Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.9.2010

Liikenneonnettomuudet Helsingissä 2009

Surmansa sai kuusi henkeä, mikä on vähemmän kujin koskaan vuoden 1929 jälkeen, jolloin tilastointi alkoi. Autoa kohden parannus vuodesta 1029 on melkoinen.

Onnettomuudet tapahtuvat pääasiassa Kehä I:llä ja ydinkeskustassa. Mopo-onnettomuudet ovat vuosituhannen alusta kolminkertaistuneet.

Uusi asemakaavapäällikkö

On Olavi Veltheim, mikäli lautakunnan yksimielistä kantaa kunnioitetaan. Ennen nämä nimitykset olivat kovaa poliittista peliä. Nyt ratkaisee pätevyys. Ongelmana oli, ettei Helsingin ulkopuolelta juuri haettu. On pieni epäkohta, että hakemukset ovat julkisia, jolloin moni hyvä hakija jättää hakematta, koska ei halua kertoa työnantajalleen olevansa lähdössä.

Pysäköintipaikkojen hinnan irrottaminen asuntojen hinnoista

Tähän lisättiin yksimielisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asiaa tulisi selvittää lisäksi ainakin seuraavilta osin:

– Vähimmäis- ja enimmäisautopaikkamääräysten käyttämismahdollisuuksia asemakaavoissa, jotta autopaikkoja voitaisiin toteuttaa vähitellen kysyntää vastaavasti tilanteessa, jossa autopaikat myydään tai vuokrataan halukkaille tuotantokustannushintaan.

– Vaihtoehtoisten autopaikkojen jakomenettelytapojen määräämismahdollisuuksia esimerkiksi tontinluovutussopimuksissa sisällytettäviksi asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksiin. Näitä voisivat olla esimerkiksi määräaikainen autopaikkojen huuto-kauppamenettely tai eri vaiheissa toteutettavien, erihintaisten autopaikkojen kustannustasausperiaatteet.

Tällainen syy (syy poiketa autopaikkanormista) voi esimerkiksi olla autopaikkojen korkeat rakentamiskustannukset.

Tilannekatsaus hankkeesta suojatien varoitusvalojen kokeilu

Kokeillaan erilaisia vimpaimia, jotka herättäisivät autoilijassa huonoa omaatuntoa, kun tämä aikoo ohittaa suojatien pysähtymässä, vaikka joku yrittää yli.

Väkky: sinivalkoiset led.valot alkavat välkkyä, kun jalankulkija tai pyöräilijä tulee lähelle

SeeMe-Suojatie Valot alkavat välkkyä suojetien yläpuolella kun laite on bongannut jalankulkijan

Poled Keltaiset Led-valot alkavat välkkyä, kun jalankulkija aikoo ylittää suojatien.

24 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.9.2010

  1. Lautakunta on avaamassa lukkiutuneita ja luutuneita käytäntöjä pysäköinnin järjestämisessä niin kaavatasolla kuin tontinluovutustilanteissa. Pysäköintinormi tuli kaavoitukseen 60-luvun lopulla ja sen vaikutus niin kaavatalouteen, kaupunkirakenteseen kuin kaupunkikuvaan on ollut musertava.

    Muutoksen tuulet puhaltavat. Menestystä pyrkimyksillenne. Asiasta tälläkin blogiareenalla käydyssä keskustelussa on vilissyt ideoita satamäärin. Tiivistelmänä “vähemmän – keskitetymmin – kustannuvastaavasti”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. “Tällainen syy (syy poiketa autopaikkanormista) voi esimerkiksi olla autopaikkojen korkeat rakentamiskustannukset.”

    Jos “rakentamiskustannukset” ovat kynnyskysmys, sittenhän kannattaa “rakentaa” ulos pihapaikkoja. Muutama kuutio hiekkaa sorakentäksi ei paljon maksa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Saako niitä autoja olla edes kantakaupungin umpikortteiden sisäpihoilla?

    Suojatievaloista. Jos ensin pantaisiin suojatiemerkit joka valottomaan risteykseen kaikkiin nurkkiin kanttikiveen ja sen jälkeen yritettäisiin löytää esim koulujen läheiset suojatiet..

    En näkisi pahaksi vaikka vielä maahan maalattaisiin KOULU -teksti lukuisten muiden kaupunkien tavoin. Pelkkä 30km/h rajoitus kahden korttelin matkan ei monen ymmärrykseen mahdu. Pitävät sitä kiusana ja nopeus on se sama 46km/h.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Että valoja, jotka kertovat, mitä jalankulkija aikoo? Vai kertovatko ne, että valojen läheisyydessä on ihmisiä? (Ja kaupungissahan on ihmisiä sielä täälä vähän koko ajan milloin mitäkin toimittamassa) Vai onko tarkoitus, että jalankulkija painaa jotakin nappia laukaistakseen mekanismin, joka informoi? Viimeinen on mitä huonoin vaihtoehto, koska siitä seuraa, että jalankulkijan on PAKKO painaa nappia, koska muutoin autoilija “ei tule informoiduksi” ja syntyy uusi, kevyttä liikennettä heikosti palveleva käytäntö.

    Tuo aiempi sorakenttä-kommenntti (Kjr63) osoittaa tehokaasti kuinka ihmiset aktiivisesti kieltäytyvät tunnustamasta kaupunkien realiteetteja. Sitä, että pinta-ala itsessään on arvokasta kaupungissa (etenkin jos kykenee ajattelemaan, että maapalalle saatettaisiin rakentaa useampia kerroksia), ja toisekseen, että Helsinki ei ole Lepsämä, jossa ilmeisesti rivarin vieressä olevan pellon voi peittää hiekalla ja tehdä siitä leikkikentän JA pysäköintialueen samalla kertaa. Kun kerran halavalla sai.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Mukava olla Vepsäläisen kanssa täysin samaa mieltä, keinoja kyllä ja tahtoakin näyttää pikkuhiljaa löytyvän. Tuo ensimmäinen vaihtoehto on hyvä.

    Kjr63, sora on halpaa, maa ei ole. Sitä ei valmisteta enää kun mertakaan ei saa nykyään täyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Onpa sitten pienet pihat, jos ei pari autoa mahdu. Ei sinne sitten mahdu puutarhakalusteitakaan eikä hiekkalaatikkoa.

    Ei kai siitä nyt ole kyse, minkä kokoinen piha on, vaan onko siihen kaavoitettu autopaikkoja. Kantakaupunki, joka varmasti on Osmollekin tarpeeksi tiivistä, on täynnä pihoilla säilytettäviä autoja. Sen sijaan täällä Munkkivuoressa on avarat pihat, muttei auton autoa varsinaisilla pihoilla, vaan autopaikat ovat taloyhtiön reunoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo:

    Tällainen syy (syy poiketa autopaikkanormista) voi esimerkiksi olla autopaikkojen korkeat rakentamiskustannukset.

    Toivottavasti tätä voi tulkita niin, että aina kun rakennuskustannukset ylittää paikkojen markkinahinnan, niin rakentamiskustannukset on korkeat eikä paikkoja tartte rakentaa.

    Kokeillaan erilaisia vimpaimia, jotka herättäisivät autoilijassa huonoa omaatuntoa, kun tämä aikoo ohittaa suojatien pysähtymässä, vaikka joku yrittää yli.

    Tämähän vaikuttaa ihan loistavalta idealta. Eiks näitä vois käyttää liikennevalojen tapaan, että valo syttys, ku jalankulkija on suojatiellä ja sitä pitäs kunnioittaa ihan samalla tavalla kuin mitä tahansa punaista valoo?

    Jos tällaisten jalankulkijat tunnistavien valojen hinta ei oo ihan kauhee, niin näitähän pitäs käyttää kaikissa risteyksissä missä on valot, mutta ei risteävää autoliikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Autoilijat ovat nykyisin niin röyhkeitä jalankulkijoita kohtaan, että jalankulkijan on painettava jotain nappia päästäkseen yli. Eikä vain keskustassa ja kantakaupungissa, vaan muuallakin. Esim. Pitäjänmäentietä autoilijat luulevat moottoritieksi: valottoman suojatien yli ei aamuisin pääse kovin helposti. Bussit autojonojen lomassa huristelevat ohi, kun epätoivoisena yrittää keskikorokkeella tehdä itseään huomatuksi. Autot pysähtyvät ja päästävät kadun yli, jos on pukeutunut korkokenkiin ja hameeseen. (näin muuten on – tienylityksen mahdollisuus parantuu aina, kun on hehkeästi pukeutunut) Ehdottaisin siis, että kun jalankulkija painaa nappia, suojatien eteen laskeutuisi puomi, kuten rautatieristeyksissä, ja tietenkin autoilijoille vilkkuisivat varoitusvalot ja torvet toitottaisivat. Tämä ehkä ehkäisisi sitäkin, että autoilijat kaahailisivat päin punaista koululaisten päälle, koska autohan menisi rikki, jos törmää puomiin! Sitten, kun autoilijat olisivat oppineet tapoja, voitaisiin taas HARKITA puomittomia suojateitä.

    Valot, ja etenkään liikennemerkit, joita on ylettömästi ripoteltu sinne ja tänne, eivät yleensä auta mitään. Nykyinen sääntöhän on se, että sääntöjä tulee rikkoa. Ei kohta ole muuta mahdollisuutta, kuin rakenteellisesti tehdä turvallinen tienylitys mahdolliseksi. Ja huom: olen kolme kertaa meinannut jäädä auton alle jalkakäytävällä Helsingissä. Autoilija on ilmanmuuta olettanut, että väistän, kun se huristelee 40 km/h jalkakäytävällä edestä tai takaa oikaistakseen jonkun mutkan, tai “huoltoajotarkoituksissa”. Joskus tekisi mieli kokeilla, että mitä tapahtuisi, jos vain kävelisin siinä missä jalankulkija saakin kävellä. Väistäisikö autoilija?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Noista välkkyvaloista suojateilla sen verran, että toivottavasti ne eivät vilku sellaisella taajuudella, että migreeniin taipuvaiset onnettomat saavat kohtauksia… Esim. sinisävyiset vilkkuvat pyöränvalot, joita usein nykyään näkee, ovat vihoviimeisiä meille, joille välkkyvät valot aiheuttavat migreeniä. Muuten kyllä ihan kannatettava idea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. tpyyluoma, älä nyt sentään liioittele. Omakotialueesta tulee ajanmyötä paljon tehokkaammin rakennettu, kun isoihin pihoihin rakennetaan jälkipolvelle omat talot ja tontit pilkotaan pienempiin osiin. Kerrostaloalueella ei ole mitään toivoakaan myöhempään tiivistämiseen asukkaiden vastustuksen takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Hra Särelä on hauska, mutta näköjään niihin pistetaloihin saa edes kerroksia lisää.

    J, vastaan Särelän puolesta: Ihan millä tahansa Helsingin pientaloalueella. Normaali setti on esimerkiksi rintamamiestalo, 70-luvulla tehty yksikerroksinen talo, 90-luvulla tehty kaksikerroksinen paritalo samalla vanhalla tontilla. Yksi helpoimmista keinoista tiivistää on sallia isompi rakennusoikeus, vaikka ilman maksuja, noista yksitasoisista punatiiliunelmista voisi jo luopua. Eikä tarvitse hivuttaa mitenkään, antaa vaan luvan rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Hyvä työnantaja ymmärtänee, että työntekijä joko hakee uusia haasteita tai sitten vain testaa työmarkkina-arvoaan hakemalla muualle. Jos taas työnantaja tästä loukkaantuu, herää kysymys, kannattaako hänen pavelukseensa jäädäkään. Mahdollisimman suuri läpinäkyvyys julkisten virkojen täyttämisessä on nähdäkseni yleisen edun kannalta tärkeämpää kuin hakemusten julkisuudesta mahdollisesti aiheutuva haitta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Vilkkuvalot ovat huono idea. Siinä käy samalla tavalla kuin kaksisuuntaisesta pyörätiestä varoittavan lisäkilven kanssa: Autoilijat tuudittautuvat luulemaan, että siellä missä niitä ei ole, ei tarvitse pyöräilijöistä ja jalankulkijoista piitata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kaikkein pahin on Volvon mainostama uutuusvaruste – auto joka havaitsee jalankulkijat automaattisesti. Joten mainoksen mukaan “kuljettaja voi keskittyä ajonautintoon”. Tämä jos mikä suorastaan kannustaa vastuuttomuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. En nyt oikeastaan halunnut tähän asiaan lähteä kommentoimaan, mutta…

    Huuhkaja:

    Vilkkuvalot ovat huono idea. Siinä käy samalla tavalla kuin kaksisuuntaisesta pyörätiestä varoittavan lisäkilven kanssa: Autoilijat tuudittautuvat luulemaan, että siellä missä niitä ei ole, ei tarvitse pyöräilijöistä ja jalankulkijoista piitata.

    Olen aika samoilla linjoilla – tavallaan. Minusta tällaisilla toimenpiteillä ei ole, noin lähtökohtaisesti, suurtakaan hyötyä saatavissa (jopa haittaa). En minä silti noin jyrkästi kokeilua tyrmäisi. Kyllä ne “hyvältä kuulostavat” ideat joskus ovatkin hyviä 🙂

    Tuollaisen systeemin, jos sitä nyt kannattaa ylläpitääkään tehdä, rakentamisessa olennaista on se, mihin niitä tehdään ja kuinka paljon. Tietääkseni mitään kauhean relevanttia tutkimuksellista näyttöä hyödyistä (tai haitoista) ei ole. Varauksella suhtautuminen lienee järkevä lähtökohta.

    Toivoisin, että asiaa samalla yritettäisiin oikeasti tutkia, eikä vain tehdä “jotain” sen vuoksi, että jotain on tehty. Kuten valitettavan usein näyttää tapahtuvan.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. http://www.havainne.com sivustolla voi katsoa videon Välkky- tehostemerkkikapselin toiminnasta. Välkky on Liikenneministeriön määräykset täyttävä, älykäs tehostemerkkikapseli. Destia Oy:n vaikuttavuustutkimuksen mukaan Välkky vähentää 20 % kuolemaanjohtavia liikenneonnettomuuksia suojatien alueella. Kaiken yläpuolella on hyvä asenne liikenteessä ja väistämisvelvollisuussäännön noudattaminen koskien autoilijaa ja jalankulkijaa jonka muistamista Välkky helpoittaa:)

    jouni Hänninen Havainne Oy

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.