Vihreät ja windfall-voitot

22 vastausta artikkeliin “Vihreät ja windfall-voitot”

1. Minus­ta van­hat vesi- ja ydin­voimalat ovat voit­ton­sa ansain­neet. Niiden rak­en­ta­jathan ovat olleet kaukaa vii­sai­ta ja rak­en­ta­neet vähän saas­tut­tavia voimaloi­ta. Ken­ties jopa laske­neet investoin­tipäätöstä tehdessään että jos­sain vai­heessa hal­van kivi­hi­ilen aika on ohi, ja saas­tut­ta­jat joutu­vat maksamaan.

   Wind­fall-vero olisi vaar­alli­nen esimerk­ki, se antaisi viestin että ei mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta investoi­da vähän saas­tut­tavi­in menetelmi­in ennen kuin on pakko, sil­lä val­tio ulos­mit­taa saas­teet­to­muudel­la mah­dol­lis­es­ti myöhem­min saata­van hyö­dyn pois.

   Vastaa

2. Heik­ki L:

   Wind­fall-vero olisi vaar­alli­nen esimerk­ki, se antaisi viestin että ei mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta investoi­da vähän saas­tut­tavi­in menetelmi­in ennen kuin on pakko, sil­lä val­tio ulos­mit­taa saas­teet­to­muudel­la mah­dol­lis­es­ti myöhem­min saata­van hyö­dyn pois. 

   Mie­lenki­in­toinen aja­tus, mut­ta kun Ima­trankos­ki on raken­net­tu 1920-luvul­la ja ylivoimainen enem­mistö muista merkit­täväm­män voimalaoista viimeistään 1960-luvul­la, en oikein usko, että halu suo­jel­la ympäristöä yleis­es­ti, tai kasvi­huoneilmiön ehkäisy eri­tyis­es­ti oli rak­en­tamis­ten perusteena.

   Vastaa

   1. Kyse on myös siitä, miten kos­ket ovat joutuneet yksi­tyiseen omis­tuk­seen. Kan­nat­taa tutus­tua sodan­jälkeisi­in tapah­tu­mi­in eikä ole kiel­let­tyä selvit­tää edes Kekkosen toimia.

      Vastaa

3. Heik­ki L, vesivoimalat on taidet­tu rak­en­taa joskus ennen 50-luvua. 

   Wind­fall-vero olisi vaar­alli­nen esimerk­ki, se antaisi viestin että ei mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta investoi­da vähän saas­tut­tavi­in menetelmi­in ennen kuin on pakko, sil­lä val­tio ulos­mit­taa saas­teet­to­muudel­la mah­dol­lis­es­ti myöhem­min saata­van hyö­dyn pois.

   Wind­fall-vero antaa viestin että jos puh­taasti lain­säädöl­lisin toimin jae­taan rahaa toimi­alalle niin sitä verote­taan. Ain­oa ris­ki tässä on se että lob­bar­it jää työt­tömik­si kun pikavoit­to­ja jaka­va lain­säädään­tö ei olekaan niin kan­nat­ta­va, eli ennakko­ta­pauk­se­na tämä on positiivinen.

   Ote­taan hypo­teet­ti­nen esimerk­ki: Selviääkin että hiilid­iok­sidin määrän kasvu on posi­ti­ivi­nen asia. Kivi­hi­ilen polt­ta­mi­nen, joka siis ilman vero­ja on kan­nat­tavaa, on täten ympäristön kannal­ta eri­no­maista. Val­tio­val­ta reagoi tähän uuteen tietoon verot­ta­mal­la rankasti kaikkia mui­ta kuin fos­si­il­isia polt­toainei­ta, mut­ta lait­taa myos van­hoille kivi­hi­ilivoimaloille wind­fall-veron. Oli­si­vatko ne voimalat jääneet rak­en­ta­mat­ta jos wind­fall-veros­ta olisi tiedetty?

   Vastaa

4. Osmo
   “Mon­es­sa muus­sa maas­sa täl­laista tilan­net­ta ei ole päässyt syn­tymään, kos­ka vesivoima on val­tion omis­tuk­ses­sa. Niin pitäisi olla meilläkin.”

   Täältä tulee jyrkkä EI sosialismille!

   Vastaa

5. tpyy­lu­o­ma:

   Heik­ki L, vesivoimalat on taidet­tu rak­en­taa joskus ennen 50-luvua. 

   Vesivoiman rak­en­t­a­mi­nen ajoit­tuu pääosin sodan­jälkeisen aikaan, joten pääosa vesivoimas­ta on raken­net­tu juuri 50- ja 60-luvul­la. Pohjoisen suurista joista yhtään ei ollut val­jastet­tu ennen sotaa. Kemi­joen Iso­haaran voimalaitok­sen ensim­mäiset koneis­tot otet­ti­in käyt­töön 1949, kaik­ki muut pohjoisen voimalaitok­set vas­ta sen jälkeen.

   Vastaa

6. Kaik­ki maa­palat on jos­sain vai­heessa jaet­tu epäreilusti, ei sil­lä perus­teel­la voi alkaa omis­tuk­sia oiko­maan, vaan sil­loin upotaan lop­ut­tomaan vaatei­den suohon.

   Vastaa

7. Osmo:

   Mon­es­sa muus­sa maas­sa täl­laista tilan­net­ta ei ole päässyt syn­tymään, kos­ka vesivoima on val­tion omis­tuk­ses­sa. Niin pitäisi olla meilläkin.

   Mielestäni kat­sot ongel­maa väärästä näkökul­mas­ta. Ongel­ma pohjo­is­mais­sa on se, että päästökaup­pa aiheut­taa kohon­neena sähkön­hin­tana teol­lisu­udelle ja koti­talouk­sille läh­es kymme­nen mil­jardin euron ylimääräisen vuosikus­tan­nuk­sen. (siis kym­menker­tais­es­ti päästöoikeuk­sien hin­nan). Tämä on tietysti tulon­si­ir­to voimay­htiöille, mut­ta wind­fall vero ei kor­jaisi ongel­maa vaan pahen­taisi sitä: Sähkön hin­ta nousisi entis­es­tään ja huonon­taisi teol­lisu­u­den kilpailukykyä.

   Sama ongel­ma on myös Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa, jois­sa vesivoima on pääosin val­tion omistuksessa.
   Ja muis­tu­tuk­se­na, että myös meil­lä enem­mistö vesivoimas­ta on Kemi­jo­ki Oy:n ja For­tu­min kaut­ta val­tion omistuksessa.

   Vastaa

   1. Ongel­ma pohjo­is­mais­sa on se, että päästökaup­pa aiheut­taa kohon­neena sähkön­hin­tana teol­lisu­udelle ja koti­talouk­sille läh­es kymme­nen mil­jardin euron ylimääräisen vuosikustannuksen.

      Kysymys on siitä, mikä on sähkön oikea hin­ta. Sähkön oikea hin­ta ei oikein voi olla alem­pi kuin tuotan­non mar­gin­aal­i­hin­ta. Ei se ole sitä mis­sään muus­sakaan markki­noil­la noteer­at­ul­la hyödyk­keel­lä. Kivi­hi­il­isähkön hin­ta on itseasi­as­sa vieläkin liian mata­la, kos­ka hiilen­polton ympäristö­vaiku­tuk­sia ei hin­noitel­la riit­tävästi. Kun jokainen sähkönkäyt­täjä käyt­tää tosi­asi­as­sa sitä viimeistä voimalaa, hin­nan pitää olla sen viimeisen voimalan mukainen. 

      Jos me laa­jem­minkin luovumme hin­to­jen määräy­tymis­es­tä markki­noil­la, pitää suun­nitel­la talousjär­jestelmä kokon­aan alusta.

      Tuo Kätkän malli ei toi­mi yhdessä maas­sa, kos­ka sil­loin pitäisi katkaista siir­toy­htey­det maid­en välis­sä. Ei se toi­mi myöskään kansan­välis­es­ti. Ovatko Nor­ja, Ran­s­ka ja Sveit­si muka halukkai­ta mak­samaan tuki­aisia muiden maid­en kivi­hi­ililaitok­sille mak­samal­la niiden päästöoikeudet? Hah!

      Vastaa

8. Osmo:

   Kyse on myös siitä, miten kos­ket ovat joutuneet yksi­tyiseen omis­tuk­seen. Kan­nat­taa tutus­tua sodan­jälkeisi­in tapah­tu­mi­in eikä ole kiel­let­tyä selvit­tää edes Kekkosen toimia.

   Osmo, mui­s­tat sodan­jälkeistä his­to­ri­aa hiukan väärin 🙂

   Ei Kekko­nen junail­lut pohjoisen koskia yksi­ty­isille, vaan val­ti­olle. Pohjoisen suuret vesivoimay­htiöt Kemi­jo­ki Oy ja Oulu­jo­ki Oy oli­vat molem­mat val­tiony­htiöitä, Kemi­jo­ki suo­raan ja Oulu­jo­ki Ima­tran voiman kautta.

   On myöhempää tyh­myyt­tä, että Ima­tran Voima pis­tet­ti­in yhteen Nes­teen kanssa ja pis­tet­ti­in pörssi­in ja myyti­in puo­let osakkeista yksityisille.

   Vastaa

   1. Pekka:

      Koskio­su­udet menivät kyl­lä lop­ul­ta val­tiony­htiöille, mut­ta eivät ihan suo­raan. Koskio­su­udet oli­vat alun­perin paikallisil­la asukkail­la, mut­ta ne ostet­ti­in — mitään sisäpi­ir­i­ti­etoa käyt­tämät­tä — esimerkik­si Oy Koskio­su­udelle, joka sit­ten ystäväl­lis­es­ti myi ne eteen­päin vähän korkeam­mal­la hin­nal­la. Kat­so Googles­ta lisää.

      Vastaa

9. Tämä on nyt sit­ten pikku­jut­tu tämä Wind­fall voit­to­jen kohtelu. Joku voisi ottaa kan­taa ener­giankäytön tule­vaisu­u­teen. Vai olisiko Esa Här­mälä tässä asi­as­sa kaukaa viisas? Tule­vaisu­utemme suun­ta vaan nyt ratkeaa ener­giaan eli luonnonvaroihin.

   “Kun maail­man öljynku­lu­tus pystyt­ti­in tyy­dyt­tämään Sau­di-Ara­bi­an ja Kuwait­in kaltaisil­la hel­posti hyö­dyn­net­tävil­lä esi­in­tymil­lä, öljy oli hal­paa. Kun öljyä piti alkaa pumpa­ta Jäämeren poh­jas­ta, hin­ta nousi, kos­ka pump­paami­nen on kallista.”

   Ener­gian hin­ta nousee joidenkin tieto­jen mukaan huo­mat­tavasti aivan lähi­t­ule­vaisu­udessa ja saatavu­us käy epä­var­mak­si. Googlaa­maan vaikka 🙂 

   Öljyn­tuotan­non mah­dol­lisu­udet kään­tyvät lasku­un, ja sen myötä hin­ta nousu­un, täl­lä vuosikymmenel­lä. Sopeu­tu­mi­nen voi olla mah­do­ton­ta, vaik­ka toki teo­ri­an mukaan kallis­tu­vaa öljyn­tuotan­toa kor­vataan tasais­es­ti muil­la ener­gialähteil­lä, jot­ka ovat vähän kallis­tu­vaa öljyä edullisem­pia. Öljyn saatavu­u­den heiken­tymisen vuok­si ennuste­taan kuitenkin kah­denkymme­nen vuo­den mit­taista suur­ta ener­gia­pu­laa. Asi­aa ovat selvit­täneet mm. armei­jan tutkimus­laitok­set eri puo­lil­la län­tistä maail­maa (ks. Hesarin yleisön osas­to tänään 1.10.2020).

   Help­poa tietoa myös
   http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96ljyhuippu

   Toiv­ot­tavasti ener­giay­htiöt ovat käyt­täneet wind­fall-tulon­sa kaukokat­seis­es­ti uusi­u­tu­van ener­gian tutkimuk­seen ja tuulivoimarak­en­tamiseen. Ai niin. Tuulivoimaa­han ei kukaan halua naa­puri­in­sa eikä sitä rakenneta.

   Myön­nän että käytössäni ole­vat tiedot ovat huonot. Onko sin­ul­la prem­paa tietoa. Olenko liian pes­simisti­nen ja ilon­pilaa­ja. Ja eikun nyt uut­ta autoa ostamaan! 🙂

   Kris­t­ian

   Vastaa

10. Kysymys on siitä, mikä on sähkön oikea hin­ta. Sähkön oikea hin­ta ei oikein voi olla alem­pi kuin tuotan­non mar­gin­aal­i­hin­ta. Ei se ole sitä mis­sään muus­sakaan markki­noil­la noteer­at­ul­la hyödyk­keel­lä. Kivi­hi­il­isähkön hin­ta on itseasi­as­sa vieläkin liian mata­la, kos­ka hiilen­polton ympäristö­vaiku­tuk­sia ei hin­noitel­la riit­tävästi. Kun jokainen sähkönkäyt­täjä käyt­tää tosi­asi­as­sa sitä viimeistä voimalaa, hin­nan pitää olla sen viimeisen voimalan mukainen.

    Siis väitätkö Osmo Soin­in­vaara niin, että sähkön hin­ta on muka se, mikä se siinä kaikkein kallein­ta sähköä tuot­tavas­sa laitok­ses­sa meil­lä on. Jos siis kaikkein kov­in­ten pakkas­ten aikana on käyn­nis­sä eri­tyisen kallista sähköä tuot­ta­va laitos, joka tuot­taa sähköstä 1%, niin kaik­ki sähkökö muka on tämän hin­taista. En kyl­lä tätä usko.

    Vastaa

    1. Kyl­lä sähkön hin­ta on käynyt tuhan­nes­sa eurossa megawat­ti­tun­ti. Jos kukaan ei osta sitä kalleim­man voimalaitok­sen sähköä, sil­loin se tietysti sul­je­taan ja sit­ten tul­laan toimeen vähem­mäl­lä sähköl­lä. Jos ajat­telit, että osta­jista vaan joku val­i­taan mak­samaan sitä kalli­im­paa hin­taa, miten ajat­telit vali­ta tämä onnellisen?

       Vastaa

11. Osmolle kysymys:

    Kun käytät ter­miä “tuotan­non mar­gin­aal­i­hin­ta”, niin tarkoi­tatko sil­lä tätä “Mar­gin­aal­i­hin­tana pide­tään kalleim­man käytet­tävän tuotan­to­muodon muut­tuvaa kus­tan­nus­ta” (http://www.ek.fi/arkisto/ekarchive/20040928–100152-3764.pdf sivu 14)?
    Siis kul­lakin het­kel­lä sähköverkkoon kytketyn kalleim­man tuotan­to­laitok­sen sähkön (muut­tuvaa) tuotan­tokus­tan­nus­ta? Vai tarkoi­tatko sähkön osto- ja myyn­ti­tar­jousten täs­mäy­tys­menet­te­lyn kaut­ta saat­ua hintaa?

    Vastaa

12. Keskustelus­te­taes­sa sähkö­markki­noista ja niiden vaiku­tuk­ses­ta lop­pukäyt­täjien sähkön­hin­taan tulisi muis­taa sekin seik­ka, ettei Suomes­sa ja Pohjo­is­mais­sa (kuu­lu­vat samaan sähköpörssialueeseen) vieläkään sähkö­markki­noil­la myy­dä kuin mur­to-osa (20–40%) kaikesta kulute­tus­ta sähköstä. Sitä pait­si sähköpörssis­sä myyjiä ovat yhtiöt kuten For­tum ja TVO, eivät voimalaitok­set. Kukin yhtiö opti­moi omien laitosten­sa käyt­töä ja myy suurim­man osan sähköstä suo­raan pitkien sopimusten poh­jal­ta ja ns. ylimääräsähköt sit­ten pörssis­sä. Tot­ta­han toki kysyn­tä vaikut­taa tähän sähkö­markki­nan mar­gin­aal­i­hin­taan ja vesivoiman saatavu­us myös. Mut­ta pitkäaikaissopimuk­sis­sa on eri hinnat.

    Vastaa

13. Eikös Pekkari­nen ole ehdot­tanut vas­taavaa veroa uraanille, kun huo­masi, että Wind­fall veroa ei saa­da enää aikaisek­si. Var­maan mal­li­na Sak­san sys­tee­mi, mis­sä kerätään ensi vuo­den alus­ta 2,3 mil­jar­dia vuosit­tain vasti­neek­si piden­netys­tä käyttöiästä.
    Tulot käytetään uusi­u­tu­vaan ener­giaan ja koti­talouk­sien hyväksi.
    Tosin siel­lä investoidaan ihan oikeasti uusi­u­tu­vaan, eikä polte­ta risu­ja, Yksistään v.2009 tuulel­la tuotet­ti­in 25 Gigawat­tia sähköä. Liike­vai­h­to tuulivoimas­sa 6,4 mil­jar­dia, työl­listi vajaa 90 000 ihmistä jne.

    Vastaa

14. Anneli Sil­ven­toinen:

    Keskustelus­te­taes­sa sähkö­markki­noista ja niiden vaiku­tuk­ses­ta lop­pukäyt­täjien sähkön­hin­taan tulisi muis­taa sekin seik­ka, ettei Suomes­sa ja Pohjo­is­mais­sa (kuu­lu­vat samaan sähköpörssialueeseen) vieläkään sähkö­markki­noil­la myy­dä kuin mur­to-osa (20–40%) kaikesta kulute­tus­ta sähköstä. Sitä pait­si sähköpörssis­sä myyjiä ovat yhtiöt kuten For­tum ja TVO, eivät voimalaitok­set. Kukin yhtiö opti­moi omien laitosten­sa käyt­töä ja myy suurim­man osan sähköstä suo­raan pitkien sopimusten poh­jal­ta ja ns. ylimääräsähköt sit­ten pörssissä.

    Anneli noin se meni ennen. Nykyään markki­na on muut­tunut niin kum­mallisek­si, että esimerkik­si For­tum Pow­er and Heat (joka omis­taa voimalaitok­set) myy kaiken sähkön pörssi­in ja toinen For­tu­min osa, Mar­kets (joka myy sähkön asi­akkaille) ostaa tarvit­se­mansa sähkön pörssistä. Vielä kum­mallisem­paa on, että myös Helsin­gin kaupun­ki toimii näin. Toinen osa Ener­gialaitos­ta pyörit­tää voimalaitok­sia ja myy sähkön pörssi­in ja kulut­ta­jille myyvä Helen-sähkö joutuu sen sieltä ostamaan.
    Myös Nord­poolis­sa pyörivä sähkön määrä on tietysti nous­sut, 2007 se oli jo 70% pohjo­is­mait­ten kulutuksesta.

    TVO on Mankala-yhtiö ja se ei toi­mi sähköpörssis­sä, mut­ta osa sen osakkaista toimii.
    TVOn osakas UPM on Suomen toisek­si suurin sähköntuottaja.

    Vahvis­tus tälle tilanteelle löy­tyy esimerkik­si For­tu­min ja Helenin vuosikertomuksista:
    http://www.fortum.com/gallery/Investors2009/Annual-Report_2009/Fortum_AR09_fi.pdf
    http://www.helen.fi/pdf/Vuosikertomus_2009.pdf

    Vastaa

15. Eikös val­tio omista For­tu­mista noin puo­let. For­tu­mil­la puolestaan on hal­lus­saan Suomen vesivoiman tehos­ta noin puo­let (lähde: tekni­ik­ka & talous). For­tu­mil­la on muis­taak­seni myös Ruotsin vesivoimaloiden tehos­ta merkit­tävä osa. Näin ollen Suomen ja Ruotsin vesivoimas­ta merkit­tävä osa on val­tion omis­tuk­ses­sa ja ihan kohtu­ulli­nen osa myös suo­ma­lais­ten omistuksessa.

    Olen samaa mieltä siitä, ettei vesivoiman kaltaiset ener­gialäh­teet tulisi ollakaan mis­sään muus­sa kuin val­tion omis­tuk­ses­sa. Nyt toisaal­ta monil­la pien­si­joit­ta­jil­lakin on mah­dol­lisu­us ostaa oikeudet näi­hin windfall-voittoihin.

    Vastaa

16. Brit­tiläi­nen ilmas­tokam­pan­ja tekee käsikir­joit­ta­ja Richard Cur­tisin (Four Wed­dings, Not­ting Hill jne.) johdol­la Osmon ilmaus­ta käyt­tääk­seni oman maalin. Cur­tisin ilmaisek­si kir­joit­ta­ma filmin­pätkä oli pakko vetää pois pikavauh­tia. Sanois­in että hyvästä syystä.

    Vastaa

17. pekka!

    Kiitos ker­roit nykyti­lanteen. Taisi men­nä vähän niinkuin van­has­ta muis­tista. Mut­ta joka tapauk­ses­sa For­tu­min yhtiöt ovat samaa kon­ser­nia ja kyl­lä se raha siel­lä pysyy.

    Kuitenkaan en ihan ole osta­mas­sa tuo­ta 70% pörssin osu­ut­ta kaikesta käyte­tys­tä vuo­tuis­es­ta sähköstä. Edellen kulut­ta­jat osta­vat pitkäaikaisil­la sopimuk­sil­la. Vaikkakin näyt­tää siltä, että lop­puku­lut­ta­jankin mak­sama hin­taa ale­taan sitoa pörssihintaan. 

    Yleis­es­ti ottaen näyt­täisi siltä, että sähkö­markki­nat eivät toi­mi aidon markki­nan tavoin. Vaik­ka kuin­ka sähkön kulu­tus kas­vaa ja näyt­täisi siltä, että uut­ta tuotan­toka­p­a­sitet­tia tarvi­taan, niin eipä oikein löy­dy investoi­jia. Sähkön kulut­ta­jat so. teol­lisu­us on etunenässä tur­vaa­mas­sa sähkön­saan­ti­aan, eli mikä tämä täl­lainen markki­na on? Jos ver­taa elin­tarvike­markki­noi, niin siel­lä ei tai­da ruokakau­pan asi­akas investoi­da lihan tai kasvis­ten tuotantoon.…

    Olisiko saatavil­la tilas­to­ja kuin­ka paljon pörssin kaut­ta sähköä on oikeasti treidattu?

    Vastaa

18. Anneli Sil­ven­toinen:

    Kuitenkaan en ihan ole osta­mas­sa tuo­ta 70% pörssin osu­ut­ta kaikesta käyte­tys­tä vuo­tuis­es­ta sähköstä. 

    Mainit­se­mani pörssisähkön (Nord Pool Spot As) 70% osu­us pohjo­is­mai­sista sähkö­markki­noista oli kuten sanoin vuodelta 2007. Vuo­den 2009 luku on 72%.
    Suomes­sa pörssisähkön osu­us on vähän pienem­pi, vuon­na 2008 noin puolet.
    Lähteitä:
    http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/
    http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2509.pdf

    Vastaa