Tomaatti ja apelsiinimehu

Jos Espan­jas­sa kuin­ka vihe­liäisessä baaris­sa hyvän­sä tilaa appel­si­in­ime­hun, se puris­te­taan oikeista appel­si­ineista automaat­tikoneel­la. Lop­putu­los on paljon parem­pi kuin tölkki­in säilöt­ty appel­si­in­ime­hu. Jos appel­si­in­ime­hu tuo­taisi­in Suomeen appel­si­ineina, se olisi tietysti kalli­im­paa kuin jos tuo­taisi­in pelkkä mehu. Mut­ta kul­jete­taan sitä turhempaakin, esimerkik­si huonoa keskieu­roop­palaista pullovet­tä, joka häviää kaikil­la omi­naisuuk­sil­taan suo­ma­laiselle hanavedelle. 

Toinen koke­mus ovat tomaatit, jot­ka mais­tu­vat aivan eri­laisil­ta kuin val­taosa Suomes­sa myytävistä tomaateista.

Ymmär­rän, ettei Suomeen  saa­da talvel­la mis­tään maukkai­ta tomaat­te­ja, mut­ta sitä en ymmär­rä, että tomaat­timme ovat hap­pamia myös kesäl­lä? Osaako joku ker­toa, mik­si Suomes­ta ei eräitä har­vo­ja poikkeuk­sia luku­un otta­mat­ta saa herkullisia kesätomaatteja?

Jos­sakin radiokeskustelus­sa joku keskustelijoista väit­ti, että Suomeen toimite­taan israelilais­es­ta tomaatin­siemen­mo­nop­o­lista vain hap­pamien lajikkei­den siemeniä, kos­ka joku maan­pet­turi on men­nyt ker­tomaan, että kaik­ki suo­ma­laiset pitävät hap­pamista tomaateista. Tätä on vähän vaikea uskoa koko totuudeksi.

31 vastausta artikkeliin “Tomaatti ja apelsiinimehu”

  1. Turun toril­ta, joka on se toinen kelvolli­nen elin­tarvike­li­ike Suomes­sa Hakaniemen hallin lisäk­si, saa kesäisin laa­jan valikoiman eri­laisia tomaatteja. 😉

  2. Osaako joku ker­toa, mik­si Suomes­ta ei eräitä har­vo­ja poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta saa herkullisia kesätomaatteja?

    Vihan­neskaup­pi­aani tiesi ker­toa että kyse on siitä että suo­ma­laiset kasvi­huonela­jik­keet poim­i­taan melko raakoina, ja ne itseasi­as­sa mais­tu­vat täysin kyp­sänä pahalta.

  3. Jos appel­si­in­ime­hu tuo­taisi­in Suomeen appel­si­ineina, se olisi tietysti kalli­im­paa kuin jos tuo­taisi­in pelkkä mehu.

    Vihreä olisi tuo­da pelkkä tiiviste, eikä kul­jet­taa sitä huonoa ulko­maista vettä 🙂

    Onnek­si Vihreä omatun­to jous­taa aina, kun on kyse omas­ta kulu­tuk­ses­ta. Samoil­la lin­joil­la appel­si­ineista oli aikanan haas­tat­tele­mani varhaisen vihre­it­ten jär­jestö­työn­tek­i­jä, joka ajeli van­hal­la kuplal­la vas­tus­ta­maan autoilua.

  4. En tiedä, mut­ta olisiko osa syy siinä, että suo­ma­laiset eivät väl­itä laadus­ta vaan hin­nas­ta. Vil­jel­lään ain­oas­taan lajikkei­ta, jot­ka tuot­ta­vat suuren sadon. Mtta eihän maulla niin väliä kun­han säi­lyvät pitkää pris­man tai alepan hyl­lyl­lä. Ainakin osa tomaateista vil­jel­lään ilman yhteyt­tä maa­han vesivil­je­lynä ja toinen osa keinotekoises­sa kasvualus­tas­sa, johon lisätään tarvit­ta­vat rav­in­teet. Suo­ma­lainen rakas­taa hal­paa ruokaa. Joh­tu­isiko siitä?

  5. Suomes­sa kau­pat­ta­vat tomaatit kär­sivät oirey­htymästä nimeltä mer­can­tilus logis­ti­cus eli tomaat­tien tulee kestää pitkät kul­je­tus- ja säl­i­tysa­jat ja sen takia ne poim­i­taan raakoina. 

    Raa­ka tomaat­ti on kar­vas, jopa myrkylli­nen, kuten virheän tomaatin säilöjät tietävät. 

    Mer­can­tilus logis­ti­cus ‑tomaatit kyp­syvät tai oikeam­min ne eivät koskaan kyp­sy vaan puner­tu­vat pahvi­laatikos­sa ja kau­pan hedelmätiskissä. Lop­ullisen punaisen värin­sä ne saa­vat usein vas­ta keit­tiön pimeässä kaapis­sa. Aitoa kyp­sän tomaatin makua ja aro­mia niihin ei koskaan tule.

  6. Olen itsekkin huo­man­nut tuon tomaat­ti­ju­tun. Häm­mästyt­ti kun tomaatit oli­vat etelän mais­sa siis aivan eri­laisia kuin tääl­lä. Aivan eri­laisia. Tääl­lä en ole sel­l­aisia löytänyt lainkaan. Pait­si näitä varsin maut­to­mia, vetisiä, jopa vähän kitk­er­iä ja usein ihan vihreän raakana myytäviä tompsuja.

  7. Kaik­ki tietävät, että vihreä peruna on myrkylli­nen. Kuka tietää, että perunan suku­lainen, raa­ka ja kitk­erä tomaat­ti on myrkyllinen? 

    Vihreän perunan glykoal­ka­loide­ja kut­su­taan solani­ik­si ja raakana poim­i­tun tomaatin tomatiiniksi. 

    Myrkky aiheut­taa kitk­erän maun ja on terveysvaara. 

    Se, että tomaatit poim­i­taan raakoina, johtuu logis­ti­ikas­ta. Kyp­sät tomaatit eivät kestä kovak­ouraista ja pitkää kul­je­tus­ketjua ja suu­ri­na erinä mar­ket­ti­in toimitet­tuna ne eivät kestä vihannestis­tis­sä päivä­tolkul­la. Sik­si tomaatit ovat kuin punav­ihre­itä golf-palloja.

  8. Vihreä olisi tuo­da pelkkä tiiviste, eikä kul­jet­taa sitä huonoa ulko­maista vettä

    Sama jut­tu kan­net­taes­sa mehu kau­pas­ta koti­in. Ennen läheis­es­tä K‑marketista sai Minute Maid merkkisenä pakastet­tua appel­si­ini­tuore­me­huti­ivis­tet­tä. Ilmeis­es­ti samaa tavaraa jota veteen sekoit­ta­mal­la (ainakin tuote­selostei­den perus­teel­la) tehdään ne kaik­ki kau­pan hyllyssä purkeis­saan seiso­vat eri appel­si­ini­tuore­me­hut. Olutölkin kokois­es­ta tiivis­tepur­nukas­ta tuli muis­taak­seni gal­lona kun­non mehua. Hyvää, ja paljon helpom­pi kan­taa koti­in kuin nykyiset käm­meni­in pureutu­vat muovikas­sit joiden sisäl­löstä merkit­tävä osa on sitä samaa kamaa jota tulee kraanasta.

    Lähikaup­pias poisti tiivis­teen valikoimis­taan (…hakkaa päätään seinään…), ja kun yritin rukoil­la tavaraa takaisin hyl­lyyn, kuulin että maa­han­tuon­tikin on lopetet­tu. Sit­ten vielä kehtaa­vat väit­tää että Adam­sin näkymätön käsi toisi muka kaup­poi­hin juuri mitä asi­akkaat halu­a­vat — ja katin kontit.

  9. Suo­ma­lainen rakas­taa hal­paa ruokaa. Joh­tu­isiko siitä? 

    Mut­ta mik­si se ruo­ka on sit­ten Suomes­sa kuitenkin niin turkasen kallista?

  10. Onpa tul­lu tomaate­ja syödyk­si monel­la eri maail­man kol­ka­lla mut­ta koskaan ei ole tul­lut vas­taan parem­pia kuin Härkälän tomaatit Köyliöstä.

    Espan­jalaiset tomaatit tup­paa­vat ole­maan vetisiä. Härkälän tomaatit on kiin­teitä ja makeita.

  11. Kir­sikkatomaatit ovat melkein aina makei­ta. Halvim­mil­laankin kilo­hin­ta vain on kovin kallis, neljän euron hujakoil­la. Taval­lisia tomaat­te­ja kun ostaa, kan­nat­taa vali­ta pienikokoisia ja tum­man­punaisia. Myös pieni kan­ta takaa joskus parem­man maun. 

    Kään­täen, isot, isokan­taiset ja haalean­punaiset tai oranssit tomaatit mais­tu­vat aina (?) kar­vaal­ta vedeltä ja niiden käyt­tämi­nen jopa ruuan­valmis­tuk­ses­sa on tuhlausta. 

    Espan­jan tai ainakin Kanari­an Suomeen tuo­ta­vat talvit­o­maatit häviävät maus­sa jopa suo­ma­laisille tomaateille.

  12. Et kai Osmo ole naut­tin­ut afrikkalaisel­la orjatyövoimal­la kerä­ty­istä appel­si­ineista ja tomaateista?

  13. Minute Maid on Coca-Colan tuote­merk­ki , joka on tehty kai lähin­nä Ran­skan markki­noil­la (ainakin on yleisin vir­voitusjuo­mamerk­ki siel­lä) , kos­ka ran­skalaiset eivät tietnkään voi ostaa “amerikkalaista” cok­ista tai mui­ta ylikansal­lisia merkke­jä. Myy­dään siis valmi­ina mehu­na panttitölkeissä.

  14. Toiv­ot­tavasti Osmo olet naut­tin­ut täysin rin­noin afrikkalais­ten siir­to­työläis­ten keräämistä tomaateista ja appelsiineista!

    Tomaatit on Suomes­sa “paho­ja” siks, että sin­un tomaat­ti­maku poikkeaa val­taosan Pris­mo­jen ja Ale­po­jen asi­akaskun­nan tomaattimausta.

  15. Appel­si­init ovat paho­ja ja ne tulisi kieltää. Voisiko joku ker­toa mihin niitä tarvitaan?

  16. Yksinker­tais­taen: Suurin “vika” on siinä, että tomaat­ti ei oikeasti kas­va kun­nol­la Suomes­sa, tämä on tar­jon­ta­puolen kysymys. Kysyn­täpuolen ana­lyysi kuten “kulut­ta­jat eivät arvos­ta” tai “suo­ma­laiset piit­taa­vat vain hin­nas­ta” on melkein merk­i­tyk­setön, eteläeu­roop­palainen tomaat­ti olisi toden­näköis­es­ti pelkkää mössöä vihanneslaatikossa. 

    Eihän täältä muutenkaan saa kaikkia etelän het­elmiä. Samaan tapaan voisi noi­ta kysyn­täpuolen ja ihmis­ten pref­er­enssien etusi­jalle aset­tamisia ver­ra­ta siihen, että köy­him­mässäkin tropi­ikissa on joka päivä tuor­e­i­ta ja kyp­siä hedelmiä toril­la, Suomes­sa niitä ei ole koskaan. Ei tämä johdu siitä, että troop­pi­sis­sa mais­sa arvoste­taan hedelmiä enem­män. Duh.

  17. Luulen, että vaakakupis­sa painaa kul­je­tuskestävyy­den lisäk­si myös vil­jeli­jän halu saa­da tomaatit mah­dol­lisim­man nopeasti maail­malle. Lajikkeista olisi mie­lenki­in­toista tietää lisää.

    Joka tapauk­ses­sa on kovin tot­ta, että koti­maiset tomaatit ovat kesäl­läkin ain­oas­taan vähem­män huono vai­h­toe­hto kuin tuon­ti­toverin­sa. Ruoan­laitossa parem­pi lop­putu­los tulee laadukkail­la säi­lyke­tomaateil­la. Niin ei todel­lakaan pitäisi olla — kyl­lähän tuore­tavaran pitäisi päi­hit­tää säilykkeet.

  18. ruu­pert: “…kyl­lähän tuore­tavaran pitäisi päi­hit­tää säilykkeet.”

    Main­os­tan vielä Turun toria. 🙂 Sieltä saa eri­laisia lajikkei­ta pitkin kesää. On ole­mas­sa maukkai­ta tomaat­ti­la­jikkei­ta, jot­ka kas­va­vat Suomes­sa. Niitä ei kan­na­ta vil­jel­lä laa­jasti, kos­ka pääos­alle kulut­ta­jista riit­tää huonompikin.

  19. Ainakaan sel­l­aisia iso­ja, rumia, vihre­itä tai vihreän-puner­tavia tomaat­te­ja, joista saisi tehtyä hel­teel­lä main­io­ta gaz­pa­choa, ei Suomes­sa ole koskaan näkynyt myytävän.

  20. Etela espan­jas­sa saa tomaat­ti joka kut­su­taan “mus­tak­si marokko­laisek­si”. Se ei ole mus­ta, mut­ta erit­tain iso lah­es vedeton, eli pelkkaa lihaa ja erit­tain hyva ja maukas. 

    Tomaatit jot­ka tanne tuo­daan ete­las­ta ovat sama joka syote­taan elaimille siela. Mik­si niin? Olisi hyva tietaa. Tai raha maaraa kaiken.

  21. Mei­dän rakkaas­sa koti­maas­samme valitet­ta­van usein hin­ta menee laadun edelle. Samoin “veris­sä päin” käytävä tais­telu peräti kah­den kau­pan keskus­li­ik­keen välil­lä ei voi olla jät­tämät­tä jälkeään valikoimi­in. jos Nige­ri­as­ta voidaan kul­jet­taa kukkia Euroop­paan myytäviksi, luulisi kasivis­ten kul­jet­tamisen onnis­tu­van myös. Toiv­ot­tavasti jon­ain päivänä suo­ma­lainen kulut­ta­ja herää vaa­ti­maan parem­paa kaupoilta.
    Onnek­si asun lähel­lä Hakaniemen hal­lia, mut­ta olisi ihanaa jos kauem­pana asu­vatkin sdaisi­vat naut­tia hyvistä raa­ka-aineista eivätkö jou­tu­isi tyy­tymään Pris­mo­jen vaku­umi­pakat­tuun sontaan.

  22. Veikkaan syyk­si elin­tarvikekau­pan voimakas­ta keskit­tymistä ja tuot­ta­jahin­to­jen polkemista mah­dol­lisim­man alas. Keskus­li­ik­keet sanel­e­vat mitä suomes­sa vil­jel­lään ja syödään, eivät kuluttajat.

  23. När­piössä var­maankin tietävät, mil­laisia tomaat­ti­la­jikkei­ta kasvattavat.

  24. Tässä tomaat­ti- ja appel­si­inikysymyk­sessä on kyse vain tehokku­ud­es­ta, jon­ka kan­nat­ta­ja Osmo käsit­tääk­seni on nim­imerk­ki Tiedemiehen ohel­la. Sitä saa mitä tilaa, kuten sanon­ta kuu­luu. Suomes­sa tehokku­u­s­ex­per­tit saa­vat myl­lätä aivan vapaasti ja tulok­se­na on paskaa laat­ua hirvit­tävään hin­taan ja lisäk­si lukuisia kuolonuhre­ja, jos­ta on esimerkkinä Konginkankaan onnet­to­muus. Kun varas­toista luovu­taan ja JIT ja JOT määräävät että varas­toin­ti tapah­tuu rekko­jen kyy­dis­sä eikä käytetä ympäristöys­täväl­lisem­pää, mut­ta hitaam­paa rautatiekul­je­tus­ta ja väli­varas­toin­tia ennen laivausta. 

    Meil­lähän on ole­mas­sa lain­säädän­nön instru­ment­te­ja oli­gop­o­lien, monop­o­lien ja kartel­li­ien var­al­ta, mut­ta mik­si niitä ei käytetä? Mik­si vain kak­si ketjua, jot­ka määräävät itselleen by proxy parhaat ton­tit ja määrit­tävät hin­nat tuot­ta­jille sanele­mal­la pari ker­taa vuodessa? Mik­si tuote rou­dataan tuot­ta­jal­ta sato­ja kilo­me­tre­jä keskus­varas­toon ja toimite­taan sieltä takaisin tuotan­topaikkakun­nan mar­ket­ti­in? Epäym­päristöys­täväl­lista ja jär­jetön­tä, mut­ta kun se on tehokas­ta (effi­cient) luku­jen val­os­sa, niin eipä tuolle jär­jet­tömyy­delle voi paljon tehdä.

    1. Tässä tomaat­ti- ja appel­si­inikysymyk­sessä on kyse vain tehokku­ud­es­ta, jon­ka kan­nat­ta­ja Osmo käsit­tääk­seni on nim­imerk­ki Tiedemiehen ohella. 

      Tehokku­ut­ta ei määritel­lä noin. Huono­laa­tu­inen tuotan­to ei voi olla tehokas­ta, kos­ka se palvelee kulut­ta­jan toivei­ta huonos­ti. Min­ua on yleen­sä pidet­ty down­shiftin­gin kan­nat­ta­jana. Lisäk­si kan­natan määrän vähen­tämistä ja laadun lisäämistä, sekä hyv­in­voin­tisy­istä että ympäristön ter­vey­den vuoksi

  25. Markus W:

    Mei­dän rakkaas­sa koti­maas­samme valitet­ta­van usein hin­ta menee laadun edelle. 

    Tois­tan kysymyk­seni: miten on sit­tenn mah­dol­lista, että suo­ma­lainen ruo­ka on pait­si (kaikil­la mittareil­la) hel­vetin kallista, niin myös laadullis­es­ti huonoa?

  26. Tehokku­us ei tarkoi­ta sitä, että mikä tahansa vai­h­tokaup­pa tehdään, jos vaan sil­lä saadaan jotain halvem­mal­la, vaan sitä, että eri vai­h­toe­hdoista val­i­taan se, joka hukkaa vähiten resursseja. 

    Jos ihmiset halu­a­vat ostaa parem­pia tomaat­te­ja niiden kalli­im­mas­ta hin­nas­ta huoli­mat­ta, niiden myymi­nen on tehokas­ta. Jos taas eivät, niin sit­ten se ei ole, kos­ka jos kalli­it tomaatit eivät mene kau­pak­si ne menevät roski­in, so. ne hukataan.

    Logis­ti­ik­ka, jos­sa tuote matkaa sato­ja kilo­me­tre­jä pää­tyäk­seen puolen kilo­metrin päähän tuotan­topaikas­ta ei myöskään ainakaan kuu­losta kovin tehokkaal­ta. Toki on mah­dol­lista, että löpö ja kuskien palkat, rekko­jen pääo­makus­tan­nuk­set jne. ovat niin halpo­ja, että yhden logis­ti­ikka­su­un­niteli­jan puolen tun­nin pähkäi­ly käy kalli­im­mak­si. Sil­loin tosi­aan, niin irvokas­ta kuin se onkin, edestakainen roudaami­nen on tehokas­ta, mut­ta epäilen tätä suuresti.

  27. W: “miten…”

    Yksi hyvä syy on kau­pan keskit­tymi­nen. Niin kauan kun lähikaup­pana oli turku­lai­somis­tuk­ses­sa ollut Ses­to, pystyi asi­akas soit­ta­maan ostopääl­liköille ja ker­tomaan murheen­sa. Vas­taus oli yleen­sä, että kokeil­laan. Näin sain valikoimaan muu­tamia tuot­tei­ta, oista osa myös sinne jäi!

    Kun ketju myyti­in tradekalle, katke­si oston ja kulut­ta­jan väli­nen yhteys. Nyt sama kaup­pa on HOK:lla ja ain­oa kana­va on ent­ti­palaute, joka käytän­nössä on yhtä tyhjän kanssa.

    Tomaatit ovat sinän­sä hyvä esimerk­ki, kos­ka ne pilaa lop­ullis­es­ti kaup­paketjun main­ososas­to. Main­os­mi­esten vaa­timuk­ses­ta kaik­ki tuot­teet kaade­taan yhteen kasaan. 🙁 Muu­ta­man ker­ran olen haukkunut osas­to­vas­taa­vat lyt­tyyn type­r­ästä tem­pus­ta, mut­ta kaik­ki viit­taa­vat vain main­os­miehi­in ja tietävät vielä pilaa­vansa tuot­teet! Samaa kat­e­go­ri­aa ovat pestyt ja mul­latut perunat, joi­ta kukaan täysjärki­nen ei osta.

    Kau­pan yleisem­min yri­tys­toimin­nan keskit­tymien liiak­si on sodan jälkeisen virheel­lisen vero­tus­poli­ti­ikan tulos. Yri­tysvero­tus ja per­in­tövero ovat luoneet nykyti­lanteen. Suo­ma­lainen yrit­täjähän myy saavu­tuk­sen­sa ennen eläkeikää, kos­ka sukupol­ven­vai­h­dos ei pääo­maval­taisil­la aloil­la ole mahdollsita.

    Jos pääo­ma on riit­tävästi, voidaan omis­t­a­mi­nen siirtää muualle EU:hun ja sukupol­ven vai­h­dos tehdä siel­lä, jol­loin vero­tus on kohtu­ullisem­paa. Tähän ei riitä yksi eikä kak­si paikallista ruokamarkettia.

    Lyhyesti: sinä syöt huono­ja tomaat­te­ja, kos­ka isäsi on äänestänyt sodan jäl­keen väärää puoluet­ta eduskuntavaaleissa. 😉

  28. Ruuan hin­ta-laa­tusuh­teesta: Vähäi­nen kil­pailu ja raju keskit­tymi­nen on johtanut tilanteeseen, jos­sa jokaisen pel­lolle raken­netun mar­ketin, huoltoase­man tai hallin kus­tan­nus las­ke­taan kau­pan kat­teeseen ja näin ollen on help­po teesken­nel­lä köy­hää ja kipeää, vaik­ka rahaa sataa keskus­li­ikkeille ovista ja ikunoista. Kan­nat­taa kiin­nit­tää huomio­ta siihenkin kuin­ka paljon keskus­li­ik­keet noin yleen­sä rak­en­ta­vat, mis­tä päästään jälleen siihen että varsi­nainen tuote ja sen kaup­paami­nen on “vält­tämätön paha” koko toim­i­jan kannalta. 

    Ver­taa markki­noil­la ole­vaan sak­salaiseen toim­i­jaan: Suo­mi lie­nee ain­oa maa, jos­sa heil­lä “varaa” tai “pakko” main­os­taa. Ja silti hom­ma kannattaa…

  29. Tvaara:

    Ver­taa markki­noil­la ole­vaan sak­salaiseen toim­i­jaan: Suo­mi lie­nee ain­oa maa, jos­sa heil­lä “varaa” tai “pakko” main­os­taa. Ja silti hom­ma kannattaa… 

    Ainakin viral­lis­ten tieto­jen mukaan­han Lidli on pääsään­töis­es­ti tehnyt tääl­lä tap­pi­o­ta. Tosin jos uuden toim­i­jan raken­nuskan­nas­ta tilin­päätök­sessä tehdyt pois­tot ovat suurem­mat kuin todel­li­nen arvonalen­e­ma, todel­lisu­us voi olla viral­lisia luku­ja ruusu­isem­pi (ja var­maan rajat ylit­tävään kon­sernin sisäiseen kaup­paan liitt­tyy sumplimismahdolllisuuksia).

    Näyt­täisi joka tapauk­ses­sa siltä, että he ovat kuitenkin Suomes­sa pysyäk­seen, joten ilmeis­es­ti omis­ta­ja ei ole liian tyy­tymätön kehitykseen.

  30. Juuri nyt tulee ohjel­ma fst5-kanaval­la, jos­sa käsitel­lään tomaatti-aihetta.

    Ohjel­ma esitetään uus­in­tana maanan­taina 26.7 klo 17:28

    Todel­la mie­lenki­in­toista asi­aa tomaateista ja niiden jalostamisesta.

Vastaa käyttäjälle Mikko Kiviranta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.