Eikö pikavippiyhtiöitä saada kuriin!

10.9.2010 · Aihe: _ 

Googlasin kirjaani varten  tietoja toimeentulotuessa hyväksyttävistä asumismenoista ja löysinkin hyvin asiallisen sivun, jonka tiedot tosin olivat ainakin Helsingin osalta vanhentuneita.

Paitsi, että ARGHHH!. Keskellä sivua oli Google-mainos, jossa mainostettiin pikavippejä. Ota pikavippi tulevaa toimeentulotukea vastaan! Kun linkkiä seurasi, tuli erikokoisia ja eripituisia pieniä lainatarkjouksia, joissa yhdessäkään ei kerrottu lainan korkoa eikä mistään muistakaan kuluista kerrottu. Tai niin luulin. Koska laki edellyttää, että korko kerrotaan, etsin tarkasti ja olihan se siellä, mustalla tekstillä tummansinistä pohjaa vasten, juuri ja juuri erottuen:

Todellinen vuosikorko:  923,36 %- 3191,14%

Joskus ennen koronkiskonnasta joutui linnaan.

Eikö näitä verenimijöitä saa mitenkään kuriin!

Kommentit

136 Vastausta artikkeliin “Eikö pikavippiyhtiöitä saada kuriin!”

  1. Seppo S kirjoitti 10.9.2010 kello 17:37

    Koska haitat ovat olleet tiedossa jo pitkään, niin parempi kysymys olisi, että eikö näitä verenimijöitä halutakaan laittaa kuriin ja miksi ei?

    Onko nykyisen hallituksen ideologian vastaista rajoittaa liiketoimintavapautta vai mistä se kenkä puristaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. TomiA kirjoitti 10.9.2010 kello 17:44

    Google löytää 340 sivua, jolla on tuo teksti: “Todellinen vuosikorko: 923,36 %- 3191,14%”. Idealaina, Apulaina, Megalaina, Plussavippi, Hymylaina, Vauhtivippi, Leijonalaina, Luottovippi, Easylaina, Sopulaina, Kelpovippi, Laatulaina, Arkivippi, Iltavippi …

    DVB Investment Oy saattaa olla kaikkien takana.

    Mikähän lie liikeidea? Jos yhden mainen menee, jää 339 jäljelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Rolling Heurlin kirjoitti 10.9.2010 kello 17:47

    Voi myös kokeilla verojen tai pysäköintivirhemaksun maksamista päivän myöhässä. Silloin vasta tietää maksaneensa vuotuista korkoa. Miksiköhän Soininvaara näitä kutsuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Syltty kirjoitti 10.9.2010 kello 18:03

    No minkälaisia ongelmia näistä pikavipeistä sitten oikein tulee?

    Luulen että pikavippiyhtitö ovat pelastaneet paljon kaveri- ja sukulaissuhteita, kun ystävyys ei mene kiville viidenkympin velan takia vaan velallinen saa setviä lähipiirin sijasta asioitaan kasvottoman yhtiön kanssa 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. TomiA kirjoitti 10.9.2010 kello 18:26

    Pistetään parempi arvaus: DVB Investment on kehittänyt systeemin, joka huijaa Googlea. Esim. googlaamalla “pikavippi” (tai joku muu niistä Googlen ehdottamista hauista) tulokset näyttäisivät listaavan pääasiassa kyseisen firman tuotteita. Syynä on ainakin se, että monet mahdolliset hakusanat on lainojen nimissä. Systeemiin näyttäisi kuuluvan myös lukuisia vippien vertailusivuja, jotka ilmeisesti ristikkäisillä viittauksilla nostavat rankingiä. Veikkaan myös, että monet hankkivat pientä lisätuloa, nostamalla omilla sivuillaan firman sijoitusta.

    Googlen huijaaminen on tietysti ihan laillista vaikkakin käyttäjän kannalta ikävää. Ehkä pitäisikin pistää Googlen huijaajat kuriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. TomiA kirjoitti 10.9.2010 kello 18:28

    Nostaako muuten Googlen mainosten klikkailu sivujen rankingiä? Ei kai …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Henri Weijo kirjoitti 10.9.2010 kello 18:54

    Veikkaan että strategia on sama kuin pokeriyhtiöillä, joilta kiellettiin toiminta tietyissä maissa: eli yhtiö ja serverit paperilla ulkomaille ja toiminta jatkuu ennallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Pekka Taipale kirjoitti 10.9.2010 kello 19:08

    >Nostaako muuten Googlen mainosten klikkailu
    >sivujen rankingiä? Ei kai …

    Kyllä kai.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Shakeem kirjoitti 10.9.2010 kello 19:31

    Minusta todellisen vuosikoron hurjat prosentit eivät tee pikavippaajista verenimijöitä. Erittäin lyhyissä lainoissa todellinen vuosikorko nousee lähes väistämättä hirmuiseksi. Ei kukaan lainaa 100 euroa viikoksi 4 prosentin todellisella vuosikorolla.

    Sen sijaan slogan: “pikavippi tulevaa toimeentulotukea vastaan”, on aivan varmasti kuluttajansuojalain markkinointisäännösten vastainen. Toisaalta eipä näistä juuri sanktioita seuraa, eli kokeilla voi rauhassa kaikenlaista.

    Toinen vastenmielinen piirre pikavippaajissa on esimerkiksi lainojen markkinointi ja myöntäminen alaikäisille, koska vippaaja tietää vanhempien lopulta menevän takuuseen lapsensa puolesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kalevi kirjoitti 10.9.2010 kello 19:34

    Vielä arvaus: teksti on peräisin Pienlainayhdistyksen jäsenilleen antamasta ohjeistuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Ville M kirjoitti 10.9.2010 kello 20:09

    Kysymyshän ei ole siitä että lainaa pitäisi tai voisi saada halvemmalla korolla, jos kilpailua tällä alalla ei ole rajoitettu vaan se on suht vapaata, 1000% on vapaa markkinakorko kyseiselle riskiprofiilille, eli vakuuttomalle velalle.

    Toisin sanoen, jos korkokatto(hintakatto) asetetaan tietyt ryhmät eivät sitten enää lainaa saa. Koska Suomessa saa kerran ostaa vaikka mitää muutakin turhuuksia yli hintaan, miksi valitsit juuri kalliin rahan suuttumuksen kohteeksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Heikki kirjoitti 10.9.2010 kello 20:14

    Ongelman ydin on siinä, että ihmiset ottavat näitä vippejä.

    Itse haluiaisin rahan olevan käytännössä aina sidottu johonkin, ja panttilainaamot ovat yli sata kertaa parempi idea kuin pikavippaamot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tiedemies kirjoitti 10.9.2010 kello 20:35

    Herää kysymys, mikä on se kuri, johon nämä pitäisi saada? Pitäisikö tuollaiset korot kieltää?

    Kuten joskus sanoit, näillä pikavipeillä tehdään usein ns. “real liquid asset”-tyyppisiä investointeja yöaikaan, mutta jos internetsivuston mainoksen en uskoisi toimivan siihen suuntaan.

    Ja todellinen vuosikorko 1000 prosenttia saadaan aikaiseksi esimerkiksi niin, että lainataan satanen viikonlopuksi, ja pyydetään 110 takaisin maanantaina. Jos se lainataan päiväksi tällä kuviolla, niin se on suunnilleen tuon 3000 prosenttia.

    Kuten Syltty sanoi, joskus tämä kannattaa, koska jonkun toisen luoton maksamattajättäminen maksaa enemmän jollakin muulla tavalla. Raflaavammin voidaan sanoa, että nämä tyypit eivät tule oven läpi ja pistä polvilumpioita rikki, jos olet pari päivää myöhässä. Joskus se vaihtoehto näissä veloissa on nimittäin tämä.

    Ei se ongelma mihinkään katoa sillä, että nämä lainat kielletään. Puhumattakaan siitä, että kiellot ja rajoitukset puuttuvat ihmisten oikeuksiin vielä enemmän, sanoitte mitä sanoitte.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Pasi kirjoitti 10.9.2010 kello 20:42

    Pikavippiyhtiöt saadaan kuriin jos halutaan, vielä ei ole haluttu. On täysin tavanomaista, että 50 euron pikavippi on perintävaiheessa kasvanut “kuluineen” lähes kymmenkertaiseksi. Kysymys on puhtaasti siitä, kuinka suuret käsittely-, toimisto-, perintä- ja oikeudenkäyntikulut hyväksytään varsinaisen velka- ja viivästykoron lisäksi. Nykyinen lainsäädäntö on selvästi hampaaton ja tilanne kohtuuton. Asia ei vain tunnu kiinnostavan ketään kylliksi. Tässä olisi sellainen todellinen ongelma, jonka vihreän oikeusministerin soisi ottavan asiakseen. Mutta kun tätä ei ole mainittu Amnestyn raportissa, niin ehkä sitä ei ole Braxille olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tavallinen Teknikko kirjoitti 10.9.2010 kello 20:52

    Nyt ehdottomasti on tärkeä asia kertoa suurelle yleisölle, että miksi työtön tarvitsee pienehköä pikavippia eräässä tapauksessa.

    Jätän keskiviikkona työttömyyskorvausanomuksen Kelan sivulle. Normaalisti kun keskiviikko, torstai, eikä perjantaikaan ole arkipyhä, niin pannkipäivien mukaisesti Kela + pankki yhteistyössään toimittaakin keskiviikkona anotun korvauksen perjantaina tililleni.

    Mutta jos keskiviikko, torstai tai perjantai on ns. arkipyhä, niin perjaille oletettu rahapäivä ja rahallinen korvaus saapuukin tilililleni vasta maanataina. Eli ns. “perjantai” päivän tili tuleekin vasta maanantaina. Siis viikkonlopun ja 2 pankkipäivän mukaan, odottamani raha myöhästyykin 3 vuorokautta.

    Eli tässä tapauksessa mielästäni ei ole yhtään mitään väärää siinä, että lainaan viikonlopuksi rahaa elämiseeni – kun on ns. pa-tilanne, ja lisäksi tilanne, että saan seuraavan viikon maanantaina edellisen viikon launtaille ja sunnutaille varatut rahat lainattua ns. pikavipillä.. ja maksan mielelläni tuon 3 vuorokauden pankkimaksut vaikka “5000” % korolla.
    (Laskekoon joku, että onko 5000 prosentin korko suhteutettuna kolmen vuorokauden ajalle – sitten niin pirun suuri “vuosikorko”.

    Tärkeintä kuitenkin on, että ruokaa pöydässä on, kun Kela ei huomioi arkipyhäväpäiviä maksatuksissaan, eikä pankkikaan ryhdy rahaa lähettämään tililta A tilille B tuosta vaan saman vuorokauden aikana. Eli pankkivuorokaudet potuttaa varsinkin valtion hallinnon byrokratiassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Yari kirjoitti 10.9.2010 kello 20:56

    Tiedemies kirjoittaa viisaasti. Ihminen on vastuussa omista toimistaan. Minä en kaipaa yhteiskunnan suojelua sen vuoksi, että OS&Co kokevat jonkun heitä vähemmän viisaan sitä tarvitsevan.

    Jos joku haluaa ottaa lainaa, jonka kulut ovat korkeat niin hän on lähtökohtaisesti päättänyt hyväksyä korkeat kulut.

    Joni

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Jakke Vaahtera kirjoitti 10.9.2010 kello 20:59

    Pikavippiyhtiöiden tulisi ottaa mallia Kelasta ja periä velka takaisin korotettuna. Samalla tavalla kuin Kela perii takaisin liiallisesti maksettuja opintotukia. Kelan mukaan ylimääräinen maksu ei ole korko vaan korotus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Pasi kirjoitti 10.9.2010 kello 21:06

    Täydennän vielä, kun hyppäsin ajatuksissani liian monta porrasta kerralla. Nuo todelliset vuosikorot koskevat siis tilannetta, jossa laina maksetaan ajallaan. Pikavipeistä merkittävää osaa ei kuitenkaan hoideta ajoissa. Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden kuluvana vuonna käsittelemästä noin 40000 yksinkertaisesta perintäasiasta suuri osa on juuri näitä pikavippejä. Vakaan käsitykseni mukaan tämä ei kuitenkaan ole pikavippiyhtiölle liiketoimintaa haittaavaa “luottotappiota”, vaan viivästyksistä ja perinnästä on tehty osa bisnestä. Tämän mahdollistavat perittävään pääomaan nähden poskettomat perintäkulut, joiden suitsimiseen lainsäädäntö ei anna eväitä.

    Eli: (1) pikavippiyhtiöiden lainaehtoihin pitäisi saada olennainen tiukennus, so. enimmäiskorkoa tulisi olennaisesti rajata ja (2) hyväksyttävät perintäkulut tulisi rajata murto-osaan nykyisestä.

    Tiedätkö sinä Tiedemies sellaisen kaverin, joka lainaisi sinulle rahaa, mutta tulee karmit kaulassa polvilumpioitasi rusentelemaan, jos maksua ei kuulu. Entä tiedätkö yhtään pikavippiyhtiötä? Omalla kohdallani vastaus ensimmäiseen on kieltävä ja jälkimmäiseen myöntävä. En usko olevani poikkeus. Tästä syystä pikavippiyhtiöt synnyttävät uusia ongelmia, eivät vain siirrä vanhoja ongelmia uuteen paikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Paavo Häikiö kirjoitti 10.9.2010 kello 21:17

    valintojahan maailma on. Myös se käyttääkö sataseen kaksisataa.

    Oikea ongelma tässä on se, että Suomesta puuttuu lainsäädäntö henkilökohtaisesta konkurssista.

    Jos olisi olemassa henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus vastuuta siirtyisi myös luotottajalle, kun se nykysäännöillä on aina vain luoton ottajalla.

    Henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus tekisi rahoitusmarkkinaa paljon terveemmäksi, koska silloin rahoittajat joutuisivat oikeasti miettimään mitä rahoittavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Seppo S kirjoitti 10.9.2010 kello 21:26

    Tietenkin pikavipeistä saattaa olla joskus jollekin vippaajalle hyötyjäkin, mutta todennäköisesti paljon useammin melkoisia haittoja.

    Toimeentukiluukulla pikavippejä kohdellaan pääsääntöisesti vippaajan tuloina. Mutta loppujen lopuksi toimeentulotuen kautta myös veronmaksajat maksavat vuosittain todennäköisesti ainakin muutamia miljoonia euroja pikavippiyhtiöille.

    Lisäksi pikavippiongelmaiset kuormittavat melkoisesti sosiaalityöntekijöitä ja velkaneuvojia. Pelkät sotkujen selvittelykustannukset vaativat varmaankin miljoonia euroja veronmaksajien varoja.

    Mutta tietenkään pikavippiyhtiöt eivät kuppaa veronmaksajien rahoja siinä määrin, kuin erilaisten pankkitukien kautta valuu ahneille pankkiireille. Sillä sektorilla puhutaankin sitten jo sadoista miljoonista ellei miljardeista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 10.9.2010 kello 23:45

    Osmo kyselee retorisesti:” Eikö näitä millään saada kuriin”

    Luulisi Soininvaaran tietävän sen, kuka Suomessa säätää lait ja määrittää lainrikkojien rangaistukset sekä määrittää rahamäärän, jolla virkakoneisto toimii pyrkiessään valvomaan eduskunnan säätämien lakien valvontaa. Vai onko asia Soininvaaralle tuntematon.

    Kait kyseessä on poliitikoilta puuttuva tahto pikavippiyritysten toiminnan hillitsemiseen. Uskon, että esittämilläsi korkoprosenteilla yritykset tienaavat niin hyvin, että rahaa riittää poliitikkojen ostamiseen vaalituella tai muilla nimikkeillä. Vastahan tässä vähän aikaa sitten puhuttiin, että kiinteistöbisnes tuotti niin hyvin, että he ostivat jopa koko Suomen hallituksen. Julkisuudessahan puhuttiin Merisalon ykköshallituksesta, jota seuraa Merisalon kakkoshallitus jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. nimettä kirjoitti 11.9.2010 kello 0:12

    Suomessa todetaan, että on moraalisesti väärin antaa tyhmien pitää rahansa.

    Täällä on yleisesti kaupankäyntiin levinnyt tietynlainen huijaamisen kulttuuri. Kohtuus puuttuu. Esimerkkejä olisi lukemattomasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. tpyyluoma kirjoitti 11.9.2010 kello 1:04

    TM on ihan oikeassa että lyhytaikaisella lainalle muodostuu suuri laskennallinen vuosikorko, itseasiassa ihan jo käsittelykulujen vuoksi. Itseasiassa jos otan tänään asuntolainan, tulenkin katumapäälle ja sitten maksan sen huomenna takaisin niin laskennallinen vuosikorko on huima.

    Mutta kun tämä ei ole se mihin sitä kattoa tarvittaisiin. Se tarvittaisiin siihen ettei nuo nelinumeroiset vuosikorot realisoidu. Eli jos lainaa viikonlopun yli niin olkoon 10% korko, mutta ei siinä nyt ole enää mitään järkeä takaisinmaksun venyessä se kasvaa vastaavaa tahtia tästä ikuisuuteen. Lainsäätäjä voisi laitta toteutuvaal vuosikorolle jonkun katon, sanotaan vaikka 50%. Jos joku rahoitusjärjestely edellyttää tuota suurempaa korkoa niin sitä ei pidä tehdä.

    Ja Häikiö on henk.koht. konkursseista täysin oikeassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Kimmo kirjoitti 11.9.2010 kello 5:45

    Kannattaa huomata, että lainan pääoma ei ole osa korkoa, kuten 99% sensaatiojutuista näin väittää ja laskee. Jos 100 vipistä pitää maksaa takaisin 128€, niin korko on 28€, ei 128€.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. jouni lundqvist kirjoitti 11.9.2010 kello 7:43

    On tätä ollut ennenkin, vipin nimi oli vekseli. Pankki antoi kolmeksi kuukaudeksi rahaa ja peri heti siitä koron (10%). Sitten kun rahapulassa jouduit siirtmään vekseliä, maksoit taas 10 prosenttia.

    Vekseliin joutui hankkimaan takaajan. Joskus isäntämiehet kaupunkireissuillaan takasivat toistensa vekseleitä, ettei päässyt suu kuivumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Pohtija kirjoitti 11.9.2010 kello 8:13

    Voisiko korolle asettaa katon matalalle, ja velvoittaa esim sosiaalitoimiston hankkimaan osa toimintatuloistaan pikavippimarkkinoilta (kun ne jo nyt käyttävät ison osan ajasta noiden selvittelyyn – olisi helpompi selvittää, kun on itse lainanantaja).

    Seurakunnat ja avustus-, ym järjestöt voisivat myös osallistua tähän markkinaan hieman asiakkaalle kohtuullisemmilla ehdoilla. Esim pienempi korko, pidempi maksuaika ja kevyempi takaisinperintä sekä helpompi tappioiden kärsiminen (anteeksianto varattomalle vaikka kerran tms).

    Koronkiskojien olisi pakko laskea omiakin ehtoja, jos haluaa kilpailussa pysyä. Muuten niille jäisi tietysti asiakkaiksi enää kaikkein maksukyvyttömin osa ja toiminta lakkaisi nopeasti rahojen loppuessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Syltty kirjoitti 11.9.2010 kello 9:09

    Paavo Häikiö
    “Oikea ongelma tässä on se, että Suomesta puuttuu lainsäädäntö henkilökohtaisesta konkurssista.”

    Kyseinen lainsäädäntö houkuttelee varattomia nousukaudella lainaamaan niin paljon kuin mahdollista ja sijoittamaan, koska voitot tulevat itselle, mutta mustan pekan jäädessä käteen ollaan jälleen vain lähtötilanteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.9.2010 kello 9:27

    Pikavippilainsäädäntöä on tiukennettu. Osa tiukennuksista on vasta tulossa. Yksi tiukennuksista näkyi jo noilla sivuilla: yöllä baarissa tekstarilla otettu laina maksetaan tilille vasta klo 7. Näiden yhtiöiden markkinointitavat vaan ovat niin härskejä, ettei lain laatija pysy millään perässä.
    Hyvä pykälä olisi sellainen, että jso A myöntää lainan B:lle B:n ollessa päihtynyt, B:n ei tarvitse maksaa sitä takaisin. Todistustaakka olisi A:lla. Loppuisivat nämä kännykällä otettavat lainat.
    Toinen ongelma on siinä, ettei noita tekstiviesteillä otettuja lainoja voida mitenkään kohdistaa sille henkilölle, joka ne on ottanut. Jos saat hetkeksi haltuusi naapurin kännykän, voit ottaa lainan hänen nimiinsä. Jos B ottaa lainan C:n nimissä, ei pitäisi olla mitään syytä, miksi A voi karhuta sen C:ltä eikä väitteen torjumisesta pitäisi koitua C:lle sen enempää kustannuksia kuin ilmaista ajanhukkaa. Onhan lainanantajan velvollisuus tarkistaa henkilöllisyys. Kännykkä ei voi kelvata henkilön tunnistajaksi. Eikä se, että tietää toisen väestörekisteritunnuksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Bloggari kirjoitti 11.9.2010 kello 9:30

    BTW: Miksi et ota noita google-mainoksia blogiisi ja lahjoita kertyneitä varoja hyväntekeväisyyteen?

    Järjestä vaikka äänestys tällä siitä, mihin vaikkapa 1-3 kk:n lahjoitusvarat laitetaan. Jotta hillot eivät menisi aina samoille, ryhmittele eri saajaryhmiä (terveydenhuolto, sosiaalinen toiminta, ympäristö jne.) ja niistä sitten saa äänestää yhtä. Älä kuitenkaan perusta säätiötä “Pelastakaa Soininvaarat”, joka sitten aina vaan voittaisi :).

    Käytä äänestykseen wp:n gallup-konetta tai avaa ketju.

    Tai miksei samantien perusteta yhdistystä asialle. Lahjoittaja-bloggari-jäsen saa logon blogiinsa. Se ja sivuilla oleva julkinen tilityslista osoittaa vieraalle, että google-hillot menevät hyvään tarkoitukseen?

    Olisiko ideaa? Blogisi tuottaisi tuhansia vuodessa ja vielä enemmän se tuottaisi hyvää mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.9.2010 kello 9:44

    Olen itseasiassa pohtinut tuota mainosten ottamista, mutta ajatellut käyttää sen rahan tämän blogin hyväksi. Nyt kun sitä tehdään oto, blogi ei ole lainkaan niin nyvä kuin se olisi, jos sen ylläpitoon ja asiasisältöön voisi keskittyä. Lukijoita on kuitenkin enemmän kuin monella lehdellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Kari Koskinen kirjoitti 11.9.2010 kello 9:43

    Tyhmä kysymys: olisiko meidän varsinainen ongelmamme jokin aivan muu kuin nämä pikavipit?

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.9.2010 kello 9:45

    Pikavipit eivät ole Karin eivätkä minunkaan ongelmani, mutta monen ylivelkaantuneen, elämänhallinnaltaan vähän ailahtelevaisen ongelma ne ovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Paavo Häikiö kirjoitti 11.9.2010 kello 9:46

    @Syltty

    Kirjoitat kuin lainan myöntäjällä ei olisi lainkaan arviointikykyä.

    Nythän ei oikein tarvitse ollakaan, koska ulosottoa voi jatkaa määrättömästi. Jos ei voisikaan niin pankin pitäisi tehdä paljon tiukempi arvio asiakkaan takaisinmaksukyvystä kuin nyt.

    Ei se maksukyvytön lainaa sijoituksiinsa saisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Pekka Taipale kirjoitti 11.9.2010 kello 9:49

    Jaa että niinkuin asuntolainaa ottaessani minun pitäisi sen muun tohinan ohessa puhaltaa alkometriin, ja tämä sirkus pitäisi tallentaa videolle? Kun todistustaakka on pankilla.

    No, olisihan se tavallaan viihdyttävä lisäkevennös asunnonostamiseen.

    Joku tuolla epäili, että “rahaa riittää poliitikkojen ostamiseen vaalituella tai muilla nimikkeillä”. Itse taas en usko, että pikavippifirmat ovat antaneet vaalitukea kellekään. Miksi siis pikavippifirmojen toimintaa ei rajoiteta? Minusta kyse on enemmän aatteesta: sopimusvapaus on meikäläisen yhteiskunnan peruspilareita, ja sen murtaminen vaatii vahvoja perusteita. Pikavippien kohdalla noita perusteita kyllä onkin, mutta on ihan hyvä, että näissä asioissa ollaan melko konservatiivisia, eikä jokaista epäkohtaa lähdetä paikkaamaan kiireellä ja harkitsematta, koska paikkaustarvikkeet voivat usein olla haitallisempia kuin reiät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Bloggari kirjoitti 11.9.2010 kello 9:53

    Yhtä suuri ongelma kuin korko, ovat valtaisat perimiskulut. Sieltä tulee useiden tuhansien prosenttien korot aiemman jopa tuhannen prosentin päälle.

    Tiedän tuoreeltaan tapauksen, jossa 4 erillistä 100 euron pikavippiä joutui perintään ottajan jouduttua aivan muista syistä maksuvaikeuksiin.

    Nyt lainojen hinta – 1 kk ulosottomiehen perinnän aloittamisesta, 1 perintäkirje – on 1600 euroa!

    Tuhatkuusisataa euroa.

    Sen tuo lainanottaja maksaa lainastaan. Tai enemmän, koska korko juoksee, päälle voi tulla uusia perintäkuluja, jotka lisätään pääomaan, kuten käsittääkseni korkokin joissakin tapauksissa (olenko väärässä?) ja sitten ryhdytkin maksamaan korkoa korolle.

    Ulosottomies saa tiettävästi alle 100 euroa, muihin lainvaatimiin kuluihin mennee 100-200 euroa ja lopun saavat pikavippifirma ja sen yhteistyökumppanina toimiva perintäfirma. Ties vaikka sen omistaisi pikavippiyhtiö. Tai että saavat perintäfirmoilta provisiota, kun toimittavat asiakkaita niille.

    Tämä on niiden toinen bisness ja huutava vääryys aivan mielipuolisten korkojen lisäksi.

    Myöskin tuosta syystä firmat haluavat pitää löysiä lainaehtoja. Tuotto on varma, sillä 1. kerran (koska luottotiedot olivat kunnossa) perintään joutuva maksaa lainansa lähes takuuvarmasti, jotta saa kansalaisuutensa takaisin edes joskus.

    Ellei maksa, hän tippuu de facto yhteiskunnan ulkopuolelle: ei voi joko ostaa mitään tai kaikki käteisellä. Auton ostaminenkin käy mahdottomaksi, koska ei saa vakuutusta kuin kassalta käteisellä rahalla ja kalleimpaan mahdolliseen hintaan.

    Asiaan pitäisi mitä pikimin puuttua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Bloggari kirjoitti 11.9.2010 kello 9:57

    “Olen itseasiassa pohtinut tuota mainosten ottamista, mutta ajatellut käyttää sen rahan tämän blogin hyväksi.”

    Tuskin häiritsisi ketään.

    Lisäksi Googlen AdSense-koneessa on toiminnot ei-haluttujen mainosten poissuodattamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. anonyymi kirjoitti 11.9.2010 kello 10:08

    Jyrki Virolainen on eri yhteydessä kirjoittanut perintäyhtiöiden palkkioista, jotka ovat järkyttävän suuria ja jotka vielä usein tulevat tämän törkeän kiskonnan päälle. Lisäksi voittoja repivällä perintäyhtiölla on sama omistaja kuin pikavippiyhtiöllä. Näin saadaan perittyä suurempia kokonaisvoittoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Syltty kirjoitti 11.9.2010 kello 10:17

    Osmo Soininvaara
    “Hyvä pykälä olisi sellainen, että jso A myöntää lainan B:lle B:n ollessa päihtynyt, B:n ei tarvitse maksaa sitä takaisin. Todistustaakka olisi A:lla. Loppuisivat nämä kännykällä otettavat lainat.”

    Haloo Osmo!

    Loppuisi myös lainanhaju nettipankin avulla sekä luottokortin käyttö, koska luottokunta ei voisi mitenkään todistaa että asiakas ei ollut päissään vinkauttaessaan Visaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. spottu kirjoitti 11.9.2010 kello 10:18

    Ratkaisua voisi lähteä hakemaan maksukielloista vähän samaan tyyliin kuin ulosotossa. Lähtökohtaisesti toimeentulotuen varassa elävä henkilö olisi luototuskiellossa, eli kulutusluotot pitäisi (teoriassa) tilittää sosiaaliviranomaiselle, eli käytännössä niitä ei myönnettäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. TimoJ kirjoitti 11.9.2010 kello 10:32

    Tietääkö kukaan tapausta jossa vippaaja olisi kiistänyt ottaneensa lainan ja asia olisi mennyt käräjille ? Olisi mielenkiintoista tietää voiko lainan ottaja kuitata lainan yksinkertaisesti kiistämällä sen ?

    Ps. kannatan ennemmin hyväntekeväisyyttä jonka kohteen sivuston isäntä päättää yksinvaltaisesti avoimen keskustelun päätteeksi. Jos rahat käytetään blogin hyväksi tulee postauksista liian mietittyjä (=tylsiä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Sampo Smolander kirjoitti 11.9.2010 kello 10:43

    Nimenomaan googlen mainokset (toisin kuin jotkut isot vilkkuvat bannerit joita esim. hs.fi pääsivulla on – tai olisi jos en niitä adblockilla blokkaisi) yleensä koetaan hyvin harmittomiksi ja lukukokemusta häiritsemättömiksi. Siitä vain kokeilemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Jaakko Hirvonen kirjoitti 11.9.2010 kello 10:57

    Näennäisongelma: Todellinen vuosikorko näyttää rumalta. Näennäinen siksi, että niin kuin tässä keskustelussa on tuotu esille, samanlaisia lukuja saadaan mitä erilaisimmissa arkisissa lainaustilanteissa, joissa ei ole mitään väärää, mutta joita pitäisi johdonmukaisuuden nimissä paheksua siinä missä pikavippejäkin. Opetus onkin, että ehkäpä todellinen vuosikorko ei ole kovinkaan hyvä tunnusluku jonkin lainajärjestelyn hyvyyden tai pahuuden ainoaksi indikaattoriksi.

    Todellinen ongelma: Pikavippejä hakevat ja saavat myös sellaiset ihmiset, joilla on jo entuudestaan vaikeuksia (tahattomia tai tahallisia) suoriutua raha-asioitaan, ja tällaisten ihmisten jo olemassaolevia ongelmia pihavippi voi pahentaa merkittävästikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Samuli kirjoitti 11.9.2010 kello 11:12

    Onko kukaan kommentoijista törmännyt näihin huijariyrityksiin, jotka saatuaan puhelinliittymän haltijan vastaamaan johonkin kyselyyn tai tietokilpailuun, veloittavat loputtomasti liittymän haltijaa.

    Poikamme 13v. oli osallistunut johonkin kyselyyn, vaikka liittymässä oli kaikki mahdolliset estot kaupallisiin palveluihin.

    Puhelinlaskuun alkoi ilmestyä toista kymmentä euroa viihdepalvelumaksuja. Pari kuukautta asiaa ihmeteltyämme ja poikaa kovisteltuamme otimme yhteyttä operaattoriin(Elisa), mistä nihkeän vastaanoton jälkeen saimme jonkinlaisen erittelyn, josta kävi ilmi, että poikamme ei ollut kuin kerran lähettänyt viestin jollekin firmalle. Firman nimeä tai mitään yhteystietoja emme tietenkään saaneet Elisalta. Vain numeron johon pojan tekstiviesti oli lähetetty.
    Ja päälle moitteet siitä, että emme olleet valvoneet pojan puhelimenkäyttöä.

    Puhelinoperaattoreilla ei tunnu olevan mitään intressiä estää tällaista toimintaa, saavathan ne itsekin siitä tuloa.
    Helpointa tapa päästä eroon sotkusta oli vaihtaa liittymää ja numeroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Kari Koskinen kirjoitti 11.9.2010 kello 11:54

    Osmo,

    Ihmisillä on kaikenlaisia ongelmia. Minä nyt en vain oikein osaa nähdä toimintaa, jossa aikuiset ihmiset keskenään lainailevat sopiminsa ehdoin rahaa toinen toisilleen, minään suurena yhteiskunnallisena epäkohtana.

    Melkein jopa väittäisin, että näiden ylivelkaantuneiden ongelma on jokin aivan muu kuin pikavippifirmojen toiminta.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Tiedemies kirjoitti 11.9.2010 kello 12:17

    En ole eri mieltä siitä, että perintävaiheen “kulut”, joita tulee myöhästymisistä jne, ovat se todellinen ongelma näissä, ja että tälle ongelmalle pitäisi tehdä jotain. Vaikka mielestäni vapaita kansalaisia ei pidä holhota edes lainanoton suhteen, on eri asia se, että laina onkin jotain ihan muuta kuin se, mitä lainanottaja on kuvitellut.

    En usko, että pikavippiä ottaessaan kukaan kuvittelee maksavansa sen kaksikymmenkertaisena takaisin, mutta näin joskus käy. Jos kyse on riskinotosta, jossa lainanottaja tietää riskin, niin homma on eri, mutta jos taas kyse on ns. huijauksesta, niin se ei voi olla laillista. Se, että homma on teknisestiottaen laillista, ei voi olla mikään perustelu.

    Tätä vartenhan ne todelliset vuosikorot pitää ilmoittaa. 3000% vuosikorko tarkoittaa todellakin sitä, että 100 laina muuttuu vuodessa 3100 euron lainaksi. Tällöin ei lainanottajaa oikeastaan ole huijattu. Ongelma on kuitenkin se, että luulen että suurin osa kuvittelee, että se maksetaan sitten mañana, eikä tästä tule mitään ongelmaa. Kuten Kari sanoi, ylivelkaantuneiden ongelma on jotain ihan muuta kuin se, mitä pikavippifirmat tekevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Tvaara kirjoitti 11.9.2010 kello 12:55

    Henk. koht. konkurssin salliminen ratkaisi kaikki nämä ongelmat kerta heitolla – luoton antaja joutuisi tekemään edes jonkun sortin harkintaa ennen lainojen myöntämistä. Samalla hoituisi perintään ja sen kammottavaan kannattavuuteen liittyvät ongelmat, eli se että velalliselle voidaan oikeastaan läimiä maksettavaksi mitä tahansa erillaisten “kulujen” nimikkeellä samalla kuin sakkokorko raksuttaa jatkuvasti ilman, että perintää hoitavalla taholla on mitään syytä pohtia maksujen kohtuullisuutta tai velallisen realistisia mahdolisuuksia maksaa saatavia takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. tpyyluoma kirjoitti 11.9.2010 kello 13:01

    Pakko todeta tuohon että “vastuu on ottajalla” että ei se nyt niin mene. Täällä reaalimaailmassa missä tahansa kaupassa myös myyjällä on läjäpäin vastuita. Vastuu on jaettu sekä ostajan että myyjän kesken ja tuo jako ei tuote- tai tapauskohtaisesti ole mitenkään itsestäänselvä, kyllä sitä voi säätää järkevämpään suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 11.9.2010 kello 14:08

    Kyllä pikavippiyhtiöt voitaisiin laittaa kuriin. Se ei edes edellyttäisi luottolaitoslain nykyistä sisältöä rajumpaa periaatteellista puuttumista elinkeinovapauteen. Julkisuudessa on ollut puhetta että olisi teknisesti vaikeaa tehdä ao. lainsäädäntöä, kun puhutaan kuitenkin siviilioikeuden vanhimmasta ja erittäin geneerisesti sovellettavasta ydinalueesta, eli velkakirjalaista. – Mutta tarvitsisi vain säätää normi, joka kieltää yli 50%:a vuotuista korkoa perittävän missään velkasuhteessa, niin tämä loppuisi. Jäisi tilaa ja sopimusvapautta kaikelle normaalille rahoitus- saati vähittäispankkiliiketoiminnalle, mutta tämä rajujen luottotappioiden korossa pulveroimiseen perustuva bisnes loppuisi. Heijastusvaikutuksia saattaisi toki silti tulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Seppo S kirjoitti 11.9.2010 kello 14:11

    Eihän niissä USA:n subrime asuntolainoissakaan pitänyt olla mitään vikaa. Olivat aikuisten ihmisten tekemiä lainasopimuksia.

    Pikavippilainoissa on samaa logiikkaa kuin USA:n köyhille myönnetyissä asuntolainoissa. Kyllä tappiot sitten joku kuittaa. Usein se maksajan osa lankeaa veronmaksajille.

    Emmehän me voi niitä vähäosaisia jättää heitteille, kuten emme voi antaa koko talousjärjestelmän romahtaa keinottelijoiden ahneuden vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Artturi kirjoitti 11.9.2010 kello 14:48

    Häh? Osmo väittää, että pikavipit ovat ongelma maksukyvyttömille. Millä perusteella? Eiks ne nyt ennemminkin oo se ratkaisu?

    Vai onks tää taas näitä, että ihmiset on niin tyhmiä, että eivät tiedä mikä niille itselleen on hyväks, mutta onneks Osmo on niin fiksu, että se kyllä tietää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. AP kirjoitti 11.9.2010 kello 15:43

    “Ei kukaan lainaa 100 euroa viikoksi 4 prosentin todellisella vuosikorolla.”

    Maksuaikakortilla saa keskimäärin 30 vuorokauden maksuajan ilman korkoa. Kauppias tosin maksaa osan ostoksen hinnasta luottoyhtiölle. Kortilta voi myös nostaa rahaa, jolloin todellinen vuosikorko on noin 4%. En siis tarkoita luottokorttia, vaan sellaista, jonka lyhennysprosentti on 100.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Tavallinen Teknikko kirjoitti 11.9.2010 kello 16:05

    Ihan vaan näin yleisesti todeten kun monetkaan eivät kanna käteistä mukanaan, että mitä sitten kun pankkikortti on kadonnut ja tulisi päästä kotiin taksilla maaseudulle Helsingistä kello 03:00.

    Mutta toki pikavippilainsäätäjät ovat halunneet, että kukaan ei kuku tuona yön aikana missään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Kari Koskinen kirjoitti 11.9.2010 kello 16:07

    tpyyluoma,

    No kyllä tässä näyttäisi siltä, että se myöntäjä kantaa vastuunsa (ja laskuttaa sen myös, kuten koroista nähdään). Monesta muusta pankkitoiminnasta ei kyllä voi sanoa samaa…

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. OJ kirjoitti 11.9.2010 kello 16:27

    Kohtuullisten perintäkulujen rajaa pitäisi alentaa ja riidattomia saatavia ei pitäisi käsitellä käräjäoikeudessa, jälkimmäisestä tulee vain turhia oikeudenkäyntikuluja velalliselle.

    http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2009/07/124-riidattomien-velkojen-ja.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Tiedemies kirjoitti 11.9.2010 kello 16:44

    Minusta korkokattovaatimukset ovat kohtuuttomia. Mielestäni ei ole sinänsä mitään ongelmaa siinä, että otetaan viikonlopun yli lainasta 1000 prosentin (laskennallinen) vuosikorko. Tällaisiin asioihin, ja ominaisuuksiin, jotka lainasta ilmoitetaan heti kättelyssä, ja jotka ovat täysin selvät lainanottajalle, ei ole syytä puuttua.

    Jos jotakin, niin tuo 1000 prosentin koron ilmoittaminen hämää lainanottajaa.

    Tärkeämpänä pitäisin sitä, että perintäkulujen periminen ei saisi muodostaa sitä tosiasiallista ansaintamallia tässä liiketoiminnassa, eli myöhästymismaksujen pitäisi olla selvästi ennustettavissa, koron pitäisi olla kohtuullinen siinä tapauksessa, että maksu viivästyy, ja perinnän ei pitäisi olla mitään verenimentää.

    Periaatteessa olen sitä mieltä, että ihan aina, kun oikeuslaitos joudutaan ottamaan hommaan mukaan, täytyy tilanteen olla sellainen, että siinä kummankin on pakko joustaa; oikeuslaitoksen käyttäminen ei saa missään nimessä olla mikään ansaintamalli, se, että nän on, on peräti jonkinlainen rent-seekingin määritelmä.

    Korostan, että korkeakaan korko ei ole tässä ongelma. Jos korko kuvastaa luottotappion riskiä, niin siitä vaan, mutta jos luottotappion sijaan perintäkulut muodostavatkin sen ydinliiketoiminnan luotottajalle, niin homma on mielestäni huijausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.9.2010 kello 17:32

    Pikavippilaitosten ongelma on se, että niiden toiminta on vähän samanlaista kuin huumekauppiaan. Pyritään hyötymään taloudellisesti toisten haavoittuvasta asemasta ja henkilökohtaisista heikkouksista. Se, että koronkiskonta on aikanaan määrätty rangaistavaksi, kertoo jotain asiasta. Tällä kertaa minua närkästytti se, että pikavippejä mainostetaan sivulla, johon joutuu, kun googlaa tietoja toimeentulotuesta. Aivan hävytöntä oli, että tekstiviestillä saattoi tilata katetta pankkikortilleen yöllä klo kaksi baarissa. Sen Tuija Brax on nyt saanut kielletyksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Syltty kirjoitti 11.9.2010 kello 16:56

    AP
    “Kortilta voi myös nostaa rahaa, jolloin todellinen vuosikorko on noin 4%.”

    Jos nostaa rahaa ja samalla käyttää visan luotto-ominaisuuksia, niin ainakin Handelsbankenilla luottokorko on rahan nostamisesta 2,9 e + 2,9 % + luotto-ajalta euribor 3kk +7% + 4 e/kk tilinhoitopalkkiota per luotollinen kuukausi.

    Toki tuo koskee ainoastaan sitä todellista luottoa, ei pelkkää maksuajan osuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Tiedemies kirjoitti 11.9.2010 kello 17:00

    Subprime-lainoja ei kannata verrata pikavippeihin ainakaan vertailu ei ole onnistunut jos kuvitellaan että Subprime-lainoilla yritettiin hyötyä sinänsä köyhien kustannuksella.

    Pikavipin idea on, että juuri nyt rahattomalle rahan nykyarvo on hurjan suuri verrattuna siihen parin päivän päässä käteen tulevaan palkkaan. Eli hetkellisesti rahaton on valmis maksamaan hurjan (laskennallisen) vuosikoron, koska ruoka, huumeet, sosiaalinen tilanne, whatever, on juuri nyt ihan pakko hoitaa. Tätä voi tietty pitää moraalittomana, etenkin jos kyse on päihdeongelmaisesta tms, mutta sen kieltäminen (koron rajoittaminen kieltää sen aina joiltakin) poistaa mahdollisuuden tähän, ja silloin se ruoka ja whatever jää hankkimatta, mistä voi seurata massiivinenkin hyvinvointitappio.

    Subprime-lainoilla ei pyritty paikkaamaan tätä, vaan subprime-lainan ideana on mahdollisuus tienata hieman erilaisella riskiprofiililla kuin normaalilainoissa. Subprime-lainan ideana on, että se myönnetään tyypille, jolla on korkeahko mahdollisuus aiheuttaa luottotappio, mutta se myönnetään sellaista takuuta vastaan, josta lainanantaja uskoo saavansa rahat helposti takaisin.

    Asuntojen hintojen noustessa myönnetään siis kiikun kaakun maksukykyiselle iso laina, jolla tämä ostaa asunnon. Jos hän pystyy maksamaan lainansa, tosi hienoa, koska siitä maksetaan vähän korkeampi korko. Jos taas hän ei pysty maksamaan, niin aikaa on kulunut jonkin verran, joten asunto on todennäköisesti arvokkaampi kuin lainapääoma, joten pankki myy asunnon ja saa tuottonsa siitä.

    Subprime on ihan OK idea sillä oletuksella, että asuntojen hinnat nousevat. Oikeastaan se ei ole mitään sen kummempaa kuin riskipaperi, jonka riskiprofiili määräytyy asuntojen hinnoista. Se ei eroa muista rahoitusinstrumenteista sen kummemmin.

    Se, miksi Subprimet aiheuttivat niin ison kaaoksen oli, että niitä myönnettiin paljon, ja niitä “liimattiin” yhteen isoiksi nipuiksi, joita myytiin sitten eteenpäin. Tässä vaiheessa niille annettiin uusi, (näin jälkikäteen ajatellen vääränlainen) laskennallinen riskiprofiili. Koska rahoitusmarkkinoilla pyritään yleensä, ja aivan viisaasti, hajauttamaan riskiä, näitä papereita päätyi hurjia määriä eri paikkoihin “omaisuudeksi”, joka oli milloin minkäkinlaisten lainojen takuina tms.

    Kun riski realisoitui – eli asuntokupla puhkesi – kukaan ei kyennyt oikein olemaan varma, kenellä lopulta oli kuinkakin monta näitä mustia pekkoja. Tällainen tilanne saa pankit haluttomaksi lainaamaan toisilleen rahaa, ja tämä taas hyydyttää normaalit lainamarkkinat täysin. Tästä rahoituskriisissä oli kyse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Arto Tukiainen kirjoitti 11.9.2010 kello 17:55

    Osmon huumevetoomus on kieltämättä vaikuttava. Kuten usein tämän palstan jutuissa, oikea vastaus ei ole ilmeinen. Jos vippi johtuu huumeriippuvuudesta, voi olla hyviä syitä kieltää moinen lainaustoiminta. Toisaalta voimme hyvin kuvitella tilanteita, joissa vipin pitäisi olla laillinen.

    Ongelma lienee siinä, että lainsäätäjä ei voi mitenkään tietää, missä tarkoituksessa pikalaina milloinkin haetaan ja myönnetään. Eihän se nyt niinkään ole, että pahoista riippuvuksista johtuvia lainoja haetaan vain kello kahdelta yöllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Seppo S kirjoitti 11.9.2010 kello 18:11

    Olen samaa mieltä Osmon kanssa siitä, että pikavippilaitokset pyrkivät hyötymään taloudellisesti toisten haavoittuvasta asemasta.

    Markkinointi suunnataan tietoisesti ongelmaisille. Toiminta on tarkkaan suunniteltua tietoista ongelmaisten ja vähäosaisten kuppaamista.

    Pikavippilaitokset myös tietävät, että Suomessa toimii sosiaaliturva, joka pelastaa ongelmaisia. Sosiaaliturva pienentää pikavippilaitosten luottotappioriskejä ja tämä on tarkkaa otettu huomioon liiketoiminnan suunnittelussa.

    Pikavippilaitokset ovat ottaneet huomioon myös sen, että Suomessa toimeentuloluukulle menon kynnys on selvästi madaltunut. Pikavippilaitosten tavoitteena onkin vahvistaa välinpitämättömyyden kulttuuria, jossa aina tarvittaessa tehdään pikavippejä ja käydään sossun luukulla. Näin pikavippilaitokset tienaavat entistä enemmän rahaa omistajilleen.

    Edellä olevan vuoksi pikavippilaitokset ovat yhteiskunnan inhottavia syöpäkasvaimia, jotka pitäisi nopeasti leikata pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Elina kirjoitti 11.9.2010 kello 18:37

    Aivan hävytöntä oli, että tekstiviestillä saattoi tilata katetta pankkikortilleen yöllä klo kaksi baarissa. Sen Tuija Brax on nyt saanut kielletyksi.

    Aivan mahtavaa, että palvelu keskeytetään Tuija Braxin toimesta… aaltoja! Kiitos tästäkin holhouksesta, vihreät.

    Jos markkinoinnissa on arveluttavuuksia, niin minusta olisi ollut parempi korjata se puoli kuin lopettaa koko palvelu.

    Eihän se korko missään tunnu, jos sopimuksen mukaisesti maksaa vipin takaisin parin viikon sisään. Ongelma muodostuu lähinnä siitä, että ei maksa ja rästit siirtyvät perintätoimistoille. Siitä sitten tietysti ulosottoon jne.

    Kyllä pikavippejä ottavat muutkin kuin moniongelmaiset juopporetkut. Silloin tällöin voi olla käteisen tarvetta mm. opiskelijoilla ja muilla aivan asiallisilla ihmisillä. Voi olla tarvetta myös silloin kahden aikoihin yöllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Tavallinen Teknikko kirjoitti 11.9.2010 kello 19:14

    No sanotaan nyt sitten se, että pikavipin väärinkäyttäjä ei onnistu kovinkaan suurta lainamäärää kerryttämään kontolleen.

    Mutta pankista otettu laina onkin sitten sen suuruinen (kun eivät myönnä kymppien lainoja), että mahdollisesti tuon lainan hoitokulut kasvavat mahdottomiin määriin maksaa pankille takaisin.

    Viittaan vaan 1990-luvun lamaan, kun pankit putsasivat yrittäjiä puhtaiksi varoistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Artturi kirjoitti 11.9.2010 kello 20:07

    Oon täysin samaa mieltä Tiedemiehen kanssa ja täysin eri mieltä Osmon kanssa. Ei pikavippien ottajat oo mitään uhreja. Ärsyttää, että Osmo heittelee näitä tuulesta temmattuja väitteitä oikeuttamaan oman moraalinsa tuputtamista muille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Pasi kirjoitti 11.9.2010 kello 20:31

    Yöllisten pikavippien noston viivästyttäminen on tietysti jonkinlainen askel oikeaan suuntaan. Samoin sikakorkojen rajaaminen 180 päivään. On kuitenkin selvä, että näillä rajoituksilla pikavippibisneksen lieveilmöitä voidaan ehkäistä vain vähän. Eli tässä asiassa virheillä ei ole mitään syytä jäädä taputtelemaan toisiaan olalle hyvin tehdystä työstä. Itseasiassa rajoitukset ovat hämmästyttävän löperöt, kun otetaan huomioon millaisen yhteiskunnallisen ja myös lainopillisen arvostelun kohteena tämä toiminta on jo vuosia ollut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Evert The NeveRest kirjoitti 11.9.2010 kello 20:34

    Elisa, Vattenrfal, Fortum – kaikki kiskovat mieletöntä korkoa myöhästyneestä maksusta.

    Virallinen viitekorko on tällä hetellä kahdeksan prosenttia.

    Jos 25 euron puhelinlasku myöhästyy yhden päivän, se tarkoittaa (0,08*25)/365 eli puolen centin korkoa.

    Sitten yhtiöt alkoivat lähettää maksukehoituksia ja tästä lisätään laskuun viisi euroa.

    Jos 25 euron lasku viivästyy päivän se tietää 5 euron makuhuomautusta ja merkitsee, että todellinen vuosikorko ko. summalle on 7.294 %, minkä äälle tulee 8 % vuotuinen viivästyskorko.

    Elisa, DNA, Fortum, Vattenfall ym. ovat siis Suomen pahimpia pikavippaajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Evert The NeveRest kirjoitti 11.9.2010 kello 20:51

    EDIT:
    Elisa, DNA, Vattenfall, Fortum mm. – kaikki kiskovat mieletöntä korkoa myöhästyneestä maksusta.

    Virallinen viitekorko on tällä hetellä kahdeksan prosenttia.

    Jos 25 euron puhelinlasku myöhästyy yhden päivän, se tarkoittaa 8 % viivästyskorolla puolen centin korkoa.

    Sitten yhtiöt alkoivat lähettää maksukehoituksia ja tästä lisätään laskuun viisi euroa. Maksukehoitus lähetetään, vaikka lasku on jo maksettu.

    Jos 25 euron lasku viivästyy päivän se tietää 5 euron makuhuomautusta ja merkitsee, että todellinen vuosikorko ko. summalle on 7294 %, minkä päälle tulee 8 % vuotuinen viivästyskorko.

    Elisa, DNA, Fortum, Vattenfall ym. ovat siis Suomen rikollisimpia pikavippaajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Ville Komsi kirjoitti 11.9.2010 kello 20:54

    Artturi:

    ” Häh? Osmo väittää, että pikavipit ovat ongelma maksukyvyttömille. Millä perusteella? Eiks ne nyt ennemminkin oo se ratkaisu? “

    Häh?? Ajattelitko mitään tuon kirjoittaessasi?

    ” Vai onks tää taas näitä, että ihmiset on niin tyhmiä, että eivät tiedä mikä niille itselleen on hyväks, mutta onneks Osmo on niin fiksu, että se kyllä tietää? “

    On varmaan tosi linjakas olo, kun tuon on sanonut.

    Siinä on libertarismin ydinolemus kiteytettynä kauniisti. Elitismiä vastaan! Minä tiedän paremmin kuin kukaan, ja kuka tahansa tietää paremmin kuin kukaan. Holhoamista vastaan! Hölmöjä kuuluukin kusettaa. Avuttomien riisto kuuluu luonnonjärjestykseen. Deegujen koti on katuoja ja elämä lyhyt, niin on hyvä. Mitä se kellekään kuuluu, mitä ja kenelle mä teen kotona mun omalla ajalla? Lapset oppii varomaan autoja kun aina osa jää alle. Poliiseja ei tarvita, kun mulla on mun oma pyssy.

    Populismi istuu tämän libertarismin kaveriksi kuin nenä päähän. Kansakin vihaa herroja, jotka muka tietää paremmin. Libertaristi (se vähän älykkäämpi) nuolee kansaa ja nauraa poskeensa. No joo, on libertaareissakin tosikkoja. Tiedän muutaman.

    Ihan loppuylläriksi kerron, etten minäkään kannata ihan mitä tahansa holhousta. Elämä on suhteellista. Paitsi libertaarille, jolle se on absoluuttista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Kimmo kirjoitti 11.9.2010 kello 21:02

    Mutta tarvitsisi vain säätää normi, joka kieltää yli 50%:a vuotuista korkoa perittävän missään velkasuhteessa, niin tämä loppuisi

    Moinen säädös ajaisi monikansalliset perintöyhtiöt välittömään ahdinkoon. Ei olisi enää varaa rakentaa omia toimistotaloja, joista osa kerroksista jätetään tarkoituksella vuosiksi tyhjilleen. Myös valtameripurjehduksen pääsponsoreiksi jouduttaisiin hakemaan taas vähemmän tuottavia yhtiöitä, kuten tupakan ja viinan valmistajia.

    @OS

    Pikavippilaitosten ongelma on se, että niiden toiminta on vähän samanlaista kuin huumekauppiaan. Pyritään hyötymään taloudellisesti toisten haavoittuvasta asemasta ja henkilökohtaisista heikkouksista.

    Asia kiteytyy yksin siihen, että kuka hyötyy. Hyötyykö etabloituneiden luotto- ja rahoituslaitosten tuottoja syövä pienyritys vai kenties supervahvan lobbyn omaava kansainvälinen perintäyhtiö?

    Mitä ihmeen pahaa pikavippiyhtiössä, joka lainaa rahaa yhteisen sopimuksen mukaisesti? Missä kulkee oikeutus perintäyhtiössä, joka lähettämällä muutaman e-kirjeen väestörekisteristä saatavaan osoitteeseen, tulouttaa velkapääomaan nähden itselleen jopa tuhansien prosenttien korot. Toimintahan on niin kannattavaa, että perintäyhtiöt tarjoutuvat tekemään ilmaiseksi kuluttajakauppaa tekevien yritysten koko myyntireskontran, kunhan saavat hoitaa samalla myös perinnän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Touko Mettinen kirjoitti 11.9.2010 kello 21:04

    Pikavippi-ilmiöstä tekee vaikean se, että niitä firmoja on niin paljon. Touhukas oman elämänsä pilaaja ehtii alle vuodessa saamaan aikaan sellaisen pyramidin, että velkaneuvojakin joutuu nostaman kätensä pystyyn.

    En ihan tunne tämä luottorekisterin toimintaa, mutta se, että “luottotiedot meni” on ilmeisesti ainoa tieto, mitä se jakaa? Eli ihminen joko on luottokelpoinen tai ei ole.

    Jos meidän kaikkien luotoista olisi olemassa reaaliaikainen rekisteri (netissä, käyttövelvollisuus kaikilla luottoja myöntävillä firmoilla), se voisi auttaa. Toki vain siinä tapauksessa, että firmojen vastuuta myös kasvatettisiin: heillä pitäisi olla aito pelko siitä, että rennosti myönnettyä luottoa ei saa takaisin. (Tämä ei kylläkään ole kovin mietitty ehdotus – voi olla, että meidän elemästämme on jo liikaakin tietoa netissä.)

    Tosin näyttää siltä, että näiden pikavippifirmojen toisasiallinen kassavirta koostuukin niistä perintätoimista (mm. tytäryhtiöiden kautta) – ei suinkaan niistä transaktioista, joissa velka maksetaan ajallaan.

    Eli ei korkokattoa, vaan kulukatto: yksittäinen perintäkirjeen lähettäminen ei saa maksaa viittäkymppiä varsinkaan silloin, kun se on käytännössä ainoa asia, jota firma tekee.

    Tämä tekisi liiketoimintaympäristöstä sen verran haastavamman, että ihan jokainen kauppaopistonsa keskeyttänyt sutki ei edes yrittäisi: alalle jäisi muutama firma, joita varmaankin tarvitaan.

    Touko Mettinen
    kolmesataatonnia velkaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Shakeem kirjoitti 11.9.2010 kello 21:05

    Perintäkuluja lisää suomalainen käytäntö periä riidattomia velkomusasioita käräjäoikeudessa. Menettely lisää perintätoimiston perinnästä aiheutuvia korkeita kuluja, jotka perustuvat oikeusministeriön hyväksymiin kulutaksoihin.

    Valtaosan näistä perintätoimista ajaa perintätoimisto. Suomalaiset perintäkulut ovat moninkertaiset esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Ruotsissa selvät ja riidattomat velkomusasiat on käsitelty käräjäoikeusmenettelyä kevyemmässä menettelyssä jo noin 20 vuoden ajan.

    Osmo on minusta oikeassa, että pikavippitoiminnassa on ulkoa tarkastellen piirteitä, jotka vaikuttavat kiskonnan kaltaiselta hyötymistarkoitukselta.

    Kiskonta-rikos edellyttää kuitenkin tekijältä tahallisuutta. Pitäisi voida näyttää, että pikavippiyritys on tarkoittanut hyötyä toisen hädänalaisesta tilasta tai pitänyt hädänalaisesta tilasta hyötymistä todennäköisenä. Myös pikavippaajan itselleen edustaman taloudellisen edun tulisi olla selvässä epäsuhdassa annettavaan vastikkeeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. tpyyluoma kirjoitti 11.9.2010 kello 21:15

    TM, tarkoitin sitä että nimenomaan vuoden aikana kertyvälle korolle on joku katto. Vaikka niinkin että korko ei voi olla enemmän kuin koko lainan summa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Shakeem kirjoitti 11.9.2010 kello 21:18

    Tiedemies:

    “jos luottotappion sijaan perintäkulut muodostavatkin sen ydinliiketoiminnan luotottajalle, niin homma on mielestäni huijausta.”

    Tämän kun voisi näyttää toteen, niin kyse voisi hyvinkin olla kiskonnasta.

    Luotonantaja ei edes toivonut, että velka maksettaisiin ajallaan, vaan tarkoituksena oli myöntää luottoa henkilölle, jota luotonantaja piti todennäköisesti kykenemättömänä maksamaan luottoa ajallaan. Näin luotottaja yritti edustaa itselleen taloudellista etua, joka muodostui perintäkulujen jälkeen selvästi epäsuhtaiseksi annettuun vastikkeeseen nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Shakeem kirjoitti 11.9.2010 kello 21:24

    Anteeksi sarjapostaus, mutta oma keskustelunsa voisi pohtia pikavippibisneksen laajenemisen syntyjä syviä? Johonkin tarpeeseen pikavipit ovat tulleet (laajentuneet). Sosiaaliturva? Pätkätyöt? Välinpitämättömyys? Mikä?

    Tämä kuuluu kuitenkin omaan ketjuun, jos Osmo päättää tästä joskus lausua jotain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Artturi kirjoitti 11.9.2010 kello 21:40

    Ville Komsi:

    Häh?? Ajattelitko mitään tuon kirjoittaessasi?

    Opetteles käytöstapoja niin keskustellaan lisää.

    Mä väitän, että niiden ihmisten ongelma on likviditeetin puute ja pikavippifirmat tyydyttää niiden tarpeet hyvin. Ala on tosi kilpailtu mikä kertoo kaikille vähänkään markkinoita ymmärtävälle, että firmat ei pysty hyötymään asiakkaiden kustannuksella

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Tiedemies kirjoitti 11.9.2010 kello 22:24

    Niin, siis minä olin sillä kannalla, että tuo vuorikoron kauhistelu on älytöntä; se ei ole se todellinen ongelma, ja vuosikoron ilmoittaminen ei todellisuudessa kerro mitään kauhean olennaista, koska se “todellinen vuosikorko” ei ole se, josta se pikavipin kustannus sille rahattomalle aiheutuu sitten, jos niihin turvaudutaan.

    Ongelmia on nähdäkseni kaksi. Ensimmäinen on se, että lainat menevät pitkäksi ja tästä tulevat kulut ovat kohtuuttomat, ja jos on niin, että nämä kulut ovat todellakin osa ansaintamallia, niin tämän pitäisikin minusta olla rikollista, ainakin siinä selvästi erehdytetään asiakasta ja vielä tahallaan.

    Toinen ongelma on se, että luottoja voi johonkin pisteeseen asti kierrättää ottamalla uusia pikavippejä ja maksamalla vanhoja, jolloin pääoma kasvaa nopeasti. Tämän estämiseksi – tai ainakin sen toteamiseksi – pitäisi olla joku mekanismi, aivan samasta syystä kuin pyramidihuijaukset ovat kiellettyjä. Tässä tilanteessa vaan mustapekka jää lainanottajalle ja siksi aikaa viimeisen kierroksen vippaajille, kunnes nämä saavat putsattua lainanottajan, jos saavat. Pitäisi olla jotenkin niin, että jos kaveri pyörittää vippiä toisen päälle laikka punaisena, niin tämä on vippaajan tiedossa, ja vippaaja joutuisi tällöin itse kantamaan isomman riskin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. TomiA kirjoitti 11.9.2010 kello 22:59

    Kannattaa pistää niitä Googlen mainoksia mutta muuttaa vähän blogin profiilia samalla. Hmmm … oisko Osmon Muotibloki aikast hyvä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Jaakko Meriläinen kirjoitti 12.9.2010 kello 0:18
  78. Ville Komsi kirjoitti 12.9.2010 kello 3:17

    Artturi: ” Opetteles käytöstapoja niin keskustellaan lisää. ”

    Guuglasin käytöstavat. Kiitos neuvosta.

    Muotoilen kysymykseni toisin. Varmaankin tarkoitit, että välittömässä (akuutissa) rahapulassa pikavippi on tuon ongelman välitön ratkaisu. Eikö niin? Ja sinusta oli hauskaa sanoa niin kuin sanoit, koska se latisti ongelman kepeäksi sanaleikiksi, eikö niin?

    Ajattelitko asiaa pitemmällä aikajänteellä tai muuten laajemmin? Otaksutko vakavissasi, että pikavipit yleensä olisivat ratkaisu niiden ihmisten ongelmiin, jotka niihin turvautuvat? Minkälaiseen näyttöön tai elämänkokemukseen perustat käsityksesi?

    Jokeri-ylläri-kysymys: onko sinun mielestäsi pyramidiyhtiöiden kieltäminen epistä?

    Vastaa kernaasti. En kuitenkaan usko että kiinnostuisin enemmästä keskustelusta. Ota viimeinen sana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Pekka Pessi kirjoitti 12.9.2010 kello 3:50

    Ongelma näissä lainoissa on tietysti valtion säännöstely. Ongelma poistuisi, jos säännöstelystä luoviuttaisiin. Toisin sanoen, pikavipin hakija maksaisi sitten kun jaksaisi. Jos ei jaksa, niin ehkä lainan antaja osaisi tiedottaa muille pikavippifirmoille, että noin huonolle maksajalle ei kannata lainaa myöntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Elina kirjoitti 12.9.2010 kello 6:43

    Samuli,

    Tuttua on! Netissä on erilaisia ansoja, joihin voi langeta kuka tahansa, ei tarvitse edes olla noin nuori.

    Ensin vastaa johonkin “testaa tietosi” -kysymyssarjaan. Tulokset saa lähettämällä tekstiviestin johonkin numeroon. Palvelun tarjoajan nimeä ei ole kunnolla esillä ja ilmoitus palvelun jatkuvuudesta on fonttikoolla, josta ei haukkakaan ottaisi selvää.

    Tämän jälkeen puhelimeen alkaa tulla säännöllisin väliajoin tietokilpailukysymyksiä, jotka ovat maksullisia, vaikkei niihin vastaisikaan. Palvelua on tosiaan käytännössä mahdotonta lopettaa, koska viesteissä ei kerrota mistä viestit tulevat ja kuka nyt muistaa, miltä sivuilta on aikoinaan palvelun tietämättään tilannut.

    Eli varokaa tätä ja varoittakaa lapsianne.

    Pikavippejä en laske tällaiseksi huijaukseksi, koska peli on aivan selvä. Lainataan rahaa, joka luvataan maksaa muutaman viikon kuluttua takaisin. Kaikista laskuista, jotka jättää maksamatta tulee ongelmia, ei pikavippi ole poikkeus. Ja kuten jo sanoin, ongelma ei niinkään ole sadasta eurosta kasvava korko, vaan perintätoimistojen tolkuttomat perintäkulut ja viime kädessä voi joutua maksamaan käräjäoikeuden kulut, koska pikavippi ei ole suoraan ulosottokelpoinen.

    Vuosikorko muodostuu tietysti tolkuttomaksi, koska bisneksessä ei olisi mitään järkeä muuten. Näin ollen on turha tuijottaa vuosikorkoa.

    Eli markkinointi selkeäksi ja reiluksi, niin ei tarvitse lakkauttaa sinänsä ihan kätevää palvelua. Minustakin käsittämätöntä moralisointia tämä yöaikaan tapahtuvien lainanottojen kielto.

    Kunnon ihmiset (lue vihreät) menevät ilmeisesti nukkumaan kymmeneltä. Muistutan, että syytä yölliseen valvomiseen on paljon muitakin kuin julkea ja säädytön baareissa luuhaaminen. Vauva voi valvottaa, gradua viimeistellessä menee myöhään ja joku voi olla jopa TÖISSÄ.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Tvaara kirjoitti 12.9.2010 kello 9:08

    Jos pikavippitoiminta on kaikin puolin kunniallista, miksi ns. kunnialliset rahoituslaitokset eivät harrasta sitä? Sen sijaan alalla toimivat lähinnä toisiaan ristiin omistavat, pääsääntöisesti Suomen rajojen ulkopuolelle rekisteröityneet tahot, jotka myös omistavat samalla tavoin järjestetyt perintäyhtiönsä.

    Voihan toki olla, että “kunnialliset” tahot ovat liian jähmeitä ja yksinkertaisia ansaitakseen rahaa. Toisaalta liki yhtä todennäköinen vaihtoehto on, että pikavippiyhtiöiden alkupääomaa on ollut tarjoamassa jo koron kiskontaan perehtyneet tahot, joiden intresseissä on ollut pestä rahaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Ari Valkonen kirjoitti 12.9.2010 kello 12:09

    Kävin pikaisesti etsimässä netistä sivustoja joilla eri firmojen pikavippejä voi vertailla keskenään. Sivustoja löytyy ja kilpailu varmaan tältä osin toimii jos vain on malttia ja mahdollisuus tehdä vertailuja.

    Se mikä vertailuista puuttui oli mahdollisten perintäkulujen vertailu. Jos firmojen todellinen liiketoiminta onkin perintä niin kuin täällä on epäilty, niin siinä tapauksessa laskurit eivät anna oikeaa kuvaa tilanteesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. anonyymi kirjoitti 12.9.2010 kello 12:43

    Vauva voi valvottaa, gradua viimeistellessä menee myöhään ja joku voi olla jopa TÖISSÄ.

    Vauva ei tarvitse rahaa ja gradua kirjoittaessakaan sitä ei tarvitse. Töissä voi vipata työkaverilta. Jos työkaveri ei lainaa, pikavippi ei ole hyvä idea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Elina kirjoitti 12.9.2010 kello 13:05

    Onhan sitä nyt vaikka mitä tilanteita elämässä. Töissä oleva voi haluta käydä yöllä kaupassa, gradun tekijä voi lähteä ensimmäisellä aamujunalla Rovaniemelle jne.

    Mutta ei se nyt ole tässä olennaista, vaan minä en voi sietää aikuisten ihmisten holhoamista. Jos joku haluaa jatkaa kello kaksi yöllä dokaamista pikavipin voimin, niin mitä se kenellekään kuuluu. Ei kuulu edes Braxin Tuijalle.

    Jos markkinoinnissa on kuluttajasuojalain vastaisia piirteitä, ne tietysti korjattakoon. Mutta ei palvelua tarvitse tuolla tavoin rajoittaa sen takia.

    Minä olen joskus ottanut pikavipin. Täällä minut leimataan joksikin hädänalaiseksi raukaksi, jota kapitalistisiat riistävät kuin huumediileri narkkaria.

    En ole!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Kimmo kirjoitti 12.9.2010 kello 13:42

    Onko muuten tutkittua faktaa, että kuinka monella toimeentulotuen saajalla on luottotiedot tallessa? Yksikän pikavippifirahan ei anna lainaa luottotiedottomalle, joten minusta tämä koko keskustelu on mahdollisesti puhtaasti hypoteettinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Jori Montonen kirjoitti 12.9.2010 kello 13:52

    Ongelmanä tässä eivät ole pikavipit, jotka otetaan ja maksetaan heti kohta pois, vaan kertyvät päällekkäiset ja pitkäksi aikaa maksamatta jääneet luotot.

    Iso osa ongelmista ja osa pikavippi- ja perintäbisneksestä katoaisi rajaamalla lainasopimuksen ylin korkoprosentti laina-ajan myötä alenevaksi siten, että pikavippiä tarvitseva saisi rahansa, mutta pidempään maksamatta jäänyt laina ei kerryttäisi kuluja kohtuuttomiksi ja viime kädessä veronmaksajien maksettaviksi.

    Yksinkertaisin malli olisi rajata lailla luotolle ylin kertakorvaus esim. 10% nostetusta summasta, jonka jälkeen astuisi voimaan tuo virallisesti määritelty 8% viivästysvuosikorko.

    Toki nuo numerot ja alenemismallikin voivat olla jotain muutakin, jotta pikavippien hyvät puolet eivät katoaisi huonoja pois lääkittäessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Kari Koskinen kirjoitti 12.9.2010 kello 14:44

    Elina,

    Ei kyllä me olemme tällaisia poloisia ressukoita, jotka eivät kertakaikkiaan itse pärjää, jos ei yhteiskunta ole pitämässä kädestä kiinni.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Liian vanha kirjoitti 12.9.2010 kello 18:42

    Pikavipit on helppo saada kuriin jos lainanantjan riskiä lisätään.
    Pikavipin vanhenemisaika vois olla esim yksi vuosi,jonka jälkeen perintää ei voida tehdä ja saaminen raukeaa.

    Näin ei synny velkakierrettä eikä yhteiskunta joudu elättämään ylivelkaantuneita.
    Se pakottaa mysöpikavippiyritykset varovaiseksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Liian vanha kirjoitti 12.9.2010 kello 18:53

    Pikavippitoiminnan voitot ovat sitä luokkaa, että se kertoo, että alalla ei ole juuri kilpailua.

    Lähes yhtä tuottoisaa on perintätoiminta,koska laskutuksen kohde ei voi kilpailuttaa perintäyhtiötä.
    Perintä yhtiö on monopolissa uhriinsa nähden

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Petu kirjoitti 12.9.2010 kello 19:42

    Heips,

    Onneksi Uusi-Suomi uutisoi blogikirjoituksesi. Sen johdosta olen nyt poistanut mahdollisuuksien rajoissa pikavippimainokset mm. sivuiltani http://www.toimeentulotuki.net kuten myös uutisoimaltasi (venhentuneelta) sivulta.

    Kiittäen,

    Petu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 12.9.2010 kello 20:27

    Täällä menee nyt melkein kaikilla sekaisin perintä maksuhäiriön jälkeen toisaalta, sekä rahalle maksettavaksi sovittu korko toisaalta. On ikävää että suomalainen maksumoraali on mennyt jo kovin sekaisin. – Lähtökohta on että lasku maksetaan ajallaan, jos ei makseta niin velkojan on pakko ryhtyä toimenpiteisiin. Se aina maksaa. Mutta silloin on velallinen jo rikkonut sopimuksensa, eikä perintäkirjeestä laskuttamisen kuluja kannata paheksua verrattaessa sitä vaihtoehtoon, siis suorituskanteen vireille laittamiseen käräjillä.
    Selvyyden vuoksi vielä totean että 50 % korkokatto vuotuiselle korolle ei mitenkään estäisi perimästä perintäkuluja per suorite. – En ole mikään perintäyhtiöiden ylin ystävä mutta tämä perintäkulujen korkoon vertaaminen on liian suoraviivaista lopputuloksen rinnastamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Pasi kirjoitti 12.9.2010 kello 22:18

    Elina ja Kari ovat villejä, vapaita ja vahvoja. Valitettavasti kaikki eivät ole. Siksi kaikissa, siis kaikissa, länsimaisissa oikeusvaltioissa on jo vuosikymmeniä ollut roppakaupalla säännöksiä poloisen kuluttajan (ja työntekijän) suojaksi. Pikavippitoiminnan rajoituksissa ei olla siksi tekemässä mitään ainutlaatuista poikkeusta muutoin kaikenkattavaan sopimusvapauteen. Pikemminkin kysymys on siitä, millaista suojaa oikeusjärjestyksen täytyy antaa kiskonnan rajamailla liikkuvalle toiminnalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. riku kirjoitti 12.9.2010 kello 22:33

    “Pikavipit eivät ole Karin eivätkä minunkaan ongelmani”
    Ellei joku vie lompsaasi, jolloin voi ottaa nimissäsi vipin. Jäät maksumieheksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Riitta kirjoitti 12.9.2010 kello 22:59

    Vauva voi valvottaa,

    Hitsi! Miksei kukaan viime talvena kertonut, että pikavipin avulla olisin helposti saanut pikkuneidin nukkumaan täysiä öitä???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Pikavippi kirjoitti 12.9.2010 kello 23:32

    Googlen mainontahan on pientä ja viatonta verrattuna moneen muuhun kikkaan jota netissä erilaisia palveluja ja tuotteita markkinoivat käyttävät. Googlen mainokset on merkitty yleensä reunuksella ja muusta sisällöstä erottuvalla taustavärillä tai vähintään niistä löytyy aina merkintä että kyseessä on mainos.

    Tehdäänpä tästä nettimarkkinoinnin oppitunti. Aloitetaan keskusteluun vaaditusta nimestä: tällä kerralla olen poikkeuksellisesti käyttänyt jotain muuta kuin omaa nimeäni ja sen sijaan nimen tilalla lukee “Pikavippi”. Tämä sen vuoksi että keskusteluun osallistuvien kotisivut linkitetään nimeen ja kuinka ollakaan, käytetty sana “Pikavippi” linkittyy nyt sivustoon Pikavippivertailu.eu. Kyseessä on omistamani sivusto, joka vertailee eri pikavippiyrityksiä ja heidän lainojaan. Tuo linkki sanasta pikavippi on sivustolleni ns. hyvää linkkimehua (kuten alalla asiaa kutsutaan) ja tämän ansiosta sivuni löydettävyys paranee hieman Googlen hakutuloksissa. En ryhdy nyt selittämään enempää Googlen hakualgoritmiä, mutta linkit oikeista sanoista ovat merkittävä osa sitä. Tuo nimestä lähtevä linkki on hieman arvokkaampi kuin tämä: pikavippi, sillä tuo on vastauksen alussa ja tämä oli vasta hieman syvemmällä, mutta molemmista toki heruu hyvää linkkimehua.

    Sivustoni käsittelee siis pikavippejä, eri yritysten tarjoamia lainoja ja niiden kuluja sekä korkoja. Olen kirjoittanut lähes kaikista pikavippejä tarjoavasta sivustosta pieen pätkän ja liittänyt kirjoitusten yhteyteen hieman Googlen mainontaa, sillä en kirjoita näitä juttuja suinkaan omaksi huvikseni tai hyvyyttäni, vaan siksi että näiden mainosten avulla saan hieman tuloja itselleni. Nämä tulot ovat erittäin tervetulleita yksinhuoltajaisän ja hänen lukioikäisen pojan talouden kannalta. Mainosten näyttäminen ei tuota minulle mitään, vaan vasta sitten ropsahtaa rahaa säästöpossuun kun joku klikkaa mainosta.

    Mainosten lisäksi saan jonkin verran tuloja siitä että sivuillani on linkkejä pikavippejä tarjoaviin sivuihin. Nekään eivät tuota senttiäkään pelkästä klikkaamisesta, vaan jonkun on myös otettava laina kauttani. Tätä markkinoinnin muotoa kutsutaan kumppanuusmarkkinoinniksi. Nyt joku voi tietysti moralisoida toimintaani, mutta jos minä en tee tätä, joku toinen tekee. Ja tekee sen jo nyt hemmetin paljon tehokkaammin kuin minä. Minä en sentään vaivaudu peittämään kaupallisia linkkejäni, kuten alan johtavat pelurit tekevät.

    Pikavipit eivät ole suinkaan ainoa ala josta saan tuloja. Sivujeni kautta myydään mm. laivaristeilyjä, piilolinssejä, kosmetiikkaa, hotelliyöpymisiä, ruohonleikkureita ja mm. Nokian puhelimia. Kaikkiaan pyöritän n. viittäkymmentä sivustoa joista saan tuloja normaalin päivätyöni lisäksi. Nettituloista maksetaan ihan normaalisti verot ja yrittäjäeläkemaksut jne.

    Mitä tulee pikavippien korkoihin, on sangen hämmästyttävää että Osmo ei vaivaudu ottamaan selvää asioista ennen paasaamista. Pikavippien korkeat todelliset vuosikorot johtuvat siitä, että niitä laskettaessa tulee ottaa huomioon kaikki lainaan liittyvät kulut. Jos joku menisi ottamaan pankista 100 € lainan kahdeksi viikoksi, korot/kulut olisivat aivan samaa luokkaa, koska pankkien lainanjärjestelykulut ja muut kulut ovat melkoisen korkeita. Jos pankista myönnettäisi 100 € laina kahdeksi viikoksi, luulen että koko satanen hukkuisi jo pelkästään erilaisiin kuluihin ja järjestelypalkkioihin. Faktaa pikavippien kuluista ja todellisen vuosikoron laskentatavasta löytyy osoitteesta http://www.pikavippivertailu.eu/index.php?page=todellinen-vuosikorko. Populistisen vouhkaamisen ja moralisoinnin sijaan olisi hyvä ottaa asioista ensin hieman selvää.

    Disclaimer: Mielestäni pikavipin ottaminen ei ole järkevää ja kannattavaa. Se ei ole hyvä ratkaisu, mutta toisinaan rahantarve asettaa ihmisen sellaiseen tilanteeseen että pikavippi on kivuttomin ratkaisu. Jos tähän tilanteeseen joutuu, silloin on lainojen vertailu kannattavaa ja laina kanttaa ottaa paikasta joka on itselleen edullisin ja kivuttomin vaihtoehto. En ota kantaa pikavippifirmojen korkoihin, vaikka olen joissakin kirjoituksissani pyrkinyt varoittamaan ihmisiä ihan oikeista huijareista pikavippialalla. Heitäkin löytyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.9.2010 kello 7:58

    Todettakoon, että wordpressin roskapostisuodatin pani nimimerkin “pikavippi” viestin roskapostin joukkoon.
    Pikavippien korkeat todelliset korot ovat aito ongelma, koska velkakierteeseen joutunut joutuu uusimaan vippinsä kahden viikon välein. Vaikka ne lainanantajalle johtuvat hyväksyttävistä kuluista, lainan ottajalle ne ovat aivan samanlainen menoerä kuin korko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Tavallinen Teknikko kirjoitti 13.9.2010 kello 2:27

    Osmo sanoi :

    Kännykkä ei voi kelvata henkilön tunnistajaksi.

    Ei prepaid-känny käykkään henkilön tunnistamiseen pikavippitapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Liian vanha kirjoitti 13.9.2010 kello 8:43

    Tuossa ote Kauppalehden tekemästä pikavippitoiminnan kannattavuusselvityksestä.
    Tällaiset luvut kertovat, että alalla ei ole kilpailua.
    Myöskin lainnaottajista suuri joukko on sellaista, joka ei saa lainaa pankeista.

    “Kymmenen suuren keskimääräinen liikevoittoprosentti oli viime vuoden tilinpäätöstietojen mukaan 40. Parhaimmillaan voittoprosentti lähenteli 80:aa. Tällaisiin tuottoihin pääsee ani harva yritys. Vippiyritykset ovat kuin rahanpainokoneita.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Joni kirjoitti 13.9.2010 kello 9:51

    Tiedemies kirjoitti: “Tärkeämpänä pitäisin sitä, että perintäkulujen periminen ei saisi muodostaa sitä tosiasiallista ansaintamallia tässä liiketoiminnassa, eli myöhästymismaksujen pitäisi olla selvästi ennustettavissa, koron pitäisi olla kohtuullinen siinä tapauksessa, että maksu viivästyy, ja perinnän ei pitäisi olla mitään verenimentää.”

    Tässä puutut ihan oikeaan asiaan eli perintäfirmojen myllytykseen. Tapauksessa joissa pikavippifirma on läheisessä yhteistyössä perintäfirman kanssa, on kyse perintälikketoiminnan ongelmista, eikä niinkään pikavipeistä. On päivän selvää, että kaikkien perintäfirmojen bisnesmallin kulmakivi on saada vyörytettyä laskuunsa kunnolla kuluja ennen kuin perinnän kohde reagoi.

    Mikä sitten antaa perintäfirmoille mahdollisuuden vyöryttää pientenkin perittävien summien päälle kovalla tahdilla kuluja? No tietenkin lainsäädäntö. Eli tässä perintäasiassa probleema on yhteiskunta, joka määrittelee ns. kohtuulliset perintäkulut hyvin korkeiksi.

    Joni

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Shakeem kirjoitti 13.9.2010 kello 10:09

    Johannes Hirvaskoski:

    “Lähtökohta on että lasku maksetaan ajallaan, jos ei makseta niin velkojan on pakko ryhtyä toimenpiteisiin. Se aina maksaa.”

    Totta kai maksaa. Ongelmana on kuitenkin se, että perintä kokonaisuutena saattaa maksaa kohtuuttoman paljon suhteessa velan määrään. Riidattomia velkomusasioita ei pitäisi käsitellä käräjäoikeudessa, vaan jossain kevyemmässä menettelyssä.

    Joka tapauksessa et ottanut käytännössä mitään kantaa tässäkin keskustelussa esitettyihin ongelmiin liittyen pikavippien markkinointiin ja esimerkiksi siihen, miksi pikavippifirmat perustavat samaan yhteyteen myös perintätoimiston. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että ainakin osalle toimijoista perintä on jopa se toiminnan kannattavin osa.

    Toiveena saattaa olla, että velallinen ei maksa. Näin ollen on turha hurskastella, että kyllähän velkoja joutuu ryhtymään toimiin kun se ilkeä velallinen ei maksa. Eihän se maksa, kun sillä ei ole rahaa, eikä sille olisi koskaan edes pitänyt myöntää lainaa. Ja pikavippifirma tiesi sen vallan mainiosti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Kimmo kirjoitti 13.9.2010 kello 10:51

    @Joni

    Mikä sitten antaa perintäfirmoille mahdollisuuden vyöryttää pientenkin perittävien summien päälle kovalla tahdilla kuluja? No tietenkin lainsäädäntö. Eli tässä perintäasiassa probleema on yhteiskunta, joka määrittelee ns. kohtuulliset perintäkulut hyvin korkeiksi.

    Kyllä toisen hädästä todellakin saa hyötyä, mutta vain osalle on suotu tällainen mahdollisuus ihan lain voimin. Ja miten tällainen lainsäädäntö sitten on edes mahdollinen? Kuka syö kädestä? Kansalainen, valmisteleva virkamies vai lehmänkauppoja käyvä puoluepolitiikko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. jeejee kirjoitti 13.9.2010 kello 11:24

    Pikavipit sinällään eivät ole mikään uusi ilmiö. Omassa nuoruudessa porukka haksahti rahapulassaan vekseleihin. Vekselilaina vaati aina takaajan, mutta porukka muodosti vekselirinkejä jossa takasivat ristiin toistensa venkuloita eri pankeista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Tvaara kirjoitti 13.9.2010 kello 12:11

    Tuli mieleen, että jollakin tavoin rahan käsite on muuttunut. Toki on niin, että olisi hyvä maksaa laskunsa ajallaan jne., mutta maailma ei pyöri enää kuten viisi- tai edes seitsemänkymmnetäluvulla. Velkarahalla elämisestä on tullut hallitseva elämisen muoto.

    Tästä seuraa, että mikäli meillä on tietty prosentti ihmisiä, jotka saavat itsensä ongelmiin ja samalla kaikenlaisen velan määrä on kasvanut, ei ole tavallaan mikään ihme, että perintäyhtiöille riittää “asiakkaita”.

    Mutta jos rahan käsite on muuttunut (ehkä jollain lailla samoin kuin omistamisen käsite on alkanut hämärtyä ei-materiaalisen sisällön lisäännyttyä) tulisiko lain säätäjänkin koettaa seurata perässä? Muutoinkin kuin vähentämällä sääntelyä, mitä se enää ikinä tarkoitaakaan.

    Tai onko niin, että ihmisten tulisi itse alkaa suhtautua kuluttamiseen jollakin ns. kestävämmällä tavalla? Vaan kuinka kävisi talouden rattaiden, kun suurin osa kasvua on kuitenkin velalla ostettu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 13.9.2010 kello 12:44

    Shakeem;

    Käräjäoikeudessa on riidattoman saatavan ns. summarinen prosessi. Ollut voimassa vuodesta 1993. Sitä aiemmin on ollut maksamismääräysmenettely, jo 1970 – luvulta. Korkeat kulut suhteessa pieneen pääomaan johtuvat siitä, että laitettaessa asia vireille oikeudessa, pitää aina valmistautua litigaatioon. Siis velallisen esittämiin väitteisiin, vaikka prosessi olisi lähtenyt liikkeelle riidattomana. Kyse on kuitenkin aina oikeudenkäynnistä, periaatteessa. Se voi laajentua, mihin velkojan pitää varautua. Siksi velkomus on kohtuullisen eksakti prosessi, aina, esimerkiksi sellaisilla ilmaisuilla “peruuttaako” kanteen vaiko “luopuuko” kanteesta on iso merkitys. Yksityisoikeudellisia saamisia pitää toisaalta velkoa mielellään oikeudessa, ei jossain muualla.

    En sano etteikö perintäfirmojen business, viittasit ilmeisesti Svea Rahoitukseen, voisi sisältää ohessa myös rahoitusta. Siihen on täysi oikeus, sillä lähtökohtaisesti – korostan että lähtökohtaisesti – kyse on kuitenkin maksumoraalista ja velallisen sopimusrikkomuksesta. Jos velallinen ottaa velkaa tietäen että ei pysty maksamaan sitä, kyse on sivumennen sanoen petosrikoksesta.

    Nostaisin keskustelun yleisemmälle tasolle. Vanhassa suomalaisessa yhtenäiskulttuurissa oli jotakin hyvääkin. Oli ennustettavuutta ja sosiaalista luottamuspääomaa. Nyt ei oikein ole kuin yksilöitä oikeuksiaan peräämässä, velvollisuuksista viis.

    Summaten; vaikka pikavipeistä asiallisesti suoriutuvia ja niihin harvoin turvautuvia asiakkaitakin on, olisin siis heikomman suojelun nimissä halukas rajoittamaan vuotuista korkoa. Silloin liian aggressiivinen vippailu tyrehtyisi. Sen sijaan en sotkisi tähän asiaan velallisen sopimusrikkomuksen seurauksia. Lopputuloksena on velvoiteoikeuden perusprinsiippien sekaantuminen ja vaihdannan moraalin turmeltuminen edelleen. Lisäksi, perintäkuluja voi nytkin kohtuullistaa, sitä harkintaa tuomioistumisssa voisi tehdä aktiivisemminkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Liian vanha kirjoitti 13.9.2010 kello 13:53

    “Jos velallinen ottaa velkaa tietäen että ei pysty maksamaan sitä, kyse on sivumennen sanoen petosrikoksesta. ”

    Oikeusjutuista päätellen pääasiallsiet rikolliset ovat ns henkilöllisyyden kaappajia.

    Toissalta nykyinen järjestelmä takaa se, että rahaa voi lainata liian riskittömästi.
    Miksi vapaassa markkinataloudessa pitäisi tarjota mahdollisuus antaa velkaa ilman riskiä ja huolellisuutta ?
    Suurempi riski pakottaisi rajoittamaan luotonantoa huonoille maksajille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Liian vanha kirjoitti 13.9.2010 kello 13:57

    “Tässä puutut ihan oikeaan asiaan eli perintäfirmojen myllytykseen. Tapauksessa joissa pikavippifirma on läheisessä yhteistyössä perintäfirman kanssa, on kyse perintälikketoiminnan ongelmista, eikä niinkään pikavipeist”

    Yhteiskunnassa on monta hyvätuloista jotka hyötyvät pikavipeistä esim lakimiehet saavat helpolla rahaa noista perintäoikeudenkäynneistä, ei sellaiseen viiden vuoden lakimieskoulutusta tarvita

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Pasi kirjoitti 13.9.2010 kello 15:13

    “Velvoiteoikeuden perusprinsiipit” on hyvässä järjestyksessä säilötty jo pölyyntyneisiin oppikirjoihin á la Kivimäki – Ylöstalo. Nykymaailman kuluttajaoikeudellisten ongelmien ratkaisuun noita on turha sotkea. On hyvin tiedossa, että pikavippibisnes liippaa varsin liki kiskontaa, joka on siis edelleen rikos (rikoslaki 36 luku 6 §). Jos toimintaa tai sen joitain piirteitä pidetään ongelmana, voidaan ongelman lainsäädännöllä ratkaista. Pikavippaus nimittäin eroaa esimerkiksi vedonlyöntibisneksestä siinä, että vippaustoiminta rakentuu pakkoperinnän varaan ja se taas ei onnistu ilman valtiokoneiston (tuomioistuimet + ulosotto) myötävaikutusta.

    On totta, että perintäprosessi on nykyisellään liian raskas. Hyväksyttävien kulujen määrä on silti liian korkea. On turha väittää, että velkomisprosessissa käytettävä suppea haastehakemus sisältäisi jonkinlaista oikeudenkäyntiin varautumista. Noissa hakemuksissa ei montaa riviä tekstiä ole. Oikeudenkäynti alkaa todellisuudessa vasta sen jälkeen, kun joku riitauttaa velkomuksen. Vasta sen jälkeen kantajalta pyydetään oikeat perustelut vaatimukselleen.

    Perintäkulujen kohtuullistaminen tapauskohtaisesti ei ole mikään ratkaisu massamuotoiseen ongelmaan. Lisäksi se vaatisi, että kohtuullistettava tapaus tunnistetaan massasta ja siirretään erikseen ratkaistavaksi. Normaali yksinkertaistettu menettely ei nimittäin ole mahdollinen, ellei kantajan vaatimuksia hyväksytä kokonaisuudessaan. Suuremmissa käräjäoikeuksissa yksi käsittelijä hoitaa vuodessa 2000 – 3000 yksinkertaistettua velkomusasiaa, joten tällainen poiminta ei ole käytännössä mahdollista.

    Vihreillä on hallussaan sekä oikeusministerin salkku että eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtajuus, joten passiiviselle otteelle on vaikea esittää verukkeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. sehta kirjoitti 13.9.2010 kello 15:18

    Olisiko tässä kaksi ryhmää, joista pitää olla erityisen huolissaan:

    1) Päihde- ja peliriippuvaiset. En ole varma voidaanko näitä ryhmiä auttaa lainotukseen liittyvien asioiden kautta. Muuten kyllä.

    2) Ne, jotka ennen ovat kääntyneet sossun puoleen (esim. sosiaalinen luototus) kun jääkaappi on hajonnut eikä työttömällä yksinhuoltajaäidillä ole rahaa uuteen. Kun vippilainojen näkyvyys katukuvassa ja netissä on kasvanut todella paljon viime vuosina ja samaten on kai käynyt myös lainoille, otetaan ensin ketjussa kymmenen eri vippilainaa ja sitten vasta käännytään sossun puoleen. Tarvitseeko vippilainojen ottamisen olla niin paljon helpompaa kuin sossun puoleen kääntymisen? Tässä voisi harkita vippilainojen ottamisen hankaloittamista tai paremminkin vaikeuttaa rahantekemistä sillä, että ihmiset eivät pysty maksamaan lainojaan takaisin.

    Ehdotetut keinot:

    1) Yöllä otetun vippilainan saa vasta aamulla (toteutumassa)
    2) Lainanantajan pitää varmistaa, että lainanottaja on selvinpäin etc. (OS)
    3) Vuosikorolla on katto (en muista kuka)
    4) Vuosikorko ei toteutuessaan voi olla enemmän kuin koko lainan summa (tpyyluoma)
    5) Lainoittajien pitäisi voida seurata lainanottajien muita lainoja (vähän yksinkertaistaien, en muista kuka ehdotti)
    6) “Jos olisi olemassa henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus vastuuta siirtyisi myös luotottajalle, kun se nykysäännöillä on aina vain luoton ottajalla.” (Häikiö)
    7) Eri perintään liittyviä ehdotuksia, joita en nyt jaksa eritellä, vaikkakin ihän mielenkiintoinen keskustelu siitäkin syntyisi.

    Minusta tuntuu, että jos lainaottajan mahdollinen maksukyvyttömyys näkyisi riskinä herkemmin lainanantajan menopuolella (esim tuo konkurssi), poistuisi moni ongelma. Myös Tpyyluoman ehdotus kuulostaa järkevältä.

    Kysyisin vielä: Jos tilaa yöllä tekstiviestillä lainan, sujuuko lainananto kai automaattisesti (kone tarkistaa luottotiedot ja tilittää rahat), jolloin kukaan ihminen ei käsittele lainaa. Tälläkin voisi minusta olla merkitystä siihen mitkä velvollisuudet lainanantajalla on. Jos ei vaivaidu tarkistamaan asiakkaansa tilaa millään lailla, hyväksyy kai sen, että rahojen takaisinsaamisen riski on pienempi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. tpyyluoma kirjoitti 13.9.2010 kello 16:30

    jeejee:

    Vekselilaina vaati aina takaajan, mutta porukka muodosti vekselirinkejä jossa takasivat ristiin toistensa venkuloita eri pankeista.

    Tuohan on sosiaalista luototusta. Meni Nobel väärään osoitteeseen. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Risto kirjoitti 13.9.2010 kello 16:47

    Artturi:
    “Mä väitän, että niiden ihmisten ongelma on likviditeetin puute ja pikavippifirmat tyydyttää niiden tarpeet hyvin.”

    Sanoisin maalaisjärjen perusteella, että tuskin. Vakavaraisten ihmisten tavanomaisen likviditeettitarpeen kattavat pankkitilien saldo ja/tai luottokorttien limitti. Suurempaan tarpeeseen saa pankeista vakuudellista (niin, vaqkuudellista, jos pula todellakin on kuten väitit *likviditeetistä*) kulutusluottoa aivan toisenlaisin ehdoin.

    Kyllä nuo tekevät rahansa sellaisesta asiakaskunnasta, joiden pääasiallinen rahaongelma ei ole puutteellinen *likviditeetti*. (ja joita varten kannattaa ostaa Google-mainoksia hakusanalla “toimeentulotuki”)

    Artturi:
    “Ala on tosi kilpailtu mikä kertoo kaikille vähänkään markkinoita ymmärtävälle, että firmat ei pysty hyötymään asiakkaiden kustannuksella”

    Yrittäjiä tuolla alalla näyttäisi riittävän, joten kilpailuksi sitä luulisi. Nuo ‘Liian vanhan’ lainaamat luvut tosin pistävät ajattelemaan laskevatko vippifirmat, etteivät vippaajat paljon kuluja mieti ja hintakilpailuun ei siksi kannata ryhtyä…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Artturi kirjoitti 13.9.2010 kello 17:42

    Risto: Joo siis en mä väittänyt, että pikavippifirmat palvelis tavanomaisia vakavaraisia ihmisiä tai tyydyttäs niiden likviditeetin tarpeen.

    Väitän, että pikavippifirmat tyydyttää niiden asiakkaiden likviditeetin tarpeen.

    Oon tietysti avoin paremmille ehdotuksille. Minkä tarpeen ne sun mielestä tyydyttää?

    Nuo ‘Liian vanhan’ lainaamat luvut tosin pistävät ajattelemaan laskevatko vippifirmat, etteivät vippaajat paljon kuluja mieti ja hintakilpailuun ei siksi kannata ryhtyä…?

    Joo no siis tämä voi toki olla totta, mutta jos tämä pikavippifirmojen puutteellinen kilpailu on ongelma, niin se korjaantuu ajan kanssa, kun muut kapitalistit haistaa rahan.

    (Tosin en kyllä helposti usko, että pikavippifirman oletusarvoiset tulot poikkeis muista aloista. Se, että suurimmat firmat tekee suuria voittoja yhtenä vuonna ei ainakaan riitä todisteeks.)

    Kaikilla niille jotka ovat ehdottaneet, että jos pikavippiä ei maksa takas, niin kustannuksista suurempi osa pitäs tulla pikavippiyritykselle:

    kai te tajuutte, että tämä on tulonsiirto pikavippinsä kunnollisesti hoitavilta asiakkailta niille, jotka ei hoida niitä kunnollisesti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Ville Komsi kirjoitti 13.9.2010 kello 17:51

    Elina:
    ” Mutta ei se nyt ole tässä olennaista, vaan minä en voi sietää aikuisten ihmisten holhoamista. Jos joku haluaa jatkaa kello kaksi yöllä dokaamista pikavipin voimin, niin mitä se kenellekään kuuluu. Ei kuulu edes Braxin Tuijalle. ”

    Niinpä niin. Mitä se kenellekään kuuluu mihin ojaan joku putoaa ja mitä se sen jälkeen tekee? Jos pystyy mitään tekemään.

    Metkaa muuten, että äskeisen kysymyksen negaatiolla eli seurauksia kyselemällä voidaan puolustaa sekä yleistä kieltolakia (kaikki nukkumaan klo 22) että kaikkien mömmöjen laillistamista, jotta ei ainakaan force-majeure-olotilassa elätettäisi järjestyneitä rikollisia murroilla ja ryöstöillä.

    Käytännön elämässä saman ylevän periaatteen tulkinnat voivat olla ihan vastakkaisia. Sen takia vierastan kovin periaatteellisia ihmisiä.

    Minä esimerkiksi kävelen kadun yli punaista päin, jos se voi vaaratta tapahtua. Tämä oli myös säännön vanha sanamuoto. Sen mukaan elettäessä riski oli ja on lähes pelkästään minun.

    Toisaalta muistan seiskytluvun alussa kuulleeni intomielisestä nuordemarista, joka punaisen valon näkyessä painoi nastan lautaan ja huusi: ”Meidän väri!” Saattoi kyllä olla pilaakin. Vaan varsin oikeistonmielisetkin ihmiset saattavat nykyään kaahata vapauden nimessä.

    ” Minä olen joskus ottanut pikavipin. Täällä minut leimataan joksikin hädänalaiseksi raukaksi, jota kapitalistisiat riistävät kuin huumediileri narkkaria. En ole! ”

    Tässä nähdäkseni ilmaistaan, että katson asiaa vain oman napani läpi. Että suhteellisuudentajua ei tarvita, kun on kyse minun kunniastani ja vapaudestani. Holhous on köyhien huttua jota minä en syö.

    En jaksa nyt täsmentää pitemmälle tätä pohdintaa. Artturillehan jo vastasin. Pointtini on, että nimenomaan ”periaatteelliset” (= asenteelliset) perustelut saavat minut poistamaan varmistimen.

    – – – PS.

    Periaatteelliseen sävyyn on sanottu, että ”velallisen täytyisi tietää pystyykö maksamaan”. Käytännöllinen kysymys: tietääkö joku, omistavatko pikavippifirmat perintätoimistojen ohella myös uhkapeliyrityksiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Liian vanha kirjoitti 13.9.2010 kello 18:51

    “Suurempaan tarpeeseen saa pankeista vakuudellista (niin, vaqkuudellista, jos pula todellakin on kuten väitit *likviditeetistä*) kulutusluottoa aivan toisenlaisin ehdoin.”

    Visa-kortilla ja muillakin saa vakuudetonta lainaa 1000-3000 euroa ja korko on alle 10 %.
    Pikavippiasiakkaiten täytyy olla sellaisia, joilla ei enää ole juurikaan maksukykyä eikä mikään muu rahoituslaitos anna luottoa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Tavallinen Teknikko kirjoitti 13.9.2010 kello 20:38

    On se niin kiva kun Suomessa huolehditaan vähävaraisen lainanottoa, että missään nimessä vahavarainen ei tarvitse lainaa sitten tietyn kellon lyömän. Onhan sillä vähävaisella aikaa odottaa 3 vuorokautta myöhästynyttä perjataipäivän tiliä Kelasta maanantaihin asti, kun pankkivuorokausia ei kertynytkään riittävästi täytettyään Kelan työttömyykorvaushakemuksen Kelan sivulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 13.9.2010 kello 23:17

    Jos unohdetaan että kyse on velallisen sopimusrikkomuksesta, ajaudutaan amerikkalaiseen luotonantajavastuuseen. Sitähän Ari Huhtamäki harjoitti 1990 -luvulla, menestyksellä. Tämän päivän kuluttajaoikeudelliset ongelmat, joita joku täällä mainosti, ovat osaltaan juuri seurausta maksumoraalin ja ylipäänsä vaihdannan moraalin tärvelemisestä.

    Liian suuria kuluja voi kohtuullistaa massamaisesti, siihen ei ole mitään estettä. Lainsäädäntöä on turha huutaa apuun, jos ei nykyisiäkään normeja uskalleta soveltaa.

    Kritiikki liian suurista perintäkuluista hyvin pienille pääomille perustuu väärinkäsitykseen. Kulut (sinänsä liian suuria tai ei) ovat suoriteperusteisia. Korkoon niitä ei pidä mennä rinnastamaan, muuten velkojaa syytetään kiskonnasta sitä kiihkeämmin, mitä pienempää pääomaa tämä velkoo. – Kehtaakin velkoa, eikö niin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Shakeem kirjoitti 13.9.2010 kello 23:19

    Johannes,

    Nämä pikavippiperinnät ovat selkeästi riidattomia eikä niitä tosiaankaan tarvitse käsitellä käräjäoikeudessa. Velallisen ja velkojan välillä ei ole riitaa saatavan suuruudesta, perusteesta eikä edes korosta. Velkaa ei makseta, koska velallisella ei ole rahaa tai halua maksaa.

    Valtaosassa näistä pikavippiperinnöistä velallinen ei koskaan riitauta saatavaa.

    Suomessa käsitellään käräjäoikeuksissa tätä nykyä jo yli 200 000 summaarista riita-asiaa vuodessa. Näistä valtaosa koskee kulutusluottojen ja pikavippien perintää – ja määrä kasvaa kovaa vauhtia.

    Jos näistä jutuista (ei ole tilastotietoa) vaikkapa yhdessä prosentissa on jotain riitaa, niin voidaan aidosti kyseenalaistaa käräjäoikeusvaiheen mielekkyys. Maksukyvyttömyydessä ei ole mitään riideltävää.

    Suomalainen maksamismääräysmenettely eroaa Ruotsin maksamismääräysmenettelystä siten, että Suomessa on pakollinen käräjäoikeusvaihe mukana. Ruotsissa riidattomissa saatavissa käräjäoikeusvaihetta ei ole ja maksamismääräysasiat käsittelee ulosottoviranomaista vastaava taho.

    Ruotsin malli ei uhkaa kansalaisen oikeusturvaa. Jos velallinen vastustaa saatavaa, riita siirretään käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Tällä tavalla velallisella on mahdollisuus esittää väite saatavasta, mutta pakollinen käräjäoikeusvaihe puuttuu (joka siis lisää niitä kustannuksia tarpeettomasti).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Kjr63 kirjoitti 14.9.2010 kello 0:36

    Samanlaisia korkoja on puhelinyhtiöilläkin. Minulla meni kuukauden puhelinlaskusta n. 8 euroa “viivästysmaksua” 12 euroa, kun maksu oli myöhässä.
    Yht’äkkiä laskettuna vuosikorko on n. 12*150% = 1800%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Kohtuullista sääntelyä kirjoitti 14.9.2010 kello 2:03

    “Mutta ei se nyt ole tässä olennaista, vaan minä en voi sietää aikuisten ihmisten holhoamista.”

    “On se niin kiva kun Suomessa huolehditaan vähävaraisen lainanottoa, että missään nimessä vahavarainen ei tarvitse lainaa sitten tietyn kellon lyömän.”

    Olisiko pikavippitoiminnan tiukka säätely muka kohtuutonta ja globaalisti ainutlaatuisen tiukkaa holhousta? Minulla kun on käsitys, että vapaana rehottava kännykkävippibisnes on varsin puhtaasti suomalainen ilmiö. Muualla toimintaa pidettäisiin joko laittomana koronkiskontana tai tekstarivelkakirjoja oikeudellisesti pätemättöminä.

    Esimerkiksi britit inhoavat yli kaiken “lapsenvahtivaltiota”. Eipä Britanniassa kuitenkaan tuputeta joka paikassa ylikorkoisia tekstarivippejä.

    Minusta jossain on menty metsään ja lujaa, jos tekstiviestillä voi tehdä oikeudellisesti sitovia sopimuksia. Miksi velanottamisen pitäisi olla helppoa? Ei kiinteistöäkään voi myydä pikkutunneilla baarissa vaan pitää raahautua kaupanvahvistajan juttusille. Ei kaikki sääntely ole holhoamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Liian vanha kirjoitti 14.9.2010 kello 8:45

    “On se niin kiva kun Suomessa huolehditaan vähävaraisen lainanottoa, että missään nimessä vahavarainen ei tarvitse lainaa sitten tietyn kellon lyömän.”

    1800-luvulla kiellettiin palkanmaksu kapakassa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Elina kirjoitti 14.9.2010 kello 10:06

    Shakeem,

    Yksityisoikeudellisten sopimusten kautta muodostuneet saatavat eivät koskaan ole suoraan ulosottokelpoisia.

    Eli pikavippivelat menevät käräjäoikeuteen ja hyvin nopeastikin perintätoimistoista. Tietysti vain kansliakäsittelyyn, ellei velallinen muuta halua. Tulee siitä kuitenkin monen sadan euron kulut velalliselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Pasi kirjoitti 14.9.2010 kello 10:27

    Johannes,
    kerrotko miten “liian suuria kuluja voi kohtuullistaa massamaisesti”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 14.9.2010 kello 11:53

    Pasi,

    Viittaan OK 5 luku 13 § ja OK 21 luku 8b §, joiden soveltamista käytännössä täysin yhtäläisellä praksiksella mikään ei estä.

    Ehkä emme kuitenkaan ala käymään prosessi-oikeudellista keskustelua tällä palstalla, vai mitä.

    Kyse on oikeastaan samasta asiasta kuin ns. mummolaissa. Laki sallii erilaisen soveltamisen kuin mihin lepsuimmillaan (lainkäyttäjä helpoimmalla päästäen) on totuttu. Kuitenkaan tämä ei vielä ole oikeuslähdeopillisesti velvoittavaa oikeutta vaan TI:n soveltamisvapaus säilyy.

    Keskustellaan jatkossa tästä vaikka niin, että lähetät minulle sivuillani palautetta, siis http://www.johanneshirvaskoski.fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Shakeem kirjoitti 15.9.2010 kello 16:45

    Elina:

    “Yksityisoikeudellisten sopimusten kautta muodostuneet saatavat eivät koskaan ole suoraan ulosottokelpoisia. ”

    Tiedän. Siksi menettelyä pitäisikin riidattomien saatavien osalta muuttaa, kuten on tehty esimerkiksi naapurissamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Pasi kirjoitti 15.9.2010 kello 21:32

    Johannes,
    olet väärässä, viittaamasi säännökset eivät mahdollista “massamaista” kohtuullistamista. Sen sijaan yksittäistapauksessa OK 21:8b mahdollistaa kulujen kohtuullistamisen. Massamaista tämä ei voi olla koska (a) kohtuullistamisratkaisu ei voi tapahtua OK 5:13 tarkoittamalla yksipuolisella tuomiolla (b) kohtuullistamisratkaisuun tuomiolla tarvitaan vähintään tuomioistuinharjoittelija, eli lakimieskoulutuksen saanut henkilö. Kun käsiteltävä massa on valtakunnallisesti 200 000 tapausta vuodessa, voi em. kohtuullistaminen koskea puhtaasti kapasiteettisyistä vain promilleluokkaa kokonaisuudesta. Ensimmäinen käytännön ongelma on kuitenkin se, miten ei-lakimiehet tunnistavat kohtuullistettavat tapaukset massasta – sellaisin voimin tuo massa nimittäin pyöritetään.

    En tiedä mitä sinä pidät prosessioikeutena, mutta minä olen puhunut pelkästään käytännöllisistä toimintamahdollisuuksista nykyisen lainsäädännön rajoissa. Tästä on turha yrittää tehdä oikeudellista tulkintaongelmaa, koska tämä ei sellainen ole.

    Ja selvyyden vuoksi vielä tämäkin: yksinkertaisten velkomusasioiden osalta on oma kulukattosäännöksensä OK 21:8c – summat ovat vain liian korkeat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 15.9.2010 kello 23:05

    Pasi,

    Olet oikeassa ja minä väärässä. Normi, jonka perusteella liian suuria kuluja voi kohtuullistaa massamaisesti ja ilman uutta lainsäädäntöä onkin sinun viittaamasi, ei minun viittaamani.

    Varsinainen aihe taisi olla se että olisin siis halukas rajoittamaan sopimuksen mukaista korkoa, jolloin tämä vippaaminen vähenisi ja siihen liittyvä heikommasta osapuolestä hyötyminen vähenisi. Sen sijaan perintäkulut eivät ole korkoa, eivätkä rinnastettavissa korkoon. Efektiivisestä lopputuloksesta käsin argumentoiminen on valitettavan yleistä. Tässä tapauksessa sen haittana on että maksumoraalin merkitys unohtuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Minimalisti kirjoitti 16.9.2010 kello 22:05

    Pikavipeistä hyötyvät niitä markkinoivat ihmiset eivät itse pikavippien ottajat. Aivan kuten uhkapeleistä hyötyvät ainoastaan pelien järjestäjät eivätkä itse pelaajat.

    Tiesittekö, että suurin osa uhkapelaajista ei pelaa voittamisen takia vaan häviämisen tuoman jännityksen takia? Jos voitto olisi varmaa niin pelaamisesta menisi into.

    Pikavippejä myös ottavat pelkästään ihmiset, joilla on lyhyt aikaperspektiivi.

    Pitkän aikaperspektiivin omaavat ihmiset tietävät lyhyen aikavälin uhrausten tuovan loppujen lopuksi paremman tuloksen kuin nautinto heti ajattelun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Artturi kirjoitti 17.9.2010 kello 9:14

    Minimalisti:

    Pikavipeistä hyötyvät niitä markkinoivat ihmiset eivät itse pikavippien ottajat.

    No miks ne sit ottaa niitä pikavippejä, jos ne ei kerta hyödy niistä?

    Pikavippejä myös ottavat pelkästään ihmiset, joilla on lyhyt aikaperspektiivi.

    No tämä väite on ilmiselvästi väärä, mutta entä sitten vaikka se oliskin oikea. Kuka sinä oot sanomaan, mikä on oikeen mittanen aikaperspektiivi?

    Pitkän aikaperspektiivin omaavat ihmiset tietävät lyhyen aikavälin uhrausten tuovan loppujen lopuksi paremman tuloksen kuin nautinto heti ajattelun.

    Eli pikavippejä ei voi ottaa mihinkään muuhun kuin hetkellisen nautinnonhalun tyydyttämiseen. Aika älytön väite.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Elina kirjoitti 17.9.2010 kello 10:44

    Minimalisti on ristiriitainen. Ensin hän väittää, että uhkapeleistä saavat hyötyä vain pelien järjestäjät. Hän kuitenkin jatkaa:

    Tiesittekö, että suurin osa uhkapelaajista ei pelaa voittamisen takia vaan häviämisen tuoman jännityksen takia?

    Sittenhän tämä tunne on pelaajan saama hyöty uhkapeleistä. Ei kaikkea rahalla voi mitata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. tpyyluoma kirjoitti 17.9.2010 kello 12:39

    Artturi on ymmärtänyt vähän väärin. Pikavippiyhtiöt eivät kilpaile sillä kuka lainaa halvimmalla rahaa, ne kilpailevat sillä kuka lainaa löysimmällä kriteereillä ja helpoimmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. hanno kirjoitti 17.9.2010 kello 15:28

    Elina:
    “Sittenhän tämä tunne on pelaajan saama hyöty uhkapeleistä. Ei kaikkea rahalla voi mitata.”

    Eikös se pelaaja maksa saamistaan tuntemuksista rahamitallisen määrän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Artturi kirjoitti 17.9.2010 kello 16:36

    tpyyluoma:

    Pikavippiyhtiöt eivät kilpaile sillä kuka lainaa halvimmalla rahaa, ne kilpailevat sillä kuka lainaa löysimmällä kriteereillä ja helpoimmin.

    Eli siis sinä väität, että pikavippien ottajat eivät välitä kuluista? Todisteet tiskiin.

    Ja tottakai ne kilpailee kriteereillä ihan samalla tavalla kuin pankit ja vakuutusyhtiöt, mutta se ei tietenkään tarkoita etteikö ne kilpailis myös kuluilla ihan samalla tavalla kuin pankit ja vakuutusyhtiöt.

    Ja ihan samalla tavalla kuin pankit ja vakuutusyhtiöt ne ei kilpaile mahdollisimman löysillä kriteereillä, vaan mahdollisimman hyvillä kriteereillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Tvaara kirjoitti 17.9.2010 kello 18:37

    Oletetaan, että pikavippejä otetaan rationaalisesti. Todisteet tiskiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Pasi kirjoitti 18.9.2010 kello 15:42

    Lehtitietojen perusteella Kuluttajavirasto on tehnyt poliisille ainakin kaksi tutkintapyyntöä pikavipeistä. Epäilty rikos on jo aiemmin mainittu kiskonta. Jäämme seuraamaan, miten asia kehittyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. Artturi kirjoitti 20.9.2010 kello 10:11

    Tvaara:

    Oletetaan, että pikavippejä otetaan rationaalisesti. Todisteet tiskiin.

    Voiks tätä käyttää sit kaiken toiminnan arvioimiseen, vai onko pikavippien ottaminen jotenkin erityistapaus?

    Mun mielestä on melko selvää, että ihmiset toimii noin ylipäänsä silleen, että ne yrittää olla mahdollisimman hyvinvoivia. Jos joku väittää, että jossain yksittäistapauksessa ne poikkee tästä, niin pitää olla aika vahvat todisteet.

    Eli mun mielestä todistustaakka on sulla. Anna tulla. Pidätän hengitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. Shakeem kirjoitti 9.10.2010 kello 16:01

    Vertaislainat tekevät tuloaan. Vertaislainoihin ei sovellu sen enempää uusi pikavippejä koskeva lainsäädäntö kuin kuluttajansuojalakikaan.

    Vertaislainat saattavat toisaalta toimia myös pikavippiyrityksiä kuriin laittavana tekijänä. Vertaislainoja myönnetään alhaisemmin koroin kuin pikalainoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. Pasi kirjoitti 13.10.2010 kello 11:54

    Tämä ketju on jo asettunut uinumaan, mutta postataan nyt mitä Yle Uutiset tiedottaa:
    “Kuluttajavirasto ja tietosuojavaltuutettu järjestivät keväällä pikaluottojen valvontakampanjan, jossa oli mukana noin 80 pikalainayritystä.

    Kuluttajaviraston mukaan 43 yritystä laiminlöi lainanhakijan tunnistamiseen lain edellyttämällä tavalla eli käyttämällä pankkitunnusten kaltaisia tunnistusmenetelmiä. Nämä yritykset myös ilmoittivat luoton todellisen vuosikoron puutteellisesti ja myönsivät lainaa öisin.

    Myös pikalainojen takaisinperinnässä oli Kuluttajaviraston mukaan toivomisen varaa, Pikaluoton ottaneita saatettiin perintäkirjeessä jopa uhkailla maksuhäiriömerkinnällä. Osa pikaluottoyrityksistä ei edes suostunut neuvottelemaan maksuvaikeuksiin joutuneiden asiakkaiden kanssa.

    Kuluttajavirasto arvelee syyksi sen, että pikaluottoyrityksille on tuottoisampaa siirtää saatavien perintä samaan yritysryhmään kuuluvalle perintätoimistolle.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus