Vaara ohi — Putkoseen voi aina luottaa

Poli­it­ti­sis­sa piireis­sä on olut huolis­saan perus­suo­ma­lais­ten mah­dol­lis­es­ta vaalivoitos­ta. Vaara ohi!

Mat­ti Putko­nen, joka Met­allili­iton ener­gialob­ba­ri­na lob­basi ydin­voiman nurin vuon­na 2003 läh­tee nyt tuhoa­maan perus­suo­ma­lais­ten vaal­imen­estys­tä. Putkoseen jos kehen voi luottaa.

90 vastausta artikkeliin “Vaara ohi — Putkoseen voi aina luottaa”

  1. Osmo: “lob­basi ydin­voiman nurin”?
    Niinkö? Hän ainakin lob­basi ankarasti ydin­voiman puolesta.
    Ja voiko siihen luot­taa, että menee PerSuihin?

  2. Mitä enem­män Putkos­ta ja mui­ta per­su­ja hauku­taan ival­lis­es­ti maan alle, sitä suurem­pi on per­su­jen voit­to seu­raavis­sa vaaleissa. 

    Ja sitä suurem­pi osa kansas­ta inhoaa sydä­men­sä poh­jas­ta poli­it­tis­ten piirien ylim­ielistä eli­it­ti­joukkoa, jos­ta melkoinen osa (onnek­si ei vihreät) ryvet­tyi pahasti vaalirahasotkussa.

  3. ?. Tämä on jotain Krisse-show­sta kopi­oitua kaupunki­laishu­umo­ria, joka ei ulkop­uolisille aukea. Outoa. Vähän sama kuin: Osmo Soin­in­vaara kan­nat­taa kaikkien huumei­den lail­lis­tamista, jota hän yrit­ti jo ollessaan min­is­ter­inä vuon­na 2005.

  4. Kun Afrikas­ta on kus­tan­net­tu lento­ja Suomeen, niin eikös noi­ta lento­ja voisi ohja­ta Soma­lias­ta suo­raan Pori­in ja Seinäjoelle, näin ken­tät pelas­tu­isi­vat ja kult­tuuri rikas­tu­isi ja kus­tan­nuk­sista ei tarvit­sisi välittää.

  5. Ter­ve­hdys!

    Pieni — ehkä pih­la­jan­mar­joil­ta mais­tu­va — iro­nia lie­nee aina paikallaan.

    Mut­ta:

    Mart­ti Putko­nen edus­ta­nee sitä joukkoa niin demareista kuin nukku­vis­takin, jot­ka tekevät työtä, pitävät kansan­taloud­es­ta huol­ta, mak­sa­vat vero­ja jne.

    Samat ihmiset aja­vat Toy­ota Aven­sik­sel­la mökilleen ja käyvät lentäen etelän lomilla.

    Hei­dän maail­mas­saan elan­to syn­tyy, kun aura kyn­tää maa­ta, sorvi tekee aihios­ta valmista, ydin­voimala syn­nyt­tää sähköä ja puus­ta tulee sel­l­un kaut­ta paperia.

    Tuu­len­tu­pavihreys, monikult­tuuriys­tävyys, käve­lykatuhörhö­tys ynnä muut nyky­poli­it­tis­ten suun­tausten yhteiset asi­at ovat vieraita.

    Kovin loukkaaval­ta var­maan tun­tuu, että nämä yhteiskun­nan tukip­i­lar­it syyl­lis­tetään mil­loin kulu­tusjuh­las­ta, mil­loin ilmastonmuutoksesta.

    SDP — sen enem­pää kuin mikään muukaan puolue perus­suo­ma­lais­ten dem­a­gogisia frak­tioi­ta luku­unot­ta­mat­ta — ei edus­ta näi­den perus­du­u­nar­ien ajatuksia.

    Mart­ti Putko­nen saat­taa hyvinkin nos­taa perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus­ta, oli­vat­pa alkusyksyn pih­la­jan­mar­jat minkä makuisia tahansa.

  6. Heh, pelkääkö Osmo Per­Su­jen saa­van ilman Putkos­ta jopa kakkosel­la alka­van kan­na­tus­pros­entin ja Putkosen kanssa ehkä sit­ten vaan 15% 😉

  7. Nyt kyl­lä luulen, että Osmo veikkaat väärin.
    Putko­nen on juuri oikea henkilö vaku­ut­ta­maan demarei­den Urpi­laisen uuteen punav­i­her­höt­töön pet­tyneet perus­du­u­nar­it vai­h­ta­maan perus­suo­ma­lais­ten kannattajiksi.

    Kun useim­mat van­hat puolueet (kok, sd, vihr, rkp) yrit­tävät olla niin vihre­itä, niin vihre­itä (ja samal­la tuho­ta teol­lisu­u­den toim­intaedel­ly­tyk­set tääl­lä) ja yltiölib­er­aale­ja, ei ole ollenkaan ihme, että perus­suo­ma­laisil­la on ilmi­selvä mah­dol­lisu­us saa­da merkit­tävä osa demarei­den SAK-lais­es­ta kan­nat­ta­jakun­nas­ta itselleen. Sen joukon Putko­nen tun­tee var­masti parem­min kuin hyvin.

  8. Vuon­na 1970 SMP sai eduskun­taan 18 kansane­dus­ta­jaa. Veikko Ven­namo vil­li­tisi uno­hde­tun kansan. Vaaliyön tele­vi­sio­tun­nelmis­sa puolue­si­h­teeri Eino Pouti­ainen ilmoit­ti ole­vansa jyrkästi erim­ieltä teeveen vaalirog­noosin kanssa. Hänel­lä oli puhe­lin ja kir­jan­pito klu­bi­askin kan­nes­sa. Eino oli oike­as­sa. Olen aika var­ma, että Timo Soi­ni on nyt oike­as­sa. Häviäjiä ovat kepu ja sdp.

  9. Tämä taisi olla ns. tuskan parah­dus ja enää ei kan­na­ta ryp­istää. En löisi vetoa sen puoles­ta, että Osmo ei pyörtäisi päätöstään olla aset­tumat­ta kansane­dus­ta­jae­hdokkaak­si Helsingis­sä ja edes jotain voitaisi­in pelas­taa Sin­nemä­ki-katas­trofin jäljiltä. Vihreältä sisäpi­iristöön kuu­lu­val­ta kuulin huhun, että lob­baus Osmon suun­taan käy todel­la voimakkaana. Kyseessä on tietenkin huhu, mut­ta ehkä siinä on jotain perää.

  10. Onko “Soinin vaara” Putko­nen Soinille vai Putkosel­la vahvis­tet­tu Soi­ni vähem­män pop­ulis­tisille puolueille?

  11. Hyvä kan­nan­ot­to Osmo Soininvaara! 

    Mat­ti Putko­nen on saanut Hesarin keskusteluis­sakin täys­laidal­lisen, vaik­ka Hesarin mukaan Putko­nen on sen­tään elävä leg­en­da! Olen kyl­lä käsit­tänyt, että leg­en­dak­si tit­uleer­aataan oikeasti ansioitunei­ta henkilöitä eikä siihen siis pelkkä posken­soit­to­taito riittäisi.

  12. Oli vaalivu­osi n. 1980 (muis­ti­ni voi pet­tää vaalivuodes­ta) ja kävin Veikko Ven­namoa vaaliteltas­sa Oulus­sa kuun­tel­mas­sa. Ja mitä sit­ten Veikko saar­nasi, oli että “rosvot lin­naan”. Mitään muu­ta ei sit­ten saar­naat­tu ja pääosin vaal­i­ti­laisu­ut­ta kuullei­ta eläkeläisiäkin kovasti nau­rat­ti. Mut­ta Veikon slo­gani ei kuitenkaan enää tepsinyt, vaan vaal­i­tap­pi­oon SMP päätyi.

    Uskoisin että Per­sutkin ovat aikansa täh­den­len­to sen jäl­keen kun muut puolueetkin maa­han­muut­topoli­ti­ikan vaalio­hjelmi­in­sa ottavat.

  13. Van­hana netistinä min­ul­la on se tun­tu­ma, että per­sut hyö­tyvät, ehkä vähän yllät­täen, netin uudehkos­ta keskustelukult­tuurista ja keskustelun suo­sion kasvus­ta. Siinä on samaa henkeä kuin Hymyssä yms. SMP:n nousun aikoi­hin. Poli­it­ti­nen eli­it­ti ei pysty määräämään agen­daa. Esi­in pus­kee “jää­tyneitä” keskustelu­nai­hei­ta. Paikalla on aina per­su­lainen näkökul­ma ja usein voimakkaam­pana kuin mikään muu. Medi­akaan ei voi ikuis­es­ti vält­tää keskustelua.

    Täy­tyy kyl­lä myön­tää, että en läh­eskään aina tiedä, mikä per­su­lainen näkökul­ma on. Taidankin tarkem­min ajatel­tuna tarkoit­taa näkökul­maa, joka haas­taa viral­lisen totu­u­den. Se tulee liitet­tyä maan ain­oaan rotestipuolueeseen.

    Netin poli­it­tiset keskuste­lut ovat joka tapauk­ses­sa erkaan­tuneet mon­es­sa kohdin häm­mästyt­tävän kauas poli­it­tisen jär­jestelmän ylläpitämästä, yleisölle välit­tyvästä keskustelus­ta. Netin keskusteluis­sa ei ker­ta kaikki­aan mene haas­ta­mat­ta läpi niin yksipuolisia tai jopa vääris­tele­viä väit­teitä kuin “naisen euro”, “pakko­ruotsin siu­nauk­sel­lisu­us”, “väki­val­tainen ja muutenkin kelvo­ton suo­ma­lais­mies”, “monikult­tuurisen tule­vaisu­u­den väistämät­tömyys” ja mitä kaikkia niitä on.

    Jos per­in­teiset puolueet eivät pysty tai halua ottaa “pop­ulis­tisem­pia” kan­to­ja näi­hin vakioai­heisi­in, per­sut kas­vat­ta­vat kan­na­tus­taan. Demarithan ovatkin jo yrit­täneet ottaa aloit­teen käsi­in­sä ja alka­neet mamu-kriitikoiksi. 

    Vihreille veikkaan tämän ana­lyysin perus­teel­la kan­natuk­sen heikken­e­mistä. Heikäläis­ten kan­noil­la ei uusia kan­nat­ta­jia löy­dy paloa netin keskustelu­pal­stoil­ta. Tosin täy­tyy tietysti muis­taa, että ana­lyysi ei sovel­lu samal­la taval­la vihreisi­in kuin pop­ulis­tisi­in persuihin.

    Pop­ulis­mi­han ei sit­ten ole kat­e­goris­es­ti sen parem­min hyvä kuin huonokaan asia. Pop­ulisti­nen puolue, sel­l­ainen joka ottaa minkä tahansa muiden puoluei­den hylkimän kan­nan kep­pi­hevosek­seen, on sen sijaan var­alli­nen ilmiö, jos pääsee valtaan.

  14. Hei­dän maail­mas­saan elan­to syn­tyy, kun aura kyn­tää maa­ta, sorvi tekee aihios­ta valmista, ydin­voimala syn­nyt­tää sähköä ja puus­ta tulee sel­l­un kaut­ta paperia.

    Tämä juuri tekee heistä niin koomisia hah­mo­ja. Hei­dän maail­mansa on mieliku­vi­tus­maail­ma, jota ei ole ollut ole­mas­sa enää koh­ta sukupolveen. (Ja joka itse asi­as­sa ehti olla ole­mas­sa vain yhden ain­oan sukupol­ven ajan — Suomes­sa­han on tuotet­tu ydin­voimaa vas­ta vähän yli 30 vuotta.)

    Suomen brut­tokansan­tuot­teesta enää noin yksi kahdek­sasosa syn­tyy tätä nykyä raskaas­sa teol­lisu­udessa, ja työ­paikoista on siel­lä alle yksi kymme­ne­sosa. Ylivoimainen enem­mistö brut­tokansan­tuot­teesta, ja sitä kaut­ta suo­ma­lais­ten aineel­lis­es­ta hyv­in­voin­nista, läh­es kak­si kol­mannes­ta, syn­tyy palveluista. (Lähde.)

    Mart­ti Putko­nen edus­ta­nee sitä joukkoa niin demareista kuin nukku­vis­takin, jot­ka tekevät työtä, pitävät kansan­taloud­es­ta huol­ta, mak­sa­vat vero­ja jne.

    Maini­t­ul­la suurel­la palvelusek­to­ril­la pitk­iä työpäiviä tekevänä, sekä tulo- että arvon­lisäveroa mak­sa­vana yrit­täjänä min­ua hie­man häm­men­tää väite, että ne, jot­ka vaa­ti­vat koko Euroopas­ta parhail­laan vauhdil­la pois kuole­vien elinkeino­haaro­jen pitkitet­tyä teko­hen­git­tämistä, jotenkin “pitävät kansan­taloud­es­ta huol­ta”, kun sen sijaan esimerkik­si minä ja min­un mak­samani verot jonkin ihmeen kaut­ta eivät sitä tee.

    On jotenkin koomista, että perus­suo­ma­laiset niin mielel­lään esi­in­tyvät jonkin­laisen vai­en­netun “hil­jaisen enem­mistön” ään­i­tor­ve­na; elinkei­nop­o­li­it­ti­sis­sa kysymyk­sis­sä enem­mistö on palvelusek­tori, jon­ka etua puolueen siis pitäisi johdon­mukaisu­u­den nimis­sä ajaa nimeno­maan pienen ja koko ajan supis­tu­van raskaan teol­lisu­u­den etua vas­taan. Perus­suo­ma­lainen, sanan konkreet­tises­sa, kir­jaimel­lises­sa merk­i­tyk­sessä, ei ker­ta kaikki­aan ole enää vuon­na 2010 mikään SAK:lainen tehdastyöläi­nen. Eikä ole ollut enää vähään aikaan.

    Ja minä kun en edes vas­tus­ta ydin­voimaa. Kuten olen mon­ta ker­taa toden­nut, äänestän ydin­voimakysymyk­sessä tyhjää ja pidän suur­ta osaa ydin­voiman vas­tus­ta­jien argu­menteista type­r­inä ja epäre­hellis­inä. Yksi niistä syistä, mik­si en ole tästä huoli­mat­ta omak­sunut ydin­voimaan kyl­lä-kan­taa, on per­in­teis­es­ti ollut juuri Putko­nen. Ja tähän Osmon tek­sti­in tulleet kom­men­tit osoit­ta­vat taas ker­ran, että olen ollut oikeassa.

    Vuon­na 1970 SMP sai eduskun­taan 18 kansane­dus­ta­jaa. Veikko Ven­namo vil­li­tisi uno­hde­tun kansan.

    Näil­lä 18 kansane­dus­ta­jal­laan SMP ei saanut mitään aikaan, hajosi katk­er­aan sisäiseen riite­lyyn ja oli jo viiden vuo­den päästä vajon­nut takaisin kah­den kansane­dus­ta­jan minipuolueek­si. Mikäpä olisi sen nautin­nol­lisem­paa kuin huo­ma­ta his­to­ri­an tois­ta­van itseään.

    1. Kiitos Tom­mi. On pakko sanoa, että vaik­ka ajat­te­len tästä asi­as­ta kuten sinä, en olisi osan­nut sanoa sitä noin hyvin.

  15. Perus­suo­ma­lais­ten ansiok­si on san­ot­ta­va, että he ovat onnis­tuneet siinä mis­tä muut eivät kai edes haaveile eli nukku­vien puolueen herät­telemis­es­tä. Ei Perus­suo­ma­laiset edus­ta mielestäni pahu­ut­ta, vaan he edus­ta­vat kansaa siinä mis­sä vihreätkin, mut­ta on oletet­tavaa, että Perus­suo­ma­lais­ten tule­vat äänestäjät ovat paljon turhau­tuneem­pia kuin Vihrei­den äänestäjät. Eduskun­tavaaleista tulee todel­la mie­lenki­in­toiset eikä vähiten juuri Perus­suo­ma­lais­ten ansiosta. 

    Vihre­itä on painanut vaikea hal­li­tus­taival, joka ei voi olla vaikut­ta­mat­ta kan­na­tus­lukemi­in. Vihreil­lä lie­nee strate­gia mut­ta mikä se on? Tuskin­pa vihrei­den piiris­sä halu­taan jäädä ikuis­es­ti keskisu­urek­si puolueek­si Suomessa?

  16. Eikös se vihreys ollut älyl­listä smpeeläisyyt­tä. Putko­nen murskaa suurten puoluei­den viher­humpan kuten per­sut jo sin­isilmäisen ulko­maalais­poli­ti­ikan. Näin vihreät voivat kan­natuk­ses­sa hyö­tyäkin mut­ta pää­tynevät sit­ten oppo­si­tioon soini­lais­ten paikalle.

  17. Perus­suo­ma­lais­ten ansiok­si on san­ot­ta­va, että he ovat onnis­tuneet siinä mis­tä muut eivät kai edes haaveile eli nukku­vien puolueen herättelemisestä. 

    Kyl­lä, mut­ta valitet­tavasti vaan äänestäjien odotuk­si­in vas­taami­nen vaalien jäl­keen on ollut sitä luokkaa, että en ihmettele, jos moni nukah­taa saman tien uud­estaan. Viit­taan tässä mm. Tony Halmeen uraan.

  18. Jos jumala suo,niin seu­raavia eduskun­tavaale­ja odotan, Per­sut rulaa, vihreät häviää, ellei ainakin Osmo ole mukana.

  19. No, sinne Per­Sui­hin se sit­ten meni — sil­lä siitä päästiin.
    Tom­mi U:n ana­lyysi on oikea.
    SDP:n ongel­mana on se, että se ei enää vetoa miehi­in, eri­tyis­es­ti ns. meneviksi miehik­si itsen­sä tun­te­vat menevät Kokoomuk­sen kelkkaan — eikä esim. Lip­posen uus­lib­er­al­isti­nen aate mitenkään eroakaan oikeistosta.
    Demarien organ­isaa­tios­sa on toki on paljon putkosia, jot­ka halu­a­vat piiska­ta kuol­lut­ta hevos­ta vauhtiin.

  20. Tom­mi
    “vaa­ti­vat koko Euroopas­ta parhail­laan vauhdil­la pois kuole­vien elinkeino­haaro­jen pitkitet­tyä teko­hen­git­tämistä, jotenkin “pitävät kansan­taloud­es­ta huol­ta”, kun sen sijaan esimerkik­si minä ja min­un mak­samani verot jonkin ihmeen kaut­ta eivät sitä tee.”

    Miten ihmeessä raskas­te­ol­lisu­u­den toim­intaedel­ly­tys­ten tur­vaami­nen on teko­hen­gi­tys­tä? Sen kun voi tehdä ilman val­tion tuki­ra­haa ihan vaan jät­täy­tymäl­lä liial­lis­es­ta sään­telystä ja hölmöilystä.

    Sen­si­jaan tuulimyl­lyt, risu­paketit ja muut viher­hul­lu­tuk­set, joi­hin uppoaa sato­ja miljoo­nia euro­ja puh­das­ta verora­haa, kun se ei muuten kan­na­ta, ei ole teko­hen­gi­tys­tä? Mil­lä ihmeen perus­teel­la ei ole?

    Kuten sanoin, raskas­te­ol­lisu­us tuot­taa edelleen sen kahdek­sasosan BKT:sta. Kyl­lä se siitä vielä puolit­tuu kor­vaan­tuu var­maan seu­raa­van 20v kulues­sa, mut­ta mitä me tehdään sinä aikana? Pyöritel­läänkö peukaloi­ta ja val­i­taan Kreikan tie?

  21. Ja ainakin MTV3 Timo Haa­pala on täysin eri mieltä kuin Ode:
    http://blogit.mtv3.fi/setaarkadia/

    Pakko näin lauan­tai-iltapäivänä ihail­la perus­suo­ma­lais­ten Timo Soinin pelisilmää.

    Kun poli­ti­ikas­sa joskus on tarkoi­tus (siis aina) vas­tus­ta­jalle suoritet­ta­va 100 %:n vtu­ilu, niin Met­allili­iton ex-viestin­täpääl­likön, yhden leg­en­daarisim­man ay-gang­sterin Mat­ti Putkosen tuomi­nen perus­suo­ma­lais­ten puolueneu­vos­ton kok­ouk­seen Pori­in ja Putkosen nos­t­a­mi­nen Soinin vaalive­turik­si täyt­tää 100 %:n v:n vaa­timuk­set totaalisesti.

    Se isku osui gallup-kan­natuk­sen syöksyvir­tauk­ses­sa ole­vaan SDP:hen suo­raan palleaan.

    Nimit­täin nyt puhutaan poli­itikkaan pet­tynei­den kar­vaperse­du­unarei­den sieluista.

  22. Mut­ta mikä onkaan Perus­suo­ma­lais­ten ydinvoimakanta?

    Sen tiedon mitä minä olen saanut, niin eduskun­taryh­mä on äänestänyt asi­as­ta ja sil­loin äänet jakau­tu­i­v­at. Ryh­män jäsenet äänes­tivät vapaasti, puolueessa ei ole ryh­mäkuria, joten ydin­voimakan­ta riip­puu täysin siitä minkälaisia edus­ta­jia kansa val­it­see puolueen riveistä.

    Näin edus­ta­jat eivät ryh­mäkurin paineessa petä äänestäjiään.

  23. Palvelu­iden ja raskaan teol­lisu­u­den aset­ta­mi­nen vas­takkain sisältää ajatuk­sen että aineet­to­mia ja aineel­lisia hyödykkeitä tuot­ta­va toim­inta oli­si­vat jotenkin lähtöko­htais­es­ti eri asioita.

    Raskaan teol­lisu­u­den siir­tymi­nen pois Suomes­ta uhkaa vähitellen vetää perässään kokon­aisia osaamisklus­tere­i­ta. Tuot­tei­den valmis­tus on pelkkä jäävuoren huip­pu. Kun valmis­tus siir­tyy Suomes­ta, aje­taan logis­ti­ik­ka- ja ali­hank­in­taketjut alas, jol­lain tähtäimel­lä siir­tyy pääkont­tori, suun­nit­telu­osas­tot ja oheis­toimin­not, siinä sivus­sa T&K ‑toimin­nan rahoi­tus ja korkeak­oulu­jen yhteisprojektit. 

    Pitkän tähtäi­men ris­ki on että teolli­nen kult­tuuri aje­taan Suomes­sa alle sel­l­aisen kri­it­tisen mas­san että se enää kykenisi tuot­ta­maan sel­l­aista lisäar­voa (aineel­lista tai ainee­ton­ta) jota joku jos­sain ei pysty­isi tuot­ta­maan parem­min ja halvem­mal­la. Muu­ta vien­tikelpoista kult­tuuria ei ole, eikä näytä siltä että olisi ihan heti tulossa.

  24. Tom­mi U:

    Maini­t­ul­la suurel­la palvelusek­to­ril­la pitk­iä työpäiviä tekevänä, sekä tulo- että arvon­lisäveroa mak­sa­vana yrit­täjänä min­ua hie­man häm­men­tää väite, että ne, jot­ka vaa­ti­vat koko Euroopas­ta parhail­laan vauhdil­la pois kuole­vien elinkeino­haaro­jen pitkitet­tyä teko­hen­git­tämistä, jotenkin “pitävät kansan­taloud­es­ta huolta” 

    Kai se teol­lisu­us vähe­nee Euroopas­sa kun sitä oikein yritetään tap­paa ja siirtää Aasi­aan. Tietyis­sä piireis­sä tun­nu­taan teol­lisu­u­den vähen­e­mistä pitävän oikein toiv­ot­ta­vana ilmiönä.
    Mut­ta ker­ropa min­ulle, mil­lä me tääl­lä sit­ten elämme, kun olette saa­neet viimeisenkin tehtaan lopetet­tua (ja tietysti myös maat­alouden ajet­tua alas)?
    Pelkil­lä toisillemme myy­dy­il­lä palveluillako?

    Lukusi teol­lisu­u­den vähäis­es­tä merk­i­tyk­ses­tä Suomen taloudelle ovat kyl­lä vähän tarkoi­tushakuisia. Niis­sä ei var­maankaan ole otet­tu huomioon teol­lisu­u­den käyt­tämiä palveluita.

  25. Tom­mi U siis saa kulut­ta­mansa kalorit ja pääl­lään­sä pitämät vaat­teet ihmis­ten toisilleen tekemistä palveluksista?

    Jos BKT:ssa, joka kuvaa mon­e­taarise­na mit­ta­ri­na eri­lais­ten lop­pukysyn­tään menevien hyödykkei­den ja palvelu­iden arvoa, mitataan entistä enem­män eri­laista imma­te­ri­aal­ista tuotan­toa niin tot­takai päädytään lop­putu­lok­seen että teol­lisu­udel­la ja alku­tuotan­nol­la ei olisi enää niin väliä… 🙂

    Päin­vas­toin teol­lisu­u­den ja alku­tuotan­non nykyään niin mah­ta­va tuotan­toka­p­a­siteet­ti on mah­dol­lis­tanut sen, että entistä isom­pi joukko ihmisiä on vapau­tunut luon­non alun­perin varsin tiukoista kahleista tuot­ta­maan toisilleen eri­laisia palveluk­sia. Varsinkin kun mukaan las­ke­taan julkisen sek­torin palve­lut yms. Mut­ta näitä palvelui­ta tuot­ta­vat henkilöt kulut­ta­vat edelleen fyy­sisiä hyödykkeitä syömäl­lä ja liikku­mal­la (Vihrei­den taika­maail­mas­sa toki julkisilla).

    Kan­nat­taa erot­taa tulot, tuotan­to ja tuotan­non tapahtumapaikka.

    Esimerkik­si Helsin­gin asukkaiden korkeat nimel­liset tulot eivät johdu vält­tämät­tä alueel­la tapah­tu­vas­ta tuotan­nos­ta ja toisaal­ta tuotan­to alueel­la ei olisi suun­tau­tunut niin kuin se nyt on, jos noi­ta korkei­ta nimel­lisiä tulo­ja ei olisi. Met­sän­o­mis­ta­jan omaisu­us­tu­lo met­sä­taloud­es­ta voi johtua muual­la kas­vavien met­sien tuot­ta­mas­ta tulovir­ras­ta. Korkei­den virkami­esten ja pääkont­to­rien henkilöstön palkat mak­se­taan tulon­si­ir­roil­la muual­ta maas­ta tai ulko­mail­la. Monikansal­lis­ten yri­tys­ten tuotan­to voi tapah­tua muual­la ja toimin­nan koordi­noin­ti tapah­tuu pääkaupun­gin pääkonttorista.

    Tilas­to­ja täy­tyy osa­ta tulki­ta oikein ja säi­lyt­tää joku suhde todel­lisu­u­teen. Vihreässä taika­maail­mas­sa näin ei vält­tämät­tä ole vaan pääkaupun­ki voi jatkaa velka­ra­hal­la omaa elämään­sä samal­la kun tietyt poli­it­tiset päätök­set tuhoa­vat maamme tuotan­tokyvyn eli sen tulovir­ran, jol­la ulko­mail­mas­ta han­ki­taan kulu­tuk­seemme fyy­sisiä hyödykkeitä.

    Pieniä miet­teitä vaa­ti­mat­toma­l­ta talous­poli­ti­ikan seuraajalta..

  26. On se kum­ma, että kun­nat yrit­tävät haalia sitä teol­lisu­ut­ta jopa ilmaisia tont­te­ja lahjoit­tele­mal­la. Eivätkö ne ymmär­rä, ettei teol­lisu­udel­la ole nykyään oikein mitään merk­i­tys­tä. Luule­vat raukat, että miljoo­nia mak­savien konei­den kanssa puuhastelu on tuo­tavam­paa kuin paidan pesu tai hiusten leikkaami­nen. Eivät ymmär­rä, että teol­lisu­us on pelkästään pesu­la- ja kam­paamoalan aputoimi­ala jos sitäkään.

    Samal­la taval­la Suomenkin kan­nat­taa nyt panos­taa palvelui­hin. Ovathan suo­ma­laiset tun­net­tu supli­ikkikansa täyn­nä markki­na­henkeä. Jätetään insinööri­hom­mat kreikkalaisille ja irani­laisille; niiltä se hom­ma sujuu. Me voidaan sit­ten myydä.

  27. Hesarin jut­tu puoluei­den maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta oli hyvä. Jos nyt jätetään pois taivastelu malli­in työ­suhtei­ta tulee valvoa, ikäänkuin tästä val­lit­sisi joku erim­ielisyys, niin ain­oa konkreet­ti­nen asi­akysymys mille voi ihan aidosti jotain tehdä on työlupi­en tarve­hark­in­ta. Tässäkin rin­ta­ma­l­in­ja on minus­ta niden välil­lä jot­ka usko­vat että tuol­lainen vira­nomaishark­in­ta ylipään­sä voi toimia ja niiden jot­ka eivät usko.

  28. No, en ota tähän kan­taa, mut­ta Per­suil­la on nyt gallu­peis­sa edessään oma oper­aa­tio Bar­barossansa. Nyt kun vihreät on selätet­ty kan­natuk­ses­sa, seu­raavak­si vyöry­tään SDP:n yli.

    Tässä on vain sel­l­ainen ongel­ma, että PS:llä ei ole mitään poli­it­tista sub­stanssia epämääräisen negati­ivisen maa­han­muut­tokan­nan ja EU-änkyröin­nin lisäk­si. Jos se saa val­taa riit­tävästi vaikut­taak­seen esimerkik­si talous­poli­ti­ikkaan merkit­tävästi, niin mitä se tekee? Kuka osaa ker­toa, mil­laiset pain­o­tuk­set PS:llä on val­tion bud­jetin rahoit­tamises­sa jne? 

    Toki sieltä löy­tyy tätä “köy­hiä pitää aut­taa paikan­pääl­lä, kehi­tys­a­pu pois, omat ensin”, mut­ta kehi­tys­a­pu on alle mil­jardin. Ei se mitätön sum­ma ole, mut­ta koko bud­jet­ti on noin 50 miljardia. 

    Per­su­jen vasem­mistopop­ulis­mi on myös erikoinen läp­pä, ottaen huomioon kuin­ka katk­erasti hei­dän kan­nat­ta­jansa haukku­vat juuri vasem­mis­toa ja “sosial­is­te­ja”. Talous­poli­it­ti­nen sub­stanssi näyt­tääkin ainakin minus­ta ole­van koko­lail­la tasol­la “verot val­tion mak­set­tavak­si”. Ei lisää velkaa, ei menoleikkauk­sia, ei veronko­ro­tuk­sia, ei järkeä. 

    En mitenkään väheksy, mut­ta tätä “keskustelua” käy­dään samal­la “kansa tietää”-läpällä kuin ennenkin. Ilmeis­es­ti ker­ran sukupolves­sa pitää nähdä sel­l­aisenkin nousu, mut­ta kallis lasku siitä tulee, jos onnis­tu­vat. Asun­tove­lal­liset tuskin tule­vat kiittelemään…

  29. Tommi/Osmo, Mat­ti Lehti sen kiteyt­ti: “Teol­lisu­us on uusi maat­alous”. Ja näin ollen on täysin luon­nol­lista että Putko­nen siir­tyy SMP:n seu­raa­jan riveihin.

  30. On siinä varsi­nainen vähä-älymys­tön edus­ta­ja, kun ei kan­na­ta ydin­voimaa sen vuok­si, että Putko­nen kan­nat­taa. Tykkäämis­pe­rusteil­lako koko maail­mankat­so­mus on rakennettu?

  31. “Mat­ti Lehti sen kiteyt­ti: “Teol­lisu­us on uusi maatalous”.”

    Hyvin on upon­nut per­su­jen pro­pa­gan­da teol­lisu­u­den häip­päsemis­es­tä hal­van työvoiman mai­hin. Todel­lisu­udessa Suomen teol­lisu­udel­la tup­paa men­emään niin hyvin, että ongel­ma on pikem­min työvoima­pu­la. Teol­lisu­us on myös per­in­teis­es­ti kas­vanut nopeam­min kuin BKT ja ennen lamaa päästi­in käsit­tämät­tömän hyvi­in tuloksiin.

    Ei kan­na­ta uskoa kaikkea, mitä Soi­ni väittää.

  32. Per­su­jen poli­it­tisel­la retori­ikalla ei ole minus­ta näyt­tänyt ole­van oikein mitään sisältöä. 

    Yllä on vähän harhaan­jo­hta­va käsi­tys teol­lisu­ud­es­ta. Jako palvelui­hin ja teol­lisu­u­teen on mieli­v­al­tainen, eikä nou­dat­tele oikein mielekkäitä rajo­ja. Kaver­it, jot­ka 80-luvul­la oli­si­vat olleet yhden teol­lisu­us­fir­man palveluk­ses­sa suun­nit­tele­mas­sa sen konei­ta, oli­vat teol­lisu­ustyön­tek­i­jöitä. Kun suun­nit­telu tehdään ulkop­uolel­la, se on palvelua. Näin on käsit­tääk­seni aika mon­es­sa muus­sakin hom­mas­sa. Teol­lisu­u­den tuot­ta­ma lisäar­vo vähe­nee tilas­tois­sa, kun isom­pi osa siitä tilas­toidaan palvelu­iden lisäar­vok­si, mikä on ihan oikein, taval­laan, mut­ta ei ker­ro koko totuutta. 

    Väi­teet a) teol­lisu­us on merk­i­tyk­setön ja b) että teol­lisu­ustyö on hävin­nyt, ovat kumpikin virheel­lisiä, täysin eri syistä. On toki tot­ta, että Suomes­sa ei ehkä enää tehdä ihan yhtä paljon raskai­ta ja iso­ja jut­tu­ja, kuten laivo­ja tms., eikä ehkä keit­el­lä sel­l­ua ympäri maail­maa. Met­al­li­te­ol­lisu­udek­si las­ke­taan Her­mi­itin anta­mas­sa tilas­tossa aika paljon kaiken­laista, tarkem­pi tilasto:
    http://www.stat.fi/til/tti/2008/tti_2008_2009-11–25_tau_001_fi.html
    Reilu 10% pape­ria tms, liki 10% koksin ja öljyn jalostus­ta, noin 10% met­allin­jalostus­ta. Lopuis­sa kaiken­laista koneen­valmis­tus­ta jne. jos­ta ei oikein ota selvää, mitä lie kon­stailua, onko oikeaa työtä lainkaan?

  33. Tom­mi U siis saa kulut­ta­mansa kalorit ja pääl­lään­sä pitämät vaat­teet ihmis­ten toisilleen tekemistä palveluk­sista?

    Aika har­va ostaa leipän­sä vil­japel­lon laidal­ta, vaat­teet puuvil­lapel­lol­ta tai asun­ton­sa kivilouhok­selta (tai met­sän­re­unas­ta, jos rak­en­taa puus­ta). Jos ostat ham­puri­alaisen mäkkäristä, ja vaat­teet Sep­pälästä, niin lisäar­vos­ta on ainakin kak­si kol­ma­sosaa palveluita.

  34. Palveluista kan­nat­taa kysyä van­ha tais­to­lais­ten kysymys: Kenen etu­ja tämä palvelee? Esim. Met­sol­la palvelu­jen osu­us on kas­vanut, kun huolto ja siinä myytävät varaosat luokitel­laan palveluk­si. Kun paperikoneelle ohjel­moidaan monia ohjausjär­jestelmiä, se on palvelua. Mut­ta eipä sitä kood­i­akaan tarvit­taisi, ellei olisi sitä paperikonetta.
    Ei sor­vari ole mieliku­vi­tus­maail­maa, vaik­ka hän ei nyt enää vään­nä kammes­ta, vaan tekee työstöo­hjelmia tietokoneel­la monitoimisorville.
    Kun Soin­in­vaara ja Uschanov puhu­vat teol­lisu­u­den työn­tek­i­jöistä koomisi­na hah­moina (tosin Soin­in­vaara ilmoit­taa, ettei osan­nut kuva­ta näitä työn­tek­i­jöitä yhtä oivasti), niin var­maan nämä “koomiset hah­mot” ryn­täävät äänestämään Vihre­itä ja Vasem­mis­toli­it­toa, vai kuinka?

  35. spot­tu: “Pitkän tähtäi­men ris­ki on että teolli­nen kult­tuuri aje­taan Suomes­sa alle sel­l­aisen kri­it­tisen mas­san että se enää kykenisi tuot­ta­maan sel­l­aista lisäarvoa…”

    Ja kuka­han sitä ajaa?
    Ei kukaan, jollei teol­lisu­us itse. Ongel­mana on vain se, että teol­lisu­us ei näytä pystyvän sitä lisäar­voa enää tuot­ta­maan kun per­in­teisil­lä aloil­la tutkimus ja tuoteke­hit­te­ly on mitä on.
    Vai pelaste­taanko vaikka­pa paperi­te­ol­lisu­us Putkosen ja Soinin puheilla?
    Kyse ei todel­lakaan ole siitä, että teol­lisu­ut­ta ei halut­taisi, mut­ta halu­ami­nen ei riitä.

  36. Aivan. Suo­mi on vien­tive­toinen maa ja teol­lisu­us elät­tää ne välil­lis­es­ti ne palvelu­jen­tuot­ta­jatkin. Palvelu­jen ongel­ma on että työn tuot­tavu­us kas­vaa hitaasti ja kuten Uschanovin var­masti arvosta­ma Krug­mankin on sanonut: pitkäl­lä aikavälil­lä työn tuot­tavu­us on kaik­ki. Sak­sal­la menee hyvin ja Sak­san vien­nin arvo on samaa luokkaa kuin Kiinan. Pelkästään auto­te­ol­lisu­ud­es­ta on riip­pu­vaisia 10 pros­ent­tia sak­salai­sista. Ja kun laat­u­a­to­ja kuten Bemare­i­ta myy­dään hin­nas­sa on mukavasti ilmaa ja kat­teet ovat sen mukaisia. Suomen teol­lisu­u­den ongel­ma (myös Nokian) on, että ne tuot­ta­vat bulkki­tavaraa, ei teol­lisu­us itse.

  37. Teol­lisu­us on käsit­teenä ongel­malli­nen, niin kuin palve­lutkin, eril­lais­ten teol­lisu­u­den edus­ta­jien mieleen on tietenkin lava määritelmä. Huo­masin yksi päivä ole­vani tilas­tol­lis­es­ti teol­lisu­ustyöläi­nen.:) Laite­valmis­tus­ta luku­unot­ta­mat­ta IT ei kyl­lä ole teol­lisu­ut­ta, se on esimerkik­si kulu­rak­en­teeltaan täysin työ­val­taista päin­vas­toin kuin tehdasteollisuus.

  38. Tiedemies,

    Oletko tietoinen, että paperikoneet käyvät täl­lä het­kel­lä läh­es täysil­lä käyt­töasteil­la ja sel­l­u­akin keit­el­lään hajus­ta päätellen ainakin tääl­lä Oulus­sa. Ei se kuule kenenkään leipä tule pöytään pelkästään ora­van­pa­pa­nia keräämäl­lä, kos­ka joku sen papanankerääjänkin palkan mak­saa. Sitäkin voisi miet­tiä, kuin­ka paljon sivisys­ta­son lisään­tymi­nen on yhteyk­sis­sä teol­lis­tu­misen kehit­tymiseen, jos ajatel­laan etenkin aikaa Suomes­sa ennen teol­lista vallankumousta.

    Itse olen ansain­nut pienen työkyvyt­tömyy­seläk­keeni teol­lisu­u­den työssä ja pidän loukkaa­vana väit­teitä, että teol­lisu­udessa ei tehtäisi oikei­ta töitä! Työ on eri kuin ammat­ti­filoso­foin­ti tai näen­näi­nen sel­l­ainen. Voisikin sanoa mitä suurem­pi ener­giantarve työn­tek­i­jäl­lä on sitä suurem­pi mitä suurem­pi on hänen työ­panok­sen­sa, jos muis­te­len fysi­ikan lakeja.

    Sit­ten vielä sel­ven­nys­tä että niin san­ot­tu main­te­nance eli konei­den ylläpi­toli­ike­toim­inta on mielestäni läh­es nerokkain­ta mitä teol­lisu­u­den paris­sa on ikinä bis­nek­sek­si viety, kos­ka huol­lot ja varaos­ali­ike­toim­inta tuo­vat rahavir­taa jois­sakin tapauk­sis­sa jopa koko koneen tai lait­teen elinkaaren ajan.

  39. Jor­ma Nordlin:

    Mut­ta mikä onkaan Perus­suo­ma­lais­ten ydinvoimakanta?

    Sen tiedon mitä minä olen saanut, niin eduskun­taryh­mä on äänestänyt asi­as­ta ja sil­loin äänet jakautuivat

    Mut­ta kun Perus­suo­ma­laiset on yhden miehen puolue ihan kuten SMP:kin aikanaan. Soi­ni kan­nat­taa ydin­voimaa, niin eipä niil­lä nykyisen eduskun­taryh­män jäsen­ten ydin­voimavas­taisu­udel­la ole suur­ta merk­i­tys­tä (Soinin Brys­selin retken aikana).

    Toki Perus­suo­ma­laiset on protestipuolue, jol­la ei ole uskot­tavaa talous­poli­it­tista lin­jaa. Siitä huoli­mat­ta he tule­vat lohkaise­maan kohtu­ullisen loven demarei­den ja kepun kan­natuk­seen ja toiv­ot­tavasti tekemään herä­tyk­sen kokoomuk­sen, demarei­den ja kepun johdolle, että ylen­määräi­nen vihreys ja ylilib­er­aali maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka ovat suo­ma­lais­ten enem­mistön toivei­ta ja etu­ja vastaan.

  40. Miten nyt Soin­in­vaara tilas­tomiehenä täm­möiseen päätelmään hairah­tui, eikö yhden tapah­tu­man perus­teel­la vedet­ty yleinen johtopäätös ole vähän hätiköi­ty? Mitäs mieltä Osmo olet ;-D

    Tuskin edes vaivau­tuu vas­taa­maan näi­hin, omi­in heit­toi­hin­sa tulleisi­in kyseen­lais­tavi­in kommentteihin.

    Kovasti käsi­tyk­sen Soin­in­vaaras­ta on muut­tunut sit­ten kun hän on ruven­nut akti­ivis­es­ti blo­gia kirjoittelemaan. 😀

    Ker­tokaas mulle, mitä on tapah­tunu, onko ken­ties eduskun­tavaalit tulos­sa kun Per­su­jen nokkimi­nen näyt­tää moninker­tais­tu­van? ;-D

    Ilmeis­es­ti pani­ikkimieliala on lev­iämässä, kun Per­su­jen kan­na­tus on nousussa.

  41. Her­mi­it­ti, se oli tarkoitet­tu sarkas­mik­si, jos nyt et oikein ymmärtänyt. Min­un kir­joituk­seni oli tarkoi­tus sanoa, että tilas­toin­ti­ta­pa yhdis­tet­tynä toisen­laisi­in organ­isaa­tioi­hin voi muut­taa tarkalleen saman työn teol­lisu­ud­es­ta palveluksi. 

    Sik­si se, että puhutaan näistä ikäänkuin teol­lisu­us olisi oikeaa työtä ja palve­lut ei, on tyh­mää pait­si siinä mielessä, ettei se ole tot­ta edes muil­la tilas­toin­ti­tavoil­la, ja nyt iso osa johtuu vain tilastointitavoista. 

    Sel­l­ua viedään jol­lain par­il­la sadal­la miljoon­al­la eurol­la ulko­maille. Yksinään venäläiset tur­is­tit tuo­vat suomeen enem­män rahaa ulko­mail­ta. Jos vien­ti­t­u­lo­jen merk­i­tys­tä kansan­taloudelle ajatel­laan, niin on aivan sama, saadaanko ulko­maalais­ten rahat paper­i­mas­sas­ta vai siitä, että ne nukku­vat hotel­li Kämp­is­sä. Jälkim­mäi­nen on jopa parem­pi, kos­ka jää Suo­ma­laisille enem­män paper­i­mas­saa omaan käyttöön. 

    Per­su­jen nokkimi­nen tässä blo­gis­sa on ihan aiheel­lista, kos­ka Soi­ni ja nyt Putko­nen tun­tuu pistävän jo demarei­denkin virheet vihrei­den syyk­si, kuten jostain syys­tä netis­sä on tapana. Kyl­lä vihreistä löy­ty­isi ihan niiden omas­ta takaa haukku­mista ilman, että tarvit­see väit­tää niiden solut­ta­neen demar­it, keskus­tan ja kokoomuksenkin. 

    Sitä juuri tarkoitin, Soinin täy­tyy kek­siä nyt joku todel­la iso temp­pu, jol­la saa isot puolueet kaadet­tua nyt, kun Vihreät on ohitet­tu gallu­peis­sa. Siinä rötösh­er­ra­jahdis­sa tarvi­taan muu­takin sub­stanssia kuin kasvis­syöjien ja homo­jen haukkuminen.

  42. Amerikas­sa jo 2/3 bkt:sta syn­tyy yksi­tyis­es­tä kulu­tuk­ses­ta ja niil­lä menee hyvin. Uno­hde­taan teol­lisu­us ja palve­lut valkoi­hoisille sopi­mat­tom­i­na ja tyhdytään pelkästään kuluttamaan.

  43. Nordlin, sikäli kun Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus siirtää mui­ta puoluei­ta pois vihertämis­es­tä, mitä se sit­ten tarkoit­takaan, niin tämä tuot­taa lisää äänestäjiä niistä vihreille. Eli en minä nyt oikein ymmär­rä mik­si vihreät kan­na­tussy­istä olisi Per­su­ista huolissaan.

  44. Nämä teol­lisu­u­den koomiset hah­mot tarvi­taan edelleen oper­oimaan sitä teknolo­giavaran­toa jon­ka ylivoimainen tuot­tavu­us mah­dol­lis­taa mata­lan tuot­tavu­u­den palvelusek­torin, jos­ta yhä use­am­mat saa­vat elantonsa.

    Pohjim­mil­taan hyv­in­voin­ti on edelleen teol­lisu­u­den ja teol­lisen maat­alouden varas­sa kos­ka ne mah­dol­lis­ta­vat palvelusek­torin läh­es poh­jat­toman työvoimareservin.

    Asian voi ajatel­la niin että teol­lisu­udessa tuote­taan ihan samat palve­lut tuot­teik­si pake­toitu­na jot­ka pystyt­täisi­in teo­ri­as­sa tuot­ta­maan tehot­tomam­min palveluina. Voi olla koomista ajatel­la että elan­to syn­tyy siitä kun sorvi tekee aihioista valmista, mut­ta aika ankeaa olisi jos ei tek­isi. En tiedä, mut­ta luulen ettei edes tietokonet­ta saataisi aikaan ilman sorvia.

    Ihan käytän­nön tasol­la teol­lis­tuneesta maas­ta on muka­va olla kotoisin kun teol­lisu­u­den syn­nyt­tämän vau­rau­den turvin voi käy­dä shop­paile­mas­sa pilkkahin­taan palvelu­ja pienem­män tuot­tavu­u­den maissa.

  45. Min­ua puolestani alkoi kiin­nos­ta­maan mikä on, kir­joit­ta­ja huomioiden, noinkin asi­at­toman aloituk­sen taustalla.

  46. spot­tu: “Ihan käytän­nön tasol­la teol­lis­tuneesta maas­ta on muka­va olla kotoisin kun teol­lisu­u­den syn­nyt­tämän vau­rau­den turvin voi käy­dä shop­paile­mas­sa pilkkahin­taan palvelu­ja pienem­män tuot­tavu­u­den maissa.”

    Niin että tue­taan­pa palvelusek­torin kehit­tymistä esim. Virossa niin, että ne palve­lu­työn­tek­i­jät ovat siel­lä ja pysyvät pois­sa teol­lisu­usväkeä häiritsemästä?

  47. En saa tähän hätään mis­tään kun­non tilas­toa. Mut­ta tosi­aan: konepa­joil­lakin palveluik­si luet­ta­va osu­us nykyään val­ta­va: alka­en Koneen n.puolesta, myös esim. Met­son, Wärt­silän, Konecransin, Car­gotekin… kaikkien use­am­man kymme­nen pros­entin osuuteen. 

    Ja päivän­selvää tietenkin että näitä palvelui­ta ei olisi syn­tynyt ilman sitä “teol­lisu­ut­ta”, eikä ilman sitä niitä kauan tarvittaisi.

    Eli sikäli hillit­sisin intoa teol­lisu­u­den vähät­telyssä. Ja siis; nämä palve­lut ovat erit­täin paljon rahakkaampia ja tuot­toisampia kuin se “paidan­pe­su”.

  48. spot­tu, tuo läh­estymistapa on älytön. Yhtä hyvin voisi sanoa että meil­lä on varaa siihen sun tähän vain kos­ka ruuan tuotan­to on niin tehokas­ta. Tai että ilman oikeuslaitos­ta, palvelu muuten, talouse­lamä ei toimisi lainkaan, joten olemme kaik­ki lakimi­esten elättejä.

  49. Demareil­la on kak­si kan­nat­ta­jaryh­mää. Toinen on tämä kui­h­tu­va mies­du­u­nar­ien ryh­mä, joka tosi­aan hajoaa per­sui­hin ja mui­hin työläis­puolueisi­in, kuten kokoomuk­seen. Toinen demarien merkit­tävä ja laa­jene­va kan­nat­ta­ja­joukko on palvelu- ja kun­tasek­to­ril­la työsken­televät nuorehkot naiset. (Jos­ta Urpi­lainen esimerkkinä.) Sik­si on outoa, että demar­it yrit­tävät räväköil­lä maa­han­muut­ta­jalausun­noil­la saa­da takaisin sitä Tom­min hyvin kuvaa­maa katoavaa duu­nar­i­porukkaa, ja samal­la kään­tävät selkän­sä nou­se­valle nais­ten kan­natuk­selle, joka nyt ehkä tait­tuu. Sosi­aali- ja ter­veysalal­la on paljon naisia, jot­ka jatkos­sa miet­tivät kak­si ker­taa kan­nat­taako demare­i­ta noiden maa­han­muut­to­lausun­tosekoilu­jen jäl­keen enää äänestää.

  50. spyy­lu­o­ma
    “Tai että ilman oikeuslaitos­ta, palvelu muuten, talouse­lamä ei toimisi lainkaan, joten olemme kaik­ki lakimi­esten elättejä.”

    No eipä tääl­lä ole kukaan julis­ta­mas­sa, että oikeuslaitos on turha ja että siitä kan­nat­taisi muutenkin pyrk­iä han­kki­u­tu­maa ASAP eroon.

  51. tpyy­lu­o­ma: “Tai että ilman oikeuslaitos­ta, palvelu muuten, talouse­lamä ei toimisi lainkaan, joten olemme kaik­ki lakimi­esten elättejä.”

    Joo, niin voisi ja voi, eikä fak­ta muu­tu älyt­tömäk­si siitä että se on triv­i­aali. Oikeusval­tios­ta, demokra­ti­as­ta, koulu­tuk­ses­ta jnpp huole­htimi­nen toimi­van talouselämän edel­ly­tyk­senä vaan osa­taan ottaa itses­tään­selvyytenä, tek­nol­o­gisen osaamisen kumu­loi­tu­mi­nen teol­lises­sa kult­tuuris­sa näyt­tää ole­van pelkästä kulut­ta­japäästä kat­soen vaikeampi hah­mot­taa. Tästä on kysymys, men­nei­den aiko­jen työläis­ro­man­ti­ik­ka on pelkkä olk­iukko joka tässäkin keskustelus­sa taas muis­tet­ti­in rakentaa.

  52. On aivan selvää, että teol­lisu­ut­ta Suomes­sa tarvi­taan ja sen ahdinko on surulli­nen asia. Olen itsekin erään suo­ma­laisen met­al­li­te­ol­lisu­usyri­tyk­sen hallituksessa.
    Putkosen ongel­mana on yksisilmäi­nen raskaan teol­lisu­u­den näkem­i­nen kaiken muun ohit­ta­vana. Se, ettei teol­lisu­us­in­toiluis­sa pidä men­nä äärim­mäisyyk­si­in ei tarkoi­ta toisaal­ta, että toiseenkaan äärim­mäisyy­teen olisi asiaa.

  53. Ja per­su­ista ei kyl­lä ole sit­ten mun mielestä vetämään minkään­laista teol­lisu­us­poli­ti­ikkaa. Hehän ovat ydin­voimas­sa ihan samas­sa veneessä Vihrei­den kanssa. 

    Sille on yksi hailee mitä Soi­ni julis­taa, jos edus­ta­jat kum­minkin paina­vat EI-nappulaa.

    Ain­oa puolue, joka oiekasti osaa hoitaa talous­poli­ti­ikkaa ilman omi­tu­isia mus­tia pis­teitä, on Kokoomus. Siel­läkin on huru-ukko-osas­to ja maat­alous­tuki­ais­miehet, mut­ta ne ovat kuitenkin pikkuri­ikkisiä mui­hin puolueisi­in verrattuna.

  54. Tiedemies kir­joit­ti:

    “Her­mi­it­ti, se oli tarkoitet­tu sarkas­mik­si, jos nyt et oikein ymmärtänyt. Min­un kir­joituk­seni oli tarkoi­tus sanoa, että tilas­toin­ti­ta­pa yhdis­tet­tynä toisen­laisi­in organ­isaa­tioi­hin voi muut­taa tarkalleen saman työn teol­lisu­ud­es­ta palveluksi.”

    Sarkas­mi on vaikea tyylila­ji, kos­ka käsit­tääk­seni sil­loin kir­joituk­ses­ta saat­taa tul­la mon­imerk­i­tyk­sel­listä. En kai sitä ole mil­loinkaan kiistänyt, etteikö esimerkik­si kau­pan alal­la tai sosi­aali- ja ter­veysalal­la tehtäisi töitä. Tosin palve­lu­työn suo­raan osoitet­ta­va laske­nalli­nen taloudelli­nen tuot­tavu­us on mar­gin­aa­li­nen esimerkik­si paperikoneen­hoita­jan työhön ver­rat­tuna. En silti tarkoi­ta sitä, etteikö kaikel­la työl­lä olisi merk­i­tys­tä. Esimerkik­si sosi­aalialan työt hyö­dyn­tävät yhteiskun­taamme eri lail­la, jota kukaan ei voi kiistää. Markki­na­t­alouden lainalaisu­udet ovat hyviä nimeno­maan mah­dol­lisim­man puh­taas­sa bis­nek­sessä, mut­ta ihmis­ten hyv­in­voin­tipalvelui­hin kova bis­ne­sa­jat­telu ei sovel­lu, kos­ka koko yhteiskun­tamme rak­en­tuu julkisen talouden varaan.

  55. Her­mi­it­ti: “Tosin palve­lu­työn suo­raan osoitet­ta­va laske­nalli­nen taloudelli­nen tuot­tavu­us on mar­gin­aa­li­nen esimerkik­si paperikoneen­hoita­jan työhön verrattuna.”

    Mikähän mah­taa olla paperikoneen­hoita­jan lasken­nalli­nen tuot­tavu­us, kun ote­taan huomioon sijoite­tun pääo­man korko? Kumpi tekee, kone vai hoita­ja? Palvelun sen­tään tuot­taa useim­miten ihminen.

  56. Raimo K,

    Mil­laiset taloudel­liset tap­pi­ot aiheutu­vat, jos paperikoneen­hoita­ja jää koti­in­sa työvuoron sijaan?

  57. Tosin palve­lu­työn suo­raan osoitet­ta­va laske­nalli­nen taloudelli­nen tuot­tavu­us on mar­gin­aa­li­nen esimerkik­si paperikoneen­hoita­jan työhön verrattuna

    Kat­sot väärää mar­gin­aalia. Täl­lä taval­la lask­ien juuri kukaan ei ole yhtä tuot­ta­va kuin se Helsin­gin vesi­laitok­sen työn­tek­i­jä, joka jät­tää sotke­mat­ta jätevet­tä juo­maveteen. Tai luot­si, joka ei upota matkustajalaivaa. 

    Täl­lainen jaot­telu “tuot­tavaan työhön” ja muuhun, on älytön, se ei palvele mitään tarkoi­tus­ta. Paperikoneen­hoita­ja olisi help­po kor­va­ta toisel­la paperikoneen­hoita­jal­la, jos paper­i­työläis­ten kartel­li ei olisi tehnyt sitä vaikeak­si. Se, että joku voi rikkoa tois­t­en lelut, ei tee hänestä vielä tuottavaa.

  58. Tiedemies,

    Et tain­nut oikein ymmärtää mitä tarkoitin. Lyhyesti san­ot­tuna tarkoi­tan työ­panok­sen merk­i­tys­tä taloudel­lis­es­ti enkä kiu­san­tekoa tai sab­o­taa­sia. Pitää myös huomio­da paperikoneen­hoita­jan mak­samat verot niin kun­nalle kuin val­ti­olle työ­nan­ta­ja­mak­su­ista puhu­mat­takaan. Rahavir­ta kansa­t­alouteemme tulee vien­nistä kos­ka sisä­markki­namme ovat niin onnet­tomat eikä me olla kek­sit­ty sitä ikiliikkujaa!

  59. Her­mi­it­ti: “Raimo K, Mil­laiset taloudel­liset tap­pi­ot aiheutu­vat, jos paperikoneen­hoita­ja jää koti­in­sa työvuoron sijaan?”

    Tuskin siitä mitään tap­pi­o­ta tulee, eiköhän sijaisu­udet ole jär­jestet­ty sil­läkin alalla.

    Her­mi­it­ti: “Pitää myös huomio­da paperikoneen­hoita­jan mak­samat verot niin kun­nalle kuin val­ti­olle työ­nan­ta­ja­mak­su­ista puhumattakaan.”

    Niin kai ne pitää, mut­ta vero­ja ja mak­su­ja mak­sa­vat myös suo­ma­laiset palve­lu­työn­tek­i­jät ja ‑yri­tyk­set — itse asi­as­sa enem­män, kos­ka se on työ­val­tainen ala.
    Spot­tu jo suosit­te­likin hake­maan palve­lut hal­pa­maista, ehkä hän halu­aa viet­tää van­huuten­sa Kiinas­sa, ehkä sinäkin… sit­ten ei tule verotuottoja.

  60. Lyhyesti san­ot­tuna tarkoi­tan työ­panok­sen merk­i­tys­tä taloudel­lis­es­ti enkä kiu­san­tekoa tai sab­o­taa­sia.

    Ei, ymmärsin ihan oikein. Väitän, että paperikoneen hoita­jan työn tuot­tavu­us, jos mar­gin­aale­ja näin las­ke­taan, nimeno­maan tulee pääasi­as­sa siitä, että hän ei sabotoi paperikonetta.

    Mar­gin­aalil­la palk­ka ei muo­dos­tu vapail­la markki­noil­la niin, että kat­so­taan työn tekemät­täjät­tämisen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus ja sit­ten neu­votel­laan, mikä osu­us tästä menee työ­nan­ta­jalle ja mikä työn­tek­i­jälle. Se ei ole sama asia kuin marginaalituottavuus.

    Sairaalas­sa siivoo­jan mar­gin­aal­i­tuot­tavu­us olisi täl­lä lail­la las­ket­tuna aivan eri luokkaa kuin se on nyt. Siivoo­jan palk­ka ei ole likip­itäenkään yhtä suuri kuin näin (väärin) las­ket­tu “mar­gin­aal­i­tuot­tavu­us”, kos­ka jos joku kieltäy­tyy siivoa­mas­ta, uut­ta siivoa­jaa ei ole vaikea löytää. 

    Paper­im­iehillä on toisin, kos­ka liit­to on hoi­tanut hom­mansa hyvin. Rikkure­i­ta ei ole siedet­ty, ei tarvitse mon­taakaan vuosikym­men­tä men­nä taak­sepäin, kun rikkurin henkikin oli halpa. 

    Jos halu­taan tui­jot­taa vien­ti­t­u­lo­ja — hyvä, kyl­lä se sopii — niin kat­so­taan: Mas­sa- ja paperi­te­ol­lisu­u­den vien­nin arvo keikkuu jonkin ver­ran alle kymme­nen mil­jardin tun­tu­mas­sa. On tot­ta, että esimerkik­si matkalun tuo­mat tulot ovat pari mil­jar­dia, eli selvästi pienem­mät, mut­ta en silti ymmär­rä, mik­si ne mil­jardit, joi­ta tar­joil­i­jat, hotel­livirkail­i­jat, tur­is­tiop­paat, moot­torikelkkakuskit jne, saa­vat ulko­maalaisil­ta, oli­si­vat jotenkin vähem­män oikeaa rahaa kuin ne mil­jardit joi­ta saadaan paperi­sta, tai se muu­ta­ma sata miljoon­aa, joka saadaan sellusta. 

    Ei vien­nin sisäl­löl­lä ole mitään merk­i­tys­tä kansan­talouden kannal­ta; on ihan sama vaik­ka myisimme sim­pukankuo­ria, runokir­jo­ja, selän­pe­su­ja jne. Jos niistä saa rahaa, niin sil­lä rahal­la voidaan ostaa ne samat bemar­it, mer­sut, ja audit, joi­ta paper­im­iehet ja ahtaa­jat osta­vat vien­ti­t­u­loista ulos­mit­taamil­laan rahoilla.

  61. Raimo K: “Spot­tu jo suosit­te­likin hake­maan palve­lut hal­pa­maista, ehkä hän halu­aa viet­tää van­huuten­sa Kiinas­sa, ehkä sinäkin… sit­ten ei tule verotuottoja.”

    No enkä suositel­lut, totesin vaan että alhaisen tuot­tavu­u­den mais­sa on muka­va shop­pail­la palvelu­ja kun kaik­keen tun­tuu ole­van varaa. Sinän­sä sama shop­paako palve­lut paikan pääl­lä vai vaik­ka vinkuin­tialaisen hal­pakrääsän muo­dos­sa Suomeen tuotuna.

    Tiedemies: “Ei vien­nin sisäl­löl­lä ole mitään merk­i­tys­tä kansan­talouden kannal­ta; on ihan sama vaik­ka myisimme sim­pukankuo­ria, runokir­jo­ja, selän­pe­su­ja jne.”

    Onko tämä pro­vo, näkökul­man tietoinen rajoit­ta­mi­nen vai usko­ma­ton­ta yksisilmäisyyttä ? 

    Meinaan että jos myy vaik­ka öljyä, on se aika ker­talu­on­toista, mut­ta osaamista myy­dessä varan­to ei pienene, vaan parhaim­mil­laan kas­vaa. Tässä suh­teessa teol­lisu­us on osaamisen myymistä parhaim­mil­laan. Vaik­ka kumu­loituneen osaamisen osu­ut­ta teol­li­sis­sa tuot­teis­sa on han­kala mita­ta, voidaan tur­val­lis­es­ti olet­taa sen ole­van merkit­tävästi suurem­pi kuin esimerkik­si selänpesupalveluissa.

  62. Tiedemies: “Ei vien­nin sisäl­löl­lä ole mitään merk­i­tys­tä kansan­talouden kannal­ta; on ihan sama vaik­ka myisimme sim­pukankuo­ria, runokir­jo­ja, selän­pe­su­ja jne. Jos niistä saa rahaa, niin sil­lä rahal­la voidaan ostaa ne samat bemar­it, mer­sut, ja audit, joi­ta paper­im­iehet ja ahtaa­jat osta­vat vien­ti­t­u­loista ulos­mit­taamil­laan rahoilla.”

    Näin­hän se on.
    Mut­ta muu­ta­man vuo­den päästä olen vieläkin enem­män kiin­nos­tunut van­hus­ten palveluista kuin selluloosapaaleista.

  63. oli­pa ker­ran pieni kun­ta jos­sa oli tehdas joka teki sellua.
    sen ympärille oli kas­vanut pieni kun­ta jon­ka palkkalis­toil­la oli 10henkeä.

    tehdas lopetet­ti­in ja kaik­ki tehdastyöläiset muut­ti­vat pois joten kun­taan jäi vain 10kunnan palveluk­ses­sa ole­vaa henkeä.

    val­tio antoi kri­isir­a­haa kun­nalle yhdek­si kuukaudek­si könt­tä­sum­man että se selviy­tyy pahim­man yli.

    näin ollen:
    10hlöä sai palkkaa 3000e/kk ja kun­tavero oli 20%,eli vero­tu­lo­ja jäi kun­nalle 3000x10x0,2=6000e
    eli ensim­mäi­nen kuukausi selvit­ti­in hyvin,mutta sit­ten tuli toinen kuukausi ja huo­mat­ti­in ettei ole palkkara­haa kuin kahdelle työntekijälle.
    kol­mat­ta kuukaut­ta ei halut­tu edes ajatella.

    että ei tämä Suo­mi nyt ihan palve­lu­tuotan­nol­la tule pär­jäämään vaan kyl­lä me tarvi­taan teol­lisu­ut­ta ja vien­ti­t­u­lo­ja että joku mak­saa tämän lystin.

  64. Per­su­ja nyt kan­nat­taa äänestää vaikka­pa samas­ta syys­tä kuin vihre­itä parikym­men­tä vuot­ta sit­ten. Vaik­ka puolueen lin­jas­ta olisi mitä mieltä hyvän­sä, kan­nat­taa poli­it­tista kent­tää häm­men­tää äänestämäl­lä puoluet­ta, joka saa sekoitet­tua umme­htunut­ta poli­ti­ikkaa. Per­su­ja äänestämäl­lä muutkin puolueet ryhdis­täy­tyvät aidon kil­pailu­ti­lanteen paineessa.

  65. uusi kas­vo tääl­lä: “oli­pa ker­ran pieni kun­ta jos­sa oli tehdas joka teki sellua.
    sen ympärille oli kas­vanut pieni kun­ta jon­ka palkkalis­toil­la oli 10 henkeä.”

    Oli­pa tosi­aan ker­ran — sadussa.

  66. kukako­han ne van­huk­sien palve­lut mak­saa muu­ta­man vuo­den päästä?
    ‑pl. varakkaat van­huk­set jot­ka pystyvät mak­samaan 100%:sti omat hoitokustannukset(sairaalat ja van­hainkodit jne.) aina hau­taan asti.

    saduis­sa on se hyvä puoli että niis­sä raha tulee taivaas­ta tai otto-automaatista ja se ei koskaan lopu.….

    matem­ati­ikan peruskurssi olisi hyvä kaikkien mei­dän osata.

  67. Point­ti on tämä: Markki­na­t­aloudessa sil­lä, mitä teet työk­sesi, on kovin vähän merk­i­tys­tä sinän­sä, olen­naista on, kuin­ka paljon muut mak­sa­vat työstäsi. Sil­lä, onko se “oikeaa työtä” vai ei, ei ole mitään merkitystä.

    Suo­mi on pieni maa, eikä tääl­lä voi tehdä kaikkea, joten täältä täy­tyy viedä jotain, että jotain voidaan tuo­dakin. Se, mitä viedään, on yhden­tekevää. Tämä väite, että pitää tehdä jotain teol­lisu­ustyötä, että se “tuot­taa” jotain, ei ole mis­tään kotoisin.

  68. spot­tu:

    Meinaan että jos myy vaik­ka öljyä, on se aika ker­talu­on­toista, mut­ta osaamista myy­dessä varan­to ei pienene, vaan parhaim­mil­laan kas­vaa. Tässä suh­teessa teol­lisu­us on osaamisen myymistä parhaimmillaan.

    BO-YA! mitens nyt suu pan­naan tiedemies? 😉

  69. En ymmär­rä. Miten hotel­lit, par­tu­rit, tai hieronta­paikat ovat ker­talu­on­toisia? Ainakin minä käyn par­turis­sa muu­ta­man ker­ran vuodessa. Mon­et tutut käyvät hieron­nas­sa pari ker­taa kuus­sa. En ole kuul­lut, että niiden varan­to olisi vähentynyt.

    Palvelu­jen “tuot­tavu­us” ei tietenkään kas­va samal­la lail­la kuin uuden teol­lisu­u­den­haaran tuot­tavu­us koneis­tu­misen ja pääo­maval­tais­tu­misen myötä, mut­ta täl­lä ei ole niin suur­ta merk­i­tys­tä kuin tässä annetaan ymmärtää. Tuot­tavu­u­den kasvu las­kee markki­na­t­aloudessa tuot­teen hin­taa vähänkään pidem­mäl­lä aikavälil­lä. Kone voi sylkeä kar­tonkia nykypäivänä tuhatk­er­taisel­la tahdil­la tuhan­nesos­al­la työvoimas­ta 70 vuo­den takaiseen, mut­ta tämä kyl­lä tarkoit­taa, että sen hin­ta on myö vain mur­to-osa alku­peräis­es­tä. Par­turin hin­ta sen­si­jaan on selvästi korkeampi kuin se oli aikanaan.

    Eli, kar­tonkia olisi kan­nat­tunut myy­dä lyhyek­si, ja ostaa sil­lä rahal­la hiusten­leikku­u­fu­tu­ure­i­ta. Minus­ta tämä näyt­tää ihan siltä, että paperi­in panos­t­a­mi­nen par­turin sijaan olisi ollut ihan sulaa hulluutta!

  70. spot­tu: “Meinaan että jos myy vaik­ka öljyä, on se aika ker­talu­on­toista, mut­ta osaamista myy­dessä varan­to ei pienene, vaan parhaim­mil­laan kas­vaa. Tässä suh­teessa teol­lisu­us on osaamisen myymistä parhaimmillaan.”

    Art­turi: “BO-YA! mitens nyt suu pan­naan tiedemies?”

    Hyv­in­hän se suu pan­naan, mut­ta teol­lisu­us­tuot­tei­den myyn­ti ei ole osaamisen myymistä ja tavara­han voi loppua.
    Jos todel­la myy­dään osaamista, esim. suun­nit­telua, varan­to ei ehkä pienene, mut­ta kyl­lä se vanhenee.
    Ihan kiva seu­ra­ta, miten pojat myyvät Suomen öljyvaroja.

  71. Tiedemies & kumppanit,

    Mis­sä maail­mas­sa te elätte? Ettekö käsitä markki­na­t­alouden lainalaisuuksia?

    Ter­veisin reali­teetit myön­tävä mut­ta suun­nilleen vihreästi ajat­tel­e­va Hermiitti

  72. Tiedemies: “En ymmär­rä. Miten hotel­lit, par­tu­rit, tai hieronta­paikat ovat kertaluontoisia?”

    Lyhyesti: Hyvä hiusten­leikkuu tuot­taa jotain ker­ran, hyvin suun­nitel­tu ja raken­net­tu paperikone joitain vuosikym­meniä, tästä ker­talu­on­toisu­us vaikkei se oikein hyvä sana olekaan.

    Pidem­min: Jos han­hi munii kul­ta­mu­nia, vähänkään pidem­mäl­lä aikavälil­lä mie­lenki­in­toinen on han­hi, eivät munat. Koneis­tu­mi­nen ja pääo­maval­tais­tu­mi­nen eivät ole pas­si­ivis­sa tapah­tu­via irral­lisia ilmiöitä, vaan insinöörit suun­nit­tel­e­vat ja duu­nar­it rak­en­ta­vat ne koneet teol­lises­sa toimin­nal­la ker­ry­tetyl­lä aineel­lisel­la ja ennen kaikkea henkisel­lä pääo­ma­l­la. Lop­putu­los on konkreet­tiseen tuot­teeseen pake­toitua osaamista. Sen osaamisen voi taas puolestaan myy­dä tai oper­oi­da itse.

  73. Per­su­jen puut­teet talousosaamises­sa on selviö. Nuor­ta, epähy­gien­istä ja ima­go-ongel­maista puoluet­ta on koulutet­tu väestönosa kart­tanut kuin rut­toa vaik­ka tärkeim­mis­sä arvois­sa olisi samoil­la lin­joil­la ollutkin. 

    Muu­tos suh­tau­tu­mises­sa on tapah­tunut ihan viime aikoina, pakos­ta kun muu­takaan ei voi. Joskus on vaan otet­ta­va pari askelta taakse pysyäk­seen edes pystyssä.

  74. spot­tu: “Lop­putu­los on konkreet­tiseen tuot­teeseen pake­toitua osaamista. Sen osaamisen voi taas puolestaan myy­dä tai oper­oi­da itse.”

    Jos nyt tarkastel­laan tässä jo mon­een ker­taan mainit­tua paperi­te­ol­lisu­ut­ta, niin kyl­lähän se niitä kul­ta­mu­nia on aikoinaan munin­ut ja kovasti kotkot­tanut, mut­ta samal­la hau­tonut niitä ilman suurem­pia kehi­tys­panok­sia. Osaamista on ollut, mut­ta tutkimuk­sen ja tuoteke­hit­te­lyn puuttues­sa osaami­nen on van­hen­tunut. Pape­ria ja paperikonei­ta osaa­vat tehdä muutkin kuin suo­ma­laiset. Lop­putu­lok­se­na tehdään hirvit­tävän kalli­il­la investoin­neil­la mität­tömän hin­taista lop­putuotet­ta jon­ka hin­ta ei määräy­dy siihen sisäl­tyvän olemat­toman osaamisen perus­teel­la, vaan dol­lar­in kurssin mukaan.
    Ja sit­ten vielä vaa­di­taan, että kaik­ki puu pitäisi vara­ta täl­laisen kui­h­tu­van alan käyt­töön, tuot­tavam­paan sitä muka ei riitä.

  75. Raimo K: “Osaamista on ollut, mut­ta tutkimuk­sen ja tuoteke­hit­te­lyn puuttues­sa osaami­nen on vanhentunut.”

    Tutkimuk­sen puut­teesta TKK:lla, (entisel­lä) KCL:llä, VTT:llä, Pöyryl­lä, Met­sol­la ja tiet­ty alan yri­tyk­sis­sä ollaan luul­tavasti toista mieltä. Aina voidaan tietysti räksyt­tää siitä että alal­la ei kehitetä riit­tävän voimallis­es­ti jotain osa-aluet­ta, kuten nyt kemi­al­lises­sa met­sä­te­ol­lisu­udessa vaik­ka entsyymien teol­lista hyö­dyn­tämistä. Ehkä ne asi­at ovat aidosti vaikeita.

    Kyl­lä puus­ta voisi jotain pape­ria tuot­tavam­paakin tehdä, mut­ta kun alal­ta syys­tä tai tois­es­ta teolli­nen design-kult­tuuri ja ‑osaami­nen puut­tuu (sääli sinänsä).

  76. spot­tu: “Tutkimuk­sen puut­teesta TKK:lla, (entisel­lä) KCL:llä, VTT:llä, Pöyryl­lä, Met­sol­la ja tiet­ty alan yri­tyk­sis­sä ollaan luul­tavasti toista mieltä.”

    Var­masti ollaan toista mieltä ja on oltu sitä julkises­tikin, mut­ta jos pan­naan mielipi­de vas­taan tilas­tot, niin met­sä­te­ol­lisu­u­den panos­tuk­set suh­teessa liike­vai­h­toon ovat olleet min­i­maaliset — mielu­um­min on nos­tet­tu osinkoa. Vai mis­tä sul­je­tut koneet ja tehtaat kertovat?

  77. Raimo K:

    Osaamista on ollut, mut­ta tutkimuk­sen ja tuoteke­hit­te­lyn puuttues­sa osaami­nen on van­hen­tunut. Pape­ria ja paperikonei­ta osaa­vat tehdä muutkin kuin suo­ma­laiset. Lop­putu­lok­se­na tehdään hirvit­tävän kalli­il­la investoin­neil­la mität­tömän hin­taista lop­putuotet­ta jon­ka hin­ta ei määräy­dy siihen sisäl­tyvän olemat­toman osaamisen perus­teel­la, vaan dol­lar­in kurssin mukaan. 

    Kyl­lä nyt tuli pitkä lista pup­pua. Suo­ma­laisen paperi- ja puun­jalostus­te­ol­lisu­u­den osaami­nen ja tehtaiden kun­to on ihan maail­man huippuluokkaa.
    Toki paperikonei­ta ja pape­ria osaa­vat muutkin tehdä, mut­ta kyl­lä vaikka­pa Met­so ja UPM ovat omien alo­jen­sa huip­pu­ja. Ker­ropa joku teol­lisu­u­den (tai palveluli­ike­toimin­nan) ala, jota osat­taisi­in tehdä vain yhdessä maassa?
    Myös tuoteke­hi­tyk­sen mol­laus on pup­pua. Mis­sä ulko­mail­la on täl­lä alal­la jotain val­taisia inno­vaa­tioi­ta, joi­ta suo­ma­laiset eivät ole osanneet?
    Esimerkik­si UPM:n äly­tar­rake­hi­tys ja biopolt­toaineke­hi­tys on ihan maail­man huippua.

    Täl­lä pal­stal­la on muo­tia viha­ta teol­lisu­ut­ta. Mietitään­pä vai­h­toe­hto­ja jos paperi­te­ol­lisu­us ja alaa tuke­va konepa­ja­te­ol­lisu­us vievät tuotan­non kokon­aan pois maas­ta, ker­ropa mik­si suun­nit­te­lu­työ ja pääkont­torit jäi­sivät tänne?

    Meil­lä on val­ta­vat luon­non­va­rat (met­sät), olisi sit­ten paljon parem­pi, jos puista ei tehtäisi pape­ria ja puu­tavaraa, vaan kaik­ki poltet­taisi­in. Mieti vähän jalostusar­vo­ja ja työpaikkoja.

  78. pekka: “Myös tuoteke­hi­tyk­sen mol­laus on pup­pua. Mis­sä ulko­mail­la on täl­lä alal­la jotain val­taisia inno­vaa­tioi­ta, joi­ta suo­ma­laiset eivät ole osanneet?”

    Mitäs mol­laus­ta tämä on, kyl­lä numerot ovat selviä. Ja mitäs val­taisia inno­vaa­tioi­ta alal­la yleen­sä on?

    pekka: “Esimerkik­si UPM:n äly­tar­rake­hi­tys ja biopolt­toaineke­hi­tys on ihan maail­man huippua.”

    Ja mil­laisen osan liike­vai­h­dos­ta nämä tuot­teet muo­dosta­vat? Äly­tar­roista en tiedä, mut­ta biopolt­toainete­hdas­ta ei ole.
    Ja niiden sul­jet­tu­jenko tehtaiden kun­to on sitä huippua?
    Ja kuka teol­lisu­ut­ta muka vihaa — siltä vaan odote­taan sitä suori­tuskykyä, jota monil­la aloil­la onkin. Hymis­telysi ei auta asiaa.
    Jalostusar­voa ja työ­paikko­ja on mietit­ty Suomes­sa pitkään, puun­jalostus­te­ol­lisu­udessa liian pitkään.

  79. Hyvä hiusten­leikkuu tuot­taa jotain ker­ran, hyvin suun­nitel­tu ja raken­net­tu paperikone joitain vuosikym­meniä, tästä ker­talu­on­toisu­us vaikkei se oikein hyvä sana olekaan.

    Paperikone työl­listää muu­ta­man ihmisen käyt­töaikansa, paperi täy­tyy myy­dä jollekin, että saa siitä rahat. Suurin osa rahas­ta menee omis­ta­jalle, kos­ka suurin osa rajatuot­tavu­ud­es­ta on pääo­man tuot­toa. Pääo­man tuot­tavu­us lisäk­si para­nee siitä, että se saadaan tuot­ta­maan pienem­mäl­lä työvoimalla.

    Sinän­sä tässä ei ole mitään ongel­maa, mut­ta jos meil­lä ker­ran on työt­tömyyt­tä, näyt­täisi siltä, että jonkin­lainen sat­u­raa­tiopiste on saavutet­tu, ei lisä­pa­perin tekem­i­nen tai­da enää työl­listää juurikaan lisää ihmisiä. Vaik­ka työ ei ole mikään mielekäs päämäärä talousjär­jestelmälle, on jonkin alan työvoimaval­taisu­udessa se hyvä puoli, että sen tuot­tavu­ud­es­ta suurin osa menee niille, jot­ka sitä työtä tekevät, eivätkä kor­vauksi­na niille, jot­ka jotain omis­ta­vat. Se, mik­si tämä on hyvä puoli on, että paperikoneen omis­tus on paljon helpom­pi myy­dä ulko­maille kuin työ; jos se kone on Suomes­sa, ja sen omis­taa vaik­ka joku amerikkalainen, on tämä paperikoneen “tuot­tavu­us” täysin merk­i­tyk­setön argu­ment­ti. Se ei tuo­ta vien­ti­t­u­lo­ja enem­pää kuin palkka­sum­mansa ja koti­maisen raa­ka-aineen arvon, pääo­man kor­vaus menee omistajalle.

    Venäläisen tur­istin kulut­ta­mat illalli­nen, hotel­liyö, ja hiusten­leikkuu kilah­ta­vat kaik­ki kansan­talouden kas­saan. Ei sil­lä, että pitäisin täl­laista kansal­listaloudel­lista näkökul­maa ensisi­jaise­na, mut­ta jos sil­lä jotain perustel­laan, pääo­maval­taisu­us tarkoit­taa kyl­lä aina suur­ta riskiä. Sik­si on jotenkin ris­tiri­itaista, että tarkalleen samat ihmiset, jot­ka valit­ta­vat tuotan­non siir­tymis­es­tä Kiinaan. väheksyvät palveluelinkeinoa jotenkin vähem­män “oikeana” tai “tuot­ta­vana” työnä. He ovat mielestäni aivan yksikäsit­teis­es­ti väärässä.

  80. Uschanov on väärässä sanoes­saan, että teol­lisu­u­den mnerk­tiys vähe­nee ja palve­lut kas­va­vat. Tiedemies taas osui oikeaan sanoes­saan (karkeasti), että palvelu­iden kasvu johtuu teol­lisu­u­den halus­ta teet­tää ennen itse tekemiään töitä ulkop­uolisil­la. Ulkois­tuk­set, asiantu­ti­japalve­lut, jne kaik­ki ovat palvelui­ta vaik­ka työn teet­tää ja tilaa lop­ul­ta sama teol­lisu­us kuin aiem­minkin, kun ko. henkilöt oli­vat suo­raan teol­lisu­u­den palveluksessa.

    Tästä syys­tä on hölmöä aliarvioi­da jäl­jel­lä ole­van teol­lisu­u­den merkitystä.

    1. Kyl­lä tavaroiden osu­us kulu­tuk­sen arvos­ta piene­nee koko ajan, jol­loin myös teol­lisu­u­den BKT-osu­us maail­man tasol­la laskee.

  81. No eivät he nyt yksikäsit­teis­es­ti ole väärässä. Näkökul­ma on liioitel­tu, mut­ta ei yksikäsit­teis­es­ti väärä. 

    Mielestäni jokaisen kansal­lis­val­tion olisi tärkeä säi­lyt­tää sel­l­ainen selkäran­ka, joka pystyy pitämään yhteiskun­nan toim­into­ja yllä kri­isi­olois­sa. Kyl­lä sil­loin jyviä erot­tuu akanoista ja voi tul­la kaipuu sel­l­aisia alo­ja kohtaan, joi­ta hyv­inä aikoina ulkoistettiin.

    Enkä nyt tarkoi­ta mitään sotaa, kos­ka halu­an uskoa var­mak­si, että Suo­mi on niistä viimeisim­män jo sot­in­ut, mut­ta esimerkik­si tuhoisaa globaalia pan­demi­aa, joka sulk­isi maail­mas­sa läh­es kaiken rajo­ja ylit­tävän liiken­teen määräämät­tömäk­si ajaksi.

  82. Mielestäni jokaisen kansal­lis­val­tion olisi tärkeä säi­lyt­tää sel­l­ainen selkäran­ka, joka pystyy pitämään yhteiskun­nan toim­into­ja yllä kri­isi­olois­sa.

    Suo­mi on kyl­lä enem­män kuin omavarainen ves­s­apa­perin, laivo­jen, konepa­jatuot­tei­den jne. “oikei­den” teol­lisu­ut­tuot­tei­den osalta. Jos jotain, täl­laisen “oikean” työn kysyn­tä vain vähe­nee maini­tuis­sa kri­isi­olois­sa. Maat­aloudenkin suh­teen Suo­mi olisi pitkälti omavarainen muuten, mut­ta öljyä trak­to­rien dieseliä varten ei ole. Sille taas ei oikein voi mitään, pois­lukien pekkaris­ten haaveet mas­si­ivi­sista sub­ven­tioista “biopolt­toaineille”.

    Sen­si­jaan kri­isi­aikana eri­laiset palve­lut muut­tuvat entistä tärkeäm­mik­si: kul­je­tuskalus­ton huol­lot ja kor­jauk­set ovat tärkeämpiä, jos varaosia ei ole saatavil­la, vaat­tei­ta ja kenkiä pitää kor­ja­ta enem­män, jos ei voi vai­h­taa uusi­in kiinalaisi­in ker­ran kuus­sa, lähikaup­po­jen merk­i­tys koros­tuu, jos polt­toaineen hin­ta nousee moninker­taisek­si, jne. Ves­s­apa­peri­sta, kar­tongista, tai val­tame­ri­aluk­sista tuskin tulee ensim­mäisenä pulaa. Kri­isin luon­teesta riip­puen tarvi­taan hoito­henkilökun­taa, palokun­taa, poli­isia, tiedonväl­i­tys­tä, jäte­huoltoa, jne. Kaik­ki palveluita. 

    Eli minus­ta tässäkin suh­teessa teol­lisu­u­den pitämi­nen ain­oana “oikeana” työnä — ero­tuk­se­na palveluista, jot­ka eivät sitä ole — on yksikäsit­teis­es­ti virheellistä.

  83. Tiedemies: “Se, mik­si tämä on hyvä puoli on, että paperikoneen omis­tus on paljon helpom­pi myy­dä ulko­maille kuin työ; jos se kone on Suomes­sa, ja sen omis­taa vaik­ka joku amerikkalainen, on tämä paperikoneen “tuot­tavu­us” täysin merk­i­tyk­setön argumentti.”

    Met­sä­te­ol­lisu­udessa on poikkeuk­sel­lis­es­ti päästy juuri päin­vas­taiseen tilanteeseen eli uudet koneet ovat ulko­mail­la, jos­ta oste­taan raa­ka-aine ja oper­oin­ti. Suun­nit­telu- ja pro­jek­tiosaami­nen ovat edelleen koti­maas­sa, samoin niin merkit­tävä määrä met­säy­htiöi­den omis­tus­ta että pääkont­tori pysyy Suomessa.

    Jos teol­lisu­ustyö­paikalla tarkoite­taan pelkkää oper­oin­tia tyyli­in Google Sum­man tehtail­la, ovat ne Suomes­sa tietysti työl­lisyys­mielessä yhden­teke­viä. Suomes­ta oste­taan seinät, sähköä ja toimi­va oikeusjär­jestelmä, ehkä muu­ta­ma hem­mo ruudun ääreen istu­maan. Voit­to siir­retään kir­jan­pitoteknis­es­ti muualle joten siitä oikeusjär­jestelmästäkään ei olla valmi­ita mak­samaan. Suomeen jäävän kumu­lati­ivisen osaamisen määrä on merk­i­tyk­setön, ja vien­ti­t­u­lo­ja tulee juurikin palkka­sum­man verran.

    Toisaal­ta voidaan ajatel­la että jälkim­mäisessä esimerkissä on kyse puh­taas­ta riskit­tömästä palvelumyyn­nistä (no risk = no prof­it), joka kokon­aisu­udessaan “kilah­taa kansan­talouden kas­saan”. Suo­mi on Googlelle samaa kuin Uruguay Met­sä-Bot­nialle. On makua­sia onko tämä toiv­ot­tu pitkän tähtäi­men strategia.

  84. No joo, tässä menee nyt aiheet hie­man sekaisin, kun aiem­min oli puhe par­tureista. Enkä nyt mielessäni tehnyt jakoa suo­raan teol­lisu­us vs. palve­lut, mikä raja usein on lisäk­si häi­lyvä, vaan lähin­nä tätä jaot­telua viime kädessä tähdel­lisem­pi­in ja vähem­män tähdel­lisi­in aloihin.
    Joidenkin ulkois­t­a­mi­nen on vain luon­nol­lista, jos muut tekevät paremmin/halvemmalla, eikä niistä tarvitse kynsin ham­pain pitää kiin­ni, mut­ta mon­et näistä aloista, joi­ta per­sut roman­ti­soi­vat ovat sel­l­aisia, että kyl­lä niiden korost­a­mi­nen on väli­in ihan tarpeen. Onhan meil­lä ajat­telijoi­ta, joiden mukaan ruoan omavaraisu­uskaan ei nyky­maail­mas­sa ole enää niin tärkeää.

  85. Tiedemies:

    Eli minus­ta tässäkin suh­teessa teol­lisu­u­den pitämi­nen ain­oana “oikeana” työnä – ero­tuk­se­na palveluista, jot­ka eivät sitä ole – on yksikäsit­teis­es­ti virheellistä.

    Kuka tässä keskustelus­sa on väit­tänyt, että teol­lisu­us olisi ain­oa oikea työ? Toki var­maan kaik­ki ymmärtävät, että palvelu­iden osu­us tulee edelleen kasvamaan.
    Sen sijaan on kyl­lä esi­in­tynyt ajatuk­sia, että teol­lisu­ut­ta ei tarvi­ta ollenkaan ja Suo­mi selviää pelkil­lä palveluilla.
    Se ei yksinker­tais­es­ti ole tot­ta. Emme var­masti kykene myymään ulko­maille niin paljon palvelui­ta (kuten matkailu­palvelu­ja), että se kor­vaisi teol­lisu­ud­es­ta saata­vat vien­ti­t­u­lot. Jostakin pitää saa­da ne tulot, joil­la mak­samme ulko­mail­ta tuo­ta­vat tavarat (ja jos täl­lä pal­stal­la kysytään niin myös läh­es kaik­ki elintarvikkeet).

  86. Sinivihreältä järkevä ja perustel­tu point­ti ylem­pänä. En mis­sään nimessä toi­vo, että Per­sut saisi­vat val­taa. Vielä vähem­män sitä toivon puolueen hal­la-aho­laiselle siiv­elle, muo­dostet­tuani kor­jaan­tuneen käsi­tyk­sen siitä, mil­laisia arvo­ja he uskoak­seni keskimäärin edustavat.

    Kaikesta tästä huoli­mat­ta ei vält­tämät­tä olisi lainkaan huono asia, jos per­sut saisi­vat vaik­ka 12–13% äänisaali­in. Se pakot­taisi mui­ta puoluei­ta reagoimaan. Vas­taavas­ta syys­tä toivon vihreille mah­dol­lisim­man huonoa tulosta. Fem­i­nis­tis-urbaani ilmastop­uolue on muut­tunut niin läpinäkyväk­si, ulkoa luet­tavak­si ja maut­toman ennal­ta-arvat­tavak­si, ja vielä kovin itse­tyy­tyväisek­si tästä löytämästään eri­no­maisu­ud­es­ta, että herät­te­ly siitä todel­la surkeal­la tulok­sel­la pakot­taisi puoluet­ta käymään kun­nol­la sisäistä kri­ti­ikkiä. Nyt sitä ei ole kyet­ty käymään edes Brax­in suun­taan, vaik­ka tämä on yksi lähi­his­to­ri­an surkeim­mista min­is­tereistä ja polkenut monia sel­l­aisia arvo­ja, jot­ka ovat olleet useille keskeisiä syitä vihre­itä äänestää.

    Toisaal­ta kel­muun käärit­ty Bob-Kokoomus on vas­ten­mieli­nen kiil­toku­va. Kor­rup­toitunut keskus­ta saisi hävitä iso­jen joukos­ta. SDP yrit­tää kopi­oi­da Kokoomuk­sen fiilis­te­ly-resep­tiä, ja tar­joaa höt­töä ja lupauk­sia, alus­vaateku­via puheen­jo­hta­jas­taan. Lip­po­nen sen­tään oli val­tiomies, piti hänestä tai ei. Päivi Räsäsen puheet pride-iskus­ta saa­vat toivo­maan kris­tit­ty­jen tip­pumista eduskun­nas­ta (onko se kyn­nys 3% jo ensi vaaleis­sa?), jot­ta saisi nau­raa oikein vahingoniloisesti.
    Arhin­mäen kuolemat­tomi­in viisauk­si­in kuu­lu esimerkik­si ehdo­tus siitä, että me sijoit­taisimme ydin­voimaan kaavail­lut määrära­hat uusi­u­tu­vaan ener­giaan. Ei tiedä itkeäkö vai nau­raa. Sosial­is­tia ei saa päästää vahin­gos­sakaan lähelle vas­tu­ullista päätöksentekoa.

    Protestiää­nen anta­mi­nen tun­tuu melkein pakot­taval­ta. Per­sut eivät vält­tämät­tä ole kuitenkaan oikea kohde. Ehkä Piraatit, jos ovat yhtä vakavis­saan kuin Ruotsissa.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.