Eikö pikavippiyhtiöitä saada kuriin!

Goo­glasin kir­jaani varten  tieto­ja toimeen­tu­lotues­sa hyväksyt­tävistä asum­is­menoista ja löysinkin hyvin asial­lisen sivun, jon­ka tiedot tosin oli­vat ainakin Helsin­gin osalta vanhentuneita.

Pait­si, että ARGHHH!. Keskel­lä sivua oli Google-main­os, jos­sa main­os­tet­ti­in pikavippe­jä. Ota pikavip­pi tule­vaa toimeen­tu­lo­tukea vas­taan! Kun linkkiä seurasi, tuli erikokoisia ja erip­i­tu­isia pieniä lainatarkjouk­sia, jois­sa yhdessäkään ei ker­rot­tu lainan korkoa eikä mis­tään muis­takaan kuluista ker­rot­tu. Tai niin luulin. Kos­ka laki edel­lyt­tää, että korko ker­ro­taan, etsin tarkasti ja oli­han se siel­lä, mustal­la tek­stil­lä tum­mansin­istä poh­jaa vas­ten, juuri ja juuri erottuen:

Todel­li­nen vuosiko­rko:  923,36 %- 3191,14%

Joskus ennen koronkiskon­nas­ta jou­tui linnaan.

Eikö näitä veren­im­i­jöitä saa mitenkään kuriin!

136 vastausta artikkeliin “Eikö pikavippiyhtiöitä saada kuriin!”

  1. Kos­ka hai­tat ovat olleet tiedos­sa jo pitkään, niin parem­pi kysymys olisi, että eikö näitä veren­im­i­jöitä halu­takaan lait­taa kuri­in ja mik­si ei?

    Onko nykyisen hal­li­tuk­sen ide­olo­gian vas­taista rajoit­taa liike­toim­intava­paut­ta vai mis­tä se kenkä puristaa?

  2. Google löytää 340 sivua, jol­la on tuo tek­sti: “Todel­li­nen vuosiko­rko: 923,36 %- 3191,14%”. Ide­alaina, Apu­laina, Mega­laina, Plus­savip­pi, Hymy­laina, Vauh­tivip­pi, Lei­jon­alaina, Luot­tovip­pi, Easy­laina, Sop­u­laina, Kelpovip­pi, Laat­u­laina, Arkivip­pi, Iltavippi …

    DVB Invest­ment Oy saat­taa olla kaikkien takana.

    Mikähän lie liikei­dea? Jos yhden mainen menee, jää 339 jäljelle?

  3. Voi myös kokeil­la vero­jen tai pysäköin­tivirhe­mak­sun mak­samista päivän myöhässä. Sil­loin vas­ta tietää mak­sa­neen­sa vuo­tu­ista korkoa. Mik­siköhän Soin­in­vaara näitä kutsuu?

  4. No minkälaisia ongelmia näistä pikavipeistä sit­ten oikein tulee?

    Luulen että pikavip­piy­htitö ovat pelas­ta­neet paljon kaveri- ja suku­lais­suhtei­ta, kun ystävyys ei mene kiville viidenkympin velan takia vaan velalli­nen saa setviä lähipi­irin sijas­ta asioitaan kasvot­toman yhtiön kanssa 🙂

  5. Pis­tetään parem­pi arvaus: DVB Invest­ment on kehit­tänyt sys­teemin, joka hui­jaa Googlea. Esim. googlaa­mal­la “pikavip­pi” (tai joku muu niistä Googlen ehdot­tamista hauista) tulok­set näyt­täi­sivät lis­taa­van pääasi­as­sa kyseisen fir­man tuot­tei­ta. Syynä on ainakin se, että mon­et mah­dol­liset haku­sanat on lain­o­jen nimis­sä. Sys­teemi­in näyt­täisi kuu­lu­van myös lukuisia vip­pi­en ver­tailu­sivu­ja, jot­ka ilmeis­es­ti ris­tikkäisil­lä viit­tauk­sil­la nos­ta­vat rankingiä. Veikkaan myös, että mon­et han­kki­vat pien­tä lisä­tu­loa, nos­ta­mal­la omil­la sivuil­laan fir­man sijoitusta.

    Googlen hui­jaami­nen on tietysti ihan lail­lista vaikkakin käyt­täjän kannal­ta ikävää. Ehkä pitäisikin pistää Googlen hui­jaa­jat kuriin.

  6. Nos­taako muuten Googlen main­os­ten klikkailu sivu­jen rankingiä? Ei kai …

  7. Veikkaan että strate­gia on sama kuin pok­eriy­htiöil­lä, joil­ta kiel­let­ti­in toim­inta tietyis­sä mais­sa: eli yhtiö ja server­it paper­il­la ulko­maille ja toim­inta jatkuu ennallaan.

  8. Minus­ta todel­lisen vuosiko­ron hur­jat pros­en­tit eivät tee pikavip­paa­jista veren­im­i­jöitä. Erit­täin lyhyis­sä lain­ois­sa todel­li­nen vuosiko­rko nousee läh­es väistämät­tä hir­muisek­si. Ei kukaan lainaa 100 euroa viikok­si 4 pros­entin todel­lisel­la vuosikorolla.

    Sen sijaan slo­gan: “pikavip­pi tule­vaa toimeen­tu­lo­tukea vas­taan”, on aivan var­masti kulut­ta­jan­suo­jalain markki­noin­tisään­nösten vas­tainen. Toisaal­ta eipä näistä juuri sank­tioi­ta seu­raa, eli kokeil­la voi rauhas­sa kaikenlaista. 

    Toinen vas­ten­mieli­nen piirre pikavip­paa­jis­sa on esimerkik­si lain­o­jen markki­noin­ti ja myön­tämi­nen alaikäisille, kos­ka vip­paa­ja tietää van­hempi­en lop­ul­ta menevän taku­useen lapsen­sa puolesta.

  9. Vielä arvaus: tek­sti on peräisin Pien­lainay­hdis­tyk­sen jäse­nilleen anta­mas­ta ohjeistuksesta.

  10. Kysymyshän ei ole siitä että lainaa pitäisi tai voisi saa­da halvem­mal­la korol­la, jos kil­pailua täl­lä alal­la ei ole rajoitet­tu vaan se on suht vapaa­ta, 1000% on vapaa markki­nako­rko kyseiselle riskiprofi­ilille, eli vaku­ut­toma­lle velalle. 

    Toisin sanoen, jos korkokatto(hintakatto) asete­taan tietyt ryh­mät eivät sit­ten enää lainaa saa. Kos­ka Suomes­sa saa ker­ran ostaa vaik­ka mitää muu­takin turhuuk­sia yli hin­taan, mik­si val­it­sit juuri kalli­in rahan suut­tumuk­sen kohteeksi?

  11. Ongel­man ydin on siinä, että ihmiset otta­vat näitä vippejä. 

    Itse haluiaisin rahan ole­van käytän­nössä aina sidot­tu johonkin, ja pant­ti­lainaamot ovat yli sata ker­taa parem­pi idea kuin pikavippaamot.

  12. Herää kysymys, mikä on se kuri, johon nämä pitäisi saa­da? Pitäisikö tuol­laiset korot kieltää? 

    Kuten joskus sanoit, näil­lä pikavipeil­lä tehdään usein ns. “real liq­uid asset”-tyyppisiä investoin­te­ja yöaikaan, mut­ta jos inter­net­sivus­ton main­ok­sen en uskoisi toimi­van siihen suuntaan.

    Ja todel­li­nen vuosiko­rko 1000 pros­ent­tia saadaan aikaisek­si esimerkik­si niin, että lainataan sata­nen viikon­lopuk­si, ja pyy­de­tään 110 takaisin maanan­taina. Jos se lainataan päiväk­si täl­lä kuvi­o­l­la, niin se on suun­nilleen tuon 3000 prosenttia. 

    Kuten Sylt­ty sanoi, joskus tämä kan­nat­taa, kos­ka jonkun toisen luo­ton mak­samat­ta­jät­tämi­nen mak­saa enem­män jol­lakin muul­la taval­la. Raflaavam­min voidaan sanoa, että nämä tyyp­it eivät tule oven läpi ja pistä polvilum­pi­oi­ta rik­ki, jos olet pari päivää myöhässä. Joskus se vai­h­toe­hto näis­sä velois­sa on nimit­täin tämä. 

    Ei se ongel­ma mihinkään katoa sil­lä, että nämä lainat kiel­letään. Puhu­mat­takaan siitä, että kiel­lot ja rajoituk­set puut­tuvat ihmis­ten oikeuk­si­in vielä enem­män, sanoitte mitä sanoitte.

  13. Pikavip­piy­htiöt saadaan kuri­in jos halu­taan, vielä ei ole halut­tu. On täysin tavanomaista, että 50 euron pikavip­pi on per­in­tä­vai­heessa kas­vanut “kuluineen” läh­es kym­menker­taisek­si. Kysymys on puh­taasti siitä, kuin­ka suuret käsittely‑, toimisto‑, per­in­tä- ja oikeu­denkäyn­tiku­lut hyväksytään varsi­naisen vel­ka- ja viivästyko­ron lisäk­si. Nykyi­nen lain­säädän­tö on selvästi ham­paa­ton ja tilanne kohtu­u­ton. Asia ei vain tun­nu kiin­nos­ta­van ketään kyl­lik­si. Tässä olisi sel­l­ainen todel­li­nen ongel­ma, jon­ka vihreän oikeusmin­is­terin soisi otta­van asi­ak­seen. Mut­ta kun tätä ei ole mainit­tu Amnestyn rapor­tis­sa, niin ehkä sitä ei ole Brax­ille olemassa.

  14. Nyt ehdot­tomasti on tärkeä asia ker­toa suurelle yleisölle, että mik­si työtön tarvit­see pienehköä pikavip­pia eräässä tapauksessa.

    Jätän keskivi­ikkona työt­tömyysko­r­vau­sanomuk­sen Kelan sivulle. Nor­maal­isti kun keskivi­ikko, torstai, eikä per­jan­taikaan ole arkipy­hä, niin pannkipäivien mukaises­ti Kela + pank­ki yhteistyössään toimit­taakin keskivi­ikkona anotun kor­vauk­sen per­jan­taina tililleni.

    Mut­ta jos keskivi­ikko, torstai tai per­jan­tai on ns. arkipy­hä, niin per­jaille oletet­tu rahapäivä ja rahalli­nen kor­vaus saa­puukin tililil­leni vas­ta maanataina. Eli ns. “per­jan­tai” päivän tili tuleekin vas­ta maanan­taina. Siis viikkon­lop­un ja 2 pankkipäivän mukaan, odot­ta­mani raha myöhästyykin 3 vuorokautta.

    Eli tässä tapauk­ses­sa mielästäni ei ole yhtään mitään väärää siinä, että lainaan viikon­lopuk­si rahaa elämiseeni — kun on ns. pa-tilanne, ja lisäk­si tilanne, että saan seu­raa­van viikon maanan­taina edel­lisen viikon laun­taille ja sun­nu­taille varatut rahat lainat­tua ns. pikavip­il­lä.. ja mak­san mielel­läni tuon 3 vuorokau­den pankki­mak­sut vaik­ka “5000” % korolla.
    (Laskekoon joku, että onko 5000 pros­entin korko suh­teutet­tuna kol­men vuorokau­den ajalle — sit­ten niin pirun suuri “vuosiko­rko”.

    Tärkein­tä kuitenkin on, että ruokaa pöy­dässä on, kun Kela ei huomioi arkipy­häväpäiviä mak­satuk­sis­saan, eikä pankkikaan ryhdy rahaa lähet­tämään tilil­ta A tilille B tuos­ta vaan saman vuorokau­den aikana. Eli pankkivuorokaudet potut­taa varsinkin val­tion hallinnon byrokratiassa.

  15. Tiedemies kir­joit­taa viisaasti. Ihmi­nen on vas­tu­us­sa omista toimis­taan. Minä en kaipaa yhteiskun­nan suo­jelua sen vuok­si, että OS&Co koke­vat jonkun heitä vähem­män viisaan sitä tarvitsevan.

    Jos joku halu­aa ottaa lainaa, jon­ka kulut ovat korkeat niin hän on lähtöko­htais­es­ti päät­tänyt hyväksyä korkeat kulut. 

    Joni

  16. Pikavip­piy­htiöi­den tulisi ottaa mallia Kelas­ta ja per­iä vel­ka takaisin korotet­tuna. Samal­la taval­la kuin Kela perii takaisin liial­lis­es­ti mak­set­tu­ja opin­to­tukia. Kelan mukaan ylimääräi­nen mak­su ei ole korko vaan korotus.

  17. Täy­den­nän vielä, kun hyp­päsin ajatuk­sis­sani liian mon­ta por­ras­ta ker­ral­la. Nuo todel­liset vuosiko­rot koske­vat siis tilan­net­ta, jos­sa laina mak­se­taan ajal­laan. Pikavipeistä merkit­tävää osaa ei kuitenkaan hoide­ta ajois­sa. Esimerkik­si Helsin­gin käräjäoikeu­den kulu­vana vuon­na käsit­telemästä noin 40000 yksinker­tais­es­ta per­in­täasi­as­ta suuri osa on juuri näitä pikavippe­jä. Vakaan käsi­tyk­seni mukaan tämä ei kuitenkaan ole pikavip­piy­htiölle liike­toim­intaa hait­taavaa “luot­to­tap­pi­o­ta”, vaan viivästyk­sistä ja perin­nästä on tehty osa bisnestä. Tämän mah­dol­lis­ta­vat perit­tävään pääo­maan näh­den pos­ket­tomat per­in­täku­lut, joiden suit­simiseen lain­säädän­tö ei anna eväitä.

    Eli: (1) pikavip­piy­htiöi­den lainae­htoi­hin pitäisi saa­da olen­nainen tiuken­nus, so. enim­mäisko­rkoa tulisi olen­nais­es­ti raja­ta ja (2) hyväksyt­tävät per­in­täku­lut tulisi raja­ta mur­to-osaan nykyisestä.

    Tiedätkö sinä Tiedemies sel­l­aisen kaverin, joka lainaisi sin­ulle rahaa, mut­ta tulee kar­mit kaulas­sa polvilum­pi­oitasi rusen­tele­maan, jos mak­sua ei kuu­lu. Entä tiedätkö yhtään pikavip­piy­htiötä? Oma­l­la kohdal­lani vas­taus ensim­mäiseen on kieltävä ja jälkim­mäiseen myön­tävä. En usko ole­vani poikkeus. Tästä syys­tä pikavip­piy­htiöt syn­nyt­tävät uusia ongelmia, eivät vain siir­rä van­ho­ja ongelmia uuteen paikkaan.

  18. val­in­to­ja­han maail­ma on. Myös se käyt­tääkö sataseen kaksisataa.

    Oikea ongel­ma tässä on se, että Suomes­ta puut­tuu lain­säädän­tö henkilöko­htais­es­ta konkurssista.

    Jos olisi ole­mas­sa henkilöko­htaisen konkurssin mah­dol­lisu­us vas­tu­u­ta siir­ty­isi myös luo­tot­ta­jalle, kun se nykysään­nöil­lä on aina vain luo­ton ottajalla.

    Henkilöko­htaisen konkurssin mah­dol­lisu­us tek­isi rahoi­tus­markki­naa paljon ter­veem­mäk­si, kos­ka sil­loin rahoit­ta­jat jou­tu­isi­vat oikeasti miet­timään mitä rahoittavat.

  19. Tietenkin pikavipeistä saat­taa olla joskus jollekin vip­paa­jalle hyö­tyjäkin, mut­ta toden­näköis­es­ti paljon use­am­min melkoisia haittoja.

    Toimeen­tuk­iluukul­la pikavippe­jä kohdel­laan pääsään­töis­es­ti vip­paa­jan tuloina. Mut­ta lop­pu­jen lopuk­si toimeen­tu­lotuen kaut­ta myös veron­mak­sa­jat mak­sa­vat vuosit­tain toden­näköis­es­ti ainakin muu­tamia miljoo­nia euro­ja pikavippiyhtiöille. 

    Lisäk­si pikavip­pi­ongel­maiset kuor­mit­ta­vat melkois­es­ti sosi­aal­i­työn­tek­i­jöitä ja velka­neu­vo­jia. Pelkät sotku­jen selvit­te­lykus­tan­nuk­set vaa­ti­vat var­maankin miljoo­nia euro­ja veron­mak­sajien varoja.

    Mut­ta tietenkään pikavip­piy­htiöt eivät kup­paa veron­mak­sajien raho­ja siinä määrin, kuin eri­lais­ten pankki­tukien kaut­ta val­uu ahneille pankki­ireille. Sil­lä sek­to­ril­la puhutaankin sit­ten jo sadoista miljoon­ista ellei miljardeista.

  20. Osmo kyse­lee retoris­es­ti:” Eikö näitä mil­lään saa­da kuriin”

    Luulisi Soin­in­vaaran tietävän sen, kuka Suomes­sa säätää lait ja määrit­tää lain­rikko­jien ran­gais­tuk­set sekä määrit­tää rahamäärän, jol­la virkakoneis­to toimii pyrkiessään valvo­maan eduskun­nan säätämien lakien valvon­taa. Vai onko asia Soin­in­vaar­alle tuntematon.

    Kait kyseessä on poli­itikoil­ta puut­tu­va tah­to pikavip­piyri­tys­ten toimin­nan hillit­semiseen. Uskon, että esit­tämil­läsi korko­pros­en­teil­la yri­tyk­set tien­aa­vat niin hyvin, että rahaa riit­tää poli­itikko­jen ostamiseen vaal­ituel­la tai muil­la nimikkeil­lä. Vas­ta­han tässä vähän aikaa sit­ten puhut­ti­in, että kiin­teistöbisnes tuot­ti niin hyvin, että he osti­vat jopa koko Suomen hal­li­tuk­sen. Julk­isu­udessa­han puhut­ti­in Merisa­lon ykköshal­li­tuk­ses­ta, jota seu­raa Merisa­lon kakkoshal­li­tus jne.

  21. Suomes­sa tode­taan, että on moraalis­es­ti väärin antaa tyh­mien pitää rahansa.

    Tääl­lä on yleis­es­ti kau­pankäyn­ti­in levin­nyt tietyn­lainen hui­jaamisen kult­tuuri. Kohtu­us puut­tuu. Esimerkke­jä olisi lukemattomasti.

  22. TM on ihan oike­as­sa että lyhy­taikaisel­la lainalle muo­dos­tuu suuri lasken­nalli­nen vuosiko­rko, itseasi­as­sa ihan jo käsit­te­lyku­lu­jen vuok­si. Itseasi­as­sa jos otan tänään asun­to­lainan, tulenkin katumapäälle ja sit­ten mak­san sen huomen­na takaisin niin lasken­nalli­nen vuosiko­rko on huima.

    Mut­ta kun tämä ei ole se mihin sitä kat­toa tarvit­taisi­in. Se tarvit­taisi­in siihen ettei nuo nelinu­meroiset vuosiko­rot real­isoidu. Eli jos lainaa viikon­lop­un yli niin olkoon 10% korko, mut­ta ei siinä nyt ole enää mitään järkeä takaisin­mak­sun venyessä se kas­vaa vas­taavaa tah­tia tästä ikuisu­u­teen. Lain­säätäjä voisi lait­ta toteu­tu­vaal vuosiko­rolle jonkun katon, san­o­taan vaik­ka 50%. Jos joku rahoi­tusjär­jeste­ly edel­lyt­tää tuo­ta suurem­paa korkoa niin sitä ei pidä tehdä.

    Ja Häik­iö on henk.koht. konkurs­seista täysin oikeassa.

  23. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että lainan pääo­ma ei ole osa korkoa, kuten 99% sen­saa­tio­ju­tu­ista näin väit­tää ja las­kee. Jos 100 vip­istä pitää mak­saa takaisin 128€, niin korko on 28€, ei 128€.

  24. On tätä ollut ennenkin, vipin nimi oli vek­seli. Pank­ki antoi kolmek­si kuukaudek­si rahaa ja peri heti siitä koron (10%). Sit­ten kun raha­pu­las­sa jouduit siirt­mään vek­seliä, mak­soit taas 10 prosenttia.

    Vek­seli­in jou­tui han­kki­maan takaa­jan. Joskus isän­tämiehet kaupunkireis­suil­laan taka­si­vat tois­t­en­sa vek­se­leitä, ettei päässyt suu kuivumaan.

  25. Voisiko korolle aset­taa katon mata­lalle, ja velvoit­taa esim sosi­aal­i­toimis­ton han­kki­maan osa toim­intat­u­lois­taan pikavip­pi­markki­noil­ta (kun ne jo nyt käyt­tävät ison osan ajas­ta noiden selvit­te­lyyn — olisi helpom­pi selvit­tää, kun on itse lainanantaja).

    Seu­rakun­nat ja avustus‑, ym jär­jestöt voisi­vat myös osal­lis­tua tähän markki­naan hie­man asi­akkaalle kohtu­ullisem­mil­la ehdoil­la. Esim pienem­pi korko, pidem­pi mak­suai­ka ja kevyem­pi takaisin­per­in­tä sekä helpom­pi tap­pi­oiden kär­simi­nen (anteek­sianto varat­toma­lle vaik­ka ker­ran tms).

    Koronkisko­jien olisi pakko laskea omi­akin ehto­ja, jos halu­aa kil­pailus­sa pysyä. Muuten niille jäisi tietysti asi­akkaik­si enää kaikkein mak­sukyvyt­tömin osa ja toim­inta lakkaisi nopeasti raho­jen loppuessa.

  26. Paa­vo Häikiö
    “Oikea ongel­ma tässä on se, että Suomes­ta puut­tuu lain­säädän­tö henkilöko­htais­es­ta konkurssista.”

    Kyseinen lain­säädän­tö houkut­telee varat­to­mia nousukaudel­la lainaa­maan niin paljon kuin mah­dol­lista ja sijoit­ta­maan, kos­ka voitot tule­vat itselle, mut­ta mus­tan pekan jäädessä käteen ollaan jälleen vain lähtötilanteessa.

  27. Pikavip­pi­lain­säädän­töä on tiuken­net­tu. Osa tiuken­nuk­sista on vas­ta tulos­sa. Yksi tiuken­nuk­sista näkyi jo noil­la sivuil­la: yöl­lä baaris­sa tek­star­il­la otet­tu laina mak­se­taan tilille vas­ta klo 7. Näi­den yhtiöi­den markki­noin­ti­ta­vat vaan ovat niin härske­jä, ettei lain laati­ja pysy mil­lään perässä.
    Hyvä pykälä olisi sel­l­ainen, että jso A myön­tää lainan B:lle B:n ollessa päi­htynyt, B:n ei tarvitse mak­saa sitä takaisin. Todis­tus­taak­ka olisi A:lla. Lop­puisi­vat nämä kän­nykäl­lä otet­ta­vat lainat.
    Toinen ongel­ma on siinä, ettei noi­ta tek­stivi­esteil­lä otet­tu­ja lain­o­ja voi­da mitenkään kohdis­taa sille henkilölle, joka ne on ottanut. Jos saat het­kek­si hal­tu­usi naa­purin kän­nykän, voit ottaa lainan hänen nimi­in­sä. Jos B ottaa lainan C:n nimis­sä, ei pitäisi olla mitään syytä, mik­si A voi karhuta sen C:ltä eikä väit­teen tor­ju­mis­es­ta pitäisi koitua C:lle sen enem­pää kus­tan­nuk­sia kuin ilmaista ajan­hukkaa. Onhan lainanan­ta­jan velvol­lisu­us tark­istaa henkilöl­lisyys. Kän­nykkä ei voi kel­va­ta henkilön tun­nista­jak­si. Eikä se, että tietää toisen väestörekisteritunnuksen.

  28. BTW: Mik­si et ota noi­ta google-main­ok­sia blogi­isi ja lahjoi­ta ker­tyneitä varo­ja hyväntekeväisyyteen?

    Jär­jestä vaik­ka äänestys täl­lä siitä, mihin vaikka­pa 1–3 kk:n lahjoi­tus­varat laite­taan. Jot­ta hillot eivät menisi aina samoille, ryh­mit­tele eri saa­jaryh­miä (ter­vey­den­huolto, sosi­aa­li­nen toim­inta, ympäristö jne.) ja niistä sit­ten saa äänestää yhtä. Älä kuitenkaan perus­ta säätiötä “Pelas­takaa Soin­in­vaarat”, joka sit­ten aina vaan voittaisi :). 

    Käytä äänestyk­seen wp:n gallup-konet­ta tai avaa ketju. 

    Tai mik­sei samantien peruste­ta yhdis­tys­tä asialle. Lahjoit­ta­ja-blog­gari-jäsen saa logon blogi­in­sa. Se ja sivuil­la ole­va julki­nen tili­tys­lista osoit­taa vier­aalle, että google-hillot menevät hyvään tarkoitukseen? 

    Olisiko ideaa? Blo­gisi tuot­taisi tuhan­sia vuodessa ja vielä enem­män se tuot­taisi hyvää mieltä.

    1. Olen itseasi­as­sa poht­in­ut tuo­ta main­os­ten ottamista, mut­ta ajatel­lut käyt­tää sen rahan tämän blo­gin hyväk­si. Nyt kun sitä tehdään oto, blo­gi ei ole lainkaan niin nyvä kuin se olisi, jos sen ylläpi­toon ja asi­a­sisältöön voisi keskit­tyä. Luk­i­joi­ta on kuitenkin enem­män kuin monel­la lehdellä.

  29. Tyh­mä kysymys: olisiko mei­dän varsi­nainen ongel­mamme jokin aivan muu kuin nämä pikavipit?

    Kari

    1. Pikavip­it eivät ole Karin eivätkä min­unkaan ongel­mani, mut­ta mon­en ylivelka­an­tuneen, elämän­hallinnal­taan vähän ailahtel­e­vaisen ongel­ma ne ovat.

  30. @Syltty

    Kir­joi­tat kuin lainan myön­täjäl­lä ei olisi lainkaan arviointikykyä.

    Nythän ei oikein tarvitse ollakaan, kos­ka ulosot­toa voi jatkaa määrät­tömästi. Jos ei voisikaan niin pankin pitäisi tehdä paljon tiukem­pi arvio asi­akkaan takaisin­mak­sukyvys­tä kuin nyt.

    Ei se mak­sukyvytön lainaa sijoituk­si­in­sa saisi.

  31. Jaa että niinkuin asun­to­lainaa ottaes­sani min­un pitäisi sen muun tohi­nan ohes­sa puhal­taa alkometri­in, ja tämä sirkus pitäisi tal­len­taa vide­olle? Kun todis­tus­taak­ka on pankilla.

    No, olisi­han se taval­laan viihdyt­tävä lisäkeven­nös asunnonostamiseen.

    Joku tuol­la epäili, että “rahaa riit­tää poli­itikko­jen ostamiseen vaal­ituel­la tai muil­la nimikkeil­lä”. Itse taas en usko, että pikavip­pi­fir­mat ovat anta­neet vaal­i­tukea kellekään. Mik­si siis pikavip­pi­fir­mo­jen toim­intaa ei rajoite­ta? Minus­ta kyse on enem­män aat­teesta: sopimus­va­paus on meikäläisen yhteiskun­nan perus­pi­lare­i­ta, ja sen mur­t­a­mi­nen vaatii vahvo­ja perustei­ta. Pikavip­pi­en kohdal­la noi­ta perustei­ta kyl­lä onkin, mut­ta on ihan hyvä, että näis­sä asiois­sa ollaan melko kon­ser­vati­ivisia, eikä jokaista epäko­htaa lähde­tä paikkaa­maan kiireel­lä ja hark­it­se­mat­ta, kos­ka paikkaus­tarvikkeet voivat usein olla haitallisem­pia kuin reiät.

  32. Yhtä suuri ongel­ma kuin korko, ovat val­taisat per­im­isku­lut. Sieltä tulee usei­den tuhan­sien pros­ent­tien korot aiem­man jopa tuhan­nen pros­entin päälle.

    Tiedän tuoreeltaan tapauk­sen, jos­sa 4 eril­listä 100 euron pikavip­piä jou­tui per­in­tään otta­jan joudut­tua aivan muista syistä maksuvaikeuksiin.

    Nyt lain­o­jen hin­ta — 1 kk ulosot­tomiehen perin­nän aloit­tamis­es­ta, 1 per­in­täkir­je — on 1600 euroa! 

    Tuhatku­u­sisa­taa euroa.

    Sen tuo lainan­ot­ta­ja mak­saa lainas­taan. Tai enem­män, kos­ka korko juok­see, päälle voi tul­la uusia per­in­täku­lu­ja, jot­ka lisätään pääo­maan, kuten käsit­tääk­seni korkokin jois­sakin tapauk­sis­sa (olenko väärässä?) ja sit­ten ryhdytkin mak­samaan korkoa korolle.

    Ulosot­tomies saa tiet­tävästi alle 100 euroa, mui­hin lain­vaa­timi­in kului­hin men­nee 100–200 euroa ja lop­un saa­vat pikavip­pi­fir­ma ja sen yhteistyökump­pan­i­na toimi­va per­in­tä­fir­ma. Ties vaik­ka sen omis­taisi pikavip­piy­htiö. Tai että saa­vat per­in­tä­fir­moil­ta pro­vi­sio­ta, kun toimit­ta­vat asi­akkai­ta niille. 

    Tämä on niiden toinen bis­ness ja huu­ta­va vääryys aivan mielipuolis­ten korko­jen lisäksi.

    Myöskin tuos­ta syys­tä fir­mat halu­a­vat pitää löysiä lainae­hto­ja. Tuot­to on var­ma, sil­lä 1. ker­ran (kos­ka luot­totiedot oli­vat kun­nos­sa) per­in­tään joutu­va mak­saa lainansa läh­es taku­u­var­masti, jot­ta saa kansalaisuuten­sa takaisin edes joskus.

    Ellei mak­sa, hän tip­puu de fac­to yhteiskun­nan ulkop­uolelle: ei voi joko ostaa mitään tai kaik­ki käteisel­lä. Auton ost­a­mi­nenkin käy mah­dot­tomak­si, kos­ka ei saa vaku­u­tus­ta kuin kas­salta käteisel­lä rahal­la ja kalleim­paan mah­dol­liseen hintaan.

    Asi­aan pitäisi mitä pikimin puuttua.

  33. “Olen itseasi­as­sa poht­in­ut tuo­ta main­os­ten ottamista, mut­ta ajatel­lut käyt­tää sen rahan tämän blo­gin hyväksi.”

    Tuskin häir­it­sisi ketään.

    Lisäk­si Googlen AdSense-koneessa on toimin­not ei-halut­tu­jen main­os­ten poissuodattamiseen.

  34. Jyr­ki Viro­lainen on eri yhtey­dessä kir­joit­tanut per­in­täy­htiöi­den palkkioista, jot­ka ovat järkyt­tävän suuria ja jot­ka vielä usein tule­vat tämän törkeän kiskon­nan päälle. Lisäk­si voit­to­ja repiväl­lä per­in­täy­htiöl­la on sama omis­ta­ja kuin pikavip­piy­htiöl­lä. Näin saadaan perit­tyä suurem­pia kokonaisvoittoja.

  35. Osmo Soin­in­vaara
    “Hyvä pykälä olisi sel­l­ainen, että jso A myön­tää lainan B:lle B:n ollessa päi­htynyt, B:n ei tarvitse mak­saa sitä takaisin. Todis­tus­taak­ka olisi A:lla. Lop­puisi­vat nämä kän­nykäl­lä otet­ta­vat lainat.”

    Haloo Osmo!

    Lop­puisi myös lainan­haju net­ti­pankin avul­la sekä luot­toko­rtin käyt­tö, kos­ka luot­tokun­ta ei voisi mitenkään todis­taa että asi­akas ei ollut päis­sään vinkaut­taes­saan Visaa.

  36. Ratkaisua voisi lähteä hake­maan mak­sukiel­loista vähän samaan tyyli­in kuin uloso­to­ssa. Lähtöko­htais­es­ti toimeen­tu­lotuen varas­sa elävä henkilö olisi luo­to­tuskiel­los­sa, eli kulu­tus­lu­o­tot pitäisi (teo­ri­as­sa) tilit­tää sosi­aalivi­ra­nomaiselle, eli käytän­nössä niitä ei myönnettäisi.

  37. Tietääkö kukaan tapaus­ta jos­sa vip­paa­ja olisi kiistänyt otta­neen­sa lainan ja asia olisi men­nyt käräjille ? Olisi mie­lenki­in­toista tietää voiko lainan otta­ja kui­tata lainan yksinker­tais­es­ti kiistämäl­lä sen ?

    Ps. kan­natan ennem­min hyvän­tekeväisyyt­tä jon­ka kohteen sivus­ton isän­tä päät­tää yksin­val­tais­es­ti avoimen keskustelun päät­teek­si. Jos rahat käytetään blo­gin hyväk­si tulee postauk­sista liian mietit­tyjä (=tyl­siä).

  38. Nimeno­maan googlen main­ok­set (toisin kuin jotkut isot vilkku­vat ban­ner­it joi­ta esim. hs.fi pää­sivul­la on — tai olisi jos en niitä adblockil­la blokkaisi) yleen­sä koetaan hyvin har­mit­tomik­si ja lukukoke­mus­ta häir­it­semät­tömik­si. Siitä vain kokeilemaan.

  39. Näen­näisongel­ma: Todel­li­nen vuosiko­rko näyt­tää rumal­ta. Näen­näi­nen sik­si, että niin kuin tässä keskustelus­sa on tuo­tu esille, saman­laisia luku­ja saadaan mitä eri­laisim­mis­sa ark­i­sis­sa lain­austi­lanteis­sa, jois­sa ei ole mitään väärää, mut­ta joi­ta pitäisi johdon­mukaisu­u­den nimis­sä pahek­sua siinä mis­sä pikavippe­jäkin. Ope­tus onkin, että ehkäpä todel­li­nen vuosiko­rko ei ole kovinkaan hyvä tun­nus­luku jonkin laina­jär­jeste­lyn hyvyy­den tai pahu­u­den ain­oak­si indikaattoriksi.

    Todel­li­nen ongel­ma: Pikavippe­jä hake­vat ja saa­vat myös sel­l­aiset ihmiset, joil­la on jo entu­ud­estaan vaikeuk­sia (tahat­to­mia tai tahal­lisia) suo­ri­u­tua raha-asioitaan, ja täl­lais­ten ihmis­ten jo ole­mas­saole­via ongelmia pihavip­pi voi pahen­taa merkittävästikin.

  40. Onko kukaan kom­men­toi­jista tör­män­nyt näi­hin hui­jariyri­tyk­si­in, jot­ka saat­u­aan puhe­lin­li­it­tymän halti­jan vas­taa­maan johonkin kyse­lyyn tai tietok­il­pailu­un, veloit­ta­vat lop­ut­tomasti liit­tymän haltijaa.

    Poikamme 13v. oli osal­lis­tunut johonkin kyse­lyyn, vaik­ka liit­tymässä oli kaik­ki mah­dol­liset estot kau­pal­lisi­in palveluihin.

    Puhe­lin­lasku­un alkoi ilmestyä toista kym­men­tä euroa viihde­palvelumak­su­ja. Pari kuukaut­ta asi­aa ihme­tel­tyämme ja poikaa kovis­tel­tuamme otimme yhteyt­tä operaattoriin(Elisa), mis­tä nihkeän vas­taan­oton jäl­keen saimme jonkin­laisen erit­te­lyn, jos­ta kävi ilmi, että poikamme ei ollut kuin ker­ran lähet­tänyt viestin jollekin fir­malle. Fir­man nimeä tai mitään yhteysti­eto­ja emme tietenkään saa­neet Elisalta. Vain numeron johon pojan tek­stivi­esti oli lähetetty.
    Ja päälle moit­teet siitä, että emme olleet valvoneet pojan puhelimenkäyttöä. 

    Puhe­lin­op­er­aat­tor­eil­la ei tun­nu ole­van mitään intres­siä estää täl­laista toim­intaa, saa­vathan ne itsekin siitä tuloa.
    Hel­poin­ta tapa päästä eroon sotkus­ta oli vai­h­taa liit­tymää ja numeroa.

  41. Osmo,

    Ihmisil­lä on kaiken­laisia ongelmia. Minä nyt en vain oikein osaa nähdä toim­intaa, jos­sa aikuiset ihmiset keskenään lainail­e­vat sopimin­sa ehdoin rahaa toinen toisilleen, minään suure­na yhteiskun­nal­lise­na epäkohtana.

    Melkein jopa väit­täisin, että näi­den ylivelka­an­tunei­den ongel­ma on jokin aivan muu kuin pikavip­pi­fir­mo­jen toiminta.

    Kari

  42. En ole eri mieltä siitä, että per­in­tä­vai­heen “kulut”, joi­ta tulee myöhästymi­sistä jne, ovat se todel­li­nen ongel­ma näis­sä, ja että tälle ongel­malle pitäisi tehdä jotain. Vaik­ka mielestäni vapai­ta kansalaisia ei pidä hol­ho­ta edes lainan­oton suh­teen, on eri asia se, että laina onkin jotain ihan muu­ta kuin se, mitä lainan­ot­ta­ja on kuvitellut. 

    En usko, että pikavip­piä ottaes­saan kukaan kuvit­telee mak­sa­vansa sen kak­sikym­menker­taise­na takaisin, mut­ta näin joskus käy. Jos kyse on riskino­to­s­ta, jos­sa lainan­ot­ta­ja tietää riskin, niin hom­ma on eri, mut­ta jos taas kyse on ns. hui­jauk­ses­ta, niin se ei voi olla lail­lista. Se, että hom­ma on teknis­es­tiot­taen lail­lista, ei voi olla mikään perustelu. 

    Tätä varten­han ne todel­liset vuosiko­rot pitää ilmoit­taa. 3000% vuosiko­rko tarkoit­taa todel­lakin sitä, että 100 laina muut­tuu vuodessa 3100 euron lainaksi. Täl­löin ei lainan­ot­ta­jaa oikeas­t­aan ole hui­jat­tu. Ongel­ma on kuitenkin se, että luulen että suurin osa kuvit­telee, että se mak­se­taan sit­ten mañana, eikä tästä tule mitään ongel­maa. Kuten Kari sanoi, ylivelka­an­tunei­den ongel­ma on jotain ihan muu­ta kuin se, mitä pikavip­pi­fir­mat tekevät.

  43. Henk. koht. konkurssin sal­lim­i­nen ratkaisi kaik­ki nämä ongel­mat ker­ta heitol­la — luo­ton anta­ja jou­tu­isi tekemään edes jonkun sortin hark­in­taa ennen lain­o­jen myön­tämistä. Samal­la hoi­tu­isi per­in­tään ja sen kam­mot­tavaan kan­nat­tavu­u­teen liit­tyvät ongel­mat, eli se että velal­liselle voidaan oikeas­t­aan läim­iä mak­set­tavak­si mitä tahansa eril­lais­ten “kulu­jen” nimik­keel­lä samal­la kuin sakkoko­rko rak­sut­taa jatku­vasti ilman, että per­in­tää hoitaval­la tahol­la on mitään syytä pohtia mak­su­jen kohtu­ullisu­ut­ta tai velal­lisen real­is­tisia mah­dolisuuk­sia mak­saa saatavia takaisin.

  44. Pakko tode­ta tuo­hon että “vas­tuu on otta­jal­la” että ei se nyt niin mene. Tääl­lä reaal­i­maail­mas­sa mis­sä tahansa kau­pas­sa myös myyjäl­lä on läjäpäin vas­tui­ta. Vas­tuu on jaet­tu sekä osta­jan että myyjän kesken ja tuo jako ei tuote- tai tapausko­htais­es­ti ole mitenkään itses­tään­selvä, kyl­lä sitä voi säätää järkeväm­pään suuntaan.

  45. Kyl­lä pikavip­piy­htiöt voitaisi­in lait­taa kuri­in. Se ei edes edel­lyt­täisi luot­to­laitoslain nyky­istä sisältöä rajumpaa peri­aat­teel­lista puut­tumista elinkeino­va­pau­teen. Julk­isu­udessa on ollut puhet­ta että olisi teknis­es­ti vaikeaa tehdä ao. lain­säädän­töä, kun puhutaan kuitenkin sivi­il­ioikeu­den van­him­mas­ta ja erit­täin geneeris­es­ti sovel­let­tavas­ta ydi­nalueesta, eli velka­kir­jalaista. — Mut­ta tarvit­sisi vain säätää nor­mi, joka kieltää yli 50%:a vuo­tu­ista korkoa perit­tävän mis­sään velka­suh­teessa, niin tämä lop­puisi. Jäisi tilaa ja sopimus­va­paut­ta kaikelle nor­maalille rahoi­tus- saati vähit­täis­pankkili­ike­toimin­nalle, mut­ta tämä raju­jen luot­to­tap­pi­oiden korossa pul­veroimiseen perus­tu­va bisnes lop­puisi. Hei­jas­tus­vaiku­tuk­sia saat­taisi toki silti tulla.

  46. Eihän niis­sä USA:n sub­rime asun­to­lain­ois­sakaan pitänyt olla mitään vikaa. Oli­vat aikuis­ten ihmis­ten tekemiä lainasopimuksia.

    Pikavip­pi­lain­ois­sa on samaa logi­ikkaa kuin USA:n köy­hille myön­netyis­sä asun­to­lain­ois­sa. Kyl­lä tap­pi­ot sit­ten joku kuit­taa. Usein se mak­sa­jan osa lankeaa veronmaksajille. 

    Emme­hän me voi niitä vähäo­saisia jät­tää heit­teille, kuten emme voi antaa koko talousjär­jestelmän rom­ah­taa keinot­telijoiden ahneu­den vuoksi.

  47. Häh? Osmo väit­tää, että pikavip­it ovat ongel­ma mak­sukyvyt­tömille. Mil­lä perus­teel­la? Eiks ne nyt ennem­minkin oo se ratkaisu?

    Vai onks tää taas näitä, että ihmiset on niin tyh­miä, että eivät tiedä mikä niille itselleen on hyväks, mut­ta onneks Osmo on niin fik­su, että se kyl­lä tietää?

  48. “Ei kukaan lainaa 100 euroa viikok­si 4 pros­entin todel­lisel­la vuosikorolla.”

    Mak­suaikako­r­tilla saa keskimäärin 30 vuorokau­den mak­sua­jan ilman korkoa. Kaup­pias tosin mak­saa osan ostok­sen hin­nas­ta luot­toy­htiölle. Kor­til­ta voi myös nos­taa rahaa, jol­loin todel­li­nen vuosiko­rko on noin 4%. En siis tarkoi­ta luot­toko­rt­tia, vaan sel­l­aista, jon­ka lyhen­nyspros­ent­ti on 100.

  49. Ihan vaan näin yleis­es­ti tode­ten kun mon­etkaan eivät kan­na käteistä mukanaan, että mitä sit­ten kun pankkiko­rt­ti on kadon­nut ja tulisi päästä koti­in tak­sil­la maaseudulle Helsingistä kel­lo 03:00.

    Mut­ta toki pikavip­pi­lain­säätäjät ovat halun­neet, että kukaan ei kuku tuona yön aikana missään.

  50. tpyy­lu­o­ma,

    No kyl­lä tässä näyt­täisi siltä, että se myön­täjä kan­taa vas­tu­un­sa (ja laskut­taa sen myös, kuten koroista nähdään). Mon­es­ta muus­ta pankki­toimin­nas­ta ei kyl­lä voi sanoa samaa…

    Kari

  51. Minus­ta korkokat­to­vaa­timuk­set ovat kohtu­ut­to­mia. Mielestäni ei ole sinän­sä mitään ongel­maa siinä, että ote­taan viikon­lop­un yli lainas­ta 1000 pros­entin (lasken­nalli­nen) vuosiko­rko. Täl­laisi­in asioi­hin, ja omi­naisuuk­si­in, jot­ka lainas­ta ilmoite­taan heti kät­telyssä, ja jot­ka ovat täysin selvät lainan­ot­ta­jalle, ei ole syytä puuttua.

    Jos jotakin, niin tuo 1000 pros­entin koron ilmoit­ta­mi­nen hämää lainanottajaa.

    Tärkeäm­pänä pitäisin sitä, että per­in­täku­lu­jen per­im­i­nen ei saisi muo­dostaa sitä tosi­asial­lista ansain­ta­mallia tässä liike­toimin­nas­sa, eli myöhästymis­mak­su­jen pitäisi olla selvästi ennustet­tavis­sa, koron pitäisi olla kohtu­ulli­nen siinä tapauk­ses­sa, että mak­su viivästyy, ja perin­nän ei pitäisi olla mitään verenimentää. 

    Peri­aat­teessa olen sitä mieltä, että ihan aina, kun oikeuslaitos joudu­taan otta­maan hom­maan mukaan, täy­tyy tilanteen olla sel­l­ainen, että siinä kum­mankin on pakko jous­taa; oikeuslaitok­sen käyt­tämi­nen ei saa mis­sään nimessä olla mikään ansain­ta­malli, se, että nän on, on peräti jonkin­lainen rent-seekingin määritelmä.

    Korostan, että korkeakaan korko ei ole tässä ongel­ma. Jos korko kuvas­taa luot­to­tap­pi­on riskiä, niin siitä vaan, mut­ta jos luot­to­tap­pi­on sijaan per­in­täku­lut muo­dosta­vatkin sen ydin­li­ike­toimin­nan luo­tot­ta­jalle, niin hom­ma on mielestäni huijausta.

    1. Pikavip­pi­laitosten ongel­ma on se, että niiden toim­inta on vähän saman­laista kuin huumekaup­pi­aan. Pyritään hyö­tymään taloudel­lis­es­ti tois­t­en haavoit­tuvas­ta ase­mas­ta ja henkilöko­htai­sista heikkouk­sista. Se, että koronkiskon­ta on aikanaan määrät­ty ran­gais­tavak­si, ker­too jotain asi­as­ta. Täl­lä ker­taa min­ua närkästyt­ti se, että pikavippe­jä main­os­te­taan sivul­la, johon joutuu, kun googlaa tieto­ja toimeen­tu­lotues­ta. Aivan hävytön­tä oli, että tek­stivi­estil­lä saat­toi tila­ta katet­ta pankkiko­r­tilleen yöl­lä klo kak­si baaris­sa. Sen Tui­ja Brax on nyt saanut kielletyksi.

  52. AP
    “Kor­til­ta voi myös nos­taa rahaa, jol­loin todel­li­nen vuosiko­rko on noin 4%.”

    Jos nos­taa rahaa ja samal­la käyt­tää visan luot­to-omi­naisuuk­sia, niin ainakin Han­dels­banke­nil­la luot­toko­rko on rahan nos­tamis­es­ta 2,9 e + 2,9 % + luot­to-ajal­ta euri­bor 3kk +7% + 4 e/kk tilin­hoitopalkkio­ta per luo­tolli­nen kuukausi. 

    Toki tuo kos­kee ain­oas­taan sitä todel­lista luot­toa, ei pelkkää mak­sua­jan osuutta.

  53. Sub­prime-lain­o­ja ei kan­na­ta ver­ra­ta pikavippei­hin ainakaan ver­tailu ei ole onnis­tunut jos kuvitel­laan että Sub­prime-lain­oil­la yritet­ti­in hyö­tyä sinän­sä köy­hien kustannuksella.

    Pikavipin idea on, että juuri nyt rahat­toma­lle rahan nyk­yar­vo on hur­jan suuri ver­rat­tuna siihen parin päivän päässä käteen tule­vaan palkkaan. Eli het­kel­lis­es­ti raha­ton on valmis mak­samaan hur­jan (lasken­nal­lisen) vuosiko­ron, kos­ka ruo­ka, huumeet, sosi­aa­li­nen tilanne, what­ev­er, on juuri nyt ihan pakko hoitaa. Tätä voi tiet­ty pitää moraalit­tomana, etenkin jos kyse on päi­hdeon­gel­mais­es­ta tms, mut­ta sen kieltämi­nen (koron rajoit­ta­mi­nen kieltää sen aina joil­takin) pois­taa mah­dol­lisu­u­den tähän, ja sil­loin se ruo­ka ja what­ev­er jää han­kki­mat­ta, mis­tä voi seu­ra­ta mas­si­ivi­nenkin hyvinvointitappio.

    Sub­prime-lain­oil­la ei pyrit­ty paikkaa­maan tätä, vaan sub­prime-lainan ideana on mah­dol­lisu­us tien­ata hie­man eri­laisel­la riskiprofi­ilil­la kuin nor­maalilain­ois­sa. Sub­prime-lainan ideana on, että se myön­netään tyyp­ille, jol­la on korkeahko mah­dol­lisu­us aiheut­taa luot­to­tap­pio, mut­ta se myön­netään sel­l­aista taku­u­ta vas­taan, jos­ta lainanan­ta­ja uskoo saa­vansa rahat hel­posti takaisin.

    Asun­to­jen hin­to­jen noustes­sa myön­netään siis kiikun kaakun mak­sukykyiselle iso laina, jol­la tämä ostaa asun­non. Jos hän pystyy mak­samaan lainansa, tosi hienoa, kos­ka siitä mak­se­taan vähän korkeampi korko. Jos taas hän ei pysty mak­samaan, niin aikaa on kulunut jonkin ver­ran, joten asun­to on toden­näköis­es­ti arvokkaampi kuin lainapääo­ma, joten pank­ki myy asun­non ja saa tuot­ton­sa siitä. 

    Sub­prime on ihan OK idea sil­lä ole­tuk­sel­la, että asun­to­jen hin­nat nou­se­vat. Oikeas­t­aan se ei ole mitään sen kum­mem­paa kuin riskipa­peri, jon­ka riskiprofi­ili määräy­tyy asun­to­jen hin­noista. Se ei eroa muista rahoi­tusin­stru­menteista sen kummemmin. 

    Se, mik­si Sub­primet aiheut­ti­vat niin ison kaaok­sen oli, että niitä myön­net­ti­in paljon, ja niitä “liimat­ti­in” yhteen isoik­si nipuik­si, joi­ta myyti­in sit­ten eteen­päin. Tässä vai­heessa niille annet­ti­in uusi, (näin jälkikä­teen ajatellen väärän­lainen) lasken­nalli­nen riskiprofi­ili. Kos­ka rahoi­tus­markki­noil­la pyritään yleen­sä, ja aivan viisaasti, hajaut­ta­maan riskiä, näitä papere­i­ta pää­tyi hur­jia määriä eri paikkoi­hin “omaisu­udek­si”, joka oli mil­loin minkäkin­lais­ten lain­o­jen takuina tms. 

    Kun ris­ki real­isoi­tui — eli asun­toku­pla puhke­si — kukaan ei kyen­nyt oikein ole­maan var­ma, kenel­lä lop­ul­ta oli kuinkakin mon­ta näitä mus­tia pekko­ja. Täl­lainen tilanne saa pankit halut­tomak­si lainaa­maan toisilleen rahaa, ja tämä taas hyy­dyt­tää nor­maalit laina­markki­nat täysin. Tästä rahoi­tuskri­i­sis­sä oli kyse.

  54. Osmon huumeve­toomus on kieltämät­tä vaikut­ta­va. Kuten usein tämän pal­stan jutuis­sa, oikea vas­taus ei ole ilmeinen. Jos vip­pi johtuu huumeri­ip­pu­vu­ud­es­ta, voi olla hyviä syitä kieltää moinen lain­aus­toim­inta. Toisaal­ta voimme hyvin kuvitel­la tilantei­ta, jois­sa vipin pitäisi olla laillinen. 

    Ongel­ma lie­nee siinä, että lain­säätäjä ei voi mitenkään tietää, mis­sä tarkoituk­ses­sa pikalaina mil­loinkin haetaan ja myön­netään. Eihän se nyt niinkään ole, että pahoista riip­pu­vuk­sista johtu­via lain­o­ja haetaan vain kel­lo kahdelta yöllä.

  55. Olen samaa mieltä Osmon kanssa siitä, että pikavip­pi­laitok­set pyrkivät hyö­tymään taloudel­lis­es­ti tois­t­en haavoit­tuvas­ta asemasta.

    Markki­noin­ti suun­nataan tietois­es­ti ongel­maisille. Toim­inta on tarkkaan suun­nitel­tua tietoista ongel­mais­ten ja vähäo­sais­ten kuppaamista. 

    Pikavip­pi­laitok­set myös tietävät, että Suomes­sa toimii sosi­aal­i­tur­va, joka pelas­taa ongel­maisia. Sosi­aal­i­tur­va pienen­tää pikavip­pi­laitosten luot­to­tap­pi­oriske­jä ja tämä on tarkkaa otet­tu huomioon liike­toimin­nan suunnittelussa.

    Pikavip­pi­laitok­set ovat otta­neet huomioon myös sen, että Suomes­sa toimeen­tu­loluukulle menon kyn­nys on selvästi madal­tunut. Pikavip­pi­laitosten tavoit­teena onkin vahvis­taa välin­pitämät­tömyy­den kult­tuuria, jos­sa aina tarvit­taes­sa tehdään pikavippe­jä ja käy­dään sos­sun luukul­la. Näin pikavip­pi­laitok­set tien­aa­vat entistä enem­män rahaa omistajilleen.

    Edel­lä ole­van vuok­si pikavip­pi­laitok­set ovat yhteiskun­nan inhot­tavia syöpäkas­vaimia, jot­ka pitäisi nopeasti leika­ta pois.

  56. Aivan hävytön­tä oli, että tek­stivi­estil­lä saat­toi tila­ta katet­ta pankkiko­r­tilleen yöl­lä klo kak­si baaris­sa. Sen Tui­ja Brax on nyt saanut kielletyksi.

    Aivan mah­tavaa, että palvelu keskeytetään Tui­ja Brax­in toimes­ta… aal­to­ja! Kiitos tästäkin hol­houk­ses­ta, vihreät. 

    Jos markki­noin­nis­sa on arve­lut­tavuuk­sia, niin minus­ta olisi ollut parem­pi kor­ja­ta se puoli kuin lopet­taa koko palvelu. 

    Eihän se korko mis­sään tun­nu, jos sopimuk­sen mukaises­ti mak­saa vipin takaisin parin viikon sisään. Ongel­ma muo­dos­tuu lähin­nä siitä, että ei mak­sa ja rästit siir­tyvät per­in­tä­toimis­toille. Siitä sit­ten tietysti ulosot­toon jne. 

    Kyl­lä pikavippe­jä otta­vat muutkin kuin monion­gel­maiset juop­poretkut. Sil­loin täl­löin voi olla käteisen tarvet­ta mm. opiske­li­joil­la ja muil­la aivan asial­lisil­la ihmisil­lä. Voi olla tarvet­ta myös sil­loin kah­den aikoi­hin yöllä.

  57. No san­o­taan nyt sit­ten se, että pikavipin väärinkäyt­täjä ei onnis­tu kovinkaan suur­ta lainamäärää ker­ryt­tämään kontolleen.

    Mut­ta pankista otet­tu laina onkin sit­ten sen suu­ru­inen (kun eivät myön­nä kymp­pi­en lain­o­ja), että mah­dol­lis­es­ti tuon lainan hoitoku­lut kas­va­vat mah­dot­tomi­in määri­in mak­saa pankille takaisin. 

    Viit­taan vaan 1990-luvun lamaan, kun pankit put­sasi­vat yrit­täjiä puh­taik­si varoistaan.

  58. Oon täysin samaa mieltä Tiedemiehen kanssa ja täysin eri mieltä Osmon kanssa. Ei pikavip­pi­en otta­jat oo mitään uhre­ja. Ärsyt­tää, että Osmo heit­telee näitä tuules­ta tem­mat­tu­ja väit­teitä oikeut­ta­maan oman moraalin­sa tuput­tamista muille.

  59. Yöl­lis­ten pikavip­pi­en nos­ton viivästyt­tämi­nen on tietysti jonkin­lainen askel oikeaan suun­taan. Samoin sikako­rko­jen rajaami­nen 180 päivään. On kuitenkin selvä, että näil­lä rajoituk­sil­la pikavip­pibis­nek­sen lieveilmöitä voidaan ehkäistä vain vähän. Eli tässä asi­as­sa virheil­lä ei ole mitään syytä jäädä taput­tele­maan toisi­aan olalle hyvin tehdys­tä työstä. Itseasi­as­sa rajoituk­set ovat häm­mästyt­tävän löperöt, kun ote­taan huomioon mil­laisen yhteiskun­nal­lisen ja myös lain­opil­lisen arvostelun kohteena tämä toim­inta on jo vuosia ollut.

  60. Elisa, Vat­ten­r­fal, For­tum — kaik­ki kisko­vat mieletön­tä korkoa myöhästyneestä maksusta.

    Viralli­nen viiteko­rko on täl­lä het­el­lä kahdek­san prosenttia.

    Jos 25 euron puhe­lin­lasku myöhästyy yhden päivän, se tarkoit­taa (0,08*25)/365 eli puolen centin korkoa.

    Sit­ten yhtiöt alkoi­vat lähet­tää mak­suke­hoituk­sia ja tästä lisätään lasku­un viisi euroa.

    Jos 25 euron lasku viivästyy päivän se tietää 5 euron makuhuo­mau­tus­ta ja merk­it­see, että todel­li­nen vuosiko­rko ko. sum­malle on 7.294 %, minkä äälle tulee 8 % vuo­tu­inen viivästyskorko.

    Elisa, DNA, For­tum, Vat­ten­fall ym. ovat siis Suomen pahimpia pikavippaajia.

  61. EDIT:
    Elisa, DNA, Vat­ten­fall, For­tum mm. – kaik­ki kisko­vat mieletön­tä korkoa myöhästyneestä maksusta.

    Viralli­nen viiteko­rko on täl­lä het­el­lä kahdek­san prosenttia.

    Jos 25 euron puhe­lin­lasku myöhästyy yhden päivän, se tarkoit­taa 8 % viivästysko­rol­la puolen centin korkoa.

    Sit­ten yhtiöt alkoi­vat lähet­tää mak­suke­hoituk­sia ja tästä lisätään lasku­un viisi euroa. Mak­suke­hoi­tus lähetetään, vaik­ka lasku on jo maksettu.

    Jos 25 euron lasku viivästyy päivän se tietää 5 euron makuhuo­mau­tus­ta ja merk­it­see, että todel­li­nen vuosiko­rko ko. sum­malle on 7294 %, minkä päälle tulee 8 % vuo­tu­inen viivästyskorko.

    Elisa, DNA, For­tum, Vat­ten­fall ym. ovat siis Suomen rikol­lisimpia pikavippaajia.

  62. Art­turi:

    ” Häh? Osmo väit­tää, että pikavip­it ovat ongel­ma mak­sukyvyt­tömille. Mil­lä perus­teel­la? Eiks ne nyt ennem­minkin oo se ratkaisu? ”

    Häh?? Ajat­telitko mitään tuon kirjoittaessasi?

    ” Vai onks tää taas näitä, että ihmiset on niin tyh­miä, että eivät tiedä mikä niille itselleen on hyväks, mut­ta onneks Osmo on niin fik­su, että se kyl­lä tietää? ”

    On var­maan tosi lin­jakas olo, kun tuon on sanonut.

    Siinä on lib­er­taris­min ydi­nole­mus kiteytet­tynä kau­ni­isti. Elit­ismiä vas­taan! Minä tiedän parem­min kuin kukaan, ja kuka tahansa tietää parem­min kuin kukaan. Hol­hoamista vas­taan! Hölmöjä kuu­luukin kuset­taa. Avut­tomien riis­to kuu­luu luon­non­järjestyk­seen. Deegu­jen koti on katuo­ja ja elämä lyhyt, niin on hyvä. Mitä se kellekään kuu­luu, mitä ja kenelle mä teen kotona mun oma­l­la ajal­la? Lapset oppii varo­maan auto­ja kun aina osa jää alle. Poli­ise­ja ei tarvi­ta, kun mul­la on mun oma pyssy.

    Pop­ulis­mi istuu tämän lib­er­taris­min kaverik­si kuin nenä päähän. Kansakin vihaa her­ro­ja, jot­ka muka tietää parem­min. Lib­er­taristi (se vähän älykkäämpi) nuolee kansaa ja nau­raa pos­keen­sa. No joo, on lib­er­taareis­sakin tosikko­ja. Tiedän muutaman.

    Ihan lop­puyl­lärik­si ker­ron, etten minäkään kan­na­ta ihan mitä tahansa hol­hous­ta. Elämä on suh­teel­lista. Pait­si lib­er­taar­ille, jolle se on absoluuttista.

  63. Mut­ta tarvit­sisi vain säätää nor­mi, joka kieltää yli 50%:a vuo­tu­ista korkoa perit­tävän mis­sään velka­suh­teessa, niin tämä loppuisi

    Moinen säädös ajaisi monikansal­liset per­in­töy­htiöt välit­tömään ahdinkoon. Ei olisi enää varaa rak­en­taa omia toimis­to­talo­ja, joista osa ker­roksista jätetään tarkoituk­sel­la vuosik­si tyhjilleen. Myös val­tameripur­je­hduk­sen pääspon­sor­eik­si joudut­taisi­in hake­maan taas vähem­män tuot­tavia yhtiöitä, kuten tupakan ja viinan valmistajia. 

    @OS

    Pikavip­pi­laitosten ongel­ma on se, että niiden toim­inta on vähän saman­laista kuin huumekaup­pi­aan. Pyritään hyö­tymään taloudel­lis­es­ti tois­t­en haavoit­tuvas­ta ase­mas­ta ja henkilöko­htai­sista heikkouksista. 

    Asia kitey­tyy yksin siihen, että kuka hyö­tyy. Hyö­tyykö etabloitunei­den luot­to- ja rahoi­tus­laitosten tuot­to­ja syövä pienyri­tys vai ken­ties super­vah­van lob­byn omaa­va kan­sain­vä­li­nen perintäyhtiö?

    Mitä ihmeen pahaa pikavip­piy­htiössä, joka lainaa rahaa yhteisen sopimuk­sen mukaises­ti? Mis­sä kul­kee oikeu­tus per­in­täy­htiössä, joka lähet­tämäl­lä muu­ta­man e‑kirjeen väestörek­ister­istä saatavaan osoit­teeseen, tulout­taa velka­pääo­maan näh­den itselleen jopa tuhan­sien pros­ent­tien korot. Toim­inta­han on niin kan­nat­tavaa, että per­in­täy­htiöt tar­joutu­vat tekemään ilmaisek­si kulut­ta­jakaup­paa teke­vien yri­tys­ten koko myyn­tireskon­tran, kun­han saa­vat hoitaa samal­la myös perinnän.

  64. Pikavip­pi-ilmiöstä tekee vaikean se, että niitä fir­mo­ja on niin paljon. Touhukas oman elämän­sä pilaa­ja ehtii alle vuodessa saa­maan aikaan sel­l­aisen pyra­midin, että velka­neu­vo­jakin joutuu nos­ta­man käten­sä pystyyn.

    En ihan tunne tämä luot­torek­isterin toim­intaa, mut­ta se, että “luot­totiedot meni” on ilmeis­es­ti ain­oa tieto, mitä se jakaa? Eli ihmi­nen joko on luot­tokelpoinen tai ei ole.

    Jos mei­dän kaikkien luo­toista olisi ole­mas­sa reaali­aikainen rek­isteri (netis­sä, käyt­tövelvol­lisu­us kaikil­la luot­to­ja myön­tävil­lä fir­moil­la), se voisi aut­taa. Toki vain siinä tapauk­ses­sa, että fir­mo­jen vas­tu­u­ta myös kas­vatet­tisi­in: heil­lä pitäisi olla aito pelko siitä, että ren­nos­ti myön­net­tyä luot­toa ei saa takaisin. (Tämä ei kyl­läkään ole kovin mietit­ty ehdo­tus — voi olla, että mei­dän elemästämme on jo liikaakin tietoa netissä.)

    Tosin näyt­tää siltä, että näi­den pikavip­pi­fir­mo­jen toisas­ialli­nen kas­savir­ta koos­t­uukin niistä per­in­tä­toimista (mm. tytäry­htiöi­den kaut­ta) — ei suinkaan niistä transak­tioista, jois­sa vel­ka mak­se­taan ajallaan.

    Eli ei korkokat­toa, vaan kulukat­to: yksit­täi­nen per­in­täkir­jeen lähet­tämi­nen ei saa mak­saa viit­täkymp­piä varsinkaan sil­loin, kun se on käytän­nössä ain­oa asia, jota fir­ma tekee. 

    Tämä tek­isi liike­toim­intaym­päristöstä sen ver­ran haas­tavam­man, että ihan jokainen kaup­paopis­ton­sa keskeyt­tänyt sut­ki ei edes yrit­täisi: alalle jäisi muu­ta­ma fir­ma, joi­ta var­maankin tarvitaan.

    Touko Met­ti­nen
    kolme­sa­taa­ton­nia velkaa

  65. Per­in­täku­lu­ja lisää suo­ma­lainen käytän­tö per­iä riidat­to­mia velko­musasioi­ta käräjäoikeudessa. Menet­te­ly lisää per­in­tä­toimis­ton perin­nästä aiheutu­via korkei­ta kulu­ja, jot­ka perus­tu­vat oikeusmin­is­ter­iön hyväksymi­in kulutaksoihin.

    Val­taosan näistä per­in­tä­toimista ajaa per­in­tä­toimis­to. Suo­ma­laiset per­in­täku­lut ovat moninker­taiset esimerkik­si Ruot­si­in ver­rat­tuna. Ruot­sis­sa selvät ja riidat­tomat velko­musasi­at on käsitel­ty käräjäoikeus­menet­te­lyä kevyem­mässä menet­telyssä jo noin 20 vuo­den ajan.

    Osmo on minus­ta oike­as­sa, että pikavip­pi­toimin­nas­sa on ulkoa tarkastellen piirteitä, jot­ka vaikut­ta­vat kiskon­nan kaltaiselta hyötymistarkoitukselta. 

    Kiskon­ta-rikos edel­lyt­tää kuitenkin tek­i­jältä tahal­lisu­ut­ta. Pitäisi voi­da näyt­tää, että pikavip­piyri­tys on tarkoit­tanut hyö­tyä toisen hädä­nalais­es­ta tilas­ta tai pitänyt hädä­nalais­es­ta tilas­ta hyö­tymistä toden­näköisenä. Myös pikavip­paa­jan itselleen edus­ta­man taloudel­lisen edun tulisi olla selvässä epä­suh­das­sa annet­tavaan vastikkeeseen.

  66. TM, tarkoitin sitä että nimeno­maan vuo­den aikana ker­tyvälle korolle on joku kat­to. Vaik­ka niinkin että korko ei voi olla enem­män kuin koko lainan summa.

  67. Tiedemies:

    “jos luot­to­tap­pi­on sijaan per­in­täku­lut muo­dosta­vatkin sen ydin­li­ike­toimin­nan luo­tot­ta­jalle, niin hom­ma on mielestäni huijausta.”

    Tämän kun voisi näyt­tää toteen, niin kyse voisi hyvinkin olla kiskonnasta. 

    Luo­to­nan­ta­ja ei edes toivonut, että vel­ka mak­set­taisi­in ajal­laan, vaan tarkoituk­se­na oli myön­tää luot­toa henkilölle, jota luo­to­nan­ta­ja piti toden­näköis­es­ti kyken­emät­tömänä mak­samaan luot­toa ajal­laan. Näin luo­tot­ta­ja yrit­ti edus­taa itselleen taloudel­lista etua, joka muo­dos­tui per­in­täku­lu­jen jäl­keen selvästi epä­suh­taisek­si annet­tuun vastik­keeseen nähden.

  68. Anteek­si sar­japos­taus, mut­ta oma keskustelun­sa voisi pohtia pikavip­pibis­nek­sen laa­jen­e­misen syn­tyjä syviä? Johonkin tarpeeseen pikavip­it ovat tulleet (laa­jen­tuneet). Sosi­aal­i­tur­va? Pätkä­työt? Välin­pitämät­tömyys? Mikä? 

    Tämä kuu­luu kuitenkin omaan ketju­un, jos Osmo päät­tää tästä joskus lausua jotain.

  69. Ville Kom­si:

    Häh?? Ajat­telitko mitään tuon kirjoittaessasi?

    Opet­te­les käytöstapo­ja niin keskustel­laan lisää.

    Mä väitän, että niiden ihmis­ten ongel­ma on lik­vidi­teetin puute ja pikavip­pi­fir­mat tyy­dyt­tää niiden tarpeet hyvin. Ala on tosi kil­pail­tu mikä ker­too kaikille vähänkään markki­noi­ta ymmärtävälle, että fir­mat ei pysty hyö­tymään asi­akkaiden kustannuksella

  70. Niin, siis minä olin sil­lä kan­nal­la, että tuo vuoriko­ron kauhis­telu on älytön­tä; se ei ole se todel­li­nen ongel­ma, ja vuosiko­ron ilmoit­ta­mi­nen ei todel­lisu­udessa ker­ro mitään kauhean olen­naista, kos­ka se “todel­li­nen vuosiko­rko” ei ole se, jos­ta se pikavipin kus­tan­nus sille rahat­toma­lle aiheutuu sit­ten, jos niihin turvaudutaan.

    Ongelmia on nähdäk­seni kak­si. Ensim­mäi­nen on se, että lainat menevät pitkäk­si ja tästä tule­vat kulut ovat kohtu­ut­tomat, ja jos on niin, että nämä kulut ovat todel­lakin osa ansain­ta­mallia, niin tämän pitäisikin minus­ta olla rikol­lista, ainakin siinä selvästi ere­hdytetään asi­akas­ta ja vielä tahallaan. 

    Toinen ongel­ma on se, että luot­to­ja voi johonkin pis­teeseen asti kier­rät­tää otta­mal­la uusia pikavippe­jä ja mak­samal­la van­ho­ja, jol­loin pääo­ma kas­vaa nopeasti. Tämän estämisek­si — tai ainakin sen toteamisek­si — pitäisi olla joku mekanis­mi, aivan samas­ta syys­tä kuin pyra­midi­hui­jauk­set ovat kiel­let­tyjä. Tässä tilanteessa vaan mustapekka jää lainan­ot­ta­jalle ja sik­si aikaa viimeisen kier­roksen vip­paa­jille, kunnes nämä saa­vat put­sat­tua lainan­ot­ta­jan, jos saa­vat. Pitäisi olla jotenkin niin, että jos kaveri pyörit­tää vip­piä toisen päälle laik­ka punaise­na, niin tämä on vip­paa­jan tiedos­sa, ja vip­paa­ja jou­tu­isi täl­löin itse kan­ta­maan isom­man riskin.

  71. Kan­nat­taa pistää niitä Googlen main­ok­sia mut­ta muut­taa vähän blo­gin profi­il­ia samal­la. Hmmm … oisko Osmon Muotiblo­ki aikast hyvä?

  72. Art­turi: ” Opet­te­les käytöstapo­ja niin keskustel­laan lisää. ”

    Guu­glasin käytös­ta­vat. Kiitos neuvosta.

    Muo­toilen kysymyk­seni toisin. Var­maankin tarkoitit, että välit­tömässä (akuutis­sa) raha­pu­las­sa pikavip­pi on tuon ongel­man väl­itön ratkaisu. Eikö niin? Ja sinus­ta oli hauskaa sanoa niin kuin sanoit, kos­ka se latisti ongel­man kepeäk­si sanaleikik­si, eikö niin?

    Ajat­telitko asi­aa pitem­mäl­lä aika­jän­teel­lä tai muuten laa­jem­min? Otak­sutko vakavis­sasi, että pikavip­it yleen­sä oli­si­vat ratkaisu niiden ihmis­ten ongelmi­in, jot­ka niihin tur­vau­tu­vat? Minkälaiseen näyt­töön tai elämänkoke­muk­seen peru­s­tat käsityksesi?

    Jok­eri-ylläri-kysymys: onko sin­un mielestäsi pyra­midiy­htiöi­den kieltämi­nen epistä? 

    Vas­taa ker­naasti. En kuitenkaan usko että kiin­nos­tu­isin enem­mästä keskustelus­ta. Ota viimeinen sana.

  73. Ongel­ma näis­sä lain­ois­sa on tietysti val­tion sään­nöste­ly. Ongel­ma pois­tu­isi, jos sään­nöstelystä luovi­ut­taisi­in. Toisin sanoen, pikavipin hak­i­ja mak­saisi sit­ten kun jak­saisi. Jos ei jak­sa, niin ehkä lainan anta­ja osaisi tiedot­taa muille pikavip­pi­fir­moille, että noin huonolle mak­sa­jalle ei kan­na­ta lainaa myöntää.

  74. Samuli,

    Tut­tua on! Netis­sä on eri­laisia anso­ja, joi­hin voi lange­ta kuka tahansa, ei tarvitse edes olla noin nuori. 

    Ensin vas­taa johonkin “tes­taa tietosi” ‑kysymys­sar­jaan. Tulok­set saa lähet­tämäl­lä tek­stivi­estin johonkin numeroon. Palvelun tar­joa­jan nimeä ei ole kun­nol­la esil­lä ja ilmoi­tus palvelun jatku­vu­ud­es­ta on font­tikool­la, jos­ta ei haukkakaan ottaisi selvää. 

    Tämän jäl­keen puhe­limeen alkaa tul­la sään­nöl­lisin väli­a­join tietok­il­pailukysymyk­siä, jot­ka ovat mak­sullisia, vaikkei niihin vas­taisikaan. Palvelua on tosi­aan käytän­nössä mah­do­ton­ta lopet­taa, kos­ka viesteis­sä ei ker­ro­ta mis­tä viestit tule­vat ja kuka nyt muis­taa, miltä sivuil­ta on aikoinaan palvelun tietämät­tään tilannut. 

    Eli varokaa tätä ja varoit­takaa lapsianne. 

    Pikavippe­jä en laske täl­laisek­si hui­jauk­sek­si, kos­ka peli on aivan selvä. Lainataan rahaa, joka luvataan mak­saa muu­ta­man viikon kulut­tua takaisin. Kaik­ista laskuista, jot­ka jät­tää mak­samat­ta tulee ongelmia, ei pikavip­pi ole poikkeus. Ja kuten jo sanoin, ongel­ma ei niinkään ole sadas­ta eurosta kas­va­va korko, vaan per­in­tä­toimis­to­jen tolkut­tomat per­in­täku­lut ja viime kädessä voi joutua mak­samaan käräjäoikeu­den kulut, kos­ka pikavip­pi ei ole suo­raan ulosottokelpoinen.

    Vuosiko­rko muo­dos­tuu tietysti tolkut­tomak­si, kos­ka bis­nek­sessä ei olisi mitään järkeä muuten. Näin ollen on turha tui­jot­taa vuosikorkoa. 

    Eli markki­noin­ti selkeäk­si ja reiluk­si, niin ei tarvitse lakkaut­taa sinän­sä ihan kätevää palvelua. Minus­takin käsit­tämätön­tä moral­isoin­tia tämä yöaikaan tapah­tu­vien lainan­ot­to­jen kielto. 

    Kun­non ihmiset (lue vihreät) menevät ilmeis­es­ti nukku­maan kymmeneltä. Muis­tu­tan, että syytä yöl­liseen valvom­iseen on paljon muitakin kuin julkea ja säädytön baareis­sa luuhaami­nen. Vau­va voi valvot­taa, grad­ua viimeis­tel­lessä menee myöhään ja joku voi olla jopa TÖISSÄ.

  75. Jos pikavip­pi­toim­inta on kaikin puolin kun­ni­al­lista, mik­si ns. kun­ni­al­liset rahoi­tus­laitok­set eivät har­ras­ta sitä? Sen sijaan alal­la toimi­vat lähin­nä toisi­aan ris­ti­in omis­ta­vat, pääsään­töis­es­ti Suomen rajo­jen ulkop­uolelle rek­isteröi­tyneet tahot, jot­ka myös omis­ta­vat samal­la tavoin jär­jeste­tyt perintäyhtiönsä.

    Voihan toki olla, että “kun­ni­al­liset” tahot ovat liian jäh­meitä ja yksinker­taisia ansaitak­seen rahaa. Toisaal­ta liki yhtä toden­näköi­nen vai­h­toe­hto on, että pikavip­piy­htiöi­den alkupääo­maa on ollut tar­joa­mas­sa jo koron kiskon­taan pere­htyneet tahot, joiden intres­seis­sä on ollut pestä rahaansa.

  76. Kävin pikaises­ti etsimässä netistä sivus­to­ja joil­la eri fir­mo­jen pikavippe­jä voi ver­tail­la keskenään. Sivus­to­ja löy­tyy ja kil­pailu var­maan tältä osin toimii jos vain on malt­tia ja mah­dol­lisu­us tehdä vertailuja.

    Se mikä ver­tailuista puut­tui oli mah­dol­lis­ten per­in­täku­lu­jen ver­tailu. Jos fir­mo­jen todel­li­nen liike­toim­inta onkin per­in­tä niin kuin tääl­lä on epäilty, niin siinä tapauk­ses­sa lasku­rit eivät anna oikeaa kuvaa tilanteesta.

  77. Vau­va voi valvot­taa, grad­ua viimeis­tel­lessä menee myöhään ja joku voi olla jopa TÖISSÄ.

    Vau­va ei tarvitse rahaa ja grad­ua kir­joit­taes­sakaan sitä ei tarvitse. Töis­sä voi vipa­ta työkaver­il­ta. Jos työkaveri ei lainaa, pikavip­pi ei ole hyvä idea.

  78. Onhan sitä nyt vaik­ka mitä tilantei­ta elämässä. Töis­sä ole­va voi halu­ta käy­dä yöl­lä kau­pas­sa, gradun tek­i­jä voi lähteä ensim­mäisel­lä aamu­ju­nal­la Rovaniemelle jne. 

    Mut­ta ei se nyt ole tässä olen­naista, vaan minä en voi sietää aikuis­ten ihmis­ten hol­hoamista. Jos joku halu­aa jatkaa kel­lo kak­si yöl­lä dokaamista pikavipin voimin, niin mitä se kenellekään kuu­luu. Ei kuu­lu edes Brax­in Tuijalle. 

    Jos markki­noin­nis­sa on kulut­ta­ja­suo­jalain vas­taisia piirteitä, ne tietysti kor­jat­takoon. Mut­ta ei palvelua tarvitse tuol­la tavoin rajoit­taa sen takia. 

    Minä olen joskus ottanut pikavipin. Tääl­lä min­ut leimataan jok­sikin hädä­nalaisek­si raukak­si, jota kap­i­tal­is­tisi­at riistävät kuin huumedi­ileri narkkaria. 

    En ole!

  79. Onko muuten tutkit­tua fak­taa, että kuin­ka monel­la toimeen­tu­lotuen saa­jal­la on luot­totiedot tal­lessa? Yksikän pikavip­pi­fi­ra­han ei anna lainaa luot­totiedot­toma­lle, joten minus­ta tämä koko keskustelu on mah­dol­lis­es­ti puh­taasti hypoteettinen.

  80. Ongel­manä tässä eivät ole pikavip­it, jot­ka ote­taan ja mak­se­taan heti koh­ta pois, vaan ker­tyvät päällekkäiset ja pitkäk­si aikaa mak­samat­ta jääneet luotot.

    Iso osa ongelmista ja osa pikavip­pi- ja per­in­täbis­nek­ses­tä katoaisi rajaa­mal­la laina­sopimuk­sen ylin korko­pros­ent­ti laina-ajan myötä alenevak­si siten, että pikavip­piä tarvit­se­va saisi rahansa, mut­ta pidem­pään mak­samat­ta jäänyt laina ei ker­ryt­täisi kulu­ja kohtu­ut­tomik­si ja viime kädessä veron­mak­sajien maksettaviksi.

    Yksinker­taisin malli olisi raja­ta lail­la luo­tolle ylin ker­tako­r­vaus esim. 10% nos­te­tus­ta sum­mas­ta, jon­ka jäl­keen astu­isi voimaan tuo viral­lis­es­ti määritel­ty 8% viivästysvuosikorko. 

    Toki nuo numerot ja alen­e­mis­mallikin voivat olla jotain muu­takin, jot­ta pikavip­pi­en hyvät puo­let eivät katoaisi huono­ja pois lääkittäessä.

  81. Eli­na,

    Ei kyl­lä me olemme täl­laisia poloisia ressukoi­ta, jot­ka eivät ker­takaikki­aan itse pär­jää, jos ei yhteiskun­ta ole pitämässä kädestä kiinni.

    Kari

  82. Pikavip­it on help­po saa­da kuri­in jos lainanan­t­jan riskiä lisätään.
    Pikavipin van­hen­e­mi­sai­ka vois olla esim yksi vuosi,jonka jäl­keen per­in­tää ei voi­da tehdä ja saami­nen raukeaa.

    Näin ei syn­ny velka­kier­ret­tä eikä yhteiskun­ta joudu elät­tämään ylivelkaantuneita.
    Se pakot­taa mysöpikavip­piyri­tyk­set varovaiseksi

  83. Pikavip­pi­toimin­nan voitot ovat sitä luokkaa, että se ker­too, että alal­la ei ole juuri kilpailua.

    Läh­es yhtä tuot­toisaa on perintätoiminta,koska lasku­tuk­sen kohde ei voi kil­pailut­taa perintäyhtiötä.
    Per­in­tä yhtiö on monop­o­lis­sa uhri­in­sa nähden

  84. Heips,

    Onnek­si Uusi-Suo­mi uuti­soi blogikir­joituk­sesi. Sen joh­dos­ta olen nyt pois­tanut mah­dol­lisuuk­sien rajois­sa pikavip­pi­main­ok­set mm. sivuil­tani http://www.toimeentulotuki.net kuten myös uuti­soimal­tasi (ven­hen­tuneelta) sivulta.

    Kiit­täen,

    Petu

  85. Tääl­lä menee nyt melkein kaikil­la sekaisin per­in­tä mak­suhäir­iön jäl­keen toisaal­ta, sekä rahalle mak­set­tavak­si sovit­tu korko toisaal­ta. On ikävää että suo­ma­lainen mak­sumoraali on men­nyt jo kovin sekaisin. — Lähtöko­h­ta on että lasku mak­se­taan ajal­laan, jos ei mak­se­ta niin velko­jan on pakko ryhtyä toimen­piteisi­in. Se aina mak­saa. Mut­ta sil­loin on velalli­nen jo rikkonut sopimuk­sen­sa, eikä per­in­täkir­jeestä laskut­tamisen kulu­ja kan­na­ta pahek­sua ver­rat­taes­sa sitä vai­h­toe­htoon, siis suori­tuskan­teen vireille lait­tamiseen käräjillä.
    Selvyy­den vuok­si vielä totean että 50 % korkokat­to vuo­tuiselle korolle ei mitenkään estäisi per­imästä per­in­täku­lu­ja per suorite. — En ole mikään per­in­täy­htiöi­den ylin ystävä mut­ta tämä per­in­täku­lu­jen korkoon ver­taami­nen on liian suo­ravi­ivaista lop­putu­lok­sen rinnastamista.

  86. Eli­na ja Kari ovat ville­jä, vapai­ta ja vahvo­ja. Valitet­tavasti kaik­ki eivät ole. Sik­si kaikissa, siis kaikissa, län­si­mai­sis­sa oikeusval­tiois­sa on jo vuosikym­meniä ollut rop­pakau­pal­la sään­nök­siä poloisen kulut­ta­jan (ja työn­tek­i­jän) suo­jak­si. Pikavip­pi­toimin­nan rajoituk­sis­sa ei olla sik­si tekemässä mitään ain­ut­laa­tu­ista poikkeusta muu­toin kaikenkat­tavaan sopimus­va­pau­teen. Pikem­minkin kysymys on siitä, mil­laista suo­jaa oikeusjärjestyk­sen täy­tyy antaa kiskon­nan raja­mail­la liikku­valle toiminnalle.

  87. “Pikavip­it eivät ole Karin eivätkä min­unkaan ongelmani”
    Ellei joku vie lomp­saasi, jol­loin voi ottaa nimis­säsi vipin. Jäät maksumieheksi.

  88. Vau­va voi valvottaa, 

    Hit­si! Mik­sei kukaan viime tal­ve­na ker­tonut, että pikavipin avul­la olisin hel­posti saanut pikkunei­din nukku­maan täysiä öitä???

  89. Googlen main­on­ta­han on pien­tä ja via­ton­ta ver­rat­tuna mon­een muuhun kikkaan jota netis­sä eri­laisia palvelu­ja ja tuot­tei­ta markki­noi­vat käyt­tävät. Googlen main­ok­set on merkit­ty yleen­sä reunuk­sel­la ja muus­ta sisäl­löstä erot­tuval­la taus­taväril­lä tai vähin­tään niistä löy­tyy aina merk­in­tä että kyseessä on mainos.

    Tehdään­pä tästä net­ti­markki­noin­nin oppitun­ti. Aloite­taan keskustelu­un vaa­di­tus­ta nimestä: täl­lä ker­ral­la olen poikkeuk­sel­lis­es­ti käyt­tänyt jotain muu­ta kuin omaa nimeäni ja sen sijaan nimen tilal­la lukee “Pikavip­pi”. Tämä sen vuok­si että keskustelu­un osal­lis­tu­vien koti­sivut linkitetään nimeen ja kuin­ka ollakaan, käytet­ty sana “Pikavip­pi” linkit­tyy nyt sivus­toon Pikavippivertailu.eu. Kyseessä on omis­ta­mani sivus­to, joka ver­tailee eri pikavip­piyri­tyk­siä ja hei­dän lain­o­jaan. Tuo link­ki sanas­ta pikavip­pi on sivus­tol­leni ns. hyvää linkkime­hua (kuten alal­la asi­aa kut­su­taan) ja tämän ansios­ta sivu­ni löy­det­tävyys para­nee hie­man Googlen haku­tu­lok­sis­sa. En ryhdy nyt selit­tämään enem­pää Googlen hakual­go­rit­miä, mut­ta linkit oikeista sanoista ovat merkit­tävä osa sitä. Tuo nimestä lähtevä link­ki on hie­man arvokkaampi kuin tämä: pikavip­pi, sil­lä tuo on vas­tauk­sen alus­sa ja tämä oli vas­ta hie­man syvem­mäl­lä, mut­ta molem­mista toki heruu hyvää linkkimehua.

    Sivus­toni käsit­telee siis pikavippe­jä, eri yri­tys­ten tar­joamia lain­o­ja ja niiden kulu­ja sekä korko­ja. Olen kir­joit­tanut läh­es kaik­ista pikavippe­jä tar­joavas­ta sivus­tos­ta pieen pätkän ja liit­tänyt kir­joi­tusten yhtey­teen hie­man Googlen main­on­taa, sil­lä en kir­joi­ta näitä jut­tu­ja suinkaan omak­si huvikseni tai hyvyyt­täni, vaan sik­si että näi­den main­os­ten avul­la saan hie­man tulo­ja itsel­leni. Nämä tulot ovat erit­täin ter­ve­tullei­ta yksin­huolta­jaisän ja hänen lukioikäisen pojan talouden kannal­ta. Main­os­ten näyt­tämi­nen ei tuo­ta min­ulle mitään, vaan vas­ta sit­ten rop­sah­taa rahaa säästö­pos­su­un kun joku klikkaa mainosta.

    Main­os­ten lisäk­si saan jonkin ver­ran tulo­ja siitä että sivuil­lani on linkke­jä pikavippe­jä tar­joavi­in sivui­hin. Nekään eivät tuo­ta sent­tiäkään pelkästä klikkaamis­es­ta, vaan jonkun on myös otet­ta­va laina kaut­tani. Tätä markki­noin­nin muo­toa kut­su­taan kump­panu­us­markki­noin­niksi. Nyt joku voi tietysti moral­isoi­da toim­intaani, mut­ta jos minä en tee tätä, joku toinen tekee. Ja tekee sen jo nyt hem­metin paljon tehokkaam­min kuin minä. Minä en sen­tään vaivaudu peit­tämään kau­pal­lisia linkke­jäni, kuten alan johta­vat pelu­rit tekevät.

    Pikavip­it eivät ole suinkaan ain­oa ala jos­ta saan tulo­ja. Sivu­jeni kaut­ta myy­dään mm. laivaris­teilyjä, piilolinsse­jä, kos­meti­ikkaa, hotel­liyöpymisiä, ruo­hon­leikkure­i­ta ja mm. Nokian puhe­lim­ia. Kaikki­aan pyöritän n. viit­täkym­men­tä sivus­toa joista saan tulo­ja nor­maalin päivä­työni lisäk­si. Net­ti­t­u­loista mak­se­taan ihan nor­maal­isti verot ja yrit­täjäeläke­mak­sut jne.

    Mitä tulee pikavip­pi­en korkoi­hin, on san­gen häm­mästyt­tävää että Osmo ei vaivaudu otta­maan selvää asioista ennen paasaamista. Pikavip­pi­en korkeat todel­liset vuosiko­rot johtu­vat siitä, että niitä las­ket­taes­sa tulee ottaa huomioon kaik­ki lainaan liit­tyvät kulut. Jos joku menisi otta­maan pankista 100 € lainan kahdek­si viikok­si, korot/kulut oli­si­vat aivan samaa luokkaa, kos­ka pankkien lainan­jär­jeste­lyku­lut ja muut kulut ovat melkoisen korkei­ta. Jos pankista myön­net­täisi 100 € laina kahdek­si viikok­si, luulen että koko sata­nen hukkuisi jo pelkästään eri­laisi­in kului­hin ja jär­jeste­ly­palkkioi­hin. Fak­taa pikavip­pi­en kuluista ja todel­lisen vuosiko­ron lasken­tatavas­ta löy­tyy osoit­teesta http://www.pikavippivertailu.eu/index.php?page=todellinen-vuosikorko. Pop­ulis­tisen vouhkaamisen ja moral­isoin­nin sijaan olisi hyvä ottaa asioista ensin hie­man selvää. 

    Dis­claimer: Mielestäni pikavipin otta­mi­nen ei ole järkevää ja kan­nat­tavaa. Se ei ole hyvä ratkaisu, mut­ta toisi­naan rahan­tarve aset­taa ihmisen sel­l­aiseen tilanteeseen että pikavip­pi on kivut­tomin ratkaisu. Jos tähän tilanteeseen joutuu, sil­loin on lain­o­jen ver­tailu kan­nat­tavaa ja laina kant­taa ottaa paikas­ta joka on itselleen edullisin ja kivut­tomin vai­h­toe­hto. En ota kan­taa pikavip­pi­fir­mo­jen korkoi­hin, vaik­ka olen jois­sakin kir­joituk­sis­sani pyrkinyt varoit­ta­maan ihmisiä ihan oikeista hui­jareista pikavip­pi­alal­la. Heitäkin löytyy.

    1. Todet­takoon, että word­pressin roska­pos­tisuo­datin pani nim­imerkin “pikavip­pi” viestin roska­pos­tin joukkoon.
      Pikavip­pi­en korkeat todel­liset korot ovat aito ongel­ma, kos­ka velka­kier­teeseen joutunut joutuu uusi­maan vip­pin­sä kah­den viikon välein. Vaik­ka ne lainanan­ta­jalle johtu­vat hyväksyt­tävistä kuluista, lainan otta­jalle ne ovat aivan saman­lainen meno­erä kuin korko.

  90. Osmo sanoi :

    Kän­nykkä ei voi kel­va­ta henkilön tunnistajaksi.

    Ei pre­paid-kän­ny käykkään henkilön tun­nistamiseen pikavippitapauksessa.

  91. Tuos­sa ote Kaup­pale­hden tekemästä pikavip­pi­toimin­nan kannattavuusselvityksestä.
    Täl­laiset luvut ker­to­vat, että alal­la ei ole kilpailua.
    Myöskin lain­naot­ta­jista suuri joukko on sel­l­aista, joka ei saa lainaa pankeista.

    “Kymme­nen suuren keskimääräi­nen liikevoit­to­pros­ent­ti oli viime vuo­den tilin­päätösti­eto­jen mukaan 40. Parhaim­mil­laan voit­to­pros­ent­ti lähen­teli 80:aa. Täl­laisi­in tuot­toi­hin pääsee ani har­va yri­tys. Vip­piyri­tyk­set ovat kuin rahanpainokoneita.”

  92. Tiedemies kir­joit­ti: “Tärkeäm­pänä pitäisin sitä, että per­in­täku­lu­jen per­im­i­nen ei saisi muo­dostaa sitä tosi­asial­lista ansain­ta­mallia tässä liike­toimin­nas­sa, eli myöhästymis­mak­su­jen pitäisi olla selvästi ennustet­tavis­sa, koron pitäisi olla kohtu­ulli­nen siinä tapauk­ses­sa, että mak­su viivästyy, ja perin­nän ei pitäisi olla mitään verenimentää.”

    Tässä puu­tut ihan oikeaan asi­aan eli per­in­tä­fir­mo­jen myl­ly­tyk­seen. Tapauk­ses­sa jois­sa pikavip­pi­fir­ma on läheisessä yhteistyössä per­in­tä­fir­man kanssa, on kyse per­in­tä­likke­toimin­nan ongelmista, eikä niinkään pikavipeistä. On päivän selvää, että kaikkien per­in­tä­fir­mo­jen bis­nes­mall­in kul­makivi on saa­da vyöry­tet­tyä lasku­un­sa kun­nol­la kulu­ja ennen kuin perin­nän kohde reagoi.

    Mikä sit­ten antaa per­in­tä­fir­moille mah­dol­lisu­u­den vyöryt­tää pien­tenkin perit­tävien sum­mien päälle koval­la tahdil­la kulu­ja? No tietenkin lain­säädän­tö. Eli tässä per­in­täasi­as­sa prob­leema on yhteiskun­ta, joka määrit­telee ns. kohtu­ulliset per­in­täku­lut hyvin korkeiksi. 

    Joni

  93. Johannes Hir­vaskos­ki:

    “Lähtöko­h­ta on että lasku mak­se­taan ajal­laan, jos ei mak­se­ta niin velko­jan on pakko ryhtyä toimen­piteisi­in. Se aina maksaa.”

    Tot­ta kai mak­saa. Ongel­mana on kuitenkin se, että per­in­tä kokon­aisuute­na saat­taa mak­saa kohtu­ut­toman paljon suh­teessa velan määrään. Riidat­to­mia velko­musasioi­ta ei pitäisi käsitel­lä käräjäoikeudessa, vaan jos­sain kevyem­mässä menettelyssä.

    Joka tapauk­ses­sa et ottanut käytän­nössä mitään kan­taa tässäkin keskustelus­sa esitet­ty­i­hin ongelmi­in liit­tyen pikavip­pi­en markki­noin­ti­in ja esimerkik­si siihen, mik­si pikavip­pi­fir­mat perus­ta­vat samaan yhtey­teen myös per­in­tä­toimis­ton. Valitet­tavasti vaikut­taa siltä, että ainakin osalle toim­i­joista per­in­tä on jopa se toimin­nan kan­nat­tavin osa. 

    Toiveena saat­taa olla, että velalli­nen ei mak­sa. Näin ollen on turha hurskastel­la, että kyl­lähän velko­ja joutuu ryhtymään toimi­in kun se ilkeä velalli­nen ei mak­sa. Eihän se mak­sa, kun sil­lä ei ole rahaa, eikä sille olisi koskaan edes pitänyt myön­tää lainaa. Ja pikavip­pi­fir­ma tiesi sen val­lan mainiosti.

  94. @Joni

    Mikä sit­ten antaa per­in­tä­fir­moille mah­dol­lisu­u­den vyöryt­tää pien­tenkin perit­tävien sum­mien päälle koval­la tahdil­la kulu­ja? No tietenkin lain­säädän­tö. Eli tässä per­in­täasi­as­sa prob­leema on yhteiskun­ta, joka määrit­telee ns. kohtu­ulliset per­in­täku­lut hyvin korkeiksi.

    Kyl­lä toisen hädästä todel­lakin saa hyö­tyä, mut­ta vain osalle on suo­tu täl­lainen mah­dol­lisu­us ihan lain voimin. Ja miten täl­lainen lain­säädän­tö sit­ten on edes mah­dolli­nen? Kuka syö kädestä? Kansalainen, valmis­tel­e­va virkamies vai lehmänkaup­po­ja käyvä puoluepolitiikko?

  95. Pikavip­it sinäl­lään eivät ole mikään uusi ilmiö. Omas­sa nuoru­udessa poruk­ka hak­sahti raha­pu­las­saan vek­se­lei­hin. Vek­selilaina vaati aina takaa­jan, mut­ta poruk­ka muo­dosti vek­selirinke­jä jos­sa taka­si­vat ris­ti­in tois­t­en­sa venku­loi­ta eri pankeista.

  96. Tuli mieleen, että jol­lakin tavoin rahan käsite on muut­tunut. Toki on niin, että olisi hyvä mak­saa laskun­sa ajal­laan jne., mut­ta maail­ma ei pyöri enää kuten viisi- tai edes seit­semänkymm­netälu­vul­la. Velka­ra­hal­la elämis­es­tä on tul­lut hal­lit­se­va elämisen muoto. 

    Tästä seu­raa, että mikäli meil­lä on tiet­ty pros­ent­ti ihmisiä, jot­ka saa­vat itsen­sä ongelmi­in ja samal­la kaiken­laisen velan määrä on kas­vanut, ei ole taval­laan mikään ihme, että per­in­täy­htiöille riit­tää “asi­akkai­ta”.

    Mut­ta jos rahan käsite on muut­tunut (ehkä jol­lain lail­la samoin kuin omis­tamisen käsite on alka­nut hämär­tyä ei-mate­ri­aalisen sisäl­lön lisään­nyt­tyä) tulisiko lain säätäjänkin koet­taa seu­ra­ta perässä? Muu­toinkin kuin vähen­tämäl­lä sään­te­lyä, mitä se enää ikinä tarkoitaakaan. 

    Tai onko niin, että ihmis­ten tulisi itse alkaa suh­tau­tua kulut­tamiseen jol­lakin ns. kestäväm­mäl­lä taval­la? Vaan kuin­ka kävisi talouden rat­taiden, kun suurin osa kasvua on kuitenkin velal­la ostettu?

  97. Sha­keem;

    Käräjäoikeudessa on riidat­toman saata­van ns. sum­mari­nen pros­es­si. Ollut voimas­sa vuodes­ta 1993. Sitä aiem­min on ollut mak­samis­määräys­menet­te­ly, jo 1970 — luvul­ta. Korkeat kulut suh­teessa pie­neen pääo­maan johtu­vat siitä, että laitet­taes­sa asia vireille oikeudessa, pitää aina valmis­tau­tua lit­i­gaa­tioon. Siis velal­lisen esit­tämi­in väit­teisi­in, vaik­ka pros­es­si olisi läht­enyt liik­keelle riidat­tomana. Kyse on kuitenkin aina oikeu­denkäyn­nistä, peri­aat­teessa. Se voi laa­jen­tua, mihin velko­jan pitää varautua. Sik­si velko­mus on kohtu­ullisen eksak­ti pros­es­si, aina, esimerkik­si sel­l­aisil­la ilmaisuil­la “peru­ut­taako” kan­teen vaiko “luop­uuko” kan­teesta on iso merk­i­tys. Yksi­ty­isoikeudel­lisia saamisia pitää toisaal­ta velkoa mielel­lään oikeudessa, ei jos­sain muualla.

    En sano etteikö per­in­tä­fir­mo­jen busi­ness, viit­t­a­sit ilmeis­es­ti Svea Rahoituk­seen, voisi sisältää ohes­sa myös rahoi­tus­ta. Siihen on täysi oikeus, sil­lä lähtöko­htais­es­ti — korostan että lähtöko­htais­es­ti — kyse on kuitenkin mak­sumoraal­ista ja velal­lisen sopimus­rikko­muk­ses­ta. Jos velalli­nen ottaa velkaa tietäen että ei pysty mak­samaan sitä, kyse on sivu­men­nen sanoen petosrikoksesta. 

    Nos­taisin keskustelun yleisem­mälle tasolle. Van­has­sa suo­ma­laises­sa yht­enäiskult­tuuris­sa oli jotakin hyvääkin. Oli ennustet­tavu­ut­ta ja sosi­aal­ista luot­ta­mus­pääo­maa. Nyt ei oikein ole kuin yksilöitä oikeuk­si­aan peräämässä, velvol­lisuuk­sista viis. 

    Sum­mat­en; vaik­ka pikavipeistä asial­lis­es­ti suo­ri­u­tu­via ja niihin har­voin tur­vau­tu­via asi­akkaitakin on, olisin siis heikom­man suo­jelun nimis­sä halukas rajoit­ta­maan vuo­tu­ista korkoa. Sil­loin liian aggres­si­ivi­nen vip­pailu tyre­hty­isi. Sen sijaan en sotk­isi tähän asi­aan velal­lisen sopimus­rikko­muk­sen seu­rauk­sia. Lop­putu­lok­se­na on velvoiteoikeu­den perus­prin­si­ip­pi­en sekaan­tu­mi­nen ja vai­h­dan­nan moraalin turmeltumi­nen edelleen. Lisäk­si, per­in­täku­lu­ja voi nytkin kohtu­ullis­taa, sitä hark­in­taa tuomiois­tu­miss­sa voisi tehdä aktiivisemminkin.

  98. “Jos velalli­nen ottaa velkaa tietäen että ei pysty mak­samaan sitä, kyse on sivu­men­nen sanoen petosrikoksesta. ”

    Oikeusju­tu­ista päätellen pääasiallsi­et rikol­liset ovat ns henkilöl­lisyy­den kaappajia.

    Toissalta nykyi­nen jär­jestelmä takaa se, että rahaa voi laina­ta liian riskittömästi.
    Mik­si vapaas­sa markki­na­t­aloudessa pitäisi tar­jo­ta mah­dol­lisu­us antaa velkaa ilman riskiä ja huolellisuutta ?
    Suurem­pi ris­ki pakot­taisi rajoit­ta­maan luo­to­nan­toa huonoille maksajille

  99. “Tässä puu­tut ihan oikeaan asi­aan eli per­in­tä­fir­mo­jen myl­ly­tyk­seen. Tapauk­ses­sa jois­sa pikavip­pi­fir­ma on läheisessä yhteistyössä per­in­tä­fir­man kanssa, on kyse per­in­tä­likke­toimin­nan ongelmista, eikä niinkään pikavipeist”

    Yhteiskun­nas­sa on mon­ta hyvä­tu­loista jot­ka hyö­tyvät pikavipeistä esim lakimiehet saa­vat helpol­la rahaa noista per­in­täoikeu­denkäyn­neistä, ei sel­l­aiseen viiden vuo­den lakimiesk­oulu­tus­ta tarvita

  100. “Velvoiteoikeu­den perus­prin­si­ip­it” on hyvässä järjestyk­sessä säilöt­ty jo pölyyn­tyneisi­in oppikir­joi­hin á la Kivimä­ki — Ylösta­lo. Nyky­maail­man kulut­ta­jaoikeudel­lis­ten ongelmien ratkaisu­un noi­ta on turha sotkea. On hyvin tiedos­sa, että pikavip­pibisnes liip­paa varsin liki kiskon­taa, joka on siis edelleen rikos (rikosla­ki 36 luku 6 §). Jos toim­intaa tai sen joitain piirteitä pide­tään ongel­mana, voidaan ongel­man lain­säädän­nöl­lä ratkaista. Pikavip­paus nimit­täin eroaa esimerkik­si vedonlyön­tibis­nek­ses­tä siinä, että vip­paus­toim­inta rak­en­tuu pakkoperin­nän varaan ja se taas ei onnis­tu ilman val­tiokoneis­ton (tuomiois­tuimet + ulosot­to) myötävaikutusta. 

    On tot­ta, että per­in­täpros­es­si on nykyisel­lään liian raskas. Hyväksyt­tävien kulu­jen määrä on silti liian korkea. On turha väit­tää, että velkomis­pros­es­sis­sa käytet­tävä sup­pea haaste­hake­mus sisältäisi jonkin­laista oikeu­denkäyn­ti­in varautu­mista. Nois­sa hake­muk­sis­sa ei mon­taa riv­iä tek­stiä ole. Oikeu­denkäyn­ti alkaa todel­lisu­udessa vas­ta sen jäl­keen, kun joku riitaut­taa velko­muk­sen. Vas­ta sen jäl­keen kan­ta­jal­ta pyy­de­tään oikeat peruste­lut vaatimukselleen. 

    Per­in­täku­lu­jen kohtu­ullis­t­a­mi­nen tapausko­htais­es­ti ei ole mikään ratkaisu mas­samuo­toiseen ongel­maan. Lisäk­si se vaatisi, että kohtu­ullis­tet­ta­va tapaus tun­nis­te­taan mas­sas­ta ja siir­retään erik­seen ratkaistavak­si. Nor­maali yksinker­tais­tet­tu menet­te­ly ei nimit­täin ole mah­dolli­nen, ellei kan­ta­jan vaa­timuk­sia hyväksytä kokon­aisu­udessaan. Suurem­mis­sa käräjäoikeuk­sis­sa yksi käsit­telijä hoitaa vuodessa 2000 — 3000 yksinker­tais­tet­tua velko­musasi­aa, joten täl­lainen poim­inta ei ole käytän­nössä mahdollista.

    Vihreil­lä on hal­lus­saan sekä oikeusmin­is­terin salkku että eduskun­nan laki­valiokun­nan puheen­jo­hta­ju­us, joten pas­si­iviselle otteelle on vaikea esit­tää verukkeita.

  101. Olisiko tässä kak­si ryh­mää, joista pitää olla eri­tyisen huolissaan:

    1) Päi­hde- ja peliri­ip­pu­vaiset. En ole var­ma voidaanko näitä ryh­miä aut­taa lain­o­tuk­seen liit­tyvien asioiden kaut­ta. Muuten kyllä.

    2) Ne, jot­ka ennen ovat kään­tyneet sos­sun puoleen (esim. sosi­aa­li­nen luo­to­tus) kun jääkaap­pi on hajon­nut eikä työt­tömäl­lä yksin­huolta­jaäidil­lä ole rahaa uuteen. Kun vip­pi­lain­o­jen näkyvyys katuku­vas­sa ja netis­sä on kas­vanut todel­la paljon viime vuosi­na ja samat­en on kai käynyt myös lain­oille, ote­taan ensin ketjus­sa kymme­nen eri vip­pi­lainaa ja sit­ten vas­ta kään­nytään sos­sun puoleen. Tarvit­seeko vip­pi­lain­o­jen ottamisen olla niin paljon helpom­paa kuin sos­sun puoleen kään­tymisen? Tässä voisi harki­ta vip­pi­lain­o­jen ottamisen han­kaloit­tamista tai parem­minkin vaikeut­taa rahantekemistä sil­lä, että ihmiset eivät pysty mak­samaan lain­o­jaan takaisin.

    Ehdote­tut keinot:

    1) Yöl­lä ote­tun vip­pi­lainan saa vas­ta aamul­la (toteu­tu­mas­sa)
    2) Lainanan­ta­jan pitää varmis­taa, että lainan­ot­ta­ja on selv­in­päin etc. (OS)
    3) Vuosiko­rol­la on kat­to (en muista kuka)
    4) Vuosiko­rko ei toteutues­saan voi olla enem­män kuin koko lainan sum­ma (tpyy­lu­o­ma)
    5) Lain­oit­ta­jien pitäisi voi­da seu­ra­ta lainan­ot­ta­jien mui­ta lain­o­ja (vähän yksinker­tais­taien, en muista kuka ehdotti)
    6) “Jos olisi ole­mas­sa henkilöko­htaisen konkurssin mah­dol­lisu­us vas­tu­u­ta siir­ty­isi myös luo­tot­ta­jalle, kun se nykysään­nöil­lä on aina vain luo­ton otta­jal­la.” (Häik­iö)
    7) Eri per­in­tään liit­tyviä ehdo­tuk­sia, joi­ta en nyt jak­sa eritel­lä, vaikkakin ihän mie­lenki­in­toinen keskustelu siitäkin syntyisi.

    Minus­ta tun­tuu, että jos lainaot­ta­jan mah­dolli­nen mak­sukyvyt­tömyys näky­isi riskinä herkem­min lainanan­ta­jan menop­uolel­la (esim tuo konkurssi), pois­tu­isi moni ongel­ma. Myös Tpyy­lu­o­man ehdo­tus kuu­lostaa järkevältä.

    Kysy­isin vielä: Jos tilaa yöl­lä tek­stivi­estil­lä lainan, sujuuko lainanan­to kai automaat­tis­es­ti (kone tark­istaa luot­totiedot ja tilit­tää rahat), jol­loin kukaan ihmi­nen ei käsit­tele lainaa. Täl­läkin voisi minus­ta olla merk­i­tys­tä siihen mitkä velvol­lisu­udet lainanan­ta­jal­la on. Jos ei vaivaidu tark­ista­maan asi­akkaansa tilaa mil­lään lail­la, hyväksyy kai sen, että raho­jen takaisin­saamisen ris­ki on pienempi?

  102. jee­jee:

    Vek­selilaina vaati aina takaa­jan, mut­ta poruk­ka muo­dosti vek­selirinke­jä jos­sa taka­si­vat ris­ti­in tois­t­en­sa venku­loi­ta eri pankeista.

    Tuo­han on sosi­aal­ista luo­to­tus­ta. Meni Nobel väärään osoitteeseen. 🙂

  103. Art­turi:
    “Mä väitän, että niiden ihmis­ten ongel­ma on lik­vidi­teetin puute ja pikavip­pi­fir­mat tyy­dyt­tää niiden tarpeet hyvin.”

    Sanois­in maalaisjär­jen perus­teel­la, että tuskin. Vakavarais­ten ihmis­ten tavanomaisen lik­vidi­teet­ti­tarpeen kat­ta­vat pankki­tilien sal­do ja/tai luot­toko­rt­tien limit­ti. Suurem­paan tarpeeseen saa pankeista vaku­udel­lista (niin, vaqku­udel­lista, jos pula todel­lakin on kuten väi­tit *lik­vidi­teetistä*) kulu­tus­lu­ot­toa aivan toisen­laisin ehdoin.

    Kyl­lä nuo tekevät rahansa sel­l­ais­es­ta asi­akaskun­nas­ta, joiden pääasialli­nen rahaon­gel­ma ei ole puut­teelli­nen *lik­vidi­teet­ti*. (ja joi­ta varten kan­nat­taa ostaa Google-main­ok­sia haku­sanal­la “toimeen­tu­lo­tu­ki”)

    Art­turi:
    “Ala on tosi kil­pail­tu mikä ker­too kaikille vähänkään markki­noi­ta ymmärtävälle, että fir­mat ei pysty hyö­tymään asi­akkaiden kustannuksella”

    Yrit­täjiä tuol­la alal­la näyt­täisi riit­tävän, joten kil­pailuk­si sitä luulisi. Nuo ‘Liian van­han’ lainaa­mat luvut tosin pistävät ajat­tele­maan laske­vatko vip­pi­fir­mat, etteivät vip­paa­jat paljon kulu­ja mieti ja hin­tak­il­pailu­un ei sik­si kan­na­ta ryhtyä…?

  104. Ris­to: Joo siis en mä väit­tänyt, että pikavip­pi­fir­mat palvelis tavanomaisia vakavaraisia ihmisiä tai tyy­dyt­täs niiden lik­vidi­teetin tarpeen.

    Väitän, että pikavip­pi­fir­mat tyy­dyt­tää niiden asi­akkaiden lik­vidi­teetin tarpeen.

    Oon tietysti avoin parem­mille ehdo­tuk­sille. Minkä tarpeen ne sun mielestä tyydyttää?

    Nuo ‘Liian van­han’ lainaa­mat luvut tosin pistävät ajat­tele­maan laske­vatko vip­pi­fir­mat, etteivät vip­paa­jat paljon kulu­ja mieti ja hin­tak­il­pailu­un ei sik­si kan­na­ta ryhtyä…?

    Joo no siis tämä voi toki olla tot­ta, mut­ta jos tämä pikavip­pi­fir­mo­jen puut­teelli­nen kil­pailu on ongel­ma, niin se kor­jaan­tuu ajan kanssa, kun muut kap­i­tal­is­tit hais­taa rahan.

    (Tosin en kyl­lä hel­posti usko, että pikavip­pi­fir­man ole­tusar­voiset tulot poikkeis muista aloista. Se, että suurim­mat fir­mat tekee suuria voit­to­ja yht­enä vuon­na ei ainakaan riitä todisteeks.)

    Kaikil­la niille jot­ka ovat ehdot­ta­neet, että jos pikavip­piä ei mak­sa takas, niin kus­tan­nuk­sista suurem­pi osa pitäs tul­la pikavippiyritykselle:

    kai te taju­utte, että tämä on tulon­si­ir­to pikavip­pin­sä kun­nol­lis­es­ti hoitavil­ta asi­akkail­ta niille, jot­ka ei hoi­da niitä kunnollisesti?

  105. Eli­na:
    ” Mut­ta ei se nyt ole tässä olen­naista, vaan minä en voi sietää aikuis­ten ihmis­ten hol­hoamista. Jos joku halu­aa jatkaa kel­lo kak­si yöl­lä dokaamista pikavipin voimin, niin mitä se kenellekään kuu­luu. Ei kuu­lu edes Brax­in Tuijalle. ”

    Niin­pä niin. Mitä se kenellekään kuu­luu mihin ojaan joku putoaa ja mitä se sen jäl­keen tekee? Jos pystyy mitään tekemään.

    Metkaa muuten, että äskeisen kysymyk­sen negaa­ti­ol­la eli seu­rauk­sia kyse­lemäl­lä voidaan puo­lus­taa sekä yleistä kiel­to­lakia (kaik­ki nukku­maan klo 22) että kaikkien möm­mö­jen lail­lis­tamista, jot­ta ei ainakaan force-majeure-oloti­las­sa elätet­täisi järjestyneitä rikol­lisia mur­roil­la ja ryöstöillä.

    Käytän­nön elämässä saman ylevän peri­aat­teen tulkin­nat voivat olla ihan vas­takkaisia. Sen takia vieras­tan kovin peri­aat­teel­lisia ihmisiä.

    Minä esimerkik­si käve­len kadun yli punaista päin, jos se voi vaarat­ta tapah­tua. Tämä oli myös sään­nön van­ha sana­muo­to. Sen mukaan elet­täessä ris­ki oli ja on läh­es pelkästään minun. 

    Toisaal­ta muis­tan seiskytlu­vun alus­sa kuulleeni intomielis­es­tä nuorde­marista, joka punaisen val­on näkyessä pain­oi nas­tan lau­taan ja huusi: ”Mei­dän väri!” Saat­toi kyl­lä olla pilaakin. Vaan varsin oikeis­ton­mielisetkin ihmiset saat­ta­vat nykyään kaa­ha­ta vapau­den nimessä.

    ” Minä olen joskus ottanut pikavipin. Tääl­lä min­ut leimataan jok­sikin hädä­nalaisek­si raukak­si, jota kap­i­tal­is­tisi­at riistävät kuin huumedi­ileri narkkaria. En ole! ”

    Tässä nähdäk­seni ilmais­taan, että kat­son asi­aa vain oman napani läpi. Että suh­teel­lisu­u­den­ta­jua ei tarvi­ta, kun on kyse min­un kun­ni­as­tani ja vapaud­estani. Hol­hous on köy­hien hut­tua jota minä en syö.

    En jak­sa nyt täs­men­tää pitem­mälle tätä pohd­in­taa. Art­turille­han jo vas­tasin. Point­ti­ni on, että nimeno­maan ”peri­aat­teel­liset” (= asen­teel­liset) peruste­lut saa­vat min­ut pois­ta­maan varmistimen.

    - — - PS.

    Peri­aat­teel­liseen sävyyn on san­ot­tu, että ”velal­lisen täy­ty­isi tietää pystyykö mak­samaan”. Käytän­nölli­nen kysymys: tietääkö joku, omis­ta­vatko pikavip­pi­fir­mat per­in­tä­toimis­to­jen ohel­la myös uhkapeliyrityksiä?

  106. “Suurem­paan tarpeeseen saa pankeista vaku­udel­lista (niin, vaqku­udel­lista, jos pula todel­lakin on kuten väi­tit *lik­vidi­teetistä*) kulu­tus­lu­ot­toa aivan toisen­laisin ehdoin.”

    Visa-kor­tilla ja muil­lakin saa vaku­udeton­ta lainaa 1000–3000 euroa ja korko on alle 10 %.
    Pikavip­pi­asi­akkait­en täy­tyy olla sel­l­aisia, joil­la ei enää ole juurikaan mak­sukykyä eikä mikään muu rahoi­tus­laitos anna luottoa…

  107. On se niin kiva kun Suomes­sa huole­hdi­taan vähä­varaisen lainan­ot­toa, että mis­sään nimessä vahavarainen ei tarvitse lainaa sit­ten tietyn kel­lon lyömän. Onhan sil­lä vähä­vaisel­la aikaa odot­taa 3 vuorokaut­ta myöhästynyt­tä per­jataipäivän tiliä Kelas­ta maanan­tai­hin asti, kun pankkivuorokau­sia ei ker­tynytkään riit­tävästi täytet­tyään Kelan työt­tömyyko­r­vaushake­muk­sen Kelan sivulle.

  108. Jos uno­hde­taan että kyse on velal­lisen sopimus­rikko­muk­ses­ta, ajaudu­taan amerikkalaiseen luo­to­nan­ta­javas­tu­useen. Sitähän Ari Huh­tamä­ki har­joit­ti 1990 ‑luvul­la, men­estyk­sel­lä. Tämän päivän kulut­ta­jaoikeudel­liset ongel­mat, joi­ta joku tääl­lä main­os­ti, ovat osaltaan juuri seu­raus­ta mak­sumoraalin ja ylipään­sä vai­h­dan­nan moraalin tärvelemisestä. 

    Liian suuria kulu­ja voi kohtu­ullis­taa mas­samais­es­ti, siihen ei ole mitään estet­tä. Lain­säädän­töä on turha huu­taa apu­un, jos ei nyky­isiäkään norme­ja uskalleta soveltaa. 

    Kri­ti­ik­ki liian suurista per­in­täku­luista hyvin pie­nille pääomille perus­tuu väärinkäsi­tyk­seen. Kulut (sinän­sä liian suuria tai ei) ovat suorite­pe­rusteisia. Korkoon niitä ei pidä men­nä rin­nas­ta­maan, muuten velko­jaa syytetään kiskon­nas­ta sitä kiihkeäm­min, mitä pienem­pää pääo­maa tämä velkoo. — Kehtaakin velkoa, eikö niin?

  109. Johannes,

    Nämä pikavip­piperin­nät ovat selkeästi riidat­to­mia eikä niitä tosi­aankaan tarvitse käsitel­lä käräjäoikeudessa. Velal­lisen ja velko­jan välil­lä ei ole riitaa saata­van suu­ru­ud­es­ta, perus­teesta eikä edes koros­ta. Velkaa ei mak­se­ta, kos­ka velal­lisel­la ei ole rahaa tai halua maksaa.

    Val­taosas­sa näistä pikavip­piperin­nöistä velalli­nen ei koskaan riitau­ta saatavaa.

    Suomes­sa käsitel­lään käräjäoikeuk­sis­sa tätä nykyä jo yli 200 000 sum­maarista riita-asi­aa vuodessa. Näistä val­taosa kos­kee kulu­tus­lu­ot­to­jen ja pikavip­pi­en per­in­tää — ja määrä kas­vaa kovaa vauhtia.

    Jos näistä jutu­ista (ei ole tilas­toti­etoa) vaikka­pa yhdessä pros­en­tis­sa on jotain riitaa, niin voidaan aidosti kyseenalais­taa käräjäoikeusvai­heen mielekkyys. Mak­sukyvyt­tömyy­dessä ei ole mitään riideltävää.

    Suo­ma­lainen mak­samis­määräys­menet­te­ly eroaa Ruotsin mak­samis­määräys­menet­telystä siten, että Suomes­sa on pakolli­nen käräjäoikeusvai­he mukana. Ruot­sis­sa riidat­tomis­sa saatavis­sa käräjäoikeusvai­het­ta ei ole ja mak­samis­määräysasi­at käsit­telee ulosot­tovi­ra­nomaista vas­taa­va taho. 

    Ruotsin malli ei uhkaa kansalaisen oikeustur­vaa. Jos velalli­nen vas­tus­taa saatavaa, riita siir­retään käräjäoikeu­den ratkaistavak­si. Täl­lä taval­la velal­lisel­la on mah­dol­lisu­us esit­tää väite saatavas­ta, mut­ta pakolli­nen käräjäoikeusvai­he puut­tuu (joka siis lisää niitä kus­tan­nuk­sia tarpeettomasti).

  110. Saman­laisia korko­ja on puhe­liny­htiöil­läkin. Min­ul­la meni kuukau­den puhe­lin­laskus­ta n. 8 euroa “viivästys­mak­sua” 12 euroa, kun mak­su oli myöhässä.
    Yht’äkkiä las­ket­tuna vuosiko­rko on n. 12*150% = 1800%.

  111. “Mut­ta ei se nyt ole tässä olen­naista, vaan minä en voi sietää aikuis­ten ihmis­ten holhoamista.”

    “On se niin kiva kun Suomes­sa huole­hdi­taan vähä­varaisen lainan­ot­toa, että mis­sään nimessä vahavarainen ei tarvitse lainaa sit­ten tietyn kel­lon lyömän.”

    Olisiko pikavip­pi­toimin­nan tiuk­ka sääte­ly muka kohtu­u­ton­ta ja globaal­isti ain­ut­laa­tuisen tiukkaa hol­hous­ta? Min­ul­la kun on käsi­tys, että vapaana rehot­ta­va kän­nykkävip­pibisnes on varsin puh­taasti suo­ma­lainen ilmiö. Muual­la toim­intaa pidet­täisi­in joko lait­tomana koronkiskon­tana tai tek­stariv­elka­kir­jo­ja oikeudel­lis­es­ti pätemättöminä. 

    Esimerkik­si britit inhoa­vat yli kaiken “lapsen­vah­ti­val­tio­ta”. Eipä Bri­tan­ni­as­sa kuitenkaan tupute­ta joka paikas­sa yliko­rkoisia tekstarivippejä. 

    Minus­ta jos­sain on men­ty met­sään ja lujaa, jos tek­stivi­estil­lä voi tehdä oikeudel­lis­es­ti sitovia sopimuk­sia. Mik­si velan­ot­tamisen pitäisi olla help­poa? Ei kiin­teistöäkään voi myy­dä pikku­tun­neil­la baaris­sa vaan pitää raa­hau­tua kau­pan­vahvis­ta­jan jut­tusille. Ei kaik­ki sään­te­ly ole holhoamista.

  112. “On se niin kiva kun Suomes­sa huole­hdi­taan vähä­varaisen lainan­ot­toa, että mis­sään nimessä vahavarainen ei tarvitse lainaa sit­ten tietyn kel­lon lyömän.”

    1800-luvul­la kiel­let­ti­in palka­n­mak­su kapakassa…

  113. Sha­keem,

    Yksi­ty­isoikeudel­lis­ten sopimusten kaut­ta muo­dos­tuneet saata­vat eivät koskaan ole suo­raan ulosottokelpoisia. 

    Eli pikavip­pive­lat menevät käräjäoikeu­teen ja hyvin nopeastikin per­in­tä­toimis­toista. Tietysti vain kansli­akäsit­te­lyyn, ellei velalli­nen muu­ta halua. Tulee siitä kuitenkin mon­en sadan euron kulut velalliselle.

  114. Johannes,
    ker­rotko miten “liian suuria kulu­ja voi kohtu­ullis­taa massamaisesti”?

  115. Pasi,

    Viit­taan OK 5 luku 13 § ja OK 21 luku 8b §, joiden soveltamista käytän­nössä täysin yhtäläisel­lä prak­sik­sel­la mikään ei estä. 

    Ehkä emme kuitenkaan ala käymään pros­es­si-oikeudel­lista keskustelua täl­lä pal­stal­la, vai mitä. 

    Kyse on oikeas­t­aan samas­ta asi­as­ta kuin ns. mum­mo­lais­sa. Laki sal­lii eri­laisen soveltamisen kuin mihin lep­suim­mil­laan (lainkäyt­täjä helpoim­mal­la päästäen) on totut­tu. Kuitenkaan tämä ei vielä ole oikeuslähdeopil­lis­es­ti velvoit­tavaa oikeut­ta vaan TI:n soveltamis­va­paus säilyy.

    Keskustel­laan jatkos­sa tästä vaik­ka niin, että lähetät min­ulle sivuil­lani palautet­ta, siis http://www.johanneshirvaskoski.fi

  116. Eli­na:

    “Yksi­ty­isoikeudel­lis­ten sopimusten kaut­ta muo­dos­tuneet saata­vat eivät koskaan ole suo­raan ulosottokelpoisia. ”

    Tiedän. Sik­si menet­te­lyä pitäisikin riidat­tomien saatavien osalta muut­taa, kuten on tehty esimerkik­si naapurissamme.

  117. Johannes,
    olet väärässä, viit­taa­masi sään­nök­set eivät mah­dol­lista “mas­samaista” kohtu­ullis­tamista. Sen sijaan yksit­täistapauk­ses­sa OK 21:8b mah­dol­lis­taa kulu­jen kohtu­ullis­tamisen. Mas­samaista tämä ei voi olla kos­ka (a) kohtu­ullis­tamis­ratkaisu ei voi tapah­tua OK 5:13 tarkoit­ta­mal­la yksipuolisel­la tuomi­ol­la (b) kohtu­ullis­tamis­ratkaisu­un tuomi­ol­la tarvi­taan vähin­tään tuomiois­tu­in­har­joit­teli­ja, eli lakimiesk­oulu­tuk­sen saanut henkilö. Kun käsiteltävä mas­sa on val­takun­nal­lis­es­ti 200 000 tapaus­ta vuodessa, voi em. kohtu­ullis­t­a­mi­nen koskea puh­taasti kap­a­siteet­tisy­istä vain promil­lelu­okkaa kokon­aisu­ud­es­ta. Ensim­mäi­nen käytän­nön ongel­ma on kuitenkin se, miten ei-lakimiehet tun­nista­vat kohtu­ullis­tet­ta­vat tapauk­set mas­sas­ta — sel­l­aisin voimin tuo mas­sa nimit­täin pyöritetään. 

    En tiedä mitä sinä pidät pros­es­sioikeutena, mut­ta minä olen puhunut pelkästään käytän­nöl­li­sistä toim­intamah­dol­lisuuk­sista nykyisen lain­säädän­nön rajois­sa. Tästä on turha yrit­tää tehdä oikeudel­lista tulk­in­taon­gel­maa, kos­ka tämä ei sel­l­ainen ole. 

    Ja selvyy­den vuok­si vielä tämäkin: yksinker­tais­ten velko­musasioiden osalta on oma kulukat­tosään­nök­sen­sä OK 21:8c — sum­mat ovat vain liian korkeat.

  118. Pasi,

    Olet oike­as­sa ja minä väärässä. Nor­mi, jon­ka perus­teel­la liian suuria kulu­ja voi kohtu­ullis­taa mas­samais­es­ti ja ilman uut­ta lain­säädän­töä onkin sin­un viit­taa­masi, ei min­un viittaamani.

    Varsi­nainen aihe taisi olla se että olisin siis halukas rajoit­ta­maan sopimuk­sen mukaista korkoa, jol­loin tämä vip­paami­nen vähenisi ja siihen liit­tyvä heikom­mas­ta osa­puolestä hyö­tymi­nen vähenisi. Sen sijaan per­in­täku­lut eivät ole korkoa, eivätkä rin­nastet­tavis­sa korkoon. Efek­ti­ivis­es­tä lop­putu­lok­ses­ta käsin argu­men­toimi­nen on valitet­ta­van yleistä. Tässä tapauk­ses­sa sen hait­tana on että mak­sumoraalin merk­i­tys unohtuu.

  119. Pikavipeistä hyö­tyvät niitä markki­noi­vat ihmiset eivät itse pikavip­pi­en otta­jat. Aivan kuten uhkapeleistä hyö­tyvät ain­oas­taan pelien jär­jestäjät eivätkä itse pelaajat. 

    Tiesit­tekö, että suurin osa uhkapelaa­jista ei pelaa voit­tamisen takia vaan häviämisen tuo­man jän­ni­tyk­sen takia? Jos voit­to olisi var­maa niin pelaamis­es­ta menisi into.

    Pikavippe­jä myös otta­vat pelkästään ihmiset, joil­la on lyhyt aikaperspektiivi.

    Pitkän aikaper­spek­ti­ivin omaa­vat ihmiset tietävät lyhyen aikavälin uhrausten tuo­van lop­pu­jen lopuk­si parem­man tulok­sen kuin nautin­to heti ajattelun.

  120. Min­i­mal­isti:

    Pikavipeistä hyö­tyvät niitä markki­noi­vat ihmiset eivät itse pikavip­pi­en ottajat.

    No miks ne sit ottaa niitä pikavippe­jä, jos ne ei ker­ta hyödy niistä?

    Pikavippe­jä myös otta­vat pelkästään ihmiset, joil­la on lyhyt aikaperspektiivi.

    No tämä väite on ilmi­selvästi väärä, mut­ta entä sit­ten vaik­ka se oliskin oikea. Kuka sinä oot sanomaan, mikä on oikeen mit­ta­nen aikaperspektiivi?

    Pitkän aikaper­spek­ti­ivin omaa­vat ihmiset tietävät lyhyen aikavälin uhrausten tuo­van lop­pu­jen lopuk­si parem­man tulok­sen kuin nautin­to heti ajattelun.

    Eli pikavippe­jä ei voi ottaa mihinkään muuhun kuin het­kel­lisen nautin­non­halun tyy­dyt­tämiseen. Aika älytön väite.

  121. Min­i­mal­isti on ris­tiri­itainen. Ensin hän väit­tää, että uhkapeleistä saa­vat hyö­tyä vain pelien jär­jestäjät. Hän kuitenkin jatkaa: 

    Tiesit­tekö, että suurin osa uhkapelaa­jista ei pelaa voit­tamisen takia vaan häviämisen tuo­man jän­ni­tyk­sen takia? 

    Sit­ten­hän tämä tunne on pelaa­jan saa­ma hyö­ty uhkapeleistä. Ei kaikkea rahal­la voi mitata.

  122. Art­turi on ymmärtänyt vähän väärin. Pikavip­piy­htiöt eivät kil­paile sil­lä kuka lainaa halvim­mal­la rahaa, ne kil­pail­e­vat sil­lä kuka lainaa löysim­mäl­lä kri­teereil­lä ja helpoimmin.

  123. Eli­na:
    “Sit­ten­hän tämä tunne on pelaa­jan saa­ma hyö­ty uhkapeleistä. Ei kaikkea rahal­la voi mitata.”

    Eikös se pelaa­ja mak­sa saamis­taan tun­te­muk­sista rahami­tallisen määrän?

  124. tpyy­lu­o­ma:

    Pikavip­piy­htiöt eivät kil­paile sil­lä kuka lainaa halvim­mal­la rahaa, ne kil­pail­e­vat sil­lä kuka lainaa löysim­mäl­lä kri­teereil­lä ja helpoimmin.

    Eli siis sinä väität, että pikavip­pi­en otta­jat eivät väl­itä kuluista? Todis­teet tiskiin.

    Ja tot­takai ne kil­pailee kri­teereil­lä ihan samal­la taval­la kuin pankit ja vaku­u­tusy­htiöt, mut­ta se ei tietenkään tarkoi­ta etteikö ne kil­pailis myös kuluil­la ihan samal­la taval­la kuin pankit ja vakuutusyhtiöt.

    Ja ihan samal­la taval­la kuin pankit ja vaku­u­tusy­htiöt ne ei kil­paile mah­dol­lisim­man löysil­lä kri­teereil­lä, vaan mah­dol­lisim­man hyvil­lä kriteereillä.

  125. Olete­taan, että pikavippe­jä ote­taan ratio­naalis­es­ti. Todis­teet tiskiin.

  126. Lehti­ti­eto­jen perus­teel­la Kulut­ta­javi­ras­to on tehnyt poli­isille ainakin kak­si tutk­in­tapyyn­töä pikavipeistä. Epäilty rikos on jo aiem­min mainit­tu kiskon­ta. Jäämme seu­raa­maan, miten asia kehittyy.

  127. Tvaara:

    Olete­taan, että pikavippe­jä ote­taan ratio­naalis­es­ti. Todis­teet tiskiin.

    Voiks tätä käyt­tää sit kaiken toimin­nan arvioimiseen, vai onko pikavip­pi­en otta­mi­nen jotenkin erityistapaus?

    Mun mielestä on melko selvää, että ihmiset toimii noin ylipään­sä silleen, että ne yrit­tää olla mah­dol­lisim­man hyv­in­voivia. Jos joku väit­tää, että jos­sain yksit­täistapauk­ses­sa ne poik­kee tästä, niin pitää olla aika vah­vat todisteet.

    Eli mun mielestä todis­tus­taak­ka on sul­la. Anna tul­la. Pidätän hengitystä.

  128. Ver­tais­lainat tekevät tuloaan. Ver­tais­lain­oi­hin ei sovel­lu sen enem­pää uusi pikavippe­jä koske­va lain­säädän­tö kuin kuluttajansuojalakikaan. 

    Ver­tais­lainat saat­ta­vat toisaal­ta toimia myös pikavip­piyri­tyk­siä kuri­in lait­ta­vana tek­i­jänä. Ver­tais­lain­o­ja myön­netään alhaisem­min koroin kuin pikalainoja.

  129. Tämä ketju on jo aset­tunut uinu­maan, mut­ta postataan nyt mitä Yle Uutiset tiedottaa:
    “Kulut­ta­javi­ras­to ja tieto­suo­javal­tu­utet­tu jär­jes­tivät kevääl­lä pikalu­ot­to­jen valvon­takam­pan­jan, jos­sa oli mukana noin 80 pikalainayritystä. 

    Kulut­ta­javi­ras­ton mukaan 43 yri­tys­tä laimin­löi lainan­hak­i­jan tun­nistamiseen lain edel­lyt­tämäl­lä taval­la eli käyt­tämäl­lä pankki­tun­nusten kaltaisia tun­nis­tus­menetelmiä. Nämä yri­tyk­set myös ilmoit­ti­vat luo­ton todel­lisen vuosiko­ron puut­teel­lis­es­ti ja myön­sivät lainaa öisin. 

    Myös pikalain­o­jen takaisin­perin­nässä oli Kulut­ta­javi­ras­ton mukaan toivom­isen varaa, Pikalu­o­ton ottanei­ta saatet­ti­in per­in­täkir­jeessä jopa uhkail­la mak­suhäir­iömerkin­näl­lä. Osa pikalu­ot­toyri­tyk­sistä ei edes suos­tunut neu­vot­tele­maan mak­su­vaikeuk­si­in joutunei­den asi­akkaiden kanssa. 

    Kulut­ta­javi­ras­to arvelee syyk­si sen, että pikalu­ot­toyri­tyk­sille on tuot­toisam­paa siirtää saatavien per­in­tä samaan yri­tys­ryh­mään kuu­lu­valle perintätoimistolle.”

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.