Vanhustentalo Leppäsuolle
Lautakunta palautti vuosi sitten (26.11.2009) tämä Paavo Nurmen säätiön hankkeen. Nyt sen on tullut takaisin entistä ehompana. Nykytilaan verrattuna puistoa/vapaata tilaa muuttuu asuintaloksi, kaavaan verrattuna asuntolatontti muuttuu vanhusten vuokra-asuntotontiksi niin, että rakennusoikeus vähän laskee.
Kaavoittaja luottaa, että vanhuksilla säilyy ajokortti, koska pysäköintipaikkoja on normaali määrä. Toisaalta alueella on pulaa pysäköintipaikoista, joten yhtiö voi vuokrata niitä ulos. Vaikka en pidä pysäköintipaikkojen ylimitoituksesta, kantakaupungin ruutukaava-alueella pitäisi oikeastaan jokaisen uuden talon alle panna maksimaalinen määrä paikkoja ulos vuokrattavaksi.
Uutta luomusta voi ihailla tästä. Kaksi vaalea epäsäännöllisesti kulmikasta taloa kuvan alalaidassa entisen Marian sairaalan edessä rakennustyömaan kohdalla.
Vähäpäästöisille autoille alennus pysäköintimaksusta
Puolta halvemmalla menee. Vaatii sellaisen ennaltamaksulaitteen, koska mittareihin ei voi tällaista tariffia laittaa. Raha on nyt 100 g/km. Raja tiukkenee, kun kehitys kehittyy.
Minusta tämä on tarpeetonta tuplaohjausta. Erilaisille verokannustimilla kannustetaan vähäpäästöisyyteen jo nyt noin 500 euroa/hiilidioksiditonni, mitä kannattaa verrata päästöoikeuksien 15 euron hintaan. Mutta asiat ovat sitä miltä ne näyttävät ja tämä näyttää oikealta.
Siinä Leppäsuon kaavassa todetaan että talosta, tosin minulle on vähän epäselvää kummasta, tulee olla suora yhteys siihen Baanalle eli vanhaan ratakuiluun. Valittaisiko se rakennuttaja jos antaisi rakennusoikeutta liiketilalle sen Baanan tasoon?
Sinänsä sen järjettömyydestä samaa mieltä, mutta jos sen vähäpäästöisten autojen parkkialennuksen haluaa toimivan niin muiden autojen pysäköintimaksuja tulisi nostaa vastaavasti. Jos pysäköintimaksujen hinta kokonaisuudessaan alenee niin niiden käyttö lisääntyy, eli siitä alennuksesta ei ole oikeastaan hyötyä kun paikkoja joihin voi pysäköidä siihen puoleen hintaan ei ole. Tuon voi sanoa ninkin että alennuksen tulee olla pysäköintimaksujen kertymän kannalta neutraali.
Alakerta on täynnä sitä pysäköintiä. Liiketila söisi pysäköintipaikkoja, jotka aina ovat kaavoituksen lähtökohtana. Muuten hyvä ajatus.
Pysäköintisakot onneksi nousevat. Helsingissä voi pian antaa 3x80€ ja rengaslukon kaupan päälle. Luulisi siinä väärinpysäköinyt asukas pian ymmärtää vaihtaa kuntaa. Ihmeen vähällä huomiolla tämä moneen kertaan sakotus lipesi päätökseen.
Tämä jos joku on vähäpäästöistä?
Pysäköinnin halventaminen on väärä signaali. Tuskin moni ostaa puhtaamman auton kantakaupungin pysäköintariffin perusteella. Perusongelmaa — ruuhkautumista ja kaupunkitilan ryöstökäyttöä — tariffin alentaminen pahentaa piirun verran.
Autonkäytön ohjauksessa ei taida tuo 500 €/t kertoa kaikkea bensakäyttöisten autojen osalta. Tarkka luku tosin riippuu arvioidusta vuotuisesta kilometrimäärästä sekä auton hinnasta. Tein yhden laskelman keskihintaiselle perheautolle ja se kertoi tulokseksi 760 €/t, mistä noin puolet tuli ostohinnan sisältämästä autoverosta, vähän vähemmän polttoaineen verosta ja pieni siivu käyttömaksusta.
Tässä ei siis kyse ole kaksinkertaisesta, vaan vähintään nelinkertaisesta ohjauksesta. Tuottaakohan tuo neljäs kerta todella omia kustannuksiaan vastaavan lisähyödyn.
Tiedän, että ihmiset eivät ole taloudellista rationaalia noudattavia laskukoneita, mutta sittenkin voisi toivoa, että kerroksia ei ladota päällekkäin vain halusta kiillottaa kunkin päätöksen tekijän kuvaa omassa mielessä toivoen, että muutkin siitä ihastuisivat.
Pysäköitynä autot päästävät suunnilleen saman verran. Mutta jos hyväksytään periaate,että nätit lapset saavat koulussa parempia numeroita, eli että asioilla ei ole loogista perustetta, niin olkoon.
Tuon Leppäsuon suuri ongelma on rautatiekatu siinä edessä. Osmon linkkaamassa kuvassa näkyy hyvin kuinka kaksikaistainen kapea katu levenee yhtäkkiä nelinkertaiseksi juuri uuden talon edessä. Neljän kaistan lisäksi tarvitaan parkkipaikat, leveät välikaistat, ja kevyen liikenteen väylät selvästi eroteltuna.
Ilman tätä kummallista moottoritieleveyteen rakentamista tuohon mahtuisi kokonainen kantakaupungin kortteli eikä vain kaksi taloa. Mutta katu tietysti on jo olemassa, eikä sitä tässä yhteydessä aleta uusiksi linjata.
Sinne Baanan tason vois kirjata osan parkkipaikoista siten, että raknetaja saa halutessaan tehdä niihin liiketilan. Riittäisikö se täyttämään autopaikkanormin?
Ei voi olla totta. Vuosi sitten jäin käsitykseen, että kaava hylättiin siksi, ettei paikkaan haluttu tehokkuudeltaan ja kaupunkirakenteelta huonosti toimivaa pistetaloa. Nyt tilalle ehdotetaan vielä pienempää rakennustehokkuutta, eikä hyvästä kaupunkirakenteesta ole kaavakuvan perusteella mitään hajuakaan.
Tarkoittaako Baanan tasoon sisäänkäynti käyntiä autolla parkkihalliin, eli onko Baanasta tarkoitus tehdä Auto-Baana eli keskustatunneli?
Otso:
Niinpä: “Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on 1,41 ha, josta asuinraken-nusten korttelialuetta on 0,24 ha ja katualuetta 1,17 ha.” Tilankäyttö kohdallaan.
Ode:
Katos vaan, nyt kun lasken niin kyllä niihin paikkoihoin (vajaa 50) menee vajaa tuhat neliötä kahdessa kerroksessa joka on suurin piirtein noiden talojen pohjapinta-ala. Yksi autoneliö neljää asuinneliötä kohti. 🙂
Mut kuitenkin, eihän se korttelin pohja ulotu sinne ratakuiluun saakka kuin yhdestä kulmasta, eli voisiko se liiketila olla sinä pihan alla? Siis niin että tarjoaa rakentajalle mahdollisuuden tuohon.
Asia on sinänsä muuten aika yhdentekevä, mutta kun se Baana on vähän joko/tai projekti: joko siitä tulee hyvä, eloisa ja suosittu väylä tai sitten se jää ankeaksi kuiluksi jossa ei ihmiset uskalla kulkea. Riski jälkimmäisestä on pieni, ja minusta tuollaisia riskejä tulee ottaa, mutta riskiä kannattaa pienentää esimerkiksi kaavoittamalla sen varteen tilaa.
“Osmon linkkaamassa kuvassa näkyy hyvin kuinka kaksikaistainen kapea katu levenee yhtäkkiä nelinkertaiseksi juuri uuden talon edessä.”
Ksv:ssa ollaan ilmeisesti vakuuttuneita, että keskustatunneli vielä saadaan tehtyä ja kevyen liikenteen baana on vain tilapäinen ratkaisu, joten Rautatiekaduista tulee vielä joskus leveä autobaana koko matkalle — Eduskunnan lisärakennuksesta tosin pitäisi purkaa kaareva osa. Se voisi kyllä parantaa talon ulkonäköä;)
Ville: jos keskustatunneli joskus tehdään, se on tunneli, joka kulkee maan alla.
Voihan kuilussa tietysti liiketilaa olla, mutta Baanan onnistuminen taattaisiin paremmin rakentamalla sieltä sisäänkäynti Kampin keskuksen kautta metroasemalle ja samassa yhteydessä kunnollinen kauttaaltaan katettu ja asianmukaisesti valaistu pyöräparkki. Näin syntyvän sisäkadun varrelle sitten liiketilaa.
Kun kyse on autoista, kunnollinen integrointi otetaan itsestäänselvyytenä (Kampin ja Forumin parkkien sisäänajot ja kulku kiinteistöihin). Kevyen liikenteen väylien osalta olisi hyvä päästä samaan.
Keskustatunnelista on ollut sellainen vaihtoehto, jossa se olisi Rautatiekatujen kuilun kohdalla kulkenut lähempänä maanpintaa, ja kuilu olisi täytetty.
Osmo: “…jos keskustatunneli joskus tehdään…”
Oliko tuo päivän kevennys? 😉
En vieläkään ymmärrä, miksi Vihreät vastustavat hanketta, joka vahentää liikenteen haittoja.
Miksi keskustatunnelin rakentaminen on niin hankalaa?
Se maksaa nykyrahassa kai noin 800 miljoonaa euroa. Aika harva helsinkiläinen tarvitsee sitä. Kunnallisveroa sitä varten jouduttaisiin perimään niin paljon, että jokainen helsinkiläinen luovuttaisi hankkeeseen noin kolmen viikon bruttopalkkansa. Miten luulisit käyvän kansanäänestyksessä, jossa kysyttäisiin, annatko kolmen viikon palkkasi, että espoolaiset pääsisivät ajamaan Helsingin läpi tunnelissa maksamatta siitä itse mitään.
Kalle, ei nyt tule Helsingistä mieleen yhtään merkittävää liikennehanketta jota poliittinen enemmistö vastustaisi jotenkin periaatteessa. Kysymys on kustannuksista, eli siitä kuinka paljon ne hankkeet saa maksaa. Pahimman laatuista populisimia on se että ilmoittaa periaatteessa kannattavansa sitä sun tätä, kun todellinen kysymys on että onko valmiutta rahoittaa se.
Keskustatunnelissa on tuplaongelma. Ensinnäkin investointi on tolkuttoman hintainen. Toiseksi tuotot ovat olemattomat, vastaavan hintainen Länsimetro kuitenkin tuottaa jotain esimerkiksi Koivusaaren tonttimaana.
Keskustatunneli roikkuu agendalla siksi että se on arvovaltakysymys, vaatisi nöyryyttä myöntää että muka ainoaksi ratkaisuksi maalattu tunneli ei ole mahdollinen ja muitakin ratkaisuja on. Esimerkiksi ei ole minkäänlaista julkisesti saatavilla olevaa mallinnusta siitä miten vaikkapa Pohjois-Espan sulkeminen vaikuttaisi.
Kehätunneli tuottaa merkittävää arvonnousua keskustan kiinteistöille. Kun minusta ooi tulla kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja vuonna 1995, kiinteistöjen omistajat halusivat tavata minua ja kuulla kantani tunneliin. Sanoin, että heidän on osallistuttava merkittävällä summalla kustannuksiin, eikä tämä silloin herättänyt mitään vihanpurkauksia. Sittemmin kokoomus on tarjonnut sitä heille lahjoituksena, joten kustannuksiin osallistumisesta on nyt vähän hankala keskustella. Kauppakamari halusi varmistaa sen, ettei tunnelia tule ilmoittamalla, ettei tunnelin varjolla pidä siirtää neliömetriäkään keskustatilaa autoilta ihmisille.
Leppäsuon taloista. Kaavamuutosselostuksessa kerrotaan eri vaihtoehdoista. Siinä mainitaan, että “Seuraavaksi tutkittiin ratkaisua, jossa korttelia kiertää L‑kirjaimen mallinen rakennusmassa”, mutta ei kerrota miksi tämä vaihtoehto hylättiin. Olisi kiinnostava tietää miksi umpikorttelimainen rakentaminen ei kelpaa.
Minusta nämä talot ovat ihan hyvä näköisiä, mutta olisi tuohon vähän isompaakin mahtunut.
Kansalaispalaute kaavasta on muuten kuvaavaa: “Haluttiin toisaalta avonaisempaa ja matalampaa ja toisaalta korkeampaa ja umpinaisempaa.” Jotenkin pitäisi voida saada alueella asuvilta ym. hyödyllistä tietoa yksityiskohdista (koska sitä heillä on) ja sitten lautakunta ja suunnittelijat voivat vastata suurista linjoista.
tpyyluoma:
Siis mitä ihmettä? Mitä “tonttimaata” se Länsimetro Koivusaareen tuottaa? Koivusaari voitaisiin kaavoittaa tonttimaaksi täysin riippumatta siitä, rakennetaanko Länsimetro tahi ei.
Siitä nyt kuitenkin pyyhkii busseja keskustaan ja länteen minuutin välein, joten joukkoliikenneyhteyksiä ei voi ainakaan kehnoiksi luonnehtia.
Siis Keskustatunneli. Minä en oikein usko tuohon maanarvon nousuun, paitsi ehkä siinä tapauksessa, että toteutetaan laajempi kävelykeskusta. Jonka tosin voi toteuttaa ilman sitä keskustatunneliakin.
Kuten olen aiemminkin todennut, autoilun suosiminen ei ole pitäkällä tähtäimellä keskustan kiinteistönomistajien etujen mukaista, koska se autoilun lisääntyminen lisää olennaisesti esimerkiksi kehämarkettien kilpailukykyä suhteessa keskustaan, siellä maa on halpaa ja autoliikenteelle tarvittavien väylien rakentaminen ei ole yhtä kallista.
Kari
@tpyyluoma
Haluat siis poistaa romaniongelman häätämällä romanit Kalasatamasta tai aikanaan Aatun tavoin ratkaista itsensä mielestä olemassa olevan juutalaisongelman?
Emme tietääkseni ole mallintanet myöskään Länsiväylän sillan sulkemista Salmisaaren ja Lauttasaaren väliltä tai Kulosaaren sillan muuttamista joukkoliikennekaduksi. Eittämättä nämä toisivat erityisesti yhdessä merkittäviä muutoksia Helsinkiin.
Mikä olikaan siis ongelma ja mihin ratkaisuilla pyritään?
Kyllä se metroasema keskellä aluetta ja ihan oikeasti kävelyetäisyydellä nyt kuitenkin nostaa maan arvoa huomattavasti. Sinänsä voisi sen ilmankin tehdä.
Tpyyluoma;
Eiköhän sen arvonnousun ole perustuttava palvelutason paranemiseen, eikä ole oikein perusteita sen olevan metrolla olennaisesti parempi, voi olla jopa huonompi, riippuen toki toteutuksesta. Missään tapauksessa muutos maan arvossa ei ole “huomattava”.
Kari
Ilmeisesti keskustatunnelin rakentaminen ja ylläpito maksavat niin paljon, ettei se ole liiketaloudellisesti kannattava. Tosin ei taida olla länsimetrokaan, mutta toivottavasti vähemmän tappiollinen.
Matti Mikkonen: “Pysäköitynä autot päästävät suunnilleen saman verran.”
Tälläinen käsitys minullakin on, olettaen että autoa ei jätetä tyhjäkäynnille pysäköinnin ajaksi. Lisäksi auto vie saman verran pysäköintitilaa riippumatta sen päästömääristä.
Käsittääkseni pysäköintimaksun ydinajatus on se että maksetaan oikeudesta käyttää kaupungin keskustassa olevaa tilaa, joka on arvokas ja rajallinen resurssi, oman moottoriajoneuvon pysäköintiin.
Käytännön tasolla, miten noita autojen päästörajoja valvottaisiin? Eli minne auton omistajan tulee mennä, ja millaisen asiakirjanipun kanssa, jotta saisi kyseisen alennuksen? Ja kuinka paljon työtä tästä koituu kaupungille ja autonomistajalle?
Päästöjen vähentäminen on tietenkin hyvä ja kannatettava asia sinänsä, mutta tämä tuntuu jotenkin triviaalilta mikromanageroinnilta. Helsingin kaupungilla olisi varmaan muitakin keinoja vaikuttaa päästöihin, kuten kaupungin virastojen autokannan tarkistaminen tai kevyen liikenteen edistäminen (muuallakin kuin paperilla).
Minua henkilökohtaisesti raivostuttaa eniten kaiken joukkoliikenneintoilun (ja muun liikenteen tietoisen haittaamisen)keskellä , että Helsingin keskusta on yhä täysin mahdoton paikka turvalliselle ja joutuisalle polkupyöräilylle.
Kaduista ja teistä on lohkaistu valtavia aloja erinäköisille panssariesteille ja “puistoille”, joita kukaan ei käytä edes jalankulkuun, mutta montako tosiasiallisesti järkevää pyöräreittiä on samaan aikaan syntynyt — nolla!
Ensi kesäksi keskusta revitään auki Mannerheimintiellä pyörätien rakentamista verten, paikkaan, jossa sellainen jo kulkee toisella puolella katua. Vähiä paukkuja käytetään taas ainoastaan haittaamaan muuta liikennettä.
Ellei pyhän ikkunapakun (bussi) ja vielä pyhemmän kolinakärryn (ratikka) ja niitten kilpailukyvyn lisääminen muiden kustannuksella sanelisi kaikkea kaupunkisuunnittelua, niin kenties keskustaan mahtuisi myös pyöräilemään. Siihen asti sotken kyllä ennemmin jalkakäytävällä kuin bussien seassa.
Olet tuossa oikeassa.
Osmo: “…Se maksaa nykyrahassa kai noin 800 miljoonaa euroa…”
Jos hanketta ei olisi jatkuvasti lykätty, olisi tunneli saatu paljon halvemmalla!
Osmo: “…espoolaiset pääsisivät ajamaan Helsingin läpi tunnelissa maksamatta siitä itse mitään.”
Toinen erittäin hyvä pointti! 🙂 Jos hanketta ei yritetä typistää kaduksi, joista käsittääkseni vastaa kunta, on vastuussa valtio. Eli kunnollinen moottoritie keskustan alta menee jonkun muun piikkiin kuin helsinkiläisten.
Kyse ei ole pelkästään keskustatunnelista, vaan suuremmasta kokonaisuudesta. Siihen kuuluvat kaikkien moottoriteiden päät Kehä I:n sisällä: keskustatunneli, Pasilanorsi jne…
Toinen vaihtoehtoinen tulevaisuuden näkymä on kaupungin laajentaminen. Professori Vartiainen (KTH) sanoi yhdessä mielenkiintoisessa haastattelussa, että Kehä I:n sisäpuolella ei saisi olla moottoriteitä ollenkaan! Kehä I:n sisäpuolelle pitää hänen mukaansa rakentaa bulevardien verkosto. Kun vertaa Helsingin liikennesuunnittelua esimerkiksi Pariisiin, ymmärtää mitä bulevardilla oikeasti tarkoitetaan. 😉
Ratkaisu vaatisi kaupungin laajentamisen Kehä I:lle asti. Nyt sen kaltaista laajentumispolitiikkaa ei ole näkyvissä, vaan tähdätään johonkin Sipoon korpeen. Kannatan itse Vartiaisen ajatusta. Sujuvat kuudesta kadeksaankaisteiset bulevardit, joita pitkin henkilöautoliikenne ohjataan.
Tämä Kallen esitys on valtiomiesmäinen. Sovitaan kompromissiksi, että keskustatunneli rakennetaan viipymättä heti, kun valtio tarjoutuu maksamaan sen. Siksi aikaa kysymyksen voi poistaa päiväjärjestyksestä.
Kalle, sivistymättömyyttäni en ole ihan varma kenestä Vartiaisesta puhut, mutta ajatus on oikean suuntainen. Se on muuten suht se ja sama onko kortteliverkossa kulkevalla autokadulla kuusi vai kaksi kaistaa suuntaansa, pullonkaula on risteykset ja valot mitä tarvitaan sitä todennäköisemmin mitä enemmän kaistoja.
Mutta asiaan, se miten se kaupunkimotarien muuttaminen kaduiksi tehdään on sadan miljoonan euron kysymys. Siis per kilometri. Esimerkiksi Lahdenväylä väillä Koskelan varikko — Kehä I, ulkomuistista nelisen kilometria.
Jos sen tunneloi tai kattaa koko matkalta tuo maksaa noin 600 miljoonaa euroa. Vanhan motaripohjan muuttaminen ihan kaduksi jossa on keskellä kiskot on jotain 40 miljoonaa, 100 miljoonaa jos tehdään ihan viimeisen päälle ranskalaiseen tyyliin. Korttelia saa kadun varten semmoiset 300 — 400 000 kerrosnelilötä, noin 10 000 asukasta, arvo jotain 300- 400 miljoonaa.
Jos vaan muutetaan se kaduksi ja todetaan että autoliikenne nyt sitten vähän hidastuu ja etsii muita reittehö niin tuo tuottaa noin 300 miljoonaa, jolla voi sitten vaikka rakentaa palveluita uusille asukkaille. Jos tehdään tunneli tai katetaan niin jostain pitää kaivaa noin 300 miljoonaa pelkkään liikenneinfraan. Ja voidaan tietenkin tehdä niin ettei tehdä mitään, ja ihmetellään kun asunnot on kalliita ja haetaan tonttimaata jostain puolivälistä Porvoota.
Demokratiassa kun eletään niin minulle kelpaa mikä tahansa noista vaihtoehdoista joihin kaupunkilaisten valitsemat päättäjät päätyy. Se mikä minulle ei kelpaa on että tätä ei viedä päätettäväksi noin, vaan todetaan sen sijaan että kun Liikennelaskenta sanoo että sieltä tulee 70 000 autoa päivästä niin ainoa vaihtoehto on tunneli. Ikäänkuin tuo autovirta olisi joku luonnonvoima.
@tpyyluoma
Nyt meni ohi? Minkä ikiliikkujan nyt paljastit vai tätäkö kaava kaupungin liikennesuunnittelu nyt käyttää? Liikennettä haittaamalla rahaa tulee kirstuun, eikä rahantuloa saa edes betoniporsaalla pysäytettyä?
Kimmo, jos lähdetään siitä että liikenne pitää sujua niin ettei tarvitse vaihtaa kolmosta pienemmällä kaupungissakaan niin sitten tarvitaan tunneleita. Ne maksaa. Paljon.
Realistinen keskinopeus pintaliikenteelle korttelikaungissa on 20 — 25 km/h. Jos tuo hyväksytään niin sitten riittää ihan katuverkko.
tpyyluoma, mutta mistä nykäisit 300 miljoonaa siitä, että ei tehdä mitään — tai siis siitä, että haitataan liikennettä entistä enemmän?
Ei nyt ihan aiheeseen liity mutta tässäpä Vihreää kaupunkisuunnittelua Östersundomiin:
“Vihreät: Östersundom on rakennettava luonnon ehdoilla”
http://helsinginvihreat.fi/blog/vihrea-ostersundom/
- eli eiköhän se raiteisiin tukeutuva ekotehokas rakentaminen kannata nyt sitten unohtaa…
Viherkehä!:
Vihreä lanka, Lasse Leipola | 04.11.2010 11:02
“Tuo linkki on lainattu suoraan SLL:n sivuilta, josta löytyy myös lisätietoa viherkehästä: http://www.sll.fi/uusimaa/viherkeha/index_html. Tuon kuvauksen avulla sen viherkehän pystyy ehkä paremmin hahmottamaan…”
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vihreät-östersundomiin-mahtuu-vain-30–000-helsinkiläistä
‑jestas! Jo vain ehkä hahmottaakin…