Ruotsin vihreiden vaikea valinta

Ruotsin vihreät ovat han­kalan valin­nan edessä. Tukeako por­var­i­hal­li­tus­ta joko siihen liit­tymäl­lä tai eril­lisel­lä yhteistyöl­lä val­tiopäivil­lä, vai pysyt­täy­tyäkö (lupausten mukaises­ti?) punav­ihreässä liit­tou­tu­mas­sa, jol­loin lisää välil­lis­es­ti ulko­maalais­vas­tais­ten val­taa maas­sa. Vaali­valvo­jai­sis­sa puolueen edus­ta­jat jät­tivät tämän auki. He ker­toi­vat kryp­tis­es­ti luvan­neen­sa yhteistyössä pyrk­iä punav­ihreään enem­mistöhal­li­tuk­seen, mut­ta tämä epäon­nis­tui. Haas­tat­teli­jat eivät ker­taakaan anta­neet hei­dän sanoa vas­taus­taan loppuun.

Olisi huono vai­h­toe­hto sitoa itsen­sä demarien uppoavaan laivaan. Huono vai­h­toe­hto se on vihreille kaikkial­la Euroopas­sa.  Jos jät­täy­tyy nyt surkas­tu­vaan vasem­mis­toon, jää sinne myös seu­raavien vaalien jäl­keen, kos­ka vihre­itä ei sil­loin enää tarvi­ta. Sil­loin vihrei­den voi pelas­taa enää se, että ruot­sidemokraatit kas­vaisi­vat yhä niin, ettei salonkikelpoisil­la por­varipuolueil­la olisi vieläkään enem­mistöä. Ei sitä kyl­lä sil­loin ole punav­ihreäl­lä koalitiollakaan.

Ydin­voima taitaa vain olla ylivoimainen este vihrei­den hal­li­tuk­seen osal­lis­tu­miselle. Asia on Ruot­sis­sa vielä tun­teikkaampi kuin Suomes­sa, vaik­ka maa on kaikessa investoin­ut ydin­voimaka­p­a­siteetin kas­vat­tamiseen aika paljon. Kysymys ydin­voimas­ta näyt­tää aja­van vihreät oppo­si­tioon maas­sa toisen­sa jäl­keen. Miljö­par­ti­etin edus­ta­jat mainit­si­vat toisek­si syyk­si sairaus­vaku­u­tuk­sen ehto­jen heiken­tämisen. Kysymys on perin ruot­salais­es­ta ongel­mas­ta. Suomes­sa se on jo yhtä heikko kuin mihin Ruot­si on menossa.

En olisi yllät­tynyt, jos vihreät sopi­si­vat menet­telystä, jos­sa ne tuke­vat tapausko­htais­es­ti vähem­mistöhal­li­tus­ta.  Se olisi vihreille parem­pi vai­h­toe­hto kuin johtaa maa siihen, että vähem­mistöhal­li­tus joutuu ali­tuiseen neu­vot­tele­maan demarien kanssa.

262 vastausta artikkeliin “Ruotsin vihreiden vaikea valinta”

  1. Onks jol­lain tietoa, mil­la­nen poruk­ka ruotsin­demokraatit on? Kaikissa Ruotsin vaale­ja koske­vis­sa uuti­sis­sa tun­nu­taan totea­van fak­tana, että kyse on rasis­teista ja “pimey­den voimista” tms.. Kiin­nos­taisi tietää,onko kyse ihan oikeista rasis­teista vai enem­mänkin Muu­tos 2011 ‑tyyp­pi­sistä “rasis­teista”? Jos kyse on Muu­tok­sen kaltais­es­ta ryh­mästä, Ruotsin media taitaa olla vielä huo­mat­tavasti hys­teerisem­pi kuin Suomen.

    1. En pidä ruot­sidemokraateista, mut­ta yhdyn siihen, että Ruotsin medi­an suh­tau­tu­mi­nen puolueeseen ylit­tää kohtu­u­den rajat ja hyödyt­tää vain ruotsidemokraatteja.

  2. Ruot­salainen demokra­tia tun­tuu todel­lakin ole­van kri­i­sis­sä, mut­ta ongel­ma ei minus­ta ole Ruot­sidemokraat­tien vaalio­hjel­mas­sa, vaan medi­an rasisti- ja nat­siko­rt­tien läiskimisessä, sekä asial­lisen keskustelun vaientamisessa.

    Niin kauan kuin asialli­nen perustel­tu keskustelu estetään rasis­ti­huutelul­la, kas­vaa näi­den “rasis­tipuoluei­den” suo­sio. Toivoisin että Suomen media ja johta­vat poli­itikot oppi­si­vat jotain tästä farssista.

  3. Onkos tuo nyt ymmär­ret­tävä Soin­in­vaar­al­ta siten, että vihreät hal­li­tuk­seen, mak­soi mitä mak­soi? Suomes­sa­han jo on nähty miten vihreä tak­ki sut­jakkaasti kään­tyy kun omat henkilöko­htaiset edut ovat kyseessä. Sil­loin ei ole väliä paljonko esim. ydin­voimaa rakennetaan.

  4. Johan Nor­ber­gin, ruot­salaisen lib­er­aalin näke­mys asi­as­ta: http://www.johannorberg.net/?page=displayblog&month=09&year=2010#3524

    But yes­ter­day was also a sad day. The Alliance did not get a major­i­ty in par­lia­ment, they are two MPs short. A new anti-immi­gra­tion par­ty, the Swe­den Democ­rats, entered par­lia­ment with 5.7% of the votes. These are not nor­mal right-wing pop­ulists with roots in an anti-tax, anti-estab­lish­ment mes­sage, like Norway´s Frem­skrittspar­ti­et, for exam­ple. This is a par­ty that was start­ed in 1988, by peo­ple from dif­fer­ent Swedish neo-nazi groups. As late as 1996 you could see promi­nent mem­bers dress­ing up in nazi uni­forms and burn­ing books by jew­ish authors.

    This is an ugly, racist par­ty that has done every­thing it can to hide its roots in the last few years and behave like a nor­mal par­ty, but it is still a rejec­tion of every­thing that is dif­fer­ent that moti­vates them, often in a nasty, aggres­sive way. And even accord­ing to their own descrip­tion they are like Social Democ­rats when it comes to the wel­fare state, con­ser­v­a­tives in social issues and nation­al­ists when it comes to glob­al­i­sa­tion and immi­gra­tion. As such, they are the oppo­site of every­thing clas­si­cal lib­er­als stand for, and it is a sad day indeed, that we have racists in par­lia­ment. Their pres­ence will deep­en con­flicts and bru­talise the debate.

    Their result is also liv­ing proof that our inte­gra­tion poli­cies have failed. The politi­cians who refuse to reform the labour mar­ket reg­u­la­tions that keep immi­grants out of work have a respon­si­bil­i­ty for these consequences.

  5. @Rogue
    Puolueen perusti neljän kaap­pinatsin ryh­mä, ja sen ytimessä on ollut pitkään ääri­oikeis­to­laisia akti­ive­ja, joil­la on yhteyk­siä euroop­palaisi­in vel­je­spuolueisi­in. Jim­my Åkessonin johta­mat uud­is­ta­jat ovat pyrki­neet tekemään puolueesta sisäsi­istin, kos­ka he ymmärtävät, etteivät protestiäänestäjät ole rasis­te­ja. Val­ta­puolueet ja val­ta­me­dia eivät ymmärrä.

  6. Osmo:

    Ydin­voima taitaa vain olla ylivoimainen este vihrei­den hal­li­tuk­seen osal­lis­tu­miselle. Asia on Ruot­sis­sa vielä tun­teikkaampi kuin Suomes­sa, vaik­ka maa on kaikessa investoin­ut ydin­voimaka­p­a­siteetin kas­vat­tamiseen aika paljon. Kysymys ydin­voimas­ta näyt­tää aja­van vihreät oppo­si­tioon maas­sa toisen­sa jälkeen.

    Oletko var­ma, ettei tästä voisi löy­tyä kom­pro­mis­sia? Ruot­sis­sa­han ei olla rak­en­ta­mas­sa ydin­voimaa täl­lä hal­li­tuskaudel­la. Tänä vuon­na säädet­ty ydin­voimala­ki kai sanoo, että uusia laitosyk­siköitä saa rak­en­taa vain van­hoille voima­la­paikoille ja käyt­tölu­pa tulee vas­ta, kun van­ha reak­tori on pysyvästi pois­tet­tu käytöstä. Ruotsin nykyiset voimalat tule­vat käyt­töikän­sä päähän vas­ta 2030-luvulla.

  7. Tätä ette tien­neet Sverigedemokraateista:
    ‑puolue pyrkii puo­lus­ta­maan ruot­salaista hyvinvointivaltiota
    ‑jopa joka neljäs puolueen jäsen on taustal­taan suomalainen

    On siis ääri­oikeis­to­lainen puolue, joka kan­nat­taa vasem­mis­to­laista ide­olo­giaa ja on maa­han­muut­ta­jien suo­sios­sa, jos vähän liioit­telee. Kaikkea ne ruot­salaiset keksii.

    Tai siis onhan meil­läkin Persut. 

    Näi­den puoluei­den kan­na­tus perus­tuu osit­tain huoleen siitä, että maail­man­laa­juis­es­ti ver­tail­tuna varsin onnis­tunut pohjo­is­mainen yhteiskun­ta­malli on vaaras­sa. Vaaran merk­it eivät näy ehkä niinkään har­joite­tus­sa poli­ti­ikas­sa vaan siinä, että vier­aat tai muuten vain uudet vaikut­teet, diskurssit ja tavat katko­vat yhteiskun­nan per­in­teisiä sym­bol­isia siteitä. Ajatuk­sen siis on, että pohjo­is­mainen yhteiskun­ta­malli voi jatkos­sa toimia vain, jos se perus­tuu per­in­teisi­in kansal­lisi­in arvoihin. 

    Ja näin­hän se eri­al­i­sis­sa ana­lyy­seis­sä veikataan ole­van ker­ta toisen­sa jäl­keen: pohjo­is­mais­ten yhteiskun­tien liki ylivoimainen pär­jäämi­nen monis­sa kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa ei johdu yhteiskun­ta­mallista vaan kansan homogeenisyy­destä ja per­in­tei­sistä, ter­veistä arvoista. Jos vaikka­pa ruotsin men­neisyys olisi yhtä monikult­tuuri­nen kuin USA:n, se ei olisi kyen­nyt rak­en­ta­maan kansanko­tia (jos­ta muut Pohjo­is­maat otti­vat oppia). Ana­lyysi ei ole auko­ton, mut­ta eiköhän se kuitenkin liip­paa lähelle totuutta. 

    Pitäisikö sit­ten äänestään näitä uusia “oikeistop­uoluei­ta”, jos on huolis­saan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan tule­vaisu­ud­es­ta? Henkilöko­htais­es­ti voisin olla vaik­ka sitä mieltä, että peli on jo menetet­ty ja joidenkin SD:n, Dan­sk Folkepartin tai Per­su­jen äänestämi­nen on lähin­nä pyris­te­lyä vält­tämät­tömän edessä.

    1. TomiA:
      Ei tuos­sa ole mitän ihmeel­listä. “Ääri­oikeis­to” on aina ollut sosi­aalipoli­it­tis­es­ti vasem­mal­la kansal­lis­SOSIAL­IS­TEISTA alkaen.

  8. Osmo:

    Ei tuos­sa ole mitän ihmeel­listä. “Ääri­oikeis­to” on aina ollut sosi­aalipoli­it­tis­es­ti vasem­mal­la kansal­lis­SOSIAL­IS­TEISTA alkaen.

    Sik­si osu­vampi nimi onkin “sta­tis­mi”, joka kat­taa sekä muukalaisvi­hamieliset, että kansan­välisyy­teen usko­vat markki­noiden vihol­liset. (Siis sekä kansal­lis­sosial­is­tit, että kommununistit.)

  9. ‘SD:n, Dan­sk Folkepartin tai Per­su­jen äänestämi­nen on lähin­nä pyris­te­lyä vält­tämät­tömän edessä.’ (TomiA)
    Tai keskisor­men näyt­tämistä maan eli­it­ille. Ainakin ruot­salainen ääri­oikeis­to­laisu­us on sovin­naisu­ut­ta ja estab­lish­men­tia vas­taan kapinoi­va vas­takult­tuuri. Poikkeavampia ja hylji­tympiä ihmisiä saa kansankodista hakea.

  10. “Ei tuos­sa ole mitän ihmeel­listä. “Ääri­oikeis­to” on aina ollut sosi­aalipoli­it­tis­es­ti vasem­mal­la kansal­lis­SOSIAL­IS­TEISTA alkaen.”

    Toki, mut­ta nyt on — tai on ainakin olev­inaan — kyse ruot­salaisen kansankodin ja laa­jem­min pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­val­tion puo­lus­tamis­es­ta. En suos­tu pitämään esimerkik­si Suomes­sa 60-luvul­ta läh­tien kehitet­tyä mallia ääri­oikeis­to­laise­na tai nat­sis­min kanssa flirt­taa­vana. Kyse on enin­tään pikkuserkuista. Toisin sanoen, jos SD olisi per­in­teinen ääri­oikeis­to­lainen puolue, sen pitäisi kan­nat­taa aivan toisen näköistä val­tio­ta kuin tämä meikäläi­nen on. 

    Jos ajat­tele vihol­lisku­van kaut­ta, nat­seil­la mörköjä oli­vat kom­mu­nis­tit ja rodulliset ali-ihmiset. Uudelle ääri­oikeis­tolle viholli­nen löy­tyy mis­tä tahansa sel­l­ais­es­ta, joka murentaa kon­ser­vati­ivista arvopo­h­jaa ja sitä kaut­ta per­in­teistä yhteiskun­taa. Murenta­jat nyt vain sat­tuvat ole­maan juuri täl­lä het­kel­lä eri­tyis­es­ti muslimit. 

    Kun muut puolueet eivät voi tai halua ryhtyä täl­laisen suo­ravi­ivaisen etnosen­trisen kon­ser­vatismin ään­i­torviksi, syn­tyy tilaa sel­l­aiselle, joka uskaltaa.

    Näin olen yrit­tänyt hah­mot­taa todel­lisu­ut­ta maini­tun hys­teerisen julk­isu­u­den takaa. Toki täy­tyy myön­tää, että kuvas­ta tuli vähän turhan val­oisa. Kyl­lä siel­lä on pimey­den voimikin työssä, esimerkik­si aito­ja rasisteja.

  11. Min­ul­ta menee hiukan ohi, mitä Osmo tarkoit­taa kir­joit­ta­mal­la “vai pysyt­täy­tyäkö (lupausten mukaises­ti?) punav­ihreässä liit­tou­tu­mas­sa, jol­loin lisää välil­lis­es­ti ulko­maalais­vas­tais­ten val­taa maassa.” 

    Salin on erit­täin voimakkaasti irti­sanoutunut SD:stä:

    Sahlin säger hennes par­ti aldrig någon­sin kom­mer att med­ver­ka till att ge Sverigedemokra­ter­na poli­tisk makt. 

    -Jag har vigt mitt liv till kam­p­en mot fäm­lings­fient­ligheten. Det slu­tar inte nu, det är nu det bör­jar på all­var. Nu är det upp till Fredrik Rein­feldt hur han tänker styra Sverige.

    p.s. Ruot­sis­sa väläytel­lään jo vaalien uusimista tämän pat­ti­ti­lanteen takia.

    1. mitä Osmo tarkoit­taa kir­joit­ta­mal­la “vai pysyt­täy­tyäkö (lupausten mukaises­ti?) punav­ihreässä liit­tou­tu­mas­sa, jol­loin lisää välil­lis­es­ti ulko­maalais­vas­tais­ten val­taa maassa.” 

      Jos por­var­i­hal­li­tus ei saa äänestyk­sis­sä tukea vihreiltä, sen on haet­ta­va sitä SD:ltä, joka taas voi aset­taa tuelleen eri­laisia ehtoja.

  12. Olen hil­jaa mielessäni ihme­tel­lyt Osmon antipa­ti­aa demare­i­ta kohtaan. Se vilahtelee sil­loin täl­löin aika epä­ana­lyyt­tisenä juon­teena muuten perin ana­lyyt­tisen perusvireen sisällä.

    Ruot­sis­sa saati­in aikaan hyvä allianssi vasem­mis­ton ja vihrei­den kesken. Vaalit hävit­ti­in, mut­ta ei kai asetel­ma ole niin tak­ti­nen, että se kestää vain yhden vaa­likam­pan­jan ajan.

    Suomes­sa vihrei­den lyöt­täy­tymi­nen por­varikelkkaan tun­tuu ajatellen poli­it­tisia päämääriä epäpy­hem­mältä allianssil­ta. Vihreät syn­tyivät muu­tosvoimana ja nyt liit­tou­tu­i­v­at “taan­tu­musvoimien” kanssa.

    Poli­ti­ikas­sa ei ole enää rajo­ja, joi­ta aat­teel­li­sista syistä pide­tään ylit­tämät­töminä. Se on hyvä. Vasem­mis­ton voimin pystyyn­nos­tet­tu hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta ei sisäl­lä enää voimakkai­ta vas­tako­hta­iaset­telu­ja väestöryh­mien välil­lä. Niin­pä liit­tou­tu­mi­nen on kauppatavaraa.

    Ympäristökysymys on kuitenkin asia, joka tule­vaisu­udessa nousee poli­it­tisek­si jakolin­jak­si. Onko vihrei­den strate­giaval­in­tana por­varir­in­ta­ma näis­sä asiois­sa kestävämpi val­in­ta kuin vasemmisto

    1. Sep­po Vepsäläiselle:
      Olisi oikein kiva liit­toutua demarei­den kanssa, mut­ta on myös pakko havai­ta, että demarien raken­nel­ma on sor­tu­mas­sa. Se on pakko ottaa huomioon.

  13. Lain­aus: “TomiA: Ei tuos­sa ole mitän ihmeel­listä. “Ääri­oikeis­to” on aina ollut sosi­aalipoli­it­tis­es­ti vasem­mal­la kansal­lis­SOSIAL­IS­TEISTA alkaen”.

    Jatkaisin tuo­hon, ettei sekään ole niin kovin yllät­tävää, että maa­han­muut­tokri­it­tisyys tai oikeas­t­aan kovin rasis­mi tulee kaikkial­la noil­ta — siis jo kotoutuneil­ta maahanmuuttajilta.

    Elämän­sä vaki­in­nut­ta­neet ja kult­tuuris­es­ti jotenkuten jo sopeu­tuneet kun eivät halua yhtään hei­dän puolestaan puhu­vaa vas­tat­ul­lut­ta tyyp­piä — heitä ärsyt­tää kun tv:ssä puhutaan maa­han­muut­ta­jista (siis heistä) ja sit­ten haas­tatel­laan jotain vas­ta 24 kuukaut­ta maas­sa ollut­ta kave­ria uhoa­mas­sa oikeuksistaan.

    He ajat­tel­e­vat:
    Kun ei ainakaan puhuisi kaik­ista maa­han­muut­ta­jista, vaan sanoisi tyyli­in: “minä vas­tat­ul­lut maa­han­muut­ta­ja yksilönä halu­an kaikkien sopeu­tu­van min­un vaa­timuk­si­i­ni kult­tuurista, uskon­nos­ta ja heimo­tavoista. Mut­ta korostan puhu­vani yksilönä, kun noi­ta mui­ta van­ho­ja maa­han­muut­ta­jia jälkeläisi­neen ei enää tämä kiin­nos­ta — he ovat jo sopeu­tuneet maa­han ja arvosta­vat muidenkin elämän­tyyle­jä ja tämän uuden asuin­maan pitk­iä per­in­teitä, mut­ta kuten vaa­timus­lis­tas­ta voi huo­ma­ta se sopeu­tu­mistyöhän min­ul­la on pahasti kesken ja sik­si tässä puhun vain minä”.

    On sik­si jotenkin odotet­tavis­sa Suomes­sakin, että kovin maa­han­muut­tokri­ti­ik­ki tulee ole­maan nyt ja aikanaan van­hoil­ta ja sopeu­tuneil­ta maahanmuuttajilta.

  14. Kai Keskumäen kom­ment­ti Marko Huuskon blo­gis­sä Uudessa Suomes­sa: “Eilen Ruot­sis­sa pide­tyis­sä kun­nal­lis­vaaleis­sa SD menet­ti Land­skro­nas­sa 3 kun­nan­val­tu­utet­tua. Vuo­den 2006 vaaleis­sa SD sai 12 val­tu­utet­tua, nyt vain 9. Edel­lisen vaalivoiton seu­rauk­se­na SD pääsi käsik­si val­lankah­vaan Land­skro­nas­sa ja pal­jasti kor­rup­toituneisuuten­sa äänestäjien silmis­sä. Läh­es joka kol­mas SD:tä vuon­na 2006 äänestänyt antoi nyt äänen­sä muille puolueille. http://www.val.se/val/val2010/valnatt/K/kommun/12/82/index.html

  15. Osmo: “TomiA:
    Ei tuos­sa ole mitän ihmeel­listä. “Ääri­oikeis­to” on aina ollut sosi­aalipoli­it­tis­es­ti vasem­mal­la kansal­lis­SOSIAL­IS­TEISTA alkaen.”

    Et kuitenkaan main­in­nut Otto von Bismarckia 😉

  16. Olen tääl­lä aiem­minkin kysynyt, mikä on Soin­in­vaaran kan­ta ydin­voimaan. Esimerkik­si tämän kir­joituk­sen perus­teel­la näyt­tää siltä, että järkimies Soin­in­vaara hyväksyy ydin­voiman, mut­ta ei oikein voi sanoa sitä täysin ääneen. 

    Vihre­it­ten kyl­lä kan­nat­taisi hyväksyä ydin­voima ja sen lisärak­en­t­a­mi­nen. Samoin kuin jät­teen­polt­to. Muuten liike on aivan täysin umpikujassa.

  17. Sep­po Vepsäläinen:

    “Vihreät syn­tyivät muu­tosvoimana ja nyt liit­tou­tu­i­v­at “taan­tu­musvoimien” kanssa.”

    Han­kala kek­siä näkökul­maa, jos­ta demar­it oli­si­vat ‘muu­tosvoima’ edes Suomes­sa saati sit­ten Ruotsissa.

  18. On jotenkin oireel­lista, että aina, kun blo­gis­sa maini­taan maa­han­muut­to, seu­raa­vat 100 kir­joi­tus­ta käsit­televät sitä.

    Minus­ta varsi­nainen aihe on tärkeä: pitäisikö Ruotsin vihrei­den hylätä punav­ihreä liittouma?

    Poli­it­tises­sa ken­tässä on nähtävis­sä ainakin Suomes­sa sel­l­ainen muu­tos, että rin­ta­ma­l­in­jat eivät enää muo­dos­tu per­in­teisel­lä oikeis­to-vasem­mis­to-akselil­la, vaan ennem­minkin lib­er­aal­ius-kon­ser­vati­ivius-akselil­la. Suomen tule­vat vaalit ovat mie­lenki­in­toiset, kos­ka näyt­tää siltä, että per­in­tei­sistä kon­ser­vati­ivipuolueista (KOK, Kesk ja SDP) vain kokoomus on onnis­tunut uusi­u­tu­maan. Muut menet­tävät joukoit­tain äänestäjiä Perussuomalaisille.

    Ennus­tan, että tule­vaisu­u­den kolme suur­ta ovat talous­lib­er­aali kokoomus, sosi­aalilib­er­aali vihreät ja joku konservatiivipuolue.

    Koali­tioi­ta pitäisi miet­tiä minus­ta tuol­ta poh­jal­ta, jol­loin on ilmi­selvää, että Ruot­sis­sakin vihreille parem­pi kump­pani löy­tyy “oikeis­tos­ta” kuin “vasem­mis­tos­ta”.

  19. “p.s. Ruot­sis­sa väläytel­lään jo vaalien uusimista tämän pat­ti­ti­lanteen takia.”

    Toden­näköis­es­ti kansa ei sil­loinkaan osaisi äänestää “oikein”, vaan seu­rauk­se­na olisi että SD saisi tuplat­tua kan­natuk­sen­sa. Nythän keskilu­ok­ka ei ole vielä purkanut suut­tumus­taan val­ta­puolueisi­in, mut­ta senkin aika tul­ta­ne­en Ruotsissa(kin) näkemään.

  20. Ruot­salaiset ovat hys­teer­i­nen esimerk­ki euroop­palais­ten itsein­hos­ta. Raken­netaan asteit­tain maail­man­his­to­ri­an suvait­se­vaisin ja väki­val­lat­tomin kult­tuuri. Tämän jäl­keen avataan ovet suvait­se­mat­tomista ja väki­val­tai­sista kult­tuureista tuleville ihmisille. Ja jos tätä vas­tus­taa on pahoista pahin ja halveksittavin.

  21. Ruot­sidemokraat­tien läpipääsem­i­nen ja vaa-ankieliase­ma oli Ruotsin kokoomuk­selle todel­li­nen voit­ti (ja PS tulee ole­maan sitä myös Suomen kokoomuk­selle). Uskon vakaasti että Rein­feldt (ja ensivuon­na Katainen) ottaa RD:n (muka­mas) pitkin ham­pain mukaan koali­tioon tekemään likaisen työn maa­han­muut­toon liit­tyvien vaikei­den ja arvolatau­tunei­den kysymys­ten ratkaisemisek­si. Rein­feldt ymmärtää kyl­lä asian tärkey­den mut­ta ei luon­nol­lis­es­tikaan halua uhra­ta omaa poli­it­tista uraansa rasismisyytöksiin.

    Jos Suomen Vihreät halu­a­vat ihan oikeasti men­estyä seu­raavis­sa vaaleis­sa kan­nat­taisi var­maan laa­tia yksi­tyisko­htainen ohjel­ma miten vihreät suh­tau­tuu maa­han­muut­tokysymyk­si­in jos pää­sevät val­taan (vrt. Nui­va Vaal­i­man­i­festi). Ainakaan min­ul­la ei ole mitään käsi­tys­tä mikä on tarkalleen ottaen vihrei­den kan­ta tähän kysymyk­seen, ja näin äänestäjänä ver­tail­isin mielel­läni ohjelmia.

  22. Mie­lenki­in­toiaset vaalit! Voit­ta­jia oli­vat Maltill­i­nen Kokoomus, Ympäristöpuolue Vihreät ja Ruotsidemokraatit…
    Vasem­mis­to ja pienet por­var­il­liset puolueet hävi­sivät. Mitä tästä on ajateltava?!?
    Käyköhän meil­lä samoin eli Kokoomus, Vihreät ja Perus­suo­ma­laiset kor­jaa­vat pokaalit?!?

  23. Jos SD:tä arvioidaan puh­taasti sil­lä perus­teel­la kuka sen on perus­tanut joskus 20v sit­ten, niin täysin samal­la logi­ikalla vasem­mis­toli­it­tokin voidaan leima­ta kom­mu­nistien käsikas­sarak­si ja väki­val­taisen val­lanku­mouk­sen sekä luokka­so­dan airueeksi. 

    Ja itseasi­as­sa SDP on jopa aloit­tanut tässä maas­sa kap­inan! SDP on nyt sit­ten epädemokraat­ti­nen kom­mu­nis­tipuolue sil­lä perus­teel­la, mitä puolue teki joskus 100v sitten…?

  24. az:
    “Ruot­salaiset ovat hys­teer­i­nen esimerk­ki euroop­palais­ten itsein­hos­ta. Raken­netaan asteit­tain maail­man­his­to­ri­an suvait­se­vaisin ja väki­val­lat­tomin kult­tuuri. Tämän jäl­keen avataan ovet suvait­se­mat­tomista ja väki­val­tai­sista kult­tuureista tuleville ihmisille. Ja jos tätä vas­tus­taa on pahoista pahin ja halveksittavin.”

    Kyl­lä, jos vas­tus­taa viat­tomien, taval­lis­ten, oikei­den ja elävien ihmis­ten maa­han­muut­toa noin karkean rasis­tis­ten ja virheel­lis­ten lähtöo­le­tusten perus­teel­la, niin sil­loin on aika paha ja halveksittava.

    Pre­mis­si 1: väki­val­ta on huono asia
    Pre­mis­si 2: afrikkalaiset ovat väkivaltaisia
    Johtopäätös: afrikkalais­ten maa­han­muut­to on pysäytettävä

    “Ei, en minä mikään rasisti ole, minähän vain vas­tus­tan väki­val­taa! Eihän tässä ole kyse muus­ta kuin väki­val­lan vas­tus­tamis­es­ta! Miten rauhan kan­nat­ta­mi­nen voi olla rasismia!?!!?”

  25. az:
    >Raken­netaan asteit­tain maailmanhistorian
    >suvait­se­vaisin ja väki­val­lat­tomin kult­tuuri. Tämän
    >jäl­keen avataan ovet suvait­se­mat­tomista ja
    >väki­val­tai­sista kult­tuureista tuleville ihmisille.

    Eihän se väärin ole, että avataan ovet ihmisille. Ongel­ma on se, että väki­val­tainen ja suvait­se­ma­ton kult­tuuri, jota ihmiset pak­enevat, ei jääkään taakse vaan tulee hei­dän mukanaan. Seu­rauk­se­na sit­ten Rosen­gårdin tapaisia ilmiöitä: asuinalue, jonne palokun­ta ei mene ilman poli­isia ja poli­isikaan ei mene yhdel­lä par­ti­ol­la, kos­ka se on ker­takaikki­aan liian vaarallista.

  26. Vaaran merk­it eivät näy ehkä niinkään har­joite­tus­sa poli­ti­ikas­sa vaan siinä, että vier­aat tai muuten vain uudet vaikut­teet, diskurssit ja tavat katko­vat yhteiskun­nan per­in­teisiä sym­bol­isia siteitä.

    Suomek­si: Käytän­nön kor­jause­hdo­tuk­sia har­joitet­tuun poli­ti­ikaan on vaikea kek­siä, joten siir­ry­tään suo­raan moraali­pani­ikki­in aiheesta kansal­lisen yht­enäiselämän­muodon puute romut­taa yhteiskun­nan. Arve­len se ettei näin ole tehnyt tähänkään saak­ka ei ole vas­ta-argu­ment­ti, vaan todiste siitä että rom­ah­duk­seen johta­vat paineet vain kas­va­vat purkaus­ta odottaessaan. 

    Muu­ta­ma amerikkalais­es­ta retori­ikas­ta kopi­oitu vink­ki: Ihmiset eivät mak­sa vero­ja joil­la mak­se­taan sosi­aal­i­tur­va sik­si että he ovat hyväsy­däm­misiä, vaan sik­si että he voivat itse sitä joskus tarvi­ta. It is not a gift, you paid for it. Ihmiset eivät kan­na­ta yksilön­va­pauk­sia sik­si että he henkilöko­htais­es­ti ovat jotenkin kovin vapaamielisiä, vaan nimeno­maan sik­si että yksilön­va­paudet anta­vat heille oikeu­den olla henkilöko­htais­es­tia juuri niin vapaa- tai ahdas­mielisiä kuin halu­a­vat. Sep­a­ra­tion of church and state.

    Sem­moi­sel­la lib­er­aalil­la hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­la joka edel­lyt­tää lib­er­aale­ja hyv­in­voivia kansalaisia ei tee yhtään mitään.

  27. az:

    Raken­netaan asteit­tain maail­man­his­to­ri­an suvait­se­vaisin ja väki­val­lat­tomin kult­tuuri. Tämän jäl­keen avataan ovet suvait­se­mat­tomista ja väki­val­tai­sista kult­tuureista tuleville ihmisille. Ja jos tätä vas­tus­taa on pahoista pahin ja halveksittavin.

    tässä olis mun mielestä hyvä vasta­lause sulle: http://vimeo.com/15000835

  28. En ota kan­taa vaal­i­t­u­lok­seen, mut­ta Ruotsin vaal­i­jär­jestelmä vaaran­taa vaal­isalaisu­u­den ja on muutenkin epäre­hellisyy­delle altis, kos­ka siinä joka puolueelle on oma vaalilip­pu, ja puolueen vas­tu­ul­la on toimit­taa liput vaalipaikalle. 

    Min­ua ihme­tyt­tää, että Ruot­sia pide­tään demokra­t­ian malli­maana. Min­ulle tulee mieleen lähin­nä jonkun banaani­val­tion “vaalit”, jois­sa El Pres­i­den­teä äänestävät voivat äänestää lip­ul­la, jon­ka saa vaali­paikalta, ja haas­ta­jaa äänestetään lip­ul­la, jon­ka saa sen oven takaa, jon­ka edessä seisoo soti­las aurinko­l­a­sit päässä, ja jos­ta kulke­vista ei koskaan enää kuulla.

  29. Wet­ter­strand väit­ti eilen vielä lujasti, ettei vihre­itä saa­da Rein­feldtin julkises­ta kosin­nas­ta huoli­mat­ta por­var­i­al­lianssin apupuolueek­si. Veikkaan kuitenkin, että pian sävy muuttuu. 

    Por­var­it ovat julis­ta­neet mon­een otteeseen niin vaale­ja ennen kuin niiden jäl­keenkin, ettei SD.n kanssa tehdä yhteistyötä. Se ei olisikaan por­vareille järkevää. SD:hen suh­taudu­taan Ruot­sis­sa niin nuiv­asti, että SD:n tuki val­tiopäivil­lä lennät­täisi mod­er­aatit ja toden­näköis­es­ti muutkin allianssin puolueet var­maan oppo­si­tioon seu­raavis­sa vaaleissa. 

    Järkevästi neu­votellen vihreät voivat saa­da allianssil­ta arvokkai­ta myön­ny­tyk­siä, kos­ka allianssi tarvit­see vihre­itä enem­män kuin vihreät allianssia. 

    Oman vaalili­iton pet­tämis­es­tä ei tarvitse kan­taa huol­ta, kos­ka demar­it eivät enää siihen seu­raavis­sa vaaleis­sa kuitenkaan ryhdy. Huonoim­mas­ta tulok­ses­ta läh­es sataan vuo­teen on demar­ileiris­sä syytet­ty liit­tou­tu­mista ennen kaikkea vasem­mis­toli­iton kanssa, joka pelot­ti pois demarei­den keskusta­laisia äänestäjiä.

  30. Nim­im. “A” antoikin esimerkin tästä hys­te­ri­as­ta. Heitä todel­lisu­us romukop­paan, se fak­ta, että kult­tuurien ja ihmis­ryh­mien välil­lä on val­tavia ero­ja keskimääräisessä väki­val­taisu­udessa ja suvait­se­mat­to­muudessa. Tämän jäl­keen kut­su vastapuol­ta var­muu­den vuok­si rasistiksi.

    Niitä todel­lisia ja aito­ja ihmisiä aute­taan tehoikkaim­min paikan pääl­lä, samal­la resurssimääräl­lä paljon suurem­paa joukkoa ihmisiä. Eivätkä ne huono-osaisim­mat todel­liset ja aidot ihmiset ikinä edes pääse human­i­taarisin syin tur­va­paikkaa hake­maan. Heil­lä ei ole varaa mak­saa salakul­jet­ta­jille. Tämä on äärim­mäisen selvää.
    Nyt tänne tulleet hädä­nalaiset, jot­ka voivat aivan yhtä hyvin olla merirosvo­ja tai fun­da­men­tal­is­te­ja tai ehkä ovatkin, kos­ka val­ta­han tuo rahaa, halu­a­vat per­heeny­hdis­tää Suomeen tuhan­sia tei­ni-ikäisiä kas­vat­ti­lap­si-tyt­täriään, joiden lentomatkatkin vas­taan­ot­ta­ja mak­saa. Samaan aikaan yhden maail­man patri­arkaal­isim­mista kult­tuureista avio­ero­pros­ent­ti on yhteiskun­nan korkeimpia ja yksin­huolta­ja-äitien tuet juok­se­vat. Ei ole monikult­tur­istien nai­ivi­udel­la rajaa eikä määrää.

    Mut­ta kyse ei olekaan jär­jel­lis­es­tä kysymyk­ses­tä, vaan hys­ter­isoidus­ta. Har­voin on intellek­tu­aalis­es­ti niin heikko ja moraalis­es­ti niin tuhoon tuomit­tu ja väki­val­tainen posi­tio kuin monikult­tur­is­mi saanut suh­teessa niin vah­vaa ase­maa yhteiskun­nis­sa joiden omaakin his­to­ri­aansa vas­ten tulisi tietää paremmin.

    Ei ole täysin mah­do­ton­ta, että Euroop­pa täl­lä vuo­sisadal­la ainakin tun­tee kovaa syy­hy­tys­tä vielä marssia kun muu­ta­ma muukin kri­isi osuu sopi­vasti samaan aikaan päällekkäin.
    Onhan tämä sinän­sä mie­lenki­in­toinen sosi­aa­li­nen koe. Onko euroop­palais­ten sivistys kudok­sel­lista vai päälle käärit­tyä kel­mua ja mis­sä kul­kee aallonharja.

  31. Olen Stiditin lin­joil­la, Ruotsin vihrei­den on läh­es pakko tukea por­vare­i­ta joko suo­raan hal­li­tuk­ses­ta tai oppo­si­tios­ta. Demar­it ja mod­er­aatit ovat yhdessä vähän liian mas­si­ivi­nen val­takeskit­tymä par­la­men­taarises­sa jär­jestelmässä, käytän­nössä ain­oak­si vai­h­toe­hdok­si jää vihreät.
    Yhteistyöstä ei tule edes poli­it­tista rasitet­ta, Pimey­den Voimien vas­tainen tais­telu pyhit­tää kaik­ki keinot ja nat­siko­rtin pelos­sa demar­itkaan eivät voi pahem­min urputtaa.
    Ruotsin demokraatit peta­si­vat hyvän peli­paikan vihreille. olkaa kiitolliset.

  32. Eikö tässä ole nähtävis­sä se, että ruot­salaises­sa demokraat­tises­sa jär­jestelmässä on val­u­vi­ka. Korkea äänikyn­nys ja pitkät lis­tat estävät tehokkaasti jär­jestelmää kor­jaa­mas­ta itse itseään. Sit­ten kun kor­jaus­li­ike lop­ul­ta tulee, se on tarpeet­toman raju.

    Itse pidän Ruot­sia demokra­t­ian irviku­vana juuri edel­lä maini­tu­ista syistä.

  33. Google löytää jo 11.100 osumaa eil­isil­lan jäl­keen Ruotsin saiteil­ta haulla “nyval”

    Säh­lin­ki on sel­l­ainen, että sanovat­ten jopa että Mona Sahlin tarkoituk­sel­la ajaa uusia vaale­ja ja hyvi­tys­tä tappiolle.

  34. “pitkät lis­tat estävät tehokkaasti jär­jestelmää kor­jaa­mas­ta itse itseään. Sit­ten kun kor­jaus­li­ike lop­ul­ta tulee, se on tarpeet­toman raju.”

    Henkilö­vaali taas johtaa siihen, että Eduskun­ta on täyn­nä turhia julkkik­sia eikä puolueil­la ole selviä ohjelmia. Äänestäjä joutuu val­it­se­maan säk­ki päässä edus­ta­jansa, kos­ka ei tiede­tä mil­laista lin­jaa hän sit­ten lop­ul­ta noudattaa.
    Esim vihre­itä äänestämäl­lä päädyt­ti­in kah­teen ydin- voimalaan

  35. TomiA: “Jos vaikka­pa ruotsin men­neisyys olisi yhtä monikult­tuuri­nen kuin USA:n, se ei olisi kyen­nyt rak­en­ta­maan kansanko­tia (jos­ta muut Pohjo­is­maat otti­vat oppia). Ana­lyysi ei ole auko­ton, mut­ta eiköhän se kuitenkin liip­paa lähelle totuutta.”

    Tätä samaa tuoti­in esille jokunen kuukausi takaperin esite­tyssä tele­vi­siodoku­men­tis­sa. Ihmiset halu­a­vat pitää huol­ta toi­sis­taan, kun he koke­vat hei­dät kaltaisik­seen. Tulo­ero­jen kas­vaes­sa tois­es­ta tulo­haitarin päädys­tä on yhä vaikeampi nähdä toiseen pää­tyyn ja tun­nistaa siel­lä elävät ihmiset omien­sa kaltaisik­si. Köy­hyys alkaa ollakin jo omaa syytä ja hyv­in­voin­ti­val­tio­ta pitää alkaa purkaa mil­loin mil­läkin perusteella. 

    Saman­laista homogeenisu­u­den rikkou­tu­mista tapah­tuu monikult­tuurisu­u­den lisääntyessä.

  36. “Olisi oikein kiva liit­toutua demarei­den kanssa, mut­ta on myös pakko havai­ta, että demarien raken­nel­ma on sor­tu­mas­sa. Se on pakko ottaa huomioon.”

    On pakko havai­ta, että poli­it­tisen his­to­ri­an viesti demokraat­tisen yhteiskun­nan poli­it­tis­ten puoluei­den kan­natuk­sen aal­toilus­ta ei ole men­nyt per­ille. Sor­tu­mavaara kuul­lostaa dra­maat­tiselta sanavalinnal­ta demareista, joiden kan­na­tus on niinkin suuri ja vakaa. Perus­suo­ma­lais­ten talon­raken­nuk­ses­sa ven­namo­lainen perus­tamis­tekni­ik­ka kyl­lä voi tuot­taa sortumia.

    Suu­ru­us ja vakaus ovatkin olleet demarei­den poli­ti­ikan tekemisen sudenkuop­pa. Siitä ainaisen neljän­nek­sen harhaku­vas­ta riit­tävän pitkä oppo­si­tiokausi kyl­lä parantaa.Neljä vuot­ta on lyhyt häivähdys poli­it­tisen ken­tän aaltoilussa.

    Pitkässä juok­sus­sa demar­it säi­lyvät merkit­tävänä poli­it­tise­na voimana uud­is­tuneina. Näin on käynyt kahdelle toiselle suurelle puolueelle sodan­jälkeisessä his­to­ri­as­sa. Miten suuren siivun vihreät pysyvästi saa­vat, jää nähtäväksi. 

    Poli­it­ti­nen keskustelu medi­ata­sol­la rypee val­taosin päivän­poli­ti­ikan areenoil­la. Äänestäjistä suuri joukko muo­dostaa mieliku­vaansa poli­ti­ikas­ta aika paljon lööp­pi­en viestien kaut­ta. Tästä syn­tyy maise­mat­apet­tia, joka aika vähän kuvaa poli­ti­ikan perusvirtaa.

    Vihrei­den ensi askeleet liit­tou­tu­mis­poli­ti­ikas­sa eivät näytä eri­tyisen vakail­ta ja uskottavilta.

  37. No, yksinker­tainen matem­ati­ik­ka ker­too, että nykyi­nen hal­li­tuskoali­tio voi istua oma­l­la tuel­laan seu­raavi­in vaalei­hin saakka.
    Oppo­si­tion voima ei riitä ilman Sverigedemokraat­te­ja ja hei­dän kanssaan ei kukaan näytä ole­van halukas yhteistyöhön.
    Jos Sverigedemokraatit äänestävät yhdessä oppo­si­tion kanssa hal­li­tuk­sen nurin, oppo­si­tio ei yksinään pysty muo­dosta­maan hal­li­tus­ta ja van­ha hal­li­tus jatkaa. QED

  38. Tiedemies:

    En ota kan­taa vaal­i­t­u­lok­seen, mut­ta Ruotsin vaal­i­jär­jestelmä vaaran­taa vaal­isalaisu­u­den ja on muutenkin epäre­hellisyy­delle altis, kos­ka siinä joka puolueelle on oma vaalilip­pu, ja puolueen vas­tu­ul­la on toimit­taa liput vaalipaikalle. 

    Voisitko hie­man täs­men­tää. Minä en tiedä, miten tuo asia tarkalleenot­taen on jär­jestet­ty, mut­ta has­sul­ta kuu­lostaisi, jos siel­lä ei vaal­isalaisu­ud­es­ta oltaisi huolehdittu.

    Sinivihreä:

    Eikö tässä ole nähtävis­sä se, että ruot­salaises­sa demokraat­tises­sa jär­jestelmässä on val­u­vi­ka. Korkea äänikyn­nys ja pitkät lis­tat estävät tehokkaasti jär­jestelmää kor­jaa­mas­ta itse itseään. Sit­ten kun kor­jaus­li­ike lop­ul­ta tulee, se on tarpeet­toman raju. 

    Oliko se muu­tos nyt lop­ul­ta niin kovinkaan raju? Käytän­nössä nyt ongel­maa ei muo­dostanut niinkään pitkät lis­tat, vaan se, että val­tiopäivil­lä ole­vat puolueet päät­tivät etukä­teen keskenään rin­ta­ma­l­in­jat ja sit­ten saati­inkin tulos, jos­sa kumpikaan rin­ta­ma­l­in­ja ei saanut enem­mistöä. Ei ehkä odotet­tu tulos, mut­ta ei nyt vielä mikään katastrofikaan.

    Sep­po Vepsäläinen:

    On pakko havai­ta, että poli­it­tisen his­to­ri­an viesti demokraat­tisen yhteiskun­nan poli­it­tis­ten puoluei­den kan­natuk­sen aal­toilus­ta ei ole men­nyt perille. 

    Pait­si, että demar­it ovat koko Euroopas­sa menos­sa alamä­keen, ja siihen ei ole syynä mikään luon­non­lain tapainen aal­toli­ike, vaan ide­ol­o­gisen poh­jan hajoami­nen. Nythän on nähty, että varsin lyhyessä ajas­sa demarien hege­mo­nia on muren­tunut jopa Ruot­sis­sa, mitä voi pitää his­to­ri­al­lise­na muu­tok­se­na (paljon enem­män kuin SD:n pääsyä valtiopäiville).

    Sosial­isti­nen tuu­len­vire (joka sekin on — luo­jan kiitos — mieto takavuisi­in näh­den) on siir­tynyt puhal­ta­maan kansal­lis­sosial­is­min suun­nas­ta inter­na­tion­aalin sijaan, enkä usko suun­nan ihan heti kään­tyvän. Vasem­mis­toon hirt­täy­tymi­nen olisi Ruotsin vihreille erit­täin huono valinta.

    Voihan se olla, että vasem­mis­to vielä kyke­nee uusi­u­tu­maan, mut­ta aika vähäistä on ollut. Viimeisin yri­tys oli raju siir­tymi­nen oikealle (mm. Lip­po­nen ja Blair), mut­ta sekin tie on kul­jet­tu loppuun.

    Kari

  39. Sep­po Vep­säläi­nen on huumorimiehiä. 

    Eikö demareil­la ole tutk­i­tusti todel­la iäkäs äänestäjäkun­ta, pikkupuolueen tulos nuorten äänestäjien kesku­udessa ja oma nuoriso­työ retu­peräl­lä, jota nyt uudel­la puheen­jo­htal­la yritetään paika­ta. Use­am­man vitsin olen kuul­lut Osku Pajamäestä ain­oana demarinuorena.

    Eikö myös ole siten, että puoluet­ta on sisäis­es­ti näi­hin päivi­in johdet­tu van­hakan­taisen autori­taaris­es­ti, eivätkö omatkin ole tästä valit­ta­neet? Eikö sisäisen demokra­t­ian puut­tumi­nen olekin saanut monia poten­ti­aal­isia uusia jäseniä kään­tymään jo ovelta takaisin, sisään­päin lämpiävän hyväve­liv­erkos­ton karkoit­ta­m­i­na pois puolueen toiminnasta?

    Van­ha puolue, van­ha jäsenistö, van­ha äänestäjäkun­ta, jol­ta ei ole tul­lut todel­lisia uusia poli­it­tisia avauk­sia vuosikym­meni­in, ja joka on joutunut voimat­tomana seu­raa­maan hyv­in­voin­ti­val­tion heilahtelua glob­al­isaa­tion aal­lokos­sa, kyvyt­tömänä vas­taa­maan tähän haas­teeseen konkreet­tisel­la poli­ti­ikalla. Luvat­en vaaleis­sa sel­l­aista, mitä eivät voi pitää, mitä tietävät etteivät voi pitää, tässä epä­toivos­saan jopa kam­pan­joiden van­hakan­taisel­la luokka­jako-kuvas­tol­la, van­ha kovan lin­jan tais­to­lainen Oiva Lohtander puet­tuna ökysyöpök­si porsastelijaksi.
    Mut­ta ei aut­tanut se, ei auta pop­ulis­mi oppo­si­tios­sa, eikä tun­nu aut­ta­van mikään muukaan. Ei edes puheen­jo­hta­ja alus­vaat­teisil­laan iltale­hden kuvissa.

    Todel­li­nen uud­is­tusvoima. Ker­ro Sep­po lisää näitä, nämä ovat hauskoja.

  40. az:
    “Nim­im. “A” antoikin esimerkin tästä hysteriasta.”

    az:
    “val­tavia ero­ja keskimääräisessä väki­val­taisu­udessa… merirosvo­ja tai fun­da­men­tal­is­te­ja… tuhan­sia tei­ni-ikäisiä kas­vat­ti­lap­si-tyt­täriään… yksin­huolta­ja-äitien tuet juok­se­vat… moraalis­es­ti niin tuhoon tuomit­tu ja väki­val­tainen posi­tio kuin monikult­tur­is­mi… Euroop­pa täl­lä vuo­sisadal­la ainakin tun­tee kovaa syy­hy­tys­tä vielä marssia… Onko euroop­palais­ten sivistys kudok­sel­lista vai päälle käärit­tyä kelmua… ”

    Kuka tässä on hysteerinen?

  41. tpyy­lu­o­ma­l­la on oleelli­nen pointti. 

    “Monikult­tuuri­nen” tai “suvait­se­vais­ton” suvait­se­vaisu­us on eri asia kuin lib­er­aali suvait­se­vaisu­us. Lib­er­aali suvait­se­vaisu­us läh­tee siitä, että minä kun­nioi­tan sin­un yksilön­va­pauk­si­asi, kos­ka muuten en voisi vedo­ta omi­in yksilön­va­pauk­si­i­ni. Päätämme yhdessä, että emme käytä val­tio­val­taa rajoit­ta­maan toinen toisi­amme, vaik­ka voim­mekin käyt­tää sanan­va­paut­ta toinen toisemme arvostelemiseen.

    Suvait­se­vaisu­us siinä merk­i­tyk­sessä kun sitä nykyään yleen­sä näkee käytet­tävän, tarkoit­taa jotakin ihan muu­ta: sanan­va­pau­den loukkauk­sia, “posi­ti­ivista” syr­jin­tää jne.

    Kaikkein kam­mot­tavin­ta on kuitenkin ollut lukea burkakiel­loista. On vähän vaikea selit­tää, että meil­lä on oikeus pilkata uskon­toanne sanan­va­pau­den nimis­sä, kun ker­ran teil­läkin on yksilön­va­pau­den mukainen oikeus pukeu­tua miten huvit­taa, jos tätä oikeut­ta ei sit­ten kunnioitetakaan.

  42. Marko Hami­lo:

    Kaikkein kam­mot­tavin­ta on kuitenkin ollut lukea burkakiel­loista. On vähän vaikea selit­tää, että meil­lä on oikeus pilkata uskon­toanne sanan­va­pau­den nimis­sä, kun ker­ran teil­läkin on yksilön­va­pau­den mukainen oikeus pukeu­tua miten huvit­taa, jos tätä oikeut­ta ei sit­ten kunnioitetakaan

    En myöskään voi käsit­tää Ran­skan burkakiel­toa. Lib­er­aalien arvo­jen poh­jal­ta on mah­do­ton­ta perustel­la, mik­si kaa­pu­un pukeu­tu­mi­nen tulisi kieltää. Hämärät arve­lut siitä, että jotkut naisyk­silöt olisi pakotet­tu kyseiseen asu­un, eivät riitä kiel­lon perus­teek­si. Vaik­ka arve­lut oli­si­vat tot­ta, tulisi pyrk­iä vaikut­ta­maan pakot­ta­ji­in muil­la tavoin kuin yhtä type­r­äl­lä vastapakotuksella. 

    Seu­rak­sil­taan kiel­lon on vaikea nähdä tuot­ta­van mitään posi­ti­ivista. Kiel­to on Hamilon esit­tämäl­lä taval­la ris­tiri­idas­sa islami­in kohdite­tun lib­er­aalil­ta poh­jal­ta har­joite­tun kri­ti­ikin kanssa ja hor­jut­taa siten kri­itikko­jen uskot­tavu­ut­ta. Siis sel­l­ais­ten, jot­ka burkakiel­toa kan­nat­ta­vat. Lisäk­si burkakiel­to toim­i­nee hyvänä värväyskam­pan­jana muslimifundamentalisteille.

    Työ­nan­ta­jil­la tulee tietysti olla oikeus vaa­tia työn­tek­i­jöiltään tarkoituk­sen­mukaisen työa­sun käyt­tämistä. Ja tilanteis­sa, jot­ka edel­lyt­tävät henkilöl­lisyy­den vahvis­tamista, tulee voi­da vaa­tia kasvo­jen paljastamista.

  43. ‘val­tiopäivil­lä ole­vat puolueet päät­tivät etukä­teen keskenään rin­ta­ma­l­in­jat ja sit­ten saati­inkin tulos, jos­sa kumpikaan rin­ta­ma­l­in­ja ei saanut enem­mistöä’ (Kari Koskinen)
    On käynyt ennenkin: http://sv.wikipedia.org/wiki/Lotteririksdagen
    Oli tasan 175 paikkaa kum­mal­lakin blokil­la, ja osa kysymyk­sistä piti ratkaista arpomalla.

  44. Parahin “A”,

    Ei väki­val­lan kut­sum­i­nen väki­val­lak­si, fun­da­men­tal­is­min fun­da­men­tal­is­mik­si ole hys­teerista. Toive sel­l­aisen pysymis­es­tä pois­sa omas­ta yhteiskun­nas­taan on ter­vet­tä järkeä. Empi­iri­nen, täysin kiistämätön fak­ta on, että monikult­tur­is­min myötä tule­vat väki­val­ta ja suvait­se­mat­to­muus. Saa vapaasti osoit­taa yhdenkin esimerkin Euroopas­ta, joka tätä ei todentaisi.
    Monikult­tur­isti onkin mielestäni pohjim­mil­taan suvait­se­mat­to­muu­den ja väki­val­lan kan­nat­ta­ja, kos­ka se on aat­teen kaikkein näkyvin lopputulema. 

    Väki­val­taisu­us esi­in­tyy henkisessä muo­dos­saan monikult­tur­is­min kri­itikko­ja kohtaan, jot­ka Ruot­sis­sa yritet­ti­in henkilöko­htaisel­la tasol­la tuomi­ta koko medi­an voimal­la ali-ihmisik­si ja nos­tat­taa heitä kohtaan lynkkausmielialaa.

    Hys­ter­ian huipen­tu­ma nähti­in Ruotsin vasem­mis­ton vaali­valvo­jai­sis­sa, jois­sa ruot­sidemokraat­tien vaal­i­t­u­los aiheut­ti kir­jaimel­lis­es­ti itkuko­htauk­sia, jot­ka tart­tui­v­at kaverista toiseen, jopa sätkimistä. Ei aivan ter­vet­tä demokratiaa.

  45. Osmon kan­ta herät­tää ajatuk­sia. Osmo pohtii liit­tyvätkö vihreät oikeis­toon päästäk­seen hal­li­tuk­seen vai pysyykö lupauk­sen­sa mukaan liitossa demokraat­tei­hin. En ota kan­taa siihen, kumpi on parem­pi miltäkin kannalta.

    Huomioin Osman kan­nan. Lyhyesti san­ot­tunakoko blo­gin idea on siinä, että onko vaal­i­tais­telus­sa anne­tu­il­la lupauk­sil­la mitään merk­i­tys­tä. Jo vaale­ja seu­raa­vana päivänä pohdi­taan liit­tou­tu­mista vain ja ain­oas­taan tak­tisen tilanteen vaiku­tuk­sia kum­mas­sakin vai­h­toe­hdos­sa.. Lie­neekö Osmon kan­ta POLIITIKON kan­ta vai VIHREIDEN kanta?

    1. Puoluee­ton tarkkailija:
      Minä en tiedä, mitä Ruotsin vihreät ovat tarkkaan ottaen luvan­neet. Ikuista avi­o­li­it­toa vai pelkästään sitä, että yhdessä yritetään saa­da enem­mistö ja jos saadaan sitoudu­taan muo­dosta­maan yhdessä hallitus.

  46. “Suvait­se­vaisu­us siinä merk­i­tyk­sessä kun sitä nykyään yleen­sä näkee käytet­tävän, tarkoit­taa jotakin ihan muu­ta: sanan­va­pau­den loukkauk­sia, “posi­ti­ivista” syr­jin­tää jne.”

    No tuo nyt kuu­lostaa aika oudolta.

  47. Liian van­ha:

    Henkilö­vaali taas johtaa siihen, että Eduskun­ta on täyn­nä turhia julkkik­sia eikä puolueil­la ole selviä ohjelmia. Äänestäjä joutuu val­it­se­maan säk­ki päässä edus­ta­jansa, kos­ka ei tiede­tä mil­laista lin­jaa hän sit­ten lop­ul­ta noudattaa.

    Lis­tavaa­liko takaa selvät ohjel­mat? Hesaris­sa oli juuri jut­tu Ruotsin puolueista ja niiden ero­jen puut­teesta, joka kuu­losti vielä pahem­mal­ta kuin Suomen tilanne.
    Var­maan tilanne näyt­tää paikallis­es­ti eri­laiselta, mut­ta ainakin tänne lah­den toiselle puolen on lähin­nä välit­tynyt molem­pi­en puolten huu­to siitä kuin­ka SD tuo Mor­dorin maan päälle.

    Sha­keem:

    Saman­laista homogeenisu­u­den rikkou­tu­mista tapah­tuu monikult­tuurisu­u­den lisääntyessä.

    Vain jos monikult­tuurisel­la tarkoite­taan use­an homogeenisen ja toi­sis­taan merkit­tävästi eril­lisen kult­tuuriryh­män rin­nakkaise­loa. Ihmiset sinän­sä eivät ole niin eri­laisia, etteivätkö eurooppalais‑, aasialais- ja soma­l­isyn­tyiset voisi sekoitaa kult­tuure­jaan ja elää kyllin homogeenis­es­ti nähdäk­seen toisen­sa samankaltaisi­na. Sen sijaan köy­hän ja rikkaan on aidosti vaikea nähdä toisen­sa samankaltaisi­na, jos hei­dän elämän­sä on merkit­tävästi eri­laista (kuten yleen­sä on).

    …Ruotsin vaal­i­jär­jestelmä vaaran­taa vaalisalaisuuden…

    Voisitko hie­man täs­men­tää. Minä en tiedä, miten tuo asia tarkalleenot­taen on jär­jestet­ty, mut­ta has­sul­ta kuu­lostaisi, jos siel­lä ei vaal­isalaisu­ud­es­ta oltaisi huolehdittu.

    Puolueet toimit­ta­vat omat vaalilip­pun­sa äänesty­s­paikoil­la ja äänestäjä ottaa itse kaikkien näh­den sen puolueen vaalilipun jota aikoo äänestää. Tähän käsit­tääk­seni perus­tuu val­i­tus, että SD:n lip­pua ei kehda­ta julkises­ti ottaa. Yleinen ratkaisu on ottaa kaik­ki liput kop­pi­in säi­lyt­tääk­seen vaal­isalaisu­u­den heit­tämäl­lä turhat salas­sa pois, mut­ta se vaatii omaa aktiivisuutta.

  48. Huumorin puolel­la tulk­in­tani mukaan tääl­lä use­at muutkin sanail­e­vat ja näyt­ti demarien tule­vaisu­ut­ta kuvail­e­va puheen­vuoroni lien­nyt­tävän mon­en muun sanankäyt­töä löysemmälle. 

    Mik­si ruot­salaiset vihreät menivät allianssi­in demarien kanssa ? Muis­te­len, että aiem­minkin täl­laisia keskustelu­ja käyti­in, mut­ta demar­it torp­pa­si­vat asian voiman­tun­nos­saan. Kaiketi sen ver­ran yhteistä ide­ol­o­gista poh­jaa löy­tyy, että molem­pi­en mielestä markki­na­t­alous on hyvä ren­ki, mut­ta huono isäntä.

    Oikeistop­uhurin nyt pyyhkiessä ympäri Euroop­paa on joka tapauk­ses­sa mie­lenki­in­toista nähdä, miten vihreä liike ase­moi itsensä.

  49. Ruot­sis­sa vasem­mis­to on — Suomes­ta poiketen — nuorem­pi­en kesku­udessa selvästi oikeis­toa suosi­tumpi. Oikeistopoli­itikot selit­tävät ilmiötä sil­lä, että “nuorem­mal­la iäl­lä ei vielä ole herät­ty tosi­maail­man realiteetteihin”. 😉

    Sinän­sä on mie­lenki­in­toista speku­loi­da sil­lä, mikä saat­taa olla syynä vasem­mis­ton kan­natuk­sen yleiseen aal­lon­po­h­jaan Euroopas­sa. Onko ken­ties syynä yleisen vauras­tu­misen aiheut­ta­ma vähen­tynyt kyky samas­tua niihin, joil­la menee huonom­min? Sekä samal­la parem­mat taloudel­liset mah­dol­lisu­udet hyö­dyn­tää yksi­ty­isiä palveluja?

    Vaiko ken­ties vasem­mis­ton vaikeudet markki­noi­da ide­olo­giaansa uudel­la taval­la? Oikeis­to on viime aikoina saavut­tanut men­estys­tä kor­vaa­mal­la köy­hä-rikas-vas­takkaisas­et­telun ter­meil­lä “loinen” ja “ahk­era ihmi­nen” (ikäänkuin val­taosa vaikka­pa työt­tömistä muka olisi sitä omas­ta tah­dostaan). Tämä on luonut oikeis­to­laisu­ud­es­ta kuvan posi­ti­ivisyy­den ja men­estyk­sen ide­olo­giana ja samal­la luonut poh­jaa puheille “vas­takkainaset­telun lopus­ta” (kos­ka onhan puh­taaseen loisimiseen poh­jau­tu­va yhteiskun­ta tietysti älyl­lis­es­ti mah­do­ton). Samaan aikaan vasem­mis­to ikään kuin olet­taa, että puheisi­in “työväen pres­i­den­tistä” voidaan tehokkaasti vas­ta­ta pelkäl­lä naurahduksella…

    Tietysti myös itäblokin sor­tu­mi­nen on antanut aikaisem­paa enem­män tilaa oikeis­to­lais­tu­miselle. Oikeis­to­laisen pääo­man (esimerkik­si lehtien omis­ta­jien muo­dos­sa) ei enää tarvitse tukea sosi­aalidemokraat­te­ja kom­mu­nis­min vas­tavoimana, mikä on avan­nut tilaa avoimelle oikeis­to­laiselle ide­olo­gialle. Reaal­isosial­is­min toim­i­mat­to­muu­den lop­ulli­nen pal­jas­tu­mi­nen on myös osaltaan leiman­nut kaikkea vasem­mis­toa. Esimerkik­si Ruot­sis­sa oikeis­ton kan­nat­ta­jat yrit­tävät tämän tästä väit­tää demare­i­ta “suun­nitel­mat­alouden” ihan­noi­jik­si. Suomes­sa taas “stal­in­is­tikirves” heiluu entistä tiheäm­min (saaden usein mitä absur­deimpia muo­to­ja, kuten käsit­teestä “punav­i­her­stal­in­isti” ilmenee).

  50. Marko Hami­lo:
    “Kaikkein kam­mot­tavin­ta on kuitenkin ollut lukea burkakiel­loista. On vähän vaikea selit­tää, että meil­lä on oikeus pilkata uskon­toanne sanan­va­pau­den nimis­sä, kun ker­ran teil­läkin on yksilön­va­pau­den mukainen oikeus pukeu­tua miten huvit­taa, jos tätä oikeut­ta ei sit­ten kunnioitetakaan.”

    Nimeno­maisen burkakiel­lon kohdal­ta voinee sanoa, että vapaus pukeu­tua ei koskaan ole ollut täysin raja­ton. Edes Suomes­sa ei pide­tä aivan lail­lise­na jos kul­jen kadul­la täysin alas­tom­ana (vaik­ka tämän tuskin voisi väit­tävän ketään fyysi­esti hait­taa­van), toisaal­ta on yleis­es­ti pidet­ty ainakin hyvien tapo­jen mukaise­na, että jos ei äärim­mäi­sistä sääolo­suhteista tai eri­tyis­es­tä karnevaali­a­jas­ta muu­ta seu­raa, että julkisel­la paikalla ihmiset esi­in­ty­i­sivät kasvoil­taan jotenkin tunnistettavina.

    Sit­ten taas huvikiel­loil­la esimerkik­si raaskalai­sis­sa kouluis­sa on ymmärtääk­seni ollut kan­nat­ta­jia myös ran­skalais­ten mus­lim­i­tyt­tö­jen ja nais­ten kesku­u­udessa — kos­ka ilman kiel­toa heil­lä ei toisaal­ta ole vapaut­ta olla käyt­tämät­tä sitä huiv­ia. Tämä johtuen siitä, että mus­limiy­hdyskun­nis­sa on voimas­sa Ran­skan tasaval­lan lake­ja vahvem­pia sääntöjä.

  51. Kari:
    http://sv.wikipedia.org/wiki/Riksdagsval_i_Sverige

    Siis, vaalis­sa toim­i­taan niin, että ote­taan lap­pu, jos­sa on valmi­ik­si puolueen nimi, ja laite­taan se kuoreen. (Siinä voi samal­la äänestää nimeäkin, jos halu­aa). Toinen vai­h­toe­hto on ottaa blanko, johon kir­joit­taa puolueen nimen.

    Val­tio tar­joaa puolueko­htaiset laput niille puolueille, joil­la on jo riit­tävä kan­na­tus edel­li­sis­sä vaaleis­sa, muiden puoluei­den pitää toimit­taa omat lap­pun­sa. Käsit­tääk­seni Ruot­sis­sa on ollut epä­selvyyk­siä tässä suh­teessa, kun puolueko­htaisia lap­pu­ja on “hävin­nyt” tai niitä ei ole saatu toimitet­tua perille.

    Vaal­isalaisu­u­den voi siis pitää vain, jos ottaa kaik­ki laput mukaansa äänestyskop­pi­in. Tämä tarkoit­taa, että Ruotsin­demokraat­tien kaltaisen epäpuolueen äänestämis­es­ta voi tul­la “epäil­lyk­si”, jos ei jätä sen puolueen lap­pua ja blankoa pois pinos­ta. Tämä siis vaaran­taa vaal­isalaisu­u­den ja mah­dol­lis­taa painostuksen.

    Täl­lainen jär­jeste­ly ei mis­sään nimessä kuu­lu demokra­ti­aan, ja Ruotsin pitäisi sijoit­tua jon­nekin banaani­val­tioiden tasolle kaikil­la demokratiamittareilla.

  52. Eiköhän Ruot­sis­sa käy niin, että menetel­lään kuten demarivähem­mistöhal­li­tusten aikaan.
    Asi­at käh­mitään kulis­seis­sa, nyt por­var­i­hal­li­tus voi kil­pailut­taa oppo­si­tio­ta ja hajot­taa sitä lisää.
    Riit­täähän hal­li­tuk­selle, että saa sop­parin yhden oppo­si­tiop­uolueen kanssa

  53. Vasem­mis­ton allon­po­h­ja johtuu mon­es­ta tekijästä:
    Yksi tärkeimpiä on, että hyvin toimeen­tule­vat ovat myös hyvin jäjestäy­tyneitä ja verkot­tunei­ta keskenään.
    Esim elinkei­noelämää lähel­lä on n kap­palet­ta jär­jestöjä, joil­la on vaikutusvaltaa.
    Samoin kouluet­tut ovat hyvin jär­jestäy­tyneitä ja vakaissa työsuhteissa.
    Prekari­aat­ti on sen sijaan lau­man eli se on jäjestäy­tymätön. Myöskin teol­lisu­u­den työ­paikat ovat muut­tunet prekariaattityöpaikoiksi.
    Ulko­mainen työvoima on keskit­tynyt juuri samoille aloille eikä se liit­toudu suo­ma­lais­ten kanssa.
    Kun työ­suheet ovat epä­vakai­ta, työ­paikkaa ja paikkakun­taa vai­hde­taan ahk­erasti niin ei syn­ny toveruutta,yhteishenkeä eikä löy­dy porukalle johta­jia. Suomes­sa alkaa jo joka vuosi n 900000 työt­tömyys­jak­soa joil­la hajote­taan porukka.
    Esim 80-luvul­la vas­taa­va luku oli 200000 .

    EU tasol­la näkyy myös ns heinäsirkkailmiö: Lau­moit­tain köy­hät itä-Euroopan työt­tömät liikku­vat maas­ta toiseen eivätkä he rek­isteröidy mihinkään maa­han, he eivät mak­sa vero­ja mihinkään maa­han mut­ta eivät kulu­ta minkään maan sosi­aal­i­tur­vaa eikä terveydenhuoltopalvelua.
    He eivät tiedä mitään paikalli­sista työe­hdoista, palkoista työa­joista etc ja hei­dät on help­po hui­ja­ta polke­maan paikallista palkkatasoa.

    EU:ssa ei ole mitään seu­ran­taa näille emmekä me Suomes­sa edes tiedä mon­tako ulko­maalaista tääl­lä on töissä.
    Esim USA:saa verot­ta­ja toimii kaikkial­la maan alueel­la eikä sen rek­istereistä karata.
    EU:ssa taas on tietoses­ti lähdet­ty siitä, että yhteis­toim­intaa ei ole ja ihmi­nen voi seila­ta vero­ja mak­samat­ta koko elämän­sä EU alueella

  54. Ris­to:

    “Sit­ten taas huvikiel­loil­la esimerkik­si raaskalai­sis­sa kouluis­sa on ymmärtääk­seni ollut kan­nat­ta­jia myös ran­skalais­ten mus­lim­i­tyt­tö­jen ja nais­ten kesku­u­udessa – kos­ka ilman kiel­toa heil­lä ei toisaal­ta ole vapaut­ta olla käyt­tämät­tä sitä huiv­ia. Tämä johtuen siitä, että mus­limiy­hdyskun­nis­sa on voimas­sa Ran­skan tasaval­lan lake­ja vahvem­pia sääntöjä”

    Vaikei­ta tilantei­ta tulee juuri kouluis­sa ja vas­taavis­sa laitok­sis­sa. Vapaa-ajan osalta kiel­to olisi täysin nau­ret­ta­va, mut­ta jos vaik­ka liikun­tatun­neille on määrät­ty urheilu­vaat­teet, bur­ka tuskin täyt­tää sitä kri­teer­iä. En näe järkevänä myöskään sitä, että uskon­non perus­teel­la annet­taisi­in vapau­tuk­sia liikun­nan tunneilta. 

    Tarkoituk­sen­mukai­sis­sa tilanteis­sa, jois­sa kaik­il­ta vaa­di­taan tietyn­laista pukeu­tu­mista, voisi myös mus­limei­ta vaa­tia nou­dat­ta­maan yhteisiä sään­töjä. Ongel­ma ei toden­näköis­es­ti pois­tu­isi, mut­ta ehkä mus­limeille syn­ty­isi kuitenkin pikku hil­jaa painei­ta järkevöit­tää sääntöjään.

  55. Empi­iri­nen, täysin kiistämätön fak­ta on, että monikult­tur­is­min myötä tule­vat väki­val­ta ja suvait­se­mat­to­muus. Saa vapaasti osoit­taa yhdenkin esimerkin Euroopas­ta, joka tätä ei todentaisi.

    Koko Euroop­pa kokon­aisu­udessaan, kat­taen kaik­ki yksit­täiset maat Por­tu­gal­ista Ukrainaan ja Suomes­ta Lux­em­burgi­in. Nykyään kaikkial­la län­si­mais­sa eletään koko ihmiskun­nan tähä­nas­tisen his­to­ri­an väki­val­lat­tom­inta aikaa. (Steven Pinkerin hyvä kir­joi­tus aiheesta muu­ta­man vuo­den takaa.)

    Esimerkik­si Suomes­sa henkirikoskuolleisu­us on mata­lam­mal­la kuin koskaan koko Suomen itsenäisyy­den aikana — ja vain noin yhden viides­osan siitä, mitä se oli vaikka­pa 1920-luvun puh­toisen yht­enäiskult­tuurin suo­jeluskun­ta-Suomes­sa. Tilas­toa joudu­taan kelaa­maan taak­sepäin aina 1700-luvun lop­ulle, Ruotsin val­lan viimeisi­in vuosikym­meni­in, ennen kuin löy­tyy yhtä pitkä yhtä­jak­soinen aika, jol­loin Suomes­sa ihmiset ovat tap­pa­neet ja murhan­neet toisi­aan yhtä vähän kuin nyt aivan viime vuosina.

    Ja tämä oli pelkästään Suo­mi ja yksi tilas­tolli­nen mit­ta­puu. 1900-luvul­la pelkästään nyky­is­ten EU-maid­en välille syt­tyneis­sä sodis­sa kuoli yli 80 miljoon­aa ihmistä. Jos esit­tää vakavis­saan, että tässä ollaan nyt todis­ta­mas­sa jotain kar­mai­se­vaa “väki­val­lan ja suvait­se­mat­to­muu­den” kaikkialle vyöryvää hyökyaal­toa, joka on tulos­sa jonkin väki­val­lat­toman ja suvait­se­vaisen tilalle, niin edus­taa kyl­lä sen luokan suh­teel­lisu­u­den­ta­jut­to­muut­ta, ettei siihen ole paljon sanottavaa.

    Sik­si osu­vampi nimi onkin “sta­tis­mi”, joka kat­taa sekä muukalaisvi­hamieliset, että kansan­välisyy­teen usko­vat markki­noiden viholliset.

    Sik­sikin sopi­va ilmaus, että sen avul­la voi kätevästi pal­jas­taa, miten suures­sa määrin on omak­sunut poli­it­tisen ide­olo­giansa leikkaa­mal­la ja liimaa­mal­la jostain yhdys­val­ta­laisil­ta net­ti­sivuil­ta. Kuten val­tio-oppia oikeasti suomen kielel­lä opiskelleet tietävät, kielessämme on jo per­in­teis­es­ti, monien vuosikym­menten ajan, ollut käytössä lainasana etatis­mi (ran­skan sanas­ta état ‘val­tio’). Joka ei tätä tiedä, leimau­tuu kyl­lä melkoisek­si sta­tis­tik­si niis­sä keskusteluis­sa, joi­hin vaivau­tuu osallistumaan.

    Tämä tarkoit­taa, että Ruotsin­demokraat­tien kaltaisen epäpuolueen äänestämis­es­ta voi tul­la “epäil­lyk­si”, jos ei jätä sen puolueen lap­pua ja blankoa pois pinosta.

    Vaik­ka kuin­ka huolel­lis­es­ti selitet­täisi­in, en silti käsitä, miten tämä eroaa esimerkik­si Suomesta.

    Suomes­sa “voi tul­la epäil­lyk­si” minkä tahansa ehdokkai­ta aset­ta­neen puolueen äänestämis­es­tä, kos­ka äänestys­lip­pu­un voi kir­joit­taa kenen tahansa ehdol­la ole­van ehdokkaan numeron. Itse olen käynyt vuodes­ta 1994 alka­en äänestämässä kaikissa vaaleis­sa, jois­sa olen ollut äänioikeutet­tu. Vas­ta nyt alan taju­ta, kuin­ka suun­nat­toman rohkea olenkaan ollut: joku vaal­i­toim­it­si­ja­han on voin­ut epäil­lä, että äänestän vaik­ka kris­til­lisiä tai muu­ta kamalaa!

  56. J ja Tiedemies,

    Jaa, kieltämät­tä omi­tu­inen käytäntö.

    lp,

    Perussyy on siinä, että ei se vasem­mis­to aja heikom­pi­en ase­maa, vaan tiet­ty­jen etu­ryh­mien (esim. AY-liiket­tä lähel­lä ole­vat tahot) etua. Vai mik­si luulet, että työlain­säädän­tö potkii päähän “epä­taval­li­sis­sa” työ­suhteis­sa ole­via, pätkä­työläisiä, aka­teemisia ja nuoria? 

    Ja ylipäätäänkin tilanne jos­sa poli­it­ti­nen eli­it­ti “uudelleen­jakaa” hyv­in­voin­tia (=sosial­is­mi) johtaa väistämät­tä siihen että eli­it­ti hyö­tyy, kos­ka se pystyy aina vaikut­ta­maan päätök­sen­tekoon — toisin kuin heikom­pio­saiset *). Siinä sivus­sa sys­tee­mi on vielä teho­ton ja johtaa lop­ul­ta total­i­taris­mi­in, jos se saa liian vah­van ase­man — kuten on nähty.

    Kari

    *) Suomes­sa tähän kyl­lä syyl­listyvät muutkin kuin vasem­mis­to, en minä ainakaan voi asun­to­jen verovähen­nyk­siä, työ­matkako­r­vauk­sia, yri­tys­tukia tai maat­alous­tukea pinää minään muu­na kuin sosialismina.

  57. lp: “Sinän­sä on mie­lenki­in­toista speku­loi­da sil­lä, mikä saat­taa olla syynä vasem­mis­ton kan­natuk­sen yleiseen aal­lon­po­h­jaan Euroopassa.”

    No, näin val­tion merk­i­tyk­sen pienetämistä kaipaa­van arvo- ja markki­nal­ib­er­aalin mielestä kyse on ennen kaikkea eri­lais­ten vapaa­matkus­ta­jaryh­mien koon hal­lit­se­mat­tomas­ta kasvus­ta ja hom­man kus­tan­ta­miseen tarvit­ta­van veroas­t­een jatku­vas­ta nousus­ta. Tois­si­jaisi­na syinä voi pitää myös tun­net­ta byrokra­t­ian lisään­tymis­es­tä ja julk­isten palvelu­iden rappeutumisesta.

    Näi­den havain­to­jen ja tun­te­musten oikeel­lisu­ud­es­ta ja oikeu­tuk­ses­ta voidaan toki kiis­tel­lä vaik­ka kuin­ka lop­ut­tomasti, mut­ta niiden merk­i­tys­tä ei pitäisi kuitenkaan mis­sään nimessä väheksyä. Nimit­täin yhteiskun­nan rappeu­tu­mi­nen alkaa juuri siinä vai­heessa, kun koko lystin mak­sajik­si itsen­sä tun­te­vat alka­vat kokea jär­jestelmän täysin epäreiluksi.

    Itse en ainakaan usko, että pohjo­is­maiset kansat oli­si­vat jotenkin luon­tais­es­ti rehellisem­piä kuin välimerel­liset PIGS-kansat. Tääl­lä “mak­sa­jat” ovat ainakin tähän asti voineet tun­tea saa­neen­sa jonkin­laista vastinet­ta veroilleen. Kuitenkin, jos nykyi­nen meno jatkuu (huolto­suhde huone­nee nopeam­min kuin veroast­et­ta kehdataan korot­taa), niin ei var­maankaan kestä kauaa, kun Välimeren maid­en “luo­va” talouden pito saa­puu tänne pohjo­laankin — eli siis jos veroaste ei tun­nu kohtu­ulliselta, niin merkit­tävä osa taloud­es­ta pois­tuu vero­jär­jestelmien ulottumattomiin.

    Demarien ongel­ma tässä yhtälössä on hei­dän haluttomuus/kyvyttömyys tun­nus­taa nämä ongel­mat. Euroop­palaiset demar­it mielum­min syyt­tävät epäko­h­tien osoit­telijoi­ta oppor­tunis­tisik­si “hyv­in­voiti­val­tion” romut­ta­jik­si, tulo­ero­jen liet­so­jik­si ja epä­tasa-arvon kas­vat­ta­jik­si. Tämä tekee demareista pelkästään osan ongel­maa — kon­ser­vati­ivisen voiman, joka on aja­mas­sa S/S Hyv­in­voin­ti­val­tion täyt­tä höyryä suo­raan pah­ki taloudel­lis­ten reali­teet­tien jäävuorta.

    Demarei­den viimeaikaisen jyrkän alamäen seli­tyk­senä lie­nee se, että kan­nat­ta­jakun­nan “oikeis­tosi­ipi” (alem­mat toim­i­henkilöt, duu­nar­i­ta­son eri­ty­isam­mat­ti­laiset) on alka­nut tun­temaan itsen­sä edel­läku­van­tun kaltaisek­si, vastiket­tasaa­mat­tomak­si mak­sa­jak­si ja taas “duu­nar­i­ta­so” (kseno­fo­biset perus­du­u­nar­it) tun­te­nee itsen­sä pete­tyk­si kaiken maail­mo­ja syleilevän yleisvi­her­vasem­mis­to­laisen retori­ikan keskel­lä — eli aate vuo­taa tois­es­ta päästä keskus­taoikeis­to­laisi­in puolueisi­in ja tois­es­ta päästä nation­al­is­tisi­in pop­ulis­tei­hin (esim. persut).

  58. Tom­mi Uschanov,

    Mikä on point­tisi? Tuo Pinkerin TED-luen­non tek­stin linkkaus nimeno­maan tukee omaa kan­taani. Sama point­ti löy­tyy monipuolisem­min Blank Slatesta.

    Ilmeis­es­ti halu­at väit­tää vas­taan, mut­ta en ymmär­rä mikä on argumenttisi.

    Monikult­tur­is­mi nimeno­maan uhkaa tämän hyvän asi­ain­ti­lan pysyvyyt­tä. Se tuo tähän hyvään asi­ain­ti­laan asteit­taista väki­val­taista ja suvait­se­ma­ton­ta muu­tos­ta. Tälle väit­teelle pyysin osoit­ta­maan yhdenkin esimerkin vas­takkaises­ta kehi­tyk­ses­tä nykyis­es­tä Euroopasta.

    Jotenkin tun­nut käyt­tävän tätä hyvää his­to­ri­al­lista asi­ain­ti­laa argu­ment­ti­na sitä vas­taan, että tähän tilanteeseen olisi tapah­tu­mas­sa muu­tos­ta, kos­ka sato­jan vuosien mit­takaavas­sa tilanne on edelleen niin hyvä, että olisi “suh­teel­lisu­u­den­ta­ju­ton­ta” väit­tää täl­laisen muu­tok­sen ole­van tapahtumassa!

    Mut­ta eihän tuo kos­ke­ta itse argu­ment­tia, eli tapah­tu­mas­sa ole­vaa kehi­tys­tä ja sen vaiku­tus­ta. Se sivu­ut­taa täysin sen kysymyk­sen, lisääkö monikult­tur­is­mi yhteiskun­nan väki­val­taisu­ut­ta ja suvait­se­mat­to­muut­ta vai ei. Argu­ment­tisi on loogis­es­ti ja empi­iris­es­ti mieletön.

  59. Kat­selin hie­man Ruotsin luku­ja. Ne ovat kyl­lä jo aikamoisia madon­luku­ja. Mus­lim­ien väkimäärä on jo reilut 400,000. Vuon­na 2005 luku oli reilut 300,000. Tämä ker­too kasvu­vauhdista kun jal­ka on saatu oven väliin.
    Eikä täl­lä vaa­likaudel­la asi­aan taa­tusti tule mitään muu­tos­ta sen demon­isoin­tivim­man ja koko rin­ta­man monikult­tuurin syleilyn jäl­keen, mikä näis­sä vaaleis­sa nähti­in. Suurin osa nyky­i­sistäkään ei ole inte­groitunut, mut­ta tuli­joiden määrää toden­näköis­es­ti vain kas­vate­taan jonkin pointin osoit­tamisek­si ruot­sidemokraateille, mis­sä jälkipolvil­la riit­tää aikanaan ihmettelemistä.

    Mik­si pila­ta hyvä maa, jos­sa ihmis­ten oli hyvä ja tur­val­lista elää.

  60. Uusista vaaleista puhumi­nen on poli­itikol­ta tässä tilanteessa saman­lainen vit­si kuin Bertolt Brechtin keho­tus vai­h­taa kansa uuteen (DDR, 1953). Uudet vaalit vain ärsyt­täi­sivät kansan äänestämään vielä “pahem­min väärin”.

    Poli­itikot on valit­tu val­taan ja hei­dän velvol­lisuuten­sa on käyt­tää tätä val­taa. Jos kumpikaan blok­ki ei saanut enem­mistöä, on tehtävä löy­hä tai tiivi­impi koali­tio blokki­ra­jan yli. Muu on lapsel­lista kiukuttelua.

    Mitäs menivät tekemään blokke­ja. Se oli poli­itikko­jen oma valinta.

  61. Sep­po Vep­säläi­nen taisi demareista enem­män huumorim­ielel­lä kir­joit­taa; mitä uud­is­tu­mis­mieltä osoit­taa että vuosi ennen vaale­ja asete­taan kyn­ny­se­hdok­si että eläkkeitä ja mitä kaikkea ei saa muut­taa mil­lään lailla?

    Ruotsin vaaleis­sa punav­ihrei­den kan­na­tusalueet oli vähän kuin kepun Suo­mi: pohjoinen maaseutu.

  62. Tom­mi Uschanov:
    “Suomes­sa “voi tul­la epäil­lyk­si” minkä tahansa ehdokkai­ta aset­ta­neen puolueen äänestämis­es­tä, kos­ka äänestys­lip­pu­un voi kir­joit­taa kenen tahansa ehdol­la ole­van ehdokkaan numeron”

    Ruot­sis­sa voit tehdä tämän vain blankoon äänestys­lip­pu­un, Suomes­sa kaik­ki liput ovat blanko­ja. Suomes­sa vaalila­ki määrää, että äänestys­lap­pu on vaal­isalaisu­u­den säi­lyt­täen tiputet­ta­va uur­naan. Jol­let Ruot­sis­sa ota blankoa lip­pua tai jokaista eril­listä puolueen vaalilip­pua niin toiset tietävät ainakin mitä puolei­ta et äänestänyt jo ennen kuin edes astu­it äänestyskop­pi­in (ja mitä toden­näköis­es­ti äänestit, vaik­ka voihan toki ottaa esimerkik­si vain demarien lipun kir­joit­taak­seenn sinne ‘hais­takaa…’)

    1. Olin joskus valvo­mas­sa Neu­vos­to-Eestin kansanäänestys­tä itsenäistymis­esi­tyk­ses­tä. Oli pakko huo­maut­taa, ettei äänestys­salaisu­us ole vapaae­htoinen vaan pakolli­nen. Maaseu­tu­paikkakun­nal­la, jos­sa kaikkien kuu­lui äänestää itsenäistymisen puoles­ta, lip­pu täytet­ti­in virkail­i­joiden nenän edessä. Jos halusi, sai men­nä kir­joit­ta­maan kan­tansa myös sul­jet­tuun kop­pi­in. Ruotsin sys­tee­mis­sä on vähän sama vika. Äänestäjä voi näyt­tää muille, mitä äänestää.

  63. Ruot­sis­sa vasem­mis­to on – Suomes­ta poiketen – nuorem­pi­en kesku­udessa selvästi oikeis­toa suositumpi.

    Kyl­lä näin! Ruot­sis­sa kuitenkin ruotsin­demokraatit sai­vat yli 23 pros­ent­tia äänistä varsi­naisia vaale­ja edeltävis­sä var­jo­vaaleis­sa kouluis­sa. Kansal­lis­demokraatitkin, joka on ruotsin­demokraateista eron­nut avoimen rasisti­nen ääri­lai­ta, sai­vat seit­semän prosenttia.

    Tästähän suvait­se­vais­to huoles­tui ja koului­hin ollaan jär­jestämässä tehostet­tua suvait­se­vaisu­uskas­va­tus­ta, jot­ta nuoret vast­edes ymmärtäi­sivät äänestää oikein. 

    +++++++++

    Älä nyt tyh­mis­tele Tom­mi. On aivan eri asia vali­ta muiden silmien alla “kun­ni­al­lisen” puolueen lap­punen kuin pelätä leimau­tu­vansa epäi­lyt­tävän ja pahek­su­tun ryh­män kan­nat­ta­jak­si haal­i­mal­la kaik­ki laput tai otta­mal­la puh­das lap­pu. Ei tässä sen kum­mem­paa psykolo­giaa tarvi­ta selit­tämään, että tilanne nyt vain on aivan erilainen. 

    Käsit­tämätön jär­jestelmä. Ei demokraat­ti­sis­sa vaaleis­sa vaal­i­huoneis­tois­sa tule olla edes mah­dol­lisu­ut­ta viestiä valin­nois­taan mil­lään tavoin. 

    Ruot­salaisil­la keskustelu­pal­stoil­la vellovat muuten vil­lit huhut, joiden mukaan sosi­aalidemokraatit oli­si­vat haa­li­neet osin luku- ja kir­joi­tus­taidot­to­mia maa­han­muut­ta­jia sankoin joukoin äänesty­s­paikalle ja opas­ta­neet oikean lapun valin­nas­sa. Moti­iv­ina äänestämiselle on ollut pelot­telu ruotsin­demokraateil­la tyyli­in: ne tule­vat karkoit­ta­maan tei­dät maas­ta jne. 

    Jos täl­laista on taph­tunut, niin vaalithan pitäisi uusia… Mut­ta kai nämä ovat vain huhu­ja, toivon.

  64. Tom­mi Uschanovin perusteli Pari­isin, Malmön ja Birm­ing­hamin esikaupunkiso­tien merk­i­tyk­set­tömyyt­tä ver­taa­mal­la niitä maail­man­soti­in. Elämme siis rauhaisaa aikaa, maail­man­soti­in ver­rat­tuna, minkä huomiotta jät­tämi­nen osoit­taa Uschanovin mielestä suh­teel­lisu­u­den­ta­jun puuttumista. 

    Väki­val­lan ja suvait­se­mat­to­muu­den kult­tuuril­la az lähin­nä tarkoit­ta­nee islamin voimakas­ta eetos­ta. Sen mukaan Jumalaa ei saa louka­ta, eikä pro­feet­taa. Reak­tio loukkauk­si­in on erit­täin jyrkkä. Uskon että oikeas­t­aan kaik­ki täl­lä pal­stal­la — Uschanovia myöten tai jopa eri­tyis­es­ti hän — jaka­vat val­is­tuk­sen ajas­ta saak­ka län­nessä vähä vähältä alaa voit­ta­neen human­is­min peri­aat­teen “ihmi­nen on kaiken mit­ta”. Vas­takkainaset­telun uhal­lakin sanon, että tämä peri­aate ei ole Islamin jaka­ma. Huo­mau­tan, että ei tarvitse arvostel­la Islamia sisältön­sä puoles­ta, jos on huolis­saan sen erit­täin voimakkaas­ta eetok­ses­ta. Joudumme jatkos­sa pohti­maan paljonkin kysymys­tä, kuin­ka seku­lar­isoi­da Islam. Mut­ta jo pelkkä kysymys edus­taa Islamille täy­del­listä loukkausta.

  65. Sha­keem:

    Ihmiset halu­a­vat pitää huol­ta toi­sis­taan, kun he koke­vat hei­dät kaltaisik­seen. Tulo­ero­jen kas­vaes­sa tois­es­ta tulo­haitarin päädys­tä on yhä vaikeampi nähdä toiseen pää­tyyn ja tun­nistaa siel­lä elävät ihmiset omien­sa kaltaisiksi.

    Ensin­näkin ei oo selvää, että tulo­erot kasvaa.

    Toisek­seen tätä väitet­tä näkee aina välil­lä, että tulo­erot vähen­täs yhteenku­u­lu­vu­u­den tun­net­ta, mut­ta onks se totta?

    Oliks esim. joskus 1900-luvun alus­sa, kun rikkaat perusti orpokote­ja ja koulu­ja yms. niin tulo­erot pienem­piä kuin nykyään?

    J:

    Hesaris­sa oli juuri jut­tu Ruotsin puolueista ja niiden ero­jen puut­teesta, joka kuu­losti vielä pahem­mal­ta kuin Suomen tilanne.

    Niin siinä jutus­sa­han san­ot­ti­in, että oikeis­to­blok­ki halu­aisi laskea vero­ja ja leika­ta sosi­aal­i­tur­vaa ja vasem­mis­to­blok­ki haluis nos­taa vero­ja ja kas­vat­taa sosi­aal­i­tur­vaa. Tulon­si­ir­to­jen ulkop­uolis­es­ta hol­houk­ses­ta puolueet oli samoil­la linjoilla.

    Sen sijaan köy­hän ja rikkaan on aidosti vaikea nähdä toisen­sa samankaltaisi­na, jos hei­dän elämän­sä on merkit­tävästi eri­laista (kuten yleen­sä on).

    Edelleen tämä mee­mi epäi­lyt­tää. Usein yhteenku­u­lu­vu­u­den tunne rak­en­tuu jollekin arvope­rustalle, joka voi olla nation­al­is­mi, uskon­to, aate yms. Minä väitän, että har­va län­si­mainen rikas kokee yhteenku­u­lu­vu­u­den tun­net­ta rikkaiden ara­bi­en kanssa.

    lp:

    Onko ken­ties syynä yleisen vauras­tu­misen aiheut­ta­ma vähen­tynyt kyky samas­tua niihin, joil­la menee huonom­min? Sekä samal­la parem­mat taloudel­liset mah­dol­lisu­udet hyö­dyn­tää yksi­ty­isiä palveluja?

    Tai miten olis ihan vaan, että sosi­aalidemokra­ti­as­ta on saatu riit­tävästi koke­mus­ta, että tiede­tään miten sitä voi parantaa?

    Väite, että vasem­mis­to­laisia kiin­nos­tais heikom­pio­sais­ten hyv­in­voin­ti enem­män kuin oikeis­to­laisia on vas­ten­mieli­nen ja osoit­taa, että sen esit­täjä ei itse ole kykenevä empatiaan.

    Ris­to:

    Sit­ten taas huvikiel­loil­la esimerkik­si raaskalai­sis­sa kouluis­sa on ymmärtääk­seni ollut kan­nat­ta­jia myös ran­skalais­ten mus­lim­i­tyt­tö­jen ja nais­ten kesku­u­udessa – kos­ka ilman kiel­toa heil­lä ei toisaal­ta ole vapaut­ta olla käyt­tämät­tä sitä huivia. 

    Eli on ihan ok, että kos­ka nämä mus­lim­i­tytöt ja naiset halu­a­vat sekä kuu­lua mus­limiy­hteisöön, joka edel­lyt­tää huiv­in pitämistä, että olla pitämät­tä huiv­ia ne estävät kans­saih­misiään sitou­tu­mas­ta huiv­in pitämiseen?

    Minus­ta huo­mat­tavasti parem­pi vai­h­toe­hto olis näille naisille etsiä itselleen mus­limiy­hteisö jos­sa ei tartte sitoutua huiv­in pitämiseen, etsiä joku muu yhteisö joka hyväksyy hei­dät sel­l­aise­na kuin he halu­a­vat olla tai tehdä kom­pro­mis­si ja kuu­lua yhteisöön ja käyt­tää huiv­ia, vaik­ka se ei aina olekaan omien halu­jen mukaista.

    Rogue:

    En näe järkevänä myöskään sitä, että uskon­non perus­teel­la annet­taisi­in vapau­tuk­sia liikun­nan tunneilta.

    Ai kos­ka liikun­ta on niin älyt­tömän tär­keetä ja mus­lim­i­van­hem­mat on niin saatanan tyh­miä, että jos niiden lap­sia ei pakote­ta koulus­sa har­ras­ta­maan liikun­taa ilman burkhaa, niin niistä tulee huono­ja ihmisiä!?

    Tom­mi Uschanov: Ootko oikeesti sitä mieltä, että jos käyt­tää suo­ma­laisen ter­min sijaan englan­nin kielistä ter­miä, niin on var­masti pihal­la siitä mis­tä kir­joit­taa? Eiks tär­keem­pää nyt kuitenkin oo, että tulee ymmärretyksi.

    Sin­un har­ras­ta­ma henkilöä vas­taan hyökkäämi­nen ei kuu­lu näi­hin keskusteluihin.

    Se on surullista ja lapsel­lista, mut­ta täy­tyy myön­tää, että ne odot­tanut sin­ul­ta muu­ta. Onneks luk­i­jat ja kom­men­toi­ja vaikut­taa tääl­lä sen ver­ran fik­suil­ta, että vahinkoa tuskin tapahtuu.

    (Muutenkin veikkaan, että sta­tis­mi ymmär­retään parem­min kuin etatis­mi, joten vaik­ka olisin tien­nyt että sta­tismille on jo sana suomenkielessä, niin sen käyt­tö olis ollu ihan perusteltua.) 

    Suomes­sa “voi tul­la epäil­lyk­si” minkä tahansa ehdokkai­ta aset­ta­neen puolueen äänestämis­es­tä, kos­ka äänestys­lip­pu­un voi kir­joit­taa kenen tahansa ehdol­la ole­van ehdokkaan numeron.

    Niin siis eiks se point­ti ollu se, että Ruot­sis­sa voi pois­taa nämä epäi­lyt otta­mal­la se puolueen lip­pu? (Ja vas­taavasti joutuu suurem­pi­en epäi­ly­jen kohteeks jos ei ota sitä.)

  66. Tiedemies kir­joit­ti:

    Täl­lainen jär­jeste­ly ei mis­sään nimessä kuu­lu demokra­ti­aan, ja Ruotsin pitäisi sijoit­tua jon­nekin banaani­val­tioiden tasolle kaikil­la demokratiamittareilla.

    Tämä on kyl­lä nim­imerk­ki Tiedemieheltä aikaisem­paan kir­joit­telu­un näh­den yllät­tävä lausuma. Yksi jär­jeste­ly siis vaikut­taa kaikki­in demokratiamittareihin?

    En itsekään innos­tu tuos­ta sys­teemistä, mut­ta kos­ka Ruot­sis­sa on listä­vaali sekä mah­dol­lisu­us krys­sa­ta omia suosikke­jaan listal­la, täy­tyy puolueil­la olla omat vaalisetelit. Ellei vaalia jär­jestetä sähköis­es­ti, en minä ainakaan kek­si parem­paa sys­teemiä. Tuo häpeämise­le­ment­ti on tietysti mukana, mut­ta kun näis­säkin vaaleis­sä äänestet­ti­in eduskunta‑, maakun­ta- ja kun­tavaaleis­sa on seteleitä melko paljon, mikä luulisi vähen­tävän häpeämise­le­ment­tiä. (Tämä viimeinen on speku­lati­ivi­nen heit­to, täy­tyy kysyä ruot­salaisil­ta ystäviltä hei­dän kokemuksistaan.)

    Hal­li­tuk­sen­muo­dos­tuk­ses­ta vielä. Wet­ter­strand itse sanoi, että “Miljö­par­ti­et kan inte heller ingå i en regering som bedriv­er en poli­tik där de mest utsat­ta i samhäl­let, kom­mande gen­er­a­tioner och män­niskor på andra sidan jor­den får beta­la för vårt kort­sik­ti­ga tänkande”. Tämä oikeas­t­aan tarkoit­taa, että miljö­par­ti­et voisi olla hal­li­tuskump­pani vain jos saa neu­votel­tua hal­li­tuk­sen lin­jan toisen­laik­si. Minus­ta pitäisi ainakin yrit­tää, mut­ta Wet­ter­strandin jatke ei vaiku­ta siltä, että yritet­täisi­in: “Det är vår bedömn­ing att vi utifrån det­ta inte har fått man­dat från våra väl­jare att inle­da några förhan­dlin­gar med alliansen vare sig om att bil­da regering eller att ingå något när­mare samarbete.”

    Luulen suurim­man ongel­man kuitenkin ole­van, että miljö­par­ti­et on kol­man­nek­si suurin puolue. Jos se olisi mukana hal­li­tuk­ses­sa (ja sosi­aalidemokraatit oppo­si­tios­sa), menisi vara­päämin­ster­in­paik­ka juuri Wet­ter­strandille. En usko Folk­par­ti­etin tai Cen­terin innos­tu­van tästä.

  67. Tom­mi, en voi uskoa, ettet oikeasti näk­isi mitään ongel­maa Ruotsin sys­tee­mis­sä. Joten tulk­it­sen vit­sikkyyte­si osoituk­sek­si siitä, että mielestäsi on vain jotenkin oikeu­den­mukaista, että tiet­tyjä vääriä mielip­iteitä ei voisi äänestää.

    Tästä tulee mieleen vähän se Turkin päämin­is­terin lausun­to demokra­t­ian luon­teesta, että demokra­ti­a­han on vähän niinkuin juna, sil­lä aje­taan sille pysäkille, jolle ollaan menos­sa, ja sit­ten jäädään pois kyy­dis­tä. (Sivu­men­nen sanoen, tämä on syy, mik­si mielestäni Turkkia ei voi ottaa EU:n jäseneksi)

  68. Suomes­sa vaalila­ki määrää, että äänestys­lap­pu on vaal­isalaisu­u­den säi­lyt­täen tiputet­ta­va uur­naan. Jol­let Ruot­sis­sa ota blankoa lip­pua tai jokaista eril­listä puolueen vaalilip­pua niin toiset tietävät ainakin mitä puolei­ta et äänestänyt jo ennen kuin edes astu­it äänestyskoppiin

    Mut­ta voin­han minäkin Suomes­sa äänestys­lipun uur­naan tiputet­tuani vaik­ka sanoa ääneen, että by the way, äänestin tässä nyt vasem­mis­toli­it­toa. Voin vaik­ka sanoa sen ehdokkaan nimenkin, jota äänestin.

    Ymmär­rän kyl­lä, mitä tässä aje­taan takaa. Mut­ta se ei minus­ta johdu vaal­i­tavas­ta vaan poli­it­tis­es­ta kult­tuurista, jos­sa (toisin kuin Suomes­sa) ihmis­ten enem­mistö ei häpeä tun­nus­taa väriä julkises­ti eikä siten koe tarvet­ta ottaa sitä tar­jol­la ole­vaa blanko­lap­pua. Saman tilanteen olisi mah­dol­lista syn­tyä mitä tahansa vaal­i­ta­paa käytet­täessä — yksinker­tais­es­ti niin, että ihmiset sanois­i­vat ääneen, ketä äänes­tivät, ja tätä pidet­täisi­in sosi­aalis­es­ti nor­maali­na käytöksenä.

    Täysin eri kysymys on se, onko tämä “jotenkin oikeu­den­mukaista” (Tiedemies) vai ei. Tätä kysymys­tä en pyrkinyt lainkaan käsit­telemään, ja yri­tyk­set päätel­lä oma henkilöko­htainen kan­tani käyt­tämästäni äänen­sävys­tä ovat tuhoon tuomit­tu­ja. Tarkoituk­seni oli yksinker­tais­es­ti huo­maut­taa, että jos Ruotsin vaaleis­sa on demokra­t­ian ihantei­den kannal­ta jokin ongel­ma, niin tämä ongel­ma ei johdu käyte­tys­tä vaal­i­tavas­ta.

    kyse on ennen kaikkea eri­lais­ten vapaa­matkus­ta­jaryh­mien koon hal­lit­se­mat­tomas­ta kasvus­ta ja hom­man kus­tan­ta­miseen tarvit­ta­van veroas­t­een jatku­vas­ta noususta.

    Tämä on niin kut­sut­tu over­load-teo­ria, jos­ta val­tio-opis­sa käyti­in val­ta­va, usei­ta kym­meniä puheen­vuoro­ja käsit­tänyt kan­sain­vä­li­nen keskustelu suun­nilleen 30 vuot­ta sit­ten, 1970–1980-luvun tait­teessa. Sit­tem­min teo­ria kuoli pois, kos­ka mitään kovaa tutkimuk­sel­lista näyt­töä sen tuek­si ei koskaan löytynyt.

    Hyv­in­voin­ti­val­tion kalleu­den veron­mak­sajille ja sen heis­sä aiheut­ta­man vas­tus­tuk­sen välil­lä ei ole minkään­laista tilas­tol­lista kor­re­laa­tio­ta. Niis­sä län­si­mais­sa, jois­sa verokap­inali­ik­keel­lä rat­sas­t­a­mi­nen on tuot­tanut aitoa poli­it­tista men­estys­tä — USA:ssa (Rea­gan) ja Bri­tan­ni­as­sa (Thatch­er) — ei kan­sain­välisessä ver­tailus­sa ole ollut mitenkään poikkeuk­sel­lisen kat­tavaa ja kallista hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, vaan pikem­minkin päin­vas­toin. Oikeas­t­aan ain­oan poikkeuk­sen muo­dostaa Mogens Glistrup, jon­ka verovas­tainen edis­tyspuolue saavut­ti het­kel­listä men­estys­tä 1970-luvun Tan­skas­sa, mut­ta sekin kuiv­ui nopeasti kasaan ja tänä päivänä Tan­skas­sa on koko maail­man korkein veroaste.

    Over­load-teo­ria kokee aina välil­lä kum­mallisen renes­sanssin val­tio-opin tutkimus­ta tun­tem­at­tomien kom­men­taat­to­rien kesku­udessa — Suomes­sa viimek­si Sep­po Lind­blom yrit­ti elvyt­tää sitä muu­ta­ma vuosi sit­ten kir­jas­saan Poli­ti­ik­ka karku­matkalla — mut­ta se on todel­la help­po ampua alas. Näyt­tö vain ker­ta kaikki­aan puuttuu.

    Demarei­den viimeaikaisen jyrkän alamäen seli­tyk­senä lie­nee se, että kan­nat­ta­jakun­nan “oikeis­tosi­ipi” (alem­mat toim­i­henkilöt, duu­nar­i­ta­son eri­ty­isam­mat­ti­laiset) on alka­nut tun­temaan itsen­sä edel­läku­van­tun kaltaisek­si, vastiket­tasaa­mat­tomak­si maksajaksi

    Anteek­si nyt, mut­ta nämä ovat niin pieniä väestöryh­miä, ettei mitään vaale­ja voi­da Suomes­sa voit­taa heit­täy­tymäl­lä hei­dän kan­natuk­sen­sa varaan.

    Keskimääräi­nen suo­ma­lainen äänestäjä ei ole oikeis­to­lainen duu­narim­ies vaan palvelu­alal­la työsken­televä nainen. Jos hän kuu­luu johonkin SAK:laiseen liit­toon, se on PAM tai JHL, ei Paper­ili­it­to tai Met­allili­it­to (joil­la yhteen­sä on vähem­män jäseniä kuin noil­la kahdel­la kum­mal­lakin erik­seen). Ja kyseessä todel­la on nimeno­maan nainen — naiset anta­vat tätä nykyä esimerkik­si jokai­sis­sa eduskun­tavaaleis­sa noin 200 000 ään­tä enem­män kuin miehet, ja minkä tahansa puolueen vaalivoit­to on hei­dän äänistään suo­raan riip­pu­vainen. Jos menet näiltä naisil­ta kysymään, onko hyvä että lapset saa tarhaan ja mum­mut van­hainkoti­in vaik­ka siitä joutuu vähän vero­ja mak­samaan, niin en neu­voisi pidät­tämään hen­gi­tys­tä val­taisaa ei-vas­tausten vyöryä odotellessa.

    Todel­lisu­udessa pääseli­tys vasem­mistop­uoluei­den alamä­keen on kan­nat­ta­jakun­nan ikärakenne: jokaista kuol­lut­ta vielä edel­li­sis­sä vaaleis­sa vasem­mis­toa äänestänyt­tä kohti ei onnis­tu­ta han­kki­maan uut­ta kan­nat­ta­jaa juuri äänioikeute­tuik­si tulleista nuorista. (Osmo kir­joit­ti tästä jo melkein kak­si vuot­ta sit­ten.) Kun rin­nal­la tapah­tuu sit­ten myös jonkin ver­ran elos­sa ole­vien äänestäjien loikkaamisia mui­hin puolueisi­in tai nukku­vi­in, se pahen­taa tilan­net­ta, mut­ta nämä loikat ovat vasem­mis­ton tap­pi­oi­hin pelkkä osasyy.

  69. Osmo Soin­in­vaara:

    Oli pakko huo­maut­taa, ettei äänestys­salaisu­us ole vapaae­htoinen vaan pakollinen. 

    Nimeno­maan, jos siitä voi vapaae­htois­es­tikkaan luop­ua, niin äänen­sä voi myy­dä tai sit­ten voi joutua äänestämään kiristämisen uhalla.

    No, täy­tyy toki tode­ta, että Suomes­sa on per­in­teis­es­ti suh­taudut­tu äänestys­salaisu­u­teen poikkeuk­sel­lisen tiukasti; tääl­lä kun on aikanaan tul­tu tor­rakoiden kanssakin kyse­lemään, että minkäs ehdokaslis­tan yli se punainen vii­va tulikaan vedettyä.

    Kari

  70. Sat­un­naisia huomioi­ta asian vierestä:
    ‑demarien alamäkeä kun selit­tää, pitää ottaa huomioon, että se on tapah­tunut pait­si rikkaissa, myös köy­hissä, pait­si korkean myös mata­lan veroas­t­een maissa.
    ‑demarien kyky luo­da sol­i­daarisu­ut­ta hyvinkin eri ase­mis­sa ole­vien kesken oli ennen sen merkit­tävin voima, mut­ta se taisi hiipua Neukku­lan tuhoon ja kotokom­mu­nunistien romahdukseen

    -Tom­min mainit­se­ma Pinkerin käsi­tys väki­val­lan jatku­vas­ta globaal­ista vähen­e­mis­es­tä on liian yksioikoinen asiantun­ti­joiden mukaan

    Kun sat­tuu tuo Veli Verkon tutkimus “Lähim­mäisen ja oma hen­ki” tuos­sa hyllyssä olemaan:
    ‑autono­mi­an aikana henkirikosten määrä oli lähel­lä nyky­istä tasoa (2,5/100 000) viimeisiä vuosikym­meniä luku­un ottamatta
    ‑1905–13 määrä oli jo kaksinker­tainen (5,04)
    ‑maail­man­so­dan ajak­si määrä las­ki 3,57:ään
    ‑1920–32 määrä oli ennä­tys­mäi­nen 8,43 (miehiä 15,62; naisia tavanomainen 1,42)
    ‑Kun Mäntsälän kap­ina oli kuk­istet­tu ja kiel­to­la­ki lop­punut, määrä las­ki 1932–38 5,04:ään
    ‑Sit­tem­min määrä on laskenut 2,5:een.

    Määris­sä ei siis ole mitään yksiselit­teistä trendiä, toisin kuin Pinkerin mukaan pitäisi (muis­taak­seni) olla. Voi toki olla ja luul­tavasti onkin niin, että väki sivistyy ja väki­val­ta vähe­nee, mut­ta tämän trendin voivat peit­tää alleen toiset, väki­val­taa lisäävät tren­dit (tais­telu poli­it­tis­es­ta val­las­ta tai niukoista resurs­seista, val­tion sor­to tai kurin kiristämi­nen tms).

    Vas­takkainaset­telu­jen aika on juuri nyt vähen­emään päin, mikä näkyy väki­val­lan määrässäkin. Sik­si keskus­taan on tunkua ja ilmeis­es­ti vasem­mis­to ei mah­du mukaan yhtä hyvin kuin muut.

    (Juuri, muuten, uuti­soiti­in ehkä merkit­tävästä edis­tysaskeleesta tais­telus­sa väki­val­taa vas­taan. On nimit­täin ehdotet­tu, että väki­val­tarikol­lisille tehtäisi­in geen­itesti. Siinä on poli­itikoille ihmettelemistä, pitäisikö geen­itestit sal­lia vai ei.
    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/vakivaltarikolliset_halutaan_geenitesteihin_1995897.html)

  71. sehta:

    En itsekään innos­tu tuos­ta sys­teemistä, mut­ta kos­ka Ruot­sis­sa on listä­vaali sekä mah­dol­lisu­us krys­sa­ta omia suosikke­jaan listal­la, täy­tyy puolueil­la olla omat vaalisetelit. Ellei vaalia jär­jestetä sähköis­es­ti, en minä ainakaan kek­si parem­paa systeemiä. 

    No onhan tuo nyt ihan triv­i­aalia. Kun nyt tuo punainen vii­va tuli maini­tuk­si, niin esimerkik­si näin:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Punainen_viiva_%28politiikka%29

    Kari

  72. “mitä uud­is­tu­mis­mieltä osoit­taa että vuosi ennen vaale­ja asete­taan kyn­ny­se­hdok­si että eläkkeitä ja mitä kaikkea ei saa muut­taa mil­lään lailla?”

    Ymmärtäisin demarien halu­a­van ker­toa vakioäänestäjilleen, että kyl­lä tässä tais­tel­laan hei­dän puolestaan vihamielistä taan­tu­mus­ta vas­taan, joka ovat valmis käyt­tämään kep­piä porkkanan sijaan mm työssäkäyn­ti­a­jan pidentämiseksi.

    Liikku­vat äänestäjät — ne jot­ka eivät ole per­il­lä demarikie­lenkäytön saloista — eivät tästä viestistä suo­raan pysty luke­maan, että demareil­la on tar­jol­la pehmeitä keino­ja samaan tavoit­teeseen pääsemisek­si, mut­ta kep­pipuolueet niitä kaihtavat.

    Jostakin syys­tä — val­tion­hoita­japuolueen syn­nyt­tämänä vau­ri­ona — demar­it eivät puhu enää ymmär­ret­tävää viestiä liikkuville äänestäjille. Byrokraat­ti­nen puheen­par­si syö viestin sisällön.

  73. Tom­mi Uschanov:

    Todel­lisu­udessa pääseli­tys vasem­mistop­uoluei­den alamä­keen on kan­nat­ta­jakun­nan ikärakenne: jokaista kuol­lut­ta vielä edel­li­sis­sä vaaleis­sa vasem­mis­toa äänestänyt­tä kohti ei onnis­tu­ta han­kki­maan uut­ta kan­nat­ta­jaa juuri äänioikeute­tuik­si tulleista nuorista.

    Eikös tämä nyt ole­ta, että vasem­mis­to­laisu­u­den omi­naisu­us on se, että siitä tykkää van­hem­mat ihmiset?

    Eikö voisi olla sel­l­ais­takin vasem­mis­to­laisu­ut­ta, mikä vetoaa mui­hinkin väestöryh­mi­in ilman, että se lakkaa ole­mas­ta vasemmistolaisuutta?

    Jos voisi, niin en pitäis ikäraken­net­ta sinä per­im­mäisenä syynä.

  74. Kohto:

    ZVihre­it­ten kyl­lä kan­nat­taisi hyväksyä ydin­voima ja sen lisärak­en­t­a­mi­nen. Samoin kuin jät­teen­polt­to. Muuten liike on aivan täysin umpikujassa. 

    Jät­teen­polt­to ei ole EU:n jäte­di­rek­ti­ivin jäte­hier­arkian mukaan kovin kan­natet­tavaa. Pri­or­i­teet­ti­järjestys menee seu­raavasti: 1) jät­teen syn­tyä on väl­tet­tävä, 2) jät­teen raa­ka-aineet on kier­rätet­tävä, 3) jätet­tä hyö­tykäytetään muuten (esim. polte­taan), 4) jäte lop­pusi­joite­taan (esim. kaatopaikalle).

    Eivät vihreät ole mitenkään vähem­mistössä, jos vas­tus­ta­vat jätteenpolttoa.

  75. Tom­mi: Tarkoituk­seni oli yksinker­tais­es­ti huo­maut­taa, että jos Ruotsin vaaleis­sa on demokra­t­ian ihantei­den kannal­ta jokin ongel­ma, niin tämä ongel­ma ei johdu käyte­tys­tä vaal­i­tavas­ta.

    Minä taas väitän, että vaal­i­ta­van muut­ta­mi­nen pois­taisi ongel­mas­ta ison osan, joten tässä mielessä se ongel­ma kyl­lä “johtuu” käyte­tys­tä vaal­i­tavas­ta. Et vain yksinker­tais­es­ti ole niin tyh­mä ettet ymmärtäisi mik­si se, että kaikille on tarkalleen sama lap­pu, on ihan eri asia kuin se, että puolueil­la on omat lappunsa. 

    Kult­tuuri, jos­sa puolueväriä tun­nuste­taan vaali­paikalla, ja jos­sa tätä odote­taan tai jopa tietyssä mielessä sosi­aalis­es­ti edel­lytetään, on altis pain­os­tuk­selle ja sille, että tietyt “pahek­su­tut” tavat äänestää ajau­tu­vat herkem­min mar­gin­aali­in. Vaal­i­ta­pa, joka edis­tää täl­laisen kult­tuurin jatku­vu­ut­ta, pahen­taa tätä ilmiötä. 

    Oma ehdo­tuk­seni on: Siir­toääni­vaali + täy­delli­nen vaal­isalaisu­us (kuten nykyään).

  76. Bur­ka pääl­lä ei voi elää nor­maalia elämää. Se rajoit­taa opiskelua ja estää toim­imisen useim­mis­sa ammateis­sa. Muutenkin kanssakäymi­nen muut­tuu vaikeak­si ja ystävyys- tai edes tut­tavu­us­suhde noin 99 pros­entin kanssa käytän­nössä estyy.

    Itse­hän ovat päät­täneet jät­täy­tyä nor­maalin elämän ulkop­uolelle, väitetään. Voi olla, että sel­l­aisi­akin on. Ehkä hei­dät pitäisi sit­ten jät­tää rauhaan — vaik­ka tosin useim­mil­la kri­teereil­lä tuol­lainen läh­es täy­delli­nen jät­täy­tymi­nen yhteisö ulkop­uolelle saat­taa todis­taa mielenhäiriöstä. 

    Ikävä kyl­lä, on kuitenkin mah­do­ton tietää, ketkä eristäy­tyvät vapaae­htois­es­ti ja ketkä vas­ten­tah­tois­es­ti, ja sit­ten on vielä ne, jot­ka menevät pien­im­män vas­tuk­sen suun­taan kos­ka eivät osaa vali­ta. Sik­si burkat on sal­lit­ta­va kaikille tai sit­ten ei kenellekään.

    Kieltämisen puoles­ta puhuu siis kak­si seikkaa: 1) enem­mistö käyt­täjistä luopuisi burkas­ta mielel­lään ja 2) bur­ka estää nor­maalin elämän. Sal­limisen puoles­ta puhuu lähin­nä se, että on joitakin naisia, joista burkan käyt­tämi­nen on mukavaa. 

    Hei­dän vapaut­en­sako takia tuhan­sien tois­t­en nais­ten on luovut­ta­va tulevaisuudestaan?

    Suomes­sakin piti miehel­lä olla hat­tu päässä ulkona vielä joitakin vuosikym­meniä sit­ten. Naisel­la sai olla hatun sijaan huivi ja maal­la oikeas­t­aan vain huivi kel­pasi. Tääl­lä pukeu­tu­miskoo­di ei kuitenkaan ollut samal­la taval­la ehdo­ton kuin burkan käyt­tö. Jos tilanne vaati, joustettiin. 

    Jos ei olisi joustet­tu ja naiset eivät esimerkik­si olisi voineet huiv­ipakon vuok­si opiskel­la lääkäreik­si, olisiko val­tio saanut vaa­tia huivikieltoa?

  77. Tom­mi Uschanov:

    Mut­ta voin­han minäkin Suomes­sa äänestys­lipun uur­naan tiputet­tuani vaik­ka sanoa ääneen, että by the way, äänestin tässä nyt vasem­mis­toli­it­toa. Voin vaik­ka sanoa sen ehdokkaan nimenkin, jota äänestin.

    Ymmär­rän kyl­lä, mitä tässä aje­taan takaa. Mut­ta se ei minus­ta johdu vaal­i­tavas­ta vaan poli­it­tis­es­ta kult­tuurista, jos­sa (toisin kuin Suomes­sa) ihmis­ten enem­mistö ei häpeä tun­nus­taa väriä julkises­ti eikä siten koe tarvet­ta ottaa sitä tar­jol­la ole­vaa blankolappua. 

    Ja sinus­tako se, miten äänestys jär­jestetään ei vaiku­ta siihen, minkälainen äänestyskult­tuuri syn­tyy? Minus­ta on ihan peri­aat­teel­lis­es­ti tärkeää pyrk­iä sel­l­aiseen äänestyskult­tuuri­in, jos­sa äänestys­salaisu­ut­ta yleis­es­ti kun­noite­taan. Ei ole mitään syytä eri­tyis­es­ti tukea mitään sak­in­hivu­tus­ta ja toisi­na­jat­telijoiden hiillostamista.

    Siitä olen kyl­lä samaa mieltä, että Tiedemies hie­man liioit­teli. Eihän tuo Ruot­sista mitään banaani­val­tio­ta tee. Mut­ta on se hölmö käytän­tö silti.

    Todel­lisu­udessa pääseli­tys vasem­mistop­uoluei­den alamä­keen on kan­nat­ta­jakun­nan ikärakenne: jokaista kuol­lut­ta vielä edel­li­sis­sä vaaleis­sa vasem­mis­toa äänestänyt­tä kohti ei onnis­tu­ta han­kki­maan uut­ta kan­nat­ta­jaa juuri äänioikeute­tuik­si tulleista nuorista. 

    Näin on. Ja siihen on syyn­sä. Vasem­mis­ton ide­ol­o­gisen umpiku­jan suurin syy ei ole itäblokin kaa­tu­mi­nen, vaan maail­man muut­tumi­nen. Vasem­mis­ton luo­ma vas­takkainaset­telu “työläiset” vs. “kap­i­tal­is­tit” ei oikein ota tul­ta alleen (ja tämä ei tarkoi­ta, etteikö muun­laista vas­takkainaset­telua olisi), kos­ka nuorem­mat ikälu­okat eivät koe kuu­lu­vansa noi­hin ryh­mi­in — eivätkä asial­lis­es­ti ottaen kuulukaan.

    Suuri osa duunarei­den lap­sista kuu­luu “omis­tavaan luokkaan” periessään esimerkik­si van­hempi­en­sa asun­not ja samaan aikaan “työväen­lu­okkaan” ollessaan töis­sä. Toisaal­ta työelämä on muut­tunut vapaam­mak­si (osa-aikaisem­mak­si, vai­htel­e­vam­mak­si, pätkätöik­si…) ja koulu­tus­ta­so nous­sut. Vasem­mis­to on tätä kehi­tys­tä ankarasti vas­tus­tanut, mut­ta huo­maa­mat­ta on jäänyt se, että useim­mat pitävät nykysys­teemiä parem­pana kuin “kahdek­sas­ta viiteen koko ikä samas­sa tehtaas­sa” ‑meininkiä.

    Kun sit­ten vielä huomioidaan, että nyky­vasem­mis­to (tai no, ainakin SDP) ajaa nimeno­maan sel­l­aista poli­ti­ikkaa, joka potkii päähän näitä nuo­ria (esimerkik­si kat­e­goiri­nen ei kaik­keen eläke­jär­jestelmän muut­tamiseen), niin eipä tosi­aan ole ihme, ettei niitä nuorem­pia oikein “nap­paa” moista, omia etu­jaan puo­lus­tavaa, ker­hoa äänestää.

    Kari

  78. Sep­po Vepsäläinen:

    Jostakin syys­tä – val­tion­hoita­japuolueen syn­nyt­tämänä vau­ri­ona – demar­it eivät puhu enää ymmär­ret­tävää viestiä liikkuville äänestäjille. Byrokraat­ti­nen puheen­par­si syö viestin sisällön. 

    Ai että klassi­nen: “viesti ei men­nyt perille” 🙂

    Minä vain pahaa pelkään, että se viesti on vih­doin men­nyt per­ille… Minä en ainakaan kek­si, mitä ihmettä vasem­mis­tol­la olisi tar­jot­ta­vana liikku­valle äänestäjälle. Vink­ki: perus­du­u­nar­it ja eläköi­tymässä ole­vat eivät lähtöko­htais­es­ti kuu­lu liikku­vi­in äänestäjiin.

    Kari

  79. @TomiA
    Huomioidaanko noi­ta henkirikosver­tailu­ja pitkäl­lä aikavälil­lä tehtäessä ollenkaan lääketi­eteen kehi­tys­tä? Jos uhri jää henki­in, rikos ei ole henki‑, ja tilas­to kau­nis­tuu väki­val­lan määrästä riippumatta.

  80. ‘Toisek­seen tätä väitet­tä näkee aina välil­lä, että tulo­erot vähen­täs yhteenku­u­lu­vu­u­den tun­net­ta, mut­ta onks se tot­ta?’ (Art­turi)
    Sitäkin on ehdotet­tu, että hyv­in­voin­ti­val­tio vapaut­taa kaik­ki ole­maan toi­sis­taan riip­pumat­to­mia yksilöitä ja siten vähen­tää yhteenku­u­lu­vu­u­den tunnetta.

  81. “demarien kyky luo­da sol­i­daarisu­ut­ta hyvinkin eri ase­mis­sa ole­vien kesken oli ennen sen merkit­tävin voima, mut­ta se taisi hiipua Neukku­lan tuhoon ja kotokom­mu­nunistien romahdukseen”
    Enem­män tähän on vaikut­tanut työelämän muutos.
    Aikaisem­min työryh­mät oli­vat kiin­teitä ja pitkäaikaisia ja se mah­doll­si­ti sen, että ihmiset tun­si­vat toisen­sa hyvin ja tun­si­vat myös sol­i­daarisu­ut­ta toisian kohtaan. Työ­suh­teet oli­vat vakituisia.Joukosta nou­siu päte­viä luot­ta­mus­miehiä, jot­ka osasi­vat hoitaa asioi­ta ja valvoa etuja
    Nyt organ­isaa­tiot muut­tuvat koko ajan, työ­suh­teet ovat pätkissä ja työ­nan­ta­jaa vai­hde­taan useasti.
    Ali­hank­in­ta on pilkkonut työryh­mät ja samssa työryh­mässä voi olla use­an työ­nan­ta­jan ja työe­htosopimuk­sen väkeä. Maa­han­muut­ta­jat pysyt­televät omis­sa ryh­mis­sään eivätkä osa inte­groitua suo­ma­liseen työelämään kuin osittain.
    Luot­ta­mus­miehek­si joudu­taan ja jos sel­l­ainen osaa ja alkaa valvo­maan joukon etu­ja niin organ­isaa­tiomuu­tosten yhtey­dessä hän huo­maa pian ole­vansa enti­nen luottamusmies.

    Luot­ta­mus­miesjär­jestelmä pitäisikin lopet­taa ja edun­valvon­ta siirtää palka­tu­ille lakimiehille.

  82. Minä pitäy­dyn näke­myk­sessäni, että Ruotsin “demokraat­tisu­ut­ta” mitat­taes­sa tästä vaal­i­jär­jestelystä pitäisi sakot­taa roimasti. Kyse on samankaltais­es­ta asi­as­ta kuin jääviy­dessä, ei tarvitse oikeasti tapah­tua pain­os­tus­ta, kun­han jär­jeste­ly on sel­l­aiselle hyvin altis. 

    Ruot­si ei ole mikään demokra­t­ian malli­maa. Se vaan ei ole, kos­ka täl­lainen jär­jeste­ly on selvästi epädemokraattinen.

  83. Ruotsin sys­tee­mi on mielestäni selvästi vaal­isalaisu­ut­ta vaaran­ta­va etenkin pie­nil­lä paikkakun­nil­la, jos­sa “ver­tais­valvon­ta” tut­tu­jen kesken voi olla voimakas­ta. Kun Suomes­sa osat­ti­in jo yli sata vuot­ta sit­ten säi­lyt­tää vaal­isalaisu­us lis­tavaalis­sa, niin luulisi, että Ruot­sis­sakin jo osat­taisi­in: http://www.kerhokeskus.fi/easydata/customers/kerhokeskus/files/mentori/vaalilippuiso.JPG. Jos kaik­ki lis­tat eivät mah­tu­isi yhteen lip­pu­un, niin äänestäjälle voitaisi­in antaa sinetöi­ty paket­ti, jos­sa on kaikkien puoluei­den lis­tat (tässä tulisi toki paljon turhaa roskaa).

    Koko Euroop­pa kokon­aisu­udessaan, kat­taen kaik­ki yksit­täiset maat Por­tu­gal­ista Ukrainaan ja Suomes­ta Lux­em­burgi­in. Nykyään kaikkial­la län­si­mais­sa eletään koko ihmiskun­nan tähä­nas­tisen his­to­ri­an väki­val­lat­tom­inta aikaa.

    Keskimäärin tämä on var­maankin tot­ta, mut­ta ei var­masti kaikkial­la. Onko rikol­lisu­us todel­la laskenut esimerkik­si kaikkial­la entisen Neu­vos­toli­iton alueel­la? Käsit­tääk­seni kom­mu­nis­min rom­ah­dus­ta seurasi voimakas rikol­lisu­u­den lisään­tymi­nen mon­es­sa paikassa.

    Min­ul­la on muis­tiku­va, että Englan­nin väki­val­tarikol­lisu­u­den aste olisi nyky­isin korkeim­mil­laan vuo­sisatoi­hin, mut­ta en äkkiseltään löytänyt hyviä lähteitä tälle väit­teelle. Tässä on kuitenkin yksi, jon­ka mukaan Lon­toon ja New Yorkin henkirikol­lisu­us olisi tätä nykyä his­to­ri­al­lis­es­ti kat­soen korkeal­la tasol­la: link­ki. New Yorkissa oli 1970-luvul­ta 1990-luvulle äärim­mäisen korkea henkirikosaste, mut­ta sit­tem­min se on rom­ah­tanut ilmeis­es­ti lähin­nä ran­gais­tusten koven­tu­misen myötä. Eri aikakausien henkirikol­lisu­u­den tasoa ver­tail­taes­sa kan­nat­taa muis­taa myös esimerkik­si se, että lääketi­eteen kehi­tyk­sen myötä henkirikok­set jäävät aiem­paa use­am­min yrityksiksi. 

    Ja tämä oli pelkästään Suo­mi ja yksi tilas­tolli­nen mit­ta­puu.

    Suomen väki­val­tarikol­lisu­u­den taso ja sen vai­htelu eroa­vat san­gen paljon län­si­maista yleen­sä, joten en käyt­täisi suo­ma­laisia tilas­to­ja tässä.

    Monikult­tuuris­es­ta maa­han­muu­tos­ta seu­raav­ista ongelmista en pitäisi rikol­lisu­u­den lisään­tymistä läh­eskään suurim­pana. Isom­pia ongelmia ovat työvoima­markki­noiden jakau­tu­mi­nen (“valkois­t­en työt” vs. “ei-valkois­t­en työt”) ja suurten yhteiskun­nan tuil­la elävien etnis­es­ti määritel­ty­jen kansan­ryh­mien syntyminen.

  84. Kari Kosk­i­nen kirjoitti

    No onhan tuo nyt ihan triv­i­aalia. Kun nyt tuo punainen vii­va tuli maini­tuk­si, niin esimerkik­si näin:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Punainen_viiva_%28politiikka%29

    Ok, kir­joitin huoli­mat­tomasti. Suun­nilleen noin Ruot­sis­sa juuri tehdään. Kysymys on kai, voiko kaikkien puoluei­den vaalisetelit olla äänestyskopis­sa niin, että äänestäjä menee kop­pi­in, val­it­see setelin, krys­saa tah­toes­saan suosikkin­sa ja tämän jäl­keen tulee ulos kopista ja pudot­taa setelin­sä uur­naan? Kun kyseessä on kol­met vaalit samanaikaises­ti, on vaalisetelien määrä melko iso (jokaisel­la puolueel­la on omat vaalisetelit jokaista vaalia kohden). 

    Tietysti voisi ajatel­la, että vaalisetelit ovat oman ver­hon takana vaali­paikan yhdessä kul­mas­sa ja sieltä saataisi­in hakea yksi äänestäjä ker­ral­laan vaalisetelit, men­nä kop­pi­in, krys­sa­ta ja sit­ten äänestää. Tämä hidas­taisi äänestämistä, mut­ta tuskin se olisi ylitsepääsemätöntä.

    Ruot­sis­sa puhutaan “skäms”-faktorista, siis siitä, että ei uskalleta näyt­tää mitä puoluet­ta äänestää (eri­tyis­es­ti ruot­sidemokraat­tien kohdal­la) ja sik­si kokee ole­vansa pain­os­tet­tu. Tämä on minus­ta ihan oikea ongel­ma, mut­ta ei kovinkaan suuri ongel­ma. Kun vaalisetelit ote­taan avoimesti, pal­jas­tuu puolue pienelle ryh­mälle ihmisiä. Tämä on ongel­ma ainakin peri­aat­teel­lis­es­ti. Lähdet­täessä vaali­paikalta voi hyvinkin tör­mätä exit polls ‑kyse­lyyn, jos­sa kysytään ketä on ännestänyt. Tätäkin pide­tään pienenä uhkana vaal­isalaisu­udelle ja minus­ta aivan ymmär­ret­tävistä syistä. SVT julkaisee näi­den exit polls ‑kyse­lyi­den tulok­set yleen­sä heti vaal­i­huoneis­to­jen sul­jet­tua. En seu­raa Ruotsin vaale­ja sys­temaat­tis­es­ti, mut­ta en muista tulosten heit­täneen kovinkaan paljon varsi­nais­es­ta lop­putu­lok­ses­ta. Tänä vuon­na kyse­lyi­den tulos heit­ti vain vähän, eikä edes eri­tyis­es­ti ruot­sidemokraat­tien osalta.

    Min­un mielestä olisi parem­pi taa­ta vaal­isalaisu­us kun­nol­la, mut­ta samal­la on san­ot­ta­va, että tilanteessa jos­sa ihmiset yleen­sä eivät koe tätä ongel­mak­si, eikä tilanteeseen liity kiristys­tä, uhkailua tms., ja yli 80 % äänestää vaaleis­sa, on minus­ta liioit­telua ver­ra­ta käytän­töä “banaani­val­tioi­hin”.

  85. Vas­takkainaset­telun uhal­lakin sanon, että tämä peri­aate ei ole Islamin jakama.

    Ei pelkästään näin, vaan tämä peri­aate ei ole minkään uskon­non jaka­ma. Jos uskon­to on jotain, niin se on juuri kan­ta, että kaiken mit­ta ei ole ihmi­nen vaan ________ (kristi­nuskos­sa Jumala, islamis­sa Allah, pan­teis­mis­sa maail­mankaikkeus ja niin edelleen).

    Mut­ta:

    1)

    Mus­lim­ien väestönkasvus­ta Euroopas­sa esite­tyt hätään­tyneet ennus­teet ovat täyt­tä pup­pua. Kan­nat­taa lukea esimerkik­si For­eign Pol­i­cy ‑lehden tämän vuo­den alus­sa julkaise­ma hyvin valai­se­va jut­tu tästä “höt­töis­es­tä ja yksinker­tais­es­ti väärässä olev­as­ta kir­jal­lisu­u­den­la­jista, joka vain kieltäy­tyy kuole­mas­ta”. Kyseessä ei ole mikään viher­pi­ipertäjien pien­painate vaan kan­sain­välis­es­ti arvostet­tu aikakausle­hti, joka on jopa Suomen kaltaises­sa syr­jäisessä maas­sa myyn­nis­sä jopa isom­mis­sa ruokamarketeissa.

    Jopa niin kut­sut­tu­ja kaupunki­tari­noi­ta — vel­jen vai­mon serkun miehen työkaver­ille sat­tui has­su jut­tu — kumoa­maan omis­tau­tunut snopes.com-sivus­to on omis­tanut mus­lim­i­en­nusteille oman sivun, jos­sa useim­min net­tikeskustelus­ta toiseen leikatut ja liimatut väit­teet käy­dään läpi. Luokit­telu: most­ly false, enim­mäk­seen epätotta.

    2)

    Län­si­mais­sa asu­vista mus­limeista suuri osa on täysin maltil­lisia, maal­lis­tunei­ta ja län­si­maalais­tunei­ta, ja näi­den osu­us mus­lim­ien kokon­ais­määrästä on vuosi vuodelta kas­va­mas­sa, ei vähen­emässä. Keskimääräi­nen euroop­palainen mus­li­mi käyt­tää län­si­maisia vaat­tei­ta eikä pus­si­lakanaa ja has­sua hat­tua, ryyp­pää ja huo­raa siinä mis­sä työkaverin­sakin, eikä anna uskon­nolle omas­sa elämässään sen suurem­paa merk­i­tys­tä kuin suo­ma­lainen, joka käy rip­pik­oulun lah­jara­ho­jen toivos­sa ja halu­aa roman­ti­ikan takia kirkko­häät, mut­ta muis­taa raa­ma­tus­ta hädin tuskin apos­tolien nimet ja kymmen­estä käskys­tä joka toisen.

    Mus­limeis­sa on vähem­mistö koohot­tavia kahelei­ta — kuten kaikkien muidenkin suurten maail­manuskon­to­jen kan­nat­ta­jis­sa, myös kristi­nuskon. Mut­ta mus­lim­ien tapauk­ses­sa tämä vähem­mistö todel­lakin supis­tuu vuosi vuodelta, ei kas­va. Tämän osoit­ta­vat kaik­ki Euroopan laa­juiset mieliala- ja maail­mankat­so­musky­se­lyt vuodes­ta toiseen.

    Eikös tämä nyt ole­ta, että vasem­mis­to­laisu­u­den omi­naisu­us on se, että siitä tykkää van­hem­mat ihmiset?

    Ei. Vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta tykkäävät jois­sakin mais­sa van­hem­mat ihmiset, jois­sakin toi­sis­sa mais­sa taas nuoremmat.

    Tässäkin keskustelus­sa todet­ti­in jo aiem­min, että Ruot­sis­sa vasem­mis­ton kan­na­tus viet­tää nuorten suun­taan eikä van­ho­jen. Sama on tot­ta myös monis­sa muis­sa mais­sa. USA:ssa Oba­ma sai 53 % äänistä, mut­ta peräti 68 % alle 30-vuo­ti­aiden äänistä. Ain­oa ikäryh­mä, jon­ka äänistä McCain sai enem­mistön, oli­vat yli 65-vuo­ti­aat. Samoin Ran­skas­sa kolme vuot­ta sit­ten Sarkozy voit­ti vaalit kah­mi­mal­la nimeno­maan eläkeläis­ten äänet — kaikissa työikäis­ten ikäryh­mis­sä vasem­mis­ton Ségolène Roy­al sai enem­män ääniä kuin hän.

    Se, äänestävätkö vasem­mis­toa van­hat vai nuoret, on täysin tilan­nesi­don­nainen asia. Jos vasem­mis­to pystyy uud­is­tu­maan ja pysymään yhteiskun­nan kehi­tyk­sessä mukana, sitä äänestävät suh­teet­toman paljon nuoret; jos ei pysty, sitä äänestävät suh­teet­toman paljon van­hat. Ne van­hat vasem­mis­ton äänestäjät, jot­ka Suomes­sa nyt kuol­e­vat pois, ovat hekin aloit­ta­neet vasem­mis­ton äänestämisen nimeno­maan nuo­ri­na: 1940–1960-luvulla, joka oli nykyiseen ver­rat­tuna vasem­mis­ton suur­ta kukois­tu­saikaa juuri sik­si, että vasem­mis­to tuol­loin veti nuo­ria puoleensa.

    Vaal­i­ta­pa, joka edis­tää täl­laisen kult­tuurin jatku­vu­ut­ta, pahen­taa tätä ilmiötä.

    Voi olla. (Joskin kausaal­isuhde on mielestäni päin­vas­taiseen suun­taan: vain kult­tuuris­sa, joka on jo valmi­ik­si täl­lainen ja täl­lainen, on ylipään­sä poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista edes ottaa käyt­töön täl­lainen ja täl­lainen vaal­i­ta­pa.) En omas­ta mielestäni väit­tänyt päin­vas­taista. Mut­ta jos jonkun tulkin­nan mukaan väitin, perun tämän väit­teeni tässä nyt hänen mielik­seen var­muu­den vuoksi.

  86. Tiedemies:

    Et vain yksinker­tais­es­ti ole niin tyh­mä ettet ymmärtäisi mik­si se, että kaikille on tarkalleen sama lap­pu, on ihan eri asia kuin se, että puolueil­la on omat lappunsa.

    Ei Tom­mi var­maan tyh­mä oo, mut­ta saat­taa olla, että tästä tapauk­ses­ta ei oo mainit­tu mitään suomenkielisessä val­tio-opis­sa, niin se on jääny vähän vähem­mälle pohdinnalle. 

    Osmo: Voitko selit­tää lisää? Tom­mi­han itse otti puheek­si ikääntymisen.

    Onko ikään­tymi­nen ja vasem­mis­to­laisu­us jotenkin yhtey­dessä, että toinen aiheut­taa toista tai että joku yhteinen jut­tu aiheut­taa molempia?

    Jos ei, niin sit­ten­hän ikään­tyvien äänestäjien osu­us kaik­ista äänestäjistä ei ole syy mik­si vasem­mis­to­laisu­us vähenee.

    Voi toki olla, että vasem­mis­to­laisu­us ja ikään­tyvien koke­muk­set ovat jos­sain riip­pu­vu­us­suh­teessa, mut­ta käsitin, että Tom­min mielestä nimen omaan ikään­tyvien äänestäjien vähen­e­m­i­nen on se syy.

  87. Tan­skas­sa on myös lis­tavaali, mut­ta käytössä on vain yksi vaalilip­pu jos­sa on kaikkien puoluei­den lis­tat — se onkin sit­ten enem­män lakana kuin lip­pu, kokoa A3 tai A2 tms, ja se taitel­laan ehkä viiteen ker­taan ennenkuin se mah­tuu uur­naan… Mut­ta näin väl­tetään siis Ruotsin vaal­isalaisu­us-ongel­ma säi­lyt­täen silti listavaali.

  88. Art­turi:

    Ai kos­ka liikun­ta on niin älyt­tömän tär­keetä ja mus­lim­i­van­hem­mat on niin saatanan tyh­miä, että jos niiden lap­sia ei pakote­ta koulus­sa har­ras­ta­maan liikun­taa ilman burkhaa, niin niistä tulee huono­ja ihmisiä!?

    Ei mun point­ti ollu ottaa kan­taa siihen, tulisko liikun­nan ylipäätään olla pakol­lista kouluis­sa. Point­ti oli, että jos liikun­ta on pakol­lista ja tun­neille on määrät­ty urheilu­vaat­teet, ei tästä tule antaa vapau­tus­ta uskon­non perus­teel­la sen kum­memin kuin vain sen perus­teel­la, ettei liikun­ta tai urheilu­vaat­teet nap­paa. Jos uskon­non perus­teel­la annetaan vapau­tus liikun­nas­ta tai urheilu­vaat­teista, tulee niistä antaa vapau­tus myös muil­la mieli­v­al­taisil­la perusteil­la. Eli tässä tapauk­ses­sa loogista olisi suo­raan pois­taa liikun­nan pakollisuus.

    Mut­ta aukikir­joit­ta­mat­tomana pre­miss­inä oli, että liikun­ta on pakol­lise­na ope­tus­su­un­nitel­mas­sa ja tun­neille on määrät­ty jonkin­lainen asus­tus, joka oletet­tavasti ei kata burkaa.

  89. Suonette pienen häiriköin­nin, mut­ta en mal­ta olla lait­ta­mat­ta tähän, miten ruot­sidemokraatit jyl­läävät Etelä-Skå­nes­sa. Siel­lä sen kan­na­tus on paikoitelle jo suurem­paa kuin Kokoomuk­sen. Elikkä tässä:

    Bromöl­lan 17,8 eli enem­män kuin Kokoomus. Hässle­holm: 12,9 %. Osby: 12,8 %. Tomelil­la: 13,3 %. Östra Göinge: 13,8 %. Bjuv: 14,9 %. Sjöbo: 15,8 % och Trelle­borg: 13,8 %, Örsjö: 20% ja Malmön Almgår­den: 30 %.

    Pitää huo­ma­ta, että vaaleis­sa samal­la pait­si val­tiopäiväe­dus­tus niin myös maakäräjät ja kun­nan­val­tu­us­tot. Mitähän tästä seuraa?

  90. “Tämä on niin kut­sut­tu over­load-teo­ria, jos­ta val­tio-opis­sa käyti­in val­ta­va, usei­ta kym­meniä puheen­vuoro­ja käsit­tänyt kan­sain­vä­li­nen keskustelu suun­nilleen 30 vuot­ta sit­ten, 1970–1980-luvun tait­teessa. Sit­tem­min teo­ria kuoli pois, kos­ka mitään kovaa tutkimuk­sel­lista näyt­töä sen tuek­si ei koskaan löytynyt”

    Mut­ta käyti­inkö keskustelu liian aikaisin? Esim. Suomen kokon­aisveroaste 1970-luvun ja 1980 — luvun tait­teessa oli hie­man yli 30 % kun se nyky­isin on hie­man alle 45 %. Kyl­lä tässä on ikärak­en­teen vuok­si over­load edessä. 

    Tämän takia vasem­mis­to tulee ole­maan jatkos­sakin vaikeuk­sis­sa. Osmo viit­taa sor­tu­vaan raken­nel­maan, mitä kri­ti­soiti­in, mut­ta tässä on sen keskeinen perussyy. Hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ei voi­da enää ulot­taa yhtä laa­jalle kuin ennen, ihan jo väestön ikärak­en­teen vuok­si. Miten demar­it perustel­e­vat laa­jenev­as­ta val­tios­ta sup­penevaan val­tioon siir­tymisen äänestäjilleen, oli­vat­pa miehiä tai naisia? Oleel­lista olisi nyt havai­ta että poli­ti­ikan tekemisek­si tarvi­taan uusia ohjauskeino­ja vero­tuk­sen, korkopoli­ti­ikan ja bud­jetin lisäksi.

    Vihrei­den edessä Ruot­sis­sa on myös tämä sama val­in­ta. Laa­jenev­as­ta val­tios­ta sup­penevaan val­tioonn, voiko asian hyväksyä ja mil­lä edellytyksillä?

  91. Mut­ta voin­han minäkin Suomes­sa äänestys­lipun uur­naan tiputet­tuani vaik­ka sanoa ääneen, että by the way, äänestin tässä nyt vasem­mis­toli­it­toa. Voin vaik­ka sanoa sen ehdokkaan nimenkin, jota äänestin.

    Trol­laatko vai oletko vakavis­sasi? Jos Ruot­sis­sa otan julkises­ti ruot­sidemokraat­tien lis­tan, käve­len sen kanssa äänestyskop­pi­in ja pudotan tuon lapun uur­naan, niin ellen ole kovin paljoa har­joitel­lut silmänkään­tötemp­pu­ja, ihmiset voivat olla melkoisen var­mo­ja, että äänestin ruot­sidemokraat­te­ja. Sen sijaan, jos Suomes­sa menen lipun kanssa kop­pi­in ja äänestän, niin vaik­ka kuin­ka van­nois­in kaut­ta kiv­en ja kan­non, että äänestin perus­suo­ma­laisia, niin kukaan ei voi tietää, josko kuitenkin olisin äänestänyt vihre­itä. (Jollei käy niin has­susti, että kukaan koko vaalipi­iris­sä ei äänestänyt perussuomalaisia.) 

    En tiedä miten suo­ma­laises­sa vaal­i­ti­lanteessa suh­taudu­taan, jos avaan vaalilip­puni ja näytän sen sisäl­lön ennen sen uur­naan lait­tamista, mut­ta kyl­lä se min­un mielestäni pitäisi mitätöidä.

  92. Tom­mi “tietää”:

    Mus­limeis­sa on vähem­mistö koohot­tavia kahelei­ta – kuten kaikkien muidenkin suurten maail­manuskon­to­jen kan­nat­ta­jis­sa, myös kristi­nuskon. Mut­ta mus­lim­ien tapauk­ses­sa tämä vähem­mistö todel­lakin supis­tuu vuosi vuodelta, ei kas­va. Tämän osoit­ta­vat kaik­ki Euroopan laa­juiset mieliala- ja maail­mankat­so­musky­se­lyt vuodes­ta toiseen.

    Olet­pa paljon seu­ran­nut asi­aa. Tilanne on juuri päin­vas­tainen. Tässä esim. asen­netutkimus­ta Saksasta. 

    http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/8538-nuorten-muslimien-asenteet-pelottavat-saksassa

    Vas­taavia tulok­sia on saatu myös Ran­skas­sa ja Briteis­sä. Myös Ruot­sis­sa on liike­hd­in­tää. Läh­teet löy­tyvät hel­posti netistä. Toisen pol­ven mus­lim­it radikalisoitu­vat län­si­mais­sa yhteiskun­nis­sa voimakkaasti.

  93. Ja ostaan sitä Suomes­sakin enenevässä määrin: 

    Vuon­na 2007 Abdil­lahi pak­eni sotku­jaan puolek­si vuodek­si Sak­saan sis­arpuolen­sa luo. Se reis­su muut­ti elämän. Abdil­lahi ei osaa oikein ker­toa, mikä asia johti mihinkin, pait­si että kyse oli Allahin joh­datuk­ses­ta. Kun hän palasi Van­taalle, hän ryhtyi fun­da­men­tal­is­tik­si isol­la F:llä.

    Nyt hän uskoo sun­nien erit­täin van­hoil­lisi­in tulk­in­toi­hin islamista. Osa hänen ajatuk­sis­taan häm­men­tää, kuten käsi­tyk­set evoluu­tios­ta: apinat polveu­tu­vat ihmi­sistä, jot­ka tekivät miljoo­nia vuosia sit­ten syn­tiä Allahia vas­taan, ja Allah muut­ti hei­dät apinoiksi.

    Tai miehen ja naisen rooleista: “Suurin ongel­ma Suomes­sa on, että soma­lialaiset naiset ajat­tel­e­vat ole­vansa vapai­ta ja voivansa tehdä mitä halu­a­vat. He ovat vie­neet mieheltä kunn­ian olla vas­tu­us­sa kaikesta siitä, mitä nainen syö, mihin hän pukeu­tuu tai mitä lap­sille opetetaan.”

    Tulee mieleen, ymmärtääkö nuori Abdil­lahi itsekään, mitä hän sanoo, kun hän silmää räpäyt­tämät­tä toteaa: pro­feet­ta Muhammedista pilapi­ir­roksia tehnei­den kuu­luu kuol­la. “Se on mei­dän pyhässä kir­jas­sa. En voi tul­la siinä vas­taan. Jokainen meistä on teois­taan vastuussa.”

    (Hesari 11.4.2010)

    Mie­lenki­in­toista muuten, Abdil­lahi työs­ten­telee van­taalaises­sa päiväkodis­sa. Lapset nyt kyse­levät kaiken­laista elämästä. Mitähän hoitosetä vastailee?

  94. Demarien kanssa ei tarvitse kaiketi liit­toutua, mut­ta yhteistyötä on var­maan pakko tehdä. Ainakin näin ay-vihreän näkövinkke­listä katsoen;-)
    Tuumaa vihreä ay-akti­ivi JHL:stä

  95. Tom­mi, ynnä muut: ilmeis­es­ti yhteiskun­ta on tois­taisek­si kestänyt over­load­in, siir­to­laiset ynnä muut. Mut­ta min­ua on kiin­nos­tanut jo pitkään, mitä tapah­tu­isi jos kohtaisimme lähi­t­ule­vaisu­udessa noin 10 vuo­den vaka­van laskusuh­dan­teen, mah­dol­lis­es­ti 1930-luvun laman kaltaisen. 

    Olen ymmärtänyt, että eri­laiset tulon­si­ir­rot ovat merkit­tävässä roolis­sa yhteiskun­ta­rauhan säi­lyt­tämisessä. Entä jos val­tion kyky kus­tan­taa tulon­si­ir­to­ja ja palvelui­ta heikke­nee voimakkaasti?

    Pitäisin kovin opti­mistise­na ole­tus­ta siitä, ettei niin voisi käy­dä. Nykyti­lanteessa on jo ainek­set pitkäkestoiseen taan­tu­maan, ja on ole­mas­sa melko vah­vaa näyt­töä että öljyn tuotan­non kään­tymi­nen lasku­un tulee johta­maan talouskri­isi­in, pidem­pään tai lyhyem­pään. Lisäk­si on ville­jä kort­te­ja kuten ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­set sekä eri­laiset kriisit.

  96. Pari huomio­ta Uschanoville. 

    Ensin­nä, kristi­nusko käytän­nössä jakaa ja hyväksyy human­is­min lähtöko­h­dat. Se ei enää kykene haas­ta­maan human­is­mia, eikä sitä edes yritä. Lisäk­si, suuri osa kristi­nuskon kir­jois­sa ole­vista ihmi­sistä on käytän­nössä uskonnottomia. 

    Toisek­si, puhe euroop­palai­sista mus­limeista on siinä mielessä harhaan­jo­htavaa että suuri ja kas­va­va osa heistä ei ole euroop­palaisia, vaan Euroop­paan muual­ta tullei­ta. Heille uskon­to on huo­mat­tavasti vakavampi osa elämää, kuin euroop­palaisille, oli­vat­pa mus­lime­ja tai kristittyjä.

    En kuitenkaan ryhdy tässä Islamin kri­itikok­si. Ongelma­han ei ole uskon­to sinän­sä. Ongel­ma on Islamin tun­nus­ta­jien vielä nyky­isin hyvin voimakas eetos. Seku­laaria Islamia olisi voimakkaasti tuet­ta­va, mut­ta en tiedä onko se mah­dol­lista käytännössä.

  97. Rutosin vaal­i­ta­pa mah­dol­lis­taa teo­ri­as­sa ja myös käytän­nössä esimerkik­si äänien ostamisen. Suomes­sa on turha ostaa ääniä, kos­ka ei voi mitenkään ver­i­fioi­da, toimit­tiko äänestäjä äänen­sä oikealle numerolle vai ei. Ruot­sis­sa osta­ja voi varmis­taa, että äänestäjä oikeasti äänestää sitä mitä aikaisem­min sovittiin.

  98. Kysymys on kohortista. 1940 syn­tyneet äänes­tivät vasem­mis­toa jo nuorina. 

    Vähän OT tai sit­ten ei: aina kun Lin­nan Poh­jan­tähteä luen, säp­sähdän sil­lä kohtaa, kun Halme toteaa puheessaan ole­vansa iloinen siitä, miten paljon nuo­ria on tul­lut mukaan toimintaan.

    Nyt, sata vuot­ta myöhem­min, on ihan mah­do­ton ajatel­la työväen­li­iket­tä nuorten juttuna.

    Eikä sit­ten saivar­rel­la, että 40-luvul­la syn­tyneet oli­vat nuo­ria 60-luvul­la, eikä siitä ole vielä sataa vuotta 😉

  99. Suomen kokon­aisveroaste oli 40% tienoil­la ennen laskusuh­dan­net­ta ja siinä on mukana velan lyhen­nys­tä toisin kuin monel­la muul­la maal­la. Suomen sosi­aal­i­menot per asukas ja osuute­na BKT:sta ovat alle “van­han” EU:n kek­siar­von, Ital­ian luokkaa (tosin lasku­tapo­ja toki on monia).

    Suomen ongel­ma ei kai ole hyv­in­voin­ti­val­tion aiheut­ta­man taakan raskaus, kos­ka mitään eri­ty­istä hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ei ole ollut sit­ten 90-luvun alun. On vain ollut kit­sastelua ver­rat­tuna mui­hin Pohjoismaihin.

    Mitä Suomen varsin oikeis­to­lainen kansa on äänestämäl­lä ilmoit­tanut halu­a­vansa, sitä se on saanut.

    Ja hyvin on men­nyt ainakin kan­sain­välis­ten ver­tailu­jen mukaan. Mut­ta ei ole huonos­ti men­nyt muil­lakaan Pohjo­is­mail­la. Tan­skalla jopa parem­min, Nor­jas­ta puhumattakaan.

    Suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio on muut­tunut rakkaak­si myytik­si, jos­ta ei hen­no­ta luop­ua sanovat fak­tat mitä tahansa. Näköpi­iris­sä ei ole mitään, mikä kään­täisi Suomen kelkan taas pohjo­is­maiseen suun­taan. Pikem­min päin vastoin. 

    Se on hieno jut­tu ainakin siitä näkökul­mas­ta, että Suomes­sa tehdään omae­htoista poli­ti­ikkaa eikä jatku­vasti matki­ta toisia.

  100. TomiA:
    “Bur­ka pääl­lä ei voi elää nor­maalia elämää. Se rajoit­taa opiskelua ja estää toim­imisen useim­mis­sa ammateis­sa. Muutenkin kanssakäymi­nen muut­tuu vaikeak­si ja ystävyys- tai edes tut­tavu­us­suhde noin 99 pros­entin kanssa käytän­nössä estyy.”

    Sama pätee lävis­tet­tyyn ja tatuoitu­un punkkari­in. Pilot­ti­tak­ki, mai­hin­nousukengät, kalju pää ja SS-tatuoin­ti ohi­mol­la estävät nor­maalin elämän myös aika tehokkaasti. Ei niitäkään silti pidä kieltää. Bur­ka on minus­ta asuna hyväksyt­tävämpi kuin mon­et län­si­mais­ten alakult­tuurien asut.

    Burkaan pukeu­tu­vat naiset näyt­tävät elävän ihan nor­maalia elämää esim. Sau­di-Ara­bi­as­sa. Käyvät shop­paile­mas­sa ystävien­sä kanssa, työsken­televät sairaalois­sa jne. Mah­dol­liset ongel­mat johtu­vat yleen­sä muus­ta kuin burkasta.

  101. Vielä vaalisetelin valin­nas­ta: Ruot­salaiset ystäväni ker­to­vat, että vaal­i­huoneis­ton ulkop­uolel­la on yleen­sä puolueväkeä jaka­mas­sa oman puolueen vaaliseteleitä. Jos ei halua kertoa/näyttää kan­taansa, täy­tyy näistä kaik­ista kieltäy­tyä tai sit­ten niitä täy­tyy ottaa mon­ta kap­palet­ta. Tämä on minus­ta vähin­täänkin ärsyttävää.

    Olisi ihan asial­lista vaal­isalaisu­u­den varmis­tamisen ohel­la rajoit­taa kam­pan­ioin­tia vaal­i­huoneis­ton edessä.

    Vaik­ka olenkin Tiedemiehen kanssa samaa mieltä vaal­isalaisu­ud­es­ta, tekee mieli sanoa, että toki Ruot­sis­sa (kuten myös Suomes­sa) on monia käytän­töjä joi­ta kan­nat­taa soveltaa mais­sa, jot­ka halu­a­vat demokrati­soi­da hal­lit­semistapaansa. Julkises­ti otet­ta­vat puoluei­den vaalisetelit eivät minus­ta kuu­lu niihin. Mon­et muut asi­at kyllä.

  102. Suo­mi on nykyis­es­tä lamas­ta huoli­mat­ta käytän­nössä rikkaampi kuin koskaan ennen. Miten tästä voidaan päästä siihen, ettei julk­isia palvelu­ja olisi varaa pitää vähin­tään samal­la tasol­la kuin ennen 90-luvun lamaa?

    Itsel­leni tulee tästä “hyv­in­voin­ti­val­tion alasajon väistämät­tämyysar­gu­men­tista” mieleen toinen oikeis­ton lem­piväite, “tuloveron alen­t­a­mi­nen lisää val­tion tulo­ja”, joka on nau­ret­tavu­udessaan suo­ras­taan klassinen.

    Mik­sei täl­laisen vale­htelun sijaan voitaisi olla avoimen rehellisiä äänestäjien suun­taan? Kokoomuk­sen seu­raavaan vaal­i­main­ok­seen kukkien tilalle tum­mansini­nen tek­sti “KÖYHÄT (ylivi­ivaus) LOISET KYYKKYYN”. 🙂

  103. lurk­ki: “Huomioidaanko noi­ta henkirikosver­tailu­ja pitkäl­lä aikavälil­lä tehtäessä ollenkaan lääketi­eteen kehitystä?”

    Ei, eikä sitäkään, että rikos­tutk­in­ta on tehos­tunut var­masti moninker­tais­es­ti. Luke­mat­tomien henkirikosten on täy­tynyt men­nä ennen van­haan läpi katoamisi­na tai onnet­to­muuksi­na, kun ei ole ollut osaamista tai mui­ta resursse­ja selvit­tää, mitä on oikeasti tapah­tunut. Ehkä ei halu­akaan, jos vaik­ka joku isän­tä on sat­tunut tap­pa­maan kulkumiehen.

    Siitä huoli­mat­ta on selvää, että mitään yksiselit­teistä laske­vaa trendiä ei ole ollut eikä sel­l­aista uskalla ennus­taakaan muun muas­sa maini­tun maa­han­muu­ton takia. 

    Raiskausten määrä lie­nee kuitenkin indikaat­tori, joka sopii parem­min maa­han­muut­tokeskustelu­un. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Maahanmuuttajat+yliedustettuina+Helsingin+v%C3%A4kivaltarikoksissa/1135233936906 (Se oheinen kuva kan­nat­taa kikkail­la niin isok­si, että saa selvää: Fire­fox­il­la kilkkauk­sen jäl­keen ctrl+plus-merkki.)

    Raiskaa­vatko maa­han­muut­ta­jat toden­näköisem­min kuin kan­taväestöön kuu­lu­vat? Jos raiskaa­vat, johtuuko se kult­tuurista, jon­ka ovat tuoneet mukanaan vai jostain muus­ta? Jos se johtuu kult­tuurista, sisäitäväkö maa­han­muut­ta­jat suo­ma­laisen kult­tuurin ja kuin­ka pian? 

    Mamu-kri­itikot kai usko­vat, että vieras, väki­val­taa ihan­noi­va tai sietävä kult­tuuri on tul­lut mau­mu­jen mukana jäädäk­seen. (Ja taas ker­ran: Suo­mi ei ole vas­toin yleistä luu­loa kovin väki­val­tainen tai väki­val­taa ihan­noi­va maa.)

  104. Osmon avaa­ma keskustelu Ruotsin vihrei­den vaikeas­ta val­in­tati­lanteesta ryöp­sähti kuten aina eri suun­ti­in vain het­kit­täin sivuten vihrei­den liit­tou­tu­mis­poli­ti­ik­ka. Vihreil­lä on nyt siel­lä huna­jainen tilaisu­us saa­da ratkaisi­jan paik­ka visaiseen hal­li­tuskiemu­raan. Aika näyt­tää, miten kant­ti kestää pysyä sopimuksissaan.

    Tääl­lä vihreät hakeu­tu­i­v­at por­var­i­hal­li­tuk­sen apupuolueek­si. Siinä ei ole ollut eri­tyisen makeaa saumaa tehdä vihreää poli­ti­ikkaa. Vaalit läh­estyvät ja näyt­tölista on lyhyt.

    Äänestysak­ti­ivi­su­u­den kannal­ta ja poli­ti­ikan ymmär­ret­tävyy­den helpot­tamisek­si Suomes­sakin saat­taisi olla tarve siir­tyä ennakkoon julis­tet­tui­hin hal­li­tus­vai­h­toe­htoi­hin hal­li­tu­so­hjel­mavai­h­toe­htoi­neen eli allianssien muo­dostamiseen. Aika ei ole vielä kyp­sä täl­lä kier­roksel­la, mut­ta ehkä jo neljän vuo­den päästä. Vasem­mis­to ja vihreät on luon­te­va allianssi tule­vaisu­ut­ta ajatellen.

  105. Tom­mi Uschanov joko tietois­es­ti ker­too muun­nel­tua totu­ut­ta, tai ei ole pere­htynyt laa­jaan tutkimu­saineis­toon (esim. YouGov Bri­tan­ni­as­ta ja lukuisat muut). Päin­vas­toin kuin Tom­mi väit­tää mus­lim­ien radikaal­isu­us ja inte­groi­tu­mat­to­muus ei ole ole vuosi vuodelta vähen­tynyt Euroopas­sa vaan kas­vanut. Tämähän aihep­i­irin kir­jal­lisu­udessakin tun­nuste­taan toisen sukupol­ven ongel­mak­si, jot­ka ovat van­hempiaan radikaalimpe­ja ja mm. huonos­ti koulutet­tu­ja (usein kokon­aan koulut­ta­mat­to­mia) ja toden­näköisem­min työelämän ulkop­uolel­la (Yksi hätkähdyt­tävä tilas­to: Sak­sas­sa vuon­na 1971 3 miljoon­aa maa­han­muut­ta­jaa, 2 miljoon­aa työelämässä. Vuon­na 2007 7.5 miljoon­aa maa­han­muut­ta­jaa, 2 miljoon­aa työelämässä).

    Bri­tan­ni­as­ta tämä tun­netaan hyvin, Sak­sas­ta samoin. Toisen ja kol­man­nen sukupol­ven turkki­lais­ten tilanne on inte­groi­tu­misen näkökul­mas­ta paljon hei­dän van­hempiaan huonompi.

    En tiedä mikä on Tom­min “kaik­ki tutkimuk­set” joi­hin hän viit­taa, mut­ta näitä tutkimuk­sia paljon läpikäyneenä (oletko itse Tom­mi?) sekä usei­ta kir­jo­ja luke­neena, jois­sa näitä on lainat­tu (suosi­tan eri­tyis­es­ti Cald­wellin teosta) en voi kuin olla päin­vas­taista mieltä. Kaik­ki tutkimuk­set eivät todel­lakaan moista näke­mys­tä tue, löytäisi edes muu­tamia! Julis­tuk­set eivät kelpaa.

    Lisäk­si kokon­aisu­us tulee nähdä laa­jem­man kult­tuurin kaut­ta, eikä vain islamin oppi­en nou­dat­tamisen. Toki mon­et Sak­san nuoret turkki­laiset eivät ole oppikir­jan tarkko­ja Islamin nou­dat­tamises­saan tai Pari­isin lähiöi­den alge­ri­alaiset, ja nuoret miehet ehkä mm. bilet­tävät paljon, mut­ta tämä ei tarkoi­ta, että heil­lä olisi maal­lis­tunut ja seku­laari iden­ti­teet­ti (vrt. kris­tit­ty­jen seku­laarin iden­ti­teetin his­to­ri­alli­nen kehi­tys Charles Tay­lorin kuvaa­mas­sa muo­dos­sa). Käsi­tyk­set mm. nais­ten alis­teis­es­ta ase­mas­ta (hehän eivät juuri pääse bilet­tämään, esim. turkki­laiset tytöt Sak­sas­sa, pak­istani­laiset Bri­tan­ni­as­sa jne.), viha isän­täy­hteiskun­taa kohtaan, kunn­ian pain­ot­tumi­nen ja erään­lainen trib­aali-iden­ti­teet­ti mm. jengiy­tymisen kaut­ta voivat olla arkipäiväisiä, ja ovatkin. Ne ovat vier­aan patri­arkaalisen, macho- ja kun­ni­akult­tuurisen iden­ti­teetin ottamia eri­laisia muo­to­ja, eivät maal­lis­tu­miske­hi­tys­tä siten kuin se län­si­maalaisit­tain ymmärretään.

    Uschanovin linkkaa­ma For­eign Pol­i­cyn artikke­li oli läh­es puh­das mielipi­dekir­joi­tus, jos­ta puo­let oli omis­tet­tu ad-homineille. Tutkit­tu­ja väit­teitä siitä oli hyvin vaikea löytää, sen sijaan yleiseen monikult­tur­is­tiseen tapaan eri­laisia asser­tioi­ta, jot­ka voidaan heit­tää kaikkea empi­iristä näyt­töäkin vas­ten, että “asia vain on siten”, “mus­lim­it ovat maal­lis­tu­mas­sa”. Mikä yllät­täen aina sat­tuukin mukaile­maan omia apri­or­isia toivei­ta siitä, kuin­ka asioiden halut­taisi­in nähdä olevan.

    Maail­ma on kuitenkin täl­laisille apri­or­isille toiveille kuuro, maail­ma on mitä se on, ei ihantei­den määritet­tävis­sä, ja Euroop­pa on hil­jak­si­in heräämässä vaik­ka kuin­ka mon­een ker­taan tois­tet­taisi­in paikkansa pitämätön­tä myyt­tiä mus­lim­i­maa­han­muut­ta­jien suures­ta län­si­mais­tuneesta enemmistöstä.

    Tästä tulee nyt pitkä viesti, mut­ta en mal­ta olla lainaa­mat­ta hyvää vastinet­ta tuon Pol­i­cy Exchangen artikke­lin keskusteluosiosta:

    Where are the facts?

    I was hop­ing to read an arti­cle that would cred­i­bly chal­lenge the “Eura­bi­an” hypothe­ses. Instead this arti­cle is mere­ly an asser­tion of the author’s opin­ion (that Eura­bia is mere­ly hot air blown by Amer­i­can 9/11 scare­mon­gers) with no facts to back it up. The only sta­tis­tic you cite is that only 4.5% of West­ern Europe is Mus­lim, which a) is miss­ing the point because your detrac­tors are focused pri­mar­i­ly on Britain, France, and Ger­many, and b) you ignore your detrac­tors’ claim that the pop­u­la­tion increase is tipped favor­ably towards the Mus­lim pop­u­la­tion, which even com­mon sense gives cre­dence to the the­o­ry that there will be dou­ble or triple the num­ber of Mus­lims in just 50 years. The oth­er claim you do you not dare con­front is that while the adult & elder­ly Mus­lim pop­u­la­tion are most­ly mod­er­ate, it is the younger gen­er­a­tion that is much more rad­i­cal­ized. Either you’ve com­plete­ly missed the points made by your detrac­tors or you have the same afflic­tion of per­cep­tion we all saw in the infa­mous and hilar­i­ous­ly naive Bagh­dad Bob as he assert­ed “The Amer­i­cans are not in Bagh­dad!” while the bombs fell around him. 

    Jos ihme­tel­lään, mik­si ruot­sidemokraatit sai­vat läh­es neljän­nek­sen kan­natuk­sen nuorten kesku­udessa, niin ei tarvitse ihme­tel­lä. Syy on konkreet­ti­nen. Monikult­tuurises­sa kouluym­päristössä illu­u­siot kari­se­vat, ja näis­sä kouluis­sa voidaan usein todel­la huonos­ti. Tätäkin on run­saasti doku­men­toitu, mm. oppi­laiden ajau­tu­mista etnisi­in leirei­hin, opetuk­sen häiri­in­tymistä, suurem­paa väki­val­taisu­ut­ta, tyt­tö­jen ase­man, tyt­tö­jen yksilön­va­pau­den heiken­tymistä (mm. pukeu­tu­miskood­is­to) joten siitäkään ei kan­na­ta lähteä uskot­tele­maan päinvastaista.

  106. “Esim. Suomen kokon­aisveroaste 1970-luvun ja 1980 – luvun tait­teessa oli hie­man yli 30 % kun se nyky­isin on hie­man alle 45 %. Kyl­lä tässä on ikärak­en­teen vuok­si over­load edessä. ”

    Nämä kokon­aisveroas­t­eet ovat aika taval­la ver­tailukelvot­to­mia Esim jos otamme USA:n julkisen talouden ja ver­taamme sitä Suomen vas­tavaan niin havaitaan tuo ero
    Vuon­na 2006 USA:n val­tion, osaval­tioiden ja kun­tien menot olit 36 % bkt:sta
    Suomen val­tion ja kun­tien net­tomenot , siis ilman tulon­si­ir­to­ja val­tion ja kun­tien välil­lä oli­vat samaa luokkaa eli n 36 %.
    Mut­ta silti USA ilmoit­taa veroas­t­eek­si samalle vuodelle 28,2 ja Suo­mi 43,5 % !!

    Mis­tä ero ? Suurimpia selit­täjiä ovat USA:n val­tion ali­jäämäi­nen bud­jet­ti ja yri­tys­ten sosi­aa­likus­tan­nusten kir­jauserot julkisiin/ykistyisiin menoihin

  107. Rogue:
    “Point­ti oli, että jos liikun­ta on pakol­lista ja tun­neille on määrät­ty urheilu­vaat­teet, ei tästä tule antaa vapau­tus­ta uskon­non perus­teel­la sen kum­memin kuin vain sen perus­teel­la, ettei liikun­ta tai urheilu­vaat­teet nappaa.”

    Mus­limeille voidaan jär­jestää eril­liset liikun­tatun­nit. Jos yhdessä koulus­sa on vähän mus­lime­ja, niin koulut voivat tehdä yhteistyötä eril­lis­ten liikun­tatun­tien jär­jestämisessä. Jos tämäkään ei onnis­tu, niin mus­lim­it voivat kor­va­ta liikun­tatun­nit itsenäisel­lä liikun­nal­la, joka pitää tietysti todis­taa jotenkin. Täl­laisia jär­jeste­lyjä tehdään kouluis­sa jatku­vasti ilman muslimejakin.

    Myös burki­ni-tyy­li­nen, kasvot peit­tävä urheilu­a­su voisi kel­va­ta joillekin muslimeille.

  108. Tom­mi Uschanov:
    “Mut­ta voin­han minäkin Suomes­sa äänestys­lipun uur­naan tiputet­tuani vaik­ka sanoa ääneen, että by the way, äänestin tässä nyt vasem­mis­toli­it­toa. Voin vaik­ka sanoa sen ehdokkaan nimenkin, jota äänestin”

    Voit, mut­ta kos­ka todel­lisen ääne­si ratkaisee se lip­pu uur­nasa eikä puheesi, et voi mitenkään todis­taa, että puheesi pitää paikkansa.

    Jos Ruot­sis­sa otat (esimerkik­si) vain demarien lipun ja tipu­tat sen sit­ten uur­naan kuka tahansa sin­ua seu­ran­nut tietää, että osaltasi vai­h­toe­hdot ovat A) Äänestit demare­i­ta B) jätit mität­tömän lapun, eli et äänestänyt ketään. Tämä paran­taa myös ään­ten ostamisen tehokkuutta.

  109. KK: Vasem­mis­ton luo­ma vas­takkainaset­telu “työläiset” vs. “kap­i­tal­is­tit” ei oikein ota tul­ta alleen …, kos­ka nuorem­mat ikälu­okat eivät koe kuu­lu­vansa noi­hin ryh­mi­in – eivätkä asial­lis­es­ti ottaen kuulukaan.

    Suuri osa duunarei­den lap­sista kuu­luu “omis­tavaan luokkaan” periessään esimerkik­si van­hempi­en­sa asun­not ja samaan aikaan “työväen­lu­okkaan” ollessaan töissä.

    Tai eivät sen enem­pää saa töitä kuin omaa omaisuuttakaan.

    TU: naiset anta­vat tätä nykyä esimerkik­si jokai­sis­sa eduskun­tavaaleis­sa noin 200 000 ään­tä enem­män kuin miehet, ja minkä tahansa puolueen vaalivoit­to on hei­dän äänistään suo­raan riippuvainen.

    Eikö tuo ole pikem­minkin argu­ment­ti sen puoles­ta että miehiä pitäisi kosiskel­la enem­män? Äänioikeutet­tu­ja miehiä on kuitenkin palt­tiar­al­laa sama määrä kuin naisia. Jos he eivät äänestä, se voi johtua siitä ettei yksikään puolue tar­joa heille mitään kovin kiin­nos­tavaa, sen sijaan että miehet vain jotenkin myötäsyn­tyis­es­ti äänestäi­sivät vähemmän.

  110. “Monikult­tuurises­sa kouluym­päristössä illu­u­siot kari­se­vat, ja näis­sä kouluis­sa voidaan usein todel­la huonos­ti. Tätäkin on run­saasti doku­men­toitu, mm. oppi­laiden ajau­tu­mista etnisi­in leireihin”

    Ruot­sis­sa voi käy­dä yksi­ty­istä perusk­oulua, sen olisi pitänyt ratkaista täl­lainen ongelma.
    Yksi­tyi­nenkin perusk­oulu on ilmainen ja van­hem­mat voivat vali­ta koulun

  111. “Sama pätee lävis­tet­tyyn ja tatuoitu­un punkkari­in. Pilot­ti­tak­ki, mai­hin­nousukengät, kalju pää ja SS-tatuoin­ti ohi­mol­la estävät nor­maalin elämän myös aika tehokkaasti.”

    Tuo on hyvä ver­taus. Bur­ka on län­si­mais­sa nat­sirekvisi­itan tapaan merk­ki anti­sosi­aalis­es­ta, yhteiskun­nan­vas­tais­es­ta elämän­tavas­ta. En silti kieltäisi niitä minäkään.

  112. “Eikö tuo ole pikem­minkin argu­ment­ti sen puoles­ta että miehiä pitäisi kosiskel­la enem­män? Äänioikeutet­tu­ja miehiä on kuitenkin palt­tiar­al­laa sama määrä kuin naisi”

    Naiset pää­tyvät use­amin koulute­tu­i­hin ammat­tei­hin, miehet valmis­tu­vat amis-ammatteihin.
    Nykyi­nen SDP ja Vasem­mis­toli­it­to ei tar­joa miehille vastiketta.
    Sen sijaan per­su­is­sa on heille sopi­vaa vastinetta.
    Tämä näkyy SAK:n puoluekan­nois­sa , per­sut uhkaa­vat SDP:n val­ta-ase­maa ja Vas ja Kepu on jo ohitettu.

    Suomes­sa myös akti­ivi­su­us poli­ti­ikas­sa ja ay-liik­keessä keskit­tyy van­hem­mille henkilöille , eri­tyiset­si pieni­palkkai­sis­sa töis­sä eli juuri SDP:n Vasem­mis­toli­iton per­in­teisel­lä kentällä.
    Seurasin viimeisessä työ­paikas­sani tätä ilmiötä.
    Ay-akti­ive­ja ja vasem­mis­to­laisia oli­vat +-60-vuo­ti­aat, alle 40-vuo­ti­aiden jär­jestäy­tymisas­te oli heikko,n puo­let. Heistäkin mon­et oli­vat jär­jestäy­tyneet liit­toon, jol­la ei ollut yri­tyk­sessä työehtosopimusta.
    Työelämän pelisään­tö­jen tun­te­mus oli paljon huonom­paa kuin iäkkäil­lä, he tyy­tyivät ali­palkkauk­seen etc. Useim­mat var­maan äänes­tivät por­vare­i­ta kun eivät halun­neet olla kommunisteja

  113. Har­risin ym. artikke­lin (Homi­cide Stud­ies May 2002 vol. 6 no. 2 128–166) mukaan nykyi­nen henkirikosaste USA:ssa olisi ilman viime vuosikym­me­nien lääketi­eteel­lisiä edis­tysaske­lia lasken­nal­lis­es­ti moninker­tainen. He kiin­nit­tävät huomio­ta mm. siihen, että henkirikosas­teessa ei ole tapah­tunut kuin muu­ta­man kymme­nen pros­entin muu­tok­sia 1930-luvul­ta 2000-luvulle, mut­ta samaan aikaan törkeät pahoin­pite­lyt ovat lisään­tyneet 700 prosenttia.

    Lain­aus:

    Com­pared to 1960, the year our analy­sis begins, we esti­mate that with­out these devel­op­ments in med­ical tech­nol­o­gy there would have been between 45,000 and 70,000 homi­cides annu­al­ly the past 5 years instead of an actu­al 15,000 to 20,000.

  114. ‘Bur­ka on minus­ta asuna hyväksyt­tävämpi kuin mon­et län­si­mais­ten alakult­tuurien asut.’ (A)
    Kon­ser­vati­ivisen sukuy­hteisön ja län­si­maisen nuorisokult­tuurin välil­lä ei ole mitään eroa.
    ‘Burkaan pukeu­tu­vat naiset näyt­tävät elävän ihan nor­maalia elämää esim. Sau­di-Ara­bi­as­sa.’ (A)
    Sau­di-Ara­bia on ihan normimesta.

  115. J.M. Korho­nen:

    Tom­mi, ynnä muut: ilmeis­es­ti yhteiskun­ta on tois­taisek­si kestänyt over­load­in, siir­to­laiset ynnä muut. Mut­ta min­ua on kiin­nos­tanut jo pitkään, mitä tapah­tu­isi jos kohtaisimme lähi­t­ule­vaisu­udessa noin 10 vuo­den vaka­van laskusuh­dan­teen, mah­dol­lis­es­ti 1930-luvun laman kaltaisen.

    Olen ymmärtänyt, että eri­laiset tulon­si­ir­rot ovat merkit­tävässä roolis­sa yhteiskun­ta­rauhan säi­lyt­tämisessä. Entä jos val­tion kyky kus­tan­taa tulon­si­ir­to­ja ja palvelui­ta heikke­nee voimakkaasti? 

    Onhan siitä 30-luvun lamas­ta esimerkkikin: Sak­sa. Yleis­es­ti kansan­murhat ja etniset puhdis­tuk­set seu­raa­vat pääsään­töis­es­ti kolmes­ta seikas­ta: 1) etni­nen diver­si­teet­ti, 2) taloudelli­nen rom­ah­dus ja 3) van­han val­tarak­en­teen romahtaminen.

    Nämä seikat ovat yhdis­täviä tek­i­jöitä olen­nais­es­ti kaikissa kansan­murhissa (on myös poikkeuk­sia, parhaim­pana esimerkkinä Neivos­toli­iton rom­ah­dus). En nyt ehdi tähän etsimään lähdet­tä, olisinko lukenut ko. ilmiöstä For­eign Affairs ‑lehdestä joitakin vuosia sitten?

    Kari

  116. Sep­po Vepsäläinen:

    Vasem­mis­to ja vihreät on luon­te­va allianssi tule­vaisu­ut­ta ajatellen. 

    Perustele­han hie­man. Ainakaan tuo Ruotsin esimerk­ki ei ole kovin rohkaiseva…

    Kari

  117. sole­noi­di:

    Tai eivät sen enem­pää saa töitä kuin omaa omaisuuttakaan. 

    Niin­pä, mut­ta ei se vasem­mis­to mitään hei­dänkään hyväk­seen tee, siitähän Osmokin on tääl­lä mus­sut­tanut (köy­himpi­en tukea ei saa pois­taa, ellei samal­la nos­te­ta ansiosi­don­naista korvausta):
    http://www.soininvaara.fi/2009/12/18/2509/

    Minä tietenkin olen sitä mieltä, että se on suurim­mak­si osak­si vasem­mis­to­laisen poli­ti­ikan vika. Jär­jestelmä on sel­l­ainen, että mak­se­taan, jot­ta ei tek­isi töitä (ettei vain pol­je muiden duu­nar­ien palkkoja).

    Kari

  118. Liian van­ha:

    Enem­män tähän on vaikut­tanut työelämän muutos.
    Aikaisem­min työryh­mät oli­vat kiin­teitä ja pitkäaikaisia ja se mah­doll­si­ti sen, että ihmiset tun­si­vat toisen­sa hyvin ja tun­si­vat myös sol­i­daarisu­ut­ta toisian kohtaan. Työ­suh­teet oli­vat vakituisia.Joukosta nou­siu päte­viä luot­ta­mus­miehiä, jot­ka osasi­vat hoitaa asioi­ta ja valvoa etuja
    Nyt organ­isaa­tiot muut­tuvat koko ajan, työ­suh­teet ovat pätkissä ja työ­nan­ta­jaa vai­hde­taan useasti.
    Ali­hank­in­ta on pilkkonut työryh­mät ja samssa työryh­mässä voi olla use­an työ­nan­ta­jan ja työe­htosopimuk­sen väkeä. 

    Olen­pas poikkeuk­sel­lis­es­ti aika pitkälle samaa mieltä Liian van­han kanssa, juuri näin minus­takin on tapahtunut 🙂

    Minä en tosin näe sitä huonona asiana.

    Mis­tä ero ? Suurimpia selit­täjiä ovat USA:n val­tion ali­jäämäi­nen bud­jet­ti ja yri­tys­ten sosi­aa­likus­tan­nusten kir­jauserot julkisiin/ykistyisiin menoihin 

    Veikkaus: ero selit­tyy sil­lä, että USA käy kalli­ita sotia ympäri pal­loa. Tai no, kalli­ita veron­mak­sajille, täl­lä tavoin sub­ven­toitu ase­te­ol­lisu­us var­maankin kiittää.

    Kari

  119. Rogue:

    Jos uskon­non perus­teel­la annetaan vapau­tus liikun­nas­ta tai urheilu­vaat­teista, tulee niistä antaa vapau­tus myös muil­la mieli­v­al­taisil­la perusteilla.

    No ei tietenkään. Eiks se vaik­ka kävis, että jos saa van­hem­mil­ta luvan. Muutenkin en ymmär­rä miks uskon­to olis muka niin huono syy, että se on samal­la tasol­la kuin mikä tahansa syy.

    Kai sekin nyt on ihan selvää, että jos on vaik­ka joku ihot­tuma joka estää kloorivedessä läträämisen, niin ei tartte men­nä uimaan. Ei tästäkään seu­raa, että mikä tahansa syy käy uin­nista kieltäytymiseen.

    (Tai vas­taavasti jos uskon­to on syy kieltäy­tyä armei­jas­ta, niin miks ei koululiikunnasta?)

    lp:

    “tuloveron alen­t­a­mi­nen lisää val­tion tulo­ja”, joka on nau­ret­tavu­udessaan suo­ras­taan klassinen.

    No sen väit­teen nau­ret­tavu­us riip­puu ihan sen tuloveron tasosta.

    Varsinkin pitkäl­lä aikavälil­lä ihmiset reagoi tuloveroon siten, että ne vähen­tä markki­noil­la myymän­sä työn määrää. Vaik­ka tämä ei mis­sään nimessä oo hyvä todiste suun­taan eikä toiseen, niin EU-maat ei pysty keräämään yhtään sen enem­pää vero­ja kuin Jenkit, vaik­ka niil­lä on keskimäärin kor­keem­mat verot.

    Mik­sei täl­laisen vale­htelun sijaan voitaisi olla avoimen rehellisiä äänestäjien suun­taan? Kokoomuk­sen seu­raavaan vaal­i­main­ok­seen kukkien tilalle tum­mansini­nen tek­sti “KÖYHÄT (ylivi­ivaus) LOISET KYYKKYYN”. 

    Tuskin ne kokoomus­laiset välit­tää heikom­pio­sai­sista yhtään sen vähempää kuin muutkaan ihmiset.

  120. Muuan tun­net­tu henkilö kir­joit­ti vuon­na 2000 näin:

    ”Hyv­in­voin­ti­val­tion suuri ris­ki on siinä itsessään. Kun val­tio ottaa yhä use­am­mal­la alueel­la vas­tu­un kansalaisen elämästä, huole­htii hänestä kehdos­ta hau­taan, huole­htii toimeen­tu­losta, liikku­mis­es­ta, työstä, koulu­tuk­ses­ta, ter­vey­destä ja mis­tä kaikesta, niin se samal­la vapaut­taa yksilön sitou­tu­mas­ta yhteisöön­sä — ja täl­löin menet­tää paljon niin yksilö kuin yhteisökin… Mon­et koke­vat yhteiskun­nan vas­tu­uno­ton sig­naa­lik­si yksilölle vas­tu­us­ta vapau­tu­mis­es­ta… Hyvää tarkoit­tavakin lain­säädän­tö — ja usein vielä hyviä tulok­si­akin tuot­ta­va lain­säädän­tö — tuo usein mukanaan seu­rauk­sia, joi­ta ei aav­is­tet­tu eikä mis­sään tapauk­ses­sa tavoiteltu.”

    Asiantun­tem­at­toman puhet­ta? Oikeis­to­laista tek­stiä? Vai peräti uus­lib­er­aali kaiva­mas­sa maa­ta hyv­in­voin­ti­val­tion alta?

    Tuskin. Lain­aus on Kale­vi Sor­san kir­jas­ta ”Ihmisiä, ilmiöitä”, mis­sä hän pohtii laa­jasti hyv­in­voin­ti­val­tion kansalais­ten oikeuk­sia ja velvollisuuksia.

    Avokä­tisen hyv­in­voin­ti­val­tion ja laa­jamit­taisen human­i­taarisen maa­han­muu­ton yhdis­tämi­nen on mahdotonta.

  121. A:

    Mus­limeille voidaan jär­jestää eril­liset liikun­tatun­nit. Jos yhdessä koulus­sa on vähän mus­lime­ja, niin koulut voivat tehdä yhteistyötä eril­lis­ten liikun­tatun­tien jär­jestämisessä. Jos tämäkään ei onnis­tu, niin mus­lim­it voivat kor­va­ta liikun­tatun­nit itsenäisel­lä liikun­nal­la, joka pitää tietysti todis­taa jotenkin. Täl­laisia jär­jeste­lyjä tehdään kouluis­sa jatku­vasti ilman muslimejakin.

    Myös burki­ni-tyy­li­nen, kasvot peit­tävä urheilu­a­su voisi kel­va­ta joillekin muslimeille.

    No tiet­ty mus­limeille “voidaan” jär­jestää vaik­ka kokon­aan erilli­nen reser­vaat­ti, jos tavoit­teena on seg­re­gaa­tio eikä kus­tan­nuk­sista tai inhimil­lis­es­tä kär­simyk­ses­tä välitetä. Mut­ta mik­si se olisi tavoit­teena? Mik­si juuri mus­lim­it tulisi nähdä ryh­mänä, jon­ka ei tarvitse inte­groitua tai tehdä mitään kompromissejä? 

    Itse näk­isin järkeväm­pänä poli­ti­ikan, jos­sa ihmis­ten yksilön­va­pauk­si­in puu­tu­taan mah­dol­lisim­man vähän, mut­ta kohtu­ullisu­ut­ta nou­dat­taen sovi­tut sään­nöt koski­si­vat kaikkia. Burkaa ei ole mitään syytä kieltää vapaa-ajal­la, mut­ta liikun­tatun­nil­la se tuskin on käytän­nölli­nen asu esim. jalka­pal­loa pelat­taes­sa. Eri keskustelu on sit­ten se, tulisiko koul­uli­ikun­nan olla täysin vapaae­htoista kaikille.

  122. az:
    “Luvat­en vaaleis­sa sel­l­aista, mitä eivät voi pitää, mitä tietävät etteivät voi pitää, tässä epä­toivos­saan jopa kam­pan­joiden van­hakan­taisel­la luokka­jako-kuvas­tol­la, van­ha kovan lin­jan tais­to­lainen Oiva Lohtander puet­tuna ökysyöpök­si porsastelijaksi.”

    Se ei edes ollut demarien mainos.

  123. Art­turi:

    No ei tietenkään. Eiks se vaik­ka kävis, että jos saa van­hem­mil­ta luvan. Muutenkin en ymmär­rä miks uskon­to olis muka niin huono syy, että se on samal­la tasol­la kuin mikä tahansa syy.

    Justhan mä sanoin, etten ota kan­taa siihen, pitäisikö koul­uli­ikun­nas­ta tehdä kaikille vapaae­htoista. Jos vapau­tuk­sen saisi lupala­pul­la, kat­soisin sen ole­van vapaae­htoista. Mut­ta ole­tuk­se­nani oli, että koul­uli­ikun­ta on pakol­lista, siinä määrin kun nyt mikään koulus­sa on pakol­lista. Jos nyt tämä ole­tus on voimas­sa, en pidä uskon­toa sen parem­pana syynä liikun­nas­ta lintsaamiselle, kuin vaik­ka sitä, ettei pidä koul­uli­ikun­nas­ta. Tai sitä, että van­hem­mat muuten vain ilmoit­ta­vat, ettei lap­si osal­lis­tu liikun­taan. Jos uskon­non perus­teel­la saa vapau­tuk­sen liikun­nas­ta, tulee vapau­tus sal­lia myös ateis­teille. Muuten­han usko­vaiset asetet­taisi­in lain­säädän­nöl­lä ateis­te­ja parem­paan ase­maan. Tietysti jos kan­nat­taa usko­vaisille etuoikeutet­tua ase­maa, tämän voi hyväksyä.

    Lisäk­si voisin tietysti esit­tää arvelun, jon­ka mukaan nimen­maan mus­lim­i­tytöille liikun­tatun­neil­la käymi­nen olisi oleel­lista inte­groi­tu­misen ja silmien avau­tu­misen näkökul­mas­ta. Tietysti inte­graa­tio on toiv­ot­tavaa vain, jos uskoo sen johta­van parem­paan tulok­seen kuin monikul­tur­is­min ja segregaation. 

    Uskon­to on huono peruste eri­ty­isoikeuk­sille omas­ta näkökul­mas­tani sen takia, että pidän uskon­to­ja vahin­gol­lisi­na maail­mankat­so­muksi­na. Tästä syys­tä en kan­na­ta keinotekois­t­en lain­säädän­nöl­lis­ten kan­nus­timien luomista uskovaisuudelle.

  124. Kari Kosk­i­nen:

    “Vai mik­si luulet, että työlain­säädän­tö potkii päähän “epä­taval­li­sis­sa” työ­suhteis­sa ole­via, pätkä­työläisiä, aka­teemisia ja nuoria? ”

    Työ­sopimus­la­ki on sama ihan jokaiselle ja nimeno­maan pyrkii siihen, että työtä teetet­täisi­in tyyp­il­lis­inä työ­suhteina ja sisältääkin ihan kelpo peri­aat­tei­ta sen toteut­tamisek­si. Ongel­ma on, ettei niitä tarvitse noudattaa. 

    Osa ajat­telee kuitenkin ilmeis­es­ti niin, että pätkä­työläis­ten asi­aa paran­netaan heiken­tämäl­lä kokoaikaisten työn­tek­i­jöi­den ase­maa, jol­loin Suomeen syn­tyy enem­män pätkä­työtä. Valitet­tavasti kuitenkaan pätkä­työläisen ase­ma ei täl­lä ajat­telumallil­la absolu­ut­tis­es­ti parane.

  125. Tämä on sivu­raidet­ta, mut­ta usein kasvot peit­tävä bur­ka koetaan län­si­mais­sa epäi­lyt­täväk­si asus­teek­si jo aivan lähtöko­htais­es­ti. Rosvot peit­tävät kasvon­sa. Yleisem­minkin ihmiset toivo­vat voivansa päätel­lä kasvoista, mil­lainen tilanne on kyseessä ja miten tulisi suhtautua.

  126. Yhteiskun­ta tar­joaa myyn­ti­in n kpl arpo­ja, jot­ka mak­sa­vat kukin x euroa. Päävoit­tona on vuo­den verova­paus. Pienem­piäkin voit­tolu­okkia voisi olla, esim. toiset palkin­not: vähen­nys ad kolkyt ton­nia jne. Paljonko oli­si­vat n ja x ?

  127. Sha­keem:

    Työ­sopimus­la­ki on sama ihan jokaiselle 

    Niin, vaiku­tuk­set vain eivät ole samo­ja. Lomien ker­tymisen ihmeel­lisyy­det, työt­tömyysko­r­vauk­sen karenssit, yms. eivät koske pätkääkään vak­i­tuises­sa työ­suh­teessa ole­via, mui­ta kyl­läkin. Samoin esimerkik­si irti­sanomis­suo­jat ja yhteiskunnan/sitovien työe­htosopimusten määrit­telemät palkkae­dut hyödyt­tävät niitä, jot­ka ovat työssä ja hait­taa­vat niitä, jot­ka eivät sen vuok­si saa töitä (=kaikkein heikompiosaiset).

    ja nimeno­maan pyrkii siihen, että työtä teetet­täisi­in tyyp­il­lis­inä työ­suhteina ja sisältääkin ihan kelpo peri­aat­tei­ta sen toteuttamiseksi. 

    Pyrkimys on väärä. Osa työ­nan­ta­jista halu­aa vak­i­tu­isia työn­tek­i­jöitä ja osa työn­tek­i­jöistä vak­i­tu­isia työ­paikko­ja. Jät­täkää muut rauhaan!

    Ongel­ma on, ettei niitä tarvitse noudattaa. 

    Luo­jan kiitos, muuten meil­lä olisi vielä enem­män työt­tömyyt­tä ja olisimme nyky­istä köyhempiä.

    Osa ajat­telee kuitenkin ilmeis­es­ti niin, että pätkä­työläis­ten asi­aa paran­netaan heiken­tämäl­lä kokoaikaisten työn­tek­i­jöi­den asemaa 

    Minä ainakin ajat­te­len, että pitäisi pyrk­iä siihen, että sään­nök­siä ei tehtäisi pelkästään teol­lisu­u­den (EK) ja teol­lisu­u­den työn­tek­i­jöi­den (AY-liike), kos­ka se sor­sii kaikkia muita.

    jol­loin Suomeen syn­tyy enem­män pätkä­työtä. Valitet­tavasti kuitenkaan pätkä­työläisen ase­ma ei täl­lä ajat­telumallil­la absolu­ut­tis­es­ti parane. 

    No eihän tässä tavoite olekaan paran­taa minkään yksit­täisen ryh­män ase­maa, vaan kokon­aishyv­in­voin­tia, ja eri­tyis­es­ti heikom­pio­sais­ten ase­maa (ja heikom­pio­saisia eivät todel­lakaan ole pätkätyöläiset!)

    Kari

  128. “Veikkaus: ero selit­tyy sil­lä, että USA käy kalli­ita sotia ympäri pal­loa. Tai no, kalli­ita veron­mak­sajille, täl­lä tavoin sub­ven­toitu ase­te­ol­lisu­us var­maankin kiittää.”

    Itse asi­as­sa se ker­too sen, että val­tio ja suuryri­tyk­set elävät symbioosissa.
    Yksi­tyisen sek­torin anta­mat edut hyväo­saiselle työn­tek­i­jäjoukolle lisäävät val­tion mah­dol­lisu­ut­ta sotia maailmalla.
    Toisaal­ta val­tio teet­tää likaisim­mat työt yksi­ty­is­llä soti­las­fir­moil­la ja toisaal­ta välit­tää rahaa aseteollisuudelle

  129. “Niin­pä, mut­ta ei se vasem­mis­to mitään hei­dänkään hyväk­seen tee, siitähän Osmokin on tääl­lä mus­sut­tanut (köy­himpi­en tukea ei saa pois­taa, ellei samal­la nos­te­ta ansiosi­don­naista korvausta):”

    Kyse on siitä ovatko kaik­ki työt­tömät oikeutetu smaan val­tion maks­maan peruspäivärahaan.Osmon on EK:n ja Kokoomuk­sen juok­supoikana tässä asiassa.
    Eli jos kas­san kuu­lumat­toman val­tion perus­päivära­ha on suurem­pi kuin ansiosi­don­naista saaval­la niin se merk­it­see, että pien­i­t­u­lois­t­en ei kanan­ta kuu­lua kassaan.
    Tavoit­teena on hajot­taa lisää työn­tek­i­järin­ta­maa ja naker­taa ansiosi­don­naista työttömyysturvaa.
    Kun ansiosi­don­nainen on ain­oa iäkkään työn­tek­i­jän tur­va eikä siihen kohdis­tu mitään koro­tuk­sia niin pisim­pään eli 8 vuot­ta työuer­an päät­teek­si kor­vauk­sel­la sin­nit­televät pää­tyvät lop­ul­ta köyhyyteen.

    Toisaal­ta perus­päivära­hal­la ole­va saa muitakin etuuk­sia enem­män joten tulo täy­den­tyy sitäkin kautta

    1. Se ehdo­tus, jon­ka työ­markki­na­jär­jestöt SATA-komite­as­sa torp­pa­si­vat oli, että val­tion osu­us nousisi myös ansiosi­don­nais­ten rahoituk­ses­sa (jos sil­lä nyt on jotain merk­i­tys­tä, val­tion vero­tu­lot tule­vat nekin tuotan­nos­ta) Kyse ei ollut rahas­ta vaan haju­raos­ta. Ansiosi­don­naisia ei halut­tu nos­taa, kos­ka houku­tus niiden väärinkäyt­töön olisi kas­vanut entis­es­tään. EK ja kokoomus oli­vat perus­tur­van nos­tamista vas­taan. Liian van­ha ja SAK oli­vat tässä EK:n ja kokoomuk­sen juoksupoikina. 

  130. Noi­ta perus­päivära­haa saavia on n 400000 ja ansiosi­don­naista saavia vain vähän yli 100000, joten on liioitel­tua väit­tää, että perus­päivära­han koro­tuk­sen estävät ansiosi­don­naista saavat.
    Puh­das­ta EK:n probagandaa

    1. Mis­tähän luvuista Liian van­ha puhuu? Onko meil­lä 500 000 työtön­tä? Olin kuulev­inani radios­ta, että työt­tömien määrä las­ki juuri alle 200 000:n.

  131. OJ: “Se ei edes ollut demarien mainos.”

    Kyl­lä se oli demarien main­os. Ei viral­lisen SDP:n, mut­ta demarien kyl­läkin. Eihän SAK:n johto­por­taas­sa mui­ta olekaan kuin SDP:n puoluekir­jan kan­ta­jia paria vasem­mis­toli­it­to­laista luku­unot­ta­mat­ta. Sato­ja tuhan­sia kanavoidaan vuosit­tain puolueelle, ja se edelli­nen vaa­likam­pan­jakin tehti­in käsikynkkää. Vaa­likam­pan­jan ava­jais­ti­laisu­udessa Heinälu­o­ma ja Iha­lainen oli­vat pääosas­sa rin­ta rinnan.

    Tämä nyt on jopa törkeäm­pää kor­rup­tio­ta kuin mihin Keskus­ta kaikesta tah­dostaan huoli­mat­ta kyke­nee, kos­ka SAK:n jäsenistö ei suinkaan ole 90%:sti SDP:n kannalla.

    Ruotsin vaaleista nyt kun puhutaan, niin siel­lähän aikoinaan AY-liik­keeseen liit­tynyt kir­jat­ti­in samal­la SDP:n jäsenek­si, tah­toi tai ei. (Näin ainakin väit­ti HS 10.9. 2010, en ole tarkistanut).

  132. Kar­ille
    Vähän kaipaami­asi perustelu­ja vihrei­den ja vasem­mis­ton allianssille, hyvin lyhyesti ja esimerkinomaisesti:

    1 Molem­mat ajat­tel­e­vat saman­su­un­tais­es­ti sosiaa-
    poli­it­ti­sista asioista ja halu­a­vat, että
    tulo­erot eivät pääse paisumaan nykyisestä

    2 Molem­mat suh­tau­tu­vat saman­su­un­tais­es­ti maan-
    käytön, kaavoituk­sen ja maanhankintapolitiikan
    kysymyk­si­in sekä kaupungis­tu­misen prosesseihin

    Talous­poli­ti­ikas­sakin vihreät ovat lähempänä vasem­mis­toa kuin oikeistoa.

    Ruotsin esimerk­ki ei ole varoit­ta­va, vaan kan­nus­ta­va. Sehän ker­too poli­ti­ikan­tekemisen kult­tuurin selkeästä muutoksesta.

  133. Johannes Hir­vaskos­ki: “Ensin­nä, kristi­nusko käytän­nössä jakaa ja hyväksyy human­is­min lähtöko­h­dat. Se ei enää kykene haas­ta­maan human­is­mia, eikä sitä edes yritä.”

    Juuri näin. Eikä kristi­nusko vain hyväksy human­is­mia, vaan län­si­maisen human­is­min juuret ovat hyvin vah­vasti kristi­nuskos­sa. Kaik­ista tun­ne­tu­ista suurista ongelmis­taan ja monista his­to­ri­al­li­sista virheistään huoli­mat­ta kristi­nusko on ollut län­si­maid­en eet­tisessä kehi­tyk­sessä määräävästi posi­ti­ivi­nen voima. On aja­tusvirhe järkeil­lä “uskon­to kuin uskon­to” sil­loin kun uskon­to­jen rak­en­teet ja keskeiset opinkap­paleet voivat ero­ta hyvin merkit­tävästi. Näen, että kristi­nuskon per­im­mäi­nen eet­tisyys maail­man suurten uskon­to­jen ver­tailus­sa on ollut merkit­tävä tek­i­jä sille, mik­si juuri län­si­mais­sa toteu­tui poikkeuk­selli­nen moraa­li­nen ja yhteiskun­nalli­nen kehitys. 

    Kak­si tämän posi­ti­ivisen yhteiskun­nal­lisen kehi­tyk­sen vas­taista moraali­ton­ta euroop­palaista joukkoli­iket­tä 1900-luvul­la oli­vat molem­mat myös kristi­nuskolle vihamielisiä ideologioita.

  134. lurk­ki:
    “Kon­ser­vati­ivisen sukuy­hteisön ja län­si­maisen nuorisokult­tuurin välil­lä ei ole mitään eroa.”

    Burkaa vas­taan ei pidä käyt­tää argu­ment­te­ja, jot­ka sovel­tu­vat myös alakulttuureihin.
    Ero­ja on, toki. Sik­si suh­taudunkin sat­un­naiseen burkanaiseen lähtöko­htais­es­ti neu­traal­isti tai myön­teis­es­ti, tiet­ty­jen alakult­tuurien jäseni­in taas negatiivisesti.

    “Sau­di-Ara­bia on ihan normimesta.”

    Nais­ten ongel­mat Sau­di-Ara­bi­as­sa eivät johdu burkasta.

    Rogue:
    “Mik­si juuri mus­lim­it tulisi nähdä ryh­mänä, jon­ka ei tarvitse inte­groitua tai tehdä mitään kompromissejä?”

    Pitäisikö mus­lim­ien sit­ten aina suos­tua kom­pro­mis­sei­hin? Ei pidä nähdä jokaista “myön­ny­tys­tä” kamalana seg­re­gaa­tiona ja antau­tu­mise­na, vaan osana nor­maalia yhteise­loa. Liikun­tatun­nit eivät ole ongel­ma, jos mus­lim­it on muuten inte­groitu hyvin koulujärjestelmään.

    Jäykät ideaalit ja täy­del­lisen reilu­u­den vaa­timuk­set sopi­vat huonos­ti tosielämään.

  135. Liian van­ha: “Ay-akti­ive­ja ja vasem­mis­to­laisia oli­vat +-60-vuo­ti­aat, alle 40-vuo­ti­aiden jär­jestäy­tymisas­te oli heikko,n puo­let. Heistäkin mon­et oli­vat jär­jestäy­tyneet liit­toon, jol­la ei ollut yri­tyk­sessä työehtosopimusta.”

    Eipä yhtään ihmekään, kun vähän seu­raa oma­l­lakin työ­paikalla ay-liik­keen ja ‑akti­ivien toilailu­ja. Meil­läkin jäärät ovat tor­pe­doi­neet uuden palkkausjär­jestelmän halutes­saan ilmeis­es­ti henkilöko­htais­ten koro­tusten tule­van edelleenkin vain virkavu­osien mukaan ja aina tiukasti ay-jun­tan ohjauk­ses­sa eikä suinkaan suori­tusten mukaan.

    Täl­lainen suo­raansan­ot­tuna h***ta p**ka v****ilu ei paljoa jak­sa nau­rat­taa meitä 3–4 ‑kymp­pisiä aher­ta­jia, joil­la on jatko­tutk­in­to, into kehit­tää itseään, halu ottaa vas­tu­u­ta jne., kun omis­sa pro­jek­teis­sa saa alaisik­si noi­ta ay-jyrien 5–6 ‑kymp­pisiä kavere­i­ta, joil­la on “ikälisien” ansios­ta suurem­pi palk­ka, nol­la moti­vaa­tio ja nol­la halu­ja päät­tää itse yhtään mitään. Useimil­la noista näyt­tää eläket­tä odotel­lessa ole­van vielä ole­van suuria moti­vaa­tio-ongelmia tehdä yleen­säkään yhtään mitään.

    Tähän kun las­kee mukaan sen, että monil­la työ­paikoil­la demar­i­taus­tainen STTK blokkaa nuorem­man ja koulute­tum­man väen akavalaiset liitot pois neu­vot­telupöy­dästä, niin onko ihme, ettei demari­aate ja punainen ay-liike oikein jak­sa alle 50-vuo­ti­ai­ta kiinnostaa?

    Itseasi­as­sa hom­ma on men­nyt aivan nau­ret­tavak­si — eihän työ­paikoil­la rin­ta­ma­l­in­jat kul­je enää työn­tek­i­jöi­den ja työ­nan­ta­jan välil­lä vaan työn­tek­i­järyh­mien — ja monas­ti tun­tuu siltä, että työ­nan­ta­ja on jäänyt riidois­sa täysin sivus­takat­so­jak­si, joka toivoo, että riidan osa­puo­let vain pää­si­sivät johonkin sovintoon.

  136. Sep­po Vepsäläinen:

    1 Molem­mat ajat­tel­e­vat saman­su­un­tais­es­ti sosiaa-
    poli­it­ti­sista asioista ja halu­a­vat, että
    tulo­erot eivät pääse paisumaan nykyisestä 

    Minus­ta näin ei ole. Ainakin käytän­nössä (Suomen) vihrei­den lin­jat ovat olleet hyvin erisu­un­taisia. Vihreät esit­tivät kansalais­palkkaa (Mil­ton Fried­man…) jota demar­it ovat vas­tus­ta­neet, ei vähiten sen vuok­si, että ansiosi­don­naisu­udel­la ei olisi sen jäl­keen mitään virkaa. Demar­it toisaal­ta ovat vas­tus­ta­neet kulu­tusvero­ja kohtu­ullisen vah­vasti (vaik­ka Vihreät ovat aja­neet kulu­tuk­seen perus­tu­vaa veroa). Kolmikan­taankin Vihreät ovat per­in­teis­es­ti suh­tau­tuneet nihkeähkösti…

    Molem­mat suh­tau­tu­vat saman­su­un­tais­es­ti maan-
    käytön, kaavoituk­sen ja maanhankintapolitiikan
    kysymyk­si­in sekä kaupungis­tu­misen prosesseihin 

    Per­in­teinen tapa­han Suomes­sa on ollut se, että kukin puolueli­j­na (ml. vasem­mis­to) ajaa “oman blokin” etu­ja . Vihreät eivät ole tähän sakki­in kuu­luneet koskaan.

    Jos nyt viimeisimpiä suun­tuk­sia kat­so­taan, niin Vihrei­den kanssa samoil­la lin­joil­la on ollut lähin­nä min­is­teri Jan Vapaavuori (kok.). Demareil­ta en ole kuul­lut juuri mitään aloitet­takaan, voi olla että siel­lä ajatel­laan samal­la tavoin kuin Vapaavuori, mut­ta… No, taitaa se aseveli­ak­seli kok+sdp edelleen olla voimis­saan Helsingis­sä, kun näitä metro“päätöksiä” kat­soo (sor­ry, Sep­po, oli pakko 🙂

    Talous­poli­ti­ikas­sakin vihreät ovat lähempänä vasem­mis­toa kuin oikeistoa. 

    Jaa’a, minus­ta SDP on ollut talous­poli­ti­ikas­sa lähempänä Kokoomus­ta kuin vihre­itä — ainakin hal­li­tuk­ses­sa ollessaan.

    Mut­ta kos­ka Sep­po ker­toi oman näke­myk­sen­sä, niin ehkä minäkin ker­ron, mik­si olen päin­vas­taista mieltä.

    1) Vihreät ovat jos­sain määrin olleet vas. — oik. ‑akselin ulkop­uolel­la, mikä on etu, kos­ka niin pääosa tule­vista (=nykyn­uorista) suo­ma­lai­sis­takin on. Vasem­malle ase­moi­tu­mi­nen syö puolueen kan­na­tus­ta (näin on jo tapahtunut)
    2) Demarien kan­nat­ta­ja­joukos­sa on paljon henkilöitä, jot­ka eivät koskaan tule äänestämään minkään “viher­pipertäjän” puoles­ta. Liit­tou­tu­misen jäl­keen nämä siir­tyvät Per­sui­hin tai nukku­vien puolueeseen,
    3) Vihreät ovat, ehkä RKP:n lisäk­si, ain­oa edes etäis­es­ti lib­er­aa­li­nen puolue Suomes­sa, ja sitä ei sopisi huka­ta. ja
    4) vihreät arvot ovat sovitet­tavis­sa yhteen oikeis­to­laisen näkökan­nan kanssa, mut­ta eivät vasem­mis­to­laisen (tämä vaatii niin pitkän perustelun, ettei se sovi marginaaliin).

    Ruotsin esimerk­ki ei ole varoit­ta­va, vaan kan­nus­ta­va. Sehän ker­too poli­ti­ikan­tekemisen kult­tuurin selkeästä muutoksesta. 

    Jos tarkoi­tat vaalili­it­tou­tu­mia ylipäätään, niin ehkä. Jos tarkoi­tat vihrei­den sitou­tu­mus­ta uppoavaan laivaan, niin ei 🙂

    —-

    Ja var­muu­den vuok­si: minä en ajat­tele demareista(kaan) yhtään niin pahasti kuin kir­joituk­sis­tani näkyy läpi. Kyseinen puolue on tehnyt aikanaan paljon hyvää (mm. saanut suo­ma­laisen demp­kra­t­ian toim­i­maan ja vält­täen pahim­man suomet­tumisen), mut­ta nyt pitäisi miet­tiä tule­vaisu­ut­ta, ja siihen ei siltä suunnal­ta ole paljon rak­taisu­ja kuu­lunut. Rum­munpaukut­telu­un nyt pystyy kuka vain.

    Kari

  137. “STTK blokkaa nuorem­man ja koulute­tum­man väen akavalaiset liitot pois neu­vot­telupöy­dästä, niin onko ihme, ettei demari­aate ja punainen ay-liike oikein jak­sa alle 50-vuo­ti­ai­ta kiinnostaa?”

    Työvoima on kollek­ti­ivi työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta ja työ­nan­ta­ja neu­vot­telee vain työn­tek­i­jöi­den edus­ta­jien kanssa, ei kaikkien.
    Jos halu­aa vaikut­taa asioi­hin niin kan­nat­taa pyrk­iä työn­tek­i­jöi­den edustajaksi.
    Kuten sin­unkin kir­joituk­ses­ta käy ilmi niin nuoret eivät ymmär­rä yri­tys­ten hallintope­ri­aat­teista ja sopimus­toimin­nas­ta mitään.
    Osaa­mat­to­mia on help­po johtaa harhaan

    1. Hyvin monel­la työ­paikalla ehtona osal­lis­tua ay-toim­intaan on demarien jäsenyys, mui­ta tuskin päästetään kok­oushuoneeseen. Moni vihreä valit­taa, että heitä on jopa kehotet­tu pysymään pois­sa koko yhdis­tyk­ses­tä. Nämä ovat tietysti poikkeustapauk­sia, mut­ta täl­laiset asen­teet vievät ammat­ti­jär­jestöt kyl­lä hau­taan demarei­den mukana.

  138. “Täl­lainen suo­raansan­ot­tuna h***ta p**ka v****ilu ei paljoa jak­sa nau­rat­taa meitä 3–4 ‑kymp­pisiä aher­ta­jia, joil­la on jatko­tutk­in­to, into kehit­tää itseään, halu ottaa vas­tu­u­ta jne., kun omis­sa pro­jek­teis­sa saa alaisik­si noi­ta ay-jyrien 5–6 ”

    Jos asenne on tuol­lainen niin kan­nat­taa harki­ta alka­ako minkään­laisek­si esimiehek­si, tuol­laisia managment-by‑p***e esimei­hiä Suo­mi on pullollaan.
    Ja kun tähän lisätään nuo edelli­nen kom­ment­ti niin ei ole ihme jos Suomes­sa työtä ale­taan vieroksua

  139. “Mis­tähän luvuista Liian van­ha puhuu? Onko meil­lä 500 000 työtön­tä? Olin kuulev­inani radios­ta, että työt­tömien määrä las­ki juuri alle 200 000:n.”

    Todel­lis­es­ta luvus­ta, enhän minäkään ole tuos­sa joukos­sa vaik­ka kir­joit­te­lenkin koko ajan työtön-työtön lorua

  140. ‘Sik­si suh­taudunkin sat­un­naiseen burkanaiseen lähtöko­htais­es­ti neu­traal­isti tai myön­teis­es­ti, tiet­ty­jen alakult­tuurien jäseni­in taas negati­ivis­es­ti.’ (A)
    Ja positiivista/neutraalia asen­net­ta naisi­in ilmen­nät kan­nat­ta­mal­la burkankäyt­töä. Joka on neu­traali eikä ilmen­nä kun­ni­akäsi­tys­tä, jos­sa kun­ni­al­lisen naisen on pakko käyt­tää sitä, ja kunn­ian miesten pakko kon­trol­loi­da nais­ten käytöstä. Tämä lie­nee sitä fem­i­nis­min kol­mat­ta aaltoa.
    ‘Nais­ten ongel­mat Sau­di-Ara­bi­as­sa eivät johdu burkas­ta.’ (A)
    Bur­ka ei kor­reloi mitenkään nais­ten heikon ase­man kanssa, eikä naisia vihaav­il­la fun­da­men­tal­is­teil­la ole pyrkimys­tä pakot­taa naisia käyt­tämään sitä.
    ‘Pitäisikö mus­lim­ien sit­ten aina suos­tua kom­pro­mis­sei­hin?’ (A)
    Pitäisi. Useim­mat suos­tu­vatkin, mut­ta hehän eivät olekaan oikei­ta muslimeita.
    ‘Jäykät ideaalit ja täy­del­lisen reilu­u­den vaa­timuk­set sopi­vat huonos­ti tosielämään.’ (A)
    Pata, kattila.

  141. Ja tarkem­min
    Tem:n tilas­ton mukaan työn­hak­i­joi­ta oli 488949, joista työssäole­via oli 113339 eli luon­nol­lisia työt­tömiä oli eloku­uss­sa 2010 375610.
    Tähän kun lisätään tem­pute­tut niin luvuk­si saadaan ainakin 421988 mut­ta voi olla n 460000.
    Tilas­tossa kun ei käy tarkasti ilmi onko tem­putet­tu­jen kohdal­la päällekkäisyyksiä.

    Nykyin työt­tömyy­den stan­dar­di on jo van­ha je tehty toiseen aikakau­teen. Sil­loinkin se antoi posi­ti­ivisem­man kuvan eli oli poli­it­tis­es­ti tarkoituksenmukainen .
    Ja nykyään stan­dar­di on lois­ta­va kansan hämääjä .

    Vihreätkin ovat liit­tyneet samaan kuoroon kuin Kokoomus, Kepu ja SDP eli tarvi­taan uut­ta voimaa politiikkaan

    1. Työn­hak­i­jat — töis­sä ole­vat työn­hak­i­jat ei ole sama kuin työt­tömät työn­hak­i­jat. Joukos­sa on esimerkik­si opiske­li­joi­ta. Kan­nat­taa kat­soa Kelan tilas­toista, kuin­ka moni saa työmarkkinatukea/peruspäivärahaa.

  142. Liian van­ha on täysin pihal­la todel­lis­es­ta työelämästä. Esimiesase­ma ja liiton luot­ta­mushom­mat ovat irrot­ta­neet kyl­lä hyvin tehokkaasti todellisuudesta.

  143. “Työ- ja elinkeino­toimis­tois­sa (TE-toimis­tois­sa) oli eloku­un lopus­sa yhteen­sä 256 800 työtön­tä työnhakijaa. ”

    http://www.mol.fi/mol/fi/05_tyovoimatoimisto/06_uutiset/2010–09-21–01/index.jsp

    Toisaal­ta, samas­sa tiedot­teessa: “Työvoimatutkimuk­sen mukaan työt­tömiä oli 197 000, mikä on 6 000 vähem­män kuin vuosi sit­ten” mikä pistää miet­timään, miten “työtön” määritwl­lään, ja miten muu­toin moinen tila voidaan havai­ta, kuin kat­so­ma­l­la papereista, kuin­ka mon­elle teit­tyjä tukia mak­se­taan ja/tai kuin­ka moni on itsee­htois­es­ti rek­siteröi­tynyt työttömäksi.

    Mitä Ruot­si­in tulee, täy­tynee toivoa, että sikäläisil­lä Vihreil­lä on laa­ja-alaisu­ut­ta halu­ta muuk­sikin kuin EI-puolueek­si, vaik­ka se help­po ja “moraa­li­nen” tie olisikin. Vasem­mis­toli­it­tou­tu­mal­la ei tai­da olla paljoa muu­ta luvassa.

  144. “Moni vihreä valit­taa, että heitä on jopa kehotet­tu pysymään pois­sa koko yhdistyksestä. “ ‘

    Samaa­han vihreät har­ras­ta­vat luon­non­suo­jelu­jär­jetöis­sä, se vie var­maan luon­non­suo­jelun hautaan ??

    1. Vihreät eivät har­ras­ta poli­it­tista syr­jin­tää luon­non­suo­jelu­jär­jestöis­sä. Niiden johtopaikoil­la on yllät­tävän paljon demareita.

  145. Väitätkö nyt ihan oikein, että työ­markki­natukea saa 400 000 suomalaista.

    Kun noi­ta työt­tömiä on n 460000 ja ansiosi­don­naista saa 113000 niin aika lähelle 350000 noi­ta perus­tur­van varas­sa ole­via oli elokuussa.Heinäkuussa heitä oli vielä lähelle 400000
    Voi olla, että osalle se on 0 euroa tai mak­simista vähem­män, mut­ta peri­aat­teessa on näin

  146. Mis­tä päivära­hoista, Liian van­ha, nyt puhut?

    Kelan mak­samia työt­tömyy­se­tuuk­sia eli perus­päivära­haa ja työ­markki­natukea sai v. 2009 syysku­us­sa 133 008 suomalaista. 

    Kaikki­aan työt­tömyy­se­tuuk­sia eli työ­markki­natukea, perus­päivära­haa tai työt­tömyyskas­so­jen mak­samaa ansiosi­don­naista päivära­haa sai 265 000 henkeä.

    Näistä luvut lienevät hie­man pudon­neet, muut­teivät kovin olennaisesti.

  147. Mietin oman entisen työap­inn­ki luot­ta­mus­miehiä, mon­ethan heistä ovat olleet myös kun­nal­lis­vaaliehdokkaina ja luot­ta­mus­miehistä on löy­tynyt ehdokkai­ta kaikkien puoluei­den listoille.
    Tuskin­pa Lääkärili­it­tokaan siihen lop­puu, että sen johtoon kel­paa vain kokoomuslainen

  148. Luku­ni oli­vat ylen sivuil­ta vuodelta 2009. Ei pitäisi siihen lafkaan luottaa. 

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan työttmiä on nyt 197 000 ja vuosi sit­ten oli 203 000.

  149. Vähensin pois nuo aidosti töis­sä ole­vat työnhakijat.Temputetut laskin työt­tömik­si, kok­sa nykyi­nen työ tehdään usein ns orjatyönä tai 100 % tuke­na työnantajalle

    Kelan mukaan 2009 työ­markki­natukea ja perus­päivära­haa sai n 260000

    Uno­h­dat vain, että myös nuo ansiosi­don­nais­takin saa­vat ovat oikeutet­tu­ja peruse­tu­u­teen ja sen päälle ansio-osaan eli kun tuo­hon 260000 lisätään nuo kas­san kas­sa­ta tuken­sa saa­vat niin perus­tur­vaan on nyt oikeutet­tu­ja 260000+113000 eli 373000.

    Nyt tuo ansiopäivära­ho­jen saa­jien oikeus perus­tur­vaan halu­taan lopet­taa tai leikata.
    Käytän­nössä se ajan kanssa lopet­taa ansiosidonnaisen

  150. Kun nyt “kse” kir­joit­ti kovin negati­iviseen sävyyn käytän­nön AY-toimin­nas­ta, niin ehkäpä minä ker­ron vastapain­ok­si posi­ti­ivisem­man nökökul­man. Sat­un tun­temaan varsin hyvin erään tehtaan toim­intata­vat ja siel­lä mielestäni ammat­tiy­hdis­tys­toim­inta oli erit­täinkin asiallista.

    Työn­tek­i­jöi­den edus­ta­jik­si oli valit­tu fik­su­ja tyyppe­jä, eikä luokkatais­telun lipunkan­ta­jia, pikkupoli­itikko­ja tai kaiken vastustajia.

    Työn­tek­i­jöi­den kannal­ta “oman miehen” osal­lisu­us esimerkik­si johto­ryh­mässä paran­si luot­ta­mus­ta ja helpot­ti tiedonkulkua. Epäko­hdista oli myös helpom­paa nurista ver­taiselleen kuin pomolle.

    Työ­nan­ta­jalle jär­jeste­ly sopi myös erit­täin hyvin, kos­ka se toi luon­te­van tavan tiedot­taa työn­tek­i­jöille muu­tok­sista ja niiden syistä, toi työ­nan­ta­jankin tietoon ongelmia, jot­ka muuuten oli­si­vat jääneet huo­maa­mat­ta ja lisäsi luot­ta­mus­ta työntekijöihin.

    Joku pieni lakol­la uhkailu sopimuskau­den päät­tyessä tietenkin kuu­lui kuvioon, mut­ta noin muuten asioi­ta ratkot­ti­in pääosin sovus­sa. Yhteistyö myös tuot­ti tulosta: monia toim­intat­apo­ja pystyt­ti­in paran­ta­maan ja työ­tur­val­lisu­u­den eteen tehti­in paljon.

    Sit­tem­min amerikkalainen kap­i­tal­isti suures­sa viisaudessaan päät­ti pistää pil­lit pussiin.

    Tähän tari­naan kitey­tyvät ne demarien ongel­mako­h­dat: (1) asial­lis­es­ti hoidet­tuna ammat­tiy­hdis­tys­toim­intaan ei kuu­lu mikään poli­tikoin­ti tai vas­takkainaset­telu ja (2) niiden teol­lisu­ustyön­tek­i­jöi­den, jot­ka muo­dosta­vat kan­natuk­sen run­gon, määrä vähe­nee (joko tehtaat siir­retään muualle tai sit­ten automaa­tio vähen­tää työn­tek­i­jämäärän tarvetta).

    Toisin kuin usein väitetään, tämä ei kuitenkaan ole Suomen ongel­ma — työtä syn­tyy muualle. Se on ongel­ma lähin­nä niille tehtaas­ta pois potk­i­tu­ille, joil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta saa­da _mitään_ mielekästä tekemistä (esimerkik­si ansiosi­don­nainen työt­tömyysko­r­vaus tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että puoleen­toista vuo­teen ei kan­na­ta tehdä mitään, kos­ka kor­vaus on paljon suurem­pi kuin mah­dolli­nen palkka).

    Demar­it eivät ole ongel­maa suos­tuneet näkemään, mikä näkyy sekä käytän­nön poli­ti­ikas­sa että retori­ikas­sa. He elävät men­neessä maail­mas­sa. Niin kauan kuin muu­tos­ta ei tapah­du, kan­na­tus tulee laskemaan.

    Jos vihreät liit­toutu­vat vasem­mis­ton kanssa, ei voi muu­ta kuin toiv­ot­taa hyvää matkaa sinne oppositioon.

    Kari

  151. “Jos asenne on tuol­lainen niin kan­nat­taa harki­ta alka­ako minkään­laisek­si esimiehek­si, tuol­laisia managment-by‑p***e esimei­hiä Suo­mi on pullollaan.”

    Anteek­si vaan, mut­ta mis­täköhän sinä mah­dat tietää mitä man­age­ment-oppia minä tai muut kaltaiseni nuo­dat­ta­vat? Kat­sos kun ei ole mikään pakko näyt­tää ulospäin tai ker­toa, jos joku asia tai jotkut henkilöt otta­vat päähän — on parem­pi hymy­il­lä innos­tavasti kuin hang­on kek­si vaik­ka sisäl­lä myllertäisikin.

    Ihmi­sistä kun saa aika har­voin irti paras­ta suori­tus­ta haukku­mal­la ja piiskaa­mal­la. Han­kalimpiakin tapauk­sia pitää vain koit­taa silit­tää myötäkar­vaan ja tarvit­tas­sa kädestä pitäen talut­taa eteen­päin — ei tosin sen vuok­si, että olisin jotenkin ylit­se­vuo­ta­van empaat­ti­nen vaan sik­si, että pro­jek­tin epäon­nis­tu­mi­nen kaat­tuu aina pro­jek­tipää­likön niskaan ja parin epäon­nis­tu­misen jäl­keen sitä on pian enti­nen kymppi.

    Jos nyky­i­sis­sä matri­isior­gan­isaa­tiois­sa ei muu­ta hyvää ole, niin ainakin ne anta­vat pro­jek­tipääl­liköille mah­dol­lisu­u­den pitää huolen siitä, että han­kalat tää-ei-kuu­lu-mun-toimenku­vaan henkilöt eivät vahin­gos­sakaan päädy enää omi­in projekteihin…

    Mitä tulee ay-liik­keen “hallintope­ri­aat­teisi­in ja sopimus­toim­intaan” ei ole kovinkaan vaikea ymmärtää, että paikallisosas­tot näyt­tävät keskit­tyvän ylhäältä määrät­ty­jen val­tapelien pelaamiseen mm. palkkausjär­jestelmäu­ud­is­tusten sabotoin­nis­sa, ja että ay-liik­keet aja­vat vain yli viiskymp­pis­ten etu­ja suh­muroimal­la eläke­jär­jestelmä­muu­tok­set nuorem­pi­en mak­set­tavak­si ja viivyt­tämäl­lä vält­tämätön­tä eläkeikien nos­toa. Tei­dän ansios­ta minäkin pääsen eläk­keelle var­maan joskus 72-vuo­ti­aana ja saavu­tan jonkun 30% eläke­ta­son, kos­ka kaik­ki rahas­tot on syö­ty tei­dän 60-vuo­tiana eläköi­tyvien täysien eläkkei­den mak­samisek­si. Kiitos kovasti tästä kaikesta hyvästä.

  152. Vep­säläi­nen on minus­ta oikeil­la jäljil­lä, punav­i­her­voimin on saatu Helsingis­sä usein hyvääkin tulosta aikaisek­si vaikka­pa kaupunkipoli­ti­ikas­sa. Vaalien alla sen piruilun puolin toisin ymmärtää parem­min, mut­ta ehkä vähempikin riit­täisi niiden välissä.

    Demareis­sa on vaikka­pa omas­ta mielestäni ja mik­sei muidenkin mielestä omat ongel­mansa, mut­ta toisaal­ta niin on kaikissa muis­sa puolueis­sakin ml. vihreät. Puolueet on kuitenkin työkalu­ja, ei mitään uskon­lahko­ja, joil­la yritetään saa­da vähän parem­pi kaupun­ki, Suo­mi tai maailma.

    Minus­ta puolueken­tän ongel­ma on vähän se ettei se oikein hei­jastele todel­lisia poli­it­tisia jän­nit­teitä. Niin kauan kun kyse oli työn­tek­i­jöi­den ja työ­nan­ta­jien välis­es­tä jän­nit­teestä niin poli­it­ti­nen jär­jestelmä sovit­teli tämän ihan hyvin tuloksin, mut­ta kuten tääl­läkin on jokusen ker­ran todet­tu tuo asetel­ma on muut­tunut. Ja (poli­it­ti­nen) jär­jestelmä ei ole pysynyt mukana kehi­tyk­sessä. Eli kun vaikka­pa pätkä­työläisil­lä ja vakaas­sa palkkatyössä olevil­la on eri intre­ses­sit tuk­i­jär­jestelmien suh­teen, niin tämän intressieron tulisi näkyä puolueken­tässä jot­ta asi­at saataisi­in sovit­tua taval­la joka käy jotenkin kum­mallekin osa­puolelle, eli maail­ma taas pikkuisen paranisi.

  153. 3) Vihreät ovat, ehkä RKP:n lisäk­si, ain­oa edes etäis­es­ti lib­er­aa­li­nen puolue Suomes­sa, ja sitä ei sopisi huka­ta.

    Ei här­regud. Jos tilanne on näin, niin ei lib­er­aal­i­udel­lakaan Suomes­sa hyvin mene.

    1. Mitä muu­ta puoluet­ta Tiedemies pitää liberaalina?
      Kokoomus? (viral­lis­es­ti kon­ser­vati­ivi­nen puolue)
      Maalaisliitto (!!)
      Demarit?
      Vasurit?
      Kristilliset?
      Persut?

  154. Minus­ta vihreät eivät ole edes arvolib­er­al­is­mis­sa mitenkään selkeästi ykkösiä, kos­ka tuo sinän­sä kovin isoon ääneen liputet­tu vihrei­den arvolib­er­al­is­mi on usein kovin valikoivaa.

    Kokoomus on kon­ser­vati­ivis­es­ta taus­tas­taan huoli­mat­ta ehkä vähiten epälib­er­aali puolue nyt. 

    Ja lib­er­aal­i­udel­la ei tosi­aan mene Suomes­sa kauhean hyvin.

  155. Epälib­er­aalein teko nyt viime ajoil­ta kuitenkin on Vihrei­den nais­ten käsialaa.. Muista se, Osmo. 

    Eikö lib­er­aal­i­u­teen (tarkoituk­sel­la en sano lib­er­al­is­mi, kos­ka pidän sävyä eri­laise­na) kuu­lu vankku­ma­ton sanan­va­pau­den puo­lus­t­a­mi­nen? Minä kat­son, että se on ydintä. 

    Vasta­lau­sei­ta?

    Piraat­tipuolue ja Muu­tos 2011 voisi­vat olla lib­er­aaleim­mat puolueet, mut­ta kat­so­taan, miten asi­at kehit­tyvät. Tuskin näis­sä vaaleis­sa vielä näytön paikka.

  156. Tiedemies:

    Ei här­regud. Jos tilanne on näin, niin ei lib­er­aal­i­udel­lakaan Suomes­sa hyvin mene. 

    Eipä mene, ei.

    Osmo,
    vas­taus taisi liit­tyä sanaan “här­regud” 🙂

    Joo, RKP:llä sit­ten on omat rasitteensa…

    Kari

  157. Ei mikään suurem­mista puolue­si­ta ole lähel­läkään lib­er­aal­i­ut­ta. Veikkaan, että lib­er­aaleimpi­en arvo­jen kan­nat­ta­jat löy­tyvät puolue­si­ta, jois­sa on suh­teel­lis­es­ti eniten nuo­ria miehiä. Toisin sanoen vai­h­toe­hdot Lib­er­aalit-puolueen ohel­la ovat Piraatit ja Muu­tos 2011. Maa­han­muu­ton rajoit­tamiseen pyrkimistä ei vält­tämät­tä tarvitse pitää lib­er­aal­i­u­den vas­taise­na, annet­tuna real­is­tiset pre­mis­sit, joiden poh­jal­ta joudu­taan toim­i­maan. Ts. jos tuli­joille joudu­taan mak­samaan paljon tukia, maaas­sa jo ole­vien vapaut­ta saat­taa edis­tää maa­han­muu­ton rajoittaminen.

  158. Työn­hak­i­joi­ta oli eloku­un lopus­sa 488 949.
    Näistä noi­ta aidosti työssäole­via oli 72 841

    Eli todel­lisia työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta oli
    416468.

    Työt­tömyy­seläkeläisiä oli 46 816.
    Vaik­ka heitä ei työelämässä juuri kai­va­ta niin eläk­keen yksi ehto on, että henkilö on tarvit­taes­sa työ­markki­noiden käytet­tävis­sä ja että on kortis­tossa työt­tömänä työnhakijana.Eläke-ehto sisältää myös matkus­tus­ra­joituk­sia, joten oikeas­ta eläk­keestä ei ole kysymys.

    Työvoiman ulkop­uolel­la 68 774.
    Nämä ovat niitä jot­ka eivät ole viimeisen kuukau­den aikana hak­e­neet töitä. Pääasi­as­sa +50 vuo­ti­ai­ta, jot­ka ovat kyl­lästyneet lähet­telemään turhia hakemuksia.
    Tai vas­ta työ­markki­noille tulleita.
    Mut­ta joka tapauk­ses­sa he ovat työt­tömik­si työn­hak­i­joik­si kirjattuja.

    Tuk­i­toimen­piteil­lä sijoite­tut 40 498.
    Hekin ovat työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta, nyt he ovat joko orjatöis­sä tai palkan todel­li­nen mak­sa­ja on työkkäri ja jos he löytävät todel­lisen työn niin tuon tuk­i­työn voi jät­tää välittömästi

    Työt­tömät työn­hak­i­jat 256 847.
    Nämä ovat niitä viral­lisia työt­tömiä eli se maagi­nen luku ‚jota yhdessä Tilas­tokeskuk­sen vähän pienem­män luvun kanssa pide­tään oikeana lukuna 

    Kyseessä on Potemkinin kulis­si NL tapaan, kun työt­tömien todel­lista määrä ei halu­ta tunnustaa.
    Poli­itikoil­la kun tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen ei ole se vahvin ominaisuus.

    1. Työt­tömyy­den määräk­si voi ilmoit­taa määritelmän mukaan melkein minkä luvun tahansa, mut­ta sanoit, että työmarkkinatukea/peruspäivärahaa saa 400 000 ihmistä. Oikea luku on jotain 130 000.

  159. Eikös tuos­ta lib­er­aal­i­ud­es­ta ole tul­lut vähän saman­lainen asia, kuin vaik­ka hyv­in­voin­ti­val­tion kan­nat­ta­mi­nen: se on pesiy­tynyt läh­es kaikki­in puolueisi­in. Ei kokoomus­ta enää voi sanoa “viral­lis­es­ti kon­ser­vati­ivisek­si puolueek­si”. Suo­ma­lainen val­ta­me­dia (YLE, Hesari) on demon­isoin­ut kon­ser­vati­ivi­su­u­den niin, ettei kukaan uskalla olla kon­ser­vati­ivi. Eri­tyis­es­ti itseäni häir­it­see Hesarin tapa niput­taa kon­ser­vati­iv­it ja uskon­nol­liset fun­da­men­tal­is­tit (jopa ääri-Islamistit) samaan nippuun.

    Kyl­lä se vihrei­denkin vapaamielisyys on kyseenalaista. Pidätkö esimerkik­si puolueenne äärifem­i­nistien lin­jaa kovin vapaamielisenä?

  160. Muu­tos 2011 ei ole kyl­lä miltään osin liberaali.

    Nämä sin­ulle tyyp­il­liset erit­täin lyhykäiset sala­mavas­tauk­set kaipaisi­vat usein jonkin­laisia perusteluita. 

    Eli perustele! Oletko tutus­tunut nykyisen puheen­jo­hta­ja Jiri Kerosen kir­joituk­si­in ym. puolueen tee­sei­hin vai ihanko lonkalta heitit arviosi?

    Veikkaan jälkim­mäistä.

  161. Osmo:
    “Kokoomus? (viral­lis­es­ti kon­ser­vati­ivi­nen puolue)”

    Viral­lis­es­ti kokoomus kan­nat­taa mm. täl­laisia arvoja:

    Ihmisen on saata­va toteut­taa ja ilmaista itseään vapaasti toisia ihmisiä ja luon­toa kunnioittaen.

    Sukupuolten, sukupolvien ja vähem­mistö­jen tasa-arvon tulee toteu­tua niin palveluis­sa, työelämässä, hallinnos­sa kuin lähiyhteisöissäkin. 

    Jokaista ihmistä tulee kun­nioit­taa ja arvostaa yksilönä. On tärkeää suvai­ta eri­laisia mielip­iteitä ja tapoja.

    Moni­ar­voisu­us on ihmis­ten eri­laisu­u­den arvostamista. Moni­ar­voisu­us lisää luovuutta.

    Halu­amme edis­tää kult­tuurien välistä vuorovaiku­tus­ta ja vas­tus­tamme syr­jin­tää ja rasis­mia sen kaikissa muodoissa.

  162. Kiitos, Liian van­ha selvennyksestä!

    Nyt alkaa avau­tua. Eli vaik­ka ei kuukau­teen mene ilmoit­tau­tu­maan työvoima­toimis­toon, niin silti työn­haku pysyy voimas­sa, tuet vain vede­tään pois. 

    Tietysti mainit­se­masi luke­mat vielä nou­se­vat, jos kotiäi­tiys ote­taan huomioon. Moni nainen (harvem­min mies) nos­taa koti­hoidon tukea, kos­ka kat­soo työl­listymis­mah­dol­lisuuten­sa niin huonoik­si, ettei viit­si hakea töitä ja tilille tule­va sum­ma on suurem­pi kuin peruspäivärahalla.

  163. Suo­ma­laisen lib­er­aalin tun­nistaa siitä, että hänen mielestään vapaat työ­markki­nat ovat hieno jut­tu, vaik­ka todis­tu­saineis­to ei todel­lakaan tue väitet­tä. Täl­laisia lib­er­aale­ja on paljon kokoomuk­ses­sa ja eri­tyis­es­ti nuores­sa polves­sa. Netin keskustelu­pal­stoil­la on voimakas kokoomus­lainen hörhömeinin­ki juuri tässä suh­teessa eri­tyis­es­ti vaalien alla — mikä var­maankin syö puolueen kannatusta.

    Suo­ma­laisen vasem­mis­to­laisen tun­nistaa siitä, että hänen mielestään säädel­lyt työ­markki­nat ovat tosi hieno jut­tu, kun­han sääte­ly tuo etu­ja “meikäläisille”, muista ei niin väliä. Näitä on eri­tyis­es­ti demarien van­hem­mas­sa polvessa. 

    Ajat­telin antaa seu­raavis­sa vaaleis­sa ääneni demareille. Syynä on lähin­nä se, että en halua vaivaista viikon vuosilo­maa vaan jatkos­sakin ammat­tili­it­to­jen neu­vot­tele­man ja tap­pele­man viisi viikkoa. Prekari­aat­ti lopet­takoon val­i­tuk­sen ja ryhtyköön yhdek­si meistä etuoikeutetuista.

  164. Osmo:

    “Muu­tos 2011 ei ole kyl­lä miltään osin liberaali”

    Melko vah­va väite. Kyl­lä siel­lä vaikut­taisi ole­van paljon yksilön­va­pauk­sia arvostavaa ja hol­hous­ta vas­tus­tavaa porukkaa. Mitäköhän sil­lä lib­er­aal­i­udel­la sit­ten tarkoite­taan? Onko joku isoista puolueista monil­lakin mittareil­la lib­er­aalimpi kuin Muu­tos? SDP, Kokoomus ja jaKeskus­ta eivät ainakaan ole. Vihreätkään eivät nykyään eri­tyisen lib­er­aaleil­ta vaiku­ta. Esim. fem­i­nis­mil­lä on voimakas ase­ma Vihreis­sä ja nyky­muo­dos­saan se on kaikkea muu­ta kuin lib­er­aali ide­olo­gia. Ehkä lib­er­aal­ius pitäisi määritel­lä tarkem­min, jot­ta puoluei­den sijoit­tumis­es­ta lib­er­aal­iusasteikol­la olisi järkevää väitellä.

  165. Eli­nan mainit­se­ma Muu­tok­sen puheen­jo­hta­ja Jiri Kero­nen vaikut­taa erit­täin lib­er­aalil­ta ajatuk­sil­taan, melkein mil­lä mit­tar­il­la tahansa. Ainakin jos ver­tailuko­htana on suo­ma­lainen puoluekent­tä. Itse asi­as­sa Pres­sik­lu­bis­sa esi­in­tyessään hän toi ole­muk­sel­laan mieleen lähin­nä jonkun van­han koulukun­nan vihrei­den nuoriso­jär­jestön pössyt­telijäe­dus­ta­jan. Tosin varustet­tuna teräväl­lä jär­jen­juok­sul­la ja pohdiskel­e­val­la otteel­la asioihin.

  166. Osmo kir­joit­ti:
    Muu­tos 2011 ei ole kyl­lä miltään osin liberaali.

    Eli­na kirjoitti:
    Oletko tutus­tunut nykyisen puheen­jo­hta­ja Jiri Kerosen kir­joituk­si­in ym. puolueen tee­sei­hin vai ihanko lonkalta heitit arviosi?

    Itse arvioisin että Jiri Kero­nen on (blo­gis­taan saa­mani vaikutel­man perus­teel­la) jopa Osmoakin (niinikään kir­joituk­sis­taan saa­mani vaikutel­man perus­teel­la) liberaalimpi.

  167. Liekö Muu­tos 2011 poli­it­tisel­la suun­tau­tu­misel­la sen suurem­paa väliä kuin “Liian van­han” tai Art­turin suuntautumisella?

    Kari

  168. Niin san­ot­tu maa­han­muut­tokri­it­tisyys on ollut aivan viime vuosi­in asti arvopo­h­jal­taan parhaim­mil­laan kon­ser­vati­ivista ja pahim­mil­laan rasistista. 

    Osa uud­es­ta maa­han­muut­tokri­it­tisyy­destä näyt­täisi ole­van arvopo­h­jal­taan lib­er­aalia. Joko siinä merk­i­tyk­sessä, että taustal­la yksinker­tais­es­ti ei ole rasisti­nen tai ahdaskat­seinen kult­tuurikon­ser­vati­ivi­nen ajat­telu vaan ennem­minkin maa­han­muu­ton eri muo­to­jen hyö­ty­jen ja hait­to­jen ratio­naa­li­nen pun­nin­ta. Tai sit­ten se taus­ta-ajat­telu on lib­er­aalia siinä vieläkin vahvem­mas­sa mielessä, että maa­han­muu­ton tiet­ty­jen piirtei­den nähdään edus­ta­van uhkaa lib­er­aaleille peri­aat­teille (sanan­va­paus, vähem­mistöryh­mi­in kuu­lu­vien yksilön­va­paudet suh­teessa oman ryh­män­sä pain­os­tuk­seen yms).

    Muu­tos 2011 ‑ryh­mästä en tiedä mut­ta minus­ta nuiv­as­sa vaalimanifestissa 

    http://www.vaalimanifesti.fi/

    oli monia kohtia, jot­ka oli­vat hyvin puh­da­sop­pista liberalismia.

    “julki­nen val­ta tur­vaa kaikille yhtäläisen vapau­den ylläpitää omaa kult­tuuri­aan, kieltään, iden­ti­teet­tiään ja uskon­nol­lista vakaumustaan”

    “maa­han­muut­ta­jien yksilöl­lis­ten oikeuk­sien loukkauk­sia ei kat­sel­la läpi sormien “yhteisöl­lis­ten oikeuk­sien” varjolla”

    “Suomen tulee olla tasa-arvoinen yhteiskun­ta, jos­sa nou­date­taan mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvoa, ei lop­putu­lok­sen tasa-arvoa.”

    Arvopo­h­jal­taan rasisti­nen ja / tai kon­ser­vati­ivi­nen maa­han­muut­tokri­ti­ik­ki sumen­si ainakin min­ul­ta ja uskoak­seni monil­ta muil­takin yli vuosikym­meniksi silmät näkemään mitään epäko­htia niin san­otus­sa human­i­taarises­sa maa­han­muu­tossa. Viesti leimaan­tui viestin­tuo­jan arvopo­h­jal­la. Ei kyl­lä var­maan ollut näi­den piirien tarkoitus.

  169. Ehkä Osmo voisi kir­joit­taa blogi­postauk­sen lib­er­al­is­mista ja mitä se hänen mielestään on. Niin mon­et kom­men­tit sivua­vat aihet­ta taval­la tai toisel­la, että pelkästään siitä keskustelem­i­nen voisi olla hyödyllistä.

  170. Kun Muu­tos 2011:n lib­er­aal­i­ut­ta Osmo epäili (ja mah­dol­lis­es­ti aiheestakin, en tiedä), niin sen ver­ran pitää kehua että Muu­tos 2011:n tietoy­hteiskun­ta­man­i­festi on kyl­lä asial­lista settiä:

    http://keronen.blogspot.com/2010/08/muutos-2011n-tietoyhteiskuntamanifesti.html

    Muu­tos 2011 toki saa tässä etua siitä, että tuo on vain man­i­festi, kun taas esim. Vihreille on viimeaikoina ker­tynyt tästä aiheesta aika paljon tosielämän pain­o­las­tia. Esim. Kaisa Ras­ti­mon sanailu­jen huono maine taitaa edelleen sataa Vihrei­den laari­in, vaik­ka Ras­ti­mo itse taisi jo Vihreistä häipyäkin.

  171. Kero­nen epäilemät­tä on huo­mat­tavasti arvolib­er­aalimpi kuin esimerkik­si keskiver­to vihreä. Toisaal­ta Keroselle vain muu­ta­mal­la äänel­lä puheen­jo­hta­jaäänestyk­sen hävin­nyt Jari “reino” Leino on hyvin eri­laisen maail­mankat­so­muk­sen edus­ta­ja. Muutos/joutsenpuolue on hyvin sekalainen joukko, jota lop­ul­ta yhdis­tää lähin­nä halu sulkea Suomen rajat human­i­taariselta maa­han­muu­tol­ta. Eit­tämät­tä arvolib­er­aali tavoite, mut­ta vaikea uskoa, että sen ympärille olisi mah­dol­lista rak­en­taa puoluet­ta varsinkin kun Suomen tilanne on edelleen kohta­laisen tur­valli­nen ver­rat­tuna moni­in mui­hin Län­si-Euroopan maihin.

  172. J:

    “Vain jos monikult­tuurisel­la tarkoite­taan use­an homogeenisen ja toi­sis­taan merkit­tävästi eril­lisen kult­tuuriryh­män rin­nakkaise­loa. Ihmiset sinän­sä eivät ole niin eri­laisia, etteivätkö eurooppalais‑, aasialais- ja soma­l­isyn­tyiset voisi sekoitaa kult­tuure­jaan ja elää kyllin homogeenis­es­ti nähdäk­seen toisen­sa samankaltaisi­na. Sen sijaan köy­hän ja rikkaan on aidosti vaikea nähdä toisen­sa samankaltaisi­na, jos hei­dän elämän­sä on merkit­tävästi eri­laista (kuten yleen­sä on).”

    Teo­ri­as­sa. Kuin­ka moni suo­ma­lainen oikeasti samais­tuu soma­li­in, viet­nami­laiseen tai venäläiseen? Itse olen ollut tekemi­sis­sä viro­lais­ten ja venäläis­ten kanssa. Mukavia oli, mut­ten samaistunut.

  173. TomiA:

    Suo­ma­laisen lib­er­aalin tun­nistaa siitä, että hänen mielestään vapaat työ­markki­nat ovat hieno jut­tu, vaik­ka todis­tu­saineis­to ei todel­lakaan tue väitettä. 

    Mikä todis­tu­saineis­to?

    Syynä on lähin­nä se, että en halua vaivaista viikon vuosilo­maa vaan jatkos­sakin ammat­tili­it­to­jen neu­vot­tele­man ja tap­pele­man viisi viikkoa. 

    Jos joku halu­aa ammat­tili­it­to­jen “tap­pelemat” työe­htosopimuk­set, niin eihän se vähäisem­mässäkään määrin ole ris­tiri­idas­sa vapaan sopimu­soikeu­den kanssa!

    Ongel­ma on ain­oas­taan niiden AY-liik­keen sop­parei­den yleis­sivovu­us. Se nyt on vähin­täänkin perus­tus­lain hen­gen vas­taista ainakin kolmes­sa eri kohdas­sa: (1) “lain­säädän­töä” tehdään Eduskun­nan ulkop­uolel­la, (2) yhdis­tymis­va­paut­ta riko­taan ja (3) elinkeinon har­joit­tamisen vapaut­ta rikotaan.

    Minus­ta on ihan Ok, että liitot sopi­vat keskenään työe­hdoista, lomista ja palkoista. Se mikä ei ole Ok, on siinä, että näi­den sopimiset velvoit­ta­vat myös taho­ja jot­ka eivät ko. puljui­hin kuulu.

    Kari

  174. Antti:

    Teo­ri­as­sa. Kuin­ka moni suo­ma­lainen oikeasti samais­tuu soma­li­in, viet­nami­laiseen tai venäläiseen? Itse olen ollut tekemi­sis­sä viro­lais­ten ja venäläis­ten kanssa. Mukavia oli, mut­ten samaistunut. 

    Itse olen ollut tekemi­sis­sä use­an suo­ma­laisen kanssa, mut­ten ole mitenkään vält­tämät­tä samais­tunut eivätkä ne kaik­ki edes ole olleet mitenkään eri­tyisen mukavia.

  175. ‘Ihmiset sinän­sä eivät ole niin eri­laisia, etteivätkö eurooppalais‑, aasialais- ja soma­l­isyn­tyiset voisi sekoitaa kult­tuure­jaan ja elää kyllin homogeenis­es­ti nähdäk­seen toisen­sa samankaltaisina.’
    Mut­ta jos he eivät halua? Esim. Ruotsin Ten­staa remon­toiti­in mit­tavasti 90-luvun alus­sa, ja asukkai­ta siir­ret­ti­in muualle remont­tien ajak­si. Yleen­sä täl­lai­sis­sa tilanteis­sa pääosa asukkaista ei viit­si pala­ta remon­tin jäl­keen, ja siir­re­tyt kan­taruot­salaiset jäivätkin palaa­mat­ta. Mut­ta pääosa maa­han­muut­ta­jista halusi takaisin Ten­staan, omien­sa luo.

  176. Vede­tään­pä keskustelu sit­ten äänikyn­nyk­seen ja demokra­ti­aan. Yksi Ruotsin ongelmista on nimit­täin 4% äänikyn­nys. Ilman tuo­ta kyn­nys­tä, Ruot­sidemokraatit oli­si­vat päässeet par­la­ment­ti­in jo 8 vuot­ta sit­ten. Tästä olisi ollut hyö­tynä se, että muil­la puolueil­la olisi ollut jo 8 vuot­ta aikaa tot­tua näi­den ole­mas­saoloon ja Ruot­sidemokraateil­la olisi ollut 8 vuot­ta aikaa oppia par­la­men­taarisia käytöstapo­ja (ja mah­dol­lisu­us moka­ta ja huka­ta oma kannattajapotentiaalinsa). 

    Kir­joitin aiheesta omas­sa blo­gis­sani: http://mikkosarela.blogspot.com/2010/09/aanikynnys-ja-demokratia.html

    Suomes­sa yritetään nyt sit­ten tois­taa sama virhe otta­mal­la käyt­töön val­takun­nalli­nen äänikyn­nys. Kyse on mak­sus­ta, jon­ka me kansalaiset mak­samme suurille puolueille siitä, että nämä suvait­se­vat muut­taa äänestysjär­jestelmää, joka suosii heitä.

  177. “s joku halu­aa ammat­tili­it­to­jen “tap­pelemat” työe­htosopimuk­set, niin eihän se vähäisem­mässäkään määrin ole ris­tiri­idas­sa vapaan sopimu­soikeu­den kanssa!”

    Luuletko, että fir­mat aikuis­ten oikeasti alka­vat neu­votel­la työn­tek­i­jäko­htaisia työsopimuksia ?
    Sel­l­aisia tehdään vain ylim­män johdon ja avainasiantun­ti­joiden kanssa.

    Työn­tek­i­jäko­htaiset sop­par­it ovat aivan liian kalli­ita hallinnoi­da ja vaa­ti­vat liikaa esimi­estyötä ja työn­jo­hta­ja on mah­dot­toman edessä kun yrit­tää jär­jestel­lä työt sopi­maan 10–20 sopimuk­sen mukaisesti.

    Yrit­sy­hallinto ei tunne yksilöä tässä suh­teessa vaan työvoima on kollek­ti­ivi, jol­la on kollek­ti­iviset työe­hdot. Tämä aivan sen vuok­si, että tuotan­to pyörisi.

    Yri­tys ei sal­li myöskään sisäistä kil­pailua, joten esimiehillä ei ole val­taa antaa henkilöstölleen eri­tyise­tu­ja vaan kaik­ki edut ovat johdon määrit­telemän lin­jan mukaisia.

    Jos johdol­la ei ole työn­tek­i­jöi­den aset­ta­maa neu­vot­teli­jaa niin sil­loin yri­tys tar­joaa palkat ja edut yksipuolisesti.

    On täy­del­listä proba­gan­daa esit­tää, että yri­ty­set tek­i­sivät yksilöl­lisiä sop­pare­i­ta tavall­siten työn­tek­i­jöit­ten kanssa, eiväthän en tee sitä edes tavall­siten asi­akkait­ten kanssa vaan mas­soille myy­dään standardiehdoilla.

    Eikä työe­htosopim­su sanele kuin min­imin, jokainen saa neu­votel­la siitä paremman

  178. “Nyt alkaa avau­tua. Eli vaik­ka ei kuukau­teen mene ilmoit­tau­tu­maan työvoima­toimis­toon, niin silti työn­haku pysyy voimas­sa, tuet vain vede­tään pois.”

    Heh ilmoit­tau­tau pitää määräpäivänä, sil­loin todel­la menee tuet ellei tee niin.
    Tässäkin suh­teessa työt­tömät ovat kah­den ker­roksen väkeä eli aka­teemisen ikään­tyneen tarvit­see ilmoit­tau­taua Helsingis­sä Klu­u­vis­sa vain ker­ran vuodessa, tavis­ten ker­ran kahdessa kuukaudessa.
    Mut­ta työvoiman ulkop­uolelle kuu­lu­vak­si luokitel­laan jos et ole kuukau­teen hak­enut työtä tai virkail­i­ja työkkäris­sä merkkaa kohdalle­si kood­in “toiv­o­ton työl­lis­tet­tävä” tai olet ilmoit­tau­tunut kortis­toon esim koulus­ta valmistuttuasi

  179. Mikko Särelä:

    Yksi Ruotsin ongelmista on nimit­täin 4% äänikynnys.

    No aamen! Kaik­ki kyn­nyk­set vääristävät sitä kuin­ka rivikansalais­ten mielipi­de pääsee vaikut­ta­maan päätök­sen­tekoon. Tämä on tietysti huono asia vain jos tulk­i­taan sanan ‘demokra­tia’ tarkoit­ta­van kansan val­taa. Nykykäytössä ‘demokra­tia’ tun­tuu enem­män tarkoit­ta­van (val­is­tunut­ta?) itse­valtiut­ta johon on sisään­raken­net­tu hätä­jar­ru ei-val­is­tuneen itse­val­ti­aan pois keikaut­tamisek­si tapauk­ses­sa jos­sa kansalais­ten ker­takaikki­nen enem­mistö on yksimieli­nen ko. itse­val­ti­aan ei-valistuneisuudesta.

    Jokainen äänikyn­nys keskit­tää kyn­nyk­sen alle jääneille kuu­lunei­ta vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sia kyn­nyk­sen yli pääs­seille. (Elek­tron­i­ik­ka-alal­la vas­taa­va ilmiö muuten on kvan­ti­soin­tiko­hi­na A/D‑muuntimissa.) Kun kyn­nyk­siä on tarpeek­si mon­ta peräkkäin, tai yksi kyn­nyk­sistä on tarpeek­si korkea, mikään ruo­hon­ju­u­ri­ta­son ‘hil­jainen tieto’ ei väl­i­ty ylöspäin. 

    Yliop­pi­lasle­hdestä jäi 80-luvul­la mieleen hyvä ilmaus, joka kuvasi riv­iopiske­li­jan vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sista edus­ta­jis­to­vaaleis­sa. Jos saa edus­ta­jansa läpi vaalili­itoista ja eri­lais­es­ta tak­tikoin­nista huoli­mat­ta, edus­ta­jiso val­it­see oppi­laskun­nan hal­li­tuk­sen, hal­li­tuk­ses­ta val­i­taan pari opiske­li­ja­jäsen­tä kon­sis­tori­in, jol­la oli rooli rehtor­in­vaalis­sa (t.j.s.p.). Pros­es­sia kut­sut­ti­in nimel­lä “home­opaat­ti­nen demokratia”.

    Äärim­mäi­nen äänikyn­nys on enem­mistöpäätös. Onnek­si enem­mistön dik­tatu­uria pyrkii rajaa­maan vaikeasti muutet­ta­va perus­tus­la­ki ja sen takaa­mat oikeudet. Jär­jestelmä joka toimii kuten val­is­tunut itse­valtius varustet­tuna hätä­jar­rul­la ja vähem­mistö­jen suo­jal­la ei ole ihan huono.

    Silti voi kysyä voiko jär­jestelmää kehit­tää, ja jos niin kumpaan suun­taan? Lisää kyn­nyk­siä, ja yhä val­is­tuneem­paa ja itse­val­taisem­paa? Vai mekanis­me­ja jot­ka ohjaa­vat kohti kansan val­taa, vaik­ka kuin­ka pelot­taisi kansan ‘type­r­yys’ päätök­sen­tek­i­jöinä, Sveit­si ja Kali­for­nia esimerkkeinä.

  180. En kiistä, etteikö Vihreät olisi yksi lib­er­aaleim­mista suo­ma­lai­sista puolueista, mut­ta Osmon taus­tas­ta ja puolueen yleis­es­tä his­to­ri­as­ta huoli­mat­ta, sen sisäl­lä on kak­si hyvin epälib­er­aalia juon­net­ta: fem­i­nis­mi ja sosial­is­mi. Vuosien saatossa nämä ovat vie­neet vihrei­den poli­it­tista lin­jaa enem­män ja enem­män pois­päin lib­er­aal­ista. Etenkin monien nuorem­pi­en kan­nan­otot ovat hyvinkin “antikap­i­tal­is­tisia”.

  181. TomiA:

    Suo­ma­laisen lib­er­aalin tun­nistaa siitä, että hänen mielestään vapaat työ­markki­nat ovat hieno jut­tu, vaik­ka todis­tu­saineis­to ei todel­lakaan tue väitettä.

    Onko vapaa=säätelemätön?

    Mikä on kri­teeri hienolle jutulle? Mata­la työttömyys?

    Mihin todis­tu­saineis­toon viittaat?

    Kari:

    Liekö Muu­tos 2011 poli­it­tisel­la suun­tau­tu­misel­la sen suurem­paa väliä kuin “Liian van­han” tai Art­turin suuntautumisella?
    Kari

    hihi­hi­hi… no ainakaan mun lib­er­aal­i­ud­es­ta ei keskustel­la yhdel­lä Suomen suosi­tu­im­mista poli­it­ti­sista blo­geista! Johtuu tietysti siitä, että kaik­ki tun­nus­taa mun lib­er­aal­i­u­den ilman mutinoita. 😛

    liian van­ha:

    Luuletko, että fir­mat aikuis­ten oikeasti alka­vat neu­votel­la työn­tek­i­jäko­htaisia työsopimuksia ?
    Sel­l­aisia tehdään vain ylim­män johdon ja avainasiantun­ti­joiden kanssa.

    No entä sitten!?

    Eihän Noki­akaan neu­vot­tele jokaisen puhe­li­men osta­jan kanssa sen hin­nas­ta ja ehdoista, eikä meil­lä oo silti mitään syytä vaa­tioa, että olis joku puhe­lin­tenos­ta­jien liit­to, joka neu­vot­telee kaikkien puhe­lin­tenos­ta­jien puoles­ta hin­noista ja ehdoista Nokian tai vaik­ka puhe­lin­valmis­ta­jien liiton kanssa.

    Yri­tyk­set voi toimia ihan samal­la taval­la, jos ne ei halua neu­votel­la kaikkien kanssa.

    Tässä diili. Ota tai jätä.

    Ammat­tili­itot ja työn­tek­i­jäjär­jestöt estää näi­hin jär­jestöi­hin kuu­lumat­to­mia tar­joa­mas­ta ja hyväksymästä sel­l­aisia diile­jä kuin ne haluis.

    Eli jos ei käyny selväks: sil­lä neu­vot­teleeko yri­tys jokaisen työn­tek­i­jän­sä kanssa erik­seen ei oo mitään tekemistä sen kanssa, että yleis­si­tovu­us rajoit­taa työn­tek­i­jöi­den vapautta.

  182. Liian van­ha:

    Luuletko, että fir­mat aikuis­ten oikeasti alka­vat neu­votel­la työn­tek­i­jäko­htaisia työsopimuksia ?
    Sel­l­aisia tehdään vain ylim­män johdon ja avainasiantun­ti­joiden kanssa. 

    En minä luule, vaan minä tiedän niin tapah­tu­van. Tietenkin perus­set­ti käytän­nössä ote­taan (useim­miten, ei tosin esimerkik­si min­un tapauk­ses­sani) TES:stä, mut­ta kyl­lä niitä sopimuk­sia viilail­laan tapausko­htais­es­ti. Ja ihan perus duu­nar­i­hom­mis­sa myös. Jos sitovia TES:ejä ei olisi, niin luul­tavasti olisi kuitenkin joku perus­po­h­ja, jos­ta lähdettäisiin.

    Ilmeis­es­ti en voi käyt­tää itseäni esimerkkinä, kos­ka saatan kuu­lua “avainasiantun­ti­joiden” tai “ylim­män johdon” ryh­mään, mut­ta haetaan­pa muual­ta. Eräs ystäväni sat­tuu ole­maan par­turikam­paa­ja ja hän on sopinyt hyvinkin poikkeuk­sel­liset ehdot työ­nan­ta­jansa kanssa (molem­mille sopi­vat) asioista, joista työe­htosopimuk­sis­sa ei san­o­ta halais­tua sanaa. Tämä on ihan arkipäivää.

    Työn­tek­i­jäko­htaiset sop­par­it ovat aivan liian kalli­ita hallinnoi­da ja vaa­ti­vat liikaa esimi­estyötä ja työn­jo­hta­ja on mah­dot­toman edessä kun yrit­tää jär­jestel­lä työt sopi­maan 10–20 sopimuk­sen mukaisesti. 

    Oletko joskus ollut töis­sä muual­lakin kuin val­ti­ol­la tai jos­sain puo­li­val­ti­ol­lises­sa monopolifirmassa?

    Ei siinä hallinnoin­nis­sa mitään ongel­maa ole. Perus­sop­parista lähde­tään, ja yleen­sä se on kaikille osa­puo­lille sopi­va. Jos jotain muu­tok­sia tarvi­taan, niin sit­ten ne tehdään. Nimet alle ja kät­tä päälle ja se on siinä.

    Yri­tys ei sal­li myöskään sisäistä kil­pailua, joten esimiehillä ei ole val­taa antaa henkilöstölleen eri­tyise­tu­ja vaan kaik­ki edut ovat johdon määrit­telemän lin­jan mukaisia. 

    Ehkäpä sel­l­aises­sa yri­tyk­sessä ei kan­na­ta olla töissä…

    Jos johdol­la ei ole työn­tek­i­jöi­den aset­ta­maa neu­vot­teli­jaa niin sil­loin yri­tys tar­joaa palkat ja edut yksipuolisesti. 

    Jaa, niinkuin tarkalleenot­taen miten? Ei Suomes­sa ketään töi­hin voi­da pakot­taa (pl. armeija).

    On täy­del­listä proba­gan­daa esit­tää, että yri­ty­set tek­i­sivät yksilöl­lisiä sop­pare­i­ta tavall­siten työn­tek­i­jöit­ten kanssa, eiväthän en tee sitä edes tavall­siten asi­akkait­ten kanssa vaan mas­soille myy­dään standardiehdoilla. 

    Olisiko tähän jokin syy? Yleen­sä ihmiset halu­a­vat mielum­min halvem­mal­la “suun­nilleen sopi­van” kuin kalli­im­man kus­to­moidun. Ja jos eivät halua, niin kyl­lä niitä kus­tomeitakin saa. Sama pätee sekä tuot­tei­den myyn­ti­in että ihmis­ten palkkaamiseen.

    Eikä työe­htosopim­su sanele kuin min­imin, jokainen saa neu­votel­la siitä paremman 

    Eikös tämä nyt ole ris­tiri­idas­sa kaiken muun kanssa, mitä yllä kir­joitit? “Yrit­sy­hallinto ei tunne yksilöä”, “On täy­del­listä proba­gan­daa esit­tää, että yri­ty­set tek­i­sivät yksilöl­lisiä sop­pare­i­ta”, “Yri­tys ei sal­li myöskään sisäistä kil­pailua”, jne.

    Kari

  183. Entä jos Ruot­sidemokraatit todel­la näyt­täi­sivät että he eivät ole pelkkiä ilveil­i­jöitä vaan ottaisi­vat yhteyt­tä Ruotsin Sos­de­marei­hin ja Vihreisi­in enem­mistöhal­l­li­tuk­sen muo­dostamisek­si? Mitä heil­lä on menetet­tävänään, tai mitä Ruotsin Vihreil­lä ja Demareil­la? Jos maa­han­muut­toasi­at jätetään sivu­un niin aika palon yhteistä noil­la kolmel­la lie­nee. On Suomes­sakin aikoinaan ollut loikkauk­sia ja sym­pa­tioi­ta molem­min puolin, esim Velt­to Vir­ta­nenkin on siir­tynyt Vihreistä Perus­suo­ma­laisi­in. Ruotsin, kuten Suomenkin, por­varei­den on syytä pysyä aitoina por­vareina kyl­lä hei­dän vuoron­sa joskus tulee taas.

  184. Sel­l­ainen fiilis on, että mitä vahvem­pi ammat­tili­it­to sitä lyhyem­pi työaika.

    Vuosit­taiset työtunnit
    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/64/Yearly_working_time_2004.jpg

    Suo­mi ei ole jostain syys­tä mukana, mut­ta jos­sain toises­sa ver­tailus­sa kävi ilmi, että Suomes­sa on maail­man pisim­mät lomat (mikä saat­taakin olla parem­pi ver­tailuko­hde). USA:ssa viikon vuosilo­ma on ihan kohtu­ulli­nen, ja jenkit ovatkin usein kuin puul­la päähän lyö­tyjä, kun heille ker­too täkäläi­sistä lomista.

    Heikom­pi­en ammat­tili­it­to­jen mais­sa on myös tutkit­tu ammat­tili­it­to­jen vaiku­tus­ta yksit­täi­sis­sä fir­moissa. Vah­va ammat­tili­it­to näyt­täisi tarkoit­ta­van parem­pia palkko­ja. Syy liit­tyy ilmeis­es­ti parem­paan tiedonkulku­un ja työ­moraali­in. Tiedä häntä.

    Any­ways, minus­ta oikeis­to­lais­tu­misel­la on aikansa, mut­ta sit­ten pitää tul­la vas­taa­va vasem­mis­to­lais­tu­misen kausi. Muuten hom­ma ei pysy tas­apain­os­sa, ja koh­ta viikon vuosilo­ma tun­tuu hyvänä työ­paikan tunnusmerkiltä.

  185. Tääl­lä on jo mon­es­sa postauk­ses­sa puitu Ruotsin vaal­i­ta­van ja ‑jär­jeste­ly­jen erikoisia piirteitä. (Oliko­han “erikoinen” riit­tävän arvot­tam­a­ton sana…)

    Pitkät lis­tat ja mah­dol­lisu­us äänestää henkilöä, puolueko­htaiset äänestys­liput (plus blankko) jot­ka val­i­taan julkises­ti ja neljän pros­entin äänikyn­nys ovat var­maan viisaudel­la ja harkin­nal­la päätettyjä. 

    Lop­putu­lok­se­na, noh, ei todel­lakaan banaani­val­tio, mut­ta ongelmia sys­teemin toiminnassa. 

    Varsinkin pienem­mil­lä paikkakun­nil­la (kai monis­sa lähiöis­säkin) äänestys­lipun val­in­ta kaikkien näh­den hipoo vaal­isalaisu­u­den vaaran­tamista. Ei var­maan juridis­es­ta yläpil­vestä tarkastel­tuna, eikä niiden mielestä jot­ka eivät kan­to­jaan kain­os­tele. Mut­ta käytän­nössä mon­es­ta. Blankkolipun otta­mi­nen kun on jo epäilyttävää.

    Pitkän ja henkilölis­tan yhdis­telmä ei tosi­aankaan edel­lytä tuol­laista. En tästä enem­pää, kun siitä jo peit­siä taitettiin.

    Äänikyn­nys on sekin kak­sipi­ip­puinen jut­tu. Mikko Särelä jo tote­si, että se saa aikaan uusien liikkei­den val­tiopäiville pääsyn viivästymisen. Ja sit­ten jotkut niistä tule­vat kuitenkin. Ryminäl­lä, ja taval­laan peruskan­na­tuskokoaan ja todel­lisia kykyjään suurempina. 

    Ja nyt kään­nän vai­h­teen sivuraiteelle:
    Suomes­sa vaal­i­ta­van uud­is­tus uhkasi men­nä farssik­si kun D’Hondtin menetelmän ja vähäväk­isten vaalipi­irien muo­dosta­maa ongel­maa halut­ti­in korjata. 

    Ensin ehdotet­ti­in 3,5 % äänikyn­nys­tä. Se las­ki sit­ten tasan kolmeen. Mut­ta mik­si äänikyn­nys­tä tarvi­taan lainkaan? Vaik­ka koko maan äänet las­ket­taisi­inkin ensin ja sit­ten jaet­taisi­in piire­it­täin, kuten nyt ehdote­taan. Pelkääkö joku tosi­aan, että eduskun­nas­sa olisi pian kymme­nen yhden tai kah­den paikan sir­palepuoluet­ta? Ja mitä sit­ten vaik­ka olisikin?

  186. “Perus­sop­parista lähde­tään, ja yleen­sä se on kaikille osa­puo­lille sopi­va. Jos jotain muu­tok­sia tarvi­taan, niin sit­ten ne tehdään. Nimet alle ja kät­tä päälle ja se on siinä.”

    Miten palkan­lasken­ta­jär­jestelmö muokataan tuohon ?

  187. “sil­lä neu­vot­teleeko yri­tys jokaisen työn­tek­i­jän­sä kanssa erik­seen ei oo mitään tekemistä sen kanssa, että yleis­si­tovu­us rajoit­taa työn­tek­i­jöi­den vapautta.”

    Rajoit­taa­han tuo siir­tymi­nen työ­nan­ta­jan yksipuoliseen sanelu­unkin työn­tek­i­jän vaputta

  188. Palkan­lasken­ta­jär­jestelmiä voi tietysti rak­en­taa mon­imutkaisille ehdoillekin, jos­ta esimiehet voivat ruk­sa­ta ehto­ja monel­la tavalla.
    Mut­ta tämäkin on sit­ten työ­nan­ta­jan yksipuolis­es­ti määrit­telemä ja/tai työn­tek­i­jöi­den kanssa kollek­ti­ivis­es­ti sopima.

    Mitä tulee tuo­hon par­turi esimerkki­in niin sel­l­aisia voi laa­tia aivan vapaasti, jos en täyt­tävät työe­htosopimuk­sen minimin.
    Ei työe­htosopimuk­set kiel­lä tekemästä mon­imutkaisia sopimuk­sia, niiden kulut ja hai­tathan mak­saa työnantaja .

  189. TomiA:

    Vah­va ammat­tili­it­to näyt­täisi tarkoit­ta­van parem­pia palkkoja. 

    Minus­ta se on, ilman sen kum­mem­pia tutkimuk­si­akin, päivän selvää, että vahvem­mat ammat­tili­itot tarkoit­ta­vat parem­pia palkko­ja ja mui­ta etu­ja. Näkyy­hän se maan sisäl­läkin: vahvo­jen ammatili­it­to­jen (mm. paper­ili­it­to) aloil­la on parem­mat liksat.

    Kolikon toinen puoli on siinä, että yhden etu­ryh­män ase­man paran­t­a­mi­nen ei _tuota yhtään mitään_, näin ollen myös työt­tömyys on korkeampi (tästäkin on esimerkke­jä ihan siel­lä koti­maises­sa paperi­te­ol­lisu­udessa, kuten lehtiä luke­mal­la selviää).

    Toisin sanoen: hyväo­saiset duu­nar­it vievät rahat huonom­pio­saisil­ta (=työt­tömiltä). Tai no, Suomes­sa vero­ta­ja kerää ne pois ja lahjoit­taa sit­ten niille työt­tömille, jol­loin tap­piok­si jää ain­oas­taan menete­tyt työ­tun­nit ja syrjäytyminen.

    Any­ways, minus­ta oikeis­to­lais­tu­misel­la on aikansa, mut­ta sit­ten pitää tul­la vas­taa­va vasem­mis­to­lais­tu­misen kausi. 

    No minä olen tästä kyl­lä aika eri mieltä.

    Kari

  190. Tiedemies:

    En kiistä, etteikö Vihreät olisi yksi lib­er­aaleim­mista suo­ma­lai­sista puolueista, mut­ta Osmon taus­tas­ta ja puolueen yleis­es­tä his­to­ri­as­ta huoli­mat­ta, sen sisäl­lä on kak­si hyvin epälib­er­aalia juon­net­ta: fem­i­nis­mi ja sosial­is­mi. Vuosien saatossa nämä ovat vie­neet vihrei­den poli­it­tista lin­jaa enem­män ja enem­män pois­päin lib­er­aal­ista. Etenkin monien nuorem­pi­en kan­nan­otot ovat hyvinkin “antikap­i­tal­is­tisia”.

    En kiistä, etteikö Vihrei­den kohdal­la tuos­sa lausumas­sa olisi järkeä, mut­ta min­ua jos­sain määrin anark­ismik­si kut­su­tun poli­it­tisen teo­ri­an kanssa flirt­tail­e­vana ihme­tyt­tää tuo­hon sisäl­tyvä implisi­it­ti­nen väite, että antikap­i­tal­is­mi, sosial­is­mi tai fem­i­nis­mi oli­si­vat jotenkin perus­ta­van­laa­tuis­es­ti ris­tiri­idas­sa lib­er­al­is­min kanssa.

  191. TomiA:

    Sel­l­ainen fiilis on, että mitä vahvem­pi ammat­tili­it­to sitä lyhyem­pi työaika.

    Onks lyhyem­pi työai­ka muka­mas jotenkin hyvä jut­tu? Entäs jos halu­aa mielu­um­min mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia kuin aikaa?

    Ja saat­tasko siihen työaikaan vaikut­taa mikään muu jut­tu kuin tuo ammat­tili­it­to­jen van­hvu­us? Esim. vaik­ka työn verot­ta­mi­nen? (Eli että vaik­ka Suomes­sa tekee töitä 7,5 tun­tia ja pesee pyykkiä tun­nin, kun muual­la saat­tas tehdä töitä 8,5 tun­tia ja hakee pyyk­it työ­matkalla pesulasta.)

  192. “sil­lä neu­vot­teleeko yri­tys jokaisen työn­tek­i­jän­sä kanssa erik­seen ei oo mitään tekemistä sen kanssa, että yleis­si­tovu­us rajoit­taa työn­tek­i­jöi­den vapautta.””

    Ei ole ole­mas­sa mitään raja­ton­ta sopimus­va­paut­ta , se on vain lakien ssllimis­sa puit­teis­sa. Et voi esim palkat ketään tap­pa­maan vihol­lis­tasi ilman rangaitusseuraamuuksiaa.

    Toinen palkko­jen sop­mis­va­putt­ta rajoit­ta­va tek­i­jä on syr­jimisen kieltävä laki eli samas­ta työstä on maket­ta­va sama palk­ka. Eli toi­sis­taan poikkea­vat palkat ja työe­hdot on kyet­tävä perustele­maan esim suoritemääril­lä, tuot­tavu­u­den määril­l­lä etec ja tarvit­taes­sa työ­nan­ta­jan on kyet­täväa näyt­tämään ero toteen.
    Eli yleis­si­tovu­u­den pois­t­a­mi­nenkaan ei juurikaan vähen­nä työe­hto­jen sopmisrajoituksia.
    Tuo syr­jin­nän kieltävä laki on laa­jem­pi kuin sukupuolten väliä koskeva

  193. Ja vielä lisävaahtoamista. 

    Mikä ryh­mä Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä kaikkein kur­jim­mas­sa ase­mas­sa ja kär­sii pahiten työttömyydestä?

    Vas­taus: nuoret, vähän koulute­tut, miehet (jätin nyt vam­maiset yms. pois).

    Minkä alan töi­hin tämä sak­ki soveltuisi?

    Vas­taus: teol­lisu­u­teen ja miesten duunarialoille

    Kysymys: mil­lä aloil­la on vahvim­mat liitot?

    Vas­taus: teol­lisu­udessa ja miesten duunarialoilla.

    On tietenkin ihan oikeutet­tua, että ammat­tili­itot aja­vat jäsen­ten­sä asi­aa ja demar­it työläis­ten asi­aa, ei siihen min­ul­lakaan ole mitään nokan kop­ut­tamista. Se kuitenkin ottaa päähän, että tämä sak­ki väit­tää ole­vansa “huonom­pio­sais­ten puolel­la”. Se on yksinker­tais­es­ti valehtelua.

    Kari

  194. Suomes­sa äänikyn­nys on poli­it­ti­nen päätös. Vaal­i­jär­jestelmän muu­tos vaati­nee eduskun­nas­sa 2/3 enem­mistön, eli edes hal­li­tus ei kykene (onnek­si, luo­ja paratkoon) muut­ta­maan vaal­i­jär­jestelmää yksin.

    Jos vaalipi­ir­i­jär­jestelmää ja D’Hond­tia halu­taan Suomes­sa mod­i­fioi­da, täy­tyy han­kkia muu­tok­selle _eduskunnassa_ 2/3 kan­na­tus. Äänikyn­nys on tuo hinta.

    Se, mikä on opti­mikoko puolueille demokra­t­ian toim­imisek­si, on sit­ten mie­lenki­in­toinen val­tiofilosofinen kysymys. Uskallan väit­tää, että opti­mikoko löy­tyy jostain 1 ja 200 puolueen väliltä.

  195. Mikko Särelä:

    Yksi Ruotsin ongelmista on nimit­täin 4% äänikynnys.

    Ja nyt tämä demokra­t­ian kannal­ta erit­täin arve­lut­ta­va val­takun­nalli­nen äänikyn­nys tulee Vihrei­den aja­mana myös Suomeen. Ainakin min­un mielestäni nykyi­nen pien­ten vaalipi­irien fak­ti­nen korkea äänikyn­nys on demokra­t­ian kannal­ta paljon pienem­pi ongel­ma, kuin sen ratkaisemisek­si ajet­tu seka­va uusi vaal­i­jär­jestelmä val­takun­nal­li­sine 3,5% äänikynnyksineen.

    Sen kor­jaamisek­si, että Tar­ja Cron­berg ei tul­lut val­i­tuk­si Pohjois-Kar­jalas­ta, tuo­daan uusi jär­jestelmä, jos­sa tehdään uusien eduskun­ta­puoluei­den syn­tymi­nen erit­täin vaikeaksi.

  196. Eduskun­nas­sa voisi siir­tyä sel­l­aiseen jär­jeste­lyyn, että puo­let eduskun­nas­ta val­i­taan koko maa yht­enä vaalipi­ir­inä, ja puo­let yhden ehdokkaan vaalipi­ireistä. Täl­lä taval­la saataisi­in kom­pro­mis­si suh­teel­lisen edus­tuk­sen ja alueel­lisen edus­tuk­sen välil­lä. Toinen vai­h­toe­hto on pilkkoa isot vaalipi­ir­it pienem­mik­si, vaikka­pa niin, että jokaises­ta vaalipi­iristä val­i­taan tasan 20 ehdok­s­ta tms. Se, että on erikokoisia vaalipi­ire­jä, on älytön­tä niin alueel­lisen kuin suh­teel­lisenkin edus­tuk­sen suhteen.

  197. Tapio Pel­to­nen:

    En kiistä, etteikö Vihrei­den kohdal­la tuos­sa lausumas­sa olisi järkeä, mut­ta min­ua jos­sain määrin anark­ismik­si kut­su­tun poli­it­tisen teo­ri­an kanssa flirt­tail­e­vana ihme­tyt­tää tuo­hon sisäl­tyvä implisi­it­ti­nen väite, että antikap­i­tal­is­mi, sosial­is­mi tai fem­i­nis­mi oli­si­vat jotenkin perus­ta­van­laa­tuis­es­ti ris­tiri­idas­sa lib­er­al­is­min kanssa.

    Min­ua jos­sain määrin anark­ismik­si kut­sun poli­it­tisen teo­ri­an kanssa flirt­tail­e­vana ei ihme­tytä juurikaan.

    Yleen­sä antikap­i­tal­is­mia, sosial­is­mia ja fem­i­nis­miä pyritään nimen omaan edis­tämään val­tion kaut­ta, rajoit­ta­mal­la ihmis­ten päätän­tä­val­taa omista asiois­taan, ei val­tio­rak­en­tei­ta purkamalla.

    Kap­i­tal­is­mi vaikut­taa ole­van lib­er­al­is­min seu­raus, niin sen vas­tus­t­a­mi­nen on aina ris­tiri­idas­sa lib­er­al­is­min kanssa.

    liian van­ha:

    Rajoit­taa­han tuo siir­tymi­nen työ­nan­ta­jan yksipuoliseen sanelu­unkin työn­tek­i­jän vaputta

    No ei kukaan oo siir­tymässä yksipuoliseen sanelu­un yhtään sen enem­pää kuin vaik­ka kän­nykkäkau­pas­sakaan. Sopimuk­sen syn­tymi­nen vaatii molem­pi­en nimen paperiin.

    Eli yleis­si­tovu­u­den pois­t­a­mi­nenkaan ei juurikaan vähen­nä työe­hto­jen sopmisrajoituksia.

    Voi her­ran jes­tas. Väität ihan tosis­sas, että se, että ei saa palkata ihmisiä murhaa­maan toisia on yhtä merkit­tävä ihmis­ten sopimus­va­paut­ta rajoit­ta­va jut­tu kuin yleis­si­tovu­us? Eihän sun kanssa voi väitel­lä tästä asi­as­ta, jos nää on ne lähtökohdat.

  198. Tapio Pel­to­nen:

    En kiistä, etteikö Vihrei­den kohdal­la tuos­sa lausumas­sa olisi järkeä, mut­ta min­ua jos­sain määrin anark­ismik­si kut­su­tun poli­it­tisen teo­ri­an kanssa flirt­tail­e­vana ihme­tyt­tää tuo­hon sisäl­tyvä implisi­it­ti­nen väite, että antikap­i­tal­is­mi, sosial­is­mi tai fem­i­nis­mi oli­si­vat jotenkin perus­ta­van­laa­tuis­es­ti ris­tiri­idas­sa lib­er­al­is­min kanssa.

    Ei fem­i­nis­mi sinän­sä vält­tämät­tä ole perus­ta­van­laa­tuis­es­ti ris­tiri­idas­sa lib­er­al­is­min kanssa, mut­ta se fem­i­nis­min muo­to jota fem­i­nistien val­tavir­ta ja esim. Vihreät naiset Suomes­sa edus­ta­vat, on todel­la kaukana lib­er­aaleista ihanteista. Nykyfem­i­nis­tit mm. vaa­ti­vat kiin­tiöitä sekä yri­tys­ten hal­li­tuk­si­in että poli­it­tisi­in elimi­in, suuria pakol­lisia tulon­si­ir­to­ja miehiltä naisille, vas­tus­ta­vat markki­nahin­taisia palkko­ja, vas­tus­ta­vat miehen vapaut­ta päät­tää isäk­si ryhtymis­es­tä, halu­aisi­vat pois­taa todis­tus­taakan syyt­täjältä sek­suaalirikok­sis­sa jne. jne.

    Fem­i­nis­miä olisi täysin mah­dol­lista har­joit­taa myös lib­er­aalil­ta arvopo­h­jal­ta, mut­ta sitä ei näytä ainakaan pohjo­is­mais­sa kovin moni nykyään tekevän. Jos joku fem­i­nisti lähtisi vaik­ka siltä poh­jal­ta, että yksilön­va­pauk­sia tulisi edis­tää ja niiden tulisi koskea yhtä lail­la miehiä ja naisia ja mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvo tulisi ulot­taa yhtä lail­la kaikki­in yksilöi­hin, kat­soisin hänen ide­olo­giansa lähtöko­h­dat lib­er­aaleik­si. Käsit­tääk­seni joidenkin muinais­ten fem­i­nistien lähtöko­h­dat oli­vatkin juuri tämän kaltaisia. Jos­sain vai­heessa fem­i­nis­mi on sit­ten muut­tunut kier­outuneek­si huonos­ti naamioiduk­si etu­jär­jestöpoli­ti­ikak­si ja näen­näisti­eteel­lisek­si aka­teemisek­si hömpäksi.

  199. “Onks lyhyem­pi työai­ka muka­mas jotenkin hyvä jut­tu? Entäs jos halu­aa mielu­um­min mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia kuin aikaa?”

    Tari­na ker­too miehestä, joka halusi loma­l­laan töi­hin. Taitaa olla kuitenkin urbaani­le­gen­da. Se sen sijaan ei ole urbaani­le­gen­daa, että työlleen uhrautuneet ihmiset katu­vat van­hemp­ina työlle uhrautu­mista enem­män kuin mitään muu­ta. Vaikka­pa Soin­in­vaaran Vau­raus ja aika ‑opuk­ses­ta löy­tyy lisää argu­ment­te­ja relaamisen puoles­ta. Tai Sid­dhartha Gautamalta.

    Jos en väärin muista, OECD:n tutkimuk­sen mukaan työa­jan lyhyys johtuu pääosin liit­to­jen vahvuudesta.

    Kari, luulen, että ainakin kan­sain­välisil­lä markki­noil­la toimivis­sa fir­moissa, palkko­jen täy­tyy pitkäl­lä tähtäimel­lä aika tarkkaan vas­ta­ta työn tuot­tavu­ut­ta (en tiedä miten hyvin tuo pätee koti­markki­noil­la toimivi­in, aika hyvin kai kuitenkin). Jos ammat­tili­it­to hilaa palkkaa ylös ilman tuot­tavu­u­den kasvua, fir­ma ja ammat­tili­it­to ovat pian entisiä. Näin­hän on usein käynyt. Mut­ta tutkimusten mukaan ammat­tili­itot pystyvät siis myös paran­ta­maan tuottavuutta.

  200. Mitä on (arvo)liberaalius? Onko mieltä väitel­lä siitä, ketkä ovat lib­er­aale­ja ja ketkä eivät, jos näke­myk­set jo poh­jal­la olev­as­ta määritelmästä ovat epä­selviä ja ristiriitaisia.
    Asi­akysymyk­siä latis­ta­van metakeskustelun ris­ki lie­nee ilmeinen. 

    Vihreät esimerkik­si lin­jates­saan, että yhdeltäkään vihreältä eduskun­tavaaliehdokkaal­ta ei tul­la hyväksymään maa­han­muu­ton kri­ti­ikkiä, usko­vat näin tehdessään ole­vansa var­maankin hyvinkin lib­er­aale­ja, semen­toidessaan suvait­se­vaisuuten­sa kaikkia maail­man ihmisiä ja kult­tuure­ja kohtaan.
    Toisaal­ta on vaikea nähdä mielip­i­teen­va­pau­den ja deba­toivan keskustelun tukah­dut­tamista lib­er­aali­na, toisek­si on hyvin tähdelli­nen kysymys, kuin­ka maail­man vähiten arvolib­er­aaleista kult­tuureista tule­vat kymmenet tai aikaa myöten sadat­tuhan­net tuli­jat vaikut­ta­vat suo­ma­laisen kult­tuuri- ja elinympäristön lib­er­aal­i­u­teen, eri­tyis­es­ti niil­lä alueil­la, joille hei­dän asumisen­sa keskittyy.

    Mut­ta jälkim­mäiseen kysymyk­seen ei voi­da vas­ta­ta käsit­telemät­tä kri­it­tistä hypo­teesia, eli sal­li­mat­ta maa­han­muu­ton kri­ti­ikkiä, joka toisaal­ta halut­ti­in kieltää.
    Eikä vas­takkaisten ske­naar­i­oiden ja hypo­teesien lib­er­aal­i­u­den astet­ta voi­da arvot­taa, jos argu­men­toivil­la osa­puo­lil­la ei ole edes vail­li­naista yhden­tyvää käsitystä
    a) (arvo)liberalismin määritelmästä
    b) maail­man eri­lais­ten kult­tuurien ja ihmis­ryh­mien keskimääräis­es­tä (arvo)liberaaliuden asteesta
    c) anti-lib­er­aal­ista lib­er­aali­in käyvän kulttuurisen/identiteetillisen kehi­tyk­sen vaikeudesta/helppoudesta
    d) kehi­tyk­seen vaikut­tavista tek­i­jöistä, niiden pain­ot­tumis­es­ta ja kyvys­tämme niihin vaikuttaa

  201. Rogue:

    Fem­i­nis­miä olisi täysin mah­dol­lista har­joit­taa myös lib­er­aalil­ta arvopo­h­jal­ta, mut­ta sitä ei näytä ainakaan pohjo­is­mais­sa kovin moni nykyään tekevän.

    Niin tai site ne ei kut­su sitä fem­i­nis­miks, vaan liberalismiks.

    TomiA:

    Tari­na ker­too miehestä, joka halusi loma­l­laan töi­hin. Taitaa olla kuitenkin urbaanilegenda.

    Sulle ei oo tut­tu tari­na nais­es­ta, joka olis halun­nu enem­män mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia? Vai onks se sit­tenkin niin, että tämä tari­na on niin tavalli­nen, että sen ker­tomiseen ei ees vaivauduta?

    Mut­ta tutkimusten mukaan ammat­tili­itot pystyvät siis myös paran­ta­maan tuottavuutta.

    Niin siis ainakaan mais­sa jois­sa on voimakkaat ammat­tili­itot työn­tek­i­jät ei saa yhtään suurem­paa osaa tuotan­non arvos­ta kuin niis­sä mais­sa mis­sä ammat­tili­itot ei oo voimakkaita.

    Tietysti jos ammat­tili­itot paran­taa tuot­tavu­ut­ta, niin ei niitä tartte sit­ten mil­lään lain­säädän­nöl­lä suosia, vaan ne pär­jää kyl­lä vapail­la markkinoilla.

  202. “Kolikon toinen puoli on siinä, että yhden etu­ryh­män ase­man paran­t­a­mi­nen ei _tuota yhtään mitään_, näin ollen myös työt­tömyys on korkeampi (tästäkin on esimerkke­jä ihan siel­lä koti­maises­sa paperi­te­ol­lisu­udessa, kuten lehtiä luke­mal­la selviää).”

    Tuo on kehru­u­jen­ny­jen särkemiseen pyrkivää ajattelua.

    Ja lehtiä luke­mal­lakin selviää, että paperin kulu­tus on laskus­sa län­si­mais­sa ja tehtai­ta sul­je­taan kulu­tuk­sen vähen­e­misen vuok­si. Toinen syy on kier­rä­tys­pa­perin käytön lisään­tymi­nen ja Suomes­sa ei samo­jen uustis­ten mukaan ole tarpeek­si kier­rä­tys­pa­pe­ria saatavilla.

    Kol­mas syy Karvisen mukaan on muiden maid­en tar­joa­mat investoin­ti­avus­tuk­set, jot­ka ovat moninker­taiset Suomeen ver­rat­tuna, joten kan­nat­taa ajaa tehdas tääl­lä alas ja perus­taa uusi tehokkaampi muualle maailmaan .

    Neljäs syy on esim Sak­san val­tion mak­sama palkkatu­ki palka­nalen­nuk­sista, se kor­vaa 80 % sak­salaisen paper­i­työn­tek­i­jän palkanalennuksesta.

    Viides syy on Suomen kallis puu.

    Sel­l­ute­htail­la menee hyvin ja tehtai­ta on avat­tu vaik­ka palkko­ja ei ole alennettu

    Paperite­htaan kuluis­sa henkilöku­lu­ja on vain 13 % lop­putuot­teen hin­nas­ta ja duu­nar­in kulu­vaiku­tus on n 6 %

    Älä lausu väärää todis­tus­ta Kari .

  203. “Tietysti jos ammat­tili­itot paran­taa tuot­tavu­ut­ta, niin ei niitä tartte sit­ten mil­lään lain­säädän­nöl­lä suosia, vaan ne pär­jää kyl­lä vapail­la markkinoilla.”

    Tuot­tavu­us on avain­sana kaikil­la aloil­la. Palka­nalen­nuk­set ja etu­jen laikkauk­set kaa­toi­vat USA:n teräs­te­ol­lisu­u­den. Kul­uleikakus­ket johti­vat siihen, että tehtai­ta ei uud­is­tet­tu ja kaik­ki kyn­nelle kykenevät pystyvät duu­nar­it kaikko­si­vat näistä. Tulos oli USA:n ruostevyöhyke, jos­sa terästä on nyt tuotet­tu val­tion tuki­ais­ten varassa.
    Samal­la taval­la kävi USA:n paperiteollisuudellekin.

    Kan­nat­taa siis ottaa siivu tuot­tavu­u­den kasvus­ta , se merk­it­see väheneviä työ­paikko­ja, mut­ta toim­inta sen­tään uud­is­tuu ja pysyy elävänä

  204. Kari peräsi ‚mis­sä olen ollut töis­sä. Olen todel­lakin ollut val­ti­ol­lises­sa Telessä, nykyis­esä Telia­Son­eras­sa 37 vuot­ta , mut­ta en koskaan virkamiehenä.

    Yksi tehtävä oli HR-toim­into­jen saanes­raus­su­un­nitel­man tekem­i­nen. Teleä valmis­telti­in yhtiöaikaan 80-luvun lop­ul­la. Jouduin mukaan HR-saneer­auk­seen ‚kos­ka virkamiesvoimin asia ei työryh­mässä edennyt.
    Min­ul­la oli koke­mus­ta esimiestoimin­nas­ta ‚olin toimin­ut luot­ta­mus­miehenä ja työe­htosopimus­neu­vot­teli­jana työntekijäpuolella.
    Jär­jestöpol­un olin jo lopet­tanut, joten puolen vai­h­toa ei tarvin­nut tehdä
    Ja uud­is­tanut jo siihen men­nessä joukon toimintoja.
    Ongelmi­na oli­vat siihen aikaan 9 työ-ja virkae­htosopimus­ta moninne liit­tei­neen, työaikail­moi­tus­ta , matkalasku­ja työ­sopimuk­sia etc käsit­teli 5–7 henkeä, siis yhtä paperia .
    Jos täl­laisen sopimusjoukon käsit­te­ly oli jo teho­ton­ta ja vaikeaa niin miten vaikeaa olisi 14000 sop­parin hoito

    Bench­markkasimme sil­loisia suuria fir­mo­ja, kuten IBM, HP, Eric­s­son, Nokia,Siemens,Andersen,Pöyry ja lisääkin , mut­ta en nyt muista kaikkia.
    Yri­tysjo­hdon kon­sul­tit esit­te­liv­ät vai­h­toe­hto­ja, Tom­peri ja Ersnt&Young
    Näil­lä malleista sit­ten vedin johtopäätök­siä ja kir­joitin poh­jan uudi­tuk­sille, joka leikkasi Hr henkilöstön kol­man­teen osaan.
    Eli vain esimies käsit­telee papere­i­ta tuke­naan HR henkilö.
    Esimies saa pienen palkka­sum­man ‚jon­ka voi jakaa henkilöko­htaisi­na koro­tuksi­na, se oli o,5 % luokkaa eli ei paljon mitään, mut­ta se on se kuu­luisa esimiehen neu­vot­telu­vara ja myöhem­min se on vain pienen­tynyt pörssiy­htöis­sä ja kil­pailu pakot­taa muutkin samaan ruotuun.
    Työ­sop­par­it ovat stan­dard­e­ja, ei mitään poikkeuksia
    Muut päätök­set tehdään sit­ten varsin korkeal­la hänen sijaisensa
    Työe­htosopimuk­set kar­si­taan kolmeen eli duu­nar­it, toim­i­henkilöt ja ylem­mät toimihenkilöt
    Paperiset hr-laput kor­vataan sähköisillä
    Ja väki väheni kolmes­sa vuodessa 13–14000:sta 6000:een, kunnes pölvästit sai­vat val­lan tuho­si­vat hyvän nousuki­idos­sa olleen yrityksen.
    Ven­namo aloit­ti nämä Turkin Euraasian ja Venäjän yhtiöt, ne ovat nyt Telia­Son­er­an kruununjalokiviä.
    USA:kin ole men­estys­ta­ri­na mut­ta se myyti­in rahapulassa

    Olin vielä mukana saneer­aa­mas­sa työe­htosopimuk­sia ja päädy­imme tuo­hon kolmeen siiv­ot­tuun versioon 

    Jäl­keen­päin olen työsken­nel­lyt Son­er­an tyt­täris­sä pääasi­as­sa ulko­mail­la ja ne ovat olleet suurim­mak­si osak­si ns puh­taal­ta pöy­dältä aloitet­tu­ja, eivät siis val­ti­ol­lisia jämiä.
    Aikoinaan olin vuo­den Nokial­lakin lainattuna
    Yhteyk­siä min­ul­la on tietysti ollut kym­meni­in fir­moi­hin ja kuu­lu­mis­ten vai­h­to on antanut ymmärtää, että esimiehen val­ta sopia on edelleen kaven­tunut ja lin­jakon­trol­li tiukentunut.

  205. az kir­joit­ti 23.9.2010 kel­lo 1:01

    “Kero­nen epäilemät­tä on huo­mat­tavasti arvolib­er­aalimpi kuin esimerkik­si keskiver­to vihreä. Toisaal­ta Keroselle vain muu­ta­mal­la äänel­lä puheen­jo­hta­jaäänestyk­sen hävin­nyt Jari “reino” Leino on hyvin eri­laisen maail­mankat­so­muk­sen edus­ta­ja. Muutos/joutsenpuolue on hyvin sekalainen joukko, jota lop­ul­ta yhdis­tää lähin­nä halu sulkea Suomen rajat human­i­taariselta maa­han­muu­tol­ta. Eit­tämät­tä arvolib­er­aali tavoite, mut­ta vaikea uskoa, että sen ympärille olisi mah­dol­lista rak­en­taa puoluet­ta varsinkin kun Suomen tilanne on edelleen kohta­laisen tur­valli­nen ver­rat­tuna moni­in mui­hin Län­si-Euroopan maihin.”

    Muu­tos 2011 syn­tyi human­i­taarisen maa­han­muu­ton kiristämis­tarpeen ympärille keinona suo­ra demokra­tia. On tot­ta, että Muu­tok­sen vaikut­ta­jat ovat sekalainen joukko, joi­ta yhdis­tää kas­vavas­sa määrin nimeno­maan suo­ra demokra­tia eikä maahanmuuttokriittisyys. 

    Muu­tok­sel­la on 6 asi­ako­htaa (löy­tyy Muu­tok­sen koti­sivuil­ta) jot­ka edus­ta­jak­si pyrkivän on käsit­tääk­seni hyväksyt­tävä, muu­toin edus­ta­jan aja­mat asi­at ovat vapaavalintaisia.

    Eli ideana on, että äänestäjä voi antaa äänen­sä henkilölle, eikä puolueelle. Mikä voisi olla poli­it­tisen päätök­sen­teon kannal­ta lib­er­aalimpaa kuin puoluekurista irrot­tau­tu­mi­nen. Sik­si Jyri Kero­nen ja Jari Leino istu­vat hyvin samaan puolueeseen.

    Yhteistä Muu­tok­sen porukalle on se, että kansakun­nan kannal­ta tärkeät kysymyk­set halu­taan antaa kansan ratkaistavak­si. Poli­it­tisen eli­itin hege­mo­nia ja puolue­poli­it­tis­ten virka­nim­i­tys­ten käytän­tö halu­taan hajottaa.

  206. “No ei kukaan oo siir­tymässä yksipuoliseen sanelu­un yhtään sen enem­pää kuin vaik­ka kän­nykkäkau­pas­sakaan. Sopimuk­sen syn­tymi­nen vaatii molem­pi­en nimen paperiin.”

    Työn­tek­i­jälle jää kak­si vai­h­toe­htoa :ota tai jätä, ei se ole neuvottelua

  207. liian van­ha: Mihin noista luet­telemis­tasi syistä paperite­htaiden alasajoon ammat­tili­it­to pystyy vaikuttamaan?

    Ammat­tili­it­to pystyy vaikut­ta­man työvoiman tar­jon­nan kaut­ta palkkoihin.

    Suomeen perustetaan/suomessa säi­lytetään paperite­hdas, jos se on kan­nat­tavaa. Tekemäl­lä työstä halvem­paa tehtaista tulee kannattavampia.

    Voi tietysti olla, että on parem­pi, että tehtaa siir­tyvät mui­hin mai­hin kuin tehdä töitä pienel­lä kor­vauk­sel­la. Jos näin, niin tehtaiden häviämisessä ei oo mitään pahaa, eikä sitä pidä yrit­tää hidas­taa tai voivotella.

    Kul­uleikakus­ket johti­vat siihen, että tehtai­ta ei uud­is­tet­tu ja kaik­ki kyn­nelle kykenevät pystyvät duu­nar­it kaikko­si­vat näistä. 

    Jahas. No ei johtanu.

    Se, että tekee jo voit­toa ei tarkoi­ta sitä että ei haluis tehdä enem­män voittoa.

    Kap­i­tal­is­tit ei vihaa rahaa. Jos ne huo­maa, että jol­lakin paran­nuk­sel­la saa vielä enem­män hilloo, niin kyl­lä ne tekee sen paran­nuk­sen ihan riip­pumat­ta siitä paljonko ne mak­saa työn­tek­i­jöille palkkaa ja minkälaiset edut niil­lä on.

  208. liian van­ha:

    Työn­tek­i­jälle jää kak­si vai­h­toe­htoa ta tai jätä, ei se ole neuvottelua

    Ei ookkaan, mut­ta ei myöskään yksipuolista sanelua yhtään sen enem­pää kuin vaik­ka ruokakaupassa.

  209. Keskustelus­sa on pohdit­tu arvolib­er­aal­i­u­den käsitet­tä ja nimeno­maan maa­han­muut­toon kytket­tynä, jos­ta esim az kir­joit­ti 23.9.2010 kel­lo 20:42 kiin­nos­tavasti. Mietitään­päs askel eteenpäin:

    Kun esitetään, että ihmisel­lä on olta­va vapaa oikeus asua mis­sä halu­aa, ei kyse mielestäni ole uni­ver­saal­ista “luon­nonoikeud­es­ta”, vaan poli­it­tis­es­ta ja filosofis­es­ta valin­nas­ta jos­sa lop­ul­ta val­i­taan onko ole­mas­sa VALTIO vai eikö.

    Vapaa maa­han­muut­to kaikkial­la on ide­olo­giana ehkä perusteltavis­sa äärikap­i­tal­is­min äärim­mäisenä ilmen­tymänä, jos­sa myös asuin­paikat, lisään­tymi­nen ja työ­paikat yms ovat kaik­ki vapaasti kil­pail­tu­ja ilman rajoituk­sia. Val­tion puut­tumi­nen asioi­hin min­i­moidaan tai se on tarpeeton.

    Jos taas on val­tio, on sil­lä oikeus aset­taa kil­pailua rajoit­tavia ehto­ja kuten vaik­ka yri­tyk­siä rajoit­tavia lake­ja tai raja­ta maa­han­muut­toa rajo­jen­sa ulkop­uolelta tai kuten Kiinas­sa rajoit­taa lapsimäärää.

    Näin val­tion käsit­teen kaut­ta ajatel­tuna onkin ide­ol­o­gis­es­ti kiin­nos­tavaa, että paljon kan­na­tus­ta rivei­hin vasem­mal­ta kerän­nyt Vihreät kan­nat­taa val­tion vaiku­tus­val­lan alasa­jamista (mihin huonos­ti enää sopii luon­non­suo­jelu saati val­tion lait sen takaamisek­si) ja oikeis­ton ääri­lai­ta Perus­suo­ma­laisi­neen kan­nat­taa val­tion vaiku­tus­val­lan kas­vat­tamista, ja myös oikeistop­uolueek­si miel­let­ty Kokoomus on myös alka­nut nojaa­maan hiukan val­tion vaiku­tus­val­lan kas­vat­tamisen puoleen (mikä kai sopii huonos­ti markki­na­t­alout­ta edis­tävälle puolueelle).

    En tiedä kuin­ka tietoista tämä ajat­telun ide­ologi­nen muu­tos on yksilöi­den tahol­ta toim­i­joina maa­han­muut­tokeskustelus­sa mut­ta: Kysymyk­sessä maa­han­muu­tos­ta ei siis ole kyse pelkästä (arvo)liberalismista, kuin todel­lis­es­ta ide­ol­o­gis­es­ta lib­er­al­is­mista, jos­sa siis pois­te­taan val­ti­ol­ta oikeuk­sia yhä enenevässä määrin ja on jo nähtävis­sä pyrkimys kohti anarki­aa kaikkine vapauksi­neen (myös saas­tut­tamises­sa) ja näyt­tää että sen puit­teis­sa suun­tana on nimeno­maan anarkokapitalismi.

  210. “Suomeen perustetaan/suomessa säi­lytetään paperite­hdas, jos se on kan­nat­tavaa. Tekemäl­lä työstä halvem­paa tehtaista tulee kannattavampia.”

    Tuo on vain kir­joi­tus­pöy­dän takana nuokku­van teo­reetikon näsävi­i­sailua , jol­la ei ole käytän­nön kanssa mitään tekemistä.
    Kun paper­im­iehen palkko­jen osu­us lop­putuot­teesta on vain n 6 % niin palkat pitäisi käytän­nössä nol­la­ta, jot­ta sil­lä olisi merk­i­tys­tä lopputuotteelle.
    Pieni palka­nalen­nus taas hukkuu jo kir­jan­pidon virheisiin.
    Ja kun todel­li­nen ongel­ma on kallis puu ‚paperin kulu­tuk­sen lasku yhdis­tet­tynä kier­rä­tyskuidun lisäämisen pakkoon niin on suuri virhe hakea syytä sel­l­ais­es­ta tek­i­jästä, jol­la on vain mar­gin­aa­li­nen merk­i­tys eikä todel­lisi­in puututa.Erityisesti nyt puu on ongel­ma, kun ener­gia­te­ol­lisu­us kil­pailee samas­ta puusta

    Ilmeis­es­ti teol­lisu­us ei Suomes­sa men­esty kun johta­jat ovat täl­laisia teo­ri­oil­la ja asen­teil­la , ei fak­toil­la, johtavia.

  211. “Se, että tekee jo voit­toa ei tarkoi­ta sitä että ei haluis tehdä enem­män voittoa.”

    No jostain syys­tä tämä ei toimin­ut ja tehtaat jäivät uudistamatta,helppo raha kun laiskistaa omistajankin.
    Omis­ta­jakin on ihminen

  212. TomiA:

    Kari, luulen, että ainakin kan­sain­välisil­lä markki­noil­la toimivis­sa fir­moissa, palkko­jen täy­tyy pitkäl­lä tähtäimel­lä aika tarkkaan vas­ta­ta työn tuot­tavu­ut­ta (en tiedä miten hyvin tuo pätee koti­markki­noil­la toimivi­in, aika hyvin kai kuitenkin). Jos ammat­tili­it­to hilaa palkkaa ylös ilman tuot­tavu­u­den kasvua, fir­ma ja ammat­tili­it­to ovat pian entisiä. Näin­hän on usein käynyt. Mut­ta tutkimusten mukaan ammat­tili­itot pystyvät siis myös paran­ta­maan tuottavuutta. 

    On tietenkin itses­tään­selvää, että jos me nos­tamme työstä mak­set­tavien palkko­jen min­im­iä taval­la tai toisel­la, niin _työssä olevien_ keskimääräi­nen työn tuot­tavu­us kas­vaa, kos­ka kaik­ki joiden tuot­tavu­us on alem­pi potk­i­taan pois työ­markki­noil­ta. Eli jos meil­lä on esimerkik­si min­imi­palk­ka 10 e/h, niin meil­lä ei olen­nais­es­ti ole töis­sä ketään, jon­ka tuot­tavu­us on tuo­ta alem­pi (ei pitkään ainakaan).

    Kari

  213. “niin meil­lä ei olen­nais­es­ti ole töis­sä ketään, jon­ka tuot­tavu­us on tuo­ta alem­pi (ei pitkään ainakaan).”

    Tuokin on tuotya kirjoituspöytäfilosofiaa.
    Jos työ olisi ain­oa kus­tan­nus niin se pitäisi jotenkin paikkansa, mut­ta kun työpiste poikii suuren joukon muista kulu­ja, joten työpis­teen vajaakäyt­tö on yksi syy joka estää vajaatuot­toisen palkkaamisen, sil­lä alem­pi palk­ka har­voin kom­pen­soi tuo­ta muu­ta kus­tan­nus­ta ja yksikkökus­tan­nuk­set nousevat.
    Ja kun mon­esti esimiehen työtä arvioidaan suorite per työn­tek­i­jä niin ei vajaatuot­toinen täl­laiseenkaan kuvioon sovi.
    Kuka­pa halu­aisi menet­tää bonuk­sen­sa vajaatuot­toisen takia ?

  214. Liian van­ha,

    Se on tietenkin tot­ta, ettei Suomen paperi­te­ol­lisu­u­den ongelmi­in ole ole­mas­sa mitään yhtä yksit­täistä syytä. Tämä ei kuitenkaan ollut min­un pointtini.

    Kyse on siitä, että jos työvoiman min­im­i­hin­taa nos­te­taan, niin sil­loin työvoimaa käytetään vähem­män. Tuotan­toa siir­retään joko muualle tai sit­ten kor­vataan työvoimaa esimerkik­si automaa­ti­ol­la. Ero on aika merkit­tävä, jos ver­taa paperi­te­ol­lisu­ut­ta USA:ssa ja meil­lä. USA:ssa käytetään van­hempia konei­ta (vähem­män automaa­tio­ta) ja enem­män työvoimaa kuin meil­lä (meil­lä inssit on halpo­ja ja työn­tek­i­jät kalli­ita suh­teessa jenkkeihin).

    Tässä ei tietenkään sinäl­lään ole mitään vikaa, mut­ta seu­raus on se (mihin toki vaikut­taa moni muukin tek­i­jä), että syr­jäy­tynei­den duu­nar­ien ja työt­tömien määrä meil­lä on korkeampi. Toisin sanoen: sään­te­ly estää työ­markki­noiden tehokkaan toimin­nan. Ja kär­si­jöinä ovat juuri heikom­pio­saisim­mat (=ne joiden työn tuot­tavu­us on heikompi).

    Kari

  215. Liian van­ha:

    Kun paper­im­iehen palkko­jen osu­us lop­putuot­teesta on vain n 6 %

    Viimeks sinä väi­tit, että palkko­jen osu­us on 13% tehtaan tuotan­tokus­tan­nuk­sista. Oon hyvin häm­mästynyt, jos 13% tuotan­tokus­tan­nus ei oo merkit­tävä tek­i­jä kun mietitään tehtaan sijoittumista.

    Ja kun todel­li­nen ongel­ma on kallis puu ‚paperin kulu­tuk­sen lasku yhdis­tet­tynä kier­rä­tyskuidun lisäämisen pakkoon niin on suuri virhe hakea syytä sel­l­ais­es­ta tek­i­jästä, jol­la on vain mar­gin­aa­li­nen merk­i­tys eikä todel­lisi­in puututa.

    Päin­vas­toin. On suuri virhe huole­htia tek­i­jöistä mille ei mah­da mitään. On suur­ta viisaut­ta huole­htia niistä tek­i­jöistä joi­hin pystyy vaikuttamaan.

    liian van­ha:

    No jostain syys­tä tämä ei toimin­ut ja tehtaat jäivät uudistamatta,helppo raha kun laiskistaa omistajankin.

    Niin jostain syys­tä. (Viimek­si sinä väi­tit, että syy oli työn­tek­i­jöi­den palkko­jen alen­nuk­set.) Syy saat­toi olla se, että niitä ei kan­nat­tanut uud­is­taa tai tietysti mikä tahansa virhe mis­sä tahansa, mut­ta tuskin nyt sen­tään liian isot voitot.

  216. “Eli jos meil­lä on esimerkik­si min­imi­palk­ka 10 e/h, niin meil­lä ei olen­nais­es­ti ole töis­sä ketään, jon­ka tuot­tavu­us on tuo­ta alem­pi (ei pitkään ainakaan).”

    OECD maista vain Suomes­sa ja Ruot­sis­sa ei ole min­imi­palkkalakia, mut­ta ei silti korkean min­imi­palkan mais­sa ole korkeaa työttömyyttä
    esim Lux­em­bur­gis­sa on korkein min­imi­palk­ka, mut­ta työt­tömyys vain 5,3 % tässä taantumassakin
    Mui­ta korkean min­imi­palkan mai­ta ovat Englan­ti , 7,8 %, Ranska,10 % Bel­gia, 8,9 % Hol­lan­ti 4,4 %

    Euroalueen kek­simääräi­nen työt­tömyys on 10 % joten korkean min­imi­palkan maat ovat keskimäärin keskiar­von ulkopuolella.

    Se sijaan matal­ien min­imi­palkko­jen mais­sa kuten Viro, Latvia työt­tömyys huitelee 20 % luokassa

    1. Suomes­sa on min­imi­palkkala­ki sitä kaut­ta, että työe­htosopimusten alimpia palkko­ja on nou­datet­ta­va. Lain­sääd­ntö­val­ta on min­imi­palkan tason osalta annetu työmarkkinajärjestöille.

  217. Lain­säätäjä tullee paikkaile­maan pieniä mielipi­deryh­miä syr­jivää äänikyn­nyspäätöstään laa­jen­ta­mal­la puolue­tukea myös eduskun­nan ulkop­uolisi­in 2% kan­natuk­sen saavut­taneisi­in ryh­mi­in. Muuten rahoi­tuskäytän­tö olisi kai ris­tiri­idas­sa Euroopan neu­vos­ton suosi­tusten kanssa. Tuo 3%:n äänikyn­nyk­sen ja 2%:n rahoi­tuskyn­nyk­sen ero ei liene kovin merkit­tävä asia käytän­nössä, mut­ta ainakin on laite­tu jotain kos­meti­ikkaa epäi­lyt­tävän lain­säädän­nön päälle.

    http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/Uutisarkisto/Uutiset2010/1266333500855

  218. Liian van­ha kir­joit­ti 24.9.2010 kel­lo 15:53
    “OECD maista vain Suomes­sa ja Ruot­sis­sa ei ole min­imi­palkkalakia, mut­ta ei silti korkean min­imi­palkan mais­sa ole korkeaa työttömyyttä”

    Mielestäni Helsingis­sä min­imi­palk­ka on yli 7e/h. Sen alle ei yksi­na­su­van kan­na­ta lähteä töi­hin vaan elää sos­sun rahoilla.

  219. Nykyään palkkaus onnek­si toimii usein­miten siten, että oste­taan pie­niltä fir­moil­ta työtä tun­ti- tai urakkahin­nal­la. Toinen vai­h­toe­htoon ostaa työ isom­mal­ta henkilöstövuokraus yri­tyk­seltä. Täl­löin voi keskit­tyä siihen mis­tä raha tulee ja mihin se menee ja jät­tää AY-liik­keen kanssa kuviokel­lun­nan vähemmälle.

    Tässä seu­ran­nut erään pikku­fir­man toim­intaa, mikä tekee ali­u­rakoin­tia muu­ta­malle isom­malle fir­malle. Kaikille helpom­pi, kun pien­tä fir­maa oikeasti kiin­nos­taa työn­tek­i­jät yksilöinä ja taas tilaa­va fir­ma saa hom­mat hoidet­tua yhdel­lä laskul­la. Jos hom­ma ei hoidu, niin pikku­fir­mas­sa ei ole enää ketään töis­sä ja jos taas hom­ma hoituu hyvin, niin kaik­ki saa kun­nol­lisen palkan. Täl­löin isoyri­tys ei joudu pähkäilemään miten päästään eroon näistä mitään tekemät­tömistä “työn­tek­i­jöistä”, joi­ta ei voi irti­sanoa, kun yri­tyk­sel­lä menee hyvin. Jous­ta­va palkkaus ja jous­ta­vat sopimuk­set eivät ole ongelma.

  220. liian van­ha: Hyvä osoi­tus sun argu­mentin heikkoud­es­ta, kun pitää käyt­tää esimerkkinä Luxemburgia.

    Työt­tömyyt­tä pitää tarkastel­la pitkän ajan keskiar­vol­la ja pitää vakioi­da vaik­ka sun mitä muuttujia.

  221. Mikäli työe­hdot on aina neu­voteltavis­sa henkilö­ta­sol­la heikom­mak­si, on se samal­la myös helpoin säästökeino. Kiusaus ulos­mi­ta­ta ensim­mäisek­si helpot säästökeinot lie­nee suuri. 

    Yleis­si­to­vat työe­hdot aja­vat kehit­tämään toimin­nan tuot­tavu­ut­ta laajemmin.

    Kaikkial­la, mis­sä heikosti koulutet­tu väestö on pakotet­tu lähelle henkilö­ta­son sopimista työe­hdois­taan, on hei­dän ase­ma myös erit­täin kur­ja. Henkilö­ta­son sopimista ei voi markki­noi­da ainakaan hei­dän elämän­laat­u­aan kohen­ta­vana tekijänä.

  222. Kari:

    “No eihän tässä tavoite olekaan paran­taa minkään yksit­täisen ryh­män ase­maa, vaan kokon­aishyv­in­voin­tia, ja eri­tyis­es­ti heikom­pio­sais­ten ase­maa (ja heikom­pio­saisia eivät todel­lakaan ole pätkätyöläiset!)”

    Minä olen ihan samaa mieltä. 

    Minus­ta vain mak­sa­jana ei saa olla ain­oas­taan muut työssäkäyvät, vaan kaik­ki suo­ma­laiset yhdessä. Heiken­tämäl­lä ennestään heikko­ja suo­ma­laisia työoikeudel­lisia norme­ja, mak­sa­jak­si tosi­asi­as­sa laite­taan työn­tek­i­jä­ta­son työntekijät.

  223. TomiA:

    “Ajat­telin antaa seu­raavis­sa vaaleis­sa ääneni demareille. Syynä on lähin­nä se, että en halua vaivaista viikon vuosilo­maa vaan jatkos­sakin ammat­tili­it­to­jen neu­vot­tele­man ja tap­pele­man viisi viikkoa. Prekari­aat­ti lopet­takoon val­i­tuk­sen ja ryhtyköön yhdek­si meistä etuoikeutetuista.”

    Hyvin san­ot­tu Tomi, 

    Pätkä­työtä koske­vaa keskustelua seu­rataes­sa on kuitenkin herän­nyt kysymys siitä, mitä prekari­aat­ti todel­la halu­aa? Halu­aako se lisää epä­tyyp­il­listä työtä vai lisää tyyp­il­listä työtä? Vak­i­nai­sista viroista osal­lis­tu­taan tähän keskustelu­un eri­tyisen akti­ivis­es­ti: pätkä­työläiset halu­a­vat pätkätyötä. 

    Työ­sopimus­la­ki on pätkä­työläisen puolel­la ainakin, mikäli pätkä­työläisen ase­maa paran­netaan sil­lä, että hän voisi työsken­nel­lä vähem­män pätkissä. Tois­taisek­si voimas­sa ole­va työ­suhde ei estä kenenkään työsken­telemistä pätkissä, aina voi ottaa lop­putilin, kun halu­aa vai­h­taa työ­paikkaa tai lentää Intiaan.

    Pätkä­työläisen työ­sopimus­lain mukaiset oikeudet eivät kuitenkaan toteudu, kos­ka jokainen ymmärtää, ettei esimerkik­si vuokratyön­tek­i­jä uskalla leivän mene­tyk­sen pelos­sa riitaut­taa asemaansa.

  224. “liian van­ha: Hyvä osoi­tus sun argu­mentin heikkoud­es­ta, kun pitää käyt­tää esimerkkinä Luxemburgia.”

    Et näköjään osaa lukea, joukos­sa oli puolenkym­men­tä muu­takin maata.

    Ja mitä tulee tuo­hon työn­tek­i­jän vai­h­toe­htoi­hin niin hyvä esimerk­ki löy­tyy yri­tys­maail­mas­ta miten tuo ehto­jen vitit­te­ly toimii. Olen ostanut noi­ta kaapelointia,koppi, sähkö etc palvelui­ta pie­niltä urakoit­si­joil­ta vuodes­ta 1982 ja sil­loin jo opin,että ei kan­na­ta tehdä joki­asen kanssa eri­laista sopimus­ta. Ain­oas­t­een tekni­nen suun­nitel­ma on eri, muut ehdot ovat vakioita.
    Näin väl­tytään sekaan­nuk­sil­ta, tulk­in­tari­s­tiri­idoil­ta eikä papere­i­ta tarvitse tutkia kuin joskus.

    Toinne on hin­ta, jon­ka urakoit­si­ja tar­joaa. Vaik­ka olinkin val­tion osta­ja niin ei min­un ollut pakkoa hyväksyä ainaostaan halv­in­ta vaan ker­roin paljonko mak­san ja kuka tulee näil­lä ehdoil­la ja hin­noil­la töi­hin. Ja kun markki­nat ovat rajal­liset, osta­jan olin suurin osta­ja, niin aina joku tuli.
    Sama kos­ki myöhem­min näitä laitevalmistajia.

    Kysymys on ostovoimas­ta eli jos osta­jal­la on ns ostovoimaa ja hän osaa käyt­tää sitä niin hän voi luetel­la ehdot ja hinnnat. ¨Mut­ta ethän ole koskaan kuul­lutkaan ns ostovoimasta ??

    Jok­sus olen miet­tinyt, että sinä ja Kari ette ole kosksan olleet töis­sä tai ainakin vain hyvin sup­peis­sa ? Osaat­te kyl­lä kat­soa asioi­ta yhden teo­ri­an varas­sa , mut­ta maail­ma ei toi­mi yhden tek­i­jän varas­sa vana asioi­hin on mon­ta vaikut­tavaa tekijää.
    Ja ihmi­nen on hyvin raadolli­nen eikä käyt­täy­dy loogis­es­ti talouden lakien mukaan kuin har­voin, useim­miten hän toimii muiden halu­jen­sa mukaan .
    Samoin markki­nat eivä­ty toi­mi ideaaliseti, kos­ka suuret yri­tyk­set hal­lit­se­vat ja ohjaa­vat markkinoita

  225. Sha­keem:

    Minus­ta vain mak­sa­jana ei saa olla ain­oas­taan muut työssäkäyvät, vaan kaik­ki suo­ma­laiset yhdessä. Heiken­tämäl­lä ennestään heikko­ja suo­ma­laisia työoikeudel­lisia norme­ja, mak­sa­jak­si tosi­asi­as­sa laite­taan työn­tek­i­jä­ta­son työntekijät.

    Niin tai sit­ten voitas pois­taa ne ammat­tili­it­to­jen eri­ty­isoikeudet, niin sekä kulut­ta­jat, että heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat voit­tas ja näi­den kartel­lien jäsenet tietysti häviäis.

    Tois­taisek­si voimas­sa ole­va työ­suhde ei estä kenenkään työsken­telemistä pätkissä, aina voi ottaa lop­putilin, kun halu­aa vai­h­taa työ­paikkaa tai lentää Intiaan.

    Tot­takai estää, jos se estää työ­nan­ta­jia tar­joa­mas­ta pätkätyötä.

  226. Liian van­ha
    “työpis­teen vajaakäyt­tö on yksi syy joka estää vajaatuot­toisen palkkaamisen, sil­lä alem­pi palk­ka har­voin kom­pen­soi tuo­ta muu­ta kus­tan­nus­ta ja yksikkökus­tan­nuk­set nousevat.”

    Älä nyt viit­si jauhaa tuo­ta ainaista ja samaa pup­pua. Tyyp­il­lis­es­ti ei-pks neliö toimis­toti­laa mak­saa 10e/kk ja sitä on noin 20 m² per työn­tek­i­jä. tietokone office-ohjelmis­toi­neen mak­saa noin 30 e/kk kah­den vuo­den vai­h­toväleil­lä. Ja jos puhutaan jostain insinööri­toimis­tos­ta, niin käyt­töiältään viiden vuo­den ohjel­ma mak­sa­vat tyyp­il­lis­es­ti työn­tek­i­jän 2kk palkan ja päiv­i­tyk­set 50–150e/kk.

    Eli tyyp­il­lis­es­ti toimis­to­työn­tek­i­jän kus­tan­nuk­sista noin 80–90% tulee suo­raan palka­s­ta. Se, että jol­lain Telia­Son­er­al­la palkkaku­lut ovat huo­mat­tavasti alem­pia johtuu siitä, että se on tieto­te­olli­nen yri­tys, jol­la on val­ta­vat määrät pääo­maa kiin­ni verkois­sa ja tietotekni­ikas­sa. Kaik­ista työn­tekio­jöistä kuitenkin mur­to-osa on töis­sä oper­aat­tor­eil­lam, joten ne voidaan samantien uno­htaa laskuista kun ale­taan puhu­maan keskimääräis­es­tä palvelu­alan typöntekijästä. 

    Esimerkik­si lähi­mar­ket­ti­in voitaisi­in palkata 2x määrä kas­so­ja, ilman, että kulut nousi­si­vat kuin mar­gin­aalis­es­ti kyseis­ten työn­tek­i­jöi­den palkko­ja enem­pää. Siel­lä kun on jo ole­mas­sa valmi­ik­si tarvit­ta­va määrä työpis­teitä. Puhu­mat­takaan siivouk­ses­ta, jos­sa ei edes ole työpis­tet­tä, vaan kär­jis­te­tysti fir­mal­ta tulee vain mop­pi ja ämpäri, kotisi­ivouk­ses­sa ei sitäkään! 

    Elik ei ne työpis­teet oikeasti ole niin kalli­ita, että työn­tek­i­jöi­den palkkaus olisi olen­nais­es­ti niistä kiinni.

  227. Art­turi: “Tot­takai estää, jos se estää työ­nan­ta­jia tar­joa­mas­ta pätkätyötä.”

    Suomes­sa saa tar­jo­ta pätkä­työtä, jos työtä on tar­jo­ta vain pätkäk­si. Jos työvoiman tarve on pysyvä, työ­sopimus pitäisi tehdä vak­i­naise­na. Jos työvoiman tarve vähe­nee, työn­tek­i­jä voidaan irti­sanoa. Jos työn­tek­i­jä ei suos­tu solmi­maan kuin määräaikaisen työ­sopimuk­sen, voi yri­tys niin tehdä. 

    Työoikeudel­liset nor­mit estävät korkein­taan työ­nan­ta­jan vilpil­lisessä intres­sis­sä tapah­tu­vaa pätkä­työn tar­joamista, mut­ta työn­tek­i­jän intres­sis­sä tehtävää pätkä­työtä ne eivät estä koskaan. 

    Mais­sa, jois­sa jär­jestäy­tymisas­te on korkea, heikosti palkat­tu­jen ammat­tiryh­mien suh­teelli­nen tulota­so on parem­pi, kuin mais­sa jois­sa jär­jestäy­tymi­nen on vähäistä tai sitä ei ole ollenkaan. Jär­jestäy­tymi­nen nimeno­maan aut­taa kaikkein heikoim­min toimeen­tule­via työntekijöitä.

  228. Art­turi:

    “No ei kukaan oo siir­tymässä yksipuoliseen sanelu­un yhtään sen enem­pää kuin vaik­ka kän­nykkäkau­pas­sakaan. Sopimuk­sen syn­tymi­nen vaatii molem­pi­en nimen paperiin.”

    Tosi­asi­as­sa tässä tapauk­ses­sa heikom­mal­la osa­puolel­la ei ole mitään mah­dol­lisuuk­sia käy­dä neu­vot­telui­ta sopimuk­sen ehdoista. Kän­nykkäkaup­paa käy­dään liike-elämän lob­barei­den syn­nyt­tämin vakioehdoin. 

    Samal­la taval­la työe­hto­jen neu­vot­telu henkilö­ta­sol­la on yksipuolista sopimuse­hto­jen sanelua, kos­ka mitään neu­vot­telui­ta ei käy­dä (tämä ei koske asiantun­ti­jatyötä). Vira­nomainen vielä vähän kan­nus­taa sopimuk­seen karenssin uhalla. 

    On tärkeää erot­taa neu­vot­telu ja sopimuk­sen syn­tymi­nen. Jos puhuu yksilö­ta­son neu­vot­telun hyvistä puolista, sitä ei voi markki­noi­da sil­lä, että sopimus vaatii molem­pi­en nimen paperi­in. Sopimuk­sen syn­tymi­nen vaatii aloit­teel­lisu­ut­ta molem­mil­ta, mut­ta se voi syn­tyä yksipuolis­es­ti laa­di­tu­in ehdoin.

    Ei henkilö­ta­son sopimi­nen joh­da henkilö­ta­son neu­vot­telui­hin siel­läkään, mis­sä siihen olisi mah­dol­lisu­us. Yhdys­val­lois­sa on ihan yleistä, että työ­nan­ta­ja edel­lyt­tää liiton ehto­jen hyväksymistä, kos­ka yksilö­ta­son neu­vot­telun kus­tan­nuk­set nou­se­vat niiden hyö­tyjä suurem­mik­si eri­tyis­es­ti suurten työ­nan­ta­jien kohdal­la. On kus­tan­nuste­hokkaam­paa neu­votel­la koko joukolle heikot työe­hdot heikon liiton kanssa. Samaa tapah­tuu itse asi­as­sa jo Suomes­sakin mm. mainosjakelualalla.

    Suomes­sa ja muis­sa Pohjo­is­mais­sa sekä yleis­es­ti Län­si-Euroopas­sakin on ajat sit­ten nähty tarpeel­lisek­si suo­ja­ta heikom­paa osa­puol­ta tämän kaltai­sis­sa neu­vot­telu­asetelmis­sa. Kulut­ta­jakau­pas­sa kulut­ta­jaa suo­jaa hyvinkin vah­va kulut­ta­jan­suo­jala­ki, työelämässä työn­tek­i­jän suo­jana on jär­jestäy­tymis­va­paus ja oikeus muo­dostaa kollek­ti­ivisia sopimuksia.

    Jos kollek­ti­iviset sopimuk­set kiel­let­täisi­in, työn­tek­i­jää olisi joka tapauk­ses­sa suo­jat­ta­va voimakkaam­mal­la työoikeudel­lisel­la sään­te­lyl­lä lain­säädän­nössä. Tämä taas tuot­taa ongelmia, kos­ka työoikeudelli­nen sään­te­ly kos­kee kaikkia ja se huomioi työe­htosopimuk­sia huonom­min alan erityistarpeita.

  229. Tiedän Art­turi, että voisimme olla eri mielisiä näistä aiheista hamaan lop­pu­un saak­ka. Sik­si osaltani pidät­täy­dyn nyt jo ennakkoon jatka­mas­ta keskustelua ainakin tässä ketjus­sa, joka lie­nee yksi Osmon blo­gin pisimpiä. Monien, itseni mukaan lukien, kom­men­toin­ti on karan­nut aivan liian kauas itse avauk­sen aihepiiristä. 

    Vielä pahoit­te­lut Osmolle blogikir­joituk­sen tarkoituk­ses­ta aivan met­sikköön ajau­tuneesta kommentoinnista.

  230. Sha­keem:

    Mais­sa, jois­sa jär­jestäy­tymisas­te on korkea, heikosti palkat­tu­jen ammat­tiryh­mien suh­teelli­nen tulota­so on parem­pi, kuin mais­sa jois­sa jär­jestäy­tymi­nen on vähäistä tai sitä ei ole ollenkaan. Jär­jestäy­tymi­nen nimeno­maan aut­taa kaikkein heikoim­min toimeen­tule­via työntekijöitä.

    Joo, mut­ta on täysin merk­i­tyk­setön­tä miten heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­val­la työn­tek­i­jäl­lä menee. Jos vaik­ka päätetään, että min­imi­palk­ka pn 100€/h, niin heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­val­la työn­tek­i­jäl­lä menee loistavasti.

    Eli siitä, että korkean jär­jestäy­tymisas­teen mais­sa alim­mat palkat ovat korkei­ta ei voi päätel­lä sitä, että yhdenkään työn­tek­i­jän ase­ma olis parantunut.

  231. “Kaik­ista työn­tekio­jöistä kuitenkin mur­to-osa on töis­sä oper­aat­tor­eil­lam, joten ne voidaan samantien uno­htaa laskuista kun ale­taan puhu­maan keskimääräis­es­tä palvelu­alan typöntekijästä.”

    Oper­aat­toribus­ienss­sa on samen ver­ran henkilöitä töis­sä kuin esim paperiteollisuudessa
    TietoE­na­tor on aika puh­das palveluyri­tys ja siel­läkin palkkaku­lut ovat vain 60 % kuluista .

    Ja tuo esit­tämäsi työpis­teen kulu on alakan­tis­sa, sil­lä siitä puut­tuu jo kalus­tus, toimis­to­tarvikkeet ‚posti,kahvit ym mon­et toimis­toon kuu­lu­vat asiat
    Ja har­vas­sa fir­mas­sa tul­lan toimeen office ‑paketil­la.

    Eipä näytä ole­van paljoa käsi­tys­tä kulurakenteesta 

    Kyl­lä fir­moissa nykyään kat­so­taan muitakin kulu­ja kuin vain palkkoja

    “Viimeks sinä väi­tit, että palkko­jen osu­us on 13% tehtaan tuotan­tokus­tan­nuk­sista. Oon hyvin häm­mästynyt, jos 13% tuotan­tokus­tan­nus ei oo merkit­tävä tek­i­jä kun mietitään tehtaan sijoittumista.”

    Kysymys 13 %:ssa on on kaik­ista palkoista, jos­sa on mukana mm entis­ten johta­jien run­saat eläke-etuudet.
    Kun sit­ten tapasi mukaan väität, että vain duu­nar­in pal­ka­lla on merk­i­tys­tä kulupuolel­la niin pistin ne esi­in kuten tek­stis­säkin lukee.

    Eikä paperite­hdas­ta noin vain sul­je­ta palkko­jen vuoksi,seurauksena kun on mil­jar­di­en alaskirjaukset.

  232. “Eli tyyp­il­lis­es­ti toimis­to­työn­tek­i­jän kus­tan­nuk­sista noin 80–90% tulee suo­raan palka­s­ta. Se, että jol­lain Telia­Son­er­al­la palkkaku­lut ovat huo­mat­tavasti alem­pia johtuu siitä, että se ”

    Nykyään toimis­to­työn­tek­i­jä on asiantun­tia, jol­la on käytössään asiantun­ti­jata­son ohjelmistot.
    Tuol­laista per­in­teistä tsto-työn­tek­i­jää ei enää ole.
    Lipasa­nen oli viimein TS:n tj ‚jol­la oli henkilöko­htainen sihteeri.
    Nykyään tieto­jär­jestelmät hoita­vat nämä mata­lan tuot­tavu­u­den työt esim jokainen varaa neukkarin tieto­jär­jestelmän kaut­ta samoin kuin tar­joilut sinne .
    Ei täl­laisia yksinker­taisia työpis­teitä enää tarvi­ta kun ei tarvi­ta tekijääkään.

  233. Lopuk­si vielä, että Keskon henkilöstöku­lut oli­vat n 6 %. Tyhjät kas­sat eivät ker­ro vielä mitään.
    Jos menet kau­pan ruuh­ka-aikaan niin niitä on liian vähän jonoista päätellen.

    Ilmeis­es­ti Art­turi on vaikea hyväksyä sitä, että yri­tyk­sis­sä ei enää nou­date­ta Vilenin Sulon palkkaamis­pe­ri­aatet­ta eli “kun hal­val­la sai ”

  234. Liian van­ha:

    Jok­sus olen miet­tinyt, että sinä ja Kari ette ole kosksan olleet töis­sä tai ainakin vain hyvin sup­peis­sa ? Osaat­te kyl­lä kat­soa asioi­ta yhden teo­ri­an varas­sa , mut­ta maail­ma ei toi­mi yhden tek­i­jän varas­sa vana asioi­hin on mon­ta vaikut­tavaa tekijää. 

    Lie­nee kohtu­ullisen selvää, etten minä ole ollut työelämässä yhtä pitkään kuin sinä. On silti epäreilua lähteä min­ua siitä moit­ti­maan: koko ikäni olen töitä tehnyt. Ei meil­lä ole ole ollut tapana kat­sel­la mitään kat­toon syl­jeske­li­joitä. Ei käy!

    Se ei ole aivan vähäi­nen kun­nioi­tus, joka min­ul­la on esimerkik­si isääni kohtaan. Ja hän oli duu­nari isol­la D:llä ja teki/osasi _paljon_ rahaa Suomelle ja itselleen. Eikä se lik­sa koskaan ollut “liiton sopi­ma”, se mak­set­ti­in, kos­ka kan­nat­ti mak­saa. Ja vaik­ka nyt oli kyseessä isom­pi fir­ma kuin Suri­na (ja sen edeltäjät), niin ei siel­lä mitään ongel­maa ollut mak­saa “Rokalle”, mitä hänelle kuuluu.

    No, fai­jani sit­ten sai kenkää, kun jenkkikap­i­tal­isti päät­ti pistää lapun luukulle. Minä siihen, että: “täl­laista Suomea­han sinä halusit”, johon hän: “Niin halusin”.

    Min­ul­la on ihan eri­lainen lip­pu kannettavanani…

    Ja mielel­lään­hän sen kan­taa, kun kaik­ki on tehty valmiiksi.

    Seu­raa­va siir­to on kaataa lop­pu vasem­mis­to. Siitä seu­raa­va on maail­man val­loit­ta­mi­nen 🙂 Ei kap­i­tal­istin töhöi­ly­i­hin tarvitse alis­tua, kos­ka voi itse olla se kap­i­tal­isti! Vapaus oli jotain sel­l­aista, mitä isänikään ei osan­nut ennakoida…

    Onnek­si Suo­mi ei ole luokkayhteisunta.

    Sha­keem et co.,

    Kap­i­tal­is­til­la, tai kel­l­lään muul­lakaan, ei ole mitään maag­ista säkkiä, jos­ta sitä hyv­in­voin­tia voidaan ihmisille tuottaa.

    Se hyv­in­voin­ti tulee työn tekemis­es­tä, ja se allokoituu oikein kun­han sen annetaan toimia markki­noil­la vapaasti. Jos AY-liike allokoi sitä jäseilleen, se a) tuhoaa kokon­aishyv­in­voitia ja b) tekee tulon­si­ir­toa köy­him­miltä parempiosaisille.

    Kari

  235. liian van­ha
    “Oper­aat­toribus­ienss­sa on samen ver­ran henkilöitä töis­sä kuin esim paperiteollisuudessa”

    Paperi­te­ol­lisu­udessa on 35 000 työn­tek­i­jää ja kau­pan alal­la on 250 000 työn­tek­i­jää eli 7‑kertainen määrä. Väitänkin että että kau­pan alan työpis­tei­den hin­ta on rel­e­vantimpi kuin oper­aat­torin. Vai pitäisikö mei­dän arvioi­da keskimääräistä työpis­teen hin­taa sil­lä perus­teel­la, paljonko paperite­hdas mak­saa per työn­tek­i­jä? Sil­lähän saataisi­in kyl­lä tell­son­ni­akin jär­jet­tömämpi luku. 

    “Kyl­lä fir­moissa nykyään kat­so­taan muitakin kulu­ja kuin vain palkkoja”

    Onko fir­moissa muka joskus jätet­ty muut kulut kokon­aan kampaamatta?

    Mut­ta edelleenkin yksit­täisenä kulueränä palkat ovat suurim­mat melkein kaikkial­la muual­la, pait­si teol­lisu­udessa ja eri­tyis­es­ti näin on palvelualoilla. 

    Työpis­teen kulut ovat olemat­to­mia ver­rat­tuna palkkaan ja esimerkik­si fir­man ei ihan oikeasti tarvitse hom­ma­ta sitä kallista ja hienoa kahvi­au­tomaat­tia ja siihen päälle lähde­vesi­au­tomaat­tia, vaan kyl­lä suurim­mas­sa osas­sa niistä työ­paikoista jois­sa olen ollut, on joko itse keit­et­ty omat kahvit tai käy­ty lounaskahvi­las­sa kahvil­la ja mak­set­tu itse.

    Samat­en kalus­tei­den ja toimis­to­tarvikkei­den osu­us työpis­teen hin­nas­ta on hyvin alhainen, riip­puen teyön­tek­i­jän palka­s­ta niin kuukau­den pal­ka­lla pitäisi jos saa­da kaik­ki tarvit­ta­va. Tosin mon­es­sa suur­fir­mas­sa on ilmeis­es­ti tapana vähän ylikalus­tel­la huvikseen, kun eihän se ole pomon omaa rahaa.

    “Eikä paperite­hdas­ta noin vain sul­je­ta palkko­jen vuoksi,seurauksena kun on mil­jar­di­en alaskirjaukset.”

    Palkat vaikut­ta­vat suo­raan investoin­ti­laskelmi­in, jot­ka taas ker­to­vat automaa­tioas­t­een, joka määrit­tää työntekijätarpeen.

    Turha sitä nyt on yrit­tää puhua mus­taa valkoisek­si, kun liian korkei­ta palkanko­ro­tuk­sia seu­raa aina kil­pailukyvyn lasku suh­teessa kilpailijamaihin.,Se taas näkyy melko nopeasti vähen­tyneinä teolisu­usti­lauksi­na ja sitä kaut­ta lisään­tyvänä työttömyytenä.

  236. Tajusin äkkiä, mik­si Ruot­sidemokraat­tien men­estys oli niin kova pala naa­puris­sa, mik­si sil­lä ollaan paljon hys­teerisem­piä kuin tääl­lä. Ruot­sil­la­han on aika paha rasisti­nen his­to­ria. Sitä on yritet­ty päästä eroon jauhamal­la asi­as­ta vuodes­ta toiseen. Paha ei kuitenkaan ole loit­sumal­la kadon­nut ja nyt se taas tun­kee esiin.

  237. TomiA,

    Sin­ul­la on vähän pitkät piuhat 🙂

    Sama loit­sum­i­nen on myös tämä aja­tus, että “Ruot­si on tasa-arvoinen, eikä luokkay­ht­eskun­ta”, kos­ka “Ruot­si on tasa-arvoinen, eikä luokkayhteskunta”…

    Se on sinäl­lään ihan lin­jas­sa, että eli­it­ti teetät­tää hom­mia esimerkik­si vaik­ka fin­jääveleil­lä tai afrikkalaisil­la. Estab­lish­mentin tukeen on aikanaan sopin­ut se, että ihmiset äänestävät demare­i­ta ja kuvit­tel­e­vat kaiken “sit­ten ole­van ok”. No, ei se ollut “Ok” lähtöko­htais­es­tikaan koskaan. Nyt ale­taan (ehkä) nähdä, ettei keis­ar­il­la ole vaatteita.

    Ei sekään mikään ihme ole, että SD:n kan­nat­ta­jista niinkin moni on “suo­ma­laisia” ja mui­ta maahanmuuttajia.

    Kari

  238. Ja vielä tuos­ta Ruotsin luokkay­hteiskun­nas­ta, kun se näyt­tää ole­van niin vähän tiedetty.

    Tämä menee aika lähelle jenkkien “sir”:ittelyä: valkoista “sir”:ittelevät kaik­ki, jenkeis­sä “arvoast­eikko” menee: valkoi­hoinen, itä­maalainen, inti­aani, neek­eri, hispanioola.

    Ruot­sis­sa läh­toko­htais­es­ti on “parem­mat ihmiset” sen jäl­keen (huonom­mat) ruot­salaiset, suo­ma­laiset, euroop­palaiset, rät­tipäät, neeker­it… Tässä olen itsekin ollut ihmeissäni. 

    Min­ua tietenkin jo aksent­ti­ni suh­teen (suomen­ruot­si) kohdel­laan lähin­nä kakkoslu­okan kansalaise­na (tosin tästä ei olla var­mo­ja!), mut­ta sit­ten kun menen ilmot­ta­maan asu­vani Öster­malmil­la, äänen­sävy muut­tuu. Kos­ka Öster­malmil­la ei asu kuin _tärkeitä ihmisiä_.

    Eikä kyse ole siitä, että siel­lä asum­i­nen olisi kalli­im­paa kuin kan­takaupungis­sa muutenkaan, vaan ettei sinne _pääse_ asumaan mitään turhiksia/köyhiä. Oma asun­toni järjestyi (Viron) ulko­min­is­ter­iön kaut­ta. Ja oli halvem­pi kuin mikään vas­taa­va Helsin­gin kantakaupungissa.

    Myös nämä maa­han­muut­ta­jien ongel­mat on eris­tet­ty omille alueilleen. Jos Öster­malmil­la näet jonkun muun kuin perusvenssonin, hän on 90 % TN:llä suurlähetys­töstä. Ei eli­it­tiä kiin­nos­ta, ja mik­si kiinnostaisikaan.

    Samaan aikaan sit­ten ollaan niin olev­inaan maail­man “tasa-arvois­in­ta” kansaa. Voin hyvin ymmärtää, mik­si ruot­salainen media on sotkuis­saan, kun joku uskaltaa sanoa jotain perus­li­tur­giaan kuu­luma­ton­ta — kuten vaik­ka totuuden.

    Suo­mi on paljon parem­pi maa! 

    Kari

  239. VTT oliarvioin­ut toimis­to­työpis­teen kus­tan­nuk­sia ja pää­tyi n 10000 euron vuosiku­lu­un. Suomes­sa työpiste vaatii hie­man enem­män tilaa kuin tuoVTT olettaa,se on tuo mainit­se­masi 20 m² eli todel­li­nen kulu on hie­man suurempi

    Tuos­ta VTT:n tutkimuk­ses­ta puut­tuvat myös konttoritarvike,kopiointi, HR-esimies etec kulut joten todel­li­nen kulu on jotain 12–13000euroa.
    Kun mata­latuot­toisen kont­tor­i­työn­tek­i­jän kulu on n 25000 euroa vuodessa niin työpis­teen kulu on n 50% henkilökuluista. 

    http://www.vtt.fi/liitetiedostot/cluster6_rakentaminen_yhdyskuntatekniikka/Workplace%20VTT%20raportti.pdf

    Syltylle
    “Väitänkin että että kau­pan alan työpis­tei­den hin­ta on rel­e­vantimpi kuin operaattorin”

    Kaikkia vpimi­et­tiä mut­ta Keskon tilin­päätök­ses­tä voi lue­ka, ettäkau­pan alan henkilöstöku­lut ovat n 6 % kokonaiskuluista.
    Kau­panalal­la on vähem­män sel­l­aisia työpis­teitä, joi­ta vois ver­rat toimis­to­jen pis­teisi­in , tarvit­taisin paljon tarkem­paa tietoa kuin mitä kau­pat tar­joa­vat julkisuuteen

  240. Kar­ille: Jos on TomiA:lla pitkät piuhat niin ei kyl­lä ole ain­oa. Tätä SD:n vaalivoit­toa on nyt puinu aamu­teeveet, ajanko­htaset, viikopeilit, jälkivi­isaat, you name it. Eipä ole tämä sinän­sä kiehto­va seli­tys­malli silmille hyp­pinyt, lie­neekö syynä toimit­ta­jien laisku­us, aatemaail­ma, itsesen­su­uri, ‘salali­it­to’? Var­muu­den vuok­si tarken­nus etten yritä vinoil­la, point­tisi oli mielenkiintoinen.

Vastaa käyttäjälle Rogue Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.