Valtion tuottavuusohjelma toimii pöhkösti!

41 vastausta artikkeliin “Valtion tuottavuusohjelma toimii pöhkösti!”

1. Val­tion­hallinnos­sa on samaan aikaan meneil­lään aika voimakkaasti byrokra­ti­aa lisääviä han­kkei­ta, mainit­takoon nyt vaik­ka kaiken­maail­man han­k­in­to­jen keskit­tämiset min­nelie keskuk­si­in, korkeak­oulu­jen ump­is­usi palkka­jär­jestelmä jne. Pait­si että tuot­tavu­u­so­hjel­ma on pöhkö, niin jäl­jelle jäävä poruk­ka tekee entistä pöhköm­pää ja turhempaa hommaa.

   Vastaa

2. Tuot­tavu­u­so­hjel­man slo­gan on: “Säästetään hin­nas­ta piittaamatta!” 😀

   Vastaa

3. Ei jeesus. Lait­takaa nyt lin­naan ne ihmiset, jot­ka täl­laisen ovat säätäneet.

   Vastaa

4. Val­tion bud­jet­ti näyt­tää siltä, että ei siinä mikään juus­to­höylä auta. Jos val­tio lainaa joka viiden­nen euron, niin ei sitä tas­apain­oite­ta mil­lään kevy­il­lä toimenpiteillä.

   Pitäisi oikeasti kirveel­lä pois­taa ylimääräiset puuhaste­lut ja muut­taa lait suo­ravi­ivaisem­mik­si. Oleel­ista olisi saa­da lait kun­toon, ettei joka asi­aa tarvit­sisi pyörit­tää vuos­i­tolkul­la eri virkami­esten pöydillä.

   Vastaa

5. Nyt eletään han­kalia aiko­ja ver­rat­tuna siihen aikaan, kun telkkaris­sa Kekko­nen ja hänen jäl­keen esim. Kale­vi Sor­sa luet­teli YLEn väen välit­tämänä, että palkko­ja korote­taan nyt sen ver­ran, että samal­la kanan­mu­nien tiu-hin­taa ei muute­ta suun­taan eikä toiseen.

   Vastaa

6. Katainen taisi hil­jat­tain tode­ta eduskun­nan kyse­ly­tun­nil­la, että val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­ma toimii varsin hyvin.

   Repub­likaan­it ovat USA:ssa aja­neet val­tion roo­lia men­estyk­sel­lis­es­ti alas veronkeven­nys­ten ja val­tion hyper­velka­an­nut­tamisen kaut­ta. Ide­ol­o­gi­sista syistä Kokoomus toteut­taa samaa oikeis­to-ohjel­maa Suomessa.

   Epäilemät­tä val­tion toimia pitäisi tehostaa koval­la kädel­lä, mut­ta nyt sitä tehdään hölmösti. Ide­olo­gia on taas voit­tanut jär­jen. Näin myös vasem­mis­ton poli­itikoil­la on his­to­ri­an saatossa liian usein käynyt.

   Vaik­ka val­ti­ol­la olisikin järke­viä han­kkei­ta, joi­hin tarvit­taisi­in henkilöstöä, niin Kataisen ide­olo­gian mukaan pääosa han­kkeista on siir­ret­tävä yksi­tyiselle sektorille.

   Jatkos­sa ratkai­sevas­sa roolis­sa tuleekin ole­maan se, halu­a­vatko kepu ja vihreät tosis­saan tor­pa­ta Kataisen suu­un­nitelmia seu­raavis­sa hallitusneuvotteluissa? 

   Mikäli van­hat merk­it pitävät paikkansa, niin val­lan­hi­mo voit­taa. Kataisen lin­jaa jatke­taan ja val­tion henkilöstön vähen­nys­tavoit­tei­ta kiris­tetään entisestään.

   Vastaa

7. Jos joku toimii pöhkösti se imp­likoi että sen olisi tarkoi­tus toimia jotenkin toisin. Kun tarkoi­tus on pienen­tää julk­ista sek­to­ria itse­tarkoituk­sel­lis­es­ti vaik­ka siinä ei olisi taloudel­lis­es­ti mitään järkeä, niin pöhköt toimet on järke­viä päämäärään näh­den. Ja ratkaisu on yksi­ty­istämi­nen, kos­ka yksi­tyi­nen yri­tys voi palkata tuot­tavaa henkilökuntaa. 

   Tässä eri­ty­istapauk­ses­sa on vielä sel­l­ainen kiva bonus että ikävät tur­val­lisu­us­määräyk­set nos­ta­vat ydin­voimaloiden hin­taa, joten valvon­nan kar­simi­nen on tietenkin pri­or­i­teet­ti lasku­taitoisel­la uraan­iosas­tol­la. Nykyisel­lä kus­tan­nus­ta­sol­la ei syn­ny vält­tämät­tä yhtään voimalaa, mut­ta jos tehdään niin kuin setä Mil­ton opet­ti eli annetaan markki­noiden seu­loa vuo­ta­vat voimalat pois niin kus­tan­nuk­set tip­puu. Tietenkin tämä valikoin­ti tuot­taa vähän oheistap­pi­oi­ta, mut­ta tur­val­lisu­us­riskit kan­taa kuitenkin veron­mak­sa­jat, eli tap­pi­oiden sosial­isoin­nista on huolehdittu.

   Vastaa

   1. Kyl­lä tässä käy niin, että ydin­voimaloiden hin­ta nousee, kos­ka kos­ka tarkas­tuk­sia ei ehditä tehdä ajois­sa ja raken­nustyöt joutu­vat odottamaan.

      Vastaa

8. Eiköhän Kataisen toimin­nal­la ole selkeä tavoite. Sovel­letet­tynä esimerkik­si Osmon esit­tämään Säteily­tur­vakeskuk­sen toim­intaan tavoite pyrkii seuraavaan:

   1) Pienen­netään säteily­tur­vakeskuk­sen henkilöstöä, saavute­taan tuot­tavu­u­so­hjel­man tavoite
   2) Tode­taan laitok­sen toimi­van heikosti, on syytä ostaa tehtäviä yksi­ty­isiltä konsulttiyrityksiltä.Yksityisten yri­tys­ten osaami­nen ja koke­mus kasvavat.
   3) Samat yksi­tyiset yri­tyk­set alka­vat hyö­dyn­tää Suomen mainet­ta tarkkana säteilyn vaaro­jen tor­ju­jan­i­na myös vien­ti­tuot­teena. Saadaan uut­ta vien­tiä ja tulo­ja yrittäjille.
   4) Yksi­tyiset kon­sult­tiyri­tyk­set tarvit­se­vat lisää työvoimaa. Entiset Säteily­tur­vakeskuk­sen työn­tek­i­jät värvätään yksi­ty­isi­in näi­hin yrityksiin.

   Kaik­ki on hyvin, tavoite on saavutet­tu. Säteilyn valvon­ta pelaa ja entisille työn­tek­i­jöile on saatu työtä. Palk­ka, työ­paikan pysyvyys ja muut työe­hdot ovat sitä, mitä työ­nan­ta­ja on halukas sal­li­maan. Voitot toimin­nas­ta menevät yrit­täjille, jot­ka ovat kiitol­lisia yri­tyk­sen­sä men­estyk­ses­tä hyvälle ministerille.

   Vastaa

9. Jep, pölkkypäistä hom­maa tämä val­tion “tuot­tavu­u­den” paran­t­a­mi­nen. Lois­ta­va ana­lyysi, Osmo! Kyse on todel­lakin vain henkilömäärän sokeas­ta vähen­tämis­es­tä seu­rauk­sista ja kus­tan­nuk­sista piittaamatta.

   Eräskin val­tion laitos (jääköön nimi täl­lä ker­taa mainit­se­mat­ta) tuot­taa vira­nomais­toim­intansa ohes­sa mak­sullisia palvelui­ta, jot­ka meni­sivät kau­pak­si kuin siimaa. Mut­ta kun tuot­tavu­u­so­hjel­ma vaatii väkeä vähen­net­täväk­si, niin kyseinen vira­nomainen ei saa tuot­taa itselleen rahaa, vaan kituu pienel­lä raha- ja henkilömääräl­lä joten kuten.

   Tämän vuok­si tämä vira­nomainen keskit­tyy pitämään kiin­ni mah­dol­lisim­man mon­es­ta tehtävästään, vaik­ka henkilökun­ta ei siihen enää riitäkään ja ajaa samal­la alas mak­sullista palve­lu­toim­intaansa — siis juuri sitä, joka tuo rahaa kassaan!

   Vastaa

10. Osmo kir­joit­ti:
    “Kyl­lä tässä käy niin, että ydin­voimaloiden hin­ta nousee, kos­ka kos­ka tarkas­tuk­sia ei ehditä tehdä ajois­sa ja raken­nustyöt joutu­vat odottamaan.”

    Julkisen sek­torin tehostamiset (säästöt) tarkoit­ta­vat val­tavaa kus­tan­nusten siir­toa yksiyiselle sek­to­rille ja yksi­ty­isille kansalaisille.

    Mitähän mak­saa kansalaisille eri­laiset pitkät jonot: oikeuskäsit­te­lyt, erikois­sairaan­hoito, vanhustenhuolto… 

    Samaan aikaan kun kaiken maail­man Huu­tokosken ratoi­hin uppote­taan sato­ja miljoo­nia euro­ja, julkisen puolen tieto­jär­jestelmien alkeel­lisu­us aiheut­taa mil­jar­di­en menot — lääkäritkin on pan­tu näyt­töpäät­tei­den jatkoksi.

    Elikkä non-prof­it organ­isaa­tiot osaa­vat kyl­lä ulkois­taa kus­tan­nuk­sia, mut­ta tehokku­ut­ta ne eivät osaa lisätä.

    Vastaa

11. Repub­likaan­it ovat USA:ssa aja­neet val­tion roo­lia men­estyk­sel­lis­es­ti alas veronkeven­nys­ten ja val­tion hyper­velka­an­nut­tamisen kautta. 

    Val­tion rooli on siis pienen­tynyt lähin­nä juh­la­puhei­den mukaan. Tosi­asi­as­sa­han julki­nen bud­jet­ti on paisunut kuin pul­lataik­i­na varsinkin soti­las­meno­jen osalta, ja keskus­pankin ja val­tion johdol­la finanssi­jär­jestelmän kupla on tärvel­lyt yksi­tyisenkin reaal­i­talouden. Poli­it­tis­ten päät­täjien val­ta ehkä on pienen­tynyt, kun he toimi­vat etupi­irien­sä kumileimasim­i­na, mut­ta koneis­tona Yhdys­val­tain liit­to­val­tio ei todel­lakaan ole pienenemässä.

    Vastaa

12. Nyt jäi kokon­aan käsit­telemät­tä kenen intres­seis­sä tuo absur­di ohjeis­tus on. Syy ei voi olla vain ideologinen.

    Vastaa

13. ja näitä pöhköyk­siä laatimassa/laadituttamassa olleet siir­tyvät poli­ti­ikas­ta eri­lais­ten yri­tys­ten ja yri­tys­ten edusjär­jestö­jen johtoon. Toiv­ot­tavasti edes siel­lä ymmärtävät liike­toimin­nan perusteet.

    Vastaa

14. Itseasi­as­sa tuo tuot­tavu­u­so­hjel­ma ja sen toteut­ta­mi­nen käytän­nössä päälu­vun vähen­nyk­senä ker­too myös jotain julkisen val­lan ohjaus- ja neu­vot­telumekanis­meista hallinnon eri taso­jen välillä.

    Val­ti­ol­la ja kun­nil­la on keskenään saman­lainen päämies-agent­ti tilanne kuin keskushallinnol­la ja siihen kuu­luvil­la virastoilla/laitoksilla.

    Mik­si ei 1990-luvul­ta läh­tien käyt­töön ote­tut tulos­sopimuk­set ja määrära­hake­hyk­set riitä? Ilmeis­es­ti keskushallinnol­la ei ole muu­ta riit­tävän järeää ohjauskeinoa kuin tuol­lainen karkea mit­tari. Tietysti hallinnon alem­mal­la tasol­la ole­vat viras­tot eivät pysty sitä manip­u­lo­maan ihan yhtä hel­posti kuin eri­laisia määrära­ho­jen mitoituk­si­in liit­tyviä kehyksiä..

    Todel­lisu­udessa esimerkik­si määrära­ho­jen uudelleenal­lokoin­ti hallinnon eri taso­jen välil­lä ja sisäl­lä on ollut melko pien­tä. Viimeisin bud­jet­ti sisäl­si ilmeis­es­ti noin 200 me siir­ron hallinnon eri alo­jen sisäl­lä, mikä on hyvin pieni osu­us kokon­ais­po­tista (vaik­ka suurin osa val­tion menoista onkin siir­to­talouden meno­ja val­tion liikekir­jan­pidon ter­mein sanottuna).

    Nämä kaik­ki tapauk­set ker­to­vat vain sen, että julkisel­la val­lal­la itsel­läänkin on val­tavia infor­maa­tio, val­tu­ut­tamis ja ohjau­songelmia oma­l­takin osaltaan. 

    Mil­laisia viihdeuutisia saam­mekaan koh­ta kuul­la yhtei­sistä tieto­jär­jestelmä, yms hankkeista?

    Vastaa

15. Jos ker­ran tuo kon­sult­ti­palvelu­iden myyn­ti on niin hyvää bisnestä, niin se kan­nat­taisi yhtiöit­tää erilleen ja jatkaa sitä muuten.

    Varsi­nainen ongel­ma näis­sä STUK ja THL kuviois­sa on se, että valvo­va vira­nomainen myy kon­sult­ti­palvelui­ta. Paras­ta olisi pitää tässäkin valvon­ta tiukasti vira­nomaistyönä ja heit­tää nuo kon­sult­tibis­nek­set erilleen.

    Sama vira­nomainen valvo­mas­sa ja tekemässä alalle kon­sult­ti töitä on taas täl­lainen päs­si kaal­i­maan var­ti­jana kuvio.

    Vastaa

    1. Yhtiöit­tämi­nen vie kaiken syn­er­giae­dun osaamisen osalta. En myöskään ymmär­rä, mitä vikaa siinä on, että suo­ma­lainen valvon­tavi­ra­nomainen myy valvon­ta­palvelu­ja vaikka­pa Viet­nami­in, jol­la ei ole osaamista omas­ta takaa. Samoin olisi aiv an pöhköä, jos THL:llä olisi kahdet eri tutk­i­jat, ulko­maisia tye­htäviä tutki­vat ja kotimaisia.

       Vastaa

16. En nyt puhunut ulko­maalai­sista asi­akkaista, vaan siitä, että Suomes­sa on mah­do­ton tehdä mitään säteilyyn tai ter­vey­teen liit­tyvää, jos et mak­sa näille riit­tävästi. Jos taas tilaat paljon, niin samath­an kaver­it tark­ista­vat tur­val­lisu­u­den ja hyvä veli verkos­to huole­htii, että kaik­ki käy. Parhaas­sa tapauk­ses­sa tilataan illal­la kon­sul­toimaan ravintolaan.

    Vastaa

    1. Jos Vil­lel­lä on esimerkke­jä tuos­ta väite­tys­tä kor­rup­tios­ta, kuulisin mielelläni.

       Vastaa

17. Tämä ei suo­raan koske val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­maa, mut­ta val­tion raho­jen käyt­töä kyl­läkin. Kiin­nos­ta­va nähdä onko tehty laskelmia, mitä mak­saisi ruumi­iden aloil­laan pysymi­nen ver­rat­tuna siihen, että vainaat ja poli­isit ken­ties liikuskel­e­vat paikkakun­tien välil­lä ees ja taas. 

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_746_2010_p.shtml

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

18. Ville: “Val­tion bud­jet­ti näyt­tää siltä, että ei siinä mikään juus­to­höylä auta…”

    Jep, ja kun vielä ymmärtää, että yli puo­let yhteiskun­nan menoista on sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon meno­ja, niin ei ole kovin vaikeaa ymmärtää, mis­tä leikkauk­set on tehtävä. 😉 Kol­mas merkit­tävä meno­erä on muuten koulu­tus, lop­ut on kosmetiikkaa.

    Vastaa

19. Myön­netään, että oli liioit­telua, mut­ta itselle nousee aina kar­vat pystyyn kun saman alueen lain­säätäjä, tulk­it­si­ja ja kon­sult­ti asuu samas­sa kaveris­sa tai samas­sa huoneessa.

    Aikaisem­min ainakin sähkölait­tei­den FI merk­ki on ollut aikoinaan “mah­do­ton­ta” han­kkia “lahjo­mat­ta” oikei­ta taho­ja. Eli jos halusi jonkun lait­teen Suomen markki­noille, oli helpoin palkata joku sopi­val­la tahol­la ole­va kaveri ilta­hom­mi­in. En jak­sa uskoa, että ihmiset oli­si­vat niin paljoa muut­tuneet tuos­ta, jos vaan tilaisu­us tehdään.

    Lisäk­si lääke ja säteily­puolel­la val­tion on akti­ivis­es­ti ottanut vas­tu­ut ongelmis­sa val­tion piikkiin.

    Vastaa

20. Toinen kysymys on: Mitä tapah­tu­isi, jos jostain syys­tä THL muut­tuisi jääviksi tietyssä lääkeasi­as­sa tai STUK ydis­ntur­val­lisu­us asi­as­sa, kos­ka ovat saa­neet rahaa fir­mal­ta? Näin­hän ei voi käy­dä kos­ka nämä toim­vat “puoluet­tomasti”, ja mitään mallia ongel­maan ei ole. Mut­ta jos kävisi, niin kuka tek­isi päätök­set? Esim STUK ei saisi ottaa kan­taa Olk­ilu­odon työ­maa­han, kun AREVA olisi mak­sanut STUKille X miljoonaa.

    Mitenkä taas kävisi jos Korkeim­man Oikeu­den tuo­mari tek­isi kon­sult­ti hom­mi­na miten KO:hon kan­nat­taa valit­taa, kyl­lähän siitäkin häly nousisi. Vaik­ka lasku menisikin KO:lle.

    Vastaa

21. Sehän ker­too jo kaiken julkisen val­lan lasken­ta­toimen ja taloushallinnon osaamis­es­ta jos ker­ran eri­laisi­in suorite­tyyppei­hin (julkiset mak­sut­tomat valvon­tate­htävät, mak­sulliset yli­jäämää tuot­ta­vat kon­sul­toin­tite­htävät ja asi­akas­mak­suil­la katet­ta­vat yli­jäämää tuot­ta­mat­tomat palvelut)liittyviä tulo­ja ja meno­ja ei pystytä kohdistamaan…

    Jos taas VM ei usko viras­to­jen tekevän näitä laskelmia rehellis­es­ti niin se ker­too keskushallinnon ja sen alais­ten viras­to­jen hal­lus­sa ole­van infor­maa­tion todel­lis­es­ta tasosta..

    Vastaa

22. Entä jos julki­nen vira­nomainen kerää tietoa (PRH, Väestörek­isterikeskus ja Tilas­tokeskus) eri­lai­sista toim­i­joista, pant­taa sitä itsel­lään ja myy itse tuot­teis­tami­aan palvelui­ta mak­sav­ille asiakkaille? 

    Entä jos tieto olisi vapaasti saatavil­la ja eri­lais­ten erikois­tunei­den yri­tys­ten niistä aineis­toista tuot­tamia palvelui­ta olisi laa­jem­min saatavilla?

    Val­tion eri organ­isaa­tioiden markki­nae­htoinen toim­inta ei siis ole yksiselit­teinen asia…

    Vastaa

23. Täy­tyy myön­tää, että nyt vas­ta luet­tuani aloituk­sen uudelleen hok­sasin, mis­tä on kyse 8) Niin jär­jetön hom­ma, että en heti edes tajunnut.

    Virkaruotsin lisäk­si val­tion virkamiehiltä pitäisi vaa­tia ainakin yrit­täjä-tutkin­non lyhyt oppimäärä eli 3 ov. Se olisi jo edistystä. 

    Kauhis­tus on non-prof­it organ­isaa­tio, jota normiohjataan.

    Vastaa

24. “Jos taas VM ei usko viras­to­jen tekevän näitä laskelmia rehellis­es­ti niin se ker­too keskushallinnon ja sen alais­ten viras­to­jen hal­lus­sa ole­van infor­maa­tion todel­lis­es­ta tasosta..”

    Heh, heh… näin val­tion työn­tek­i­jänä voin vaku­ut­taa, ettei laskelmil­la ja kir­jauk­sil­la ole yleen­sä yhtään mitään tekemistä todel­lisu­u­den kanssa. Käytän­nössä edes viras­to­jen sisäl­lä ei tiede­tä miten luvut oikeasti ovat, kos­ka vääris­te­ly alkaa jo lattiatasolta.

    Mik­si näin? Onko jokainen virkamies luon­nos­taan huijari?

    Eipä tietenkään — min­is­ter­iöi­den viras­toille aset­ta­mat tavoit­teet samoin kuin viras­to­jen keskuhallinnon alaspäin vierit­tämät, ovat vain niin mah­dot­to­mia, ettei niitä voi­da saavut­taa ilman “luo­vaa kirjanpitoa”.

    Tästä ei myöskään ole kenellekään käytän­nössä mitään hait­taa, kos­ka euro­sum­mat siel­lä viimeisel­lä riv­il­lä vas­taa­vat kuitenkin todel­lisu­ut­ta ja kaik­ki tehtävät tule­vat joka tapauk­ses­sa täyte­tyik­si. Ain­oa vääris­te­ly on siinä, että ne viimeisen riv­in yläpuolel­la ole­vat hom­mat vään­netään sel­l­aisik­si, että ne täyt­tävät ylem­pi­en taho­jen aset­ta­mat absur­dit tunnusluvut.

    Esim., jos jos­sain viras­tossa työt on pro­jek­toitu ja tavoit­teek­si asete­taan 85% pro­jek­toin­ti­aste, niin sit­ten pro­jek­teille kir­jataan 85,2% työ­tun­neista — oli­vat ne toteu­tuneet tun­nit ihan mitä tahansa — tai jos ulkop­uolis­ten toimek­sianto­jen voit­tomar­gin­aa­lik­si määritel­lään vähin­tään 10%, niin sit­ten niiden voit­tomar­gin­aali on se 10,1% — ja ylimenevät tun­nit kir­jataan val­tion bud­jet­ti­ra­hoista rahoitet­taville pro­jek­teille, jot­ka vede­tään sään­nön­mukaises­ti miinukselle.

    Jos tästä vääris­telystä halu­taan eroon, niin — pli­is — aset­takaa vain yksi tavoite — se mitä jää viivan alle — ja uno­htakaa kaik­ki ääliöimäiset KPIt ja antakaa mei­dän tehdä työmme. Ehkä ne kir­jauk­set ja laskel­mat oli­si­vat sit­ten vähän lähempänä totuutta…

    Vastaa

25. kse:n kom­ment­ti on kyl­lä osu­va, varsinkin tuo KPI osu­us pist­ki hihit­tämään. Ei tämä yksi­tyisel­läkään puolel­la sen helpom­paa ole. Olen askar­rel­lut mittare­i­ta, ja kyl­lä olen hairah­tunut joskus KPI-puolelle, joi­hin sit­ten kytketään jotenkin rahaa ainakin peri­aat­teessa. Perus­ri­s­tiri­ita on siinä että on toivei­den tyn­nyri siitä mitä kaikkea eri osa­puolten mielestä pitäisi saavut­taa ja sitä kaikkea sit­ten pitäisi jotenkin mita­ta, ja sit­ten toisaal­ta selkeysvaa­timus joka tulee siitä että ohjauskeinon pitäisi olla selkeä eli yksinkertainen.

    “Viivan alla” on hyvä mit­tari sik­si että se on yksinker­tainen ja on help­po ymmärtää mis­tä se muo­dos­tuu, mut­ta siihen voi olla mitat­ta­van vaikea todel­lisu­udessa vaikut­taa ja muitakin tavot­tei­ta usein on kuin pelkkä tulos. Toisaal­ta 50-kohtainen taulukko jos­ta muo­dos­tuu eri pain­o­tusten kaut­ta vaikka­pa henkilöko­htainen palkan­lisä on taas niin vaikea hah­mot­taa ettei se ohjaa.

    Minus­ta tuon tyyp­pisiä ohjauskeino­ja käytetään sekä väärin että liikaa, se on lop­pu­jen lopuk­si usein johdon laisku­ut­ta; jos ei ymmär­rä toim­intaa niin aina voi mita­ta. Tun­nus­luku­jen ja muiden vas­taavien pitäisi olla kuitenkin ymmär­rystä tuke­vaa ja kor­jaavaa tietoa, ei sen korvike. Olen myös sitä mieltä että keskiver­to-organ­isaa­tiosa tulisi olla jokunen tiedeih­mi­nen enem­män, jos ker­ran tehdään käytän­nössä kvan­ti­tati­ivista tutkimus­ta niin siitä pitäisi sit­ten ymmärtää jonkun oikeasti jotain ja se pitäisi tehdä kunnolla.

    Vastaa

26. ksen kom­ment­ti var­maan val­ot­taa mikä idea on tuot­tavu­u­so­hjel­man takana.

    Julkisen puolen lafkat voivat myy­dä tuot­tei­ta aivan ali­hin­taan juurikin kir­jaa­mal­la yli­men­neet tun­nit jollekin muulle projektille. 

    Itsekin kuulin jostain julkisen sek­torin instanssista, jol­la oli kaik­ki fir­mo­jen tuoteke­hi­tys­tä varten mah­dol­liset kalli­it ja hienot ohjel­mat ja siihen näh­den aivan nau­ret­ta­vat tun­ti­hin­nat. Ei me voi­da sem­moista vas­taan kilpailla.

    Vastaa

27. Nyt kun vihreä talous­poli­ti­ik­ka pikku hil­jaa ajaa teol­lisu­ut­ta alas niin julk­isten vira­nomais­palvelu­iden vien­nistähän voisi tul­la uusi kul­takaivos Nokian sijaan Suomelle!

    Palveluy­hteiskun­ta johtaa vai­h­to­taseen ali­jäämään kun ihmis­ten tarvit­see kulut­taa kuitenkin oikei­ta hyödykkeitäkin ja palvelu­iden tuot­ta­mi­nen vaatii myös tuon­tipanok­sia. Ihmis­ten toisilleen tuot­tamien palvelu­iden laskem­i­nen tuotan­toon johtaa erikoisi­in lop­pupäätelmi­in, kuten että palve­lut elät­täi­sivät pienen kansantalouden.

    Suomen val­tion edus­ta­jat ovat kaikkial­la ksv. organ­isaa­tiois­sa ker­toneet miten hienot tulos- ja pros­es­sio­h­jauk­sen keinot meikäläisil­lä vira­nomaisil­la on ja miten ammat­ti­taitoista porukkaa viras­tois­sa työsken­telee. Kuka­pa ei halu­aisi mak­saa Suomen kehit­tyneistä viranomaispalveluista? 🙂 🙂

    Onko­han Soin­in­vaara turhan ihas­tunut yhden sek­torivi­ras­ton toim­intaan eikä kykene näkemään kokon­aisu­ut­ta eli julk­ista sek­to­ria toim­i­mas­sa kansan­taloudessa hyvin eri­laisin tavoin? Tämä on poli­tikol­ta vaar­al­lista kun laa­jem­pia tavoit­tei­ta asete­taan. Yksi viras­to pitää pystyä tarvit­taes­sa pistämään lihoik­si jos jos­sain muual­la tarvi­taan sen varat jonkun toisen toimin­nan laajentamiseen..

    Vastaa

28. Ville_: “Esim STUK ei saisi ottaa kan­taa Olk­ilu­odon työ­maa­han, kun AREVA olisi mak­sanut STUKille X miljoonaa.”

    Luulis­in­pa, että STUK ei ota kan­taa ennen kuin AREVA on mak­sanut miljoo­nia — ei niitä tarkas­tuk­sia ja hyväksymisiä/hylkäämisiä ilmaisek­si tehdä. Lupa­hallinnonkin tavoit­teena on vähin­tään kat­taa kulun­sa. Minkähän luvan saa ilmaiseksi?

    Vastaa

    1. Kos­ka ARE­VAn on pakko mak­saa tarkas­tuk­ses­ta STUKille, STUK ei ole mitenkään riip­pu­vainen ARE­VAn suo­tu­isu­ud­es­ta. Mitään riip­pu­vu­ut­ta ei synny.

       Vastaa

29. OS:
    >Kos­ka ARE­VAn on pakko mak­saa tarkastuksesta
    >STUKille, STUK ei ole mitenkään riippuvainen
    >ARE­VAn suo­tu­isu­ud­es­ta. Mitään riip­pu­vu­ut­ta ei
    >syn­ny.

    Vaik­ka tämä ei olekaan ihan oikeasti sama asia, niin tästä tulee väistämät­tä mieleen, että kos­ka kreikkalaisen kaup­pi­aan on pakko mak­saa virkamiehelle tarkas­tuk­ses­ta, tai poti­laan on pakko mak­saa tiskin alta lääkärille hoi­dos­ta, virkamies tai lääkäri ei ole mitenkään riip­pu­vainen kaup­pi­aan tai poti­laan suo­tu­isu­ud­es­ta. Mitää riip­pu­vu­ut­ta ei siis synny…

    Vastaa

30. Palveluy­hteiskun­ta johtaa vai­h­to­taseen ali­jäämään kun ihmis­ten tarvit­see kulut­taa kuitenkin oikei­ta hyödykkeitäkin ja palvelu­iden tuot­ta­mi­nen vaatii myös tuontipanoksia.

    Ja näin sik­si että palveluista mak­se­taan palvelu­ra­haa ja tuot­teista tuoter­a­haa? Enkä nyt olisi Suomen vai­h­to­taseesta ihan ekana huolissani.

    Vastaa

31. tpyy­lu­o­ma,

    vien­tiä tarvi­taan tietenkin tuon­nin rahoit­tamiseen ja mitä isom­pi määrä ihmisiä palvelusek­to­ril­la työsken­telee, sen parem­pi asia taloudel­lisen kehi­tyk­sen indikaat­to­ri­na. Alku­tuotan­non ja jalostuk­sen suuri tuotan­toka­p­a­siteet­ti mah­dol­lis­taa suurem­mat määrät ihmisiä palvelu­iden paris­sa. Kuitenkaan kenenkään ei pitäisi olla niin tyh­mä, että tilas­to­jen perus­teel­la menisi väit­tämään palvelu­iden elät­tävän tietyn yhteisön.

    Mut­ta jos palveluy­hteiskun­ta ei ole markki­napros­essin seu­raus­ta vaan poli­ti­ikan, niin olen huolis­sani. Kun pari isoa yri­tys­tä vai­h­taa maise­maa niin samal­la iso osa palvelu­iden vien­tiä pois­tuu (pääkont­tori­toimin­not).

    Kulu­tuk­seen tarvi­taan pienessä avotaloudessa run­saasti ulkoa tuo­tavia hyödykkeitä ja sik­si kaik­ki puhe STUK:n tai muiden vira­nomais­ten palvelu­iden myyn­nistä on naurettavaa. 

    Pitäisi syn­tyä uusia vietäviä palveluin­no­vaa­tioi­ta, mut­ta Suomen ongel­ma on kireä vero­tus joka tuhoaa myös luon­nol­lisen työn­jaon syn­tymisen. Alv on oikeasti työn vero palvelu­iden osalta eikä vain kulut­tamisen vero.

    Vai­h­toe­hto on tietysti supis­taa kulu­tus­ta ja kaikkea tuotantoa…

    Vastaa

32. kse: “…Heh, heh… näin val­tion työn­tek­i­jänä voin vaku­ut­taa, ettei laskelmil­la ja kir­jauk­sil­la ole yleen­sä yhtään mitään tekemistä todel­lisu­u­den kanssa. Käytän­nössä edes viras­to­jen sisäl­lä ei tiede­tä miten luvut oikeasti ovat, kos­ka vääris­te­ly alkaa jo lattiatasolta…”

    Sanois­in ennem­min että _vääristyminen alkaa jo lattiatasolta_. Eräältä hallinnon­alal­ta tiedän, että tuotan­nol­lisen toimin­nan yksiköitä on joskus aiko­jen saatossa joku vahin­gos­sa kir­jail­lut tuk­i­toim­intoi­hin. Sen takia VM vaatii koko ajan “tuotan­toon kuu­lumat­tomien turhien” yksiköi­den saneer­aamista. Kenel­läkään ei tun­nu ole­van kant­tia oikoa tietoja.

    Lasken­nas­sa on var­masti val­tion­hallinnos­sa kehit­tämistä. Sitä ei kiel­lä kukaan. Toisaal­ta lasken­taa kehit­tävien taho­jen ymmär­rys toimin­nas­ta tulee taa­ta, muuten laskemme vääriä asioita. 😉

    Vastaa

33. Kalle skrev:

    “Lasken­nas­sa on var­masti val­tion­hallinnos­sa kehit­tämistä. Sitä ei kiel­lä kukaan. Toisaal­ta lasken­taa kehit­tävien taho­jen ymmär­rys toimin­nas­ta tulee taa­ta, muuten laskemme vääriä asioita.”

    Nois­sa lasken­ta­jär­jestelmis­sä on ainakin kol­men viras­ton kohdal­la kysymys ulkoa eli ns. yksi­ty­is­puolelta oste­tu­ista työa­janseu­ran­ta­jär­jestelmästä. Kyyni­nen kysy­isi tietenkin, että mitä yksi­ty­istä se sem­moinen on kun läh­es ain­oa asi­akas on val­tio. Ei se osaami­nen yksi­ty­is­puolel­lakaan aina niin kovata­soista ole. 

    Val­tion ongel­ma on “lead­er­shipin” puute. Nykyiset johta­jat ja pääl­liköt ovat enem­mänkin eri­laisia man­age­ment-osaa­jia ja yksi­toikkos­es­ti vain luku­ja seu­raavia. Suuret kokon­aisu­udet eivät hahmotu.

    Mitkä oli­si­vat hyviä sano­ja kuvaa­maan suomek­si kah­ta eri tyypin johtajuutta?

    Vastaa

34. “Palveluy­hteiskun­ta johtaa vai­h­to­taseen ali­jäämään kun ihmis­ten tarvit­see kulut­taa kuitenkin oikei­ta hyödykkeitäkin ja palvelu­iden tuot­ta­mi­nen vaatii myös tuontipanoksia. ”

    Vien­nin osu­us pysyi n 22 % tasol­la 1970-luvul­ta 1990 alku­un. Sen jäl­keen vien­non osu­u­den kasvu oli voimas­ta ja 2001 päädyt­ti­in vien­nis­sä n 45 % bkt osuuteen.
    Se toi­mi moot­to­ri­na ja hyv­in­voin­nin kasvualus­tana , mut­ta on nyt pysähtynyt tuolle 2000 luvun alun tasolle.

    Mut­ta palveluitakin voi viedä ja sen suh­teen Suo­mi on kehitysmaa.
    Palvelu­iden vien­ti on ollut vain 4–5 % luokas­sa bkt:ta

    Esim Ruot­sis­sa vas­ta­va luku on 11 % luokkaa ja Englan­nis­sakin 9 % luokkaa .

    Olemme etsi­neet kän­nykkä­boomin jälkeistä veturia per­in­tei­sistä tekni­sistä tuot­teista mut­ta aivan yhtä hyvin ne ovat löy­det­tävis­sä palveluista

    Vastaa

35. “Jos taas VM ei usko viras­to­jen tekevän näitä laskelmia rehellis­es­ti niin se ker­too keskushallinnon ja sen alais­ten viras­to­jen hal­lus­sa ole­van infor­maa­tion todel­lis­es­ta tasosta..”

    Tähän liit­tyy pari ongel­maa, liikekir­jan­pidon ja val­tion hallinnol­lisen kir­jan­pidon ylläpitämien yhtäaikaa on sekin kallista.

    Posti-ja Tele­laitok­ses­sa liikekir­jan­pito otet­ti­i­in käyt­töön 70-luvul­la .Olin muk­na alus­ta läh­tien nuore­na insinöörinä, sil­lä se ei van­ho­ja juuri kiinnostanut
    Van­ho­jen virkami­esten oli vaikea omak­sua ja ymmärtää uusia käytän­töjä ja niidne merkitystä.

    Joitain moment­te­ja esim ylläpi­to oli totut­tu pitämään kaatopaikkoina ja sinne kir­jat­ti­in kaik­ki tehottomuus.
    Mut­ta ei liikekir­jan­pito vielä mitään muut­tanut, ylläpi­to säi­lyi edelleen kaatopaikkana.Tehottomuus piti kaivaa esi­in uusil­la välineil­lä, moment­ti­lasken­nas­sa se oli mahdatonta

    Sen muut­ta­mi­nen vaati toimen­piteitä eli sil­loinen esimieheni ymmär­si ongel­man kun ker­roin näke­myk­seni Hän sat­tui ole­maan myös ohjel­mointinört­ti ja niin­pä teimme sil­loiselle toim­inta-alueellemme Lapi­in mallin , jos­sa minä tuot­teistin kaik­ki ylläpi­to­työt ja koke­muk­sen perus­teel­la arvioin kunkin tuot­teen resurssitarpeen.Hän taas teki tarvit­ta­vat raportointiohjelmat.

    Työt ilmoitet­ti­i­in päivit­täin vikakont­tori­in, joka teki töistä tiketin. Tiket­tien resurssimenekkiä ver­rat­ti­in työaikakirjanpitoon.
    Aluk­si seli­tyk­set oli­vat kir­ja­va, mut­ta kun resurssi­tarpeen muu­tok­si­in ei loy­tynyt vaku­uttvia seli­tyk­sia niin täy­tyi kek­siä uusi kaatopaikkako­hde , joka oli yleisku­lut, mikä var­maan olikin oikeampi kohde.Yleiskulut pommp­pa­si­vatkin satoi­hin prosentteihin.Silloin tiedet­ti­in mitä vält­tämätön liike­toim­inta vaatii henkilöstöä ja paljonko siitä syn­tyy kulu­ja , mikä on jotain muuta.
    Samoin tun­net­ti­in nyt tarkoin paljonko masaa liit­tymän vianko­r­jaus, toim­i­tus etec

    Johto kykeni tekemään tuos­ta oman päätelmän ja seu­rauk­se­na oli sit­ten saneer­aus. Sil­loin se oli luon­nol­lisen pois­tu­man kaut­ta, mut­ta esim Lapin henkilöstö tip­pui 10 vuodessa alle puoleen eli n 1000 hengelle.Nykypäivään ver­ratu­na se on tietysti hidas­ta, mut­ta suun­ta muut­tui ja syn­tyi tulosta.

    Se mitä yritän sanoa, että kir­jan­pito ja kus­tan­nus­lasken­nas­ta ei ole hyö­tyä ellei sitä käytetä johtamisen apuvälineenä.

    Tästä jatkuisi ker­to­mus 80-luvulle investoin­tien hallintaan liike­talouden mukaan, mut­ta se on jo toinen juttu .
    Mut­ta senkin voin ker­toa, että ei täl­laisen toimin­nan pio­nee­ri­na juuri ystäviäkään ker­ry ainakaan julkisel­la sektorilla.

    Vastaa

36. Myöhaisenä kom­ment­ti­na lisään tähän vas­taan tulleen ja aiheeseen osu­van lainauksen:

    “The behav­ior of any bureau­crat­ic orga­ni­za­tion can best be under­stood by assum­ing that it is con­trolled by a secret cabal of its enemies.”

    — Robert Conquest

    Vastaa

37. Mitä tänään Bri­tan­ni­as­sa, sitä vaalien jäl­keen Suomessa. 

    Brit­tien uusi oikeis­to­hal­li­tus leikkaa oikein kun­nol­la, vaik­ka talousti­eteil­i­jät varoit­ta­vat aivan liian aikai­sista laman jälkei­sistä säästöistä, jot­ka toden­näköis­es­ti aja­vat maan turmioon. Sama virhe tehti­in USA:ssa 1937 ja Japanis­sa 1997. 

    Syyt Bri­tann­ian hal­li­tuk­sen leikkauk­si­in ovat ide­ol­o­giset. Bud­jet­ti­va­je on hyvä tilaisu­us ajaa val­tion toimin­not alas.

    Kataisel­la lie­nee sama aja­tus tuot­tavu­u­so­hjel­man kanssa. Mitä väliä sil­lä, että tehdään hölmöyk­siä kun­han saadaan val­tion roo­lia alas.

    Ja jos aikaisem­mat ennus­merk­it pitävät paikkansa, niin vaalien jäl­keen alkaa sit­ten muodin mukaan brit­tien säästöo­hjel­man kopi­oin­ti Suomes­sa. Oli ajanko­hdan suh­teen sit­ten järkeä tai ei. Eli tuot­tavu­u­so­hjel­maa tul­laan kiristämään entisestään.

    Vastaa