Latino-pallon mm-kisat

Futik­sen mm-kisoi­hin osal­lis­tuu yhdek­sän espan­jan tai por­tu­galinkielistä maa­ta. Näistä kahdek­san pääsi jatkoon. Yhden latin­o­maan (Hon­duras) putoami­nen oli väistämätön­tä, kos­ka Hon­durasin lohkos­sa oli kolme latinomaata.

Alku­lohkois­sa pelat­ti­in 17 ottelua jonkin latin­o­maan ja muun maail­man joukkueen välil­lä. Näistä kymme­nen päät­tyi latin­o­maan voit­toon, kuusi päät­tyi tasan ja yksi latin­o­maan tap­pi­oon (Espan­ja-Sveit­si  0–1) Maaliero oli latin­o­maid­en hyväk­si 30–5.

28 vastausta artikkeliin “Latino-pallon mm-kisat”

  1. Onko tilas­toti­etoo, kuin­ka paljon Euroopan huip­puseu­roista pelaa lati­no­jen “varas­sa”. Itse tein kisaveikkauk­sen näin. 1. Argen­ti­ina 2. Brasil­ia 3. Espan­ja. Taitaa tuo Espan­jakin olla jonk­in­sort­ti­nen latin­o­maa. Onko niin, että suuri raha on Euroopas­sa ja pelaa­jat Etelä-Amerikasta.

  2. Oli­si­vatko latinot aikamme Hannes Kolehmaisia joil­la on joku eri­tyi­nen pätemisen tarve kan­sain­välisil­lä ken­til­lä? Melkein joka iik­ka pelaa työk­seen Euroopan huippuseuroissa.

    Jopa Sak­san joukkueessa on vierasperäisiä pil­vin pimein: Balka­nin maista, Turk­ista, Ghanas­ta ainakin.

  3. Voisi väit­tää, että rehelliset pohjoiset kansat eivät voi jalka­pal­los­sa pär­jätä, sen ver­ran voimallista ja valitet­ta­van tulok­sel­lista näyt­telemistä on peliken­täl­lä nähty.

    Teo­ri­an tosin tuhoaa mah­ta­va Sak­sa, jon­ka jalka­pal­lok­ouluis­sa opetet­ta­neen eri­laisia Schwalbe-tekniikoita.

    Edel­listä voi halutes­saan pitää juhan­nus­trol­li­na. Hyvää jussia!

  4. Mielestani tilas­toon voisi lisa­ta lati­no val­men­ta­jat jot­ka val­men­ta­vat ei lati­no mai­ta, afrikas­ta, aasi­as­ta, europas­ta. Monel­la ei lati­no maal­la on omas­sa joukkues­sa use­ampi lati­noalku­perainen pelaa­ja, Sak­sa, Hol­lan­ti, Usa. Maail­man jalka­pal­lo hallintokin on latinokasissa.

  5. Eikös biolog­it ole jo kauan sanoneet että kun risteytetään eril­lään eläneitä saman lajin pop­u­laa­tioi­ta niin saadaan elin­voimaisia jälkipolvia (het­ero­ge­neesi ilmiö). Niin euroopan kuin amerikankin lati­noil­la lie­nee sekä kult­tuurista että geneet­tistä per­imää hajau­tuneem­min kuin muil­la. Ehkä tässä on yksi syy siihen että sisäsi­it­toiset pohjo­is­maat, eri­tyis­es­ti Suo­mi, eivät pär­jää lajeis­sa jois­sa har­ras­ta­jakun­ta on maailmanlaajuista.

  6. Eli­nan KVG tarkoit­taa kato vit­tu googles­ta, että näin tiedoksi

  7. Euroopan entis­ten kansal­lis­val­tioiden kri­isi näkyy tässäkin. Amerik­ka jyrää ja Aasia nousee.

  8. Ensin­näkin lask­isin ainakin Ital­ian kuu­lumaan latin­o­mai­hin, kun sen kieli nyt on kuitenkin lähim­pänä lati­naa. Ehkä Ran­skakin kuu­luu tuo­hon kategoriaan.

    Toisek­si, Suomea kiin­nos­taa tietenkin se, että Pohjois-Euroopan (Alp­pi­en pohjois­puoli) maista neljä viidestä on jatkos­sa. Vain Tan­s­ka lähti koti­in. Ei siis niin eri­tyisen huonos­ti. Nyt ne neljä joutu­vat tosin pelaa­maan toisi­aan vas­taan, joten puo­livälieris­sä tulee ole­maan 2 Pohjois-Euroopan edus­ta­jaa. Latin­o­mai­ta tulee ole­maan 4–5 11:sta kisoi­hin osal­lis­tuneesta (laskin Ran­skan ja Ital­ian mukaan).

    Huonoiten menee Afrikan lisäk­si Etelä-Euroopal­la. Vain ne maini­tut Espan­ja ja Por­tu­gali jatka­vat. Italia, Kreik­ka, Slove­nia ja Ser­bia matkaa­vat koti­in. Ei oikein sen puoleen pohjoiseen kuin eteläiseen Euroop­paankaan las­ket­ta­vat Sveit­si ja Ran­s­ka ovat myös ulkona.

    1. Jalka­pal­los­sa ei kyl­lä ole niin, että kie­len perus­teel­la Brasil­ia ja Roma­nia niput­tuisi­vat saman­laisik­si joukkueik­si, vaik­ka molem­pi­en kieli on kehit­tynyt Lati­nas­ta. Tarkoitin nimen omaan Lati­nalaista Amerikkaa ja hei­dän siirtomaaisäntiään.

  9. Englan­ti hävisi Sak­salle tänään maaelin 1–4. Siis Englan­ti, ei Bri­tan­nia. Jalka­pal­lo on yhdis­tynyt­tä kuningaskun­taa suurem­pi asia. Ja sit­ten vielä ajatel­laan, että pun­ta, jal­ka ja tuuma, vasem­man puoleinen liikenne jne. häviäi­sivät EU:lle.

    Euroopas­sa sep­a­rastisia liikkeitä eri puo­lil­la, Bel­gia on hajoa­mas­sa, Skot­lannis­sa on itsenäisyys­li­ike vahvoil­la, Espan­jan separatistit.

    Suomes­sa enti­nen maa­her­ra Han­nele Pok­ka ehdot­ti Lapin irtau­tu­mista. Autonomisel­la Ahve­nan­maal­la menee taloudessa hyvin. Varsi­nais-Suomes­sa on esitet­ty kan­to­ja maakun­nan autonomiasta…

    Ei sitä tiedä vaik­ka joku päivä jääkiekon MM-kisois­sa olisi Varsi­nais-Suomen joukkue.

  10. Fudis,kuten muukin urheilu,taitaapi lop­pu­peleis­sä olla sitä sirkushu­via kansalle, jota jo muinaiset latinot eli rooma­laiset tar­jo­si­vat. Leivän ohel­la se huumasi porukat kestämään arjen har­maut­ta kapinoimat­ta. Eli Marx­ia mukaillen: “Urheilu on kansan huumetta/ huumet­ta kansalle…”

  11. No, jos tuolle jalka­pal­lolin­jalle lähde­tään, niin en niput­taisi kyl­lä edes Espan­jaa ja Por­tu­galia Lati­nalaisen Amerikan joukkuei­den kanssa samaan kat­e­go­ri­aan. Ja huomen­na näet, että jopa nuo kak­si maa­ta pelaa­vat keskenäänkin toi­sis­taan poikkeavaa jalka­pal­loa. Espan­ja pitää pal­loa ja rak­en­taa hyökkäyk­sen­sä hitaasti. Por­tu­gali iskee nopeil­la vastaiskuilla.

    Jos taas tuol­la lati­nalaisu­udel­la tarkoite­taan erään­laista kiihkeyt­tä (mikä näkyi eilen, jos ver­tasi mek­siko­lais­ten reak­tios­sa pait­siomaali­in ver­rat­tuna englan­ti­lais­ten reak­tioon hylät­tyyn maali­in) ja kaikkien mah­dol­lis­ten keino­jen käyt­töä pelis­sä, niin ehdot­tomasti Italia kuu­luu mukaan tuo­hon lati­nalaisen jalka­pal­lon joukkoon. Ran­skalaisen Hen­ryn käsi­maali karsin­nois­sa ei myöskään juuri eron­nut Marado­nan vas­taavas­ta 16 vuot­ta sitten.

  12. Hyt­tisen mukaan siis jos urheiluk­isat (ja urheilu?) lopetet­taisi­in, kaik­ki äänestä­sivät innol­la, ryhty­i­sivät kansalaisak­tivis­teik­si ja leipäjonot pois­tu­isi­vat. Itse pitäisin urheilua vähän miedom­pana aineena kuin huumeet (en kyl­lä ole ihan var­ma, minkä vahvuista huumet­ta oli markki­noil­la Marx­in aikana — ‘oop­i­u­mia kansalle’, se taisi olla?, Marx olisi voin­ut Sak­salaise­na käyt­tää ennem­min ver­taus­ta ‘olut­ta kansalle’; eikö se ollut uskon­to oop­i­u­mia, mis­sä urheilus­ta puhutaan?). Kohtu­us kaikessa.

    Vai että Varsi­nais-Suo­mi kansakun­naksi kansakun­tien joukkoon. Ja Turku pääkaupungik­si. Luulen, että Varsi­nais-Suomen tasaval­las­sa (?) käytäisi­in pian sisäl­lis­so­ta. Toisaal­ta sitä se itsenäistymi­nen usein näyt­tää edellyttävän.

  13. Eri maid­en men­estymi­nen / men­estymät­tömyys taitaa enem­män hei­jas­taa yleistä taloudel­lista kehi­tys­tä ja nuori­son määrää. Etelä-Amerikan taloudessa menee ainakin suh­teel­lis­es­ti parem­min kuin parikym­men­tä vuot­ta sit­ten, ikälu­okat suuria; men­estys­tä myös futik­ses­sa. Vas­taavasti Aasi­as­ta mukana Japani ja Etelä-Korea, yllä­tys tuli altavas­taa­jal­ta, mukana myös Kore­an demokraat­ti­nen kansanatasavalta…

  14. “en niput­taisi kyl­lä edes Espan­jaa ja Por­tu­galia Lati­nalaisen Amerikan joukkuei­den kanssa samaan kategoriaan” 

    Ammat­tili­igo­jen alusa­ta asti, espan­janssa ja por­tu­gaalis­sa ovat pelan­neet tuhan­sia Latin­laisamerikan pela­jia. Perussyy siihen mik­si pelaa­jien rajoituk­si­in. Sik­si espan­jan ja Por­tu­galin jalka­pal­lo on europas­sa nimeno­maan lati­no pelaamista, teknista, hyokkaavaa, stra­teegista ja kilpailukykyinen.

    “pelaa­vat keskenäänkin toi­sis­taan poikkeavaa jalkapalloa”

    Ei todel­lakaan!!!! Molem­mat poh­jau­tu­vat tekniseen pelamiseen, pal­lon­hallintaan, strate­giseen, nopeaan liikku­miseen ja pelamiseen, eli lati­nalaiseen futik­seen. Se etta yksi hyokkaa hitaasti ja toinen vas­taiskuil­la on peli­tyyli riip­puen pelaa­ja laadus­ta, mut­ta kaik­ki lati­nalaisia pelissa.

  15. Meinasin nipot­taa tuos­ta “lati­no”- ter­mistä, mut­ta Osmo täs­men­sikin, että sil­lä tarkoitet­ti­in Espan­jaa, Por­tu­galia, ja näi­den entisiä siirtomaita. 

    Kieliper­heen mukaan karak­ter­isoimi­nen tek­isi pait­si Ran­skas­ta ja Ital­ias­ta, myös Nor­sun­lu­u­ran­nikos­ta, (tietyl­lä tulkin­nal­la) Kamerunista ja Alge­ri­as­ta, kos­ka kolme jälkim­mäistä ovat Ran­skan entisiä alusmaita.

  16. Juani­to:

    Sik­si espan­jan ja Por­tu­galin jalka­pal­lo on europas­sa nimeno­maan lati­no pelaamista, teknista, hyokkaavaa, stra­teegista ja kilpailukykyinen. 

    Jotkut lati­no­joukkueet pelaa­vat hyökkäävää peliä (esim. Chile), jotkut taas eivät (esim. Uruguay). Pohjois-Euroopan maista taas esim. Tan­s­ka ja Hol­lan­ti pelaa­vat yleen­sä hyökkäävää peliä. Noista mainit­semis­tasi, en pidä Por­tu­galin tyyliä eri­tyisen hyökkäävänä. Jee, he mät­tivät Pohjois-Kore­an verkkoon 7 maalia, mut­ta eivät sit­ten saa­neet mitään aikaisek­si Nor­sun­lu­u­ran­nikkoa ja Brasil­i­aa vas­taan. Maalin­sa he ovat pitäneet puh­taana, mikä viit­taa kyl­lä enem­män pitävään puolustukseen. 

    Mitä taas kil­pailukyky­isyy­teen tulee, niin noista mainit­semis­tasi maista ei kumpikaan ole koskaan voit­tanut MM-kiso­ja. Puo­lus­tusvoit­toinen Italia on voit­tanut sen 4 ker­taa ja yleis­te­hokas Sak­sa 3 ker­taa. Toki ne Etelä-Amerikan joukkueet ovat myös pärjänneet.

    Mitä taas strate­gisu­u­teen tulee, niin kuten jo kir­joitin, lati­no­joukkueet ovat toki hyviä käyt­tämään kaik­ki keinot, jot­ka sään­nöt sal­li­vat, ja jopa vähän ylikin voit­taak­seen, mut­ta Sveit­si-Espan­ja-peli näis­sä kisois­sa osoit­ti, että hyvin organ­isoitunut oikeaa strate­giaa jär­jestelmäl­lis­es­ti har­joit­ta­va joukkue pystyy voit­ta­maan taito­ta­soltaan selvästi yliv­er­taiset latinot. Kreikan voit­to kah­teen ker­taan Por­tu­gal­ista EM-kisois­sa 2004 oli vas­taa­va esimerkki. 

    Se, mis­tä voin olla kanssasi samaa mieltä, on taito­ta­so. Siinä latinopelaa­jat yleen­sä pesevät pohjoiset kilpakumppaninsa.

  17. Kun välieris­sä ovat lop­ul­ta Hol­lan­ti, Sak­sa, Ghana ja Espan­ja (tai Japani), ja voiton vie Sak­sa, niin voidaan pala­ta maan pinan­nalle ja tode­ta, että niin kävi kun aina käy. Sak­san vas­tus lop­puot­telus­sa voi olla myös Brasil­ia, ja taas niin tuttua.

    Ital­i­a­han ei mikään latin­o­maa tässä lis­tauk­ses­sa ole, täysin omansa. Tai­turi­maista mut­ta puo­lus­tusvoit­toista, parhaim­mi­laan sekoi­tus Sak­saa ja Argen­ti­inaa, näis­sä kisois­sa sekoi­tus Venäjän puo­lus­tus­ta ja Suomen hyökkäys­tä — ja kaik­ki tapah­tuu viime­hetken fiil­ispo­h­jal­ta. Ja Italia oli kyl­läi­nen. Alla MM-mes­taru­us, ja osa samo­ja pelaa­jia. Ei mitään pont­ta. Oma suosikki­ni siis putosi. Ja Ital­ian siir­tomaathan oli­vat Soma­lia ja Libya. Afro­maa siis (täl­lä luokittelulla).

  18. Lisäisin vielä sen, että jalka­pal­lo tuli Argen­ti­inaan ja Brasil­i­aan suo­raan Englan­nista 1800-luvun lop­pupuolel­la. Tässä vai­heessa nämä maat oli­vat jo olleet pitkään itsenäis­inä ja riip­pumat­tom­i­na enti­sistä isän­tä­mais­taan. Niin­pä jalka­pal­lo kehit­tyi niis­sä (kuten Por­tu­galis­sa ja Espan­jas­sakin) aivan omia polkujaan.

  19. Kuten tiedat, jalka­pal­los­sa voit­taa joka enem­man maalia tekee, pel­ka­lla puo­lus­tuk­sel­la ei par­jaa. Monel­la maal­la on erit­tain hyokkaavia puo­lus­ta­jia, Brasil, Espan­ja. Pitaa teh­da maale­ja, enem­man kuin vas­tus­ta­ja ja se tehdaan pal­lon hallinnal­la ja hyokkaa­mal­la, ja siina on mon­ta eri tyylia ja strate­gisia mah­dol­lisuuk­sia. Espan­ja ja Por­tu­gali ovat hyokkaavia joukko­ja kos­ka niiden pelaa­jien luonne on sem­moinen kuten pelikult­tuuri, hyokkays tyyli eri. 

    Ala ver­taa mitenkaan pohjois kore­aa ja nor­sun­lu­un ran­nikkoa, suurin osa pelaa­jista pelaa
    EU, Chelsey, Bar­ca, Arse­nal, Roma ja mui­ta ja elavat futis kulttuurissa.

    Strate­gi­nen peli ei ole kon­stien kayt­ta­mi­nen ja huj­jaamista, vaan oikei­ta liikkei­ta, hal­lit­tu paa­maarainen pelaami­nen. Siina latinot ovat suuria mestare­i­ta kaut­ta aiko­ja. Nykyaan parhaat EU ovat lati­no­ja, Mour­in­ho, Ben­itez, Guardi­o­la, jos huo­maat monel­la maal­la on lati­no­val­men­ta­ja Afrik­ka, Aasia ja EU. 

    Mina kyl­la lasken Ital­ialaiset lati­nok­si kos­ka hei­ta oli eniten amerikas­sa, ene­mis­to pelaa­jia on ital­ialais alku­per­aa ja monel­la on kak­soiskansalaisu­us. Ja Ital­ias­sa on myos pelan­nut merkit­ta­va maara latinopelaajia.

    Ran­skas­ta sen ver­ran etta 30 vuot­ta sit­ten oli­vat valkoi­hosia ran­skalaisil­la suku­nimel­la, nykyan ran­skan joukkues­sa puh­taasti ran­skalaisia vaam 3. Lop­ut Karib­ia, Afrik­ka ja PohjoisAfrikka.

  20. (Brasil­ia voit­taa tai Argen­ti­ina) Haa. Brasil­ia ja Argen­ti­ina ulos, Hol­lan­ti ja Sak­sa sisään. Lop­ul­ta siis Euro-jalka­pal­lon MM-kisat.

  21. Neljän parhaan joukos­sa on kolme euroop­palaista joukkuet­ta — ja se yksi eteläamerikkalainen on Uruguay, joka selvit­ti Ghana-ottelun­sa vilunkipelillä.

  22. Extra! Extra! Tilas­toti­eteil­i­jä vetää hätiköi­tyjä johtopäätösiä pin­ta­puoliseen aineis­toon pohjaten!

    Vaan onhan vielä Uruguay…

  23. Juani­to:

    Strate­gi­nen peli ei ole kon­stien kayt­ta­mi­nen ja hujjaamista, 

    No, en voi tässä välis­sä olla mainit­se­mat­ta Luis Suaresin käsi­tor­jun­taa Ghana-pelin viimeisel­lä min­uu­til­la. Sen suh­teen maail­ma on nyt jakau­tunut kah­tia. Toiset pitivät sitä röyhkeänä hui­jaamisen täy­del­listymisenä, toiset taas temp­puna, jon­ka jokainen jalka­pal­loil­i­ja tek­isi, jos tilanne sat­tuisi oma­lle kohdalle. No, Ghanan kapteeni sanoi, ettei yksikään ghanalainen pelaa­ja olisi tehnyt niin, jos ei olisi voin­ut pysäyt­tää pal­loa pääl­lään. Uskokoon ken tahtoo.

    Mut­ta tämä ei ole point­ti, vaan se, että Suares on ylpeä teostaan sen sijaan, että tun­tisi jonkin­laista häpeää siitä, että peri­aat­teessa ryösti jatkopaikan Ghanal­ta. Hän jopa vaatii itselleen tit­teliä “hand of God”, jota on käytet­ty toisen latinopelaa­jan Diego Marado­nan tem­pus­ta 1986. 

    Olen siis edelleen sitä mieltä, että latinopelaa­jil­la vilunkipelin käyt­tö on syvem­mäl­lä jalka­pal­lokult­tuuris­sa kuin pohjoiseu­roop­palaisil­la, vaik­ka tietenkin jokainen ammat­tipelaa­ja osaa kaat­ua kuin ammut­tuna vas­tus­ta­jan jalan vähän kop­sah­taes­sa nilkkaan etenkin, jos ollaan rankkar­i­alueen sisällä.

  24. Ja vielä sel­l­ainen kom­ment­ti hyökkäävästä peli­tyylistä, että neljästä välieräjoukkueesta ylivoimais­es­ti eniten maale­ja on tehnyt Sak­sa (13) ja toisek­si eniten Hol­lan­ti (9). Lati­no­joukkueil­la on 7 (Uruguay) ja 6 (Espan­ja) maalia. Eikä tuo maal­i­juh­lim­i­nen Sak­san kohdal­la ole minus­ta edes hel­pos­ta vas­tuk­ses­ta kiin­ni, vaan niil­lä on cup-kier­roksil­la ollut kovem­pi vas­tus kuin noil­la muilla.

Vastaa käyttäjälle Riccado Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.