Teknologiateollisuuden outo ehdotus

29.9.2010 · Aihe: _ 

Teknologiateollisuus näyttää vuosi sitten esittäneen pientä muutosta energiantuotannon ilmasto-ohjaukseen.

Liite ehdotukseen tässä.

Ehdotuksen mukaan päästöoikeuksien hinta korvattaisiin kivihiililaitoksille kaikelle sähköntuotannolle sälytettävällä päästöoikeusverolla, jolla kerättäisiin rahaa niin paljon kuin kivihiililaitoksilta tuhrautuu omia ja ostettuja päästöoikeuksia. Päästöoikeuksista koituva rasite jaettaisiin siis tasan hiili- vesi- ydin- ja tuulivoimaloiden kesken, jotta kivihiilisähkön kohonneet tuotantokustannukset eivät nostaisi pörssisähkön hintaa. Martti Kätkä kehuu esitystä sillä, että se säästä rahaa miljarditolkulla samalla kun ympäristöohjaus säilyy. Mies näyttää olevan vapputuulella vielä kesäkuussa. Eihän tuohon jää  muuta ympäristöohjausta kuin se, että kivihiilivoimaloista tulisi omistajilleen kultakaivoksia. Ne saisivat ensin päästöoikeudet ilmaiseksi ja lisäksi niille maksettaisiin omien ja ostettujen päästöoikeuksien käytöstä. Ellei ympäristöohjaukselle sitten tarkoiteta sitä, että uusilta ydinvoimaloilta viedään kannattavuus.  Tätä en uskoisi Martti Kätkän tarkoittavan.

Tietysti voidaan ajatella, että jos Suomi vapautetaan tällä jipolla päästövähennyksistä kokonaan eikä päästöoikeuksien määrää lisätä, muut maat joutuvat kantaman vähennysten taakan. Entä jos muut maat ovat yhtä innovatiivisia? Päästöoikeuksien hinta nousisi rajatta, mutta yhdellekään mikrotalousyksikölle ei tulisi insentiiviä vähentää päästöjään.

Teknologiateollisuuden malli on myös eräänlainen windfall-veron malli, joka verottaisi pois päästöttömien vanhonen voimaloliden saaman hyödyn, kuten jokin aika sitten olisi ollut tankeroitusaika olisi jossa veron tuotto annettasiin valtion sijasta kivihiilivoimaloiden omistajille ja sähkön kuluttajille. Esitetyistä windfall-veroista tämä poikkeaisi kuitenkin siinä, että se kohdistuisi myös uuteen päästöttömään sähköntuotantoon, esimerkiksi uusiin ydinvoimaloihin.

Edunvalvontajärjestöllä on tietysti oikeus esittää mitä hyvänsä. Vähän oudoksuttaa, että Pöyry on antanut nimensä moiseen oivallukseen.

Tämä ajatus on sukua sille, että sähkön hinta ei saisi määräytyä viimeisen voimalan kustannusten mukaan vaan sen tulisi määräytyä keskimääräisten kustannusten mukaan. Tämä usein esitetty ajatus edellyttää toimiakseen, että sähkön kulutuksesta tehdään luvanvaraista. Ehkä havainnollistan sitä numeerisella esimerkillä.

Yksinkertaistetaan asiaa olettamalla, että on vain kaksi tapaa tuottaa sähköä. Vesivoima, jota on 9000 MW ja jonka tuotantokustannushinta on euro/MWh ja kivihiili, jota on 1000 MW hintaan 50 euroa/MWh. Keskihinnaksi tulisi 5,9 euroa/MWh. Kaikki rakentamiskelpoinen vesivoima on käytössä ja vain kivihiilivoimaa voidaan tehdä lisää.

Noin halvan sähkön maahan kannattaa rakentaa alumiinisulatto, 1000 MWh. Se jälkeen kivihiilivoimaa on 2000 MW ja megawattitunnin hinta 9,9 euroa/MWh. Lisää aluminisulattoja on tulee, kunnes sähkönhinta on lähellä kivihiilisähkön hintaa.

Kommentit

30 Vastausta artikkeliin “Teknologiateollisuuden outo ehdotus”

  1. Anneli Silventoinen kirjoitti 29.9.2010 kello 23:20

    Numeroleikki on ihan kiva, mutta kuinka monta vuotta menee, että hiilivoimalaitoksen omistaja saa investoimansa rahat takaisin tuossa yhtälössä? Jos tuotantokustannus on 50 €/MWh ja myyntihinta on alle 10 €/MWh…..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.9.2010 kello 8:08

    Anneli ei nyt ymmärtäny5t6. Kivihiilivoiallalle maksetaan 50 €/MWh ja vesivoimalle 1euro. Kuluttaja maksaa keskimääräisen hinnan. Ajatus on aivan älytön, mutta tätä on ehdotettu monelta taholta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Juho Laatu kirjoitti 30.9.2010 kello 1:50

    Aivan, pyytää saa kyllä mitä tahansa. Jo nykyinen päästökauppamalli on aika omituinen viritys. Kenenkähän lobbaama se oli? Miksi asiaa ei hoidettu yksinkertaisesti hiilidioksidiverolla? Se olisi vielä ymmärrettävä ja oikeudenmukainen, ja jättäisi vähemmän tilaa tällaisille viritetyille paikka paikan päällä -ratkaisuille.

    Myös päästökauppamallin aiheuttaman windfall-ongelman korjaaminen windfall-verolla olisi paikka paikan päälle. Kun näitä virityksiä rakentaa yhteiskuntaan tarpeeksi, voi olla varma että mikään ei enää toimi. Tai jos toimii, niin ainakin hyödyt ja voitot menevät ovelimmille pelureille ennakoimattomiin suuntiin, ja uusille paikoille riittää kysyntää pitkään.

    Vastuu toimimattomista järjestelmistä menee tietenkin ensisijassa poliitikoille eikä omaa etuaan ajaville lobbareille. Puuttuukohan ymmärrystä vai halua? Ehkäpä molempia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.9.2010 kello 8:04

    Päästökauppa on ymmärtääkseni alunperin Yhdysvaltain keksintö, siis Clintonin hallinnon. Päästökauppa on hiilidioksidiveroa edullisempi (kuvitellaan) koska on mahdllista antaa kiintiöt ilmaiseksi aloille, joita muuten ohjaisi hiilivuto päästökaupan ulkopuolisiin maihin. Tämä on vähän kuvittelua, koska yhtä arvokas se ilmainenkin päästöoikeus on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. pekka kirjoitti 30.9.2010 kello 8:54

    Osmo, kun ammut Teknologiateollisuus ry:n mallin alas, niin ole hyvä ja esitä vaihtoehto.

    Nykyinen päästökauppa ja sähkön hinnan määräytyminen Nordpoolissa aiheuttaa kaiken sähkön (myös päästöttömän) hinnan nousun.
    Onko tämä oikein?
    Vai oletko vaan samaa mieltä kuin puoluetoverisi Jyrki Kasvi, joka radiohaastattelussa valitti energian olevan sietämättömän halpaa.

    Oletko siis sitä mieltä, että myös päästöttömän energian hinta pitää korottaa sietämättömälle tasolle? Muistathan, että Suomi on kylmä ja suuri maa, jossa asumisen ja liikkumisen energia ovat keskeisiä hyvinvoinnin edellytyksiä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.9.2010 kello 10:53

    Kun päästöttömän sähkön tuottajahinta nousee, kannattaa päästöttömiin tuotantomuotoihin investoida enemmän. Onko tätä vaikea ymmärtää? Kätkän malli merkitsee esimerkiksi, että ei ole mitään järkeä käyttää maakaasua, jos halpaa kivihiiltä on tarjolla. Kätkän mallissa päästökaupan hinta korvautuu neutraalilla sähköverolla, jota maksetaan niin tuulivoimasta kuin hiilivoimasta samojen periaatteiden mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Martti Kätkä kirjoitti 30.9.2010 kello 9:07

    Teknologiateollisuuden ehdottamassa mallissa päästökaupan ohjausvaikutus hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen säilyy täsmälleen samana kuin nykyisinkin päästökaupan piirissä olevalla sähköntuotannolla. Päästöoikeuskustannus peritään kuluttajilta kuitenkin vain kerran, eikä kymmenkertaisesti niinkuin nykyään. Osmon mielestä hiilivoimaloista tulisi uuden mallin myötä kultakaivoksia. Väärin: hiilivoimalat varmistavat tällä hetkellä voimayhtiöille suuret tulot sähkönkäyttäjien kustannuksella. Siis nykytilanteessa voimayhtiöillä on kannuste pitää hiilivoimaloita jatkuvasti toiminnassa. On selvää, että malli on otettava käyttöön koko EU-alueella. Sähkömarkkinoiden yhdentyessä ei voi ajatella, että Pohjoismaissa tai Suomessa noudatettaisiin erilaista käytäntöä. Uusi malli alentaisi sähkön hintaa kaikissa muissakin maissa. Päästöttömien sähköntuotantomuotojen muuttuvat kustannukset ovat niin alhaiset, että ne ovat joka tilanteessa kannattavia. Osmon ei ole syytä olla huolissaan: voimayhtiöt rakentavat kyllä uusia ydinvoimaloita tulevaisuudessakin jos vain poliittiset esteet poistetaan.

    Martti Kätkä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.9.2010 kello 10:52

    En kyllä ymmärrä, missä on ohjausvaikutus, jos päästöoikeuksista maksetaan yhtä paljon päästöjä aiheuttavasta ja päästöttömistä sähköntuotantomuodoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Janne H kirjoitti 30.9.2010 kello 10:30

    En ole seurannut aivan viime aikaista tutkimusta aiheesta, mutta noin yleisesti kirjallisuudessa on esitetty että kun sekä päästöjen vähentämiskustannuksiin että sillä saavutettaviin hyötyihin (ilmastonmuutoksen hillitsemisessä) liittyy epävarmuuksia, niin päästökaupalla on puolensa sillä siten saavutetaan varmemmin asetettu vähennystavoite kuin päästöverolla. Päästökauppa sinäänsä ei ole mikään Clintonin hallinnon keksintö. Herrat Adar ja Griffin vertailivat veroa ja päästökauppaa jo vuonna 1976 ja tämä ei ollut päästökauppakeskustelun avaus. Kioton pöytäkirjan neuvotteluissa aloite päästökaupan soveltamiseen tuli varmaan jenkeiltä, joilla oli jo vuosien kokemusta päästökauppojen soveltamisesta muiden kuin kasvihuonekaasupäästöjen osalta.

    Mielestäni hiilidioksidipäästökaupan suurin ongelma on se että sopimukseen päästökiintiöistä pitäisi päästä niin monen suvereenin valtion välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. tpyyluoma kirjoitti 30.9.2010 kello 11:51

    Todettakoon muuten sekin että mallin 30€/MWh sähkön keskihinnalla ei kyllä rakenneta ydinvoimaloita.

    Esimerkki: Oletetaan 1 500 MW ydinvoimalan hinnaksi 7 000 miljoonaa. Muutetaan tuo pääomakustannus vuosikustannukseksi (alhaisella) tuotolla 6%, niin saadaan 420 miljoonaa pääomakuluja vuodessa. Oletetaan optimistisesti että voimala on käytössä 8 500 tuntia vuodessa (97% käyttöaste), eli sähköä syntyy vajaa 13 TWh vuodessa. Pelkkä pääomakustannus 33€/MWh.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. ilkka kirjoitti 30.9.2010 kello 12:10

    Tässä Teknologiateollisuuden ehdottamassa mallissa ei tosiaan ole järjen hiventä. Aivan älytön ajatus. Luin tästä vuosi sitten, ja sen jälkeen on ollut hyvin vaikea ottaa mitään Teknologiateollisuuden avauksia tosissaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Paavo Häikiö kirjoitti 30.9.2010 kello 14:09

    Päästöoikeuskonsepti kehitettiin ratkaisemaan pienen alueen ongelmia. Kauppaidean kehittänyt Thomas Crocker pitää päästökaupan soveltamista ilmastoasioiden ratkaisuun huonona ratkaisuna. Ja sitä se kyllä onkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. pekka kirjoitti 30.9.2010 kello 14:21

    Yksikään keskustelija ei ole (vieläkään) esittänyt miten sitten korjattaisiin se vääryys, että myös päästöttömän sähkön hinta nousee nykyisessä mekanismissa päästökaupan seurauksena.

    Eikö se tavoite pitänyt olla, että saastuttavasta tekniikasta maksetaan? Nykyisessä mallissa sähkön käyttäjät maksavat pohjoismaissa 2015 sähkön hinnassa 0,87 mrdEur päästöoikeuksista 8,7 mrdEur eli päästökaupan hinnan kymmenkertaisena.

    Kovasti jaksatte huolehtia taas niiden ydinvoimaloiden kannattavuudesta. Jos nyt jättäisitte sen voimayhtiöiden murheeksi.
    Ja tpyyluomalle:
    Mistä revit sen OL3 hinnaksi 7 miljardia? Ja OL3 sähköteho on edelleen 1600 MW.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. sari kirjoitti 30.9.2010 kello 14:46

    teollisuuden kannalta kyse lienee osin myös siitä että onko oikein, että aikanaan hankitut vesivoimalat ovat päästökaupan myötä muuttuneet kultakaivoksiksi joiden tuottama kate ei ole tästä maailmasta. windfallvoitto on veron puutteestakin huolimatta olemassa mutta se putoaa vesivoimalan omistajien kassaan johtuen päästökaupan mekanismista. Sitä teollisuus käsitääkseni protestoi. Tässä kyse ei ole kateudesta vaan kustannusrasitteesta joka on teennäinen.

    On poliittisesti annettu muun kuin voimateollisuuden verotusoikeus harvoille usein alunperin yhteiskunnan perustamille yrityksille joiden vastikkeettomat mm. päästökaupasta johtuvat ylisuuret tulokset rasittavat muiden yritysten ja maamme kilpailukykyä.

    Tavoite tulisi olla sellainen, jossa aiheuttaja maksaa, mutta vain kerran ei kymmentä kertaa. Siitä Kätkän mallissa lienee kysymys.

    Maksu ja päästöt vähenisivät myös ja maamme kilpailukyky paranisi jos poliitikot antaisivat hyödyntää maastamme saatavan vesivoimaenergian täysimääräisesti ( vuotos yms…) Siksi on ´pakko´teollisuuden, kaupan ja kaupunkien sähkölaitosten rakentaa ´omaa´ ydinvoimaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Martti Kätkä kirjoitti 30.9.2010 kello 14:51

    Päästöttömien sähköntuotantomuotojen kilpailuasema päästökauppavelvollisiin verrattuna palautuu ennen vuotta 2005 vallinneeseen tilanteeseen, jolloin ydin- ja vesivoima olivat erittäin kilpailukykyisiä. Teknologiateollisuuden mallissa kaikki päästökauppavelvolliset voimalat saavat saman kompensaation, joka vastaa hiililauhdevoiman päästöoikeuskustannuksia. Puuvoimalatkin ovat päästökauppavelvollisia. Kun maakaasuvoimala saa saman kompensaation kuin hiilivoimala, niin ei ole mitään järkeä korvata maakaasua hiilellä. Ohjausvaikutus on sama, kuin nykyisin.

    Martti Kätkä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Anneli Silventoinen kirjoitti 30.9.2010 kello 15:26

    Osmo! Kiitos kun oikaisit. Koska kirjoitit kustannuksista ensin: “Tämä ajatus on sukua sille, että sähkön hinta ei saisi määräytyä viimeisen voimalan kustannusten mukaan vaan sen tulisi määräytyä keskimääräisten kustannusten mukaan.” Sitten esimerkissä: “Vesivoima, jota on 9000 MW ja jonka tuotantokustannushinta on euro/MWh ja kivihiili, jota on 1000 MW hintaan 50 euroa/MWh. Keskihinnaksi tulisi 5,9 euroa/MWh.”
    Ymmärsin, että todellakin puhut tuotantokustannuksista ja sitten viimeisenä sähkön keskihinnasta siis kuluttajan tai sähkönostajan maksamasta sähköstä (jolloin vesivoima saa huimat voitot).
    No, ilmeisesti tarkoitit eri voimaloiden myyntihintaa, eli myyntihinta kattaa kustannukset ja kaikki tuotantokapasiteetti on käytössä ja siten koko tuotanto saadaan myytyä. Kuvasit varmaan hypoteettista ideaalitilannetta, jolloin kuorma on tasainen(mikä ei ole todellinen tilanne sähköverkossa koskaan), että sähkönostaja maksaisi sähköpörssiin keskihinnan ja sitten sähköpörssi maksaisi kullekin tuottajalle sen osoittamien tuotantokustannusten mukaan. Näin suurin piirtein on käsittääkseni toimittu Suomessa 70-80 -luvuilla. Pienen kuorman aikana vain alhaisimman tuotantokustannusten laitokset olivat käynnissä ja kuorman kasvaessa alettiin käynnistämään kallimpaa tuotantokapasiteettia.

    Haluaisin tuoda esille kaksi merkittävää sähkömarkkinan erikoipiirrettä:
    1) Sähkö on tuote, jota ei varastoida, vaan se tuotetaan JIT-periaatteella.
    2) Sähkönsiirtokapasiteetti (siirtojohtojen rajallinen siirtokyky) aiheuttaa aina sähkömarkkinoilla tietyn rajan myytävälle tuotteelle. Vaikka kuinka olisi edullista tuotantokapasiteettia, niin jos se on kuorman kannalta väärässä paikassa, niin tuota tuotantokapasiteettia ei voi hyödyntää.

    Tämän edellä esitetyn johdosta haluaisin sanoa Kätkälle, että ei voida puhua eurooppalaisesta yhdentyvästä sähkömarkkinasta vaikka EU komissio kuinka sitä ajaakin). Lisäksi energiasektori on aluetta, jossa veroista ja lupakäytännöstä päättää kukin EU-valtio itsenäisesti. Sähkömarkkinoilla toteutuu pääoman vapaa liikkuminen EU-maasta toiseen, muttei tavaran (sähkön) vapaa liikkuminen. Ja tavaran vapaalla liikkumisella tulee olemaan aina siirtolinjojen asettama yläraja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Janne H kirjoitti 30.9.2010 kello 16:39

    kun päästökauppaa suunniteltiin, teollisuus,jonka sähkölaskusta monet näyttävät olevan huolissaan, olisi vallan mainiosti voinut investoida tuohon vesivoiman omistukseen. jos energian hinta on kerran tärkeä tekijä näiden yhtiöiden liiketoiminnalle, olisi kai ollut vallan perusteltua kaapata tämä “rahasampo” omistukseensa. Kenties tulevaisuudessa teollisuus murehtii sitä ettei tajunnut investoida tuulivoimaan silloin kuin se vielä oli halpaa 🙂

    Pohjoismaissa vesivoiman valtionomistus tarkoittaa välillisesti sitä että teollisuuden energialaskua voidaan haluttaessa kompensoida näillä windfall tuloilla. Voidaan ne tuotot tietysti antaa optiona yritysten johdolle, kun kerran eivät muut systeemiä näyttäneet ymmärtävän tai uskoneet sen toteutuvan.

    päästökaupan kustannerasite ei sikäli ole teennäinen että hiilen tupruttamisella ilmaan on ulkoiskustannus. päästökauppajärjestelmä joka “ylipalkitsee” on kuitenkin teoriassa identtinen päästöveroon mikäli epävarmuuksia ei huomioida. kaupan etuna veroon on se että mikäli nimenomaan halutaan kontrolloida päästöjen määrää, tuottaa kauppa veroa varmemmin halutun määrän. kaipa tässä keskustelussa on taustalla se että joidenkin teollisuuden saamien verohelpotusten merkitys pienenee, jos ohjauskeinona käytetäänkin veroa yms kytkös.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Seppo S kirjoitti 30.9.2010 kello 17:52

    Onhan se vähän kummallista, että nykypäivänä voimayhtiöiden johdon päätehtävä on varmistaa, että niin useana hetkenä kuin mahdollista joku hiililauhdevoimala jauhaa markkinoille sähköä ja että päästöoikeuksien hinnat nousevat pilviin.

    Samaan aikaan, kun koko hyvinvointiyhteiskunta uhkaa romuttua, miljardeja euroja lahjoitetaan ilmastotalkoiden ideologian alttarilla ilmaiseksi voimayhtiöille.

    Kun rahat polttavat taskuja, voimayhtiöiden johtajat eivät keksi muuta kuin investoida miljardit Uralin takana sijaitseviin fossiilisia polttoaineita polttaviin voimalaitoksiin.

    Kyllä jonkinlainen windfall-vero tarvittaisiin. Homma voisi hoitua Kätkän mallilla siten, että veroa kerättäisiin Kätkän ehdotukseen nähden kymmenkertainen määrä. Silloin sähkön hinta pysyisi nykytasolla.

    Verokertymästä 9/10 voitaisiin käyttää valtion budjetin paikkaamiseen ja lopuilla korvattaisiin kivihiililauhdevoimaloiden päästökustannuksia.

    Samalla budjetista maksettavia uusiutuvan energian tukirahoja voitaisiin nostaa niin, että ympäristön kannalta riittävät ohjausvaikutukset saadaan aikaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.9.2010 kello 18:13

    Lehdistötiedotteesta ei käynyt ilmi, että kaikki päästökaupan piiriin kuuluvat saisivat saman subvention euromääräisesti kuin hiililauhde. Tämä tietysti palauttaa fossiilisten polttoaineiden käyttöjärjestyksen oikeaksi. Mutta päästöttömiin energiamuotoihin ei tämän jälkeen kannattaisi investoida. Lasketaanpa vähän.

    Esittelyaineistossa oletettiin ydinsähkön tuotajahinnan laskevan 18 euroa megawattitunilta. Jos ydinvoimala on rakennettu, sitä kannattaa edelleen käyttää, mutta uuteen investoiminen investoiminen alkaisi vaikuttaa arveluttavalta.

    Olkiluoto 3:n vuotuiset tulot putoaisivat 260 miljoonalla eurolla. Jos tämä lasketaan nykyarvoon viiden prosentin diskonttauskorolla, hinta, joka Olkiluoto 3:sta kannattaisi maksaa putoaisi viidellä miljardilla eurolla. Kätkälle pitäisi antaa Green Peacen ansiomitalli. Yksikään ydinvoiman vastustaja ei ole keksinyt noin tehokasta temppua torpata tulevat ydinvoimahankkeet. Valitettavasti Kätkän malli estää myös esimerkiksi aurinkoenergian kehittämisen.

    Ongelma, jota tässä yritettiin ratkaista, oli se ansioton arvonnousu, joka syntyi vanhalle vesivoimalla ja vanhoille ydinvoimaloille päästökaupan ansiosta. Tästähän nimimerkki Sari myös puhui. Se on oman postauksensa arvoinen asia.

    Sähkön hinnoittelu, jossa sähkön myyntihinta alittaa sen marginaaliset tuotantokustannukset, tuottaa varsin ongelmallisia tilanteita, mitä yritän tällä alumiinisulaattoesimerkilläni havainnollistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. tpyyluoma kirjoitti 30.9.2010 kello 18:42

    Pekka, jos vaihtaa sen uuden ydinvoimalan tehoksi 1600MW ja leikitään että se makaa viisi miljardia, niin ei se edellenkään kannata 30€/MWh sähkön hinnalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Juho Laatu kirjoitti 30.9.2010 kello 18:57

    Käytetyt ja ehdotetut mallit ovat monimutkaisia. Jos käytössä olisi hiilidioksidivero (=yksinkertainen ja suoraviivainen malli), reilu kauppa voisi tarkoittaa seuraavaa.

    Sähkökauppaa käydään kuin osakkeella pörssissä (samaan tapaan kuin nyt). Tietyllä hetkellä kaikki sähkö on tietyn hintaista. Halvimmalla sähköä myymään suostuva tuottaja määrää hintatason. Lyhyellä tähtäimellä vesivoimalla voi tehdä runsaastikin voittoa ja sähkön hinta voi nousta, mutta markkinat tasaavat tilanteen pian kysynnän mukaiseksi.

    Sähköverkon siirtokapasiteetin rajallisuus aiheuttaa hieman lisämutkia. Hinta voi määräytyä tietyssä paikassa halvimman sinne toimitettavissa olevan sähkön mukaan.

    Hiilidioksidivero nostaa tiettyjen tuotantomuotojen kustannuksia niiden aiheuttamaa haittaa vastaavalla määrllä. Yhteiskunta säätää haittaveroja niin, että niillä kontrolloidut haitat luonnolle pysyvät sovituissa rajoissa.

    Eikö tämä olisi vallan soimiva ja yksinkertainen järjestelmä? Mitä sellaisia ominaisuuksia noissa muissa malleissa on, joita haittaveromalli ei kykene tarjoamaan?

    Erilaisia haittaveroja voi jatkossa asettaa tarpeen mukaan myös muille haittaa tuottaville laitoksille/tuotantomuodoille (tuulivoimaloiden maisemahaitoista, koskien valjastettuna pitämisestä, ydinjätteestä jne.).

    Haittaverot näyttäisivät olevan luontevin ja suoraviivaisin ja markkinoilla toimivin tapa sopeutua tilanteeseen, jossa ihmiskunnan voimavarat ovat ylittämässä luonnon kestokyvyn. Tarvitsemme jonkin yleisen kaikkien hyväksymän mallin sen sijaan, että räätälöisimme pieniä poliittisia kompromisseja aina kulloistakin tarvetta/ongelmaa paikaamaan. Näin voisimme vihdoin päästä itse asiaan, eli ohjaamaan yhteiskunnan kehitystä hallitusti meille vähemmän haitalliseksi katsottuun suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Anneli Silventoinen kirjoitti 30.9.2010 kello 21:11

    Osmo,

    Laitan tässä linkin, jossa aukeaa Suomen voimalaitoslista.
    http://www.fingrid.fi/attachments/fi/sahkomarkkinat/voimalaitoskapasiteetit/voimalaitokset_sahkoteho_vahintaan_100_mw_07082009.pdf

    Siellä näkee yksikkötasolla ja polttoainetasolla millaisia laitoksia meillä on. Ehkä olisi hyvä pyörittää edes jollain lailla todellisia lukuja.
    Suomeen rakennettu ja käytössä oleva sähköteho oli viime vuonna 16 256 MW.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Anneli Silventoinen kirjoitti 30.9.2010 kello 21:33

    Täältä löytyvät Suomen sisäiset ja rajoja ylittävät siirtokapasiteet.
    http://www.fingrid.fi/attachments/fi/sahkomarkkinat/siirtokapasiteetin_maarittaminen_.pdf

    Esim. pohjoisesta etelään maksimisiirtokapasiteetti on 2000 MW. Voi olla, ettei tällä ole vaikutusta hinnoitteluun, mutta aiankin sillä on merkitystä minne se voimalan pitäisi sijoittua sitä alumiinisulattoa varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Anneli Silventoinen kirjoitti 30.9.2010 kello 22:48

    Kun juutuin hakukoneelle, niin osuipa Tilastokekuksen tuore (eilinen) julkaisu haaviin:
    http://www.stat.fi/til/salatuo/2009/salatuo_2009_2010-09-29_tie_001_fi.html

    Kovin huonosti toivat ohjausmekanismit viime vuonna, kun hiilen osuus Suomen energiataseessa taisi kasvaa merkittävästi. 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Juho Laatu kirjoitti 30.9.2010 kello 23:02

    O.S.: “Ongelma, jota tässä yritettiin ratkaista, oli se ansioton arvonnousu, joka syntyi vanhalle vesivoimalla ja vanhoille ydinvoimaloille päästökaupan ansiosta.”

    Saman asian voisi ilmaista “vihreämmin” niin, että vesivoimalla oli ennen uusia sääntöjä “ansioton arvonlasku” siksi, että jotkut tuottivat jonkin aikaa energiaa ilmakehää pilaamalla, fossiileita polttamalla, siirtämällä kustannukset epäreilusti tulevien sukupolvien maksettavaksi, muuten hyvin ja reilusti toimivat markkinat sotkien. Nyt fossiilista hiiltä polttavien voimalaitosten kustannukset vastaavat paremmin niiden (yhteisten ja omien resurssien) kulutusta.

    (Ei vesivoiman rakentaminenkaan haitatonta ole, ja sillekin voisi asettaa rahallisia jarruja vaikkapa haittaveron muodossa. Mutta tämä on jo toinen kysymys.)

    Ajatus tässä on siis se, että kaikki kulut pitää ottaa huomioon kustannuslaskelmassa, ja että vapaamatkustus tulevien sukupolvien tai muiden nyt elävien kustannuksella ei kuulu hyvin toimivaan markkinatalouteen. Ja että markkinat ovat tasapainossa vasta kun on saatu luotua sellaiset pelisäännöt, jotka huomioivat myös nämä asiat.

    Ihmiskunta tarvitsee siis uudet talouden laskukaavat – tai olisi tarvinnut jo sata tai viiisikymmentä vuotta sitten. Malli jossa luonto on ehtymätön resurssi, jonka mahdollisimman tehokas käyttöönotto on yksi ihmiskunnan ja talouden keskeinen päämäärä, ei enää toimi. Vähän kuin siirtyminen aurinkokeskeisestä maailmankuvasta dynaamisempaan malliin, jossa kaikki taivaankappaleet ovat keskenäisesssä vuorovaikutuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Tavallinen Teknikko kirjoitti 1.10.2010 kello 0:09

    Perhana kun toivon, että tulevana talvena tulisi oikein kova pakkanen koko Suomen kansan “takkiin” vaikkapa jouluaattona, niin alkaisivat tuulimyllyenergian lähteiden puheet muuttumaan siihen suuntaan, että miltä tuntuisi olla sellaisessa ympäristössä, että energia ei maksaisi maltaita, että kodinkin pirtissä lämpöä riittäisi.

    Osmo voisikin tulevaa talvea varten virittää Excelli (laskin), että mitä maksaa se, kun erengiatarvettamme taas täältä tulee huhuilla Venäjän puolelta – ja mihinkä hintaan Venäjän “apua” loppujen lopuksi täältä maksetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. tpyyluoma kirjoitti 1.10.2010 kello 6:46

    Silventoinen, mielenkiintoinen juttu tuo siirtokapasiteetti, en tiennyt että se on noinkin rajallinen maan sisällä.

    Viime talvena käytettiin paljon fossiilisia lämmitykseen ja sen tarvitseman sähkön tuottamiseen, oli kai myös huono vesivoimavuosi. Eli siis pakkaset ja pitkäkestoiset tuotannonvaihtelut (vähäsateinen vuosi tai kuukausien katko isossa voimalassa) hoidetaan polttoaineilla, vaikkei sitä nämä tavalliset teknikot halua tajuta. Ydinvoimalla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä eikä oikein tuulivoimallakaan, tosin se nyt edes tuottaa keskimäärin sitä enemmän mitä kylmempää on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.10.2010 kello 10:23

    On selvää, että malli on otettava käyttöön koko EU-alueella.

    Tämä tekee mallista entistä hauskemman.
    Onko Kätkä nyt ihan varma, että Norja, Sveitsi ja Ranska haluavat maksaa miljarditolkulla vaikkapa Puolalle palkkioksi siitä, että Puolassa on paljon kivihiililaitoksia? Jos Puolalle tulee näin kannattavaksi saastuttaa ilmakehää, Puolassa varmaankin kiellettäisiin kansallisen edun nimissä sulkemasta yhtään hiilivoimalaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. pekka kirjoitti 1.10.2010 kello 16:01

    tpyluoma:

    Silventoinen, mielenkiintoinen juttu tuo siirtokapasiteetti, en tiennyt että se on noinkin rajallinen maan sisällä.

    Siirtokapasiteetti pohjoisesta etelään laskee entisestään OL3 valmistuttua 1800 megawattiin. Rajallisen siirtokapasiteetin takia on tutkittu Pohjois- ja Etelä-Suomen jakamista eri hinta-alueisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. pekka kirjoitti 1.10.2010 kello 16:34

    tpyyluoma:

    Pekka, jos vaihtaa sen uuden ydinvoimalan tehoksi 1600MW ja leikitään että se makaa viisi miljardia, niin ei se edellenkään kannata 30€/MWh sähkön hinnalla.

    No joo, myönnetään 🙂
    Kyllähän Pöyryn selvityskin tämän näkökohdan tuo ihan selkeästi esille. Nyt vaan on ihan oikeasti suuri ongelma, kuinka nykyinen päästökauppa nostaessaan myös puhtaan sähkön hintaa haittaa merkittävästi teollisuuden kilpailukykyä EU:n ulkopuoliseen päästökaupattomaan maailmaan verrattuna. Asialle pitäisi tehdä jotain.

    Lainaus Pöyryn paperista ydininvestointikohdasta:
    “Nuclear power investments
    The new wholesale power price would be slightly below or just in the level of the costs
    of new nuclear power investments. However, there is a large variation in the
    calculations of the investment costs of the nuclear power in various sources, and there is
    no general rule of thumb for the calculation of those costs. It is possible that the new
    electricity price could be too low for some investments. This depends also on the type of
    the investor. E.g. industrial power users investing in nuclear power have different
    requirements and expectations for their investments than power companies. It is also
    worth noting that if the system would apply only to the Nordic Countries and for a
    limited time (e.g. until other countries outside EU implement emissions trading
    systems), the (dis)incentive effect would be limited. New investments in nuclear power
    take years, and if this design would be applied only to e.g. until 2025, the power price
    would be again higher soon after the completion of the investment. Figure 7-5 presents
    the nuclear power long-run production costs and the modelled electricity price in the
    current and new market design with two fuel prices, base and high (+20%).”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus