Latino-pallon loppuottelu

12.7.2010 · Aihe: _ 

Futiksen MM-kisoissa edelleen mielenkiintoista on laskea saldoa espanjan ja portugalinkielisten maiden ja muun maailman välisistä otteluista. Niitä pelattiin kaiken kaikkiaan 25. Latinomaat voittivat niistä 14, hävisivät viisi ja kuusi päättyi tasan. Maalieroksi tuli 49-24.

Täällä Madridissa, jonne saavuimme eilen puolelta päivin, voitonjuhlinta alkoi jo tunteja ennen itse peliä. Espanjanlipuin ja Torresin paidoin varustettuja nuoria virtasi kohden keskustaan tasaisena virtana. Itse ottelua sadattuhannet nuoret katsoivat keskustaan pystytettyjen jättiruutujen välityksellä. Sinne minunkin piti ängetä, koska tällaista tapahtumaa pääsee harvoin todistamaan. Väkeä oli niin paljon, että harva näki ottelusta mitään. Ei tullut mieleen nostaa screeniä korkeammalle?

Viinaa – tai oikeastaan isoista muovituopeista juotavaa sangriaa kului aika paljon ja moni oli tolkuttoman päissään. Erilaisia hyvin äänekkäitä muovitorvia oli vähän jokaisella. En tiedä, kuinka moni sai pysyvän kuulovamman, mutta sentin päässä korvasta tuollainen härväke on jopa vaarallinen. Juominen vastasi suomalaista käytäntöä (paitsi siis että juotiin pahvitölkeissä myytävää sangriaa) mutta lisäksi varsin voimakas kannabiksen tuoksu leijaili katsomon yllä.

Koska olin juhlan lisäksi kiinnostunut myös jalkapallosta, katsoi lopun hotellin baarissa. Puoliajalla tuhannet virtasivat keskustasta pois varmaankin aika samasta syystä.

Loppuvihellyksen jälkeen  Madridin keskustaan virtasi valtava määrä kansaa. Jos Barcelonan mielenosoituksessa lauantaina oli miljoona ihmistä, täällä oli vähintään yhtä paljon.  Ilonpito oli aika ideatonta: viinaa, huutamista ja jatkuvaa torvensoittoa. Vuonna 1995 lätkävoiton jälkeen Helsingissä oli paljon hauskempaa. Liikenne katkaistiin laajalta alueelta keskustassa, koska kävelijät valtasivat kadut. Roskia oli niin paljon, että Sauriakin olisi hirvittänyt.

Aamulla roskat olivat tipotiessään, joskin voimakas virtsan haju leijui keskustan yllä. Mitään bajamajoja ei ollut paikalle tuotu (niitä olisikin tarvittu tuhansia). Katuja kuitenkin pestiin vauhdilla. Tehokas putsaus, täytyy sanoa.

Kommentit

6 Vastausta artikkeliin “Latino-pallon loppuottelu”

  1. B.J kirjoitti 12.7.2010 kello 14:54

    Sen kannabiksen soisi yleistyvän täälläkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Parto kirjoitti 12.7.2010 kello 15:56

    Germaanipallollakin pomppi hyvin.

    Germaanisten kielten maat:
    USA, Englanti, Australia, Uusi-Seelanti, Saksa, Hollanti ja Sveitsi.

    Germaanisten maiden ja muiden maiden välisiä otteluita tuli 25 kpl ja germaaniset maat voittivat näistä 13. Tasapelejä oli 7 ja tappioita 5.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tvaara kirjoitti 13.7.2010 kello 12:17

    Vain tilastotieteilijä voi määrittää latinopalloksi kisat, joissa kaksi Eurooppalaista joukkuetta pelaa finaalissa (ja kolmas voittaa pronssiottelun), ja jossa paras puolustus voittaa, tehtyään vähiten maaleja koko turnauksen historiassa. Eli taas Italialaisin joukkoe voitti?

    Hyvät kisat, ei siinä mitään, enkä olsi pannut pahakseni, vaikka niissä olisi ollut aavistus enemmänkin aiotoa latinopalloutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Samuli Saarelma kirjoitti 14.7.2010 kello 14:49

    Kuten jo siellä toisessa ketjussa mainitsin, futiksen ja kielten yhdistämisessä ei ole mitään tolkkua. Espanjalaisten futis kuuluu Eurooppaan, ei Etelä-Amerikkaan. Turnaus oli loppujen lopuksi eurooppalaisen futiksen voitto Etelä-Amerikasta. Muut mantereet, etenkin Afrikka, jäivät vielä pahemmin näiden jalkoihin, missä ei tietenkään ole mitään uutta. Eurooppalaiset veivät kaikki mitalisijat, ja huononnusta viime kisoihin nähden tuli ennemminkin niistä alemmista pistesijoista (viimeksi 6 puolivälieräjoukkuetta oli Euroopasta, nyt vain 3).

    Sen menestyneen “latino”-joukkueen, Espanjan pelistä on kiitelty ennen kaikkea syöttelyä, mutta loppujen lopuksi he voittivat kisat hyvällä puolustuspelillä. Kaikki cup-kierroksen pelit se voitti italiamaisesti 1-0.

    Itselleni “perinteinen” latinopallo tarkoittaa ennemminkin sitä, mitä Argentiina pelasi, eli pyrkimystä tehdä paljon maaleja. Ja tässäkin pelityylissä mestari löytyy Euroopasta: Saksa. Se voitti kolme peliä mättämällä 4 kertaa pallon vastustajan verkkoon. Tämä on MM-kisojen ennätys.

    Ja mielenkiintoinen tiedonmurunen on vielä se, että kisojen ainoa tappioton joukkue oli Uusi-Seelanti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Juanito kirjoitti 14.7.2010 kello 15:39

    “isoista muovituopeista juotavaa sangriaa kului aika paljon ja moni oli tolkuttoman päissään”

    Eipa taida olla sangria vaan “tinto de verano”, eli punaviinia puolet, sitrussodaa puolet (la casera), juodaan kylmana ja sita juodaan helposti paljon koska raikas ja hyva, ja menee paahan helposti.

    “Juominen vastasi suomalaista käytäntöä (paitsi siis että juotiin pahvitölkeissä myytävää sangriaa)….Ilonpito oli aika ideatonta: viinaa, huutamista ja jatkuvaa torvensoittoa”

    Semmoinen juominen on suomessa systemaatista joka viikonloppu. Espanjassa Hyvin monet kayttivat tilaisuuden hyvaksi ja joivat mita yleensa ei juoda. Lisaksi monessa pubissa, ravintoloissa ja baareissa sai ilmaista “tinto de verano” niin paljon kuin jaksoi juoda ilmaiseksi tai kaupungin laskuun. Monessa oli ilmainen ruokatarjoilu “tapas” voiton kunniaksi.

    Suomessa kaytetaan muovilaseja tapahtumissa kuten espanjassa, mutta monet baarit ovat tarjonneet sita muovisissa, sita ei nae espanjassa.

    Aamulla, 6-9 valilla oli ilmainen “churro” tarjoilu eri kaupunginosissa, jossa ihmiset tansivat ja seurustelivat seuraavaan aamuun asti.

    Sama kuin suomessa? Olisipa suomessa vastaavaa!!

    “Vuonna 1995 lätkävoiton jälkeen Helsingissä oli paljon hauskempaa”

    Osmo hyva, ala anna etta pieni kuva vaaristaa kokonaisuuden. Milloin latka mestaruudessa kaupunki on tarjonut juotavaa syotavaa, tansittavaa ja yleensa hauskaa. Missahan se paljon hauskempaa oli?

    Ikava etta et kiertanyt vahan ymparilla paikallisten kanssa etta saisit aitokosketus tahan juhlimiseen, esim Arguelles, Vallecas, Malasana, Lavapies, Huertas, La Latina mm.

    En uskonut puhuvani jalkapallosta tassa blogissa mutta sekin toteutui!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Riccado kirjoitti 15.7.2010 kello 0:17

    Kyllä ne MM-kisat EM-kisat lopulta olivat, latinoa niistä ei saa lopulta millään (sijat 1-3 Eurooppa). Paitsi sillä tarkennuksella, että Etelä-Amerikan joukkueet pääsivät yksilöpohjalta aika pitkälle. Mutta tässä on juuri taitavien yksilöiden ja organisoidun tiimin muodostaman ryhmän ero. Euroopassa on parhaat liigat ja valmennus. Ja se ‘latinomaa’ Espanjakin pelasi italialaista peliä, kuten täällä on jo todettu.
    Organisoitu puolustus vaatii taitavia ykisilöitä hyökkäykseen, ja niitä löytyi aikonaan myös Saksan koneesta, Beckenbauerista alkaen. Ensin organisointi (valmennus), sitten yksilöt. Niin ovat ratkenneet MM-kisat Eurooppaan jo about kymmenen vuotta. Kolmen parhaan joukossa latinojoukkueiden, sijoilla 1-3 (Brasilia, Argentiina), määrä on vähentynyt viime aikoina.
    Tästä voisi tehdä myös yhteiskuntapoliittisia johtopäätöksiä, että järjestäytynyt suunniteltu hyvinvointiyhteiskunta toimii lopulta paremmin kuin muutamien taitavien yksilöiden sooloiluun perustuva liberaali markkinatalous. Mutta tämän johtopäätöksen jätän tekemättä. (Tuli tänään luettua Arto Salmisen romaani Varasto, joka provosoi.)

    Se vielä jalkapallosta, että se jos mikä on monikulttuurista. Umberto Bossin (Italian Pohjoisen-liiton pj.) luultavasti kannattama Inter voitti mestarien liigan viimeksi joukkueella, jonka aloituskokoonpanossa ei tainut olla yhtään Italialaista.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/FC_Internazionale_Milano#Joukkue_2009.E2.80.932010

    Olisiko maalivahti ollut? Samat ihmiset, jotka eivät halua erilaisia maahanmuutajia maahan, huutavat linkissä olevien mamujen (tosin vähän rikkaampien) perään. Siinä on jotain inhimillistä.

    (Jos Umberto Bossi kannattaa hallituskumppaninsa Berlusconin AC-Milania, perun sanani. Mutta niin rahvas Bossi ei kai ole?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus