Jos Espanjassa kuinka viheliäisessä baarissa hyvänsä tilaa appelsiinimehun, se puristetaan oikeista appelsiineista automaattikoneella. Lopputulos on paljon parempi kuin tölkkiin säilötty appelsiinimehu. Jos appelsiinimehu tuotaisiin Suomeen appelsiineina, se olisi tietysti kalliimpaa kuin jos tuotaisiin pelkkä mehu. Mutta kuljetetaan sitä turhempaakin, esimerkiksi huonoa keskieurooppalaista pullovettä, joka häviää kaikilla ominaisuuksiltaan suomalaiselle hanavedelle.
Toinen kokemus ovat tomaatit, jotka maistuvat aivan erilaisilta kuin valtaosa Suomessa myytävistä tomaateista.
Ymmärrän, ettei Suomeen saada talvella mistään maukkaita tomaatteja, mutta sitä en ymmärrä, että tomaattimme ovat happamia myös kesällä? Osaako joku kertoa, miksi Suomesta ei eräitä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta saa herkullisia kesätomaatteja?
Jossakin radiokeskustelussa joku keskustelijoista väitti, että Suomeen toimitetaan israelilaisesta tomaatinsiemenmonopolista vain happamien lajikkeiden siemeniä, koska joku maanpetturi on mennyt kertomaan, että kaikki suomalaiset pitävät happamista tomaateista. Tätä on vähän vaikea uskoa koko totuudeksi.
Turun torilta, joka on se toinen kelvollinen elintarvikeliike Suomessa Hakaniemen hallin lisäksi, saa kesäisin laajan valikoiman erilaisia tomaatteja. 😉
Vihanneskauppiaani tiesi kertoa että kyse on siitä että suomalaiset kasvihuonelajikkeet poimitaan melko raakoina, ja ne itseasiassa maistuvat täysin kypsänä pahalta.
Vihreä olisi tuoda pelkkä tiiviste, eikä kuljettaa sitä huonoa ulkomaista vettä 🙂
Onneksi Vihreä omatunto joustaa aina, kun on kyse omasta kulutuksesta. Samoilla linjoilla appelsiineista oli aikanan haastattelemani varhaisen vihreitten järjestötyöntekijä, joka ajeli vanhalla kuplalla vastustamaan autoilua.
En tiedä, mutta olisiko osa syy siinä, että suomalaiset eivät välitä laadusta vaan hinnasta. Viljellään ainoastaan lajikkeita, jotka tuottavat suuren sadon. Mtta eihän maulla niin väliä kunhan säilyvät pitkää prisman tai alepan hyllyllä. Ainakin osa tomaateista viljellään ilman yhteyttä maahan vesiviljelynä ja toinen osa keinotekoisessa kasvualustassa, johon lisätään tarvittavat ravinteet. Suomalainen rakastaa halpaa ruokaa. Johtuisiko siitä?
Suomessa kaupattavat tomaatit kärsivät oireyhtymästä nimeltä mercantilus logisticus eli tomaattien tulee kestää pitkät kuljetus- ja sälitysajat ja sen takia ne poimitaan raakoina.
Raaka tomaatti on karvas, jopa myrkyllinen, kuten virheän tomaatin säilöjät tietävät.
Mercantilus logisticus ‑tomaatit kypsyvät tai oikeammin ne eivät koskaan kypsy vaan punertuvat pahvilaatikossa ja kaupan hedelmätiskissä. Lopullisen punaisen värinsä ne saavat usein vasta keittiön pimeässä kaapissa. Aitoa kypsän tomaatin makua ja aromia niihin ei koskaan tule.
Olen itsekkin huomannut tuon tomaattijutun. Hämmästytti kun tomaatit olivat etelän maissa siis aivan erilaisia kuin täällä. Aivan erilaisia. Täällä en ole sellaisia löytänyt lainkaan. Paitsi näitä varsin mauttomia, vetisiä, jopa vähän kitkeriä ja usein ihan vihreän raakana myytäviä tompsuja.
Kaikki tietävät, että vihreä peruna on myrkyllinen. Kuka tietää, että perunan sukulainen, raaka ja kitkerä tomaatti on myrkyllinen?
Vihreän perunan glykoalkaloideja kutsutaan solaniiksi ja raakana poimitun tomaatin tomatiiniksi.
Myrkky aiheuttaa kitkerän maun ja on terveysvaara.
Se, että tomaatit poimitaan raakoina, johtuu logistiikasta. Kypsät tomaatit eivät kestä kovakouraista ja pitkää kuljetusketjua ja suurina erinä markettiin toimitettuna ne eivät kestä vihannestistissä päivätolkulla. Siksi tomaatit ovat kuin punavihreitä golf-palloja.
Sama juttu kannettaessa mehu kaupasta kotiin. Ennen läheisestä K‑marketista sai Minute Maid merkkisenä pakastettua appelsiinituoremehutiivistettä. Ilmeisesti samaa tavaraa jota veteen sekoittamalla (ainakin tuoteselosteiden perusteella) tehdään ne kaikki kaupan hyllyssä purkeissaan seisovat eri appelsiinituoremehut. Olutölkin kokoisesta tiivistepurnukasta tuli muistaakseni gallona kunnon mehua. Hyvää, ja paljon helpompi kantaa kotiin kuin nykyiset kämmeniin pureutuvat muovikassit joiden sisällöstä merkittävä osa on sitä samaa kamaa jota tulee kraanasta.
Lähikauppias poisti tiivisteen valikoimistaan (…hakkaa päätään seinään…), ja kun yritin rukoilla tavaraa takaisin hyllyyn, kuulin että maahantuontikin on lopetettu. Sitten vielä kehtaavat väittää että Adamsin näkymätön käsi toisi muka kauppoihin juuri mitä asiakkaat haluavat — ja katin kontit.
Mutta miksi se ruoka on sitten Suomessa kuitenkin niin turkasen kallista?
Onpa tullu tomaateja syödyksi monella eri maailman kolkalla mutta koskaan ei ole tullut vastaan parempia kuin Härkälän tomaatit Köyliöstä.
Espanjalaiset tomaatit tuppaavat olemaan vetisiä. Härkälän tomaatit on kiinteitä ja makeita.
Kirsikkatomaatit ovat melkein aina makeita. Halvimmillaankin kilohinta vain on kovin kallis, neljän euron hujakoilla. Tavallisia tomaatteja kun ostaa, kannattaa valita pienikokoisia ja tummanpunaisia. Myös pieni kanta takaa joskus paremman maun.
Kääntäen, isot, isokantaiset ja haaleanpunaiset tai oranssit tomaatit maistuvat aina (?) karvaalta vedeltä ja niiden käyttäminen jopa ruuanvalmistuksessa on tuhlausta.
Espanjan tai ainakin Kanarian Suomeen tuotavat talvitomaatit häviävät maussa jopa suomalaisille tomaateille.
Et kai Osmo ole nauttinut afrikkalaisella orjatyövoimalla kerätyistä appelsiineista ja tomaateista?
Minute Maid on Coca-Colan tuotemerkki , joka on tehty kai lähinnä Ranskan markkinoilla (ainakin on yleisin virvoitusjuomamerkki siellä) , koska ranskalaiset eivät tietnkään voi ostaa “amerikkalaista” cokista tai muita ylikansallisia merkkejä. Myydään siis valmiina mehuna panttitölkeissä.
Toivottavasti Osmo olet nauttinut täysin rinnoin afrikkalaisten siirtotyöläisten keräämistä tomaateista ja appelsiineista!
Tomaatit on Suomessa “pahoja” siks, että sinun tomaattimaku poikkeaa valtaosan Prismojen ja Alepojen asiakaskunnan tomaattimausta.
Appelsiinit ovat pahoja ja ne tulisi kieltää. Voisiko joku kertoa mihin niitä tarvitaan?
Yksinkertaistaen: Suurin “vika” on siinä, että tomaatti ei oikeasti kasva kunnolla Suomessa, tämä on tarjontapuolen kysymys. Kysyntäpuolen analyysi kuten “kuluttajat eivät arvosta” tai “suomalaiset piittaavat vain hinnasta” on melkein merkityksetön, eteläeurooppalainen tomaatti olisi todennäköisesti pelkkää mössöä vihanneslaatikossa.
Eihän täältä muutenkaan saa kaikkia etelän hetelmiä. Samaan tapaan voisi noita kysyntäpuolen ja ihmisten preferenssien etusijalle asettamisia verrata siihen, että köyhimmässäkin tropiikissa on joka päivä tuoreita ja kypsiä hedelmiä torilla, Suomessa niitä ei ole koskaan. Ei tämä johdu siitä, että trooppisissa maissa arvostetaan hedelmiä enemmän. Duh.
Luulen, että vaakakupissa painaa kuljetuskestävyyden lisäksi myös viljelijän halu saada tomaatit mahdollisimman nopeasti maailmalle. Lajikkeista olisi mielenkiintoista tietää lisää.
Joka tapauksessa on kovin totta, että kotimaiset tomaatit ovat kesälläkin ainoastaan vähemmän huono vaihtoehto kuin tuontitoverinsa. Ruoanlaitossa parempi lopputulos tulee laadukkailla säilyketomaateilla. Niin ei todellakaan pitäisi olla — kyllähän tuoretavaran pitäisi päihittää säilykkeet.
ruupert: “…kyllähän tuoretavaran pitäisi päihittää säilykkeet.”
Mainostan vielä Turun toria. 🙂 Sieltä saa erilaisia lajikkeita pitkin kesää. On olemassa maukkaita tomaattilajikkeita, jotka kasvavat Suomessa. Niitä ei kannata viljellä laajasti, koska pääosalle kuluttajista riittää huonompikin.
Ainakaan sellaisia isoja, rumia, vihreitä tai vihreän-punertavia tomaatteja, joista saisi tehtyä helteellä mainiota gazpachoa, ei Suomessa ole koskaan näkynyt myytävän.
Etela espanjassa saa tomaatti joka kutsutaan “mustaksi marokkolaiseksi”. Se ei ole musta, mutta erittain iso lahes vedeton, eli pelkkaa lihaa ja erittain hyva ja maukas.
Tomaatit jotka tanne tuodaan etelasta ovat sama joka syotetaan elaimille siela. Miksi niin? Olisi hyva tietaa. Tai raha maaraa kaiken.
Meidän rakkaassa kotimaassamme valitettavan usein hinta menee laadun edelle. Samoin “verissä päin” käytävä taistelu peräti kahden kaupan keskusliikkeen välillä ei voi olla jättämättä jälkeään valikoimiin. jos Nigeriasta voidaan kuljettaa kukkia Eurooppaan myytäviksi, luulisi kasivisten kuljettamisen onnistuvan myös. Toivottavasti jonain päivänä suomalainen kuluttaja herää vaatimaan parempaa kaupoilta.
Onneksi asun lähellä Hakaniemen hallia, mutta olisi ihanaa jos kauempana asuvatkin sdaisivat nauttia hyvistä raaka-aineista eivätkö joutuisi tyytymään Prismojen vakuumipakattuun sontaan.
Veikkaan syyksi elintarvikekaupan voimakasta keskittymistä ja tuottajahintojen polkemista mahdollisimman alas. Keskusliikkeet sanelevat mitä suomessa viljellään ja syödään, eivät kuluttajat.
Närpiössä varmaankin tietävät, millaisia tomaattilajikkeita kasvattavat.
Tässä tomaatti- ja appelsiinikysymyksessä on kyse vain tehokkuudesta, jonka kannattaja Osmo käsittääkseni on nimimerkki Tiedemiehen ohella. Sitä saa mitä tilaa, kuten sanonta kuuluu. Suomessa tehokkuusexpertit saavat myllätä aivan vapaasti ja tuloksena on paskaa laatua hirvittävään hintaan ja lisäksi lukuisia kuolonuhreja, josta on esimerkkinä Konginkankaan onnettomuus. Kun varastoista luovutaan ja JIT ja JOT määräävät että varastointi tapahtuu rekkojen kyydissä eikä käytetä ympäristöystävällisempää, mutta hitaampaa rautatiekuljetusta ja välivarastointia ennen laivausta.
Meillähän on olemassa lainsäädännön instrumentteja oligopolien, monopolien ja kartelliien varalta, mutta miksi niitä ei käytetä? Miksi vain kaksi ketjua, jotka määräävät itselleen by proxy parhaat tontit ja määrittävät hinnat tuottajille sanelemalla pari kertaa vuodessa? Miksi tuote roudataan tuottajalta satoja kilometrejä keskusvarastoon ja toimitetaan sieltä takaisin tuotantopaikkakunnan markettiin? Epäympäristöystävällista ja järjetöntä, mutta kun se on tehokasta (efficient) lukujen valossa, niin eipä tuolle järjettömyydelle voi paljon tehdä.
Tehokkuutta ei määritellä noin. Huonolaatuinen tuotanto ei voi olla tehokasta, koska se palvelee kuluttajan toiveita huonosti. Minua on yleensä pidetty downshiftingin kannattajana. Lisäksi kannatan määrän vähentämistä ja laadun lisäämistä, sekä hyvinvointisyistä että ympäristön terveyden vuoksi
Markus W:
Toistan kysymykseni: miten on sittenn mahdollista, että suomalainen ruoka on paitsi (kaikilla mittareilla) helvetin kallista, niin myös laadullisesti huonoa?
Tehokkuus ei tarkoita sitä, että mikä tahansa vaihtokauppa tehdään, jos vaan sillä saadaan jotain halvemmalla, vaan sitä, että eri vaihtoehdoista valitaan se, joka hukkaa vähiten resursseja.
Jos ihmiset haluavat ostaa parempia tomaatteja niiden kalliimmasta hinnasta huolimatta, niiden myyminen on tehokasta. Jos taas eivät, niin sitten se ei ole, koska jos kalliit tomaatit eivät mene kaupaksi ne menevät roskiin, so. ne hukataan.
Logistiikka, jossa tuote matkaa satoja kilometrejä päätyäkseen puolen kilometrin päähän tuotantopaikasta ei myöskään ainakaan kuulosta kovin tehokkaalta. Toki on mahdollista, että löpö ja kuskien palkat, rekkojen pääomakustannukset jne. ovat niin halpoja, että yhden logistiikkasuunnitelijan puolen tunnin pähkäily käy kalliimmaksi. Silloin tosiaan, niin irvokasta kuin se onkin, edestakainen roudaaminen on tehokasta, mutta epäilen tätä suuresti.
W: “miten…”
Yksi hyvä syy on kaupan keskittyminen. Niin kauan kun lähikauppana oli turkulaisomistuksessa ollut Sesto, pystyi asiakas soittamaan ostopäälliköille ja kertomaan murheensa. Vastaus oli yleensä, että kokeillaan. Näin sain valikoimaan muutamia tuotteita, oista osa myös sinne jäi!
Kun ketju myytiin tradekalle, katkesi oston ja kuluttajan välinen yhteys. Nyt sama kauppa on HOK:lla ja ainoa kanava on enttipalaute, joka käytännössä on yhtä tyhjän kanssa.
Tomaatit ovat sinänsä hyvä esimerkki, koska ne pilaa lopullisesti kauppaketjun mainososasto. Mainosmiesten vaatimuksesta kaikki tuotteet kaadetaan yhteen kasaan. 🙁 Muutaman kerran olen haukkunut osastovastaavat lyttyyn typerästä tempusta, mutta kaikki viittaavat vain mainosmiehiin ja tietävät vielä pilaavansa tuotteet! Samaa kategoriaa ovat pestyt ja mullatut perunat, joita kukaan täysjärkinen ei osta.
Kaupan yleisemmin yritystoiminnan keskittymien liiaksi on sodan jälkeisen virheellisen verotuspolitiikan tulos. Yritysverotus ja perintövero ovat luoneet nykytilanteen. Suomalainen yrittäjähän myy saavutuksensa ennen eläkeikää, koska sukupolvenvaihdos ei pääomavaltaisilla aloilla ole mahdollsita.
Jos pääoma on riittävästi, voidaan omistaminen siirtää muualle EU:hun ja sukupolven vaihdos tehdä siellä, jolloin verotus on kohtuullisempaa. Tähän ei riitä yksi eikä kaksi paikallista ruokamarkettia.
Lyhyesti: sinä syöt huonoja tomaatteja, koska isäsi on äänestänyt sodan jälkeen väärää puoluetta eduskuntavaaleissa. 😉
Ruuan hinta-laatusuhteesta: Vähäinen kilpailu ja raju keskittyminen on johtanut tilanteeseen, jossa jokaisen pellolle rakennetun marketin, huoltoaseman tai hallin kustannus lasketaan kaupan katteeseen ja näin ollen on helppo teeskennellä köyhää ja kipeää, vaikka rahaa sataa keskusliikkeille ovista ja ikunoista. Kannattaa kiinnittää huomiota siihenkin kuinka paljon keskusliikkeet noin yleensä rakentavat, mistä päästään jälleen siihen että varsinainen tuote ja sen kauppaaminen on “välttämätön paha” koko toimijan kannalta.
Vertaa markkinoilla olevaan saksalaiseen toimijaan: Suomi lienee ainoa maa, jossa heillä “varaa” tai “pakko” mainostaa. Ja silti homma kannattaa…
Tvaara:
Ainakin virallisten tietojen mukaanhan Lidli on pääsääntöisesti tehnyt täällä tappiota. Tosin jos uuden toimijan rakennuskannasta tilinpäätöksessä tehdyt poistot ovat suuremmat kuin todellinen arvonalenema, todellisuus voi olla virallisia lukuja ruusuisempi (ja varmaan rajat ylittävään konsernin sisäiseen kauppaan liitttyy sumplimismahdolllisuuksia).
Näyttäisi joka tapauksessa siltä, että he ovat kuitenkin Suomessa pysyäkseen, joten ilmeisesti omistaja ei ole liian tyytymätön kehitykseen.
Juuri nyt tulee ohjelma fst5-kanavalla, jossa käsitellään tomaatti-aihetta.
Ohjelma esitetään uusintana maanantaina 26.7 klo 17:28
Todella mielenkiintoista asiaa tomaateista ja niiden jalostamisesta.