Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.8.2010

Kes­ki-Pasi­lan keskus­tako­rt­telin ase­makaaval­liset suunnitteluperiaatteet

Tästä ollaan tekemässä suun­nit­teluk­il­pailua. Nyt lyödään kiin­ni sen raamit. Lau­takun­ta palaut­ti asian kevääl­lä ja kehot­ti nos­ta­maan ker­rosalan ylära­jaa 20 000 ker­rosneliöl­lä. Nyt alueelle pitäisi ahtaa 100 000 – 140 000 k‑m2. Hyvin mon­imutkainen asia. Kuun­te­len selostuk­sen ja ker­ron sit­ten, mitä tässä on muut­tunut. Uskoisin ker­rosneliötä mah­tu­van enem­mänkin, jos alueen omis­taisi kaupun­ki eikä val­tio. Kun val­tio ei suos­tu mak­samaan raken­nu­soikeud­es­ta, val­tio saa sitä vähemmän.

Hyvin tärkeä päätös.

Vetu­ri­tien ja Pasi­lan sil­lan liikennesuunnitelmat

Tämä liit­tyy edel­liseen asi­aan. Tiein­vestoin­te­ja 60 miljoonalla.

Yhteinen yleiskaa­va Östersundomiin

Pöy­dältä. Tässä asi­as­sa hiertää päätök­sen­teko. Voivatko luot­ta­mus­miehet vaikut­taa asi­aan lainkaan ennen kuin on liian myöhäistä enää vaikut­taa. Han­kala yhteen­tör­mäys luon­non­suo­jelun ja ter­veen kaupunki­rak­en­teen kanssa. Yhteiseen suun­nit­telu­un olisi pitänyt ottaa myös Söderkul­lan alue, kos­ka se vaikut­taa merkit­tävästi raider­atkaisu­un. Täl­lainen koordi­noin­ti kuu­luisi tietysti maakun­tali­itolle, mut­ta se elää kovin toises­sa todellisuudessa.

Blogilla esitet­ty kri­ti­ik­ki hidas­ta metrolin­jaus­ta vas­taan sai min­ut mietteliääksi.

Yleiskaa­va on tarkoi­tus hyväksyä vuo­den 2012 lop­pu­un mennessä.

Lausun­to Kehä II:n yleis­su­un­nitel­mas­ta välil­lä Turunväylä-Hämeenlinnanväylä

Pöy­dältä

Tätä ei pitäisi toteut­taa moot­tori­tienä lainkaan vaan hitaam­pana katu­na. Hin­ta on aivan tolku­ton, 600 miljoonaa.

52 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.8.2010”

  1. Vaik­ka peri­aat­teessa olen sitä mieltä, ettei kun­nil­la saisi olla oikeut­ta raaka­maan ois­tuk­seen, niin pakkol­u­nas­takaa pois, jos ette muuten anna sitä raken­nu­soikeut­ta. Kes­ki-Pasi­lalle on mielestäni kak­si vai­h­toe­htoa. Joko todel­la mas­si­ivista ja paljon tai sit­ten 6 ker­rosta ja tiivistä kort­telia. Joka tapauk­ses­sa siitä on tehtävä kaupunkia.

    Tuo Kehä II:n moot­tori­tie on raken­net­ta­va niin, että nopeudet voidaan tule­vaisu­udessa nos­taa ainakin 160km/h. Jos­sain vai­heessa autokan­taa on pakko paran­taa ja sil­loin voidaan osa tur­val­lisu­u­den paran­tamis­es­ta ulos­mi­ta­ta tehokku­u­den nostona. 😉

  2. Jos Osmon ole­tuk­ses­sa on mitään perää, kaavoituk­sen perus­teet ovat täysin vinksal­laan. Eikö pitäisi olla ensisi­jaista, että kaavoite­taan mah­dol­lisim­man hyvää kaupunkia — riip­pumat­ta siitä, kuka hyö­tyy rahal­lis­es­ti ja kuin­ka paljon?

  3. Joo‑o
    Län­simetron valmis­tut­tua­han liiken­nöidään nyky­is­ten suun­nitelmien mukaan kah­ta junaryh­mää (“metrolin­jaa”) eli Matinkylä-Mel­lun­mä­ki ja Tapi­o­la-Vuosaari. Aikanaan metro­rataa jatket­ta­neen Matinkylästä aina Kiven­lah­teen saak­ka ja kun Mel­lun­mäestänkin on suun­nitelmis­sa jatkaa kuusi ase­maa idän­su­un­taan, niin johan tulee metrolin­jalle pitu­ut­ta ja mat­ka-aikaa. Mah­tu­vatko­han Itäkeskuskses­ta, Sipoon suun­nas­ta tule­van (joka siis tulee Mel­lun­mäen kaut­ta) metro­ju­nan kyyti­in, joka tule­vaisu­udessa on siis kah­den­vaunupari eli neljän vau­nun mit­tainen (pitu­us noin 84 metriä) ja ase­matkin ovat nyky­istä lyhyem­piä. Olkoonkin, että liiken­nöin­tikin on toisaal­ta nyky­istä tiheäm­pää, pelkään­pä, että ahdas­ta tulee ja myös metro­ju­nien ketju­un­tu­mista tulee esiintymään.

  4. OS: “Blogilla esitet­ty kri­ti­ik­ki hidas­ta metrolin­jaus­ta vas­taan sai min­ut mietteliääksi.”

    Huoli pois. 30 min kuluu reaal­i­todel­lisu­udessa ruuhk­abus­sil­la esimerkik­si Her­ne­saaren kär­jen päät­täriltä Meilah­den sairaala-alueelle. Alueen halut­tavu­u­den ja kulku­muo­to-osuuk­sien kannal­ta ratkai­se­vaa ovat laadulliset tek­i­jät (lue: ei odot­telua ulkona rän­täsateessa) eikä muu­ta­ma ylimääräi­nen metro­matkan minuutti.

  5. Ville, liit­tynee siihen, että tiivi­impi ratkaisu mak­saisi kaupungille rahaa esimerkik­si infra­struk­tu­uri­rak­en­tamisen muo­dos­sa (jota val­tio ilmeis­es­ti ei halua maksaa).

    1. tiivi­impi ratkaisu mak­saisi kaupungille rahaa esimerkik­si infra­struk­tu­uri­rak­en­tamisen muo­dos­sa (jota val­tio ilmeis­es­ti ei halua maksaa).

      Tämä Mikko Särelän huo­mau­tus on aivan oikea. Kun Helsin­ki tiivistää Pasi­laa, se syn­nyt­tää 60 miljoo­nan katu­in­vestoin­nin eri­ta­so­ratkaisuineen. Kun Kirkkon­um­mi hajaut­taa kaupunki­raken­net­ta, val­tio rien­tää oitis lahjoit­ta­maan sille moottoritien. 

  6. Ihanan 60–70-lukulaista.

    Itä-Pasi­la on kaupunki­ti­lana epäon­nis­tunut, joten sitä yritetään paran­taa kytkemäl­lä Kes­ki-Pasi­la siihen samaan tapaan kan­sil­la joille on eriytet­ty jalankulku ja autoilu.

    Pasi­lanase­ma on epäon­nis­tunut kau­pal­lise­na ympäristönä, joten sitä yritetään elävöit­tää liit­tämäl­lä siihen uusi kauppakeskus.

    Tek­isi mieli sanoa ettei Helsingistä ainakaan jääräpäisyyt­tä puu­tu. Mut­ta hyvähän se on todis­taa kaupunkisu­un­nit­telun teo­ri­oi­ta käytän­nössä muit­ten rahoilla:)

  7. Onko Öster­sun­domin kaavoitus­ta pakko valmis­tel­la nimeno­maan virkami­estyöryh­mässä? Eikö sitä varten voi perus­taa ryh­mää, jos­sa on myös luottamusmiesjäseniä?

    1. Minkä kun­nan luot­ta­mus­miehiä ja mil­lä voima­suhteil­la. Asukaslu­vun suhteessa?
      On tarkoi­tus ainakin Helsingis­sä, että kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta seu­raa yleiskaavoitus­ta tiivi­isti, mut­ta sen man­daat­ti tietysti kos­kee vain Helsin­gin aluetta.

  8. Kehä II hyö­ty-kus­tan­nus­suhde arvioiti­in YVA-menet­telyssä korkeak­si (2,1–2,7 tarkan lin­jauk­sen mukaan). 

    Kan­natan ehdot­tomasti Seinäjo­ki-Oulu radan kun­nos­tus­ta, mut­ta sen K/H‑suhteeksi on las­ket­tu 2,0 eli KEHÄ II:n rak­en­t­a­mi­nen on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavam­paa kuin esimerkik­si kyseinen hanke. 

    “Mootoori­ti­estä” puhumi­nen on myös harhaan­jo­htavaa. Nykyi­nen KEHÄ II on myös 2+2 kaistainen tie ja nopeusra­joi­tus on 80 km/h. Samal­la peri­aat­teel­la ykköske­hä on “moot­tori­tie”.

  9. spot­tu, niin ja esimerkik­si Meilah­teen kestää sit­ten Ösun­domista noin 50 min.:) Keskus­taan suun­tau­tu­va yhteys on yleen­sä myös muiden matkaketju­jen osa minkä taka mat­ka-aika sinne indikoi kokonaissaavutettavuutta.

    Kuto­ja, se kaup­pakeskus olisi kokolu­okkaa Kamp­pi tai isom­pi, että ei se nyt ihan ase­man laa­jen­nuk­se­na hah­mo­tu. Sen Vetu­ri­tien voisi vetää pin­nan alle ja käyt­tää maa-alan rak­en­tamiseen, tuol­la se voisi jopa kan­nat­taa ‚mut­ta se maksaisi.

  10. >Saako siel­lä ajaa fillarilla?

    Jos tarkoitit, saako kehäteil­lä ajaa fil­lar­il­la niin käsi­tyk­seni mukaan ei saa. 

    Har­va autoil­i­ja tai bus­sis­sa istu­ja mieltää kuitenkaan Ykköske­hää tai Itäväylää “moot­tori­tiek­si”. Eivätkä ne viral­lisen määritelmän mukaan sitä olekaan. Tosin pienin muu­toksin ja lyömäl­lä moot­tori­tien kyltit tien laitaan niistä voidaan tehdä D‑luokan eli 2. luokan kaupunkimoottoriteitä.

    Kehä II jatko paran­taisi itä-län­sisu­un­taan fil­lar­il­la ajavien yhteyk­siä varsin merkit­tävästi: “Ras­taalantieltä Hämeen­lin­nan­väylälle muo­dos­tuu uusi yht­enäi­nen rait­ti. Myyr­mäestä Mätäjoen ylitse Hakun­in­maa­han on aikaisem­min puut­tunut yhteys.”

    1. Pitäisi käy­dä kat­so­mas­sa liiken­nemerkkiä, mut­ta uskoisin kehä I:n ole­van moot­to­rili­iken­netie. Ei siel­lä var­maankaan saa ajaa edes leikkuupuimurilla.

  11. PeKa, ne hyödyt siinä hyö­ty-kus­tan­nus­laskel­mas­sa on säästynyt­tä mat­ka-aikaa. Tätä ei voi ensin­näkään mitenkään real­isoi­da, raidein­vestoin­neis­sa on sen­tään tulop­uolel­la ihan oikea­ta rahaa, pienem­mät liiken­nöin­tikus­tan­nuk­set ja suurem­mat lip­putu­lot. ja ylipään­sä uusille alueille liiken­nein­vestoin­nit nos­taa maan arvoa jon­ka kaupun­ki saa kerät­tyä tont­te­ja myy­dessä (kts. Kru­unuvuori, Pasi­las­sa ei toi­mi kun maan omis­taa valtio).

    Toisek­si, se että mat­ka-aikaa säästyy perus­tuu etupäässä siihen ole­tuk­seen että ruuhkat vähen­tyy. Mitä ei taas tue empiria eikä teo­ria kaupunkiseuduil­la, uuden tien tuo­ma hyö­ty syödään tyyp­il­lis­es­ti pitemp­inä matkoina eli suurem­pana liiken­teenä jois­sain vuo­sis­sa. Seu­raavaks Kari sit­ten ker­too, että noimhan se pääpi­irteit­täin menee, mut­ta jos tarkko­ja ollaan… 🙂

  12. tpyy­lu­o­ma: “..esimerkik­si Meilah­teen kestää sit­ten Ösun­domista noin 50 min.”

    Ja nopeam­mal­la metrolin­jauk­sel­la sit­ten muu­ta­man min­uutin vähem­män, joka tapauk­ses­sa kokon­aisu­u­teen näh­den ei mitään ratkai­se­vaa. Kaukiomaisu­us on omi­naisu­us, ei bugi, ja se että kokon­ais­saavutet­tavu­us Helsingis­sä on kehno on asia jolle ei jos­sain metron itäpäässä voi­da tehdä mitään.

  13. Minä olen mon­en muun tapaan ihme­tel­lyt tuon itään raken­netun asuinalueen perusteluita.

    No, eilen sit­ten otin oikein asi­ak­seni lukea, mitä Helsin­gin sanomat asi­as­ta kir­joit­taa. Täy­tyy sanoa, että min­ulle tuli siitä ihan fyy­sis­es­ti paha olo.

    Ilmeinen tarkoi­tus näyt­täisi kir­joit­ta­jien asen­teen perus­teel­la ole­van Espoon “näpäyt­tämi­nen”. Eli että “voim­me­han me sit­ten itäänkin rak­en­taa, jos ette lei­ki mei­dän kanssa”. Nyt näyt­tää ilmeiseltä, että koko Sipool­ta viety alue oli alun alka­enkin keino pain­os­taa Espoo­ta tekemään metropäätös (joka on ilmeisen epäedulli­nen espoolaisille) ja nyt sit­ten sinne on pakko tehdä jotain (=autokaupunkia), ettei hom­ma näyt­täisi niin tyhmältä.

    Anna mun kaik­ki kestää.

    Voin kyl­lä jol­lain tasol­la ymmärtää näitä skismo­ja, enkä nyt lähde Espootakaan eri­tyis­es­ti puo­lus­ta­maan, mut­ta on tämä Helsin­gin touhu tässä nyt jonkin­lainen riemuid­i­o­tismin huipentuma.

    Kari

    1. Aloite Lounais-Sipoon liit­tämis­es­tä tuli val­ti­ol­ta. En tiedä, mihin kaik­keen se liit­tyy, mut­ta ei Espoon metroon. Sipooon sen­hetkisen varsin tuhoisat kaavoitus­su­un­nitel­mat nyt ainakin joudut­ti­vat asi­aa. Jos Öster­sun­do­mia pide­tään joukkoli­iken­teen kannal­ta huonoa, mitähän on san­ot­ta­va Karhusaares­ta tsai Landbosta?

  14. Kehä I:llä ei saa ajaa fil­lar­il­la, mut­ta se ei kuitenkaan ole moottoritie.

    Kirkkon­um­men moot­tori­tie ei muuten ole raken­net­tu mitenkään ihan “oitis”, vaan kyl­lä siitä kai on noin 40 vuot­ta vään­net­ty kättä.

  15. @tpyyluoma
    Kampin kokoinen kaup­pakeskus, mut­ta mis­tä asiakkaat?

    Ymmärtääk­seni nykyisessä suun­nitel­mas­sa kaik­ki Pasi­laan junal­la tule­vat pakote­taan nouse­maan Pasi­lan­sil­lan tasolle, jos­sa lie­nee geneerisen kaup­pakeskuk­sen puoli­julki­nen “pääkatu” ase­mal­ta kaup­pakeskuk­sen läpi. Ilmeis­es­ti on toive että myös sen alle tule­vi­in 2–3 ker­rokseen pikkukaup­po­ja eksyy riit­tävästi asi­akkai­ta, kuten myös päälle tule­vaan ker­rokseen. Parkki­hal­li­han tulee metroasemalle. 

    Maan­pin­nan­ta­solle tulee taas motari ja liiken­neympyrä, joiden meteli karkoit­taa sieltä jalankulk­i­jat. Tuulisel­la val­oaukol­la hen­gail­e­vat vain denat, jot­ka hake­vat kal­jaa teineille, jot­ka var­ti­jat ovat pois­ta­neet kauppakeskuksesta.

    Mik­si ihmiset meni­sivät sinne, jos on jo tar­jol­la jum­bo-ome­nat, joi­hin pääsee hel­posti autol­la tai juna vie keskus­taan jos­sa voi käväistä myös espal­la kaffella. 

    Sen sijaan olisi mah­dol­lisu­us käyt­tää nyt alueesta eris­tet­tyä van­haa vetu­ri­tal­lia ja pasi­lan­sil­taa luo­maan jotain eri­laista kaupunkia. Esim alla ole­vien kuvien tyyliin.

    http://4010.com/wp-content/uploads/2008/11/hackescher_markt.jpg
    http://commondatastorage.googleapis.com/static.panoramio.com/photos/original/9016195.jpg

  16. spot­tu, Ker­aval­ta kestää Meilah­teen reit­tiop­paan mukaan 35 min­u­ut­tia ja se on ihan yhtä kaukana.

  17. Tässä asi­as­sa hiertää päätök­sen­teko. Voivatko luot­ta­mus­miehet vaikut­taa asi­aan lainkaan ennen kuin on liian myöhäistä enää vaikut­taa. Yhteiseen suun­nit­telu­un olisi pitänyt ottaa myös Söderkul­lan alue, kos­ka se vaikut­taa merkit­tävästi raider­atkaisu­un. Täl­lainen koordi­noin­ti kuu­luisi tietysti maakun­tali­itolle, mut­ta se elää kovin toises­sa todellisuudessa.
    — - — 

    Tässä yksi olen­nainen syy mik­si seu­tuhallintoa tarvi­taan, ja nimeno­maan suo­ril­la vaaleil­la valit­tavaa seu­tu­val­tu­us­toa sitä ohjaamaan.

    Olen­nainen syy siihen, mik­si isot pam­put eivät sitä niin kaipaa, on se että hehän joka tapauk­ses­sa ovat mukana inside-kuvioissakin.

    Maakun­tali­it­to olisi hyvä aja­tus, mut­ta kun sen päät­täjiä ei vali­ta suo­ril­la vaaleil­la, se on väistämät­tä vähän ham­paa­ton. Välit kotikun­nan (oman­värisi­in) isoi­hin kihoi­hin ovat liian tärkeät, ja duu­ni luon­teeltaan liturginen (ei saa uno­htaa sano­ja “kestävä” ja “men­estyvä”). Hymy­il­lään kaikille ja san­o­taan että näin on hyvä.

    Niin kauan kuin lujaa (“över­gri­pande”) seu­tu- tai maakun­ta­hallintoa ei ole, on suo­ras­taan jär­jen pilkkaamista vetää kun­nan­ra­jat ison ja myller­tyvän suun­nit­telu­alueen hal­ki. Tai sit­ten kansan­val­lan pilkkaamista. Tai kokon­ais­näke­myk­sen pilkkaamista (pait­si jos jos­sakin on salaseu­ra, jolle tämä on busi­ness as usu­al … ehkä onkin).

    Ainakin niin kauan kuin tuo­ta ylem­pää kaik­keen kansaan nojaavaa yhteis­tah­toa ei ole, kun­nan­ra­jo­jen pitäisi kulkea korves­sa ja myös suun­nit­telun perus­tua tähän.

  18. “Aloite Lounais-Sipoon liit­tämis­es­tä tuli valtiolta.”

    Kukaan ei ole vas­tu­us­sa, tek­i­jä tun­tem­aton, passiivi.

  19. OS:
    >Aloite Lounais-Sipoon liit­tämis­es­tä tuli
    >val­ti­ol­ta. En tiedä, mihin kaik­keen se liittyy,
    >mut­ta ei Espoon metroon. 

    Mikä aloite? Kun­ta­jako­selvi­tys­mies toteaa raportissaan:

    “Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to teki 21.6.2006 päätök­sen, jos­sa päätök­sessä Helsin­ki teki ehdo­tuk­sen val­tioneu­vos­tolle määrät­ty­jen Lounais-Sipoon osien ja Van­taal­ta Västerkul­lan kiilan alueen liit­tämis­es­tä Helsin­gin alueeseen.”

    Jos sit­ten tämän aloit­teen jäl­keen val­tioneu­vos­to nimit­tää sopi­van selvi­tys­miehen joka sit­ten tekee ehdo­tuk­sen, niin en sanoisi tätä val­tion aloit­teek­si. Kyl­lä Sipoon osien liit­tämi­nen Helsinki­in oli vah­vasti juuri Helsin­gin kaupun­gin ja sen etu­ja ajavien val­takun­nan­poli­itikko­jen (kepu­lais­tenkin) agendalla.

    1. Helsin­ki teki ehdo­tuk­sen­sa val­tio­val­lan aloit­teesta. Se, että asi­aan tarvit­ti­in selvi­tys­mi­estä, joh­tui Helsin­gin mokas­ta. Helsingis­sä ei ymmär­ret­ty, ettei val­tioneu­vos­to voi muut­taa Helsin­gin esi­tys­tä vaan sen on hyväksyt­tävä sel­l­aise­naan. Sik­si alku­peräi­nen ehdo­tus on räöikesti ylim­i­toitet­tu ja piti ottaa kun­ta­jako­selvit­täjä kehiin.

  20. Suku­nimetön kaimani eilen klo 21:57 (tun­ti sit­ten ei lain­auk­sen erot­ta­mi­nen jatkotek­stistä onnis­tunut perus-html:llä, täy­tyy siis käyt­tää muuten raju­ja merkkejä): 

    » Jos Osmon ole­tuk­ses­sa on mitään perää, kaavoituk­sen perus­teet ovat täysin vinksal­laan. Eikö pitäisi olla ensisi­jaista, että kaavoite­taan mah­dol­lisim­man hyvää kaupunkia – riip­pumat­ta siitä, kuka hyö­tyy rahal­lis­es­ti ja kuin­ka paljon? »

    Jöss­es… tuo­han on se ylimuis­toinen kau­nis peri­aate, jon­ka mukaan raken­nu­soikeus — jos asi­aa ylipään­sä säädel­lään — on taivaan tah­to tai jotain muuten ihmi­sistä riip­puma­ton­ta tosi­ol­e­vaista. Kaavoit­ta­jan tehtävä on pal­jas­taa tuo piilevä tosi­ol­e­vainen — “hyvä kaa­va” — samaan tapaan kuin kaivonkat­so­ja pal­jas­taa suonet maagisel­la varvul­laan. Ja kenelle kohta­lo lah­jansa suo, se hil­jaa hymy­illen tiliän­sä kartuttakoon.

    Peri­aate on syn­tynyt agraari­aikana jol­loin maankäytön muu­tok­set ovat tapah­tuneet niin hissunkissuk­seen että jo isoisän isoisä aav­isti ne. Ne siis tosi­aan oli­vat jotakin per­in­töo­maisu­u­teen ver­rat­tavaa (jon­ka pyhyyt­tä en nyt poh­di). Varsinkin, jos maapläntin omis­ta­ja tai tämän isoisä oli ostanut tuon pläntin, voiti­in perustel­lusti kat­soa hänen kaup­pahin­nas­sa jo mak­sa­neen tuos­ta tule­vaisu­udessa todek­si muut­tuvas­ta edustaan.

    Mut­ta sit­ten alkoi tapahtua.

    Nyt kaik­ki, niin kun­ta, val­tio kuin muutkin ison rahan tahot alkoi­vat kiihtyvästi kytätä, mis­tä mah­dol­lis­es­ti voisi nyppäistä ansioton­ta arvon­nousua. Näin myös syn­tyi Suomen merkit­tävin kor­rup­tiomuo­to, jos­ta kukaan ei ole voin­ut olla viime aikoina kuulematta.

    Olen opiskel­lut maankäytön suun­nit­telua yli puo­let elämästäni enkä tois­taisek­si ole valmis­tunut :] . Sen joka tapauk­ses­sa tiedän, että jo 60-luvul­la kiroilti­in tuon “taivaas­ta sataa man­naa” ‑peri­aat­teen jär­jet­tömyyt­tä ja kohtu­ut­to­muut­ta. Raken­nu­soikeut­ta sai antaa ilmaisek­si, mut­ta pois sitä ei saanut sit­ten mil­lään. Se ikään kuin ei ollut raha­nar­voista annet­taes­sa — eikä olete­tun ja odote­tun raken­nu­soikeu­den pois­t­a­mi­nenkaan ollut minkään hin­taista vielä ensim­mäistä ase­makaavaa laa­dit­taes­sa, kun­han kat­u­alueek­si vieti­in enin­tään viides­osa — mut­ta sit­ten se yht’äkkiä muut­tui kovak­si kaup­patavarak­si. Siis jos ensim­mäisessä ase­makaavas­sa oli jotakin tyh­mää, sitä ei ker­takaikki­aan voin­ut mitenkään kor­ja­ta myöhem­min — sehän mak­soi mal­tai­ta ja näkyi selvänä rahana bud­jetis­sa (toisin kuin lahjoite­tun raken­nu­soikeu­den arvo). Eipä sil­lä, kyl­lä mökin mum­mon (ja sen mökin) yli aina voiti­in kävel­lä, mut­ta ei kenenkään isompikenkäisen.

    Kaik­ki tiesivät, vaik­ka kaik­ki eivät olleet tietäv­inään, että raken­nu­soikeus siel­lä mis­sä raken­netaan oli kaup­patavaraa muo­dos­sa tai toises­sa. Sitä vain ei saanut sel­l­aisek­si sanoa eikä siitä saanut selväkielis­es­ti pyytää kor­vaus­ta kun­nan kassaan.

    Sit­ten kek­sit­ti­in aluer­ak­en­tamis­sopimuk­set. Kun­nan kas­san kaut­ta ei vieläkään saanut kulkea selvää rahaa, mut­ta isot maa­ta omis­ta­vat raken­nut­ta­jat voiti­in (niiden toivo­man kaavoituk­sen ehtona) taivut­taa suorit­ta­maan sopimuk­seen kir­jat­tu­ja yleen­sä kun­nalle kuu­lu­via infra- ym. töitä (ja mm. luovut­ta­maan määräo­su­us maa-alueestaan puis­tok­si). Näin sitä sit­ten pelataan. Puh­taim­mil­laan. Likaises­ti pelataan vielä muil­lakin korteilla.

    Otak­sun, että tuo kaimani puheen­vuoro oli iro­ni­aa. Keis­arin kled­ju­ja jne.

  21. tpyy­lu­o­ma: “spot­tu, Ker­aval­ta kestää Meilah­teen reit­tiop­paan mukaan 35 min­u­ut­tia ja se on ihan yhtä kaukana.”

    Niin, ja jos nämä min­uu­tit oli­si­vat ratkai­se­via, ihmiset asu­isi­vat mielum­min Ker­aval­la kuin kehyskun­tien omakoti­talois­sa. Point­ti­ni on se etteivät joukkoli­iken­teen nopeu­den min­u­ut­tierot ole se ratkai­se­va tek­i­jä mik­si jon­nekin muute­taan tai ollaan muuttamatta. 

    Jos jon­nekin kaavoite­taan omako­ti­mat­toa, saadaan autokaupun­ki riip­pumat­ta siitä kul­keeko vier­essä Heli-rata vai metro.

    Sit­ten tietysti jos Osmo tarkoit­ti miet­teliäisyy­del­lä sitä että kyseenalais­te­taan sekakaupunki­rakenne Itä-Helsingis­sä ja uno­hde­taan aja­tus että sinne pitäisi erik­seen luo­da mui­ta työ­paikko­ja kuin niitä joi­ta sol­muko­hti­in palvelu­alalle spon­taanisti syn­tyy, on joku Heli vs. metro ‑kysymys rel­e­vantimpi kos­ka yhtey­det nykyiseen Itä-Helsinki­in ovat yhtä merk­i­tyk­set­tömiä kuin nyky­is­ten lähiöi­den välil­lä. Itäkeskuk­seen ei siis “tarvit­sisi” päästä vai­h­dot­ta, kos­ka nauhakaupun­ki ei olisikaan tavoitteena.

  22. Osmo Soin­in­vaara:

    Aloite Lounais-Sipoon liit­tämis­es­tä tuli val­ti­ol­ta. En tiedä, mihin kaik­keen se liit­tyy, mut­ta ei Espoon metroon. 

    En tiedä minäkään, mitä siel­lä taustal­la on, mut­ta ainakin tuos­ta Espoon Län­simetro-päätöstä edeltäneestä keskustelus­ta (Espoon val­tu­us­tossa) sai sel­l­aisen vaikutel­man, että päätös tehti­in sik­si, että Espoon päät­täjiä oli uhitel­tu Espoon tai sen aluei­den liit­tämisel­lä Helsinki­in, jos päätös on jokin muu kuin metro. Täl­läis­es­tä myös kaupungilla huhuil­laan, asian toden­peräisyy­destä min­ul­la ei ole tietoa.

    Minus­ta kyl­lä kuu­lostaa oudol­ta, että val­tio alka­isi oma-alot­teis­es­ti täl­laiseen paikallispoli­tikoin­ti­in puut­tumaan. Mik­si ihmeessä?

    Mut­ta tämä metron rak­en­t­a­mi­nen tun­tuu muutenkin ole­van mallies­imerk­ki rosvopa­ronien pyörit­tämästä “rahat veron­mak­sajil­ta omi­in taskui­hin” ‑sys­teemiltä: ilmeisen vääris­tel­tyjä kus­tan­nusarvioi­ta (Matinkylään 450 miljoon­aa), peit­te­lyä (Itä-met­rosta­han on paljon tietoa saatavil­la), uhkailua (tiedän var­mas­ta läh­teestä), tarkoi­tushakuis­es­ti tehtyjä selvi­tyk­siä (Länssu­un­nan pikaratik­ka) ja kor­rup­tio­ta (alku­peräis­es­tä met­rosta­han tuli tuomioitakin).

    On se ainakin minus­ta ihmeel­listä, että tuo Itä-metro on kuulem­ma jo päätet­ty, mut­ta edes matkus­ta­jamääristä tai mat­ka-ajoista ei olla viit­sit­ty kenellekään mitään tieto­ja antaa. Mil­lä ihmeen perus­teel­la tuo päätös voidaan tehdä?

    Sipooon sen­hetkisen varsin tuhoisat kaavoitus­su­un­nitel­mat nyt ainakin joudut­ti­vat asi­aa. Jos Öster­sun­do­mia pide­tään joukkoli­iken­teen kannal­ta huonoa, mitähän on san­ot­ta­va Karhusaares­ta tsai Landbosta? 

    Ainakin se, että hai­tat lienevät pienem­mät, kos­ka siel­lä on paljon vähem­män ihmisiä 🙂

    Kari

  23. Öster­sun­domin ja koko itäisen esikaupun­gin raidey­hteyk­sien taso nousee selvästi, kun Pasi­lan metro ( Espa — Kamp­pi — Meilahti — Pasi­la ) raken­netaan Pasi­las­ta Viikin kaut­ta Itäkeskukseen.

    Itäkeskuk­ses­sa se voidaan joko yhdis­tää Vuosaaren haaraan tai Öster­sun­domin haaraan tai ehkä molem­pi­in. Tämän verkon toimivu­us ja palvelukyky oli­si­vat eri­no­maiset tehty­jen ana­lyysien valossa.

  24. ” spot­tu, Ker­aval­ta kestää Meilah­teen reit­tiop­paan mukaan 35 min­u­ut­tia ja se on ihan yhtä kaukana. ”

    Riip­puu tietysti junas­ta ja vuo­de­na­jas­ta. K‑junalla yli 45 min­u­ut­tia ja talvel­la lumipyryssä noin 2 tuntia :).

  25. Kari:

    On se ainakin minus­ta ihmeel­listä, että tuo Itä-metro on kuulem­ma jo päätet­ty, mut­ta edes matkus­ta­jamääristä tai mat­ka-ajoista ei olla viit­sit­ty kenellekään mitään tieto­ja antaa. Mil­lä ihmeen perus­teel­la tuo päätös voidaan tehdä?

    Minus­takin on täysin pöyristyt­tävää että ollaan tekemässä mega­lu­okan päätöstä ilman että rel­e­vant­tia aineis­toa julka­istaan. Sem­minkin kun joku sitä tietoa kuitenkin syöt­tää tiedo­tusvä­lineille, mallin 12 min­uutin mat­ka aika “Sipoon rajal­ta” Itik­seen metrol­la. Mel­lunkylään menee kuusi min­u­ut­tia, ja sieltä siis aje­taan neljäl­lä pysähdyk­sel­lä 8 kilo­metriä metroa kuudessa min­uutis­sa? Tuo on ilmeis­es­ti maglev-metro.

    Alueelle tulee “50 000 — 80 000” asukas­ta, jakau­tu­misen kuvaus julk­i­si­sis­sa mate­ri­aaleis­sa tarkku­us­ta­sol­la Van­taa, Helsin­ki, Sipoo. Mitä tuom­moista maankäytöstä voi sanoa?

    KSV sivuil­ta toki löy­tyy lista selvityksistä:

    Itämetron jatke, esi­selvi­tys, Sito Oy, (valmis alku­vuon­na 2010, ei vielä julkaistu).

    Liitos­alueen pikaraiti­o­tien esi­selvi­tys, WSP Fin­land Oy, (valmis alku­vuon­na 2010, ei vielä julkaistu).

    Öster­sun­domin läm­mi­tys­ratkaisut. Pöyry Fin­land Oy, (valmis alku­vuon­na 2010, ei vielä julkaistu).

    http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Ajankohtaiset+suunnitelmat/Projektialueet/Ostersundom/3ddb9e004f86aeeb9cd3fcb9159a4da3

    Eihän nuo määrit­tele kuin alueen liiken­teen ja energiankäytön.

  26. On toki selvää että Kamp­pi — Pasi­la — Viik­ki. Itäkeskus metro tek­isi tuos­ta Itämet­ros­ta toimi­vam­man. Tuo mak­saa 70Me/km (Itämetro) kus­tan­nus­ta­sol­la ja 14 km pitu­udel­la (?) suurin piirtein mil­jardin. Jos tämä on se suun­ta mihin halu­taan men­nä niin sitä pitäisi ver­ra­ta vai­h­toe­htoi­hin ja päät­tää kerralla.

  27. Tpyy­lu­o­ma:

    Minus­takin on täysin pöyristyt­tävää että ollaan tekemässä mega­lu­okan päätöstä ilman että rel­e­vant­tia aineis­toa julka­istaan. Sem­minkin kun joku sitä tietoa kuitenkin syöt­tää tiedo­tusvä­lineille, mallin 12 min­uutin mat­ka aika “Sipoon rajal­ta” Itik­seen metrol­la. Mel­lunkylään menee kuusi min­u­ut­tia, ja sieltä siis aje­taan neljäl­lä pysähdyk­sel­lä 8 kilo­metriä metroa kuudessa min­uutis­sa? Tuo on ilmeis­es­ti maglev-metro. 

    Tässä on kyl­lä yksi var­teenotet­ta­va syy vas­tus­taa Helsin­gin ja Espoon yhdistämistä. 

    Vaik­ka Län­simetron rak­en­t­a­mi­nen olikin minus­ta huono päätös ja vaik­ka se osin run­not­ti­in läpi kyseenalaisin perustein (uhkailu, kiristys ja kat­teet­tomat lupauk­set), niin ainakin siitä han­kkeesta ker­rot­ti­in yleisölle varsin avoimesti ja olen­naiset selvi­tyk­set oli­vat yleisölle jaos­sa. Aiheesta käyti­in myös varsin laa­ja keskustelu, jos­sa usei­ta näkökan­to­ja tuoti­in esi­in (pait­si tietenkin Hesarissa)

    Jos oltaisi­in tehty, kuten nyt näköjään Itämetron kanssa, niin mei­dän ei olisi aut­tanut muu kuin olla kuin tuplau­uno Hesarin toimit­ta­ja ja uskoa, kun meille ker­ro­taan, että “han­ke on erit­täin kan­nat­ta­va”, “mui­ta vai­h­toe­hto­ja ei ole”, “mat­ka-ajat lyhenevät” ja “joukkoli­iken­teen käyt­tö kasvaa”.

    Län­simetron kohdal­la jokainen sisäluku­taitoinen voi selvi­tyk­sistä *) kat­soa, mitä vaiku­tuk­sia sil­lä metrol­la on ja kuin­ka kan­nat­tam­a­ton se on.

    Vai voiko eri­laiseen käytän­töön olla muu­ta seli­tys­tä kuin se, että Län­simetroa raken­netaan Espooseen(kin)?

    Kari

    *) http://www.raideyva.fi/

  28. Nimekäs kaimani mainit­si merkit­tävän aspek­tin kaavoituk­ses­sa: raken­nu­soikeu­den katoa­mat­to­muu­den tai poisot­ta­mat­to­muu­den peri­aat­teen. Lähtöko­htais­es­ti kun­nal­la pitäisi olla oikeus kaavoit­taa ja sit­ten kaavoit­taa uud­estaan, ja jopa niin, että kaa­van vas­taiset talot pure­taan tai ovat vähin­tään raken­nuskiel­los­sa. Sopimusten tekem­i­nen devel­op­perei­den kanssa ja kau­pan­teko raken­nu­soikeud­es­ta ovat johta­neet siihen, että sel­l­ainen ei enää tulisi kuu­loonkaan (ilman rahal­lisia kor­vauk­sia siis). Kun­nat eivät ole sen parem­pia kuin pahaiset gryn­der­it ennen, rak­en­tamisel­la rahaste­taan ja laadus­ta ei niin väliä. (Todel­lisu­us ivaa itseään, eli iro­ni­aa ei voi välttää;)

  29. Kari Kosk­i­nen : “Vaik­ka Län­simetron rak­en­t­a­mi­nen olikin minus­ta huono päätös ja vaik­ka se osin run­not­ti­in läpi kyseenalaisin perustein (uhkailu, kiristys ja kat­teet­tomat lupauk­set), niin ainakin siitä han­kkeesta ker­rot­ti­in yleisölle varsin avoimesti ja olen­naiset selvi­tyk­set oli­vat yleisölle jaos­sa. Aiheesta käyti­in myös varsin laa­ja keskustelu, jos­sa usei­ta näkökan­to­ja tuoti­in esi­in (pait­si tietenkin Hesarissa)”

    Kuin­ka mon­ta vuot­ta meni asian käsittelyyn ?

    Nyt lie­nee tarkoi­tus saa­da päätös aikaisek­si kohtu­ua­jas­sa ja vielä kol­men kun­nan hallintoe­limis­sä erikseen.

    Tämä on uut­ta ja ymmär­rän hyvin val­i­tun toim­intata­van vaikkei se kaik­ista mukaval­ta tun­nukaan, ei minustakaan.

    Toisaal­ta, nythän ollaan vas­ta hyväksymässä toim­inta­mallia kun­tien yhteiselle yleiskaavalle, jos­sa tosin on mainit­tu metro runkolinjaksi.

    Jos toim­inta­malli hyväksytään, sit­ten vas­ta alkaa kansalaiskeskustelu yleiskaa­van sisäl­löstä, eiköhän kaik­ki selvi­tyk­set sit­ten julkaista.

    Onko­han tämä kri­it­ti­nen keskustelu nyt aav­i­tuk­sen ennenaikaista.
    Muis­taak­seni Tuo­mas Raja­järvi mainit­si jos­sain haas­tat­telus­sa, ettei sitä pikaratikkaa ole kokon­aan vielä hylät­ty (saat­toi toki olla tyynnyttelyä)

    1. Hei haloo. Mitään sito­vaa rak­en­tamis­päätöstä met­ros­ta ei ole tehty. Se on otet­tu suun­nit­telun lähtöko­hdak­si, mut­ta tietysti ennen päätöstä tulee eri­laisia laskelmia. Laskelmia ei kuitenkaan voi tehdä, ennen kuin maankäytöstä tiede­tään jotain.

  30. OS:
    >Helsin­ki teki ehdo­tuk­sen­sa val­tio­val­lan aloitteesta.

    Mä en täs kaip­pa Lahtista enkä konekivääriä, mä kaip­pa syyllissi.

    Kuka tuon val­tio­val­lan aloit­teen teki, kos­ka ja missä?

  31. “On toki selvää että Kamp­pi – Pasi­la – Viik­ki. Itäkeskus metro tek­isi tuos­ta Itämet­ros­ta toimi­vam­man. Tuo mak­saa 70Me/km (Itämetro) kus­tan­nus­ta­sol­la ja 14 km pitu­udel­la (?) suurin piirtein miljardin.”

    No, no. Näyt­tää ole­van tapana heit­el­lä omas­ta mielestään epäi­lyt­täviksi luokiteltavien han­kkei­den päälle mil­jardikirous. Väli Kumpu­la — Itäkeskus voidaan tehdä pin­nas­sa lähelle Itik­sen ase­maa. Väli Pasi­la-Viik­ki olisi perustel­tua tehdä joka tapauk­ses­sa. Asemia tulee vain Kumpu­laa, Viikki­in ja Itäkeskuk­seen. Län­simetron luvuil­la siis 11 x 25 + 3 x 20 = 335 M€.

    Osmo tyyn­nyt­teli iloisek­si revähtänyt­tä keskustelua oikeal­la muis­tu­tuk­sel­la. Päätös­vai­he on vielä kaukana. Metropäätösten tekemisessä kesto seudul­la on 10 — 40 vuot­ta siitä, kun sitä ensim­mäisen ker­ran esitetään vakavis­saan( itämetro 15 vuot­ta, län­simetro 40 vuot­ta, Vuosaaren metro 10 vuot­ta). Pikaratikkapäätök­sis­sä menee hie­man enem­män aikaa, mut­ta yhtä yritetään.

    Lehdet halu­a­vat ker­toa suun­nitelmista niin, että kansalaiset ne löytävät medi­amyl­läkästä. Hyvä spi­ik­ki on sanoa, että virkamiehet ovat tehneet suun­nitelmia kansalaisia kuulematta.

  32. PeKa: “…Jos tarkoitit, saako kehäteil­lä ajaa fil­lar­il­la niin käsi­tyk­seni mukaan ei saa…”

    Vaik­ka saisikin, niin siel­lä ei löy­dä tavoit­teeseen­sa. Kehien kevyen­li­iken­teen­väylät on surkeasti suun­nitel­tu, kalli­il­la toteutet­tu ja huonos­ti viitoitet­tu. Jos ne suun­nit­teli­japarat edes päät­täi­sivät, kum­mal­la puolel­la yietä kevyen­li­iken­teen­väylä kul­kee, olisi kokon­aisu­us toteutet­tavis­sa edullisemmin.

    Kat­selin Kehä II:n suun­nitel­maa Lep­pä­vaaras­sa aikoinaan, eikä kevyen­li­iken­teen väylää mielestäni ollut vedet­ty uuden hyvän tun­nelin kaut­ta, vaik­ka se nopeut­taisi paljon mat­ka-aikaa myös pyörällä.

    Suun­nit­teli­jat tekevät upei­ta maise­mare­it­te­jä pyöräil­i­jälle, ajat­telemat­ta ollenkaan reitin käytet­tävyyt­tä. Espoo on kun­nos­tau­tunut eri­tyis­es­ti tuh­laa­mal­la vähiä raho­jaan rantarait­ti­in, kun suuri osa pääväylien suun­tai­sista tärkeim­mistä kevyen­li­iken­teen­väylistä on huono­ja tai puut­tuu kokon­aan. Type­r­yy­delle on oikein palkat­tu projektipäällikkö!!!

  33. Jos tehdään metrol­la niin syn­tyy puolen tusi­nan kylän nauha. Siitä mikä tuos­sa voi men­nä rak­en­teel­lis­es­ti pieleen voi ihme­tel­lä vaik­ka Mar­tin­laak­son radan var­res­sa joka on ihan tyylipuh­das metronauha.

    Sen jäl­keen kun on lyö­ty kiin­ni että kaavoitus tehdään metron perus­teel­la niin noil­ta muil­ta vai­h­toe­hdoil­ta (monikos­sa lähi­ju­nan ja yhdis­telmien vuok­si) tip­puu poh­ja, kos­ka maankäyt­tö on tehty sen mukaan. Aina voi tietenkin jän­nätä että onko siihen metroon rahaa sekä Helsingillä, Van­taal­la että valtiolla.

    1. Mitään liiken­nemuo­toaq ei voi suun­nitel­la, ellei ensin lyädä kiin­ni liiken­nevai­h­toe­htoa. Jos sit­ten tode­taan, ettei tämä rakenne toi­mi, tehdään uusi rakenne.

  34. PeKa: “…“Mootoori­ti­estä” puhumi­nen on myös harhaan­jo­htavaa. Nykyi­nen KEHÄ II on myös 2+2 kaistainen tie ja nopeusra­joi­tus on 80 km/h. Samal­la peri­aat­teel­la ykköske­hä on “moot­tori­tie””

    Ei kai kukaan väitä, etteikö molem­pi­en kevyen tulisi olla moot­toriteitä? 😉 Telemati­ikkaa mah­dol­lis­taa nopeuk­sien nos­ton “ruuh­ka-ajan” ulkop­uolel­la paikoitellen 160km/h, mikä tehostaa oleel­lis­es­ti liikennettä.

    1. Kalle. Ne kehäti­et ovat lähel­lä asu­tus­ta. Heti kun saadaan aikaan äänetön ren­gasm nopeuk­sia voi hil­jaisi­na aikoina nos­taa, mut­ta noista lähtisi aivan tolku­ton möly, joka tek­isi alueesta asumiskelvot­toman kilo­metrin säteellä.

  35. “Kun Helsin­ki tiivistää Pasi­laa, se syn­nyt­tää 60 miljoo­nan katu­in­vestoin­nin eritasoratkaisuineen.”

    Kun Helsin­ki tekee 60 miljoo­nan euron infrain­vestoinin, se syn­nyt­tää ainakin 100 miljoo­nan euron maar­von­nousut. On vain äänestäjien hölmöyt­tä, että lahjoit­ta­vat nämä verora­hat “kiin­teistöke­hit­täjille”, raken­nusy­htiöille ja pankeille. Turha on val­tio­ta syyt­tää, jos naa­ma on vino.

  36. Vep­säläi­nen, kuten kir­joitin se oli Itämetron arvioidul­la kilo­metri­hin­nal­la, ja sekin on pin­nas­sa. Tarkoi­tus ei ollut suuren­nel­la, Aiem­min olen arvel­lut että tuo olisi jotain puoli mil­jar­dia, mut­ta tulin noista Itämetron kus­tan­nusarvioista toisi­in aatoksiin.

  37. “Län­simetron luvuil­la siis 11 x 25 + 3 x 20 = 335 M€.”

    Kum­man? Sen joka yltää Matinkylään alle puolen mil­jardin, vai sen, joka riit­tää 800 miljoon­al­la Tapiolaan?

  38. Viimeisim­mät julk­i­tuo­dut metron kus­tan­nuarviot ( län­simetro, Pasi­lan metro ) pitävät tun­neli­radan km-kus­tan­nuk­se­na keskimäärin 25 M€/km ja tun­neliase­man kus­tan­nuk­sen­sa yksipäisenä n 25–30 M€ ja kak­sipäisenä 35–40 M€. Pin­ta-ase­man hin­ta on selvästi pienempi. 

    Itämetron hin­taa ei ole vielä rapor­toitu sil­lä tarkku­udel­la, että sen poh­jal­ta voisi tark­istaa ns päivän hintatason.

  39. Kalle:
    >Kat­selin Kehä II:n suun­nitel­maa Leppävaarassa
    >aikoinaan, eikä kevyen­li­iken­teen väylää
    >mielestäni ollut vedet­ty uuden hyvän tunnelin 

    Tarkoi­tat kai Kehä I:tä? Kehä II:han ei mene Leppävaarasta.

    >Suun­nit­teli­jat tekevät upei­ta maisemareittejä
    >pyöräil­i­jälle, ajat­telemat­ta ollenkaan reitin
    >käytet­tävyyt­tä.

    Ajat­tel­e­vat toki käytet­tävyyt­tä; käyt­tö­tarkoi­tus vain on eri kuin se mitä sinä ajattelet.

    >Espoo on kun­nos­tau­tunut eri­tyis­es­ti tuhlaamalla
    >vähiä raho­jaan rantarait­ti­in, kun suuri osa
    >pääväylien suun­tai­sista tärkeimmistä
    >kevyen­li­iken­teen­väylistä on huono­ja tai puuttuu
    >kokon­aan. Type­r­yy­delle on oikein palkattu
    >pro­jek­tipääl­likkö!!!

    Rantaraitin tarkoi­tus on kovasti toisen­lainen kuin pääväylien viereis­ten kevyen­li­iken­teen­väylien. Rantarait­ti­han on pääasial­lis­es­ti virk­istyskäyt­töä varten, ei sik­si että sitä pitkin ajet­taisi­in Kiven­lahdes­ta Tapiolaan. 

    Onko täl­lais­ten virk­istyre­it­tien rak­en­t­a­mi­nen sit­ten type­r­ää? Ei minus­ta. Rahaa voisi tietysti käyt­tää mon­een muuhunkin, mut­ta rantarait­tia on toki kiva kävel­lä tai ajaa pyöräl­lä, vaik­ka itseäni se ei oikein palvelekaan edes virkistyskäytössä.

  40. Raken­nuk­sen elinkaaren aikana sen mah­dol­lis­ta­ma taloudelli­nen aktivi­teet­ti on aivan eri ker­talu­okkaa kuin raken­nu­soikeu­den tai rak­en­tamisen hin­ta. Val­tio ja kun­ta saa­vat veroina osuuten­sa tästä, ja hyö­tyvät paljon enem­män kuin maa­nar­vol­la speku­loin­nista. Siten on vain tyh­mää kaavoit­taa vähem­män ker­rosalaa kuin olisi mah­dol­lista. Jos taloudel­lis­es­ti ei kan­na­ta rak­en­taa niin paljon, sit­ten ei var­maankaan raken­neta. Yleen­sä kaavois­sa ei kiel­letä rak­en­ta­mas­ta vähemmän.

  41. JiiPee: “Kuin­ka mon­ta vuot­ta meni asian käsittelyyn…”

    Käsiteleti­in ja käsitelti­in ja käsitelti­in ja lop­ul­ta tehti­in väärä päätös. 😀 Län­simetrokaan ei tule koskaan ole­maan järkevä investoin­ti. Kaiken lisäk­si se muokkaa Etelä-Espoo­ta epä­toiv­ot­tavaan suun­taan. Tai ainakin suun­taan, jota espoolaiset eivät toivo.

    Jos rahaa olisi rak­en­taa metroa, olisi Töölön lin­ja ollut jotenkin perustel­tu. Helsin­ki halu­aa vain mak­sat­taa tarpeet­toman lin­jan jol­lakin muulla.

    Osmo: “Ne kehäti­et ovat lähel­lä asutusta…”

    Tuos­sa olet taval­laan oike­as­sa, mut­ta elämä on val­in­to­ja. Jos halu­at asua rauhal­lises­sa ympäristössä, niin muu­tat Inari­in. Siel­lä on aivan upei­ta paikko­ja. 😉 Sitä­pait­si asum­i­nen on siel­lä paljon halvempaa!

    Toisaal­ta kyse on kaavoituk­ses­ta. Lisää korkei­ta toimis­toraken­nuk­sia yht­enäisenä nauhana kehätei­den var­teen rauhoit­taa asuinaluei­ta. Jos paikalla nyt sat­tuu ole­maan asuin­ta­lo, niin riit­tävän kova raken­nu­soikeus ton­tille muut­taa sen aikanaan meluvalliksi.

    Raskaan liiken­teen melu on kaikkein häir­it­sev­in­tä. Bussien vähen­tämi­nen tietysti aut­taa. Rekkar­al­li ei vähene, mut­ta toisaal­ta nopeusra­joi­tusten nos­t­a­mi­nen ei vaiku­ta rekko­jen nopeu­teen, joten melu ei nouse suo­raan verrannollisesti.

  42. Ode:

    ”Mitään liiken­nemuo­toa ei voi suun­nitel­la, ellei ensin lyädä kiin­ni liiken­nevai­h­toe­htoa. Jos sit­ten tode­taan, ettei tämä rakenne toi­mi, tehdään uusi rakenne.”

    Se on tot­ta, että liiken­nejär­jestelmä ja yhdyskun­tarakenne ovat sidok­sis­sa toisi­in­sa. Mut­ta vähin­tään omi­tu­ista on ottaa lähtöko­hdak­si liiken­nejär­jestelmä ja yhdyskun­tarak­en­teen suun­nit­telu pan­naan palvele­maan liiken­nejär­jestelmää. Nyt ollaan työo­hjel­mae­hdo­tuk­sen mukaan tekemässä juuri niin.

    Tietysti näinkin voidaan päät­tää ole­van tarkoituk­sen­mukaista. Mut­ta sit­ten Öster­sun­domista tehdään autoilu­un perus­tu­vaa aluet­ta, niin teo­ri­as­sa kuin käytän­nössäkin. Sitäkö viras­to ja lau­takun­ta haluavat?

    Teo­ri­as­sa sik­si, että Helsin­gin seu­tu ei ole yksikeskus­tainen, jos­sa kaik­ki matkat Öster­sun­domis­takin suun­tau­tu­vat Helsin­gin keskus­taan. Metron kanssa vain keskus­taan pääsee joukkoli­iken­teel­lä, muualle on men­tävä autol­la, joten autoilun osu­us kaik­ista lähte­vistä matkoista on vähin­tään yhtä suuri kuin metron vaiku­tusalueel­la nyt.

    Käytän­nössä sik­si, että kuten Vep­säläi­nenkin tote­si, ei sitä metroa kuitenkaan tehdä kuin kym­me­nien vuosien päästä. Johan Sipoos­ta on kom­men­toitu sitä, miten innokkai­ta he ovat met­ros­ta mak­samaan. Eli Öster­sun­domi­in muut­ta­vat autoil­e­vat ihmiset. Jäl­keen­päin on vaikea tai mah­do­ton muut­taa liikku­mis­tot­tumuk­sia, saati yhdyskun­taraken­net­ta eli pan­na autoilu­un tehtyjä ase­makaavo­ja uusiksi.

    Eli minus­ta on jo Maankäyt­tö- ja raken­nus­lain velvoit­teen mukaista, että työo­hjel­mas­sa lähtöko­hdak­si asete­taan määrit­te­ly yhdyskun­tarak­en­teesta ja jatko­su­un­nit­telus­sa selviää, toteu­tu­vatko yhdyskun­tarak­en­teen ja kestävän kehi­tyk­sen tavoit­teet junal­la, metrol­la, ratikalla vai autoilulla.

    Antero

Vastaa käyttäjälle Kari Koskinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.