Rikkovatko kunnan lakia vanhusten laitoshoitomaksuissa?

26.9.2010 · Aihe: _ 

Nimimerkki Sarikiinnitti kommentissa huomiota siihen, että vanhusten laitoshoitomaksussa, joka pääsääntöisesti on 85 prosenttia tuloista, on myös yläraja. Niin on. Hoitomaksu ei saa ylittää hoidon kustannuksia.

Näin laki sanoo, mutta vaikuttaa siltä, että kaikki kunnat eivät tätä tiedä, koska ne eivät ole julkistaneet tuota ylärajaa hoitomuodoittain. Ei edes Helsingin kaupunki.

Lainsäädäntö on asiassa veikeä. Lain mukaan hoidosta peritään kustannuksia vastaava maksu. Laissa annetaan kuitenkin valtioneuvostolle mahdollisuus asetuksella määrätä maksusta alennus. Tämän erikoisen rakennelman tarkoituksena on se, että sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista voitaisiin määrätä asetuksella eikä eduskuntaa tarvitse päästää mestaroimaan asiaa.

Asetuksen lisäksi myös laki on voimassa. Hoitomaksu ei saa ylittää kustannuksia. Tätä muodollisesti hyväosaisia suojelevaa lakia on syytä noudattaa, sillä ei kukaan, jolla on miljoonan euron omaisuustulot, maksa vanhainkotipaikasta 850 000 euroa vuodessa. Kuntien laiton hinnoittelu ajaa tarpeettomasti kaksinkertaisiin palveluihin.

Kommentit

39 Vastausta artikkeliin “Rikkovatko kunnan lakia vanhusten laitoshoitomaksuissa?”

  1. Seppo S kirjoitti 26.9.2010 kello 18:52

    Ehdottomasti pitkäaikaisen laitoshoidon kustannustaso eli maksujen yläraja tulisi olla käytössä ja raja tulisi julkistaa.

    Mikä lienee tilanne? Veikkaisin, että ainakin osa kunnista on noudattanut ylärajaa, vaikka ei ole sitä julkistanutkaan. Tai sitten asiakkaalle kerrotaan, että hänen kannattaisi hakeutua yksityiseen hoivakotiin.

    Kustannustason ilmoittaminen avoimesti lisäisi toiminnan läpinäkyvyyttä. Eri kuntien sekä yksityisten hoitolaitosten todellisia kustannustasoja päästäisiin helpommin vertaamaan.

    Tietenkin kunnan toinen hoitolaitos saattaa olla merkittävästi kalliimpi kuin toinen. Ja kunta saattaa ostaa yksityiseltä hoitolaitokselta palveluja kolmanteen hintaan. Mitä hintaa silloin pitäisi noudattaa?

    Ehkäpä laissa on kuitenkin tarkoitettu kunnan käyttämien hoitolaitosten keskimääräistä kustannustasoa?

    Vai pitäiskö uskoa lain ja asetuksen tarkkaan sanamuotoon? Mutta ei kai nyt sentään jokaisen vanhuksen osalta tarvitse kustannuksia erikseen laskea? Vai pitääkö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. sari kirjoitti 26.9.2010 kello 20:56

    ehdotan että ministeriö julkaisisi laskentasäännöt joiden peruste olisi esim. seuraavan sukuinen

    vanhustenhoidon kustannukset ovat vanhustenhoidon kustannuksia. Diagnostisoitujen sairauksisen hoito kuuluu terveydenhoidon puolelle. Näin täystynee olla jotta vertailu yksityiselle puolelle olis reilua.

    kustannuksiin lasketaan hoidon välittömät kustannukset lisättynä kohtuullisella tilavuokralla ja katteella, jonka suuruus määrästään yksityisten hoitolaistosten mediaanituoton mukaan. Löytynee tilinpäätöksistä.

    Muut kulu tulisi kunnan hoitolaitoksen kyetä maksamaan em. katteesta niinhän yksityinenkin sektori joutuu tekemään, eli vanhustenhoito ei saa subventoida kunnan tehotonta hallintoa. Nyt on liian helppo upottaa tehottomuus laskentasääntöön.

    Saadut enimmäiskulut ilmoitetaan julkisesti, jollain saadaan selkeästi näkyviin kunnan toimien tehokkuus verrattuna yksityiseen. Jos kunta ei kisassa pärjää niin sitten kunnan täytynee tehostaa toimintaansa.

    Tietysti syntyy alijäämää 85% säännön mukaan laskutetuista hoitomaksuista, mutta se budjetoidaan kunnan vanhustenhoidon budjetiin. Tämä budjetti olisi sitten ´tilaajan´ maksuosuus kunnalliselle ´hoitolaitokselle´.

    Tämä filosofia pyrkisi ´auttamaan´ kuntia pitämään huolta käyttöasteesta joka on tehokkuuden paras mittari.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.9.2010 kello 21:56

    Sari,
    Se 85 koski sitä, kuinka suuri osa tuloista käytetään hoitomaksun. Jos tämä ylittää kustannukset, laskutetaan sata prosenttia kustannuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 26.9.2010 kello 22:45

    Eikös muuten ole aika veikeätä, että lähtökohtana ylipäätään on tietty prosenttimäärä tuloista? Ei taida tällainen avoimuutta edistää.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Raimo K kirjoitti 26.9.2010 kello 23:24

    Kalevi Kämäräinen: “Eikös muuten ole aika veikeätä, että lähtökohtana ylipäätään on tietty prosenttimäärä tuloista? Ei taida tällainen avoimuutta edistää.”

    Ei sillä ole tarkoitettukaan edistää avoimuutta, vaan varmistaa, että laitoksessa hoidettavallekin jää jonkin verran omaa rahaan(joka kyllä usein menee perillisille).
    Avoimuus tulee kunnan budjetista, jos on tullakseen. Moni kunta ei itsekään tiedä, mitä jokin laitos oikeasti maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Raimo K kirjoitti 26.9.2010 kello 23:39

    sari: “vanhustenhoidon kustannukset ovat vanhustenhoidon kustannuksia. Diagnostisoitujen sairauksisen hoito kuuluu terveydenhoidon puolelle.”

    Periaatteessa kyllä, mutta laitoshoidossa olevilla on diagnosoituja sairauksia – ne joilla ei ole sairauksia tai joiden sairauksia ei ole diagnosoitu, asuvat tietenkin kotona. Ja kotonakin asuvilla on sairauksia…
    Kun kysymys on laitoshoidon kustannuksista, ei ole tärkeää, menevätkö kulut vanhustenhoidon vai terveydenhuollon “momentilta”, ts. kumpaa jokin suorite on tai ei ole.
    Kun siis hoidosta peritään kustannuksia vastaava maksu, sen pitäisi olla kunkin hoitopaikan todellinen kustannus – osa laitoksista on hyvin kalliita, osa ei niin kalliita (laitoshoito on aina kallista) – ja hoitopäivän hinta yleensä tiedetään ja sitä seurataan. Mitä tämä hinta sisältää, ei ole aivan niin selvää – esim. kuinka paljon hallintoa siihen “kaadetaan”.
    Kuitenkaan mitään yleistä ylärajaa ei ole eikä voi olla – kustannukset ovat erilaisia ja niin on myös hoito.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pekka Pessi kirjoitti 27.9.2010 kello 1:13

    Maksu riippuu varmaankin tarvittavasta hoidosta ja hoitopaikasta. Tarjoilen edelleenkin tätä datapointtiani, eli anopin hoito Helsingin kaupungin vanhainkodissa olisi maksanut 5050 €/kk, jos edunvalvoja ei olisi ilmoittanut kuukausituloja. Näppärä poika Nokalta osaa varmaan laskea, paljonko pitää bruttona saada eläkettä, että raja alkaa kiinnostaa. Toki raja ilmoitettiin nytkin, ilmeisesti tarkoituksena oli motivoida edunvalvojaa tekemään rivakkaan selvitys hoidokin tuloista.

    Toinen datapointti on taas sitten se, että ainakin Helsingissä pääomatulot saa rakennettua sellaisiksi, että niitä ei lasketa mukaan hoitomaksua määrätessä. (Eli sen sijaan, että ostaa Nokian osakkeita, joille maksetaan ikävästi osinkoa, ostaa sellaisen Nokiaan sijoittavan rahaston osuuksia, joka ostaa osingoilla lisää osakkeita. Pikkurahan tarpeessa rahasto-osuuksia voi sitten myydä pois.)

    Tämä 85 % ei kyllä pitäisi kiinnostaa ketään, kun käytännön ongelma on se, että tuollaiseen 85 % paikkaan ei pääse. Toisin sanoen, niiden käyttöasteet pyörivät reilusti yli 100 % pahemmalla puolella. Sori vaan sarit, sepot ja osmot, mutta te olette eläneet suojattua elämää, ettekä ymmärrä näistä jutuista yhtään mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Risto kirjoitti 27.9.2010 kello 5:33

    Raimo K:
    “Ja kotonakin asuvilla on sairauksia…”

    Kyllä, mutta heiltä ei terveydenhoitojärjestelmä peri 85% tai muutakaan prosenttiosuutta tuloista hoidon kustannusten kattamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. sari kirjoitti 27.9.2010 kello 7:41

    pekka,
    käytäntöjä on monia. Jotkut asiat helsingista katsottuna ovat erilaisia kuin kehatien ulkopuolelta.
    Jku muukin on nähnyt maailmaa mm. tapauksia jossa kunta myy pakosti vanhuksen asunnon ja pidättaa asunnosta saadut rahat hoitokustannuksina. `ensin käytetään vanhuksen tilillä olevat rahat, sitten kunnan rahat´.

    samoin käyttöaste on helsingissä varmasti kova. Väestökatokunnissa se saattaa olla alhaisempi varsinkin kun laskentaperusteena on hoitopäivän hinta. eli pidetään paikkaa tyhjänä kun sen käyttö on niin kallista. Tällöin virhe on siinä, että ohjeistus on minimoida hoitopäivät, kuten sairaaloissakin nykyjään. ´Sitä saat mitä mittaat´ opetettiin kauppiksessa.

    en usko vanhusten kikkailevan tuloillaan rahastojen yms avulla siinä vaiheessa taitaa olla muitakin murheita kunhan kehätien sisäpuolen liituraitamiehet pysyvät siellä. Siitä toiminnasta vanhusten parissa voisin kertoa paljonkin, mutta ei kuulu tähän postaukseen.

    ehkä se on niin että ´tarttis tehdä jotain´

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Raimo K kirjoitti 27.9.2010 kello 9:58

    Risto: Raimo K:
    “Ja kotonakin asuvilla on sairauksia…”

    “Kyllä, mutta heiltä ei terveydenhoitojärjestelmä peri 85% tai muutakaan prosenttiosuutta tuloista hoidon kustannusten kattamiseen.”

    Perii kyllä, mutta rahaa, ei prosenttiosuutta – jos on kotipalvelun piirissä ja kotipalvelu voi tulla kalliimmaksi kuin laitoshoito – eikä asiakkaalle tarvitse jättää mitään suojaosuutta. Mutta tässä ketjussa nyt oli kysymys laitoshoidon maksuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Raimo K kirjoitti 27.9.2010 kello 10:02

    sari: “Joku muukin on nähnyt maailmaa mm. tapauksia jossa kunta myy pakosti vanhuksen asunnon ja pidättaa asunnosta saadut rahat hoitokustannuksina. `ensin käytetään vanhuksen tilillä olevat rahat, sitten kunnan rahat´.”

    Kunta ei kyllä myy kuntalaisen omaisuutta – mutta voi kyllä edellyttää omaisuuden myyntiä hoidon rahoittamiseksi.
    Minä en hyväksyisi minkään hoidon rahoittamista veronmaksajien rahoilla, jos hoidettavalla on merkittävästi realisoitavissa olevaa omaisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Risto kirjoitti 27.9.2010 kello 12:18

    Raimo K:
    Tarkoitin (olettaneeni Sarin tarkoittaneen) siis varsinaista sairauksien lääketieteellistä hoitoa (josta ei peritä muutoin sairastuneilta tulosidonnaisia maksuja), en “hoivapalvelujen” maksuja oli hoidettava sitten kotona tai laitoksessa.

    “Minä en hyväksyisi minkään hoidon rahoittamista veronmaksajien rahoilla, jos hoidettavalla on merkittävästi realisoitavissa olevaa omaisuutta.”

    Oikeudenmukaisuus on aina mielipidekysymys. Itse tapaisin ajatella, että jos on työtä ikänsä tehnyt ja (progressiiviset) veronsa maksanut ja tarveharkintaiset tulonsiirrot jättänyt nostamatta, niin kunnan ei kaikkea säästöön jäänyttä tarvitsisi enää vanhoilla päivillä ulosmitata, jos ei “älyä” kuolla saappaat jalassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Riitta kirjoitti 27.9.2010 kello 13:35

    Itse tapaisin ajatella, että jos on työtä ikänsä tehnyt ja (progressiiviset) veronsa maksanut ja tarveharkintaiset tulonsiirrot jättänyt nostamatta, niin kunnan ei kaikkea säästöön jäänyttä tarvitsisi enää vanhoilla päivillä ulosmitata, jos ei “älyä” kuolla saappaat jalassa.

    … tai älyä ajoissa siirtää sitä säästöön jäänyttä perillisille (pidättäen vain hallintaoikeuden itsellään). Näissä tuppaa helposti käymään niin, että ne joilla on oikeasti varallisuutta osaavat järjestää asiansa niin, että se varallisuus myös pysyy suvussa, mutta tavallisten ihmisten pienemmät säästöt ulosmitataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Raimo K kirjoitti 27.9.2010 kello 14:44

    Risto: “Raimo K: Tarkoitin (olettaneeni Sarin tarkoittaneen) siis varsinaista sairauksien lääketieteellistä hoitoa (josta ei peritä muutoin sairastuneilta tulosidonnaisia maksuja), en “hoivapalvelujen” maksuja oli hoidettava sitten kotona tai laitoksessa.”

    Tätä minäkin oletin hänen tarkoittaneen – ja kun laitoksissa hoidettavana olevilla on sairauksia, on samantekevää, miltä “momentilta” mikäkin toimenpide menee – hoidon ja hoivan välillä on laitoshoidossa veteen piirretty viiva.
    Periaatteessa asia on tietysti selvä – näistä lääketieteellisistä hoidoista ei tarvitse jättää suojaosuutta, joten tarkka erottelu voisi viedä senkin 15%, joka muuten jäisi.
    Ja tarkasti ottaen hoitomaksut eivät ole tulosidonnaisia, vaan hoidosta peritään sen aiheuttamat kulut, kunhan potilaalle jää se 15%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Raimo K kirjoitti 27.9.2010 kello 14:47

    Risto: “Oikeudenmukaisuus on aina mielipidekysymys. Itse tapaisin ajatella, että jos on työtä ikänsä tehnyt ja (progressiiviset) veronsa maksanut ja tarveharkintaiset tulonsiirrot jättänyt nostamatta, niin kunnan ei kaikkea säästöön jäänyttä tarvitsisi enää vanhoilla päivillä ulosmitata, jos ei “älyä” kuolla saappaat jalassa.”

    Mielipidekysymyshän se on: onko perillisillä parempi oikeus omaisuuteen kuin hoidon antavalla kunnalla?
    Potilaan kannalta asialla ei ole loppupelissä mitään merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Riitta kirjoitti 27.9.2010 kello 15:39

    Potilaan kannalta asialla ei ole loppupelissä mitään merkitystä.

    Uskallan olla eri mieltä. Jos pienituloinen ja varaton saa hoivan ilmaiseksi, niin tuntuu äärimmäisen epäreilulta nähdä omaisuuden hupenevan hoitomaksuihin. Ei sitä omaisuutta täältä mukaansa saa, mutta kiva olisi lapsille jotain jättää, kun itsekin on joskus jotain omilta vanhemmilta saanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Raimo K kirjoitti 27.9.2010 kello 18:18

    Riitta: ´Potilaan kannalta asialla ei ole loppupelissä mitään merkitystä.´
    “Uskallan olla eri mieltä. Jos pienituloinen ja varaton saa hoivan ilmaiseksi, niin tuntuu äärimmäisen epäreilulta nähdä omaisuuden hupenevan hoitomaksuihin. Ei sitä omaisuutta täältä mukaansa saa, mutta kiva olisi lapsille jotain jättää, kun itsekin on joskus jotain omilta vanhemmilta saanut.”

    Ei se paljon uskallusta vaadi.
    Totta kai olisi “kiva”, mutta ei minulla ole mitään intressiä rahoittaa hoitoasi, jos sinulla on omaisuutta, jolla sen voi maksaa.
    Että kehtaatkin moista pyytää, mutta varakkaan ahneus ja itsekkyys näyttää tosiaan olevan rajaton – ilmainen hoito vaan rikkaille, kun köyhät saavat alennusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Raimo K kirjoitti 27.9.2010 kello 18:23

    Riitta: “Näissä tuppaa helposti käymään niin, että ne joilla on oikeasti varallisuutta osaavat järjestää asiansa niin, että se varallisuus myös pysyy suvussa, mutta tavallisten ihmisten pienemmät säästöt ulosmitataan.”

    Näin voi tosiaan käydä, mutta eivät ne tosirikkaat sosiaalitoimistossa asioikaan eivätkä vanhainkotipaikkoja jonota. Heille on tarjolla toisenlaisia hoitopaikkoja ja kotihoidon tukea, mutta ilmaista ei ole sekään.
    Mutta jos se malli sopii sinulle ja lapsillekin jää vielä, siitä vaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Riitta kirjoitti 28.9.2010 kello 9:36

    Raimo K: Ei siihen, että siirtää asuntonsa ja kesämökkinsä lastensa nimiin tarvitse olla mitenkään erityisen rikas.

    Esittämäs malli saa aikaan sen, että fiksujen omaisuus säilyy suvussa, tyhmien sulaa hoitomaksuihin. Vähän samaa tapahtuu niissä perheissä, missä tulot muodostuvat lähinnä miehen eläkkeestä. Jos puolisot ovat tehneet kirjallisen elatussopimuksen, niin silloin miehen hoitomaksu on alempi kuin jos tällaista sopimusta ei ole (kerrottiin taannoin telkkarissa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Raimo K kirjoitti 28.9.2010 kello 13:22

    Riitta: “Raimo K: Ei siihen, että siirtää asuntonsa ja kesämökkinsä lastensa nimiin tarvitse olla mitenkään erityisen rikas.
    Esittämäs malli saa aikaan sen, että fiksujen omaisuus säilyy suvussa, tyhmien sulaa hoitomaksuihin.”

    Mitäs mallia minä olen esittänyt? Olen yrittänyt kertoa, miten järjestelmä oikeasti toimii – ja kyllä siinä tuo kertomasi mahdollisuuskin on.
    Mutta silti: todella rikkaat eivät jonota vanhainkotipaikkoja eivätkä muitakaan kunnan palveluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. sari kirjoitti 28.9.2010 kello 21:29

    olisko tarpeen, että koko hoitomaksukäytäntö mietittäisiin uudelleen, ettei fiksut ja tyhmät erotu, ettei kunnan tarvitse ´suositella´ omakotitalojen myyntiä ja että myös tulevaisuuden keskiluokan asunnon omistava eläkeläinen tuntisi olevansa turvassa vanhustenhoidon ´ryöstöhinnoittelulta´?

    Eikö tavoite vois olla, että myös ´rikkaat´ voisivat ja haluaisivat käyttää kunnan palveluita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Raimo K kirjoitti 29.9.2010 kello 9:49

    sari: “turvassa vanhustenhoidon ryöstöhinnoittelulta´?”

    Siis hoidosta peritään siitä aiheutuvat kustannukset, tarvittaessa alennettuna – ryöstö on kyllä ihan eri asia.
    Ja miksi minun veronmaksajana pitäisi maksaa jonkun hoidon kustannukset, jos tällä itsellään on varaa?
    Tässä on sosiaaliturvan periaatteet menneet päälaelleen.
    Toki rikkaatkin voivat käyttää kunnallisia palveluja ja ne ovat jopa suhteellisen edullisia, mutta onko heillä halua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Riitta kirjoitti 29.9.2010 kello 9:51

    Eikö tavoite vois olla, että myös ´rikkaat´ voisivat ja haluaisivat käyttää kunnan palveluita?

    Minusta tämä on tärkeä tavoite, vain se takaa palvelujen laadun. Jos järjestelmä on sellainen, että ‘rikkaat’ maksavat (veroina) palvelut, joita eivät käytä, niin palvelujen taso väistämättä laskee ja ‘köyhien’ annetaan ymmärtää, että saavat olla kiitollisia siitäkin vähästä, minkä saavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Raimo K kirjoitti 29.9.2010 kello 11:10

    Riitta: ´Eikö tavoite vois olla, että myös ´rikkaat´ voisivat ja haluaisivat käyttää kunnan palveluita?´

    “Minusta tämä on tärkeä tavoite, vain se takaa palvelujen laadun.”

    Tämä olisi tärkeä tavoite, mutta se on jo menetetty, koska riittävää rahallista panostusta ei ole tehty eikä nykyisen uusliberalismin aikana tulla tekemäänkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Riitta kirjoitti 29.9.2010 kello 11:36

    Ja miksi minun veronmaksajana pitäisi maksaa jonkun hoidon kustannukset, jos tällä itsellään on varaa?

    Koska olet joissakin toisissa asioissa itse saamapuolella.

    Tämä olisi tärkeä tavoite, mutta se on jo menetetty, koska riittävää rahallista panostusta ei ole tehty eikä nykyisen uusliberalismin aikana tulla tekemäänkään.

    Ei tätä vielä läheskään kaikissa asioissa (esimerkiksi koulut tai päiväkodit) ole menetetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Seppo S kirjoitti 29.9.2010 kello 12:41

    Otetaan esimerkki: Vanhuksella nettotulot on 1.500 euroa/kk ja omaisuutta 500.000 euroa.

    Jos veronmaksajat joutuvat nykytariffien mukaan kustantamaan vanhuksen hoivakuluja 50.000 euroa, niin eikö olisi kohtuullista, että se perittäisiin vanhuksen omaisuudesta? Maksu olisi vain 10 prosenttia omaisuuden kokonaisarvosta.

    Usein perilliset ovat 60-vuotiaita, joilla itselläänkin on jo 300.000 euroa omaisuutta.

    Tämäntyyppinen tilanne on jatkossa entistä yleisempi, koska meidän suomalaisten omaisuus on suurelta osin kiinni asunnoissa. Varallisuuden kasvattaminen omistamalla oman asunnon on verotuksessa tehty edulliseksi.

    Kun asuntojen hinnat ovat nousseet, omaisuusmassaa alkaa nyt perintöjen kautta kumuloitumaan iäkkäille entistä enemmän. Samanaikaisesti valitamme kovasti, että näiden entistä rikkaampien iäkkäiden hoivakulut karkaavat käsistä.

    Oletettavasti iäkkäiden rikastumisen määrä on paljon voimakkaampaa kuin hoivakulujen kasvun määrä, joten ongelma ei ole rahan puutteessa vaan siinä, miten raha jaetaan.

    Voidaan tietenkin vaihtoehtoisesti lopettaa asuntolainojen verovähennysoikeudet ja kiristää myyntivoittoveron säädöksiä asuntojen osalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. sari kirjoitti 29.9.2010 kello 15:25

    seppo S:n esimerkki on ajtuksena oikein:

    oletetaan että eläke on 1500€/kk
    asunnon vuokraustulo 1000 €/kk
    yhteensä 2500€/kk

    tästä 85% on 2125 €/kk

    millaista hoitoa/palveluita tällä saa kunnalta?

    Kuten aikaisemmin todettiin kukaan ei osaa vastata.

    Jos hieman nostetaan tuota eläkettä/vuokratuloa tullaan melko pian alueelle missä on mahdollista maksaa 100% hoitokuluista kuten onn tehtävä yksityisellä puolella – kunhan saisi tietää mitkä ne ovat. Jos ei saa tietoja kuluista niin mennään sitten yksityiselle joka kyllä kertoo mitä lysti maksaa. Tätä syntyy Osmon mainitsemaa turhaa palvelutuotantoa.

    Jos vanhus on ´heikko´ niin silloin kunta ´suosittelee´hoitoonpääsyn ehtona että asunto myydään ja sieltä sitten rahat. `ryöstö`?

    Eikö pitäisi ensin laittaa asunto vuokralle ja katsoa pärjääkö sillä. Eipä taida olla käytäntönä kovinkaan usein kuntapuolella, yksityisellä kyllä.

    Tämä lienee niitä maailmankatsomusasioita, mutta jotain maksetuista veroistakin pitäisi pystyä laskemaan hyödyksi.

    Eli läpinäkyvyyttä ja rehellisyyttä peliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Raimo K kirjoitti 29.9.2010 kello 15:44

    Riitta: “Ei tätä vielä läheskään kaikissa asioissa (esimerkiksi koulut tai päiväkodit) ole menetetty.”

    Jaa. Ja miten tämä vaikuttaa vanhusten hoitomaksuilla tapahtuvaan “ryöstöön”?
    Seppo S järkeilee asiasta varsin osuvasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Raimo K kirjoitti 29.9.2010 kello 15:49

    Riitta: ´Ja miksi minun veronmaksajana pitäisi maksaa jonkun hoidon kustannukset, jos tällä itsellään on varaa?´
    “Koska olet joissakin toisissa asioissa itse saamapuolella.”

    Luulenpa olevani “toisissa asioissa” vielä maksajan puolella.
    Enkä oleta, että mahdollinen omaisuuteni olisi koskematon, jos sitä tarvitaan vanhustenhoitoni (tai muun) maksamiseen, niin itsekäs en ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Risto kirjoitti 29.9.2010 kello 22:50

    Raimo K:
    “Totta kai olisi “kiva”, mutta ei minulla ole mitään intressiä rahoittaa hoitoasi, jos sinulla on omaisuutta, jolla sen voi maksaa.
    Että kehtaatkin moista pyytää, mutta varakkaan ahneus ja itsekkyys näyttää tosiaan olevan rajaton – ilmainen hoito vaan rikkaille, kun köyhät saavat alennusta.”

    Ei tässä rikkaista ole kysymys vaan keskiluokasta. Herliineille se hukkuisi pyöristysvirheeseen, jos he vaikka joutuisivatkin yhden kerrostaluasunnon hinnan maksamaan hoidosta.

    Työtätekevälle keskiluokalle sen sijaan mallisihan tarkoittaisi sitä, että ensin he saisivat maksaa verot, ja sitten jos olisivat saamapuolella niin heidän kaikki säästönsä ulosmitattaisiin. Mallissasihan ei ole mitään sisäistä logiikkaa rajoittaa se koskemaan vain vanhusten hoitoa. Jos opettaja- tai insinööriperhettä kohtaa syöpä tai lapsen synnynnäinen sydänvika, niin omaisuus vaan realisoitavaksi menojen kattamiseksi.

    Tokihan sitä keskiluokka voisi sitten alkaa hankkia yksityisiä vakuutuksia huonojen päivien varalta, mutta mikä motivaatio heillä sitten pitäisi olla ylläpitää verovaroilla toista järjestelmää, josta hyötyisivät vain lähinnä lusmut ja laiskurit?

    Kuinka moneen kertaan keskiluokan pitäisi hoitonsa maksaa, että se sinulle riittäisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Seppo S kirjoitti 30.9.2010 kello 1:19

    Eihän se ole kivaa, jos omia hoivakuluja joutuu maksamaan realisoimalla omaisuuttaan. Mutta näkeehän sen jo puusilmälläkin, mihin tämä nykyinen oikeistosuuntaus on meitä viemässä.

    Kun Katainen ja Kiviniemi puhuvat (ja vihreät ovat hiljaa), että työtä ja työllistämistä ei saa verottaa, niin sehän tietää sitä, että valtion ja kuntien kuluja tullaan leikkaamaan. Eli nykymeno tulee tiensä päähän seuraavalla vaalikaudella pitipä asiasta vai ei.

    Järjestelmäähän romutetaan jo nyt vauhdilla. Helsinki on vähentänyt laitospaikkoja ja jonot kasvavat. Varakkaille se on viesti, että ryhtykääs katsomaan yksityisiä hoivakoteja. Kuntien palvelut heikennetään entisajan köyhäinhoidon tasolle.

    Usein kuulee jo puhuttavan, että vanhusten omavastuuta kasvatetaan tavalla tai toisella. Raha alkaa ratkaisemaan, taataanko vanhukselle vaipanvaihto viidessä minuutissa vai vuorokauden sisällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Raimo K kirjoitti 30.9.2010 kello 9:28

    Risto: “Ei tässä rikkaista ole kysymys vaan keskiluokasta … Kuinka moneen kertaan keskiluokan pitäisi hoitonsa maksaa, että se sinulle riittäisi?”

    Eiköhän se yksi kerta riitä. Enkä ole halukas maksamaan keskiluokkaisenkaan vanhuksen hoidosta, jos tällä itsellään on varoja.
    Eikä tämä ole mikään minun mallini, vaan näin nykysysteemi toimii – enkä näe siinä mitään väärää – perilliset tietysti ovat vastaan.
    Ja on huomattava, että vanhukselta peritään vain ja ainoastaan hoidosta aiheutuvat kulut – omakustannushinta, voisi sanoa – ja yhteiskunnan tuki tulee siitä, että varattomat saavat alennusta.
    Näin minusta sosiaaliturvan tuleekin toimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Pekka Taipale kirjoitti 30.9.2010 kello 10:22

    Seppo S:
    >Kun Katainen ja Kiviniemi puhuvat (ja vihreät
    >ovat hiljaa), että työtä ja työllistämistä ei
    >saa verottaa,

    Eiväthän he mitään sellaista puhu.

    Sen sijaan he puhuvat sellaista, että työtä ja työllistämistä ei saa verottaa kovin paljoa nykyistä enempää, mikä onkin kyllä ihan järkevä ajatus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Tapio Peltonen kirjoitti 30.9.2010 kello 11:19

    Seppo S kirjoitti

    Voidaan tietenkin vaihtoehtoisesti lopettaa asuntolainojen verovähennysoikeudet ja kiristää myyntivoittoveron säädöksiä asuntojen osalta.</blockquote

    Kannatetaan! Missä on se puolue, joka ajaa tällaista uudistusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Risto kirjoitti 30.9.2010 kello 12:00

    Raimo K:

    Eikä tämä ole mikään minun mallini, vaan näin nykysysteemi toimii – enkä näe siinä mitään väärää – perilliset tietysti ovat vastaan.

    Näinhän nykysysteemi *ei* toimi. Tulot menevät käytännössä kokonaan kunnalle, mutta pääomaa syö vain inflaatio (muiden kuin pankkitalletusten suhteen ei usein sekään). Tämän minä kyllä pystyn sulattamaan.

    Seppo S:

    Voidaan tietenkin vaihtoehtoisesti lopettaa asuntolainojen verovähennysoikeudet ja kiristää myyntivoittoveron säädöksiä asuntojen osalta.

    Tämä kuule kelpaisi minulle ihan itsenäisenä päätöksenäkin. Koska nyt kuitenkin “jouduin” äskettäin itse ostamaan asunnon Helsingin pöhötetyiltä markkinoilta, jonkin verran siirtymäaikaa pitäisin kohtuullisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Pekka Pessi kirjoitti 30.9.2010 kello 13:22

    sarille sen verran, että vastauksia löytyy kyllä netistäkin, jos viitsii hakea. Luetun ymmärtäminen on toki vaikeaa ilman riittäviä taustatietoja.

    Kustannustasosta kunnallispuolella voi käydä lunttaamasssa vaikka kuntakuusikon sivuilta. Kahdella tonnilla kuussa saa tuettua asumista. (Kyseessä on muuten tukimuoto, jossa ei tarvitse välittää tuosta 85 % rajasta.)

    Toive kustannustasojen vertailusta kuntien ja yksityisten hoivapalvelujen välillä on hankala, kun useimmat yksityiset saavat rahansa suoraan kunnalta mutta kuitenkin työntävät hankalimmat hoidokkinsa kunnalle. Toisaalta kunnat eivät aivan helpoille tapauksille suostu tarjoamaan hoitoa, kaikki kynnelle kykenevät ja useimmat rajatapauksetkin pyritään hoidattamaan kotona tai yksityisissä hoivakodeissa. Se, että joku pääsisi valitsemaan yksityisen tai kunnallisen hoidon välillä, kuuluu lähinnä fantasiakirjallisuuden puolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Raimo K kirjoitti 30.9.2010 kello 17:29

    Pekka Pessi: “Toive kustannustasojen vertailusta kuntien ja yksityisten hoivapalvelujen välillä on hankala”

    Joo – ja vielä hankalampaa on vertailla hoidon laatua. TV:ssä esitellyssä Esperi Caren tapauksessa hoidossa oli puutteita, viranomaiset olivat huomauttaneet – hoitaja joka kommentoi, sai potkut, koska oli paljastanut yrityssalaisuuden. Siis huono hoito on yrityssalaisuus, ilmeisesti businessidean kannalta keskeinen – hoidetaan huonosti, saadaan enemmän voittoa.
    No, käräjäoikeus määräsi hoitajalle kohtalaisen korvauksen, jolta osin asia menee hoviin – Esperi Care ei mitenkään ole pyrkinyt kiistämään huonoa hoitoa, puhuu vain yrityssalaisuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Raimo K kirjoitti 5.10.2010 kello 12:28

    Ja nyt on sitten Attendo MedOne liittynyt “tuottava idea” -ketjuun: huono hoito ja hyvä voitto – yrityssalaisuuden paljastajille potkut. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. vesa koivisto kirjoitti 22.12.2013 kello 19:39

    Soinivaaralle tiedoksi.
    Sosiaalihuoltolaki 710/82 velvoittaa kunnan hoitamaan kotonaan yksin asumaan kykenemättömät (kotiavun turvinkaan) vanhukset.
    Kunta saa hoitaa heidät omassa tai ulkoistetussa hoitokodissa (vanhainkoti).
    Potilaat ovat molemmissa laitoshoidon potilaita.
    Asiakasmaksulaki 734/92 säätää potilasomavastuuksi 85 % nettotuloista mutta ei yli todellisen hoitokulun. Omavastuu on progressiivinen.
    1982 on sovittu, että omavastuun ylittävä osa kustannetaan veronkeruussa, joten jokainen maksaa elinaikanaan omavastuun ylittävän osan.
    Keneltäkään ei siis saa ottaa raha- tai kiinteää omaisuutta. Rikkaat saavat hoitaa itseään vapaasti täysin ykistyisissä laitoksissa ja maksaa kaikki kulunsa itse.

    Monet kunnat kiertävät omavastuuta ulkoistetuissa hoitokodeissa. Ne nimittävät sitä hoitomuotoa palveluasumiseksi ja otattavat vanhukselta raha- ja kiinteää omaisuutta ja jotka kuuluisivat perillisille. Kunta ei siis korvaa hänelle omavastuun ylittävää osaa, jonka vanhus yleensä on veronkannossa etukäteen maksanut.

    Hallitus aikoo luultavasti säästää 300 milj. yhtenäistämällä kunnan hoitokodit lain vastaisesti palveluasumiseksi ja joissa vanhukset maksaisivat kaikki kulunsa eli osan kuluista toiseen kertaan kuten jo nyt ulkoistetuissa hoitokodeissa.
    Jotkut omaiset tai vanhukset ovat älynneet lainvastaisuuden ulkoistetuissa laitoksissa ja valittaneet. He valittavat väärin hakemalla oikeutta palveluasumiseen kun kyse on laitoshoidosta. Hallinto-oikeudet pitäytyvät kunnan palveluasumissääntöihin ja vanhus häviää vääjäämättä.

    Täysi hoitokulu (vanhuksen kunto) kulkenee 1500 – 3000 euroa/kk.

    Olen penkonut asiaa vuosia. Autan valituksissa tai muuten jos joku haluaa.
    puh. 040-5922365

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus