Teknologiateollisuuden outo ehdotus

Teknolo­gia­te­ol­lisu­us näyt­tää vuosi sit­ten esit­täneen pien­tä muu­tos­ta ener­giantuotan­non ilmasto-ohjaukseen.

Liite ehdo­tuk­seen tässä.

Ehdo­tuk­sen mukaan päästöoikeuk­sien hin­ta kor­vat­taisi­in kivi­hi­ililaitok­sille kaikelle sähkön­tuotan­nolle sälytet­täväl­lä päästöoikeusverol­la, jol­la kerät­täisi­in rahaa niin paljon kuin kivi­hi­ililaitok­sil­ta tuhrautuu omia ja ostet­tu­ja päästöoikeuk­sia. Päästöoikeuk­sista koitu­va rasite jaet­taisi­in siis tasan hiili- vesi- ydin- ja tuulivoimaloiden kesken, jot­ta kivi­hi­il­isähkön kohon­neet tuotan­tokus­tan­nuk­set eivät nos­taisi pörssisähkön hin­taa. Mart­ti Kätkä kehuu esi­tys­tä sil­lä, että se säästä rahaa mil­jardi­tolkul­la samal­la kun ympäristöo­h­jaus säi­lyy. Mies näyt­tää ole­van vap­putu­ulel­la vielä kesäku­us­sa. Eihän tuo­hon jää  muu­ta ympäristöo­h­jaus­ta kuin se, että kivi­hi­ilivoimaloista tulisi omis­ta­jilleen kul­takai­vok­sia. Ne saisi­vat ensin päästöoikeudet ilmaisek­si ja lisäk­si niille mak­set­taisi­in omien ja ostet­tu­jen päästöoikeuk­sien käytöstä. Ellei ympäristöo­h­jauk­selle sit­ten tarkoite­ta sitä, että uusil­ta ydin­voimaloil­ta viedään kan­nat­tavu­us.  Tätä en uskoisi Mart­ti Kätkän tarkoittavan.

Tietysti voidaan ajatel­la, että jos Suo­mi vapaute­taan täl­lä jipol­la päästövähen­nyk­sistä kokon­aan eikä päästöoikeuk­sien määrää lisätä, muut maat joutu­vat kan­ta­man vähen­nys­ten taakan. Entä jos muut maat ovat yhtä inno­vati­ivisia? Päästöoikeuk­sien hin­ta nousisi rajat­ta, mut­ta yhdellekään mikro­talousyk­sikölle ei tulisi insen­ti­iviä vähen­tää päästöjään.

Teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den malli on myös erään­lainen wind­fall-veron malli, joka verot­taisi pois päästöt­tömien van­ho­nen voimaloli­den saa­man hyö­dyn, kuten jokin aika sit­ten olisi ollut tan­keroi­tu­sai­ka olisi jos­sa veron tuot­to annet­tasi­in val­tion sijas­ta kivi­hi­ilivoimaloiden omis­ta­jille ja sähkön kulut­ta­jille. Esite­ty­istä wind­fall-veroista tämä poikkeaisi kuitenkin siinä, että se kohdis­tu­isi myös uuteen päästöt­tömään sähkön­tuotan­toon, esimerkik­si uusi­in ydinvoimaloihin.

Edun­valvon­ta­jär­jestöl­lä on tietysti oikeus esit­tää mitä hyvän­sä. Vähän oudok­sut­taa, että Pöyry on antanut nimen­sä moi­seen oivallukseen.

Tämä aja­tus on sukua sille, että sähkön hin­ta ei saisi määräy­tyä viimeisen voimalan kus­tan­nusten mukaan vaan sen tulisi määräy­tyä keskimääräis­ten kus­tan­nusten mukaan. Tämä usein esitet­ty aja­tus edel­lyt­tää toimi­ak­seen, että sähkön kulu­tuk­ses­ta tehdään luvan­varaista. Ehkä havain­nol­lis­tan sitä numeerisel­la esimerkillä.

Yksinker­tais­te­taan asi­aa olet­ta­mal­la, että on vain kak­si tapaa tuot­taa sähköä. Vesivoima, jota on 9000 MW ja jon­ka tuotan­tokus­tan­nush­in­ta on euro/MWh ja kivi­hi­ili, jota on 1000 MW hin­taan 50 euroa/MWh. Keski­hin­naksi tulisi 5,9 euroa/MWh. Kaik­ki rak­en­tamiskelpoinen vesivoima on käytössä ja vain kivi­hi­ilivoimaa voidaan tehdä lisää.

Noin hal­van sähkön maa­han kan­nat­taa rak­en­taa alu­mi­in­isu­lat­to, 1000 MWh. Se jäl­keen kivi­hi­ilivoimaa on 2000 MW ja megawat­ti­tun­nin hin­ta 9,9 euroa/MWh. Lisää alu­min­isu­lat­to­ja on tulee, kunnes sähkön­hin­ta on lähel­lä kivi­hi­il­isähkön hintaa.

30 vastausta artikkeliin “Teknologiateollisuuden outo ehdotus”

  1. Numeroleik­ki on ihan kiva, mut­ta kuin­ka mon­ta vuot­ta menee, että hiilivoimalaitok­sen omis­ta­ja saa investoimansa rahat takaisin tuos­sa yhtälössä? Jos tuotan­tokus­tan­nus on 50 €/MWh ja myyn­ti­hin­ta on alle 10 €/MWh.….

    1. Anneli ei nyt ymmärtäny5t6. Kivi­hi­ilivoial­lalle mak­se­taan 50 €/MWh ja vesivoimalle 1euro. Kulut­ta­ja mak­saa keskimääräisen hin­nan. Aja­tus on aivan älytön, mut­ta tätä on ehdotet­tu mon­elta taholta.

  2. Aivan, pyytää saa kyl­lä mitä tahansa. Jo nykyi­nen päästökaup­pa­malli on aika omi­tu­inen vir­i­tys. Kenenkähän lob­baa­ma se oli? Mik­si asi­aa ei hoidet­tu yksinker­tais­es­ti hiilid­iok­sidi­verol­la? Se olisi vielä ymmär­ret­tävä ja oikeu­den­mukainen, ja jät­täisi vähem­män tilaa täl­laisille virite­ty­ille paik­ka paikan pääl­lä ‑ratkaisuille.

    Myös päästökaup­pa­mallin aiheut­ta­man wind­fall-ongel­man kor­jaami­nen wind­fall-verol­la olisi paik­ka paikan päälle. Kun näitä vir­i­tyk­siä rak­en­taa yhteiskun­taan tarpeek­si, voi olla var­ma että mikään ei enää toi­mi. Tai jos toimii, niin ainakin hyödyt ja voitot menevät ove­lim­mille pelureille ennakoimat­tomi­in suun­ti­in, ja uusille paikoille riit­tää kysyn­tää pitkään.

    Vas­tuu toim­i­mat­tomista jär­jestelmistä menee tietenkin ensisi­jas­sa poli­itikoille eikä omaa etu­aan ajav­ille lob­bareille. Puut­tuuko­han ymmär­rystä vai halua? Ehkäpä molempia.

    1. Päästökaup­pa on ymmärtääk­seni alun­perin Yhdys­val­tain keksin­tö, siis Clin­tonin hallinnon. Päästökaup­pa on hiilid­iok­sidi­veroa edullisem­pi (kuvitel­laan) kos­ka on mahdl­lista antaa kiin­tiöt ilmaisek­si aloille, joi­ta muuten ohjaisi hiilivu­to päästökau­pan ulkop­uolisi­in mai­hin. Tämä on vähän kuvit­telua, kos­ka yhtä arvokas se ilmainenkin päästöoikeus on.

  3. Osmo, kun ammut Teknolo­gia­te­ol­lisu­us ry:n mallin alas, niin ole hyvä ja esitä vaihtoehto.

    Nykyi­nen päästökaup­pa ja sähkön hin­nan määräy­tymi­nen Nord­poolis­sa aiheut­taa kaiken sähkön (myös päästöt­tömän) hin­nan nousun.
    Onko tämä oikein?
    Vai oletko vaan samaa mieltä kuin puolue­toverisi Jyr­ki Kasvi, joka radio­haas­tat­telus­sa valit­ti ener­gian ole­van sietämät­tömän halpaa.

    Oletko siis sitä mieltä, että myös päästöt­tömän ener­gian hin­ta pitää korot­taa sietämät­tömälle tasolle? Muis­tathan, että Suo­mi on kylmä ja suuri maa, jos­sa asumisen ja liikku­misen ener­gia ovat keskeisiä hyv­in­voin­nin edellytyksiä

    1. Kun päästöt­tömän sähkön tuot­ta­jahin­ta nousee, kan­nat­taa päästöt­tömi­in tuotan­to­muo­toi­hin investoi­da enem­män. Onko tätä vaikea ymmärtää? Kätkän malli merk­it­see esimerkik­si, että ei ole mitään järkeä käyt­tää maakaa­sua, jos hal­paa kivi­hi­iltä on tar­jol­la. Kätkän mallis­sa päästökau­pan hin­ta kor­vau­tuu neu­traalil­la sähköverol­la, jota mak­se­taan niin tuulivoimas­ta kuin hiilivoimas­ta samo­jen peri­aat­tei­den mukaan. 

  4. Teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den ehdot­ta­mas­sa mallis­sa päästökau­pan ohjaus­vaiku­tus hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämiseen säi­lyy täs­mälleen samana kuin nyky­isinkin päästökau­pan piiris­sä ole­val­la sähkön­tuotan­nol­la. Päästöoikeuskus­tan­nus per­itään kulut­ta­jil­ta kuitenkin vain ker­ran, eikä kym­menker­tais­es­ti niinkuin nykyään. Osmon mielestä hiilivoimaloista tulisi uuden mallin myötä kul­takai­vok­sia. Väärin: hiilivoimalat varmis­ta­vat täl­lä het­kel­lä voimay­htiöille suuret tulot sähkönkäyt­täjien kus­tan­nuk­sel­la. Siis nykyti­lanteessa voimay­htiöil­lä on kan­nuste pitää hiilivoimaloi­ta jatku­vasti toimin­nas­sa. On selvää, että malli on otet­ta­va käyt­töön koko EU-alueel­la. Sähkö­markki­noiden yhden­tyessä ei voi ajatel­la, että Pohjo­is­mais­sa tai Suomes­sa nou­datet­taisi­in eri­laista käytän­töä. Uusi malli alen­taisi sähkön hin­taa kaikissa muis­sakin mais­sa. Päästöt­tömien sähkön­tuotan­to­muo­to­jen muut­tuvat kus­tan­nuk­set ovat niin alhaiset, että ne ovat joka tilanteessa kan­nat­tavia. Osmon ei ole syytä olla huolis­saan: voimay­htiöt rak­en­ta­vat kyl­lä uusia ydin­voimaloi­ta tule­vaisu­udessakin jos vain poli­it­tiset esteet poistetaan.

    Mart­ti Kätkä

    1. En kyl­lä ymmär­rä, mis­sä on ohjaus­vaiku­tus, jos päästöoikeuk­sista mak­se­taan yhtä paljon päästöjä aiheut­tavas­ta ja päästöt­tömistä sähköntuotantomuodoista.

  5. En ole seu­ran­nut aivan viime aikaista tutkimus­ta aiheesta, mut­ta noin yleis­es­ti kir­jal­lisu­udessa on esitet­ty että kun sekä päästö­jen vähen­tämiskus­tan­nuk­si­in että sil­lä saavutet­tavi­in hyö­ty­i­hin (ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semisessä) liit­tyy epä­var­muuk­sia, niin päästökau­pal­la on puolen­sa sil­lä siten saavute­taan varmem­min asetet­tu vähen­nys­tavoite kuin päästöverol­la. Päästökaup­pa sinään­sä ei ole mikään Clin­tonin hallinnon keksin­tö. Her­rat Adar ja Grif­fin ver­taili­vat veroa ja päästökaup­paa jo vuon­na 1976 ja tämä ei ollut päästökaup­pakeskustelun avaus. Kioton pöytäkir­jan neu­vot­teluis­sa aloite päästökau­pan soveltamiseen tuli var­maan jenkeiltä, joil­la oli jo vuosien koke­mus­ta päästökaup­po­jen soveltamis­es­ta muiden kuin kasvi­huonekaa­supäästö­jen osalta. 

    Mielestäni hiilid­iok­sidipäästökau­pan suurin ongel­ma on se että sopimuk­seen päästöki­in­tiöistä pitäisi päästä niin mon­en suvereenin val­tion välillä.

  6. Todet­takoon muuten sekin että mallin 30€/MWh sähkön keski­hin­nal­la ei kyl­lä raken­neta ydinvoimaloita.

    Esimerk­ki: Olete­taan 1 500 MW ydin­voimalan hin­naksi 7 000 miljoon­aa. Muute­taan tuo pääo­makus­tan­nus vuosikus­tan­nuk­sek­si (alhaisel­la) tuo­tol­la 6%, niin saadaan 420 miljoon­aa pääo­maku­lu­ja vuodessa. Olete­taan opti­mistis­es­ti että voimala on käytössä 8 500 tun­tia vuodessa (97% käyt­töaste), eli sähköä syn­tyy vajaa 13 TWh vuodessa. Pelkkä pääo­makus­tan­nus 33€/MWh.

  7. Tässä Teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den ehdot­ta­mas­sa mallis­sa ei tosi­aan ole jär­jen hiven­tä. Aivan älytön aja­tus. Luin tästä vuosi sit­ten, ja sen jäl­keen on ollut hyvin vaikea ottaa mitään Teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den avauk­sia tosissaan.

  8. Päästöoikeuskon­sep­ti kehitet­ti­in ratkaise­maan pienen alueen ongelmia. Kaup­paidean kehit­tänyt Thomas Crock­er pitää päästökau­pan soveltamista ilmas­toa­sioiden ratkaisu­un huonona ratkaisuna. Ja sitä se kyl­lä onkin.

  9. Yksikään keskusteli­ja ei ole (vieläkään) esit­tänyt miten sit­ten kor­jat­taisi­in se vääryys, että myös päästöt­tömän sähkön hin­ta nousee nykyisessä mekanis­mis­sa päästökau­pan seurauksena. 

    Eikö se tavoite pitänyt olla, että saas­tut­tavas­ta tekni­ikas­ta mak­se­taan? Nykyisessä mallis­sa sähkön käyt­täjät mak­sa­vat pohjo­is­mais­sa 2015 sähkön hin­nas­sa 0,87 mrdEur päästöoikeuk­sista 8,7 mrdEur eli päästökau­pan hin­nan kymmenkertaisena. 

    Kovasti jak­sat­te huole­htia taas niiden ydin­voimaloiden kan­nat­tavu­ud­es­ta. Jos nyt jät­täisitte sen voimay­htiöi­den murheeksi.
    Ja tpyyluomalle:
    Mis­tä revit sen OL3 hin­naksi 7 mil­jar­dia? Ja OL3 sähköte­ho on edelleen 1600 MW.

  10. teol­lisu­u­den kannal­ta kyse lie­nee osin myös siitä että onko oikein, että aikanaan han­ki­tut vesivoimalat ovat päästökau­pan myötä muut­tuneet kul­takai­vok­sik­si joiden tuot­ta­ma kate ei ole tästä maail­mas­ta. wind­fal­lvoit­to on veron puut­teestakin huoli­mat­ta ole­mas­sa mut­ta se putoaa vesivoimalan omis­ta­jien kas­saan johtuen päästökau­pan mekanis­mista. Sitä teol­lisu­us käsitääk­seni protestoi. Tässä kyse ei ole kateud­es­ta vaan kus­tan­nus­r­a­sit­teesta joka on teennäinen.

    On poli­it­tis­es­ti annet­tu muun kuin voi­ma­te­ol­lisu­u­den vero­tu­soikeus har­voille usein alun­perin yhteiskun­nan perus­tamille yri­tyk­sille joiden vastik­keet­tomat mm. päästökau­pas­ta johtu­vat ylisu­uret tulok­set rasit­ta­vat muiden yri­tys­ten ja maamme kilpailukykyä.

    Tavoite tulisi olla sel­l­ainen, jos­sa aiheut­ta­ja mak­saa, mut­ta vain ker­ran ei kym­men­tä ker­taa. Siitä Kätkän mallis­sa lie­nee kysymys. 

    Mak­su ja päästöt väheni­sivät myös ja maamme kil­pailukyky paranisi jos poli­itikot antaisi­vat hyö­dyn­tää maas­tamme saata­van vesivoimaen­er­gian täysimääräis­es­ti ( vuo­tos yms…) Sik­si on ´pakko´teollisuuden, kau­pan ja kaupunkien sähkölaitosten rak­en­taa ´omaa´ ydinvoimaa.

  11. Päästöt­tömien sähkön­tuotan­to­muo­to­jen kil­pailu­ase­ma päästökaup­pavelvol­lisi­in ver­rat­tuna palau­tuu ennen vuot­ta 2005 vallinneeseen tilanteeseen, jol­loin ydin- ja vesivoima oli­vat erit­täin kil­pailukyky­isiä. Teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den mallis­sa kaik­ki päästökaup­pavelvol­liset voimalat saa­vat saman kom­pen­saa­tion, joka vas­taa hiililauhde­voiman päästöoikeuskus­tan­nuk­sia. Puu­voimalatkin ovat päästökaup­pavelvol­lisia. Kun maakaa­su­voimala saa saman kom­pen­saa­tion kuin hiilivoimala, niin ei ole mitään järkeä kor­va­ta maakaa­sua hiilel­lä. Ohjaus­vaiku­tus on sama, kuin nykyisin.

    Mart­ti Kätkä

  12. Osmo! Kiitos kun oikaisit. Kos­ka kir­joitit kus­tan­nuk­sista ensin: “Tämä aja­tus on sukua sille, että sähkön hin­ta ei saisi määräy­tyä viimeisen voimalan kus­tan­nusten mukaan vaan sen tulisi määräy­tyä keskimääräis­ten kus­tan­nusten mukaan.” Sit­ten esimerkissä: “Vesivoima, jota on 9000 MW ja jon­ka tuotan­tokus­tan­nush­in­ta on euro/MWh ja kivi­hi­ili, jota on 1000 MW hin­taan 50 euroa/MWh. Keski­hin­naksi tulisi 5,9 euroa/MWh.”
    Ymmärsin, että todel­lakin puhut tuotan­tokus­tan­nuk­sista ja sit­ten viimeisenä sähkön keski­hin­nas­ta siis kulut­ta­jan tai sähkönos­ta­jan mak­samas­ta sähköstä (jol­loin vesivoima saa huimat voitot).
    No, ilmeis­es­ti tarkoitit eri voimaloiden myyn­ti­hin­taa, eli myyn­ti­hin­ta kat­taa kus­tan­nuk­set ja kaik­ki tuotan­toka­p­a­siteet­ti on käytössä ja siten koko tuotan­to saadaan myy­tyä. Kuv­a­sit var­maan hypo­teet­tista ideaal­i­ti­lan­net­ta, jol­loin kuor­ma on tasainen(mikä ei ole todel­li­nen tilanne sähköverkos­sa koskaan), että sähkönos­ta­ja mak­saisi sähköpörssi­in keski­hin­nan ja sit­ten sähköpörssi mak­saisi kullekin tuot­ta­jalle sen osoit­tamien tuotan­tokus­tan­nusten mukaan. Näin suurin piirtein on käsit­tääk­seni toimit­tu Suomes­sa 70–80 ‑luvuil­la. Pienen kuor­man aikana vain alhaisim­man tuotan­tokus­tan­nusten laitok­set oli­vat käyn­nis­sä ja kuor­man kas­vaes­sa alet­ti­in käyn­nistämään kallimpaa tuotantokapasiteettia. 

    Halu­aisin tuo­da esille kak­si merkit­tävää sähkö­markki­nan erikoipiirrettä:
    1) Sähkö on tuote, jota ei varas­toi­da, vaan se tuote­taan JIT-periaatteella.
    2) Sähkön­si­ir­toka­p­a­siteet­ti (siir­to­jo­hto­jen rajalli­nen siir­tokyky) aiheut­taa aina sähkö­markki­noil­la tietyn rajan myytävälle tuot­teelle. Vaik­ka kuin­ka olisi edullista tuotan­toka­p­a­siteet­tia, niin jos se on kuor­man kannal­ta väärässä paikas­sa, niin tuo­ta tuotan­toka­p­a­siteet­tia ei voi hyödyntää. 

    Tämän edel­lä esite­tyn joh­dos­ta halu­aisin sanoa Kätkälle, että ei voi­da puhua euroop­palais­es­ta yhden­tyvästä sähkö­markki­nas­ta vaik­ka EU komis­sio kuin­ka sitä ajaakin). Lisäk­si ener­giasek­tori on aluet­ta, jos­sa veroista ja lupakäytän­nöstä päät­tää kukin EU-val­tio itsenäis­es­ti. Sähkö­markki­noil­la toteu­tuu pääo­man vapaa liikku­mi­nen EU-maas­ta toiseen, mut­tei tavaran (sähkön) vapaa liikku­mi­nen. Ja tavaran vapaal­la liikku­misel­la tulee ole­maan aina siir­tolin­jo­jen aset­ta­ma yläraja.

  13. kun päästökaup­paa suun­nitelti­in, teollisuus,jonka sähkölaskus­ta mon­et näyt­tävät ole­van huolis­saan, olisi val­lan main­iosti voin­ut investoi­da tuo­hon vesivoiman omis­tuk­seen. jos ener­gian hin­ta on ker­ran tärkeä tek­i­jä näi­den yhtiöi­den liike­toimin­nalle, olisi kai ollut val­lan perustel­tua kaa­p­a­ta tämä “rahasam­po” omis­tuk­seen­sa. Ken­ties tule­vaisu­udessa teol­lisu­us mure­htii sitä ettei tajun­nut investoi­da tuulivoimaan sil­loin kuin se vielä oli halpaa 🙂

    Pohjo­is­mais­sa vesivoiman val­tion­o­mis­tus tarkoit­taa välil­lis­es­ti sitä että teol­lisu­u­den ener­gialaskua voidaan halut­taes­sa kom­pen­soi­da näil­lä wind­fall tuloil­la. Voidaan ne tuo­tot tietysti antaa optiona yri­tys­ten johdolle, kun ker­ran eivät muut sys­teemiä näyt­täneet ymmärtävän tai uskoneet sen toteutuvan. 

    päästökau­pan kus­tan­ner­a­site ei sikäli ole teen­näi­nen että hiilen tuprut­tamisel­la ilmaan on ulkoiskus­tan­nus. päästökaup­pa­jär­jestelmä joka “yli­palk­it­see” on kuitenkin teo­ri­as­sa ident­ti­nen päästöveroon mikäli epä­var­muuk­sia ei huomioi­da. kau­pan etu­na veroon on se että mikäli nimeno­maan halu­taan kon­trol­loi­da päästö­jen määrää, tuot­taa kaup­pa veroa varmem­min halu­tun määrän. kaipa tässä keskustelus­sa on taustal­la se että joidenkin teol­lisu­u­den saamien vero­helpo­tusten merk­i­tys piene­nee, jos ohjauskeinona käytetäänkin veroa yms kytkös.

  14. Onhan se vähän kum­mallista, että nykypäivänä voimay­htiöi­den johdon pääte­htävä on varmis­taa, että niin use­ana het­kenä kuin mah­dol­lista joku hiililauhde­voimala jauhaa markki­noille sähköä ja että päästöoikeuk­sien hin­nat nou­se­vat pilviin.

    Samaan aikaan, kun koko hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta uhkaa romut­tua, mil­jarde­ja euro­ja lahjoite­taan ilmas­totalkoiden ide­olo­gian alt­tar­il­la ilmaisek­si voimayhtiöille.

    Kun rahat polt­ta­vat tasku­ja, voimay­htiöi­den johta­jat eivät kek­si muu­ta kuin investoi­da mil­jardit Uralin takana sijait­se­vi­in fos­si­il­isia polt­toainei­ta polt­tavi­in voimalaitoksiin.

    Kyl­lä jonkin­lainen wind­fall-vero tarvit­taisi­in. Hom­ma voisi hoitua Kätkän mallil­la siten, että veroa kerät­täisi­in Kätkän ehdo­tuk­seen näh­den kym­menker­tainen määrä. Sil­loin sähkön hin­ta pysy­isi nykytasolla. 

    Vero­ker­tymästä 9/10 voitaisi­in käyt­tää val­tion bud­jetin paikkaamiseen ja lopuil­la kor­vat­taisi­in kivi­hi­ililauhde­voimaloiden päästökustannuksia. 

    Samal­la bud­jetista mak­set­tavia uusi­u­tu­van ener­gian tuki­ra­ho­ja voitaisi­in nos­taa niin, että ympäristön kannal­ta riit­tävät ohjaus­vaiku­tuk­set saadaan aikaiseksi.

  15. Lehdis­tötiedot­teesta ei käynyt ilmi, että kaik­ki päästökau­pan piiri­in kuu­lu­vat saisi­vat saman sub­ven­tion euromääräis­es­ti kuin hiililauhde. Tämä tietysti palaut­taa fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­töjärjestyk­sen oikeak­si. Mut­ta päästöt­tömi­in ener­gia­muo­toi­hin ei tämän jäl­keen kan­nat­taisi investoi­da. Las­ke­taan­pa vähän.

    Esit­telyaineis­tossa oletet­ti­in ydin­sähkön tuo­ta­jahin­nan laske­van 18 euroa megawat­ti­tu­nil­ta. Jos ydin­voimala on raken­net­tu, sitä kan­nat­taa edelleen käyt­tää, mut­ta uuteen investoimi­nen investoimi­nen alka­isi vaikut­taa arveluttavalta.

    Olk­ilu­o­to 3:n vuo­tuiset tulot putoaisi­vat 260 miljoon­al­la eurol­la. Jos tämä las­ke­taan nyk­yarvoon viiden pros­entin diskont­tausko­rol­la, hin­ta, joka Olk­ilu­o­to 3:sta kan­nat­taisi mak­saa putoaisi viidel­lä mil­jardil­la eurol­la. Kätkälle pitäisi antaa Green Pea­cen ansiomi­tal­li. Yksikään ydin­voiman vas­tus­ta­ja ei ole keksinyt noin tehokas­ta temp­pua tor­pa­ta tule­vat ydin­voima­hankkeet. Valitet­tavasti Kätkän malli estää myös esimerkik­si aurinkoen­er­gian kehittämisen. 

    Ongel­ma, jota tässä yritet­ti­in ratkaista, oli se ansioton arvon­nousu, joka syn­tyi van­halle vesivoimal­la ja van­hoille ydin­voimaloille päästökau­pan ansios­ta. Tästähän nim­imerk­ki Sari myös puhui. Se on oman postauk­sen­sa arvoinen asia.

    Sähkön hin­noit­telu, jos­sa sähkön myyn­ti­hin­ta alit­taa sen mar­gin­aaliset tuotan­tokus­tan­nuk­set, tuot­taa varsin ongel­mallisia tilantei­ta, mitä yritän täl­lä alu­mi­in­isu­laat­toes­imerkil­läni havainnollistaa.

  16. Pekka, jos vai­h­taa sen uuden ydin­voimalan tehok­si 1600MW ja leik­itään että se makaa viisi mil­jar­dia, niin ei se edel­lenkään kan­na­ta 30€/MWh sähkön hinnalla.

  17. Käyte­tyt ja ehdote­tut mallit ovat mon­imutkaisia. Jos käytössä olisi hiilid­iok­sidi­vero (=yksinker­tainen ja suo­ravi­ivainen malli), reilu kaup­pa voisi tarkoit­taa seuraavaa.

    Sähkökaup­paa käy­dään kuin osak­keel­la pörssis­sä (samaan tapaan kuin nyt). Tietyl­lä het­kel­lä kaik­ki sähkö on tietyn hin­taista. Halvim­mal­la sähköä myymään suos­tu­va tuot­ta­ja määrää hin­tata­son. Lyhyel­lä tähtäimel­lä vesivoimal­la voi tehdä run­saastikin voit­toa ja sähkön hin­ta voi nous­ta, mut­ta markki­nat tasaa­vat tilanteen pian kysyn­nän mukaiseksi.

    Sähköverkon siir­toka­p­a­siteetin rajal­lisu­us aiheut­taa hie­man lisä­mutkia. Hin­ta voi määräy­tyä tietyssä paikas­sa halvim­man sinne toimitet­tavis­sa ole­van sähkön mukaan.

    Hiilid­iok­sidi­vero nos­taa tiet­ty­jen tuotan­to­muo­to­jen kus­tan­nuk­sia niiden aiheut­ta­maa hait­taa vas­taaval­la määr­l­lä. Yhteiskun­ta säätää hait­tavero­ja niin, että niil­lä kon­trol­loidut hai­tat luon­nolle pysyvät sovi­tuis­sa rajoissa.

    Eikö tämä olisi val­lan soimi­va ja yksinker­tainen jär­jestelmä? Mitä sel­l­aisia omi­naisuuk­sia nois­sa muis­sa malleis­sa on, joi­ta hait­tavero­ma­lli ei kykene tarjoamaan?

    Eri­laisia hait­tavero­ja voi jatkos­sa aset­taa tarpeen mukaan myös muille hait­taa tuot­taville laitoksille/tuotantomuodoille (tuulivoimaloiden maisema­haitoista, koskien val­jastet­tuna pitämis­es­tä, ydin­jät­teestä jne.).

    Hait­taverot näyt­täi­sivät ole­van luon­tevin ja suo­ravi­ivaisin ja markki­noil­la toimivin tapa sopeu­tua tilanteeseen, jos­sa ihmiskun­nan voimavarat ovat ylit­tämässä luon­non kestokyvyn. Tarvit­semme jonkin yleisen kaikkien hyväksymän mallin sen sijaan, että räätälöisimme pieniä poli­it­tisia kom­pro­mis­se­ja aina kul­lois­takin tarvetta/ongelmaa paikaa­maan. Näin voisimme vih­doin päästä itse asi­aan, eli ohjaa­maan yhteiskun­nan kehi­tys­tä hal­li­tusti meille vähem­män haitallisek­si kat­sot­tuun suuntaan.

  18. Osmo,

    Lai­tan tässä linkin, jos­sa aukeaa Suomen voimalaitoslista.
    http://www.fingrid.fi/attachments/fi/sahkomarkkinat/voimalaitoskapasiteetit/voimalaitokset_sahkoteho_vahintaan_100_mw_07082009.pdf

    Siel­lä näkee yksikkö­ta­sol­la ja polt­toaine­ta­sol­la mil­laisia laitok­sia meil­lä on. Ehkä olisi hyvä pyörit­tää edes jol­lain lail­la todel­lisia lukuja.
    Suomeen raken­net­tu ja käytössä ole­va sähköte­ho oli viime vuon­na 16 256 MW.

  19. Täältä löy­tyvät Suomen sisäiset ja rajo­ja ylit­tävät siirtokapasiteet.
    http://www.fingrid.fi/attachments/fi/sahkomarkkinat/siirtokapasiteetin_maarittaminen_.pdf

    Esim. pohjois­es­ta etelään mak­simisi­ir­toka­p­a­siteet­ti on 2000 MW. Voi olla, ettei täl­lä ole vaiku­tus­ta hin­noit­telu­un, mut­ta aiankin sil­lä on merk­i­tys­tä minne se voimalan pitäisi sijoit­tua sitä alu­mi­in­isu­lat­toa varten.

  20. O.S.: “Ongel­ma, jota tässä yritet­ti­in ratkaista, oli se ansioton arvon­nousu, joka syn­tyi van­halle vesivoimal­la ja van­hoille ydin­voimaloille päästökau­pan ansiosta.”

    Saman asian voisi ilmaista “vihreäm­min” niin, että vesivoimal­la oli ennen uusia sään­töjä “ansioton arvon­lasku” sik­si, että jotkut tuot­ti­vat jonkin aikaa ener­giaa ilmake­hää pilaa­mal­la, fos­si­ilei­ta polt­ta­mal­la, siirtämäl­lä kus­tan­nuk­set epäreilusti tule­vien sukupolvien mak­set­tavak­si, muuten hyvin ja reilusti toimi­vat markki­nat sotkien. Nyt fos­si­ilista hiiltä polt­tavien voimalaitosten kus­tan­nuk­set vas­taa­vat parem­min niiden (yhteis­ten ja omien resurssien) kulutusta.

    (Ei vesivoiman rak­en­t­a­mi­nenkaan hai­ta­ton­ta ole, ja sillekin voisi aset­taa rahal­lisia jar­ru­ja vaikka­pa hait­taveron muo­dos­sa. Mut­ta tämä on jo toinen kysymys.)

    Aja­tus tässä on siis se, että kaik­ki kulut pitää ottaa huomioon kus­tan­nus­laskel­mas­sa, ja että vapaa­matkus­tus tule­vien sukupolvien tai muiden nyt elävien kus­tan­nuk­sel­la ei kuu­lu hyvin toimi­vaan markki­na­t­alouteen. Ja että markki­nat ovat tas­apain­os­sa vas­ta kun on saatu luo­tua sel­l­aiset pelisään­nöt, jot­ka huomioi­vat myös nämä asiat.

    Ihmiskun­ta tarvit­see siis uudet talouden laskukaa­vat — tai olisi tarvin­nut jo sata tai vii­isikym­men­tä vuot­ta sit­ten. Malli jos­sa luon­to on ehtymätön resurssi, jon­ka mah­dol­lisim­man tehokas käyt­töönot­to on yksi ihmiskun­nan ja talouden keskeinen päämäärä, ei enää toi­mi. Vähän kuin siir­tymi­nen aurinkokeskeis­es­tä maail­manku­vas­ta dynaamisem­paan malli­in, jos­sa kaik­ki taivaankap­paleet ovat keskenäisesssä vuorovaikutuksessa.

  21. Per­hana kun toivon, että tule­vana tal­ve­na tulisi oikein kova pakka­nen koko Suomen kansan “takki­in” vaikka­pa joulu­aat­tona, niin alka­isi­vat tuulimyl­lyen­er­gian lähtei­den puheet muut­tumaan siihen suun­taan, että miltä tun­tu­isi olla sel­l­aises­sa ympäristössä, että ener­gia ei mak­saisi mal­tai­ta, että kodinkin pir­tis­sä läm­pöä riittäisi.

    Osmo voisikin tule­vaa talvea varten virit­tää Excel­li (laskin), että mitä mak­saa se, kun eren­giatarvet­tamme taas täältä tulee huhuil­la Venäjän puolelta — ja mihinkä hin­taan Venäjän “apua” lop­pu­jen lopuk­si täältä maksetaan.

  22. Sil­ven­toinen, mie­lenki­in­toinen jut­tu tuo siir­toka­p­a­siteet­ti, en tien­nyt että se on noinkin rajalli­nen maan sisällä.

    Viime tal­ve­na käytet­ti­in paljon fos­si­il­isia läm­mi­tyk­seen ja sen tarvit­se­man sähkön tuot­tamiseen, oli kai myös huono vesivoimavu­osi. Eli siis pakkaset ja pitkäkestoiset tuotan­non­va­i­hte­lut (vähäsateinen vuosi tai kuukausien katko isos­sa voimalas­sa) hoide­taan polt­toaineil­la, vaikkei sitä nämä taval­liset teknikot halua taju­ta. Ydin­voimal­la ei ole tämän kanssa mitään tekemistä eikä oikein tuulivoimal­lakaan, tosin se nyt edes tuot­taa keskimäärin sitä enem­män mitä kylmem­pää on.

  23. On selvää, että malli on otet­ta­va käyt­töön koko EU-alueella.

    Tämä tekee mallista entistä hauskemman.
    Onko Kätkä nyt ihan var­ma, että Nor­ja, Sveit­si ja Ran­s­ka halu­a­vat mak­saa mil­jardi­tolkul­la vaikka­pa Puo­lalle palkkiok­si siitä, että Puo­las­sa on paljon kivi­hi­ililaitok­sia? Jos Puo­lalle tulee näin kan­nat­tavak­si saas­tut­taa ilmake­hää, Puo­las­sa var­maankin kiel­let­täisi­in kansal­lisen edun nimis­sä sulke­mas­ta yhtään hiilivoimalaa. 

  24. tpy­lu­o­ma:

    Sil­ven­toinen, mie­lenki­in­toinen jut­tu tuo siir­toka­p­a­siteet­ti, en tien­nyt että se on noinkin rajalli­nen maan sisällä.

    Siir­toka­p­a­siteet­ti pohjois­es­ta etelään las­kee entis­es­tään OL3 valmis­tut­tua 1800 megawat­ti­in. Rajal­lisen siir­toka­p­a­siteetin takia on tutkit­tu Pohjois- ja Etelä-Suomen jakamista eri hinta-alueisiin.

  25. tpyy­lu­o­ma:

    Pekka, jos vai­h­taa sen uuden ydin­voimalan tehok­si 1600MW ja leik­itään että se makaa viisi mil­jar­dia, niin ei se edel­lenkään kan­na­ta 30€/MWh sähkön hinnalla.

    No joo, myönnetään 🙂
    Kyl­lähän Pöyryn selvi­tyskin tämän näköko­hdan tuo ihan selkeästi esille. Nyt vaan on ihan oikeasti suuri ongel­ma, kuin­ka nykyi­nen päästökaup­pa nos­taes­saan myös puh­taan sähkön hin­taa hait­taa merkit­tävästi teol­lisu­u­den kil­pailukykyä EU:n ulkop­uoliseen päästökau­pat­tomaan maail­maan ver­rat­tuna. Asialle pitäisi tehdä jotain.

    Lain­aus Pöyryn paperi­sta ydininvestointikohdasta:
    “Nuclear pow­er investments
    The new whole­sale pow­er price would be slight­ly below or just in the lev­el of the costs
    of new nuclear pow­er invest­ments. How­ev­er, there is a large vari­a­tion in the
    cal­cu­la­tions of the invest­ment costs of the nuclear pow­er in var­i­ous sources, and there is
    no gen­er­al rule of thumb for the cal­cu­la­tion of those costs. It is pos­si­ble that the new
    elec­tric­i­ty price could be too low for some invest­ments. This depends also on the type of
    the investor. E.g. indus­tri­al pow­er users invest­ing in nuclear pow­er have different
    require­ments and expec­ta­tions for their invest­ments than pow­er com­pa­nies. It is also
    worth not­ing that if the sys­tem would apply only to the Nordic Coun­tries and for a
    lim­it­ed time (e.g. until oth­er coun­tries out­side EU imple­ment emis­sions trading
    sys­tems), the (dis)incentive effect would be lim­it­ed. New invest­ments in nuclear power
    take years, and if this design would be applied only to e.g. until 2025, the pow­er price
    would be again high­er soon after the com­ple­tion of the invest­ment. Fig­ure 7–5 presents
    the nuclear pow­er long-run pro­duc­tion costs and the mod­elled elec­tric­i­ty price in the
    cur­rent and new mar­ket design with two fuel prices, base and high (+20%).”

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.