Asuntojen vakuusarvoille katto menneestä hintatasosta

Aja­tus on epäkyp­sä, mut­ta julkaisen sen kuitenkin.

Viime aiko­jen pankkikri­i­seistä kovin suuri osa on läht­enyt asun­toku­plas­ta. Pankit ovat rahoit­ta­neet kohoavia asun­to­jen hin­to­ja ottaen oste­tun asun­non vaku­udek­si melkein täy­destä arvostaan. Kun asun­toku­pla puhkeaa, vaku­udet eivät vas­taakaan lainan arvoa ja pank­ki joutuu vaikeuk­si­in.  Ratkaisuk­si on esitet­ty, että asun­to saadaan ottaa vaku­udek­si vain osas­ta arvoaan, vaikka­pa vain 80 % kauppahinnasta.

Entä jos asun­to kel­paisi vaku­udek­si sadas­ta pros­en­tista siitä arvos­ta, joka sil­lä on ollut vähim­mil­lään viimeisen kah­denkymme­nen vuo­den aikana. Tämä voi olla yksit­täisen asun­non hin­nanos­alta vaikea oper­a­tional­isoi­da, mut­ta lähelle pääsee sil­lä, että osto­hin­taa ver­rataan asun­to­jen hin­tain­dek­si­in. Jos hin­tain­dek­si on viimeisen kymme­nen vuo­den aikana ollut joskus 40 pros­ent­tia alem­pana kuin nyt, asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta kel­paisi vaku­udek­si vain 60 prosenttia.

Joskus kun Leo Törn­qvistin oppi­laana opiske­lin tilas­totiedet­tä, ekonometriset mallit jakau­tu­i­v­at ”taso­ma­llei­hin” ja ”pros­ent­ti­mallei­hin”. Pros­ent­ti­malleis­sa selitet­ti­in pros­en­tu­aal­isia muu­tok­si, asimerkik­si hin­to­jen pros­en­tu­aal­isia kysyn­nän ja tar­jon­nan pros­en­tu­aal­isil­la muu­tok­sil­la, kun taas taso­ma­lleis­sa selitet­ti­in esimerkik­si hin­tata­soa kysyn­näl­lä ja tar­jon­nal­la. Pros­ent­ti­malle­ja oli helpom­pi laa­tia, mut­ta real­is­mi oli niiden kom­pas­tuskivi. Pros­ent­ti­mallil­la on help­po väit­tää, että jonkin hyödyk­keen hin­ta suh­teessa yleiseen hin­tata­soon nousee hamaan ikuisu­u­teen kolme pros­ent­tia vuodessa, siis kaksinker­tais­tuu 23 vuodessa ja tuhatk­er­tais­tua 230 vuodessa. Taso­ma­llin tek­i­jä ei tek­isi täl­laista virhet­tä mitenkään. Eri­tyis­es­ti sub­ur­ban asun­to, jol­laisia voidaan tehdä lisää rajat­ta, ei voi olla kovin paljon raken­nuskus­tan­nuk­sia kalli­impi pitkään. Min­un on vaikea ymmärtää, miten koko Yhdys­val­to­jen rahamarkki­nat saat­toi­vat men­nä tähän vipu­un. Jopa täl­lä blogilla olen havain­nut, että jotkut eivät raken­na vain pros­ent­ti­malle­ja vaan myös ajat­tel­e­vat niin. Pros­ent­ti­mallien käyt­täjä ajat­telee, että kun asun­to­jen suh­teel­liset hin­nat ovat nousseet sata vuot­ta, ne nou­se­vat aina, kun taas taso­ma­llien käyt­täjä ajat­telee, että kun hin­nat ovat nousseet sata vuot­ta, niiden on pian pakko palau­tua järkevälle tasolle.

48 vastausta artikkeliin “Asuntojen vakuusarvoille katto menneestä hintatasosta”

  1. Onko pankkikri­isin läh­teenä todel­la ollut asun­toku­pla? Pikem­minkin luulisin, että yleen­sä (mah­dol­lis­es­ti nyky­istä USA:n kri­isiä luku­unot­ta­mat­ta) kyseessä ovat olleet kiin­teistöku­plat, jois­sa eri­tyis­es­ti kau­pal­lis­ten kiin­teistö­jen hin­nat ovat karan­neet. Ostoskeskuk­sen tai muun liikeki­in­teistön arvo on paljon asuinki­in­teistöä vaikeam­min määriteltävä ja epästabi­ilimpi. Asun­toku­pla on sit­ten tois­si­jainen seu­raus epä­var­muud­es­ta, lamas­ta ja työttömyydestä.

  2. Tämä sopi­vasti mod­i­fioitu­na on ihan järkevä ajatus.

  3. Myös vaku­u­TUsar­von voisi raja­ta esim. 60%:in . Tai sit­ten vaku­u­tus­mak­sut alvil­lisik­si. Tuskin moni ostaisi “pimeää” vakuutusta…

  4. Hul­lu­un ahneu­teen ei auta oikein mikään. Se mikä minus­ta on erikois­in­ta niis­sä jenkkipankeis­sa on että ris­ki arvon laskus­ta on kai pankil­la, eli asun­non omis­ta­ja voi kui­tata lainansa luovut­ta­mal­la asun­non pankille, tun­netaan nimel­lä jin­gle mail. Tuon luulisi olleen riit­tävän kan­nustin kat­soa että vaku­usar­vot on kun­nos­sa. Suomes­sa voisi toimiakin.

  5. Riit­tääkö 20 vuot­ta? Vai kan­nat­taisiko suh­teut­taa (myös) raken­nuskus­tan­nuk­si­in, ja mil­lä ehdoil­la? Eri­tyis­es­ti “keskus­ta-asun­nois­sa”, jois­sa sijain­nin hin­ta ker­tau­tuu suh­dan­tei­den mukaan, indeksin pitkäaikaisem­pi seu­ran­ta jo sinäl­lään voisi kyl­lä antaa real­is­tisem­man poh­jan käyvälle vakuusarvolle.

    Lähtöko­h­ta on joka tapauk­ses­sa varsin hyödylli­nen, kun huomioidaan, kuin­ka herkik­si “asun­tomarkki­nat” ovat osoit­tau­tuneet näitä kuplia kehit­tämään. Mikä tämän vaiku­tus olisi asun­tomarkki­noi­hin kokon­aisu­udessaan, eli mm. hin­nan­muo­dos­tuk­seen ja suh­dan­nevai­htelui­hin, on vaikeampi kysymys.

  6. Pankeil­la olisi kyl­lä tietoa ja taitoa määritel­lä vaku­usar­vot ym, mut­ta kun käytän­nössä val­tiot takaa­vat riskit, niin tot­takai sit­ten ote­taan riskiä. Pahin­ta on, ettei tästä ora­van­pyörästä näytä ole­van pois­pääsyä. Sama tois­tuu aina uudelleen.
    Muis­tuu mieleen 1990-luvun Espan­ja. Siel­lä oli katas­tro­faa­li­nen tilanne, kun hotelle­ja ja loma-asun­to­ja ym. oli raken­net­tu hirveät määrät, mut­ta elin­ta­son nous­tua Euroopas­sa loma­matko­ja alet­ti­inkin tehdä etääm­mäs. Hotel­lit oli­vat tyhjinä, eikä oikein tiedet­ty mitä niille tehdä. Onnek­si tuli sit­ten pieni lama, ja taas lomailu Espan­jas­sa alkoi mais­tua. Ja mitä tehti­in — raken­net­ti­in kah­ta kauheam­min hotellei­ta ja lomakyliä yms. Ja mis­sä ollaan nyt? No, opti­mis­tia pitää aina olla, mut­ta voisi sitä jotain oppia men­neestäkin — varsinkin kun siitä ei ole kovin kauan aikaa…

  7. Itse aja­tus­ta vielä ruo­ti­mat­ta toteaisin vielä, että asun­to­jen lop­ut­tomas­ta hin­nan­nousus­ta ei ole ollut takei­ta myöskään muuten kuin kollek­ti­ivises­sa mieliku­vi­tuk­ses­sa. Kuplas­ta varoit­teli­jat ovat muis­tutelleet asun­to­jen hin­to­jen laskus­ta monil­la eri laskelmil­la, ja niistä itsel­leni jäi joskus mieleen, että viimeisen sadan vuo­den aikana asun­non suh­teelli­nen hin­nan­nousu on ollut pros­entin luokkaa vuodessa kun kaik­ki lama- ja kuplan­puhkeamis­vai­heet ote­taan huomioon. (Näitä lukemia on ikävä heit­el­lä ilman lähdet­tä, mut­ta uskoisin että ainakin peruside­as­sa on perää jos ei tuos­sa tarkas­sa lukemassa.)

    Asun­to­jen hin­nois­sa pätee myös moni muu asia, kuten se, että enem­män voidaan rak­en­taa halvem­mal­la. Siinä mis­sä ennen asut­ti­in tölleis­sä kym­men­henkisel­lä per­heel­lä, nyt ollaan kaksinkin isos­sa talos­sa. Asumisen suh­teelli­nen hin­ta elin­ta­soon näh­den on itse asi­as­sa siis laskenut kaiken aikaa (kuten minkä tahansa muunkin tuotantohyödykkeen).

    Helsin­gin seudul­la taas muis­te­len, että neliöhin­nat ovat edes jotenkin seu­railleet palkkain­dek­se­jä, mut­ta nyt nekin ver­tailuko­hteet ovat karan­neet käsistä. Ja taval­laan vaik­ka tämä väit­tämä pitäisi paikkansa, se tarkoit­taisi vain että hyväo­saisim­mil­la on edelleen yhtä hyvät mah­dol­lisu­udet omis­tusasumiseen kuin ennen, eivät kuitenkaan parem­mat kuten voisi elin­ta­son noustes­sa kuvitella.

    Noin muuten olen sitä mieltä, että asun­to­lain­oituk­ses­sa jo ter­ve jär­ki (lyhyem­mät laina-ajat ja jär­jelli­nen vaku­usar­vo, edes se 80 olisi jo joku pros­ent­tiluku näi­hin täys­lain­oi­hin ver­rat­taes­sa) aut­taisi. Vaan mil­lä sään­te­lyl­lä puut­tuisi pankin myön­tämään laina-aikaan…sekään ei kuu­losta hyvältä vaihtoehdolta.

  8. Hillit­sisi var­masti myös asun­to­jen hin­nan­nousua, jos sil­loin, kun asun­to­jen hin­nat kohoaa voimakkaasti, osta­jien omara­hoi­tu­so­su­us kas­vaisi ja sitä kaut­ta kysyn­tä pienenisi.

  9. Asun­to­jen hin­nan­määri­tyk­sessä on sijain­nil­la keskeinen merk­i­tys. Jos ihmiset muut­ta­vat paikkakun­nalle ovat hin­nat nousus­sa, mikäli ihmiset muut­ta­vat pois tip­pu­vat hin­nat kuin kivi.

    Pros­es­si on kuitenkin eri­tyisen demokraat­ti­nen, sil­lä lop­putu­los on riip­pu­vainen siitä kuin­ka hyviä ehdokkai­ta äänestetään. Jos ihmiset äänestävät joitain hajarak­en­tamise­hdokkai­ta, niin siinä ei hin­nan­pu­do­tus ole ihme.

    Lainanan­ta­jana voisin ottaa Kööpen­ham­i­nalaisen asun­non arvos­ta 101% vaku­udek­si, mut­ta Itä-Suo­ma­lais­es­ta 50% olisi hankalaa.

  10. Toinen vai­h­toe­hto voisi olla lainan koron sit­o­mi­nen vaku­usar­voon — pienem­pi laina korko mitä suurem­pi omara­hoi­tu­so­su­us. Mut­ta korkea­suh­dan­teessa pankit kil­pail­e­vat lainanan­nos­ta ja laman riskiä ei sil­loin osa­ta (tai bonuk­sia tavoitel­lessa halu­ta) laskea. Pankkien stres­siteste­jä tehtäessä täl­lainen lasku­ta­pa pankkien riskeistä voisi olla hyvä. Tai mielum­min sen pitäisi näkyä suo­raan pankin kir­jan­pidos­ta: paljonko annet­tu lainaa ja paljonko vakuuk­sien arvo on esite­tyn lasken­ta­mallin mukaan.

  11. Mik­si esimerkik­si tal­letuk­set vaa­ti­vat suo­jan? Mik­si pankkisek­to­ria pide­tään jotenkin eril­lisenä toim­intana ja eri­laise­na poikkeuk­se­na muus­ta yri­tyssek­torista? Mitä jos vas­tuu tal­letuk­sista olisi tal­let­ta­jil­la, mik­si ei? Pitäisikö rahas­tosi­joit­ta­jal­la olla jokin rahas­tosi­joi­tus­suo­ja? Ei tietenkään. Ker­tyneen var­al­lisu­u­den sijoit­ta­mi­nen eri kohteisi­in on jokaisen yksi­ty­isa­s­ia ja oman harkin­nan paik­ka (mihin sen sijoit­taa, ostaako kiin­teistöjä, met­sää vai tal­let­taako jne.), tal­letuk­set eivät ole poikkeus. Ja pankkisek­tori naut­tii turhaan val­tio­val­lan suojelusta.
    Tässä ehkä tarvi­taan siir­tymäkausi. Mut­ta tämä pankkien eri­ty­is­rooli on purettava. 

    Asum­i­nen on ihmis­ten pref­er­ens­seis­sä yleen­sä ykkösa­sia (laatu, sijain­ti, estet­ti­ik­ka ym.). Mihin Kimi Räikkö­nen tarvit­see kaikkia niitä asun­to­ja ja neliöitä, joi­ta hän omis­taa? Ei mihinkään. Kolmio Vuosaa­res­sa (tai Sveit­sis­sä) täyt­täisi hänen tarpeen­sa. Mut­ta eipä täytä. Suo­mi on täyn­nä räikkösiä. Asumisel­la on suh­teel­lis­es­ti suh­tee­ton pain­oar­vo ihmisille. Sik­si — yhdis­tet­tynä pankkien mah­dol­lisu­u­teen tar­jo­ta luot­to­ja isol­la riskil­lä (jon­ka ‘taku­u­na’ on viimekädessä tal­letus­suo­ja) — näitä kuplia syn­tyy ja puhkeaa, aika ajoin.

    Minus­ta lähtöko­hdan pitäisi olla niin päin, että annetaan pankkien edelleen määritel­lä asun­non han­k­in­nas­sa vaku­usar­vo, mut­ta ottaa vas­taan myös riskit, ja tal­let­ta­jien tiedostaa tämä (se luo­to­tushan on hei­dän rahaansa). Lukekoot tal­let­ta­jat pankkien osavu­osikat­sauk­sia ja kiin­nos­tukoot sijoituksistaan.

  12. Toiv­ot­tavasti tämä ei mene pahasti off top­ic ja tähän ei tarvitse kom­men­toi­da, mut­ta tangeer­aa sikäli, että saman sukuista pohd­in­taa oli, kun vään­simme kät­tä Kim­mo Sasin hehkut­ta­mas­ta sharia laista.

    Sharia laki kieltää koron kiskon­nan. Asun­to­lainaa saa kyl­lä kier­re­tysti eli pank­ki ostaa lainan kohteena ole­van asun­non ja lisää hin­taan sopi­vak­si kat­so­mansa koron. Asi­akas sit­ten ostaa täl­lä hin­nal­la asun­non pankil­ta. Nerokas­ta eikö totta.

    Sit­ten jos sal­li­taan tämäkin vielä, kun on puhut­tu, että mitä jos Suo­mi kieltäy­ty­isi Irlanti-luototuksesta.

    Sak­sal­la ja muil­la isoil­la EU-val­tioil­la on niin paljon kiin­ni rahaa Irlan­nis­sa, että Suomen tuki on hyt­ty­sen pieru niiden rin­nal­la. Sak­sa ja muut tuke­vat ilman Sumeakin ja näyt­tävät närhen munat Suomelle. Se jos joku ottaisiko vltio­varain­min­is­teri Kataisen egon päälle.

    p.s. Sak­sa voisi vih­doin mak­saa velka­nsa Suomelle eli Lapin polt­tamisen. Sota-ajan ihmiset ovat vieläkin katk­e­ria tästä. Suo­mi oli ain­oa, joka mak­soi velka­nsa. Kataisen pitää sun­nun­tain puhe­linkon­fer­enssis­sa ottaa asia esille.

  13. Koko län­si­mainen yhteiskun­ta­han perus­tuu pros­ent­ti­mallille, eli jatku­valle kasvulle. Onko sit­ten ihme, ettei huono­ja ske­naar­i­oi­ta halu­ta edes ajatel­la saati ottaa huomioon.

  14. Sanois­in, että tuo mallisi johtaisi nou­se­vien hin­to­jen tilanteessa siihen, että oma asun­to olisi koko ajan ensiosta­jan ulot­tumat­tomis­sa. Säästet­tyään vähän lisää, olisi se rahamäärä, mitä hin­nas­ta pitää itse mak­saa, myös nous­sut, kos­ka aiem­paan asun­non hin­taan sidot­tu lainan osu­us ei voisi kas­vaa, vaan koko hin­nan­no­su pitäisi kat­taa omil­la säästöillä. 

    Se voisi kyl­lä hillitä hin­to­jen rajua nousua, kos­ka nämä ensiosta­jat kar­si­u­tu­isi­vat äkkiä markki­noil­ta, mut­ta minus­ta se tun­tuu silti varsin epäreilul­ta systeemiltä.

  15. Kun pankit tietävät, että val­tiot mak­sa­vat tap­pi­ot kaikissa tapukissi­ia niin asun­to­jen vaku­usar­voil­la ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka yhteiskun­nan tar­joa­ma vaku­us on parempi.

  16. “Pros­ent­ti­mallien käyt­täjä ajat­telee, että kun asun­to­jen suh­teel­liset hin­nat ovat nousseet sata vuot­ta, ne nou­se­vat aina, kun taas taso­ma­llien käyt­täjä ajat­telee, että kun hin­nat ovat nousseet sata vuot­ta, niiden on pian pakko palau­tua järkevälle tasolle.”

    Eniten raken­nusten arvoa ja asumisen kulu­ja nos­ta­vat rakennusmääräykset.
    Piti het­ken aikaa miet­tiä tuo­ta sin­un Vapaavuoren kehu­ja enne kuin oivalsin, että Vapaavuori­han vain edus­taa uuden­laista rahas­tus­mall­ia, jos­sa pyritään rahast­maan myös van­haa asuntokantaa.
    Eli tuo jätevesi­ase­tus, tosin ei Vapaavuoren ajat­tele­ma, mut­ta samaa sukua.
    Uusi kor­jausten ilmoi­tusvelvol­lisu­us on johtanut rahas­tusautomaat­ti­in , joka hyödyt­tää isän­nöit­si­jöi­den busi­ness­ta ja eri­laisia epämääräisiä tarkastusfirmoja .
    Samoin nuo pakol­liset tarkastus/korjaussuunnitelmat tar­joa­vat uuden rahastuslähteen.
    Tuol­laisen remon­tin tarkas­tuk­sen kus­tan­nus on n 100–150 euroa mut­ta siitä per­itään nykyään 500‑1000 euroa.
    Tämä tarkoit­taa, että pien­i­t­u­loinen ei voi tehdä pien­in­täkään remont­tia tarkas­tusku­lu­jen pelos­sa, joten se edesaut­taa slum­mien syntymistä.

    Parem­pi väki taas kap­i­tal­isoi kalli­ita remont­te­ja ja kalli­ita remon­tin byrokra­ti­aku­lu­ja hintoihin

    Samoin ener­giamääräyk­set ovat johta­neet rak­en­tamisku­lu­jen nousuun.

    Eli nyt yhteiskun­ta vedät­tää hin­to­ja ylöspäin

  17. No, asun­to­jen hin­nat eivät näytä palau­tu­van järkevälle tasolle… eikä niil­lä näytä ole­van selvää yhteyt­tä raken­nuskus­tan­nuk­si­inkaan (joista taas pirukaan ei ota selvää, niin paljon hämärää on rakentamisessa).
    Ja miten uusien asun­to­jen vaku­usar­vo määritetään?
    Selv­in­tä olisi kiin­teä pros­ent­ti kaikille — sel­l­ainen oli ennen van­haan — esim. 75%.
    Ja jos/kun kupla puhkeaa, lisä­vaku­ut­ta ei tarvi­ta, vaan lisäaikaa — hin­nat palau­tu­vat aikaisem­malle tasolle aika nopeasti.

  18. Siis taas ovat yri­tyk­set, tässä tapauk­ses­sa pankit, niin tyh­miä, että korkeam­man tiedon omaa­vat joutu­vat ker­tomaan niile, kuin­ka hei­dän asioi­ta pitää hoitaa. “Kyl­lä me tiedämme, mikä on hyväk­si sin­ulle” Var­masti toiset pankit ovat olleet ahneu­den sokaisemia ja jotkut harhaan­jo­hta­neet asi­akkaitaan, mut­ta samaa voi sanoa myös jois­tain asi­akkaista. Tätä ei voi kuitenkaan yleistää, suuirn osa molem­mista on ollut ihan rehellistä väkeä. Jokaises­sa yri­tyk­sessä joudu­taan miet­timään, kenelle annetaan luot­toa. Ei putk­ili­iket­tä vaa­di­ta vaa­ti­maan mitään vakuuk­sia asi­akkail­taan. Silti putk­ili­ike kyl­lä miet­tii, pitäsiköhän jolatin pyytää käteis­mak­su. Joil­lain sub­ur­bia-alueil­la halu­taan asua mielu­um­min kuin toisel­la. Joku pref­er­enssi on sil­läkin joka halu­aa asua Katajanokalla.
    Pank­ki voi tietenkin saa­da aikaan enem­män vahinkoa kuin yksit­täi­nen putk­ili­ike, mut­ta poli­itikot ja val­tiokoneis­tot ne vas­ta ovatkin läpi his­to­ri­an vahin­goit­ta­neet kansalaisia kuvitel­lessaan suures­sa viisaudessaan tekevän­sä hyvää. Noin ihan esimerkin vuok­si voi kysyä, miten paljon USAn pankkikri­isi­in vaikut­ti val­tion halu saa­da nos­tet­tua omis­tusasu­jien osu­ut­ta, ei ehkä sinän­sä aina huono asia, mut­ta use­at toimen­piteet johti­vat­surkeisi­in seu­rauk­si­in. Pankki­valvon­nas­sa oli jotain 12.000 henkeä. Olisiko pitänyt olla 15.000 vai 50.000? Vai ottaa DDR-tyyli käyt­töön valvon­nan määrässä ja sit­tenkään DDR:n men­estyk­ses­tä ei paljon laulu­ja voi laulaa (tosin jotkut vihreät ennen muinoin entisessä elämässään lauloi­vatkin). (Liian hyvä paik­ka jät­tää T‑kortti käyt­tämät­tä. Älä itke, Iines)

  19. Ric­ca­do,
    Ei pankit niitä tal­letuk­sia lainaa edelleen, tiedäthän sen. Vaan tal­letuk­si­amme vas­taan pank­ki voi antaa läh­es kym­menker­taisen määrän lainaa. Mitä enem­män lainaa annetaan sen enem­män korko­tu­lo­ja pankille. Ja mitä kalli­im­mat asun­not sen enem­män kansakun­nas­sa var­al­lisu­ut­ta:). Ris­ki liian isoista lain­oista on lainanan­ta­jan ja otta­jan väli­nen asia, ei tallettajan.

    Täl­lä het­kel­lä ei ole muu­ta paikkaa tal­letuk­sille kuin liikepankit.

    Pitäisi var­mas­tikin olla val­tio­val­lan suo­jele­ma pank­ki yksty­isille tal­letuk­sille ilman korkoa. Ja riski­tal­let­ta­jat tal­let­takoot yksi­tyiseen pankki­in, joka ei saa val­tion suojelua.

  20. “Noin ihan esimerkin vuok­si voi kysyä, miten paljon USAn pankkikri­isi­in vaikut­ti val­tion halu saa­da nos­tet­tua omis­tusasu­jien osuutta, ”

    USA:n asun­toku­pla­han oli suuri puhal­lus, organ­isaat­tor­eina Clin­ton ja tehosta­jan Bush.
    Paikallispankit myön­sivät lainat ja myivät lainat eteen­päin Fan­ny Maelle ja Fred­dy-jollekin, jot­ka oli­vat val­tiove­toisia kiinteistörahoitusyhtiöitä.
    Nämä taas pake­toi­vat lain­o­ja myivät niitä sit­ten pankeille , niiden hal­lit­semille rahas­toille ja sijoit­ta­jil­la ympäri maail­man eli riskit siir­ret­ti­in USA:n ulkopuolelle.
    Ei tuos­ta vaku­usar­vo­jen sään­telystä ole mitään hyö­tyä, jos vas­tu­ut voi näin kätevästi siirtää muiden harteille.

    Hyö­tyjiä oli­vat nuo Bushin tuk­i­joiden omis­ta­mat pikku­pankit, jot­ka jakoi­vat rahaa holtit­tomasti ja sai­vat val­tion avus­tuk­sel­la siir­ret­tyä vas­tu­un­sa USA:n ulkopuolelle .

    Ei täl­laiseen mikään sään­te­ly pure, kos­ka kär­si­jä ja hyö­dyn saa­ja ovat eri organ­isaa­tio ja/tai yksilö.

  21. Ensi­a­sun­non osta­jat pysyvät nytkin aika hyvin pois­sa markki­noil­ta, kun asun­to­jen hin­toi­hin pumpataan ilmaa tuke­mal­la omis­tusasum­ista eri keinoil­la. Tämä sekä tekee asun­noista kalli­impia että sit­ten välil­lis­es­ti nos­taa vuokria, jol­loin siihen omaan asun­toon säästäjälle jää vähem­män, mis­tä säästää.

    Kan­natan Oden ehdo­tus­ta, noin lähtöko­htais­es­ti. Mut­ta kyl­lä asun­tove­lan korko­jen verovähen­nysoikeu­den pois­to on akuutimpi kysymys. Sen voisi tehdä por­raste­tusti vaik­ka 20 vuo­den aikana, ei taa­tusti kaataisi yhtään kenenkään talout­ta, ja vähän ker­ras­saan kor­jaisi tämän idioot­ti­maisen tulon­si­ir­ron vuokral­la asuvil­ta velat­toman asun­non omistajille.

  22. Aikaisem­min esitet­ti­i­in, että pankke­ja ei voi ajaa hallitusti.
    Lehman Broth­ersin konkurssi tuli yllä­tyk­senä eikä etukäteis­varoituk­sia juuri ollut, esim 2007 tulos oli erit­täin hyvä ja vas­ta kesäku­us­sa 2008 tuli julk­si­u­u­teen enim­mäisiä indikaattoreita

    Lehman Broth­ersin noteer­aus päät­tyi 12.9.2008 eli sil­loin se oli konkurssitilassa.
    15.9 LB hakeu­tui yrityssaneeraukseen
    17.9 Bar­clays osti Pohjois-amerikan toiminnot
    22.9 Nomu­ra osti Aasian ja Tyynen­e­meren toiminnot
    23.9 Nomu­ra osti Euroopan ja Lähi-idän toiminnot

    Eli suuri pank­ki oli lyö­ty lihoik­si 10 päivässä ja osat kykenivät hoita­maan entisiä tehtäviään läh­es katkottomasti

  23. Jype kir­joit­ti 27.11.2010 kel­lo 22:37:

    Toinen vai­h­toe­hto voisi olla lainan koron sit­o­mi­nen vakuusarvoon

    Kyl­lähän vaku­udet jo nyt vaikut­ta­vat, ja hyvil­lä vakuuk­sil­la voi halutes­saan ulos­mi­ta­ta itselleen pankil­ta alhaisem­man koron ja päin­vas­toin huonoil­la saa korkeam­man koron.

    On sit­ten toinen asia, että tämä avaus puut­tuisi suo­ranais­es­ti vain pankkisek­torin toimeentuloon.

    Miten voidaan estää hin­taku­plien syn­tymi­nen, jos ihmis­ten pref­er­enssit nyt vain ovat, kuten Ric­cadonkin kom­ment­tia tulk­it­sen, sel­l­aiset, että asumiseen laite­taan aina kaik­ki raha, joka ikinä liikenee?

    Jos, Soin­in­vaaran usein käyt­tämää ilmaisua lainatak­seni, nos­te­taan molem­mat jalat tukev­asti ilmaan, voisi tietysti harki­ta korkeam­paa korko­ta­soa, jota sovel­let­taisi­in vain asun­tomarkki­noil­la… Mitä real­is­tisem­pia vai­h­toe­hto­ja on?

    Yht­enä vai­h­toe­htona asun­to­lainan korkovähen­nyk­sen pois­tos­ta on blogilla keskustel­tu sään­nöl­lis­es­ti, esimerkik­si tääl­lä. Se voisi Soin­in­vaaran esit­tämäl­lä taval­la toteutet­tuna vaikut­taa hin­to­jen nousua hillit­sevästi 14 vuo­den ajan — mitä sen jäl­keen tai lisäksi?

  24. Osmon tarkoi­tus on siis tor­jua asun­toku­pla, joka johtaa kus­tan­nuk­si­in val­ti­olle eli meille, kos­ka me mak­samme pankit pystyyn kuplan puhjetessa.

    Olisiko yksinker­tais­in­ta nos­taa pankkien vaku­ustal­letusten arvoa eli hillitä luot­toekspan­sio­ta? Van­ha temppu.

    Pankit jou­tu­isi­vat tekemään kun­non keskus­pankki­tal­letuk­sia antamien­sa asun­to­lain­o­jen suh­teessa => Raha kallis­tu­isi asun­to­jen kallistues­sa suh­teessa enem­män kuin asun­not => Omara­hoi­tu­so­su­us nousisi => Kupla ei paisuisi. 

    Rahas­to­ja voisi purkaa lainakan­nan aletessa.

  25. Valit­ta­ja:
    “Ric­ca­do,
    Ei pankit niitä tal­letuk­sia lainaa edelleen, tiedäthän sen. Vaan tal­letuk­si­amme vas­taan pank­ki voi antaa läh­es kym­menker­taisen määrän lainaa.”
    Tiedän tämän. Olen kyl­lä aikoinaan lukenut oman raa­mat­tuni, Luck­ett: Mon­ey and Bank­ing. Mut­ta viimekädessä asia palau­tuu pankkien ja tal­letusten eri­ty­isas­e­maan yrityssektorilla.

  26. Koko ongelma­han tulee oikeas­t­aan siitä, että pääo­man­muo­dos­tus rahoite­taan lyhy­taikaisel­la lain­oituk­sel­la. Kansalais­ten säästöt pankeis­sa ovat oikeas­t­aan lain­o­ja pankeille eikä niitä saisi sanoa tal­letuk­sik­si. Tal­letuk­sen pitäisi olla ain­oas­taan tal­lelokerossa ole­vaa tavaraa… 🙂

    Jos taval­liset pankit lain­oit­ta­vat asun­to­lain­o­ja, kiin­teistöke­hi­tys­bisnestä ja mui­ta rak­en­tamiseen liit­tyviä han­kkei­ta, jois­sa suuri määrä rahaa on sidot­tu pitkäk­si aikaa kiin­ni niihin, niin ei ole ihme että tal­let­ta­jien joukkopako voi aiheut­taa vakavia seu­rauk­sia. Ja tähän voi riit­tää pienikin epävarmuus.

    Oper­a­tionaalisem­pi malli olisi Sak­san tai Tan­skan malli. Tan­skas­sa asun­tolu­o­to­tuk­ses­ta vas­taa­vat käytän­nössä Hypo­teekkipankit, jot­ka myön­tävät asun­tolu­ot­to­ja ja lainaa­vat niitä vas­taan pitkän aikavälin joukkovelka­kir­ja­markki­noil­la. Tan­skas­sa on maan kokoon näh­den erit­täin merkit­tävä MBS-markki­na (MBS=Mortage Backed Secu­ri­ty). Näin pääo­man­muo­dos­tus­ta ei tarvit­sisi rahoit­taa lyhy­taikaisel­la lain­oituk­sel­la. Pääidea on vielä se, että nuo MBS:t pysyvät lainat myön­täneen Hypopankin taseessa (ns. Cov­ered Bond). Eli vaik­ka se pake­toisi ja möisi niitä edelleen, niin sil­lä olisi intres­si pitää huol­ta vakuuk­sista, luotonot­ta­jan taus­tan tark­istamis­es­ta yms.

    Joskus muinaisu­udessa olisi ollut ennenku­u­luma­ton­ta että pankit rahoit­taisi­vat eri­laisia pitkän aikavälin investoin­ti­hankkei­ta. Täl­laiset olisi rahoitet­tu oman pääo­man ehtoisil­la instru­menteil­la tai joukkovelka­kir­joil­la. Pankit oli­si­vat huole­hti­neet vain mak­su­jen siir­rosta, tili­palveluista sekä anta­neet lyhy­taikaista kaup­palu­o­to­tus­ta, jos­sa vakuute­na olisi ollut osta­jan kauppatavarat.

  27. Julkaisekin tässä ilmaisek­si (poikkeuk­sel­lis­es­ti) oman talousti­eteel­lisen teoreemani: 

    Tätä kysymyk­seen ei voi löytää patent­ti­ratkaisua esitetyl­lä taval­la. Rahanteossa etukeno pikkuhil­jaa kas­vaa, kunnes taas lävähde­tään naa­ma edel­lä lätäkköön. Tämä on toisaal­ta myös talouskasvun käyttövoima.

  28. “Ris­ki liian isoista lain­oista on lainanan­ta­jan ja otta­jan väli­nen asia, ei tal­let­ta­jan.” Kaikkien. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?

  29. “Ris­ki liian isoista lain­oista on lainanan­ta­jan ja otta­jan väli­nen asia, ei tal­let­ta­jan.” Kaikkien. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?

    No, vaikeaa on ymmärtää tuo tal­let­ta­jan riski.

    Meil­lähän on tal­letus­suo­ja, joka vielä nousee vuo­den vai­h­teessa sataan tuhanteen euroon. Täl­lä perus­teel­la en ymmär­rä taval­lise­na kansalaise­na, mik­si tois­t­en laina-asi­at nyt min­un riski­ni olisi. Jos tal­letus­suo­jaa ei olisi, niin asia olisi toinen. Lainan anta­jan on tarkastet­ta­va, että lainan saa­ja pystyy lainan mak­samaan takaisin ja lainan vaku­us on riit­tävä. Lainan­ot­ta­jan taas järkeiltävä, onko laina kohtu­ulli­nen tuloi­hin ja ostet­tavaan kohteeseen nähden.

    Siinä olet oike­as­sa, että tois­t­en sös­simi­nen kaatuu viat­tomien niskaan. Sitäkö tarkoitat?

  30. Ongel­man ratkaisuk­si on ehdotet­tu myös ‘tal­letus­pankkien’ (vaku­us, alhainen tuot­to) ja investoin­tipankkien (ris­ki ja mah­dolli­nen korkea tuot­to, ei vaku­ut­ta) erot­tamista, mut­ta tämä lie­nee teknis­es­ti aika mah­do­ton­ta. Kun pankeil­la (tai diil­eredil­lä) ei ole perälau­taa, he voivat lop­ul­ta myy­dä myös ‘kuollei­ta sieluja’…

  31. Evert the NeverRest: 

    Sit­ten jos sal­li­taan tämäkin vielä, kun on puhut­tu, että mitä jos Suo­mi kieltäy­ty­isi Irlanti-luototuksesta. 

    Mitä järkeä tuos­sa olisi? Suo­mi saa mil­jardin lainaa jol­lain 2–3 % korol­la, ja lainaa sen edelleen Irlan­nille 5–6 % korol­la, puh­das­ta tuot­toa Suomelle 20–30 miljoon­aa vuodessa, noin hyvil­lä ehdoil­la ei lainan takaisin­mak­sul­la ole mitään kiiret­tä, sen kun mak­sa­vat vaan korkoa tästä ikuisuuteen.

  32. Jos, Soin­in­vaaran usein käyt­tämää ilmaisua lainatak­seni, nos­te­taan molem­mat jalat tukev­asti ilmaan, voisi tietysti harki­ta korkeam­paa korko­ta­soa, jota sovel­let­taisi­in vain asuntomarkkinoilla…

    Tämän tyylistä ratkaisua olen itsekin pohdiskel­lut. Itseasi­as­sa pidän tätä jopa vähän vähem­män epäre­al­is­tise­na kuin Osmon esit­tämää vaku­usar­von rajoit­tamisen mallia. Vaku­usar­vo on puh­taasti lainanan­ta­jan ja otta­jan väli­nen asia. Jos pank­ki pitää vaku­ut­ta parem­pana kuin mitä lain rajoite antaa myö­den, pank­in­jo­hta­jan pöytälaatikos­ta löy­tyy alta aikayk­sikön pieni yri­tys, joka myy lainavakuuk­sia nimel­liseen hintaan.

    Sen sijaan keskus­pank­ki voisi kyl­lä julka­ista asun­tomarkki­nako­rkokäyrän, johon jokainen laina, jon­ka vakuute­na on asun­to, pitää sitoa. Pank­ki on velvolli­nen mak­samaan keskus­pankille (tai val­tio verot­taa) markki­nako­ron ja asun­to­lain­oko­ron ero­tuk­sen, jot­ta mar­gin­aaleil­la kikkailu ei onnistu.

    Ja myös tämä aja­tus on sit­ten täysin luon­nok­sen asteel­la, odotan mie­lenki­in­nol­la argu­ment­te­ja mik­si tämä ei toimi.

    1. Min­un ajatuk­seni oli, että jos pank­ki antaa lainan yli tuon vakuusazrvo0limitin, ylimenevä osa on taseis­sa vaku­udet­tomana luot­tona ja vaiukut­taisi vakavaraisu­ussään­tö­jen kaut­ta luottoekspansioon.

  33. “Koko ongelma­han tulee oikeas­t­aan siitä, että pääo­man­muo­dos­tus rahoite­taan lyhy­taikaisel­la lain­oituk­sel­la. Kansalais­ten säästöt pankeis­sa ovat oikeas­t­aan lain­o­ja pankeille eikä niitä saisi sanoa talletuksiksi.”

    Per­in­teinen otto­lain­aus on enää pieni osa pankkien rahoituksesta.
    Pankit saa­vat nykyään luo­da eli painaa rahaa itse eli kuten Suomen Pank­ki asi­aa kuvaa:

    “Yksinker­taisim­mil­laan raha syn­tyy seu­raavasti. Pank­ki myön­tää asi­akkaalleen lainan, san­o­taan 10 000 euroa. Pank­ki merk­it­see kir­jan­pitoon­sa velan asi­akkaalle (=asi­akkaan tal­letus) ja vas­taa­van saamisen asi­akkaal­ta. Kun asi­akas mak­saa lainansa pois, hänen on jär­jestet­tävä jostain tililleen vas­taa­va sum­ma, jol­loin sekä saamiset että velat kumo­taan pankin kirjanpidosta.”

    Pank­ki ei voi luo­da rahaa rajat­tomasti, ei ainakaan EU-mais­sa , mut­ta kun pankit toimi­vat globaalis­sa ympäristössä niin rahan teko voidaan siirtää lib­er­aalimpaan ympäristöön.

    Samoin riske­jä voidaan siirtää alueelle ‚jos­sa tap­pi­ot toden­näköis­es­ti kor­vataan kyse­lemät­tä eli EU-alueelle

  34. Riit­tävän kehit­tynyt MBS-markki­na ja vaa­timus että lainat ovat edelleen luo­ton myön­täneen Hypopankin taseessa riit­täisi hyvin.

    Euroopas­sa ei ole ilmeis­es­ti tul­lut yhtään sel­l­aista tapaus­ta jos­sa Pfand­briefe-tyyp­pisen velka­kir­jan omis­ta­ja ei olisi saanut raho­jaan (Pfand­briefe on ns. Cov­ered Bond).

    Suurin ongel­ma on siis se pitkäaikaisten pro­jek­tien rahoi­tus lyhy­taikaisel­la luo­to­tuk­sel­la. Se tekee pankki­toimin­nas­ta riskialt­ti­in muulle kansantaloudelle…

  35. Kat­selin noi­ta Irlan­nin lainaluku­ja, kaikki­aan asun­tolu­ot­to­ja oli n 120 mil­jardin euron edestä.
    utta hämmästyttävääoli,ettähoitamattomialainoja oli­vain n 40000 taloudel­la n 800000 lainaot­ta­jat­aloud­es­ta ja hoita­mat­to­mia lain­o­ja oli vain n 7–8 ‚iljar­dia eli 5–6 %.
    Sekin on suuri luku ja voi kaataa pieniä kansal­lisia pankke­ja mut­ta ei suuria , etenkin kun toteu­tunut on ollut pienem­pi kuin ennuste 

    Selit­sy, jon­ka mukaan Irlan­nin vaikeudet johtu­vat asun­to­lain­o­jen mak­samat­ta jäämis­es­tä ovat suuresti liioiteltuja.
    Ja kun tukipaket­ti on 85 miljardia+mitä Irlan­nin hal­li­tus on jo mak­sanut niin tun­tuu siltä, että rahaa syy­de­tään aivan muiden tap­pi­oiden mak­samiseen kuin asun­to­lain­oista syntyneiden.

    Kun tuo Lehman Broth­ers tapauskin osoit­ti, ei mak­suli­ikenne hal­vaudu pankkien kaat­ues­sa vaan pank­ki voidaan pilkkoa nopeastikin kil­pail­i­joiden kesken.
    Kun kukaan poli­itikko, Kivinie­mi tai Katainen ei ole kyen­nyt tai edes yrit­tänyt selit­tää tuo­ta ongel­man laa­jen­e­mis­mekanis­mia niin pitää käsit­tää, että ao henkilö ei ymmär­rä asi­as­ta mitään tai ei uskalla ker­toa kaikkea totuutta

  36. Keskustelua tähän asti luke­mat­tomana ja oikeas­t­aan kir­joi­tus­takin luke­mat­ta voisin heti ensim­mäisek­si kom­men­toi­da, että pankit pitäisi lait­taa itse kan­ta­maan otta­mansa riskit.

    Sitäkin voisi miet­tiä, onko järkevää, että pankit saa­vat painaa rahaa.

  37. -Liian van­ha:

    Asun­tolu­ot­to­jen lisäk­si kyseessä voi olla mui­ta kiin­teistöbis­nek­si­in liit­tyviä lain­o­ja, jois­sa on ongelmia.

    Ja ehkä pankit tahal­laan vetkut­tel­e­vat lainan luokit­telemises­sa ongel­malainaksi, jot­ta luot­to­tap­pi­oi­ta ei tarvitse kir­ja­ta alas.

    Pankeis­sa on se ongel­ma että ne eivät oikeasti kestä suuria luot­to­tap­pi­oi­ta suh­teessa varo­jen kokon­ais­ar­voon kos­ka niiden oma pääo­ma on aika pieni suh­teessa kokon­ais­vas­tu­i­hin. Kyl­lä 5–9% luot­to­tap­pi­ot pyyhkäi­sevät pois suuren osan omas­ta pääomasta.

    Kuten jo kir­joitin, niin ongel­man perussyy on pitkäkestois­t­en pro­jek­tien lain­oit­ta­mi­nen lyhy­taikaisel­la rahoituksella. 

    Jos lain­oi­tus perus­tu­isi vain MBS-markki­noil­ta kerät­ty­i­hin varoi­hin niin ain­oas­taan sijoit­ta­jat ja pankin osak­keen­o­mis­ta­jat kär­si­sivät mah­dol­lis­es­ta asun­to­lain­o­jen hoita­mat­ta jät­tämis­es­tä. Muuhun mak­suli­iken­teeseen tai toim­intoi­hin niil­lä ei olisi vaikutusta.

  38. “Min­un ajatuk­seni oli, että jos pank­ki antaa lainan yli tuon vakuusazrvo0limitin, ylimenevä osa on taseis­sa vaku­udet­tomana luot­tona ja vaiukut­taisi vakavaraisu­ussään­tö­jen kaut­ta luottoekspansioon.”

    Kuka määrit­tää sen vakuusarvon?

    Minkä vaku­usar­volimi­itin? (paino sanal­la minkä) Luot­toekspan­sio toimii vähän liiankin hyvin. MV=PT. Kuka se M on nykyään ja mitä oikeuk­sia ja velvol­lisuuk­sia sil­lä on näinä päivinä?

  39. Ricar­do:
    “Mik­si esimerkik­si tal­letuk­set vaa­ti­vat suo­jan? Mik­si pankkisek­to­ria pide­tään jotenkin eril­lisenä toim­intana ja eri­laise­na poikkeuk­se­na muus­ta yrityssektorista?”

    Mik­si FDIC-jär­jestelmä otet­ti­in käyt­tön yhdys­val­lois­sa 1933? Kos­ka olis­sa, mis­sä usko pankkei­hin on vähissä, hyvinkin hoide­tut pankit voivat men­nä nurin, jos pelko ajaa ihmiset nos­ta­maan tal­letuk­sen­sa ulos ja jos/kun pankit vas­tavuorit­ses­ti keräävät pakol­la rahaa takaisin omil­ta velal­lisil­taan (yri­tyk­siltä), niin nämäkin menevät nurin (vaik­ka yri­tys­toim­inta olisi ollut ter­veel­lä pohjalla). 

    Antti:
    “Mitä järkeä tuos­sa olisi? Suo­mi saa mil­jardin lainaa jol­lain 2–3 % korol­la, ja lainaa sen edelleen Irlan­nille 5–6 % korol­la, puh­das­ta tuot­toa Suomelle 20–30 miljoon­aa vuodessa, noin hyvil­lä ehdoil­la ei lainan takaisin­mak­sul­la ole mitään kiiret­tä, sen kun mak­sa­vat vaan korkoa tästä ikuisuuteen.”

    Minkä takia Irlan­ti ei saa vapail­ta markki­noil­ta luot­toa 5-&% korol­la. Kos­ka ei usko­ta, että tuo olisi riit­tävä hin­ta huomioon ottaen riskin (siitäkään huoli­mat­ta, että tois­t­en EU-maid­en olete­taan toden­näköis­es­ti aut­ta­van Irlan­tia). Velkaa on jo paljon, ja lisää ker­tyy nopeaan tahti­in, kun talous alami­as­sa. Ali­jäämän takia yritetään säästöjä, mikä toisaal­ta kuris­taa talout­ta entisestään.

    Eli miten sinä olet niin kovin var­ma, että irlan­ti­laiset pystyvät mak­samaan niitä korko­ja ikuisu­uuten asti — tai edes kovin mon­taa vuotta?

  40. Täl­lä 20 vuo­den sään­nöl­lä Suomes­sa olisi vuosi­na 2003–2009 asun­to­jen hin­nas­ta vain n. 40% käynyt vakuute­na. Jenkkien datal­la olisi viimeisen vuo­sisadan vaku­usar­vot pyöri­neet siinä 40–60% hujakoilla.

    Aika pieneltä kuu­lostaa. En tiedä onko vaku­usar­vot nimeno­maan se koh­ta mihin pitäisi puuttua.

    Täl­laista his­to­ri­a­dataan perus­tu­vaa pankkisek­torin hillit­semistä har­raste­taan jo ihan vakavasti. Baselis­sa pohdi­taan vas­ta­syk­lisiä pääo­mavaa­timuk­sia pankeille. Jos lainakanta/BKT ‑suhde kas­vaa trendiä nopeam­min, asete­taan korkeampia pääo­mavaa­timuk­sia pankeille. Ajatuk­se­na on lähin­nä vahvis­taa pankkien puskure­i­ta kri­isin var­al­ta, mut­ta samal­la täl­lainen mekanis­mi voi hillitä lainakan­nan holti­ton­ta kasvua.
    (kts. Uusin Euro&Talous, http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/euro_ja_talous/2010/et_3_2010.htm, Rahapoli­ti­ikan toimeen­pano finanssikri­isin aikana (PDF)
    Juk­ka Vauhko­nen: Basel III ‑uud­is­tus paran­taa pankkien riskinkan­tokykyä , sivul­ta 27).

  41. “Ja ehkä pankit tahal­laan vetkut­tel­e­vat lainan luokit­telemises­sa ongel­malainaksi, jot­ta luot­to­tap­pi­oi­ta ei tarvitse kir­ja­ta alas.

    Pankeis­sa on se ongel­ma että ne eivät oikeasti kestä suuria luot­to­tap­pi­oi­ta suh­teessa varo­jen kokon­ais­ar­voon kos­ka niiden oma pääo­ma on aika pieni suh­teessa kokon­ais­vas­tu­i­hin. Kyl­lä 5–9% luot­to­tap­pi­ot pyyhkäi­sevät pois suuren osan omas­ta pääomasta.”

    Reg­u­laat­tor­in­han pitää puut­tua tuo­hon 1 ongel­maan ja 2 Irlan­nin kohdal­la ollaan huolis­saan sak­salais­ten ja ran­skalais­ten pankkien tule­vaisu­ud­es­ta vaik­ka ne suh­teessa Irlan­nin ongelmi­in ovat jät­tiläisiä ja oma pääo­ma ei noil­la tap­pi­oil­la ole uhattuna ?

    Epäilen­pä, että Katainen vedät­tää meitä samal­la taval­la kuin Viina­nen 90-luvulla.
    Ei Viinasen (Ahon ja muiden tietysti ) tavoit­teena ollut mikään muu kuin KOP:n omis­ta­jien omaisu­u­den pelas­t­a­mi­nen, tämähän on tul­lut ilmi myöhemmin .
    Nyt pelaste­taan sak­salais­ten ja ran­skalais­ten omaisuutta.
    Eiköhän tuos­ta Son­er­an 4 mil­jardista vielä riittäisi ??

  42. Tässä on keskustel­tu asun­to­lainan korko­jen verovähen­nysoikeud­es­ta. Huo­maut­taisin ystäväl­lis­es­ti, että asun­to­lainan korkovähen­nys ei ole tuki vuokral­la asuvil­ta omis­tusasu­jille. Sen sijaan se tekee omis­tusasumis­es­ta tasa-arvoisen vuokra-asumisen kanssa.

    Jos omis­tan asun­non ja vuokraan sen vier­aalle, saan vähen­tää asun­non ostoon käyte­tyn lainan korot vuokrat­u­losta, jos­ta mak­san pääo­maveroa. Kun saan vähen­tää myös omis­tusasun­toni veron pääo­mat­u­losta, saan omas­ta talostani saman edun kuin saisin vier­aalle vuokraa­mas­tani. Jos veroe­tu pois­tet­taisi­in, vai­h­taisin naa­purin kanssa talo­ja. Mak­saisimme toisillemme vuokraa ja kumpikin meistä voisi vähen­tää pankki­lainan korot nimel­lis­es­tä vuokrat­u­losta. Verot­ta­ja ei saisi pen­niäkään. Lop­putu­lok­se­na saisimme saman veroedun.

    1. Eras­totenes aleksandrialainen:
      Jos asutte omis­tusasun­nois­sanne, tei­dän EI KANNATA men­nä tois­t­enne asun­toi­hin ris­ti­in, vaik­ka niin saisit­tekin korko­jen verovähen­nysoikeu­den lain­oi­hinne. Jou­tu­isitte nimit­täin mak­samaan vas­taavasti pääo­mat­u­loa markki­nahin­tais­es­ta vuokras­ta. Verot­ta­ja ei ole tyh­mä, Vuokra määrätään vero­tuk­ses­sa todel­lisen vuokrata­son mukaisek­si. Tästä on oikeustapaus, jos­sa kak­si henkeä vai­h­toi­vat asun­to­ja keskenään, kos­ka työ­paikat ja asun­not oli­vat vääril­lä paikkakun­nil­la. Verot­ta­ja määräsi molem­mille tuloa käyvästä vuokrasta.
      Aivan siitä riip­pumat­ta, hok­saisiko verot­ta­ja tuon, esimerkkisi tarkoi­tus oli väit­tää, että korko­jen verovähen­nysoikeus saisi omis­tus- ja vuokra-asumisen sama­nar­voisek­si. Yleen­sä vuokraa mak­se­taan käyvän tason mukaises­ti ja sil­loin vuokra-asumis­es­ta menee enem­män veroa. Vuokra-asum­i­nen ja omis­tusasum­i­nen tuli­si­vat tasaveroisek­si vas­ta, kun omis­tusasu­jaa verotet­taisi­in asun­to­tu­losta. Sil­loin toki korko­jen verovähen­nysoikeuskin on paikallaan, kun on jokin tulo, jos­ta se vähen­netään tulon­hankkimisku­lu­na. Tulon­hankkimisku­lu on vähän han­kala perustel­la, jos tule ei ole verotettavaa.

  43. Min­un ajatuk­seni oli, että jos pank­ki antaa lainan yli tuon vakuusazrvo0limitin, ylimenevä osa on taseis­sa vaku­udet­tomana luot­tona ja vaiukut­taisi vakavaraisu­ussään­tö­jen kaut­ta luottoekspansioon.

    Minä suh­tau­tu­isin kyl­lä lähtöko­htaisen skep­tis­es­ti jokaiseen sel­l­aiseen ideaan, joka pitää sisäl­lään implisi­it­tisen ole­tuk­sen, että pankkien vakavaraisu­ussään­nök­set jotenkin vaikut­taisi­vat pankkien toimintaan.

  44. Eras­totenes aleksandrialainen:

    Jos omis­tan asun­non ja vuokraan sen vier­aalle, saan vähen­tää asun­non ostoon käyte­tyn lainan korot vuokrat­u­losta, jos­ta mak­san pääo­maveroa. Kun saan vähen­tää myös omis­tusasun­toni veron pääo­mat­u­losta, saan omas­ta talostani saman edun kuin saisin vier­aalle vuokraa­mas­tani. Jos veroe­tu pois­tet­taisi­in, vai­h­taisin naa­purin kanssa talo­ja. Mak­saisimme toisillemme vuokraa ja kumpikin meistä voisi vähen­tää pankki­lainan korot nimel­lis­es­tä vuokrat­u­losta. Verot­ta­ja ei saisi pen­niäkään. Lop­putu­lok­se­na saisimme saman veroedun. 

    Niin, ette jou­tu­isi mak­samaan siitä vuokrat­u­losta veroa. Mitä täl­lä on väliä, kun omas­sa asun­nos­sa asu­va ei joudu mak­samaan hänkään mitään veroa mis­tään vuokratulosta? 

    Asun­to­lainan korkovähen­nyk­sessä on point­ti juuri siinä, että asun­to­lainalli­nen saa vähen­tää korkomenot palk­katulo­jen­sa veroista. Tämä ei tuon mallisi ris­ti­in­o­mis­tavil­ta vuokra-asu­jil­ta onnis­tu. On tot­ta, jos vuokranne ovat yhtä suuria kuin korkomenot, niin ette joudu mak­samaan tästä som­pailus­tanne enää pääo­mat­uloveroa, mut­ta joudutte kyl­lä mak­samaan korkonne täysimääräis­es­ti (tai mak­sat­te sen vuokran, joka menee naa­purin pankille). Jos asu­isitte omis­sa asun­nois­sanne, mak­saisitte vain osan korkomenois­tanne, kos­ka osan saisitte vähen­tää ansiotuloverotuksessanne.

    Nykysys­tee­mi siis todel­lakin suosii omis­tusasu­jaa vuokra-asu­jaan ver­rat­tuna. Ongel­ma siinä on se, että hyö­dyn saa­jia on niin iso osa kansas­ta, että sen pois­tamisen ehdot­ta­mi­nen on poli­it­tis­es­ti vaikeaa. Näin, vaik­ka jos vähen­nys pois­tet­taisi­in, olisi val­ti­ol­la varaa laskea yleis­es­ti tuloveroa sen ver­ran, kuin saa lisä­tu­loa vähen­nyk­sen poistossa. 

    Itse kan­natan vähen­nyk­sen vähit­täistä pois­tamista. Kun pois­to tehdään tarpeek­si pitkäl­lä siir­tymäa­jal­la, ei kenenkään talous pysty rom­ah­ta­maan vain sen vuok­si, että oli vetänyt sen tiukalle kuin viu­lun kie­len ottaen huomioon verovähennyksen.

  45. “..asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta kel­paisi vaku­udek­si vain 60 prosenttia.”

    Tuo todenäköis­es­ti johtaisi vain siihen, että vuokral­la asum­i­nen lisään­ty­isi ja markki­noil­la toimi­si­vat pääosin ulkop­uoliset, sijoit­ta­vat, jot­ka eivät itse asun­to­ja käytä. ja kupla syn­ty­isi kuten ennekin.

    Var­ma ja paras tapa imuroi­da markki­noil­ta pois koko arvon­nousu, vuosit­tain, maaverol­la. Tai mielum­min koko sijain­nin arvo, tai ehkä 75% maan hin­nas­ta, jot­ta asun­non osta­jat ostaisi­vat vain pelkän rakennuksen.

  46. saa­da lailli­nen laina on aina ollut val­ta­va ongel­ma asi­akkaille, jot­ka ovat taloudel­lisia tarpei­ta. Kysymys luot­to ja vaku­udet ovat jotain, että asi­akkaat ovat aina huolis­saan, kun hakee lainaa oikeutet­tu lainanan­ta­ja, olemme tehneet eroa luo­to­nan­non alal­la, ota yhteyt­tä jo tänään sähköpostitse:
    leena.pellervoyritys@gmail.com

Vastaa käyttäjälle Evert The NeveRest Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.