Kuljettajien profiloinnilla säästyisi ihmishenkiä

Helsin­gin kaupun­gin liiken­nelaitok­ses­sa tutkit­ti­in joskus kauan sit­ten bus­sikuskien onnet­to­muuk­sia. Kuka tahansa voi jou­tui onnet­to­muu­teen, mut­ta kolar­it keskit­tyivät voimakkaasti pienelle kul­jet­ta­jaryh­mälle. Asia ei muut­tunut mik­sikään, jos kolar­it jaotelti­in niihin, jos­sa kul­jet­ta­ja oli syylli­nen ja niihin, jois­sa toinen osa­puoli oli syylli­nen. Tilas­toti­eteil­i­jä tulk­it­see tämän niin, että kul­jet­ta­jas­sa on vikaa sil­loinkin, kun juridis­es­ti toinen osa­puoli on syyllinen.

Jos voisimme pois­taa autoil­i­joista hyvin val­i­tut kymme­nen pros­ent­tia, liiken­nekuolemat saataisi­in ilman mitään mui­ta toimia putoa­maan alle puoleen. Tämä on mutu-väite, mut­ta olen siitä aivan var­ma. Jos pitäisimme ehdot­toman tärkeänä vähen­tää liiken­nekuolemia, tutk­isimme kul­jet­ta­jien pro­filoin­tia samoin menetelmin kuin ter­ror­istiepäiltyjä pro­filoidaan. Mallinnetaan riskitek­i­jöitä ja kun ris­ki arvioidaan riit­tävän suurek­si, kort­ti pois.

Pro­filoin­ti ei kuitenkaan käy, kos­ka ”ran­gais­tus” kohdis­tu­isi pelkkien mitat­tavien omi­naisuuk­sien perus­teel­la henkilöi­hin, jot­ka eivät ole tehneet mitään väärää. Veri­palvelu har­joit­taa täl­laista pro­filoin­tia, minkä seu­rauk­se­na veren­lu­ovu­tuk­set ovat Suomes­sa erit­täin tur­val­lisia. Vai­moni ei esimerkik­si saanut luovut­taa ver­ta vuo­teen, kun minä olin saanut veren­si­ir­ron sydän­leikkauk­sen yhtey­dessä. Tästä pro­filoin­nista on urputet­tu paljon, kos­ka esimerkik­si homosek­suaalit on tilas­tol­lis­ten kri­teere­in sul­jet­tu ulos – tilas­tol­lis­es­ti aivan oikein.

Sekin on erään­laista riskikul­jet­ta­jien pro­filoin­tia, että lääkärien on nyky­isin ilmoitet­ta­va vira­nomaisille, jos poti­laal­la on tau­ti, joka on vaarak­si liiken­teessä. En ole tähän laki­in täysin syytön.

Kun kortin otto pois koetaan ran­gais­tuk­sek­si, yhdis­tetään se nyt sit­ten edes ran­gais­tuk­si­in oikein. Tutkit­takoon, mil­laiset liiken­ner­ikko­muk­set ovat vaar­al­lisia ihan oikeasti ja eri­tyis­es­ti, mil­lainen tört­töi­ly ennus­taa samal­la kul­jet­ta­jal­la onnet­to­muuk­sia  — enkä nyt tarkoi­ta, että sen pitäisi ennus­taa onnet­to­muut­ta juuri tähän virheeseen liit­tyen.  Jonkin­lainen pistey­tys niistä olisi paikallaan. Kort­ti pois, kun pis­teet ylittyvät.

Kortin pane­mista hyl­lylle käytetään nyt ran­gais­tuk­sen tehos­teena. Se voitaisi­in suun­na­ta parem­min ennal­taehkäisyk­si. Isokin rikko­mus, joka ei ennus­ta onnet­to­muut­ta, voisi jäädä pelkän sakon varaan ja pieni rikko­mus, joka ker­too vaar­al­lis­es­ta taita­mat­to­muud­es­ta, voisi johtaa helpom­min kortin menettämiseen.

149 vastausta artikkeliin “Kuljettajien profiloinnilla säästyisi ihmishenkiä”

  1. Kaupunkibussin kuskik­si pääsee tänä päivänä nol­lakoke­muk­sel­la, joten ei tuo pro­filoin­ti vielä ker­ro johtuuko se koke­mat­to­muud­es­ta vai henkilön todel­li­sista ominaisuuksista

    Toisaal­ta ei pidä sit­ten ihme­tel­lä, mik­si maa­han syn­tyy yhä suurem­pi joukko syrjäytyneitä.
    Täl­laiset rajoituk­set kaven­ta­vat aina työmah­dol­lisuuk­sia ja riskin kan­ta­jat pää­tyvät yhä enenevässä määri syrjäytyneiksi.

    Esim armei­ja luokit­telee jo 15 % miehistä kru­u­nun­raakeik­si. Kun näitä raakkimäärit­te­lyjä ker­tyy yhdelle ihmiselle muu­ta­ma niin hänel­lä ei ole enää mah­dol­lisuuk­sia men­estyä yhteiskunnassa.
    Kun ihmisen taus­to­ja tutk­i­taan yhä enem­män rekry­toin­ti­ti­lanteis­sa niin val­in­ta kohdis­tuu useim­miten henkilöön, jos­sa on vähiten riskejä

    Ain­oa vai­h­toe­hto on näille ihmisille perus­taa oma yhteiskun­ta Hel­vetin Enkelei­den tai Mafi­an malliin

    Tätä syr­jäyt­tämistä suorit­ta­maan tarvi­taan myös jokin hevosenot­to­lau­takun­ta, joka määrit­telee kuka on ris­ki yhteiskun­nalle, kuka ei.Tämä merk­it­see asiantun­ti­jadik­datu­uria eläke­vaku­u­tus­lääkärei­den tapaan tai poli­it­tista valintaa.

    Tekni­nen kehi­tys kom­pen­soi riske­jä ja Suomen pitäisikin sat­sa­ta autokan­nan uud­is­tu­miseen ja ajoym­päristön paran­tamiseen niin, että myös ei-räikköset selviävät liikenneympäristössä.

    Osmon käsi­tys ran­gais­tusten ja rajoi­tusten autu­aak­si tekevään voimaan per­su­tuu van­haan uskon­toper­in­teeseen, mis­sä syn­neistä voi vapau­tua kär­simäl­lä ja päästä siten taivaaseen. 

    Mitä tulee veren­lu­ovu­tuk­seen niin siinäkin on jo tul­tu vaiheeseen,että rajoituk­set aiheut­ta­vat veripulaa.

  2. En nyt vält­tämät­tä sin­una niin pol­leana kehuske­lisi uudel­la “isoveli valvoo” ‑pykäläl­lä.

    Lääkärin salas­s­api­tovelvol­lisu­u­den mur­tamises­sa ajokun­non kohdal­la on mielestäni poli­isi­val­tion piirteitä. Ihmisen pitää saa­da käy­dä lääkäris­sä ilman, että tiedot sairauk­sista vuo­ta­vat muille viranomaisille. 

    Ja kuin­ka tehokas­ta tuo nyt sit­ten edes on?

    Tässä Lääkärili­iton kan­nan­oto­s­ta pätkä vuodelta 2003.

    Liiken­neon­net­to­muuk­sista vajaa pros­ent­ti johtuu sairauskohtauksista

    Maan­tei­den onnet­to­muuk­sista arvi­ol­ta vain vajaa pros­ent­ti johtuu sairausko­htauk­sista. Noin 400 vuosit­tais­es­ta liiken­nekuole­mas­ta alle kymme­nen pros­ent­tia johtuu sairaud­es­ta. Näistä tapauk­sista suurin osa on sel­l­aisia, joi­ta ei voi edes eri­ty­i­sis­sä ter­veystarkas­tuk­sis­sa havai­ta eikä näin myöskään ter­vey­teen liit­tyvil­lä ennakkoil­moituk­sil­la estää. 

  3. Luulisi, että pro­filoin­nil­la kul­jet­ta­jalle saatu riskiarvio tiet­ona vaikut­taisi hillit­sevästi jois­sain tapauk­sis­sa, vaik­ka kort­ti ei lähtisikään.

  4. Eikö tämä mene kuitenkin niin että tuomiois­tuimet hel­tyy kun ajoko­rt­ti on ko. tört­töil­i­jäille vält­tämät­tömyys jot­ta voi esimerkik­si tehdä töitä? Pakko­työt­tömyys on aika kova sank­tio. Kir­jataan autori­ip­pu­vaisen yhdyskun­tarak­en­teen kustannuksiin.

  5. Muuten hyvä idea, mut­ta autoa voi ajaa ilman kort­ti­akin, minkä estämi­nen on jo aika vaikeaa.

  6. Samaa voitaisi­in soveltaa maa­han­muut­ta­ji­inkin. Kun pis­teitä tulee tarpeek­si, maas­ta pois.

  7. Kysymys Osmolle ja mik­sipä ei muillekin. Mil­laista valvon­ta­toimen­pidet­tä pitäisitte jo liian pitkälle menevänä liiken­nekuolemien vas­taises­sa taistelussa?

    1. Minähän en ehdot­tanut pro­filoin­tia vaan totesin, että se olisi hyvin tehokas­ta, mut­ta yleiset syyt puhu­vat täl­laista menet­te­lyä vas­taan. Se toimii veren­lu­ovu­tuk­ses­sa mut­ta ei oikeudessa ajaa autoa. Ammat­ti­au­toil­i­joista kar­sisin kyl­lä pahim­mat sekopäät.

  8. OS:
    >Ensin ote­taan pois kort­ti ja jos se ei tehoa,
    >ote­taan pois auto.

    Tähän auton takavarikoin­ti­in on monil­la vihreil­lä jokin fik­saa­tio. Kor­tit­ta aja­va riskikäyt­täy­tyjä ajaa kuitenkin usein jonkun muun kuin omaa autoaan. Kuolonko­lar­ien osal­li­sis­sa ei ole kovinkaan paljon rikkai­ta työ­suhdeaudikaa­hare­i­ta, mut­ta hiukan syr­jäy­tyneitä huume- ja pikkurikol­lisia kyl­läkin. Ajoko­r­tit­ta ajoon yhdis­tyvät rat­ti­juop­pous, poli­isia pak­en­e­m­i­nen ja aivan tolku­ton kaahaus.

    Ei tosi­aan olisi kohtu­u­ton­ta, että pitkähköön ajok­iel­toon yhdis­tet­täisi­in velvoite myy­dä omis­tuk­ses­sa ole­va auto tai luop­ua hallinnas­sa olev­as­ta ajoneu­vos­ta. Varsi­nainen kysymys on kuitenkin se, mitä tehdään alalu­okalle, joka ajaa jonkun muun autol­la, jää kiin­ni kym­meniäkin ker­to­ja, ja ottaa liiken­teessä sään­nöl­lis­es­ti tolkut­to­mia riske­jä. Jos tarkastelee kuolonko­lare­i­ta, havait­see että kor­tit­ta lainat­ul­la tai “lainat­ul­la” autol­la ajavia on osal­lisi­na melkoisen paljon.

  9. Vuosien var­rel­la on tul­lut nähtyä ammat­te­ja jois­sa olisi voin­ut kuvitel­la pro­filoin­nista ole­van etua. Var­ti­jana huo­masi että voimankäyt­töti­lanteet ja riidat osio­vat pääsään­töis­es­ti samoille kollee­goille. Sairaalas­sa samat hoita­jat oli­vat tukan­uot­tasil­la esimiesten/omaisten/potilaiden kanssa.

    “Rutiini”“profiloinnin käytössä on vain kak­si ongelmaa:

    - Nyky-yhteiskun­ta on raken­net­tu indi­vid­u­al­is­tis­ten arvo­jen varaan että aja­tuskin kauhis­tut­taa monia.

    - Mas­sa-pro­filoin­nit eivät voi olla kovin syväl­lisiä ja tarkko­ja. Siitähän se vas­ta riemu repeäisi kun huoli­mat­toman pro­filoin­nin vuok­si ihmiseltä kiel­let­täisi­in ammatin harjoittaminen.

  10. Tästähän aukeaa uusien mah­dol­lisuuk­sien lop­u­ton avaru­us. Mitä enem­män keräämme tietoa yksilöistä, sitä parem­min pystymme tule­vaisu­udessa määrit­telemään kunkin vapau­den rajat. 

    Nykyään jo kerätään tietoa toden­näköi­sistä ter­ror­is­teista esimerkik­si rahali­iken­teen ja etnisen taus­tan avul­la. Jenkkilöis­sä liit­to­val­ti­ol­la on annet­tu lupa pidät­tää ihmisiä jopa vuosikausik­si ilman mitään viral­lista syytet­tä. Nämä kun yhdis­tää, jenkit elävät koh­ta vieläkin tur­val­lisem­mas­sa maas­sa, kun kaik­ki toden­näköiset ter­ror­isti on sul­jet­tu putkaan. Suomes­sakin voisi hyvin pistää mus­lime­ja vähin­tään kotiarestiin.

    Vielä yleväm­mässä visios­sa toden­näköiset rane rötöstelijä bon­gat­taisi­in jo päiväkodis­sa ja sul­jet­taisi­in työleir­ille. Poli­ti­ikas­sa vahin­gol­lisia aloit­tei­ta toden­näköis­es­ti tekevät poli­itikot lähetet­täisi­in Utsjoelle tai muille siperi­oille. Tämä aloit­teen perus­teel­la Soin­in­vaarankin kan­nat­taisi jo alkaa pakata.

  11. Vieras­tan tätä “sul­je­taan pahik­set pois” ajat­telua ensisi­jaise­na ratkaisuna yhtään mihinkään. Siinä käy hel­posti just niin kuin Liian van­ha tuos­sa yllä maalaili. Eri­tyisen han­kalak­si kuvio menee jos punaiset kor­tit jae­taan etukä­teen, profi­ileit­ten ja ennusteit­ten perusteella. 

    Melkein kaik­keen toki sovel­tuu tämä alle 10% aiheut­taa yli puo­let ongelmista ‑sään­tö — ja sen kään­töpuoli eli toiset alle 10% tuo yli puo­let hyvistä tulok­sista. Itse asi­as­sa usein vieläkin jyrkem­min: 80/20 sään­nöstä seu­raa että vajaa pros­ent­ti tek­i­jöistä tuot­taa yli puo­let lopputuloksista.

    Mut­ta vaik­ka kor­re­laa­tiot tilas­tol­lis­es­ti toimi­vatkin hyvin, yksit­täistapauk­sis­sa tulee aina hute­ja. Syynä on mm. se, että pro­filoin­ti ottaa hyvinkin toteutet­tuna huomioon vain osan kokon­aisu­u­teen vaikut­tavista tek­i­jöistä. Sik­si ennustet­ta ihmisen tulev­as­ta käyt­täy­tymis­es­tä ei ole oikein käyt­tää sank­tioiden pohjana. 

    Sen sijaan tilas­toista on tot­ta kai paljon hyö­tyä rak­en­teit­ten suun­nit­telus­sa niin, että ne ohjaa­vat ihmis­ten käyt­täy­tymistä oikeaan suun­taan. Eli jos Osmon ehdo­tus oli, että ran­gais­tuk­set — joi­ta henkilö­ta­sol­la jael­laan jo toteu­tuneen eikä ennuste­tun käyt­täy­tymisen mukaan — sank­tioi­vat eniten korkeaan onnet­to­muus­riski­in liit­tyviä käyt­täy­tymis­mall­e­ja, ja sitä kaut­ta tehokkaim­min vaikute­taan ihmis­ten käyt­täy­tymiseen, niin hyvä!

    Jos taas ehdo­tus oli luo­da sys­tee­mi jol­la tehokkaim­min skri­inataan ulos liiken­teestä ne han­kalat 10%, niin vieras­tan aja­tus­ta. Siinä ratkaistaan ehkä jos­sain määrin yksi ongel­ma, mut­ta luo­daan samal­la nip­pu uusia. Ja jos yleisem­pänäkin tee­m­ana on eri alueil­la liput­taa ulos riskiryh­mät etukä­teen pro­filoimal­la, niin olen oikeasti huolestunut. Ennem­min panok­set rak­en­tei­den suun­nit­telu­un sel­l­aisik­si, että ne kestävät mei­dät kaik­ki, myös sen viimeisen 10%.

  12. Minus­ta avaus on erit­täin tärkeä ja pro­filoin­ti pitäisi tehdä sovel­tuvu­ustesteil­lä kaikille ammat­tili­iken­teen kuljettajille.

    Lentokapteenin koulu­tuk­ses­sa psykol­o­giset sovel­tuvu­ustestit erit­täin tiukat. Mon­tako­han lento-onnet­to­muut­ta meil­lä olisi vuosit­tain, jos kapteenin lupakir­jat saisi yhtä kep­pois­es­ti kuin ammat­ti­maisen maantieliikenteen.

    Sovel­tuvu­ustestit pitää tehdä tarvit­taes­sa jo liiken­teessä oleville. Jos ajat Toy­otal­lasi 80 nopeut­ta ja perääsi liimau­tuu riv­i­talon kokoinen rek­ka, jon­ka toises­sa ker­rokses­sa hur­jis­tunut kul­jet­ta­ja sauhuaa pahem­man kerran.

    Kyl­lä tässä tapauk­ses­sa pitää rauhal­lis­es­ti pysäyt­tää kyseinen rek­ka ja pro­filoi­da her­ran tai rou­van ajoko­rtista muu­ta­ma lop­pukir­jain pois.

    Puolan pres­i­dent­tiä ei oltu pro­filoitu. Hän käskyt­ti lentokaptee­nia. Nyt ei ole enää ei pres­i­dent­tiä, kaptee­nia eikä lentokonetta.

  13. Ode,

    “Minähän en ehdot­tanut pro­filoin­tia vaan totesin, että se olisi hyvin tehokas­ta, mut­ta yleiset syyt puhu­vat täl­laista menet­te­lyä vastaan.”

    Kuitenkin kan­natat sitä,

  14. Geen­i­ma­nip­u­laa­tio­fan­ta­siois­sa on jo iät ja ajat leikit­ty ajatuk­sil­la, kuin­ka ihmi­nen voidaan pro­filoi­da DNA:n perus­teel­la. Mut­ta uto­pi­oik­si ovat jääneet ja tule­vat jäämään.

    Eri­laisi­in testei­hin liit­tyen työ­paikan haku­un olen aina suh­tau­tunut tor­ju­vasti. Ihmi­nen menee yleen­sä töi­hin johonkin työy­hteisöön, jos­sa henkilökemi­at ratkaisee, miten menee. Sitä ei testeis­sä näe.

    Mut­ta autokuskin hom­ma voi olla sel­l­ainen, että testeil­lä saat­taisi olla merk­i­tys­tä. Testien luonne olisi tietysti eri­lais­ten simu­loin­ti­ti­lantei­den läpikäymi­nen, ei mitään sel­l­aista, että mitä näet tässä mustetahrassa.

  15. Täl­läistä ajat­te­lu­ta­paa on hyvä lähteä kehit­tämään. Yksit­täiset men­estyjät ovat jo pitkään käyt­täneet eri­laisia pro­filoin­te­ja men­estyk­sen­sä saavuttamiseksi. 

    Poli­ti­ikas­sa haaste on aivan toista luokkaa, sil­lä on läh­es mah­do­ton­ta puhua pro­filoin­nista ilman saa­mat­ta jonkin­laisen syr­ji­jän tai rasistin leimaa.

  16. No pro­filoidaan sit­ten vaik­ka minua:

    ABe ‑kort­ti on ollut vuodes­ta 1994 läh­tien, liiken­nevaku­u­tuk­sen bonuk­set ovat täy­det, kilo­me­tre­jä tulee tasais­es­ti sekä autol­la että moot­toripyöräl­lä. _Yhdessäkään_ onnet­to­muudessa en ole ollut. Min­ulle ei myöskään satu läheltä-piti ‑tilantei­ta ‑edes talvel­la pahas­sa kelissä.

    Kaikkien näi­den vuosien ajan olen ajanut liki _jatkuvasti_ ylinopeuksilla. 

    Kun tiedämme jumalan ole­van taruo­len­to, joka ei tar­joa min­ulle tai kenellekään muullekaan minkään­laista suo­jelua, sekä sen, ettei myöskään tuuria ole ole­mas­sa, niin mitä jää jäljelle?

    Tilas­tol­lis­es­ti min­un olisi pitänyt olla use­assa onnet­to­muudessa, mikäli ylinopeus itsessään olisi vaaran aiheuttaja.

    Jos arvaan oikein niin tuo­ta pro­filoin­tia käytet­täisi­in kuitenkin nykyisen liiken­neturhan-oppi­en mukaises­ti: Pyrit­täisi­in tilas­to­ja vään­nellen osoit­ta­maan että riskikul­jet­ta­jat syyl­listyivät ylinopeuk­si­in ja pro­filoimaan nimeno­maan ylinopeu­den perus­teel­la. Tietenkin niin että ylinopeuet­ta käsitel­län sama­nar­voise­na ajoi sit­ten huumeis­sa satas­ta taa­ja­mas­sa keskel­lä päivää, taik­ka 200kmh tyhjäl­lä moot­tori­tiel­lä keskel­lä val­oisaa kesäyötä.

  17. Noin ikään kuin pehmeäm­pänä keinona liiken­nelaitok­set ja bus­si­op­er­aat­torit kaiketi voisi­vat kohdis­taa lisäk­oulu­tus­ta eri­tyis­es­ti ongel­makuskeille. En tässä näk­isi sen kum­mem­pia eet­tisiä ongelmia, mut­ta vis­si­in bussien ajami­nen on kil­pailutet­tu niin min­imi­in, että täm­möi­nen hol­hoami­nen ei tule kysymykseen.

  18. “Se toimii veren­lu­ovu­tuk­ses­sa mut­ta ei oikeudessa ajaa autoa. ”
    Ei se toi­mi enää veren­lu­ovu­tuk­ses­sakaan, kos­ka luovut­ta­jien rajaami­nen on johtanut verip­u­laan ja nyt määräyk­siä löysennetään.

    Sama kos­kee bus­sikuske­ja, nytkin on pula kuskeista ja niin­pä vaa­timuk­sia on löy­sen­net­ty huolestut­taval­la tavalla

  19. “Se toimii veren­lu­ovu­tuk­ses­sa mut­ta ei oikeudessa ajaa autoa.”
    Veren­lu­ovu­tuk­ses­sa pro­filoin­ti perus­tuu luovut­ta­jan vas­tauk­si­in kaavak­keessa, joten pro­filoin­ti toimii vain, jos vas­taa­ja ei fuskaa. Sikäli pro­filoin­ti toimii ihan yhtä hyvin tai huonos­ti kuin ajoko­rtin pois ottaminen.
    Käsit­tääk­seni luovutet­tu veri kuitenkin nyky­isin tes­tataan joka tapauk­ses­sa. Jokaisen kul­jet­ta­jan tes­taami­nen ennen ajo­suori­tus­ta on kuitenkin mah­do­ton­ta, alkolukkokin mit­taa vain yhtä riskitekijää.

  20. Nyt oli oikein pakko pikaises­ti vilka­ista, mil­lainen se Osmo -“Minä en ollut mikään stallari”;n Libr­taa­li­nen kansan­puolue oikein olikaan. Minkälainen lib­er­al­is­mi on sukua täl­laiselle kon­trol­linpalvo­jalle, joka rakas­taa vain kiel­to­ja, rajoituk­sia, kon­trol­lia, valvon­taa ja kyttäämistä?

    Kyseessä on ilmeis­es­ti ollut ns. sosi­aa­li­nen lib­er­al­is­mi, jolle “vapaudel­la” on vain neu­voteltavis­sa ole­va ja uhrat­tavakin välin­ear­vo pyrit­täessä “hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan”, holhousvaltioon. 

    Stal­lari mikä stal­lari. Läpeen­sä punainen ydin.

  21. Autoil­i­joiden pro­filoin­ti ja ajoko­rtin menet­tämi­nen pro­filoin­nin seu­rauk­se­na koetaan liial­lisek­si ihmis­ten asioi­hin puut­tumisek­si. Tietysti jos on kyse isos­ta kuolin­syytek­i­jästä, niin kyt­täys voi olla perusteluta.

    http://www.stat.fi/til/ksyyt/2007/ksyyt_2007_2008-12–04_tau_001.html

    Tässä on tilas­to työikäis­ten kuolin­sy­istä 2007–2008. Ain­oas­taan 2,5% kuoli maali­iken­teeseen. Mielestäni olisi siis paljon perustel­tumpaa pro­filoi­da liial­lista alko­holisoi­tu­mista, sepel­val­ti­mo­taute­ja ja itse­murhatek­i­jöitä kuin autoilu­taito­ja. Rin­ta­syöpää varten tietääk­seni jokin seu­lon­ta jo tehdään.

  22. Osmo:Ammattiautoilijoista kar­sisin kyl­lä pahim­mat sekopäät.

    Mik­si? Eikö olisi parem­pi kar­sia ne kaik­ista pahim­mat sekopäät? Ammat­ti­au­toil­i­joiden osu­us on kaik­ista autoil­i­joista melko vähäi­nen, eivätkä he todel­lakaan ole yliedustet­tuna onnet­to­muusti­las­tois­sa. En ymmär­rä täl­läisiä tiet­tyyn ryh­mään keskit­tyviä toimen­piteitä yhtään. Ne jäävät aina väk­isinkin vajaatehoisiksi.
    Esimerkik­si pyöräi­lykypärä on var­masti tehokas, mut­ta jos kypärän käyt­tö olisi pakol­lista kaikil­la liiken­teessä kulk­i­joil­la, teho olisi huo­mat­tavasti suurem­pi. Yhtä päteväl­lä mutul­la kuin sinä, väitän, että totaalisen kypärä­pakon teho loukkaan­tu­mis­ten ja kuolemien estämisessä olisi jopa suurem­pi kuin kaikkien kuskien profilointi.

  23. S‑W kir­joit­ti: “Tilas­tol­lis­es­ti min­un olisi pitänyt olla use­assa onnet­to­muudessa, mikäli ylinopeus itsessään olisi vaaran aiheuttaja.”

    Tilas­tothan eivät todista mitään yksit­täistapauk­sis­sa. Hölmöjä riske­jä otta­va vuoriki­ipeil­i­jä voi elää van­hak­si ja kuol­la kissaan kom­pastuen. Tämä ei tarkoi­ta, etteikö vuoriki­ipeil­i­jä olisi ottanut hölmöjä riske­jä. Hengis­sä säi­lymi­nen oli sattumaa.

    Osaa­vatko­han autok­oulunopet­ta­jat selit­tää toden­näköisyyk­siä tältä kannal­ta? Mei­dän kan­nat­taa nimit­täin pro­filoi­da itseämme: “mil­lä toden­näköisyy­del­lä saan per­heeni hengis­sä koti­in läpi tämän lumipyryn jos en hiljen­nä vauhtia?”

    Muutkin saa­vat pro­filoi­da, jos pro­filoitu voi halutes­saan siir­tyä mui­hin maisemi­in, jos on aito­ja vai­h­toe­hto­ja. Vaku­u­tusy­htiötä voi vaihtaa.

    Jos pakoon ei pääse, pro­filoin­nin oikeu­tus muut­tuu kyseenalaisek­si. Jos pro­filoi­jal­la on vielä väki­val­takoneis­to takanaan ollaan iso­jen kysymys­ten äärellä.

    Saako vaikka­pa isät ja aviop­uolisot pro­filoi­da väki­val­taisik­si, kuten fem­i­nis­tivihreät näyt­tävät tekevän? Saako val­tio kohdis­taa isi­in ja aviop­uolisoi­hin toimen­piteitä pro­filoin­nin perus­teel­la? Tois­taisek­si on saanut.

    Demokra­ti­as­sa kuu­luukin saada?

  24. Kan­nat­taa ruve­ta totut­tau­tu­maan kovaan kontrolliin.

    Yksit­täisen ihmisen (tai pienen porukan) tuhonai­heut­tamis­mah­dol­lisu­udet ovat lisään­tyneet kiihtyvästi läpi vuo­sisato­jen. Kuvitelkaa vaan mitä keino­ja on käytössä sadan vuo­den päästä. Mei­dän on ihan pakko lisätä kon­trol­lia, jota tämä pro­filoin­tikin on. 

    Jenkit on valitet­tavasti oike­as­sa ter­ror­is­mivouho­tuk­sen­sa kanssa.

  25. Oletko Osmo tul­lut ajatelleek­si, että liian usein onnet­to­muuk­si­in joutunei­den kul­jet­ta­jien irti­sanomi­nen tur­val­lisu­us­riskien vuok­si johtaisi maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten kul­jet­ta­jien määrän jyrkkään vähen­tymiseen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä?

    1. Perus­tuuko väite maa­han­muuyt­ta­jakul­jet­ta­jien suurem­mas­ta onnet­to­muus­riskistä johonkin tilas­toon? MIn­un tiedos­sani sel­l­aista ei ole.

  26. Pekka Taipale kirjoitti:

    Kuolonko­lar­ien osal­li­sis­sa [on] syr­jäy­tyneitä huume- ja pikkurikol­lisia kyl­läkin. Ajoko­r­tit­ta ajoon yhdis­tyvät rat­ti­juop­pous, poli­isia pak­en­e­m­i­nen ja aivan tolku­ton kaahaus.
    […]
    Varsi­nainen kysymys on kuitenkin se, mitä tehdään alalu­okalle, joka ajaa jonkun muun autol­la, jää kiin­ni kym­meniäkin ker­to­ja, ja ottaa liiken­teessä sään­nöl­lis­es­ti tolkut­to­mia riskejä.

    Kym­meniä ker­to­ja kiin­ni jäävä “laina­tu­il­la” (eli varaste­tu­il­la) autoil­la kaa­haa­va rat­ti­juop­po? Kon­ser­vati­ivisem­pi mielipi­de jo pistäisi moi­sen lin­naan toisia vaaran­ta­mas­ta. Mut­ta sin­ul­la on var­maan joku perustelu mik­si tämä ei ker­takaikki­aan käy?

  27. no jopas oli Osmol­ta kirjoitus.

    Siinä se oikeas­t­aan on kiteytet­tynä mik­sen koskaan voisi äänestää vihre­itä; liian lähel­lä vasemmistolaistotalitarismia.

    Koskako­han joku hen­gen­heimo­lainen esit­tää las­ten pro­filoin­tia jot­ta voidaan kas­truoi­da huonot yksilöt jo synnytyslaitoksella?

    Kouluis­sa voitaisi­in pro­filoi­da ne, joille opete­taan vain levy­sep­pähit­saus­ta ja lapi­oimista ja ne joille opete­taan oikein lukemis­takin. Ihan idioot­ti­maista haaska­ta resursse­ja lapi­omi­esten laskennontunteihion.

    Pro­filoin­ti rocks!

    1. no jopas oli Osmol­ta kirjoitus.
      Siinä se oikeas­t­aan on kiteytet­tynä mik­sen koskaan voisi äänestää vihre­itä; liian lähel­lä vasemmistolaistotalitarismia.

      Ollaan­pas sitä nyt toisikoi­ta, vaik­ka itse kir­joituk­ses­sa sanoin, ettei esi­tys ole toteut­tamiskelpoinen. Tosin taisin sanoa, että ammat­ti­au­toil­i­jak­si ei pitäisi kelpu­ut­taa ketä vain.
      Mie­lenki­in­toinen kysymys on, mis­sä määrin on oikein kar­sia ihmisiltä amma­ti­val­in­to­ja sil­lä perus­teel­la, että heistä on amma­tis­sa vaaraa tai hait­taa muille tai he ovat siihen muuten vain sopimattomia.
      Liiken­ne­len­täjien osalta ei sal­li­ta vähäis­in­täkään päi­hdeon­gel­maa, eikä tästä ole mitään ihmisoikeuskysymys­tä nos­tet­tu. Ymmärtääk­seni kirurgien osalta mokat tilas­toidaan tarkasti ja jo muu­ta­mat tuot­ta­muk­sel­lisen ruumi­in jäl­keen ura nousee pystyyn. Sairaan­hoita­jik­si pyrkivät pan­naan sovel­tuvu­uskokeisi­in, eli tehdään tätä pahamaineista pro­filoin­tia. Poli­isi saa fudut vaa­ti­maatomas­ta kellarimurrosta.
      Mut­ta opet­ta­jat. Onko oikein, että joku voi pysyä vuosikymmenet opet­ta­jana, vaik­ka käy ilmi, etteivät hänen oppi­laansa opi eivätkä saa edes selvää hänen puheestaan?

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Liiken­ne­len­täjien osalta ei sal­li­ta vähäis­in­täkään päi­hdeon­gel­maa, eikä tästä ole mitään ihmisoikeuskysymys­tä nos­tet­tu. Ymmärtääk­seni kirurgien osalta mokat tilas­toidaan tarkasti ja jo muu­ta­mat tuot­ta­muk­sel­lisen ruumi­in jäl­keen ura nousee pystyyn. 

        No nyt päästi­in me auto­suhar­it laa­tuseu­raan. Lik­sat samoi­hin kuin noil­la ja muu­ta­man tuot­ta­muk­sen jäl­keen alanvaihto. 😉

  28. Timp­pa: “Esimerkik­si pyöräi­lykypärä on var­masti tehokas.”

    Voisi­han se olla, mut­ta kun­nol­lisia ei ole saatavissa.
    Nyky­mallit suo­jaa­vat hyvin vain, jos pyöräil­i­ja putoaa päälaelleen kohtisuo­raan. Edessä, takana eikä kum­mal­lakaan sivul­la ole mitään suo­jaa. Lisäk­si on vielä muodikkaan “vir­tavi­ivaisia” ulokkei­ta, joiden aiheut­ta­mat vään­tövoimat eivät var­masti ole terveellisiä.
    Pyöräi­lykypärät muis­tut­ta­vat suo­jau­som­i­naisuuk­sil­taan 50-luvun ns. pud­ding basin ‑moot­toripyöräkypäriä — ja moot­toripyöräkypärien kehi­tys on noista ajoista eden­nyt kauas. Pitäisi ottaa oppia.

  29. Tekni­ikan kehi­tys voidaan val­jas­taa liiken­netur­val­lisu­u­den palveluk­seen jos niin halu­taan. Yksi esimerk­ki: Alkolukon asen­t­a­mi­nen autoon mak­saa nyky­isin noin 1700 euroa. Hin­ta on tämä, kun kysymys on varsin harv­inais­es­ta lisälait­teesta ja jälki­asen­nuk­ses­ta. Mik­si alkolukko ei voisi olla kaikkien uusien auto­jen lak­isääteinen vakio­varuste: Vaiku­tus uuden auton hin­taa olisi sata­sia. Autokan­nan (hitaasti) uud­istues­sa (alkoholi-)rattijuopumukset väheni­sivät ja lop­ul­ta läh­es lakkaisivat. 

    Rat­ti­juop­po­ja kyl­lä tuomi­taan ihan jatku­val­la syötöl­lä ehdot­tomi­in vankeusran­gais­tuk­si­in, vaik­ka ajeli­si­vat ihan omil­la autoil­laan. Taparikol­lisen (rat­ti­juop­po tai kaa­hari) ajoneu­vo voidaan määrätään — ja toisi­naan myös määrätään — val­ti­olle menetet­täväk­si. Käytän­nössä on epäilemät­tä terävöit­tämisen varaan näiltä osin.

  30. Osmo,

    En nyt ennätä pidem­min vas­ta­ta tai lukea muiden kom­ment­te­ja, mut­ta mutusi on väärä. Tuo Sauli Häkkisen tutkimus­tu­los (johon viit­t­a­sit) ei vas­taa nykykäsi­tys­tä liiken­netur­val­lisu­ud­es­ta, pääosin sik­si, ettei se ole yleis­tet­tävis­sä (ammat­ti­mainen liikenne on eri­laista, oto­ske­hikko ei ole kohdillaan…).

    Kari

  31. Ode,

    “Mut­ta opet­ta­jat. Onko oikein, että joku voi pysyä vuosikymmenet opet­ta­jana, vaik­ka käy ilmi, etteivät hänen oppi­laansa opi eivätkä saa edes selvää hänen puheestaan?”

    Ei ole ja tiedän mis­tä puhun. Takana on 30 vuot­ta opet­ta­jan uraa. Kyse on lähin­nä aineenopet­ta­jista yläas­teel­la ja lukios­sa. Alak­ouloun opet­ta­jil­la on sovel­tuvu­ustestit ja sinne hakeudutaan.

    Minus­ta huonoin ope­tus on yliopis­tossa. Siel­lä on pil­vin pimein par­taansa mumi­se­via assis­tent­te­ja ja prof­fia, joiden tavoite on aivan muual­la kuin opetuk­ses­sa. Voi melkein sanoa hie­man kar­rikoiden, että siel­lä parhaat oppi­laat ja huonoim­mat opet­ta­jat. Sor­ry että yleistin.

  32. itse asi­as­sa tote­sit, että ehdo­tus ei käy kos­ka se kohdis­tu­isi myös “vääri­in” ihmisiin.

    Minä tulk­it­sen tuon niin, että se ei käy jollekin hämäräk­si jäävälle taholle kos­ka siinä on total­i­taris­min elementti.

    Suomek­si tuo kuitekin tarkoit­taa, että olet ehdot­tanut jotain mikä ei käy muille, sulle kävisi hyvin.

    Mik­si nyt sit­ten halu­at vetäy­tyä ehdotuksestasi?

    1. Juge:
      Kaikille muillekin tosikoille varoituk­sek­si. Täl­lä blogilla voidaan käsitel­lä vaik­ka kysymys­tä, jos kuu olisi juus­toa, voisiko sil­lä pelas­taa maail­man nälkäänäkevät ilman, että tämän kiehto­van logis­tisen kysymyk­sen käsit­te­lyyn osal­lis­tu­via voisi leima­ta hulluiksi.

  33. Ainakin lentäjille, poli­i­seille ja saíraan­hoita­jille tehdään pykol­o­giset testit. Onko­han jos­sain luet­te­loa, mis­sä kaikissa ammateis­sa sovel­tuvu­usteste­jä käytetään? Ammat­ti­au­toil­i­joille pitäisi tehdä myös soveltuvuustesti.

  34. Tämä nyt ei oikeas­t­aan liity aiheeseen, mut­ta kun keskustelus­sa on viitat­tu lentämiseen, niin mik­si lentokonei­den wc:iden ei tarvitse olla invami­toitet­tu­ja, mut­ta asun­nois­sa näin pitää olla?

  35. Mie­lenki­in­toista. Jotenkin teen­näisen liioitel­tua kiihkoa siitä, että on esitet­ty aja­tus X. Aivan kuin ajatuk­sen X esit­täjä ajatuk­sen esit­täessään sitou­tu­isi äärim­mäisyyk­si­in asti esit­tämään­sä aja­tus­ta puolta­maan. Voihan ajatuk­sen kokeek­si esit­tää, vaik­ka olisi siitä itse eriävää mieltä! Ihan vain keskustelun ja asioiden pohtimisen kannalta.

    Blo­gin yläre­unas­sa pitäisi ilmeis­es­ti olla jonkin­lainen varoi­tus luk­i­joille koepal­loista. Pal­lon osues­sa esitä argu­ment­tisi, älä huu­da stallaria.

  36. Olen ollut val­it­se­mas­sa opiske­li­joi­ta opet­ta­jak­ouluk­seen Turun kas­va­tusti­eteel­lisessä tiedekun­nas­sa. Oli­pa ker­ran niin, että val­in­taraadin haas­tat­telus­sa eräs oppi­las diskat­ti­in puhe­vikaise­na. Asia halut­ti­in kuitenkin varmis­taa, anta­mal­la hänelle mah­dol­lisu­us foni­a­trin lausuntoon.

    Tuurasin tiedekun­tasi­h­teer­iä, kun pojan isä soit­ti ja ihmetteleli asi­aa. Hän oli Ilo­mantsin suun­timil­lat. Isä sanoi, että miten sil­lä pojal­la voi puhe­vi­ka on kun hänel­läkään ei ole. 

    Tämä isä puhui aivan samal­la taval­la kuin poikansa. Eikä heil­lä kum­mal­lakaan mitään elimel­listä vikaa ollut. He puhui­v­at oman alueen­sa muinaismurretta.

    Eli niinkin inti­imin asian kuin puheen perus­teel­la voidaan evätä ammat­ti sil­lä perus­teel­la, että puhe ja puhe­vi­ka on vaaras­sa tart­tua oppilaisiin.

    Näin raa­ka on yhteiskunta.

  37. @Osmo

    Kyl­lä nyt tilanne on se, että olet pal­jas­tanut pienen piilota­jun­nan piir­teen mikä kaikil­la vihreil­lä on, ja se on total­i­taris­mi. Keinoista välit­tämätön hallinta, jos­sa omat tavoit­teet saavute­taan dik­ta­torise­na komen­tona ja ihmisen oma val­in­ta heit­etään roskakoriin.

    Näin olen aina vihreät pro­filoin­utkin, kuten myös kommunistit.

  38. “Ainakin lentäjille, poli­i­seille ja saíraan­hoita­jille tehdään pykol­o­giset testit.”

    Yhteiskun­tamme luot­ta­mus täl­laisi­in testei­hin on käsittämätön.

  39. Soininvaara:“Sekin on erään­laista riskikul­jet­ta­jien pro­filoin­tia, että lääkärien on nyky­isin ilmoitet­ta­va vira­nomaisille, jos poti­laal­la on tau­ti, joka on vaarak­si liiken­teessä. En ole tähän laki­in täysin syytön.”

    Tämä on inhot­ta­va laki, jon­ka seu­rauk­se­na moni van­hempi ihmi­nen ei uskalla lääkäris­sä ker­toa ongelmistaan.

  40. @Evert

    Opet­ta­ja­javalin­nat ovat tänä päivänä niitä nat­sis­tisimpia val­in­tapros­esse­ja joi­ta on.

    Ja kun val­it­si­jat ovat mitä ovat, valin­nan tulok­setkin ovat mitä ovat.

    Miehet puut­tuvat kouluista kokoaan ja val­i­tut naiset ovat helisemässä.

    Onnek­si on ole­mas­sa myös yksi­tyisk­oulu­ja, minä en las­tani kiikut­taisi nykype­r­usk­oulu­un, jos­sa on opet­ta­jana ever­estin val­it­se­ma marakatti.

  41. @Osmo

    hauskin kom­ment­tisi oli isälli­nen ‘muillekin tosikoille tiedok­si etten mä ollut ihan tosis­saan ja sä olit tymä kun otit ihan todesta’:)))

    no sehän on hauskaa, että sun kir­joituk­set pitääkin ottaa par­o­dioana noin yleisemminkin:))

    no mikäs siinä, olin jo vähän huolestunut vihrei­den tilas­ta, mut­ta jos nämä kir­joituk­set ovatkin par­o­di­aa kaik­ki niin ihan ok kirjoituksia.

  42. Kos­ka kaa­tu­mal­la kuolee yli kolme ker­taa enem­män ihmisiä kuin liiken­teessä, niin pro­filoisin mielel­län koko kansaa, jot­taa saadaan esi­in yksilöt, jot­ka pitää liikkua kypärä päässä ja jääkiekkoil­i­jan var­talo­suo­jat ympäril­lään. Kysymys on yhteiskun­nal­lis­es­ti merkit­tävä, kos­ka lop­ullisia kuolemia edeltää monas­ti kallis teho- ja/tai laitoshoito. 

    Itse asi­as­sa voisin men­nä askeln pidem­mälle ja pro­filoisin henkilöitä, jot­ka ovat vaaras­sa kuol­la ennen eläkeikää ja toisaal­ta henkilöitä jot­ka ovat vaaras­sa kuol­la merkittvän van­hoina. Molem­pi­en osalta voitaisi­in ryhtyä ennal­ta tur­vaavi­in toimi­in, jot­ta yhteiskun­ta ei pää­ty­isi näi­den kanssa maksumiehiksi.

  43. Ja min­un mutu-tun­tu­mani — jos­ta olen aivan var­ma — on se, että kaik­ki vihreät ovat tilas­tol­lis­es­ti huumei­denkäyt­täjiä, joten hekään eivät saa siis luovut­taa ver­ta. Ja hyvä olisi, jos pysy­i­sivät pois myös liikenteestä.

  44. En käsitä miten joku voi ymmärtää tuos­ta kir­joituk­ses­ta että Ode (tai vihreät) kan­nat­taa pro­filoin­tia tai totalitarismia. 

    Minä sen­tään suun­nilleen vihaan vihre­itä (pl ain­oana poikkeuk­se­na Ode), mut­ta en kykene sem­moista aja­tus­ta tuos­ta näkemään.

  45. Sam­po S:
    >Kym­meniä ker­to­ja kiin­ni jäävä “laina­tu­il­la”
    >(eli varaste­tu­il­la) autoil­la kaa­haa­va rattijuoppo?
    >Kon­ser­vati­ivisem­pi mielipi­de jo pistäisi moisen
    >lin­naan toisia vaaran­ta­mas­ta. Mut­ta sin­ul­la on
    >var­maan joku perustelu mik­si tämä ei
    >ker­takaikki­aan käy?

    Se ei ker­takaikki­aan käy, enkä minä oikein saa­ta ymmärtää, että mik­si. Uuti­sista saa lukea tapauk­sista, jois­sa joku 19-vuo­tias jää kiin­ni kahdet­takymmenet­tä ker­taa ajamis­es­ta ilman ajo-oikeut­ta. Ko. teosta on säädet­ty mak­simis­saan kuu­den kuukau­den vankeusran­gais­tus, mut­ta niitä nyt ei vaan käytän­nössä koskaan tuomi­ta. Mik­si tuomiois­tuimet eivät käytä skaalaa, jon­ka laki sallii?

  46. Luin­pa tuon nyt uudelleen tuon Osmon avauk­sen oikein ajatuk­sel­la läpi. Ja täy­tyy kyl­lä sanoa, että tuskin mikään Osmon avaus olisi ollut näin päin prinkkalaa.

    Aikanaan, liiken­netur­val­lisu­us­tutkimuk­sen alkuhämäris­sä, todel­lakin oli käsi­tys siitä, että meil­lä on tietyt “riskikul­jet­ta­jat”, jot­ka niitä onnet­to­muuk­sia ja kuolemia aiheut­ta­vat. Tämä liit­tyy myös siihen käsi­tyk­seen, että onnet­to­muudet syn­tyvät aja­jien taita­mat­to­muud­es­ta (jon­ka vuok­si meil­lä on esimerkik­si autok­oulu). Aja­tus on luon­te­va, kuten Osmonkin totea­mus “olen siitä aivan var­ma” antaa ymmärtää.

    Ide­alle löy­det­ti­in myös jonkin ver­ran tukea tutkimuk­sista. Luulen, etten liioit­tele pahasti, jos väitän, että mainit­tu HKL:n kul­jet­ta­jil­la tehty tutkimus on osa­puilleen vahvin näyt­tö tämän näkökan­nan tuek­si; ainakin se on erit­täin paljon viitat­tu. Vaik­ka olen tuon maini­tun Häkkisen väitöskir­jan lukenut (joka muuten sivu­men­nen sanoen on eri­no­maisen hyvin tehty), en kuollek­sanikaan muista, esitet­ti­inkö siinä moista hypo­teesia. Epäilen vahvasti.

    Joka tapauk­ses­sa tuo mainit­tu tutkimus on ongel­malli­nen, jos sitä halu­aa soveltaa laa­jem­min. Se on jotakuinkin eri asia ajaa työk­seen bus­sia kuin se että ajel­laan ilman mitään ennal­ta määrät­tyjä aikataulu­ja, vapaasti reitin valiten ja vai­htele­vis­sa mie­len­tilois­sa oma­l­la autol­la. Tek­i­jät, jot­ka näi­hin onnet­to­muus­frekvens­sei­hin liit­tyivät, ovat myös han­kalasti palautet­tavis­sa mihinkään objek­ti­iviseen mit­tari­in (voidaan­han ihmisiä tietenkin luon­teen­pi­irtei­den­sä mukaan “luokitel­la”, mut­ta aika han­kalak­si menee). Kaiken lisäk­si tuo ei ker­ro vakav­ista onnet­to­muuk­sista juuri mitään.

    Ajatuk­ses­ta on sit­tem­min luovut­tu, kos­ka tehty­jen tutkimusten val­os­sa näyt­tää siltä, ettei voi­da oikein määrit­tää näitä “riskikul­jet­ta­jia”. Onnet­to­muudet ja virheet tapah­tu­vat ihan taval­liselle ihmisille ja ne ovat yleen­sä mon­en tek­i­jän sum­mia (ns. huonoa tuuria). Toisaal­ta ajo­taidot tai muu kog­ni­ti­ivi­nen kyvykkyys ei käytän­nössä ennus­ta onnet­to­muusalt­tiut­ta oikeas­t­aan mitenkään. Syy tähän on se, että ihmiset komben­soi­vat vajavuuk­si­aan lisäämäl­lä tarkkaavaisu­ut­taan, val­it­se­mal­la ajoa­jat ja ‑reitit sekä aja­mal­la esimerkik­si hitaammin.

    Ain­oa “ryh­mä”, jon­ka ajamista olisi — teh­dyn tutkimuk­sen val­os­sa — syytä rajoit­taa ovat 15 — 25 vuo­ti­aat miehet. Sen lisäk­si voidaan määritel­lä muu­tamia, hyvin har­vo­ja, sairauk­sia joi­ta voidaan pit­tää riskitek­i­jöinä (olisiko ollut sydän­vi­ka ja muu­ta­ma mieli­sairaus). Käytän­nössä kaik­ki muu pro­filoin­ti on vail­la minkään­laista tieteel­listä näyttöä.

    Osmo Soin­in­vaara:

    Sekin on erään­laista riskikul­jet­ta­jien pro­filoin­tia, että lääkärien on nyky­isin ilmoitet­ta­va vira­nomaisille, jos poti­laal­la on tau­ti, joka on vaarak­si liiken­teessä. En ole tähän laki­in täysin syytön. 

    Hienoa, että taas ihmis­ten vapaut­ta kaven­net­tu ilman mitään näyt­töä toimen­piteen hyödyl­lisyy­destä! Väitän, ettet löy­dä _yhtään_ ver­taisjulka­istua artikke­lia, joka osot­taisi tuos­ta ole­van hyö­tyä. Minä voin kyl­lä kaivel­la kas­apäin artikkele­ja, jot­ka osoit­ta­vat, ettei hyö­tyjä ole osoitettavissa.

    Kari

  47. @Syltty

    Jos Osmo kir­joit­taa ensin pro­filoin­nista ja myöhem­min viit­taa teks­dti­in­sä ehdo­tuk­se­naan niin mitä siinä on muu­ta tehty kuin ehdotet­tu profilointia?

    Ja tuol­lainen menet­te­ly taasen olisi aivan tyylipuh­das­ta total­i­taris­mia. Kun hän vielä myöhem­min ottaa kun­ni­aa lääkärelle sälyte­tys­tä pro­filoin­tia muis­tut­tavas­ta ilmiantovelvol­lisu­ud­es­ta niin eipä voi muu­ta tode­ta kui­in että vaar­al­lisel­la polul­la mennään.

  48. Ode
    Sekin on erään­laista riskikul­jet­ta­jien pro­filoin­tia, että lääkärien on nyky­isin ilmoitet­ta­va vira­nomaisille, jos poti­laal­la on tauti

    Kari
    “Hienoa, että taas ihmis­ten vapaut­ta kaven­net­tu ilman mitään näyt­töä toimen­piteen hyödyllisyydestä”

    On kyl­lä ihan täyt­tä paska­puhet­ta väit­tää, ettei esimerkik­si tarpeek­si vakavaa epilep­si­aa tai näkö­vam­man omaavien ihmis­ten kar­simi­nen liiken­teestä vähen­nä riskejä.

    Ihan vas­ta muu­ta­ma kk sit­ten van­hus, joka oli juuri saanut lääkäriltä kortin takaisin, peru­ut­ti vai­mon­sa kuoliaaksi. 

    Ihmis­ten oikeus liikkua paikas­ta A paikkaan B henkilöau­tol­la ei todel­lakaan ole niin koske­ma­ton, etteikö sitä ter­vey­den­ti­lan perus­teel­la voisi rajoittaa.

  49. Lääkärien (ja parin muun ammat­tikun­nan) oikeus ja velvol­lisu­us olla vaiti potilaansa/asiakkaansa/päämiehensä asioista on tuhan­sia vuosia van­ha, ja sil­lä on aika hyvät perus­teet: ihmiset eivät uskalla men­nä lääkärille, jos eivät voi olla var­mo­ja, että siitä ei koidu heille haittaa.

    Minus­ta on päivän­selvää, että ter­vey­del­lis­ten syi­den nojal­la voi rajoit­taa ajamista mut­ta tuo ilmoi­tusvelvol­lisu­us vira­nomaisille (sil­loin kun poti­las on muus­ta syys­tä käymässä lääkäris­sä kuin ajoko­rt­tia varten) voi johtaa siihen, että sairas jatkaa autol­la ajamista käymät­tä lääkärissä.

    Kuinka­han moni kul­jet­ta­ja on täl­lä tavoin saatu pois ratista? Luulisi että useim­mat nou­dat­ta­vat määräys­tä ilman tuo­ta vira­nomaisil­moi­tus­takin ja osa “jää kiin­ni” tarkas­tuk­sis­sa jot­ka ovat kortin jatkon edellytys.

  50. Narkolepti­nen ihmi­nen ei saa ajoko­rt­tia alun perinkään.

  51. Lääkärin salas­s­api­tovelvol­lisu­u­den mur­t­a­mi­nen heiken­tää vakaval­la taval­la oikeusval­tion peri­aat­tei­ta. Siitä on nyt kyse ja lääkärit vas­tus­ti­vatkin muu­tos­ta yht­enä rintamana. 

    Osmo-logi­ikalla he siis halu­a­vat narkolep­tikon aja­van las­ten­sa koulubussia. 

    Ensin­näkin val­taosa kul­jet­ta­jista luop­uu aivan vapaae­htois­es­ti ajo-oikeud­estaan lääkärin keho­tuk­ses­ta. Sen sijaan ne, jot­ka eivät siitä luopuisi, alka­vat väl­tel­lä lääkäriä ja näin hoita­mat­tom­i­na, esim. ilman lääk­i­tys­tä ovat vielä suurem­pi ris­ki tien päällä. 

    Karin tapaan kyse­len, mitä näyt­töä on, että tämä ihmisoikeuk­si­in puut­tu­va pykälä olisi vähen­tänyt onnet­to­muuk­sia ja etenkin vakavia sellaisia. 

    Epäilen, ettei ole yhtään mitään näyttöä.

  52. Sylt­ty,

    Mis­sä päin tuol­laista on tapah­tunut? Löy­dän vain tapauk­sen, jos­sa kes­ki-ikäi­nen mies on Keu­ru­ul­la peru­ut­tanut vai­mon­sa päälle ja nainen on sat­ut­tanut jalkansa. 

    Ruot­sis­sa 50-vuo­tias mies on ilmeis­es­ti murhan­nut vai­mon­sa hil­jat­tain autol­la, mut­ta en tiedä nyt sit­ten olisiko tässä tapauk­ses­sa aut­tanut pro­filoin­ti, jon­ka perus­teel­la kort­ti olisi hyllyllä. 

    http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/aftonbladet-ajoi-vaimonsa-yli-tahallaan-ja-pyysi-tupakkaa/189293

  53. Jooh, ajoko­rtin vaa­timi­nenkin on kyl­lä aivan kaamee­ta profilointia.

    Eihän sitä kor­tilla ajeta!

  54. On kyl­lä ihan täyt­tä paska­puhet­ta väit­tää, ettei esimerkik­si tarpeek­si vakavaa epilep­si­aa tai näkö­vam­man omaavien ihmis­ten kar­simi­nen liiken­teestä vähen­nä riskejä. 

    Kir­joitin aiem­min, että on ole­mas­sa joitakin taute­ja, jot­ka kiis­tat­ta lisäävät liiken­neon­net­to­muuk­sia. Narkolep­sia ja epilep­sia kuu­lunevat tähän ryh­mään (en ole var­ma kuu­lu­vatko, aika mar­gin­aal­ista tuo ken­tässä kuitenkin on). Nyt meil­lä kuitenkin rajoite­taan ajo-oikeut­ta esimerkik­si huonon­tuneen näön ja iän perus­teel­la. Suurim­paan osaan rajoit­teista ei ole mitään perustet­ta. Tai no, voi siihen olla perus­teen­sa, mut­ta liiken­netur­val­lisu­us se ei ainakaan ole.

    Tämä raho­jen haaskaami­nen ja ihmis­ten kiusaami­nen eri­laisel­la “pro­filoin­nil­la” on lähin­nä pelleilyä niin kauan, kun me emme kiel­lä autol­la ajamista alle 25 vuo­ti­ail­ta miehiltä.

    Kari

    1. Jos Kari Kosk­i­nen on samaa mieltä siitä, että vaka­van epilep­sian tulee viedä oikeus ajaa autoa, miten tämä toteu­tuu, jos hänel­lä on ajoko­rt­ti, kun hän sairas­tuu tähän tau­ti­in, eikä hän halua vapaae­htois­es­ti siitä luop­ua? Ensim­mäisen ker­ran hän joutuu tuo­maan pakol­lisen lääkärin­todis­tuk­sen 70-vuo­ti­aana, jos on selvin­nyt liiken­teessä hengis­sä tähän saakka.
      Nuoru­us on vaar­alli­nen tau­ti liiken­teen kannal­ta, mut­ta on paljon vaar­al­lisem­pia, sel­l­aisia, jot­ka suo­raan estävät ajoko­rtin saan­nin. Jos sairas­tuu täl­laiseen tau­ti­in 18 vuot­ta täytet­tyään mut­ta nuorem­pana kuin 70-vuo­ti­aana, ei minus­ta voi olla pelkästään omas­ta vapaae­htoisu­ud­es­ta kiin­ni se, että luop­uu autol­la-ajos­ta. Heiken­tynyt näkö ei estä ajoko­rtin saan­tia, mut­ta en pidä täysin perus­teet­tomana sitä, että sokeus estää autolla-ajon.
      Nuoru­u­den osalta olisi taipu­vainen ajat­tele­maan, että tolkut­tomaan kaa­hauk­seen syyl­listyneeltä voisi ottaa ajoko­rtin use­ak­si vuodek­si, jot­ta se nuoru­us ehtisi vähän hellittää.

  55. Sylt­ty: “Ihmis­ten oikeus liikkua paikas­ta A paikkaan B henkilöau­tol­la ei todel­lakaan ole niin koske­ma­ton, etteikö sitä ter­vey­den­ti­lan perus­teel­la voisi rajoittaa.”

    Käsit­tääk­seni henkilöau­ton (tai muunkaan auton) ajo-oikeus ei ole mikään peru­soikeus, vaan sen saa vain tietyin ehdoin, joista ter­vey­den­ti­la on yksi.
    Eipä ole Suomes­sa aseen kan­t­a­mi­nenkaan perusoikeus.

    1. Pro­filoin­ti on sitä, että kerätään sel­l­aisia tieto­ja, jot­ka ennus­ta­vat onnet­to­muus­riskiä ja muo­doste­taan näistä ennuste onnet­to­muus­riskille. Ajokykyä heiken­tävä sairaus on yksi ennus­ta­va tekijä.

  56. Jos halut­taisi­in oikeasti vaikut­taa liiken­netur­val­lisu­u­teen ja täysin var­masti kar­sia sata kuol­lut­ta vuosit­tain vaa­dit­taisi­in autoi­hin alkolukot. Samal­la tulisi muuten huikeat säästöt kun poli­isin aikaa ei enää menisi puhal­lu­tuk­si­in ja käräjäoikeuk­sien ei tarvit­sisi käsitel­lä 25 000 rat­ti­juop­umuskeis­siä joka vuosi.

    Pro­filoin­ti­a­sia on vain val­lankäyt­töä jol­la ei ratkaista mitään ongel­maa. Vihreil­lä on lois­ta­va kyky kek­siä mon­imutk­laisia ratkaisu­ja asioi­hin jot­ka eivät ole ongelmia.

  57. Osmo,

    Nuo erin­näis­ten tau­tien aiheut­ta­mat ongel­mat ovat liiken­netur­val­lisu­u­den kannal­ta mar­gin­aal­isia (yleen­sä niis­sä kuolee mae­stro itse, mikä olisi usein tapah­tunut “kuitenkin”). Toimin­nas­ta oletet­tavasti saadut hyödyt ovat suh­teel­lisen mität­tömiä. Hait­to­jakin on. Rahan­menon lisäk­si tulee ongel­mallisek­si esimerkik­si se, että ihmiset saat­ta­vat ruve­ta vält­telemään lääkäril­lä käyntejään/oireitaan “naraut­tamisen” pelossa. 

    Toisek­seen, ihmiset ovat yleen­sä itse kykeneväm­pä arvioimaan ajokykyn­sä kuin jokin virkamieskoneis­to, he pystyvät myös komben­soimaan puut­teitaan ajo­ta­paa muut­ta­mal­la. Tästä on näyt­töä esimerkik­si van­hus­ten osalta: kyky­jen heiketessä aje­taan vähem­män, tur­val­lisem­mis­sa olo­suhteis­sa, hitaam­min ja lop­ul­ta ajamis­es­ta luovutaan. 

    Paljon parem­pi tapa olisi se, että lääkäri ker­toisi poti­laalleen ajamisen riskeistä ja kehot­taisi luop­umaan siitä. Vas­tuu pitäisi jät­tää ihmiselle itselleen. Patol­o­gi­sis­sa tapauk­sis­sa voitaisi­in jakaa ajok­iel­to­ja (poli­isin toimes­ta), mut­ta epäilen sil­lä ole­van vähän merk­i­tys­tä (ei sitä kor­tilla ajeta…)

    Mitä tulee nuori­in kul­jet­ta­ji­in, niin USA:ssa on todet­tu ajo-oikeu­den asteit­taisen lisäämisen ole­van tehokas keino onnet­to­muuk­sien vähen­tämisessä: aluk­si saa ajaa vain van­hempi­en tms. seuras­sa, päivä­saikaan, ilman mui­ta kyy­ditet­täviä teine­jä jne. (toteu­tus­ta­vat vai­htel­e­vat). Sen sijaan meil­lä käytet­tävis­sä ole­van ajo-opetuk­sen on todet­tu ole­van täysin hyödytön, jopa haitalli­nen (liukkaan radan harjoittelu)

    Kus­tan­nuk­si­in suh­teutet­tuna meil­lä käytössä ole­va ajoko­rt­ti/-koulu jär­jeste­ly on täysin jär­jetön­tä hom­ma, kus­tan­nuk­set ovat korkeat ja hyö­tyjä ei käytän­nössä ole. Koko jär­jestelmästä voitaisi­in luop­ua ja käyt­tää rahat johonkin järkevämpään *).

    Kari

    *) ei koske ammattikuljettajia

  58. Eli­na
    “Sylt­ty,
    Mis­sä päin tuol­laista on tapahtunut?”

    Oulus­sa, kyseinen pariskun­ta oli suku­laiseni tuttavia. 

    Marko Hami­lo
    “Minus­ta on päivän­selvää, että ter­vey­del­lis­ten syi­den nojal­la voi rajoit­taa ajamista mut­ta tuo ilmoi­tusvelvol­lisu­us vira­nomaisille (sil­loin kun poti­las on muus­ta syys­tä käymässä lääkäris­sä kuin ajoko­rt­tia varten) voi johtaa siihen, että sairas jatkaa autol­la ajamista käymät­tä lääkärissä.”

    Nimeno­maan se voi johtaa siihen, ei vält­tämät­tä joh­da. Toden­näköis­es­ti se ei siihen joh­da. Hoi­dos­ta kieltäy­tymiseen on vapaas­sa maas­sa oikeus. Sitä­pait­si van­huk­set kuol­e­vat auto-onnet­to­muuk­sis­sa use­am­min kuin nuorem­mat ihan vain sen takia, että ovat van­ho­ja eivätkä kestä vam­mau­tu­mista samal­la taval­la kuin nuoret. 

    Eli on var­masti van­huk­sille itselleenkin kokon­aisu­udessaan ter­veel­lisem­pää että heiltä ote­taan kort­ti pois siinä vai­heessa kun ajokyky ei ole enää tal­lel­la, vaik­ka se nyt johtaisikin siihen, että joku vält­telee lääkäriä ja kuolee sik­si paran­net­tavis­sa ole­vaan sairauteen. 

    Raimo K
    “Käsit­tääk­seni henkilöau­ton (tai muunkaan auton) ajo-oikeus ei ole mikään peru­soikeus, vaan sen saa vain tietyin ehdoin, joista ter­vey­den­ti­la on yksi.”

    Olen täysin samaa mieltä, mut­ta tästä esimerkik­si Kar­il­la ja Eli­nal­la näyt­tää ole­van eriävä näkemys.

    Kari
    Tämä raho­jen haaskaami­nen ja ihmis­ten kiusaami­nen eri­laisel­la “pro­filoin­nil­la” on lähin­nä pelleilyä niin kauan, kun me emme kiel­lä autol­la ajamista alle 25 vuo­ti­ail­ta miehiltä.

    http://www.smartmotorist.com/traffic-and-safety-guideline/older-drivers-elderly-driving-seniors-at-the-wheel.html

    On the basis of esti­mat­ed annu­al trav­el, the fatal­i­ty rate for dri­vers 85 and over is nine times as high as the rate for dri­vers 25 through 69 years old.

  59. Epilek­tikon on aivan mah­dol­lista säi­lyt­tää ajo-oikeuten­sa, jos vain lääk­i­tys on kohdallaan.

    Onko parem­pi, että hän voi rauhas­sa men­nä hake­maan lääk­i­tyk­sen sairauteen­sa vai, että pakoilee lääkäriä ajoko­rtin menet­tämisen pelossa?

    Har­va meistä halu­aa tap­paa itsen­sä ja vielä harvem­pi sivullisia. Eli onko tämä ongel­ma tosi­aan niin suuri, että oli tarvis kajo­ta niinkin perus­tavaalaat­ua ole­vaan asi­aan kuin lääkärin velvol­lisu­u­teen pitää ter­veystiedot salaisina? 

    Saisiko sin­ul­ta Osmo joskus joitain tilas­to­ja, kun tilas­toti­eteil­i­jä olet. Mon­et aloituk­set ja jatkokom­ment­tisi ovat niin mus­sun-mus­sun ‑mutua, että oksat pois..

    Mitä tästä pykälästä on ollut liiken­netur­val­lisu­u­den kannal­ta hyötyä?

  60. Kar­ille vielä.
    Jos et usko, että kul­jet­ta­jil­la on vai­htel­e­va ris­ki joutua onnet­to­muuk­si­in, mik­si liiken­nevaku­u­tuk­sis­sa on bonus-jär­jestelmä? Jos jokaisel­la on sama ris­ki, eivätkä onnet­to­muudet ryvästy joillekin kul­jet­ta­jille, sil­loin­han tuo bonusjär­jestelmä on syr­jivä ja täysin perusteeton.

  61. Heitän arvauk­sen, että se läh­es yksipuolis­es­ti negati­ivi­nen palaute, jota Osmo on viime viikkoina saanut kaupunkisu­un­nit­telus­ta, hei­jas­tuu nyt hie­man myös mui­hin aiheisi­in. Tämän tuek­si ei ole muu­ta kuin kor­re­laa­tio, mut­ta ei tääl­lä yleen­sä ole näin kär­jis­te­tysti ymmär­ret­ty esitet­tyjä ajatuk­sia, hie­man tarkoi­tushakuiselta tun­tu­van negati­ivises­sa valossa.

  62. Osmo,

    Ei Kari mitään sel­l­aista väit­tänyt, etteikö eri kul­jet­ta­jil­la olisi erisu­u­ru­inen ris­ki onnettomuuksiin? 

    Sylt­ty,

    Jaa, että Oulus­sa… ihmeel­listä, ettei tästä ole uuti­soitu yhtään mitään tai sit­ten olen aivan susi Googlen käytössä. Lai­ta linkki!

    Sinän­sä tietysti yhden­tekevää, vaik­ka näin olisi käynytkin keskustelun kannal­ta. Kaikkea nyt sat­tuu, niin van­hoille ja nuo­rille ja siltä välil­lä. Valitet­tavasti elämää ei saa täysin riskit­tömäk­si millään. 

    Syltylle vielä ja Raimo K:lle,

    Ei ajoko­rt­ti minus­takaan ole mikään jokamiehen oikeus. Sen sijaan lääkäris­säkäyn­ti ilman pelkoa, että siitä on hait­taa oma­lle elämälle on mielestäni perusoikeus. 

    Lääkärik­oulu­tuk­ses­sa pitäisi panos­taa enem­män psykol­o­gisi­in kyky­i­hin koh­da­ta asi­akas. Silmi­in kat­so­ma­l­la (harv­inaista), selkeäl­lä puheel­la (harv­inaista) ja vetoa­mal­la ihmisen oikeu­den­tun­toon (ehkä kiel­let­tyä) kyl­lä saadaan var­masti paljon parem­pi tulos tässä asi­as­sa kuin rangaistusmallilla.

  63. No jopas tuli ver­tailuko­h­ta bonusjärjestelmästä.

    Ei kukaan var­maan ole kiistänyt tai halua kiistää etteikö olisi hyviä kuske­ja ja huono­ja kuskeja.

    Bonusjär­jestelmässä bonuk­set perus­tu­vat henkilön oikeisi­in tekoi­hin ja val­in­toi­hin joi­ta hän on liiken­teessä tehnyt. Mitä syr­jin­tää siinä voisi olla?

    Sen sijaan teikäläisen pro­filoin­ti­a­ja­tus ei perus­tu ko henkilön val­in­toi­hin, vaan johonkin epämääräiseen keskimääräiseen käyt­täy­tymiseen ko ihmiosryhmässä.

    Etkö näe mitään eroa?

    1. Ain­oa mitä olen ehdot­tanut on, että ajok­iel­to­ja suun­nat­taes­sa rikkeistä tutkit­taisi­in vähän enem­män sitä, mitkä rik­keet oikeasti ennus­ta­vat onnet­to­muush­erkkyyt­tä ja mitkä vain huonoa lainkunnioitusta.

  64. Kari Kosk­i­nen:
    “Rahan­menon lisäk­si tulee ongel­mallisek­si esimerkik­si se, että ihmiset saat­ta­vat ruve­ta vält­telemään lääkäril­lä käyntejään/oireitaan “naraut­tamisen” pelossa. ”

    Amerikan Yhdys­val­lois­sa ammat­tikul­jet­ta­ja joutuu käymään kah­den vuo­den välein lääkäräin tarkastuksessa.

    Päin vas­toin kuin Suomes­sa, Jenkeis­sä ei kat­saste­ta auto­ja vaan kuljettajat.

  65. Bonusjär­jestelmä on syr­jivä. Vaku­u­tuk­sen pitäisi olla henkilö, eikä autoko­htainen. Min­ul­ta on men­nyt bonuk­set mon­ta ker­taa, vaik­ka en ole koskaan kolar­ia ajanut. Ain­oas­taan kaskos­sa on täy­det bonukset.

  66. Sylt­ty,

    Tuos­ta ei voi vielä päätel­lä kum­moisia. En nyt täl­lä kän­nykäl­lä ala lähteitä kaiva­maan, mut­ta perusjut­tu: eiköhän yli 85 vuo­ti­ail­la ole, nuorem­pi­in ver­rat­tuna, melkoinen ris­ki kuol­la muutenkin.

    Osmo,

    En väit­tänyt, etteikö niitä voisi olla. Niitä ei kuitenkaan voi mitenkään mielekkäästi mita­ta _etukäteen_. Toisek­seen vaku­u­tusy­htiöil­lä on tuo­hon bis­nes­logi­ikkaansa muitakin syitä: pienem­mistä onnet­to­muuk­sista ei kor­vauk­sia haeta (bonuk­set menee). Kol­man­nek­si, ja tärkeim­mäk­si, pikkuon­net­to­muudet ja vaka­vat onnet­to­muudet eivät ole mis­sään suh­teessa toisi­in­sa; naiskul­jet­ta­jille (keskimäärin) sat­tuu “pikkukol­ha­su­ja” tms., mut­ta vähem­män vakavem­pia onnettomuuksia.

    Kari

  67. B.J: “Bonusjär­jestelmä on syr­jivä. Vaku­u­tuk­sen pitäisi olla henkilö, eikä autokohtainen.”

    Eikös vaku­u­tus­bonusten pitänyt olla EU:ssa kiel­let­tyjä ja kil­pailua rajoit­tavia? Jotenkin direk­ti­ivi onnis­tut­ti­in kiertämään. Sama jut­tu ilmeis­es­ti pankkien suo­rav­eloituk­sen kanssa, kova hössö­tys että EU kieltää sen, mut­ta todel­lisu­udessa kaik­ki jatkuu kuin ennenkin.

  68. @OS

    Ain­oa mitä olen ehdot­tanut on, että ajok­iel­to­ja suun­nat­taes­sa rikkeistä tutkit­taisi­in vähän enem­män sitä, mitkä rik­keet oikeasti ennus­ta­vat onnet­to­muush­erkkyyt­tä ja mitkä vain huonoa lainkunnioitusta.

    Ja mitä tehtäisi­in, kun henkilön lainkun­nio­tus on heikkoa? Mis­sä omi­naisu­udessa nyt ehdo­tat pro­filoin­tia, tilas­toti­eteil­i­jänä tai mah­dol­lise­na lainsäätäjänä?

    Ajok­iel­lon saami­nen Suomes­sa perus­tuu täl­lä het­kel­lä puh­taasti ja ain­oas­taan lainkun­nio­tuk­seen. Kuukau­den ajok­iel­to (nyky­lain min­i­mi) on mah­dolli­nen yksit­täis­es­tä rik­keestä, jos­sa ei kenenkään, ei edes rikko­jan omaa tur­val­lisut­ta olla vaarannettu. 

    Jos pitää men­nä esimerkeis­sä äärim­mäisyyk­si­in, niin mis­sä oli onnet­to­musalt­tius, kun Sebas­t­ian Loeb ajoi kil­pa-autol­laan vuosi sit­ten 41km/h ylinopeut­taa tyhjäl­lä maantiel­lä? Autossa oli maail­man taitavin kul­jet­ta­ja ja hän­tä suo­jasi mm. vahvis­tet­tu kori, mon­imutkaiset tur­vakaaret ja 6‑pistevyöt, päässä kypärä ja niskatu­ki… Hänelle siis määrät­ti­in lop­ul­ta Suomeen pitkä ajok­iel­to aivan kuten lain mukana pitikin. 

    Jos pystytään uno­hta­maan, että Loeb on saatanan lähet­tiläs, joka rikok­sil­laan edis­tää yksi­ty­isautoilua, niin olisiko hänet todel­la pitänyt objek­ti­ivis­es­ti määrätä ajonkieltoon?

  69. Eikö kaa­hare­i­ta voisi saa­da kuri­in pane­mal­la heille nopeu­den­ra­joitin kortin takaisin­saamisen ehdok­si? Var­maankin sel­l­aisen voisi kehit­tää OBD-pis­tok­keeseen liitet­täväk­si, jol­loin se olisi kul­jet­ta­jalle saman­lainen pakolli­nen varuste kuin silmäl­a­sit lik­inäköiselle. Minus­ta täl­läi­nen säästäisi ihmishenkiä paljon enem­män kuin kortin poisviem­i­nen jonkun sairau­den takia.

  70. Syltty:“Eli on var­masti van­huk­sille itselleenkin kokon­aisu­udessaan ter­veel­lisem­pää että heiltä ote­taan kort­ti pois siinä vai­heessa kun ajokyky ei ole enää tal­lel­la, vaik­ka se nyt johtaisikin siihen, että joku vält­telee lääkäriä ja kuolee sik­si paran­net­tavis­sa ole­vaan sairauteen. ”

    Tämä on kyl­lä ihmeeeel­listä ajat­telua. Minä en kan­na­ta vira­nomaisharkin­nan kas­vat­tamista, kos­ka se johtaa sat­tuman­varaisu­u­teen yksilön kohdal­la ja tarpeet­tomi­in ongelmi­in ihmisille. 

    Päät­täjät, jot­ka halu­a­vat tehdä täl­laisia vira­nomais­ten hark­in­taan perus­tu­via lake­ja, halu­a­vat pitää ihmisiä pelos­sa ja epä­var­muudessa. Se on pohjim­mainen moti­vaa­tio tällekin laille. Autoil­i­joiden kiusaami­nen. Edes vanhojen.

  71. Juha: “Tämä on kyl­lä ihmeeeel­listä ajat­telua. Minä en kan­na­ta vira­nomaisharkin­nan kas­vat­tamista, kos­ka se johtaa sat­tuman­varaisu­u­teen yksilön kohdal­la ja tarpeet­tomi­in ongelmi­in ihmisille.”

    Ihmeel­listä on tosi­aan tämä… Jotkut tun­tu­vat ole­van sitä mieltä, että ihmi­nen itse osaa parhait­en määritel­lä ajo­taiton­sa ja ‑kykyn­sä. Ergo: kul­jet­ta­jan­tutk­in­toa ei lainkaan tarvi­ta, jokainen voi myön­tää itse itselleen tarvit­se­mansa ajoko­rtin, päästään eroon sat­tuman­varais­es­ta viranomaisharkinnasta.
    Rat­ti­juop­po­jakaan ei tarvitse puhal­lut­taa tien pääl­lä, kos­ka jokainen osaa itse arvioi­da jne.
    Eikä van­hus­ten tarvit­sisi pelätä lääkäril­lä käyn­tiä, kun itse voisi arvioi­da oman kun­ton­sa ja kir­joit­taa resep­tit — kun nyky­isin niin moni lääkäri on viras­sa ja tekee sat­tuman­varaisia diagnooseja.
    Tätä ajat­telua voisi soveltaa laa­jem­minkin yhteiskun­taan, saataisi­in aikaan val­tavia säästöjä — eikä ainakaan kiusat­taisi ketään, ei ainakaan autoilijoita.

  72. Vad skulle du göra om du sku åka till Vasa med buss och chaufören sku säga: Hej di alla, jag är Astrid som brukar söm­na imel­lan riks­da­gens frågestund…

  73. Eihän sitä autoa kor­tilla ajeta:

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Mies+k%C3%A4rysi+kortitta+ajosta+kymmenen+minuutin+v%C3%A4lein/1135259915757

    Tämäkin ressu saa kuitenkin jatkaa toim­intaansa, kos­ka eihän hänel­lä kum­minkaan rahaa ole. Resurssit mielu­um­min valvon­takameroiden ostamiseen, niil­lä saadaan “pro­filoitua” kas­savir­taa ja poli­isille tehokkaam­min puuhapis­teitä — tulosjo­htamisjär­jestelmäthän tuot­ta­vat sitä, mitä mitataan.

  74. Voi her­ran täh­den! Miten vaikeaa voi olla erot­taa “tämä on vaka­va ehdo­tuk­seni laik­si ja aion ajaa sitä eteen­päin” ja “mitäköhän tapah­tu­isi jos olisi näin” ‑tyyp­pis­ten kir­joi­tusten välil­lä? Se lukee siel­lä täysin eksplisiittisesti:

    Jos pitäisimme ehdot­toman tärkeänä vähen­tää liiken­nekuolemia, tutk­isimme kul­jet­ta­jien pro­filoin­tia samoin menetelmin kuin ter­ror­istiepäiltyjä profiloidaan.

    Mut­ta kun ennakkolu­u­lot kohtaa­vat omaa arvo­maail­maa jotenkin syvästi loukkaavaa miet­intöä niin kyseessä EI MITENKÄÄN voi olla pelkkää speku­laa­tio­ta, vaan sen täy­tyy olla ere­htymätön merk­ki total­i­taris­min täy­del­lis­es­tä kannattamisesta.

    Lukiko kukaan pro­filoin­tia kiihkeästi vas­tus­tanut alku­peräistä viestiä uudelleen? Ikään kuin ben­e­fit of doubt ‑varmis­tuk­se­na?

  75. Luin tuos­sa aamul­la sakotuskäytännöstä.
    Sako­tus on kär­simässä inflaa­tion eli sen merk­i­tys on vähenemässä.

    Sakko­ja kir­joite­taan jo 300000 vuodessa ja kir­joitet­taisi­isn var­maan 4–500000 jos resurssit riittäisivät
    Ja kun tarpeek­si uuri osu­us kul­jet­ta­jista saa sakko­ja vuodessa niin sitä ale­taan pitää nor­maali­in elämään kuu­lu­vana ilmiönä.
    Esim haas­tatel­tu yrit­täjä piti sakko­ja luon­nol­lise­na paljon ajaville.

    Sakos­ta on muo­dos­tu­mas­sa vero ja sil­loin sil­lä ei ole enää mitään moraal­ista normi­ar­voa, joka ohjaisi käyttäytymistä.

    Sakko on vero­tusvä­line, se ei ole enää rangaistus

  76. Sta­di liikkuu:

    Jos pitää men­nä esimerkeis­sä äärim­mäisyyk­si­in, niin mis­sä oli onnet­to­musalt­tius, kun Sebas­t­ian Loeb ajoi kil­pa-autol­laan vuosi sit­ten 41km/h ylinopeut­taa tyhjäl­lä maantiel­lä? Autossa oli maail­man taitavin kul­jet­ta­ja ja hän­tä suo­jasi mm. vahvis­tet­tu kori, mon­imutkaiset tur­vakaaret ja 6‑pistevyöt, päässä kypärä ja niskatu­ki… Hänelle siis määrät­ti­in lop­ul­ta Suomeen pitkä ajok­iel­to aivan kuten lain mukana pitikin.

    Jos pystytään uno­hta­maan, että Loeb on saatanan lähet­tiläs, joka rikok­sil­laan edis­tää yksi­ty­isautoilua, niin olisiko hänet todel­la pitänyt objek­ti­ivis­es­ti määrätä ajonkieltoon? 

    Ehdot­tomasti olisi! Juuri nämä Teu­vot (maan­tei­den kuninkaat) niitä kuole­maan johtanei­ta kolare­i­ta aiheut­ta­vat. Ne tiet on tarkoitet­tu ihmis­ten liikku­miseen eikä mihinkään vaar­al­liseen kil­pau­rheilu­un. Jos tuol­laista halu­aa har­ras­taa, niin menköön jon­nekin eris­tetylle ajo­radalle sit­ten. Eihän sitä aseel­lakaan saa roimia tuol­la pitkin mai­ta ja man­tu­ja, vaik­ka se olisi kuin­ka kivaa tahansa. Ei auto mitenkään vähem­män tap­pa­va väline ole.

    Kari

  77. Teu­vot aiheut­ta­vat vuosit­tain muu­tamia näyt­täviä onnettomuuksia.
    Arvelisin, että sairausko­htauk­set aiheut­ta­vat suun­nilleen saman verran.
    Jälkim­mäisi­in voisi vaikut­taa, edel­lisi­in ei tai­da mikään pystyä.
    Tietysti voisi kokeil­la jol­lakin moot­tori­tien pätkäl­lä jon­akin hil­jaisen liiken­teen kel­lon­aikana vapaa­ta nopeut­ta, saisi­vat Teu­vot päästää höyryjään.
    Eipä silti, jos esim. Lapis­sa suo­ral­la, auti­ol­la tiel­lä ajaa 200 km/h, syyl­listyy törkeään liiken­teen vaaran­tamiseen, vaik­ka eihän siinä mitään törkeää ole eikä liiken­nekään vaarannu.

  78. Mik­sipä ei yleis­es­ti pro­filoin­tia hyväk­si käyt­täen voisi haarukoi­da riskiryh­miä joi­hin sit­ten kohdis­tet­taisi­in eri­ty­is­toimen­piteitä. Esimerkik­si ajoko­rtin saisi tiukem­mil­la kri­teereil­lä. Ajoko­rt­ti kuten muutkin vas­taa­vat asi­at, ne pitää osoit­taa, että kyke­nee sel­l­aiseen vas­tu­ullisu­u­teen, jota edellytetään.

    Eri­ty­is­ryh­mille pitäisi olla enem­män koulu­tus­ta ym. esimerkik­si seu­ran­taa jne.

    Samal­la taval­la pitäisi pro­filoi­da koulus­sa oppi­lai­ta, jot­ta voitaisi­in ajois­sa kohdis­taa eri­ty­is­toimen­piteitä ja aut­taa oikeaan suuntaan.

  79. Osmo: “Mallinnetaan riskitek­i­jöitä ja kun ris­ki arvioidaan riit­tävän suurek­si, kort­ti pois.”

    Entäs jos tilas­toin­timenetelmä löytää riskiprofi­ilin “Yli kymme­nen ker­taa vuodessa rat­ti­juop­uneena, kor­tit­ta varaste­tul­la autol­la aja­neet”. Mikä näi­hin tapauk­si­in tehoaa?

  80. @Kari Kosk­i­nen

    Ehdot­tomasti olisi! Juuri nämä Teu­vot (maan­tei­den kuninkaat) niitä kuole­maan johtanei­ta kolare­i­ta aiheut­ta­vat. Ne tiet on tarkoitet­tu ihmis­ten liikku­miseen eikä mihinkään vaar­al­liseen kil­pau­rheilu­un. Jos tuol­laista halu­aa har­ras­taa, niin menköön jon­nekin eris­tetylle ajo­radalle sit­ten. Eihän sitä aseel­lakaan saa roimia tuol­la pitkin mai­ta ja man­tu­ja, vaik­ka se olisi kuin­ka kivaa tahansa. Ei auto mitenkään vähem­män tap­pa­va väline ole.

    Auts, oli­pas niin arvolatau­tunut vas­tine, ettei tain­nut edes koko asia oikein aueta..lol!

    Oletko rek­isteröinyt mon­takin kuole­maan johtanut­ta onnet­to­muut­ta MM-ral­limme siir­tymä­taipaleil­la? Ja jos pidät Sebas­t­ian Loe­bia maan­tei­den Tep­pona, niin sit­ten kyl­lä taus­tot­tuu paljonkin mil­lä edel­ly­tyk­sil­lä tuol­la liiken­teessä voisi mielestäsi toimia.

  81. En väit­tänyt, etteikö niitä voisi olla. Niitä ei kuitenkaan voi mitenkään mielekkäästi mita­ta _etukäteen_. 

    Juuri­han itsekin sanoit, että on ole­mas­sa mit­tari “mies, alle 25 vuot­ta”, joka ennus­taa onnet­to­muusalt­tiut­ta. Noin muuten, jos ero toden­näköisyyk­sis­sä ei ole mitenkään mielekkäästi mitat­tavis­sa etukä­teen, niin ei sitä eroa kyl­lä sit­ten niis­sä toden­näköisyyk­sis­sä olekaan. Voi olla, että vielä ei ole mui­ta mittare­i­ta löy­det­ty ennus­ta­maan vakavia onnet­to­muuk­sia, mut­ta en uskaltaisi siitä vetää johtopäätök­siä siitä, etteikö noi­ta mitat­tavia ero­ja olisi ole­mas­sa. Intu­iti­ivis­es­ti kuu­lostaa kyl­lä aika usko­mat­toma­l­ta, että alle 25-vuo­ti­aat miehet olisi ain­oa ryh­mä, jon­ka onnet­to­muusalt­tius on poikkea­va. Ensim­mäisek­si hyoteesik­si min­ulle tulisi mieleen esimerkik­si se, että ihmi­nen, joka ostaa iso­moot­torisen sak­salaisen auton, on alt­ti­impi aiheut­ta­maan vakavia onnet­to­muuk­sia kuin ihmi­nen, joka ostaa pien­i­moot­torisen ran­skalaisen auton. Mut­ta ehkä tämänkin on joku osoit­tanut vääräk­si. (Asi­as­ta kan­nat­taisi ehkä siinä tapauk­ses­sa maini­ta vaku­u­tusy­htiöille. Ne kun tun­tu­vat ole­van hypo­teesi­ni kanssa samaa mieltä)

  82. Juuri nämä Teu­vot (maan­tei­den kuninkaat) niitä kuole­maan johtanei­ta kolare­i­ta aiheuttavat.

    Ja “Teu­vout­ta” ei voi mitenkään mita­ta etukä­teen? Mis­tä sit­ten edes jälkikä­teen tiedät että joku on Teu­vo? Kehäpäätelmäno­mais­es­ti, Teu­vo on joku, joka aiheut­taa vaka­van onnettomuuden?

  83. Sakko ei ole vero, eikä siitä ole sel­l­aista tulos­sa. Autoil­i­joi­ta on tietysti mon­en­laisia, mut­ta sakko­jen saami­nen ei ole mikään paljoista kilo­me­treistä johtu­va vält­tämät­tömyys. Esimerkik­si oma ajo­tyyli­ni lie­nee hyvin lähel­lä keskimääräistä. Moot­tori-ja maantieolo­suhteis­sa ajan yleen­sä niin, että mit­tarinopeus on +10 km/h rajoituk­seen ver­rat­tuna. Todel­li­nen nopeus on siten autos­ta ja ren­gas­tuk­ses­ta riip­puen muu­tamia kilo­me­tre­jä rajoituk­sen yli. Ajo­taval­la pysyy hyvin liiken­nevir­ras­sa. Teen ohi­tuk­sia ja olen ohitet­ta­vana suun­nilleen yhtä paljon. Kuor­ma-autoko­rt­ti min­ul­la on ollut tam­miku­us­ta 1987 ja Suomen maanti­et Helsingistä Rovaniemelle ovat kovin tut­tu­ja. En ole KOSKAAN saanut ylinopeussakkoa (tai ollut osal­lise­na liiken­neon­net­to­muudessa). Täl­lä perus­teel­la pidän puhei­ta sakko­jen “väistämät­tämyy­destä” silkkana hölynpölynä.

  84. Minä en ymmär­rä näitä negati­ivisia kom­ment­te­ja. Jos liiken­ner­ikko­musten ran­gais­tuk­sia muute­taan niin, että kortin mene­tys seu­raa ennem­min sel­l­ai­sista rikkeistä, jot­ka tilas­tol­lis­es­ti ennus­ta­vat toden­näköisyyt­tä joutua (muiden) hen­gen­vaar­al­lisi­i­in onnet­to­muuk­si­in, niin tarkalleenot­taen miten tämä puut­tuu vapauk­si­in enem­män, kuin nykyi­nen mekanis­mi, jos­sa kortin menet­tämi­nen on enem­män tai vähem­män mielivaltaista?

    Kos­ka liiken­nea­sia sumen­taa ihmis­ten jär­jen täysin, niin ote­taan toinen esimerk­ki. Meil­lä on kaveri, joka on tuomit­tu pahoin­pitelystä, lait­tomas­ta uhkauk­ses­ta ja ampuma-aserikok­ses­ta. Jos tilas­tolli­nen ana­lyysi tukee ennakkolu­u­loani, että täl­lais­ten rikosten “pyhä kolmi­naisu­us” ennus­taa hälyyt­tävästi sitä, että henkilö tap­paa tai vam­maut­taa jonkun, niin eikö tästä yhdis­telmästä voisi tuomi­ta hie­man kovemmin?

    Vas­taavasti, eikö kort­ti voisi lähteä herkem­min vaik­ka suo­jatiesään­tö­jen rikkomis­es­ta tai punaisia päin ajamis­es­ta taa­ja­mas­sa, kuin vaik­ka ylinopeud­es­ta motar­il­la? Onko “vapaus” ajaa las­ten päälle suo­jatiel­lä jotenkin niin tärkeä?

  85. Raimo:“Teuvot aiheut­ta­vat vuosit­tain muu­tamia näyt­täviä onnet­to­muuk­sia. Arvelisin, että sairausko­htauk­set aiheut­ta­vat suun­nilleen saman verran.”

    Oliko tämä sairasko­htausarvio ihan stet­son­ista? Ns. huuhaata?

  86. tcrown:

    Juuri­han itsekin sanoit, että on ole­mas­sa mit­tari “mies, alle 25 vuot­ta”, joka ennus­taa onnettomuusalttiutta. 

    Siis tarkoitin, että yksit­täistä ihmistä ei voi mitenkään mita­ta sil­lä tavoin, että sen perus­teel­la voitaisi­in ottaa esimerkik­si ajo-oieus pois. *)

    Voimme tietenkin tilas­tol­lis­es­ti tode­ta ryh­män X ole­van ns. riskiryh­mä, mut­ta on kohtu­u­ton­ta ottaa ajo-oikeus pois henkilöltä, joka ei todel­lisu­udessa ole vaarak­si kenellekään, pelkästään sen vuok­si, että hän sat­tuu kuu­lumaan “väärään” ryhmään.

    Tuo alle 25 vuo­ti­aat miehet lie­nee parhait­en onnet­to­muusalt­tiut­ta selit­tävä omi­naisu­us (ainakin hel­posti mitat­tavis­sa ole­vista tek­i­jöistä), joten jos me nyt teemme jotain “pro­filoin­tia”, niin ainakin min­ulle heräisi “pro­filoin­nin” kohteek­si joutues­sani oikeutetusti kysymys, että mik­si tuo paljon suurem­paa riskiä aiheut­ta­va ryh­mä sit­ten saa ajella.

    Ja “Teu­vout­ta” ei voi mitenkään mita­ta etukä­teen? Mis­tä sit­ten edes jälkikä­teen tiedät että joku on Teu­vo? Kehäpäätelmäno­mais­es­ti, Teu­vo on joku, joka aiheut­taa vaka­van onnettomuuden? 

    Aiheut­taa vaka­van onnet­to­muu­den, syyl­listyy räikeisi­in ylinopuk­si­in, tms. Juuri tätähän poli­isi har­joit­taa ottaes­saan kortin pois, jakaes­saan sakko­ja ja anteessaan huo­mau­tuk­sia. Mut­ta tässä “pro­filoin­nis­sa” on kyse siitä, että rankaisu­ja ale­taan jaka­maan _etukäteen_, mikä on ainakin min­un oikeusta­ju­ni vas­taista (sen lisäk­si, että se ei liiken­neon­net­to­muk­si­in juuri vaikuta)

    Kari

    *) No Ok, tietenkin voidaan esimerkik­si täysin sokealle tode­ta, että ehkäpä et ajele autol­la, mut­ta se nyt on suun­nilleen sama kun kieltäisi jalat­toma­l­ta pika­matko­jen juok­semisen. Toisin kuin kon­trol­lifri­ik­it kuvit­tel­e­vat, ihmiset osaa­vat varsin hyvin sovit­taa ajamisen­sa kyky­jen­sä mukaan. Pois lukien ne jun­nut, mut­ta eivät­pä ne osaa nakkikioski­jonos­sakaan riske­jä oikein arvioida.

  87. Inti­as­sa on paljon väkeä ja ihmiset ovat yleis­es­ti sosi­aal­isia lau­maih­misiä, “pro­filoi­vat” toisi­aan automaat­tis­es­ti. Olen lukenut että rikol­liset ja liiken­netört­täil­i­jät hoidel­laan Inti­as­sa heti ja reilusti sak­in­hivu­tuk­sel­la. Pahim­mat rikol­liset saate­taan piestä jopa kuo­li­aak­si, jos jäävät verek­seltään kiinni.

    Ja inti­as­sa toimii edelleen myös vah­va kastisys­tee­mi, alem­pikastisia saa surut­ta polkea ja piiska­ta. Ja kyl­lähän Suomes­sakin ennen­van­haan. Olisi se vain hienoa men­nä naa­purin per­heenisien kanssa otta­maan mopoau­tol­la leikkiken­tän vier­essä hur­jastel­e­vat teinit kiin­ni ja läiskiä nahkarem­mil­lä taka­puo­let vereslihalle.

  88. Ammatikuskien pro­filoin­nin­han saisi pake­toitua lib­er­taareillekin sopivi­in kääreisiin. 

    1) Liiken­neöit­si­jä on vas­tu­us­sa kaik­ista aiheut­tamien­sa onnet­to­muuk­sien kus­tan­nuk­sista (siis niistä mikään osa ei mene esimerkik­si pahan julkisen ter­vey­den­hoidon piikki­in). Tämän kai pitäisi kelvata?

    2) Työ­nan­ta­jal­la on oikeus irti­sanoa työn­tek­i­jä vapaasti ilman perustei­ta. (tämä kai ainakin on ide­olo­gian perustei­den mukainen vaatimus)

    1) + 2) => Riskikul­jet­ta­jik­si arvioidut pro­filoidaan pois.

  89. Tiedemies:
    >Vas­taavasti, eikö kort­ti voisi lähteä herkemmin
    >vaik­ka suo­jatiesään­tö­jen rikkomis­es­ta tai punaisia
    >päin ajamis­es­ta taa­ja­mas­sa, kuin vaikka
    >ylinopeud­es­ta motar­il­la? Onko “vapaus” ajaa lasten
    >päälle suo­jatiel­lä jotenkin niin tärkeä?

    Kyse­let taas “tyh­miä”. Tietenkään sil­lä ei ole väliä, aje­taanko las­ten yli suo­jatiel­lä, pait­si ehkä joskus juh­la­puheis­sa. Tämä johtuu siitä, että suo­jatei­den valvon­ta on niin työlästä, että se ei kan­na­ta. Resurssit keskitetään maan­tei­den nopeuk­sien kam­er­avalvon­taan, kos­ka sil­lä taval­la saadaan aikaisek­si paljon valvontasuoritteita. 

    Varastet­tu­jen tai kil­vettömien auto­jen kuskeil­ta ei kuitenkaan saataisi perit­tyä mitään, joten turha niihin on puuttua.

    1. Tuo on korkein­taan pieni haaste tekoö­lylle. Kyl­lä sel­l­ainen nauhot­ta­va video­valvonbta voidaan kehit­tää, jos­sa tietokone osaa havai­ta suo­jatiesään­nön rikkomi­nen. Jotain täl­laista on Rautatiease­man kohdal­la. Se on vähen­tämyt päin punaista val­oa ajamista huomattavasti.

  90. Osmo Soin­in­vaara:

    Tuo on korkein­taan pieni haaste tekoö­lylle. Kyl­lä sel­l­ainen nauhot­ta­va video­valvonbta voidaan kehit­tää, jos­sa tietokone osaa havai­ta suo­jatiesään­nön rikkomi­nen. Jotain täl­laista on Rautatiease­man kohdal­la. Se on vähen­tämyt päin punaista val­oa ajamista huomattavasti. 

    Itse asi­as­sa tuo on teknis­es­ti hyvinkin help­poa toteut­taa helsinkiläisi­in liiken­neval­oi­hin. Läh­es kaikissa helsinkiläi­sis­sä liiken­neval­ois­sa on ilmaisin pysäy­tysvi­ival­la. Ei tarvitse kuin pieni ohjel­man­pätkä, joka vahtii tuo­ta ilmais­in­ta sil­loin kuin punainen valo syt­tyy ja sit­ten liipaisee kam­er­an joka ker­ta, kun punaisia päin ajetaan.

    Teknis­es­ti paljon helpom­pi jut­tu kuin esimerkik­si automaat­tiset nopeusvalvontajärjestelmät.

    Kari

  91. “1) Liiken­neöit­si­jä on vas­tu­us­sa kaik­ista aiheut­tamien­sa onnet­to­muuk­sien kus­tan­nuk­sista (siis niistä mikään osa ei mene esimerkik­si pahan julkisen ter­vey­den­hoidon piikki­in). Tämän kai pitäisi kelvata?”

    Tämä vas­tuu on ole­mas­sa nyky­isinkin. Tosin lain­säätäjä on aset­tanut vas­tu­u­vaku­u­tuk­sen pakol­lisek­si. Se on Suomen nykyi­nen liikennevakuutusjärjestelmä. 

    Ja ne liiken­nevahin­got mak­se­taan vaku­u­tusy­htiöi­den (eli lop­ul­ta ajoneu­von­o­mis­ta­jien) pus­sista täysimääräisesti.

  92. Kari:

    Toisaal­ta ajo­taidot tai muu kog­ni­ti­ivi­nen kyvykkyys ei käytän­nössä ennus­ta onnet­to­muusalt­tiut­ta oikeas­t­aan mitenkään. Syy tähän on se, että ihmiset komben­soi­vat vajavuuk­si­aan lisäämäl­lä tarkkaavaisu­ut­taan, val­it­se­mal­la ajoa­jat ja ‑reitit sekä aja­mal­la esimerkik­si hitaammin. 

    Päteekö tuo myös humalas­sa ajamiseen? Aja­vatko rat­ti­juopot hitaam­min ja varovaisem­min kom­pen­soidak­seen humalati­lan tuo­maa ajokyvyn heiken­tymistä samal­la tavoin kuin vanhukset?

    Toisek­si, tarkoit­taako tuo vas­taavasti sitä, että nopeusra­joituk­sista voitaisi­in käytän­nössä luop­ua kokon­aan tai ne voisi muut­taa “keskinker­taisen kul­jet­ta­jan nopeussu­osi­tuk­sik­si hyvis­sä ajo-olo­suhteis­sa”? Tuo yllä kir­joit­ta­masi­han toimii tietenkin nimit­täin toisinkin päin, eli hyvät kuskit kom­pen­soi­vat parem­paa ajokykyään aja­mal­la kovempaa. 

    Muuten, jos­sain Hol­lan­nin kaupungis­sa on kai luovut­tu liiken­nemerkeistä kokon­aan ja tosi­aan luote­taan täysin siihen, että ihmiset itse valt­se­vat ajo­tyylin, jol­la eivät joudu onnet­to­muu­teen. Eli ain­oa liiken­nesään­tö on:“Aja varovasti”. En tiedä, mitä koke­muk­set tästä ratkais­us­ta ovat olleet. 

    Sylt­ty:

    On the basis of esti­mat­ed annu­al trav­el, the fatal­i­ty rate for dri­vers 85 and over is nine times as high as the rate for dri­vers 25 through 69 years old. 

    Minus­ta tuos­sa nor­mal­isoin­ti on tehty juuri väärään asi­aan, ajo­suorit­teisi­in, jos yksi tapa, jol­la van­huk­set vähen­tävät liiken­ner­iske­jään, on se, että he aja­vat vähem­män (Karin mukaan). Näin etenkin, kun ajoko­rtin omis­t­a­mi­nen ei oikeu­ta johonkin tiet­tyyn määrään ajo­suorit­tei­ta, vaan on täysin raja­ton. Se, että ajaa paljon, on jo yksinään tapa lisätä riskiä joutua onnettomuuteen.
    Kumpi on suurem­pi uhka liiken­teelle, mum­meli, joka ajaa vuodessa 1000 km ja joutuu sit­ten ker­ran kymme­nessä vuodessa onnet­to­muu­teen, vai liikemies, joka ajaa vuodessa 90 000 km ja joutuu ker­ran vuodessa onnet­to­muu­teen (onnet­to­muuk­sien suhde oikein tuon yllä ole­van mukaan, absolu­ut­tiset luvut täysin hatus­ta)? Muiden tiel­lä liikku­vien kannal­ta ris­ki joutua jom­man kum­man noista aiheut­ta­maan onnet­to­muu­teen vähenisi enem­män (jopa 10-ker­tais­es­ti!), jos liikemieheltä otet­taisi­in pois ajokortti.

  93. Kari Kosk­i­nen:

    Voimme tietenkin tilas­tol­lis­es­ti tode­ta ryh­män X ole­van ns. riskiryh­mä, mut­ta on kohtu­u­ton­ta ottaa ajo-oikeus pois henkilöltä, joka ei todel­lisu­udessa ole vaarak­si kenellekään, pelkästään sen vuok­si, että hän sat­tuu kuu­lumaan “väärään” ryhmään.

    Jotenkin huvit­tavaa, että vaik­ka tääl­lä on ehdotel­tu näitä pro­filoin­tiom­i­naisuuk­sia, niin kukaan ei ole vaivau­tunut pohti­maan, että onko näin pro­filoitu­jen kul­jet­ta­jien saami­nen pois liiken­teestä kokon­aisuute­na hyvä juttu.

    Eli siis, olen­naista ei ole se, että onko alle 25-vuo­tias mies riskialtis, vaan se onko se niin riskialtis, että kaikkien alle 25‑v miesten pois­t­a­mi­nen liiken­teestä lisää hyvinvointia.

    Oon melko var­ma, että sokei­den pro­filoimi­nen pois liiken­teestä lisää hyv­in­voin­tia ja samal­la melko var­ma, että alle 25‑v miesten pro­filoimi­nen ei.

  94. Raimo:”Teuvot aiheut­ta­vat vuosit­tain muu­tamia näyt­täviä onnet­to­muuk­sia. Arvelisin, että sairausko­htauk­set aiheut­ta­vat suun­nilleen saman verran.”

    Juha: Oliko tämä sairasko­htausarvio ihan stet­son­ista? Ns. huuhaata?

    Voit aivan vapaasti tark­istaa asian.

  95. Osmon alku­peräiseen kirjoitukseen:

    Uudet kul­jet­ta­jat saa­vat usein han­kalam­mat lin­jat, jol­loin kak­si riskitek­i­jää kumuloituu.
    Aikaisem­min sai­vat myös romuim­mat tai muuten vikurim­mat bus­sit, mut­ta nyky­isin ainakin isois­sa kaupungeis­sa taitaa kalus­to olla aika homogeenista?

    Lisäk­si — jos ote­taan ääri­ta­paus — jos joku on ajanut ajoko­rt­tin­sa ikuisen kesän maas­sa vasem­man puoleises­sa liiken­teessä, tarvi­taan aikamoinen täy­den­nysk­oulu­tus että hän som­pailee suju­vasti pk-seudul­la ja tulee tur­val­lis­es­ti kol­le­goiden­sa luistin­radak­si kiil­lot­ta­malle pysäkille. Ei, tämä ei ollut maa­han­muut­to­vas­taisu­ut­ta vaan empatiaa.

    Eli onko­han tuos­sa Osmon mainit­se­mas­sa tutkimus­tu­lok­ses­sa kohi­naa? Kysyn kun en tiedä.

  96. Siis tarkoitin, että yksit­täistä ihmistä ei voi mitenkään mita­ta sil­lä tavoin, että sen perus­teel­la voitaisi­in ottaa esimerkik­si ajo-oieus pois.

    Ker­rataan­pa mitä Osmo alun­perin ehdotti:

    Tutkit­takoon, mil­laiset liiken­ner­ikko­muk­set ovat vaar­al­lisia ihan oikeasti ja eri­tyis­es­ti, mil­lainen tört­töi­ly ennus­taa samal­la kul­jet­ta­jal­la onnet­to­muuk­sia – enkä nyt tarkoi­ta, että sen pitäisi ennus­taa onnet­to­muut­ta juuri tähän virheeseen liittyen.

    Tässä ei nyt ehdotet­tu pro­filoin­tia tyyli­in punaisia sukkia käyt­tävät ovat mui­ta use­am­min onnet­to­muuk­sien aiheut­ta­jia -> kiel­letään autoilu puna­sukkaisil­ta, vaan pro­filoin­tia tehty­jen rikko­musten suh­teen. Voi olla, että tois­tu­va punaisia päin ajelu kän­nis­sä ei ennus­ta onnet­to­muusalt­tiut­ta yhtään sen enem­pää kuin yhden kilo­metrin ylinopeus ker­ran kesässä hang­on tiel­lä, mut­ta aika yllät­tävältä moinen kuulostaa. 

    Ja jos ne puna­sukkaiset nyt tilas­tol­lis­es­ti ovat riskiryh­mä, niin ei se nyt kovin pahasti sodi min­un oikeusta­juani vas­taan että puna­sukkaisille sovel­letaan tiukem­paa ran­gais­tusasteikkoa. Kun­han siitä tiedote­taan avoimesti etukä­teen kaikille puna­sukkaisille, jol­loin näille jää mah­dol­lisu­us paran­taa tapansa ja olla tekemät­tä niitä rikko­muk­sia. Var­muu­den vuok­si vielä rauta­lankaa: Ei olisi kovin väärin, jos alle 25-vuo­tialle miehille ilmoitet­taisi­in, että vaik­ka tois­es­ta liiken­ner­ikko­muk­ses­ta kort­ti painuu hyl­lylle 25-vuo­tispäivään asti.

  97. Samuli Saarel­ma:

    Päteekö tuo myös humalas­sa ajamiseen? Aja­vatko rat­ti­juopot hitaam­min ja varovaisem­min kom­pen­soidak­seen humalati­lan tuo­maa ajokyvyn heiken­tymistä samal­la tavoin kuin vanhukset? 

    Ei päde. Alko­holi vaikut­taa muuhunkin kuin niihin kog­ni­ti­ivisi­in kyky­i­hin, joista aina muis­te­taan vaah­do­ta. Alko­holin vaiku­tuk­sen alaise­na riske­jä aliarvioidaan varsin voimakkaasti (tämä pätee kyl­lä muuhunkin kuin autol­la ajamiseen), ja vas­taavasti omia kykyjä yliarvioidaan, kuten humalais­ten touhu­ja seu­rates­sa on aika selvästi nähtävissä.

    Tämä pätee ainakin nousuhu­malaan, en ole var­ma onko kra­pu­las­sa ajami­nen sen vaar­al­lisem­paa kuin selvin päin ajami­nenkaan. Eikä tätä tietääk­seni olla oikein kun­nol­la tutkit­tukaan, johtuen lähin­nä siitä ettei se ole liiken­netur­val­lisu­u­den tai ‑poli­ti­ikan kannal­ta kiin­nos­tavaa. Nykyi­nen promiller­a­jakin on määritel­ty lähin­nä valvon­nan help­pouden vuok­si; on täysin mah­dol­lista että esimerkik­si alko­holisti ajaa tur­val­lisem­min pikku kekkulis­sa kuin selvin päin.

    Toisek­si, tarkoit­taako tuo vas­taavasti sitä, että nopeusra­joituk­sista voitaisi­in käytän­nössä luop­ua kokon­aan tai ne voisi muut­taa “keskinker­taisen kul­jet­ta­jan nopeussu­osi­tuk­sik­si hyvis­sä ajo-olo­suhteis­sa”? Tuo yllä kir­joit­ta­masi­han toimii tietenkin nimit­täin toisinkin päin, eli hyvät kuskit kom­pen­soi­vat parem­paa ajokykyään aja­mal­la kovempaa. 

    Kyl­lä ja ei. San­o­taan vaik­ka näin, että siinä tapauk­ses­sa, jos mei­dän liiken­neym­päristömme on raken­net­tu sel­l­aisek­si, että se ei vaiku­ta “liian tur­val­liselta”. Ihmisen on tyyp­il­lis­es­ti vaikea hah­mot­taa nopeu­den tuo­mia riske­jä. Eipä ole evoluu­tio tuot­tanut meille kykyjä han­ska­ta paljoa juok­sunopeut­ta suurem­pia vauhte­ja — eikä tuo­takkaan, kun kaiken­laista liiken­netur­val­lisu­ushössö­tys­tä harrastetaan 🙂

    Tämä kai (tietääk­seni onnet­to­muudet eivät ole ainakaan lisään­tyneet, pikem­minkin päin­vas­toin) on toimin­ut tuos­sa mainit­se­mas­sasi shared space ‑kokeu­luis­sa. Kun sään­töjä ei ole, mitä tahansa odot­tam­a­ton­ta voi sat­tua, jol­loin aje­taan varovais­es­ti ja tarkkail­laan ympäristöä ihan eri taval­la. Toisaal­ta ajami­nen lie­nee stressaavampaa. 

    Toinen esimerk­ki “sopi­vas­ta ympäristöstä suh­teessa riski­in” voisi olla moot­tori­ti­et (tai ainakin osa niistä). Moot­toriteil­lä ei nopeusra­joituk­sil­la ole (liiken­netur­val­lisu­u­den kannal­ta) niin suur­ta merk­i­tys­tä kuin muualla.

    Tuo puut­tei­den komben­soimi­nen ei ole mikään yksiselit­teinen jut­tu, mut­ta se on liiken­netur­val­lisu­ustyössä avainase­mas­sa. Useim­mat liiken­netur­val­lisu­udessa tehdyt paran­nuk­set (esimerkik­si pidem­mät suo­ja-ajat liiken­neval­ois­sa, lev­eäm­mät tiet/paremmat näkemäalueet, lui­s­ton­esto) eivät ole tuot­ta­neet haluttua/odotettua lop­putu­losta juuri sen vuok­si, että ihmiset ulos­mit­taa­vat paran­nuk­set aja­mal­la esimerkik­si kovem­mil­la nopeuk­sil­la. Usein tilanne on men­nyt jopa huonom­paan suuntaan.

    Voidaan ajatel­la, että onnet­to­muuk­sia syn­tyy tilanteessa, jos­sa kul­jet­ta­jan havait­se­ma (sub­jek­ti­ivi­nen) ris­ki vaikut­taa pienem­mältä kuin todel­li­nen ris­ki (objek­ti­ivi­nen ris­ki). Liiken­netu­ral­lisu­ut­ta voi paran­taa lähin­nä pienen­tämäl­lä objek­ti­ivista riskiä enem­män kuin sub­jek­ti­ivista riskiä tai kas­vat­ta­mal­la sub­jek­ti­ivista riskiä enem­män kuin objek­ti­ivista. Liiken­netur­val­lisu­us luul­tavasti paran­tu­isi nykyis­es­tä merkit­tävästi, jos tur­vatyynyn sijaan auto­jen etu­pa­neelei­hin asen­net­taisi­in kul­jet­ta­jan päähän kohdis­tet­tu piikki 🙂

    Minus­ta tuos­sa nor­mal­isoin­ti on tehty juuri väärään asi­aan, ajo­suorit­teisi­in, jos yksi tapa, jol­la van­huk­set vähen­tävät liiken­ner­iske­jään, on se, että he aja­vat vähem­män (Karin mukaan).

    Tämä on yksi tuol­lais­ten tarkastelu­jen ongel­ma. Toinen paha vika on siinä, että tarkastel­laan kuole­maan johtanei­ta onnet­to­muuk­sia: joku rai­h­nainen van­hus ei todel­lakaan kestä saman­laisia tör­mäyk­siä kuin nuori kol­li. Toisaal­ta van­huk­set vaa­ti­vat usein pikkukol­hunkin takia sairaala­hoitoa, jol­loin van­hus­ten onnet­to­muudet tule­vat suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä tilastoiduksi.

    Val­lit­se­va käsi­tys on se, että kun nuo tilas­tot “siis­titään” tasaveroisik­si, van­hempi­en ihmis­ten aiheut­ta­ma ris­ki ei juuri poikkea keskimääräis­es­tä tienkäyttäjästä.

    Kari

  98. Samuli Saarel­ma:

    Päteekö tuo myös humalas­sa ajamiseen? Aja­vatko rat­ti­juopot hitaam­min ja varovaisem­min kom­pen­soidak­seen humalati­lan tuo­maa ajokyvyn heiken­tymistä samal­la tavoin kuin vanhukset? 

    Ei päde. Alko­holi vaikut­taa muuhunkin kuin niihin kog­ni­ti­ivisi­in kyky­i­hin, joista aina muis­te­taan vaah­do­ta. Alko­holin vaiku­tuk­sen alaise­na riske­jä aliarvioidaan varsin voimakkaasti (tämä pätee kyl­lä muuhunkin kuin autol­la ajamiseen), ja vas­taavasti omia kykyjä yliarvioidaan, kuten humalais­ten touhu­ja seu­rates­sa on aika selvästi nähtävissä.

    Tämä pätee ainakin nousuhu­malaan, en ole var­ma onko kra­pu­las­sa ajami­nen sen vaar­al­lisem­paa kuin selvin päin ajami­nenkaan. Eikä tätä tietääk­seni olla oikein kun­nol­la tutkit­tukaan, johtuen lähin­nä siitä ettei se ole liiken­netur­val­lisu­u­den tai ‑poli­ti­ikan kannal­ta kiin­nos­tavaa. Nykyi­nen promiller­a­jakin on määritel­ty lähin­nä valvon­nan help­pouden vuok­si; on täysin mah­dol­lista että esimerkik­si alko­holisti ajaa tur­val­lisem­min pikku kekkulis­sa kuin selvin päin.

    Toisek­si, tarkoit­taako tuo vas­taavasti sitä, että nopeusra­joituk­sista voitaisi­in käytän­nössä luop­ua kokon­aan tai ne voisi muut­taa “keskinker­taisen kul­jet­ta­jan nopeussu­osi­tuk­sik­si hyvis­sä ajo-olo­suhteis­sa”? Tuo yllä kir­joit­ta­masi­han toimii tietenkin nimit­täin toisinkin päin, eli hyvät kuskit kom­pen­soi­vat parem­paa ajokykyään aja­mal­la kovempaa. 

    Kyl­lä ja ei. San­o­taan vaik­ka näin, että siinä tapauk­ses­sa, jos mei­dän liiken­neym­päristömme on raken­net­tu sel­l­aisek­si, että se ei vaiku­ta “liian tur­val­liselta”. Ihmisen on tyyp­il­lis­es­ti vaikea hah­mot­taa nopeu­den tuo­mia riske­jä. Eipä ole evoluu­tio tuot­tanut meille kykyjä han­ska­ta paljoa juok­sunopeut­ta suurem­pia vauhte­ja — eikä tuo­takkaan, kun kaiken­laista liiken­netur­val­lisu­ushössö­tys­tä harrastetaan 🙂

    Tämä kai (tietääk­seni onnet­to­muudet eivät ole ainakaan lisään­tyneet, pikem­minkin päin­vas­toin) on toimin­ut tuos­sa mainit­se­mas­sasi shared space ‑kokeu­luis­sa. Kun sään­töjä ei ole, mitä tahansa odot­tam­a­ton­ta voi sat­tua, jol­loin aje­taan varovais­es­ti ja tarkkail­laan ympäristöä ihan eri taval­la. Toisaal­ta ajami­nen lie­nee stressaavampaa. 

    Toinen esimerk­ki “sopi­vas­ta ympäristöstä suh­teessa riski­in” voisi olla moot­tori­ti­et (tai ainakin osa niistä). Moot­toriteil­lä ei nopeusra­joituk­sil­la ole (liiken­netur­val­lisu­u­den kannal­ta) niin suur­ta merk­i­tys­tä kuin muualla.

    Tuo puut­tei­den komben­soimi­nen ei ole mikään yksiselit­teinen jut­tu, mut­ta se on liiken­netur­val­lisu­ustyössä avainase­mas­sa. Useim­mat liiken­netur­val­lisu­udessa tehdyt paran­nuk­set (esimerkik­si pidem­mät suo­ja-ajat liiken­neval­ois­sa, lev­eäm­mät tiet/paremmat näkemäalueet, lui­s­ton­esto) eivät ole tuot­ta­neet haluttua/odotettua lop­putu­losta juuri sen vuok­si, että ihmiset ulos­mit­taa­vat paran­nuk­set aja­mal­la esimerkik­si kovem­mil­la nopeuk­sil­la. Usein tilanne on men­nyt jopa huonom­paan suuntaan.

    Voidaan ajatel­la, että onnet­to­muuk­sia syn­tyy tilanteessa, jos­sa kul­jet­ta­jan havait­se­ma (sub­jek­ti­ivi­nen) ris­ki vaikut­taa pienem­mältä kuin todel­li­nen ris­ki (objek­ti­ivi­nen ris­ki). Liiken­netu­ral­lisu­ut­ta voi paran­taa lähin­nä pienen­tämäl­lä objek­ti­ivista riskiä enem­män kuin sub­jek­ti­ivista riskiä tai kas­vat­ta­mal­la sub­jek­ti­ivista riskiä enem­män kuin objek­ti­ivista. Liiken­netur­val­lisu­us luul­tavasti paran­tu­isi nykyis­es­tä merkit­tävästi, jos tur­vatyynyn sijaan auto­jen etu­pa­neelei­hin asen­net­taisi­in kul­jet­ta­jan päähän kohdis­tet­tu piikki 🙂

    Minus­ta tuos­sa nor­mal­isoin­ti on tehty juuri väärään asi­aan, ajo­suorit­teisi­in, jos yksi tapa, jol­la van­huk­set vähen­tävät liiken­ner­iske­jään, on se, että he aja­vat vähem­män (Karin mukaan). 

    Tämä on yksi tuol­lais­ten tarkastelu­jen ongel­ma. Toinen paha vika on siinä, että tarkastel­laan kuole­maan johtanei­ta onnet­to­muuk­sia: joku rai­h­nainen van­hus ei todel­lakaan kestä saman­laisia tör­mäyk­siä kuin nuori kol­li. Toisaal­ta van­huk­set vaa­ti­vat usein pikkukol­hunkin takia sairaala­hoitoa, jol­loin van­hus­ten onnet­to­muudet tule­vat suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä tilastoiduksi.

    Val­lit­se­va käsi­tys on se, että kun nuo tilas­tot “siis­titään” tasaveroisik­si, van­hempi­en ihmis­ten aiheut­ta­ma ris­ki ei juuri poikkea keskimääräis­es­tä tienkäyttäjästä.

    Kari

  99. Ja vielä lisäyksenä:
    Vaik­ka van­huk­set aiheut­taisi­vatkin suurem­man riskin kuin keskimääräi­nen väestö, niin se ei mis­sään tapauk­ses­sa ole suurem­pi kuin vaikka­pa alle 25 vuo­ti­aiden kul­jet­ta­jien aiheut­ta­ma ris­ki. Siitä huoli­mat­ta van­hus­ten autoilua rajoite­taan voimakkaasti, mut­ta nuorten juurikaan ei (ikähaarukas­sa 18 — 25). Van­ho­jen ja sairaiden ihmis­ten kiusaamista koko touhu.

    Kari

  100. Juk­ka Siren,

    Vas­taan muistin­varais­es­ti, kos­ka min­ul­la ei tuo­ta väitöskir­jaa ole käsis­säni, ja siitä on vuosia, kun sitä lueske­lin… Voin siis muis­taa jotakin väärin, joten tähän ei kan­na­ta luot­taa sataprosenttisesti.

    Tuos­sa oli kyseessä varsin laa­ja tutkimus, jos­sa osal­lis­tu­jia oli sato­ja ja tutkit­tu jak­so varsin pitkä (olisiko ollut kym­meniä vuosia, peräti). Otos oli siis aivan riit­tävä “kohi­nan” suo­dat­tamiseen tehdy­istä johtopäätök­sistä, eikä mitään eri­ty­istä sys­temaat­tista virhet­tä ole eri­ty­istä syytä epäil­lä. Käsit­tääk­seni tilas­tol­liset tarkaste­lut oli myös tehty asian­mukaises­ti, eikä tutkimuk­sen tulok­sia myöhem­minkään olla varsi­nais­es­ti kumottu.

    Tutkimuk­sen keskeisin tulos oli se, että onnet­to­muudet näyt­täi­sivät kasaan­tu­van tiety­ille kul­jet­ta­jille. Tutkimuk­sen yhtey­dessä tehti­in myös kokeelli­nen osa, jos­sa kul­jet­ta­jat osal­lis­tu­i­v­at eri­laisi­in kog­ni­ti­ivisia kykyjä mit­taavi­in kokeisi­in (reak­tiokyky, motori­nen hallinta) ja mm. psykol­o­gisi­in testei­hin. Käsi­tyk­seni mukaan saati­in jonkin­laista näyt­töä esimerkik­si per­soon­al­lisu­u­den vaiku­tuk­ses­ta onnettomuusalttiuteen.

    Mitään maa­han­muut­ta­jia Suomes­sa ei kyl­lä tuo­hon aikaan (50-luvun lop­pu) niin paljon ollut, että sil­lä olisi ollut mitään merkitystä 🙂 

    Tuon tutkimuk­sen, tai oikeas­t­aan siitä Osmon vetämien johtopäätösten, “ongel­ma” ei ole siinä, että itse tutkimuk­ses­sa sinäl­lään olisi vikaa. Tulok­sia vaan ei voi laa­jen­taa yleis­es­ti autoilun riskei­hin (ei olla onnis­tut­tu, ainakaan kovin hyvin, laa­jen­ta­maan, vaik­ka on tutkit­tu). Kul­jet­ta­jat oli­vat kuitenkin varsin homogeeni­nen joukko, ammat­ti­laisia, ter­veitä ja ajoi­vat käytän­nössä hyvin tarkasti säädel­lyin ajanko­hdin ja reit­ein (ja kaupunkiympäristössä).

    Kari

  101. Kari, en pysy perässäsi. Ensin kir­joi­tat, että ihmiset kom­pen­soi­vat huonoa ajo­taitoaan aja­mal­la hitaam­min ja nyt sit­ten pamau­tatkin: “Ihmisen on tyyp­il­lis­es­ti vaikea hah­mot­taa nopeu­den tuo­mia riske­jä.” Minus­ta juuri se, että huono kus­ki hidas­ta­mal­la las­kee riskiään joutu­aa onnet­to­muu­teen, on juuri merk­ki siitä, että hän hah­mot­taa nopeuten­sa tuo­man riskin ja vähen­tää sitä aja­mal­la hitaammin. 

    Nyt kysymys on, että mik­sei tuo sama pätisi parem­pi­in kuskei­hin etenkin, kun he aja­vat enem­män ja siten toden­näköis­es­ti ovat parem­min selvil­lä omista kyvy­istään suh­teessa käyt­tämään­sä nopeu­teen. En voi sub­jek­ti­ivis­es­ti puhua kuin itses­täni, mut­ta sanois­in, että ajokoke­muk­sen karttues­sa kykyni arvioi­da oma­lle ajokyvyl­leni olo­suhteisi­in sopi­va nopeus on parantunut. 

    Voi tietenkin olla, että se ehdot­ta­mani “jokainen val­itkoon ajokykyvylleen sopi­van nopeu­den” johtaisi siihen, että ne alle 25-vuo­ti­aat miehet ajaisi­vat vieläkin vaar­al­lisem­min ja vaikkei kenenkään muiden onnet­to­muus­lu­vut nousisi mihinkään, kokon­aisuute­na liiken­teen tur­val­lisu­us huononisi.

    1. Tätä jokainen val­itkon oman nopeuten­sa kokeilti­in Suomes­sa 1970-luvun alku­vu­osi­in asti. Ruumi­ita tuli pitkälti yli tuhat vuodessa, vaik­ka ajoneu­j­vokan­ta oli pien­tä nykiseen ver­rat­tuna. Kun nopeusra­joituk­set otet­ti­in käyt­töön, onnet­to­muuk­sien määrä putosi heti.

  102. Vuon­na 2008 liiken­nevaku­u­tuk­ses­ta kor­vat­ti­in yksi vahinko 881000 ajet­tua kilo­metriä kohden (jos ei las­ke­ta pysäköin­tipaikoil­la tapah­tunei­ta vahinko­ja). Nor­maal­isuo­ma­laisen tahdil­la nuo 881000 kilo­metriä tulee ajet­tua 44 vuodessa.

    Mil­laisia nämä Osmon speku­loimat riskikul­jet­ta­jat sit­ten oli­si­vat? San­o­taan että 10 % kul­jet­ta­jista on osal­lisi­na kah­teen kol­ma­sosaan kaik­ista onnet­to­muuk­sista. Vahinkoti­las­ton mukaan he aja­vat sel­l­aiset kuusi ja puoli vuot­ta (eli keskimäärin 132 tuhat­ta kilo­me­tria) ilman kor­vat­tavaa vahinkoa. Val­taosan ajas­ta hekin siis aja­vat ihan täysil­lä bonuk­sil­la. Riskikus­ki ajelee keskimäärin 51 % bonuk­sil­la, jos ajovu­osia ker­tyy 50. (Ver­tailun vuok­si kus­ki, jon­ka vaku­u­tuk­ses­ta ei koskaan kor­va­ta mitään, ajelee keskimäärin 62 % bonuksilla.)

    Poli­isi puut­tuu todel­la har­voin liiken­teessä tört­töi­lyyn. Sakko­ja kir­joite­taan reilut 30000 vuodessa, mukaan­lukien ylinopeussakot. Jos ne kir­joite­taan kaik­ki sille törtöim­mälle 10 % kul­jet­ta­jista, kukin heistä ajelee keskimäärin 176 000 kilo­metriä sako­tusten välil­lä, keskik­ilo­me­treil­lä saa ajaa liki yhdek­sän vuot­ta, että saa yhden sakon.

    Ehkä 10 % sijaan pro­filoin­ti kan­nat­taisi keskit­tää siihen törtöim­pään pros­ent­ti­in. Tai promilleen.

  103. tcrown
    “Kun­han siitä tiedote­taan avoimesti etukä­teen kaikille puna­sukkaisille, jol­loin näille jää mah­dol­lisu­us paran­taa tapansa ja olla tekemät­tä niitä rikko­muk­sia. Var­muu­den vuok­si vielä rauta­lankaa: Ei olisi kovin väärin, jos alle 25-vuo­tialle miehille ilmoitet­taisi­in, että vaik­ka tois­es­ta liiken­ner­ikko­muk­ses­ta kort­ti painuu hyl­lylle 25-vuo­tispäivään asti.”

    Mitä tapah­tui ajatuk­selle siitä, että “oikeus on sokea”?

    Kyl­lä minä tiedän että etenkin viheri­den mielestä tästä voidaan heti tin­kiä, kun kyseessä ovat 25-vuo­ti­aat kan­ta­suo­ma­laiset miehet, mut­ta entäpä jos huo­mat­taisi­inkin että homosek­suaalit ovat het­erosek­suaale­ja huonom­pia kuskeja?

  104. Osmo:

    Kan­natan kat­tonopeuk­sia ja ne var­masti vaikut­ti­vat osaltaan liiken­netur­val­lisu­u­den nopeaan parane­miseen 1970-luvul­la, kun harp­pasimme muu­ta­mas­sa vuodessa (ainakin Länsi-)Euroopan mus­tas­ta läiskästä keski­ta­son parem­malle puolelle.

    Samaan aikaan tapah­tui vain paljon muutakin:
    ‑tur­vavöi­den käyttöpakko
    ‑auto­jen tur­val­lisu­us parani jonkin verran
    ‑tiev­erkko kohentui
    ‑kevyen liiken­teen väyliä alet­ti­in rak­en­taa ainakin lähiöis­sä ja val­is­tuneem­mis­sa pikkukaupungeissa:)

    Nopeusra­joi­tusten vaiku­tus­ta on vaikea erottaa.

    Ehkä sen saisi selville ver­taa­mal­la niihin mai­hin, jois­sa listal­ta tote­tui vain osa?

  105. Pekka Pes­si: “Poli­isi puut­tuu todel­la har­voin liiken­teessä tört­töi­lyyn. Sakko­ja kir­joite­taan reilut 30000 vuodessa, mukaan­lukien ylinopeussakot.”

    Vuon­na 2008 automaat­ti­nen nopeusvalvon­ta tuot­ti 43.000 sakko­lap­pua koko maas­sa ja viime vuon­na 4.8. men­nessä pelkästään Satakun­nan liiken­netur­val­lisu­uskeskuk­sen alueel­la 37.387 sakkoa — vuon­na 2008 tuot­to oli noin 4 miljoon­aa, kus­tan­nuk­set 650.000 — eri­no­mainen rahasam­po tämä.
    Onnet­to­muuk­sien vähen­e­mis­es­tä ei enää puhuta, kun sitä ei ole tapahtunut.

  106. Jos halu­aa haarukoi­da nopeusra­joituk­sien vaiku­tus­ta liiken­neon­net­to­muuk­si­in, niin mik­si pitää ver­ra­ta Suomeen 40 vuot­ta sitten?

    Kun ker­ran Sak­sas­sa tänäkin päivänä aje­taan (itse val­i­tu­il­la) korkeam­mil­la nopeuk­sil­la, niin mikä Sak­saan ver­taamis­es­ta tekee epäpätevän? Ettei vain olisi se, että läh­es mil­lä hyvän­sä mit­tar­il­la Sak­san auto­bah­nit ovat erit­täin turvallisia.

    1. Sak­sas­sa ei ole vapaa nopeut­ta kaikkial­la, vain moot­toriteil­lä ja niistäkin vain osal­la moot­toriteitä. Jos halu­amme tutkia tämän vaiku­tus­ta onnet­to­muuk­si­in, tulee tutkia moot­tori­teon­net­to­muuk­sis­sa kuollei­den määrää Sak­sas­sa ja vaika­pa Suomes­sa ajet­tua autok­ilo­metriä kohden. Min­ul­la ei täl­laisia tieto­ja ole, mut­ta aika vähän meil­lä kuolee ihmisiä moot­toriteil­lä. Sak­sas­sa on näitä sadan auton ketjuko­lare­ja sattunut.

  107. Osmo:

    Tätä jokainen val­itkon oman nopeuten­sa kokeilti­in Suomes­sa 1970-luvun alku­vu­osi­in asti. Ruumi­ita tuli pitkälti yli tuhat vuodessa, vaik­ka ajoneu­j­vokan­ta oli pien­tä nykiseen ver­rat­tuna. Kun nopeusra­joituk­set otet­ti­in käyt­töön, onnet­to­muuk­sien määrä putosi heti.

    Jos onnet­to­muudet on tip­punu siel­lä nopeem­min mis­sä on otet­tu käyt­töö nopeusra­joituk­set, niin sit­ten joo.

    On kuitenkin täysin selvää, että onnet­to­muu­den olis tip­punu myös ilman nopeusra­joituk­sia, joten pelkästä onnet­to­muuk­sien vähen­tymis­es­tä ei voi päätel­lä, että nopeusra­joituk­set vähen­täs onnettomuuksia.

  108. Raimo K
    “Onnet­to­muuk­sien vähen­e­mis­es­tä ei enää puhuta, kun sitä ei ole tapahtunut.”

    Mis­tä ihmeestä tuo aja­tus on revitty?

    “Use­at tutkimuk­set osoit­ta­vat automaat­ti­valvon­nan vähen­tävän tehokkaasti ylinopeuksia
    ja paran­ta­van liiken­netur­val­lisu­ut­ta. Val­tatiel­lä 1:llä teh­dyn tutkimuk­sen mukaan auto-
    maat­ti­nen nopeusvalvon­ta vähen­si kah­den vuo­den seu­ran­ta­jak­son aikana ylinopeuksien
    osu­ut­ta 20–50 % ja henkilö­vahinko-onnet­to­muuk­sia 19 % (Mäki­nen & Rathmayer
    1994).
    Euroop­palaises­sa ESCAPE-pro­jek­tis­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan automaat­tisen no-
    peusvalvon­nan vaiku­tuk­set henkilö­vahinko-onnet­to­muuk­sis­sa ovat 18–20 % (ks. tar-
    kem­min Elvik 2000). Tutkimus toteutet­ti­in ns. meta-ana­lyys­inä, jos­sa yhdis­tet­ti­in kaikki
    tieteel­lis­es­ti oikein toteutetut kan­sain­väliset tutkimuk­set ja tarkastelti­in niiden tuloksia
    kokonaisuutena.”

    http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2002/Fits_5_Liikenteen_automaattinen_kameravalvonta.pdf

  109. Mitä tapah­tui ajatuk­selle siitä, että “oikeus on sokea”?

    Kortin hyl­lylle lait­ta­mi­nen ei tuos­sa tapauk­ses­sa ole vain ran­gais­tus, vaan myös toimen­pide, jol­la saadaan muille (ja kor­tit­toma­lle itselleenkin) tur­val­lisem­pi liiken­neym­päristö. Ran­gais­tuskom­po­nentin suh­teen oikeus voi olla sokea. 

    Luulin, että käyt­tämäni kieliku­va puna­sukkai­sista olisi tehnyt selväk­si, että min­ulle kel­paa mikä tahansa pro­filoin­tikeino, mukaan­lukien sek­suaa­li­nen suuntautuminen.

  110. OS:
    >Kun nopeusra­joituk­set otet­ti­in käyttöön,
    >onnet­to­muuk­sien määrä putosi heti.

    Samaan aikaan tehti­in muuten paljon muu­takin. Ei vähäisim­pänä koulu­tus ja val­is­tus: Ens­ka ja Han­s­ki esi­in­tyivät telkkaris­sa, ker­toi­vat liiken­nesään­nöistä, ker­toi­vat holtit­toman ajon riskeistä.

    Nykyään ei Enskaa ja Han­skia, tai hei­dän seu­raavaa sukupolveaan, näy mis­sään. Miksikähän?

  111. Pekka Pes­si, teet laskelmis­sasi saman virheen kuin Sylt­tykin, eli kat­sot asi­aa ajok­ilo­me­trien mukaan. Se, että törtöin 10% aiheut­taa 2/3 onnet­to­muuk­sista, ei tietenkään tarkoi­ta, että he myös aja­vat keskimäärin yhtä paljon kuin muut. Minus­ta on ennem­minkin toden­näköistä, että se törtöin aja­japoruk­ka ajaa paljon vähem­män kuin muut, minkä vuok­si on esim. paljon huonom­pi arvioimaan omia kykyjään. Jos he itse tietävät joutu­vansa use­am­min onnet­to­muu­teen kuin muut, he toden­näköis­es­ti koit­ta­vat myös tietois­es­ti vält­tää ajamista muul­loin kuin sil­loin, kun se on ehdot­toman välttämätöntä.

    Asi­aan liit­tyen, olisi muuten mie­lenki­in­toista nähdä, miten ajok­ilo­metrit jakau­tu­vat ihmisille. Itse veikkaan, että se on melko kaukana Gaussin käyrästä, eli medi­aanikus­ki ajaa paljon vähem­män kuin keskimääräi­nen kus­ki ja tämä johtuu siitä, että jotkut ihmiset aja­vat todel­la paljon. Jakau­ma saat­taisi jos­sain määrin muis­tut­taa tulo­jakau­maa, jos­sa myös keski­t­u­loinen ansait­see enem­män kuin mediaanituloinen.

  112. Sylt­ty:

    Use­at tutkimuk­set osoit­ta­vat automaat­ti­valvon­nan vähen­tävän tehokkaasti ylinopeuksia
    ja paran­ta­van liiken­netur­val­lisu­ut­ta. Val­tatiel­lä 1:llä teh­dyn tutkimuk­sen mukaan auto-
    maat­ti­nen nopeusvalvon­ta vähen­si kah­den vuo­den seu­ran­ta­jak­son aikana ylinopeuksien
    osu­ut­ta 20–50 % ja henkilö­vahinko-onnet­to­muuk­sia 19 % 

    Näi­den tutkimusten yksi­tyisko­hdista olisi mie­lenki­in­toista kuul­la lisää. Niihin nimit­täin tulee hel­posti virhe siitä syys­tä, että kameroi­ta sijoite­taan niille teille, jois­sa on keskimääräistä enem­män onnet­to­muuk­sia. Jos onnet­to­muudet seu­raa­vat täysin sat­un­naista jakau­maa, on toden­näköistä, että kameroiden sijoit­tamista seu­raaval­la ajan­jak­sol­la onnet­to­muudet niil­lä kaikkein onnet­to­muusalt­ti­im­mil­la tien­pätkil­lä on puh­taan sat­un­naisu­u­den vuok­si vähen­tyneet lähem­mäs keskiarvoa. 

    Sama rauta­lan­gas­ta:
    5 tietä, joil­la tapah­tuu 1, 2, 3, 4 ja 5 onnet­to­muut­ta. Sit­ten pan­naan kam­era sille tielle, jos­sa tapah­tuu 5 onnet­to­muut­ta ja arvotaan uudet onnet­to­muus­lu­vut teille, vaikka­pa: 4, 3, 5, 1 ja 2. Tästä sit­ten päätel­lään, että kam­er­at vähen­sivät onnettomuuksia. 

    En väitä, että nois­sa tutkimuk­sis­sa ei ole tätä huomioitu, mut­ta minus­ta se on täysin mahdollista.

  113. Samuli Saarel­ma,

    Ok, yritän selit­tää hie­man toisel­la tapaa. Meil­lä sat­tuu onnet­to­muuk­sia täl­lä het­kel­lä (tilas­tol­lis­es­ti) määrä X per vuosi. Osasyynä tähän on se, että ihmiset eivät osaa arvioi­da nopeuk­sia (eli aliarvioi­vat riskin­sä). Nopeusra­joituk­set nos­ta­vat tätä havait­tua riskiä lähem­mäs “oikeaa”, kos­ka onnet­to­muus­riskin lisäk­si huomioidaan myös sakko­jen saamisen tuot­ta­ma riski.

    Jos me nyt sit­ten teemme muu­tok­sen ajoneu­voihin, liiken­nejär­jeste­ly­i­hin, tämä muut­taa sekä havait­tu­ja että todel­lisia riske­jä ja ihmiset (pääsään­töis­es­ti) komben­soi­vat nuo havaitun riskin muu­tok­set — oli­vat­pa ne kumpaan suun­taan tahansa.

    Eli lyhyesti: ihmiset eivät osaa vali­ta absolu­ut­tis­es­ti oikei­ta toim­intat­apo­ja (nopeus), mut­ta tehdyt muu­tok­set pääsään­töis­es­ti komben­soidaan “oikeaan” suuntaan.

    Nopeusra­joituk­sista. On käytän­nössä kiis­ta­ton­ta, että nopeusra­joituk­set vähen­tävät tehokkaasti onnet­to­muuk­sia. Tämä voidaan hel­posti havai­ta kor­re­laa­tioista (ennen — jäl­keen ‑tutkimuk­set, kun rajoituk­sia muute­taan), mut­ta eri­tyis­es­ti sil­lä on vah­vat perus­teet myös ihmis­ten fys­i­olo­gian (fyysi­nen kestokyky) että psykolo­gian (käyt­täy­tymi­nen) puolel­la tehdyssä tutkimuksessa.

    Kari

  114. Samuli Saarel­ma:

    En väitä, että nois­sa tutkimuk­sis­sa ei ole tätä huomioitu, mut­ta minus­ta se on täysin mahdollista.

    hyvä point­ti!

  115. Samuli Saarel­ma,

    Niin vielä noista esi­in tuomis­tasi epäko­hdista. Nuo ovat kyl­lä ihan “peruskau­raa” asial­lis­es­ti tehdyssä liiken­netur­val­lisu­us­tutkimuk­ses­sa. Useim­mat lehdis­tössä ja muual­la esite­tyt tulok­set malli­in “onnet­to­muudet vähenivät X tai Y pros­ent­tia” tai tilas­tokeskuk­sen, Tiehallinnon (vai mikä sen nimi nyt täl­lä viikol­la sat­tui ole­maan) ja Liiken­neturhan tuot­ta­mat tun­nus­lu­vut eivät (useim­miten) ole tässä mielessä asial­lis­es­ti tehtyä liiken­netur­val­lisu­us­tutkimus­ta. Eivätkä ne yleen­sä väitä sel­l­aista olevansakaan.

    Noiden tun­nus­luku­jen tuot­ta­mi­nen on vain hyvin, hyvin paljon helpom­paa kuin tieteel­lis­es­ti kestävien tulosten tuot­ta­mi­nen. Ja onhan tuon aineis­ton keräämi­nen toki sinän­sä hyödyl­listä. Lisäk­si lehdis­tö mielum­min rapor­toi noista, kos­ka ne tulok­set ovat usein paljon “raflaavem­pia” kuin asial­lis­es­ti tehty­jen tutkimusten tulok­set, jot­ka tup­paa­vat ole­maan maltil­lisem­pia. Tässä suh­teessa en ole kovin toiveikas tilanteen paran­tu­misen suh­teen, kos­ka pros­entin ja pros­ent­tiyk­sikönkin erot­ta­mi­nen tun­tuu ole­van selvää varsin har­valle toimit­ta­jalle — jostain luot­ta­musväleistä nyt puhumattakaan.

    En kyl­lä itse osaa suo­ral­ta kädeltä sanoa, miten nuo aje­tut matkat jakau­tu­vat. Nor­maal­i­jakau­tunut (koko väestöstä) se ei toki ainakaan ole yksinker­tais­es­ti jo sen vuok­si, että suh­teel­lisen suuri osa väestöstä ei aja autol­la metriäkään.

    Jos asia enem­män kiin­nos­taa, niin varsin hyvä yleisku­va (lähde­vi­it­tei­neen) tutkimuk­sen nykyti­las­ta on luet­tavis­sa esimerkik­si teoksesta:
    Shi­nar D.: Traf­fic Safe­ty and Human Behav­ior. Else­vi­er Sci­ence Ltd, 2007.

    Kari

  116. Samuli Saarel­ma:
    >medi­aanikus­ki ajaa paljon vähem­män kuin
    >keskimääräi­nen kus­ki ja tämä johtuu siitä,
    >että jotkut ihmiset aja­vat todel­la paljon. 

    Aivan tot­ta. Hiukan leikkimielis­es­ti tästä muuten voi tode­ta, että ihmiset eivät ole ihan väärässä, kun 80 % on mielestään keskimääräistä parem­pia kuskeja. 

    Ne, jot­ka ovat mielestään parhai­ta kuske­ja, eivät tietenkään vält­tämät­tä ole sitä, vaan saat­ta­vat olla jopa niitä asen­teil­taan huonoimpia. Mut­ta arvelisin, että 80 % kul­jet­ta­jista tosi­aan on keskimääräistä parem­pia kuske­ja, kos­ka huonoim­mat ovat niin huono­ja. Medi­aa­nia parem­pia on tietysti vain 50 %, mut­ta kuskien “hyvyy­den” jakau­ma ei ole sym­metri­nen, joten ajotaidon/liikenneasenteiden keskiar­vo on alhaisem­pi kuin mediaani. 

    Jakau­makäyrän vinouden hah­mot­taa näin: kukaan hyvä kus­ki ei voi olla suh­teel­lis­es­ti niin hyvä kus­ki kuin huono kus­ki voi olla suh­teel­lis­es­ti huono (taita­m­a­ton, asen­teil­taan vaar­alli­nen) kuski.

  117. Kari:

    Nopeusra­joituk­sista. On käytän­nössä kiis­ta­ton­ta, että nopeusra­joituk­set vähen­tävät tehokkaasti onnet­to­muuk­sia. Tämä voidaan hel­posti havai­ta kor­re­laa­tioista (ennen – jäl­keen ‑tutkimuk­set, kun rajoituk­sia muute­taan), mut­ta eri­tyis­es­ti sil­lä on vah­vat perus­teet myös ihmis­ten fys­i­olo­gian (fyysi­nen kestokyky) että psykolo­gian (käyt­täy­tymi­nen) puolel­la tehdyssä tutkimuksessa. 

    Onko tuo tosi­aan kiis­ta­ton­ta? Itse elin samas­sa mieliku­vas­sa, mut­ta sit­ten eräässä keskustelus­sa viitat­ti­in Mon­tanaan, jos­sa 1990-luvul­la oli muu­ta­ma vuosi aikaa, jol­loin nopeusra­joituk­set oli pois­tet­tu moottoriteiltä. 

    Tässä jut­tua siitä, mitä kävi, kun rajoituk­set otet­ti­in uudelleen käyttöön:
    http://www.hwysafety.com/hwy_montana_2001.htm

    Sieltä lain­aus:
    “The study shows the safest peri­od on Montana’s Inter­state high­ways was when there were no day­time speed lim­its or enforce­able speed laws.”

    Onko mui­ta vas­taavia tutkimuk­sia? Tuol­la ylem­pänä mainit­ti­in usei­ta tek­i­jöitä, jot­ka esim. Suomes­sa vaikut­ti­vat liiken­teen muut­tumiseen tur­val­lisem­mak­si 1970-luvul­la, minkä vuok­si nopeusra­joi­tusten vaiku­tus­ta lie­nee aika vaikea erot­taa kaikesta muusta. 

    Sit­ten siitä, että nopeusra­joituk­set nos­ta­vat ihmis­ten riski­ta­son “oikeak­si”, jota se ei muuten olisi? Pitääkö tämä todel­lakin paikkaansa? Itsel­leni tulee nimit­täin mieleen, että nopeusra­joituk­set aiheut­ta­vat ihmiselle sen psykol­o­gisen reak­tion, että he ajat­tel­e­vat, että “jaa­ha, tien­tek­i­jä on näköjään ajatel­lut, että täl­lä tiel­lä voi tur­val­lis­es­ti ajaa X km/h, joten aje­taan­pa sitä” sen kum­mem­min itse miet­timät­tä sitä, että onko se X juuri oikea nopeus jokaises­sa tien kohdas­sa, jokaisel­la kelil­lä ja jokaisen kuskin taidoilla. 

    Jos nopeusra­joi­tus­ta ei ole, mut­ta on käytössä yleinen sään­tö, että pitää ajaa tur­val­lis­es­ti, ihmi­nen toden­näköis­es­ti val­it­see nopeu­den enem­män poh­tien omaa ajokykyään, tien tilaa, jne. Se alle 25-vuo­ti­aiden miesten ryh­mä voi toki olla tästä poikkeus ja heitä ehkä pitääkin käsitel­lä kuin pikkulapsia. 

    Parin kuukau­den kulut­tua pel­lit taas koli­se­vat ensi­lu­mien tul­lessa. Tähän syynä ei ole se, etteivät ihmiset aja rajoi­tusten mukaan, vaan se, että he luot­ta­vat liikaa siihen, että rajoi­tus ker­too heille tur­val­lisen nopeu­den sen sijaan, että päät­täi­sivät sen itse ottaen huomioon surkean kelin, mah­dol­liset alla ole­vat kesärenkaat jne.

  118. OS: Jos halu­aa ver­ra­ta nopeusra­joi­tusten vaiku­tus­ta, niin mik­sei ver­taa Sak­san rajoitet­tu­ja ja rajoit­ta­mat­to­mia teitä? Sekään ver­tailu ei tosin anna toiv­ot­tua lopputulosta…

    Nopea wikipedia-kaivami­nen:

    A 2005 study by the Ger­man Fed­er­al Inte­ri­or Min­istry (Bun­desmin­is­teri­um des Innern) indi­cat­ed that Auto­bahn sec­tions with unre­strict­ed speed have the same crash record as sec­tions with speed lim­its. The only iden­ti­fi­able source of traf­fic risks in con­nec­tion with speed­ing have been high-pow­ered light trucks that came up with­in the last 15 years and as they are used by couri­er ser­vices (e.g. Mer­cedes-Benz Sprint­er and trucks alike).

    Zeit­geist Suomes­sa on se, että pitää olla sitä mieltä, että (alhaiset) nopeusra­joituk­set tekevät liiken­teestä tur­val­lisem­man. Kuitenkaan edes kysymäl­lä ja vänkäämäl­lä tälle näke­myk­selle on hyvin vaikea saa­da perusteluja.

  119. Samuli Saarel­ma:

    Onko tuo tosi­aan kiis­ta­ton­ta? Itse elin samas­sa mieliku­vas­sa, mut­ta sit­ten eräässä keskustelus­sa viitat­ti­in Mon­tanaan, jos­sa 1990-luvul­la oli muu­ta­ma vuosi aikaa, jol­loin nopeusra­joituk­set oli pois­tet­tu moottoriteiltä. 

    No sitä, että yleis­ten nopeusra­joi­tusten käyt­töönot­to esimerkik­si Suomes­sa (ja olen­nais­es­ti kaikkial­la muual­lakin) vähen­si onnet­to­muuk­sia pide­tään kyl­lä varsin kiis­tat­tomana, kos­ka se on toden­net­tu lukuisin tutkimuksin. Nuo muut tek­i­jät usein saadaan kohtu­udel­la suo­datet­tua pois, kun tarkastel­laan muu­tos­ta juuri ennen jotain rajoituk­sen muu­tos­ta ja sen jäl­keen (voidaan olet­taa muiden tek­i­jöi­den pysyvän vakiona).

    Se, että aut­taako nopeusra­joi­tusten laskem­i­nen aina automaat­tis­es­ti liiken­netur­val­lisu­u­teen on toinen asia. Kuten aiem­min totesin, esimerkik­si moot­toriteil­lä nopeusra­joi­tusten merk­i­tys on paljon vähäisem­pi kuin muual­la (esimerkik­si kaupunkiym­päristössä). On toki ole­mas­sa mekanis­me­ja, jot­ka saat­ta­vat jois­sakin tapauk­sis­sa jopa heiken­tää liiken­netur­val­lisu­ut­ta, kuten:
    — tur­val­lis­ten tieo­suuk­sien nopeusra­joituk­set siirtävät liiken­net­tä vähem­män tur­val­lisille tieosuuksille
    — nopeu­den valvon­ta vie resursse­ja muus­ta valvonnasta
    — liian alhaiset nopeusra­joituk­set saat­ta­vat vähen­tää liiken­nesään­tö­jen “kun­nioi­tus­ta”

    Tuos­sa sit­ten pitää olla tarkkana taas sen jaka­jankin kanssa. Esimerkik­si nopeusra­joi­tusten nos­t­a­mi­nen lisää kul­jet­tu­ja matko­ja (tur­val­lisil­la moot­tori­tiel­lä), mikä tietenkin las­kee “onnet­to­muuk­sia per ajet­tu kilo­metri”, mut­ta ei vält­tämät­tä onnet­to­muuk­sia kokon­aisuute­na (per auto tai per kansalainen).

    Sit­ten siitä, että nopeusra­joituk­set nos­ta­vat ihmis­ten riski­ta­son “oikeak­si”, jota se ei muuten olisi? Pitääkö tämä todel­lakin paikkaansa? Itsel­leni tulee nimit­täin mieleen, että nopeusra­joituk­set aiheut­ta­vat ihmiselle sen psykol­o­gisen reak­tion, että he ajat­tel­e­vat, että “jaa­ha, tien­tek­i­jä on näköjään ajatel­lut, että täl­lä tiel­lä voi tur­val­lis­es­ti ajaa X km/h, joten aje­taan­pa sitä” sen kum­mem­min itse miet­timät­tä sitä, että onko se X juuri oikea nopeus jokaises­sa tien kohdas­sa, jokaisel­la kelil­lä ja jokaisen kuskin taidoilla.

    Jos nopeusra­joi­tus­ta ei ole, mut­ta on käytössä yleinen sään­tö, että pitää ajaa tur­val­lis­es­ti, ihmi­nen toden­näköis­es­ti val­it­see nopeu­den enem­män poh­tien omaa ajokykyään, tien tilaa, jne. 

    Näin voisi ajatel­la, mut­ta tietääk­seni näkökan­nan tuek­si ei ole ole­mas­sa tutkimuk­sel­lista näyt­töä. Itse epäil­isin, että tuol­lainen ilmiö saat­taa hyvinkin olla ole­mas­sa, mut­ta toiseen suun­taan vaikut­ta­vat tek­i­jät (ran­gais­tusuhan kas­vami­nen ja siitä johtu­va nopeuk­sien pienen­e­m­i­nen) ovat useim­mis­sa tapauk­sis­sa voimakkaampia.

    Kari

  120. Moniko näistä auto­bahn-usko­vai­sista on oikeasti ajanut siel­lä? Omat koke­muk­seni Etelä-Sak­sas­ta ovat sel­l­aisia, että päivä­saikaan kun liikkuu, niin viikon aikana pääsee ehkä ker­ran ojen­ta­maan oikean jalan suo­rak­si. Jot­ta näin voi tapah­tua täy­tyy löy­tyä tieo­su­us, jol­la (a) ei ole rajoi­tus­ta ja (b) on tilaa. Siel­lä vasem­man­puolim­maisel­la kaistal­lakin aje­taan enim­mäk­seen ihan suo­ma­laista moot­tori­tievauh­tia, eli tuol­laista 130 km/h mittarinopeutta.

    Käsi­tys suo­ma­lais­ten nopeusra­joi­tusten sat­tuman­varaisu­ud­es­ta on toinen myyt­ti, jota huolel­la hel­litään. Väitän, että on aika kaivaa folio­hat­tu esi­in, jos vakavis­saan kuvit­telee, että rajoituk­sia aseteltaisi­in autoil­i­joiden kiusak­si tai “sakko­rysik­si”. Aina liiken­nesu­un­nit­telu ei tietenkään onnis­tu nap­pi­in, mut­ta uskon sitä kuitenkin tehtävän vakavis­saan ja parhaan ymmär­ryk­sen mukaan.

  121. teet laskelmis­sasi saman virheen kuin Sylt­tykin, eli kat­sot asi­aa ajok­ilo­me­trien mukaan

    Jos oikein tarkkaan kat­sot, niin muun­sin kyl­lä nuo kaik­ki luvut myös ajovu­osik­si. Olet­taen että törtön ris­ki on kään­täen ver­ran­nolli­nen ajok­ilo­me­trei­hin, vuosiris­ki säi­lyy samana riipumat­ta kilometreistä.

    Raimo K.:

    Vuon­na 2008 automaat­ti­nen nopeusvalvon­ta tuot­ti 43.000 sakko­lap­pua koko maas­sa ja viime vuon­na 4.8. men­nessä pelkästään Satakun­nan liiken­netur­val­lisu­uskeskuk­sen alueel­la 37.387 sakkoa – vuon­na 2008 tuot­to oli noin 4 miljoon­aa, kus­tan­nuk­set 650.000 – eri­no­mainen rahasam­po tämä.

    Joo, näköjään onnis­tu­in val­it­se­maan tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta taulukon, jos­sa rike­sakko­jen määrä on pyöreät nol­la. Poli­isin kir­jaamia liiken­ner­ikok­sia tuli jotain 184 tuhatta.

  122. Raimo K
    “Onnet­to­muuk­sien vähen­e­mis­es­tä ei enää puhuta, kun sitä ei ole tapahtunut.”
    Sylt­ty: “Mis­tä ihmeestä tuo aja­tus on revitty?”

    Se perus­tuu lehdis­töseu­ran­taan. Esim. val­tatie 8, joka tässä lähel­lä kul­kee, on edelleen Suomen vaar­al­lisimpia teitä, vaik­ka kameroi­ta on koko ajan lisät­ty ja kuten aikaisem­min kir­joitin, sakko­ja on annet­tu val­tavia määriä.
    Tutkimuk­sia on mon­en­laisia. Vuon­na 2005 uuti­soiti­in Hesaris­sa – vira­nomais­ten tietoi­hin ja haas­tat­telui­hin perustuen – nopeusvalvon­takameroiden käyt­töönot­to oli puolit­tanut liiken­nekuolemat niil­lä alueil­la, jois­sa kameroi­ta oli. Lisäk­si todet­ti­in että tulok­set oli­vat saman­su­un­taisia kuin mitä Englan­nis­sa oli saatu.
    Mis­tähän ne Englan­nin tulok­sia kuvaa­vat luvut oli­vat peräisin?
    Nimit­täin viral­lises­sa tutkimuk­ses­sa täl­lainen tulos oli saatu, mut­ta puolueet­tomas­sa Liv­er­poolin yliopis­ton tutkimuk­ses­sa kameroil­la EI ollut merkit­tävää vaiku­tus­ta kuolemi­in tai loukkaan­tu­misi­in (“speed cam­eras have no sig­nif­i­cant effect on deaths and seri­ous injuries” — englan­ti­lainen Bike-lehti, elokuu 2005). Kir­joituk­ses­sa mainit­tu kuolemien vähen­e­m­i­nen 40 pros­en­til­la olisi var­maan merkit­tävä vaikutus.
    Toinen lähel­lä ole­va tie varustet­ti­in 750.000 euron kus­tan­nuksin kameroil­la, mm. kerot­ti­in, että sen ain­oa rauta­tien tasoristeys varustet­ti­in molem­min puolin kameroil­la, jot­ta saadaan tutkimusti­etoa kameroiden vaiku­tuk­ses­ta junaon­net­to­muuk­si­in — radal­la kul­kee yksi juna viikos­sa eikä ko. risteyk­sessä ole koskaan sat­tunut mitään — var­masti siitä kir­joite­taan hieno tutkimus.
    Maantieli­iken­teessä kyl­lä sai pari vuot­ta sur­mansa eräs kapakas­ta juop­umuk­sen takia pois­tet­tu miesh­enkilö, joka pimeässä pyöräili auton alle. Kun vas­taavia tapauk­sia ei sen jäl­keen ole ollut, kameroiden onnet­to­muuk­sia estävä vaiku­tus on tietysti selvä.

  123. Pekka Pes­si:

    Jos oikein tarkkaan kat­sot, niin muun­sin kyl­lä nuo kaik­ki luvut myös ajovu­osik­si. Olet­taen että törtön ris­ki on kään­täen ver­ran­nolli­nen ajok­ilo­me­trei­hin, vuosiris­ki säi­lyy samana riipumat­ta kilometreistä. 

    Niin, se onnet­to­muus­frekvenssi 1/6.5 vuot­ta pätee. Sen sijaan mainit­se­masi 1/132 000 km perus­tuu juuri siihen, että ole­tat niiden tört­tö­jen aja­van yhtä paljon kuin keskimääräisen kuskin. Sama jut­tu niis­sä sakkok­ilo­metri­laskuis­sa. Minus­ta tuo ole­tus ei päde.

  124. Henk­i­nen insinööri
    “OS: Jos halu­aa ver­ra­ta nopeusra­joi­tusten vaiku­tus­ta, niin mik­sei ver­taa Sak­san rajoitet­tu­ja ja rajoit­ta­mat­to­mia teitä? ”

    Sak­san moot­toritei­den tilanne ei kyl­lä minus­ta taivu yleistyk­sek­si siitä, mitä tapah­tuu Suomes­sa ei-moottoritiepätkillä. 

    Tulok­set voi yleistää korkein­taan kesäiselle moot­tori­tielle, ei todel­lakaan Suo­ma­laisen val­ta­tien kuu­denkympin lätkäl­lä varustet­tuun X‑risteykseen.

  125. Toista lin­jaa pähkäil­lessäni tuli mieleen, että yksik­er­taista pro­filoin­tia har­raste­taan mon­es­sa maas­sa (Sak­sa, Iso-Bri­tan­nia), nimit­täin annetaan eri­lai­sista liiken­ner­ikko­muk­sista eri määriä pis­teitä — ilmeis­es­ti mii­nus­sel­laisia — ja kun niitä on tiet­ty määrä, kort­ti kuivumaan.
    Point­ti on siinä, että eri rikko­muk­sista saa eri määrän pis­teitä — Suomes­sa ei ole pis­teitä, vaan seu­rataan rikko­musten määrää: 3 rikko­mus­ta vuodessa ja kort­ti kuiv­u­maan — help­poa vira­nomaiselle, epäoikeude­mukaista hallintoala­maiselle. Mut­ta ilmeis­es­ti meil­lä vira­nomaiset ovat yksinker­taisia ja itsepäisiä: oppia ei saa ottaa, oma sys­tee­mi pitää olla, vaik­ka se olisi kuin­ka huono.

  126. Pasi:
    >Moniko näistä auto­bahn-usko­vai­sista on oikeasti
    >ajanut siel­lä? Omat koke­muk­seni Etelä-Saksasta
    >ovat sel­l­aisia, että päivä­saikaan kun liikkuu,
    >niin viikon aikana pääsee ehkä ker­ran ojentamaan
    >oikean jalan suoraksi.

    Ja point­tisi oli mikä? Vaik­ka kut­sut joitain “usko­vaisik­si” (ilmeis­es­ti pejo­rati­ivises­sa merk­i­tyk­sessä), tässähän on keskustel­tu tur­val­lisu­ud­es­ta, ei tavoit­teesta ajaa kolmeasataa.

    En minäkään ole havain­nut, että Sak­sas­sa pää­sisi aina tai edes usein aja­maan niin kovaa kuin auto kul­kee. Mut­ta en myöskään pidä siel­lä ajamista tur­vat­tomana. Päin­vas­toin; vaik­ka liikenne on hyvin vilka­s­ta, on liiken­neym­päristö sen­tään johdon­mukainen, hyvin merkit­ty ja ennalta-arvattava.

  127. “Käsi­tys suo­ma­lais­ten nopeusra­joi­tusten sat­tuman­varaisu­ud­es­ta on toinen myyt­ti, jota huolel­la hellitään. ”

    Olen ajel­lut nyt pari­na vuote­na Kepu­lan­di­as­sa. Tiet ovat suo­ria, päällyste eri­no­mainen, rajoituk­set 100 km /h. Ei peltipoli­ise­ja eikä oikeitakaan.
    Eikä paljon liikennettäkään.
    Kor­jauskri­te­ri­otkin ovat , että jos on pien­täkin uraa niin se kor­jataan oitis

    Nämä ns pääti­et ovat paljon huonom­mas­sa kun­nos­sa ja ruuhki­akin löy­tyy sekä kyttääjiä.
    Mitä tulee Sakas­sa niin kymme­nessä vuodessa vapaat nopeudet ovat vähen­tyneet oleel­liseti, on tul­lut rajoituk­sia ja liikenne on sen ver­ran taa­jaa, että kaa­su poh­jas­sa ajo on mahdotonta

  128. Onnet­to­muudet keskit­tyvät aian pienelle joukolle toh­eloi­ta, oli kysymys mis­tä tahansa asiasta.
    Bus­sikuskien kohdal­la men­nään aina vain huonom­paan suun­taan sil­lä bus­sikuskin vaa­timuk­sia on koko ajan löy­sen­net­ty kul­jet­ta­pu­lan vuoksi.
    Jos men­nään tuo­hon Osmon tarkem­paan val­in­taan niin Osmo ja muu­ta matkus­ta­jat saaa­vat matkus­taa bus­sis­sa aja-sitä-itse-periaattella.

    Koti­maisi­isa kuskeis­sakin on mon­en­laista mut­ta mon­elle on kult­tuur­ishok­ki siir­tyä län­si­maiseen liikenteeseen.
    Virossa kun kuolee n 16 henkeä per 100000 ja Venäjäl­lä yli 20 , ver­tailun vuok­si Suomes­sa 6–7 per 100000-
    Oma lukun­sa ovat vielä huonom­man ajokult­tuurin maista tulevat

  129. Pekka Taipaleelle:
    Auto­bahn-argu­men­toin­ti menee yksinker­tais­tet­tuna näin: Sak­sas­sa ei ole nopeusra­joituk­sia ja liikenne on tur­val­lista, joten nopeusra­joituk­set ovat turhia. 

    Ei liene perus­tee­ton­ta päätel­lä, että em. argu­men­toin­ti sisältää implisi­it­tis­es­ti sen, että rajoi­tusten puuttues­sa ajonopeudet ovat korkei­ta — ainakin huo­mat­tavasti suo­ma­laisia (nau­ret­ta­van alhaisi­na pidet­tyjä) rajoituk­sia korkeampia. 

    Omien sup­pei­den havain­to­jeni perus­teel­la Sak­sas­sa ei kuitenkaan yleis­es­ti aje­ta (voi­da ajaa) juuri sen kovem­paa kuin Suomes­sakaan. Että tämä se point­ti oli.

    Sak­salaisen liiken­neym­päristön selkey­destä olen kanssasi aivan samaa mieltä.

  130. Pasi:

    Olk­iukkosi (lanseer­aamiesi “auto­bahn-usko­vais­ten” olete­tut mielip­i­teet ja pyrkimyk­set) rakenne ja vaate­tus oli kom­mu­nikoitu riit­tävän selvästi.

    Kaiken­lais­ten epäoleel­lisuuk­sien liika veivaami­nen huonon­taa signaali/kohina ‑suhdet­ta merkittävästi.

    Kahdes­ta em. syys­tä johtuen en kysynytkään tarken­nus­ta näke­myk­si­isi autobahn-uskovaisista.

  131. Voiko joku ere­htyä siitä, että “auto­bahn-usko­vainen” viit­taa kaikin mah­dol­lisin tavoin karikatyyri­no­maiseen hah­moon. Onhan se tiet­ty olk­iukko, mut­ta myös sel­l­aisek­si nimet­ty. Silti tässä (tai naa­puriketjus­sa) ehdit­ti­in jo esit­tää, että monille Suomen teille oikea rajoi­tus olisi 180 km/h. Ja Sak­saa on jälleen ker­ran tar­jot­tu esimerkik­si rajoi­tusten tarpeettomuudesta. 

    Ketju on kuitenkin selvästi saavut­tanut vänkäämispis­teen­sä, joten päätän täältä näi­hin kuvi­in, näi­hin tunnelmiin.

Vastaa käyttäjälle Pasi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.