Ketä vastaan lentoemännät ovat lakossa?

5.12.2010 · Aihe: _ 

Lentoemäntien lakko on saamassa tukitoimia muilta ammattiliitoilta.

  • AKT aikoo lopettaa Finnairin koneiden tankkauksen, mutta muut lentoyhtiöt saavat kyllä polttoainetta.
  • Postin työntekijät lopettavat ulkomaanpostin lajittelun.
  • Veturimiehet kieltäytyvät ajamasta ylimääräisiä junia pohjoiseen.

AKT:n toimilla on jotain tekemistä Finnairin kanssa, mutta postimiehet ja ennen kaikkea veturinkuljettajat toimivat asiakkaita, eivät yhtiötä vastaan. Ketä vastaan tässä lakkoillaan? Veturimiesten logiikalla AKT:n ei pitäisi antaa polttoainetta myöskään Finnairin kilpailijoille, mitä Finnair tietysti toivoisi.

Kommentit

138 Vastausta artikkeliin “Ketä vastaan lentoemännät ovat lakossa?”

  1. ilkka kirjoitti 5.12.2010 kello 11:59

    Tukitoimien kohdistaminen omistajia vastaan on varsin loogista. Valtio on suuri omistaja, eli on loogista kohdistaa toimet kansalaisia vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.12.2010 kello 12:19

    Ilkka: miksi silloin valitaan valtion vahingoittaminen junaliikenteen kohdalla. Eikö olisi loogisempaa tehdä henkilökunnan ulosmarssi vaikkapa ydinvoimaloista ja ajaa sähköntuotanto alas. Nyt kansalaisten painostus kohdistuu epäoikeudenmukaisesti vain pieneen ryhmään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kari Koskinen kirjoitti 5.12.2010 kello 12:02

    Ja sokerina pohjalla: SAK syyttää Finnairia sovittujen pelisääntöjen rikkomisesta. Hih, AKT ja sovitut pelisäännöt.

    Asiallisesti ottaenhan kyse on siitä, että tietyt ryhmät ovat vuosikymmeniä kupanneet kaikkien muiden rahaa lainsäädännön, poliitikkojen ja valtion monopolien avulla. Nyt sitten ollaankin törmätty markkinoihin, eli oikeudenmukaisuuteen. Ja helppoa ei sopeutuminen ole. Eilen paperimiehet, tänään Finnair ja huomenna veturimiehet.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Syltty kirjoitti 5.12.2010 kello 12:36

    Tukilakot pitäisi yksinkertaisesti kieltää, samaten laittomien lakkojen sakkotuomioita tuntuvasti korottaa.

    Lakon pitäisi koskea kyseisiä riitapukareita, en käsitä miksi jollain toisella toimialalla, jolla on sopimukset ja työrauha kunnossa, pitäisi olla oikeus alkaa lakkoilemaan, jos siltä tuntuu?

    Finnairkin ei ole mitään muuta kuin pöhöttynyt valtionyhtiö. Viimeisen viiden vuoden aikana yhtiö ei on onnistunut tekemään enemmän tappioita kuin voittoja. Toisin sanoen finskin perusbisnes ei ole kannatta ja johdon tulisi pyrkiä ajamaan kannattamattomat osat alas mahdollisimman nopeasti.

    Tämmöisistä bisneksistä valtion pitäisi pyrkiä eroon mitä pikimmiten, henkilöstö selvästi kuvittelee että valtio-omistus takaa finskille monopolin lentomatkustuksessa ja palkollisille lihavat tilit, kuten aikaisemminkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Shakeem kirjoitti 5.12.2010 kello 12:43

    Uskoakseni tukilakot johtuvat ulkopuolisen (rikkuri) työvoiman käytöstä laillisen lakon aikaan. Joissain Euroopan maissa tämä muistaakseni oli erikseen kielletty.

    Samaa lakko-oikeuden kunnioitusta ja sovun hakemista, rikkurityövoiman rekrytoinnin sijaan, olisi tarvittu mm. kaupan alan lakon aikaan jokin aika sitten. Kauppa keskittyi neuvottelujen sijaan lähinnä täyttämään liikkeet vuokratyövoimalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kari Koskinen kirjoitti 5.12.2010 kello 13:33

    Shakeeem:

    Uskoakseni tukilakot johtuvat ulkopuolisen (rikkuri) työvoiman käytöstä laillisen lakon aikaan. Joissain Euroopan maissa tämä muistaakseni oli erikseen kielletty.

    Jaa, on vai? Tuo nyt olisi vähintäänkin Suomen perustuslain vastaista, ja nähdäkseni myöskin YK:n ihmisoikeusjulistuksen vastaista. Katso esimerkiksi kohdat, jotka viittaavat yhdistymisvapauteen ja elinkeinonharjoittamisen vapauteen.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Uskottava Nimimerkki kirjoitti 5.12.2010 kello 13:47

    Osmo kirjoitti:

    “– ennen kaikkea veturinkuljettajat toimivat asiakkaita, eivät yhtiötä vastaan.”

    Logiikka on siinä, että on olemassa työtehtävä: “Finnairin asiakkaiden kuljettaminen Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä.” Mm. tämän työn lentoemännät ovat julistaneet lakonalaiseksi. VR asetti kulkuun ylimääräisiä junia, juurikin kuljettaakseen näitä Finnairin asiakkaita. Tämä on helppo tulkita VR:n yritykseksi murtaa lentoemäntien lakkoa, tai vähintäänkin sekaantumiseksi asiaan.

    On täysin loogista, että veturinkuljettajat kieltäytyvät tekemästä töitä (Finnairin asiakkainen kuljettaminen), jotka jäävät lakon takia muutoin tekemättä.

    (Sen sijaan, ulkomaanpostin häiritsemistä en minäkään ymmärrä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kari Koskinen kirjoitti 5.12.2010 kello 13:52

    Ja koska minua tänään v***ttaa eniten kaikki, niin säästän vaivojanne ja kirjoitan tähän nuo mainitut kohdat (korostukset minun).

    Suomen PL [1] 2. luku, 13 §:

    Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

    Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

    Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

    Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

    Ja saman luvun 18 §:

    Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

    Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

    Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.

    Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.

    Ja vastaavat YK:n ihmisoikeusjulistuksesta [2] ovat:
    20. artikla:

    1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis ja yhdistymisvapauteen.

    2. Ketään älköön pakotettako liittymään mihinkään yhdistykseen.

    ja 23. artikla:

    1. Kullakin henkilöllä on oikeus työhön, työn vapaaseen valintaan, yhtäläisiin ja tyydyttäviin työehtoihin ja suojaan työttömyyttä vastaan.

    2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista diskriminaatiota yhtäläiseen palkkaan yhtäläisestä työstä.

    3. Kullakin työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.

    4. Kullakin henkilöllä on oikeus perustaa muiden kanssa ammattiyhdistyksiä ja liittyä ammattiyhdistyksiin ehtojensa puolustamiseksi.

    Kari

    [1] http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

    [2] http://www.fredman-mansson.fi/yknioj.htm

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Seppo S kirjoitti 5.12.2010 kello 14:03

    Monilla muillakin toimialoilla ollut vastaavia tilanteita, joissa työntekijöiden vanhaa perua olevat ylisuuret edut ovat ajaneet yritykset vaikeuksiin. Yleensä siinä tapahtuu niin, että vanha mahtiyritys ajetaan alas ja uudet yritykset, joilla on pienemmät kustannukset, valtaavat markkinat. Hyvin harvoin vanhakantaisen yrityksen kustannusten radikaali alentaminen onnistuu.

    Siksi valtion pitäisi pikaisesti ottaa Finnair pois pörssistä ja muuttaa se lentokoneita vuokraavaksi yhtiöksi. Kaikki lentäjät ja lentoemännät pitäisi irtisanoa.

    Lentokoneita operoimaan pitäisi perustaa uusi yhtiö, joka ryhtyisi puhtaalta pöydältä palkkaamaan halpoja lentäjiä ja lento-emäntiä.

    Ongelmana tietenkin on se, että lentäjien ja lentoemäntien irtisanomisajan palkat muodostavat melkoisen kuluerän. Mutta kyllä näihin lakkopäiviin äkkiä kuluu enemmän rahaa.

    Siis Häkämies rohkeasti hommiin pelastamaan veronmaksajille Finnairista sen, mitä vielä pelastettavissa on. Mutta ei taida Häkämies näin vaalien alla uskaltaa. Eikä Katainen halua riskeerata näköpiirissä olevaa pääministerin paikkaansa. Vallanhimo taitaa taas estää järkevimmät ratkaisut.

    Poliitikkojen pitäisi tajuta, että nyt ei ole kyse vain työmarkkinajärjestöjen taistelusta, johon valtio ei voi puuttua. Nyt on kysymys siitä, onko Finnairin osakkeilla enää mitään arvoa ja miten veronmaksajien Finnairiin sijoittamia varoja voitaisiin pelastaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Syltty kirjoitti 5.12.2010 kello 14:08

    Shakeem:
    Mikä ihmeen laki kieltää rikkurityövoiman käytön? Ei yhtään mikään, ei oikeutta tehdä työtä ja vapautta valita elinkeino saa mennä koskemaan! Ne ovat ihan perustuslakiin kirjattuja vapauksia.

    Minun mielestäni ylityökiellot, pistelakot, hakusaarto, rikkurityövoima yms. ovat kaikki normaaleja työtaistelukeinoja ja ne ovat ihan ok, kunhan koskevat asianomaisia aloja.

    Mitä ihmeen järkeä on siinä, että työnantaja ostaa alalle työrauhan ja sitten ala menee siitä huolimatta lakkoon sen takia, että jotkut letku-apinat, laukunkantajat tai taivaiden tarjoilijat lakkoilevat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Viki kirjoitti 5.12.2010 kello 14:51

    Aiheen ulkopuolelta.

    Sivuista tullut erittäin bugiset.

    Googlen chrome- selaimella, kun laitan hiiren kursorin peukun päälle niin peukkukuva kasvaa ja kasvaa eikä sitä voi klikata.

    Operalla sivut eivät toimi ollenkaan.

    En oikein ymmärrä sitä, että blogillasi on paljon lukijoita, minä mukaan lukien, ja samaan aikaan sivut ovat teknisesti erittäin huonosti toteutettu.

    ps. Voisin osallistua vaalikampanjaasi korjaamalla sivusi siten, että niitä voi kaikilla selaimilla lukea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kimmo kirjoitti 5.12.2010 kello 15:08

    Finnairin lentävä henkilöstö tuskin on kannattavuuden kulmakivi, vaikka tietysti edustaa myös kuluerän siinä missä mahtava hallintoporraskin.

    Jos nyt jotain pitäisi karsina, niin romuttaisin Finnairin lentävän henkilöstön senioriteettijärjestelmän, joka ylläpitää perverssiä nokkimisjärjestystä, joka ei hyödytä ainakaan yhtiötä.

    Finnairilla on useita satoja (turhia) vanhempia harrastelentoemoja; varakkaita kotirouvia, jotka lentävät pari kolme lentoa kuussa – niitä kivoja kaukolentoja, joissa parhaat korvaukset ja poikkeuksellisen pitkät lepoajat perillä. Tilanteen mahdollistaa palveluikään perustuva lentojen valintamahdollisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. A. Päkiävaara kirjoitti 5.12.2010 kello 15:25

    Taivastarjoilijoiden työtaistelussa veturimiehet vilkuttavat mukaan ja postimiehet koputtaa kahdesti väärälle ovelle.

    Vanhana ay-jääränä kiitän Soininvaaraa, josta ei kylläkään ole Soinin vaaraksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. SRJK kirjoitti 5.12.2010 kello 15:47

    Selväähän tuo on. Tämä on alkusoittoa sille, että eräänä päivänä lentoemot ja stuertit ovat AKT:n jäseniä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tweets that mention Ketä vastaan lentoemännät ovat lakossa? : Soininvaara -- Topsy.com kirjoitti 5.12.2010 kello 16:12

  16. Frank kirjoitti 5.12.2010 kello 16:44

    “Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.”

    Ei pidä paikkaansa. Suomessa on paljon kartellisoituja ammatteja — taksisuhareista lähtien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Saara kirjoitti 5.12.2010 kello 16:56

    Piti ihan kokeilla peukuttaa tuota Vikin kommenttia. Kyllä oma Chromeni siitä suoriutui ihan ongelmitta (WinXP).

    Kuten toisaalla mainitsin, jos Osmon blogin käytettävyys paranisi, kommenttien määrä saattaisi kasvaa niin hurjaksi, ettei Osmo ehtisi enää moderoida. Vaivalloisuuden tasapaino?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. conrad kirjoitti 5.12.2010 kello 16:58

    Syltty:
    En ymmärrä kantaasi. Sinun mielestä siis rikkurityövoiman käyttö on hyväksyttävää, mutta tukilakkoilu ei. Ymmärsinkö oikein?

    Lakonmurtamisyritykset työnanatajan puolelta ovat nimenomaan sellaista huonoa käytöstä ja riidan eskaloimista, joka oikeuttaa tukilakkoihin myös muilla aloilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Raimo K kirjoitti 5.12.2010 kello 16:59

    Kari Koskinen: “Ja koska minua tänään v***ttaa eniten kaikki, niin säästän vaivojanne ja kirjoitan tähän nuo mainitut kohdat (korostukset minun).”

    V***utuksen kyllä huomaa, mutta mitähän tekemistä ko. kohdilla on lentoemäntien lakon tai rikkurityövoiman käytön/käyttämättömyyden kanssa? Tukilakkojen?

    Tukilakkoja en kyllä ymmärrä tässä tapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.12.2010 kello 17:32

    En oikein ymmärrä sitä, että blogillasi on paljon lukijoita, minä mukaan lukien, ja samaan aikaan sivut ovat teknisesti erittäin huonosti toteutettu.

    Suurempi lukijamäärä ei tuo tämän blogin käyttöön lainkaan resursseja, pikemminkin vie niitä. Palaamme taas kysymykseen, pitäisikö sisällön tuotannosta saada maksu vai ajatellaanko, että kaikki sisältöä tuottava työ tehdään ilmaiseksi. Jos voisin laskuttaa lukijoita sentin/käynti ja käyttäisin tästä koituvat rahat blogin ulkoasun ja sisällön hyväksi, tästä tulisi tosi hyvä. Nyt teen tätä harrastuksekseni enkä voi käyttää tähän päivässä puolta tuntia enempää (+ ratikkamatkat moderointia) – enkä palkata apuvoimaa blogin tekniikkaan. Siksi en pysty täyttämään kaikkia niitä toiveita, joita täällä sinänsä ihan perustellusti esitetään. Siksi myös avausten laatu ei faktojen osalta ole aina kunnossa. Ei ole aikaa tarkistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kari Koskinen kirjoitti 5.12.2010 kello 17:39

    Raimo K,

    Pointti oli siis se, että jos AY-liikkeeseen kuuluvat henkilöt menevät lakkoon (mihin heillä tietenkin on täysi oikeus), niin lainsäädännöllä ei voida sitoa kyseiseen poppooseen kuulumatonta henkilöä (“rikkuri”), koska se rikkoisi tämän henkilön yhdistymisvapautta ja elinkeinon harjoittamisen vapautta.

    Frank,

    Kyllä taksikuskiksi saa kuka tahansa ryhtyä, lupia tietenkin on vain rajatusti, mutta niinhän meillä on esimerkiksi lääketieteellisen opiskelupaikkojakin.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. aku kirjoitti 5.12.2010 kello 17:43

    Minun mielestäni otsikon kysymys on väärä. Pikemminkinkin pitää kysyä, minkä puolesta lentoemännät tai muutkin lakkoilevat.

    Nyt näyttää siltä, ettei kyse ole edes parempien työehtojen tai palkkojen puolesta lakkoilemisesta, vaan siitä että työehtoja halutaan huonontaa. Jos oikein vaivaatte älynystyröitä, niin siinä voi olla syy myös tukitoimiin.

    Minusta on tosi kummallista, että monet tyrmäävät moraalittomanakin “saavutettujen etujen” puolustamisen. Lienevät sitten aina halukkaita puolittamaan lomansa tai palkkansa.

    Finnair on jo nyt menettänyt useimpien vuosien lentoemäntien palkkasumman. Miksi? No siksi tietysti, että samoilla perusteilla on myöhemmin muillakin aloilla helppo ajaa työehtojen huononnuksia. Tämähän on ollut viimeisten vuosien suuri linja tes-neuvotteluissa.

    Työnantajan propaganda on taas uponnut otolliseen maaperään. Moni ei taida enää muistaa niitä valheita, joita leviteltiin ahtaajien lakon aikana (esim. monen sadan miljoonan menetykset päivässä).

    Kotimaan lennoilla lentoemännän palkka jää alle 2000 euron. Uralla etenemistä eli palkan nousua on se, että pääsee ulkomaan reiteille aikanaan. Niissäkin palkan nousu johtuu pääasiassa normaaleista päivärahoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Artturi B kirjoitti 5.12.2010 kello 19:22

    conrad:

    Lakonmurtamisyritykset työnanatajan puolelta ovat nimenomaan sellaista huonoa käytöstä ja riidan eskaloimista, joka oikeuttaa tukilakkoihin myös muilla aloilla.

    Eli sun mielestä, jos jotkut ei halua tulla töihin työnantajan tarjoamilla ehdoilla, mutta jotkut toiset haluaa, niin homma hoituu hyvin niin, että kukaan ei saa tehdä niitä töitä?

    Miten se, että työnantaja palkkaa ne työntekijät jotka hyväksyvät ehdot oikeuttaa ihan muiden työntekijöiden rikkoa omia työsopimuksiaan?

    Jos sulla olis joku sopimus kenen tahansa kanssa ja se toinen ei noudattais sopimusta siks, että jossain muualla maailmassa olis sen mielestä jotain epäoikeudenmukaista, niin olisitko silleen, et ok… joo ihan ymmärrettävää… joo tottakai kannan sun sopimusrikkomuksen kustannukset itte, kun sulla on noinkin hyvä syy olla noudattamatta sopimusta…

    RaimoK:

    V***utuksen kyllä huomaa, mutta mitähän tekemistä ko. kohdilla on lentoemäntien lakon tai rikkurityövoiman käytön/käyttämättömyyden kanssa?

    No sitä, että jengillä on oikeus palkata muuta työvoimaa, jos entinen työvoima ei halua tehdä töitä työnantajan tarjoamilla ehdoilla.

    Muutenkin rikkuri tarkoittaa liiton jäsentä, joka tekee liiton lakonalaiseksi määrittelemää työtä. Jos ei kuulu siihen liittoon, niin ei voi olla rikkuri.

    Osmo: mun mielestä nää sivut on oikein tyylikkäät ja hyvin tehdyt, mutta tää hallittu yleisilme on lähtenyt viimeaikoina vähän lipsumaan. Nuo kommenttien korostusvärit on ehkä vähän liikaa, mutta kyllä nuo jaa facebookissa ja peukkupainikkeet sopii tänne ihan hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. sari kirjoitti 5.12.2010 kello 20:01

    lakkoilusta ´case finnair´

    muistaakseni kohdeyritykseen on kohdistuneet lähi aikoina mm. seuraavat lakot:
    – lennonjohtajat
    – lentäjät
    – huolto
    – pensanjakelu
    – laukut
    – matkustamo

    Tämä tarkoittaa, että yrityksen normaalia toimintaa ei voi enää hallita. Eletään kriisistä kriisiin.
    Mielestäni tulisi miettiä onko oikein, että samassa yrityksessä on ketjutettuna toimintoja noissa on eri työntekijäliitot, jotka toimivat keskenään ´sopusoinnussa´. Näyttää siltä, että ollaan lakkotaktiikassa, jossa eri liitot vuorotellen pysäytävät kohdeyhtiön toiminnan saadaksen itselleen jonkun asian hoidettua. Kun kohdeyhtiön pääomistaja on valtio luullaan että vieteri on loputon. Se ei ole!

    Tämä toimintatapa, jonka mestareita on kuljetusala, tuhoaa yhtiön kyvyn toimia ja samalla työpaikat. Vrt. Varustamot. Montako laivaa on jäljellä suomen lipun alla? Lentokone vaihtaa lippuaan yhtä näppärästi.

    Jo nyt Finnair on menettänyt uskottavuutensa samalla lailla kuin tapahtui suomalaisille varustamoille. Tästäkin lakosta syntyy sopimus, mutta se on pyrhoksen voitto. Asiakkaat saivat jo tarpeekseen. Alasajo on alkanut. Sen pysäyttämiseksi tarvitaan rakenteellinen muutos toimintatapoihin. Jos suomessa ei toimintatavat muutu järkeviksi ne haetaan sitten muualta.

    Kyse ei ole tästä lakosta vaan Suomalaisen toimialan kyvystä toimia markkinoilla.

    Toivoisin AKT:n liitoille samanlaatuista vastuuta teoistaan kuin mitä Metalliliitto on kantanut. Jäsenkunnan etu pitäisi miettiä suurempana asiana ja ymmärtää mitä oikeasti ollaan tekemässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Syltty kirjoitti 5.12.2010 kello 20:13

    conrad
    “Syltty:
    En ymmärrä kantaasi. Sinun mielestä siis rikkurityövoiman käyttö on hyväksyttävää, mutta tukilakkoilu ei. Ymmärsinkö oikein?”

    Kyllä.

    “Lakonmurtamisyritykset työnanatajan puolelta ovat nimenomaan sellaista huonoa käytöstä”

    Huonoa käytöstä? Miksi ihmeessä lakon murtaminen olisi yhtään sen huonompaa käytöstä kuin lakkoavustusten maksaminen lakkolaisille? Kummankin tarkoituksena on mahdollistaa työtaistelun jatkaminen.

    “joka oikeuttaa tukilakkoihin myös muilla aloilla.”

    Minun mielestäni muita aloja ei pitäisi sotkea tähän. Tappelupukarit tapelkoot keskenään, mutta täysin syyttömiä työnantajia ja asiakkaita ei tähän asiaan pitäisi sotkea mitenkään. Jos joku työnantaja on työrauhan ostanut, niin alalla on työrauha. Ei jonkun toisen alan riitojen pitäisi sitä mitenkään koskettaa, etenkin kun kaiken kukkuraksi lakon pysäyttämien töiden kanssa työnantajalla on yleensä vielä parin viikon palkanmaksuvelvollisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Raimo K kirjoitti 5.12.2010 kello 20:21

    “RaimoK: ´V***utuksen kyllä huomaa, mutta mitähän tekemistä ko. kohdilla on lentoemäntien lakon tai rikkurityövoiman käytön/käyttämättömyyden kanssa?´

    No sitä, että jengillä on oikeus palkata muuta työvoimaa, jos entinen työvoima ei halua tehdä töitä työnantajan tarjoamilla ehdoilla.”

    Siitä vaan, jos kuvitellaan ongelman sillä ratkeavan.
    Jollakin tavalla oireellista on se, että perustuslakia siteeraamalla saa täällä runsaat aplodit – ja onhan siellä tosiaan myös se lentoemäntien järjestäytymisoikeus ja oikeus valita ammattinsa – mutta siitä aplodit ilmeisesti eivät tule – ja itsestäänselvyyksiä ne länsimaissa ovatkin. Perustuslakia lukemalla Finnairin ongelmat eivät ratkea, naurettavaa kuvitellakin.
    Nyt kun jokseenkin kaikki Finnairin henkilöstöryhmät ovat lakkoilleet tai uhanneet lakolla – johtoa lukuunottamatta – alkaa vahvistua käsitys, että syitä voidaan etsiä muualtakin kuin henkilöstöstä.
    En millän voi uskoa, että kukaan Finnairissa on tietämätön siitä kilpailutilanteesta, mikä lentoyhtiöiden välillä vallitsee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Evert The NeveRest kirjoitti 5.12.2010 kello 20:38

    Finnairin ongelma on sen kymmenen työehtosopimusta. Vanhentunut toiminmalliko koituu koko yhtiön kohtaloksi?

    Ainoa järkevä, kestävä ratkaisu on, että palkolliselle henkilöstölle tehdään yksi yhteinen työehtosopimus. … ja jokaiseen pykälään kirjataan perään lausuma, “ellei toisin sovita”, joka mahdollistaa joustavuuden poikkeustilanteissa.

    Nyt Finnairin lentoemännät ovat lakossa itseään vastaan – perimmältään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Raimo K kirjoitti 5.12.2010 kello 20:52

    Evert The NeveRest: “Nyt Finnairin lentoemännät ovat lakossa itseään vastaan – perimmältään.”

    Tämä tietenkin pitää paikkansa – periaatteessa.

    Silloin kun – noin 30 vuotta sitten – meikäläinen oli henkilöstöpäällikkönä, johtamisen guruna (joita tietysti oli paljon) pidettiin Jan Carlzon -nimistä kaveria – hän johti SAS-nimistä lentoyhtiötä, joka oli kuilun partaalla. Carlzon sai sen pelastettua. SAS taitaa edelleen olla kuilun partaalla, mutta on pysynyt reunan oikealla puolella yli 30 vuotta. Mutta ketään Finnarin johtajaa ei pidetä johtamisguruna. Olisi syytä kaivaa esiin Carlzonin kirja Pyramidit nurin.
    Kirjahyllyssäni on toinenkin tilanteeseen sopiva kirja: Antti Tervasmaa, Tavallinen kapteeni, 1992 – siis Finnarin lentokapteeni. Kirja avaa valaisevan näkymän Finnarin yrityskultturiin – ja mikä pahinta, kulttuuri näyttää edelleen olevan sama, kuin 20 vuotta sitten.
    Johdon tehtävä on johtaa. Jos 20 vuotta vanhat ongelmat ovat edelleen ajankohtaiset, johto ei ole johtanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.12.2010 kello 21:14

    Finnairin henkilökunnan tulevaisuus on melko uhanalainen samasta syystä kuin merimiestenkin. Ala on aidosti kansainvälinen, jolloin yhtiöt ja niiden työntekijät altistuvat matalapalkkamaiden kilpailulle.
    Tähän nähden valtiollisten lentoyhtiöiden tilanne on kummallinen. Vanhoina monopoliyhtiöinä ne ovat tarjonneet henkilökunnalleen selvästi muuta kansaa paremmat ehdot, vaikka globaali kilpailu uhkaa viedä kotimaista palkkatasoa huonommaksi.
    Tämä lakko tietysti jouduttaa työn luisumista pois Suomesta. En usko, että se tapahtuu niin kuin pääjohtaja uhkaa – siis että Finnair alkaa vuokrata ulkomaista työvoimaa. Sen omistaja saattaa estää. Ulkoistamisen tekevät lentomatkustajat, jotka valitsevat halvimmat lennot. Jo nyt Finnairin markkinaosuus Euroopan lennoilla on laskusuunnassa. Blue 1 lentää kotimaassa paljon halvemmalla ja nyt on ulkomaisia kilpailijoita tulossa paljon lisää kannattaville pitkille reiteille Ouluun ja Rovaniemelle.
    Finnairin vahvuus on Aasian reiteissä, mutta tämä vahvuus ei voi kestää kauan. Jos Finnair saa lentää Helsingistä Pekingiin, China Airlines saa myös. Kun aasialaiset yhtiöt tulevat reitille kilpailijoiksi, tosiasiat alkavat painaa yhtiötä.
    Ehkä henkilökunta tietää tämän ja haluaa nauttia epärealistisista eduista vielä muutaman vuoden, koska tietää lopun kuitenkin lähenevän. Se voi olla ihan rationaalisesti ajateltu heidän kannaltaan, mutta koko maan kannalta kansallisen lentoyhtiön menetys on paha isku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Evert The NeveRest kirjoitti 5.12.2010 kello 21:34

    Voipi olla, että suomalainen on valmis maksamaan hiukan enemmän Finnairin palveluista kuin China Airlinesin tai Aeroflotin palveluista. Näillä kun tapana vähän väliä tehdä mahalasku. Ei ole pitkä aika, kun Aeroflotin ohjaimissa oli kapteenin poika ja poika laittoi koneen syöksyyn.

    Pikkupoika oli kahvoissa ja miehistö lensi g-voimien voimasta takaseinään, eikä päässyt ohjaimiin käsiksi.

    Mustan laatikon äänitteessä oli kapteenin viimein huuto: “saa olla viimoinen kerta, kun sä ajat tätä konetta!”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Raimo K kirjoitti 5.12.2010 kello 23:30

    Evert The NeveRest: “Voipi olla, että suomalainen on valmis maksamaan hiukan enemmän Finnairin palveluista.”

    Siis mistä palvelusta? Finski on tunnettu siitä, että palvelua ei ole.
    Esimerkki – no joo, 20 vuotta vanha – oltiin menossa Floridaan, 2 aikuista, 1 lapsi – kaikki oli sijoitettu eri puolille konetta. Kun tästä valitettiin, lentoemojen vastaus oli, että ei voi mitään, näin on paikat jaettu. Ja niin se oli.
    Jos kulttuuri on tänään sama kuin 20 vuotta sitten, johto ei ole johtanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Pekka Taipale kirjoitti 5.12.2010 kello 23:40

    Helsingin ja Pekingin väliä lentää Air China (Kiinan kansantasavallan valtionyhtiö), ei China Airlines (joka on taiwanilainen).

    China Airlinesin turvallisuushistoria onkin kieltämättä hiukan heikko – ei katastrofaalisen huono mutta heikko – mutta Air China, jonka kanssa Finski muuten jo nyt tekee paljon yhteistyötä, on ihan OK firma. Jo nyt saatat ostaa Finnairin lipun jonnekin umpikiinaan ja osan matkaa sitä operoikin Air China. Toisaalta Air Chinalta saattaa saada merkittävästi Finskiä halvemman lipun Finskin koneeseen Helsinki-Peking-välille.

    Ja tämä ei todellakaan voi jatkua näin määrättömän pitkään. Minä olen matkustanut Air Chinalla ihan tyytyväisenä, ja jos Finnair hinnoittelee itsensä ulos, se on tappio vain Suomelle ja suomalaisille, koska se merkitsee sitä, että suorat lennot Helsingistä ja Suomen alueellisilta lentokentiltä muualle vähenevät, ja vastedes maailmalle mennään Amsterdamin ja Frankfurtin kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Jaakko Hirvonen kirjoitti 6.12.2010 kello 12:51

    “Helsingin ja Pekingin väliä lentää Air China”

    Ei lennä. Sillä välillä lentää nykyisin vain Finnair, mutta sillä Finskin vuorolla on myös Air Chinan lentonumero.

    Samalla tavalla voi ostaa Helsingin ja Japanin välille Japan Airlinesin lennot, mutta Finskin koneesta itsensä silti löytää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Matti Kinnunen kirjoitti 6.12.2010 kello 13:09

    Lentoyhtiöillä on yhteinen ongelma. Ne eivät ole keksineet hinnan lisäksi mitään muuta tapaa kilpailla keskenään. Koska hinnat ovat helposti verrattavissa, asiakkaat valitsevat aina halvimmat lennot.

    Jos Finnair haluaa pärjätä kilpailussa, on Finnairin keksittävä jokin muu keino houkutella asiakkaita hinnan lisäksi. Tällainen keino voisi olla mukavuuden lisääminen, lippujen joustavuuden lisääminen etc.

    Mutta jos ja kun Finnair päättää jatkaa hintakilpailua, niin Finnair menee konkkaan. Muilla firmoilla on isompi kassa ja joillakin (kiinalaisilla) radikaalisti halvemmat kustannukset ja isommat valtiolliset tuet.

    Vehviläisen pitäisi nyt näyttää, mitä oppi Nokialla. Ei sielläkään pelkällä hinnalla kilpailemalla pärjätty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Samuli Saarelma kirjoitti 6.12.2010 kello 13:13

    Raimo K:

    Siitä vaan, jos kuvitellaan ongelman sillä ratkeavan.

    Siinä vaiheessa, kun on otettu lakkoase käyttöön, on selvästikin työntekijöiden taholta todettu, että ongelmaa ei kannata näköjään koittaa ratkaista neuvottelemalla, joten tapellaan. En näe mitään syytä, että jos työntekijäpuoli toteaa tämän, niin työnantajan pitäisi sitten jatkaa silkkihansikkain asian käsittelyä sen sijaan, että tekee kaikkensa voittaakseen tappelun, ml. palkkaa rikkureita.

    Työnantaja tarvitsee työntekijäosapuolta jaktossa ihan samalla tavoin kuin toisinpäin. En siis näe mitään syytä, miksi vain toista osapuolta pitäisi syyttää siitä, että koittaa voittaa työtaistelun kaikin mahdollisin keinoin (siis niin kauan, kun pysytään lain puitteissa). Miksi työnantajan pitäisi työtaistelun aikana varoa suututtamasta työntekijöitä olemalla käyttämättä rikkureita, mutta työntekijät saavat suututtaa työnantajaa halunsa mukaan ja jopa haitata kolmansia täysin kiistaan osattomia osapuolia tukilakoilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Samuli Saarelma kirjoitti 6.12.2010 kello 13:24

    Matti Kinnunen:

    Lentoyhtiöillä on yhteinen ongelma. Ne eivät ole keksineet hinnan lisäksi mitään muuta tapaa kilpailla keskenään. Koska hinnat ovat helposti verrattavissa, asiakkaat valitsevat aina halvimmat lennot.

    Lentolippukilpailussa ei asia ole suinkaan näin yksinkertainen. Iso osa “normaalien” lentoyhtiöiden tuloista tulee business-luokan lippujen myynnistä. Niissä käytännössä samalla tilalla koneessa saadaan paljon suuremmat tulot. Näissä lipuissa oleellista on joustavuus, hyvä palvelu jne. eikä niinkään lipun hinta, koska matkustajat eivät koskaan maksa lippujaan omasta taskustaan.

    Sen sardiiniosaston lippujen hintoja voi painaa alas niillä keinoilla, joita halpalentoyhtiöt tekevät (eli varmistamalla, että kone tulee aina täyteen ja tarjoamalla vain peruspalvelun). Tässä kategoriassa pitää isojen lentoyhtiöiden lippujen olla ehdottomasti joustamattomia tai muuten liikematkustajat alkavat käyttää näitä lippuja kalliiden business-luokan lippujen sijaan.

    Hintakilpailu ei siis ole mitenkään yksinkertaista ja kalliimman kulurakenteen omaava yhtiö ei ole mitenkään varmasti tuomittu tuhoon, kunhan pystyy saamaan niistä kalliimmista työntekijöistään sitten esim. paremman palvelun business-luokkaan. Tietenkin, jos tarjoaa täsmälleen samaa kalliimmalla hinnalla, ei pitkään pysty toimintaa pyörittämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. uusi kasvo täällä kirjoitti 6.12.2010 kello 16:11

    montako valtakunnansovittelijan sovintoesitystä työnantaja puoli on hylännyt 2000-luvulla?

    voiko tästä tilastosta(jos löytyy)vetää jotain johtopäätöstä,että kumpi osapuoli on ollut ns.”voittajan”puoli,eli saanut parannuksia tessiinsä ja vastaavasti toinen osapuoli saanut heikennyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Syltty kirjoitti 6.12.2010 kello 19:15

    Samuli Saarelma
    “iinä vaiheessa, kun on otettu lakkoase käyttöön, on selvästikin työntekijöiden taholta todettu, että ongelmaa ei kannata näköjään koittaa ratkaista neuvottelemalla, joten tapellaan. En näe mitään syytä, että jos työntekijäpuoli toteaa tämän, niin työnantajan pitäisi sitten jatkaa silkkihansikkain asian käsittelyä sen sijaan, että tekee kaikkensa voittaakseen tappelun, ml. palkkaa rikkureita.”

    Jep, minuakin ihmetyttää tämä rikkureiden paheksuminen. Mitä ihmettä siinä on jos työnantaja haluaa voittaa työtaistelun, jonka vastapuoli on aloittanut? Miksi ihmeessä työnantajan pitäisi seisoa vain tumput suorina ja “kunnioittaa lakkoa”? Ihan typerä ajatuskin.

    Ja mitä tulee Finnairin johtamisoppeihin, niin jossei homma ole 20 vuodessa parantunut, niin lienee Finnairin aika mennä. Tuloksesta näkee suoraan että bisnes ei toimi, ei muuta kuin saha soimaan ja karsimaan kannattamatonta toimintaa. Kyllä ne muut, paremmin johdetut yritykset, tyhjentyneen tilan täyttävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 6.12.2010 kello 20:06

    Kuinkahan paksu hallinto Finnairilla on? En ole niin tarkkaan yhtiötä seurannut, mutta minusta ainakin VR:n yt-neuvotteluissa on puhuttu vain suorittavan puolen vähentämisestä.

    Kertookohan tämä erilaisesta lähestymistavasta muualla Pohjolassa?

    http://www.dsb.dk/Om-DSB/Presse/Pressemeddelelser/DSB-skal-afskedige-ca-140-administrative-medarbejdere/

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 6.12.2010 kello 21:24

    Vaikka voisihan myös vertauskuvallisesti pohtia, millaista olisi jos Finnairista tulisi Finnrail.

    http://www.guilfordrail.com/

    Kaikki liikennemuodot ovat tarpeen, mutta eipä liene lentoliikenteen vähentäminen ympäristön kannalta pahasta.

    Terrveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. juha kirjoitti 6.12.2010 kello 21:53

    Finski on tosiaa jonkinlaisissa vaikeuksissa, joista tämäkin lakko on seuraus (siis seuraus, ei syy)

    Finski on tehnyt muitakin huonoja valintoja. Esim. jos vain ois ollut mahdollista, niin ois kannattanut liittyä star allianceen eikä one worldiin. Tämä olis blokannut pahimmat kilpailijat. Ainakin meidän firmassa matkatoimisto antaa joka kerta halvemman lennon frankin kautta eli luftarilla. Samoin skandit menee sitten sassin kautta ja kotimaa blue1:llä. Ja matkustussääntö vaatii halvimman.

    Ja kun hinta on se kilpailutekijä, niin sitten se ainoa tie on saada omat kustannukset alas. Eli ymmärrän kyllä finskiä. Syteen tai saveen, niin ei kandee emoille antaa periksi. Taistelu kustannuksia vastaan merkkaa finskillä väistämättä “sisäistä devalvaatiota”, eli oman henkilöstön kustannusten alentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. juha kirjoitti 6.12.2010 kello 22:05

    Niin ja vielä kommentti rikkureihin: ei kun eteenpäin!

    Finnair on kansalaisia eikä emoja varten. Jos ei onnistu emojen kanssa niin eiku virolaiset vuokraemot hommiin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. jusu kirjoitti 6.12.2010 kello 22:31

    Semmoinen maku jää Lakoista ja tukitoimista tällaisina aikoina ,että
    Työntekijät ovat itse päättämässä minkä suuruisella palkalla ovat valmiit tekemään työnsä
    Tai muuten…
    Lisäksi voivat lähteä Ulkomaille töihin jos Finnair kaatuu…
    Työehdot ovat siellä kuitenkin erilaiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Liian vanha kirjoitti 7.12.2010 kello 1:21

    “Blue 1 lentää kotimaassa paljon halvemmalla ja nyt on ulkomaisia kilpailijoita tulossa paljon lisää kannattaville pitkille reiteille Ouluun ja Rovaniemelle.”

    Blue1 on SAS:n tytär ja SAS konsernina on ollut raskaasti tappiollinen pari viime vuotta kuten Finnairkin

    Blue1 näytti maksavan kuitenkin parempaa palkkaa kuin Finnair eikä sillä ollut tarvetta ajaa lentoemoja lakkoon, sillä siellä ymmärrettiin, ettei se ratkaise taloudellisia ongelmia, jotka johtuvat aivan muista syistä.
    Niinpä Blue1 teki sopparin ja kerää nyt Finnairin asiakkaat.
    Ehkäpä SAS ostaa kohta kypsän Finnairin pilkkahinnalla kuten Telia osti Soneran ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.12.2010 kello 7:32

    Blue1 näytti maksavan kuitenkin parempaa palkkaa kuin Finnair eikä sillä ollut tarvetta ajaa lentoemoja lakkoon

    Ymmärtääkseni Finnair ilmoitti, että se voisi hyväksyä Blue 1:n sopimuksen sellaisenaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Liian vanha kirjoitti 7.12.2010 kello 2:43

    “Koska hinnat ovat helposti verrattavissa, asiakkaat valitsevat aina halvimmat lennot.”

    Tämäkään ei pidä aivan paikkaansa, eivät Suomen mepit valitse halvinta yhtiötä ja lennä jostakin korpikentältä korpikentälle.
    Firmamatkustajat , jotka ovat se parhaiten maksava ryhmä , haluavat lentää kalliille kentille ja maksavat businessluokan lipun.

    Tosin tämäkin on hiipumassa ja itse asiassa tietoliikenne eli videoneuvottelut/puhneuvottelut ovat supistaneet lentomarkkinaa paljon parin viime vuoden aikana.

    Vaikka lentomatkoja tehdään paljon n 2,5 miljardia niin eri matkustajia ei ole niin paljon eli lentomatkailu keskittyyt pienelle liikemies-asiantuntija joukolle .
    Halpamatkailijat ovat erikseen ja he lentävät vain kerran vuodessa.Halpalentoyhtiöiden markkinaosuus on sen vuoksi vain 20 % Euroopassa Finavian mukaan . Vaikka kasvu keskittyy tälle alueelle niin se johtuu siitä, että tulee uusia matkustajia elintason noustessa , se ei syö juurikaan vanhaa asiakaskuntaa, sitä syövät muut teknologiat.

    Siinä mielessä Finnairin investointi idänreittiin oli virhe, kasvuennuste ei ole enää niin hyvä, päinvastoin laskeva. Siksi Hienonen sai lähteä ja Vehviläinen yrittää epätoivoisesti peittää virhettä mallia Sonera/Stora.
    Tässä ote vuoden 2007 visiosta
    “Finnairissa on laadittu uusi pitkänajan visio. Sen mukaan Finnairin tavoitteena on tulla laatu- ja ympäristötietoisen lentomatkustajan halutuimmaksi vaihtoehdoksi pohjoisen pallonpuoliskon mannertenvälisessä liikenteessä. Finnair toteuttaa kasvustrategiaa, joka perustuu lisääntyvään kysyntään Eurooppa-Aasia-liikenteessä sekä tulevaisuudessa myös Pohjois-Amerikan ja Aasian välisessä liikenteessä.”

    Mielenkiintoinen havainto oli, että Finavia tekee vielä suurempaa tappiota kuin Finnair ? Se johtuu siitä, että se on joutunut subventoimaan voimakkaasti Finnairia ja maakuntien lentoliikennettä.
    Sa ajaa hallituksen Vehviläisen taakse.

    Tässä kaadetaan taas valtion epäonnistuneiden busineksien syitä työntekijöiden niskaan, todella likaista peliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Henry Björklid kirjoitti 7.12.2010 kello 4:35

    Lentoemännät ovat suostuneet palkkojensa alentamiseen:

    “Finnair kertoo kotisivuillaan, että lentoemännän palkka lisineen on työsuhteen alussa noin 1900 euroa kuukaudessa ja kymmenen vuoden työskentelyn jälkeen 2700 euroa kuussa. Tähän päälle tulevat lennon aikaisesta myynnistä myyntiprovisiot sekä työvuorojen mukaiset päivärahat.

    Vuonna 2005 Finnair on kertonut matkustamohenkilökunnan keskipalkan olleen noin 40 580 euroa. Tämä tekisi reippaasti yli 3000 euroa kuukaudessa.”

    “Lisäksi lentoemännät saavat päivärahaa, jota kertyy arvioiden mukaan kuukaudessa 300–400 euroa.”

    “Åkersin mukaan tällä hetkellä aloittelevan Finnairin lentoemännän peruspalkka on 1402,60 euroa kuukaudessa. Palkka on nyt viisi prosenttia pienempi kuin kuuluisi olla, sillä lentoemännät suostuivat Finnairin säästöohjelmaan, jossa palkkoja alennettiin.

    Vähintään 25 vuotta alalla ollut lentoemäntä tienaa tällä hetkellä 2390 euroa kuukaudessa peruspalkkana, Åkers kertoo.”

    Lue koko juttu:
    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/107105-1800%E2%80%934700-%E2%82%ACkk-nain-lentoemanta-tienaa?cmp=suosituimmat

    Henry

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Henry Björklid kirjoitti 7.12.2010 kello 4:37

    Lakon syy:

    Lakon taustalla on Finnairin pyrkimys pidentää lentoemäntien ja stuerttien työaikaa 5-10 prosentilla. Tämä otettaisiin pääasiassa kaukolentoja tekevän henkilöstön palautumispäivistä.

    Henry

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Risto kirjoitti 7.12.2010 kello 5:11

    “Jos Finnair saa lentää Helsingistä Pekingiin, China Airlines saa myös”

    Entä jatkoyhteydet? Ihan silmämääräisesti arvioiden minkä näköiset ihmiset matkustavat Finnairin aasian koneilla ja Helsinkiin tullessa kuinka nämä jakutuvat matkatavaroita hakemaan ja transfer jonoihin, Finnairin päätuote ei ole Peking[Tokio, Soul, jne.]-Helsinki yhteys vaan yhteydet mainituista kaupungeista muualle Eurooppaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Liian vanha kirjoitti 7.12.2010 kello 8:29

    “Lakon taustalla on Finnairin pyrkimys pidentää lentoemäntien ja stuerttien työaikaa 5-10 prosentilla. Tämä otettaisiin pääasiassa kaukolentoja tekevän henkilöstön palautumispäivistä.”

    Noin tyhmiä eivät Finnarin johtajat sentään ole, vaikutus kuluihin on vain 0,0jotakin %.
    Ei pidä uskoa kaikkea mitä lukee

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Liian vanha kirjoitti 7.12.2010 kello 11:13

    Katselin tuossa itsenäisyyspäivänä Tuntematonta ja tuli mieleen, että siellä jossain taistelleiden
    motto ja selviytymisen kantava ohje oli “kaveria ei jätetä”.

    Nyt globaalissa kilpailussa olemme vähän samassa tilanteessa, mutta motto näyttää olevan “pelastukoon ken voi ”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Liian vanha kirjoitti 7.12.2010 kello 11:41

    “Ymmärtääkseni Finnair ilmoitti, että se voisi hyväksyä Blue 1:n sopimuksen sellaisenaan.”

    Blue1 ei lennä Aasian lentoja ja kiista koskee juuri noita kaukolentojen työehtoja .
    Blue1 soppari 1:1 merkitsisi työnantajan sanelua näiden työehtojen osalta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. uusi kasvo täällä kirjoitti 7.12.2010 kello 16:16

    kuka on valmis heikentemään omaa palkkaansa/työehtojansa vapaaehtoisesti?

    tällä blogilla voi varmaan ilmoittautua ja sen jälkeen marssia työnantajan luo.

    vastaus:EI KUKAAN

    tämä vaan on niin helppoa huudella täältä nimimerkin(minä myös) suojista sitä sun tätä.

    -ruoho on aina VIHREÄMPÄÄ aidan toisella puolella

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Pekka Taipale kirjoitti 7.12.2010 kello 17:42

    >kuka on valmis heikentemään omaa palkkaansa/työehtojansa vapaaehtoisesti?

    Eihän tässä vapaaehtoisuudesta ole kyse, vaan markkinatilanteesta. Virhe on ajatella, että tämä työehtojen heikennys olisi kiinni jostain neuvotteluista työnantajan kanssa, tai että ilkeä Vehviläinen ja häntä ennen Hienonen ja häntä ennen ties kuka haluaisivat kyykyttää työntekijöitä, ja että asia ratkeaa luokkataisteluretoriikalla. Voisiko tosiaan olla niin, että firmaan osuu kerta toisensa jälkeen tyhmiä ja ilkeitä pomoja? Tuskin.

    Kyse on kilpailutilanteesta. Työntekijät eivät halua heikentää palkkaansa/työehtojaan, mutta toisaalta minä en lentoyhtiön (tai minkään muunkaan) asiakkaana halua maksaa palvelusta kovin paljoa enempää vain siksi, että yhden firman ammattiyhdistys saa pitää nykyiset ehtonsa tai saa hilattua ne vielä hiukan paremmaksi.

    Jos Finnair on muita kalliimpi, minä joko en matkusta tai sitten matkustan sellaisella lentoyhtiöllä, joka tarjoaa riittävän hyvää palvelua halvemmalla. Finnairin palvelua mollataan usein aiheettomasti ja hieman pahantahtoisestikin, mutta tosiasia on se, että riittävän hyvää matkustamopalvelua saa muiltakin lentoyhtiöiltä.

    Jos kustannukset pysyvät korkealla, edessä on Finnairin toimien uudelleenjärjestely ja pahimmassa tapauksessa palvelujen siirtyminen toimimaan keskieurooppalaisten hubien kautta, ja Helsingin aseman väheneminen Aasian liikenteen kauttakulkupaikkana. Siitä kärsivät suomalaiset asiakkaat ja suomalainen elinkeinoelämä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Samuli Saarelma kirjoitti 7.12.2010 kello 18:13

    uusi kasvo, jos palkan alennuksen vaihtoehtona on a) potkut osalle työntekijöistä tai jopa b) lapun paneminen luukulle koko firman osalta, niin luulenpa aika monen valitsevan sen palkan alennuksen. Yleensä psykologisesti tämä on helpointa tehdä niin, että palkkoja ei vaan nosteta ja annetaan inflaation tehdä tehtävänsä.

    Palkanalennus on noihin irtisanomisiin verrattuna parempi siten, että se takaa, että talous ei mene hetkessä kuralle ja on aikaa pohtia, että miten jatkaa. Jos esim. uskoo saavansa paremman työpaikan kilpailijan leivistä, niin voi hakea sinne töihin vihreämmän ruohon perässä.

    Firma, joka jatkaa tuolla palkanalennuslinjalla menettää pidemmällä tähtäimellä työntekijänsä, jos kilpailijoilla on varaa maksaa parempaa palkkaa. Jos kilpailijoilla ei ole varaa maksaa enempää samanlaisille työntekijöille, niin tämä vain osoittaa, että kyseisen firman palkat olivatkin ylikorkeita työntekijöiden tuottavuuden nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. kse kirjoitti 7.12.2010 kello 18:49

    Liian vanha: “Blue1 näytti maksavan kuitenkin parempaa palkkaa kuin Finnair eikä sillä ollut tarvetta ajaa lentoemoja lakkoon, sillä siellä ymmärrettiin, ettei se ratkaise taloudellisia ongelmia, jotka johtuvat aivan muista syistä.”

    Olet väärässä. Blue1:n palkkataso on tietojen mukaan 20% alempi kuin Finnairilla.

    Osmon kysymyksen voisi kääntää vähän tosinkin päin eli “Kenen puolesta lentoemot ovat lakossa?”

    Ainakin tuoreimmasta Talouselämästä sai käsityksen, että nyt lakkoillaan ay-osaston johdon miehittäneiden ikäpresidenttien etuoikeuksien puolesta. Finnair:n ehdotuksen ydinkohta kun lienee nimenomaan työjärjestelyiden muuttamisessa siten, että kaukolentojen rasitusta kierrätettäisiin koko matkustamohenkilökunnan piirissä ja siten homma saataisiin toimimaan joustavasti. Nythän tilanne on se, että etuoikeus noihin kaukolentoihin määräytyy työvuosien mukaan.

    En oikein usko, että jollain nuorella lentoemolla, joka toistaiseksi on jumiutunut aloituspalkalla lentämään kotimaan ja pohjoismaiden lentoja, olisi juurikaan mitään sitä vastaan, että kokemuskenttä laajenisi kaukolennoilla – ja samalla myös ansiotaso todennäköisesti nousisi. Tästä taitaa olla pienenä osoituksena se, että osa lentoemoista on palannut omatoimisesti takaisin töihin.

    Olisi muuten ihan mielenkiintoista tietää lentoemojen palkkajakauma työvuosiin nähden – nythän julkisuudessa on vain ollut tietoja keskiarvoista tyyliin 3000 €/kk ja vajaa 100h kuukaudessa. Ettei vain jakauma (päivärahoineen kaikkineen) olisi nuoret 2000 €/kk ja 150 h, Thelma ja ikätoverit 5000 €/kk ja 40 h…?

    Hassu juttu, että nykyisin monen työsopimusriidan ytimestä tuntuukin löytyvän ennemmin vanhat vastaan nuoret asetelma kuin joku todellinen ongelma työnantajan kanssa. Sama työjärjestely ongelmahan oli aiemmin HelB:ssä ja meilläkin töissä jäärät ovat estäneet uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton, koska haluavat säilyttää ikävuosipohjaisen palkkakehityksen oikeiden meriittien sijaan.

    Jos tällainen jatkuu, niin se ei kyllä voi tietää kovinkaan hyvää ay-liikkeelle ja järjestäytymisasteelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. uusi kasvo täällä kirjoitti 7.12.2010 kello 20:19

    sekä samuli että pekka ovat oman epätieteellisen profiloinnin perusteella joko:
    1.julkisen palvelun sektorilla
    2.akateemisia opiskelijoita
    3.yksityisyrittäjiä jotka työllistävät alle 10 henkeä(ei tarvitse noudattaa yt:tä)
    4.vailla työtä

    itse olen ollut aina palkansaaja yksityissektorilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Pekka Taipale kirjoitti 7.12.2010 kello 21:30

    >sekä samuli että pekka ovat oman epätieteellisen profiloinnin

    Tällainen argumentointi on aika kehno konsti, joka tietysti otetaan käyttöön, jos mitään asiallista sanottavaa ei ole. Pieleen meni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Laura kirjoitti 7.12.2010 kello 22:26

    “Tämä toimintatapa, jonka mestareita on kuljetusala, tuhoaa yhtiön kyvyn toimia ja samalla työpaikat. Vrt. Varustamot. Montako laivaa on jäljellä suomen lipun alla? Lentokone vaihtaa lippuaan yhtä näppärästi.”

    Tästä on kysymys. On traagista, että näin voi tapahtua Suomessa vuonna 2010. Ettemme ole ottaneet opiksi meriliikenteen alasajosta, jossa ammattiyhdistys ajoi jäsenilleen niin hyvät edut, että koko ala meni alta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Liian vanha kirjoitti 8.12.2010 kello 0:27

    “Olet väärässä. Blue1:n palkkataso on tietojen mukaan 20% alempi kuin Finnairilla.”

    Tiedä häntä, lentoemojen palkkojen vertilu on vaikeaa, koska puuttuu paljon titeoa.
    Tilinpäätöksistä näkee palkkakulut per henkilö, mutta sekin on viittellinen.
    Mutta sinänsä mielenkiintoinen tunnusluku.
    Finskillä henkilökulut ovat per henkilö on lähempänä noita halpalentoyhtiöitä kuin SAS,tosin hapikisne henkilöstön rakenteesta ei pikaisella silmäyksellä saa selvää ja ulkoistamisen vuoksi voi olla harhanjohtavakin

    Blue1 henkilökulut per pää ovat n 20 % korkeammat ja SAS groupin vieläkin korkeammat.
    Tämä näkyy palkkakulujen suurena osuutena kuluista 38 %

    Finnairilla taas palkkakulut ovat vain n 25 % mikä viittaa enemmänkin halpalentoyhtiöön tai virheinvestointiehin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.12.2010 kello 7:46

    Liian vanha: pitäisi ottaa per lentotunti eikä per pää. Kiistahan koskee juuri työaikoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Liian vanha kirjoitti 8.12.2010 kello 0:29

    “Ainakin tuoreimmasta Talouselämästä sai käsityksen, että nyt lakkoillaan ay-osaston johdon miehittäneiden ikäpresidenttien etuoikeuksien puolesta. ”

    Vanhat miehittävät johtotehtäviä siitä yksinkertaisesta syystä, että nuoret eivät halua kantaa vastuuta .
    Eivätkä edes osaa työelämän pelisääntöjä, joten eipä heistä ole vastuun kantajiksikaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 8.12.2010 kello 0:36

    Tällainen pääsi aikoinaan naapurissa käymään.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Swedish_American_Line

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. tcrown kirjoitti 8.12.2010 kello 7:24

    Pahoittelut pienestä sivuraiteesta.

    Yleensä psykologisesti tämä on helpointa tehdä niin, että palkkoja ei vaan nosteta ja annetaan inflaation tehdä tehtävänsä.

    Juuri tämän vuoksi inflaation pitäisi olla hieman korkeampi. Kukaan ei ole toistaiseksi onnistunut perustelemaan minulle miksi 4% inflaatio olisi huonompi kuin 2% inflaatio. Edellinen antaisi kuitenkin paljon enemmän pelivaraa reaalipalkkojen joustolle. Enkä nyt siis väitä, että 40000% inflaatio olisi yhtä hyvä kuin 4%.

    (Vielä pahemmin sivuraiteelle: minun silmissäni lähestulkoon edellytys euroalueen tulevaisuudelle on korkeampi inflaatio ja realistinen eli jo ainakin kertaalleen toteutunut uhka jäsenmaiden “konkurssista”)

    kuka on valmis heikentemään omaa palkkaansa/työehtojansa vapaaehtoisesti?

    tällä blogilla voi varmaan ilmoittautua ja sen jälkeen marssia työnantajan luo.

    vastaus:EI KUKAAN

    Väärä vastaus. Tunnen useammankin ihmisen, joka on joskus tehnyt palkanalennusmarssin työnantajan pakeille. Joskus työnantaja on suostunut hyvällä, joskus on pitänyt pahalla laskea palkka ihan nollaan asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Kimmo kirjoitti 8.12.2010 kello 8:22

    Taitaa unohtua mitä lepoaika tarkoittaa.

    Miehistön lepoaika=oleskelua päivärahalla ja palkalla 4-5 tähden keskustahotellissa.

    Oikein hyvä kohde=esim. 8-10 tunnin lento New Yorkiin, jossa perillä 2 vuorokautta lepoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Liian vanha kirjoitti 8.12.2010 kello 8:26

    “Hassu juttu, että nykyisin monen työsopimusriidan ytimestä tuntuukin löytyvän ennemmin vanhat vastaan nuoret asetelma kuin joku todellinen ongelma työnantajan kanssa. ”

    Suomalaiset nuoret ovat maailman passiivisimpia yhteisten asioiden hoidon suhteen.
    Nuoria kaivataan luottamusmiehiksi ja muuhunkin yhteisten asioiden hoitoon, mutta ei ketään sinne pakotetakaan

    Mene peilin eteen ja sieltä se syyllinen kurkistaa.
    Voisit ainakin liittyä Karjalalaisiin itkijänaisiin, heilläkin on pulaa nuorista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.12.2010 kello 8:30

    Mistä lähtee tämä Liian vanhan ajatus, että jos ay- johtoon valikoituu vaan iäkkäämpiä, heidän eettinen velvollisuurtewnsa on ajaa omia henkilökohtaisia etujaan eikä tasapuolisesti koko jäsenkunnan etua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Raimo K kirjoitti 8.12.2010 kello 9:10

    Kalevi Kämäräinen: Tällainen pääsi aikoinaan naapurissa käymään.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Swedish_American_Line

    Niin että kun lentokoneet romahduttivat Atlantin matkustajalaivaliikenteen, Ruotsissa tehtiin jokin virhe, josta meidän nyt pitäisi ottaa oppia???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Raimo K kirjoitti 8.12.2010 kello 9:19

    Kimmo: “Oikein hyvä kohde=esim. 8-10 tunnin lento New Yorkiin, jossa perillä 2 vuorokautta lepoa.”

    Parempia olivat aikoinaan Kaukoidän lennot, joita oli esim. 1 per viikko – henkilöstö palasi Suomeen seuraavalla lennolla, välissä viikko palkallista lomaa päivärahojen kera Thaimaassa.
    Nämä ajat ovat menneet, mutta ehkä niitä vielä muistellaan?
    Riittäisikö palautumiseen hyvin nukuttu yö hotellissa, seuraavana päivänä takaisin?
    Sinänsä mielenkiintoista, jos Blue1:n henkilöstökustannukset ovat korkeammat kuin Finnairilla, vaikka se ei lennä kaukolentoja palautumisineen ja päivärahoineen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. antti kirjoitti 8.12.2010 kello 9:45

    Sinänsä mielenkiintoista, jos Blue1:n henkilöstökustannukset ovat korkeammat kuin Finnairilla, vaikka se ei lennä kaukolentoja palautumisineen ja päivärahoineen

    Voisko johtua pienemmistä koneista, jolloin suhteessa enemmän lentäjiä ja vähemmän matkustajahenkilökuntaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 8.12.2010 kello 9:54

    Raimo K:

    “In 1970 SAL’s passenger ships made only three transatlantic crossings, and from 1971 onwards the only crossings made were repositioning cruises. In June 1972 the Swedish American Line purchased the expedition cruise ship MS Lindblad Explorer via their Panama-based subsidiary United Cruising Co. Unlike other SAL passenger vessels, the Lindblad Explorer was registered in Panama, not Sweden. Increased operational costs of Swedish-flagged ships forced the company to start negotiations with Swedish trade unions for re-flagging the Gripsholm and Kungsholm. The negotiations failed however, and 22 March 1975 the company decided to abandon passenger traffic despite protests from the company’s United States offices, according to whom the ships would have continued to be highly profitable even under the Swedish flag.”

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Riitta kirjoitti 8.12.2010 kello 10:01

    Mistä lähtee tämä Liian vanhan ajatus, että jos ay- johtoon valikoituu vaan iäkkäämpiä, heidän eettinen velvollisuurtewnsa on ajaa omia henkilökohtaisia etujaan eikä tasapuolisesti koko jäsenkunnan etua?

    Elämänkokemuksesta? 😉 Kyllä se nyt vain tuppaa niin olemaan, että jokainen tuntee oman vertaisryhmänsä asiat parhaiten, vaikka kuinka pyrkisi objektiivisuuteen, tasapuolisuuteen ja yhteiseen hyvään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Artturi B kirjoitti 8.12.2010 kello 10:29

    tcrown:

    Kukaan ei ole toistaiseksi onnistunut perustelemaan minulle miksi 4% inflaatio olisi huonompi kuin 2% inflaatio.

    Mulla ei oo voimakasta mielipidettä suuntaan tai toiseen tästä asiasta, mutta yritän silti perustella:

    4% inflaatiossa käteinen ei toimi yhtä hyvin arvon siirtäjänä ajanhetkestä toiseen. Tästä tulee kustannuksia kuluttajille, kun niiden pitää suojautua inflaatioo vastaan enemmän kuin mitä niiden tartteis suojautua jos inflaatio olis 2%.

    Sit toinen perustelu vois olla se, että jos uusi raha ei leviä kansantalouteen kaikista “pisteistä”, niin ainakin joidenkin itävaltalaisten teorioiden mukaan se aiheuttaa vääristymiä talouteen, eli ne alat kasvaa liikaa joihin uusi raha tulee ekana. (Ne näkee kasvaneen kysynnän, mutta ei vielä nousseita hintoja.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. uusi kasvo täällä kirjoitti 8.12.2010 kello 10:45

    itse kysymykseen:ketä vastaan lentoemot ovat lakossa?

    vastaus:suuromistajaa eli valtiota vastaan.

    perustelut:valtio elää tällä hetkellä reilusti yli varojensa,eli lainaa rahaa pystyäkseen maksamaan valtionhallinon palkat jne.

    ja kuitenkin valtion(siis työnantajan)”palkolliset”eli kansanedustajat kehtasivat tässä talouskatastrofissa ottaa vastaan tulevat korotukset palkkioihinsa.

    eli kun esikuvat antavat mallia niin miksi me kansalaiset tyytyisimme vähempään?

    ja vanha sananlasku johtajalta:älkää tehkö niinkuin minä teen vaan niinkuin minä sanon

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Saara kirjoitti 8.12.2010 kello 11:30

    Liian vanha:

    Suomalaiset nuoret ovat maailman passiivisimpia yhteisten asioiden hoidon suhteen.

    Valitettavasti nuorten on suomalaisessa demokratiassa hieman hankala hoitaa nuorten asioita, kun vanhat jyräävät määräenemmistöllä asian kuin asian omalta kannaltaan parhain päin. Vanhojen asioita hoitamaan nuoria puolestaan tuskin tarvitaan – siihen pystyvät vanhat itsekin.

    Nuorten vaihtoehdoiksi jää joko aggressiivinen poliittinen agitaatio, hiljainen osaansa tyytyminen, tai maasta muuttaminen.

    Riitta:

    Kyllä se nyt vain tuppaa niin olemaan, että jokainen tuntee oman vertaisryhmänsä asiat parhaiten, vaikka kuinka pyrkisi objektiivisuuteen, tasapuolisuuteen ja yhteiseen hyvään.

    Nimenomaan. Oivana esimerkkinä vaikkapa nyt se, kuinka Ylen Pakkoruotsi-illassa käytettiin minuutti jos toinenkin sen korostamiseen, kuinka ihminen ei voi nuorena tietää missä päin vanhempana asuu ja työskentelee. Tällä sitten perusteltiin pakkoruotsin tärkeyttä. Jos keskustelun harvoille nuorille olisi annettu puheenvuoro, he varmaankin olisivat kertoneet, että nykynuorille todennäköisempi tulevaisuudenkuva on muuttaminen toiseen maahan – ei suinkaan Rovaniemeltä Närpiöön (vai mikä se käytetty esimerkki nyt olikaan).

    Nuoren sukupolven elämä ja toiminta on aivan eri tavalla kansainvälistä kuin suurten ikäluokkien, mutta politiikkaa tehtäneen saari-mentaliteetilla niin kauan kuin nykyisissä valtaapitävissä henki pihisee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Raimo K kirjoitti 8.12.2010 kello 11:32

    Kalevi Kämäräinen: “company decided to abandon passenger traffic despite protests from the company’s United States offices, according to whom the ships would have continued to be highly profitable even under the Swedish flag.”

    Väärä arvio.
    Jos Atlantin matkustajalaivaliikenne oli aikansa elänyt, se oli sitä myös Ruotsissa. Ja jos se olisi ollut tuottoisaa, miksi se olisi lopetettu? Ei niin tyhmiä olla Ruotsissa(kaan).
    Jos matkustajat lentävät mieluimmin lentokoneella, laivaliikenne ei ole kilpailukykyinen millään hinnalla. Kun kello on lyönyt, se on lyönyt eikä aika kulje taaksepäin.
    Finnairin tilanne ei ole analoginen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Raimo K kirjoitti 8.12.2010 kello 11:40

    uusi kasvo täällä: “ja kuitenkin valtion(siis työnantajan)”palkolliset”eli kansanedustajat kehtasivat tässä talouskatastrofissa ottaa vastaan tulevat korotukset palkkioihinsa.”

    Populismia.
    Miksi juuri kansanedustajien palkkojen korotuksesta pidättyminen olisi estänyt talouskatastrofin? Ei tämä lama ole estänyt muitakaan palkankorotuksia.
    Ja korotus päätettiin seuraavan vaalikauden palkkioon eli nykyiset edustajat eivät voi olla varmoja siitä, että pääsevät niistä osallisiksi.
    Hyvä käytäntö: istuva eduskunta päättää seuraavan vaalikauden korotuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Raimo K kirjoitti 8.12.2010 kello 11:47

    Antti: ´Sinänsä mielenkiintoista, jos Blue1:n henkilöstökustannukset ovat korkeammat kuin Finnairilla, vaikka se ei lennä kaukolentoja palautumisineen ja päivärahoineen´

    “Voisko johtua pienemmistä koneista, jolloin suhteessa enemmän lentäjiä ja vähemmän matkustajahenkilökuntaa.”

    Lentäjät ovat henkilökuntaa ja huomattavasti korkeammin palkattuja kuin matkustamohenkilökunta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 8.12.2010 kello 12:51

    Raimo K: Väärä arvio.

    Joitakin rivejä ennen siteerauksesi alkua selostetaan, mitä yhtiö yritti tehdä vielä olevan toiminnan säilyttämiseksi ja miksi yritys epäonnistui. Enpä ole tätä muista lähteistä tarkistanut, mutta näin siis wikipedia asian esittää.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Liian vanha kirjoitti 8.12.2010 kello 13:09

    “alitettavasti nuorten on suomalaisessa demokratiassa hieman hankala hoitaa nuorten asioita, kun vanhat jyräävät määräenemmistöllä asian kuin asian omalta kannaltaan parhain päin. Vanhojen asioita hoitamaan nuoria puolestaan tuskin tarvitaan – siihen pystyvät vanhat itsekin.”

    Luottamusmiesvaalissa ei montaa ääntä tarvita paikan valtaamiseksi.
    Puolueissakin aktiivisia jäseniä on muutama tuhat
    Nuorten kanttaisi ottaa oppia 70-luvulta, Teiniliittokin vallattiin muutamalla kymmenellä aktiivisella jäsenellä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Liian vanha kirjoitti 8.12.2010 kello 13:17

    “Mistä lähtee tämä Liian vanhan ajatus, että jos ay- johtoon valikoituu vaan iäkkäämpiä, heidän eettinen velvollisuurtewnsa on ajaa omia henkilökohtaisia etujaan eikä tasapuolisesti koko jäsenkunnan etua?”

    Eihän kysymys ole henkilökohtaisten etujen ajamisesta , muistat varmaan 50-60-luvun. Silloin oltiin sitä mieltä, että pitän uran tehneellä on oikeus nuoria parempiin etuihin.
    Silloin sitä pidettiin oikeudenmukaisena ja silloiset nuoret olivat kärsivinään,
    Nyt nuo nuoret ovat vanhoja, pitäisikö heidän kärsiä edelleen ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. uusi kasvo täällä kirjoitti 8.12.2010 kello 13:33

    RAIMO K:”Populismia.
    Miksi juuri kansanedustajien palkkojen korotuksesta pidättyminen olisi estänyt talouskatastrofin? Ei tämä lama ole estänyt muitakaan palkankorotuksia.”

    -siksi juuri että johtajat näyttävät meille kansalaisille sen suunnan mihin me kansakuntana pyrimme,ja ainakin minulle viesti oli selvä:

    otetaan kaikki irti uppoavasta laivasta,vaikka sitten velaksi loput

    ja pääsääntöisesti kaikki nykyisin maalaisjärjellä tehdyt ehdotukset on helppo kuitata=populismia

    mutta se siitä.
    meillä on mielipide-ero asioista ja hyvä niin,koska se olisi tympeää jos kaikki olisivat samaa mieltä asioista.

    kaikkien mielipidettä kunnioittaen:uusi kasvo täällä(myös pekkaa ja samulia!)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. tcrown kirjoitti 8.12.2010 kello 14:49

    4% inflaatiossa käteinen ei toimi yhtä hyvin arvon siirtäjänä ajanhetkestä toiseen. Tästä tulee kustannuksia kuluttajille, kun niiden pitää suojautua inflaatioo vastaan enemmän kuin mitä niiden tartteis suojautua jos inflaatio olis 2%.

    Tämä voisi olla argumentti yhteiskunnassa, jossa jollain tavalla merkittäviä määriä varallisuutta säilöttäisiin käteisenä, siis seteleinä ja kolikoina, ei edes käyttötilitalletuksena. Suomessa minun on vaikea nähdä pidempiaikaista käteisvarastointia muuten kuin vahingossa sohvan väliin pudonneena kolikkona.

    Sit toinen perustelu vois olla se, että jos uusi raha ei leviä kansantalouteen kaikista “pisteistä”, niin ainakin joidenkin itävaltalaisten teorioiden mukaan se aiheuttaa vääristymiä talouteen, eli ne alat kasvaa liikaa joihin uusi raha tulee ekana. (Ne näkee kasvaneen kysynnän, mutta ei vielä nousseita hintoja.)

    Vähän niin kuin kiinteistömarkkina, jonka sisällä syntynyt ja sen sisällä pyörivä raha ei juurikaan näy inflaatiossa, mutta voi silti kasvaa holtittomasti?

    Tätä argumenttia varten jonkun pitäisi saada minut vakuuttumaan siitä, että markkinat itsessään eivät aiheuta merkittäviä vääristymiä, niin että parin prosenttiyksikön inflaatioerojen aiheuttamat vääristymät eivät hukkuisi kohinaan, ja että nämä 4% inflaation aiheuttamat vääristymät olisivat jotenkin merkittävämmät kuin 2% inflaation. (Tuo muuten kuulostaa kovasti siltä, että itävaltalaiset hyväkyisivät markkinakuplien mahdollisuuden. Jotenkin en olisi yhdistänyt tuota itävaltalaisuuteen)

    Ja vielä tärkeimpänä, noiden kuluttajien kustannusten ja vääristymien aiheuttamien haittojen pitäisi olla niin suuret, että suuremman inflaation hyödyt (reaalipalkkojen jousto tarvittaessa myös alaspäin) jäisivät haittoja pienemmiksi. Hyvin, hyvin vaikea uskoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Liian vanha kirjoitti 8.12.2010 kello 15:33

    Olen viimme vuosina palkannut n 30-40 nuorta ja kun olen keskustellut heidän kanssaan käsityksistä työelämän pelisäännöistä .
    Toistuvasti on tullut esille se, että nuoret ovat harvoin oikein järjestäytyneitä eli he eivät kuulu liittoon tai kuuluvat liittoon, jolla ei ole työpaikan kanssa sopimusta .
    Heillä ei siis ole edunvalvontaa.
    Vanhemmat ovat taas järjestäytyneitä ja ovat aktiivisia liiton suuntaan, joten heidän ongelmansa tulevat hyvin esille.

    Itse asiassa Osmokin on vaatinut nuorten palkkauksen ja työehtojen huonontamista työllistymiskynnyksen helpottamiseksi.
    Tätä ovat vaatineet myös puolueet , EK, Suomen Yrittäjät , korkeat virkamiehet, lähes koko yhteiskunta.

    Enpä usko , että ay-liikekään kykenee taistelemaan tällaista vastaan etenkin kun lakon sattuessa nämä nuoret jäävät rikkureiksi.

    Nuorilla on asenne, että joku korkeampi voima ajaa heidän etujaan tai he ajattelevat, että edut pysyvät ilman omaa panosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. kse kirjoitti 8.12.2010 kello 17:41

    Liian vanha:

    Ihan tasan tarkkaan on kyse omien etujen ajamisesta. Se, että samaa öykkäröintiä on harrastettu aiemminkin, ei tee siitä yhtään sen reilumpaa tai oikeutetumpaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Samuli Saarelma kirjoitti 8.12.2010 kello 17:51

    tcrown, sanoisin tuosta isommasta inflaatiosta sen, että jos pidemmän aikaa inflaatio pysyisi korkealla, niin ihmiset sen oppisivat. Niinpä jonkin ajan kuluttua se palkan jäädyttäminen alkaisi tuntua samalta kuin nykyisen matalan inflaation aikana nimellispalkan lasku. Tämähän näkyy siinä, että silloin markka-aikaan inflaation laukatessa ay-liike meni palkkaneuvotteluihin sillä asenteella, että palkkoja vaadittiin nostettavaksi paljon reilummin kuin nykyisin. Tämä tehtiin siksi, että tiedettiin devalvaatioita olevan tulossa ja markan ostovoiman luisuvan. Isot palkankorotukset tietenkin sitten johtivat siihen, että oli pakko devalvoida, koska vientiteollisuus ei muuten olisi pärjännyt ja piiri pieni pyöri.

    Sanoisin siis, että 4%:n inflaation ongelma ei niinkään ole siinä, että 4% olisi huonompi luku kuin 2%, vaan siinä, että siihen liittyy paljon suurempi uhka sille, että palkkainflaatio lähtee etenkin nousukaudella lapasesta. Voi tietenkin olla, että EKP:llä on paljon paremmat keinot pitää inflaatio halutulla tasolla kuin Suomen Pankilla oli aikoinaan.

    Tuon käteisen suhteen olen kanssasi samaa mieltä. Jos inflaatio olisi nykyistä tasoa korkeampi, ihmiset vain pitäisivät vähemmän rahaa nollakorkoisilla käyttötileillä. Nyt sen suhteen ei jakseta kantaa vaivaa, koska käyttötilirahakin säilyttää arvonsa kohtuu hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. pekka kirjoitti 8.12.2010 kello 17:55

    tcrown:

    Tämä voisi olla argumentti yhteiskunnassa, jossa jollain tavalla merkittäviä määriä varallisuutta säilöttäisiin käteisenä, siis seteleinä ja kolikoina, ei edes käyttötilitalletuksena. Suomessa minun on vaikea nähdä pidempiaikaista käteisvarastointia muuten kuin vahingossa sohvan väliin pudonneena kolikkona.

    Suomalaisilla kotitalouksilla on pankkitileillä noin 80 miljardia euroa. Valtaosa tästä on juurikin lähes nollakorkoisilla käyttelytileillä. Edes vuoden tai kahden määräaikaistalletusten korkotuotto verojen jälkeen ei ylitä inflaatiota. (paitsi ehkä virolaisen Bigbankin kohdalla).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Evert The NeveRest kirjoitti 8.12.2010 kello 21:30

    Jos kansallisen lentoyhtiö Finnairin ydinliiketoimita on kaukoidän lennot, niin mielestäni tällainen kerosiinin polttaja saa mennä nurin tai se pitää myydä pois.

    Samaan aikaan Finnair ajaa alas kansallisia lentoyhteyksiä Suomessa ja lähialueille.

    Tässä on Finnairin busines-ideologia kokonaisuudessa ja siinä ei kyllä kansallista intressiä ole enää tipan vertaa, aivan hömppä-firma:

    “VISIO, STRATEGIA JA YHTEISKUNTAVASTUU

    Finnair päivitti visionsa ulottumaan vuoteen 2020. Silloin haluamme olla Pohjolan ykkönen sekä halutuin vaihtoehto Aasian-liikenteessä. Aasian ja Euroopan välisessä via-liikenteessä Finnairin tavoitteena on olla kolmen suurimman joukossa. Finnair haluaa olla erityisesti laatu- ja ympäristötietoisen asiakkaan valinta.

    Via Helsinki tarkoittaa lyhintä mahdollista reittiä Euroopan ja Aasian välillä: Helsinki-Vantaan kautta kulkee suorin ja lyhin reitti Euroopan ja Aasian välillä. Reitti onkin ekologisesti järkevin tapa matkustaa Aasiaan. Lennolla Berliinistä Helsingin kautta Tokioon tuotetaan matkustajaa kohden 84 kg vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin lennettäessä Frankfurtin kautta. Helsingin kautta Aasiaan matkustetaan koko ajan oikeaan suuntaan.

    Myös välilasku oikeassa paikassa vähentää päästöjä, koska polttoainetta ei kulu sen kuljettamiseen.

    Finnairin toimivalla Aasian-strategialla on suuret vaikutukset niin yhtiölle kuin koko yhteiskunnallekin. Aasian työllistämisvaikutukset ovat huimat. Finnair raportoikin käänteisestä Kiina-ilmiöstä: työpaikat eivät valukaan Suomesta Kiinaan, vaan toisinpäin.

    Lentoyhtiön päästöistä 95 prosenttia syntyy lentämisen moottoripäästöistä. Suurin ympäristöteko, jonka lentoyhtiö voi tehdä, on siis lentää moderneilla ja vähäpäästöisillä lentokoneilla. Finnairin Euroopan-laivasto on maailman modernein ja kaukoliikennelaivaston uudistus on parhaillaan loppusuoralla. Vuonna 2017 yhtiöllä on yli 20 koneen kaukoliikennelaivasto, jonka ytimen muodostaa 15 uutta Airbus A350XWB -konetta.

    Jokainen uusi konesukupolvi tuottaa keskimäärin 20 prosenttia vähemmän päästöjä kuin edeltäjänsä. Monet muut lentoyhtiöt eivät taloudellisten vaikeuksien johdosta ole investoineet uuteen kalustoon.
    Finnairin kasvustrategian perustana ovat Aasian kasvavat markkinat, parhaimmat lentoyhteydet sekä kustannuskilpailukyky. Menestystekijät ovat laatu, raikkaus ja luovuus.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Kari Koskinen kirjoitti 8.12.2010 kello 23:19

    Evert The NeveRest:

    Jos kansallisen lentoyhtiö Finnairin ydinliiketoimita on kaukoidän lennot, niin mielestäni tällainen kerosiinin polttaja saa mennä nurin tai se pitää myydä pois.

    Samaan aikaan Finnair ajaa alas kansallisia lentoyhteyksiä Suomessa ja lähialueille.

    No se nyt vähän bruukaa olemaan sillä viisiin, että niiden euroopan- ja kotimaanlentojen kannattavuus nojaa aika vahvasti siihen Aasian liikenteeseen. Itse asiassa se lienee suurin syy siihen, että Finnair on pärjännyt merkittävästi paremmin kuin useimmat, samoista monopolikana muodostuneen kulurakenteen ongelmista kärsivät, vanhat kansalliset lentoyhtiöt.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Shakeem kirjoitti 9.12.2010 kello 0:16

    Osmo Soininvaara:

    “Finnairin vahvuus on Aasian reiteissä, mutta tämä vahvuus ei voi kestää kauan. Jos Finnair saa lentää Helsingistä Pekingiin, China Airlines saa myös. Kun aasialaiset yhtiöt tulevat reitille kilpailijoiksi, tosiasiat alkavat painaa yhtiötä.”

    Tässä on nyt selvästi väärinymmärrys. Ensiksi yksikään lentoyhtiö ei lennä kaukoreittiä Helsinkiin ilman toimivaa syöttöliikennettä. Finnairin kaukoliikenteen lennoilla suurin osa on aasialaisia matkustajia eikä heistä jää Helsinkiin kuin murto-osa. China Airlines on haastanut eurooppalaisia lentoyhtiöitä jo ajat sitten lennoillaan Eurooppaan. Kilpailu on siten ollut tosiasia jo kauan. Kysymys China Airlinesin oikeuksista lentää Helsinkiin ei ole relevantti. Miksi China Airlines haluaisi lentää Helsinkiin, kun se voi lentää suoraan Eurooppaan?

    On ihan päivän selvä asia, että lentoliikenteen kartelliaikojen henkilöstöetuudet poistuvat ja onkin valtaosin jo poistunut. Suuri osa finnairille työtä tekevistä on jo nykyisin yleissitovien työehtosopimuksien piirissä (esim. maapalvelut, tekniset palvelut jne). Esimerkiksi SAS:lle, Blue1:lle ja Lufthansalle näitä tehtäviä suorittavat työntekijät tekevät työtään samoilla työehdoilla, kuin Finnairille näitä tehtäviä suorittavat työntekijät.

    Syltty taisi kirjoittaa, että olen väittänyt Suomessa rikkurityövoiman käyttämisen olevan kielletty. Näinhän en tietenkään kirjoittanut ja Sylttykin olisi samaa mieltä, jos malttaisi lukea toisten kirjoitukset tarkemmin.

    Kari, olen tosiaan muistaakseni lukenut, että joissain Euroopan maissa ulkopuolisen työvoiman käyttö olisi laillisen lakon aikaan kielletty. On mahdollista, ettei näin ole tai asia on muuttunut.

    Minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos yrityksen oma henkilöstö haluaa työskennellä laillisen lakon aikaan. Jos joukko on suuri, silloinhan liitto on selvästi valinnut väärän keinon eikä se ole työntekijöitä edustava, ellei sitten kyse ole työnantajan painostuksesta. Ulkopuolisen rikkurityövoiman (esim. vuokratyövoima) käyttö laillisen lakon aikaan sen sijaan on hankalampi asia. Työntekijäpuoli saattaa kokea tämän heidän perusoikeuteensa, eli lakko-oikeuteen, puuttumisena ja siksi työriita laajenee tukilakoiksi.

    Tavallaan perusoikeuden käytöstä seuraa perusoikeuksien käyttö. Kieltämällä tukilakko edellä mainitussa tilanteessa, mutta kuitenkin säilyttämällä samalla oikeus vuokratyövoiman rekrytointiin laillisen lakon aikaan, alettaisiin olla jo melko kaukana oikeusvaltion periaatteista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Shakeem kirjoitti 9.12.2010 kello 0:36

    Finnairin ja Blue1:n kabiinihenkilökunnan työehtojen vertailu ei ole mielekästä. Työriita kulminoituu kaukolentoihin olennaisesti liittyviin kysymyksiin. Blue1:lla ei ole ensimmäistäkään kaukolentoa ja Finnairin liiketoiminnasta ne muodostavat alati kasvavan osuuden.

    Finnair olisi varmasti mielellään hyväksynyt sellaisen sopimuksen, jossa ei kaukolennoista ole määräyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. tcrown kirjoitti 9.12.2010 kello 8:23

    Niinpä jonkin ajan kuluttua se palkan jäädyttäminen alkaisi tuntua samalta kuin nykyisen matalan inflaation aikana nimellispalkan lasku.

    Tottakai. Reaalipalkan lasku nimenomaan tuntuu samalta, kun ei saakaan enää ostettua yhtä monta hampurilaista omalla palkalla. Eivätkä ihmiset niin tyhmiä ole, etteivätkö mitenkään ymmärtäisi inflaation nakertavan reaalipalkkaa. Silti uskon, että on paljon helpompaa saada sovittua nollakorotus 4% inflaation vallitessa kuin palkan leikkaus 2000 eurosta 1920 euroon nollainflaatiossa. Niin yksittäisen yriyksen perustellessa reaalipalkan leikkausta huonolla taloustilanteella kuin työmarkkinajärjetöjen keskustellessa makrotaloudellisista perusteista. Retoriikka reaalipalkan leikkaantumisesta on kuitenkin tosielämän (epärationaalisille) ihmisille vähemmän kivulias asia kuin eurojen määrän väheneminen tilinauhassa.

    siihen liittyy paljon suurempi uhka sille, että palkkainflaatio lähtee etenkin nousukaudella lapasesta.

    En voi väittää olevani edesmenneen M. Friedmanin kanssa kaikista asioista samaa mieltä, mutta en ymmärrä mitä muuta inflaatio voisi olla kuin monetäärinen ilmiö. En siis ymmärrä koko palkkainflaation käsitettä. Jos sillä tarkoitetaan, että palkat nousevat “liikaa”, niin että niitä pitää myöhemmin reaalisesti leikata, niin minun nähdäkseni tuossa on monessa paikassa onnistuttu aivan mainiosti ilman inflaation apuakin.

    Suomalaisilla kotitalouksilla on pankkitileillä noin 80 miljardia euroa. Valtaosa tästä on juurikin lähes nollakorkoisilla käyttelytileillä. Edes vuoden tai kahden määräaikaistalletusten korkotuotto verojen jälkeen ei ylitä inflaatiota. (paitsi ehkä virolaisen Bigbankin kohdalla).

    Jos ne nyt 2% inflaatiotargetin alla ovat nollakorkotileillä, niin en minä ymmärrä miksi ne eivät olisi 4% targetin alla n. 2% talletustileillä, jolloin tilanne arvon säilymisen suhteen olisi suurinpiirtein sama. Jostain se pankkienkin leveä leipä on tehtävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Kari Koskinen kirjoitti 9.12.2010 kello 9:15

    Shakeem:

    Kysymys China Airlinesin oikeuksista lentää Helsinkiin ei ole relevantti. Miksi China Airlines haluaisi lentää Helsinkiin, kun se voi lentää suoraan Eurooppaan?

    Kyse on Helsingin sijainnista. Helsingistä voi lentää esimerkiksi Tokioon alle 12 tunnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että vuorokaudessa (kääntöineen) yhden vuoron, mikä helpottaa merkittävästi liikenteen organisointeja, lisäksi polttoainekulut ovat vähäisempiä.

    Käsittääkseni Finskin lennot on mitoitettu jotenkin näin:
    – Aaamulla lennetään koneet Eurooppaan ja viedään suomalaiset bisnesmiehet pelipaikoille
    – Euroopasta napataan kyytiin aasiaan matkaavat ihmiset
    – Helsingissä Euroopasta tulevat hyppäävät Aasian koneisiin ja Aasiasta tulevat Euroopan koneisiin
    – Aasiasta tulevat viedään Euroopan kentille, ja samalla poimitaan ne bisnesmiehet takaisin Suomeen palaaviin koneisiin.
    – Seuraavana päivänä sama uusiksi

    -> kaikki koneet ovat “täysiä” kaikkiin suuntiin, eikä koneita tarvitse seisottaa missään. Jos tuohon Aasian siivuun meneekin sitten esimerkiksi 12,5 tuntia (Arlanda), niin sitten tuo ei enää onnistu kovinkaan helposti.

    Työntekijäpuoli saattaa kokea tämän heidän perusoikeuteensa, eli lakko-oikeuteen, puuttumisena ja siksi työriita laajenee tukilakoiksi.

    Ei “lakko-oikeus” ole mikään perusoikeus.

    Kieltämällä tukilakko edellä mainitussa tilanteessa, mutta kuitenkin säilyttämällä samalla oikeus vuokratyövoiman rekrytointiin laillisen lakon aikaan, alettaisiin olla jo melko kaukana oikeusvaltion periaatteista.

    Eh? Niiden “tukilakkoilijoiden” lakkoilu on ilmiselvä sopimusrikkomus – olettaen, että heillä on voimassa oleva työehtosopimus, johon molemmat osapuolet ovat sitoutuneet.

    Sinulla on kyllä kummallinen käsitys oikeusvaltion periaatteista.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Artturi B kirjoitti 9.12.2010 kello 9:31

    tcrown:

    Tämä voisi olla argumentti yhteiskunnassa, jossa jollain tavalla merkittäviä määriä varallisuutta säilöttäisiin käteisenä

    No tämä argumentti riippuu tietysti täysin keskuspankkirahan määrästä. Sillä ei oo mitään väliä onko se keskuspankkiraha patjan alla vai pankkiholvissa vai keskuspankissa ylimääräisinä reserveinä.

    Riippumatta siitä missä se raha on, niin se menettää arvoaan, eli ei toimi yhtä hyvin arvon siirtäjänä ajanhetkestä toiseen.

    Tätä argumenttia varten jonkun pitäisi saada minut vakuuttumaan siitä, että markkinat itsessään eivät aiheuta merkittäviä vääristymiä, niin että parin prosenttiyksikön inflaatioerojen aiheuttamat vääristymät eivät hukkuisi kohinaan, ja että nämä 4% inflaation aiheuttamat vääristymät olisivat jotenkin merkittävämmät kuin 2% inflaation. (Tuo muuten kuulostaa kovasti siltä, että itävaltalaiset hyväkyisivät markkinakuplien mahdollisuuden. Jotenkin en olisi yhdistänyt tuota itävaltalaisuuteen)

    ööö… eihän tossa nyt oo mitään järkee. Mitä väliä hukkuuko ne vääristymät kohinaan vai ei, jos ne kuitenkin on olemassa? Vähän sama ku sanos, että kannattaa tuhlata se viimenekin euro, kun on jo tuhlannu kaiken sitä ennen.

    Tällä ei oo mitään tekemistä kuplien kanssa. Yksinkertaistetaan ajatusleikillä:

    Uusi keskuspankkiraha tulee markkinoille silleen, että keskuspankki antaa sen minulle. Tämän seurauksena minun elintaso nousee aika merkittävästi ja resursseja ohjaantuu niihin käyttöihin, mitkä tyydyttää mun haluja. Tätä vääristymää ei tapahdu, jos uusi raha jakautuu tasaisesti koko talouteen. (Mä en tiiä mitä tää tasaisuus vois tarkoittaa, olisko se tyyliin sit se, että jokainen jolla on keskuspankkirahaa, vois käydä lunastamassa sitä lisää, vai että kaikille kansalaisille jaettas sama summa vai miten?)

    Sit kolmas pointti mitä en maininnu vielä on hintojen muuttamisen kustannukset.

    Näitä pitää sitten punnita niitä hyötyjä vastaan.

    Voi olla, että työntekijöillä on sellanen rahasokeus, että palkankorotusten nollaraja on jotenkin maaginen riippumatta inflaatiosta. Tai sitten voi olla niin, että se maaginen raja liikkuu riippuen aikaisemmin toteutuneesta inflaatiosta. (Eli sun 4% se palkankorotusraja oliskin 2%)

    Sit toinen hyöty vois olla se, että keskuspankit ei törmäis nollakorkoon niin helposti. Tosin tässäkin vois käydä sama, että keskuspankit päättää, että 2% korko on uus nollakorko, jonka alle ei voi mennä millään. (Tämä on tietysti tosi epätodennäköistä.)

    Noh kuitenkin sitten kun korko on nollassa, niin sillä ei oo mitään merkitystä onko inflaatio tavoite 2% vai 4%, jos keskuspankki ei sitoudu leveltargettiin, koska markkinat odottaa rationaalisesti, että jos tavoite alitetaan tämä alitus on pysyvä.

    Shakeem:

    Tavallaan perusoikeuden käytöstä seuraa perusoikeuksien käyttö. Kieltämällä tukilakko edellä mainitussa tilanteessa, mutta kuitenkin säilyttämällä samalla oikeus vuokratyövoiman rekrytointiin laillisen lakon aikaan, alettaisiin olla jo melko kaukana oikeusvaltion periaatteista.

    Mitä sä nyt oikein höpiset. Jos työntekijät ei suostu tekeen töitä niille tarjotulla sopimuksella, niin tottakai työnantajalla on oikeus palkata tilalle muita. Se on ihan sen ammattiliiton ja sen jäsenten välinen juttu onko ne lakossa vai ei. Se ei kosketa muita ihmisiä tippaakaan, eikä sillä perusteella saa rajoittaa muiden oikeutta tehdä töitä.

    Sulla on joku ihmeen väärinkäsitys siitä mitä lakko-oikeus tarkottaa. Se ei tarkota sitä, että ammattiliitto voi kieltää liittoon kuulumattomilta työntekijöiltä oikeuden tehdä jotain töitä. Se tarkottaa sitä, että liitto voi kieltää liittoon kuuluvilta työntekijöiltä oikeuden tehdä jotain töitä.

    Se on sitten ihan sama mitä työntekijäpuoli kokee. Ei lakia määritellä silleen, että mikä fiilis nyt sattuu oleen kelläkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Liian vanha kirjoitti 9.12.2010 kello 10:00

    “Ihan tasan tarkkaan on kyse omien etujen ajamisesta. Se, että samaa öykkäröintiä on harrastettu aiemminkin, ei tee siitä yhtään sen reilumpaa tai oikeutetumpaa.”

    Mitä se syritys tekee ? Ajaa omistajiensa etuja ja pyrkii maksimoiman omistajien tulot.Ja yritys elää vain kvartaali kerrallaan, ei ole väliä mitä ensi vuonna tapahtuu. Yrityksen voi tyhjentää ja pistää sen konkurssiin, ei yrityksellä ole mitään itseisarvoa , se on vain rahantekoväline.

    Tälläkin palstalla jotkut yrittävät tehdä Finnairista fyysistä olentoa, jolla on ihmisoikeudet
    Mitä työntekijät tekevät ?Pyrkivät juuri samaan eli omien tulojensa maksimointiin .
    Mitä tulee nuoriin niin nuorten järjestäytymisaste on alhainen eivätkä he osallistu omien etujensa ajamiseen vaan toimivat päinvastoin rikkureina.
    Miksi järjestäytyneiden pitäisi tukea rikkureita ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Liian vanha kirjoitti 9.12.2010 kello 10:18

    “Nuoren sukupolven elämä ja toiminta on aivan eri tavalla kansainvälistä kuin suurten ikäluokkien, mutta politiikkaa tehtäneen saari-mentaliteetilla niin kauan kuin nykyisissä valtaapitävissä henki pihisee.”

    Mielenkiintoinen juttu, Suomesta muutti 50-60-70-lukujen taitteessa lähes puoli miljoonaa ihmistä Ruotsiin, Norjaan, USA:aan, Australiaan , Saksaan etc eli jotain 70000 vuodessa.
    Siihen aikaan ei kansakoulussa opetettu edes kieliä,ei edes pakkoruotsia, kun pelättiin työväestön saavan huonoja vaikutteita ulkomailta, joten lähtijät olivat pääosin kielitaidottomiakin, mutta pärjäsivät silti

    Nyt vain n 9000 ihmistä muuttaa ulkomaille ja suurin osa tulee vielä takaisin.

    Paljon on nykynuorilla kirittävänä, jotta saavat tässäkin asiassa suuret ikäluokat kiinni

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Saara kirjoitti 9.12.2010 kello 10:32

    Liian Vanha:

    Olen viimme vuosina palkannut n 30-40 nuorta ja kun olen keskustellut heidän kanssaan käsityksistä työelämän pelisäännöistä .
    Toistuvasti on tullut esille se, että nuoret ovat harvoin oikein järjestäytyneitä eli he eivät kuulu liittoon tai kuuluvat liittoon, jolla ei ole työpaikan kanssa sopimusta .
    Heillä ei siis ole edunvalvontaa.
    Vanhemmat ovat taas järjestäytyneitä ja ovat aktiivisia liiton suuntaan, joten heidän ongelmansa tulevat hyvin esille.

    No millaista järjestäytymistä ehdottaisit nuorille? Heidän etunsa kun ovat välillä suorassa ristiriidassa vanhemman työväestön etujen kanssa. Samaan liittoon liittyminen merkitsisi vanhojen vallan kasvattamista, samalla kun nuoret jäisivät edelleenkin vaille omaa edunvalvontaa.

    Pitäisikö nuorten mielestäsi perustaa omia liittoja?

    Itse asiassa Osmokin on vaatinut nuorten palkkauksen ja työehtojen huonontamista työllistymiskynnyksen helpottamiseksi.
    Tätä ovat vaatineet myös puolueet , EK, Suomen Yrittäjät , korkeat virkamiehet, lähes koko yhteiskunta.

    Minusta työllistymiskynnyksen helpottaminen ei kuulosta lainkaan pahalta, kunhan kohtuuden rajoissa pysytään. Tällaisena koko elämäni ammattiliittojen touhua sivusta seuranneena sanoisin mitä nöyrimpänä mielipiteenäni, että moni niistä on mennyt liian pitkälle vain siksi että se on ollut mahdollista.

    Vanhojen etujen ajaminen vaikuttaa nuorten asemaa heikentävästi, mm. juuri siksi että työllistymiskynnys ja ammattitaitovaatimukset kohoavat. Osa työikäisistä jää peukaloita pyörittelemään, koska se toinen osa haluaa haalia itselleen kaiken, minkä suinkin saa irti. Luuletko, että nuoria kiinnostaa liittyä yhteen tällaisen porukan kanssa?

    Nuorilla on asenne, että joku korkeampi voima ajaa heidän etujaan tai he ajattelevat, että edut pysyvät ilman omaa panosta.

    Ennemmin luulen, että osalla nuorista olosuhteet ovat niin rankat, että he ovat siirtyneet “every man for himself” -moodiin. Yritetään luovia muiden luoman ja itselle sopimattoman maailman sääntöviidakossa mahdollisimman pienenä ja huomaamattomana; löytää jokin porsaanreikä josta itse mahdutaan läpi.

    Nuorten järjestäytyminen ei käy yhtä yksinkertaisesti kuin vanhemman sukupolven, joilla oli selkeä yhteinen tavoite ja selvät epäkohdat, jotka haluttiin korjata (ja korjattiin myös – siitä ay-liikkeelle kiitos). Nykynuoret ovat yksilöitä, joilla on enenevässä määrin henkilökohtaiset tavoitteet ja työtä koskevat toiveet.

    Yhteistä lienee lähinnä ajattelu, jonka mukaan pakkokeinot (puolin ja toisin) edustavat mennyttä maailmaa. Työyhteisö, jossa osapuolet kunnioittavat toisiaan aidosti, ymmärtävät myös toisen tarpeet ja tavoitteet, pyrkivät yhdessä kohti tasapainoa, ja ennen kaikkea luottavat toisiinsa ja kuuntelevat toisiaan, on kellokorttityöpaikkoja miellyttävämpi, tuottavampi ja luovempi. Tällaisia työpaikkoja ei synnytetä sokeasti vain omia etuja ajamalla ja lakkoilemalla.

    Nuoret eivät ole tyhmiä eivätkä saamattomia. Maailma vain on muuttunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. tcrown kirjoitti 9.12.2010 kello 11:43

    No tämä argumentti riippuu tietysti täysin keskuspankkirahan määrästä. Sillä ei oo mitään väliä onko se keskuspankkiraha patjan alla vai pankkiholvissa vai keskuspankissa ylimääräisinä reserveinä.

    Riippumatta siitä missä se raha on, niin se menettää arvoaan, eli ei toimi yhtä hyvin arvon siirtäjänä ajanhetkestä toiseen.

    Niin kauan kuin rahalle maksetaan markkinakorkoa, ei tätä arvonsiirto-ongelmaa ole. Olen kuvitellut, että keskuspankki maksaa pankkien talletuksille koron, mutta voin olla väärässä. Kuinka paljon kansan kokonaisvarallisuudesta on korkoa maksamattomassa rahassa? Veikkaisin häviävän vähän.

    Mitä väliä hukkuuko ne vääristymät kohinaan vai ei, jos ne kuitenkin on olemassa?

    Jos markkinat aiheuttavat isoja vääristymiä, niistä riippumattomien pienten vääristymien haitan odotusarvo on hyvin lähellä nollaa. Osa näistä riippumattomista pienistä vääristymistä korjaa markkinoiden aiheuttamia vääristymiä, osa pahentaa.

    Uusi keskuspankkiraha tulee markkinoille silleen, että keskuspankki antaa sen minulle.

    Ei anna vaan lainaa. Ja ainoa taho, jolle keskuspankki lainaa, ovat isot pankit, enkä nyt oikein näe miksi koko yhteiskunta ei olisi melko hyvä approksimaatio siitä kenelle nämä isot pankit lainaavat rahaa eteenpäin.

    Sit kolmas pointti mitä en maininnu vielä on hintojen muuttamisen kustannukset.

    Ei nuo uudet hintalaput nyt niin kalliita ole, että päästäisiin lähellekään niitä haittoja, mitä joku Espanja tällä hetkellä kokee kun reaalipalkat joustavat huonosti.

    Toistaiseksi lähinnä uskottavaa argumenttia minun mielestäni on se, että ihmiset olisivat niin fiksuja, että aina ja joka tapauksessa ajattelisivat vain reaalikoron ja reaaliansion kautta ja vähät välittäisivät nimellisistä muutoksista koroissa ja muissa hinnoissa. Tällöin korkeammasta inflaatiosta ei tietenkään ole mitään hyötyä. Mutta tämäkin argumentti on kyllä minun silmissäni hyvin kaukana realistisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. TomiA kirjoitti 9.12.2010 kello 11:55

    Ilman solidaarisuutta ei ole poliittista vaikutusvaltaa. Tämä on kuin luonnonlaki, jos ei sitten satu olemaan Jorma Ollila tai Bill Gates. Tätä nuoriso ei tajua. Vielä.

    Vai onko, Saara, mielestäsi politiikan aika ohi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Artturi B kirjoitti 9.12.2010 kello 11:57

    tcrown:

    Jos ne nyt 2% inflaatiotargetin alla ovat nollakorkotileillä, niin en minä ymmärrä miksi ne eivät olisi 4% targetin alla n. 2% talletustileillä, jolloin tilanne arvon säilymisen suhteen olisi suurinpiirtein sama.

    Siks, että niissä on enemmän riskiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Artturi B kirjoitti 9.12.2010 kello 12:01

    liian vanha:

    Ja yritys elää vain kvartaali kerrallaan, ei ole väliä mitä ensi vuonna tapahtuu.

    Osakkeen hinta määräytyy markkinoilla, jotka kattoo pidemmälle kuin mikään muu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. kse kirjoitti 9.12.2010 kello 12:05

    Liian vanha:

    En viitannut öykkäröinnillä työntekijät vs. yritykset asetelmaan vaan siihen, että yksi työntekijäryhmä ajaa omaa etuaan muiden työntekijöiden kustannuksella – esittäen samalla, että olisi muka yhteisen edun asialla.

    Saaran kommentti aiheesta ja nuorten asemasta on erinomainen.

    Suurin ongelma nykytilanteessa perinteisen ay-toiminan kannalta lienee se, että työelämässä ei nykyään ole juuri mitään pysyvää – tehtäväkuvat ja vastuuasemat ovat jatkuvassa käymistilassa ja lähes kaikkien on varauduttava rakentamaan oma uransa erilaisten työsuhteiden ketjusta. Tällaisessa uudessa ympäristössä on etupäässä työntekijästä itsestään kiinni, miten oma työnkuva muuttuu ajankuluessa.

    Toinen hallitseva tekijä on jatkuva kilpailu, jonka vuoksi harva työpaikka on nykyään taattu vaan riippuu hyvin pitkälti siitä miten yritys menestyy markkinoilla. Suurin osa nuoremmasta työntekijäpolvesta ymmärtääkin yrityksen ja oman edun olevan aika pitkälti yhteneväisiä.

    Näistä syistä johtuen kilpailutilanne työpaikoilla ei enää olekaan etupäässä työnantajan ja työntekijöiden välillä vaan työtekijöiden kesken – osastot, tiimit ja yksilöt kilpailevat keskenään kehitysresursseista ja siten olemassaolostaan. Jokaisen eteenpäin pyrkivän yksilön on optimoitava panostuksensa suhteessa siihen miten oma ja muiden edut yhtenevät.

    Tällaisessa maailmassa ay-liike on pitkälti menneisyyden jäänne. Pahimmillaan sitä väärinkäytetään pienten eturyhmien oman aseman varmistamiseen ja/tai etenemisen avittamiseen kampittamalla muiden työntekijöiden edistymistä. Parhaimmillaankin ay-toiminta tuntuu olevan selkeä hidaste kaikkille muutoksille ja joustavuuden lisäämiselle.

    Ollaan aika harhateillä, jos nykymaailmassa tarvitaan puhelinluettelon paksuisia ammattiryhmäkohtaisia tehtäväkuvauksia ja jos väki on vetämässä takapuolta penkkiin heti jos on pienintäkin aihetta epäillä, että työnantaja edes harkitisi toimenkuvan ulkopuolisten tehtävien teettämistä. “Ei kuulu mun toimenkuvaan” ei ole enää tätä päivää.

    Kun ay-liike yhä useampien mielestä yrittää puolustaa maailmaa, jota ei enää 20-30 vuoteen ole ollut olemassa, se ei tunnu oikein omalta asialta. Lisäksi kun se näyttää ajavan pienen eliitin asemaa muiden kustannuksella ja on toiminnallaan suoranainen uhka yrityksen elinkelpoisuudelle ja siten oman työsuhteen jatkuvuudelle, niin ei kai ihme, ettei järjestäytyminen enää kiinosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Artturi B kirjoitti 9.12.2010 kello 12:09

    liian vanha:

    Nuorilla on asenne, että joku korkeampi voima ajaa heidän etujaan tai he ajattelevat, että edut pysyvät ilman omaa panosta.

    Niin tai sitten nuoret tietää, että kilpailu hoitaa ne ongelmat itsestään. Eli jos haluut saada hyvän asuntolainan, niin ei kantsi ostaa jonkun pankin osakkeita ja ruveta yhtiökokouksessa vaatimaan jotain, vaan parempi on käydä kyseleen tarjoukset useemmasta firmasta.

    Ihan sama mekanismi toimii työmarkkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Saara kirjoitti 9.12.2010 kello 12:14

    Liian vanha:

    Mielenkiintoinen juttu, Suomesta muutti 50-60-70-lukujen taitteessa lähes puoli miljoonaa ihmistä Ruotsiin, Norjaan, USA:aan, Australiaan , Saksaan etc eli jotain 70000 vuodessa.
    Siihen aikaan ei kansakoulussa opetettu edes kieliä,ei edes pakkoruotsia, kun pelättiin työväestön saavan huonoja vaikutteita ulkomailta, joten lähtijät olivat pääosin kielitaidottomiakin, mutta pärjäsivät silti.

    Nyt vain n 9000 ihmistä muuttaa ulkomaille ja suurin osa tulee vielä takaisin.

    Paljon on nykynuorilla kirittävänä, jotta saavat tässäkin asiassa suuret ikäluokat kiinni

    Maastapaolla on vain vähän tekemistä tarkoittamani “kansainvälisen elämän ja toiminnan” kanssa, eikä se nähtävästi ole näitä jäljelle jääneitä suurten ikäluokkien edustajiakaan juuri kansainvälistänyt. Suomi tuntuu olevan heille koko maailma; tai jos muut maat jotenkin huomioidaan, niin vain harvoin ne nähdään samanlaisena neutraalina mahdollisuuksien kenttänä kuin kotimaa. Osa ottaa ulkomaihin alamaisuussuhteen ja keskittyy miettimään, mitä nämä muut mahtavat meistä ajatella – osa puolestaan suhtautuu ulkomaihin jonkinlaisina vihollisina, joiden vaikutuksilta meidän tulee suojautua. Ulkomaalaisia pidetään vieraina, muukalaisina, toiseuden ruumiillistumana, sen sijaan että heihin suhtauduttaisiin tavallisina ihmisinä. Jne. Toki myös poikkeuksia löytyy, mutta keskimäärin ajattelutavoissa on eri ikäryhmien välillä huomattava ero.

    Tarkoitukseni ei ole tässä morkata suuria ikäluokkia heidän kansainvälisen näkökulmansa puutteesta. On aivan luonnollista ja ymmärrettävää, että porukka, joka on aikuistunut ja elänyt aikana, jolloin kansallisvaltiot olivat toisistaan riippumattomampia, rajat enemmän kiinni, ja jolloin internet ei hallinnut arkielämää, on tottunut ajattelemaan asioita lähinnä kotimaan rajojen sisäpuolelta käsin. Tarkoitan vain sanoa, että nuoret elävät eri maailmassa ja ajattelevat asioita eri tavalla; eivätkä suuret ikäluokat siis mitenkään voi olla heidän elämänsä parhaita asiantuntijoita. Sama pätee varmasti jokaiseen sukupolveen, joka on elänyt erilaista elämää ja erilaisena aikana kuin lapsensa.

    Täytyy sanoa, että onneksi päättäjiemme joukkoon mahtuu muutama sellainenkin, jotka ensinnäkin ymmärtävät asioita hyvin ja laajasti, ja toiseksi ymmärtävät senkin, milloin oman ymmärryksen rajat tulevat vastaan ja tulee kysyä mielipidettä paremmin ymmärtäviltä. Osmon taannoinen toiminta Katajanokan hotellisuunnitelmien suhteen oli tässä mielessä esimerkillistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Liian vanha kirjoitti 9.12.2010 kello 13:27

    “No millaista järjestäytymistä ehdottaisit nuorille? Heidän etunsa kun ovat välillä suorassa ristiriidassa vanhemman työväestön etujen kanssa. Samaan liittoon liittyminen merkitsisi vanhojen vallan kasvattamista, samalla kun nuoret jäisivät edelleenkin vaille omaa edunvalvontaa.”

    Riippuu vähän mitä tarkoitetaan nuorella/vanhalla ?
    Yleensä näitä pitkän uran etuja saa 15-30 vuoden työkokemuksella joten raja nuoret/vanhat kulkee jossakin 40-55 ikävuoden välissä .

    Kyllä työntekijöiden enemmistö firmoissa on noilla nuorilla. Heillä olisi myös jäsenistön enemmistö , jos olisivat järjestäytyneet riittävästi ja ottaisivat selvää asioista.
    Eivätkä ne tavoittekaan niin haulikolla ammuttuja ole etteikö niistä löytyisi yhteisiäkin tavoitteita

    Aikoinani kun tulin vakituiseen työsuhteeseen niin me nuoremmat valtasimme ensimmäisenä liiton, minäkin olin luottamusmies kahden työvuoden jälkeen ja vuosi eteenpäin niin olin yhdistyksen hallituksessa ja valmistelemassa työehtosopimusneuvottelujen agendaa.
    Ja vähän yli 30-vuotiaana jäin jo eläkkeelle järjestöhommista.
    Ja 90-luvulla istuin jo neuvottelupöydän toisella puolella, vastassa Metalliliitto.
    Ei silloinkaan ensimmäinen tavoite ollut takapuolen kenttään lyöminen vaan yhteisten etujan hakua. Siihen aikan vain luottamus oli parempi työnantajaan.
    Sonera kävi Vennamon johdolla suuren muutoksen 80-luvun lopulla , n 6000 henkeä saneerattiin pihalle ilman suuria mielenosoituksia, ay-liikekin saneerattiin 8 liitosta kolmeen eli jäljelle jäivät Metalli, Toimihenkilöunioni ja YTN.
    Samoin vanhoja etuja leikattiin ja ts-sopparit saneerattiin nykyaikaan sopiviksi.
    Esim minunkin jo ansaittua eläkettä leikattiin 10 %, vaikka sen olisi pitänyt olla perustuslain suojaamaa.

    Finnairin ongelma on, että sillä ei ole yhtä luotettavaa ja taitavaa johtajaa kuin Vennamo oli.
    Vaikka Vennamo oli juntti niin hän oli kuitenkin taitva junailija ja hänen sanaansa saattoi luottaa.

    Kuten Fagernäs , EK:n entinen johtaja,totesi vastikään, vain riidat saavat julkisuutta, eivät ne 99 % asioista , joista sovitaan neuvottelupöydässä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Saara kirjoitti 9.12.2010 kello 13:54

    TomiA:

    Ilman solidaarisuutta ei ole poliittista vaikutusvaltaa. Tämä on kuin luonnonlaki, jos ei sitten satu olemaan Jorma Ollila tai Bill Gates. Tätä nuoriso ei tajua. Vielä.

    Vai onko, Saara, mielestäsi politiikan aika ohi?

    Riippuu siitä, mitä politiikalla tarkoitetaan. Minusta sellainen politiikka, jossa liittoudutaan samanmielisten kanssa ja ryhdytään ajamaan omaa etua muiden kustannuksella, on kyllä aikansa elänyttä. Nykyihmisen pitäisi pystyä nousemaan sen verran itsensä yläpuolelle, että ymmärtäisi laajempia kokonaisuuksia ja sitä, miten niiden osat vaikuttavat toisiinsa – myös omaan pitkän aikavälin hyvinvointiin.

    Suuri osa politiikan vastakkainasetteluista on näennäisiä, ja niistä kiinni pitäminen enemmän haitallista kuin hyödyllistä. Kse:n viestissä yllä avataan tätä työmarkkinoiden näkökulmasta, ja sama pätee monilla muillakin elämänalueilla (mm. tämä tympäisevä sukupuolien sota, joka ei todellisuudessa hyödytä kumpaakaan osapuolta).

    Siinä mielessä nykypolitiikan aika ei kuitenkaan vielä ole ohi, että en usko anarkian olevan millään muotoa parempi vaihtoehto, enkä keksi muutakaan korvaavaa systeemiä, jota voisin rehellisesti sanoen pitää parempana. Sellainen systeemi muotoutunee kollektiivisesti ajan myötä, ja muutosprosessi alkaa (= on jo alkanut) vanhasta järjestelmästä luopumisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Samuli Saarelma kirjoitti 9.12.2010 kello 14:02

    Shakeem:

    Ulkopuolisen rikkurityövoiman (esim. vuokratyövoima) käyttö laillisen lakon aikaan sen sijaan on hankalampi asia. Työntekijäpuoli saattaa kokea tämän heidän perusoikeuteensa, eli lakko-oikeuteen, puuttumisena ja siksi työriita laajenee tukilakoiksi.

    Minusta lakko-oikeus, jos edes on perusoikeus, määrittyy ennemminkin niin, että työnantaja ei saa antaa potkuja lakossa oleville työntekijöille. Tämä ei kuitenkaan minusta tarkoita, etteikö se saisi palkata lakon ajaksi muita työntekijöitä lakkolaisten tilalle.

    Vähän sama asia kuin irtisanomisessa. Työntekijöitä ei saa tuosta vaan irtisanoa ja palkata halvempia tilalle, mutta jos työntekijä kieltäytyy työn teosta, niin sitten hänen tilalleen kyllä saa palkata jonkun toisen.

    Minusta lakko-oikeus voi korkeintaan koskea työntekijän ja työnantajan välistä suhdetta, ei työnantajan ja jonkun kolmannen osapuolen tekemisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Saara kirjoitti 9.12.2010 kello 14:04

    Liian vanha:

    Riippuu vähän mitä tarkoitetaan nuorella/vanhalla ?

    Minä määrittelisin tässä yhteydessä “nuoriksi” X-sukupolven ja sitä nuoremmat, eli jonkin määritelmän mukaan vuoden -64 jälkeen syntyneet. Heillä on leimallisesti erilaiset käsitykset ja kokemukset työelämästä (ja elämästä yleensäkin) heitä vanhempiin verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. tcrown kirjoitti 9.12.2010 kello 14:15

    Siks, että niissä on enemmän riskiä?

    Mitä riskiä niissä on enemmän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Liian vanha kirjoitti 9.12.2010 kello 14:26

    “Maastapaolla on vain vähän tekemistä tarkoittamani “kansainvälisen elämän ja toiminnan” kanssa, eikä se”

    Ei tuo mikään maastapako ollut , hekin näkivät ulkomaat ja maailman rinnakkaisena vaihtoehtona ja valitsivat Suomen sijasta ulkomaat.
    Mutta eivät ne ruotsaliset, aussit tai usalaiset heitä ihmisä pitäneet vaan mamuina.
    Suomalaiset ovat kuitenkin sopeutuvaista ja he sulautuvat valtaväestöön parissa sukupolvessa .
    Johtunee myös siitä, että heidän määränsä on kuitenkin pieni Ruotsia lukuunottamatta.
    Mutta kaikki kulttuurit eivät sulaudu samalla tavalla ja he muuttavt sitä maata, jossa he asuvat, oman suuntaansa
    Esim Malesiassa ovat malaijit, kiinalaiset ja intilaset asuneet satoja vuosia yhdessä. He eivät ole kuitenkaan sekoittuneet vaan sopeutuminen toisiin on vaatinut, että valta on jaettu väestöryhmien , ei henkilöiden kesken kuten Suomessa.
    Vaikka muodollisesti eletään sovussa ja syödään samassa pöydässä ja pidetään toista ihmisenä niin jännite on olemassa ja puhkeaa oitis levottomuuksiksi jos joku ryhmä kokee jääneensä osattomaksi jostakin.
    Myös jokaisen kulttuurin kunnioittaminen on johtanut siihen, että Malesiassa vietetään esim neljä uutta vuotta. Sinänsä ihan mukavaa, vapaapäiviä riittää.

    Kun tämä ryhmääntyminen on valtavirta monikulttuurisissa yhteisöissä niin yksilöiden välinen suhde on väistyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Rainer Silfverberg kirjoitti 9.12.2010 kello 14:51

    Olen itse lukenut työlainsäädäntöä sen verran ja ymmärtänyt että silloin kun ei ole työrauhavelvoitetta niin kumpikin osapuoli saa ryhtyä työtaisteluun ja toista ei saa estää väkisin. Eli työntekijät saavat lakkoilla ja työnantajat saavat palkata rikkureita tai julistaa työsulun. Lakkovahdit saavat väkivaltaa käyttämättä yrittää estää rikkurityövoiman käytön jne. Työtaistelutoimista pitää toki ilmoittaa etukäten.

    Nykyajan lakot eivät ole kuitenkaan sellaisia totaalisia lakkoja kuten ennen vanhaan. Luultavasti aika iso osa matkustamohenkilökunnasta on lakon ulkopuolella koska n 40% lennoista lennetään. En tiedä mistä syyystä. Epäilen että johtuu siitä että lentoemäntien yhdistys ei ole kerännyt niin suurta lakkokassaa kuin miesvaltaiset AKT:n yhdistykset tai Paperiliitto.

    Neuvottelutulos saavutettaisiin paljon nopeammin jos kaikki lakkoilisivat. Jos ratkaisua ei synny ennen joulua niin on vaarana että Finnair ajaa alas toimintonsa kokonaan ja julistaa työsulun helmikuulle asti, lomautta lentäjät ja pistää koneet vuosihuoltoon, osan ehkä vuokralle toisele puolelle maapalloa. Tammikuu on matalasesonkia lentoliienteessä muutenkin joten Finnair saattaisi jopa säästää tekemällä niin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Shakeem kirjoitti 9.12.2010 kello 15:09

    Samuli Saarelma,

    Olet ihan oikeassa lakko-oikeuden ydinsisällöstä; se jäsentyy kielloksi erottaa työntekijä laillisen lakon aikaan. Lakko-oikeus on kuitenkin perusoikeus. Se on kirjattu mm. Euroopan unionin perustamissopimuksiin sekä siitä on lisäksi normit ihmisoikeussopimuksessa ja ILO:n (kansainvälinen työjärjestö) kansainvälisisssä sopimuksissa.

    Lakko-oikeuden tosiasiallinen sisältö ratkaistaan kuitenkin lainsäädännöllä ja ihan lopulta oikeuskäytännöllä. Asiasta on jonkin verran ihmisoikeustuomioistuimen ja EY-tuomioistuimen ratkaisukäytäntöä, jotka vetävät niin sanotusti eri suuntiin. Oikeustilanne ei ole tosiaankaan selvä.

    Sama koskee Kari Koskisen lainaamia perustuslain säännöksiä. Niiden tosiasiallisesta sisällöstä säädetään aina tarkemmin laissa ja lopullinen muoto muodostuu oikeuskäytännössä. Minustakin esimerkiksi valtion mahdollisuus sosialisoida PS-säästäjän varat taannehtivasti pääomatuloveroprosentin korotuksella on perustuslain omaisuuden suojan vastaista. Minkäs teet, kun laissa se on kuitenkin sallittu.

    Jos ulkopuolisen työvoiman käyttö kiellettäisiin laillisen lakon aikaan, ei kyse ole Karin lainaamasta yhdistymisvapaudesta. Tämä pointti ei pidä siis paikkaansa. Kielto koskisi työnantajaa, jolloin kysymys on elinkeinonharjoittamisen vapaudesta. Suomessa elinkeinonharjoittamisen sisällöstä on tarkempaa laintasoista sääntelyä. Lähtökohtaisesti työnantajalla on oikeus päättää työn järjestämisestä. Toisaalta lakko on poikkeuksellinen tilanne. Mahdotonta antaa arviota, katsottaisiinko tällainen kielto elinkeinonharjoittamisen vapauden vastaiseksi.

    Minusta tukilakot pitää sallia tilanteessa, jossa työnantajapuoli keskittyy ulkopuolisen työvoiman rekrytointiin neuvotteluiden sijaan. Työnantajilla on tähän toki Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan täysi oikeus, mutta voimassa olevan oikeuden mukaan myös työntekijöillä on silloin oikeus ryhtyä tukitoimiin. Molemmat käyttävät perusoikeuksiaan.

    Minua harmitti se, ettei pienipalkkaisille kaupan alan työntekijöille annettu tukea silloin, kun työnantajapuoli korvasi heidät vuokratyövoimalla lakon aikaan. Silloin niitä tukitoimia olisi ihan oikeasti tarvittu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Artturi B kirjoitti 9.12.2010 kello 15:13

    tcrown: No sanotaan nyt ekana näin, että jos inflaatio on nolla ja haluat siirtää varallisuutta myöhempään aikaan, niin ei tartte huolehtia muusta riskistä kuin siitä, että pankkiholviin murtaudutaan. Sitten jos rahalle tarttee saada korkoa, että varallisuus säilyy niin riski tulee pankkiholviin murtautumisen lisäks sen velallisen konkurssin riskistä.

    Tässä nimenomaisessa tilanteessa riski tulee tallettajalle siitä, että veronmaksajilla ei oo varaa taata talletuksia ja veronmaksajille siitä, että ne voi joutua takaamaan talletuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Pekka Taipale kirjoitti 9.12.2010 kello 15:15

    Liian vanha:
    >Suomesta muutti 50-60-70-lukujen taitteessa lähes puoli miljoonaa ihmistä Ruotsiin, Norjaan,
    >USA:aan, Australiaan , Saksaan etc eli jotain 70000 vuodessa. …
    >joten lähtijät olivat pääosin kielitaidottomiakin, mutta pärjäsivät silti
    >Nyt vain n 9000 ihmistä muuttaa ulkomaille ja suurin osa tulee vielä takaisin.

    Niinpä. Nykyisen ja entisen maastamuuton välillä on siis suuria eroja. 1960-1970-luvuilla maasta muutti suurten ikäluokkien edustajia, joilla ei ollut kovin paljon koulutusta eikä kielitaitoa, ja jotka olivat jääneet Suomessa teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tarpeettomaksi ylijäämäväestöksi jolle ei ollut tarjota toimeentuloa. Muuttomaissa heille oli kuitenkin kysyntää tehdastyövoimana, jonka pohjakoulutuksella ei ollut suurta väliä ja kielikylpykin tuli linjalla.

    Tämä oli win-win-tilanne sekä Suomelle että muuton kohdemaille.

    Nyt ei Ruotsissa, ausseissa tai USA:ssa haeta enää uutta tehdastyövoimaa Suomesta. Teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tarpeettomat ihmiset elävät Suomessa sosiaaliturvan varassa. Suomesta lähtijät ovat usein niitä kaikkein aktiivisimpia, koulutetuimpia ja kielitaitoisimpia. Menetys olisi paha, ellei koti-ikävä, suku, perhe ja muut siteet toisi hyvin suurta osaa muuttajista takaisin. Mutta muutto on usein suhteellinen voitto muulle maailmalle ja tappio Suomelle, paitsi tietysti sikäli että paluumuuttajat tulevat takaisin kokeneempina.

    Tämän vuoksi nykyistä aivovuotoa ei kannata lakaista maton alle.

    Suomeen ei valitettavasti tule kovin paljon koulutettua työvoimaa, vaan melkoinen osa muutosta on humanitaarista, suurta kotouttamisefforttia vaativaa.

    Tämä ei tarkoita, että suurten ikäluokkien maastamuuttajat olivat mitään roskaväkeä. Slussenin sissejä lukuunottamatta porukka oli maakuntien vähäosaisesta nuorisosta sitä aktiivisempaa väestöä joka sitten yleensä haki paikkansa siellä minne menikin, tai tuli takaisin. Sama pätee humanitaarisen mekanismin kautta maahan nyt tuleviin; aktiivista väkeä, mutta eivät aina tavalla, joka hyödyttäisi Suomea parhaiten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.12.2010 kello 16:23

    Onko Pekka Taipaleella mitään käsitystä Suomeen tulevan muuttooiikkeen määristä? Humanitääristä muutt6oa Virosta, Venäjältä ja Ruotsista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Shakeem kirjoitti 9.12.2010 kello 15:21

    Kari Koskinen:

    “Eh? Niiden “tukilakkoilijoiden” lakkoilu on ilmiselvä sopimusrikkomus – olettaen, että heillä on voimassa oleva työehtosopimus, johon molemmat osapuolet ovat sitoutuneet. ”

    Tämä ei pidä paikkaansa. Lakko on laiton, jos se kohdistuu oman voimassa olevan työehtosopimuksen määräykseen. Myötätuntolakko ulkopuolisen työvoiman käyttöä vastaan jollain toisella sopimusalalla, ei kohdistu omaan työehtosopimukseen ja on siten laillinen.

    Tästä periaatteesta on itse asiassa tuoretta oikeuskäytäntöä. Katso esimerkiksi työtuomioistuimen ratkaisu (TT:2010-94). Lainaus päätöksen otsikosta:

    “ammattiliiton tavoitteena ei ollut painostaa työnantajapuolta työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa kysymyksissä, vaan tarkoituksena oli pyrkiä vaikuttamaan valtioelinten poliittiseen päätöksentekoon. Työnseisauksella ei siten ollut rikottu työehtosopimuslaissa säädettyä työrauhavelvollisuutta.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Shakeem kirjoitti 9.12.2010 kello 15:48

    Artturi B:

    “Se on ihan sen ammattiliiton ja sen jäsenten välinen juttu onko ne lakossa vai ei.”

    Anteeksi tällainen pätkälainaus, mutta tässä kiteytyy eräs väärinkäsitys joka ilmenee myös tässä keskusteluketjussa.

    Lakko-oikeus ei ole liitännäinen ammattiyhdistyksen jäsenyyteen. Lakko-oikeus on samansisältöinen kaikilla työntekijöillä. Myös järjestäytymättömät työntekijät voivat mennä lakkoon muiden ohessa ja näin yleensä tapahtuukin. Vastaavasti ammattiliitolla ei ole oikeutta kieltää järjestäytynyttä työntekijää menemästä töihin lakon aikana. Myös näin usein tapahtuu vaihtelevissa määrin.

    Palvelualojen kaupan alan lakossa tämä väärinymmärrys ilmeni hyvin selvästi. Moni nuori luuli, ettei voi mennä lakkoon, kun ei ole jäsen. Epäkohdat kuitenkin tunnustettiin ja nähtiin, että työehtoja pitäisi parantaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.12.2010 kello 16:21

    Jos kymmenen junansuorittajaa Riihimäellä menee lakkoon ja vaatii itselleen sadan tonnin kuukausipakan tai maan koko junaliikenne pysähtyy, lakko murretaan kyllä asmmattiliiton toimesta heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Liian vanha kirjoitti 9.12.2010 kello 15:50

    “Nykyihmisen pitäisi pystyä nousemaan sen verran itsensä yläpuolelle, että ymmärtäisi laajempia kokonaisuuksia ja sitä, miten niiden osat vaikuttavat toisiinsa – myös omaan pitkän aikavälin hyvinvointii”

    Ja nykyisten yritysjohtajien ja omistajien harjoittama kvartaalitalous ja hulvaton ja vastuuton rahankäyttö edustavat tätä parhaimmillaan ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Liian vanha kirjoitti 9.12.2010 kello 15:52

    “Osakkeen hinta määräytyy markkinoilla, jotka kattoo pidemmälle kuin mikään muu.”

    Vuoden 2000 osakkeiden arvokupla mahtoi olla tuota parhaimmillaan ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Saara kirjoitti 9.12.2010 kello 16:32

    Liian vanha:

    “Nykyihmisen pitäisi pystyä nousemaan sen verran itsensä yläpuolelle, että ymmärtäisi laajempia kokonaisuuksia ja sitä, miten niiden osat vaikuttavat toisiinsa – myös omaan pitkän aikavälin hyvinvointiin”

    Ja nykyisten yritysjohtajien ja omistajien harjoittama kvartaalitalous ja hulvaton ja vastuuton rahankäyttö edustavat tätä parhaimmillaan ??

    Outo kysymys. Missä näit minun väittävän näin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Artturi B kirjoitti 9.12.2010 kello 16:40

    Shakeem:

    Lakko-oikeus ei ole liitännäinen ammattiyhdistyksen jäsenyyteen.

    Joo siis oot toki oikeessa siinä, että lakko-oikeus ei oo siinä mielessä liitännäinen ammattiyhdistyksen jäsenyyteen, että muukin kuin ammattiliiton jäsen voi mennä lakkoon. Ammattiliitto ei kuitenkaan voi päättää muiden kuin omien jäsentensä puolesta, että onko ne lakossa vai ei.

    Mut pointti oli siis se, että ammattiliitto ei voi kieltää muilta niiden töiden tekemistä joita ammattiliiton jäsenet ei halua tehdä. Jokainen ammattiliittoon sitoutumaton saa sit päättää sen ihan omasta puolestaan.

    liian vanha: se, että osakkeiden hinnat joskus laskee ei oo todiste siitä etteikö markkinat katsois pidemmälle tulevaisuuteen kuin mikään muu toimija. Joka tapauksessa jos nyt vähänkään tietää mitään osakkeiden arvon muodostumisesta, niin ymmärtää, että yritykset ei yritä maksimoida voittoaan kvartaali kerralla. (Koska se tuhois osakkeenomistajien varallisuutta aika uskomattoman tehokkaasti ja osakkeenomistajat ei vihaa rahaa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Pekka Taipale kirjoitti 9.12.2010 kello 16:45

    Shakeem:
    >Lakko-oikeus ei ole liitännäinen ammattiyhdistyksen jäsenyyteen.
    >Lakko-oikeus on samansisältöinen kaikilla työntekijöillä. Myös järjestäytymättömät
    >työntekijät voivat mennä lakkoon muiden ohessa ja näin yleensä tapahtuukin.

    Lakko-oikeus ei liity jäsenyyteen, mutta kylläkin ammattiyhdistyksen mukanaoloon tilanteessa. Esimerkiksi työsopimuslain irtisanomisperusteita käsitellässä kerrotaan, mitkä eivät ole asiallisia irtisanomisperusteita. Laillinen lakko ei ole, eikä laitonkaan lakko – jos se on laittomuudestaan huolimatta työntekijäyhdistyksen toimeenpanema työtaistelutoimenpide. Mutta järjestäytymättömien työntekijöiden lainvastainen lakko saattaisi olla asiallinen irtisanomisperuste.

    Tämä kuulostaakin kohtalaisen järkevältä: tolkuton korpilakkoilu, josta kukaan ei ota vastuuta, on peruste antaa potkut poissaolojen takia, vaikka lakko-oikeus muuten olisi pyhä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Kari Koskinen kirjoitti 9.12.2010 kello 16:48

    Shakeem:

    Tämä ei pidä paikkaansa. Lakko on laiton, jos se kohdistuu oman voimassa olevan työehtosopimuksen määräykseen. Myötätuntolakko ulkopuolisen työvoiman käyttöä vastaan jollain toisella sopimusalalla, ei kohdistu omaan työehtosopimukseen ja on siten laillinen.

    No selvä. Oletetaan, että sinä palkkaat minut maalaamaan talosi. Sovimme, että homma tehdään tiettyyn päivään mennessä ja tietyllä palkalla. No nyt sitten minä havaitsenkin, että yhteiksunnassa on epäkohta (esimerkiksi firman Y työntekijöiden epäreilu kohtelu) ja totean olevani lakossa. Talosi jää maalaamatta, tai maalaustyö valmistuu reilusti myöhässä. Sinustako nyt on ihan Ok ja reilua, että tietenkin minä saan toimia näin, koska “työtaistelutoimi” ei kohdistunut sinuun vaan firmaan Y (tai yhteiskunnan) toimintaan?

    Minä en ole perehtynyt työlainsäädäntöön, enkä tottavie aio perehtyäkään, mutta minun oikeuskäsitykseni mukaan se on päivänselvää, että se olen _minä_ joka sitä sopimusta on rikkonut. Jos ja kun lainsäädännössä jotain muuta sanotaan, niin se on sitten osoitus lähinnä siitä, että meillä ei oikein oikeusvaltioperiaate toimi.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Pekka Taipale kirjoitti 9.12.2010 kello 17:11

    OS:
    >Onko Pekka Taipaleella mitään käsitystä Suomeen
    >tulevan muuttooiikkeen määristä? Humanitääristä
    >muutt6oa Virosta, Venäjältä ja Ruotsista?

    Onpa hyvinkin, esimerkiksi turvapaikanhakijoita oli viime vuonna noin tuplasti (6000) verrattuna oleskeluluvan hakemiseen työnteon perusteella (3000) nyt kun ns. varsinainen työperusteinen maahanmuutto on kovasti vähentynyt. Luvut toki heittelevät kovasti. Itse olen töissäni aiemmin ollut mukanakin hoitamassa aika montaa työperäistä paperia, lähinnä Intiasta tms. mutta oli siellä jopa muutama amerikkalainen.

    “Työnteko” oli oleskelulupahakemuksissa perusteena noin viidenneksellä hakijoista ja elinkeinonharjoittajia on hakijoina hyvin vähän.

    Suomessa on toki paljon juuri ruotsalaisia, venäläisiä ja virolaisia, mikä on luontevaa koska nämä maat ovat naapureitamme. Ilman sen kummempia tilastollisia perusteita arvaisin, että erityisesti virolaiset tulevat tänne (lyhyeksi tai vähän pidemmäksi aikaa) töihin, kun taas ruotsalaisten kohdalla taas kyse on usein Ruotsiin muuttaneista suomalaisista ja heidän jälkeläisistään.

    Viime aikointa olen itse sekaantunut asiaan lähinnä yhden humanitaarisen casen kautta: Suomeen 25 vuotta sitten avioliiton kautta tulleen henkilön äiti, jonka muut sukulaiset Venäjällä ovat menneet manan majoille, eikä hänellä ole enää ketään muuta huoltajaa tai omaista – aivan epäinhimillistä potkia häntä rajan taa kuolemaan sillä perusteella, että hyvinvointivaltiossa lapset eivät voi/saa elättää ja hoitaa vanhempiaan.

    Noin yleisemmin, länsimaista on Suomeen tulossa surkean vähän työhön tai elinkeinoa harjoittamaan haluavia muuttajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Shakeem kirjoitti 9.12.2010 kello 17:29

    Minulla lienee taas selvä vaara tulla väärinymmärretyksi. Painotan, etten myöskään itse kannata ulkopuolisen työvoiman käyttämisen kieltoa lailla lakon aikaan. Toin asian esille vain havainnollistaakseni, mistä näissä tukilakoissa lienee kyse.

    Sitä kyllä vastustan, että tukilakko puolestaan kiellettäisiin lailla, kun tukilakolla vastustetaan ulkopuolisen työvoiman käyttämistä lakon aikana.

    Molemmat olkoon laillisia. Silloin työnantaja voi vapaasti harkita käyttääkö ulkopuolisia työntekijöitä vai neuvotteleeko mielummin sovusta. Vastaavasti työntekijäliitot voivat vapaasti arvioida onko toisen työntekijäryhmän työriidassa sellaisia elementtejä, joita pitäisi tukea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Samuli Saarelma kirjoitti 9.12.2010 kello 18:00

    Shakeem, jos nyt oikein ymmärsin sinun tekstiäsi, niin et kannata sitä, että ammattiliitto voisi lakkoon menemällä kieltää ketään menemästä töihin riidassa toisena osapuolena olevan työnantajan palvelukseen, vaan lakko-oikeus koskee vain ja ainoastaan sitä, että lakkolaisia ei voi irtisanoa.

    Sitten tukilakoista:

    Minusta tukilakot pitää sallia tilanteessa, jossa työnantajapuoli keskittyy ulkopuolisen työvoiman rekrytointiin neuvotteluiden sijaan. Työnantajilla on tähän toki Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan täysi oikeus, mutta voimassa olevan oikeuden mukaan myös työntekijöillä on silloin oikeus ryhtyä tukitoimiin. Molemmat käyttävät perusoikeuksiaan.

    Minä en ymmärrä, miten se työnantajan toiminta oikeuttaa rettelöinnin jotain toista työnantajaa vastaan. Ok, hyväksyn sen, että jos osapuolena on valtio, niin jossain muussa valtion toimessa olevat voivat tukea lakkoilijoita myös lakolla, mutta jos kyse on yksityisestä työnantajasta (sanotaan vaikkapa lentoyhtiö), niin minun on vaikea nähdä, mistä syntyy oikeutus jonkun toisen työnantajan (vaikkapa bussifirman) palveluksessa oleville haitata oman työnantajaansa, joka a) ei ole tehnyt mitään väärää ja b) jolla ei ole mitään vaikutusvaltaa siihen ei-neuvottelevaan työnantajaan.

    Jos tuo bussifirma noudattaa tuossa tilanteessa täysin voimassa olevaa työsopimusta, niin silloin minusta tuossa on kyse laittomasta lakosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Liian vanha kirjoitti 9.12.2010 kello 21:57

    “1960-1970-luvuilla maasta muutti suurten ikäluokkien edustajia, joilla ei ollut kovin paljon koulutusta eikä kielitaitoa, ja jotka olivat jääneet Suomessa teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tarpeettomaksi ylijäämäväestöksi jolle ei ollut tarjota toimeentuloa.”

    Suomessa oli tehty tietoinen valinta, että suurinta osaa ikäluokista ei kouluteta, koska silloinen eliitti pelkäsi liian sivistynyttä työväestöä.
    Esim suurista ikäluokista ylioppilaaksi saattoi kirjoittaa vain n 10000-12000 eli n 12 %
    Yliopistoissa oli aloituspaikkoja vain n puolelle eli n 6 %:lle , nyt n 40 %:lle.

    Ei Suomesta voinut muuttaa kouluttua työvoimaa, kun sitä ei ollut poliittisista valinnoista johtuen.

    Nyt maasta muuttaa n 9000 henkeä ja koulutettujen osuus heistä oli suurimillaan 2005 n 2700

    Maahanmuuttajissa taas korkeakoulutettujen osuus on noussut hiljalleen ja 2009 koulutettujen maahan/maastamuutto oli tasan eli n 2000 kumpaankin suuntaan. Lähde: akava

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Liian vanha kirjoitti 9.12.2010 kello 22:10

    Tukilakkoja käytetään silloin kun työantaja ei halua neuvotella tai lähtee murtamaan lakkoja eli pyrkii yksipuoliseen saneluratkaisuun neuvottelujen sijasta.
    Tässkin tapauksessa Finnair aloitti sodan ensin houkuttelemalla ja uhkailemalla omaa henkilökuntaa töihin rikkureiksi.

    Kun se ei oikein vetänyt niin sitten Finnair alkoi kiertää lakkoa hankkimalla tukea muilta työnantajilta vuokrakoneina ja – miehistöinä ja
    .

    Tämän estämiseksi tietysti ay-liika vastasi laajentamalla lakkoa noihin Finnairia tukeviin firmoihin.

    Eli kun työnantajat alkavat tukkemaan toisiaan niin kyllä kai ay-liikeelläkin on oikeus vastata niihin ?

    Ei kai voi olla niin, että vain työnantajilla on oikeus tukea toisiaan ??

    Itse asiassa tämä eoisodi vain osoitti,että Finnairin johto on aika kokematonta väkeä eikä kykene ammattimaiseen työskentelyyn

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Kari Koskinen kirjoitti 10.12.2010 kello 2:04

    Shakeem:

    Sitä kyllä vastustan, että tukilakko puolestaan kiellettäisiin lailla, kun tukilakolla vastustetaan ulkopuolisen työvoiman käyttämistä lakon aikana.

    No ei kai sitä tarvetta erikseen kieltää ole, mutta ainakin itse antaisin ko. tilanteessa kenkää niille tyypeille. Jos on sovittu jostain, niiin siitä pidetään kiinni, ja jos toienen osapuoli ei sitä kunnioita, niin tulkitsen sen henkilökohtaiseksi vittuiluksi. Se on yhdentekevää, mitä joku toinen firma häslää.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. BRG kirjoitti 10.12.2010 kello 4:57

    “Osakkeen hinta määräytyy markkinoilla, jotka kattoo pidemmälle kuin mikään muu.”

    Tähän sisältyy oletus että osakkeenomistaja toimisi tehtaanpatruunamenttaliteetilla ja osakkeen omistaminen olisi itsetarkoitus. Nykyään yhä useammat tekniset analyysit keskittyvät voiton tekemiseen osakkeen kurssivaihtelua hyödyntämällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Liian vanha kirjoitti 10.12.2010 kello 9:24

    “No ei kai sitä tarvetta erikseen kieltää ole, mutta ainakin itse antaisin ko. tilanteessa kenkää niille tyypeille. Jos on sovittu jostain, niiin siitä pidetään kiinni, ja jos toienen osapuoli ei sitä kunnioita, niin tulkitsen sen henkilökohtaiseksi vittuiluksi. Se on yhdentekevää, mitä joku toinen firma häslää.”

    Mielenkiitoinen juttu, Finnairhan pyrki murtamaan lakon siirtämällä toimintansa muiden firmojen hoidettavaksi ja toiset työnantajat taas tarjosivat vastavuoroisesti lakonmurtamisapua.

    Tukilakot suuntautuivat näitä lakonmurtajia ja Finnairin murtoyrityksiä vastaan , ei työehtosopimusta vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Artturi B kirjoitti 10.12.2010 kello 9:41

    liian vanha:

    Eli kun työnantajat alkavat tukkemaan toisiaan niin kyllä kai ay-liikeelläkin on oikeus vastata niihin ?

    No miten ne työnantajat nyt on tukeneet toisiaan, paitsi taputelleen selkään Suomalaisella klubilla?

    Se, että joku lentokonevuokraaja vuokraa lentokoneita Finnairille ei oo tukemista yhtään sen enempää kuin sinun lähikauppiaskaan tukee sinua, kun myy sinulle maitoo.

    BRG:

    Nykyään yhä useammat tekniset analyysit keskittyvät voiton tekemiseen osakkeen kurssivaihtelua hyödyntämällä.

    Osakkeen arvo määräytyy markkinoilla, eli sen kurssi vaihtelee tasan sen mukaan mitä markkinat ajattelee yrityksen tulevaisuudesta.

    Tää on tosi yksinkertaista: mille tahansa resurssille saa parhaan tuoton, jos sitä käyttää parhaaseen mahdolliseen tarkoitukseen. Jos yrityksen hallussa olevien resurssien paras käyttö on maksimoida tulot seuraavan kolmen kuukauden aikana, niin sitten tehdään niin. Useimmiten niitä on parempi käyttää jotenkin toisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. Samuli Saarelma kirjoitti 10.12.2010 kello 11:10

    Eli kun työnantajat alkavat tukkemaan toisiaan niin kyllä kai ay-liikeelläkin on oikeus vastata niihin ?

    Ok, tällaisen tukilakon minä hyväksyn, koska siinä se kolmas osapuoli on ryhtynyt aktiiviseksi toimijaksi kiistassa. Tosin tässä jää vähän epäselväksi, mikä lasketaan tukemiseksi. Tavallinen bisneksen tekeminen ei minusta ole vielä tukemista (siitä kieltäytymisen taas voisi laskea melkeinpä työntekijäpuolen tukemiseksi). Jos esim. öljyfirma jatkaa lentopetroolin myyntiä Finnairille, niin minusta tämä ei ole mitään tukemista eikä myöskään se, että joku firma edelleen lennättää työntekijöitään Finnairia käyttäen.

    Ja sama juttu työntekijöiden puolella. Se, että lähikauppa myy lakkolaisille makkaraa niin kuin on aina tehnyt, ei ole heidän tukemista. Sen sijaan, jos se ryhtyisi antamaan makkaroitaan ilmaiseksi, tämän voisi katsoa olevan tukitoimi.

    Jos siis joku firma A antaa ilman kunnollista korvausta työntekijöitään Finnairin palvelukseen, tämän voi laskea aktiiviseksi tukemiseksi. Onko tätä siis tapahtunut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. Samuli Saarelma kirjoitti 10.12.2010 kello 11:17

    BRG:

    Nykyään yhä useammat tekniset analyysit keskittyvät voiton tekemiseen osakkeen kurssivaihtelua hyödyntämällä.

    Kurssien lyhyen aikavälin heilahtelusta ei voi nettomääräisesti tehdä rahaa. Jonkun tuossa pelissä voittaessa jonkun toisen on pakko hävitä. Ainoastaan pitkällä aikavälillä osakesijoitus voi olla muuta kuin nollasummapeliä.

    Mitä enemmän teknistä analyysiä harrastetaan, sitä vähemmän sillä on mahdollista tehdä rahaa, koska sitä vähemmän kukaan suostuu siihen häviäjän rooliin. Jos kaikki lyhyen aikavälin pörssipelaajat tekevät samanlaisen teknisen analyysin, heistä jokainen päätyy samaan arvoon sille, mikä on osakkeen “oikea” hinta (eli millä sitä ei kannata ostaa eikä myydä), ja luonnollisesti se osakkeen hinta painuu juuri tuohon arvoon, koska kukaan ei suostu kauppoihin, jossa on myyjänä sen arvon alapuolella tai ostajana sen yläpuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. Liian vanha kirjoitti 10.12.2010 kello 11:59

    Irtisanoutuminen ei ole työtaistelutoimi virallisesti. Ja monet täällä ovat suositelleet sitä jos ei ole tyytyväinen.

    TEHY käytti irtisanoutumista sairaanhoitajien työtaitselukeinona, siis aivan laillista ja täälläkin hyväksyttyä keinoa.

    Yhteiskunta ei kuitenkaan halunnut jostain syystä palkata uusia tilalle vaan sääti pakkolain pakkotyöstä.
    .
    Mutta ei valtio ole tehnyt koskaan elettäkään estääkseen työantajien lakonmurtoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. Syltty kirjoitti 10.12.2010 kello 12:33

    Yhteiskunta ei kuitenkaan halunnut jostain syystä palkata uusia tilalle vaan sääti pakkolain pakkotyöstä.

    No lain säätäminen on ainakin 100%sesti laillinen keino murtaa lakko 😉

    Tukitoimista: Minusta tukilakot tulisi keiltää, työrauha on työrauha ja sillä sipuli.

    Pitäisikö työnantajallakin olla mahdollisuus täysin vastaaviin tukitoimiin, esimerkiksi sähkö- ja teleyritykset saattaisivat katkaissa tukitoimena kyseisen liiton toimistolta sekä lakkolaisten asunnoista sähköt ja pistää myös viestiliikenteen seis.

    Tämmöinen on ihan järjetöntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. Samuli Saarelma kirjoitti 10.12.2010 kello 12:37

    Liian vanha, sairaanhoitajien lakon murtamiseen ryhdyttiin siksi, että se oli yhteiskunnan toiminnan kannalta liian tärkeä toiminto. Iso osa itseään liberaaleina pitävistä ei varmaan kuitenkaan moista pakkotointa kovin hyvänä pitänyt. Se hyväksyttiin oikeastaan vain siksi, että irtisanoutumiset olivat vain keino kiertää hätätyölait, eli irtisanoutuvilla ei ollut tarkoituskaan “oikeasti” irtisanoutua, vaan heidän takaisin palkkaaminen vanhoina työntekijöinä oli ehtona koko sovun ehto työntekijäpuolella.

    Yleisesti valtion ei pidä minusta puuttua lakkoihin tai niiden murtamisiin. Minun on vaikea nähdä tilannetta, jossa olisi perusteltua, että valtio ryhtyisi estämään yksityisiä työnantajia palkkaamasta rikkureita. Ennemminkin valtion pitäisi lähes poikkeuksetta olla lakoissa työnantajien puolella (tai toisaalta työsuluissa työntekijöiden), koska melkein aina ulkopuoliset kansalaiset, joita valtio edustaa, joutuvat lakoissa kärsijöiden asemaan, eikä heidän kärsimistä haitoista kumpikaan lakon osapuoli välitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus