Verojen korotukset ja rakenteelliset muutokset koskisivat myös Suomen yleisintä lämmitystapaa eli kaukolämmitystä korottamalla sen tuotantoon käytettyjen pääpolttoaineiden, etenkin maakaasun ja kivihiilen veroja. Näitä polttoaineita käyttäviä, sähköä ja lämpöä tuottavia yhteistuotantolaitoksia ja erillisiä lämpökeskuksia on käytössä monissa suurissa kaupungeissa (mm. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Lahdessa, Tampereella, Turussa, Vaasassa)…

Suunnitellulla veromallilla ohjataan turvetta ja puuta käyttäviä lämpölaitoksia lisäämään entisestään turpeen käyttöä puun kustannuksella, maakaasu-/kivihiilipaikkakuntia lisäämään kivihiiltä ja pieniä taajamia pysymään erillistuotannossa. Samalla verotuksella kannustetaan kaavoituksen hajauttamista ja haja-asumista…

…Kaukolämmitystä ja siihen liitettyä yhteistuotantoa pidetään (IEA) maailmanlaajuisesti suurimpana mahdollisuutena
ilmaston muutoksen pysäyttäjä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Euroopan unioni on myös asettanut yhteistuotannon laajentamiselle selkeät tavoitteet. Euroopan unionin alueellinen komitea on myös palkinnut Helsingin Energian kaukolämmityksen ja yhteistuotannon katsoen sen olevan parasta mahdollista saatavilla olevaa teknologiaa ja edistävän ympäristötavoitteiden saavuttamista…

Kaikkia polttoaineita, myös turvetta, tulee käsitellä samalla tavalla…

Yhteistuotannon verokerrointa tulee alentaa nykyisestä 0,9 tasosta ainakin tasoon 0,45. Tällä lisätään yhteistuotannon (CHP) kilpailukykyä, rakentamista ja käyttöä…

Valtiotalouden kannalta näillä toimenpiteillä saavutetaan esitetyt tavoitteet, kun otetaan huomioon myös kasvavat ALV-tulot. Myös EU -tasoiseen päästökauppajärjestelmään siirtyminen tuo valtiolle tuloja vuodesta 2013 alkaen. Veroteknisesti toimenpiteet on helppoja toteuttaa, ja alueita käsitellään tasapuolisesti.
http://bit.ly/d5Fu7q

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Kaikista yksinkertaisinta on jättää laskut sikseen ja käyttää markkinamekanismia. Verottaa hiilipäästöjä ja antaa hintamekanismin hoitaa loput.

Mutta kun meillä se EU:n päästökauppakin, hiilivero ja päästökauppa päällekkäisinä eivät toimi toivotusti kuten tässäkin blogissa käydyssä keskustelussa on usein tullut esiin.

Jos CO2 päästöjä halutaan vähentää, hiilivero olisi mielestäni parempi keino, kuin päästökauppa. Mutta ei liene poliittista realismia, että EU ymmärtäisi virheensä ja luopuisi päästökaupasta.

Suosittele: 0

Leena, Heljon googlaamalla löytyy heti ensimmäisenä mielenkiintoinen esitys, http://www.energia.fi/content/root%20content/energiateollisuus/fi/ajankohtaista/lehdist%C3%B6tiedotteet/liiittokokous%20levi%202008%2005%2008-09%20aineistot/juhani%20heljo.pdf?SectionUri=%2Ffi%2Fajankohtaista%2Fetnseminaarit
Esimerkiksi sivulla 7 on kuvattu sähkölämmityksen päästöjä hyvin selkeästi ja oletuksella että sähkölämmitys ja kaukolämpö on naimisissa keskenään. Staattisena kuvana tuo on OK, mutta Suomi kaupungistuu edelleen kovaa vauhtia, mitä sitten kun kaupunkiasutuksen ja haja-asutuksen suhde muuttuu?

Sekä Ode että Leena on sitä mieltä että eurot on hyvä kommunikaatioväline. En ole eri mieltä, mutta minusta normiohjauksellakin on paikkansa. Se on esimerkiksi tapa estää vaillinaisella ymmärryksellä varustettua kuluttajaa tekemästä itsensä kannalta taloudellisesti turmiollisia asuntokauppoja. Ja näiden normien pohjaksi tarvitaan tietoa.

Jossain vaiheessa puhuttiin normipuolella että esimerkiksi kaavoihin tulisi kaukolämpöpakko verkon alueella, mitäköhän tällekin tapahtui?

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Kysyit mikä tieteenala tätä tutkii.

Käynnissä on ainakin Jarek Kurnitskin jäljiltä TKK:lla kait tämän vuoden loppuun valmistuva KesEn Kestävä energia -tutkimushanke, jonka on määrä tuottaa yksi esitys primäärienergiakertoimiksi.

Tampereella Juhani Heljo on tutkinut samaa ja julkaissutkin muistaakseni jo vuonna 2005 mm. maalämpöpumppujen vaikutuksiin keskittyneen tutkimuksen. Nimeä en aivan ulkoa muista. Siinä on erinomaisen havainnollisesti esitetty mm. mainitsemasi sähkönkäytön ajallisuus. On aivan eri asia käytetäänkö sähköä silloin kun kaikki muutkin sitä tarvitsevat, eli talven huippupakkasilla, jolloin sähkön lisäys verkkoon tuotetaan hiililauhteella, vaiko kesällä, jolloin se ainakin Helsingissä tulee käyttöveden lämmityksen sivutuotteena CHP-laitoksesta.

Valitettavasti en muista tarkemmin julkaisun nimeä. Googlaamalla varmaankin löytyy.

Mutta kyllä tämä etenee. Ympäristöministeriö Teppo Lehtisen johdolla tekee kovastikin töitä. Teettää käsittääkseni VTT:n Miimu Airaksisella ainakin rakennusalaa varten primäärienergiatarkasteluja eli rakennusalan termein kokonaisenergiatarkasteluja. Ovat oikein julkisesti luvanneet että uusia määräyksiä tulisi voimaan 2012.

Ja vaikka kuinka menisi maallikolta yli hilseen, jos on monimutkaista niin sitten se on. Jollain lailla asiat tulee kuitenkin pyrkiä laittamaan yhteismitalliseksi. Mutta kuten monasti todettu: kuluttaja tottelee parhaiten kukkaroa. Joten kukkaroon näiden yhteismitallistumisten tulisi lopulta johtaa.

Minun mielestäni.

Suosittele: 0

asiaa pitäisi tosiaan tarkastella nimenomaisesti järjestelmätasolla, mihin primäärienergiakerroin on yksi yritys. Voisiko vastauksen etsiä niin, että tekee oletuksen vähän kategorisen imperatiivin logiikalla eli että kaikki tavalla tai toisella rajatut potentiaaliset käyttäjät tekevät ko. valinnan ja sen jälkeen tarkastellaan, mikä on muutos päästöissä tai muissa tarkasteltavissa asioissa? Tästä kai on kysymys? Vastauksia tulisi lisäksi monta, riippuen siitä, mitä muita oletuksia energiantuotannosta ja -käytöstä on.

Asia ei nähdäkseni etene tpyyluoman mainitseman poikkitieteellisyysvaatimuksen ja sitä vastaan sotivan, vallitsevan sektoriajattelun takia ja siksi, että jonkun varpaille voitaisiin ikävästi tallata. Jäkätettyäni aiheesta, siis energiantuotannon jättämisestä kokonaan rakennusten energiatehokkuustarkastelun ulkopuolelle, eräälle asian kanssa tekemisissä olevalle virkamiehelle hän sanoi, että ristivetoa on niin paljon, ettei riittävää konsensusta saada aikaan. Niinpä sitten on voimassa nahkapäätös, että kaikki energiamuodot ovat samanarvoisia.

Yksi merkittävä syy on sitten lisäksi tietenkin se, että laskenta on aika hankalaa eikä markkinamiehillä tai poliitikoilla ole siihen aikaa tai kykyä. Tässä(kin) taitaa toteutua se, että kattavana totuutena aletaan pitää sitä, mihin saakka ymmärrys ulottuu tai mitä osataan mitata.

Suosittele: 0

Kyllä, öljyn voi myös arvioida samoin kriteerein. Uudistumisaika vain on turpeeseenkin verrattuna paljon pidempi, ja viljelykierto vielä pahemmin epätasapainossa. Ehkä tieteellä ei vielä ole tarkkaa kuvaa öljyn uudistumisvauhdista, joten ollaan aika lähellä tuota fossiillisille polttoaineille yleensä käytettyä mallia, jossa uusiutumista ei oleteta tapahtuvan lainkaan.

Suosittele: 0

Ja mikä tieteenala tätä muuten laskee? Asia liittyy ainakin ilmastotieteisiin, rakennustekniikkaan, sähkötekniikkaan, taloustieteisiin, ja luultavasti myös käyttäytymistieteisiin (esim. se että jaksaako niitä pellettejä kukaan käyttää).

Idealiitilanne olisi se että olisi ensialkuun vaikka kansallinen päästömalli johon syötettäisiin muutoksia ja laskettaisiin arvio siitä mikä vaikutus on. Olen myös sitä mieltä että markkinoinnissa käytetyt päästölupaukset pitäisi laskea tuolla. Samoin poliittisilla toimijoille jotka myy milloin mitäkin päästövähennyksillä tarkastelu voisi aiheuttaa epämiellyttäviä yllätyksiä. Miksiköhän ei etene?

Suosittele: 0

Suosittele: 0