaan.

    Sen sardi­in­iosas­ton lip­pu­jen hin­to­ja voi painaa alas niil­lä keinoil­la, joi­ta hal­pa­len­toy­htiöt tekevät (eli varmis­ta­mal­la, että kone tulee aina täy­teen ja tar­joa­mal­la vain perus­palvelun). Tässä kat­e­go­ri­as­sa pitää iso­jen lentoy­htiöi­den lip­pu­jen olla ehdot­tomasti jous­ta­mat­to­mia tai muuten liike­matkus­ta­jat alka­vat käyt­tää näitä lip­pu­ja kalli­iden busi­ness-luokan lip­pu­jen sijaan. 

    Hin­tak­il­pailu ei siis ole mitenkään yksinker­taista ja kalli­im­man kulu­rak­en­teen omaa­va yhtiö ei ole mitenkään var­masti tuomit­tu tuhoon, kun­han pystyy saa­maan niistä kalli­im­mista työn­tek­i­jöistään sit­ten esim. parem­man palvelun busi­ness-luokkaan. Tietenkin, jos tar­joaa täs­mälleen samaa kalli­im­mal­la hin­nal­la, ei pitkään pysty toim­intaa pyörittämään.

  34. mon­tako val­takun­nanso­vit­teli­jan sov­in­toe­si­tys­tä työ­nan­ta­ja puoli on hylän­nyt 2000-luvulla?

    voiko tästä tilastosta(jos löytyy)vetää jotain johtopäätöstä,että kumpi osa­puoli on ollut ns.“voittajan“puoli,eli saanut paran­nuk­sia tes­si­in­sä ja vas­taavasti toinen osa­puoli saanut heikennyksiä.

  35. Samuli Saarel­ma
    “iinä vai­heessa, kun on otet­tu lakkoase käyt­töön, on selvästikin työn­tek­i­jöi­den tahol­ta todet­tu, että ongel­maa ei kan­na­ta näköjään koit­taa ratkaista neu­vot­tele­mal­la, joten tapel­laan. En näe mitään syytä, että jos työn­tek­i­jäpuoli toteaa tämän, niin työ­nan­ta­jan pitäisi sit­ten jatkaa silkki­han­sikkain asian käsit­te­lyä sen sijaan, että tekee kaikken­sa voit­taak­seen tap­pelun, ml. palkkaa rikkureita.”

    Jep, min­u­akin ihme­tyt­tää tämä rikkurei­den pahek­sum­i­nen. Mitä ihmettä siinä on jos työ­nan­ta­ja halu­aa voit­taa työ­tais­telun, jon­ka vastapuoli on aloit­tanut? Mik­si ihmeessä työ­nan­ta­jan pitäisi seisoa vain tumput suo­ri­na ja “kun­nioit­taa lakkoa”? Ihan type­rä ajatuskin.

    Ja mitä tulee Finnairin johtamisoppei­hin, niin jos­sei hom­ma ole 20 vuodessa paran­tunut, niin lie­nee Finnairin aika men­nä. Tulok­ses­ta näkee suo­raan että bisnes ei toi­mi, ei muu­ta kuin saha soimaan ja kar­si­maan kan­nat­tam­a­ton­ta toim­intaa. Kyl­lä ne muut, parem­min johde­tut yri­tyk­set, tyh­jen­tyneen tilan täyttävät.

  36. Vaik­ka voisi­han myös ver­tausku­val­lis­es­ti pohtia, mil­laista olisi jos Finnairista tulisi Finnrail. 

    http://www.guilfordrail.com/

    Kaik­ki liiken­nemuodot ovat tarpeen, mut­ta eipä liene lentoli­iken­teen vähen­tämi­nen ympäristön kannal­ta pahasta.

    Ter­rveisin Kale­vi Kämäräinen

  37. Fin­s­ki on tosi­aa jonkin­lai­sis­sa vaikeuk­sis­sa, joista tämäkin lakko on seu­raus (siis seu­raus, ei syy)

    Fin­s­ki on tehnyt muitakin huono­ja val­in­to­ja. Esim. jos vain ois ollut mah­dol­lista, niin ois kan­nat­tanut liit­tyä star allianceen eikä one worldi­in. Tämä olis blokan­nut pahim­mat kil­pail­i­jat. Ainakin mei­dän fir­mas­sa matka­toimis­to antaa joka ker­ta halvem­man lennon frankin kaut­ta eli luftar­il­la. Samoin skan­dit menee sit­ten sassin kaut­ta ja koti­maa blue1:llä. Ja matkus­tussään­tö vaatii halvimman.

    Ja kun hin­ta on se kil­pailutek­i­jä, niin sit­ten se ain­oa tie on saa­da omat kus­tan­nuk­set alas. Eli ymmär­rän kyl­lä fin­skiä. Syteen tai saveen, niin ei kandee emoille antaa perik­si. Tais­telu kus­tan­nuk­sia vas­taan merkkaa fin­skil­lä väistämät­tä “sisäistä deval­vaa­tio­ta”, eli oman henkilöstön kus­tan­nusten alentamista.

  38. Niin ja vielä kom­ment­ti rikkurei­hin: ei kun eteenpäin!

    Finnair on kansalaisia eikä emo­ja varten. Jos ei onnis­tu emo­jen kanssa niin eiku viro­laiset vuokrae­mot hommiin!

  39. Sem­moinen maku jää Lakoista ja tuk­i­toimista täl­laisi­na aikoina ‚että
    Työn­tek­i­jät ovat itse päät­tämässä minkä suu­ruisel­la pal­ka­lla ovat valmi­it tekemään työnsä
    Tai muuten…
    Lisäk­si voivat lähteä Ulko­maille töi­hin jos Finnair kaatuu…
    Työe­hdot ovat siel­lä kuitenkin erilaiset.

  40. “Blue 1 lentää koti­maas­sa paljon halvem­mal­la ja nyt on ulko­maisia kil­pail­i­joi­ta tulos­sa paljon lisää kan­nat­taville pitkille reit­eille Oulu­un ja Rovaniemelle.”

    Blue1 on SAS:n tytär ja SAS kon­sern­i­na on ollut raskaasti tap­pi­olli­nen pari viime vuot­ta kuten Finnairkin

    Blue1 näyt­ti mak­sa­van kuitenkin parem­paa palkkaa kuin Finnair eikä sil­lä ollut tarvet­ta ajaa lentoe­mo­ja lakkoon, sil­lä siel­lä ymmär­ret­ti­in, ettei se ratkaise taloudel­lisia ongelmia, jot­ka johtu­vat aivan muista syistä.
    Niin­pä Blue1 teki sop­parin ja kerää nyt Finnairin asiakkaat.
    Ehkäpä SAS ostaa koh­ta kyp­sän Finnairin pilkkahin­nal­la kuten Telia osti Soneran ??

    1. Blue1 näyt­ti mak­sa­van kuitenkin parem­paa palkkaa kuin Finnair eikä sil­lä ollut tarvet­ta ajaa lentoe­mo­ja lakkoon

      Ymmärtääk­seni Finnair ilmoit­ti, että se voisi hyväksyä Blue 1:n sopimuk­sen sellaisenaan.

  41. “Kos­ka hin­nat ovat hel­posti ver­rat­tavis­sa, asi­akkaat val­it­se­vat aina halvim­mat lennot.”

    Tämäkään ei pidä aivan paikkaansa, eivät Suomen mepit val­itse halv­in­ta yhtiötä ja lennä jostakin kor­piken­tältä korpikentälle.
    Fir­ma­matkus­ta­jat , jot­ka ovat se parhait­en mak­sa­va ryh­mä , halu­a­vat lentää kalli­ille ken­tille ja mak­sa­vat busi­ness­lu­okan lipun.

    Tosin tämäkin on hiipumas­sa ja itse asi­as­sa tietoli­ikenne eli videoneuvottelut/puhneuvottelut ovat supis­ta­neet lentomarkki­naa paljon parin viime vuo­den aikana.

    Vaik­ka lentomatko­ja tehdään paljon n 2,5 mil­jar­dia niin eri matkus­ta­jia ei ole niin paljon eli lentomatkailu keskit­tyyt pienelle liikemies-asiantun­ti­ja joukolle .
    Hal­pa­matkail­i­jat ovat erik­seen ja he lentävät vain ker­ran vuodessa.Halpalentoyhtiöiden markki­nao­su­us on sen vuok­si vain 20 % Euroopas­sa Fina­vian mukaan . Vaik­ka kasvu keskit­tyy tälle alueelle niin se johtuu siitä, että tulee uusia matkus­ta­jia elin­ta­son noustes­sa , se ei syö juurikaan van­haa asi­akaskun­taa, sitä syövät muut teknologiat.

    Siinä mielessä Finnairin investoin­ti idän­re­it­ti­in oli virhe, kasvuen­nuste ei ole enää niin hyvä, päin­vas­toin laske­va. Sik­si Hienonen sai lähteä ja Vehviläi­nen yrit­tää epä­toivois­es­ti peit­tää virhet­tä mallia Sonera/Stora.
    Tässä ote vuo­den 2007 visiosta
    “Finnairis­sa on laa­dit­tu uusi pitkä­na­jan visio. Sen mukaan Finnairin tavoit­teena on tul­la laatu- ja ympäristöti­etoisen lentomatkus­ta­jan halu­tu­im­mak­si vai­h­toe­hdok­si pohjoisen pal­lon­puoliskon man­nerten­välisessä liiken­teessä. Finnair toteut­taa kasvus­trate­giaa, joka perus­tuu lisään­tyvään kysyn­tään Euroop­pa-Aasia-liiken­teessä sekä tule­vaisu­udessa myös Pohjois-Amerikan ja Aasian välisessä liikenteessä.”

    Mie­lenki­in­toinen havain­to oli, että Finavia tekee vielä suurem­paa tap­pi­o­ta kuin Finnair ? Se johtuu siitä, että se on joutunut sub­ven­toimaan voimakkaasti Finnairia ja maakun­tien lentoliikennettä.
    Sa ajaa hal­li­tuk­sen Vehviläisen taakse.

    Tässä kaade­taan taas val­tion epäon­nis­tunei­den businek­sien syitä työn­tek­i­jöi­den niskaan, todel­la likaista peliä.

  42. Lentoemän­nät ovat suos­tuneet palkko­jen­sa alentamiseen:

    “Finnair ker­too koti­sivuil­laan, että lentoemän­nän palk­ka lisi­neen on työ­suh­teen alus­sa noin 1900 euroa kuukaudessa ja kymme­nen vuo­den työsken­te­lyn jäl­keen 2700 euroa kuus­sa. Tähän päälle tule­vat lennon aikaises­ta myyn­nistä myyn­tipro­vi­siot sekä työvuoro­jen mukaiset päivärahat.

    Vuon­na 2005 Finnair on ker­tonut matkus­ta­mo­henkilökun­nan keskipalkan olleen noin 40 580 euroa. Tämä tek­isi reip­paasti yli 3000 euroa kuukaudessa.”

    “Lisäk­si lentoemän­nät saa­vat päivära­haa, jota ker­tyy arvioiden mukaan kuukaudessa 300–400 euroa.”

    “Åkersin mukaan täl­lä het­kel­lä aloit­tel­e­van Finnairin lentoemän­nän perus­palk­ka on 1402,60 euroa kuukaudessa. Palk­ka on nyt viisi pros­ent­tia pienem­pi kuin kuu­luisi olla, sil­lä lentoemän­nät suos­tu­i­v­at Finnairin säästöo­hjel­maan, jos­sa palkko­ja alennettiin.

    Vähin­tään 25 vuot­ta alal­la ollut lentoemän­tä tien­aa täl­lä het­kel­lä 2390 euroa kuukaudessa perus­palkkana, Åkers kertoo.”

    Lue koko juttu:
    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/107105–1800%E2%80%934700-%E2%82%ACkk-nain-lentoemanta-tienaa?cmp=suosituimmat

    Hen­ry

  43. Lakon syy:

    Lakon taustal­la on Finnairin pyrkimys piden­tää lentoemän­tien ja stuert­tien työaikaa 5–10 pros­en­til­la. Tämä otet­taisi­in pääasi­as­sa kauko­len­to­ja tekevän henkilöstön palautumispäivistä.

    Hen­ry

  44. “Jos Finnair saa lentää Helsingistä Pekingi­in, Chi­na Air­lines saa myös”

    Entä jatkoy­htey­det? Ihan silmämääräis­es­ti arvioiden minkä näköiset ihmiset matkus­ta­vat Finnairin aasian koneil­la ja Helsinki­in tul­lessa kuin­ka nämä jaku­tu­vat matkatavaroi­ta hake­maan ja trans­fer jonoi­hin, Finnairin pää­tuote ei ole Peking[Tokio, Soul, jne.]-Helsinki yhteys vaan yhtey­det maini­tu­ista kaupungeista muualle Eurooppaan.

  45. “Lakon taustal­la on Finnairin pyrkimys piden­tää lentoemän­tien ja stuert­tien työaikaa 5–10 pros­en­til­la. Tämä otet­taisi­in pääasi­as­sa kauko­len­to­ja tekevän henkilöstön palautumispäivistä.”

    Noin tyh­miä eivät Finnar­in johta­jat sen­tään ole, vaiku­tus kului­hin on vain 0,0jotakin %.
    Ei pidä uskoa kaikkea mitä lukee

  46. Kat­selin tuos­sa itsenäisyyspäivänä Tun­tem­aton­ta ja tuli mieleen, että siel­lä jos­sain taistelleiden
    mot­to ja selviy­tymisen kan­ta­va ohje oli “kave­ria ei jätetä”.

    Nyt globaalis­sa kil­pailus­sa olemme vähän samas­sa tilanteessa, mut­ta mot­to näyt­tää ole­van “pelas­tukoon ken voi ”

  47. “Ymmärtääk­seni Finnair ilmoit­ti, että se voisi hyväksyä Blue 1:n sopimuk­sen sellaisenaan.”

    Blue1 ei lennä Aasian lento­ja ja kiista kos­kee juuri noi­ta kauko­len­to­jen työehtoja .
    Blue1 sop­pari 1:1 merk­it­sisi työ­nan­ta­jan sanelua näi­den työe­hto­jen osalta

  48. kuka on valmis heiken­temään omaa palkkaansa/työehtojansa vapaaehtoisesti?

    täl­lä blogilla voi var­maan ilmoit­tau­tua ja sen jäl­keen marssia työ­nan­ta­jan luo.

    vastaus:EI KUKAAN

    tämä vaan on niin help­poa huudel­la täältä nimimerkin(minä myös) suo­jista sitä sun tätä.

    -ruo­ho on aina VIHREÄMPÄÄ aidan toisel­la puolella

  49. >kuka on valmis heiken­temään omaa palkkaansa/työehtojansa vapaaehtoisesti?

    Eihän tässä vapaae­htoisu­ud­es­ta ole kyse, vaan markki­nati­lanteesta. Virhe on ajatel­la, että tämä työe­hto­jen heiken­nys olisi kiin­ni jostain neu­vot­teluista työ­nan­ta­jan kanssa, tai että ilkeä Vehviläi­nen ja hän­tä ennen Hienonen ja hän­tä ennen ties kuka halu­aisi­vat kyykyt­tää työn­tek­i­jöitä, ja että asia ratkeaa luokkatais­telure­tori­ikalla. Voisiko tosi­aan olla niin, että fir­maan osuu ker­ta toisen­sa jäl­keen tyh­miä ja ilkeitä pomo­ja? Tuskin.

    Kyse on kil­pailu­ti­lanteesta. Työn­tek­i­jät eivät halua heiken­tää palkkaansa/työehtojaan, mut­ta toisaal­ta minä en lentoy­htiön (tai minkään muunkaan) asi­akkaana halua mak­saa palvelus­ta kovin paljoa enem­pää vain sik­si, että yhden fir­man ammat­tiy­hdis­tys saa pitää nykyiset ehton­sa tai saa hilat­tua ne vielä hiukan paremmaksi.

    Jos Finnair on mui­ta kalli­impi, minä joko en matkus­ta tai sit­ten matkus­tan sel­l­aisel­la lentoy­htiöl­lä, joka tar­joaa riit­tävän hyvää palvelua halvem­mal­la. Finnairin palvelua mol­lataan usein aiheet­tomasti ja hie­man pahan­tah­tois­es­tikin, mut­ta tosi­a­sia on se, että riit­tävän hyvää matkus­ta­mopalvelua saa muil­takin lentoyhtiöiltä.

    Jos kus­tan­nuk­set pysyvät korkeal­la, edessä on Finnairin toimien uudelleen­jär­jeste­ly ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa palvelu­jen siir­tymi­nen toim­i­maan keskieu­roop­palais­ten hubi­en kaut­ta, ja Helsin­gin ase­man vähen­e­m­i­nen Aasian liiken­teen kaut­takulku­paikkana. Siitä kär­sivät suo­ma­laiset asi­akkaat ja suo­ma­lainen elinkeinoelämä.

  50. uusi kas­vo, jos palkan alen­nuk­sen vai­h­toe­htona on a) potkut osalle työn­tek­i­jöistä tai jopa b) lapun pane­m­i­nen luukulle koko fir­man osalta, niin luu­len­pa aika mon­en val­it­se­van sen palkan alen­nuk­sen. Yleen­sä psykol­o­gis­es­ti tämä on hel­poin­ta tehdä niin, että palkko­ja ei vaan nos­te­ta ja annetaan inflaa­tion tehdä tehtävänsä. 

    Palka­nalen­nus on noi­hin irti­sanomisi­in ver­rat­tuna parem­pi siten, että se takaa, että talous ei mene het­kessä kuralle ja on aikaa pohtia, että miten jatkaa. Jos esim. uskoo saa­vansa parem­man työ­paikan kil­pail­i­jan leivistä, niin voi hakea sinne töi­hin vihreäm­män ruo­hon perässä. 

    Fir­ma, joka jatkaa tuol­la palka­nalen­nuslin­jal­la menet­tää pidem­mäl­lä tähtäimel­lä työn­tek­i­jän­sä, jos kil­pail­i­joil­la on varaa mak­saa parem­paa palkkaa. Jos kil­pail­i­joil­la ei ole varaa mak­saa enem­pää saman­laisille työn­tek­i­jöille, niin tämä vain osoit­taa, että kyseisen fir­man palkat oli­vatkin yliko­rkei­ta työn­tek­i­jöi­den tuot­tavu­u­den nähden.

  51. Liian van­ha: “Blue1 näyt­ti mak­sa­van kuitenkin parem­paa palkkaa kuin Finnair eikä sil­lä ollut tarvet­ta ajaa lentoe­mo­ja lakkoon, sil­lä siel­lä ymmär­ret­ti­in, ettei se ratkaise taloudel­lisia ongelmia, jot­ka johtu­vat aivan muista syistä.”

    Olet väärässä. Blue1:n palkkata­so on tieto­jen mukaan 20% alem­pi kuin Finnairilla.

    Osmon kysymyk­sen voisi kään­tää vähän tosinkin päin eli “Kenen puoles­ta lentoe­mot ovat lakossa?”

    Ainakin tuor­eim­mas­ta Talouselämästä sai käsi­tyk­sen, että nyt lakkoil­laan ay-osas­ton johdon miehit­tänei­den ikäpres­i­dent­tien etuoikeuk­sien puoles­ta. Finnair:n ehdo­tuk­sen ydinko­h­ta kun lie­nee nimeno­maan työjär­jeste­lyi­den muut­tamises­sa siten, että kauko­len­to­jen rasitus­ta kier­rätet­täisi­in koko matkus­ta­mo­henkilökun­nan piiris­sä ja siten hom­ma saataisi­in toim­i­maan jous­tavasti. Nythän tilanne on se, että etuoikeus noi­hin kauko­len­toi­hin määräy­tyy työvu­osien mukaan.

    En oikein usko, että jol­lain nuorel­la lentoe­mol­la, joka tois­taisek­si on jumi­u­tunut aloi­tus­pal­ka­lla lentämään koti­maan ja pohjo­is­maid­en lento­ja, olisi juurikaan mitään sitä vas­taan, että koke­muskent­tä laa­jenisi kaukolen­noil­la — ja samal­la myös ansio­ta­so toden­näköis­es­ti nousisi. Tästä taitaa olla pienenä osoituk­se­na se, että osa lentoe­moista on palan­nut oma­toimis­es­ti takaisin töihin.

    Olisi muuten ihan mie­lenki­in­toista tietää lentoe­mo­jen palkka­jakau­ma työvu­osi­in näh­den — nythän julk­isu­udessa on vain ollut tieto­ja keskiar­voista tyyli­in 3000 €/kk ja vajaa 100h kuukaudessa. Ettei vain jakau­ma (päivära­hoi­neen kaikki­neen) olisi nuoret 2000 €/kk ja 150 h, Thel­ma ja ikä­tover­it 5000 €/kk ja 40 h…?

    Has­su jut­tu, että nyky­isin mon­en työ­sopimus­ri­idan ytimestä tun­tuukin löy­tyvän ennem­min van­hat vas­taan nuoret asetel­ma kuin joku todel­li­nen ongel­ma työ­nan­ta­jan kanssa. Sama työjär­jeste­ly ongelma­han oli aiem­min HelB:ssä ja meil­läkin töis­sä jäärät ovat estäneet uuden palkkausjär­jestelmän käyt­tööno­ton, kos­ka halu­a­vat säi­lyt­tää ikävu­osipo­h­jaisen palkkake­hi­tyk­sen oikei­den meri­it­tien sijaan.

    Jos täl­lainen jatkuu, niin se ei kyl­lä voi tietää kovinkaan hyvää ay-liik­keelle ja järjestäytymisasteelle.

  52. sekä samuli että pekka ovat oman epäti­eteel­lisen pro­filoin­nin perus­teel­la joko:
    1.julkisen palvelun sektorilla
    2.akateemisia opiskelijoita
    3.yksityisyrittäjiä jot­ka työl­listävät alle 10 henkeä(ei tarvitse nou­dat­taa yt:tä)
    4.vailla työtä

    itse olen ollut aina palka­nsaa­ja yksityissektorilla.

  53. >sekä samuli että pekka ovat oman epäti­eteel­lisen profiloinnin 

    Täl­lainen argu­men­toin­ti on aika kehno kon­sti, joka tietysti ote­taan käyt­töön, jos mitään asial­lista san­ot­tavaa ei ole. Pieleen meni.

  54. “Tämä toim­intat­a­pa, jon­ka mestare­i­ta on kul­je­tusala, tuhoaa yhtiön kyvyn toimia ja samal­la työ­paikat. Vrt. Varus­ta­mot. Mon­tako laivaa on jäl­jel­lä suomen lipun alla? Lentokone vai­h­taa lip­puaan yhtä näppärästi.”

    Tästä on kysymys. On traag­ista, että näin voi tapah­tua Suomes­sa vuon­na 2010. Ettemme ole otta­neet opik­si mer­ili­iken­teen alasajos­ta, jos­sa ammat­tiy­hdis­tys ajoi jäse­nilleen niin hyvät edut, että koko ala meni alta.

  55. “Olet väärässä. Blue1:n palkkata­so on tieto­jen mukaan 20% alem­pi kuin Finnairilla.”

    Tiedä hän­tä, lentoe­mo­jen palkko­jen ver­tilu on vaikeaa, kos­ka puut­tuu paljon titeoa.
    Tilin­päätök­sistä näkee palkkaku­lut per henkilö, mut­ta sekin on viittellinen.
    Mut­ta sinän­sä mie­lenki­in­toinen tunnusluku.
    Fin­skil­lä henkilöku­lut ovat per henkilö on lähempänä noi­ta hal­pa­len­toy­htiöitä kuin SAS,tosin hapik­isne henkilöstön rak­en­teesta ei pikaisel­la silmäyk­sel­lä saa selvää ja ulkois­tamisen vuok­si voi olla harhanjohtavakin

    Blue1 henkilöku­lut per pää ovat n 20 % korkeam­mat ja SAS groupin vieläkin korkeammat.
    Tämä näkyy palkkaku­lu­jen suure­na osuute­na kuluista 38 % 

    Finnair­il­la taas palkkaku­lut ovat vain n 25 % mikä viit­taa enem­mänkin hal­pa­len­toy­htiöön tai virheinvestointiehin

  56. “Ainakin tuor­eim­mas­ta Talouselämästä sai käsi­tyk­sen, että nyt lakkoil­laan ay-osas­ton johdon miehit­tänei­den ikäpres­i­dent­tien etuoikeuk­sien puolesta. ”

    Van­hat miehit­tävät johtote­htäviä siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että nuoret eivät halua kan­taa vastuuta .
    Eivätkä edes osaa työelämän pelisään­töjä, joten eipä heistä ole vas­tu­un kantajiksikaan

  57. Pahoit­te­lut pien­estä sivuraiteesta.

    Yleen­sä psykol­o­gis­es­ti tämä on hel­poin­ta tehdä niin, että palkko­ja ei vaan nos­te­ta ja annetaan inflaa­tion tehdä tehtävänsä. 

    Juuri tämän vuok­si inflaa­tion pitäisi olla hie­man korkeampi. Kukaan ei ole tois­taisek­si onnis­tunut perustele­maan min­ulle mik­si 4% inflaa­tio olisi huonom­pi kuin 2% inflaa­tio. Edelli­nen antaisi kuitenkin paljon enem­män peli­v­araa reaali­palkko­jen jous­tolle. Enkä nyt siis väitä, että 40000% inflaa­tio olisi yhtä hyvä kuin 4%.

    (Vielä pahem­min sivu­raiteelle: min­un silmis­säni läh­es­tulkoon edel­ly­tys euroalueen tule­vaisu­udelle on korkeampi inflaa­tio ja real­isti­nen eli jo ainakin ker­taalleen toteu­tunut uhka jäsen­maid­en “konkurssista”)

    kuka on valmis heiken­temään omaa palkkaansa/työehtojansa vapaaehtoisesti?

    täl­lä blogilla voi var­maan ilmoit­tau­tua ja sen jäl­keen marssia työ­nan­ta­jan luo.

    vastaus:EI KUKAAN

    Väärä vas­taus. Tun­nen use­am­mankin ihmisen, joka on joskus tehnyt palka­nalen­nus­marssin työ­nan­ta­jan pakeille. Joskus työ­nan­ta­ja on suos­tunut hyväl­lä, joskus on pitänyt pahal­la laskea palk­ka ihan nol­laan asti.

  58. Taitaa uno­htua mitä lep­oai­ka tarkoittaa.

    Miehistön lepoaika=oleskelua päivära­hal­la ja pal­ka­lla 4–5 täh­den keskustahotellissa.

    Oikein hyvä kohde=esim. 8–10 tun­nin lento New Yorki­in, jos­sa per­il­lä 2 vuorokaut­ta lepoa.

  59. “Has­su jut­tu, että nyky­isin mon­en työ­sopimus­ri­idan ytimestä tun­tuukin löy­tyvän ennem­min van­hat vas­taan nuoret asetel­ma kuin joku todel­li­nen ongel­ma työ­nan­ta­jan kanssa. ”

    Suo­ma­laiset nuoret ovat maail­man pas­si­ivisimpia yhteis­ten asioiden hoidon suhteen.
    Nuo­ria kai­vataan luot­ta­mus­miehik­si ja muuhunkin yhteis­ten asioiden hoitoon, mut­ta ei ketään sinne pakotetakaan 

    Mene peilin eteen ja sieltä se syylli­nen kurkistaa.
    Voisit ainakin liit­tyä Kar­jalalaisi­in itk­i­jä­naisi­in, heil­läkin on pulaa nuorista.

    1. Mis­tä läh­tee tämä Liian van­han aja­tus, että jos ay- johtoon valikoituu vaan iäkkäämpiä, hei­dän eet­ti­nen velvol­lisu­urtewn­sa on ajaa omia henkilöko­htaisia etu­jaan eikä tas­a­puolis­es­ti koko jäsenkun­nan etua?

  60. Kale­vi Kämäräi­nen: Täl­lainen pääsi aikoinaan naa­puris­sa käymään.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Swedish_American_Line

    Niin että kun lentokoneet rom­ah­dut­ti­vat Atlantin matkus­ta­jalaivali­iken­teen, Ruot­sis­sa tehti­in jokin virhe, jos­ta mei­dän nyt pitäisi ottaa oppia???

  61. Kim­mo: “Oikein hyvä kohde=esim. 8–10 tun­nin lento New Yorki­in, jos­sa per­il­lä 2 vuorokaut­ta lepoa.”

    Parem­pia oli­vat aikoinaan Kaukoidän lennot, joi­ta oli esim. 1 per viikko — henkilöstö palasi Suomeen seu­raaval­la lennol­la, välis­sä viikko pal­ka­llista lomaa päivära­ho­jen kera Thaimaassa.
    Nämä ajat ovat men­neet, mut­ta ehkä niitä vielä muistellaan?
    Riit­täisikö palau­tu­miseen hyvin nukut­tu yö hotel­lis­sa, seu­raa­vana päivänä takaisin?
    Sinän­sä mie­lenki­in­toista, jos Blue1:n henkilöstökus­tan­nuk­set ovat korkeam­mat kuin Finnair­il­la, vaik­ka se ei lennä kauko­len­to­ja palau­tu­misi­neen ja päivärahoineen.

  62. Sinän­sä mie­lenki­in­toista, jos Blue1:n henkilöstökus­tan­nuk­set ovat korkeam­mat kuin Finnair­il­la, vaik­ka se ei lennä kauko­len­to­ja palau­tu­misi­neen ja päivärahoineen 

    Voisko johtua pienem­mistä koneista, jol­loin suh­teessa enem­män lentäjiä ja vähem­män matkustajahenkilökuntaa.

  63. Raimo K:

    “In 1970 SAL’s pas­sen­ger ships made only three transat­lantic cross­ings, and from 1971 onwards the only cross­ings made were repo­si­tion­ing cruis­es. In June 1972 the Swedish Amer­i­can Line pur­chased the expe­di­tion cruise ship MS Lind­blad Explor­er via their Pana­ma-based sub­sidiary Unit­ed Cruis­ing Co. Unlike oth­er SAL pas­sen­ger ves­sels, the Lind­blad Explor­er was reg­is­tered in Pana­ma, not Swe­den. Increased oper­a­tional costs of Swedish-flagged ships forced the com­pa­ny to start nego­ti­a­tions with Swedish trade unions for re-flag­ging the Grip­sholm and Kung­sholm. The nego­ti­a­tions failed how­ev­er, and 22 March 1975 the com­pa­ny decid­ed to aban­don pas­sen­ger traf­fic despite protests from the com­pa­ny’s Unit­ed States offices, accord­ing to whom the ships would have con­tin­ued to be high­ly prof­itable even under the Swedish flag.”

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  64. Mis­tä läh­tee tämä Liian van­han aja­tus, että jos ay- johtoon valikoituu vaan iäkkäämpiä, hei­dän eet­ti­nen velvol­lisu­urtewn­sa on ajaa omia henkilöko­htaisia etu­jaan eikä tas­a­puolis­es­ti koko jäsenkun­nan etua? 

    Elämänkoke­muk­ses­ta? 😉 Kyl­lä se nyt vain tup­paa niin ole­maan, että jokainen tun­tee oman ver­tais­ryh­män­sä asi­at parhait­en, vaik­ka kuin­ka pyrk­isi objek­ti­ivi­su­u­teen, tas­a­puolisu­u­teen ja yhteiseen hyvään.

  65. tcrown:

    Kukaan ei ole tois­taisek­si onnis­tunut perustele­maan min­ulle mik­si 4% inflaa­tio olisi huonom­pi kuin 2% inflaatio.

    Mul­la ei oo voimakas­ta mielipi­det­tä suun­taan tai toiseen tästä asi­as­ta, mut­ta yritän silti perustella:

    4% inflaa­tios­sa käteinen ei toi­mi yhtä hyvin arvon siirtäjänä ajan­hetkestä toiseen. Tästä tulee kus­tan­nuk­sia kulut­ta­jille, kun niiden pitää suo­jau­tua inflaa­tioo vas­taan enem­män kuin mitä niiden tart­teis suo­jau­tua jos inflaa­tio olis 2%.

    Sit toinen perustelu vois olla se, että jos uusi raha ei lev­iä kansan­talouteen kaik­ista “pis­teistä”, niin ainakin joidenkin itä­val­ta­lais­ten teo­ri­oiden mukaan se aiheut­taa vääristymiä talouteen, eli ne alat kas­vaa liikaa joi­hin uusi raha tulee ekana. (Ne näkee kas­va­neen kysyn­nän, mut­ta ei vielä nous­sei­ta hintoja.)

  66. itse kysymykseen:ketä vas­taan lentoe­mot ovat lakossa?

    vastaus:suuromistajaa eli val­tio­ta vastaan.

    perustelut:valtio elää täl­lä het­kel­lä reilusti yli varojensa,eli lainaa rahaa pystyäk­seen mak­samaan val­tion­halli­non palkat jne.

    ja kuitenkin valtion(siis työnantajan)“palkolliset“eli kansane­dus­ta­jat kehta­si­vat tässä talouskatas­trofis­sa ottaa vas­taan tule­vat koro­tuk­set palkkioihinsa.

    eli kun esiku­vat anta­vat mallia niin mik­si me kansalaiset tyy­ty­isimme vähempään?

    ja van­ha sanan­lasku johtajalta:älkää tehkö niinkuin minä teen vaan niinkuin minä sanon

  67. Liian van­ha:

    Suo­ma­laiset nuoret ovat maail­man pas­si­ivisimpia yhteis­ten asioiden hoidon suhteen.

    Valitet­tavasti nuorten on suo­ma­laises­sa demokra­ti­as­sa hie­man han­kala hoitaa nuorten asioi­ta, kun van­hat jyräävät määräen­em­mistöl­lä asian kuin asian oma­l­ta kannal­taan parhain päin. Van­ho­jen asioi­ta hoita­maan nuo­ria puolestaan tuskin tarvi­taan — siihen pystyvät van­hat itsekin.

    Nuorten vai­h­toe­hdoik­si jää joko aggres­si­ivi­nen poli­it­ti­nen agi­taa­tio, hil­jainen osaansa tyy­tymi­nen, tai maas­ta muuttaminen.

    Riit­ta:

    Kyl­lä se nyt vain tup­paa niin ole­maan, että jokainen tun­tee oman ver­tais­ryh­män­sä asi­at parhait­en, vaik­ka kuin­ka pyrk­isi objek­ti­ivi­su­u­teen, tas­a­puolisu­u­teen ja yhteiseen hyvään.

    Nimeno­maan. Oivana esimerkkinä vaikka­pa nyt se, kuin­ka Ylen Pakko­ruot­si-illas­sa käytet­ti­in min­u­ut­ti jos toinenkin sen korostamiseen, kuin­ka ihmi­nen ei voi nuore­na tietää mis­sä päin van­hempana asuu ja työsken­telee. Täl­lä sit­ten perustelti­in pakko­ruotsin tärkeyt­tä. Jos keskustelun har­voille nuo­rille olisi annet­tu puheen­vuoro, he var­maankin oli­si­vat ker­toneet, että nykyn­uo­rille toden­näköisem­pi tule­vaisu­u­denku­va on muut­ta­mi­nen toiseen maa­han — ei suinkaan Rovaniemeltä När­piöön (vai mikä se käytet­ty esimerk­ki nyt olikaan).

    Nuoren sukupol­ven elämä ja toim­inta on aivan eri taval­la kan­sain­välistä kuin suurten ikälu­okkien, mut­ta poli­ti­ikkaa tehtäneen saari-men­tal­i­teetil­la niin kauan kuin nyky­i­sis­sä val­taapitävis­sä hen­ki pihisee.

  68. Kale­vi Kämäräi­nen: “com­pa­ny decid­ed to aban­don pas­sen­ger traf­fic despite protests from the company’s Unit­ed States offices, accord­ing to whom the ships would have con­tin­ued to be high­ly prof­itable even under the Swedish flag.”

    Väärä arvio.
    Jos Atlantin matkus­ta­jalaivali­ikenne oli aikansa elänyt, se oli sitä myös Ruot­sis­sa. Ja jos se olisi ollut tuot­toisaa, mik­si se olisi lopetet­tu? Ei niin tyh­miä olla Ruotsissa(kaan).
    Jos matkus­ta­jat lentävät mieluim­min lentokoneel­la, laivali­ikenne ei ole kil­pailukykyi­nen mil­lään hin­nal­la. Kun kel­lo on lyönyt, se on lyönyt eikä aika kul­je taaksepäin.
    Finnairin tilanne ei ole analoginen.

  69. uusi kas­vo tääl­lä: “ja kuitenkin valtion(siis työnantajan)”palkolliset”eli kansane­dus­ta­jat kehta­si­vat tässä talouskatas­trofis­sa ottaa vas­taan tule­vat koro­tuk­set palkkioihinsa.”

    Pop­ulis­mia.
    Mik­si juuri kansane­dus­ta­jien palkko­jen koro­tuk­ses­ta pidät­tymi­nen olisi estänyt talouskatas­trofin? Ei tämä lama ole estänyt muitakaan palkankorotuksia.
    Ja koro­tus päätet­ti­in seu­raa­van vaa­likau­den palkkioon eli nykyiset edus­ta­jat eivät voi olla var­mo­ja siitä, että pää­sevät niistä osallisiksi.
    Hyvä käytän­tö: istu­va eduskun­ta päät­tää seu­raa­van vaa­likau­den korotuksista.

  70. Antti: ´Sinän­sä mie­lenki­in­toista, jos Blue1:n henkilöstökus­tan­nuk­set ovat korkeam­mat kuin Finnair­il­la, vaik­ka se ei lennä kauko­len­to­ja palau­tu­misi­neen ja päivärahoineen´

    “Voisko johtua pienem­mistä koneista, jol­loin suh­teessa enem­män lentäjiä ja vähem­män matkustajahenkilökuntaa.”

    Lentäjät ovat henkilökun­taa ja huo­mat­tavasti korkeam­min palkat­tu­ja kuin matkustamohenkilökunta.

  71. Raimo K: Väärä arvio.

    Joitakin rive­jä ennen siteer­auk­sesi alkua seloste­taan, mitä yhtiö yrit­ti tehdä vielä ole­van toimin­nan säi­lyt­tämisek­si ja mik­si yri­tys epäon­nis­tui. Enpä ole tätä muista lähteistä tark­istanut, mut­ta näin siis wikipedia asian esittää. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  72. “alitet­tavasti nuorten on suo­ma­laises­sa demokra­ti­as­sa hie­man han­kala hoitaa nuorten asioi­ta, kun van­hat jyräävät määräen­em­mistöl­lä asian kuin asian oma­l­ta kannal­taan parhain päin. Van­ho­jen asioi­ta hoita­maan nuo­ria puolestaan tuskin tarvi­taan – siihen pystyvät van­hat itsekin.”

    Luot­ta­mus­mies­vaalis­sa ei mon­taa ään­tä tarvi­ta paikan valtaamiseksi.
    Puolueis­sakin akti­ivisia jäseniä on muu­ta­ma tuhat
    Nuorten kant­taisi ottaa oppia 70-luvul­ta, Teinili­it­tokin val­lat­ti­in muu­ta­mal­la kymmenel­lä akti­ivisel­la jäsenellä

  73. “Mis­tä läh­tee tämä Liian van­han aja­tus, että jos ay- johtoon valikoituu vaan iäkkäämpiä, hei­dän eet­ti­nen velvol­lisu­urtewn­sa on ajaa omia henkilöko­htaisia etu­jaan eikä tas­a­puolis­es­ti koko jäsenkun­nan etua?”

    Eihän kysymys ole henkilöko­htais­ten etu­jen ajamis­es­ta , mui­s­tat var­maan 50–60-luvun. Sil­loin olti­in sitä mieltä, että pitän uran tehneel­lä on oikeus nuo­ria parem­pi­in etuihin.
    Sil­loin sitä pidet­ti­in oikeu­den­mukaise­na ja sil­loiset nuoret oli­vat kärsivinään,
    Nyt nuo nuoret ovat van­ho­ja, pitäisikö hei­dän kär­siä edelleen ??

  74. RAIMO K:“Populismia.
    Mik­si juuri kansane­dus­ta­jien palkko­jen koro­tuk­ses­ta pidät­tymi­nen olisi estänyt talouskatas­trofin? Ei tämä lama ole estänyt muitakaan palkankorotuksia.”

    -sik­si juuri että johta­jat näyt­tävät meille kansalaisille sen suun­nan mihin me kansakun­tana pyrimme,ja ainakin min­ulle viesti oli selvä:

    ote­taan kaik­ki irti uppoavas­ta laivasta,vaikka sit­ten velak­si loput

    ja pääsään­töis­es­ti kaik­ki nyky­isin maalaisjär­jel­lä tehdyt ehdo­tuk­set on help­po kuitata=populismia

    mut­ta se siitä.
    meil­lä on mielipi­de-ero asioista ja hyvä niin,koska se olisi tym­peää jos kaik­ki oli­si­vat samaa mieltä asioista.

    kaikkien mielipi­det­tä kunnioittaen:uusi kas­vo täällä(myös pekkaa ja samulia!)

  75. 4% inflaa­tios­sa käteinen ei toi­mi yhtä hyvin arvon siirtäjänä ajan­hetkestä toiseen. Tästä tulee kus­tan­nuk­sia kulut­ta­jille, kun niiden pitää suo­jau­tua inflaa­tioo vas­taan enem­män kuin mitä niiden tart­teis suo­jau­tua jos inflaa­tio olis 2%.

    Tämä voisi olla argu­ment­ti yhteiskun­nas­sa, jos­sa jol­lain taval­la merkit­täviä määriä var­al­lisu­ut­ta säilöt­täisi­in käteisenä, siis seteleinä ja kolikoina, ei edes käyt­tötil­i­tal­letuk­se­na. Suomes­sa min­un on vaikea nähdä pidem­piaikaista käteis­varas­toin­tia muuten kuin vahin­gos­sa sohvan väli­in pudon­neena kolikkona.

    Sit toinen perustelu vois olla se, että jos uusi raha ei lev­iä kansan­talouteen kaik­ista “pis­teistä”, niin ainakin joidenkin itä­val­ta­lais­ten teo­ri­oiden mukaan se aiheut­taa vääristymiä talouteen, eli ne alat kas­vaa liikaa joi­hin uusi raha tulee ekana. (Ne näkee kas­va­neen kysyn­nän, mut­ta ei vielä nous­sei­ta hintoja.)

    Vähän niin kuin kiin­teistö­markki­na, jon­ka sisäl­lä syn­tynyt ja sen sisäl­lä pyörivä raha ei juurikaan näy inflaa­tios­sa, mut­ta voi silti kas­vaa holtittomasti?

    Tätä argu­ment­tia varten jonkun pitäisi saa­da min­ut vaku­ut­tumaan siitä, että markki­nat itsessään eivät aiheuta merkit­täviä vääristymiä, niin että parin pros­ent­tiyk­sikön inflaa­tio­ero­jen aiheut­ta­mat vääristymät eivät hukkuisi kohi­naan, ja että nämä 4% inflaa­tion aiheut­ta­mat vääristymät oli­si­vat jotenkin merkit­täväm­mät kuin 2% inflaa­tion. (Tuo muuten kuu­lostaa kovasti siltä, että itä­val­ta­laiset hyväky­i­sivät markki­naku­plien mah­dol­lisu­u­den. Jotenkin en olisi yhdis­tänyt tuo­ta itävaltalaisuuteen)

    Ja vielä tärkeim­pänä, noiden kulut­ta­jien kus­tan­nusten ja vääristymien aiheut­tamien hait­to­jen pitäisi olla niin suuret, että suurem­man inflaa­tion hyödyt (reaali­palkko­jen jous­to tarvit­taes­sa myös alaspäin) jäi­sivät hait­to­ja pienem­mik­si. Hyvin, hyvin vaikea uskoa.

  76. Olen viimme vuosi­na palkan­nut n 30–40 nuor­ta ja kun olen keskustel­lut hei­dän kanssaan käsi­tyk­sistä työelämän pelisäännöistä .
    Tois­tu­vasti on tul­lut esille se, että nuoret ovat har­voin oikein jär­jestäy­tyneitä eli he eivät kuu­lu liit­toon tai kuu­lu­vat liit­toon, jol­la ei ole työ­paikan kanssa sopimusta .
    Heil­lä ei siis ole edunvalvontaa.
    Van­hem­mat ovat taas jär­jestäy­tyneitä ja ovat akti­ivisia liiton suun­taan, joten hei­dän ongel­mansa tule­vat hyvin esille.

    Itse asi­as­sa Osmokin on vaat­in­ut nuorten palkkauk­sen ja työe­hto­jen huonon­tamista työl­listymiskyn­nyk­sen helpottamiseksi.
    Tätä ovat vaati­neet myös puolueet , EK, Suomen Yrit­täjät , korkeat virkamiehet, läh­es koko yhteiskunta.

    Enpä usko , että ay-liikekään kyke­nee tais­tele­maan täl­laista vas­taan etenkin kun lakon sattues­sa nämä nuoret jäävät rikkureiksi.

    Nuo­ril­la on asenne, että joku korkeampi voima ajaa hei­dän etu­jaan tai he ajat­tel­e­vat, että edut pysyvät ilman omaa panosta.

  77. Liian van­ha:

    Ihan tasan tarkkaan on kyse omien etu­jen ajamis­es­ta. Se, että samaa öykkäröin­tiä on har­rastet­tu aiem­minkin, ei tee siitä yhtään sen reilumpaa tai oikeutetumpaa.

  78. tcrown, sanois­in tuos­ta isom­mas­ta inflaa­tios­ta sen, että jos pidem­män aikaa inflaa­tio pysy­isi korkeal­la, niin ihmiset sen oppi­si­vat. Niin­pä jonkin ajan kulut­tua se palkan jäädyt­tämi­nen alka­isi tun­tua samal­ta kuin nykyisen mata­lan inflaa­tion aikana nimel­lispalkan lasku. Tämähän näkyy siinä, että sil­loin mark­ka-aikaan inflaa­tion laukates­sa ay-liike meni palkka­neu­vot­telui­hin sil­lä asen­teel­la, että palkko­ja vaa­dit­ti­in nos­tet­tavak­si paljon reilum­min kuin nyky­isin. Tämä tehti­in sik­si, että tiedet­ti­in deval­vaa­tioi­ta ole­van tulos­sa ja markan ostovoiman luisu­van. Isot palkanko­ro­tuk­set tietenkin sit­ten johti­vat siihen, että oli pakko devalvoi­da, kos­ka vien­ti­te­ol­lisu­us ei muuten olisi pär­jän­nyt ja piiri pieni pyöri. 

    Sanois­in siis, että 4%:n inflaa­tion ongel­ma ei niinkään ole siinä, että 4% olisi huonom­pi luku kuin 2%, vaan siinä, että siihen liit­tyy paljon suurem­pi uhka sille, että palkkain­flaa­tio läh­tee etenkin nousukaudel­la lapas­es­ta. Voi tietenkin olla, että EKP:llä on paljon parem­mat keinot pitää inflaa­tio halu­tul­la tasol­la kuin Suomen Pankil­la oli aikoinaan.

    Tuon käteisen suh­teen olen kanssasi samaa mieltä. Jos inflaa­tio olisi nyky­istä tasoa korkeampi, ihmiset vain pitäi­sivät vähem­män rahaa nol­lako­rkoisil­la käyt­tötileil­lä. Nyt sen suh­teen ei jak­se­ta kan­taa vaivaa, kos­ka käyt­tötili­ra­hakin säi­lyt­tää arvon­sa kohtuu hyvin.

  79. tcrown:

    Tämä voisi olla argu­ment­ti yhteiskun­nas­sa, jos­sa jol­lain taval­la merkit­täviä määriä var­al­lisu­ut­ta säilöt­täisi­in käteisenä, siis seteleinä ja kolikoina, ei edes käyt­tötil­i­tal­letuk­se­na. Suomes­sa min­un on vaikea nähdä pidem­piaikaista käteis­varas­toin­tia muuten kuin vahin­gos­sa sohvan väli­in pudon­neena kolikkona.

    Suo­ma­laisil­la koti­talouk­sil­la on pankki­tileil­lä noin 80 mil­jar­dia euroa. Val­taosa tästä on juurikin läh­es nol­lako­rkoisil­la käyt­te­lytileil­lä. Edes vuo­den tai kah­den määräaikaistal­letusten korko­tuot­to vero­jen jäl­keen ei ylitä inflaa­tio­ta. (pait­si ehkä viro­laisen Big­bankin kohdalla).

  80. Jos kansal­lisen lentoy­htiö Finnairin ydin­li­ike­toimi­ta on kaukoidän lennot, niin mielestäni täl­lainen kerosi­inin polt­ta­ja saa men­nä nurin tai se pitää myy­dä pois.

    Samaan aikaan Finnair ajaa alas kansal­lisia lentoy­hteyk­siä Suomes­sa ja lähialueille.

    Tässä on Finnairin busines-ide­olo­gia kokon­aisu­udessa ja siinä ei kyl­lä kansal­lista intres­siä ole enää tipan ver­taa, aivan hömppä-firma:

    “VISIO, STRATEGIA JA YHTEISKUNTAVASTUU

    Finnair päivit­ti vision­sa ulot­tumaan vuo­teen 2020. Sil­loin halu­amme olla Pohjolan ykkö­nen sekä halu­tu­in vai­h­toe­hto Aasian-liiken­teessä. Aasian ja Euroopan välisessä via-liiken­teessä Finnairin tavoit­teena on olla kol­men suurim­man joukos­sa. Finnair halu­aa olla eri­tyis­es­ti laatu- ja ympäristöti­etoisen asi­akkaan valinta.

    Via Helsin­ki tarkoit­taa lyhin­tä mah­dol­lista reit­tiä Euroopan ja Aasian välil­lä: Helsin­ki-Van­taan kaut­ta kul­kee suorin ja lyhin reit­ti Euroopan ja Aasian välil­lä. Reit­ti onkin ekol­o­gis­es­ti järkevin tapa matkus­taa Aasi­aan. Lennol­la Berli­in­istä Helsin­gin kaut­ta Tokioon tuote­taan matkus­ta­jaa kohden 84 kg vähem­män hiilid­iok­sidipäästöjä kuin lennet­täessä Frank­furtin kaut­ta. Helsin­gin kaut­ta Aasi­aan matkuste­taan koko ajan oikeaan suuntaan. 

    Myös välilasku oike­as­sa paikas­sa vähen­tää päästöjä, kos­ka polt­toainet­ta ei kulu sen kuljettamiseen. 

    Finnairin toimi­val­la Aasian-strate­gial­la on suuret vaiku­tuk­set niin yhtiölle kuin koko yhteiskun­nallekin. Aasian työl­listämis­vaiku­tuk­set ovat huimat. Finnair rapor­toikin kään­teis­es­tä Kiina-ilmiöstä: työ­paikat eivät valukaan Suomes­ta Kiinaan, vaan toisinpäin.

    Lentoy­htiön päästöistä 95 pros­ent­tia syn­tyy lentämisen moot­toripäästöistä. Suurin ympäristöteko, jon­ka lentoy­htiö voi tehdä, on siis lentää mod­erneil­la ja vähäpäästöisil­lä lentokoneil­la. Finnairin Euroopan-laivas­to on maail­man mod­ernein ja kaukoli­iken­nelaivas­ton uud­is­tus on parhail­laan lop­pusuo­ral­la. Vuon­na 2017 yhtiöl­lä on yli 20 koneen kaukoli­iken­nelaivas­to, jon­ka yti­men muo­dostaa 15 uut­ta Air­bus A350XWB ‑konet­ta.

    Jokainen uusi kone­sukupolvi tuot­taa keskimäärin 20 pros­ent­tia vähem­män päästöjä kuin edeltäjän­sä. Mon­et muut lentoy­htiöt eivät taloudel­lis­ten vaikeuk­sien joh­dos­ta ole investoi­neet uuteen kalustoon.
    Finnairin kasvus­trate­gian perus­tana ovat Aasian kas­va­vat markki­nat, parhaim­mat lentoy­htey­det sekä kus­tan­nuskil­pailukyky. Men­estys­tek­i­jät ovat laatu, raikkaus ja luovuus.”

  81. Evert The NeveRest:

    Jos kansal­lisen lentoy­htiö Finnairin ydin­li­ike­toimi­ta on kaukoidän lennot, niin mielestäni täl­lainen kerosi­inin polt­ta­ja saa men­nä nurin tai se pitää myy­dä pois.

    Samaan aikaan Finnair ajaa alas kansal­lisia lentoy­hteyk­siä Suomes­sa ja lähialueille. 

    No se nyt vähän bruukaa ole­maan sil­lä viisi­in, että niiden euroopan- ja koti­maan­len­to­jen kan­nat­tavu­us nojaa aika vah­vasti siihen Aasian liiken­teeseen. Itse asi­as­sa se lie­nee suurin syy siihen, että Finnair on pär­jän­nyt merkit­tävästi parem­min kuin useim­mat, samoista monop­o­likana muo­dos­tuneen kulu­rak­en­teen ongelmista kär­sivät, van­hat kansal­liset lentoyhtiöt.

    Kari

  82. Osmo Soin­in­vaara:

    “Finnairin vahvu­us on Aasian reit­eis­sä, mut­ta tämä vahvu­us ei voi kestää kauan. Jos Finnair saa lentää Helsingistä Pekingi­in, Chi­na Air­lines saa myös. Kun aasialaiset yhtiöt tule­vat reit­ille kil­pail­i­joik­si, tosi­asi­at alka­vat painaa yhtiötä.”

    Tässä on nyt selvästi väärinymmär­rys. Ensik­si yksikään lentoy­htiö ei lennä kauko­r­e­it­tiä Helsinki­in ilman toimi­vaa syöt­töli­iken­net­tä. Finnairin kaukoli­iken­teen lennoil­la suurin osa on aasialaisia matkus­ta­jia eikä heistä jää Helsinki­in kuin mur­to-osa. Chi­na Air­lines on haas­tanut euroop­palaisia lentoy­htiöitä jo ajat sit­ten lennoil­laan Euroop­paan. Kil­pailu on siten ollut tosi­a­sia jo kauan. Kysymys Chi­na Air­li­nesin oikeuk­sista lentää Helsinki­in ei ole rel­e­vant­ti. Mik­si Chi­na Air­lines halu­aisi lentää Helsinki­in, kun se voi lentää suo­raan Eurooppaan? 

    On ihan päivän selvä asia, että lentoli­iken­teen kartel­li­aiko­jen henkilöstöe­tu­udet pois­tu­vat ja onkin val­taosin jo pois­tunut. Suuri osa finnair­ille työtä teke­vistä on jo nyky­isin yleis­si­tovien työe­htosopimuk­sien piiris­sä (esim. maa­palve­lut, tekniset palve­lut jne). Esimerkik­si SAS:lle, Blue1:lle ja Lufthansalle näitä tehtäviä suorit­ta­vat työn­tek­i­jät tekevät työtään samoil­la työe­hdoil­la, kuin Finnair­ille näitä tehtäviä suorit­ta­vat työntekijät.

    Sylt­ty taisi kir­joit­taa, että olen väit­tänyt Suomes­sa rikku­ri­työvoiman käyt­tämisen ole­van kiel­let­ty. Näin­hän en tietenkään kir­joit­tanut ja Sylt­tykin olisi samaa mieltä, jos malt­taisi lukea tois­t­en kir­joituk­set tarkemmin.

    Kari, olen tosi­aan muis­taak­seni lukenut, että jois­sain Euroopan mais­sa ulkop­uolisen työvoiman käyt­tö olisi lail­lisen lakon aikaan kiel­let­ty. On mah­dol­lista, ettei näin ole tai asia on muuttunut. 

    Min­ul­la ei ole mitään sitä vas­taan, jos yri­tyk­sen oma henkilöstö halu­aa työsken­nel­lä lail­lisen lakon aikaan. Jos joukko on suuri, sil­loin­han liit­to on selvästi valin­nut väärän keinon eikä se ole työn­tek­i­jöitä edus­ta­va, ellei sit­ten kyse ole työ­nan­ta­jan pain­os­tuk­ses­ta. Ulkop­uolisen rikku­ri­työvoiman (esim. vuokratyövoima) käyt­tö lail­lisen lakon aikaan sen sijaan on han­kalampi asia. Työn­tek­i­jäpuoli saat­taa kokea tämän hei­dän peru­soikeu­teen­sa, eli lakko-oikeu­teen, puut­tumise­na ja sik­si työri­ita laa­je­nee tukilakoiksi. 

    Taval­laan peru­soikeu­den käytöstä seu­raa peru­soikeuk­sien käyt­tö. Kieltämäl­lä tuk­i­lakko edel­lä maini­tus­sa tilanteessa, mut­ta kuitenkin säi­lyt­tämäl­lä samal­la oikeus vuokratyövoiman rekry­toin­ti­in lail­lisen lakon aikaan, alet­taisi­in olla jo melko kaukana oikeusval­tion periaatteista.

  83. Finnairin ja Blue1:n kabi­ini­henkilökun­nan työe­hto­jen ver­tailu ei ole mielekästä. Työri­ita kul­mi­noituu kauko­len­toi­hin olen­nais­es­ti liit­tyvi­in kysymyk­si­in. Blue1:lla ei ole ensim­mäistäkään kauko­len­toa ja Finnairin liike­toimin­nas­ta ne muo­dosta­vat alati kas­va­van osuuden. 

    Finnair olisi var­masti mielel­lään hyväksynyt sel­l­aisen sopimuk­sen, jos­sa ei kaukolen­noista ole määräyksiä.

  84. Niin­pä jonkin ajan kulut­tua se palkan jäädyt­tämi­nen alka­isi tun­tua samal­ta kuin nykyisen mata­lan inflaa­tion aikana nimel­lispalkan lasku.

    Tot­takai. Reaali­palkan lasku nimeno­maan tun­tuu samal­ta, kun ei saakaan enää ostet­tua yhtä mon­ta ham­puri­laista oma­l­la pal­ka­lla. Eivätkä ihmiset niin tyh­miä ole, etteivätkö mitenkään ymmärtäisi inflaa­tion naker­ta­van reaali­palkkaa. Silti uskon, että on paljon helpom­paa saa­da sovit­tua nol­lako­ro­tus 4% inflaa­tion val­lites­sa kuin palkan leikkaus 2000 eurosta 1920 euroon nol­lain­flaa­tios­sa. Niin yksit­täisen yriyk­sen perustel­lessa reaali­palkan leikkaus­ta huonol­la talousti­lanteel­la kuin työ­markki­na­jär­jetö­jen keskustel­lessa makro­taloudel­li­sista perusteista. Retori­ik­ka reaali­palkan leikkaan­tu­mis­es­ta on kuitenkin tosielämän (epära­tionaal­isille) ihmisille vähem­män kivu­lias asia kuin euro­jen määrän vähen­e­m­i­nen tilinauhassa.

    siihen liit­tyy paljon suurem­pi uhka sille, että palkkain­flaa­tio läh­tee etenkin nousukaudel­la lapasesta.

    En voi väit­tää ole­vani edes­men­neen M. Fried­manin kanssa kaik­ista asioista samaa mieltä, mut­ta en ymmär­rä mitä muu­ta inflaa­tio voisi olla kuin mon­etääri­nen ilmiö. En siis ymmär­rä koko palkkain­flaa­tion käsitet­tä. Jos sil­lä tarkoite­taan, että palkat nou­se­vat “liikaa”, niin että niitä pitää myöhem­min reaalis­es­ti leika­ta, niin min­un nähdäk­seni tuos­sa on mon­es­sa paikas­sa onnis­tut­tu aivan main­iosti ilman inflaa­tion apuakin.

    Suo­ma­laisil­la koti­talouk­sil­la on pankki­tileil­lä noin 80 mil­jar­dia euroa. Val­taosa tästä on juurikin läh­es nol­lako­rkoisil­la käyt­te­lytileil­lä. Edes vuo­den tai kah­den määräaikaistal­letusten korko­tuot­to vero­jen jäl­keen ei ylitä inflaa­tio­ta. (pait­si ehkä viro­laisen Big­bankin kohdalla).

    Jos ne nyt 2% inflaa­tio­tar­getin alla ovat nol­lako­rkotileil­lä, niin en minä ymmär­rä mik­si ne eivät olisi 4% tar­getin alla n. 2% tal­letustileil­lä, jol­loin tilanne arvon säi­lymisen suh­teen olisi suur­in­pi­irtein sama. Jostain se pankkienkin lev­eä leipä on tehtävä.

  85. Sha­keem:

    Kysymys Chi­na Air­li­nesin oikeuk­sista lentää Helsinki­in ei ole rel­e­vant­ti. Mik­si Chi­na Air­lines halu­aisi lentää Helsinki­in, kun se voi lentää suo­raan Eurooppaan? 

    Kyse on Helsin­gin sijain­nista. Helsingistä voi lentää esimerkik­si Tokioon alle 12 tun­nis­sa. Tämä tarkoit­taa sitä, että vuorokaudessa (kään­töi­neen) yhden vuoron, mikä helpot­taa merkit­tävästi liiken­teen organ­isoin­te­ja, lisäk­si polt­toaineku­lut ovat vähäisempiä.

    Käsit­tääk­seni Fin­skin lennot on mitoitet­tu jotenkin näin:
    — Aaa­mul­la lennetään koneet Euroop­paan ja viedään suo­ma­laiset bis­nesmiehet pelipaikoille
    — Euroopas­ta nap­ataan kyyti­in aasi­aan matkaa­vat ihmiset
    — Helsingis­sä Euroopas­ta tule­vat hyp­päävät Aasian koneisi­in ja Aasi­as­ta tule­vat Euroopan koneisiin
    — Aasi­as­ta tule­vat viedään Euroopan ken­tille, ja samal­la poim­i­taan ne bis­nesmiehet takaisin Suomeen palaavi­in koneisiin.
    — Seu­raa­vana päivänä sama uusiksi

    -> kaik­ki koneet ovat “täysiä” kaikki­in suun­ti­in, eikä konei­ta tarvitse seisot­taa mis­sään. Jos tuo­hon Aasian siivu­un meneekin sit­ten esimerkik­si 12,5 tun­tia (Arlan­da), niin sit­ten tuo ei enää onnis­tu kovinkaan helposti.

    Työn­tek­i­jäpuoli saat­taa kokea tämän hei­dän peru­soikeu­teen­sa, eli lakko-oikeu­teen, puut­tumise­na ja sik­si työri­ita laa­je­nee tukilakoiksi. 

    Ei “lakko-oikeus” ole mikään perusoikeus. 

    Kieltämäl­lä tuk­i­lakko edel­lä maini­tus­sa tilanteessa, mut­ta kuitenkin säi­lyt­tämäl­lä samal­la oikeus vuokratyövoiman rekry­toin­ti­in lail­lisen lakon aikaan, alet­taisi­in olla jo melko kaukana oikeusval­tion periaatteista. 

    Eh? Niiden “tuk­i­lakkoil­i­joiden” lakkoilu on ilmi­selvä sopimus­rikko­mus — olet­taen, että heil­lä on voimas­sa ole­va työe­htosopimus, johon molem­mat osa­puo­let ovat sitoutuneet. 

    Sin­ul­la on kyl­lä kum­malli­nen käsi­tys oikeusval­tion periaatteista.

    Kari

  86. tcrown:

    Tämä voisi olla argu­ment­ti yhteiskun­nas­sa, jos­sa jol­lain taval­la merkit­täviä määriä var­al­lisu­ut­ta säilöt­täisi­in käteisenä

    No tämä argu­ment­ti riip­puu tietysti täysin keskus­pankki­ra­han määrästä. Sil­lä ei oo mitään väliä onko se keskus­pankki­ra­ha pat­jan alla vai pankki­holvis­sa vai keskus­pankissa ylimääräis­inä reserveinä.

    Riip­pumat­ta siitä mis­sä se raha on, niin se menet­tää arvoaan, eli ei toi­mi yhtä hyvin arvon siirtäjänä ajan­hetkestä toiseen.

    Tätä argu­ment­tia varten jonkun pitäisi saa­da min­ut vaku­ut­tumaan siitä, että markki­nat itsessään eivät aiheuta merkit­täviä vääristymiä, niin että parin pros­ent­tiyk­sikön inflaa­tio­ero­jen aiheut­ta­mat vääristymät eivät hukkuisi kohi­naan, ja että nämä 4% inflaa­tion aiheut­ta­mat vääristymät oli­si­vat jotenkin merkit­täväm­mät kuin 2% inflaa­tion. (Tuo muuten kuu­lostaa kovasti siltä, että itä­val­ta­laiset hyväky­i­sivät markki­naku­plien mah­dol­lisu­u­den. Jotenkin en olisi yhdis­tänyt tuo­ta itävaltalaisuuteen)

    ööö… eihän tossa nyt oo mitään jär­kee. Mitä väliä hukkuuko ne vääristymät kohi­naan vai ei, jos ne kuitenkin on ole­mas­sa? Vähän sama ku sanos, että kan­nat­taa tuh­la­ta se viimenekin euro, kun on jo tuh­lannu kaiken sitä ennen.

    Täl­lä ei oo mitään tekemistä kuplien kanssa. Yksinker­tais­te­taan ajatusleikillä:

    Uusi keskus­pankki­ra­ha tulee markki­noille silleen, että keskus­pank­ki antaa sen min­ulle. Tämän seu­rauk­se­na min­un elin­ta­so nousee aika merkit­tävästi ja resursse­ja ohjaan­tuu niihin käyt­töi­hin, mitkä tyy­dyt­tää mun halu­ja. Tätä vääristymää ei tapah­du, jos uusi raha jakau­tuu tasais­es­ti koko talouteen. (Mä en tiiä mitä tää tasaisu­us vois tarkoit­taa, olisko se tyyli­in sit se, että jokainen jol­la on keskus­pankki­ra­haa, vois käy­dä lunas­ta­mas­sa sitä lisää, vai että kaikille kansalaisille jaet­tas sama sum­ma vai miten?)

    Sit kol­mas point­ti mitä en main­in­nu vielä on hin­to­jen muut­tamisen kustannukset.

    Näitä pitää sit­ten pun­ni­ta niitä hyö­tyjä vastaan.

    Voi olla, että työn­tek­i­jöil­lä on sel­l­a­nen raha­sokeus, että palkanko­ro­tusten nol­lara­ja on jotenkin maagi­nen riip­pumat­ta inflaa­tios­ta. Tai sit­ten voi olla niin, että se maagi­nen raja liikkuu riip­puen aikaisem­min toteu­tuneesta inflaa­tios­ta. (Eli sun 4% se palkanko­ro­tus­ra­ja oliskin 2%)

    Sit toinen hyö­ty vois olla se, että keskus­pankit ei tör­mäis nol­lako­rkoon niin hel­posti. Tosin tässäkin vois käy­dä sama, että keskus­pankit päät­tää, että 2% korko on uus nol­lako­rko, jon­ka alle ei voi men­nä mil­lään. (Tämä on tietysti tosi epätodennäköistä.)

    Noh kuitenkin sit­ten kun korko on nol­las­sa, niin sil­lä ei oo mitään merk­i­tys­tä onko inflaa­tio tavoite 2% vai 4%, jos keskus­pank­ki ei sitoudu lev­eltar­get­ti­in, kos­ka markki­nat odot­taa ratio­naalis­es­ti, että jos tavoite alite­taan tämä ali­tus on pysyvä.

    Sha­keem:

    Taval­laan peru­soikeu­den käytöstä seu­raa peru­soikeuk­sien käyt­tö. Kieltämäl­lä tuk­i­lakko edel­lä maini­tus­sa tilanteessa, mut­ta kuitenkin säi­lyt­tämäl­lä samal­la oikeus vuokratyövoiman rekry­toin­ti­in lail­lisen lakon aikaan, alet­taisi­in olla jo melko kaukana oikeusval­tion periaatteista.

    Mitä sä nyt oikein höpiset. Jos työn­tek­i­jät ei suos­tu tekeen töitä niille tar­jo­tul­la sopimuk­sel­la, niin tot­takai työ­nan­ta­jal­la on oikeus palkata tilalle mui­ta. Se on ihan sen ammat­tili­iton ja sen jäsen­ten väli­nen jut­tu onko ne lakos­sa vai ei. Se ei kos­ke­ta mui­ta ihmisiä tip­paakaan, eikä sil­lä perus­teel­la saa rajoit­taa muiden oikeut­ta tehdä töitä.

    Sul­la on joku ihmeen väärinkäsi­tys siitä mitä lakko-oikeus tarkot­taa. Se ei tarko­ta sitä, että ammat­tili­it­to voi kieltää liit­toon kuu­lumat­tomil­ta työn­tek­i­jöiltä oikeu­den tehdä jotain töitä. Se tarkot­taa sitä, että liit­to voi kieltää liit­toon kuu­luvil­ta työn­tek­i­jöiltä oikeu­den tehdä jotain töitä.

    Se on sit­ten ihan sama mitä työn­tek­i­jäpuoli kokee. Ei lakia määritel­lä silleen, että mikä fiilis nyt sat­tuu oleen kelläkin.

  87. “Ihan tasan tarkkaan on kyse omien etu­jen ajamis­es­ta. Se, että samaa öykkäröin­tiä on har­rastet­tu aiem­minkin, ei tee siitä yhtään sen reilumpaa tai oikeutetumpaa.”

    Mitä se syri­tys tekee ? Ajaa omis­ta­jien­sa etu­ja ja pyrkii mak­si­moiman omis­ta­jien tulot.Ja yri­tys elää vain kvar­taali ker­ral­laan, ei ole väliä mitä ensi vuon­na tapah­tuu. Yri­tyk­sen voi tyh­jen­tää ja pistää sen konkurssi­in, ei yri­tyk­sel­lä ole mitään itseis­ar­voa , se on vain rahantekoväline.

    Täl­läkin pal­stal­la jotkut yrit­tävät tehdä Finnairista fyy­sistä olen­toa, jol­la on ihmisoikeudet
    Mitä työn­tek­i­jät tekevät ?Pyrkivät juuri samaan eli omien tulo­jen­sa maksimointiin .
    Mitä tulee nuori­in niin nuorten jär­jestäy­tymisas­te on alhainen eivätkä he osal­lis­tu omien etu­jen­sa ajamiseen vaan toimi­vat päin­vas­toin rikkureina.
    Mik­si jär­jestäy­tynei­den pitäisi tukea rikkureita ??

  88. “Nuoren sukupol­ven elämä ja toim­inta on aivan eri taval­la kan­sain­välistä kuin suurten ikälu­okkien, mut­ta poli­ti­ikkaa tehtäneen saari-men­tal­i­teetil­la niin kauan kuin nyky­i­sis­sä val­taapitävis­sä hen­ki pihisee.”

    Mie­lenki­in­toinen jut­tu, Suomes­ta muut­ti 50–60-70-lukujen tait­teessa läh­es puoli miljoon­aa ihmistä Ruot­si­in, Nor­jaan, USA:aan, Aus­trali­aan , Sak­saan etc eli jotain 70000 vuodessa.
    Siihen aikaan ei kansak­oulus­sa opetet­tu edes kieliä,ei edes pakko­ruot­sia, kun pelät­ti­in työväestön saa­van huono­ja vaikut­tei­ta ulko­mail­ta, joten lähti­jät oli­vat pääosin kieli­taidot­to­mi­akin, mut­ta pär­jä­sivät silti

    Nyt vain n 9000 ihmistä muut­taa ulko­maille ja suurin osa tulee vielä takaisin.

    Paljon on nykyn­uo­ril­la kirit­tävänä, jot­ta saa­vat tässäkin asi­as­sa suuret ikälu­okat kiinni

  89. Liian Van­ha:

    Olen viimme vuosi­na palkan­nut n 30–40 nuor­ta ja kun olen keskustel­lut hei­dän kanssaan käsi­tyk­sistä työelämän pelisäännöistä .
    Tois­tu­vasti on tul­lut esille se, että nuoret ovat har­voin oikein jär­jestäy­tyneitä eli he eivät kuu­lu liit­toon tai kuu­lu­vat liit­toon, jol­la ei ole työ­paikan kanssa sopimusta .
    Heil­lä ei siis ole edunvalvontaa.
    Van­hem­mat ovat taas jär­jestäy­tyneitä ja ovat akti­ivisia liiton suun­taan, joten hei­dän ongel­mansa tule­vat hyvin esille.

    No mil­laista jär­jestäy­tymistä ehdot­taisit nuo­rille? Hei­dän etun­sa kun ovat välil­lä suo­ras­sa ris­tiri­idas­sa van­hem­man työväestön etu­jen kanssa. Samaan liit­toon liit­tymi­nen merk­it­sisi van­ho­jen val­lan kas­vat­tamista, samal­la kun nuoret jäi­sivät edelleenkin vaille omaa edunvalvontaa.

    Pitäisikö nuorten mielestäsi perus­taa omia liittoja?

    Itse asi­as­sa Osmokin on vaat­in­ut nuorten palkkauk­sen ja työe­hto­jen huonon­tamista työl­listymiskyn­nyk­sen helpottamiseksi.
    Tätä ovat vaati­neet myös puolueet , EK, Suomen Yrit­täjät , korkeat virkamiehet, läh­es koko yhteiskunta.

    Minus­ta työl­listymiskyn­nyk­sen helpot­ta­mi­nen ei kuu­losta lainkaan pahal­ta, kun­han kohtu­u­den rajois­sa pysytään. Täl­laise­na koko elämäni ammat­tili­it­to­jen touhua sivus­ta seu­ran­neena sanois­in mitä nöyrim­pänä mielip­i­teenäni, että moni niistä on men­nyt liian pitkälle vain sik­si että se on ollut mahdollista.

    Van­ho­jen etu­jen ajami­nen vaikut­taa nuorten ase­maa heiken­tävästi, mm. juuri sik­si että työl­listymiskyn­nys ja ammat­ti­taito­vaa­timuk­set kohoa­vat. Osa työikäi­sistä jää peukaloi­ta pyörit­telemään, kos­ka se toinen osa halu­aa haalia itselleen kaiken, minkä suinkin saa irti. Luuletko, että nuo­ria kiin­nos­taa liit­tyä yhteen täl­laisen porukan kanssa?

    Nuo­ril­la on asenne, että joku korkeampi voima ajaa hei­dän etu­jaan tai he ajat­tel­e­vat, että edut pysyvät ilman omaa panosta.

    Ennem­min luulen, että osal­la nuorista olo­suh­teet ovat niin rankat, että he ovat siir­tyneet “every man for him­self” ‑mood­i­in. Yritetään luovia muiden luo­man ja itselle sopi­mat­toman maail­man sään­tövi­idakos­sa mah­dol­lisim­man pienenä ja huo­maa­mat­tomana; löytää jokin por­saan­reikä jos­ta itse mah­du­taan läpi.

    Nuorten jär­jestäy­tymi­nen ei käy yhtä yksinker­tais­es­ti kuin van­hem­man sukupol­ven, joil­la oli selkeä yhteinen tavoite ja selvät epäko­h­dat, jot­ka halut­ti­in kor­ja­ta (ja kor­jat­ti­in myös — siitä ay-liik­keelle kiitos). Nykyn­uoret ovat yksilöitä, joil­la on enenevässä määrin henkilöko­htaiset tavoit­teet ja työtä koske­vat toiveet.

    Yhteistä lie­nee lähin­nä ajat­telu, jon­ka mukaan pakkokeinot (puolin ja toisin) edus­ta­vat men­nyt­tä maail­maa. Työy­hteisö, jos­sa osa­puo­let kun­nioit­ta­vat toisi­aan aidosti, ymmärtävät myös toisen tarpeet ja tavoit­teet, pyrkivät yhdessä kohti tas­apain­oa, ja ennen kaikkea luot­ta­vat toisi­in­sa ja kuun­tel­e­vat toisi­aan, on kel­loko­rt­ti­työ­paikko­ja miel­lyt­tävämpi, tuot­tavampi ja luovem­pi. Täl­laisia työ­paikko­ja ei syn­nytetä sokeasti vain omia etu­ja aja­mal­la ja lakkoilemalla.

    Nuoret eivät ole tyh­miä eivätkä saa­mat­to­mia. Maail­ma vain on muuttunut.

  90. No tämä argu­ment­ti riip­puu tietysti täysin keskus­pankki­ra­han määrästä. Sil­lä ei oo mitään väliä onko se keskus­pankki­ra­ha pat­jan alla vai pankki­holvis­sa vai keskus­pankissa ylimääräis­inä reserveinä.

    Riip­pumat­ta siitä mis­sä se raha on, niin se menet­tää arvoaan, eli ei toi­mi yhtä hyvin arvon siirtäjänä ajan­hetkestä toiseen.

    Niin kauan kuin rahalle mak­se­taan markki­nako­rkoa, ei tätä arvon­si­ir­to-ongel­maa ole. Olen kuvitel­lut, että keskus­pank­ki mak­saa pankkien tal­letuk­sille koron, mut­ta voin olla väärässä. Kuin­ka paljon kansan kokon­ais­var­al­lisu­ud­es­ta on korkoa mak­samat­tomas­sa rahas­sa? Veikkaisin häviävän vähän.

    Mitä väliä hukkuuko ne vääristymät kohi­naan vai ei, jos ne kuitenkin on olemassa? 

    Jos markki­nat aiheut­ta­vat iso­ja vääristymiä, niistä riip­pumat­tomien pien­ten vääristymien hai­tan odotusar­vo on hyvin lähel­lä nol­laa. Osa näistä riip­pumat­tomista pienistä vääristymistä kor­jaa markki­noiden aiheut­tamia vääristymiä, osa pahentaa. 

    Uusi keskus­pankki­ra­ha tulee markki­noille silleen, että keskus­pank­ki antaa sen minulle.

    Ei anna vaan lainaa. Ja ain­oa taho, jolle keskus­pank­ki lainaa, ovat isot pankit, enkä nyt oikein näe mik­si koko yhteiskun­ta ei olisi melko hyvä approksi­maa­tio siitä kenelle nämä isot pankit lainaa­vat rahaa eteenpäin.

    Sit kol­mas point­ti mitä en main­in­nu vielä on hin­to­jen muut­tamisen kustannukset.

    Ei nuo uudet hin­ta­la­put nyt niin kalli­ita ole, että päästäisi­in lähellekään niitä hait­to­ja, mitä joku Espan­ja täl­lä het­kel­lä kokee kun reaali­palkat jous­ta­vat huonosti.

    Tois­taisek­si lähin­nä uskot­tavaa argu­ment­tia min­un mielestäni on se, että ihmiset oli­si­vat niin fik­su­ja, että aina ja joka tapauk­ses­sa ajat­telisi­vat vain reaa­liko­ron ja reaalian­sion kaut­ta ja vähät välit­täi­sivät nimel­li­sistä muu­tok­sista korois­sa ja muis­sa hin­nois­sa. Täl­löin korkeam­mas­ta inflaa­tios­ta ei tietenkään ole mitään hyö­tyä. Mut­ta tämäkin argu­ment­ti on kyl­lä min­un silmis­säni hyvin kaukana realistisesta.

  91. Ilman sol­i­daarisu­ut­ta ei ole poli­it­tista vaiku­tus­val­taa. Tämä on kuin luon­non­la­ki, jos ei sit­ten satu ole­maan Jor­ma Ollila tai Bill Gates. Tätä nuoriso ei tajua. Vielä. 

    Vai onko, Saara, mielestäsi poli­ti­ikan aika ohi?

  92. tcrown:

    Jos ne nyt 2% inflaa­tio­tar­getin alla ovat nol­lako­rkotileil­lä, niin en minä ymmär­rä mik­si ne eivät olisi 4% tar­getin alla n. 2% tal­letustileil­lä, jol­loin tilanne arvon säi­lymisen suh­teen olisi suur­in­pi­irtein sama.

    Siks, että niis­sä on enem­män riskiä?

  93. liian van­ha:

    Ja yri­tys elää vain kvar­taali ker­ral­laan, ei ole väliä mitä ensi vuon­na tapahtuu.

    Osak­keen hin­ta määräy­tyy markki­noil­la, jot­ka kat­too pidem­mälle kuin mikään muu.

  94. Liian van­ha:

    En viitan­nut öykkäröin­nil­lä työn­tek­i­jät vs. yri­tyk­set asetel­maan vaan siihen, että yksi työn­tek­i­järyh­mä ajaa omaa etu­aan muiden työn­tek­i­jöi­den kus­tan­nuk­sel­la — esit­täen samal­la, että olisi muka yhteisen edun asialla.

    Saaran kom­ment­ti aiheesta ja nuorten ase­mas­ta on erinomainen.

    Suurin ongel­ma nykyti­lanteessa per­in­teisen ay-toim­i­nan kannal­ta lie­nee se, että työelämässä ei nykyään ole juuri mitään pysyvää — tehtäväku­vat ja vas­tu­uase­mat ovat jatku­vas­sa käymisti­las­sa ja läh­es kaikkien on varaudut­ta­va rak­en­ta­maan oma uransa eri­lais­ten työ­suhtei­den ketjus­ta. Täl­laises­sa uudessa ympäristössä on etupäässä työn­tek­i­jästä itses­tään kiin­ni, miten oma työnku­va muut­tuu ajankuluessa.

    Toinen hal­lit­se­va tek­i­jä on jatku­va kil­pailu, jon­ka vuok­si har­va työ­paik­ka on nykyään taat­tu vaan riip­puu hyvin pitkälti siitä miten yri­tys men­estyy markki­noil­la. Suurin osa nuorem­mas­ta työn­tek­i­jäpolves­ta ymmärtääkin yri­tyk­sen ja oman edun ole­van aika pitkälti yhteneväisiä.

    Näistä syistä johtuen kil­pailu­ti­lanne työ­paikoil­la ei enää olekaan etupäässä työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jöi­den välil­lä vaan työtek­i­jöi­den kesken — osas­tot, tiim­it ja yksilöt kil­pail­e­vat keskenään kehi­tys­resurs­seista ja siten ole­mas­saolostaan. Jokaisen eteen­päin pyrkivän yksilön on opti­moita­va panos­tuk­sen­sa suh­teessa siihen miten oma ja muiden edut yhtenevät.

    Täl­laises­sa maail­mas­sa ay-liike on pitkälti men­neisyy­den jäänne. Pahim­mil­laan sitä väärinkäytetään pien­ten etu­ryh­mien oman ase­man varmis­tamiseen ja/tai eten­e­misen avit­tamiseen kampit­ta­mal­la muiden työn­tek­i­jöi­den edis­tymistä. Parhaim­mil­laankin ay-toim­inta tun­tuu ole­van selkeä hidaste kaikkille muu­tok­sille ja jous­tavu­u­den lisäämiselle.

    Ollaan aika harhateil­lä, jos nyky­maail­mas­sa tarvi­taan puhe­lin­luet­telon pak­su­isia ammat­tiryh­mäko­htaisia tehtäväku­vauk­sia ja jos väki on vetämässä taka­puol­ta penkki­in heti jos on pien­in­täkin aihet­ta epäil­lä, että työ­nan­ta­ja edes harki­tisi toimenku­van ulkop­uolis­ten tehtävien teet­tämistä. “Ei kuu­lu mun toimenku­vaan” ei ole enää tätä päivää.

    Kun ay-liike yhä use­ampi­en mielestä yrit­tää puo­lus­taa maail­maa, jota ei enää 20–30 vuo­teen ole ollut ole­mas­sa, se ei tun­nu oikein oma­l­ta asial­ta. Lisäk­si kun se näyt­tää aja­van pienen eli­itin ase­maa muiden kus­tan­nuk­sel­la ja on toimin­nal­laan suo­ranainen uhka yri­tyk­sen elinkelpoisu­udelle ja siten oman työ­suh­teen jatku­vu­udelle, niin ei kai ihme, ettei jär­jestäy­tymi­nen enää kiinosta.

  95. liian van­ha:

    Nuo­ril­la on asenne, että joku korkeampi voima ajaa hei­dän etu­jaan tai he ajat­tel­e­vat, että edut pysyvät ilman omaa panosta.

    Niin tai sit­ten nuoret tietää, että kil­pailu hoitaa ne ongel­mat itses­tään. Eli jos halu­ut saa­da hyvän asun­to­lainan, niin ei kantsi ostaa jonkun pankin osakkei­ta ja ruve­ta yhtiökok­ouk­ses­sa vaa­ti­maan jotain, vaan parem­pi on käy­dä kyse­leen tar­jouk­set useem­mas­ta firmasta.

    Ihan sama mekanis­mi toimii työmarkkinoilla.

  96. Liian van­ha:

    Mie­lenki­in­toinen jut­tu, Suomes­ta muut­ti 50–60-70-lukujen tait­teessa läh­es puoli miljoon­aa ihmistä Ruot­si­in, Nor­jaan, USA:aan, Aus­trali­aan , Sak­saan etc eli jotain 70000 vuodessa.
    Siihen aikaan ei kansak­oulus­sa opetet­tu edes kieliä,ei edes pakko­ruot­sia, kun pelät­ti­in työväestön saa­van huono­ja vaikut­tei­ta ulko­mail­ta, joten lähti­jät oli­vat pääosin kieli­taidot­to­mi­akin, mut­ta pär­jä­sivät silti.

    Nyt vain n 9000 ihmistä muut­taa ulko­maille ja suurin osa tulee vielä takaisin.

    Paljon on nykyn­uo­ril­la kirit­tävänä, jot­ta saa­vat tässäkin asi­as­sa suuret ikälu­okat kiinni

    Maastapaol­la on vain vähän tekemistä tarkoit­ta­mani “kan­sain­välisen elämän ja toimin­nan” kanssa, eikä se nähtävästi ole näitä jäl­jelle jääneitä suurten ikälu­okkien edus­ta­ji­akaan juuri kan­sain­välistänyt. Suo­mi tun­tuu ole­van heille koko maail­ma; tai jos muut maat jotenkin huomioidaan, niin vain har­voin ne nähdään saman­laise­na neu­traali­na mah­dol­lisuuk­sien kent­tänä kuin koti­maa. Osa ottaa ulko­mai­hin ala­maisu­us­suh­teen ja keskit­tyy miet­timään, mitä nämä muut mah­ta­vat meistä ajatel­la — osa puolestaan suh­tau­tuu ulko­mai­hin jonkin­laisi­na vihol­lisi­na, joiden vaiku­tuk­sil­ta mei­dän tulee suo­jau­tua. Ulko­maalaisia pide­tään vieraina, muukalaisi­na, toiseu­den ruumi­il­lis­tu­mana, sen sijaan että hei­hin suh­taudut­taisi­in taval­lisi­na ihmis­inä. Jne. Toki myös poikkeuk­sia löy­tyy, mut­ta keskimäärin ajat­te­lu­tavois­sa on eri ikäryh­mien välil­lä huo­mat­ta­va ero.

    Tarkoituk­seni ei ole tässä morka­ta suuria ikälu­okkia hei­dän kan­sain­välisen näkökul­mansa puut­teesta. On aivan luon­nol­lista ja ymmär­ret­tävää, että poruk­ka, joka on aikuis­tunut ja elänyt aikana, jol­loin kansal­lis­val­tiot oli­vat toi­sis­taan riip­pumat­tomampia, rajat enem­män kiin­ni, ja jol­loin inter­net ei hallinnut arkielämää, on tot­tunut ajat­tele­maan asioi­ta lähin­nä koti­maan rajo­jen sisäpuolelta käsin. Tarkoi­tan vain sanoa, että nuoret elävät eri maail­mas­sa ja ajat­tel­e­vat asioi­ta eri taval­la; eivätkä suuret ikälu­okat siis mitenkään voi olla hei­dän elämän­sä parhai­ta asiantun­ti­joi­ta. Sama pätee var­masti jokaiseen sukupolveen, joka on elänyt eri­laista elämää ja eri­laise­na aikana kuin lapsensa.

    Täy­tyy sanoa, että onnek­si päät­täjiemme joukkoon mah­tuu muu­ta­ma sel­l­ainenkin, jot­ka ensin­näkin ymmärtävät asioi­ta hyvin ja laa­jasti, ja toisek­si ymmärtävät senkin, mil­loin oman ymmär­ryk­sen rajat tule­vat vas­taan ja tulee kysyä mielipi­det­tä parem­min ymmärtäviltä. Osmon taan­noinen toim­inta Kata­janokan hotel­lisu­un­nitelmien suh­teen oli tässä mielessä esimerkillistä.

  97. “No mil­laista jär­jestäy­tymistä ehdot­taisit nuo­rille? Hei­dän etun­sa kun ovat välil­lä suo­ras­sa ris­tiri­idas­sa van­hem­man työväestön etu­jen kanssa. Samaan liit­toon liit­tymi­nen merk­it­sisi van­ho­jen val­lan kas­vat­tamista, samal­la kun nuoret jäi­sivät edelleenkin vaille omaa edunvalvontaa.”

    Riip­puu vähän mitä tarkoite­taan nuorella/vanhalla ?
    Yleen­sä näitä pitkän uran etu­ja saa 15–30 vuo­den työkoke­muk­sel­la joten raja nuoret/vanhat kul­kee jos­sakin 40–55 ikävuo­den välissä .

    Kyl­lä työn­tek­i­jöi­den enem­mistö fir­moissa on noil­la nuo­ril­la. Heil­lä olisi myös jäsenistön enem­mistö , jos oli­si­vat jär­jestäy­tyneet riit­tävästi ja ottaisi­vat selvää asioista.
    Eivätkä ne tavoit­tekaan niin haulikol­la ammut­tu­ja ole etteikö niistä löy­ty­isi yhteisiäkin tavoitteita

    Aikoinani kun tulin vak­i­tuiseen työ­suh­teeseen niin me nuorem­mat val­tasimme ensim­mäisenä liiton, minäkin olin luot­ta­mus­mies kah­den työvuo­den jäl­keen ja vuosi eteen­päin niin olin yhdis­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa ja valmis­tele­mas­sa työe­htosopimus­neu­vot­telu­jen agendaa.
    Ja vähän yli 30-vuo­ti­aana jäin jo eläk­keelle järjestöhommista.
    Ja 90-luvul­la istu­in jo neu­vot­telupöy­dän toisel­la puolel­la, vas­tas­sa Metalliliitto.
    Ei sil­loinkaan ensim­mäi­nen tavoite ollut taka­puolen kent­tään lyömi­nen vaan yhteis­ten etu­jan hakua. Siihen aikan vain luot­ta­mus oli parem­pi työnantajaan.
    Son­era kävi Ven­na­mon johdol­la suuren muu­tok­sen 80-luvun lop­ul­la , n 6000 henkeä saneer­at­ti­in pihalle ilman suuria mie­lenosoituk­sia, ay-liikekin saneer­at­ti­in 8 liitos­ta kolmeen eli jäl­jelle jäivät Met­al­li, Toim­i­henkilöu­nioni ja YTN.
    Samoin van­ho­ja etu­ja leikat­ti­in ja ts-sop­par­it saneer­at­ti­in nykyaikaan sopiviksi.
    Esim min­unkin jo ansait­tua eläket­tä leikat­ti­in 10 %, vaik­ka sen olisi pitänyt olla perus­tus­lain suojaamaa.

    Finnairin ongel­ma on, että sil­lä ei ole yhtä luotet­tavaa ja taitavaa johta­jaa kuin Ven­namo oli.
    Vaik­ka Ven­namo oli junt­ti niin hän oli kuitenkin tait­va junail­i­ja ja hänen sanaansa saat­toi luottaa.

    Kuten Fagernäs , EK:n enti­nen johtaja,totesi vastikään, vain riidat saa­vat julk­isu­ut­ta, eivät ne 99 % asioista , joista sovi­taan neuvottelupöydässä

  98. TomiA:

    Ilman sol­i­daarisu­ut­ta ei ole poli­it­tista vaiku­tus­val­taa. Tämä on kuin luon­non­la­ki, jos ei sit­ten satu ole­maan Jor­ma Ollila tai Bill Gates. Tätä nuoriso ei tajua. Vielä.

    Vai onko, Saara, mielestäsi poli­ti­ikan aika ohi?

    Riip­puu siitä, mitä poli­ti­ikalla tarkoite­taan. Minus­ta sel­l­ainen poli­ti­ik­ka, jos­sa liit­toudu­taan saman­mielis­ten kanssa ja ryhdytään aja­maan omaa etua muiden kus­tan­nuk­sel­la, on kyl­lä aikansa elänyt­tä. Nyky­ih­misen pitäisi pystyä nouse­maan sen ver­ran itsen­sä yläpuolelle, että ymmärtäisi laa­jem­pia kokon­aisuuk­sia ja sitä, miten niiden osat vaikut­ta­vat toisi­in­sa — myös omaan pitkän aikavälin hyvinvointiin.

    Suuri osa poli­ti­ikan vas­takkainaset­teluista on näen­näisiä, ja niistä kiin­ni pitämi­nen enem­män haitallista kuin hyödyl­listä. Kse:n viestis­sä yllä avataan tätä työ­markki­noiden näkökul­mas­ta, ja sama pätee monil­la muil­lakin elämä­nalueil­la (mm. tämä tym­päi­sevä sukupuolien sota, joka ei todel­lisu­udessa hyödytä kumpaakaan osapuolta).

    Siinä mielessä nyky­poli­ti­ikan aika ei kuitenkaan vielä ole ohi, että en usko anarkian ole­van mil­lään muo­toa parem­pi vai­h­toe­hto, enkä kek­si muu­takaan kor­vaavaa sys­teemiä, jota voisin rehellis­es­ti sanoen pitää parem­pana. Sel­l­ainen sys­tee­mi muotoutunee kollek­ti­ivis­es­ti ajan myötä, ja muu­tospros­es­si alkaa (= on jo alka­nut) van­has­ta jär­jestelmästä luopumisella.

  99. Sha­keem:

    Ulkop­uolisen rikku­ri­työvoiman (esim. vuokratyövoima) käyt­tö lail­lisen lakon aikaan sen sijaan on han­kalampi asia. Työn­tek­i­jäpuoli saat­taa kokea tämän hei­dän peru­soikeu­teen­sa, eli lakko-oikeu­teen, puut­tumise­na ja sik­si työri­ita laa­je­nee tukilakoiksi. 

    Minus­ta lakko-oikeus, jos edes on peru­soikeus, määrit­tyy ennem­minkin niin, että työ­nan­ta­ja ei saa antaa potku­ja lakos­sa oleville työn­tek­i­jöille. Tämä ei kuitenkaan minus­ta tarkoi­ta, etteikö se saisi palkata lakon ajak­si mui­ta työn­tek­i­jöitä lakko­lais­ten tilalle. 

    Vähän sama asia kuin irti­sanomises­sa. Työn­tek­i­jöitä ei saa tuos­ta vaan irti­sanoa ja palkata halvem­pia tilalle, mut­ta jos työn­tek­i­jä kieltäy­tyy työn teosta, niin sit­ten hänen tilalleen kyl­lä saa palkata jonkun toisen. 

    Minus­ta lakko-oikeus voi korkein­taan koskea työn­tek­i­jän ja työ­nan­ta­jan välistä suhdet­ta, ei työ­nan­ta­jan ja jonkun kol­man­nen osa­puolen tekemisiä.

  100. Liian van­ha:

    Riip­puu vähän mitä tarkoite­taan nuorella/vanhalla ?

    Minä määrit­telisin tässä yhtey­dessä “nuorik­si” X‑sukupolven ja sitä nuorem­mat, eli jonkin määritelmän mukaan vuo­den ‑64 jäl­keen syn­tyneet. Heil­lä on leimallis­es­ti eri­laiset käsi­tyk­set ja koke­muk­set työelämästä (ja elämästä yleen­säkin) heitä van­hempi­in verrattuna.

  101. Siks, että niis­sä on enem­män riskiä?

    Mitä riskiä niis­sä on enemmän?

  102. “Maastapaol­la on vain vähän tekemistä tarkoit­ta­mani “kan­sain­välisen elämän ja toimin­nan” kanssa, eikä se”

    Ei tuo mikään maastapako ollut , hekin näkivät ulko­maat ja maail­man rin­nakkaise­na vai­h­toe­htona ja val­it­si­vat Suomen sijas­ta ulkomaat.
    Mut­ta eivät ne ruot­saliset, aus­sit tai usalaiset heitä ihmisä pitäneet vaan mamuina.
    Suo­ma­laiset ovat kuitenkin sopeu­tu­vaista ja he sulau­tu­vat val­taväestöön paris­sa sukupolvessa .
    Johtunee myös siitä, että hei­dän määrän­sä on kuitenkin pieni Ruot­sia lukuunottamatta.
    Mut­ta kaik­ki kult­tuu­rit eivät sulaudu samal­la taval­la ja he muut­tavt sitä maa­ta, jos­sa he asu­vat, oman suuntaansa
    Esim Male­si­as­sa ovat malai­jit, kiinalaiset ja inti­laset asuneet sato­ja vuosia yhdessä. He eivät ole kuitenkaan sekoit­tuneet vaan sopeu­tu­mi­nen toisi­in on vaat­in­ut, että val­ta on jaet­tu väestöryh­mien , ei henkilöi­den kesken kuten Suomessa.
    Vaik­ka muodol­lis­es­ti eletään sovus­sa ja syödään samas­sa pöy­dässä ja pide­tään toista ihmisenä niin jän­nite on ole­mas­sa ja puhkeaa oitis lev­ot­to­muuk­sik­si jos joku ryh­mä kokee jääneen­sä osat­tomak­si jostakin.
    Myös jokaisen kult­tuurin kun­nioit­ta­mi­nen on johtanut siihen, että Male­si­as­sa vietetään esim neljä uut­ta vuot­ta. Sinän­sä ihan mukavaa, vapaapäiviä riittää.

    Kun tämä ryh­mään­tymi­nen on val­tavir­ta monikult­tuuri­sis­sa yhteisöis­sä niin yksilöi­den väli­nen suhde on väistyvä.

  103. Olen itse lukenut työlain­säädän­töä sen ver­ran ja ymmärtänyt että sil­loin kun ei ole työrauhavelvoitet­ta niin kumpikin osa­puoli saa ryhtyä työ­tais­telu­un ja toista ei saa estää väk­isin. Eli työn­tek­i­jät saa­vat lakkoil­la ja työ­nan­ta­jat saa­vat palkata rikkure­i­ta tai julis­taa työ­su­lun. Lakko­vahdit saa­vat väki­val­taa käyt­tämät­tä yrit­tää estää rikku­ri­työvoiman käytön jne. Työ­tais­te­lu­toimista pitää toki ilmoit­taa etukäten. 

    Nykya­jan lakot eivät ole kuitenkaan sel­l­aisia totaal­isia lakko­ja kuten ennen van­haan. Luul­tavasti aika iso osa matkus­ta­mo­henkilökun­nas­ta on lakon ulkop­uolel­la kos­ka n 40% lennoista lennetään. En tiedä mis­tä syyys­tä. Epäilen että johtuu siitä että lentoemän­tien yhdis­tys ei ole kerän­nyt niin suur­ta lakkokas­saa kuin mies­val­taiset AKT:n yhdis­tyk­set tai Paperiliitto.

    Neu­vot­te­lu­tu­los saavutet­taisi­in paljon nopeam­min jos kaik­ki lakkoil­i­si­vat. Jos ratkaisua ei syn­ny ennen joulua niin on vaarana että Finnair ajaa alas toim­inton­sa kokon­aan ja julis­taa työ­su­lun helmiku­ulle asti, lomaut­ta lentäjät ja pistää koneet vuosi­huoltoon, osan ehkä vuokralle toise­le puolelle maa­pal­loa. Tam­mikuu on mata­lasesonkia lentoli­ien­teessä muutenkin joten Finnair saat­taisi jopa säästää tekemäl­lä niin.

  104. Samuli Saarel­ma,

    Olet ihan oike­as­sa lakko-oikeu­den ydin­sisäl­löstä; se jäsen­tyy kiel­lok­si erot­taa työn­tek­i­jä lail­lisen lakon aikaan. Lakko-oikeus on kuitenkin peru­soikeus. Se on kir­jat­tu mm. Euroopan union­in perus­tamis­sopimuk­si­in sekä siitä on lisäk­si nor­mit ihmisoikeussopimuk­ses­sa ja ILO:n (kan­sain­vä­li­nen työjär­jestö) kan­sain­väli­sisssä sopimuksissa. 

    Lakko-oikeu­den tosi­asialli­nen sisältö ratkaistaan kuitenkin lain­säädän­nöl­lä ja ihan lop­ul­ta oikeuskäytän­nöl­lä. Asi­as­ta on jonkin ver­ran ihmisoikeustuomiois­tu­imen ja EY-tuomiois­tu­imen ratkaisukäytän­töä, jot­ka vetävät niin san­otusti eri suun­ti­in. Oikeusti­lanne ei ole tosi­aankaan selvä. 

    Sama kos­kee Kari Koskisen lainaamia perus­tus­lain sään­nök­siä. Niiden tosi­asial­lis­es­ta sisäl­löstä sääde­tään aina tarkem­min lais­sa ja lop­ulli­nen muo­to muo­dos­tuu oikeuskäytän­nössä. Minus­takin esimerkik­si val­tion mah­dol­lisu­us sosial­isoi­da PS-säästäjän varat taan­nehti­vasti pääo­mat­ulovero­pros­entin koro­tuk­sel­la on perus­tus­lain omaisu­u­den suo­jan vas­taista. Minkäs teet, kun lais­sa se on kuitenkin sallittu.

    Jos ulkop­uolisen työvoiman käyt­tö kiel­let­täisi­in lail­lisen lakon aikaan, ei kyse ole Karin lainaa­mas­ta yhdis­tymis­va­paud­es­ta. Tämä point­ti ei pidä siis paikkaansa. Kiel­to koskisi työ­nan­ta­jaa, jol­loin kysymys on elinkeinon­har­joit­tamisen vapaud­es­ta. Suomes­sa elinkeinon­har­joit­tamisen sisäl­löstä on tarkem­paa lain­ta­soista sään­te­lyä. Lähtöko­htais­es­ti työ­nan­ta­jal­la on oikeus päät­tää työn jär­jestämis­es­tä. Toisaal­ta lakko on poikkeuk­selli­nen tilanne. Mah­do­ton­ta antaa arvio­ta, kat­sot­taisi­inko täl­lainen kiel­to elinkeinon­har­joit­tamisen vapau­den vastaiseksi.

    Minus­ta tuk­i­lakot pitää sal­lia tilanteessa, jos­sa työ­nan­ta­japuoli keskit­tyy ulkop­uolisen työvoiman rekry­toin­ti­in neu­vot­telu­iden sijaan. Työ­nan­ta­jil­la on tähän toki Suomen voimas­sa ole­van oikeu­den mukaan täysi oikeus, mut­ta voimas­sa ole­van oikeu­den mukaan myös työn­tek­i­jöil­lä on sil­loin oikeus ryhtyä tuk­i­toimi­in. Molem­mat käyt­tävät perusoikeuksiaan. 

    Min­ua har­mit­ti se, ettei pieni­palkkaisille kau­pan alan työn­tek­i­jöille annet­tu tukea sil­loin, kun työ­nan­ta­japuoli kor­vasi hei­dät vuokratyövoimal­la lakon aikaan. Sil­loin niitä tuk­i­toimia olisi ihan oikeasti tarvittu.

  105. tcrown: No san­o­taan nyt ekana näin, että jos inflaa­tio on nol­la ja halu­at siirtää var­al­lisu­ut­ta myöhempään aikaan, niin ei tartte huole­htia muus­ta riskistä kuin siitä, että pankki­holvi­in mur­taudu­taan. Sit­ten jos rahalle tart­tee saa­da korkoa, että var­al­lisu­us säi­lyy niin ris­ki tulee pankki­holvi­in mur­tau­tu­misen lisäks sen velal­lisen konkurssin riskistä.

    Tässä nimeno­maises­sa tilanteessa ris­ki tulee tal­let­ta­jalle siitä, että veron­mak­sajil­la ei oo varaa taa­ta tal­letuk­sia ja veron­mak­sajille siitä, että ne voi joutua takaa­maan talletuksia.

  106. Liian van­ha:
    >Suomes­ta muut­ti 50–60-70-lukujen tait­teessa läh­es puoli miljoon­aa ihmistä Ruot­si­in, Norjaan,
    >USA:aan, Aus­trali­aan , Sak­saan etc eli jotain 70000 vuodessa. …
    >joten lähti­jät oli­vat pääosin kieli­taidot­to­mi­akin, mut­ta pär­jä­sivät silti
    >Nyt vain n 9000 ihmistä muut­taa ulko­maille ja suurin osa tulee vielä takaisin.

    Niin­pä. Nykyisen ja entisen maas­ta­muu­ton välil­lä on siis suuria ero­ja. 1960–1970-luvuilla maas­ta muut­ti suurten ikälu­okkien edus­ta­jia, joil­la ei ollut kovin paljon koulu­tus­ta eikä kieli­taitoa, ja jot­ka oli­vat jääneet Suomes­sa teol­lisu­u­den ja elinkei­noelämän kannal­ta tarpeet­tomak­si yli­jäämäväestök­si jolle ei ollut tar­jo­ta toimeen­tu­loa. Muut­tomais­sa heille oli kuitenkin kysyn­tää tehdastyövoimana, jon­ka poh­jak­oulu­tuk­sel­la ei ollut suur­ta väliä ja kielikylpykin tuli linjalla.

    Tämä oli win-win-tilanne sekä Suomelle että muu­ton kohdemaille.

    Nyt ei Ruot­sis­sa, aus­seis­sa tai USA:ssa haeta enää uut­ta tehdastyövoimaa Suomes­ta. Teol­lisu­u­den ja elinkei­noelämän kannal­ta tarpeet­tomat ihmiset elävät Suomes­sa sosi­aal­i­tur­van varas­sa. Suomes­ta lähti­jät ovat usein niitä kaikkein akti­ivisimpia, koulute­tu­impia ja kieli­taitoisimpia. Mene­tys olisi paha, ellei koti-ikävä, suku, per­he ja muut siteet toisi hyvin suur­ta osaa muut­ta­jista takaisin. Mut­ta muut­to on usein suh­teelli­nen voit­to muulle maail­malle ja tap­pio Suomelle, pait­si tietysti sikäli että palu­umuut­ta­jat tule­vat takaisin kokeneempina.

    Tämän vuok­si nyky­istä aivovuo­toa ei kan­na­ta lakaista maton alle.

    Suomeen ei valitet­tavasti tule kovin paljon koulutet­tua työvoimaa, vaan melkoinen osa muu­tos­ta on human­i­taarista, suur­ta kotout­tamis­ef­fort­tia vaativaa.

    Tämä ei tarkoi­ta, että suurten ikälu­okkien maas­ta­muut­ta­jat oli­vat mitään roskaväkeä. Sluss­enin sis­se­jä luku­unot­ta­mat­ta poruk­ka oli maakun­tien vähäo­sais­es­ta nuorisos­ta sitä akti­ivisem­paa väestöä joka sit­ten yleen­sä haki paikkansa siel­lä minne menikin, tai tuli takaisin. Sama pätee human­i­taarisen mekanis­min kaut­ta maa­han nyt tule­vi­in; akti­ivista väkeä, mut­ta eivät aina taval­la, joka hyödyt­täisi Suomea parhaiten.

    1. Onko Pekka Taipaleel­la mitään käsi­tys­tä Suomeen tule­van muut­tooi­ik­keen määristä? Human­itääristä muutt6oa Viros­ta, Venäjältä ja Ruotsista?

  107. Kari Kosk­i­nen:

    “Eh? Niiden “tuk­i­lakkoil­i­joiden” lakkoilu on ilmi­selvä sopimus­rikko­mus – olet­taen, että heil­lä on voimas­sa ole­va työe­htosopimus, johon molem­mat osa­puo­let ovat sitoutuneet. ”

    Tämä ei pidä paikkaansa. Lakko on laiton, jos se kohdis­tuu oman voimas­sa ole­van työe­htosopimuk­sen määräyk­seen. Myötä­tun­to­lakko ulkop­uolisen työvoiman käyt­töä vas­taan jol­lain toisel­la sopimusalal­la, ei kohdis­tu omaan työe­htosopimuk­seen ja on siten laillinen.

    Tästä peri­aat­teesta on itse asi­as­sa tuoret­ta oikeuskäytän­töä. Kat­so esimerkik­si työ­tuomiois­tu­imen ratkaisu (TT:2010–94). Lain­aus päätök­sen otsikosta: 

    “ammat­tili­iton tavoit­teena ei ollut pain­os­taa työ­nan­ta­japuol­ta työe­htosopimuk­sen piiri­in kuu­lu­vis­sa kysymyk­sis­sä, vaan tarkoituk­se­na oli pyrk­iä vaikut­ta­maan val­tioelin­ten poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon. Työn­seisauk­sel­la ei siten ollut rikot­tu työe­htosopimus­lais­sa säädet­tyä työrauhavelvollisuutta.”

  108. Art­turi B: 

    “Se on ihan sen ammat­tili­iton ja sen jäsen­ten väli­nen jut­tu onko ne lakos­sa vai ei.”

    Anteek­si täl­lainen pätkälain­aus, mut­ta tässä kitey­tyy eräs väärinkäsi­tys joka ilme­nee myös tässä keskusteluketjussa. 

    Lakko-oikeus ei ole liitän­näi­nen ammat­tiy­hdis­tyk­sen jäsenyy­teen. Lakko-oikeus on saman­sisältöi­nen kaikil­la työn­tek­i­jöil­lä. Myös jär­jestäy­tymät­tömät työn­tek­i­jät voivat men­nä lakkoon muiden ohes­sa ja näin yleen­sä tapah­tuukin. Vas­taavasti ammat­tili­itol­la ei ole oikeut­ta kieltää jär­jestäy­tynyt­tä työn­tek­i­jää men­emästä töi­hin lakon aikana. Myös näin usein tapah­tuu vai­htele­vis­sa määrin.

    Palvelu­alo­jen kau­pan alan lakos­sa tämä väärinymmär­rys ilmeni hyvin selvästi. Moni nuori luuli, ettei voi men­nä lakkoon, kun ei ole jäsen. Epäko­h­dat kuitenkin tun­nustet­ti­in ja nähti­in, että työe­hto­ja pitäisi parantaa.

    1. Jos kymme­nen junan­suorit­ta­jaa Riihimäel­lä menee lakkoon ja vaatii itselleen sadan ton­nin kuukausi­pakan tai maan koko junali­ikenne pysähtyy, lakko mur­re­taan kyl­lä asm­mat­tili­iton toimes­ta heti.

  109. “Nyky­ih­misen pitäisi pystyä nouse­maan sen ver­ran itsen­sä yläpuolelle, että ymmärtäisi laa­jem­pia kokon­aisuuk­sia ja sitä, miten niiden osat vaikut­ta­vat toisi­in­sa – myös omaan pitkän aikavälin hyvinvointii”

    Ja nyky­is­ten yri­tysjo­hta­jien ja omis­ta­jien har­joit­ta­ma kvar­taal­i­talous ja hul­va­ton ja vas­tu­u­ton rahankäyt­tö edus­ta­vat tätä parhaimmillaan ??

  110. “Osak­keen hin­ta määräy­tyy markki­noil­la, jot­ka kat­too pidem­mälle kuin mikään muu.”

    Vuo­den 2000 osakkei­den arvoku­pla mah­toi olla tuo­ta parhaimmillaan ??

  111. Liian van­ha:

    “Nyky­ih­misen pitäisi pystyä nouse­maan sen ver­ran itsen­sä yläpuolelle, että ymmärtäisi laa­jem­pia kokon­aisuuk­sia ja sitä, miten niiden osat vaikut­ta­vat toisi­in­sa – myös omaan pitkän aikavälin hyvinvointiin”

    Ja nyky­is­ten yri­tysjo­hta­jien ja omis­ta­jien har­joit­ta­ma kvar­taal­i­talous ja hul­va­ton ja vas­tu­u­ton rahankäyt­tö edus­ta­vat tätä parhaimmillaan ??

    Outo kysymys. Mis­sä näit min­un väit­tävän näin?

  112. Sha­keem:

    Lakko-oikeus ei ole liitän­näi­nen ammat­tiy­hdis­tyk­sen jäsenyyteen.

    Joo siis oot toki oikeessa siinä, että lakko-oikeus ei oo siinä mielessä liitän­näi­nen ammat­tiy­hdis­tyk­sen jäsenyy­teen, että muukin kuin ammat­tili­iton jäsen voi men­nä lakkoon. Ammat­tili­it­to ei kuitenkaan voi päät­tää muiden kuin omien jäsen­ten­sä puoles­ta, että onko ne lakos­sa vai ei.

    Mut point­ti oli siis se, että ammat­tili­it­to ei voi kieltää muil­ta niiden töi­den tekemistä joi­ta ammat­tili­iton jäsenet ei halua tehdä. Jokainen ammat­tili­it­toon sitou­tu­ma­ton saa sit päät­tää sen ihan omas­ta puolestaan.

    liian van­ha: se, että osakkei­den hin­nat joskus las­kee ei oo todiste siitä etteikö markki­nat kat­sois pidem­mälle tule­vaisu­u­teen kuin mikään muu toim­i­ja. Joka tapauk­ses­sa jos nyt vähänkään tietää mitään osakkei­den arvon muo­dos­tu­mis­es­ta, niin ymmärtää, että yri­tyk­set ei yritä mak­si­moi­da voit­toaan kvar­taali ker­ral­la. (Kos­ka se tuhois osak­keen­o­mis­ta­jien var­al­lisu­ut­ta aika usko­mat­toman tehokkaasti ja osak­keen­o­mis­ta­jat ei vihaa rahaa.)

  113. Sha­keem:
    >Lakko-oikeus ei ole liitän­näi­nen ammat­tiy­hdis­tyk­sen jäsenyyteen.
    >Lakko-oikeus on saman­sisältöi­nen kaikil­la työn­tek­i­jöil­lä. Myös järjestäytymättömät
    >työn­tek­i­jät voivat men­nä lakkoon muiden ohes­sa ja näin yleen­sä tapahtuukin. 

    Lakko-oikeus ei liity jäsenyy­teen, mut­ta kyl­läkin ammat­tiy­hdis­tyk­sen mukanaoloon tilanteessa. Esimerkik­si työ­sopimus­lain irti­sanomis­pe­rustei­ta käsitel­lässä ker­ro­taan, mitkä eivät ole asial­lisia irti­sanomis­pe­rustei­ta. Lailli­nen lakko ei ole, eikä laitonkaan lakko — jos se on lait­to­muud­estaan huoli­mat­ta työn­tek­i­jäy­hdis­tyk­sen toimeen­pane­ma työ­tais­te­lu­toimen­pide. Mut­ta jär­jestäy­tymät­tömien työn­tek­i­jöi­den lain­vas­tainen lakko saat­taisi olla asialli­nen irtisanomisperuste.

    Tämä kuu­lostaakin kohta­laisen järkevältä: tolku­ton kor­pi­lakkoilu, jos­ta kukaan ei ota vas­tu­u­ta, on peruste antaa potkut pois­saolo­jen takia, vaik­ka lakko-oikeus muuten olisi pyhä.

  114. Sha­keem:

    Tämä ei pidä paikkaansa. Lakko on laiton, jos se kohdis­tuu oman voimas­sa ole­van työe­htosopimuk­sen määräyk­seen. Myötä­tun­to­lakko ulkop­uolisen työvoiman käyt­töä vas­taan jol­lain toisel­la sopimusalal­la, ei kohdis­tu omaan työe­htosopimuk­seen ja on siten laillinen. 

    No selvä. Olete­taan, että sinä palkkaat min­ut maalaa­maan talosi. Sovimme, että hom­ma tehdään tiet­tyyn päivään men­nessä ja tietyl­lä pal­ka­lla. No nyt sit­ten minä havait­senkin, että yhteik­sun­nas­sa on epäko­h­ta (esimerkik­si fir­man Y työn­tek­i­jöi­den epäreilu kohtelu) ja totean ole­vani lakos­sa. Talosi jää maalaa­mat­ta, tai maalaustyö valmis­tuu reilusti myöhässä. Sinus­tako nyt on ihan Ok ja reilua, että tietenkin minä saan toimia näin, kos­ka “työ­tais­te­lu­toi­mi” ei kohdis­tunut sin­u­un vaan fir­maan Y (tai yhteiskun­nan) toimintaan?

    Minä en ole pere­htynyt työlain­säädän­töön, enkä tot­tavie aio pere­htyäkään, mut­ta min­un oikeuskäsi­tyk­seni mukaan se on päivän­selvää, että se olen _minä_ joka sitä sopimus­ta on rikkonut. Jos ja kun lain­säädän­nössä jotain muu­ta san­o­taan, niin se on sit­ten osoi­tus lähin­nä siitä, että meil­lä ei oikein oikeusval­tiope­ri­aate toimi.

    Kari

  115. OS:
    >Onko Pekka Taipaleel­la mitään käsi­tys­tä Suomeen
    >tule­van muut­tooi­ik­keen määristä? Humanitääristä
    >muutt6oa Viros­ta, Venäjältä ja Ruotsista?

    Onpa hyvinkin, esimerkik­si tur­va­paikan­hak­i­joi­ta oli viime vuon­na noin tuplas­ti (6000) ver­rat­tuna oleskelu­lu­van hakemiseen työn­teon perus­teel­la (3000) nyt kun ns. varsi­nainen työpe­rusteinen maa­han­muut­to on kovasti vähen­tynyt. Luvut toki heit­televät kovasti. Itse olen töis­säni aiem­min ollut mukanakin hoita­mas­sa aika mon­taa työperäistä pape­ria, lähin­nä Inti­as­ta tms. mut­ta oli siel­lä jopa muu­ta­ma amerikkalainen. 

    “Työn­teko” oli oleskelulu­pa­hake­muk­sis­sa perus­teena noin viiden­nek­sel­lä hak­i­joista ja elinkeinon­har­joit­ta­jia on hak­i­joina hyvin vähän.

    Suomes­sa on toki paljon juuri ruot­salaisia, venäläisiä ja viro­laisia, mikä on luon­te­vaa kos­ka nämä maat ovat naa­pure­ita­mme. Ilman sen kum­mem­pia tilas­tol­lisia perustei­ta arvaisin, että eri­tyis­es­ti viro­laiset tule­vat tänne (lyhyek­si tai vähän pidem­mäk­si aikaa) töi­hin, kun taas ruot­salais­ten kohdal­la taas kyse on usein Ruot­si­in muut­taneista suo­ma­lai­sista ja hei­dän jälkeläisistään. 

    Viime aikoin­ta olen itse sekaan­tunut asi­aan lähin­nä yhden human­i­taarisen casen kaut­ta: Suomeen 25 vuot­ta sit­ten avi­o­li­iton kaut­ta tulleen henkilön äiti, jon­ka muut suku­laiset Venäjäl­lä ovat men­neet man­an majoille, eikä hänel­lä ole enää ketään muu­ta huolta­jaa tai omaista — aivan epäin­himil­listä potkia hän­tä rajan taa kuole­maan sil­lä perus­teel­la, että hyv­in­voin­ti­val­tios­sa lapset eivät voi/saa elät­tää ja hoitaa vanhempiaan.

    Noin yleisem­min, län­si­maista on Suomeen tulos­sa surkean vähän työhön tai elinkeinoa har­joit­ta­maan halu­avia muuttajia.

  116. Min­ul­la lie­nee taas selvä vaara tul­la väärinymmär­re­tyk­si. Pain­o­tan, etten myöskään itse kan­na­ta ulkop­uolisen työvoiman käyt­tämisen kiel­toa lail­la lakon aikaan. Toin asian esille vain havain­nol­lis­taak­seni, mis­tä näis­sä tuk­i­lakois­sa lie­nee kyse.

    Sitä kyl­lä vas­tus­tan, että tuk­i­lakko puolestaan kiel­let­täisi­in lail­la, kun tuk­i­lakol­la vas­tuste­taan ulkop­uolisen työvoiman käyt­tämistä lakon aikana.

    Molem­mat olkoon lail­lisia. Sil­loin työ­nan­ta­ja voi vapaasti harki­ta käyt­tääkö ulkop­uolisia työn­tek­i­jöitä vai neu­vot­teleeko mielum­min sovus­ta. Vas­taavasti työn­tek­i­jäli­itot voivat vapaasti arvioi­da onko toisen työn­tek­i­järyh­män työri­idas­sa sel­l­aisia ele­ment­te­jä, joi­ta pitäisi tukea.

  117. Sha­keem, jos nyt oikein ymmärsin sin­un tek­stiäsi, niin et kan­na­ta sitä, että ammat­tili­it­to voisi lakkoon men­emäl­lä kieltää ketään men­emästä töi­hin riidas­sa toise­na osa­puole­na ole­van työ­nan­ta­jan palveluk­seen, vaan lakko-oikeus kos­kee vain ja ain­oas­taan sitä, että lakko­laisia ei voi irtisanoa. 

    Sit­ten tukilakoista:

    Minus­ta tuk­i­lakot pitää sal­lia tilanteessa, jos­sa työ­nan­ta­japuoli keskit­tyy ulkop­uolisen työvoiman rekry­toin­ti­in neu­vot­telu­iden sijaan. Työ­nan­ta­jil­la on tähän toki Suomen voimas­sa ole­van oikeu­den mukaan täysi oikeus, mut­ta voimas­sa ole­van oikeu­den mukaan myös työn­tek­i­jöil­lä on sil­loin oikeus ryhtyä tuk­i­toimi­in. Molem­mat käyt­tävät perusoikeuksiaan. 

    Minä en ymmär­rä, miten se työ­nan­ta­jan toim­inta oikeut­taa ret­telöin­nin jotain toista työ­nan­ta­jaa vas­taan. Ok, hyväksyn sen, että jos osa­puole­na on val­tio, niin jos­sain muus­sa val­tion toimes­sa ole­vat voivat tukea lakkoil­i­joi­ta myös lakol­la, mut­ta jos kyse on yksi­tyis­es­tä työ­nan­ta­jas­ta (san­o­taan vaikka­pa lentoy­htiö), niin min­un on vaikea nähdä, mis­tä syn­tyy oikeu­tus jonkun toisen työ­nan­ta­jan (vaikka­pa bus­si­fir­man) palveluk­ses­sa oleville hai­ta­ta oman työ­nan­ta­jaansa, joka a) ei ole tehnyt mitään väärää ja b) jol­la ei ole mitään vaiku­tus­val­taa siihen ei-neu­vot­tel­e­vaan työnantajaan. 

    Jos tuo bus­si­fir­ma nou­dat­taa tuos­sa tilanteessa täysin voimas­sa ole­vaa työ­sopimus­ta, niin sil­loin minus­ta tuos­sa on kyse lait­tomas­ta lakosta.

  118. “1960–1970-luvuilla maas­ta muut­ti suurten ikälu­okkien edus­ta­jia, joil­la ei ollut kovin paljon koulu­tus­ta eikä kieli­taitoa, ja jot­ka oli­vat jääneet Suomes­sa teol­lisu­u­den ja elinkei­noelämän kannal­ta tarpeet­tomak­si yli­jäämäväestök­si jolle ei ollut tar­jo­ta toimeentuloa.”

    Suomes­sa oli tehty tietoinen val­in­ta, että suur­in­ta osaa ikälu­ok­ista ei koulute­ta, kos­ka sil­loinen eli­it­ti pelkäsi liian sivistynyt­tä työväestöä.
    Esim suurista ikälu­ok­ista yliop­pi­laak­si saat­toi kir­joit­taa vain n 10000–12000 eli n 12 %
    Yliopis­tois­sa oli aloi­tu­s­paikko­ja vain n puolelle eli n 6 %:lle , nyt n 40 %:lle.

    Ei Suomes­ta voin­ut muut­taa koulut­tua työvoimaa, kun sitä ei ollut poli­it­ti­sista valin­noista johtuen.

    Nyt maas­ta muut­taa n 9000 henkeä ja koulutet­tu­jen osu­us heistä oli suurim­il­laan 2005 n 2700

    Maa­han­muut­ta­jis­sa taas korkeak­oulutet­tu­jen osu­us on nous­sut hil­jalleen ja 2009 koulutet­tu­jen maahan/maastamuutto oli tasan eli n 2000 kumpaankin suun­taan. Lähde: akava

  119. Tuk­i­lakko­ja käytetään sil­loin kun työan­ta­ja ei halua neu­votel­la tai läh­tee mur­ta­maan lakko­ja eli pyrkii yksipuoliseen sanelu­ratkaisu­un neu­vot­telu­jen sijasta.
    Tässkin tapauk­ses­sa Finnair aloit­ti sodan ensin houkut­tele­mal­la ja uhkaile­mal­la omaa henkilökun­taa töi­hin rikkureiksi.

    Kun se ei oikein vetänyt niin sit­ten Finnair alkoi kiertää lakkoa han­kki­mal­la tukea muil­ta työ­nan­ta­jil­ta vuokrakoneina ja — miehistöinä ja
    .

    Tämän estämisek­si tietysti ay-liika vas­tasi laa­jen­ta­mal­la lakkoa noi­hin Finnairia tuke­vi­in firmoihin.

    Eli kun työ­nan­ta­jat alka­vat tukke­maan toisi­aan niin kyl­lä kai ay-liikeel­läkin on oikeus vas­ta­ta niihin ?

    Ei kai voi olla niin, että vain työ­nan­ta­jil­la on oikeus tukea toisiaan ??

    Itse asi­as­sa tämä eoiso­di vain osoitti,että Finnairin johto on aika koke­ma­ton­ta väkeä eikä kykene ammat­ti­maiseen työskentelyyn

  120. Sha­keem:

    Sitä kyl­lä vas­tus­tan, että tuk­i­lakko puolestaan kiel­let­täisi­in lail­la, kun tuk­i­lakol­la vas­tuste­taan ulkop­uolisen työvoiman käyt­tämistä lakon aikana. 

    No ei kai sitä tarvet­ta erik­seen kieltää ole, mut­ta ainakin itse antaisin ko. tilanteessa kenkää niille tyypeille. Jos on sovit­tu jostain, nii­in siitä pide­tään kiin­ni, ja jos toienen osa­puoli ei sitä kun­nioi­ta, niin tulk­it­sen sen henkilöko­htaisek­si vit­tuiluk­si. Se on yhden­tekevää, mitä joku toinen fir­ma häslää.

    Kari

  121. “Osak­keen hin­ta määräy­tyy markki­noil­la, jot­ka kat­too pidem­mälle kuin mikään muu.”

    Tähän sisäl­tyy ole­tus että osak­keen­o­mis­ta­ja toimisi tehtaan­pa­tru­u­na­ment­tal­i­teetil­la ja osak­keen omis­t­a­mi­nen olisi itse­tarkoi­tus. Nykyään yhä use­am­mat tekniset ana­lyysit keskit­tyvät voiton tekemiseen osak­keen kurssi­vai­htelua hyödyntämällä.

  122. “No ei kai sitä tarvet­ta erik­seen kieltää ole, mut­ta ainakin itse antaisin ko. tilanteessa kenkää niille tyypeille. Jos on sovit­tu jostain, nii­in siitä pide­tään kiin­ni, ja jos toienen osa­puoli ei sitä kun­nioi­ta, niin tulk­it­sen sen henkilöko­htaisek­si vit­tuiluk­si. Se on yhden­tekevää, mitä joku toinen fir­ma häslää.”

    Mie­lenki­itoinen jut­tu, Finnairhan pyr­ki mur­ta­maan lakon siirtämäl­lä toim­intansa muiden fir­mo­jen hoidet­tavak­si ja toiset työ­nan­ta­jat taas tar­jo­si­vat vas­tavuorois­es­ti lakonmurtamisapua.

    Tuk­i­lakot suun­tau­tu­i­v­at näitä lakon­mur­ta­jia ja Finnairin mur­toyri­tyk­siä vas­taan , ei työe­htosopimus­ta vastaan.

  123. liian van­ha:

    Eli kun työ­nan­ta­jat alka­vat tukke­maan toisi­aan niin kyl­lä kai ay-liikeel­läkin on oikeus vas­ta­ta niihin ?

    No miten ne työ­nan­ta­jat nyt on tuke­neet toisi­aan, pait­si taputelleen selkään Suo­ma­laisel­la klubilla?

    Se, että joku lentokone­vuokraa­ja vuokraa lentokonei­ta Finnair­ille ei oo tukemista yhtään sen enem­pää kuin sin­un lähikaup­pi­askaan tukee sin­ua, kun myy sin­ulle maitoo.

    BRG:

    Nykyään yhä use­am­mat tekniset ana­lyysit keskit­tyvät voiton tekemiseen osak­keen kurssi­vai­htelua hyödyntämällä.

    Osak­keen arvo määräy­tyy markki­noil­la, eli sen kurssi vai­htelee tasan sen mukaan mitä markki­nat ajat­telee yri­tyk­sen tulevaisuudesta.

    Tää on tosi yksinker­taista: mille tahansa resurssille saa parhaan tuo­ton, jos sitä käyt­tää parhaaseen mah­dol­liseen tarkoituk­seen. Jos yri­tyk­sen hal­lus­sa ole­vien resurssien paras käyt­tö on mak­si­moi­da tulot seu­raa­van kol­men kuukau­den aikana, niin sit­ten tehdään niin. Useim­miten niitä on parem­pi käyt­tää jotenkin toisin.

  124. Eli kun työ­nan­ta­jat alka­vat tukke­maan toisi­aan niin kyl­lä kai ay-liikeel­läkin on oikeus vas­ta­ta niihin ? 

    Ok, täl­laisen tuk­i­lakon minä hyväksyn, kos­ka siinä se kol­mas osa­puoli on ryhtynyt akti­ivisek­si toim­i­jak­si kiis­tas­sa. Tosin tässä jää vähän epä­selväk­si, mikä las­ke­taan tukemisek­si. Tavalli­nen bis­nek­sen tekem­i­nen ei minus­ta ole vielä tukemista (siitä kieltäy­tymisen taas voisi laskea melkein­pä työn­tek­i­jäpuolen tukemisek­si). Jos esim. öljy­fir­ma jatkaa lentopetroolin myyn­tiä Finnair­ille, niin minus­ta tämä ei ole mitään tukemista eikä myöskään se, että joku fir­ma edelleen lennät­tää työn­tek­i­jöitään Finnairia käyttäen. 

    Ja sama jut­tu työn­tek­i­jöi­den puolel­la. Se, että lähikaup­pa myy lakko­laisille makkaraa niin kuin on aina tehnyt, ei ole hei­dän tukemista. Sen sijaan, jos se ryhty­isi anta­maan makkaroitaan ilmaisek­si, tämän voisi kat­soa ole­van tukitoimi.

    Jos siis joku fir­ma A antaa ilman kun­nol­lista kor­vaus­ta työn­tek­i­jöitään Finnairin palveluk­seen, tämän voi laskea akti­ivisek­si tukemisek­si. Onko tätä siis tapahtunut?

  125. BRG:

    Nykyään yhä use­am­mat tekniset ana­lyysit keskit­tyvät voiton tekemiseen osak­keen kurssi­vai­htelua hyödyntämällä. 

    Kurssien lyhyen aikavälin heilahtelus­ta ei voi net­tomääräis­es­ti tehdä rahaa. Jonkun tuos­sa pelis­sä voit­taes­sa jonkun toisen on pakko hävitä. Ain­oas­taan pitkäl­lä aikavälil­lä osake­si­joi­tus voi olla muu­ta kuin nollasummapeliä.

    Mitä enem­män teknistä ana­lyysiä har­raste­taan, sitä vähem­män sil­lä on mah­dol­lista tehdä rahaa, kos­ka sitä vähem­män kukaan suos­tuu siihen häviäjän rooli­in. Jos kaik­ki lyhyen aikavälin pörssipelaa­jat tekevät saman­laisen teknisen ana­lyysin, heistä jokainen pää­tyy samaan arvoon sille, mikä on osak­keen “oikea” hin­ta (eli mil­lä sitä ei kan­na­ta ostaa eikä myy­dä), ja luon­nol­lis­es­ti se osak­keen hin­ta painuu juuri tuo­hon arvoon, kos­ka kukaan ei suos­tu kaup­poi­hin, jos­sa on myyjänä sen arvon ala­puolel­la tai osta­jana sen yläpuolella.

  126. Irti­sanou­tu­mi­nen ei ole työ­tais­te­lu­toi­mi viral­lis­es­ti. Ja mon­et tääl­lä ovat suositelleet sitä jos ei ole tyytyväinen.

    TEHY käyt­ti irti­sanou­tu­mista sairaan­hoita­jien työ­tait­selukeinona, siis aivan lail­lista ja tääl­läkin hyväksyt­tyä keinoa.

    Yhteiskun­ta ei kuitenkaan halun­nut jostain syys­tä palkata uusia tilalle vaan sääti pakko­lain pakkotyöstä.
    .
    Mut­ta ei val­tio ole tehnyt koskaan elet­täkään estääk­seen työan­ta­jien lakonmurtoa.

  127. Yhteiskun­ta ei kuitenkaan halun­nut jostain syys­tä palkata uusia tilalle vaan sääti pakko­lain pakkotyöstä.

    No lain säätämi­nen on ainakin 100%sesti lailli­nen keino mur­taa lakko 😉

    Tuk­i­toimista: Minus­ta tuk­i­lakot tulisi keiltää, työrauha on työrauha ja sil­lä sipuli.

    Pitäisikö työ­nan­ta­jal­lakin olla mah­dol­lisu­us täysin vas­taavi­in tuk­i­toimi­in, esimerkik­si sähkö- ja teleyri­tyk­set saat­taisi­vat katkaissa tuk­i­toime­na kyseisen liiton toimis­tol­ta sekä lakko­lais­ten asun­noista sähköt ja pistää myös viestili­iken­teen seis. 

    Täm­möi­nen on ihan järjetöntä.

  128. Liian van­ha, sairaan­hoita­jien lakon mur­tamiseen ryhdyt­ti­in sik­si, että se oli yhteiskun­nan toimin­nan kannal­ta liian tärkeä toim­into. Iso osa itseään lib­er­aaleina pitävistä ei var­maan kuitenkaan moista pakko­toin­ta kovin hyvänä pitänyt. Se hyväksyt­ti­in oikeas­t­aan vain sik­si, että irti­sanou­tu­miset oli­vat vain keino kiertää hätä­työlait, eli irti­sanoutuvil­la ei ollut tarkoi­tuskaan “oikeasti” irti­sanoutua, vaan hei­dän takaisin palkkaami­nen van­hoina työn­tek­i­jöinä oli ehtona koko sovun ehto työntekijäpuolella. 

    Yleis­es­ti val­tion ei pidä minus­ta puut­tua lakkoi­hin tai niiden mur­tamisi­in. Min­un on vaikea nähdä tilan­net­ta, jos­sa olisi perustel­tua, että val­tio ryhty­isi estämään yksi­ty­isiä työ­nan­ta­jia palkkaa­mas­ta rikkure­i­ta. Ennem­minkin val­tion pitäisi läh­es poikkeuk­set­ta olla lakois­sa työ­nan­ta­jien puolel­la (tai toisaal­ta työ­su­luis­sa työn­tek­i­jöi­den), kos­ka melkein aina ulkop­uoliset kansalaiset, joi­ta val­tio edus­taa, joutu­vat lakois­sa kär­si­jöi­den ase­maan, eikä hei­dän kär­simistä haitoista kumpikaan lakon osa­puoli välitä.

Vastaa käyttäjälle Syltty Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.