_

Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.10.2010

Kaarelan maneesi

Läpi yksimielisesti, vaikka kyllä tähänkin kaavaan ristiriitoja sisältyi. Aika moisen palapelin oli kaavoittaja tehnyt sovitellessaan erilaisia näkemyksiä.

Iso-Roobertinkadun viihtyisyys

Koska kadun perusparantamiseen ei suorastaan tyrkytetä rahaa, vaikka korjattavassa kunnossa se onkin, kiirehdimme toimia (nousevia pollareita) laittoman pysäköinnin karsimiseksi. Jotenkin pitäisi saada rakennusvirasto pitämään paikat siisteinä. Voisi johtaa parempaan tulokseen, jos siivousvastuu olisi jotenkin paikallisilla yrityksillä.  Jos kävelykatu olisi yksityinen kauppakeskus, sen tilanne olisi paljon parempi, sillä itse asiassa paikallisten yrittäjien kannattaisi maksaa siitä, että paikka pysyy edustuskelpoisena.

Ratikoiden liikennevaluetuudet

Vastaus hyväksyttiin yksimielisesti. Kyselin vähän muista liikenteen nopeuttamistoimista. Kasin reittiä käydään nyt läpi suurennuslasilla tarkoituksena nopeuttaa kulkua niin, että selvittäisiin yhdellä vuorolla vähemmän. Näin säästettäisiin 400 000€/vuosi. Rakenteelliset seikat (omat kaistat) ovat 75 % jutusta, liikennevalot 25 %.

11 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.10.2010

  1. Olikohan Iosn.Roban kävelykatu loppujen lopuksi onnistunut. Minulal ei oel asiasta varmaa mielipidettä, mutta kadun varrella asuva tutttavapariskuntani kysyi kerran: “Mitä teemme kävelykadulla, joka ei johda minnekään?”

    Voiko Isä-roba todellakin elää omilla varoillaan kävelykatuna?

    Suhtaututumiseni autoon on, että se on joskus hyvä keino päästä pisteestä A pisteeseen B. Laiskuus tosin on vuosien mittaa lisääntynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Vesa, luulisin ongelmien liittyvän
    a) siihen, kuinka paljon siellä on tarjottavana yleisiä ratsastustunteja
    b) parkkipaikkanormeihin, jotka on laskettu sen varaan, että viereen on suunniteltu urheilupuisto-optio (joka ei vielä tule)
    sekä c) ajoyhteyksiin, jotka voivat perustua joko Jouhipolun jatkeeseen Kannelmäestä Mätiksen yli (on nykyisen kevyen liikenteen väylä) tai sitten ne järjestetään Kartanonkaarelta. Jouhipolkua jatketaan kuulemma pellon reunan myötäisesti, mutta ajoyhteydet eivät mulle päätöstiedotteesta selvinneet. Miten tahansa, kevyen liikenteen väylät eivät säily nykyisellään kuten KSV väitti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ei ole vastaavaa hyötyä siitä että Iso Roba on täyskävelykatu, Eerikinkatu -tyyppinen järjestely (läpiajokiellolla) toimisi paljon paremmin.

    Iso Roban ongelma ovat halvat materiaalit jotka eivät ikäänny kauniisti sekä kadussa että uudisrakennuksissa, ja sen seurauksena suttuinen ulkoasu, yleinen esteettinen välinpitämättömyys ja näiden seurauksena ilmeisen edullinen vuokrataso. Arkkitehtuurikin on kävelyosuudella monin paikoin keskinkertaista. Tähän kun lisätään umpeen teipatut mainosikkunat ja suunnittelematon asiointiliikenne niin sotku on valmis. Sitä ei pari nousevaa pollaria korjaa.

    Veronmaksajan ominaisuudessa laittaisin tolppiin ja muihin pikkutoimenpiteisiin varatut rahat jonnekin muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Helsingissä lähinnä vierailevana turistina ja joskus työasioiden takia, Iso Roba tuntuu ihan miellyttävältä kokemukselta, vaikka se aika sotkuinen ja autoja täynnä yleensä onkin. Kun rautatieasemalta kävelee kohti kaivaria Iso Roba on kuitenkin katu, jota tulee kävelleeksi myös ‘sivusuuntaan’. Ei kävelykatuja Suomen suurissa kaupungeissa liikaa ole, päinvastoin. Helsinginkin tilanne on tässä suhteessa aika onneton. Jyväskylässä asia on hoidettu tässä suhteessa mielestäni parhaiten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Spottu on ihan oikeassa laadusta ja Heurlin siitä että Roba on torso. Kun vaikkapa Ranskalaiset tekee ratikkabulevardia malliin Nizza niin paikat laitetaan samalla viimeisen päälle kuntoon. Tuo maksaa tyypillisesti jotain 20 miljoonaa kilometri, joka on toki paljon rahaa, mutta toisaalta esimerkiksi yksi eritasoliittymä maksaa ihan saman verran.

    Minusta tuollainen isompi remontti Mannerheimintiellä ja Erottajalla Roballe saakka olisi sen arvoista. Erottaja – Mannerheimintie Postikadulle saakka on 800 metriä katua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Roballa asuvana sanoisin että pieni sottaisuus on itseasiassa hyvä juttu- ei kävelykadusta tarvita puunattua ostosraittia Dressmaneineen ja Body Shoppeineen, vaan luonteikasta uniikkien pikkuliikkeiden ja baarien keskittymää. Pollareille iso kyllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ennen kävelykatu-aikaa Roballa oli nimenomaan pieniä uniikkeja vaatekauppoja ja muita hauskoja puoteja.

    Nythän siellä on lähinnä homobaareja ja Alepa. Se selittänee tämän Heurlinin mainitseman kusen hajunkin. Miehethän ovat estottomampia nurkkiin kuseksijoita, vaikka tasa-arvon nimissä uuden sukupolven naiset alkavat lähestyä miehiä tässäkin asiassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kun kävelee Euroopan kaupunkien kävelykatuja, niille yleensä on yhteistä, että toisella puolella katua on Benetton ja toisella puolella H&M. Niitä uniikkeja putiikkeja näkee harvemmin. Ehkä moderni kävelykatu onkin Kamppi tai Forum, samanlainen, mutta ei tarvitse välittää rännästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Miten kävisi, jos Fredasta (välillä Viiskulma Kamppi) tehtäisiin kävelykatu? Siis yksinkertaisesti kiellettäisiin (tontilleajoa lukuunottamatta) ajoneuvoliikenen tyystin.

    Vaihtuisivatko pienet putiikit jostain kummallisesta syytä Benettoneiksi ja H&M:ksi? Miksi vaihtuisivat?

    Veikkaisin, että putiikkien liikevaihto kasvaisia ja kadun varteen ilmestyisi kahviloita ja baareja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.