Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.9.2010

8.9.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Listalla ei ole kuin B-asioita, joten keskityn lausuntoon aloitteesta, joka koskee autopaikan hinnan erottamista asunnon hinnasta. Asia on tullut ajankohtaiseksi, kun Helsinki kaavoittaa satamalta vapautuvia alueita tiiviisti, jolloin pysäköintipaikan hinta nousee kymmeniin tuhansiin. Kun hyödyke on noin kallis, on luotava menettely, jolla kysyntä ja tarjonta sopeutetaan toisiinsa niin, että paikkoja rakennetaan niin paljon kuin asukkaat haluavat maksaa, mutta rahaa ei haaskata ylimääräisiin paikkoihin. Kansantaloustieteilijälle on peruskauraa se, että jos paikka maksaa 50 000 euroa, mutta asukas on valmis maksamaan siitä vain 10 000 euroa, syntyy 40 000 euron hyvinvointitappio. Potentiaalinen tappio on aika suuri, kun näitä jättikalliita paikkoja ollaan rakentamassa tuhansia, yhteensä noin puolella miljardilla eurolla.

Tästä asiasta on tehty oikein työryhmämietintö, jota kannattaa käydä lukemassa tästä. Siitä selviää, miksi paikat ovat niin kalliita tiiviissä kaupunkirakenteessa, mutta muuta siitä ei selviäkään. Tämä asia vaatii mikrotaloudellista tarkastelu.

Kaupunkisuunnittelijan on vaikea hyväksyä ajatusta, että paikkojen määrän määräisi kysyntä eikä suunnittelu. Tässä on kyllä aika suuri ero ekonomistikoulutuksen ja insinöörikoulutuksen saaneiden välillä.

Jos uusia paikkoja voisi rakentaa kiinteään hintaan sitä mukaa kun kysyntää on, asiassa ei ole mitään ongelmaa. Ongelmaksi se muodostuu, jos on edullisinta rakentaa paikat talon alle ennen taloa, eikä määrää voida jälkeen päin lisätä. Asunnonostajilta voidaan tietysti kysyä, montako paikkaa he haluavat. Myöhemmin vaurauden kasvaessa voi kuitenkin tulla lisää kysyntää. Poikkeaako tämä paljon siitä, että joku haluaisi myöhemmin yhden huoneen lisää? Toinen ongelma sisältyy siihen, että paikat rakennetaan ensin halvalla pihalle, mutta kysynnän kasvaessa lisäpaikat on rakennettava kannelle. Silloin käy niin, että ensin paikat ovat halpoja. Sitten yhtiö päättää, ettei lisää rakenneta, koska ne, joilla on paikka, eivät halua maksaa lisää.   

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2010/Ksv_2010-09-09_Kslk_25_El/9C50537B-1C35-425E-8599-483A17118F50/Autopaikkatyoryhman_loppuraportti.pdf

Minusta autopaikkanormista voitaisiin luopua kokonaan. Niitä saisi rakentaa ihan niin paljon kuin haluaa – ja pystyy rahoittamaan. Autopaikkojen kysyntä pitää vain pystyä arvaamaan. Jos joudutaan varautumaan myös kymmenen vuoden päästä rakennettaviin paikkoihin, investoinnin korko on osa tätä varautumista.

Tällöin on osattava arvata autopaikkojen kysyntä. Paras arvaus riippuu suuresti pysäköintipaikan hinnasta. Kun tehokkaasti rakennetuilla paikoilla autopaikka maksaa selvästi enemmän kuin auto, on oletettavaa, että autopaikkojen kysyntä jää tavanomaista pienemmäksi. Vain silloin tällöin autoa tarvitsevat siirtyvät käyttämään autovuokraamoja tai yhteiskäyttöautoja.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön on kohdeltava osakkaita tasapuolisesti. Jos vuokrattavia autopaikkoja ei riitä kaikille halukkaille, olisi tasapuolisinta huutokaupata autopaikat. Tällaisesta menettelystä olisi hyvä mainita yhtiöjärjestyksessä. Samoin yhtiöjärjestyksessä olisi hyvä määrätä menettelytavasta, jos ensimmäiset autopaikat ovat tuotantokustannuksiltaan halvempia kuin myöhemmin kannen alle laitettavat.

Kommentit

32 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.9.2010”

  1. Ville kirjoitti 8.9.2010 kello 21:56

    Käytännössä nyt jo rakennetaan isoja parkkiluolia kantakaupungissa, koska se ilmeisesti on taloudellisesti kannattavaa. Jos asukaspaikkojen kysyntä nousee kovasti, alkavat luolapaikat kelvata asukaspysäköintiinkin. Käytännössä vain niissäkin kaupunginosissa, joissa pysäköintipaikkanormia ei ole aikoinaan ollut, kadunvarsipaikat tuntuvat riittävän (eli maksuhalukkuus on aika pieni). Kaupunki tosin vesittää markkinatalouden toimintaa yrittämällä lisätä kadunvarsipaikkoja vinopysäköinnillä ym. kun pitäisi tehdä juuri toisin päin, eli vähentää kadunvarsipaikkoja…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ville M kirjoitti 8.9.2010 kello 22:18

    Henkilökohtaisesti maksaisin jopa vähän enemmän alueesta josta autopaikkoja ei ainakaan lisää saa eikä niitä lisää tule. Varsinkin lasten kannalta autoton tai ainakin erittäin vähäautoinen ympäristö on todella mukava.
    Tässä esimerkki Californiasta, ei mikään slummi:
    “The use of motor vehicles on the Catalina island is restricted; there is a limit on the number of registered cars, which translates into a 10-year-long wait list to bring a car to the island.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Stadi Liikkuu kirjoitti 9.9.2010 kello 0:23

    @Ville M

    Catalina island, 200km2 ja 4000 asukasta. Oikea Soinivaaralainen paratiisi. Meillä lienee Lapissa jotain saman tyyppisiä paikkoja. Näihin pääse paljon halvemmalla ja pk-seutu kustantaa lisäksi alueen infran, mikäli selaista joku keksii ehdottaa.

    Lapset voisit asuttaa myös jonkun viihtyisän joukkoliikennekadun ääreen Helsingin keskustassa. Niitä on koko ajan kasvava määrä istä valita, missä taaperot voivat kontata viihtyisästi bussien ja ratikoiden seassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Stadi Liikkuu kirjoitti 9.9.2010 kello 0:26

    @OS

    On ollut ilo seurata tätä autopaikan hinnan kehitystä blogissasi. Vuosi sitten villeimmätkin arviot jäivät sinne 25.000 tietämille, nyt kasvua on pyöreät 100% vuodessa.

    Tässä on selvä investoinnin paikka, sillä kohta sen uuden yksiön (joita Helsikiin ei saisi rakentaa) saa kaupan päälle, kun tilaa Osmon yhtiöstä autopaikan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2010 kello 8:04

    Minä en ole keksinyt autopaikan hintaa. Käy katsomassa se tuosta raportista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 9.9.2010 kello 5:41

    Asian tarkastelusta puuttuu aikaulottuvuus, alueiden rakentuminen kestää ja voidaan tehdä niinkin että pidetään jollain tontilla esimerkiksi parkkitalovarausta joka sitten tarvittaessa muutetaan ihan normaaliksi taloksi, samoin luolavarausten tarve selviää asukkaiden muuttaessa.

    Ja edelleenkin jaksaa hihityttää raportin laatijoiden huoli tarvittavista paikoista asukkaiden kuorma-autoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. jussi Laari kirjoitti 9.9.2010 kello 6:31

    Autottomuus vaatii hyvän joukkoliikenteen.

    Jos joukkoliikennettä ei kehitetä, vaan ajetaan alas, niinkuin nyt on käymässä pääkeupunkiseudulla, niin autottomuus ei tule ikinä toteutumaan.

    Suunnittelusta joukkoliikenteen ehdoilla on kokemuksia maailmalla. Esim Portland,Oregon, on hyvä esimerkki tällaisesta. Kestävä kehitys on otettu koko kaupungin kehittämisen perustaksi.
    Kun suunnitellaan uusia asuin/liikerakennusten alueita, niin kevyt liikenne ja julkinen liikenne ovat suunnittelussa ne liikkumismuodot, joiden ehdoilla sitä tehdään.

    Mutta silloin voisi ottaa oppia myös lippujen hinnoittelusta. Esimerkiksi keskusta-alue on ratikkaliikenteen osalta “free fare zone”, eli sen sisällä ratikkamatkailu on ilmaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Ville M kirjoitti 9.9.2010 kello 9:05

    Stadi liikkuu, ei lähes autotonta Avalonia, joka on osa Amerikan toiseksi suurinta kaupnkia kyllä lappiin voi verrata. Koko on 8 km2, tämä on enemmäkin juuri johonkin helsingin uuteen kaupingosaan tai saareen verrattava alue:
    “About a million tourists visit the island every year”:, “the southernmost city in Los Angeles County”,
    Suunnitelmia rakentaa autottomia alueita myös muualle Californiassa on liikkellä, esim San Franciskon lähelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Mikko Särelä kirjoitti 9.9.2010 kello 9:17

    Osmo, sinänsä ihan oikein, ajateltu virkamiehiltä. Autopaikkanormista luopuminen on selkeästi poliittinen kysymys, johon tarvitaan poliittinen päätös. Sehän on juuri sellainen korkean tason suuntaviiva, jollaisia varten poliittisia päättäjiä valtuustoon valitaan.

    Mahdollistaako muuten nykyinen laki, joka määrää kuntien kaavoitusmonopolista, sen, että kaavoitetaan johonkin kohtaan “kaupunkitoimintoja” siten, että rakennuttaja voi siihen kysynnän mukaan rakentaa sitten autotalon, asuntoja tai toimistoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2010 kello 10:07

    Särelä:
    Tuota voisi kokeilla. Kaavan sisällöstä sanotaan aika vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Artturi kirjoitti 9.9.2010 kello 9:47

    tpyyluoma:

    Asian tarkastelusta puuttuu aikaulottuvuus, alueiden rakentuminen kestää ja voidaan tehdä niinkin että pidetään jollain tontilla esimerkiksi parkkitalovarausta joka sitten tarvittaessa muutetaan ihan normaaliksi taloksi, samoin luolavarausten tarve selviää asukkaiden muuttaessa.

    Ei. Markkinamekanismi hoitaa aikaulottuvuuden.

    jussi laari:

    Autottomuus vaatii hyvän joukkoliikenteen.

    Ei. Autottomuus aiheuttaa hyvän joukkoliikenteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Jukka Siren kirjoitti 9.9.2010 kello 9:49

    Nyt ovat ikimuistoiset autopaikat talon pihalla usein puoli-ilmaisia. Paikat jossakin luolan perällä kilometrin päässä maksavat saman verran kuin yksiö ruostevyöhykkeellä. Toki heidän koslallaan on sitten katto pään päällä.

    Ajatusleikkinä: voisiko tulevaisuudessa hinnoitella paikat läheisyysperiaatteella? Kotikorttelissa kalleinta ja kaupunginosan luolassa tai parkkitalossa halvempaa.

    Toinen ihmettely:
    Joukkoliikennettä pitäisi kehittää ja suosia. Tietäisipä vain tulevaisuudesta niin paljon, että osaisi veikata oikeaa hevosta (pun intended).
    Isot pikaratikat ovat usein käteviä, mutta ovatko ne silti liian heppoisia korvaamaan metron lisärakentamista? Ja taipuvatko ne kaikkialle umpikorttelialueilla?

    Tekeekö johdinauto comebackin? Vai akkukäyttöinen bussi, tai hybridi? Tarvitaanko niitä kiskoja 15 vuoden kuluttua muualla kuin Kehä III taakse ulottuvilla linjoilla (+ nykyinen metro jo päätettyine jatkoineen).
    Siis kysyn, en tiedä. Itse olen ratikka-fani mutta jos huomaan sen irrationaaliseksi, vaihdan sujuvasti kantaa.

    Kuten Jussi Laari jo sanoi, joukkoliikenteen suunnittelun tulisi olla integroitu uuden kaupunginosan suunnitteluun alusta alkaen.
    Onhan se entistä paremmin ainakin Helsingissä,
    mutta aika paljon keskustelu kulkee juu-autot-ei-autot akselilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2010 kello 10:06

    Paikat pitäisi huutokaupata. Se on ainaoa tapa kohdella asukkaita tasapuolisesti. Katajanokalla eräässä taloyhtiössä huutokaupattiin neljä pihalla olevaa paikkaa periaatteella, kuka antaa taloyhtiölle suurimmat korottaman talletuksen. Hinnaksi tuli 30 000 euroa/kpl

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Mikko H kirjoitti 9.9.2010 kello 10:14

    Tässä esimerkki Kaliforniasta, ei mikään slummi:
    “The use of motor vehicles on the Catalina island is restricted; there is a limit on the number of registered cars, which translates into a 10-year-long wait list to bring a car to the island.”

    Kuten todettua, saari on n. 35 km mantereesta ja välillä on lähinnä avomerta. Ei siis minkään Suomenlinnan lauttamatkan päässä. Saarella on asukkaita 3700 ja vertailun vuoksi mantereella Los Angelesin metropolialueella 15 miljoonaa. Pääkaupunkilaisittain suhteessa vastaava olisi joku Suino, jos se olisi ilman siltayhteyttä avomerellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Otso Kivekäs kirjoitti 9.9.2010 kello 10:15

    Särelä: nykykäytännöillä tuo täytysi ratkaista viimeistään tonttia vuokrattaessa, koska parkkitalo maksaa vuokraa vain noin kymmenesosan siitä mitä asuintalo tai toimisto.

    Tietysti vuokran voisi määritellä käyttötarkoituksesta riippumattomaksi, mutta se sitten harmittaa kyllä parkkitaloyrittäjää joka joutuu maksamaan kilpailijoitaan enemmän, tai toimitaloyrittäjän kanssa kilpailevia naapureita, kun toinen maksaa alevuokraa. Niin tai näin, syntyisi kovaa lobbauspainetta “korjata” asia. Ja olisihan se epäreilua tietysti.

    Voidaan tietysti samalla sitten miettiä sitä, miksi oikeastaan parkkitalojen pitää saada tonttinsa halvemmalla. Siksikö, että muutoin niistä paikoista tulee liian kalliita? Kuvio alkaa jotenkin tuntua kumman tutulta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Stadi Liikkuu kirjoitti 9.9.2010 kello 10:39

    Vaihtoehto on aina ongelma, kun ajetaan joukkolikennepuolueen agendaa. Tästä huolimatta HSL ilmoitti tällä viikolla taas uusista bussien linja- ja vuoroleikkauksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pasi kirjoitti 9.9.2010 kello 10:45

    Mitkä mahtavat olla kokemukset Helsingin Herttoniemenrannasta. Maanpäällisiä pysäköintipaikkoja (asukas/vieras) on vähän ja melkein joka korttelilla taitaa olla oma pysäköintihallinsa. Kuulemani perusteella hallipaikan kuukausivuokrat ovat maltillisia (<60 e/kk).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2010 kello 11:53

    Asuntoyhtiöiden piti Herttoniemessä osallistua pysäköintihallin investointeihin. Tuo vuokra peittää vain käyttökulut ja korkeintaan murusen pääomakuluista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Samuli Rinne kirjoitti 9.9.2010 kello 10:49

    Voisihan tuon kai hoitaa niin, että talon alle tai katutasoon tehtäisiin avointa tilaa niin paljon kuin talon koon puolesta on mahdollista ja ko. tilaa myytäisiin mihin tarkoitukseen vain. Siis kulkuvälineiden pysäköinnin lisäksi tilaan voisi tuoda vaikkapa merikontin tai vastaavan pömpelin varastoksi.

    Ja jos katutasosta puhutaan, pienellä mielikuvituksella ja sopivasti muunneltavin teknisin ratkaisuin sama tila voisi toimia tilanteen mukaan joko autopaikkana, asuntona tai kivijalkakauppana sen mukaan, mikä on kunkin toiminnon tarvitsijan maksuhalukkuus.

    Muutama lakipykälä voi tulla hurjimmissa visioissa vastaan, mutta laithan ovat ihmisten säätämiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Risto kirjoitti 9.9.2010 kello 10:53

    Artturi:

    “Autottomuus aiheuttaa hyvän joukkoliikenteen”

    Autottomuutta ei Suomen kaltaisessa maassa voi syntyä kuin alueille, joissa on hyvin toimiva joukkoliikenne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. tpyyluoma kirjoitti 9.9.2010 kello 10:59

    Artturi, joo, mutta ajettelen lähinnä vähemmän ideaalia ja enemmän toteuttamiskelpoista ratkaisua. Särelän idea on parempi.

    Siren kirjoittaa:

    Ajatusleikkinä: voisiko tulevaisuudessa hinnoitella paikat läheisyysperiaatteella? Kotikorttelissa kalleinta ja kaupunginosan luolassa tai parkkitalossa halvempaa.

    Sillä tavalla kyllä että pitäisi hinnoitella niin että kadunvarsipysäköinti joka on tarkoitettu myös asiontiin ja tuottaa enemmän liikennettä on kalliimpaa kuin laitospysäköinti.

    Isot pikaratikat ovat usein käteviä, mutta ovatko ne silti liian heppoisia korvaamaan metron lisärakentamista? Ja taipuvatko ne kaikkialle umpikorttelialueilla?

    Niistä kaarresäteistä ei kannata tehdä turhan suurta asiaa. Suurempi kaarresädä on parempi mutta pienemmälläkin voi tehdä pitkiä junia. Helsingin seuraava ratikka tullee olemaan modulaarinen ratkaisu jota voi pidentää, rajat tulee lähinnä pysäkkien pituudesta, mutta voi niitäkin toki pidentää.

    Tekeekö johdinauto comebackin? Vai akkukäyttöinen bussi, tai hybridi?

    Hybrideitä kyllä ainakin tulee, mutta ei ne niitä bussien liikennöinti/kustannusongelmia poista, ainakin johdinautot tämän hetkisen tiedon mukaaan pikemminkin nostaa kustannuksia. Niissä raskaammissa bussiratkaisuissa on tällainen perustavan laatuinen ongelma:

    Jotta olisi järkevää investoida BRT-tyyppisesti ratikkamaiseen ja käytännössä vähintään saman hintaiseen väylään niin pitäisi olla paljon matkustajia. Mutta eurooppalaisella palkkatasolla taas ei ole järkevää kuljettaa vähänkään isompia ihmismääriä kumipyörillä jos ei ole ihan pakko. Joitain poikkeustapauksia tietenkin on, mutta en kyllä satamien laajennusalueilla sellaisia keksi.

    Ja en tarkoita ettei busseilla ole mitään virkaa, päinvastoin ne on välttämätön ja keskeinen osa koko liikennejärjestelmää, vaan sitä että ne eivät kaikkeen sovi niin kuin ei mikään muukaan liikenneväline.

    Itse olen ratikka-fani mutta jos huomaan sen irrationaaliseksi, vaihdan sujuvasti kantaa.

    Niin pitääkin tehdä, nämä on liikennevälineitä eikä mitään itsetarkoituksia. Ehkä kuitenkin mieluummin niin että oikea väline oikeaan tarkoitukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kari Koskinen kirjoitti 9.9.2010 kello 11:38

    Artturi:

    Ei. Autottomuus aiheuttaa hyvän joukkoliikenteen.

    Tämä on muuten erittäin hyvä näkökanta, jota sopisi laajemminkin pohdittavan.

    Meillä joukkoliikenteen palvelutaso ja kulkumuoto-osuus on ylivoimaisesti korkein kantakaupungissa (koska sinne ei mahdu autoja) ja sinne tulevilla väylillä (koska sinne ei mahdu autoja). Heikompaa on esimerkiksi Vantaalla (siellä autoilua ei ole rajoitettu), Espoossa ja Östersundomissa.

    Silläkin uhalla, että riemastutan taas tietyt nimimerkit: tehokkain tapa kehittää joukkoliikennettä olisi hankkia muutama sata sellaisia pieniä petoniporsaita ja sijoitella niitä sinne tänne, sopiviksi katsottuihin paikkoihin autoteille. Joukkoliikenteen kannattavuus nousisi kohisten ja uusia yhteyksiä alettaisiin suunnittelemaan, kun eivät ihmiset enää mahdu niihin busseihin…

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. tpyyluoma kirjoitti 9.9.2010 kello 12:29

    Meillä joukkoliikenteen palvelutaso ja kulkumuoto-osuus on ylivoimaisesti korkein kantakaupungissa (koska sinne ei mahdu autoja) ja sinne tulevilla väylillä (koska sinne ei mahdu autoja). Heikompaa on esimerkiksi Vantaalla (siellä autoilua ei ole rajoitettu), Espoossa ja Östersundomissa.

    Poikittaisessa joukkoliikenteessä on ollut ihan kohtuullista kasvua vaikkei sitä voi kyllä kehua, mikä sekin kertonee siitä ettei myöskään kehäteille mahdu autoja.

    Päivitetään: kaupungistuminen etenee kaupunkiin ei mahdu autoja kun ei ole autoja on joukkoliiikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. tpyyluoma kirjoitti 9.9.2010 kello 12:30

    Ja tämä blogi on tietenkin sitä mieltä että nuoli kahteen suuntaan on tägi. Eli kaupungistuminen, etenee, kaupunkiin ei mahdu autoja kun, ei ole autoja on joukkoliiikennettä. Ihan missä järestyksessä tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Juho Laatu kirjoitti 9.9.2010 kello 13:17

    Autopaikkanormi saattaa yllyttää autoiluun enemmän kuin mikä olisi järkevää. Kyllä muutkin ratkaisut käyvät, ja markkinat löytänevät sopivan balanssin.

    Autoja pysäköidään myös katujen varsille. Nyt kaupunki tuntuu pitävän aukaspaikoitusta katujen ensisijaisena käyttötapana. Tämäkin yllyttää oman auton käyttöön kaupungissa (ja on ehkä pientä piilotukeakin keskustan asunnoille). Ainakaan Katajanokalla vierailulle tulevat maalaiset eivät helpolla löydä pysäköintipaikkaa autolleen. Kaupunki voisi hyvin varata osan paikoista muihinkin käyttötarkoituksiin (yhteiskäyttöautoille, vuokralle eniten tarjoavalle, mittaripaikoiksi, 24h-paikoiksi, leikkipaikoiksi, puille).

    (Tuli mieleen sellainenkin malli, jossa pysäköinti on sallittu, paitsi tiettyyn aikaan. => Tehokas ohjaus, erittäin tehokas valvonta/sakotus, helppo puhdistus. Esto klo 04-05 => työpaikkapysäköintiin, klo 14-15 => ei työpaikkapysäköintiin. Tunnin tai puolen tai vartin pysäköintikieltoaika on ehkä parempi kuin minuutin, jotta autot eivät vain parveile korttelin ympärillä kieltoaikaan. Eri ajat eri paikoissa => paikalliset tietävät mistä korttelista paikka löytyy milloinkin. Ostosalueilla pysököintitaukoja voi olla useitakin per 24h.)

    Perusasetelma tuntuu joka tapauksessa olevan se, että nyt peltilehmät katsotaan kaikkein tärkeimmiksi katujen ja pihojen käyttäjiksi. Helsiki on alunperin suunniteltu kävelijöille ja hevosille. Kävelykatujen voi katsoa parantavan kaupunkien keskustoja. Sama efekti voisi olla autojen harvennuksella myös muualla. Eli voisi ehkä unohtaa sen “kaikille taattava autopaikka tai kaksi” -filosofian. Aktiivisimmat autoilijat voisivat hakeutua liikenteellisesti autoille sopivampiin paikkoihin kuin kaupunkien keskustoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Mikko H kirjoitti 9.9.2010 kello 14:59

    Isot pikaratikat ovat usein käteviä, mutta ovatko ne silti liian heppoisia korvaamaan metron lisärakentamista?

    Pariisin bulevardien keskelle rakennetulla raitiolinjalla T3 kuljetetaan päivässä 100 000 ihmistä eli saman verran kuin on ennustettu Länsimetrolle. Tämä 43-metrisillä vaunuilla ja 4 minuutin vuorovälillä. Metrollehan on suunniteltu tiuhempaakin vuoroväliä, ja se on aivan mahdollista ratikallakin. Kapasiteettia voi nostaa myös ajamalla tuota pidempiä ratikkajunia, kuten vaikkapa Saksassa paikoin tehdään. Heppoisuutta en siis murehtisi. Lisäksi maanalaisen metron hinnalla saa maan pinnalle ainakin kolme pikaratikkalinjaa joihin kuorman voi tasata jos ei muu auta, ja palvelun saavutettavuus paranee samalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. hagis kirjoitti 9.9.2010 kello 16:40

    ‘Autottomuus aiheuttaa hyvän joukkoliikenteen.’

    Tuohon voin kyllä osittain yhtyä. Joskus 60-luvulla kävi kesäkotikylällämme linjuri kääntymässä 6 kertaa päivässä ympäri vuoden. Nyt käy kahdesti päivässä, koulujen lukuvuoden aikana. Oli silloin muutakin : 3 kauppaa, 2 baaria, 2 pankkia ja rautatieasema – juna 2 kertaa päivässä suuntaansa. Sitten alkoi tulla henkilöautoja ja tuli lopulta pikitie. Luultiin, että sieltä tulee sivistys, mutta se lähtikin sitä pitkin pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Näkymätön käsi kirjoitti 9.9.2010 kello 20:10

    OS: “Minusta autopaikkanormista voitaisiin luopua kokonaan. Niitä saisi rakentaa ihan niin paljon kuin haluaa – ja pystyy rahoittamaan. Autopaikkojen kysyntä pitää vain pystyä arvaamaan.”

    Olen samaa mieltä.

    Rakennusyhtiö saakoot rakennusoikeutta x neliötä, josta voi rakentaa asuntoja tai autopaikkoja kysynnän ja tarjonnan mukaan. Koska kysyntä ja tarjonta kohtaavat, autopaikkoja tulisi oikea määrä – tai ainakin oikeampi kuin poliitikko tai virkamies voivat politikoida ja arvata.

    Jos autopaikkoja on liikaa, rakennusyhtiön voitto olisi submaksimaalinen. Asuinalue ei myöskään olisi houkutteleva, jos siellä ei olisi riittävästi autopaikkoja. Rakennusyhtiö saa omansa pois myymällä/vuokraamalla autopaikat parhaaseen mahdolliseen hintaan, vaikka sitten huutokaupalla. Tosin ei niitä asuntojakaan yleensä huutokaupata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Stadi Liikkuu kirjoitti 9.9.2010 kello 21:40

    Kyllä kysyntä ohjaa – rakennetaan ihmeessä taloja vaikka ilman vessoja. Aivan kuten asuinalueet, jossa ei ole toimivaa päivähoitoa, niin Enemmistöläisessä lähiössä tulee asumaan ihan omanlaisia veronmaksajia. Se minkälaisa ovat, sen kertoo lähitulevaisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Ville M kirjoitti 9.9.2010 kello 23:40

    Mikko H, käyko Suinossa miljoona turistia vuodessa, no jokatapauksessa pointtini ei niinkään ollut verrata Avalon kaupunkia Suomen lähiöön vaan kertoa että jopa Los Angelesissa on erittäin suosittu autoton alue ja lisää suunnitellaan. Mielestäni vastaavaa aluetta ei Suomesta löydy, pari kävelykatua ei ole sama kuin autoton kaupunki, vaikkakin pieni ja saaressa. Valinnanvaraa erilaisiin alueihiin pitäisi lisätä, ja tätähän Osmokin ajaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. tpyyluoma kirjoitti 10.9.2010 kello 8:26

    Enemmistöläisessä lähiössä tulee asumaan ihan omanlaisia veronmaksajia.

    Kieltämättä se kultainen vähemmistö jää pieneksi jolla on varaa ostaa asunto kantakaupungista ja hirmuinen veronmaksukyky, mutta joka on kuitenkin niin persaukista ettei pysäköinnistä ole varaa maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Kari Koskinen kirjoitti 10.9.2010 kello 12:22

    Stadi Liikkuu:

    Kyllä kysyntä ohjaa – rakennetaan ihmeessä taloja vaikka ilman vessoja.

    Onhan tuollaisia rakennettu vaikka kuinka paljon! Kalliossa esimerkiksi on paljon vanhoja taloja, joissa on aikanaan ollut yhteiskäyttöiset vessat.

    Nykyisin eivät taitaisi mennä oikein kaupaksi, kun ihmiset mielummin haluavat maksaa (ja pystyvät maksamaan) vähän enemmän asunnostaan, jotta siinä on oma vessa. Sen sijaan kaupunki-alueella autopaikoista ei oikein olla valmiita oikeaa hintaa maksamaan, mutta byrokraatit pakottavat meidät säännöksillään sellaisia rakentamaan – laskun maksamme sinä ja minä.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus