Pysäköintipolitiikasta

4.12.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Selostuksessani kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksesta 2.12.2010 sanoin, että haluaisin muuttaa Helsingin pysäköintipolitiikan perinpohjin ja jos se olisi mahdollista, kannattaisin myös suurempaa pysäköintiluolaa Töölönkadulle.

Työmatkapysäköinti

Helsinki rajoittaa työmatkapysäköintiä kantakaupungissa rajoittaakseen ruuhkia. Tämä on samanaikaisesti sekä huonoa politiikkaa että välttämätöntä. Välttämätöntä se on, koska ei ole muutakaan keinoa pitää liikenteen kasvu kurissa. Huonoa se on, sillä jos halutaan rajoittaa liikenteen määrää, pitää verottaa liikennettä eikä rajoittaa pysäköintiä. heti kun saamme tehokkaat ruuhkamaksut, voimme vapauttaa pysäköintipaikkojen rakentamisen enimmäisrajoituksista.

Asuinalueiden pysäköinti

Hyväksyn sen, että asukkailla on auto, joten asuinalueille voi rakentaa pysäköintipaikkoja niin paljon kuin asukkaat haluavat, mutta vain niin paljon. Nykyisin pyrimme kaavoittamaan verrattain tiiviitä alueita. Tämä tarkoittaa, etteivät pysäköintipaikat voi olla maanpäällä. Pysäköintilaitoksessa parkkipaikat maksavat noin 20 000 €/kpl ja kannen alla noin 40 000 €/kpl. Veden äärellä huonossa maaperässä hinta on huomattavasti tätäkin suurempi. Nyt kaavoilla pakotetaan rakentamaan pysäköintipaikkoja enemmän kuin mistä asukkaat haluaisivat maksaa. Samasta syystä pysäköintipaikat pakkomyydään asunnon hinnassa. Pysäköinnin hinta on erotettava asunnon hinnasta ja rakennettava paikkoja vain niin paljon kuin asukkaat haluavat maksaa. Jos oletamme, että asukkaat haluavat myöhemmin paikkoja enemmän, saamme varmaan jonkun sijoittajankin. Tämä voi rakentaa paikkoja omalla riskillään ja myydä tai vuokrata niitä sitten kun hänen odottamansa kysynnän nousu koittaa.

Asuinalueilla on oltava paikkoja myös kyläilijöille. Jotta vakinaiset asukkaat eivät käytä näitä sen sijaan että lunastaisivat itselleen oman pysäköintipaikan, näiden paikkojen on oltava maksullisia.

Helsinki rakentaa Kalasatamaan ja Jätkäsaareen pysäköintipaikkoja noin puolella miljardilla eurolla. Tämä jää kaupungin maksettavaksi, koska kallis kaava kapitalisoituu maan hintaan sitä alentavasti.

Asuinalueille rakennettakoon pysäköintipaikkoja kysyntää vastaavasti niin, ettei ketään panna maksamaan toisten pysäköinnistä. Kaavalla ei pysäköintipaikkoja saa säädellä ylöspäin.

Edellä esitetty politiikka merkitsee, että auton omistamisesta tulee uusilla alueilla kallista. Kallista se on joka tapauksessa, mutta nyt maksu vain kohdistuu väärälle taholla. Jos paikka maksaa 40 000 euroa tai vaihtoehtoisesti 250 €/kk, se valikoi uusille alueille vähäautoisia kotitalouksia ja saa aikaan sen, että vain silloin tällöin autoa tarvitsevat turvautuvat auton vuokraamiseen tai yhteiskäyttöautoihin. Tuolla 250 eurolla/kk käyttää CityCarClubia jo aika paljon.

Kantakaupungin asukaspysäköinti

Vanhoissa kiinteistöissä asuvilla on oikeus lähes ilmaiseen asukaspysäköintitunnukseen (100 €/vuosi), mutta uusiin kiinteistöihin määrätään tonttikohtainen pysäköinti, jonka hinta paikkaa kohden nousee kymmeniin tuhansiin. En ymmärrä, kenen oikeudenmukaisuuskäsitystä tämä vastaa. Olisi erittäin tärkeätä saada pysäköinti maan alle ja vapauttaa tilaa ihmisille. Kantakaupunkiin tulisi saada pihakatujen verkosto. Ne tarjoaisivat miellyttävän tavan liikkua kävellen. Olen kirjoittanut tästä aiemminkin.

http://www.soininvaara.fi/2009/03/12/kantakaupungin-saneeraus-helsingin-vastaus-kilpailuun-hyvista-veronmaksajista/#more-1502

Niin kauan, kun asukaspysäköinti on käytännössä ilmaista, on mahdoton saada rahoitusta pysäköintiluolille. Olisi kaikkien kadunvarsipysäköijien etu, että osa heistä siirtyisi pysäköintiluoliin. Siksi kaikkien pitäisi siitä maksaa eikä vain niiden, jotka tekevät kaduilla tilaa muille. Nostettakoon siis asukaspysäköintitunnuksen hintaa selvästi siellä, missä tunnuksia on suhteessa paikkoihin paljon ja korvamerkittäköön tämä raha maanalaisen pysäköinnin vaatimiin investointeihin. Tämä voidaan tehdä monella tavalla.

Erityisen tärkeä olisi muuttaa asukaspysäköintitunnuksen maksu vuosimaksusta kuukausimaksuksi ja vielä niin, että talvikuukaudet ovat kalliimpia. Lumi paljastaa, että monia kadunvarteen pysäköityjä autoja ei ole käytetä kuukausiin. Olisi parempi viedä nämä säilytettäväksi jonnekin muualle, mutta jos asukaspysäköintitunnusta tarvitsee kesäisin, kadunvarsi on halvin talvisäilytyspaikka. Siinä ei ole muuta riskiä kuin että lumitöissä oleva kauhakuormaaja luulee autoa lumikasaksi.

Siis:

1. 1. Rajoittava pysäköintipolitiikka työmatkapysäköinnille.

2. 2. Uusilla alueilla rakennettakoon pysäköintipaikkoja kysyntää vastaavasti niin, että pysäköinnin hinta irrotetaan asunnon hinnasta. Maanpäällisessä pysäköinnissä joutuu maksamaan myös maan arvosta.

3. 3. Kansakaupungissa asukaspysäköintitunnuksen hintaa nostettakoon merkittävästi ja käyte3ttäkään kasvanut tuotto investointeihin, joita tarvitaan pysäköinnin siirtämiseksi maan alle tai pysäköintitaloihin.

Kommentit

44 Vastausta artikkeliin “Pysäköintipolitiikasta”

  1. Pekka Taipale kirjoitti 4.12.2010 kello 18:36

    Pääkaupunkiseudulle puuhattavat ruuhkamaksut ovat todellisuudessa kovin erilaiset kuin julkilausuttu idea, esimerkiksi yllä esitetty: että kyse olisi Helsingin niemelle ajamisesta.

    Nythän halutaan kuitenkin satelliittipaikannus- ja tietoliikenneyhteyspohjaisia ratkaisuja, joilla pystytään valvomaan autojen ajamista ja laskuttamaan etenkin poikittaisliikenteestä jossain Kehä III:lla, jossa joukkoliikenneyhteydet ovat varsin kehnot.

    Miksi ihmeessä ei voitaisi rakentaa ihan vain sitä tietullia Helsingin niemelle sisään ja/tai ulos ajaville, kaikille ajoneuvoille, ilman mitään poikkeuksia ja erikoisjärjestelyjä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.12.2010 kello 18:48

    Autonvastustajan kannalta tietysti on vain hyvä, jos kehäteiden liikenne ruuhkautuu niin, ettei mikään liiku. Jos nyt kuitenkin toivoo liikenteen jotenkin sujuvan, ruuhkamaksuja tarvitaan tietysti eniten siellä, missä on ruuhkaa. Helsingin keskustaan suuntautuvassa liikenteessä sitä ei juuri ole, joten niemelle suuntautuvaa liikennettä ei tarvitsisi rajoittaa vaan tuota paisuvaa poikittaisliikennettä. mutta jos pysäköintipolitiikka vapautetaan, silloin on. Jos ytksi liikenteen jarru poistetaan, se on korvattava toisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kimmo kirjoitti 4.12.2010 kello 19:18

    OS:

    heti kun saamme tehokkaat ruuhkamaksut, voimme vapauttaa pysäköintipaikkojen rakentamisen enimmäisrajoituksista.

    Voitko avata ruuhkamaksujen suhdetta pysäköintipaikkoihin.

    Kukaan ei ole ehdottanut tietulleja Helsingin niemelle, mutta oletan kuitenkin puhuvasi juuri Helsingin niemen pysäköinnistä. En ymmärrä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kalle kirjoitti 4.12.2010 kello 19:28

    Halpa liikennen on kasvun elinehto. Jos haluamme pelastaa hyvinvointivaltion tarvitaan kasvua. En muuten usko hyvinvointivaltion tulevaisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. TomiA kirjoitti 4.12.2010 kello 19:56

    “käyte3ttäkään kasvanut tuotto investointeihin, joita tarvitaan pysäköinnin siirtämiseksi maan alle tai pysäköintitaloihin.”

    Luulisi, että tällainen autohissi olisi halvempi kuin luolat tai talot. Tilaa ainakin säästyy. Vai eivätkö ne kestä täkäläistä säätä? Pelätäänkö yleensä mekaanisia ongelmia?

    http://www.youtube.com/watch?v=x0fmSNbkkWM&

    http://www.youtube.com/watch?v=pZcz5HqSKvw&NR=1

    http://www.youtube.com/watch?v=8plkhJM4Qwo&

    Näitähän riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Ville kirjoitti 4.12.2010 kello 22:24

    Tuttavani yritti vuokrata Arabianrannasta paikkaa pysäköintitalosta, mutta pysäköintitaloa hoitavaa isännöintitoimistoa ei tämä kiinnostanut, joten hän pitää autoaan kadun varressa ja käy pyörittämässä parkkikiekkoa…
    Eli yleistäen, hyvät ideat eivät käytännössä toimi niin kuin on ajateltu, koska epätäydelliset ihmiset ovat vastuussa asioiden pyörittämisestä. Autoille voidaan rakentaa taloja tai luolia tai hissejä tai mitä vain, mutta jos palveluntarjoaja ja käyttäjä eivät kohtaa toisiaan, hyöty jää vähäiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pekka Taipale kirjoitti 4.12.2010 kello 22:38

    Ahaa. Kerrataanpa argumentteja. Siis jos keskustatunnelilla tehdään keskustan ohittaminen helpoksi, niin se ei missään tapauksessa helpota kehäsuuntien poikittaisliikennettä. Mutta jos tehdään tietulleilla keskustan läpi ajaminen vaikeammaksi, se ehdottomasti vaikeuttaa kehäsuuntien poikittaisliikennettä?

    Ideologia puhuu, eikä se taida hirveästi välittää argumenttien konsistenssista. Pääasia että autoilua jotenkin hankaloitetaan tai rahastetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tpyyluoma kirjoitti 5.12.2010 kello 0:07

    …haluaisin muuttaa Helsingin pysäköintipolitiikan perinpohjin ja jos se olisi mahdollista, kannattaisin myös suurempaa pysäköintiluolaa Töölönkadulle.

    Ymmärrän tuskan, mutta… Wikipedian esimerkki inkremantilismista on Kööpenhaminan pyörätieverkosto, jos sitä olisi ehdotettu kerralla niin ei sitä olisi tehty, katu kerrallaan onnistui kivasti. Se että hallipaikoilla voi korvata paikkoja jotka muista syistä olisi hyvä poistaa maan pinnalta olisi hyvä käsitellä erilliskysymyksenä, ihan jotain valmista periaatteella.

    « Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.12.2010
    Pysäköintipolitiikasta
    4.12.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu

    Selostuksessani kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksesta 2.12.2010 sanoin, että haluaisin muuttaa Helsingin pysäköintipolitiikan perinpohjin ja jos se olisi mahdollista, kannattaisin myös suurempaa pysäköintiluolaa Töölönkadulle.

    Työmatkapysäköinti

    Helsinki rajoittaa työmatkapysäköintiä kantakaupungissa rajoittaakseen ruuhkia. Tämä on samanaikaisesti sekä huonoa politiikkaa että välttämätöntä. Välttämätöntä se on, koska ei ole muutakaan keinoa pitää liikenteen kasvu kurissa. Huonoa se on, sillä jos halutaan rajoittaa liikenteen määrää, pitää verottaa liikennettä eikä rajoittaa pysäköintiä. heti kun saamme tehokkaat ruuhkamaksut, voimme vapauttaa pysäköintipaikkojen rakentamisen enimmäisrajoituksista.

    Eiku yhdistetään kantakaupungissa pysäköintimaksut ja tietullit. Yleisperiaatteena että jos aikoo ajaa kaupunkiin niin pitää olla pysäköintipaikka. Jos aikoo ajaa kaupungin ohi niin sitä varten on Kehätiet ja Pasilanväylät, eli Espoo – Itä-Helsinki ajoreitti ei kulje Espan kautta.

    Tämä pysäköintipaikka voi olla joko asukaspysäköintipaikka, työnantajan paikka tai sitten ihan vaan maksettu pysäköintimaksu. Kontrolli valvonnalla, jos ajaa ja ei ole paikkaa niin saa tuntuvat sakot.

    Tämä osuu siihen vastaväitteeseen että kantakaupungin yritykset kärsii jos asiakkaat ajaa muualle. No pitäähän niiden nytkin johonkin pysäköidä, eli on vaikea on ymmärtää miten auto joka ajaa pysäköimättä keskustan läpi elävöittää keskustaa. Stockka voi vaikka tarjota kultapossuasiakkaille ilmaista pysäköintiä jos niin haluaa, epäilen tosin että onko rahan arvoista, mutta se on heidän osakkeenomistajiensa asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Seppo S kirjoitti 5.12.2010 kello 2:03

    Kannatan asukaspysäköinnin maksujen nostamista reippaasti. Se pitäisi toteuttaa jo vuoden 2012 alusta: Aluksi vaikka kesäkuukausiksi 150 euroa/kk ja talvikuukausiksi 250 euroa/kk.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kimmo kirjoitti 5.12.2010 kello 2:52

    Toivoisin että ihan jo kaupunginsuunnittelulautakunnan tasolla, puhumattakaan tulevasta eduskuntatyöskentelystä nähtäisiin Suomen keskeisinä poliittisina kysymyksinä muutakin kun autosaatanan vastustaminen. On todella hullunkurista, kun 70% tämä blogin sisällöstä pyörii autoilun vastustamisen ympärillä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Pekka Järvinen kirjoitti 5.12.2010 kello 8:35

    Olen pitkälti samoilla linjoilla Oden kanssa. Itse haluaisin kannattaa erityisesti kolmatta ehdotusta, kantakaupungin pysäköinnin siirtämistä poista katujen varsilta. Jos se tehtäisiin, voitaisiin vihdoinkin mahdollistaa kunnon pyörätiet myös keskusta-alueille. Nythän pyöräteitä on lähes tyydyttävästi kantakaupungin ulkopuolella, mutta kantakaupunki on pyöräilijälle tosi vaikea. Ja nyt kun talvi on tullut, huomaa myös hyvin, että kadunvarsipysäköinti estää tehokkaasti katujen auraamisen.

    Ja jos kantakaupungin pysäköinti voitaisiin hoitaa kattavasti pysäköintiluolilla, saataisiin niistä samalla “tietullien” keräyspaikat. Harva kait tulee kantakaupunkiin vain ajelemaan ilman että jossain välissä auto pysäköidään. Ja pysäköinti pitäisi sitten hinnoitella siten, että ihan turhan takia ei kannata ängetä kantakaupunkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. jussi Laari kirjoitti 5.12.2010 kello 10:51

    Jos on tarkoitus kerätä rahaa kaupungin kassaan, niin logiikka pelaa. Pysäköintipaikkoja lisää ja ruuhkamaksut.

    Näin saadaan kerätyksi autoilijoilta rahaa kahteen kertaan. Pysäköintipaikkojen vuokrat ja tietullit.

    Jos sen sijaan halutaan vähentää autoilua keskustassa, niin silloin tulisi parantaa julkista liikennettä, vähentää pysäköintipaikkoja keskustassa ja lisätä liityntäpysäköintipaikkoja kaupungin laitamilla metroasemien ja juna-asemien välittömässä läheisyydessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kalle kirjoitti 5.12.2010 kello 11:09

    Ei kukaan järkevä halua vähentää autoilua keskustassa! 😉 Tämän maan vauraus tehdään kumipyörillä.

    Se ei tarkoita, etten tukisi sellaista kaavoitusta, joka mahdollistaa kaupunkimaisen rakenteen laajentumisen Töölöstä pohjoiseen. Se luo samalla julkiselle (raide-)liikenteelle houkuttelevuutta. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kari Koskinen kirjoitti 5.12.2010 kello 11:32

    Kimmo:

    On todella hullunkurista, kun 70% tämä blogin sisällöstä pyörii autoilun vastustamisen ympärillä!

    Olisiko vika siinä tietokoneen ja penkin välissä?

    Asiallisesti ottaenhan Osmon avauksessa esimerkiksi ei millään muotoa vastustettu autoilua, vaan toivottiin, että se hinnoiteltaisiin enemmän kustannusvastaavasti. Mikä tietenkin on lähinnä tervettä järkeä.

    Jussi Laari:

    Jos on tarkoitus kerätä rahaa kaupungin kassaan, niin logiikka pelaa. Pysäköintipaikkoja lisää ja ruuhkamaksut.

    Jos tarkoitus on kerätä rahaa kaupungin kassaan, niin helpoin tapa on nostaa veroprosenttia – ainakin, jos oletamme olevamme Laffer-käyrän oikealla puolella. 🙂

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Shakeem kirjoitti 5.12.2010 kello 13:08

    Loistava kirjoitus tärkeästä aiheesta. Toivottavasti nämä ehdotukset edes joskus ottaisivat ns. tuulta purjeisiin.

    Tuo vieraspaikkojen omiminen vakiasukkaiden kakkosautojen käyttöön on niiiin totta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kalle kirjoitti 5.12.2010 kello 16:35

    Onko Osmolla hyväkin diili yhden autovuokraamon kanssa, kun mainostaa sitä jatkuvasti? 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kimmo kirjoitti 5.12.2010 kello 17:12

    @Shakeem

    Tuo vieraspaikkojen omiminen vakiasukkaiden kakkosautojen käyttöön on niiiin totta.

    Haagassa, osassa kaupungin vuokrataloissa asia on ratkaistu poistamalla nimenomaan vieraspaikat kokonaan. Ei tule eripuraa ja yksityinen perintäyhtiö hoitaa loput. Talojen “enemmistö” ei käytä omia autoja, joten asukasdemokratian nimissä ratkaisu on saatu ajettua läpi. Suositaan muuten näistä taloyhtiöistä asuinpaikkaa, jos naapurin vieraan auton haju ja tila vie yöunet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kimmo kirjoitti 5.12.2010 kello 17:28

    Tietullit ja aiempaa korkeammat maksut kertaalleen maksetuista kadunvarsien asukaspysäköintipaikoista uusien liikenneinvestointien rahoituslähteenä?

    Voisiko joku ystävällinen tilastonikkari kertoa seuraavaan:

    a) montako euroa tietullit voisivat tuoda valtion tai kunnan kassaan ja koska, kun järjestelmän kulut ja investoinnit on ensin kuorittu päältä?

    b) montako euroa asukaspysäköinti tuottaa nyt ja paljonko se voisi tuottaa tulevaisuudessa?

    c) millä mekanismilla kyseiset varat aiotaan korvamerkitä liikenneinvestointeihin ja onko antaa esimerkkiä vastaavanlaisesta, jossa jokin veron luonteinen maksu olisi ihan oikeasti korvamerkitty johonkin käyttöön?

    Liikenteestä kerätään jo nyt 5-7 miljardia ylijäämää, joten odotan mielenkiinnolla, kuinka suurista uusista summista oikein puhutaan ja kuinka syviä kuoppia niillä aiotaan kaivaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.12.2010 kello 18:54

    kertaalleen maksetuista kadunvarsien asukaspysäköintipaikoista

    ???? Mitä kadunvarsien asukaspysäköintipaikoista on maksettu?

    Liikenteestä kerätään jo nyt 5-7 miljardia ylijäämää

    Kun väärää väittämää toistaa riittävän monta kertaa, alkaa varmaankin itsekin uskoa siihen. Laskelmasta puuttuvat esimerkiksi
    a) Kuntien menot tienpidosta
    b) asunto-osakeyhtiöiden menot pysäköinnistä
    c) suurimpana menoeränä liikenteen vaatimaan maatilan laskennallinen maanvuokra

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Kimmo kirjoitti 5.12.2010 kello 18:30

    CityCarClub

    Mikä on tämän autovuokraamon erityisaseman perusta Helsingin kannalta? Yrityshän on 100% sijoittaja Pekka Peren omistama liiketoimi, joka ainakin näin maallikon silmissä omaa aikamoiset strategiset edut muihin alan toimijoihin nähden.

    Jos ajatellaan, että auton omistamisesta ja hallinasta haluttaisin siirtyä sen puhtaaseen käyttöön, niin miten tällainen asetelma edistää alan vapaata kilpailua ja kehittymistä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.12.2010 kello 18:51

    Kimmolle:
    CityCarClub on on lajissaan ainoa. Yksikään toinen autonvuokraaja ei tarjoa palvelua, jossa auto tuodaan lähelleni ja voin ajaa sillä lentokentälle ja jättää sen sinne asioimatta missään toimistossa. Olisi toki hyvä, että alalla olisi kilpailua, mutta jos kilpailua tulee, toivoisin, että kaikki autot ovat kuitenkin samassa varausjärjestelmässä kuten ovat taksitkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. spottu kirjoitti 5.12.2010 kello 19:00

    Pysäköintiluolapaikat voisivat riittää paremmin jos julkisilla edes pyrittäisiin samaan palvelutasoon. Hassua esimerkiksi rakentaa kallis huoltotunneli jota pitkin ei kulje ainuttakaan bussilinjaa.

    Etelä-Helsingin periferiasta käsin Aleksanterinkadulla on autolla parkkiluolan kautta samassa ajassa kuin kävelee kolmosen pysäkille. Olisi sitäpaitsi ylellistä metromatkan jälkeen odotella bussia kuivassa ja lämpimässä jossain Kaisaniemen aseman tuntumassa Fredan joukkoliikennekatuosuuden kattamattoman pysäkin sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.12.2010 kello 20:03

    Hassua esimerkiksi rakentaa kallis huoltotunneli jota pitkin ei kulje ainuttakaan bussilinjaa.

    Metro menee ihan siitä vierestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. spottu kirjoitti 5.12.2010 kello 20:59

    OS: “Metro menee ihan siitä vierestä.”

    Jep. Tulee mieleen entisen HPY:n henkilöstöruokalan keittäjän kommentti “pure kovempaa” kun perunoiden kypsyysasteesta reklamoitiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. juha kirjoitti 5.12.2010 kello 21:06

    Jos aletaan rankaisemaan taloudellisesti kehäteitä pitkin töihin ajavia, voisin kuvitella että

    1- kehiä pitkin ajetaan töihin hesasta ja vantaalta espooseen

    2- tullit antavat painetta muuttaa ed. kaupungeista espooseen

    3- espoon asuntojen hinnat nousevat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kimmo kirjoitti 5.12.2010 kello 21:13

    @OS

    CityCarClub on on lajissaan ainoa. Yksikään toinen autonvuokraaja ei tarjoa palvelua, jossa auto tuodaan lähelleni ja voin ajaa sillä lentokentälle ja jättää sen sinne asioimatta missään toimistossa.

    Tämä väittämä on yksinkertaisesti virheellinen. Lähes jokainen suurempi vuokraamo tarjoaa saman palvelun. Kysele ja hämmästy.

    Tietysti jokainen edellyttää CityCarClubin tavoin, että heillä on asiakas- ja laskutustietosi olemassa ennalta.

    Itse kuvittelin, että CityCarClub maksoi merkittävän summaa vuokraa näistä kymmenistä, ellei sadoista 20.000-50.000 Euron arvoisista pysäköintipaikoistaan ympäri Helsingin parhaita paikkoja.

    Jos on salaliittoteoreetikot Talin golfkentän kimpussa, niin luulisin samojen kuppikuntien heräävän pikkuhiljaa tämän “harrastuksen” kytköksiin ja hyödynsaajiin – joita on siis tasan yksi: herra nimeltä Pekka Pere.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.12.2010 kello 21:21

    CityCar club maksaa paikoista saman minkä kaupunki ottaa vuokraa, jos remonttia varten sulkee osan kadusta. Maksavat enemmän kuin asukaspysäköijät maksavat.
    Kerro minulle, mikä autonvuokraaja tuo auton lähes etuovelleni niin, ettei minun tarvitse huolehtia auton avainten vaatimasta logistiikasta ja antaa järkevänhintaisen vuokran kahden tunnin ajosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Kimmo kirjoitti 5.12.2010 kello 21:23

    OS:

    kertaalleen maksetuista kadunvarsien asukaspysäköintipaikoista

    ???? Mitä kadunvarsien asukaspysäköintipaikoista on maksettu?

    Liikenteestä kerätään jo nyt 5-7 miljardia ylijäämää

    Kun väärää väittämää toistaa riittävän monta kertaa, alkaa varmaankin itsekin uskoa siihen. Laskelmasta puuttuvat esimerkiksi
    a) Kuntien menot tienpidosta
    b) asunto-osakeyhtiöiden menot pysäköinnistä
    c) suurimpana menoeränä liikenteen vaatimaan maatilan laskennallinen maanvuokra

    Miten kunnallisveroäyrillä (osin Ruotsin ja Venäjän ajan) varoilla viimeisen 50-200 vuoden aikana rahoitetut kadunvarsipaikat pitäisi yht’äkkiä rahoittaa uudestaan? Samalla logiikalla nostetaan poliklinikkamaksuja 10-kertaisiksi, kun sijaitsevat niin kalliissa kivitalossa?

    Haluaisin ennemmin tietää mitä maksaa Helsingille jokainen keskustan pysäköintipaikka noin ihan konkreettisesti. Ei ne puoli vuotta kestävät kivetystyöt ihan ilmaiseksi synny.

    Siis mitä maksaa poistettu paikka ja korvaava kivetystyö. Katsotaan vaikka Yrjönkatua välillä Kalevankatu-Eerikinkatu

    a) Jos puhutaan Helsingin menoista, niin 2009 budjetissa valtaosa rahoista meni kyllä joukkoliikenne-infraan. Nämäkin rahat ovat “senttejä” verrattuna 5-7 miljardin pottiin. Täysin toinen seikka on sitten kenelle tämä kerätty raha pitäisi antaa. Ehkä Helsingin pitäisi saada enemmän tästä potista, joka nyt valuu esimerkiksi pohjoisen alueen palmuviljelyn tukeen..

    b) asuntoja ei kustanneta verovaroista.

    c) laskennallinen maanvuokra ei ole reaalinen kuluerä, jos olisi, niin ratikkalippu maksaisi 20 euroa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.12.2010 kello 22:57

    Miten kunnallisveroäyrillä (osin Ruotsin ja Venäjän ajan) varoilla viimeisen 50-200 vuoden aikana rahoitetut kadunvarsipaikat pitäisi yht’äkkiä rahoittaa uudestaan? Samalla logiikalla nostetaan poliklinikkamaksuja 10-kertaisiksi, kun sijaitsevat niin kalliissa kivitalossa?

    Jostain syystä siitä maasta, jonkja Jumala loi (??) kauan sitten, yhä vaaditaan vuokraa kaupungin vuokra-asunnoilta. Jopa paperitehtaat vaativat katetta kertaalleen poistetuille paperitehtaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Pekka Taipale kirjoitti 5.12.2010 kello 23:46

    OS:
    >CityCar club maksaa paikoista saman minkä kaupunki
    >ottaa vuokraa, jos remonttia varten sulkee osan
    >kadusta.

    Väitteitä CCC:n suosimisesta varmaan vähentäisi, jos samalla sopimuksella niitä paikkoja saisivat käyttää kaikki vuokraamot, jotta voivat tuoda vuokra-auton lähelle tarvitsijaa. Mikä estää?

    Pysäköintikieltokylttien lisäkilvet voisi muuttaa muodosta “Ei koske City Car Clubin autoja” muotoon “Ei koske paikan vuokranneita autovuokraamoja”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Esko Niemi kirjoitti 5.12.2010 kello 23:57

    OS: “CityCar club maksaa paikoista saman minkä kaupunki ottaa vuokraa, jos remonttia varten sulkee osan kadusta. Maksavat enemmän kuin asukaspysäköijät maksavat.”

    Tämä määräytymisperuste vuokralle on täysin väärä. Kyse lienee kaupungin perimästä vuokrasta tilapäisestä välttämättömästä tilankäytöstä esim. työmaakoppeja varten. Se on suuruudeltaan 1-alueella 2,5 euroa/m2/viikko, muualla halvempaa. Tätä ei ole tarkoitettu parkkipaikan vuokraksi ja se on sellaiseksi alhainen. Lopputuloksena CityCar clubia tuetaan yhteisistä varoista, mikä ei välttämättä ole reilua kilpailijoita kohtaan.

    Asukaspysäköijä ei saa vain itselleen varattua paikkaa käyttöönsä, joten kyse on eri asiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. tpyyluoma kirjoitti 6.12.2010 kello 2:31

    Ei pitäisi, mutta…

    Miten kunnallisveroäyrillä (osin Ruotsin ja Venäjän ajan) varoilla viimeisen 50-200 vuoden aikana rahoitetut kadunvarsipaikat pitäisi yht’äkkiä rahoittaa uudestaan? Samalla logiikalla nostetaan poliklinikkamaksuja 10-kertaisiksi, kun sijaitsevat niin kalliissa kivitalossa?

    Polikinikat maksaa vuokraa niistä kivitaloistaan, ja paljon. Ja se on ihan oikein koska tilat ovat kulut siinä kuin hoitajan palkatkin.

    a) Jos puhutaan Helsingin menoista, niin 2009 budjetissa valtaosa rahoista meni kyllä joukkoliikenne-infraan. Nämäkin rahat ovat “senttejä” verrattuna 5-7 miljardin pottiin. Täysin toinen seikka on sitten kenelle tämä kerätty raha pitäisi antaa. Ehkä Helsingin pitäisi saada enemmän tästä potista, joka nyt valuu esimerkiksi pohjoisen alueen palmuviljelyn tukeen..

    Jaksa kaivaa, mutta kieltämättä kaupungin viime vuosien budjeteissa on käytetty jopa enemmän rahaa joukkoliikenne- kuin tieinfraan. Mikä 50 vuoden päinvastaisen kehityksen jälkeen on ihan oikein. Tätä vahinkoa tosin korjataan niin että uusiin tieinvestoihin läiskäistään joku bussikaistan pätkä jolloin ne voi markkinoida joukkoliikenneinvestointeina, eli ei syytä huoleen.

    laskennallinen maanvuokra ei ole reaalinen kuluerä, jos olisi, niin ratikkalippu maksaisi 20 euroa!

    No itseasiassa se maksaisi reilu 30 senttiä enemmän per matkustaja: Raitioliikenteellä on omia kaistoja Helsingissä noin 55 kilometriä ja ne ovat noin kuusi metriä leveitä (vaihtelee), eli 330 000 neliötä. Autoliikenteen kanssa jaettua kaistaa on 35 kilometriä, otetaan tuosta vaikka puolet eli yhteensä pyöreästi vaikka 400 000 neliötä. 50 neliön vuosivuokralla tuo on 20 miljoonaa euroa. Matkustajia on muistaakseni noin 55 miljoonaa vuodessa.

    Helsingissä on 19 neliökilometriä katua josta ajorataa on 10 neliökilometriä, lasketaan nyt vaikka sen mukaan 500 miljoonaa vuodessa. En tiedä paljonko Helsingissä autolevia on, mutta jos arvataan puoli miljoonaa niin tuo on tonnin naama tai jotain sinnepäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 6.12.2010 kello 13:15

    Oden hahmottelema muutos kaupungin pysäköintipolitiikkaan on oikeansuuntainen. Ruuhkamaksujärjestelmä ja pysäköintipolitiikka ovat liikenteen hallinnointia ja olisi hyvä, että ne synkkaavat yhteen.

    Pari täydennysesitystä;

    1 Pysäköinnin järjestelyssä toteutetaan
    laajalti paikkojen päällekkäiskäyttöä

    2 Keskustojen pysäköintitarjontaa siirretään
    liityntäpysäköintilaitoksiin niin pitkä-
    aikaisen kuin lyhytaikaisen pysäköinnin
    osalta. Tämä pysäköinti on edullisempaa
    kuin keskustapysäköinti mutta ei maksutonta
    muille kuin erityisryhmille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Tarja Mattila kirjoitti 6.12.2010 kello 14:08

    Kantakaupungin asukaspysäköinnin yksi suuri tulppa on moottoripyörät. Olen pariinkin otteeseen tivannut Helsingin poliisilta onko kukaan koskaan kirjoittanut pysäköintisakkoa ilman asianmukaista asukaspysäköintitunnusta pysäköidylle moottoripyörälle. Ei ole.
    Omalla alueellani Hakaniemessä majailee kadulla n. 25 moottoripyörää viemässä asukaspysäköintipaikkoja.
    Eli. Korjataanko ensin tämä vääryys ja aletaan sitten vasta pohtia pitäisikö maksua korottaa. Moottoripyöriä pidetään kadulla maksutta huhtikuusta marraskuuhun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Kimmo kirjoitti 6.12.2010 kello 18:42

    @tpyyluoma

    Helsingissä on 19 neliökilometriä katua josta ajorataa on 10 neliökilometriä, lasketaan nyt vaikka sen mukaan 500 miljoonaa vuodessa. En tiedä paljonko Helsingissä autolevia on, mutta jos arvataan puoli miljoonaa niin tuo on tonnin naama tai jotain sinnepäin.

    Taisit unohtaa laskuistasi bussit, jotka vievät keskustan uudessa suunnittelussa suurimman osan katutilasta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Kimmo kirjoitti 6.12.2010 kello 18:53

    @OS

    Kerro minulle, mikä autonvuokraaja tuo auton lähes etuovelleni niin, ettei minun tarvitse huolehtia auton avainten vaatimasta logistiikasta

    Hyvä huomio, relevantti argumentti ja kilpailuetu. Tietysti suuremmilla vuokraamoilla on kaikilla dropit/pick-upit keskustassa ja vaikka sitten lentokentällä.

    CCC saa kuitenkin sellaisen yhteiskunnallisen tuen subventoidun pysäköinnin muodossa (vrt entinen mittaripaikka 6€/tunti), että eihän kukaan muu toimia omaa vastaavaa kustannusrakennetta. Jos CCC maksaa premium-paikoistaan max 25€/viikko, niin se on murto-osa mitä muiden vuokraamoiden hallipaikat maksavat.

    En tietysti paheksu CCC konseptia sinällään, mainio business, joka antaa varmasti hyvää katetta myös asiakkaille. On vaan aika pahassa ristiriidassa, että samassa kirjoituksessa hinnoitellaan lähiön pysäköintipaikan erilliskustannukseksi 20-50.000€ arvoiseksi ja seuraavassa kappaleessa pidetään kaupungin 6€/tunti tuottavan maksullisen paikan antamista yrittäjälle hintaan 25€/viikko hyvänä politiikkana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Ville kirjoitti 6.12.2010 kello 19:41

    Kantakaupungissa ja sen ympäristössä on todennäköisesti melko paljon ihmisiä, joilla on auto, mutta jotka tarvitsevat sitä harvakseltaan. Jos pysäköintipaikasta pitäisi maksaa todellisten kustannusten mukaisesti 20-50 tuhatta euroa, luulisi syntyvän markkinarakoa palvelulle, jossa autot vietäisiin (ja tuotaisiin) parkkipaikalle kauempana kaupungista, missä maa on halpaa. Nykymääräyksin tämä ei liene mahdollista eli ei voi kompensoida parkkipaikan rakentamista sillä, että parkkipaikka järjestetään naapurikunnasta 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Pekka Pessi kirjoitti 6.12.2010 kello 21:21

    On vaan aika pahassa ristiriidassa, että samassa kirjoituksessa hinnoitellaan lähiön pysäköintipaikan erilliskustannukseksi 20-50.000€ arvoiseksi ja seuraavassa kappaleessa pidetään kaupungin 6€/tunti tuottavan maksullisen paikan antamista yrittäjälle hintaan 25€/viikko hyvänä politiikkana.

    Se 25 €/viikko on neljän prosentin vuosituotto 32500 € pääomalle. Sinun ja muiden sosiaalipummien mielestä se minun verorahoillani kustannettu paikka pitäisi varmaankin antaa köyhille autonomistajille jotain muodollista 30 vuosimaksua vastaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Kimmo kirjoitti 7.12.2010 kello 17:03

    (ihqu trolli)

    Se 25 €/viikko on neljän prosentin vuosituotto 32500 € pääomalle. Sinun ja muiden sosiaalipummien mielestä se minun verorahoillani kustannettu paikka pitäisi varmaankin antaa köyhille autonomistajille jotain muodollista 30 vuosimaksua vastaan?

    (/ihqu trolli)

    Sen verta köyhäksi autoilijat on verotettu, että ehkä sinä matkalippupummina voisit kustantaa ihan itse sen toisen puolet lipustasi, siis sen meidän veronmaksajien kustantaman 50% tariffituen verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Kari Koskinen kirjoitti 7.12.2010 kello 19:18

    Kimmo:

    Sen verta köyhäksi autoilijat on verotettu, että ehkä sinä matkalippupummina voisit kustantaa ihan itse sen toisen puolet lipustasi, siis sen meidän veronmaksajien kustantaman 50% tariffituen verran.

    No ensinnäkin, ihan pikku nyanssina, valtion keräämillä veroilla on vain vähän tekemistä sen kanssa, paljonko kaupungin asukkaat joutuvat subventoimaan pysäköintiä sekä kunnallisveroissaan että asuntojensa hinnoissa.

    Toisekseen, juuri se autoliikenteen hinnoittelu on syy siihen, että niitä joukkoliikennesubventioita tarvitaan: subvention avulla “siirretään” ihmisiä pois autonkäytöstä, eli yritetään vähentää ruuhkia. Joukkoliikennesubventio voidaan perustellusti laskea autoliikenteen aiheuttamaksi kustannukseksi.

    Ja noin yleisemminkin: on tietenkin päivän selvää, että jos yhteiskunta tarjoaa ihmisille käyttöön jotain ilmaispalveluita – kuten nyt vaikka teitä – niin tokihan ne silloin pitää myöskin verotuloilla kattaa. Tämä on sosialistinen malli hoitaa asioita. Minusta ihmisten pitäisi pääsääntöisesti itse kustantaa elämisensä kustannukset, jolloin niiden verojen keräämiseenkään ei ole niin suurta tarvetta.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Pekka Taipale kirjoitti 7.12.2010 kello 21:35

    >Joukkoliikennesubventio voidaan perustellusti laskea autoliikenteen aiheuttamaksi kustannukseksi.

    Ihmiset ovat näemmä valmiita aika hämmästyttäviin ajatuksellisiin voltteihin oikeuttaakseen haluamaansa politiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Pekka Pessi kirjoitti 7.12.2010 kello 22:30

    Sen verta köyhäksi autoilijat on verotettu,

    Muistuukin mieleen juttu kun olin tankilla Kimmon kanssa ja hemmo päivitteli ääneen, että kuinka joku voikin laittaa rahaa autoon. Siihen minä Kimmon kulkuvälineen nähtyäni totesin, että kuinka joku voikin laittaa kaikki rahansa autoon.

    Hanki halvempi räppänä, ei tarvitse toisilta pummia pysäköintimaksuja.

    että ehkä sinä matkalippupummina voisit kustantaa ihan itse sen toisen puolet lipustasi, siis sen meidän veronmaksajien kustantaman 50% tariffituen verran.

    HKL ei valitettavasti myy ensi luokan lippuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Kari Koskinen kirjoitti 8.12.2010 kello 1:22

    Pekka Taipale:

    Ihmiset ovat näemmä valmiita aika hämmästyttäviin ajatuksellisiin voltteihin oikeuttaakseen haluamaansa politiikkaa.

    Ei siinä nyt mitään käsittämätöntä “loikkaa” tarvita. Kunhan ymmärtää liikennejärjestelmän olevan kokonaisuus. Auto- ja joukkoliikenne ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Ei ole mielekästä ottaa tarkasteluun ainoastaan yhtä osaa, jos kaikki muu jätetään huomiotta.

    Helsinkiä ei (ainakaan nykymittakaavassa) tosiasiallisesti olisi ilman joukkoliikennettä, eikä toisaalta nykyistä hyvinvointia oltaisi saatu aikaan ilman autoa. Ongelma nykyisin on lähinnä se, että autoilun rajakustannukset ovat liian alhaiset, minkä vuoksi joulloliikennettäkin “joudutaan” tukemaan.

    Minä luulen, että sinulla on korkeintaan häilyvä aavistus, ja sekin väärä, siitä, mitä “politiikkaa” _minusta_ tässä pitäisi toteuttaa.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Markku af Heurlin kirjoitti 12.12.2010 kello 20:13

    “Ongelma nykyisin on lähinnä se, että autoilun rajakustannukset ovat liian alhaiset…”

    Duoda, duoda.

    Enoni, dipl. ins,, kertoi, että hänen nuoruudessaan 30-luvulla raitovaunulippu vastasi tunnin palkkaa. Saman totesi myös Orwell.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus